Paalit noudetaan talven mittaan pelloilta. Harri Ojala K-Maataloudesta ja isäntä Vesa Nieminen tarkastavat laaturehupaalien olevan ulkoisesti kunnossa.
Tarkkana isäntänä Vesa Nieminen haluaa satsata eläinten hyvinvointiin.
Niemisen tilan 44 lehmän keskituotos on 10 244 kiloa. – Tuorerehun laatu on tärkeä asia, sanoo emäntä. – Illalla pitää vielä tarkistaa, että rehua on ruokintakäytävällä eläimillä niin paljon, että se ei a amuun mennessä lopu kesken. Tilalla on nuorkarjaa toinen mokoma lypsettävien lisäksi. Sonnit ja osa lehmävasikoista menevät välitykseen.
Maistuvaa rehua Niemisille tuli ensimmäinen paalaaja rehuntekoon 1999. Sen jälkeen seuraavana vuonna taloon tuli Josilac, biologinen säilöntäaine. Viimeisellä paalaajalla on nyt ajettu 16 000 paalia. Biologisen s äilöntäaineen yksi suuri taloudellinen etu on, että se ei ruostuta tyyriitä koneita. Tärkein ominaisuus on kuitenkin maistuva rehu.
– Se tuoksuu hyvälle ja sitä voisi itsekin syödä, sanoo Pirjo Nieminen. – Joskus on kokeiltu ilman säilöntäainetta, mutta sitä lehmät eivät tahdo syödä, sanoo Vesa Nieminen. Yksi Josilacin etu tulee ilmi paalatessa. Kun paalaaja pysäytetään verkottamisen ajaksi, hyttiin ei leiju voimakasta, kirpeää ja epäterveellistä säilöntäaineen käryä. Maitohappobakteerilla on myös työsuojelullinen merkitys, se ei ole iholle joutuessaan syövyttävää.
Rehuala 50 hehtaaria Niemiset voittivat rehun laatu kilpailussa 40 pussia Josilacia. – Se riittää reiluksi vuodeksi eteenpäin, sanoo Vesa Nieminen. Heinä kaadetaan porukan niittomurskaimella. Karhotinta ei ole koettu tarpeelliseksi hankkia, koska se lisäisi taas yhden työvaiheen lisää. Nyt rehua paalataan 15–20 hehtaaria päivässä.
Säilörehun laatukilpailu oli tiukka Josilacin valtakunnalliseen kilpailuun lähetettiin rehunäytteitä 25 tilalta. Voittaja oli Vesa ja Pirjo Niemisen tila Kauhajoelta. He voittivat Josilac Classicia 40 pussia, arvo noin 1 900 euroa. Toinen palkinto, 30 pussia Josilacia, meni Juha Sianojalle Sastamalaan. Kolmas palkinto, 20 pussia, meni Risto Pellikalle Lapinlahdelle. Kilpailuun osallistuttiin vuoden 2014 sadolla, joka oli säilötty Josilac Classicilla tai Josilac Combilla. Kolme parasta rehua lähettänyttä tilaa palkittiin. Laatuerot olivat hyvin pienet.
18
– Riippuen vähän päivän pituudesta, täydentää Pirjo Nieminen ja katsoo miestään. – Joskus kun päivä on ollut pitkä ja mies uupunut, on käynyt niinkin, että on tullut ajeltua muutamia kierroksia noukin ylhäällä tai tyhjiä karhoja, kertoo Vesa Nieminen hiljaisella ja humoristisella äänen painollaan. – Paalien kerääjä on sitten vilautellut traktorin majakkaa. – Pojilla on joskus tapana paalata läpi yön. Paalaaja vilauttaa majakkaa hämärässä, että kerääjä näkee, mistä lehmänmuonan saa noutaa. Paalit koetetaan kerätä ryhmiin, jotta ne saataisiin suojattua linnuilta mahdollisimman nopeasti. Joskus linnut ehtivät tekemään käärintämuoviin reikiä hyvinkin pikaisesti. Silloin ei tahdo paali säilyä pikaisestakaan teippauksesta huolimatta. Ilmastus ei tee paalille hyvää. Paaliin syntyy tuolloin homepaikkoja helposti. Josilac vaatii pari–kolme päivää aikaa, että se ehtii vaikuttaa.
MAATILAN PIRKKA 2•2015