Page 1

PILVIKIRJA PIRISTYKSEKSI s. 15

HOITAMATTOMALLE METSO-LÄÄKETTÄ s. 8-9

Perjantai 11.6.2010

n Numero 5

n

LUOKKARETKI SYVENTÄÄ S.21

Kesälehti maaseudulle


2

MAASEUTU 11.6.2010

6\NV\QVLHPHQHW  7LODVLHPHQHVWl (GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\GlWDUMRXV

.$//(3(572/$ S

6<<69,/-2-(1MD 1850,.$69,(1 VLHPHQHWMDVHRNVHW /DMLNHWLHWRDZZZWLODVLHPHQĂ&#x20AC;

â&#x17E;¤ â&#x17E;¤ â&#x17E;¤ â&#x17E;¤ â&#x17E;¤ â&#x17E;¤

CAD-tulostukset â&#x17E;¤ Paita- ja mukipainatus Piirustuskopiointi â&#x17E;¤ Itsepalvelukopiointi Monistus opiskelijoille Värikopiot ja -tulosteet â&#x17E;¤ VĂ&#x201E;RI Skannaus ja vektorointi JULISTELaminointi TULOSTUS!

Porin KOPIOKOLMIO OY

SEK PRO

Kiertokatu 15, 28130 Pori, puh. 634 2120 fax (02) 635 0340 â&#x20AC;˘ www.porinkopiokolmio.fi

Porin Ravien KESĂ&#x201E; 2010 Kesän kilpailupäivät:

Pe 11.6. klo 18.00

-RAVIT

Pe 2.7. klo 18.30

-RAVIT

Pe 9.7. klo 18.00

-RAVIT

Pe 13.8. klo 18.00

-RAVIT

Pe 27.8. klo 12.00

Lounasravit

SUOSITTU TERASSI lähellä rataa. Hyvät näkymät loppu-

Laatumurskeet, hiekat ja täytesorat edullisesti.

Valmisbetonia ja betonin pumppausta.

TILAUKSET: 020 447 6420

TILAUKSET: Pori, 020 447 6430 Harjavalta, 020 447 6460 Rauma, 020 447 6480

Rudus Oy Satakunta

suoran taisteluihin. A-oikeudet.

www.rudus.fi

/XRWHWWDYDNXPSSDQL HQHUJLDDVLRLVVD

ZZZVDOOLODĂ&#x20AC;

puh.

6$//,/$ <+7,g7 Sallila Energia OyÂ&#x2021;Sallila SähkĂśnsiirto OyÂ&#x2021;Sallila SähkĂśasennus Oy Loimijoentie 65, Alastaro, puh. (02) 76 431


MAASEUTU 11.6.2010

3

Tässä numerossa

Ministeriöiden yhdistämistä on jo selvitetty

putkiperho poiki laajenevan bisneksen ■ S. 6-7

Korkeaoja selvitti ministeriaikanaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhdistämistä. LUSTO/jukka silvast

LUSTO/Kim Huovinlahti

Vaikka maa- ja metsätalousministeri SirkkaLiisa Anttilan (kesk.) ehdotus maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhdistämisestä osoittautui touko-kesäkuun vaihteessa uutisankaksi, niin entinen maatalousministeri kertoo, että asiaa on hänen aikanaan selvitelty.

SATAKUNTALAISET KÄRKKÄRIT KESÄTESTISSÄ ■ S. 12-13

Laajempiakin malleja Vanhasen ensimmäisessä hallituksessa maaja metsätalousministerinä toiminut satakuntalainen kansanedustaja Juha Korkeaoja (kesk.) muistuttaa, että ympäri Eurooppaa on olemassa jo malleja, joissa maatalousministeriön hallinnonala on suomalaista mallia laajempi. - Britanniassa ympäristöasiat, maatalous ja kalastus ovat samassa ministeriössä. Maatalousministeri on kabinetit jäsen, muut samassa ministeriössä olevat ovat varaministereitä, kertoo Korkeaoja. Hän toteaa, että myös Itävallassa on maa-, metsä- ja ympäristöasiat ovat samassa ministeriössä. – Sielläkin maatalousministeri johtaa ministeriötä, sanoo ex-maatalousministeri. Korkeaojan mukaan häntä viehätti Itävallan osalta laajan ministeriön nimi ”Lebens Ministerium, Elämän ministeriö”. Itävallan inspiroimana Korkeaoja laittoi omana ministeriaikanaan käyntiin ministeriössään sisäisen selvittelyn, pitäisikö Suomessa harkita maatalousministeriön laajentamista muille aloille. – Olisi voinut olla perusteltua, että luonnonvarojen hoitoa ja käyttöä olisi hallinnoitu samasta kokonaisuudesta. Korkeaoja muistuttaa, että esimerkiksi metsähallituksen puolella luontopalvelut ja puun talouskäyttö ovat samassa organisaatiossa. – Ja se on hyväksi havaittu.

KESÄPOMARKKULAISET NAUTTIVAT VALKJÄRVEN KIRKKAUDESTA ■ S. 17

maarit hollmèn kirjoittaa hevosesta nykyyhteisössä ■ S. 18-19

KOLUMNISTI LAAJA PANEUTUU LINNUNPOIKIEN KYLMÄÄN ARKEEN ■ S. 23

Liian suureksi Kun Korkeaojan liikkeelle laittama ministeriön sisäinen valmistelu oli saatu loppuun, oli johtopäätösten aika. – Kaikista hyvistä piirteistä huolimatta tulin siihen johtopäätökseen, että ministeriön koko olisi paisunut liian suureksi, jos siihen oltaisiin yhdistetty myös ympäristöministeriön toimialan asioita. Korkeaojan mukaan myös se esiin heitetty ehdotus, että maatalousministeriö pilkottaisiin ja jaettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kesken, on kuolleena syntynyt. TEM:stä, joka jo nyt on suuri, tulisi entistäkin suurempi, ehkä kolmen ministerin ministeriö. – Saavutettaisiinko sillä siten enää niitä ta-

Korkeaojan mukaan Suomessa metsätalouden ja elintarviketalouden sektorit ovat jo niin isot, että ne työllistävät täysin yhden ministerin.

voitteita, joita yhdistämiselle haluttaisiin? Korkeaoja korostaa, että Suomessa metsätalouden ja elintarviketalouden sektorit ovat jo niin isot, että ne työllistävät täysin yhden ministerin. – Se kokonaisuus on vielä yhden ministerin hallinnassa, muttei alaa voi suurentaa il-

man, että ministeriö olisi jaettava useammalle ministerille. – Selvitystyön ja oman pohdinnan myötä tulin siihen lopputulokseen, että kyllä tämä nykyinen ministeriöjako on sittenkin aika hyvä, sanoo Korkeaoja.

hytitön harvesteri harvennuksille ■ S. 27


n Perjantaina 11.6.2010

Pääkirjoitus

Aito Suomi esiin

K

esä on maaseudun ja maaseutuelinkeinojen parasta esille tuomisen aikaa. Monelle suomalaiselle aidointa kesä-Suomea on juuri maaseutu.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) on käynnistänyt täksi kesäksi kampanjan kotimaisen ruoan puolesta. Kampanjan tarkoituksena on tuoda esiin kotimaisen ruoan monia hyviä puolia kuten laatua, makua ja terveellisyyttä. Kotimainen ruoka myÜs säästää luontoa. Kuljetusmatkat ovat lyhyempiä kuin ulkoa tuoduilla ja Suomes-

Julkisten toimijoiden hankintaosaamista pitää kehittää siihen suuntaan, että kotimainen ruoka ja lähiruoka voivat pärjätä tarjouskisoissa. sa lannoitteita sekä kasvinsuojeluaineita käytetään vähemmän kuin monessa muussa maassa. Kotimainen ruoka tyÜllistää lisäksi satojatuhan-

sia suomalaisia ja ruokaketjun tyÜpaikkoja lÜytyy koko maasta. Kuluttajien arvostus kotimaista ruokaa kohtaan on nousussa. Tekemistä on erityisesti vielä julkisella puolella. Julkisten toimijoiden hankintaosaamista pitää kehittää siihen suuntaan, että kotimainen ruoka ja lähiruoka voivat pärjätä tarjouskisoissa. Kyse on siitä, miten kilpailutus hoidetaan ja millaisia kriteerejä kilpailutuksessa käytetään. Tähän tarvitaan nyt tarkkuutta ja halua suosia kilpailutuksen rajoissa suomalaista.

KOLUMNI n Juha Suni

Esitysten aika Lähimmän kolmen kuukauden aikana kotimaan politiikan päättäjät ja valmistelijat pitävät lomansa, mutta maaseudun aktiivien ihmisten on syytä pitää juuri tuolloin silmänsä auki ja heidän on syytä ottaa kantaa ja osallistua tarjolla olevilla foorumeilla. Kesän avasi puoluekokousten kierros jo toukokuun puolen ennätyshelteillä, ikään kuin varkain. Maaseudun asioissa ehkä juuri nyt vähiten aktiivinen puolue, SDP, kokoontui Joensuussa kylvÜaikaan ja arkiviikonpäivinä. Siellä otettiin valtavirran puheenvuoroista poiketen esille uusien elinkeinoalojen, vaihtoehtoisten energiaratkaisujen ja Pohjois-Suomen kasvavan merkityksen tunnustavia puheenvuoroja. Pohjoisen väki varoitti puoluejohtoa jättämästä aluetta yksin Keskustan omaksi. Vihreätkin ovat kokoontuneet jo he-

SITAATTI Suurten petoeläinten vuoksi paikalliset asukkaat saattavat olla huolissaan omasta ja lastensa turvallisuudesta sekä karjan, kotieläinten ja riistan menetyksistä. Tämä on otettava huomioon pyrittäessä saavuttamaan tasapaino suojelutavoitteen kanssa. Oikeusministeri Tuija Brax 1.6.

ti energialinjaesitysten julkitulon jälkeen, ja edessä ovat kokoomuksen, keskustan ja nimenmuutosta valmistelevan RKP:n kokoontumiset.

ei ole ainakaan ylitarjontaa. Kirjoittaja sympatisoi Heikkiä eritoten siksi, että alkoi lukea kaikista sanomalehtikolumneista nuorena ensin juuri hänen juttujaan Aamulehdestä.

Muihin verrattuna keskustan kokoukseen kohdistuu musertavan suuri ennakkomielenkiinto. Katsotaanpa kuitenkin muitakin maaseudun asian kannalta. Kokoomuksen viimekertaisessa kokouksessa Tampereella äänestettiin varapuheenjohtajista ja Pirkanmaan puoleisen Kokemäenjokilaakson edustaja Arto Satonen päätyi kättelemään onnitellen nykyisen opetusministeri Henna Virkkusen.

RKP keskustelee puoluetta ja sen linjaa syvältä kyntävästä Kasnäs-manifestista, joka on saattanut kaiken läpikäyvällä uudistushengellään etelärannikon ja länsirannikon osaksi ristiriitaisiin tunnelmiin. Mats Nylundin johtama tuottajasiipi ja nuorisojärjestÜ tulevat ottamaan keskenään yhteen Tampereen kokouksessa nimenomaan valiokuntatyÜssä. Ulospäin näkyvin asia saattaa kuitenkin olla nimen ja lyhenteen muutos, jossa parisataavuotista ruotsalaisuuden leimaa lievennetään ja Suomen kansallisia arvoja, Pohjolaan kuulumista tai liberalismia tuodaan enemmän esiin. Energiapolitiikasta, tuulivoiman maankäyttÜkysymyksistä ja verotuksen uudistamisesta on odotet-

Molemmat ovat toki maalta kotoisin ja Arto on kotiseutunsa myÜs pitänyt ja kantaa laajaa kontaktipintaa Pirkanmaan eri kolkille. Kun Heikki A. Ollila on jättäytymässä sivuun, maaseudun asioiden näkyvistä puolestapuhujista

tavissa pitkät puheet, kuten maaseudun vesikysymyksistäkin. Puoluekokouskierrosten kesäkuun perään Pori kutsuu heinäkuun loppupuolella SuomiAreenaan kaikkia uudesta kiinnostuneita ja keskusteluhaluisia. Eri puolueiden uutta johtoa odotetaan hartaasti esille juuri eduskuntavaaleja 2011 edeltävään keskusteluviikkoon, jonka perään budjettiriihi kiristyvää energiaverouudistusta raottaen â&#x20AC;&#x153;iskee kuin miljoona volttiaâ&#x20AC;?, korkkarisuomea mukaillen.

PANTSEN KUPPILA ONSINUN TEHTiViSI VARTIOIDATiTi TALOAKAIKILTA TUNKEILIJOILTA

H RiY

NO TEIN KAIKKENI




MAASEUTU 11.6.2010

Miljoonan hehtaarin tiedot koossa

5 tiina ahonen

Metsävaratietoa kerättiin ja käytettiin ahkerasti viime vuonna. Yksityismetsissä kerättiin viime vuonna metsävaratietoa lähes miljoonan hehtaarin alalta. Tietoa keräsivät pääasiassa metsäkeskukset, mutta myös metsänhoitoyhdistykset ja muut toimijat. Yksityismetsänomistajien kiinnostus metsäsuunnitteluun oli vahvaa, sillä tilakohtainen metsäsuunnitelma tehtiin metsävaratiedon keruun yhteydessä kahdelle hehtaarille kolmesta. Tiedot käyvät ilmi Tapion vuositilastoista. Metsäkeskukset keräsivät valtaosan eli noin 900 000 hehtaaria viime vuoden metsävaratiedosta, metsänhoitoyhdistyksiltä kertyi noin 100 000 hehtaarin alalta. Tieto kerättiin edelleen vanhalla kuvioittaisen inventoinnin menetelmällä, jossa metsäsuunnittelija kokoaa tiedot maastossa. Uudella, lentokoneesta tehtävällä laserkeilauksella kerättiin tietoa PohjoisSavon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun metsäkeskusten alueella reilun 31 000 hehtaarin alalta. Tänä vuonna keilausta tehdään kaikissa

metsäkeskuksissa. Uudella menetelmällä on tavoitteena nostaa metsävaratiedon vuotuinen keruumäärä muutamassa vuodessa 1,5 miljoonaan hehtaariin ja alentaa keruukustannuksia selvästi.

Valtaosa kartoitettu Yksityismetsissä voimassaolevaa, alle kymmenen vuotta vanhaa metsävaratietoa on 10 miljoonan hehtaarin alalta, mikä on runsaat kaksi kolmasosaa yksityismetsien metsätalousmaan alasta. Voimassa olevia tilakohtaisia suunnitelmia on 46 prosentilla yksityismetsistä. Metsäsuunnittelu on keskeinen neuvonnan apuväline ja opastin hyvään metsänhoitoon. Metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset antoivat viime vuonna henkilökohtaista neuvontaa 177 000 metsänomistajalle, heistä 11 000 neuvottiin metsäsuunnittelun yhteydessä.

Aktiivisuus lisääntyi Yksityismetsien hakkuissa jäätiin talouden taantuman varjossa selkeästi edellisvuodesta. Sen sijaan metsänhoitotöissä aktiivisuus lisääntyi selvästi. Etenkin energiapuun korjuussa ylitettiin tavoitteet kaikkien metsäkeskusten alueilla. Taimikonhoidossa ja nuoren metsän kunnostuksessa työmäärät kasvoivat viidellä prosentilla edellisvuo-

Tänä vuonna keilausta tehdään kaikissa metsäkeskuksissa. desta, vaikkakin tavoitteista jäätiin. Työmäärät kasvoivat myös kunnostusojituksessa. Lannoituspinta-ala nousi 41 prosentilla. – Metsänhoidon aktiivisuuden lisääntyminen on erittäin positiivista. Energiapuun osalla saavutettiin ne haastavat strategiset tavoitteet, joita viime vuosi-

kymmenen puolivälissä asetettiin, iloitsee Tapion johtaja Ritva Toivonen. –Tästä suunnasta kannattaa pitää kiinni, vaikka puunkorjuun työmäärät ovat tänä vuonna kääntyneet jälleen nousuun. Koneiden ja työvoiman käyttö energiapuun korjuussa ja metsänhoitotöissä joudutaan kuitenkin nyt sovittamaan viime vuotta tarkemmin. Investoinnit metsänhoitoon takaavat osaltaan tulevaisuudessa terveet ja tuottavat metsät sekä myös puuntuotannon ja tarjonnan hyvän potentiaalin.

INFO Metsäsuunnittelu 2009 ■ metsävaratiedon keruu 996 616 hehtaaria ■ tilakohtaisia suunnitelmia 662 355 hehtaaria, 11 248 kpl Voimassa olevat metsäsuunnitelmat ■ metsävaratieto 9 965 905 hehtaaria, 67 % yksityismetsien alasta ■ tilakohtaisia suunnitelmia 119 233 kpl, 6 831 308 hehtaaria, 46 % yksityismetsien alasta Tilastotietoja yksityismetsistä 2009 ■ yksityismetsien hakkuukertymä 38,2 milj. m3 ■ energiapuun korjuu 2,1 milj. k-m3 ■ taimikonhoito 113 207 ha ■ nuoren metsän kunnostus 82 994 ha ■ kunnostusojitus 54 009 ha ■ lannoitus 25 360 ha


6

MAASEUTU

maaseutu

11.6.2010

– Mahdollisuuksia on, sanoo erityisasiantuntija Anne Heikintalo.

Täydellä tohinalla koko kesä Ja samaa rataa syksy, talvi ja kevät. Eumer Finlandin yrittäjäkaksikko ei haasteita pelkää.


MAASEUTU

maaseutu

11.6.2010

7

Rehu-, lanta- ja salmonellaanalyysit NOVALAB OY

Alussa kyliltä kuului tietysti juttuja, että ei teistä ole mihinkään. LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Laineet liplattavat laiturilla, aurinko paistaa ja mieli lepää. Niin eräillä, mutta yrittäjän kesäpä näyttää usein toisenlaiselta. Niin kuin nyt Merikarvialla: koskessa vesi kohisee ja Eumer Finland Oy:n yrittäjäkaksikko Jaakko ja Olli Ojamo porhaltaa. – Ei ehdi lomia pidellä, kun mielessä pyörii koko ajan uusia ideoita, Olli hihkuu. Yritys on kasvanut vauhdilla. Ojamot rekisteröivät yrityksen toukokuussa 2007. Alun liikeidea perustui perhokalastustarvikkeisiin. Tuotteita oli alussa 20, nyt niitä on noin 4 000. Tarvikkeiden lisäksi toiminta on laajentunut kurssija matkailupalveluihin. Jo toissavuonna heidät palkittiin kalastusmatkailun innovaatiokilpailussa – kunniakirjassa lukee tunnustus: Putkiperhosta kalastusmatkailukeskukseksi. – Perhokalastusharrastuksesta tämä kaikki lähti. Kehitimme ensimmäiset putkiperhomallit ja annoimme ne paikallisille kalamiehille testattaviksi, Ol-

www.novalab.fi Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. (09) 2252 860 Fax (09) 2252 8660

Jaakko ja Olli Ojamon yritystoiminta on laajentunut ripeään tahtiin. ProAgrian erityisasiantuntija Anne Heikintalo on ollut heidän apunaan alusta alkaen.

li kertoo. – Jaakko alkoi sitten valmistaa omatoimisesti perhoja ja minä lähdin niitä maailmalle markkinoimaan. Nyt jälleenmyyntiä on 30 maahan, Suomessa jälleenmyyjiä on 65. Olli laskee käyvänsä 30 kansainvälisillä messuilla vuodessa.

Tavoitteena paras ProAgria Satakunnan erityisasiantuntija Anne Heikintalo on ollut tukemassa Ojamoiden yrittäjyyttä alusta asti. – Ensimmäisessä liiketoimintasuunnitelmassa he jo asettivat tavoitteekseen olla maailman paras kalastusalan yritys, hän muistelee hymyillen. Tavoite kiiltelee Ojamoiden silmissä edelleen. Yritys on laajentanut koko ajan. Heikintalon viime vierailun jälkeen Merikarvian Holmankosken kuohujen äärelle on valmistunut myymälän kupeeseen sauna- ja kokoustila sekä tuotannolle lisähalli. Vanha saharakennus muutettiin jo aiemmin kalastuskeskuksen majataloksi.

Yrityksellä on nyt seitsemän työntekijää. Lisäksi se tarjoaa töitä yhteensä 30 henkilölle Merikarvian

Ensimmäisessä liiketoimintasuunnitelmassa he jo asettivat tavoitteekseen olla maailman paras kalastusalan yritys. ja Honkajoen työkeskuksissa, joissa tuotteet pussitetaan ja pakataan. Ojamot vievät mielellään ulkomaalaiset asiakkaansa työkeskuksiin tutustumaan. – Ulkomailla arvostetaan sitä, ettei työtä ole viety Kiinaan. Samalla työkeskuksen väki saa ansaitsemaansa arvostusta. Uuden tuotantohallin avajaisiinkin kutsuimme vieraiksi työkeskuksen porukan. Anne Heikintalo on auttanut Ojamon veljeksiä alkuun ja muun muassa täyttämään yritystukihakemuksia.

– Heidän alkuperäiset laskelmansa ovat aina olleet varovaisia, mutta kasvu hyvin nopeata.

muisin pakota, mutta muu ei tulisi mieleenkään. Yritys on ollut meille elämän koulu ja yliopisto.

Yrittäminen maistuu Yrittäjyys tuli Ojamon pojille äidinmaidossa ja isänperintönä. Perheen kaikki seitsemän veljestä ovat jotenkin mukana yritysmaailmassa isänsä jalanjälkiä seuraten. – Alussa kyliltä kuului tietysti juttuja, että ei teistä ole mihinkään. Se löi vauhtia persuksiin. Joka vuosi on tehty jotain uutta, Olli Ojamo nauraa. Nyt on käsillä tuotannon laajentaminen perinteisestä perhokalastuksesta virvelillä heitettäviin perhoihin. Maanantaina Olli Ojamo matkusti Espanjaan messuille lanseeraamaan uudet tuotteet. – Messut ovat tärkeitä, sillä kalastusalalla henkilökohtainen kontakti on merkittävä asia. Yrittäjyys on edelleen mieleistä. Alun suuret saappaat täyttyvät kaiken aikaa ja uusia suunnitelmia virtaa. – Ei kukaan tänne aa-

www.lalli.fi


8

MAASEUTU

metsä

11.6.2010

Lehdoissa elää yli puolet Suomen uhanalaisista lajeista. Kotkansiipeä kasvavat kosteat lehdot ovat lajirunsaudessaan parhaimpia kohteita METSO-ohjelmaan.

METSO -ohjelma on tehty metsänomistajalle

Veikko Iittalainen

Oletko jättänyt ikivanhan metsäsi uudistamatta, tuulenkaadot korjaamatta, roskapuut raivaamatta ja vielä laiminlyönyt metsien harventamisen, vajaatuottoisten lepikoiden uudistamisen ja kosteikkojen ojitukset? Onneksi olkoon! Sinulla on todennäköisesti metsäalue, joka kelpaa METSO-ohjelmaan. Se tar-

koittaa sitä, että tekemättä mitään voit saada metsällesi tuottoa tavalla, josta vielä kymmenen vuotta sitten ei osattu edes haaveilla. METSO-ohjelma eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma on alkanut toden teolla vuoden 2010 alussa. Ohjelma kestää näillä näkymin vuoteen 2016. Koko Suomessa metsien luontoarvoja turvataan vuosittain yli 30 miljoonal-

la eurolla.

Kannattavaa METSOn avainsanoja ovat vapaaehtoisuus ja suojelusta maksettavat korvaukset. Metsänomistaja voi halutessaan osallistua metsien monimuotoisuuden edistämiseen. Jos metsänomistaja ei ole tyytyväinen saamaansa korvaukseen, hän voi jättää tarjouksen hy-

Vanha luonnontilainen metsä on tyypillinen METSO-kohde. Jos metsässä on lahopuuta ja haapaa, s

väksymättä ja jatkaa alueen käyttöä parhaaksi katsomallaan tavalla - tietysti metsälain puitteissa. Jo vuodesta 2005 metsänomistajalla on ollut mahdollisuus suojella pysyvästi metsänsä ja saada siitä puuston arvon mukainen korvaus. Vapaaehtoiseen pysyvään suojeluun varatut rahat ovat loppuneet joka vuosi, mikä kertoo metsänomistajien avoimes-

ta asenteesta uudelle asialle. METSO-ohjelmassa pysyvästi suojeltuja kohteita Suomessa on jo yli 5000 ha. Metsälain suojaamille arvokkaille kohteille suunnattua kymmenen vuoden määräaikaista ympäristötukea on ollut tarjolla jo vuodesta 1997. Ympäristötuki on nykyään osa METSOohjelmaa.

Ekologista tuottoa METSO-ohjelman keskeisin tavoite on lajiston köyhtymisen estäminen. On arvioitu, että maailmanlaajuisesti sukupuuttoon kuolee tuhatkertainen määrä lajeja verrattuna luontaiseen lajien häviämisnopeuteen. Suunta on huolestuttava eikä suomalaisten metsätalouden ole hyvä olla edistämässä tätä kehitystä.


MAASEUTU

metsä

11.6.2010

INFO Miten toimia? ■ Omistat metsälain suojaaman arvokkaan elinympäristön. Haluat alueesta ympäristötukea. Ota yhteyttä omaan metsäkeskukseesi, jossa selvitetään kohteen kelpoisuus ympäristötukialueeksi. ■ Omistat kohteen, jonka luontoarvot ovat mielestäsi merkittävät. Haluat suojella alueen pysyvästi. Ota yhteyttä omaan ympäristökeskukseesi. Jos kohde täyttää luonnontieteelliset valintaperusteet, se hyväksytään METSO-ohjelmaan.

Vapaaehtoiseen pysyvään suojeluun varatut rahat ovat loppuneet joka vuosi.

se on luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin arvokas.

Suomessa uhanalaista metsälajistoa esiintyy eniten lehdoissa ja runsaslahopuustoisissa kangasmetsissä. Uhanalaisia lajeja näissä luontotyypeissä on yhteensä noin 500, joka vastaa 80 prosenttia uhanalaisista metsälajeista. Suurin osa Suomen lehdoista on raivattu aikanaan pelloiksi, joten jäljelle jääneet alueet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityi-

sen tärkeitä. Talousmetsissä lahopuuta on vain murto-osa luonnonmetsiin verrattuna. Lahopuun merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle on äärimmäisen tärkeä. Puun kuoltua sen lahoaminen kestää EteläSuomessa keskimäärin yhden ihmisiän eli 70 vuotta ja Lapissa noin 200 vuotta. Lahopuun varassa elää arviolta 4000–5000 eliölajia

maamme noin 20 000 metsälajista. Tuloksellisinta metsien suojelu on siellä, missä esiintyy jo entuudestaan uhanalaisia lajeja. Jos omistat hyvin hoidettua metsää, jossa on viimeiset vuosikymmenet panostettu puuntuotantoon, metsäsi ei todennäköisesti täytä METSO-ohjelman luonnontieteellisiä valintaperusteita. Kohteille asetettu-

jen valintaperusteiden tarkoituksena on saada hankittua luontoarvoiltaan merkittävimmät kohteet suojelun piiriin. Talousmetsien ostaminen suojeluun ei tuota ekologisesti parasta tulosta.

www.lalli.fi

9


10

MAASEUTU 11.6.2010

metsä

Metsään 300 miljoonaa euroa Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 305 miljoonaa euroa vuonna 2009. Yksityismetsissä metsänhoito- ja metsänparannustöihin kului 224 miljoonaa euroa, metsäteollisuuden metsissä 31 ja valtion metsissä 50 miljoonaa euroa. Kokonaissummasta neljännes käytettiin metsänviljelyyn ja viidennes taimikonhoitoon. Valtio tuki yksityismetsien energiapuun korjuuta ja haketusta 13 miljoonalla eurolla. Vuonna 2009 metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytetty 305 miljoonaa euroa oli miljoona euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun yksityismetsänomistajat käyttivät näihin töihin 11 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän (+5%), pieneni käyttö metsäteollisuuden ja valtion

metsissä 10 miljoonalla eurolla (–11%). Vaikka nimelliskustannuksissa ei tapahtunut muutosta edellisvuodesta, kasvoivat tukkuhintaindeksillä defl atoidut reaalikustannukset 15 miljoonaa euroa (+5%). Lapin metsäkeskuksen alueella käytettiin metsäkeskuksista eniten varoja metsänhoito- ja metsänparannustöihin summan yltäessä 32 miljoonaan euroon. Miltei yhtä paljon (30 milj. €) kului sekä Pohjois-Savon että Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusten alueilla. Metsäteiden kunnossapitoon käytetty 14 miljoonaa euroa ei ole metsäkeskustason tarkastelussa mukana, koska teollisuuden ja valtion metsissä kulunutta 7 miljoonaa euroa ei ole voitu jakaa alueittain. Yksityismetsissä eniten

kustannuksia aiheuttivat istutus ja kylvö (50 milj. €). Lisäksi maanmuokkaukseen käytettiin 20 miljoonaa euroa. Taimikoita hoidettiin 41 miljoonalla eurolla ja nuoria metsiä kunnostettiin 30 miljoonalla eurolla. Metsäteollisuus ja valtio käyttivät taimikoidensa hoitoon 20 ja metsänviljelyyn 15 miljoonaa euroa. Investoinnit metsäteihin olivat valtion metsissä parin edellisvuoden

tavoin suuria: 11 miljoonaa euroa vuonna 2009. Lisäksi teitä pidettiin kunnossa yli 5 miljoonalla eurolla. Koko tukisummasta 64 miljoonaa euroa käytettiin työ- ja materiaalikustannuksiin ja 16 miljoonaa euroa töiden suunnitteluun ja toteutusselvitysten tekoon. Lähde: Metsäntutkimuslaitoksen tiedote

Everille havupuu-uutejuomasta sopimus Siikaislainen yrittäjä Kari Herttua on pitkään ja sitkeästi uskonut havu-uutejuomansa tehoon. Metsää tuotteessaan hyödyntävän Herttuan Ravintorengas Oy:n uusin aluevaltaus on huippupainonnostaja Anna Everin sponsorointi. Virallisesti Karin havu-

Lennokkaampaa käyttöä vakuutuslaskuillesi.

Piipahda konttoriimme ja tuo mukanasi vanha vakuutuslaskusi, niin katsotaan yhdessä mitä sille voidaan tehdä. Etua elämään. OP-Pohjolasta.

puu-uutejuomaksi rekisteröity tuote palkittiin tänä vuonna Vuoden luontaiselintarvikkeena, jo toisen kerran seitsemän vuoden sisällä. Kari Herttua kertoo innokkaasti urheilua seuraavana miehenä jo vuosikaudet mananneensa, kun on

nähnyt suomalaisten huippu-urheilijoiden elimistön puolustusmekanismin pettävän arvokisoissa, joka näkyy sairasteluna. – Yksinkertaisesti sanottuna urheilijan elimistön vastustuskyky pettää eikä niin tarvitsisi olla, Herttua sanoo. – Pienessä yrityksessä ei yleensä voi ajatella sponsorointia markkinointikeinona, mutta olen todella tyytyväinen saatuamme Anna Everin kaltaisen, edustavan ja erittäin miellyttävän huippu-urheilijan yhteistyökumppaniksemme, toimitusjohtaja Kari Herttua sanoo.

Anna Everi


MAASEUTU 11.6.2010

11

KOLUMNI n Juha Suni

Tietoyhteyksien kimpussa Viime viikkojen tapahtumat Pohjois-Satakunnassa vievät laajakaistapalvelujen kehitystä eri paikoissa aivan eri suuntiin. Sain osallistua apumiehenä jo kymmenen kuukautta vanhojen ukkosvaurioiden loppuun korjaukseen Soneran lankaverkossa Honkajoella. Kotokulmamme netti on toteutettu jo pian vuoden ajan kahdella eri tavalla. Kunnan pohjoisosassa on saatavilla sekä lankapuhelinjärjestelmän kuparilankojen hyödyntämiseen perustuva, yleensä hyvin toimiva ADSL-tekniikka Soneralla, että uusi Suupohjan Seutuverkko Oy:n valokuituverkko. Tietoverkon vikojen korjaaminen tapahtuu käytännössä nykyisin seuraavasti: verkon omistaja teettää vikailmoitusten, vikahistorian ja harkinnan perusteella työt keikka kerrallaan sopimusurakointiyrityksellä. Vika pyritään korjaamaan ensin mahdollisimman nopeilla, keveillä ja lievillä toimenpiteillä. Tänä keväänä on ollut valtakunnallisessa mediassa nähtävissä sanomalehtiuutiskuva, jossa nettiyhteys toimivalle maatilalle on toteutettu improvisoiden karjan laitumella käytettävien, reilun metrin korkuisten aitapaalujen avulla, kun puhelinjohto on vioittunut liian vaikeaksi korjata tai maakaapeloida talven ja kelirikon aikaan. Kahdessa kohtaamassani vikatapauksessa toisessa osaksi kotona etätyötä tekevä erikoisammattilainen turhautui kolmen päivän odotukseen ja luopui Soneran asiakkuudesta, maksoi laulujen lunnaat ja siirtyi valokuituverkon asiakkaaksi. Toisessa tapauksessa sinnikäs lankapuhelinverkon nettiasiakas ei vähästä

mitä yhtiö on valmis vuodessa korvaamaan kuukausittaisia netin puuttumisesta johtuvia hyvityksiä. Asiakkaan täytyi tietenkin menestyäkseen hankkia suora keskusteluyhteys huollon ihmisiin sen lisäksi, että hän piti palvelusopimuksensa mukaisesti yhteyttä kaukaiseen virtuaaliorganisaatioon. Huoltomiesten vaihtuessa vikahistoria ja korjaushistoria tuntui lopulta pysyvän tallessa vain asiakkaalla itsellään.

hermostunut, vaan asioitsi sinnikkäästi vanhan vuoden 2009 puolella toisen korjauspalvelusopimuksen, Eltelin aikana ja vielä uuden vuoden 2010 aikana toisen sopimuskorjaajan, Empowerin aikana riittävästi. Mystisiä ukkosen ja salamaniskun jälkeisiä vikoja korjattiin vähintään puolen tusinaa kertaa. Vikaa on havaittu puhelinjohdon kaapelissa, liittimissä, pylvään ylijännitesuojan kosteussuojakotelossa ja lopulta puhelinkeskuksessakin. Korjaustoimenpiteiden käynnistäminen perustuu siihen, että verkon omistaja uskoo töpselien olevan oikein seinässä ja asiakkaan tosi hädäs-

Asiakkaan täytyi tietenkin menestyäkseen hankkia suora keskusteluyhteys huollon ihmisiin. sä ja tilaa palvelun paikalle huollolta. Tätä ennen asiakas pomppii puheentunnitusrobotilta toiselle, toistelee henkilötunnustaan ja jankuttaa olevansa tosissaan ja järjissään. Häntä pelotellaan aluksi aivan aiheellisesti väärän hälytyksen aiheuttamien kustannusten maksuvelvoitteella.

.2.(0b(1/b03g2< Kartanonvoima 6, 32800 Kokemäki

www.kokemaenlampo.fi

ksetta maanantai – perjantai klo 8-16 veloituksetta maanantai – perjantai klo 8-16 PUUTAVARA: KAIKKI PUUTAVARA:

, runkoja lahopuut, oksat, risut, runkoja lahopuut, nat, sahausjätteet, sahauspinnat, sahausjätteet, purkupuu hyvälaatuinenen purkupuu jne.jne. aidat eikä (EI pensasaidat eikä puu) kyllästetty puu) tuksetta Nouto veloituksetta min täysin kuormin lähialueella. . e ota Huom! Emme ota vastaan muutauta araa. kuin puutavaraa. Alueella kameravalvonta a

Vaikuttaa siltä, että ukkosvikainen puhelinverkon netti on nyt saatu kymmenessä kuukaudessa kuntoon. Remontti lähti hitaasti liikkeelle, koska alunperin asiakkaan omat ATK-laitteet uusittiin ensin, kunhan maatilan muut välttämättömät sähkölaitteet saatiin toimimaan. Tämä tila ei ollut arkitoimissaan päivittäin netin tarpeessa karjan hallinnoinnin ja tiedonsiirron vuoksi. Asiaan tarttui lopuksi kokenut, viitseliäs, samalla seudulla asuva asentaja. Hän pyysi asiakastalosta ja yhtiöstään riittävästi resursseja ja asiaan uhrattiin päivittäin joka taholta moneen kertaan se summa rahaa ja vaivaa,

KAUKOLÄMPÖ tuotanto ja jakelu POLTTOAINE valmistus ja terminaalipalvelut

Naapurikunnistamme Karviassa on viime päivinä saavutettu optiseen valokuituverkkoon liittymishalukkuuden ennätys. Paikkakunta pääsi vaikeiden TV-signaaliolojen ja maantieteellisten ja väestöllisten tunnuslukujen vuoksi valtion maksaman erityisen tietoverkkotuen piiriin ja kunta päätti käyttää lisäksi paljon omia varoja. Suuritehoisen nettiliittymän hinta on saatu maaseudun oloissa ennätyksellisen alas ja verkon suorituskyky kohoaa paljon ohi kaupunkialueiden normaalin palvelutason. Merikarviallakin on vakava harkinnan paikka. Palvelun tarjoaja Sonera on ilmoittanut aikeestaan luopua lankaverkon ylläpidosta ja korvata se langattomalla verkolla. Langaton verkko riittää toisille elinkeinoille, toisille ei. Heidän pohjoinen naapurikaupunkinsa Kristiinankaupunki on luonut oman kuituverkkonsa, suomenkieliset naapurikunnat omansa. On eri vaihtoehtoja, mistä verrata toimintatapoja. Tämä harkinta on kunnanjohtaja Pentti Ala-Luovan mukaan juuri nyt meneillään. Juha Suni

Hallsia Sarkassa Porilainen taiteilija Anna Halls on tunnettu hevosaiheita kuvaavista teoksistaan. Tänä kesänä Hallsin hevoset laukkaavat Suomen maatalousmuseo Saran seinillä. Näyttelyssä on esillä hiili- ja pastellipiirroksia sekä maalauksia, joiden yhteisenä teemana on hevonen. – Hevonen tuntuu olevan minun aiheeni, Halls sanioo. – Olen viime aikoina tehnyt tutkielmia myös linnuista ja koirista, jotka molemmat viihtyvät hyvin hevosen seurassa, taiteilija sanoo. Hevosia! -näyttely 10.6.31.8.2010, Suomen maatalousmuseo Sarka


12

MAASEUTU 11.6.2010

kesällä

Satakuntalaiskärkk Ei ole aivan sama, mitä makkaraa kärvennät hiilillä. Milla Majander

Alkukesäisen makkaratestin olosuhteet olivat otolliset, sillä kunkin testiryhmäläisen grillikausi oli vastikään korkattu, eivätkä navat olleet täyttyneet makkaroista vielä montaakaan kertaa. Testiin päätyivät Satakunnassa valmistetut grillimakkarat Makutuomareiden makkaransyönnin taustat vaihtelivat. Kokeneimmaksi tunnustautui Veli-Matti Salo, jonka elämään makkara on kuulunut arviolta 28 vuoden ajan. Johannes Wesslinille kaksi jauhomakkaraa kesässä on riittänyt muutaman vuoden ajan mainiosti. – Olen myöhäisherännäinen atrillimies. Kakarana en syönyt makkaraa lainkaan. Ja vieläkin atrilli on parempaa kylmänä kuin grillattuna, mies vannoo. Testiryhmän ainoa naisedustaja Kaija Tikka on ehkä kerran elämässään ostanut makkarapaketin omasta tahdostaan. – Tyydyn sijaiskärsijäksi ja syön sitä merkkiä, mitä käsketään ostaa, jauhomakkaran kannattajak-

si tunnustautuva Tikka myöntää.

Neljä rinnakkain Grillillä tirisi sulassa sovussa neljän eri satakuntalaisvalmistajan grillimakkaraa; Vataja, Kivikylä, Liha-Pekka ja Kivikylän kanssa yhteistyössä valmistettu Yyteri. Pieteetillä numeroidut kesäherkut pilkottiin sopivasti kärventyneinä suupaloiksi ja maistelu sai alkaa. Ensimmäisenä huuliin heitetty Yyterin makkara avasi pelin tasapaksusti. – Makkaralta maistuu, ei mitään spesiaalia, huikkaa Tikka. – Tällaista voisi syödä Äs-

Maistui vanhalta kunnon lenkkimakkaralta. sien pelissä, aika tavalliselta maistuu, Salo arvioi. Helpoksi ja vivahteeltaan lauantaimakkaraksi Yyterin makkaraa kuvaileva Wesslin yhtyy lopulta kuoren

Satakuntalaismakkaroiden makutesti oli Veli-Matti Salolle, Johannes

kritisointiin. – Kuori oli niin paksu, että loppujenlopuksi se oli ainut, mikä makkarassa maistui. Seuraava uhri Huilun-

tuhti kirvoittaa Wesslinin ja Tikan makunystyrät eri taajuuksille. – Tasapainoinen ja hyvä maku. Voisin syödä uudestaankin. Ja jos oikein rie-


MAASEUTU

kesällä

11.6.2010

ärit koetuksella

Wesslinille ja Kaija Tikalle silminnähden vakava asia.

haannun, voisin jopa ostaa kaupasta, Tikka toteaa. Wesslinin makuelämystä laimentaa luunpalat sattumina. â&#x20AC;&#x201C; Aika suolaisaa oli ja pu-

raistessa kuului rasvainen napsahdus. Jos mulla olisi henkselit, niin varmaan maistuisi, ukkomakkaraksi Huiluntuhtia tituleeraava Wesslin sanoo.

Salolle Huiluntuhti tuo mieleen suosikkinsa Kabanossin. Lautasilla odottava WinNovassa valmistettu Liha-Pekan herättää testiryhmässä ennalta eniten

kiinnostusta. â&#x20AC;&#x201C; Maistui vanhalta kunnon lenkkimakkaralta, jota muksuna grillattiin saunassa puukiukaalla. Maistui maukkaalta. Pakkauksen mukaan vähiten rasvaa, mutta tähän mennessä rasvaisimman makuinen, Salo kuvailee. â&#x20AC;&#x201C; Itsetehdyn makkaran tunnelmaa, eikä maistunut lainkaan teolliselta, Tikka sanoo. Viimeisenä maisteluun pääsi Vataja, joka ei toisaalta herättänyt suuria tunteita, mutta maistui perusmakkaralta. â&#x20AC;&#x201C; Toimiva ja monivivahteinen oluen ystävä hyvällä jälkimaulla, Wesslin kuvailee. PitääkĂś makkaralta enempää vaatiakaan? Yhteenvetona testiryhmä listaa jokaisen lihaisaksi perusmakkaraksi. Parhaaksi ylsi lopulta Kivikylän Huiluntuhti. â&#x20AC;&#x201C; Liha-Pekan makkara oli selvästi erimakuinen

â&#x2013; Maalaistuote Vataja Oy A-luokan täyslihagrillimakkara Lihapitoisuus n. 78 % NitriititĂśn, jauhoton, maidoton, mausteeton, soijaton â&#x20AC;?Peruskyrsä.â&#x20AC;? â&#x2013;  Yyterin makkara, yhteistyĂśssä Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n kanssa A-luokan makkara Lihapitoisuus 75 % â&#x20AC;?Ă&#x201E;ssien pelimäinen, lempeä ja samettinen.â&#x20AC;? â&#x2013;  Kivikylän Huiluntuhti A-luokan grillimakkara Gluteeniton ja laktoositon Lihapitoisuus 87 % â&#x20AC;?Maistuisi, jos olisi henkselit â&#x20AC;&#x201C; ukkomakkara. Lihaisa.â&#x20AC;? â&#x2013;  Liha-Pekan grillimakkara, WinNova Länsirannikon koulutus Oy Lihapitoisuus 59 % â&#x20AC;?Rasvatappi. Ei toimi sinapitta. MĂśssĂśmäinen.â&#x20AC;?

kuin muut. Kaikki kaipaisivat jotain maustetta sekaan, testiryhmä summaa. Kolmikon makkarakesä on nyt virallisen juhlallisesti korkattu oman maakunnan kyrsillä.

Â&#x2021;0DMRLWXVWD Â&#x2021;3\|UlYXRNUDXVWD Â&#x2021;.lVLQWHKW\MlNRUWWHMD MDWXRKLHVLQHLWl Â&#x2021;7LODXNVHVWDNDKYLDMD UXRNDD

VAMMALAN

KIERRĂ&#x201E;TYS- JA KULJETUSPALVELUT

HYĂ&#x2013;TYKERĂ&#x201E;YS OY

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

13

7PL9XRNNR 9LLWDPlNL 5LVWR5\WLQN+XLWWLQHQ 3


14

MAASEUTU

kesällä

11.6.2010

Riistaväki kritisoi suojelusuunnitelmaa Kaksi lounaisen Suomen riistanhoitopiiriä vastustavat ympäristöministeriön tekemiä linjauksia Selkämeren kansallispuiston metsästysasioissa. Satakunnan ja VarsinaisSuomen riistanhoitopiirit ovat huolissaan metsästyksen ja eläinkantojen tehokkaan sääntelyn jatkumisesta Selkämeren kansallispuistossa. – Mikäli puisto perustetaan ympäristöministeriön laatiman lakiesityksen mukaisesti, metsästyksen jatkuminen alueella on hyvin kyseenalaista, vaikka yleisesti näin on esitetty, piirit huomauttavat. Piirien mukaan harmaa-

hylkeen kohdalla lakiehdotuksessa esitetty menettely lisäisi huomattavasti lupahallintoon liittyvää byrokratiaa, koska metsästyslupien myöntäminen perustuisi entistä enemmän osoitettujen vahinkojen torjuntaan. Lisäksi viime käden päätäntävalta hyljeasiassa on lakiesityksessä annettu Metsähallitukselle, jonka päätöksentekokriteereistä ei ole ennakkoon annettu tietoa. Riistanhoitopiirit vastustavat myös lakiesityksen kohtaa, jossa metsästyslain 7 § mukainen Suomen kansalaisen metsästysoikeus valtion yleisillä vesialueilla rajattaisiin

puistossa koskemaan vain muutamia nimettyjä luotoalueita. Riistanhoitopiirien mielestä tällä heikennettäisiin merkittävällä tavalla suomalaisten lakisääteisiä oikeuksia huomattavan suurella alueella. Riistanhoitopiirit paheksuvat myös sitä, että ympäristöministeriö ei ole kuullut piirejä puiston valmistelun yhteydessä metsästykseen ja eläinkantojen sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Satakunnan ja VarsinaisSuomen riistanhoitopiirit jättivät Selkämeren kansallispuistoa koskevasta lakiesityksestä lausuntonsa kuluvalla viikolla.

Läskiä paloi Porissa

.RKWLWDVDSDLQRLVWDDUNHD

Läskillä lukutaitoa -kampanja tuotti Porissa 14 310 euroa. Alkupunnituksissa helmikuussa kävi 457 ja loppupunnituksiin pinnisti 259 henkilöä. Tähän loppuponnistukseen halusi 60 prosenttia startanneista. Kampanjan valtakunnalliset tulokset valmistuvat kesäkuun puolivälissä ja niistä tiedottaa THL. Läskillä lukutaitoa -kampanjan loppupunnituksissa on Porissa käynyt 259

henkilöä, jotka pudottivat painoaan yhteensä 954 kg. Laihdutustalkoisiin osallistui 215 naista ja 44 meistä. Naisten paino putosi keskimäärin 3,3 kg ja miesten 5,6 kg. Kampanjan alkupunnituksissa helmikuussa Porissa kävi 457 henkilöä. Tuntemattomana pysyttelevä lahjoittaja on luvannut jokaisesta pudotetusta kilosta 15 euroa Nepaliin lukutaitotyön hyväksi. Porista rahaa kertyy 14

310 euroa. Lahjoittaja oli toivonut seurakuntien apua punnitustalkoisiin. Valtakunnallista kampanjaa hoitaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ulkoasiainministeriö seuraa varojen käyttöä Nepalissa. Myös Kirkon Ulkomaanapu tukee kampanjaa. Jo 10 000 eurolla voidaan Nepaliin rakentaa viiden luokkahuoneen koulu. Yhden kilon lahjoituksella eli 15 eurolla saadaan esimerkiksi koulukirjat yhdelle lapselle koko vuodeksi. Valtakunnallinen tulos selviää kesäkuun puolivälissä. Miten kansa ottaa painonkevennyksen tavakseen, on varmaan kysymys erikseen.


kesällä Pilvibongarin taskuopas Gavin Pretor-Pinney Atena s. 112 Suom. Ulla Lempinen (Pilvenpalvontaseuran virallinen julkaisu)

Pilviasiantuntijaksi kirjan avulla LUSTO/Jukka Silvast

Silloin kun kesäpäivä hehkuu, on aikaa vaikka löhöillä ahon laidassa heinä suussa, katsella taivaalle, tämä kirja saattaisi olla oiva apu jotain lisää janoavalle. Siis tapauksessa, että joku haluaisi oikein käyttää tuon tyhjän hetken hyödyksi. Pilvibongarin taskuopas kun saattaisi kertoa, mitä siellä taivaalla sillä hetkellä näkyy. Kirja on taskukoon julkaisu, joka kulkee mukana. Ihmisillä aina on ollut taipumus hankkia erilaisia tietojulkaisuja, on lintukirjaa, matelijat, nisäkkään ja nilviäiset, ja kaikki kesälomalle ihmeteltäväksi. Tuo opas sinällään merkintäpaikkoineen on jotain bongaukseen liittyvää, pistekeräystä ja vastaavaa, mutta voihan kirjasta poimia käsitteitä pilvistä, joita voi tunnistaa nimillä. Kirja kertoo 46 erilaista tapausta. Kymmenen päälajia on jaettu alalajeihin ja lisäpilviin. Pilvien ”kummisetä” kuulemma on ukkospilvi. Maanviljelijöille pilvien tunnistaminen saattaa olla jopa avuksi, ellei Ilmatieteenlaitos ole täyttänyt ennustelaaria. Mutta tämä pilvien tähyily voisi olla sellaista kesäkivaa kenelle tahansa. Ollaan sitten vaikka laiturilla, veneessä, maalla tai ilmassa, onhan niitä pilviä aina tuijotettu. Tuolta nousee sade...

MAASEUTU 11.6.2010

Hopsis kopsis polleamus – kirjoituskilpailu hevosesta

15 tiina ahonen

Kilpailussa on kaksi sarjaa – tosipohjaiset kertomukset ja kaunokirjallinen sarja. Latinan tunnilla opettaja kysyi, mitä hevonen on latinaksi. Neuvokas opiskelija ei jäänyt pulaan vaan kehitti vastauksen: Hopsis kopsis polleamus. Hevosaiheinen kirjoituskilpailu Hopsis kopsis polleamus kutsuu hevosten ystäviä kilpasille. Kilpailussa kootaan hevosiin liittyviä muistoja, ajatuksia ja kokemuksia tositarinoiden ja kaunokirjallisten tekstien muodossa. Aikaa kirjoitusten lähettämiseen on 31.1.2011 saakka. Kilpailun järjestäjinä ovat Maaseudun Sivistysliitto, Suomen Maatalousmuseo Sarka ja Maaseudun Tulevaisuus. Kertomusten sarja kutsuu kirjoittamaan hevosiin liittyvistä tapahtumista, muistoista ja kokemuksista. Tekstit voivat käsitellä hevosia työssä tai sodassa, ratsuna tai ravien sankarina. Voi myös kertoa hevosten kasvattamisesta, hoitamisesta, jalostamisesta ja valmentamisesta. Hevosten luonne, oikut, uskollisuus ja persoonallisuus antavat aiheita tekstei-

Seuraava Maaseutu 13.8.

hin. Kertoa voi myös omista tunteista ja kokemuksista – siitä, mitä on hevosten kanssa havainnut ja oppinut. Näkökulma on vapaasti valittavissa, kunhan hevonen on pääosassa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota muistikuvien rikkauteen ja omakohtaisuuteen sekä kerrontatavan omaperäisyyteen. Kaunokirjalliseen sarjaan voi osallistua novellein, kertomuksin tai runoin, joiden aihepiiri liittyy hevoseen. Tekstit arvioidaan kaunokirjallisin kriteerein.

Tarkemmat ohjeet kilpailuun osallistumisesta löytyvät nettisivuilta www.msl.fi/ kulttuuritoiminta tai www. sarka.fi. Kilpailun esitettä voi tilata postitse Maaseudun Sivistysliitosta ja Sarka-museosta.

Palkintoja 10 000 euroa Parhaille teksteille jaetaan palkintoina 10 000 euroa, josta kummankin sarjan voittaja saa 2 000 euroa. Loput palkintosummasta tuomaristo jakaa harkintansa mukaan. Kilpailun tulokset julkistetaan toukokuus-

sa 2011. Parhaista teksteistä on tavoitteena julkaista kirja. Kaikki kilpailutyöt tallennetaan Sarka-museon arkistoon. Kilpailun tuomaristoon kuuluvat puheenjohtajana metsänhoitaja Pekka Airaksinen ja jäseninä kirjailija Kirsti Manninen, juontaja Riitta Väisänen, hevostalousasiamies Maarit Hollmén, päätoimittaja Lauri Kontro, näyttelypäällikkö Mia Juva, kulttuuritoimenjohtaja Liisa Heikkilä-Palo ja kustannustoimittaja Raija Kallioinen.


16

MAASEUTU

maaseutu

11.6.2010

Saparofestivaali tekijöiden voimannäyttö

Ruskomäntypistiäisten torjunta ajankohtaista

Saparofestarit Huittisssa on ruokaketjun eri toimijoiden yhteinen voimannäyte perjantaina ja lauantaina 9.-10.heinäkuuta. Suomen Sikayrittäjät, Satafood, lihatalot Korpela ja Kivikylä, Saarioinen, Hartwall sekä Okra-maatalousnäyttely 2010 Oripäässä odottavat yli 70 000 kävijää saman viikonlopun aikana. Saparofestarit kruunaa kauniin päivän maalla. Huittisissa tapahtuu! Kauan odotettua festarisäpinää saadaan vihdoin Huittisiin. Huittisten Seurahuoneen alueella vietettävässä tapahtumassa nautitaan monipuolisesta musiikista ja maittavasta grilliruoasta. Festariväkeä odo-

Metsäntutkimuslaitokselta muistutetaan, että ruskomäntypistiäisen toukat ovat kuoriutuneet ja otollinen torjunta-aika loppuu pian. Alueilla, jossa pistiäistuhoja on odotettavissa, tulisi mäntypinot kuljettaa metsävarastoista heti pois. Helleaalto nopeutti ruskomäntypistiäisen kuoriutumista ja toukkien kasvaessa otollisin torjunta-aika kuluu nopeasti ohi. Tuhoja ei vielä juurikaan näy, koska pienet toukat syövät vain vähän. Kesäkuun puoleen väliin mennessä toukat kasvavat niin isoiksi, että neulasten syönti alkaa näkyä selvästi. Silloin on kuitenkin torjunnan kannalta optimaalinen aika ohi. Nopeasti edennyt kevät

tetaan saapuvaksi kauempaakin ja eri ikäluokista. Tämä johtuneekin siitä, että musiikkia on tarjolla laidasta laitaan. Tapahtumapromoottori Riki Huhtalan sanoin, ”Suomipoppia ja -rokkia, iskelmää, kunnon heviä, saksalaistyyppistä torvisoittoa.”

Nimi Huhtalalta Saparofestari sai nimensä promoottori Riki Huhtalalta. Hän on ollut mukana järjestämässä isoja festaritapahtumia ympäri Suomea. Nimeä lähdettiin työstämään siitä, että Huittinen tunnetaan hyvänä kauppakaupunkina, jossa possu ja saparo kasvaa. Saparo on

sopivan veikeä kuvaamaan samalla myös huittislaista hulluutta. Tapahtumalle hyvää tunnelmaa luodessa juontajaksi valittu Veepee Lehto on loistava valinta, sillä hänessä on tilannesilmää ja improvisaatiota samassa paketissa. Veepeen lisäksi possuisäntänä ja grillimestarina toimii Vampulan oma Martin Ylikännö. Perjantaina aloitetaan näyttävästi, sillä illan aikaan esiintyvät lukuisat artistit. Ulkoteltoissa soittavat Femu Brass Band, Aino ja Reino Klubi featuring Pauli Hanhiniemi. Myöhemmin Seurahuoneen sisätiloissa tunnelman räjäyttää kattoon Peer Günt.

Lauantai on toivoa täynnä, sillä Huittisissa on koko päivän festaria kerrakseen. Lauantain maksuttomassa lastentapahtumassa esiintyy Satu Sopanen Tuttiorkestereineen ja vallattoman vauhdikas Pellekaija Pum -trio. Onneksi hyvä sää on laitettu tilaukseen, sillä Huittisissa viihtyy koko perhe. Illan rientoihin lauantaina johdattavat Femu Brass Band ja Suurlähettiläät. Kun tanssijalka vipattaa lauantaiehtoona, siihen on lääke: Pasi Vainionperä. Tunnelmaa ei tule puuttumaan tästä tapahtumasta. Eila Törmä elinkeinojohtaja, Huittinen

kiihdyttää myös kaadetussa puutavarassa elävien kaarnakuoriaisten kehitystä. Männyn kaarnan alla elävät pystynävertäjät lentävät kuoriuduttuaan elävien puiden latvoihin ja kaivautuvat ravinnon ottoon versojen sisään. Versot kuihtuvat ja puiden kasvu heikkenee. Ötökkälaki edellyttää mäntypinojen poistamista metsästä ennen heinäkuuta. Mäntypistiäisten vaivaamilla alueilla on kuitenkin erityisen tärkeää saada pinot pois metsistä jo ennen kesäkuun puoliväliä, koska niissä kehittyvät pystynävertäjät aikuistuvat lämpimän kevään takia etuajassa.


MAASEUTU

maaseutu

11.6.2010

17

Meren tuoksuun tottuneet Eija Pöysti ja Eero Ingström ovat ymmärtäneet puhdasvetisen järven arvon. Valkjärven laatua ihastelevat myös kaukaa menneet vieraatkin.

Kirkasvetisen lumoissa Pomarkun Valkjärvi on yhä yksi Länsi-Suomen puhtaimmista järvistä. LUSTO/ Vesa-Pekka Järvelä

Tuhansien järvien maan vesistöt ovat puhtausluokitukseltaan hyvin eritasoisia. Karvianjoen vesistöalueen alaosaan kuuluva Valkjärvi on vilkkaasta vapaa-ajanasustuksesta huolimatta edelleen vedenlaadultaan valtakunnan parhaimmistoa. Ensimmäiset kesämökit osittain Siikaisten puolelle ulottuvan Valkjärven rannalle rakennettiin jo 1940-luvulla. Tuolloin keskisyvyydeltään vain noin kolmimetrinen järvi oli erinomaisessa kunnossa ja sen vettä käytettiin pitkään talousvetenäkin.

Lähdepitoinen pohja Nykyisin loma-asuntoja puolen tunnin ajomatkan päässä Porista sijaitsevan järven rannoilla on noin 200. Valkjärven puhtaus on perustunut pitkälti järven lukuisiin lähteisiin. Asutuksen myötä vedenlaatukin on asteittain hie-

Poikeljärven keikasta on tullut jokakesäinen perinne.

tavin saaressa sijainneen kesänviettopaikan vaikeakulkuisuuteen. Varmasti Valkjärven hyvällä maineella ja kirkasvetisyydelläkin oli kuitenkin jokin osuus paikan valintaan.

Asenteet paranevat man heikentynyt. Silti Valkjärvi on tänäänkin puhtaampi kuin useimmat muut. – Tuntuu hienolta viettää aikaa näin upean vesistön äärellä. Kirkkaan veden liplatellessa ja laulujoutsenten kaartaessa yli järven tuntee itsensä jotenkin etuoikeutetuksi, Eija Pöysti ja Eero Ingström kertovat. Tiiviisti mökkielämää Valkjärven maisemissa viettävästä pariskunnasta tuli kesä-pomarkkulaisia vuonna 1983. Pöystin vanhemmat hankkivat huvilan lähinnä hyvien kulkuyhteyksien ja lyhyen etäisyyden vuoksi. – Vanhempani kyllästyivät Kus-

Vuosien varrella varsinkin lisääntyneen vapaa-ajanasutuksen aiheuttama kuormitus kohdistui suoraan vesistöön. Näin ravinteet pääsivät rehevöittämään kallisarvoisia rantavesiä. Vähitellen mök-

Tuntuu hienolta viettää aikaa näin upean vesistön äärellä. kiläiset havahtuivat tilanteeseen. 80-luvun puolivälissä vahvistettu moottoriveneiden käyttörajoitus

oli kohennustoimenpiteiden alkusoittoa. Jo vuosia sitten järven rannoilta katosivat mattolaituritkin. 2000-luvulla tullessa Valkjärveen on kohdistettu muun muassa vedenlaadun tarkkailua, hoitokalastuksen tehostamista ja saostusaltaiden rakentamista. – Testitulostenkin mukaan mökkiläisten asenteet ovat onneksi jo takavuosia paremmalla tolalla. Vaikka valkjärveläisillä riittää vastuuta omasta ainutkertaisesta ympäristöstään, muutamaa toimenpidettä ei voi ymmärtää. Erityisesti täydellisesti vedet sekoittavaa ruoppausta ja rantaalueiden kaivamista on vaikea hyväksyä, Pöysti ja Ingström painottavat. Runsaasta asustuksesta huolimatta Valkjärven yleisilme on tänäänkin rauhallinen. Kalastuksen ja ravustuksen kannalta järven pH-arvo on erinomainen. – Järven rapukannan ovat kuitenkin tuhonneet rutot. Valitetta-

vasti ihmisellä on todennäköisesti siinäkin sormensa pelissä.

INFO Valkjärvi ■ Pohjois-Satakunnassa Pomarkun ja Siikaisten rajamailla. ■ Järvi kuuluu Karvianjoen vesistöalueen alaosaan Valkkiojan valuma-alueeseen. ■ Valkjärven pinta-ala on 335 hehtaaria, keskisyvyys 2,9 metriä ■ Mannerrantaviivaa 17,5 kilometriä ja kokonaisrantaviivaa 26 kilometriä, vesipinnan korkeuden vaihteluväli +51,30– +51,90. ■ Järven pintaa on laskettu tiettävästi kahdesti; 1860-luvulla ja 1900-luvun alussa. ■ Valuma-alueeltaan pieni ja veden virtaama-aika pitkä, noin 2,5–3,5 vuotta


18

MAASEUTU

maaseutu

Hevonen ja ympäristö sopusointuun 11.6.2010

Hevosen rooli on muuttunut 1950-luvulta näihin päiviin tultaessa maa- ja metsätalouden työjuhdasta urheilu- ja harrastuskumppaniksi sekä osaksi monipuolista yritystoimintaa. Myös määrä on kolminkertaistunut kolmen vuosikymmen aikana. Kasvavalla hevostaloudella siihen liittyvine toimialoineen on tällä hetkellä tärkeä merkitys maaseudun yritys- ja elinkeinotoiminnan monipuolistamisessa. Hevosten määrän, joka on nyt noin 75 000, arvioidaan edelleen kasvavan

1 000–2 000 yksilöllä vuodessa.

Uusia ihmisiä mukaan Alan kasvu tarkoittaa muun muassa sitä, että harrastaja- ja yrittäjäjoukkoon tulee jatkuvasti uusia ihmisiä, joiden kokemukset ja tieto hevosista ja alan toiminnasta yleensä voivat olla melko vähäisiä. Tämä sekä kasvu sinällään tuo monenlaisia haasteita, joista ensisijainen on hevosten hyvinvoinnin varmistaminen. Lisäksi maankäyttö- ja ympäristö-

kysymykset nousevat merkittäviksi varsinkin silloin, kun toimitaan kaupunkien ja taajamien läheisyydessä. Talleja saatetaan perustaa liian pieneen tilaan tallitoiminnan luonteeseen ja vaatimuksiin sekä hevosen liikkumisen ja harjoittamisen vaatimaan tilatarpeeseen nähden. Pellottomien tallien ongelmana on herkästi lannan jatkokäsittely ja loppusijoitus.

Hevosenlanta, kuten muukin lanta, tulee ensisijaisesti pyrkiä hyödyntämään lannoitteena ja orgaanisena materiaalina pelto- ja puutarhaviljelyssä ja tähän tarkoitukseen se suurimmaksi osaksi päätyykin. On kuitenkin paljon talleja, joilla ei ole peltoa lainkaan ja jos onkin, ne ovat useimmiten tarhoina ja nurmiviljelyssä, jolloin levitysala ei itsellä riitä.

Ympäristö tarkasteluun

Lannalle osoite

Kuluvan vuoden loppuun saakka Lounais-Suomessa toteutettavan Tehoa maatalouden vesiensuojeluun -hankkeen yhteydessä on tehty myös hevostoiminnan ympäristökysymyksiin liittyvä selvitys. Mahdolliset valumat lantavarastoista ja jaloittelutarhoista ovat keskeisimpiä hevostoiminnasta vesistöihin kohdistuvia ympäristövaikutuksia. Valumia voi syntyä myös hevosten harjoittamiseen ja kilpailuttamiseen käytettäviltä alueilta. Lantahuollon ja jaloittelutarhojen puutteellinen hoito näkyy kuitenkin ensimmäisenä epäsiistinä ympäristönä ja on näin epäedullinen käyntikortti yritykselle ja koko toimialalle.

Lannan vastaanottoon halukkaita viljelijöitä saattaa olla vaikea löytää johtuen monestakin syystä esimerkiksi käytetystä kuivikkeesta, sen laadusta ja määrästä. Turvelanta kompostoituu nopeasti ja soveltuu myös suoraan peltoon levitettäväksi, eikä kuivikkeen suuri määrä ole haitaksi. Sille löytyy yleensä vastaanottajia, mikä onkin ohjannut turpeen selvään yleistymiseen hevostallien kuivikkeena. Viljelijät eivät mielellään ota pelloilleen lantaa, jossa kuivike on puuperäistä. Puru- ja kutterilanta kompostoituvat hitaasti ja kuluttavat hajotessaan maan typpivaroja. Lannassa ilman riittävää kompostointia itävänä säilyvät hukkakauran ja mui-

den rikkakasvien siemenet ovat myös esteenä lannoitekäytölle. Kasvava hevosmäärä tuottaa lantaa, jonka lannoitehyöty olisi saatava käyttöön sekä taloudellisuuden että ympäristön kannalta. Parhaita esimerkkejä tallien ja maatilojen välisestä yhteistyöstä ovat sopimukset, joissa viljelijä toimittaa tallille rehut ja vie tallin lannat pelloilleen tai varastoon. Lannan varastointia ja peltolevitystä säädellään mm. nitraattiasetuksella. Säädökset koskevat myös hevostallin pitäjää. Hevosenlantaa kompostoivia ja lopputuotetta viherrakentamiseen ja maanparannukseen markkinoivia yrittäjiä löytyy jonkin verran. Lantaa voidaan hyödyntää energiaksi. Biokaasu-

laitoksien mädätysprosesseihin sopii myös hevosen kuivikelanta, joskaan se ei tuota kaasua siinä määrin kuin esimerkiksi lietelanta. Lannan polttamisesta energiaksi on maassamme keskusteltu ja väitelty jo useampia vuosia. Suomessa hevosen kuivikelanta tulkitaan tässä näkökulmassa eläinperäiseksi jätteeksi, jonka polttaminen jätteenpolttoasetuksen mukaan on sallittua vain polttolaitoksissa, joissa on jatkuvatoiminen savukaasujen puhdistus ja päästömittaus. Toistaiseksi lannanpoltto on talli- ja tilatasolla taloudellisesti mahdotonta.

Siivous eduksi Jaloittelutarhoja suunniteltaessa ja rakennettaessa


MAASEUTU

maaseutu

Tiina Ahonen

11.6.2010

Elokuussa Hummaillaan ”Hummaillaan” –tapahtuma kokoaa elokuussa hevosalan harrastajia ja harrastuksesta kiinnostuneita Poriin.

riittävän koon lisäksi olisi suotavaa, että huomioitaisiin paremmin maapohjan rakenneratkaisut, salaojitus ja mahdollisesti jopa valumavesien käsittely. Suunnitelmallinen tarhan rakentaminen on todennäköisesti pitkällä tähtäimellä edullisempaa kuin pintojen uusiminen, johon liittyy sekä poistettavan maa-aineksen hävittäminen että uuden materiaalin hankkiminen. Jaloittelutarhojen ravinnevalumia pystytään vähentämään paljon yksinkertaisesti siivoamalla tarhoista lannat riittävän usein. Siivoamistarve tiedostetaan talleilla jo hyvin.

Imagoon kirkkautta Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa näkee erit-

täin vähän lehmiä ja lampaita laitumilla. Hevosilla onkin nykyään kasvava rooli myös maiseman- ja luonnonhoitajina. Ne luovat myönteistä mielikuvaa maaseudusta sekä hyvinä laiduntajina hoitavat luonnonlaitumia ja perinnebiotooppeja. Ympäristöasioihin panostamisen pelätään aiheuttavan paljon rahaa vaativia investointeja, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa. Myönteisiä ratkaisuja edesauttaisi, että tietoa esimerkiksi erilaisista rakentamisratkaisuista olisi helposti saatavilla. Myös yhteistyökumppaneiden etsiminen koetaan vaikeaksi. Erilaisten innovaatioiden, yhteistyömallien ja verkostoitumisen edistämiseksi tarvitaan edelleen hevos-

alan, maatalouden ja maaseudun kehittämiseen liittyvien toimijoiden yhteistyötä. Hevosten hyvinvointi on alan toiminnan lähtökohta ja menestymisen edellytys. Talli- ja koko hevostoiminnan ympäristöasioista ja muista toiminnan puitteista huolehtiminen on osa hevosten, mutta myös hevosten kanssa toimivien ihmisten hyvinvointia sekä merkittävä osa yritysten ja koko alan imagoa. Maarit Hollmén järjestöagrologi MTK-Satakunta

Tapahtuma on osa Pro Agria Satakunnassa käynnissä olevaa maakunnallista hevostalouden hanketta Satakunta Hummaa, joka toteutetaan Satakunnan kasvavan ja kehittyvän hevostalouden tueksi. Hummaillaan tapahtumapaikkana lauantaina 21.8. on Porin ravirata, jonka alueella esitellään hevosharrastusta laidasta laitaan. Esillä on hevosia, hevostalousyrittäjiä, jaharrastajia Satakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta. Tapahtuman kohderyhmänä ovat lähialueiden nykyiset ja tulevat hevosharrastajat, sekä hevosista ja hevosiin liittyvistä toimialoista kiinnostuneet. Toiminnallista ohjelmaa on raviradalla, sekä katsomo- ja tallialueella. Radalla nähdään mm. vauhdikkaita ravilähtöjä, kouluratsastusta ja hevosten korkeushyppykilpailu. Tallialueella pääsee mm. tutustumaan talleihin, kengitykseen ja valjastukseen, sekä itsekin harjailemaan ja rapsuttelemaan hevosia. Katsomoalueella on mahdollisuus nousta hevosen selkään tai rattaille, sekä tutustua moninaiseen joukkoon hevostalouden parissa toimivia yrittäjiä ja sidosryhmiä.

19


MAASEUTU

maaseutu

11.6.2010

UUTUUS: Suomi 520

UUTUUS: Suomi 440 RDL

TARJOUS alk. 4350 ,-

TARJOUS 1680 ,-

ZZZPHWVDWLODWIL

20

0mLIXmQIMPPIXIOWXMZMIWXM 0:2-1)7- 4378-291)637RYQIVSSRRMMR WSMXEQQIWMRYPPINELSMHIXEER ZEOYYXYOWIXOYRXSSR :MIWXMRPmLIX]WSRQEOWYXSR

.RKWLNHVlQVHLNNDLOXMD 8IVZIXYPSEOm]QmmROSRXXSVMPPEQQI0EMXIXEERWMRYRNEPmLIMWXIWM ZEOYYXYWEWMEXOYRXSSRNEZSMXREYXXMEOIWmRWIMOOEMPYMWXEPITTSMWMRQMIPMR

0mLMZEOYYXYW3XEQQIWIRLIROMP}OSLXEMWIWXM


MAASEUTU

maaseutu

11.6.2010

Lämmin maito tirskahtaa kädelle. Iloa kokemisesta ja oppimisesta.

Luokkaretki on kokonainen kokemus Koivulan koulun oppilaat saivat kotieläintarhalla virikkeitä. Leena Roskala

Kevään luokkaretket tarjoavat muistoja, kokemuksia ja oppia. Porin Koivulan koulun elämyksellinen kevätretki suuntautui Merikarvialle Koivuniemen Herran MuuMaahan. MuuMaa-koti-

eläintarhassa erityiskoulun oppilaat pääsivät kukin omien kykyjensä mukaan hoitamaan vanhoja alkuperäisiä suomalaisia kotieläinrotuja: nupoa kyyttÜä, pienhevosta, lammasta, vuohta ja maatiaiskanoja.

.LLNRLVWHQ 3XUSXULW    ZZZNLLNRLVWHQSXUSXULWIL

Lähelle eläimiä Koivulan koulun oppilaat ovat eriasteisesti kehitysvammaisia eskari-ikäisistä 9-luokkalaisiin. Osalla on laaja-alaisia neurologisia kehityshäiriĂśitä. â&#x20AC;&#x201C; Koululaiset ovat päässeet täällä lähelle eläimiä. Päivään on

21

Kevätretki jää kävijÜiden mieleen.

Kosketus lisää aina elämyksen ulottuvuutta.

mahtunut erilaisia ääniä, tuoksuja ja näkĂśhavaintoja, kertoo opettaja Ulla Rintala, jolla on ohjattavanaan vaikeimmin vammaiset oppilaat. Teinikanoiksi kasvaneet pääsiäistiput, samoin puput ja tiput kiinnostivat pehmeydellään. Niitä saivat ja uskalsivat myĂśs pienimmät silittää. Pienet porsaat juotettiin itse lypsetyllä lehmän maidolla. MuuMaan eläimet ovat ammattilaisia ja osaavat olla rauhallisia ja joustavia lasten kanssa. Jokainen joka uskalsi, sai kokeilla lypsämistä ja valmistaa kaakaon tuoreeseen maitoon. â&#x20AC;&#x201C; Erityiskoululaisten kanssa aistit ovat tärkeitä. Täällä on useita eri kohteita, joissa on monenlaisia mahdollisuuksia oppia. Oppilaat saavat paljon, sen mukaan mitä pystyvät vastaanottamaan. Lisäksi maisema on upea ja maatilan emäntä on aivan mahtava, Ulla Rintala kehuu.

tä oli autistityyppisiä koululaisia, jolloin matka vaatii runsaasti myĂśs esityĂśtä. Päivän kulku on kuvitettu etukäteen paperille. Opettaja Outi Kraapo kiittelee luokkaretken antia ja ilmapiiriä. â&#x20AC;&#x201C; Tapasimme erilaisia eläviä olentoja ja aistimme uusia eri-

Etukäteiskuvittelua Kolme luokallista Koivulan koulun oppilaita kulkivat päivän mittaan rastilta toisille. Osa ryhmäs-

Erityiskoululaisten kanssa aistit ovat tärkeitä. laisia asioita. Harva kaupungissa näkee näitä maatilan eläimiä lainkaan. Katsoimme eläimiä ihan kädestä pitäen. Etsimme matoja kanoille, juotimme possuille maitoa. SyÜtimme lampaille leipää. Moni kokeili lypsämistäkin, Outi Kraapo kuvailee luokkaretkeä kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi. Kevätjuhlassa Koivulan koulun oppilaat saavat portfolion kouluvuodestaan. Sen avulla oppilaat voivat käydä läpi kouluvuotta vanhempien kanssa, myÜs ilman puhekykyä. Kaikkiaan eläinlajeja kotieläintarhassa on noin 25.

1ZIĂ&#x160;O3JTUJOLJSLLP POBWPJOOBKPLB QĂ&#x160;JWĂ&#x160;LMP 5FSWFUVMPB IJMKFOUZNĂ&#x160;Ă&#x160;O


22

MAASEUTU 11.6.2010

maaseutu

Viljelijäkoulutukseen uudet tilat puimuritehtaalle LUSTO/Jukka Silvast

Sampo-puimureiden ostajat on koulutettu käyttämään laitteitaan ainakin 1960-luvulta lähtien Porissa. Kun viime viikolla uusi Koulutus- ja Juhlatalo Mekani vihittiin Porissa Sampo-Rosenlewilla käyttöön uusien 600 neliön teollisuustilojen kanssa, tehdas siirtyi samalla uuteen aikaan. Suomalaisten, ruotsa-

laisten ja norjalaisten ostajien kouluttaminen on arkea, mutta teollisuusneuvos Timo Prihti sanoo muun muassa algerialaisten ja venäläisten tulleen isolla rintamalla mukaan. – Koulutettavia tulee sieltä missä operoidaan. Viemme paljon konteissa osina puimureita eri maihin. Sampo-Rosenlewin käyttäjäkoulutus annetaan kahtena päivänä teoriatasolla ja viereisissä teollisuustiloissa käytännössä. – Vanhat tilat olivat epäkäytännöllisiä. Tosin Timo Prihti sanoo nykyajan tekniikan olevan jo niin pitkällä, ettei kovin moni viljelijä pysty itse korjaamaan. – Vian hakeminen vaatii jo tietokonetta. Koulutustila Mekanissa tietoa toki hakevat myös puimuritehtaan valtuutetut korjaamot, joita Prihti laskee olevan jo noin 4050. Korjaaminen alkaa olla vaativaa pelkästään käytössö olevien erilaisten ohjelmien kalleuden vuoksi.

Sampo-Rosenlew -puimuriteollisuuden pelastanut Timo Prihti vaikuttaa yhtiössä edelleen hallituksen puheenjohtajana.

Hän sanoo puimurin moottoria ohjattavan tänään jo tietokoneella.. Prihti sanoo, ettei puimuria ole viety aivan niin pitkälle kuin met-

sänhakkuukoneita, joissa hydrauliikka tarjoaa vielä lisähaasteensa ja -mausteensa.

INFO Mekani ■ Rakennus on Björneborgs Mekaniska Werkstadin vuonna 1871 valmistunut kulttuurihistoriallisesti arvokas tehdasrakennus ■ Taloon mahtuu yhteensä 388 henkeä. ■ Alakerran juhlatilaan 200 henkeä ■ Parven kokoustiloihin 108 henkeä ■ Erikoisuus: Länsi-Porin kirkon entiset urut uusiokäytössä

Seuraava Maaseutu 13.8.


MAASEUTU

luonto

11.6.2010

Kuikka Vuoden linnuksi

LASTU pekka lehtonen

BirdLife Suomi on valinnut Vuoden linnuksi 2010 kuikan. Lajin pesimäkanta selvitetään tänä kesänä. Tiedon keruussa kaivataan myös suuren yleisön apua. Tämän vuoden aikana selvitetään, missä kuikat pesivät, kuinka paljon niitä on ja miten pesintä onnistuu eri puolilla maata ja erilaisilla järvillä. Mahdollisimman kattavien kuikkatietojen saamiseksi suuren yleisön toivotaan osallistuvan pesimähavaintojen keräämiseen. Tietoja voi ilmoittaa lomakkeella osoitteessa www.birdlife.fi/ vuodenlintu.

Koko maan lintu Kuikkia tavataan koko maassa. Se on mökkiläisille tuttu virtaviivainen ja komeaääninen erityisesti kirkasvetisillä järvillä viihtyvä vesilintu. Suuri koko, harmaa pää, musta kurkkulappu ja mustavalkoruutuinen selkä ovat äänen lisäksi hyviä kuikan tuntomerkkejä. BirdLife Suomi korostaa, että Suomella on erityinen vastuu kuikan hyvinvoinnista, sillä peräti 60 prosenttia EU:ssa pesivistä kuikista pesii Suomessa. Kuikka tekee pesänsä rannalle aivan veden varaan. Suurten järvien pesinnöistä suuri osa tuhoutuu vesistöjen säännöstelyn aiheutta-

Kuikkaa tavataan yleisesti, ja mökkiläisetkin pääsevät nauttimaan sen kuuluvasta äänestä.

man vedenkorkeuden nousun vuoksi. Pesimäaikaan kuikka on myös herkkä häiriöille ja pesinnät tuhoutuvat helposti häirittäessä, minkä vuoksi pesien lähistöllä liikkumista tulee välttää. Mökkiläiset ja kalastajat suhtautuvat kuikkaan usein jopa ylpeydellä, ja pesintöjen häirintä on usein tahatonta ajattelemattomuudes-

23

ta johtuvaa. Kuikkaselvityksen yhteydessä ollaan kiinnostuneita myös sen pienikokoisemman sukulaisen, soilla ja pienillä lammilla pesivän, kaakkurin esiintymisestä. Kuikkahavaintoja kerätään myös tänä vuonna ensi kertaa järjestettävässä mökkibongaus-tapahtumassa, joka järjestetään juhannusviikolla ja sitä seuraaval-

la viikolla 26.6.-4.7. http://www. mokkibongaus.fi/ BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden lintuja ovat olleet mm. törmäpääsky (2009), naurulokki (2008), kuukkeli (2007), kottarainen (2006), kaulushaikara (2005) ja laulujoutsen (2004).

Ankeriaita vesiin Kalatalouden Keskusliitto toi Suomen vesiin istutettavaksi 153 000 ankeriaanpoikasta. Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomi on muiden EU-maiden joukossa laatinut oman kansallisen ankeriaanhoitosuunnitelman vuonna 2008. Istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa. Ankeriaita ei kannan romahduksen myötä enää saavu entisajan tapaan Suomen rannikolle. Ankeriaat eivät myöskään pääse nousemaan syönnösalueilleen järviin jokien patoamisen vuoksi. Tilanne on samankaltainen kuin lohella ja taimenella. Suomen ankeriaskanta onkin lähes kokonaan istutusten varassa. Ankeriaat saapuivat lentorahtina Helsinki-Vantaalle tänään keskiviikkona 2.6. ja ne lähtivät välittömästi automatkalle eri puolilla eteläistä Suomea sijaitseviin istutusvesiin. Esimerkiksi Pro Agria Hämeen kalatalouskeskus sai 12 000 kappaletta, Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus 11 000 ja Pro Agria Pirkanmaan kalatalouskeskus 2 000 kappaletta.

Ympäristöpalkinnot Hanskille ja Vapaavuorelle Akatemiaprofessori Ilkka Hanski on saanut tämänvuotisen Suomen luonnonsuojeluliiton Ympäristöpalkinon. Ensimmäistä kertaa jaetun Ympäristöavaus-palkinnon sai puolestaan ministeri Jan Vapaavuori. Ilkka Hanski sai vuodesta 1980 alkaen jaetun palkinnon uuden

ekologisen ymmärryksen kehittämisestä ja esiintuomisesta. Hanskin palkitseminen ajoittui luonnon monimuotoisuutta esille tuovaan LUMO2010 -vuoteen, jonka suojelijana on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Ilkka Hanski on kansainvälisestikin arvostetuimpia suoma-

laisia tieteilijöitä. Hänet valittiin huhtikuussa myös Yhdysvaltojen tiedeakatemiaan. Hanskin tutkimusryhmä tutkii pirstoutuneissa elinympäristöissä elävien lajien biologiaa ja pyrkii näin edistämään luonnonsuojeluun soveltuvan metapopulaatiobiologian tutkimusta.

Ensimmäistä kertaa jaettu Ympäristöavaus-palkinto on tarkoitettu yksittäisten, mutta merkittävien ympäristötekojen huomioimiseen. – Asuntoministeri Jan Vapaavuori on osoittanut selkärankaa puolustaessaan maankäyttö- ja rakennuslakia. Varsinainen pal-

kitsemisen syy oli kuitenkin Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa 14.2.2010 julkaistu kirjoitus, jossa hän esitti ilmasto- ja energiaministeriön perustamista, perusteluissa sanotaan.

KOLUMNI n Reima Laaja

Elämä ja kuolema Kesäkuun alkupuolen sääolosuhteet määräävät hyvin pitkälti sen, millainen lintusyksy on odotettavissa. Kanalintujen poikaset kuoriutuvat juhannuksen alusviikolla. Kylmät ja sateiset kelit ovat pienille untuvikoille kohtalokkaat. Monen poikasen elämäntaival on tosin katkennut jo ennen kuoriutumista. Suomalaisen riistantutkimuksen arvion mukaan kanalintujen pesistä tuhoutuu pienpetojen toimesta kolmannes. Norjalaisten tutkimusten mukaan hävikki on jopa 60– 80 prosenttia ja norskien pienpeto lajistosta puuttuu sentään supikoira. Selvinneiden pesien poikasillakin on ottajansa. Munituista munista vain joka kymmenes tuottaa poikasen joka elää seuraavan vuoden kevääseen. Untuvikolla on kiire kasvaa. Metsonpoikanen painaa kuoriuduttuaan 40 grammaa. Syksyyn mennessä kukkopojan paino on neljä kiloa. Painonlisäys on 100-kertainen ja kaikki metsästä kerätyn luomuravinnon ansiosta. Ka-

nalinnunpoikaset syövät elämänsä ensimmäiset viikot hyönteisravintoa. Kylmänä ja koleana alkukesänä hyönteisiä ei ole saatavilla ja poikasen aika kuluu emon siiven alla lämmittelyyn. Vaihtoehdot ovat vähissä. Poikasen lämmitellessä emon siiven alla se kuolee nälkään, märkään varvikkoon syömään lähdettyään se kuolee viluun. Sateisella kesällä on myös muita vaikutuksia. Olen tutustunut korkeasti koulutetun tutkijan tekemään tutkimukseen, jossa selviää varsin yllättävä johtopäätös. Tutkimuksen mukaan sateisina kesinä metsäojiin hukkuu enemmän kanalinnunpoikasia kuin kuivina kesinä. Aika yllättävää. Liekö syynä se, että sateella ojissa on enemmän vettä kuin poudalla. Ainakin asia on nyt tieteellisesti todistettu ja siten perusteltu akateemisen kelvollisesti. Vesilinnunpojat kuoriutuvat jonkin verran aikaisemmin kuin metsäkanalintupoikueet. Samat vaarat ilmasta ja maalta odotta-

vat myös niitä. Merenrannan asukkaille on harmaa- ja merilokkien saattelema pesuettaan luodolta toiselle siirtävä haahkanaaras valitettavan tuttu näky. Kujanjuoksusta ei selviä välttämättä yksikään poikanen, vaan ne päätyvät lokkien kuvuntäytteeksi. Keväällä poikkesin tarkistuskäynnillä Luvian ulkosaariston pesimäluodolla. Näky oli lohduton. Haahkanpesistä ei ollut jäljellä kuin munankuoria. Tarkemmalla etsimisellä olisi varmasti löytynyt myös tapettuja aikuisia lintuja. Luodolla oli minkki ja näätäeläinten tapaan se tilaisuuden tultua täydentää varastojaan. Tälläkin kertaa varastoituna oli koko luodon lintutuotto. Kuolleisuus on suurta, mutta silti aina joskus joku selviääkin. Hyvänä vuotena kantaan jää pääomaa, joka voidaan ottaa talteen metsästämällä. Huonona vuotena jahtiin ei ole aihetta. Metsäkanalinnuilla on takana pari huonoa vuotta ja kannat ovat niukat. Toivottavasti lisääntyminen onnistuu tänä vuonna ja lintumäärät lähtevät nousuun. Satakunnan riis-

tanhoitopiiri rajoittaa tulevan syksyn kanalintumetsästystä. Valtaosalla piirin aluetta metso ja teeri rauhoitetaan kokonaan. Lisääntymisen onnistuessa lintukanta voi lähteä nopeaankin nousuun ja nyt aallonpohjassa tarvitaan malttia, josta toivottavasti hyödytään tulevien vuosien aikana.

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri


24

MAASEUTU 11.6.2010

kes채teatterit


MAASEUTU

kesäteatterit

11.6.2010

PYHÄJÄRVI-TEATTERI, EURA

25

30 vuotta

ULVOVA MYLLÄRI VAUHDIKAS SEIKKAILU Ulvilan Massilla! Ohjaus ja käsikirjoitus Ari Wahlsten. Katettu katsomo.

Käsikirjoitus: Arto Paasilinna Ohjaus: Tomi Aalto Kyläläiset karttelevat ulvovaa mylläriänsä, mutta sitten myllyyn eksyy kerhoneuvoja - nainen...

KATETTU KATSOMO

NÄYTÖKSET: su 25.7. klo 19 ensi-ilta, ti 27.7. klo 19, ke 28.7. klo 19, to 29.7. klo 19, pe 30.7. klo 21 yönäytös, su 1.8. klo 17, ti 3.8. klo 19, ke 4.8. klo 19, to 5.8. klo 19, pe 6.8. klo 21 yönäytös, su 8.8. klo 17

LIPPUVARAUKSET 050 372 4098,

info@pyhajarviteatteri.fi, www.pyhajarviteatteri.fi

LIPUT: 15 e/12e/6 e

*S-Etukortilla

9HQHVNRVNHQ.HVlWHDWWHULVVD -DDNNR.DDSDQPXVLLNNLQl\WHOPl 2KMDXV-RUPD0DUNNXOD

Esitysajat 1.-15.7.2010 to 1.7. klo 19.00 ensi-ilta pe 2.7. klo 19.00 su 4.7. klo 15.00 ti 6.7. klo 19.00 ke 7.7. klo 19.00 to 8.7. klo 19.00 pe 9.7. klo 19.00 su 11.7. klo 15.00 ti 13.7. klo 19.00 ke 14.7. klo 19.00 to 15.7. klo 19.00 viimeinen esitys Hinnat: Aikuiset 12 €, lapset alle 16 v. 8 € Ryhmät yli 20 henkeä: - Aik. 10 €, lapset alle 16 v. 5 € Tiedustelut ja ennakkomyynti: puh. 046 575 2630 veneskoskenkesateatteri@gmail.com www.kankaanpaa.fi/veneskoski Tuotanto Veneskosken Kyläyhdistys


26

MAASEUTU

koneet ja laitteet

11.6.2010

www.lalli.fi 

     

   �

.HYllQN\OY|LOOH 6LHPHQHWMDVHRNVHW HGXOOLVHVWLWRLPLWHWWXQD

.DOOH3HUWRODS

   � �


MAASEUTU

koneet ja laitteet

Metsää säästävä metsänhoitokone Kauko-ohjattava pienharvesteri on peto ensiharvennuksessa. LUSTO/Kim Huovinlahti

Metsien ensiharvennukseen kehitetystä kauko-ohjattavasta pienharvesterista on tuotu markkinoille uusi versio. Suomalaisen Oy RCM Harvester Ltd:n kehittämän pienharvesterin uusin versio on nimeltään RCM Harveri. Se on kauko-ohjattava, runko-ohjattu nelivetoinen pienharvesteri, jonka maastokelpoisuutta on paranneltu älykkäämmällä alustanvakautusjärjestelmällä. Harvesterin myynnistä vastaava Juhani Tuominen sanookin, ettei kone vaadi liikkumiseen erillisiä ajouria, ja että sillä pääsee työskentelemään sellaisillakin harvennuspalstoilla, joihin isoilla harvestereilla ei ole mitään asiaa. – Tämä on nimenomaan metsää säästävä metsänhoitokone, muistuttaa Tuominen.

Viiden työt RCM Harverin moottori on Deutzin 4-sylinterinen öljyilmajäähdytetty diesel-moottori, jonka tilavuus on 3,6 litraa. Harverin kuormatilaan saadaan sopimaan kerralla 40–60 metrin ajouran välistä harvennetut puut. Rungot voi-

INFO Tekniset tiedot Peruskokoonpano ■ Leveys 2,20 m ■ Pituus 4,20 m ■ Paino alkaen 4500 kg ■ Maavara 28-73 cm ■ Kulutus 4-5 l/h ■ Renkaat 550/45-22,5 ■ Hakkuupää Max. 300 kg ■ Puomi Ulottuvuus 4 m

daan siirtää harvennuksen edetessä ajouran viereen kasoihin, josta ne voidaan keskitetysti hakea pois metsätraktorilla. – Koneen työteho vastaa tehokkuudeltaan ja tarkkuudeltaan neljän, viiden työnsä osaavan metsurin työpanosta, sanoo Tuominen. Hän muistuttaa, että kun koneen käyttäjä ei istu koneen kyydissä ohjaamossa, vaan seisoo turvaetäisyyden päässä metsässä, hän pystyy hyvin myös tarkkailemaan työnsä laatua. Tuomisen mukaan koneen ensiharvennuksen tuotto on keskimäärin kolmesta seitsemään kuutiota tunnissa. – Koneella pystyy työstämään päivässä hehtaarista puoleentoista hehtaariin, maastosta tietenkin riippuen.

Koneen kuormatila on käännettävissä koneen ajosuunnassa sivullepäin, jolloin harvesterin kourassa oleva puunrunko karsitaan ja katkotaan suoraan koneen kuormatilaan.

Harveriin on saatavissa lisälaitteena myös kantokäsittelylaite. Harvereja on mennyt kaupaksi pääasiassa kahdenlaisille ostajille. Niille yksityisille, jotka omistavat suuria metsäpinta-aloja sekä yrittäjille, joita metsänhoitoyhdistykset käyttävät.

Koulutus maksimoi Kauko-ohjattavasta pienharvesterista tuli markkinoille ensimmäinen malli kymmenisen vuotta sitten. Konetta on kehittänyt Tuomisen mukaan entinen metsuri, joka huomasi, ettei

sahan kanssa enää pärjännyt isoille työkoneille. Hän lähti kehittämään kevyttä ja kauko-ohjattavaa konetta. – Metsuri huomasi myös, että isot koneet eivät toimi kaikissa metsätöissä, ja ettei markkinoilla ollut tällaisia pieniä koneita. Uusin harvesterimalli eli RCM Harveri maksaa 169 000 euroa. Hintaan pitää lisätä vielä arvonlisävero. Kauppaan kuuluu aina myös koulutus. – Kahden päivän koulutuksella pyrimme takaamaan sen, että omistaja saa koneesta irti parhaan mahdollisen tuloksen.

Tuomisen mukaan kauko-ohjaamiseen oppiminen on aina yksilöllistä. – Toisilta oppiminen vie kahdesta kolmeen päivää ja noin kuukaudessa konetta oppii käyttämään jo hyvin. Eikä koneen kanssa sinuksi tuleminen ole kauppiaan kanssa ikäkysymys. – Vanhin koneen ostaja on tähän mennessä ollut 66-vuotias, sanoo Tuominen. RCM Harveri on esillä Jämijärvellä, Tykköössä ti 15.6. klo 9–16.

11.6.2010

LASTU

Pro Agria Satakunnan kasvinviljelytilanneraportti viikolla 23 Sateinen toukokuu hidasti kevätkylvöjen tekoa Satakunnassa. Osa kylvöistä siirtyi poikkeuksellisesti kesäkuun puolelle. Vielä kuluvalla viikollakin tehdään viimeisiä kylvötöitä Satakunnassa. Kylvöjen viivästymisen seurauksena pitemmän kasvuajan kasveja on jouduttu vaihtamaan aikaisempiin kasveihin, joiden sadontuottokyky on yleensä heikompi. Myös kesannoitava ala kasvaa viivästymisen seurauksena. Myöhäisten kylvöjen takia korjuuaika siirtyy myöhäisempään ajankohtaan syksyllä, mikä saattaa lisätä ongelmia sadonkorjuussa. Sateet jakautuivat epätasaisesti Satakunnassa ja aiheuttivat erilaisia seurauksia riippuen siitä, missä vaiheessa kylvötyöt olivat. Heti kylvöjen jälkeen tulleet sateet hukuttivat siemeniä, jolloin peltoihin jäi tyhjiä alueita. Jos pellot olivat jo oraalla, niin sateiden seurauksena ne ovat paikoin kellastuneet, mikä vaikuttaa haitallisesti kasvuun jatkossa kesällä. Jo kylvettyjä aloja on jouduttu osittain kylvämään joko kokonaan tai osittain uudelleen. Osassa maakuntaa sademäärät ovat olleet kohtuullisia ja kasvustot ovat hyväkuntoisia.

Maitolaiturimuseo avautuu Velaatan maitolaiturimuseon avajaisseremoni-

Penttilän Rautavarasto ky • AMPRO työkalut • Hydrauliikkaletkut, sylinterit, venttiilit ym. • Kiilahihnat maatalouteen ja koneisiin • Sähkömoottorit • Kaikki teräkset, vanerit • X-1R voiteluaineet • Q8 öljyt ja Fleetguard suodattimet

MAAHANTUOMME JINMA TRAKTORIT JA LISÄLAITTEET. Suomen ehkä suurimman "Romukaupan" n. 8 ha:n varastoalueelta löydät varmasti tarvitsemasi. Toimintaperiaatteemme on hankkia tuotteet kilpailukykyisimpään markkinahintaan.Valikoimamme kasvaa päivittäin ja pyrimme saamaan edes osan tuotteistamme nähtäväksesi, kotisivuillemme. Parhaan henkilökohtaisen palvelun saat paikanpäällä.

Tervetuloa tutustumaan osoitteeseen

Huhtamontie 199, 31970 Kanteenmaa

www.romukauppa.fi • www.loitra.fi

27

aa vietettään Lahdenmäen pihapiirissä lauantaina 12.6. klo 14. Ohjelmassa on muun muassa Velaatan hanuripartio laulusolistinaan Marjatta Jokinen. Avauspuheen pitää Reino-kirjailija Mikko Närhi. Suurelle yleisölle portit aukeavat sunnuntaina 13.6. klo 12. Maitolaiturimuseon päämäärä on tämänkin näyttelyn avulla lehmän yhteiskunnallisen aseman vahvistaminen ja nostaminen. Ensimmäinen tavoite on lehmän yksilöllisyyden palauttaminen. Museolle on päätetty perustaa Lehmäpatsaspuisto, jossa ensimmäisenä on ollut nähtävänä Jukka Tuomisen Sininen lehmä. Museossa esillä nyt myös taiteilija Jyrki Nisosen suuri veistos Maitomaaottelu Mjölkkampen. Os. Velaatantie 550, Tampere


28

MAASEUTU 11.6.2010

UUTUUS! HUSQVARNA M46

HUSQVARNA LC 48 VE*

Kevyt ja helppokäyttöinen bioleikkaava ruohonleikkuri. ABS-runko.

Tehokas leikkuri, jossa portaaton vetonopeus ja kätevä sähkökäynnistys. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

299 €

539 €

HUSQVARNA LB 48 *

HUSQVARNA LC 48 e*

Kompakti ja vankka kotipihan leikkuri. BioClip ja sivullepuhallus.

Edistyksellistä ergonomiaa ja ainutlaatuiset säätömahdollisuudet. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

339 €

539 €

MAASEUTU Lusto 2010_05  

maaseutu, lusto, maanviljely, metsa, ymparisto, energia, piha, puutarha, puu, autot, koneet

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you