Maaseutu Lusto 2011_07

Page 1

metsävakuutus kolumnisti laaja jännitystä s. 8 pelloilla s. 3 kesäkeinussa s. 5 unohtuu

n

Perjantai 12.8.2011

n Numero 7

9LOMDNDXSDQ \NN|VSDLNND .DWVR NLOSDLOXN\N\LVHW KLQWDPPH ZZZ DYHQDNDXSSD À

2

MAASEUTU 12.8.2011

www.lalli.fi

MAASEUTU

ajankohtaista

12.8.2011

lusto/jukka silvast

3

Tässä numerossa

Yrittäjillä tutustumisajot Punkalaitumella ■ sivut 10-11 Punkalaitumen

yrittäjät toivat itseään tutuksi ajotapahtumassa.

syysrapsi esittäytyi Rajut ja äkilliset sadekuurot ovat värittäneet kulunutta kesää. Vesi voi pehmittää pellot edelleenkin puintien alla ja aikana.

Jännitystä pelloilla

■ sivu 9 Syysrapsi Vectra tuli

pellonpiennarpäivän aikana tutuksi Huittisissa.

Vieläkö rankkasateet ehtivät pilata viljasadon? LUSTO/Jukka Silvast

Kesään peilaten voisi kuvitella lämpimien säiden ennakoivan pelloilta mittavaa viljasatoa, mutta ProAgria Farman kasvinviljelyneuvoja Ilpo Hartikainen toppuuttelee liikaa intoa. – Kasvitautien riski on suuri. Täytyy katsoa, mitä on tapahtunut kun sato on laarissa – kelpaako se muuhun kuin polttoon, hän sanoo. Tietysti lämmintä on ollut, mutta Hartikainen muistuttaa voimakkaista yökasteista ja vuorottelevasta päivälämmöstä. Yhdistelmä antaa tilaa kasvitautien kehitykselle.

Liikkeellä ajoissa Kasvukausi on ollut enemmän kuin viikon etuajassa, ja Varsinais-Suomessakin puimurit ovat käyneet jo kovilla kierroksilla. Herneen korjuu sekin on alkamassa.

Hartikainen myös muistuttaa, että korjuutilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti, kuten rajujen ukkosmyrskyjen vuoksi joillakin aloilla on käynyt. Eräälläkin alueella satoi 120 milliä vettä puolessatoista tunnissa. – Sellaisen jälkeen pellolla tilanne on hyvinkin erilainen kuin ennen sadetta. Vielä kasvinviljelyneuvoja pohtii, että pellot voivat sateiden myötä pehmetä liikaa.

Hukkakaura lisääntyy Ennen puinteja viljelijät ovat joutuneet taistelemaan myös toisenlaisen ongelman kanssa. Varsinais-Suomessa hukkakaura kiusaa. – Viljelijöiden pitäisi kiertää 2–3 kertaa lohkot läpi heinäkuun alun ja sadonkorjuun välisenä aikana, neuvoja muistuttaa. Vaikka ruiskutuksin voi hukkakauraa torjua, se ei hänen mukaansa riitä. Rikkakasvi on vai-

keasti torjuttavasti senkin vuoksi, että siemen säilyy itämiskelpoisena seitsemän vuotta. Taannoin havaittiin, että riistaeläimet

Ensi kesänä yhä useammalta pellolta löytyy hukkakauraa. levittävät siemeniä. Eräänkin rusakon turkista löytyi 57 hukkakauran siementä. Ja mitä sitten peurat ja hirvet levittävät piehtaroidessaan pelloilla tai levittävät ulosteen mukana?

Leviää ensi kesänä Hukkakaura otetaan viranomaistasolla tosissaan, sillä leviäminen vie voimia itse viljelystä. Siemenviljan tarkastukset nekin jatkuvat vielä Varsinais-Suomessa. Hartikainen sanoo, että jos tänään hukkakauran havaitsee puimu-

rin kopista, viljelijä on myöhässä. Kasvi on varistanut siemenensä. Samoin ongelmia tuottaa sekin, että viljaa on lakoontunut, eikä sieltä hukkakauraa enää erota. – Ensi kesänä yhä useammalta pellolta löytyy hukkakauraa, hän ennakoi. Hukkakaura runsastuessaan vie viljakasveilta elintilaa ja kosteutta. Hukkakaura leviäminen viljelijän pellolla vaarantaa myös tukien maksun viljelijälle. Hukkakauran ja juolavehnän torjunta Hartikaisen mielestä vie turhaan tuotantopanoksia varsinaisesta työstä. Laki hukkakauran torjunnasta on ollut voimassa jo 300 vuotta Suomessa. Uuden sysäyksen rikkakasvi sai suomalaispelloilla 1960-luvun alussa, jolloin siemenviljaa koottiin kaikkialta mistä sitä vain sai. Eikä ongelma ole kadonnut, vaikka töitä tehdään. Pahimmillaan saastuneen viljalohkon vilja pitää hävittää kokonaan.

korkeaoja aloittaa kolumnistina maaseutulustossa ■ sivu 4 Ex-maatalousministe-

ri Juha Korkeaoja haluaa olla edelleen mukana maatalouspolitiikassa asiantuntijana.

HALLITUSOHJELMAT VERTAILUSSA ■ sivu 7 Esko Pennanen ruotii viimeaikaisten hallitusten alue- ja maatalospolitiikkaa.

n Perjantaina 12.8.2011

Pääkirjoitus

Kannattavuus on turvattava

H

einäkuun alussa järjestetyssä Farmari-näyttelyssä oli vahvasti esillä kotimainen ruoka. Lähiruoka ja laadukkaat elintarvikkeet ovat myös nouseva, maailmanlaajuinen trendi. Valistunut kuluttaja hakee puhdasta ja terveellistä ruokaa. Suomalainen ruoka täyttää jo nyt nämä kuluttajan vaateet. Vaikka suomalainen tuottaja tuottaa maailman parhaita elintarvikkeita, niin maataloustulossa tämä ei ole näkynyt. Lisäksi alan sisälläkin on

selkeitä eroja siinä, miten teollisuus tuottajalle maksaa. Osalle maidontuottajista tuottajahinnat ovat nousemassa, mutta esimerkiksi lihantuottajilla korotuksia ei ole näköpiirissä, vaikka tuottajat sitä kipeästi kaipaavatkin. Markkinoiden lisäksi epävarmuutta alalle tuo EU:n maatalouspolitiikan uudistus, joka voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa satojen miljoonien eurojen menetyksiä. Maatalouden kannattavuus on koko Suomen kysymys. Kun maatalous työllistää suoraan

Maataloudella on tärkeä merkitys koko kansantaloudelle. noin 90 000 henkeä, niin koko ruokaketjun työllistävä vaikutus on yli 300 000 suomalaista. Se on liki 20 prosenttia suomalaisesta työvoimasta. Kotimaisella maataloudella on moninainen ja tärkeä merkitys koko kansantaloudelle, varsinkin kun talouden päälle on noussut eri puolella maailmaa synkkiä pilviä.

KOLUMNI n Juha Korkeaoja

Huolestuttavaa hiljaisuutta maatalouspolitiikassa Kataisen hallituksen alkutaivalta on leimannut keskustelu EU:n ja erityisesti euroalueen kriisistä. EU:n ja EU-maiden talouskehityksellä on luonnollisesti suuri vaikutus jokaisen jäsenmaan kehitykseen ja kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Mutta eteläisten jäsenmaiden talousongelmien hoitamisen lisäksi Unionissa on muitakin tärkeitä ja ajankohtaisia asioita käsiteltävänä. Tärkeimpinä seuraavan vuonna 2014 alkavan rahoituskauden valmistelu ja samaan ajankohtaan osuva maatalouspolitiikan kokonaisuudistus. On huolestuttavaa, että keskustelu näistä tärkeistä uudistuksista on vaarassa jäädä päällekaatuvien rahoitussektorin ongelmien jalkoihin. Vuotta 2003 sanottiin maatalouspolitiikan supervuodeksi, sillä EU:n maatalouspolitiikan kokonaisuudistuksen lisäksi katkolla olivat myös kansalliset tuet, erityisesti Etelä-Suomen 141, tuki. Sen sijaan maatalouden ja maaseudun kehittämiseen oleellisesti vaikuttava EU: n rahoituskauden ratkaisu oli käsiteltävänä vasta vuonna 2006. Nyt edessä ovat molemmat edellä mainitut ratkaisut ja tällä kertaa yhtä aikaa. Siis supervuottakin suurempi kokonaisuus. Ratkaistavina ovat EU:n maatalouspolitiikan kokonaisuudistus, kaikki kansalliset tuet, eli artiklan 141 ja 142 mukaiset tuet, sokerijuurikkaan viljelyn kansallinen tuki ja muut kansalliset erityisjärjestelyt ja kaiken kukkuraksi EU:n seuraavan rahoituskauden ratkaisu. Viimemainittu pitää sisällään EU: n rahoituksen maataloudelle ts. 1. pilarin asiat, eli tilatukijärjestelmän jatkon ja 2. pilarin asiat, eli LFA-tuen jatkon, ympäristötuen ja maa-

seudun kehittämisohjelmien mm. leader-ohjelman jatkon. Neuvottelut ovat edenneet ratkaisujen päälinjoista jo varsin pitkälle. Periaatteellisella tasolla Suomen näkökohdat on otettu huomioon hyvin. Neuvottelujen ratkaisevimmat vaiheet ovat kuitenkin vielä edessä ja vasta niiden myötä ratkeaa, missä laajuudessa maataloutta Suomessa voidaan tulevaisuudessa harjoittaa ja miten maaseutua kehittää. Maatalouden ja maaseudun kannalta elämän ja kuoleman kysymyksiä. EU:n rahoituskehyksessä maatalouden rahoituksen taso ratkaisee ensinnäkin sen, mille tasolle EU:n kokonaan maksama tilatuki asettuu. Jos rahoitus alenee, tuki alenee myös Suomessa, vaikka me, mikä on todennäköistä, voimme säilyttää suhteellisen osuutemme, koska olemme nyt EU:n keskitasoa. Jos tuki alenee, vaikuttaa se myös Suomessa suoraan alentavasti viljelijöiden tuloihin. Rahoituksen taso määrää myös 2. pilarin tulevaisuuden. Suhteellinen osuutemme 2.pilarin rahoituksessa on korkea ja tarvitaan hyvää neuvottelutaitoa, jotta voimme säilyttää osuutemme. Joka tapauksessa neuvotteluissa on kyettävä varmistamaan, että kansallisista varoista voidaan uudella rahoituskaudella tarvittaessa rahoittaa nykyistä suurempi osuus, jotta kokonaistaso voidaan säilyttää. Kriittisiä kohtia on siis paljon. Huolimatta EU:n taloustilanteesta, maatalousbudjetin taso tulee säilyttää, samoin Suomen osuus sekä

1. että 2. pilarin rahoituksessa. Suomen kannalta erityisen tärkeää on, että luonnonhaittakorvausjärjestelmässä ei rajoiteta kansallisen rahoituksen osuutta eikä tuelle aseteta euromääräistä kattoa. LFA-tuella tulee voida objektiivisin perustein kompensoida täysimääräisesti luonnonolosuhteista johtuva kustannusero. Tällöin ympäristötukijärjestelmän uudistaminen voidaan tehdä niin, että rahoitus ohjataan niihin kohteisiin, joissa ympäristön kannalta saadaan suurin hyöty. Näin voidaan päästä myös eroon tukijärjestelmän kaikkein monimutkaisimmasta ja byrokraattisimmasta osasta. Samalla myös tarve käyttää jatkuvan kiistan alaisia 141 ja 142 artiklojen mukaisia tukia vähenee. Poliittinen kenttä on asiasta hiljaa eikä tuottajajärjestökään ole nostanut asiaa sen tärkeyden edellyttämälle tasolle. Vuonna 2003 MTK:n delegaatio saattoi ministerin joka kerta näyttävällä operaatiolla neuvottelumatkalle. Sokerineuvotteluissa tuotanto Suomessa onnistuttiin säilyttämään vain valtiovallan, teollisuuden ja viljelijöiden tiiviillä ja peräänantamattomalla yhteistyöllä. Missä ovat nämä ponnistelut nyt? Asiat ovat ratkaisuvaiheessa, nyt pitää toimia. 27 maan Unionissa viimeisessä ministerikokouksessa ei enää tuskin juurikaan voida vaikuttaa yksityiskohtiin, niin kuin tapahtui vuonna 2003 15 maan Unionissa. Suomen kannalta tärkeät asiat on saatava komission ehdotukseen ja näiltä osin ratkaisujen aika nyt.

Juha Korkeaoja

MAASEUTU 12.8.2011

5

KOLUMNI n Reima Laaja

Kesän tapahtumia lusto/jukka silvast

Kesä on kulunut melkoisella vauhdilla. Syksyn sadonkorjuuaika lähestyy ja toiveet hyvistä tuotoksista elävät vahvoina, oli sitten kyseessä pellon tai metsän antimet. Luontohavaintoja on tullut tehtyä lähinnä omasta pihaympäristÜstä. Riippumatossa nukkuen se onnistuu lähes ääneti. Ja havaintopaikasta johtuen voidaan puhua riippumattomasta tarkkailusta ja se puolestaan on näin riistakeskusaikana erityisen tärkeää. Telkkäemo toi kesäkuun alkupäivinä pihakosteikolle yhdeksän untuvikkoaan. Lammikon ravintotilanteen täytyi olla erityisen hyvä, koska pesue pysyi samalla paikalla kuukauden ajan. Hämmästyttävintä oli, että kaikki yhdeksän poikasta olivat hengissä vielä heinäkuun alkupäivinä. Sitten tilanne muuttui. Varisemo sai poikueensa lentokykyiseksi ja siirsi oman jälkikasvunsa samaiselle lammelle. Muutamassa päivässä telkkä menetti puolet poikasistaan. Jäljelle jääneet emo siirsi pikaisesti meren puolelle. Riippumaton tarkkailija ei voinut puuttua aktiivisin toimin aiheutuneeseen tilanteeseen. Varis kun on rauhoitettu laji heinäkuun loppuun asti. Toisessa pÜntÜssä elellyt telkkäemo johdatti poikueensa keväällä suoraan merelle. Sillä kävi ohraisesti vielä nopeammin. Kaksi päivää kuoriutumisesta sen kuudesta poikases-

Kodin pihapiirin tarkkailu voi olla hyvinkin antoisaa. Välillä pääsee tutustumaan jäniksen poikasen ruokavalioonkin. ta oli jäljellä enää yksi. Seuraavana päivänä viimeinenkin poikanen katosi. Asialla lienee ollut lähikarikon kukoistava harmaalokkiyhdyskunta. Paljon paremmin ei käynyt rannan haahkoillakaan. Kesäkuun alkupuolella poikuelautassa oli 13 aikuista naarasta ja niiden jäljellä olevat neljä poikasta. Harmaalokeilla on lisääntymisaikainen rauhoitus heinäkuun loppuun asti, joten tämäkin asia täytyi ottaa vain luontoon kuuluvana välttämättÜmänä asiana. PihaympäristÜn petolinnuilla lisääntyminen onnistui paremmin. Metsässä sijaitse-

vassa telkänpÜntÜssä varttui kolme lehtopÜllÜn menninkäisen näkÜistä untuvikkoa ja vanhan variksenpesän nuolihaukat pitävät parasta aikaa varsin äänekkäitä lentoharjoituksiaan. Samaten pihapiirin rusakoilla on tuntunut olevan kiirettä. Ne ovat valmistaneet aktiivisesti uutta omenapuunkaluajien sukupolvea. Ajoitus on ollut hyvä, viime talvena syÜtyjen puiden tilalle on jo laitettu uusia. Meidän pihamme rusakot eivät tosin ole yhtä pitkäikäisiä kuin naapurinrouvan. Siellä on sama rusakko käynyt rannassa uimassa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Tämän uimalakilla varustetun yk-

silÜn olen luvannut rauhoittaa ikuisesti. Lopuksi vielä tunnustus. Syyllistyin kesän aikana eläinsuojelullisesti arveluttavaan tekoon. Pellontaustan metsäkaurispukilla meni elokuun alussa melkoisen lujaa. Kiima-aika lähestyi ja reviirin kiertäminen oli varsin aktiivista. Illan hämyssä se tuli taas kerran lähes pihaan haukahtelemaan ja ääntelemään. Istuskelin saunan rappusilla jäähyllä ja päätin testata kaurispilliäni. Kipaisin kostean pihanurmen yli varustekaapilleni ja siirryin asemiin päästelemään naaraan kutsupiipityksiä. Pukki innostui kovasti ja lähestyi. Vaikutus oli ilmeisen masentava, hemaisevan naaraan sijaan se lÜysikin minut nakuilemasta pihanurmelta. Pukkia ei ole sen jälkeen kuulunut eikä näkynyt. Se taisi järkyttyä ja paeta Luvian puolelle.

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Suomen riistakeskus Satakunta

6LHPHQHW N\OY|LOOH (GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV

‡ ‡ ‡ ‡

9LOMDW 1XUPL MD VHRNVHW +HUQH MD KlUNlSDSX 0\|V OXRPXQD

.$//( 3(572/$ S

www.lalli.fi

6

MAASEUTU

metsä

12.8.2011

Metsävaratiedon keruu siirtyy laseraikaan Metsäkeskukset ovat ottaneet lasersäteet avuksi metsien inventoinnissa. Lounais-Suomen ja Pirkanmaan metsäkeskukset keilauttivat viime vuonna 200 000 ha:n laajuisen alueen, joka ulottui Noormarkusta ja Laviasta aina Urjalaan saakka. Tänä vuonna keilausvuorossa on 300 000 ha:n keilausalue, joka kattaa Merikarvian, Siikaisten, Honkajoen, Karvian, Jämijärven, Parkanon Kihniön ja Kurun.

tointi onkin parhaillaan käynnissä.

Verkkoon palvelua Laserkeilausalueen metsänomistajat saavat vuoden 2012 aikana paperisen Metsään.fi -tiedotteen, jossa esitetään tilan keskeiset metsähoitotyöt ja hakkuumahdollisuudet sekä luontokohteet. Metsänomista-

Osa pulsseista heijastuu takaisin puiden latvasta.

Lentokoneesta laseria Laserkeilauksessa lähetetään kahdessa kilometrissä lentävästä lentokoneesta laserpulsseja maahan. Osa pulsseista heijastuu takaisin puiden latvasta, osa latvuksen alemmista osista ja osa tulee maahan asti. Tärkeänä osana menetelmää ovat tarkkaan paikannetut koealat, joilta mitataan jokainen. Koealoja mitataan 700–1000 keilausaluetta kohti. Jokaiselta koealalta saadaan selville, millaiselta koealalta

Laserkeilauksella pystytään laskemaan inventoinnin hehtaarikustannukset noin puoleen.

Taimikot tarkastetaan edelleenkin maastossa. Harjoittelija Juho Savolainen mittaa taimien määrää.

loihin ja niille haetaan viisi koealaa, joiden laserpulssipilvi on mahdollisimman samanlainen. Näiden keskiarvona lasketaan hilalle puustoa kuvaavat tunnukset. Metsikkökuviolle lasketaan sen sisällä sijaitsevien hilojen keskiarvona puustotunnukset, ja niiden perusteella lasketaan toimenpide-ehdotukset.

Tiedot luotettavia heijastunut laserpulssipilvi näyttää. Inventointialue jaetaan 16*16 metrin suuruisiin hi-

VAMMALAN

KIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

HYÖTYKERÄYS OY

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

Ensihavaintojen perusteella laserkeilauksella saadaan puuston kokonaistilavuus sekä pituus, pohjapinta-

ala ja keskiläpimitta selville vähintäänkin yhtä luotettavasti kuin maastossa perinteisillä menetelmillä. Laserkeilaus tuottaa enemmän heittoa puulajisuhteissa ja metsän iässä maastotyöhön verrattuna. Koska puustotunnukset ovat luotettavia, myös niiden pohjalta lasketut toimenpideehdotukset ovat melko hyvin kohdallaan. Taimikot tarkastetaan perinteiseen tapaan maastossa, koska lasersäde ei erota kuusen tainta horsmasta. Viime vuoden laserkeilausalueen taimikkoinven-

jille avautuu myös verkossa maksullinen Metsään. fi - palvelu, joka mahdollistaa tehokkaan metsäasioinnin. Metsäkeskus tekee myös tilakohtaisia metsäsuunnitelmia laserkeilausalueella. Metsäsuunnitelmassa otetaan huomioon metsänomistajan tavoitteet ja tarkennetaan laserkeilauksella saatuja puustotietoja. Metsäsuunnitelmia tehdään myös perinteiseen tapaan maastossa arvioimalla. Laserkeilauksella pystytään laskemaan inventoinnin hehtaarikustannukset noin puoleen kattavaan maastotyöhön verrattuna. Samalla inventointimäärät tuplaantuvat. Metsänomistaja ei tosin pääse hinnanalennuksesta nauttimaan, koska tehostuminen kohdistuu valtionavulla rahoitettavaan osuuteen. Tapio Nummi Suunnittelupäällikkö Lounais-Suomen metsäkeskus

MAASEUTU

maaseutu

12.8.2011

Maaseutu ja alueet hallitusohjelmissa

Vakavat sähköturmat lisääntyivät

Maaseutu on viime vuosina mielletty kansalaisten keskuudessa myönteisesti, mutta aluepolitiikka on ainakin joidenkin poliitikkojen suussa ja korvissa kuin kirosana. Miten asiat ja termit ovat näkyneet viimeisissä hallitusohjelmissa? Heinäkuun helteillä sai muun muassa maamme maaseudun päälehteä lukiessa käsityksen, että maamme hallitus lupailee paljon hyvää maaseudulle. Esimerkiksi arvostettu maaseutupolitiikkamme kehittäjä, maaseutuneuvos Eero Uusitalo toteaa, että hallitusohjelmassa on paljon maaseudun kannalta hyviä tavoitteita ja maaseutunäkökulma on saatu aikaisempaa huomattavasti paremmin esille. Lehdessä luki myös , että useassa hallitusohjelman kohdassa huomioidaan aluepolitiikka ja alueiden välinen tasaarvo. Myös monet ministerit ovat helteillä innostuneet maaseudun ylimmiksi ystäviksi. Olisiko rehellisyyttä vai lukutaidon puutetta, kun ei suoralta kädeltä allekirjoita hallitusohjelman alueja maaseutupoliittista hyvyyttä, jos ei huonouttakaan? Vielä kun noilla samoilla palstoilla toisaalta todetaan, että suuri peikko maaseudulle on koko hallitusohjelman läpi kulkeva tavoite keskittää palveluita ja asumista. Hallitusohjelma on pituudeltaan samaa luokkaa kuin oli Vanhasen hallituksen ohjelma. Luettavuudeltaan se on heikompi, mistä kertoo sekin, että sen sisällysluettelo jää alle kolmasosaan Vanhasen vastaavasta. Lukuisten numeroimattomien alaotsakkeiden hie-

rarkiakin selviää lukijalle vain loputtoman lukemisen ja suurennuslasin avulla.

Aluepolitiikka hyllyllä? Aluepoliittisten päälinjausten löytäminen ohjelmista on sikäli vaikeaa, että otsaketasolla aluepolitiikkaa ei ole ja Kataisen ohjelmassa ei taideta koko sanaa edes mainita. Alueellisten erojen tasaamista – tuota aluepolitiikan toista eli tasaisuustavoitetta – saa sitäkin Kataisen ohjelmasta löytämättä hakea. Vanhasen hallituksen kohta ”Alueiden kehittäminen ja hallinto” alkaa seuraavasti: ”Suomen tuleva menestys edellyttää, että maamme kaikki voimavarat saadaan nykyistä paremmin käyttöön. Hallituksen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet Suomessa. Lähtökohtana on alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta.” Kataisen hallituksen ohjelmassa aluekehitys on ot-

sakkeena elinkeino-, työllisyys- ja innovaatiopolitiikan alla. Aluekehityksen ensimmäisen alaotsakkeen ”Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä Suomi” ensimmäinen kappale kuuluu seuraavasti: ”Alueiden kehittämisen tavoitteena on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä Suomi. Hallitus tukee maakuntien, kaupunkien ja kuntien omaa dynaamista elinvoimaa, kehityspotentiaalia ja kilpailukykyä globaalissa taloudessa.

Otsaketasolla aluepolitiikkaa ei ole. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa.” Seuraavassa kappaleessa korostetaan muun muassa kunkin alueen erityispiirteet huomioivaa aluekehitysnäkökulmaa ja löytyypä vähän myöhempää ”Alueiden vahvuuksista kasvua” -otsakkeen alta lyhyt seuraava kappale: ”Alueelliset erot ja erityispiirteet kehityksessä otetaan huomioon. Valmistellaan erillinen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma.”

7

Kataisen Pääministeri Jyrki hallituksen ohjelma

22.6.2011

Maaseutu laadun lähteenä Kataisen hallituksen ohjelmasta löytyy hakemalla numeroimattoman aluekehityksen otsakkeen alta kunnioitettavasti myös numeroimaton alaotsake maaseutupolitiikka ja sen lyhyt teksti on monipuolisempi kuin Vanhasen hallituksen teksti helposti löydettävän numeroidun otsakkeen ” Maaseudun kehittäminen” alla. Monipuolisuus tulee maaseudun toimimisesta useiden hyvinvointitekijöiden ympäristönä ja näiden elämisen laatutekijöiden kasvavasta roolista virkistyksessä, matkailussa, kulttuuritoiminnassa, elämysteollisuudessa sekä asumisessa. Toisaalta on mielenkiintoista, että Kataisen ohjelmassa maaseutupolitiikan tavoitteita luetellaan myös toisaalla alaotsakkeen ”Maa- ja metsätalous” alla. On tainnut tulla kiire ohjelman kokoamisessa, kun hallituksen kokoaminen otti vähän aikaa.

Rahako ratkaisee? Alueiden kehitystä ja maaseutua koskevissa yksittäisissä tavoitteissa eri politiikkalohkoilla ei loppujen lopuksi ole suuria, korkeintaan sanonnallisia eroja, ellei sitten ruveta vääntämään kättä vaikka jo Vanhasen hallituksen ilman hallitusohjelmatavoitetta hallitusohjelman välitarkastelun yhteydessä käynnistämästä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Mutta siinä, että hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia, koulutuksen ja maatalouden menoja sekä korottaa vaikkapa energian ja liikenteen verotusta, olisi syytä toteuttaa hallituksen asettama aluekehitystavoite: ”Valtio ottaa huomioon oman päätöksentekonsa aluekehitysvaikutukset.”

Esko Pennanen Kirjoittaja on ammatikseen seurannut vuosikymmeniä alue- ja maaseutupolitiikkaa.

Sähkötapaturmissa sai viime vuonna surmansa kolme henkilöä. Luku on suurin sitten vuoden 2006, jolloin sähkötapaturmissa menehtyi neljä henkeä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kesäkuussa valmistuneiden tilastojen mukaan myös vakavien, työkyvyttömyyteen johtaneiden sähkötapaturmien määrä kasvoi viime vuonna selvästi edellisvuosista. Viime vuonna sähkötapaturmissa menehtyi yksi ammattilainen ja kaksi maallikkoa. Vuonna 2010 Tukesin tietoon tuli yhteensä 78 sähkötapaturmaa, joista 51 sattui maallikoille ja 27 ammattilaisille.

Uutta verkkoa pohjoiseen Valokuitupohjaisen tietoverkon rakentaminen ja liittymien markkinointi etenee miltei kaikissa Pohjois-Satakunnan kesätapahtumissa. Uusien käyttömuotojen edistämiseksi Suupohjan kunnissa pidettävän Suvimedia-koulutushankkeen ryhmäläiset kokosivat Karvia-päivien yhteydessä ideariihen. Aktiivit kutsuvat tuonnempana kuntien, järjestöjen ja paikallismedian viestinnän uudistajia koolle valmistelemaan hanketta, jolloin uuden verkon käyttötavat opetellaan. Hankkeessa uskotaan myös maahanmuuttajien ja paluumuuttajien verkottamiseen, mutta pääidea on kansalaisjärjestöjen tiedotuksen ja digitaalisen kulttuuriaineistoja tietovarannon hallinnan parantaminen. Esiselvityshankkeen kotikunta valitaan lähiviikkoina.

8

MAASEUTU

vakuutus & rahoitus

12.8.2011

lusto/jukka silvast

Kustannussäästöä nautatilalle säilörehun tuotantoa tehostamalla

Säilörehunurmen merkitys kaikille nautatiloille on suuri.

Metsänomistajat heräsivät hetkeksi viime kesän myrskyjen jälkeen.

Myrsky on turhan kallis markkinamies LUSTO/Jukka Silvast

Yksityismetsistä vain hieman yli 40 prosenttia on vakuutettu. Siitäkin huolimatta, että vakuuttaminen oli tasan vuosi sitten kovin pinnalla, kun valtakunnan mitassa mittavat myrskyt riehuivat Suomessa ja kaatoivat metsää tuhansia hehtaareja. – Se aiheutti piikin vakuutusinnossa, mutta sen jälkeen tilanne on tasaantunut, Tapiolan metsäpäällikkö Pekka Kokko sanoo. Kokon näkemyksen mukaan innottomuus johtuu etämetsänomistajien lisääntymisestä. Metsäpalstat sijaitsevat usein kaukana, eikä metsänhoito eri-

tyisemmin kiinnosta. Metsä saatetaan kokea jopa rasitteena, eikä siihen silloin panosteta. – Kakkos- tai jopa kolmosautokin vakuutetaan osakaskoilla, mikä on jo kalliimpaa kuin metsäomaisuuden vakuuttaminen, Kokko ihmettelee.

Montaa tasoa Se, että myrskytuhot herättävät, on Kokon mielestä liian kallista markkinointia, sillä viime kesän tuhoista korvauksia maksetaan Tapiolastakin yhä edelleen. – Herätys pitäisi tapahtua muuta kautta. Metsän vakuuttaminen Kokon mukaan käy kuten

muunkin omaisuuden, ainoastaan myrskytuhoissa on asetettu korvauskatto kuutiohinnan muodossa. Kaikille muille tuhoilla voi ottaa täysarvovakuutuksen, missä korvaukset maksetaan kuten muissakin omaisuusvahingoissa.

sanoo. Peltoniemi haluaa silti sanoa, että 1960-luvun ns. ainaisvakuutukset eivät ole enää tätä päivää ja viittaa vakuutusturvan päivityksen tarpeeseen ainakin.

Oma valinta

Jos jotain vaaroja voisi ennustaa, tuleva talvi ennusteiden mukaan tuo etelään jälleen voimakkaan myyrävuoden. Lapissa myyrätuhoja on viime talven jäljiltä, ja luonnon kiertokulku kasvattaa kantoa etelässäkin. – En tiedä, millaista herättelykampanjaa tarvittaisiin, Tapiolan Pekka Kokko pohtii.

Vt. toiminnanjohtaja Jouni Peltoniemi satakuntalaisesta Metsänhoitoyhdistys Karhusta sanoo, että he ovat tietoisesti ottaneet näissä vakuutusasioissa hyvin maltillisen linjan. – Se on jokaisen henkilökohtainen valinta. Mutta ei kentällä ole liikaa tietoisuutta tällä rintamalla, hän

Myyrät tulevat

Säilörehuprosessin tehostaminen on hyvä mahdollisuus alentaa tilan tuotantokustannuksia. Pellon näkökulmasta kustannustehokkuudessa oleellisinta on satotason pitäminen hyvänä (yli 6000 kg ka/ha) sekä konevalintojen tarkoituksenmukaisuus. Konekustannukset ovat usein suurin yksittäinen kustannuserä säilörehun tuotannossa ja toinen erityisen merkittävä kustannuserä on muuttuvat kustannukset tuotantopanoksineen ja urakointitöineen. Työmäärän hallinta ja arkipäiväisen työn sujuvuus kertovat valintojen onnistumisesta tuotantokustannustulosten rinnalla. Vain tilan tarpeisiin riittävä määrä eläinryhmän laatuvaatimukset täyttävä säilörehu on edullista. Kun säilörehu tehdään suunnitelmallisesti viljellen, oikea-aikaisesti korjaten ja panostetaan säilönnän ja laadunhallinnan onnistumiseen, saadaan hyvät eväät ruokintaan. Laadukkaan säilörehun runsas käyttö nautojen ruokinnassa alentaa merkittävästi ruokintakustannuksia. Yhdessä saman alan yrittäjien kanssa säilörehutoiminnan tarkempi pohtiminen tuo lisää ideoita ja keinoja oman toiminnan parantamiseen. Omien valintojen ja vaihtoehtoisten toimintatapojen pohdintaa voi tehdä mm. ProAgrian pienryhmätoiminnassa. Päivän teemaa käsitellään käytännönläheisten ammattikeskustelujen avulla tilakohteissa pellonpientareella, rehukeskuksissa, navetoilla tai muissa kokoontumistiloissa tavoitteenaan tuotannon tehostuminen, kustannusten hallinta ja yhteistyön lisääntyminen tilojen välillä. Aiemmin toimineet ja uudet nurmen tuotannon tehostamisryhmät maito- ja lihakarjatiloille käynnistyvät uusin näkökulmin ja ryhmäjaoin 13.-15.9 pidettävillä pellonpiennartilaisuuksilla Karviassa, Jämijärvellä ja Kokemäellä. Tarkemmat paikat ja aikataulut löydät ProAgria Satakunnan nettisivuilta Anu Ellä ja Jarkko Storberg ProAgria Satakunta

Kirjolohen tuotanto laski

Osuuspankin virkeän asuntolainan seuraksi suosittelemme virkeää kotivakuutusta. Jaa että miksi? Siksi, että Pohjolan kotivakuutuskin on esimerkillisen virkeä: se pysyy aina sopivan kokoisena kotisi tarpeisiin. Ja siksi, että voit maksella sitä pankki- ja vakuutusasioinnista kertyvillä OP-bonuksilla. Saattaa käydä jopa niin, että vakuutus kuittaantuu niillä kokonaan. Lue lisää osoitteesta op.fi

Suomessa kasvatettiin vuonna 2010 yhteensä noin 11,8 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Määrä on pienempi kuin kertaakaan 1990- ja 2000-luvuilla ja noin 1,8 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2009. Kirjolohta tuotettiin 11,0 miljoonaa kiloa ja se on edelleen tärkein viljelty ruokakalalajimme. Viljellyn siian tuotanto oli 0,7 miljoonaa kiloa. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja olivat muun muassa taimen, nieriä ja sampi, mutta niiden tuotanto oli vähäistä, yhteensä noin 0,1 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi noin 0,3 miljoonaa kiloa. Vaikka kirjolohen tuotanto väheni edellisvuodesta, tuottaja-arvo vuonna 2010 (37,6 miljoonaa euroa) pysyi lähes ennallaan. Kalankasvattajat saivat kirjolohesta keskimäärin parempaa hintaa (3,89 euroa/kg) kuin vuotta aiemmin. Myös kasvatetun siian tuottajahinta (8,91 euroa/kg) nousi. Siian tuottaja-arvo oli 5,8 miljoonaa euroa. Koko ruokakalatuotannon arvo vuonna 2010 oli yhteensä noin 44,0 miljoonaa euroa. Viljellystä ruokakalasta pääosa tuotetaan Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen merialueilla Vuonna 2010 oli toiminnassa 341 kalanviljely-yritystä. Kaikkiaan noin 20 yritystä lopetti kalanviljelytoimintansa vuonna 2010. Tiedot perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Vesiviljely 2010 -tilastoon

MAASEUTU

maatalous

12.8.2011

Pellonpiennarpäivä Vampulan maisemissa Satafood Kehittämisyhdistys ry järjesti yhteistyÜssä Raisio Oyj:n kanssa Syysrapsin, kevätrypsin ja hybridirukiin pellonpiennarpäivän tiistaina 2.8. Huittisten Vampulassa Ilkka Kouvon ja Maria Mannerin tiloilla. Kouvolla oli nähtävillä todella hyvin kasvanutta syysrapsi Vectraa ja lisäksi kevätrypsi Aureaa. Maria Mannerin tilalla oli nähtävänä hybridirukiin uutuuslajiketta Palazzoa. Pellonpiennarpäivä toteutettiin osana Satafoodin vetämää Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahoituksella toteutettavaa Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanketta, jota rahoittavat Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Pellonpiennarpäivään osallistui Raisio Oyj:ltä kehittämispäällikkÜ Jaakko Laurinen ja Plantanova Oy:stä johtaja Juha Uusitalo. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 30 henkeä.

Huomioita Ilkka Kouvon tilalla oli nähtävillä todella hyvin kasvanut miehenmittainen Vectra-syysrapsilohko, imidatsoli-rikkakasvien torjunta-aineelle resistenttiä Aurea-kevätrypsiä ja pienempiä kaistoja useita muita syysrapsilajikkeita mm Banjo- ja DK Secure-syysrapsia. Vectralla on riittävän aikaisin kylvettynä muihin lajikkeisiin verrattuna hyvä talvenkestävyys. Plantanova Oy:llä oli myÜhäisessä kylvÜssä onnistuneesti talvehtinut laji-

merja mäkinen

Maria Manner ja Jaakko Laurinen esittelevät Palazzo-hybridiruista.

ke Albatros. Ilkka Kouvo on harrastanut syysrapsien kasvattamista jo vuodesta 2006.

Keväthallat ovat vaikeita.

vuston. MyÜs keväthallat ovat vaikeita. Imidatsolilla torjuttu Aurea kevätrypsipelto oli hyvin puhdas rikkakasveista. Rikkakasviongelmia ei ole.

Pieni siemenmäärä

Hänellä syysrapsit ovat aina talvehtineet jollakin tavalla. Syysrapsi pitää kylvää riittävän ajoissa, että se ehtii kasvattamaan 5–6 lehteä ja juuri kasvaa 1 cm paksuksi. Ohutjuurinen pieni taimi ei kestä Suomen talvea. Syysrapsille on annettava maksimi sallittu typpilannoitusmäärä, 30 kg/ha. Pahin ongelma syysrapsilla syksyllä ovat etanat, jotka voivat tuhota koko kas-

Maria Mannerin tilalla nähtiin Palazzo-hybridiruista. Tilalla on jo vuosia viljelty hybridirukiita, tavallisiin populaatiolajikkeisiin ei aiota enää siirtyä. Palazzon siementä oli kylvetty 26.8.2010 vain 80 kg/ha. Esikasvina oli pakasteherne, joka sopii hyvin syysrukiin esikasviksi. Hybridiruis voidaan kylvää pienellä siemenmäärällä, 80-100 kg/ ha. Pieni siemenmäärä li-

Satafood Kehittämisyhdistys ry

Rehu-, lanta- ja salmonellaanalyysit

D d ^ E K D / ^ d :

^Ä‚ĆšÄ‚ÄžĹśÄžĆŒĹ?Ĺ?Ä‚ KLJ ŽŜ ŏŽŜÄžÇ‡ĆŒĹ?ƚƚćŊćƉŽŚŊĂĹ?ŜĞŜ ƉƾƾÄžĹśÄžĆŒĹ?Ĺ?Ä‚Ä‚ ŚĂŜŏŏĹ?ǀĂ ĹŠÄ‚ ƉĂĹ?ĹŹÄ‚ĹŻĹŻĹ?Ć?Ĺ?ĹŻĹŻÄž ÄžĹśÄžĆŒĹ?Ĺ?Ä‚ĹŻÄ‚Ĺ?ĆšŽŏĆ?Ĺ?ĹŻĹŻÄž ƚŽĹ?ĹľĹ?ƚƚĂǀĂ LJŚƚĹ?Ć‚ dĹ˝Ĺ?ĹľĹ?ĂůƾĞĞžžÄž ŽŜ ^ĂƚĂŏƾŜĆšÄ‚Í˜ sƾŽĆ?Ĺ?ƚƚĂĹ?ŜĞŜ ƚŽĹ?ĹľĹ?ƚƾĆ?ĹľÄ‡Ä‡ĆŒÄ‡ ǀŽĹ?žĂůĂĹ?ĆšŽŏĆ?Ĺ?ĹŻĹŻÄž ŽŜ ŜŽĹ?Ĺś Ď°Ďą ĎŹĎŹĎŹ DtŚ͕ ĞůĹ? Ϲϲ ĎŹĎŹĎŹ ŚĂŏĞͲžϯ͘

K^d DD : , E</DD E Z'/ Whhd Z/> /^/>d <K,d />d Í—

Edustava talon ULKOVERHOILU + 50 vuoden takuu + huolto- ja maalausvapaa

NAANTALIN VINYYLIPOJAT OY 044 - 523 3374

Marketta Saastamoinen

VINYYLIVERHOUKSEN HINTAROMAHDUS !

hinta sis. alv:n sekä tarvittavat listoitukset

sää rukiin versomista. Pieni kylvÜsiemenmäärä kompensoi muutoin kalliin kylvÜsiemenen. KylvÜ on tehtävä ajoissa, jotta ruis ehtii versomaan hyvin ja juuristo ehtii kehittymään. Kasvusto oli tasainen ja hyvä. Tänä vuonna ei ehkä ollut odotettavissa niin suurta satoa kuin vuonna 2010, jolloin Maria Manner kertoi saaneensa Evolo-hybridirukiista 8000 kg/ha. Siemenkustannus korvautuu monin verroin tavalliseen rukiiseen verrattuna suuremmalla sadolla.

NOVALAB OY www.novalab.fi

TAA I ASEN Ă„, O V N I VINYYL KUIN SĂ„Ă„SS Ă„ I SĂ„Ă„SS ALVELLA TA T ISSA JOPA N SATEWXPDDQ SYKSY V WX

<Ä‚Ć?Ĺ˝Ĺ?ĹŻĹŻÄž ƉƾĹ?Ěƾƚ ŏƾƾĆ?Ĺ?ĹŹĹ˝Ĺ?ĚĞŜ ŚĂŏŏƾƾƚćŚƚĞĞƚ EƾŽĆŒÄžĹś žĞƚĆ?ćŜ ŚŽĹ?ĆšŽŏŽĹšĆšÄžÄžĆš WĞůƚŽͲ ĹŠÄ‚ ĆšĹ?ÄžĹśĆŒÄžƾŜĂƉƾƾĆ?ƚŽ dŽŜƚƚĹ?Ͳ ĹŠÄ‚ ƉĞůůŽŜĆŒÄ‚Ĺ?ǀĂƾĆ?ŏŽŚƚĞĹ?ĚĞŜ ƉƾƾĆ?ƚŽ <z^z >/^ : Wzz d Z:Kh^ <K,d ^d ^/ÍŠ

Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. (09) 2252 860 Fax (09) 2252 8660

WX PH WXORD 7HUYH \\PlOllP 7XUNX P X W PLQND 6WnODU

^ d E Z'/ Kz >Ä‚ĆľĆšĆšÄ‚ĆŒÄ‚ĹśĆšÄ‚ ϳ͕ hĹŻÇ€Ĺ?ĹŻÄ‚Í• Ć‰Í˜ ĎŹĎ°ĎŹĎŹ Í´ ϾϭϾ ĎŹĎ°Ď­

Ç Ç Ç Í˜ Ć? Ä‚ Ćš Ä‚ Äž Ĺś Äž ĆŒ Ĺ? Ĺ? Ä‚ ͘ Ĩ Ĺ?

www.lalli.fi

9

10

MAASEUTU 12.8.2011

Punkalaidun

Yrittäjät ja asiakkaat kohtasivat Punkalaitumella Teijo Rantanen

Punkalaitumen torille on puoli kymmeneltä heinäkuun viimeisenä lauantaiaamuna kerääntynyt muutamia kymmeniä ihmisiä, vaikka myyntikojuja ei näykään. Osalla on päällään sininen paita jossa lukee ”Laitumen Y-ajot”, toiset puolestaan liimailevat kilpailunumerolappua autonsa ikkunaan. Kyseessä on Punkalaitumen Yrittäjät ry:n tempaus, jonka tavoite on tehdä paikallisia yrityksiä tutuksi kisailun avulla. – Kisaan osallistuvat autokunnat kiertävät rasteja kunnan alueen yrityksissä ja vastailevat kysymyksiin liittyen niihin. Myös ajotaitoa ja liikenneturvallisuutta testataan matkan varrella, kertoo kilpailun johtaja Markku Takku. Kisapäivän mittaan yrityskohteilla kilvoitellaan, nautitaan virvokkeita ja naureskellaan. Hymyt ovat herkässä, varsinkin yrittäjillä

Helppoa yhteistyötä Aki Mikkola(oik.) ja kansanedustaja Martti Mölsä palkitsevat Laitumen Y-ajojen voittajan, Sepän perheen autokunnan.

– Kyllä tällainen yhteistyö on ehdottomasti plussaa,

MAASEUTU

Punkalaidun juhlapalveluyrittäjä Eino Kokko kehaisee kaadellessaan kahvia kisailijoille. Hän viittaa Punkalaitumen toimeliaisiin yrittäjiin, jotka vetävät yhtä köyttä. Yhdistyksen jäsenluku onkin 2000-luvulla vakiintunut sadan paremmalle puolen. Liha-alan yrittäjä Arvo Marttila on samoilla linjoilla Kokon kanssa ja tietää syyn vireään yhdistystoimintaan. – On helppo tehdä yhteistyötä, kun kaikki tuntevat toisensa pienellä paikkakunnalla. Maaseutukunnan pitkistä välimatkoista ja pienestä väkiluvusta johtuen yhteistyö onkin avainsana. Tällä kertaa sen tuloksena syntyi tapahtuma, joka toi potentiaaliset asiakkaat suoraan kontaktiin yrittäjien kanssa.

12.8.2011

11

Hirvenlihalle lisätilaa kauppaan

Liha-alan yrittäjä Arvo Marttila käy läpi Y-ajoihin osallistuneen kilpailuvastauksia.

Outoa väkeä torilla

On helppo tehdä yhteistyötä, kun kaikki tuntevat toisensa pienellä paikkakunnalla.

Kansan rivien syvät äänet Punkalaitumelta kertovat, että torikojujen katveessa hyörii välillä outoa nuorta väkeä, eikä talojakaan tunnu hirveästi olevan tyhjillään. Onko maaseudulle kohdistuva muuttoliike siis jo kylmää faktaa? – Nuoret lähtevät kyllä kaupunkeihin opiskele-

maan, mutta moni palaa sieltä takaisin kotiseudulleen, ennemmin tai myöhemmin, arvioi Leena Jonkka. Hän on itsekin muuttanut kaupungista maalle vuosi sitten, jolloin perusti tekstiilialan yrityksen Punkalaitumelle. Kokemuk-

set yrittämisestä ovat olleet sen verran hyviä, ettei häntä enää saisi Punkalaitumelta pois. – Kaupungissa kontakti asiakkaaseen on helpompi muodostaa, koska he ovat lähempänä. Täällä pitää itse soitella asiakkaille ja käydä esittelemässä tuotteita, mutta luulen että tällaista henkilökohtaista kontaktia osataan myös arvostaa, Jonkka valottaa.

Seuraavat ajot keväällä Tapahtuman osallistujamäärää nipistivät lukuisat suurtapahtumat viikonloppuna. Kisan jälkeen yrittä-

jät suunnittelivat jo seuraavan vuoden ”Y-ajoja”, tosin jo keväällä pidettäväksi, ettei satu niin paljon päällekkäisyyksiä. Itse kisan voitti Sepän perheen autokunta. Palkintona oli sata euroa rahaa, vatsa täynnä paikallisia herkkuja ja rutkasti uutta tietoa Punkalaitumen yritysskaalasta.

Uusi elintarvikelaki on helpottamassa riistan pääsyä ruokakauppoihin. Mikäli laki muuttuu esitetysti, syyskuussa metsästäjät voivat toimittaa hirvenlihaa vähittäismyyntiin ilman monimutkaista lihantarkastusta, kertoo tuorein Jahti-lehti. Luonnonvaraisia jäniksiä, kaneja ja lintuja tai niiden lihaa saa edelleen toimittaa ilman lihantarkastusta kauppaan ja ravintolaan kuten nykyäänkin. Yläajaksi ollaan asettamassa 1 000 eläintä vuodessa. Monimutkainen lihantarkastuskäytäntö on poistumassa. Metsästäjät saisivat luovuttaa luonnonvaraisia hirvieläimiä kuluttajalle tai toimittaa lihaa vähittäismyyntiin (kauppaan, ravintolaan) ilman lihantarkastusta. Määräksi asetettaisiin enintään 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vuodessa. Kiristys lakiin tulisi siitä, ettei luonnonvaraisen riistan lihaa saisi enää toimittaa ns. lahtivajasta hyväksyttyyn laitokseen esimerkiksi makkaran valmistuttamiseksi.

Jokilaaksoon kaivataan turisteja Satasilta.fi

Kokemäenjokilaakson Matkailuyrittäjät ry hakee kansainvälisiä kumppaneita lisätäkseen alueen matkailua keväällä ja syksyllä. Näillä näkymin matkailuprojektiin on ovat tyrkyllä kumppaneiksi Englanti, Skotlanti, Unkari ja Ranska. Karhuseutu ry:n alueella on ollut useita kansainvälisiä hankkeita, ja kansainvälisten asioiden koordinaattori Jaana Mälkki toimii tulkkina/avustajana karhuseutulaisten hakiessa esim. hankepartneria Matkailuprojekti suunnittelee kansainvälisiä matkailupäiviä.Kehitteillä ovat jo yhteiset nettisivut Englannin Yorkshiren kanssa.

12

MAASEUTU

Köyliö

12.8.2011

Maaseudulla ON mahdollisuuksia Tämä jo tiedetään, monet tekijät ovat pitkään vaikuttaneet siihen, että maaseudun väestö on vähentynyt ja siksi palvelut heikentyneet. Maaseutuyhteisöjen elinvoima on monin paikoin hiipunut, ja kuntarakenteen muutospaineet tuovat vielä lisähaasteita syrjäisimmille alueille. Kun asiaa katsoo vähän tarkemmin, paljastuu näiden suurten voimien taustalta toiseen suuntaan vaikuttavia tekijöitä, ns. heikkoja signaaleja. Monet selvitykset osoittavat, että maaseudun tarjoamille palveluille ja tuotteille on olemassa kasvavaa kysyntää. Tämä kysyntä liittyy esim. luomu- ja lähiruokaan, tilaan ja rauhaan, virkistys-

ja elämyspalveluihin sekä uusiutuvaan energiaan. Yhdistävinä tekijöinä näis-

Mielestäni aika alkaa nyt olla kypsä todelliselle muutokselle. sä maaseudun vetovoimatekijöissä ovat yksilölliset hyvinvointipalvelut ja vihreä talous. Edellä mainituista asioista on puhuttu ennenkin, mutta mitään ratkaisevaa edistymistä maaseudun kannalta myönteiseen suuntaan ei kuitenkaan ole tapahtunut. Mielestäni aika alkaa nyt olla kypsä todel-

liselle muutokselle. Yleinen mielipideilmasto, paranevat tietoliikenneyhteydet, työelämän uudet mallit ja monipuolistuva pienyrittäjyys edesauttavat maaseudun uutta nousua. Arvoilla on taas merkitystä ja yhteisöllisyyttä etsitään kansainvälistymisen vastapainoksi. Sosiaalinen media tarjoaa edullisen ja nopean kanavan maaseudun tuotteiden ja palveluiden markkinoimiseen. Todellinen muutos edellyttää kuitenkin myös uudenlaista maaseutupolitiikkaa ja nimenomaan eri politiikan sektorien samansuuntaisia toimia. Ei voi olla niin, että valtionhallinnon eri toiminnot ovat maaseutupolitiikan osalta

keskenään ristiriitaisia, kuten tähän saakka on usein ollut.

Lisää verkkoja Myös maaseudun yritysten ja yhteisöjen on osattava lukea ajan merkkejä ja otettava askelia säilyttävästä toiminnasta kysyntälähtöiseen suuntaan. Tutkimuksissa osoitettu lähiruoan kysyntä ei realisoidu, jos tuotteita ei ole kohtuullisella vaivalla saatavissa. Yksilölliset hoiva- ja elämyspalvelut tarvitsevat myös tuottajansa. Matkailussa on osattava hyödyntää paikalliset vahvuudet luovalla tavalla. On panostettava laatuun ja palveluun; hinta ei välttämättä ole ratkaiseva

teijo rantanen

Köyliössä positiivista virettä Teijo Rantanen

Köyliön kunnassa on tänä vuonna koettu piristymisen merkkejä niin yritystoimintojen kuin väestömäärän kohdalla. Elinkeinoneuvoja Outi Mäkeläisen mukaan tilastokeskuksen ennakkotiedot tämän vuoden asukasmäärän muutoksesta povaavat pitkästä aikaa lukemaa, joka ei ala miinusmerkillä. Samaisen aallon myötä kunnan alueelle on perustettu myös uusia pienyrityksiä. – Talouskriisin aiheuttamaa pelokkuutta on vielä

Aktiivisuus ja uuden etsiminen kuvaavat köyliöläistä uusyrittämistä. havaittavissa perustajissa ja pankinjohtajatkin saattavat varoitella riskeistä, mutta esimerkiksi omalle harrastukselle pohjautuvaa yrittämistä näkee Köyliössä yhä enemmän. Aktiivisuus ja uuden etsiminen kuvaavat

tekijä. Tarvitaan myös entistä enemmän yhteistyötä ja verkostoitumista sirpaleisten palveluiden helpomman saatavuuden varmistamiseksi. Euroopan Unionin maaseutupolitiikasta vuosille 2014-2020 on jo saatu ensimmäisiä tiedonmurusia. Näillä näkymin siltä taholta ei ole tulossa järin suuria muutoksia. Niinpä Suomen omilla toimilla on aivan keskeinen merkitys uuden maaseutupolitiikan luomisessa. Maaseudun uuteen tulemiseen on pakissa valmiita työkaluja: uusiutuvien energialähteiden käytön monipuolinen edistäminen, pienten elintarvikeyritysten toimintaedellytyksistä ja markki-

noille pääsystä huolehtiminen, puhtaan luonnon ja tilan hyödyntäminen Suomen markkinoinnissa sekä uusien vihreän talouden innovaatioiden tukeminen. Unionin tason ja valtakunnallisen politiikan lisäksi tarvitaan vielä maakunnallista ja paikallista aktiivisuutta ja aloitteellisuutta, jotta maaseudun mahdollisuudet jalostuvat uudeksi elinvoimaksi ja sosiaaliseksi pääomaksi. Siinä riittää tekemistä kaikille meille maaseudun kehittämisen parissa työskenteleville. Juha Vanhapaasto toiminnanjohtaja Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

rustetaan.

Yhtenäisyyttä pienessä

Pienyrittäminen nostaa päätään Köyliössä. Kuvassa olevalta Ristolan teollisuusalueelta taas löytyy yhteydet ulkomaiden markkinoille.

köyliöläistä uusyrittämistä, hän kertoo.

Linkki maailmalle Mäkeläinen näkee vetoa myös teollisen yrittämisen puolella. Hän mainitsee Ristolan teollisuusalueen,

jossa yritykset ovat luoneet kauppayhteydet ulkomaille. Näistä yhteyksistä voi olla hyötyä alueen uusillekin yrittäjille, sillä menestyvien yritysten imuun on hyvä päästä heti alussa. – Kysyntä pitää toki varmistaa tarkkaan ennen pe-

www.lalli.fi

rustamista, ettei yritystoimintaa tarvitse lopettaa kannattamattomana kahden vuoden jälkeen kun starttirahan saanti loppuu, Mäkeläinen muistuttaa, ja tiedostaa myös isojen kauppakeskittymien houkuttelevuuden, kun yritystä pe-

Köyliössä yrittäjät ovat vainunneet yritysten välisen yhteistyön tärkeyden maaseudulla. – Muutama vuosi sitten yhdistystoiminta oli lähes tulkoon kuivunut kokoon. Nyt on jälleen käynnistynyt aktiivinen vaihe ja toiminnassa on innostuneisuutta ja spontaaniutta, Mäkeläinen selvittää. Naapuriyhdistykset toimivat yhteistyössä keskenään, mutta ne ovat halunneet pysyä itsenäisinä, vaikka kuntaliitokset ovatkin sekoittaneet kuvioita. – Luulen että Köyliö on riittävän pieni paikkakunta, että se tuntuu yhteiseltä, Mäkeläinen kiteyttää, ja osuu samalla ytimeen maaseudun yhteisöllisyyden syntyperissä.

MAASEUTU

maatalous

12.8.2011

Vuosikymmen leikkasi kolmanneksen tekijöistä Suomalaisen maatalouden rakennemuutos jatkuu. Tiken eli Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen mukaan maatalous työllistää nyt kolmanneksen vähemmän ihmisiä kuin vuonna 2000. Samassa ajassa maatalous- ja puutarhayritysten määrä on laske-

Lypsykarjatilan hoitaja käytti maataloustöihin keskimäärin 255 päivää vuodessa. nut viidenneksen. Maataloustöitä teki vuonna 2010 kaikkiaan 125 300 henkeä. Muutos ei kieli suoraan tilojen työmäärän vähenemisestä. Maataloustöihin käytetty aika on vähentynyt vain 13 prosenttia. Eniten työllistivät lypsykarjatilat. – Lypsykarjatilan hoitaja käytti maataloustöihin keskimäärin 255 päivää vuodessa eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin keskiverto maatalouden parissa työskentelevä, kertoo projektitutkija Pasi Mattila Tikestä.

Nuorimmat sikatiloilla Maa- ja puutarhatalouden

osuus alan työtä tekevien kokonaistyömäärästä onkin suurin karjatalousvaltaisilla alueilla. Viljatilojen hoito vaati keskimäärin kolmanneksen niillä työskentelevien työajasta. Maatilaa hoitaa keskimäärin kolme vuotta iäkkäämpi viljelijä kuin vuonna 2000. Keskiverto suomalainen viljelijä on 51-vuotias eli kolme vuotta vanhempi kuin vuonna 2000. Nuorimmat viljelijät työskentelevät sikatiloilla. Myös lypsykarjatiloja hoitaa keskimäärin alle 50-vuotias viljelijä. – Sukupolvenvaihdok-

sia ei tehdä tällä hetkellä tiloilla erityisen tiuhaan. Viimeisten viiden vuoden aikana sukupolvenvaihdoksen on tehnyt 10 prosenttia tiloista, Mattila toteaa.

Nainen tuttu hevostilalla Kolmannes maatalouden parissa työskentelevistä on naisia. Lukumäärältään eniten naisia työskentelee viljatiloilla. Noin puolella maatalous- ja puutarhayritysten työvoimasta on alaan liittyvä koulutus. Yleisimmin maatalousalan tutkinnon ovat hankkineet karjatilojen toiminnasta vastaavat

26.9.2011 Syksyn aiheita: Ajankohtainen maatalouspolitiikka, Tuotantotalouden laskelmat, Verotus ja Maatalousyrittäjyys Koulutuspaikka: Sastamalan aikuiskoulutusosasto, Hoikantie 15, 38100 Sastamala Laajuus: 4 x 5 opintoviikkoa, yht 20 ov., 15 lähipäivää / osio (= 5 ov) Hinta: Omaehtoisen koulutuksen hinta 120 € / osio (5 ov). Kysy myös yrittäjän oppisopimusta. Ilmoittautumiset kurssille viimeistään 19.9.2011 mennessä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Anitta Mäkelä, puh. 0400 809 644 anitta.makela@sasky.fi

viljelijät. Tästä tekevät kuitenkin poikkeuksen lammas-, vuohi- ja hevostilat. Niiden hoitaminen on ollut ainakin aluksi usein harrastus, mistä syystä niiden pitäjät eivät ole välttämättä hankkineet alan koulutusta. Maatalous- ja puutarhayritysten määrä on laskenut kymmenessä vuodessa viidenneksellä 63 874: ään. Enää kolmannes tiloista toimii kotieläintalouden parissa.

Lisää: www.maataloustilastot.fi-sivustolla

13

Syyskylvöille: Sertifioidut:

• Reetta-ruis • Walet-ruis • SW Magnific-syysvehnä

PER NIITYN TILA

Huittinen Puh. 0400/0500 333 666

14

MAASEUTU

koneet & laitteet

12.8.2011

Land Cruiserin ilme on säilynyt vuosikymmenten kulutuksessa – ajoneuvon ilmeet vuosilta 1955, 1984 ja 2009.

Land Cruiser täytti pyöreitä Toyotan ensimmäisen nelivetohenkilöauton, Toyota BJ:n ensiesittely tapahtui 60 vuotta sitten, 1.8.1951. Alun perin vain sotilaskäyttöön ajatellusta ajokista kehittyi pian kyvykäs, äärimmäisen luotettava ja pysäyttämätön maastoauto. Toyota Land Cruisereilla on valloitettu arktisia alueita, ajettu aavikoiden ja sademetsien halki, työskennelty kaivoksissa ja pelastettu ihmisiä haastavista paikoista. Malli on osoittautunut verrattomaksi kumppaniksi seikkailtaessa eri puolilla maapalloa.

Maailmanlaajuista suosiota Pitkäkestoinen menestys-

Vuonna 1955 viimeiselle BJ-mallille annettiin nimi Land Cruiser. tarina juontaa juurensa BJ-mallin esittelyyn vuonna 1951. Se oli ensimmäinen ajoneuvo jolla ajettiin Japanin Fuji-vuoren 2500 metrin korkeudessa sijaitsevalle tarkkailuasemalle. Vuonna 1955 viimeiselle BJ-mallille annettiin nimi Land Cruiser; se on sanayhdistelmä, josta tuli sittemmin synonyymi luotettavalle ja kestävälle nelivetoautolle, jossa noudatetaan korkeimpia laatu- ja

02 568 883, 040 565 8292

Korvenkyläntie 547, Huittinen

www.metsamaki.com $872 -$ .21(.25-$$02

0(76b0b.,

mukavuusstandardeja. 1950- ja 1960-luvuilla Toyotan strategia painotti vientiponnisteluja kehittyville markkinoille, kuten Lähi-itään ja Etelä-Amerikkaan. Näillä alueilla Land Cruiserin kova suosio siivitti vahvasti yrityksen kehitystä ja mainetta.

Työkäytöstä edustukseen Alun perin työkäyttöön suunnitellusta autosta esiteltiin kaksi täydentävää korimallia tyydyttämään erityyppisiä asiakastarpeita. Vuonna 1966 Toyota esitteli Land Cruiser FJ55mallin, joka oli ensimmäinen farmarimallia muistuttava, ns. Station Wagon -versio. Se toimi nykyisen

Land Cruiser V8 -mallin edeltäjänä, vastaten kasvavaan tarpeeseen kuljettaa ihmisiä ja kuormaa. Vuonna 1984 Toyota näki järkeväksi kehittää aiempaa kevyemmän mallin, jossa yhdistyvät helppo muunneltavuus, tinkimätön kyky edetä maastossa, hienostuneisuus ja mukavuus. Nykyinen, vuonna 2010 lanseerattu Land Cruiser nosti rimaa yhä korkeammalle laatuun, luotettavuuteen ja tyylikkyyteen liittyen. Näistä ominaisuuksista Toyotan maastoautot tunnetaan ympäri maailman. Toyota uskoo tekevänsä mallia innovaatioiden myötä pitkälle tulevaisuuteen.

MAASEUTU

koneet & laitteet

12.8.2011

TTS ryhtyy tutkimaan maatalouskoneiden häiriöitä Työtehoseurassa on käynnistynyt Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rahoittama hanke, jossa tuotetaan maatalousyrittäjille toimintaohjeita hallittuun kone- ja laitehäiriöiden purkuun ja torjuntaan. Toimintaohjeita noudattamalla tapaturmien voidaan kone- ja laitehäiriöiden yhteydessä olettaa vähenevän. Toimintaohjeiden laatimiseksi hankkeessa selvitetään, kuinka yleisiä erityyppiset kone- ja laitehäiriöt ovat maatiloilla (esiintymistiheys, häiriön aiheuttaman katkoksen ajallinen kesto) ja kuinka usein kone- ja laitehäiriö on maatalousyrittäjille rekisteröidyn konetyön tapaturman taustalla. Lisäksi selvitetään, mistä häiriöt yleisimmin aiheutuvat – mikä tekijä laukaisee häiriön syntymisen sekä mikä on mahdollisesti uuden tekniikan merkitys häiriöiden määrän ja häiriöiden turvallisuusriskin kannalta.

Tietoja kootaan kirjallisuudesta, maatalousyrittäjien tapaturmatilastoista ja suoraan maatalousyrittäjiltä vuoden kestävällä seurannalla. Hanke valmistuu vuoden 2012 lopussa.

den tukkeumia puhdistaessaan kuoli vuonna 2009 yhteensä kolme maatalousyrittäjää.

Häiriöt turvallisuusriski

Selvitystyötä häiriötilanteista, niiden yleisyydestä ja syistä tehdään muun muassa rekrytoimalla 10 karja- ja 10 kasvinviljelytilaa pitämään vuoden ajaksi kirjaa tilalla sattuneista kone- ja laitehäiriöistä. Maatalousyrittäjien valmiille lomakkeelle jokaisesta häiriötilanteesta erikseen täyttämät tiedot tullaan keräämään kuukausittain analysointia varten. Seurannan jälkeen samoilla tiloilla tehdään haastattelu, jossa kirjattuja kone- ja laitehäiriöitä, niiden yleisyyttä, syitä ja aiheuttajia ja turvallisia toimintatapoja niiden purkamiseksi käydään läpi tarkemmin. Seuranta alkaa syksyllä 2011. Kiinnostuneita maa-

Turvallisuusriskit ovat suurimpia etenkin tuotantoprosessien häiriötilanteissa ja häiriöiden poistossa. Häiriöiksi tässä yhteydessä katsotaan muun muassa koneiden tukkeutumiset, pienet paikan päällä korjattavat rikkoutumiset/vikaantumiset, epäluotettava toiminta, tilapäiset käyntihäiriöt, vajaateholla käymiset yms. Kone- ja laitehäiriöiden purkamisen yhteydessä syntyneet tapaturmat ovat usein niin vakavia, että maatalousyrittäjän työkyky vaarantuu pitkäksi aikaa tai johtaa pahimmissa tapauksissa jopa työkyvyttömyyteen tai kuolemaan. Esimerkiksi konei-

Vapaaehtoisia maatiloja etsitään

talousyrittäjiä pyydetään ottamaan yhteyttä Työtehoseuraan.

Lisätietoja: TTS Työtehoseura, Markku Lätti, gsm 044 7143 691, markku.latti@tts.fi

15

16

MAASEUTU 12.8.2011

Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.