Page 1

BIOKAASUOPAS NEUVOO SUOJAVYÖHYKE EI RUOTSALAISIA S.5 SYNNY ITSESTÄÄN S.3

n Perjantai 5.2.2010

n Numero 1

KYTTÄYSJAHDISSA KOETTUA S.8


2

MAASEUTU 5.2.2010

Nauti metsäsi tuotosta

Puunmyynti on luonteva osa metsäomaisuuden hyvää hoitoa. Kun huolehdit metsästäsi ja myyt puuta metsäsuunnitelmasi mukaisesti, turvaat puustosi kasvun sekä tasaisen tulovirran itsellesi myös tulevaisuudessa. Samalla voit edistää hiiltä sitovan puun käyttöä. Juuri nyt Metsäliitto ostaa havutukkipuuta sekä koivu- ja haapakuitua myös talvikorjuuseen.

Kysy lisää meiltä: Rauman piiritoimisto p. 01046 23100 Tampereen piiritoimisto p. 01046 23200 Turun piiritoimisto p. 01046 22500 www.metsakori.fi

.DONLQYHUUDQSDUHPSL


MAASEUTU

ajankohtaista

5.2.2010

Vesien suojavyöhyke auttaa Itämertakin Eriika Lundström

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

TEHO-hankkeessa työskentelevä suunnittelija Eriika Lundström jutteli suojavyöhykkeiden perustamisesta oripääläiselle viljelijä Timo Rouhiaiselle jo syksyllä 2008. – Soittelin sitten perään ja Timo vastasi myöntävästi. Kävin katsomassa paikat ja suunnittelu alkoi. Tilalla oli vanha laskeutusallas, jossa Lundström näki mahdollisuuksia. – Allas oli jo saanut kosteikkomaisia piirteitä, joten sen kehittäminen tehokkaammaksi vesiensuojelun kannalta oli järkevää. Kosteikko on myös hauskan näköinen maisemallisesti. Nyt suunnitelmat ovat valmistumassa. Suorakylvöä jo pitkään harjoittanut Timo Rouhiainen uskoo TEHO-hankkeeseen.

Ajasta pulaa Rouhiainen halusi jokivarren suojavyöhykkeet tilalleen, vaikka niiden mukanaan tuoma työmäärä vähän harmittaa. – Kapean kaistaleen niittäminen ja niittojätteen poisvieminen teettävät työtä. Viljatilalla ei välttämättä ole välineitäkään. Myös karjatilojen vähyys hankaloittaa asiaa, sillä niittojätteelle on keksittävä sijoituspaikka. Aika tahtoo olla meillä viljelijöillä kortilla. Rouhiainen toivoisi, että heinän sijasta suojakaistaleelle saisi kylvää viljaa vaikka ilman lannoitetta. Silloin se hoituisi samalla kuin muukin pelto. – Tämä on minun ehdotukseni, jota voisi miettiä.

Tässä numerossa

KORKEAOJA MUISTUTTAA KOLUMNISSAAN SUOMALAISEN PELLON TARPEELLISUUDESTA ■ SIVU 4

Yritämme parhaillaan miettiä, miten niitetty aines parhaiten käsiteltäisiin. – Me viljelijät haluamme suojella ympäristöä, hän sanoo.

3

HAKEYRITTÄJÄ PASI SALONEN PITÄÄ TYÖSTÄÄN ■ SIVU 7 Rouhiaisen tilan vanhaa laskeutusallasta kehitetään kosteikon suuntaan. Kasvillisuutta on jo tullut.

Paperit kuntoon

Rahallista tukea

Eriika Lundström myöntää, että niitetyn aineksen jatkokäsittely on ongelma juuri karjatilojen vähyyden takia. – Yritämme parhaillaan miettiä, miten niitetty aines parhaiten käsiteltäisiin. Vaihtoehtoja ovat muun muassa kompostointi, viherlannoite- tai bioenergiakäyttö, mutta isojen määrien käsittely on ratkaistava. Lundström on tilavierailuilla huomannut, että tukihenkilöllä on tärkeä rooli saada suojavyöhykkeiden perustaminen alkuun. – Tahtoa kyllä on. Perustaminen ei ole vaikeata, mutta paperisoppa on. Siitä selviää helpommin, kun saa tukea.

Suojavyöhykkeen perustamiseen ja hoitoon saa erityisympäristötukea hehtaarille enintään 450 euroa. Lisäksi saa muita tukia tukialueen mukaan. – Nyt kun viljan hinta on laskenut, on kiinnostus suojavyöhykkeiden perustamiseen noussut, Lundström kertoo. Kosteikon perustamiseen voi hakea ei-tuotannollista investointitukea, jonka määrä on juuri noussut. Kosteikon hoitoon saa sen koon mukaan joko erikoisympäristötukea tai luonnon ja maiseman monimuotoisuuden kehittämisen ympäristötukea.

INFO TEHO-hanke ■ Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamassa sekä VarsinaisSuomen ELY-keskuksen, MTKSatakunnan ja MTK-VarsinaisSuomen toteuttamassa TEHOhankkeessa kehitetään ja toteutetaan käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä yhteistyössä lounaissuomalaisten maatalousyrittäjien kanssa. Hankkeen kohdealueet ovat Aurajoen ja Eurajoen valuma-alueet sekä Kaakkois-Satakunta ja Vakka-Suomi.

TIMO KAUNISTO PUHUU AMERIKKALAISMALLISESTA RUUAN TAKUUHINNASTA ■ SIVU 9

PLUS

Koulutusta luvassa LUSTO/Sanna Jääskeläinen

TEHO-hanke järjestää yhteistyökumppaniensa kanssa keväällä erityisympäristötukikoulutusta Satakunnassa ja VarsinaisSuomessa. – Koulutuksiin kannattaa osallistua, jotta saa uusimman tiedon näiden tukimuoto-

jen hyödyntämismahdollisuuksista, kehottaa hankekoordinaattori Airi Kulmala. TEHO:n internetsivuille (www.ymparisto. fi/teho) tulee pian lisätietoa koulutuksista. Sivuilta löytyy myös tietoa henkilöistä, jotka voivat avustaa tukien haussa. Sivuille kootaan myös koko ajan lisää suunnitelmapohjia, joita voi hyödyntää erityis-

ympäristötukisopimusten liitteenä. TEHO tekee myös itse suunnitelmia hankkeessa mukana oleville tiloille. Alueella toimii myös muita ympäristöhankkeita, joilta voi saada erityistukihakuun apua. – Kaikki hankkeiden tarjoama, usein maksuton, apu kannattaa rohkeasti hyödyntää, Kulmala sanoo.

KORJAAMOYRITTÄJÄ ESA HAAVISTO NÄKEE LÄHELTÄ PAKKASEN TUOMAT ONGELMAT ■ SIVU 11


n Perjantaina 5.2.2010

Pääkirjoitus

Ruokatuotannossa ei saa jättäytyä muiden varaan

V

aikka väliin asia unohtuu, niin ruoka on mitä strategisin tuote. Ja mitä suuremmasta valtiosta on kyse, sitä voimakkaammin se omaa elintarviketuotantoaan puolustaa ja tukee. Pohjolan perukoillakin on viime aikoina nähty ruokasodan piirteitä, kun Suomessa on saanut ostaa ruotsalaismaitotölkin kymmenen senttiä halvemmalla kuin Ruotsissa. Kyse on siitä, että ruotsalaista maitoa on dumpattu suomalaisille kuluttajille reilun 70 sentin litra-

Ruotsalaista maitoa myydään Suomessa alle tuotantokustannusten. Tilanne ei ole terve. hintaan. Ruotsissa vastaava maito on maksanut kuluttajalle 80 senttiä. Ruotsalainen maito ilmestyi suomalaisille markkinoille reilu vuosi sitten. Markkinaosuutta sillä on nyt noin viisi prosenttia ja markkina-alue on pääasiassa Etelä-Suomes-

sa. Asiantuntijoiden mukaan ruotsalaista maitoa myydään Suomessa alle tuotantokustannusten. Tilanne ei ole terve. Maitosota on noussut esiin oikeaan aikaan. Pääministeri Matti Vanhasen asettama työryhmä pohtii parhaillaan, miten suomalaiset ruokitaan tulevaisuudessa. Peruslinja pitää olla jo nyt tiedossa: suomalaisen elintarvikehuollon kivijalka on kotimainen tuotanto ja turvallinen ruoka. Ruokatuotannossa ei saa jättäytyä muiden varaan. Ei edes maidossa, eikä edes ruotsalaisten varaan.

KOLUMNI n Juha Korkeaoja

Arvioni oli väärä Ministerikauteni lopulla kevättalvella 2007 esitin monissa eri tilaisuuksissa arvioni maailman elintarvikemarkkinoiden, erityisesti viljamarkkinoiden kehitysnäkymistä. Viljan kysyntä elintarvikemarkkinoilla oli kasvussa väestönkasvun ja kulutustottumusten muutoksen seurauksena, biopolttoaineiden tuotanto oli lähdössä vahvaan nousuun ja maailman viljavarastot olivat huvenneet alle kriittisenä pidetyn rajan. Ilmaston muutoksen arvioitiin heikentävän tuotantoedellytyksiä monilla alueilla maapallolla. Arvioin, että edellä mainituista syistä elintarvikemarkkinoilla oli tapahtunut perustavaa laatua oleva muutos: 1960-luvulta alkaen jatkunut ylituotantotilanne oli kääntynyt niukkuudeksi ja sen myötä hintataso oli kääntynyt vakaaseen nousuun. Mitä sitten tapahtui. Finanssialan ongelmat ajoivat sijoittajat hakemaan parempia sijoitus-

SITAATTI

Suomalaiset ovat perinteisesti halunneet jättää metsäomaisuuden seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin ovat itse sen aikoinaan saaneet. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila Metsänhoidon linjat -seminaarissa 27.1.2010

kohteita ja viljapörssi näytti sellaiselta. Viljan hinnat lähtivät hurjaan nousuun. Viljan ja öljyn hintojen nousu puolestaan aiheutti maatalouden panosmarkkinoille eli lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin nopean kysynnän ja hintojen nousun. Sitten finanssikriisi muuttui yleiseksi talouslamaksi, öljyn hinta romahti ja viljan kysyntä ja hinnat painuivat nopeasti alle nousua edeltäneen tason. Arvioni meni siis täysin kiville. Mikä vei ennustukset pieleen? Jälkeenpäin on helppo sanoa, että jyrkän hinnannousun aiheutti viljapörssispekulaatio ja hurjan romahduksen lama ja tarjonnan yllättävä lisääntyminen. Uskaltaako kaiken tämän jälkeen ennustaa mitään. Onko sellaisia tosiasioita, joita voisi pitää ennusteen pohjana. Viljan kysyntä kasvaa suurella todennäköisyydellä maapallon väestön kasvaessa. Kiinan talouskasvu on jälleen

vanhassa vauhdissa, mikä tarkoittanee lihan ja muiden kotieläintuotteiden kulutuksen kasvua. Kiinan merkitystä kuvaa hyvin seuraava esimerkki. Jos lihan kulutus kasvaa Kiinassa yhden kilon henkeä kohti tarkoittaa se viljan kulutuksen kasvua n. 4 miljardia kiloa, eli suurin piirtein Suomen hyvän satovuoden tuotantomäärän verran! Myös peltobioenergian tuotanto näyttää kasvavan, joskaan kasvu ei todennäköisesti ole niin nopeaa kuin muutama vuosi sitten arvioitiin. Edelleen näyttää selvältä, että ilmaston muutos vähentää maapallon maatalouden tuotantokapasiteettia erityisesti kuivuuden lisääntyessä, mutta ehkä myös myrskyjen ja muiden säätilan ääri-ilmiöiden takia. Arvioissa pitää olla kuitenkin varovainen. Kasvaako lihan kulutus globaalisti, vai siirrytäänkö kohti kasvisruokadieettiä erityisesti teollisuusmaissa? Miten jatkossa suhtaudutaan peltobioenergian tuotantoon, pidetäänkö sitä eettisesti vääränä. Kuinka paljon tuotanto

voi kasvaa, jos hintataso nousee ja antaa edellytykset mm. lannoitteiden kasvavalle käytölle, eli paljonko tuottavuus voi nousta ? Johtopäätökseni on kaiken edellä kirjoitetun perusteella kuitenkin edelleen se, että maapallon maatalous- ja ruokamarkkinoilla kuljetaan kohti tilannetta, jossa kysyntä yhä useammin ylittää tarjonnan ja hintataso pitkällä aikavälillä vahvistuu. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että kaikkialla maapallolla, myös meillä, on syytä huolehtia siitä, että maatalouden tuotantoedellytykset säilytetään, siis pellot pidetään tuotantokunnossa ja maatilat elinvoimaisina.

Juha Korkeaoja kansanedustaja (kesk.)

PANTSEN KUPPILA TAJUAT KONYT MILTiTUO TUNTUU

HYViON EISINUNTARVITSE PITiiKAULURIA




MAASEUTU

ajankohtaista

5.2.2010

5

VamBio Oy:n biokaasulaitos Huittisissa aloittaa toimintansa kevään 2010 aikana. Laitoksessa tullaan käsittelemään elintarviketeollisuuden, alkutuotannon ja kuntien sivutuotteita sekä jätteitä 60 000 tonnia vuodessa.

Ruokaketjun sivutuotteet hyödyksi Uusi bioperäisten jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämishanke alkaa. Satakunnan alueella on merkittävä määrä maataloustuottajia ja elintarvikealan teollisuutta. Satakunnassa maatalous työllistää suoraan yli 4 000 henkilöä ja elintarvikkeiden jatkojalostus noin 2 300 henkilöä. Alkutuotannossa ja elintarvikkeita jalostavassa teollisuudessa syntyy huomattava määrä eläin- ja kasviperäistä jätettä sekä sivutuotteita, kuten eläinten lanta ja jalostusprosesseissa käyttämättömät osat. Nämä sivutuotteet ja bioperäiset jätteet pitävät sisällään paljon energiaa ja

ravinteita, jotka olisi mahdollista hyödyntää energiana, lannoitteina ja muina mahdollisina tuotteina. Hyödyntämättömänä nämä sivutuotteet kuormittavat ympäristöä tarpeettomasti ja aiheuttavat alueen toimijoille suuria kustannuksia.

Keväällä uutta Satafood Kehittämisyhdistys ry aloittaa kevään 2010 aikana Satakunnan alueella toteutettavan kehittämishankkeen sivutuotteiden ja bioperäisten jätteiden hyö-

dyntämiseksi. Hanketta tullaan toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä alueen bioperäisten jätteiden tuottajien ja sivutuotteita jatkojalostavien toimijoiden kesken. Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on kehittää ja siirtää käytäntöön ruokaketjun sivutuotteiden hyödyntämisteknologioita. Tarkoituksena on löytää uusia biohajoavien jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämistapoja, niin että niiden tuottajat ja jalostajat voivat myös itse hyödyntää sivutuotteensa. Hankkeen tuloksista tulevat hyö-

tymään alueen maataloustuottajat, elintarvikete-ollisuus, sivutuotteiden jalostajat, lähiympäristö, luonto ja alueen asukkaat. Hyödyt syntyvät esimerkiksi haitallisten päästöjen vähentymisen, uusien tuotteiden ja toimintamallien lisääntymisen, fossiilisten polttoaineiden vähentyneen käytön sekä yleisesti energiankulutuksen vähentymisen myötä.

Ekotehokkuutta Hankkeen toimenpiteet myös edistävät omalta

Hyödyntämättömänä nämä sivutuotteet kuormittavat ympäristöä tarpeettomasti. osaltaan Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteutumista. Tavoitteena ovat ruokaketjun ympäristövastuulliset, energia- ja ekotehokkaat toimintatavat alkutuotannosta aina kuluttajalle saakka. Hanke tulee toimimaan valtakunnalli-

sen jätesuunnitelman sekä Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman strategisten tavoitteiden mukaisesti, jossa erityisesti biohajoavan jätteen hyödyntämistä energiantuotannossa ja kierrätyslannoitteena pyritään lisäämään ja loppusijoitusta kaatopaikoille vähentämään. Jari Lehmusvaara toimitusjohtaja KTM Satafood Kehittämisyhdistys ry


6

MAASEUTU 5.2.2010

'PUKOO¼KUGVOGKUV¼M¼[X¼V MCWRCUUCUKNNQKPMWPUKP¼PWMWW

-WMQPNCWNWP CKMCCP .¼JGUUCVCOCCMWPVCOOG VCXCTCPVQKOKVVCLCCRKV¼¼JWQNVC GVV¼QOCUUCQUWWUMCWRCUUCUKQP 5KPWNNGUCVCMWPVCNCKUVCXCNKPPCPXCTCC *[X¼¼JWQOGPVC

2PDVHQROODSLWllNDXSDQNLQ

0¼O¼LCOQPKCOWKVCMKPQOCPOCCMWPPCP VWQVVGKVCVCTLQCOOGCCOWUVCKNVCCP /CKVQC2QTKUVC -CPCPOWPKC-KWMCKUKUVC /CFGVVC.WXKCNVC -KPMMWUWKMCNGKVC*WKVVKUKUVC /CPUKMQKVC5¼M[N¼UV¼ .GPMMK¼-CPMCCPR¼¼UV¼ 6¼[VGMCMMWLC2QTKUVC 4WKUNGKR¼¼2QTKUVC -KXKCTKPCNGKR¼¼2QTKUVC .GKMMGNGKV¼4CWOCNVC .KORRWC2WPMCNCKVWOGNVC XKNLCPNGKR¼¼*QPMCLQGNVC -KPMMWC-CPMCCPR¼¼UV¼ 2GTWPQKVC7NXKNCUVC 2QTMMCPQKVC2QTKUVC -GT¼MCCNKC2QTKUVC 6WNRRCCPGKVC2QTKUVC .KPPWPUKGOGPK¼'WTCUVC *GTMMWMWTMMWLC'WTCUVC 4[RUKÑNL[¼0CMMKNCUVC 2CMCUVGXKJCPPGMUKC5¼M[N¼UV¼

$TQKNGTKC5¼M[N¼UV¼ 5KKMCC2QTKUVC *KNNQLC*WKVVKUKUVC 2WNNCRKVMQLC7NXKNCUVC 2WTLQC-QMGO¼GNV¼ -WTMMWLC-QMGO¼GNV¼ 6QOCCVVGLC-CPMCCPR¼¼UV¼ 6KNNK¼*QPMCLQGNVC 6CNMMWPCC-QMGO¼GNV¼ 2CRGTKC-QMGO¼GNV¼ *GTPGKV¼*WKVVKUKUVC -GU¼MWTRKVUCC-Ñ[NKÑUV¼ 2GTUKNLCC*WKVVKUKUVC 4WWUWLC*WKVVKUKUVC 2CNUVGTPCMMCC*WKVVKUKUVC #JXGPKC/GTKMCTXKCNVC .GJVKUCNCCVVKC-QMGO¼GNV¼ 2KPCCVVKC*QPMCLQGNVC 4WWMMWUCNCCVVKC'WTCLQGNVC .CPVVWC*WKVVKUKUVC 2WPCMCCNKC-KKMQKUKUVC

8CNMQUKRWNKC+TLCPVGGNVC 4GVKKUGL¼4CWOCNVC 2WPCLWWTKC2QTKUVC /WPCMQKUQLC7NXKNCUVC 2CRTKMCC0CMMKNCUVC 7WPKLWWUVQC5KKR[[UV¼ *KNNQOWPMMGLC2QTKUVC -QVNGVVGLC7NXKNCUVC 1UVGTKXKPQMMCKVC-KWMCKUKUVC 5KPCRRKC2QTKUVC 7WUKCRGTWPQKVC0CMMKNCUVC 2QUUWPNGKMGVV¼4CWOCNVC 0CWFCPOCMUCC*WKVVKUKUVC 5KNCMQKVC/GTKMCTXKCNVC 1JTCMT[[PKXGNNK¼-WNNCCNVC 5KUMQPOCMMCTQKVC7NXKNCUVC .CORCCPM[NL[MUK¼-Ñ[NKÑUV¼ /CCNCKUOCMMCTCC7NXKNCUVC *¼T¼PRKJXGL¼-WNNCCNVC 5GNNGTK¼0CMMKNCUVC 2WPCUKRWNGKVC2QTKUVC

8WQJGPLWWUVQC.CRKUVC *WPCLCC.CXKCUVC 6QOCCVVGLC.WXKCNVC 8CNMQUKRWNKC'WTCLQGNVC -[UU¼MCCNKC*QPMCLQGNVC /WQXKMCUUGLC/GTKMCTXKCNVC .CWVCRGNGL¼2QTKUVC 4[[PKOCMMCTQKVC*WKVVKUKUVC *KOQUKNCMMCC2QTKUVC /WKMMWLC5¼M[N¼UV¼ 2GNCTIQPKQKVC*WKVVKUKUVC 5GNNGTK¼-Ñ[NKÑUV¼ 2QUUWPRCNXKC,¼OKL¼TXGNV¼ (KNGGRKJXGL¼-CPMCCPR¼¼UV¼ -WMMCMCCNKC-Ñ[NKÑUV¼ -[NO¼UCXWNQJVC8COOCNCUVC 5QMGTKC5¼M[N¼UV¼ )TKNNKJGTMMWLC*WKVVKUKUVC


MAASEUTU

ympäristö ja energia

5.2.2010

7

EL K

Bioenergia haastaa kevytpolttoöljyn MAASEU N TU

EL K N MA AS EUTU

Prizztechin, Lounais-Suomen metsäkeskuksen, ProAgria Satakunnan ja MTK:n kolmivuotisen yhteishankkeen tarkoitus on lisätä bioenergian tuotantoa ja käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä, edistää bioenergiayrittäjyyttä, sekä antaa lisää tietoa.

Kevytöljy yhä kisassa

Raumalainen Pasi Salonen vaihtoi sikalanpidon hakeyrittäjyyteen ja lämmittää nyt kahta aluelämpölaitosta. LUSTO/Anne Hievanen

Vuoden alussa täyteen vauhtiin päässyt Maaseudun uusiutuvat energiat Satakunnassa -hanke etenee. Lähtöasetelmat kiinteän kotimaisen bioenergian käyttöön

näyttävät hyviltä. – Vaihtoehtoja löytyy, kunhan käyttäjille saadaan lisää tietoa, sanovat bioenergianeuvoja Manu Hollmén Prizztech Oy:stä ja ProAgrian maatilaenergianeuvoja Jukka Kontulainen.

Siinä missä Hollménin toimenkuvana on puuenergian käytön, isojen hakelämpölaitosten rakentamisen ja lämpöyrittäjyyden edistäminen, Kontulaisen toiminta-aluetta ovat peltobiomassatuotanto ja maatilojen energiakäytön tehostamisneuvonta, maatilakohteiden kiinteän polttoaineen järjestelmät, sekä erilaisilla lämpöpumppuratkaisuilla toteutettava energian tuotto ja säästöratkaisut kaikissa käyttökohteissa. Bioenergian pahin vastustaja on helppokäyttöinen kevytpolttoöljy, mutta uutta löytyy bioenergiankin puo-

lella. Hake- ja pellettipolttimet ovat kehittyneet, samoin aurinkokeräimet. Manu Hollménin mukaan Satakunta on aluelämpölaitoksissa maan edelläkävi-

Vaihtoehtoja löytyy, kunhan käyttäjille saadaan lisää tietoa. jä. Luvian, Jämijärven ja entisen Noormarkun alueelta sellaiset kuitenkin vielä puuttuvat. Jukka Kontulainen sanoo, että laitevaihtoehtoja on kymmenittäin ja kohtei-

den erilaisuus lisää haastetta. Joskus on järkevämpää uusia halkokattila kuin rakentaa hakelämmitysjärjestelmä. Rauman seudun kehittämiskeskuksesta Eurasta löytyvä Kontulainen tekee jatkossa myös maatilojen energiasuunnittelua. MMM avustaa katselmuksen tekoa 85 prosentilla.

Passeli homma Hakeyrittäjänä jo useamman vuoden toiminut raumalainen Pasi Salonen on tyytyväinen työhönsä. Emakkosikalaa ennen isännöinyt mies lämmittää nyt

kahta Lapin alueelta löytyvää aluelämpölaitosta ja kiertää välitöinään aluetta hakkurin kanssa. – Aina tämä pienen sikalanpidon voittaa, niin ajallisesti kuin rahallisestikin, mies sanoo. Jopa harrastuksille jää nyt aikaa. Etenkin entisen Lapin alueella hakelämmitys on lyönyt itsensä läpi. Maatilakokoluokan laitoksia on hyvinkin parisenkymmentä, ja hakkeella lämpiävät taajama-alueella vanhusten palvelutalo, koulu, vanha kunnantalo, paloasema, kerrostaloalue, entinen meijeri liikerakennuksineen ja jatkossa myös uusi liikuntahalli.

INFO Manu Hollmén – luo yhteyksiä lämmitettävien kohteiden ja lämpöyrittäjien välille - avustaa kuntia aluelämpölaitoshankkeissa

Jukka Kontulainen – avustaa maatiloja laitevalinnoissa – tulevaisuudessa tekee maatilojen energiasuunnitelmia

Metsäkeskus uusiutui Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan johtama työryhmä päätyi esityksessään siihen, että Suomeen muodostetaan vuoden 2012 alusta alkaen yksi metsäkeskus nykyisten kolmentoista metsäkeskuksen tilalle. Samalla eriytetään metsäkeskuksen elinkeinotoiminta ja julkiset hallintotehtävät toisistaan. Toiminnalliset prosessit ovat uudessa organisaatiossa valtakunnallisia ja alueellista toimintaa toteuttavat asiakaslähtöiset alueyksiköt, joiden rajat vastaavat nykyisiä metsäkeskusten toimialueita. Tavoitteena on tehostaa hallintoa ja taata mahdollisimman hyvät palvelut alan elinkeinotoiminnalle. Samalla lisätään kilpailun edellytyksiä metsäpalvelumarkkinoilla. Maakunnan näkemystä alueyksiköille tuo keskeisistä metsätalouden toimijoista koostuva toimielin, jossa on mukana edustajat maakunnan liitoista ja ELY:istä.

Mhy:t erilleen Uusi metsäkeskus toimii maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Siihen tulee myös osa metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Samassa yhteydessä eriytetään myös metsänhoitoyhdistysten liiketoimin-

ta entistä selvemmin muusta toiminnasta. Molempien organisaatioiden liiketoiminnan rajanveto selkiytetään uuden organisaation jatkovalmistelussa. Metsävaratietojen keruu, ylläpito ja hyödyntäminen järjestetään esitetyssä organisaatiomallissa niin, että tiedot palvelevat tehokkaasti metsänomistajia, metsätalouselinkeinoa ja metsäpalvelumarkkinoiden kehittämistä. Sähköisten palvelujen kehittyminen luo metsänomistajille mahdollisuuksia käyttää itse metsävaratietoja metsäpalvelujen tilaamiseen. Tarkoituksena on myös selvittää metsätalouden kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden organisointivaihtoehdot. Tavoitteena on, että tutkittu tieto välittyisi nykyistä paremmin tiedon käyttäjille ja tutkimuspolitiikka olisi entistä kysyntälähtöisempää. Asiaa kehitetään eri hallinnonalojen yhteistyönä. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee metsäkeskuslain muutosta kevään aikana. Ajatuksena on, että muutokset käsiteltäisiin eduskunnassa tällä vaalikaudella

Hyvinvointia ydinsähköllä

Kari Nieminen johtaja Metsäkeskus Lounais-Suomi

Pakkastalvi näkyi pihabongauksessa Viikonlopun Pihabongauksessa havaittiin viimevuotista vähemmän hippiäisiä, puukiipijöitä ja peippoja. Mustapääkerttuja ei havaittu lainkaan. Syynä on ankara pakkastalvi, joka on verottanut näiden lintulajien talvikantoja. Varpuspöllöjä ja isolepinkäisiä havaittiin

puolestaan selvästi runsaammin kuin vuosi sitten. Nämä lajit ovat tänä talvena hakeutuneet pihoille, koska paksu lumipeite ja Etelä-Suomen myyräkato ovat pakottaneet normaalisti myyriä syövät lajit siirtymään pikkulinturavintoon.

T VO – yd i nvo i m a - a l a n e d e l l äkäv i j ä

w w w.t vo.f i


8

MAASEUTU 5.2.2010

Ruotsi koulutti biokaasuneuvojat kaikkiin maakuntiinsa Juha Suni

Länsinaapurin viljelijÜiden käyttÜÜn tarjottiin myÜs kaasuun 30 prosentin investointitukea viime vuoden alussa. Tukea ei vaan juurikaan haettu. SähkÜn myyntituotanto kaasusta on heillä toistaiseksi vieläkin heikommin kannattavaa kuin meillä, mutta asiaan liittyy mahdollisuus käydä kauppaa vihreillä sertifikaateilla. Saastuttavalla tuotannolla on lakivelvoite ostaa sertifikaatteja, joita uusien sähkÜntuotantomuotojen käynnistäjillä on oikeus myydä. Molemmat on suhteutettu tuotettuihin energiamääriin ja järjestelmän merkitys alenee alkuvaiheen jälkeen. Valtion virasto, Jordbruksverket, päätti vajaan vuoden suunnittelun jälkeen käynnistää koko maan kattavan biokaasuneuvojien koulutuksen heti alkuvuonna 2010. Suomessa vastaava koulutuspanostus on suunnattu vain maatilojen yleiseen energianeuvontaan vuodesta 2006 alkaen, erityisesti hakelämmitykseen.

Perehdytettävät henkilÜt nimesivät henkilÜkunnastaan neuvontajärjestÜ Hushüllssällskapet, joka vastaa ProAgriaa, sekä LRF Konsult, joka vastaa paljon laajaalaisempana MTK:n alaista Maanomistajien arviointikeskusta. Joukon jatkona oli muutamia yksityisiä energiakonsultteja ja vaihto-opiskelijoita myÜs suomalaisista järjestÜistä. Osa kurssilaisista toimi itsekin kouluttajina, mutta pääosin kuultiin tutkijoita, edelläkävijäviljelijÜitä sekä Tanskan ja Saksan tilanteen parhaita asiantuntijoita.

nan tehostamiseen. Vanhimmat, kaikkein pienimpien kyläseppien loihtimat laitteet ja omatoimirakentajien luomukset tuntuvat jäävän selvästi jälkeen viime vuosina sarjarakennettujen, olosuhteisiin hyvin sovitettujen laitosten tuottavuudesta, HÜlker selvitti.

Koulutuksessa kuultua

– Lämpimimmät, termofiiliset laitokset eivät käytännÜssä yllä syÜtemateriaalin hyÜdyntämisessä ruumiinlämpÜisten, mesofiilisten laitosten tasolle. Yli 50 asteen lämpÜtilan ylläpito on talven ja muiden häiriÜiden aikaan käytännÜssä liian vaikeaa, hän jatkoi. Ruotsalainen Pelle Halle´n, LRF katsoo, että nyt on Ruotsissa viimeinen aika siirtyä sanoista tekoihin.

Tohtori Udo HÜlker Bonnin yliopiston liiketoimintayksikÜstä Bioreactista, Saksasta sanoo Maaseutu Luston haastattelussa, että he pystyvät jo nojaamaan laajaan tietopohjaan alalla. –Olemme seuranneet tuloksia yli 1 300 reaktorista varsin tarkkaan. Tietopohjamme soveltuu uusien laitosten suunnitteluun ja jo toimivien laitosten toimin-

Suomessa vastaava koulutuspanostus on suunnattu vain maatilojen yleiseen energianeuvontaan.

ympäristÜ ja energia

–Keräämme asiantuntijoiden joukkoadressin päättäjille suoran sähkÜntuotantotuen vauhdittamiseksi. Koulutuksen projektipäällikkÜ Ingela Nisson, Nachtweij, näkee, ettei maanlaatuista tehtävää voinut sälyttää yhdelle yhdelle neuvojaryhmälle. – Maksajataho näki parhaaksi kouluttaa yhtä aikaa kaksi maan suurinta maaseutuelinkeinojen neuvojaorganisaatiota sekä muutamia lisähenkilÜitä. Stefan Halldorf on siirtynyt pari vuotta sitten Jordbruksverketistä HS-ryhmään ja hän johti osaltaan järjestelyjä taustalta. Hän muistuttaa Suomenkin päättäjiä. – Viljelijät eivät ole tyhmiä. Hintakriisin, varsinkin maidon hinnan pohjamutien jälkeen, he voivat investoida omilla varoillaan vain melko varman tuoton antaviin projekteihin. SähkÜntuotantoon tarvitaan lisäkannustin. Vasta myÜhemmin päästään siirtymään kaasukäyttÜisiin autoihin ja traktoreihin.

.DOOH3HUWRODS

Neuvontaa ja koulutusta Pirkanmaan tiekunnille Pirkanmaan metsäkeskuksella on käynnissä tiekuntien neuvontahanke Pirkanmaan yksityis-tieverkko 2010. Hankkeen tavoitteena on aktivoida tiekuntia tehokkaaseen toimintaan neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Hankkeen päärahoitus tulee TE -keskuksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisoh-

jelmasta. Lisäksi pääosa pirkanmaan kunnista on mukana pienellä rahallisella panoksella. Kevään 2010 aikana hanke järjestää yhteistyÜssä kansalaisopistojen kanssa kolme yksityistiekurssia eri puolella Pirkanmaata seuraavilla paikkakunnilla; Kuhmalahti 2.2. 16.2., Ikaalinen 9.3. - 23.3.

ja Pirkkala 30.3. - 13.4. Yksi kurssi sisältää kolme 2,5 h:n luentoa. Luennot ovat tiistai-iltaisin 18 - 20.30. Ilmoittautuminen kurssille tapahtuu paikallisen kansalaisopiston internet sivustolla olevan linkin kautta. Kurssit jatkuvat syksyllä myÜhemmin tiedotettavilla paikkakunnilla.

Pirkanmaan tiekunnat ja tiekuntien osakkaat saavat edelleen maksutonta puhelinneuvontaa niin perusparannusasioissa kuin muissakin tiekunnan hoitoon liittyvissä asioissa. Neuvoja voi kysyä numerosta 020 7727235. Neuvonta on maksutonta.

KOLUMNI n Reima Laaja

Kitistelyä Valkohäntäpeura ja metsäkaurisjahti saatiin päätÜkseen tammikuun viimeisenä päivänä. Talvi on pitkästä aikaa ollut säältään vanhanaikainen. Lunta ja pakkasta on riittänyt ja pienet hirvieläimet ovat hakeutuneet ruokintapaikkojen tuntumaan. Peurojen kytismetsästykseen olosuhteet ovat olleet mainiot ja kaatomäärät lienevät tavoitteiden mukaiset. Paksuuntunut lumipeite on hankaloittanut pienten hirvieläinten ajometsästystä, lunta on ollut liikaa niin ajettavalle kuin ajajallekin. Kirjoittaja on yleensä kaatanut ruokapeuransa mäyräkoiran ajosta, mutta tänä vuonna turvauduin olosuhteiden pakosta kyttäysmetsästykseen. Metsästystä tuntemattomat arvostelevat joskus sitä, että eläimiä ensin ruokitaan ja sitten ne poksautetaan päiviltä. Teoriassa tämä kuulostaakin tosi helpolta. Onneksi luonnonvaraiset eläimet eivät ole niin tyhmiä, että luovuttaisivat ainokaisensa näin helposti. Vierailuajat ruokintapaikoilla ovat epäsäännÜllisiä. Välillä syÜmässä käydään heti hämä-

rän laskiessa, toisinaan paikalle tullaan vasta aamuyÜn pimeimpinä hetkinä. Välillä paikalla ei käydä ollenkaan. Kyttääjältä voi harvahkon peurakannan alueella mennä montakin iltaa tai yÜtä ennen sopivaa ampumatilaisuutta. Kytiskoppini eivät ole mitään mukavia lämmitettyjä huviloita vaan harvoja lautaseinäisiä kojuja. Yllätin itseni eräänä iltana istumassa siellä 25 asteen pakkasessa neljän tunnin ajan. Tätä kun seuraavana päivänä kertoo jollekin metsästystä harjoittamattomalle täyspäiselle kansalaiselle, saa osakseen ymmärtäviä katseita ja osanottoa siitä, että metsästäjän karvalakki ei aina aikaisemminkaan ole ollut kunnolla päässä. Aikataulutetussa elämässä käy kuitenkin joskus niin, että luonnonvoimat jylläävät hyvien suunnitelmien ohi ja säät eivät ole suosiolliset juuri silloin kun jahtitouhuihin olisi aikaa. Nykyajan tekokiireiselle ihmiselle ilmaantuu tosi harvoin tilaisuutta istua neljä tuntia hiljaa ja ääneti paikallaan. Kytiksessä se onnistuu. Kännykän hälytysääni täytyy pi-

tää äänettÜmänä. Älypuhelimen nettiyhteydet, sähkÜpostit ja matopelit aiheuttavat hämäränäÜn heikkenemistä, joten virtuaalimaailma täytyy unohtaa hetkeksi. Ensimmäisen tunnin ajan ajatus poukkoilee vielä sinne tänne, mutta pian pää alkaa tyhjetä ja metsästäjä keskittyy vain odottamiseen. Pian hän vaipuu jonkinlaiseen transsiin ja välillä ajantaju katoaa kokonaan. Joskus kopin täyttää kevyt kuorsauksen ääni. Illan hämärtyessä metsästäjä kokee aina uudestaan saman ällistyttävän ilmiÜn. Puut lähtevät kävelemään. Tietyllä hämärän hetkellä ne pari kuusennärettä, jotka päivänvalolla ovat kiltisti paikallaan lähtevät liikkeelle. Odottava mieli näkee mitä tahtoo ja pehmenevä hämärä aikaansaa ääriviivojen häviämisen ja sitä kautta silmä aistii liikettä. IlmiÜtä on vaikea selittää sitä kokemattomalle. Emme me toki ammu niitä kuusia, mutta aina välillä metsästäjä säpsähtää valppaaksi, kun katse osuu sopivassa kulmassa puihin.

Joskus paikalle tulee peurakin. Se liukuu hämärästä näyttämÜlle ja yleensä aina yllättäen. Edessä on vielä sen tunnistaminen. Onko yksilÜ lupaehtojen mukainen, aikuinen vai vasa, uros vai naaras. Ja sitten täytyy vielä odottaa, että se kääntyy parhaaseen mahdolliseen kulmaan. Ase täytyy saada käännettyä äänettÜmästi kohti eläintä ja varmistin lykättyä yhtä äänettÜmästi pois päältä. Mikäli siinä ei onnistu, on näkÜkentässä vain poispäin pakeneva pitkä häntä. Täytyy lopuksi varmaan tunnustaa. Alkusyksyn lauhemmalla kelillä istuin kytiksessä seitsemän tuntia yhteen putkeen.

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri


MAASEUTU

maaseutu

5.2.2010

Maatalousreformi jatkuu LUSTO/Sanna jääskeläinen

LUSTO/Kim Huovinlahti

Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka on tarkoitus panna perusteelliseen remonttiin lähivuosina. Keskustan kansanedustaja Timo Kaunisto muistuttaa, että EU:n maatalouspolitiikassa jatkuu 1990-luvulla alkanut pitkä reformi, jossa tuotantoa ja tukea edelleen irrotetaan toisistaan ja jossa ympäristö- ja maaseutupolitiikan osuus painottuu aiempaakin vahvemmin. – Toisaalta on selkeästi parannettava perusmaataloustuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä avautuneilla ruokamarkkinoilla. Keinona tässä voisi olla amerikkalaistyyppinen hintavakuutusjärjestelmä, jolla taattaisiin keskeisille tuotteille pohjahinnat, linjaa Kaunisto.

Tulos kaukana Suomalaisille viljelijöille uudistukset voisivat Kauniston mukaan parhaimmillaan tarkoittaa mahdollisuuden sopeutua omista lähtökohdista nykyistä paremmin EU:n maatalouspolitiikkaan, sillä uudistusajatukset muistuttavat suomalaista ympäristö- ja maaseutupoliittista keskustelua. – Lopputulokseen on silti pit-

kä matka ja erilaisia intressejä on paljon. Meillä on käytössä kansallisia paikkauskeinoja, joiden mahdollisuus on nähty yhtenä elementtinä erilaisissa tulevaisuuskaavailuissa, sanoo Kaunisto.

saariksi on nousemassa romanialainen Dacian Ciolos. Kaunisto sanoo, että Ciolos on ranskalaisen koulukunnan kasvatti ja sitä kautta lähtökohtaisesti maaseutuihminen. – Parlamentin kuulemisessa hän sanoi taikasanat: ”maataloutta on voitava harjoittaa koko unionin alueella”. Töitä suomalaisilla silti riittää valtavasti omien tavoitteidemme esille panossa. Kaunisto kutsuu Ciolosta uuden sukupolven maaseutukomissaariksi. – Olen lukenut ranskalaisekonomistien tuoreen kuvauksen uudeksi EU-politiikaksi, ja tämän paperin taustaryhmässä on myös komissaari Ciolos ollut vahvasti mukana. Ciolos omaa vahvat Ranska-siteet. Hän on opiskellut ja tehnyt yliopistouraa Ranskassa, hänellä on ranskalainen vaimo ja myös työkokemusta komissiosta. – Komissaarilla on aina paljon erilaisten maiden etuja soviteltavanaan. Mutta uskon, että maatalouspolitiikka on uuden ajan kynnyksellä ja meidän suomalaisten tulisi katsoa EU-uudistusta avoimin mielin juuri tästä näkökulmasta, korostaa Kaunisto.

Olisi mielestäni syytä etunojaan ja aktiiviseen vaikuttamiseen. Kauniston mielestä suomalaisille uudistuksessa tärkeätä on maatalouden byrokratian purkaminen, ja kannattavuuden turvaaminen, ympäristö- ja energiantuotannon hyötymahdollisuuksien voimakas painottaminen sekä painopisteen siirtäminen tuotantorakenteen yksipuolisesta kehittämisestä kohti monialaisempia maaseutuyrityksiä. – Kun uutta järjestelmää rakennetaan, olisi mielestäni syytä etunojaan ja aktiiviseen vaikuttamiseen, korostaa laitilalainen kansanedustaja.

Uuden polven komissaari EU:n uudeksi maatalouskomis-

Kansanedustaja ja munantuottaja Timo Kaunisto haluaa purkaa byrokratiaa maatalouden ympäriltä.

Hummaa-hanke raville

Satakunnan uusi ELY lyhyesti Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY) aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa, kun aluehallinnon uudistus tuli voimaan koko maassa. Satakunnassa toiminta ja palvelut asiakkaille jatkuvat ennallaan niin kuin aiemminkin. Meillä ELY-keskus muodostuu entisen TE-keskuksen tehtävistä. Liikenne- ja ympäristöasiat hoidetaan Turussa Varsinais-Suomen ELYssä kuten ennenkin. Satakunnan ELY-keskuksessa työskentelee noin sata henki-

9

löä. Valtioneuvoston nimittämänä ylijohtajana toimii Markku Gardin ja hallintojohtajana Seija Rosnell. Satakunnan ELY toimii Porissa kolmessa eri toimipisteessä. Maaseudun ja energian yksikkö toimii Aittaluodossa osoitteessa Kuninkaanlahdenkatu 14, ja pihassa on iso maksuton parkkipaikka. Aittaluodossa hoidamme maaseudun kehittämiseen, maatalouden erityisympäristötukiin ja maatalouden tukihallintoon ja tarkastuksiin liittyviä tehtäviä.

Päätoimipaikkamme on kävelykadulla, Yrjönkatu 20, 2. krs. Palvelemme asiakkaitamme toimistossa, puhelimitse ja sähköisesti joka arkipäivä klo 8 - 16.15. Henkilöstön GSM- numerot löytyvät nettisivuilta www. ely-keskus.fi/satakunta. Mirja Auranen Erityisympäristötuen asiantuntija, tiedottaja, MMM Satakunnan ELY-keskus

Vuoden alussa käynnistyneen Satakunta hummaa -hankkeen (2010-2011) tarkoituksena on kerätä ja välittää hevostaloustietoa sekä kehittää alan yhteismarkkinointia. Hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus ja sen toteuttamisesta vastaa ProAgria Satakunta yhteistyössä hevosalan sidosryhmien kanssa. Hevosalan myönteisen kehityksen ja yrittäjien kilpailukyvyn tueksi ProAgria Satakunta tekee selvityksen hevosalan palvelutarjonnasta ja kehitysnäkymistä Satakunnassa. Yrittäjille suunnatun kyselyn tavoitteena on arvi-

oida paitsi alan nykytilaa, myös paikallisia ja maakunnallisia kehitystarpeita ja -mahdollisuuksi. Vastaava kysely tehtiin edellisen kerran vuonna 2003, joten tuloksia päästään nyt myös vertailemaan. Hankkeella edistetään myös hevosalan verkostoitumista ja yhteismarkkinointia. Kiitosta saanut Satakunnan hevosalan palveluhakemisto Riimupiiri avaa uudistuneena sivunsa kesällä 2010. Kesällä 2010 järjestetään myös maakunnallinen hevostapahtuma.

n MAAUSKO

Lähi Kun monet asiat, muun muassa palvelut, tuntuvat karkaavan kauaksi, niin sanan lähi merkitys sen kun vaan kasvaa. Esimerkiksi Helsingin Kruunuhaassa on jo pitemmän aikaa pidetty melua lähipalveluiden puolesta. Helsingissähän nuo matkat taitavat olla aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi Lapissa. Taitaa myös olla ihan eri mittayksikkö käytössä. Lähellä olevaan nettiin kun hyökkää, niin lähi-sanalla ruutuun tulee ensinnä Lähivakuutus, sitten Suomen lähi- ja perushoitajaliitto ja sitten pitkä litania Lähi-itään liittyviä juttu-

ja. Vanhemmille ihmisille saattaakin lähi-sanasta ensinnä tulla mieleen koulun maantiedosta tuttu Lähi-itä. Nuoremmathan eivät nykyään maantietoa tunne – muutkaan kuin missit. Lähiruoka on vanhanaikaisesti todeten tällä hetkellä pop tai in. Niinpä puolustusvoimatkin on hankkinut ruotsalaista näkkileipää. Lähiruoka on laadukasta, mutta valitettavasti se tuppaa maksamaan luomun tapaan enemmän kuin normaali – kaukaakin rahdattu – bulkkiruoka. Varakkaat ihmiset pitäisikin velvoittaa ostamaan lähiruokaa ja vähemmän varakkaille

pitäisi antaa ilmaiseksi pieni viljelypalsta tyyliin pikkutorppariksi ilman torppaa takaisin. Sanoihin koti ja kylä liittyy myös läheisyyttä. Ja useasti nämä sanat myös liitetään erilaisiin palveluihin, jotka ovat lähipalveluita. Palveluiden keskittämisellä haetaan mittakaavaetuja ja kustannussäästöjä. Vaarana saattaa kuitenkin olla, että itse ihminen unohtuu ja homma tuleekin lopulta kalliimmaksi kuin se ”kannattamaton lähipalvelu”. Isänmaan nimissä tulisikin uskoa lähipalveluihin. Koti, uskonto ja isänmaa kelpaa ohjenuoraksi tähänkin ai-

kaan. Jos tuota uskonto sanaa jotenkin vierastaa, niin laitetaan sen tilalle vaikka lähimmäinen. Lähiomainenkin on yleensä mukavampi kuin viranomainen. Näistä talven pakkasista ei sitten saa lähteä kaukomaille, vaan mennä toisia lähelle, niin että tulee lämmin. Lähellä liikkuen ja läheistäkin liikuttaen hiilijalanjälkikin on pienempi, jos se yhtään helpottaa.


10

MAASEUTU

koneet ja laitteet

5.2.2010

.HYllQN\OY|LOOH 6LHPHQHWMDVHRNVHW HGXOOLVHVWLWRLPLWHWWXQD

.DOOH3HUWRODS

Haluatko viljellä

kuminaa? INFOTILAISUUDET: viljelijäilta sopimustuottajille sekä viljelystä kiinnostuneille. t5JJTUBJOBLMP"NNBUUJPQJTUP   3BWJOUPMB-JJTBOQVJTUP -JJTBOLBUV 1PSJ t 5PSTUBJOBLMP$BSBXBZ  'JOMBOE ,BSPTTFSJWéHFO /éSQJù OHJELMA: t.BSLLJOBUJMBOOFKBOéLZNéU t7JMKFMZTPQJNVTt7JMKFMZUFLOJJLLB t3JLLBLBTWJFOUPSKVOUB

tä! iipymät joilu! v r a n e it e v t h u Ka isu roon udu tila llä nume nland.fi. Ilmoitta miset tekstiviesti e info@carawayfi nd.fi nla tu tits arawayfi Ilmoittau 24 tai sähkÜpos ä: www.c 5 s s 0 ti 4 e 4 n 4 s 0 05 myÜ ittautua Voit ilmo

YhteistyÜssä:

w w w.ca rawayfinland.fi Caraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa NärpiÜssä (Porin ja Vaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.


MAASEUTU

koneet ja laitteet

5.2.2010

Kova talvi hyydyttää koneita LUSTO/Jukka Silvast

Kuinka usein koneiden ja laitteiden määräaikaishuoltojen merkitystä on korostettu! Eihän sitä uskota, kun ne vielä maksavatkin. Mutta lopulta, mitä mikäkin maksaa loppupeleissä?

Vetisiä Üljyjä Yrittäjä, maatalouden koneita ja laitteita tyÜkseen korjaava ja huoltava pomarkkulainen Esa Haavisto laskee vaihtaneensa parin viikon aikana 600 litraa vaihteistoÜljyjä pelkästään sen vuoksi, kun vetinen Üljy on vain pysäyttänyt koneiden toiminnan. Se on moninkertainen määrä normaaliin tammikuuhun. Suodattimet eivät laske hyhmäistä Üljyä läpi ja vaihteisto takkuaa. – Vaihteet eivät mene vaan päälle. Konehuoltoaan Porissa pitävä Haavisto sanoo, että jatkuvasti tyÜkseen traktoria käyttävän laitteet ovat kunnossa jo pelkästään sekin vuoksi, että vaihteistosta kovassa käytÜssä kosteudet haihtuvat lämpenemisen myÜtä käytÜn aikana. He vaihtavat suodattimet

kuten kuuluu ja käyttävät muutenkin rahaa määräaikaishuoltoihin, tai tekevät ne itse. – Mutta kun ajetaan pientä ajoa, tehdään klapeja tai viljatiloilla odotetaan kevään huoltoja, peräÜljyt eivät lämpene ja sinne kerääntyy kosteutta. Ei siinä sitten oikein muuta voi tehdä kuin tuoda lämpimään halliin ja laskea Üljyt pois ja pannaan uudet tilalle. Haavisto sanoo, että karjatilallisten koneet ovat paremmassa toimintavarmuudessa kuin viljatilallisten nimenomaan tyÜn jatkuvakestoisuuden vuoksi.

Outoja hyytymiä Toinen talven selvä paljastus tulee polttoainepuolesta, sillä niinkin yksinkertainen toimenpide kuin polttoaineensuodattimen vaihto jää Haaviston mukaan liian usein tekemättä tiloilla. – Suodattimia, niitä olemme vaihtaneet oikeinkin paljon tällä pakkaskaudella. Yhtä asiaa hän ihmettelee, sillä polttoaineen hyytymisestä on kerrottu harvinaisen paljon. Ei riitä, et-

,ORDRPDVWDPHWVlVWl 2OHWNRXXVLPHWVlQ RPLVWDMDWDLNDLSDDWNR

11

Esa Haaviston mielestä tiloille hyytyneet koneet kannattaa rahallisestikin toimittaa lämpÜiseen korjaamohalliin kunnostettavaksi.

tä suodatin on tukossa. – Kysykää, mitä polttoainetta laadultaan teille on tuotu. Markkinoilla on eri vuodenajoille omansa, ja itse tiedän kokemuksesta, että syyslaatu hyytyy 20 asteen pakkasessa. Onko nyt tullut sitten väärinymmärryksiä laatujen suhteen, kun niin moni isäntä on tästä soittanut. Haavisto sanoo, että tässäkin tapauksessa kone kannattaa toimittaa lämpimään halliin, ja ryhtyä laitteen lämmettyä vaihtamaan polttoaineita. – Kun ostatte, muistakaa kysyä, onko saamanne neste talvilaatua. Esa Haavisto näkee, että suositellut traktoreiden moottoriÜljyt ja hydrauliikkaÜljyt pelaavat kesät talvet

samalla laadulla. Jos muistaa vielä käyttää uusissa traktoreissa olevaa ilmastointiakin silloin tällÜin myÜs talvella, se pitää tiivisteet notkeina ja kylmäntekoaineet sisällä. – Niinhän Webastoakin pitää käyttää kesällä silloin tällÜin.

Suodattimia, niitä olemme vaihtaneet oikeinkin paljon tällä pakkaskaudella. Huoltomies jatkaa vielä sen verran, että jopa lohkolämmittimen kunto kannattaa tarkistaa “hyvän

sään aikana�, sillä kovassa pakkasessa nesteiden kanssa pelaaminen on huoltajallekin tuskaista.

Lämmintä suositellen Esa Haavisto sanoo olevansa itse tienpäällä huoltoautoineen paljon, ja jättää hallityÜt toiselle asentajalle. – Pyrin siihen, että hyytyneetkin koneet tuotaisiin tänne hallille, koska näissä tiloissa on parempi tehdä, osat ovat saatavissa. Tiivisteetkin pakkasella tahtovat mennä rikki. Hän on aika vakuuttunut, ettei laitteen toimittaminen asianmukaisiin tiloihin lopulta maksa sen enempää kuin huoltomiehen matkat maakuntaan. Hän korostaa korjaamo-olosuhteiden

etuja varsinaisessa korjauksessa. – Tiloilla usein mutterit kaivetaan pakkasella teräasein mullan ja jään alta näkyviin. Joskus tiloilla on toki lämpimiäkin tiloja. Konehuolto E. Haavisto hoitaa nykyisin Massey Ferguson merkkihuoltoja, Keskon merkkejä muutoinkin. Hän sanoo, että tietokoneaikana merkkihuoltojen merkkikohtainen laitteisto alkaa olla välttämättÜmyys uusia laitteita säädettäessä tai korjattaessa. – TyÜt ovat keskittyneet Porin toimipaikkaan, sillä kahdessa paikassa tyÜkalujen käyttÜ usein on sitä, että juuri se tarvittava tyÜkalu on väärässä osoitteessa.

SHUXVWLHWRD"7XOH 0HWVllQ$%&SlLYllQ MDWXWXVWXPHWVlQ SHUXVDVLRLKLQKHOSRVWL MDPXNDYDVWL

/$8$17$,1$ 325,+27(//,&808/86 785.80(76b.(6.86 ‡ ‡ ‡ ‡ ‡

0HWVlQRPLVWDMDQRLNHXNVLDMDYHOYROOLVXXNVLD 0HWVlWDORXGHQWRLPLQWD\PSlULVW| 0LWlRQPHWVlQKRLWRMDNl\WW| 7XORMDMDPHQRMDPHWVlVWl 9DOWLRQWXHWPHWVlQKRLWRRQ

2VDOOLVWXPLVPDNVXRQH ,OPRLWWDXGXPHQQHVVl 3RUL 0DWWL.DUL 7XUNX +DQQD.RYDOD

www.metsakeskus.fi

Koulutus auttaa ennakoimaan Perheenjäsenen yllättävä kuolema tai esimerkiksi avioero voi sekoittaa asiat maatilalla. Siksi erilaisiin tilanteisiin olisi järkevää varautua. Alkuun pääsee vaikkapa tulemalla Porissa järjestettävään koulutustilaisuuteen: Kun kaikki ei menekään niin kuin on suunniteltu – henkilÜriskin hallinta maatilalla. Päivän aikana varatuomari Kaija Ruosteenoja, yritysneuvoja Pertti Riikonen ja suunnitteluagrologi Tapio Hietaoja luennoivat maatilan henkilÜriskeihin liittyvistä asioista, niiden vaikutuksista maatilan talouteen ja kuinka etukäteissuunnitelulla voidaan hallita riskejä. Koulutus pidetään 17. helmikuuta Liisanpuistossa (Liisankatu 20, Pori) klo 9-15.30. Osallistumismaksu 35 euroa sisältää koulutuksen, ruuan ja kahvin. Mukaan ilmoittaudutaan 10.2. mennessä puh. (02) 6311 600 tai info.satakunta@proagria.fi

Kullaan vedet kuntoon Ulvilan Kullaan alueella olevia järvien ja jokien kuntoa ryhdytään parantamaan. Kullaan vedet -kunnostus ja käyttÜhanke on 3-vuotinen Ulvilan kaupungin hallinnoima hanke. Tavoitteena on viiden Ulvilassa sijaitsevan järven, Pyhä-, Palus-, Leva-, Joutsi- ja Tuurujärvi, sekä niihin liittyvien jokien ravinnekuormituksen vähentäminen, kunnostaminen ja virkistysmahdollisuuksien lisääminen. Ulvilan ympäristÜtoimesta huomautetaan, että hankealueen vesistÜihin kohdistuvat ravinnekuormitukset ovat kestämättÜmällä pohjalla, minkä vuoksi useilla paikoilla on selvää umpeenkasvua ja rehe-

vÜitymistä. Hankkeen runko pohjautuu vesistÜjen kuormituksen vähentämiseen oikeanlaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä, kuten esimerkiksi kosteikkojen suunnittelulla ja rakentamisella. Hanke nitoo yhteen Kullaan tärkeimmät järvet, joiden valuma-alue on laaja ja vedet virtaavat Ulvilan kylien kautta Kokemäenjokeen ja lopulta Itämereen. Tähän liittyvät tiukasti alueen asukkaat, järvien virkistyskäyttäjät, mÜkkiläiset ja ympäristÜ. Kullaan vedet - kunnostus ja käyttÜhanke 1.2.2010 31.12.2012


12

MAASEUTU 5.2.2010

MAASEUTU Lusto 2010_01  

maaseutu, lusto, maanviljely, energia, puu, viljely

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you