Maaselän Extra nro 4/2025

Page 1


SINGISSÄ

SIIRRYTÄÄN VÄHITELLEN KEVÄÄSEEN JA KESÄÄN!

RUNSAASTI VÄRIKKÄITÄ ASUSTEITA LUONNONMATERIAALEISTA (PUUVILLA-, PELLAVA-, VISKOOSI)

OMAN MAAHANTUONNIN ANSIOSTA EDULLINEN HINTATASO! MALLEJA MYÖS MUODOKKAILLE NAISILLE JA ISOILLE MIEHILLE!

HUOM! IISALMESSA AVATTU POP´UP-LIIKE

Torikulman kiinteistössä (Satamakatu 10-12) Alkon viereisissä tiloissa.

VAIN LA 26.4. SAAKKA!

Vaatekauppa Singi

• Torikatu 4, Kiuruvesi • Puh. 017 566 708

• Puistotie 19, pielavesi • puh. 040 5741 267

• AVOINNA ma-pe 9.00-17.00, la 9.00-14.00

VAALIPÄIVÄ SU 13.4.2025

Ehdokas hukassa?

Ei hätää, Extran sisäsivuilta löytyy liuta hyviä vaihtoehtoja.

Valitse joku heistä!

Kauppakatu 45 HAAPAJÄRVI puh. 044 376 4100 Metsurin

139,-

MEILTÄ LÖYTYY SAHAT JA TARVIKKEET JOKA LÄHTÖÖN!

Milloin viimeksi ilmanvaihtojärjestelmäsi on huolettu ja puhdistettu?

ILMASTOINTIPALVELUT

• Kanavien puhdistukset, huollot, mittaukset ja säädöt

NUOHOUSPALVELUT

• Suodattimet ja koneiden huollot

• Hormien lakisääteiset nuohoukset

• Hormit ja hormien korjaukset 10v. takuulla

• Sisäpiiput asennettuna

ILMALÄMPÖPUMPUT

• Myynti ja asennus

• Puhdistus ja pesu

Ilmalämpöpumpunsäännöllinen puhdistus pidentää laitteiston käyttöikää ja vähentää käyttökustannuksia. Palvelemme pien- ja suurkohteissa kotitalousja yritysasiakkaita.

MEIDÄT TAVOITTAA HELPOSTI!

Lähdetäänkö miettimään ratkaisuja yhdessä

Hillevi Savikko

raijaleppaharju18@gmail.com p. 0400 280 790 aluevaltuustoon

Avoimemmin yhdessä eteenpäin

Kokemusta valtuustoon

Kaikenlainen liike on lääke

Mikko Holmström

Maatalousyrittäjä

Lapsiperheiden asiat ovat lähellä sydäntäni

Huolehditaan vanhuksista ja apua tarvitsevista

Huolehditaan elinkeinotoiminnalle paremmat toiminnan edellytykset

Toimitaan avoimesti

Laitetaan talous kuntoon

to 1.5.2025 klo 14.00 Haapajärven kirjasto-kulttuuritalon teatterisalissa, Kauppakatu 19.

Lippujen ennakkomyynti ja varaukset p. 050 4080 075/Helena.

Liput 15€/kpl, maksu käteisellä.

HUOM! Pe 25.4. klo 11-15 lipunmyynti ja jo varattujen lippujen lunastus Kirjastotalon aulassa.

Konserttipäivänä lipunmyynti avataan puoli tuntia ennen konserttia. Tervetuloa viihtymään!

arkisin klo 9.30 - 12.30.

sis. lämpimän ruuan ja salaatit, leivät, ruokajuomat ja kahvin.

Leikkaa

SEUTUKUNNISTA KUULUU...

Sähkövaraston hulevedet toisten ojiin

HAAPAJÄRVI

Jouko Lassila

Pohjolan Voimaan kuuluva Pysäysperän Sähkövarasto Oy sai Haapajärven kaupungin ympäristöviranomaiselta luvan laskea sähkövarastoalueen hulevedet yksityisen ojituskunnan laskuojaan. Viranomainen teki päätöksen tilanteessa, jossa järjestäytymättömään ojituskuntaan ei saatu yhteyttä. Ely-keskuksen arvion mukaan Pyssäysperän hulevesistä ei aiheudu sellai-

sia ympäristöhaittoja, että se tarvitsisi ympäristöluvan tai ojitustoimitusta. Sähkövarasto on toimittanut Ely-keskukselle vesilain mukaisen ojitusilmoituksen ja hulevesien hallintasuunnitelman. Niiden mukaan alueelle rakennetaan 12 akkuhallia. Niiden kohdalta kaadetaan metsää, jolloin pintavalunta muuttuu. Tätä hallitsemaan rakennetaan 140 kuution suuruinen hulevesien viivytysallas. Sen pitäisi riittää pidättelemään rankkasateistakin syntyviä hulevesiä tulevien 50 vuoden aikana.

Tekninen toimi säästää 75 000 euroa

NIVALA

Jouko Lassila

Nivalan kaupungin eri hallintokunnille on määrätty tälle vuodelle säästövelvoite. Teknisen toimen tehtäväksi tuli 75 000 euron säästöjen hakeminen. Se tehdään maakaupoilla ja

myymällä kaupungin keskeisten toimintojen kannalta tarpeettomia kiinteistöjä. Tällainen voi olla vanha uimahalli. Tekninen lautakunta päätti lisäksi jättää täyttämättä avoinna olleen maanrakennustyönjohtajan toimen. Löytämillään keinoilla tekninen lautakunta pääsee säästötavoitteeseensa.

Koululaisille tärkeä bussiyhteys katkolla

PIHTIPUDAS

Jouko Lassila

Pohjolan Matka Oy on ilmoittanut, että se lakkauttaa Pihtiputaan ja Reisjärven välisen reittiliikennevuoron toukokuun lopussa. Kyseessä on bussiyhteys, joka lähtee Reisjärveltä aamukahdeksan aikoihin ja on Pihtiputaalla ennen yhdeksää sekä paluuvuoroa, joka lähtee Pihtiputaalta iltapäivällä kolmen jälkeen ja on Reisjärvellä neljältä.

Syyksi yhtiö ilmoittaa sen, ettei kyseinen liikennöinti kannata. Oppilasmäärä on vähentynyt vuosi vuodelta ja on enää kolmisenkymmentä.

Pihtiputaan kunnanhallitus päätti hakea tukea kyseisen vuoron ylläpitoon Keski-Suomen Ely-keskukselta. Saanin, Muurasjärven ja Alvajärven kautta kulkeva bussiyhteys on kylien elinvoiman kannalta erittäin tärkeä. Korvaava koululaiskuljetus takseilla tulisi kunnan sivistystoimelle tuntuvasti kalliimmaksi kuin linja-auto.

Wiimax saanee koulukuljetukset

REISJÄRVI

Jouko Lassila

Tarjouskilpailu Reisjärven koulukuljetuksista on pidetty ja asia menee kunnanvaltuuston päätettäväksi. Asian jo käsitellyt sivistyslautakunta esittää,

Veteraanipäivää juhlitaan Haapajärvellä 24.4.2025

UUTISET

Kansallista veteraanipäivää juhlitaan Suomessa perinteisesti huhtikuun 27 päivänä, joka on tänä vuonna sunnuntai. Veteraanipäiväksi on valittu Lapin sodan päättymispäivä, päivä jolloin pitkä ja uuvuttava sota-aika päättyi Suomessa. Suomalaisia kaatui talvisodassa 26662 sekä jatkosodassa ja Lapin sodassa 65076. Haavoittuneita oli Talvisodassa 43557 sekä jatkosodassa ja Lapin sodassa 160900. Tappiot olivat raskaat, Suomen väkimäärä oli 1945 3778890 ja kaatuneiden määrä oli noin 2,3 % koko väestöstä, haavoittuneiden määrä oli 5,3 % koko väestöstä.

Haapajärvellä veteraanipäivän juhlaan on haluttu saada ylä-aste- ja lukioikäisiä nuoria ja siksi

Haapajärven veteraanipäivän juhlaa vietetään sunnuntain sijaan jo torstaina 24.4. klo 12:30 alkaen. Juhla on kaikille avoin, koululaisista juhlaan osallistuvat yläkoulun kasiluokkalaiset ja oppilaskunnan edustus lukiosta. Juhla alkaa seppeleenlaskulla talvi- ja jatkosodan muistomerkille. Sen jälkeen siirrytään yhteiseen juhlaan seurakuntakodille.

SUOMESSA ELOSSA OLEVIEN veteraanien määrän pieneneminen on johtanut siihen, että veteraanityötä jatkaa eri järjestöjen jäljiltä valtakunnallinen Tammenlehvän Perinneliitto kuntakohtaisine alaosastoineen. Tammenlehvä veteraanien symbolina syntyi vuonna 1985 kenraaliluutnantti Wilhelm Stewenin ehdotuksesta. Stewen oli Vapaudenristin Ritarikunnan sihteeri ja Vapaudenristissä on tammenlehvä tunnuksena ”erityisen rintamasuorituk-

Kirjastoauton tarve näkyy tilastossa

sen tai sodanaikaisen johtajatoiminnan erikoisesta palkitsemisesta”. Tammenlehvän Perinneliitto perustettiin 24.4.2003, perustajajäseninä olivat Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten Liitto.

TAMMENLEHVÄTUNNUKSEN OMAAVIA veteraaneja on elossa noin 1500 ja heidän puolisoitaan ja leskiään noin 4500. Veteraanien ikääntyminen tarkoittaa sitä, että lähimmän kymmenen vuoden aikana viimeisetkin veteraanit poistuvat keskuudestamme. Tammenlehvätoiminta tukee kuitenkin veteraaneita viimeiseen saakka. Tämän jälkeen toimintaa jatketaan veteraanien muistoa kunnioittaen rauhanajan työnä. Rauhanajan saavuttaminen ja Suomen itsenäisyyden säilyttäminen olivat kuitenkin veteraanien suurimmat ja kunniakkaimmat saavutukset.

että kunta sopii koulukuljetuksista tarjouskilpailun voittaneen Wiimaxin kanssa.

Sopimus tehdään kolmeksi lukuvuodeksi alkaen ensi syksystä. Jos osapuolet ovat tyytyväisiä, on liikennöitsijällä tilaisuus saada sopimukseen jatkoksi yhden vuoden optiovuosi.

NIVALA

Jouko Lassila

Nivalan kirjastoauton pysäkkejä vähennettiin kymmenellä 88:aan, auton kuljettaja oli kesälomalla heinäkuun ja lokakuussa kolmen viikon ajan. Nämä kolme tekijää vähensivät kirjastoauton lainoja melkein 18 prosentilla, kun ver-

taa vuosia 2023 ja 2024 toisiinsa. Kirjastoautosta annettujen lainausten määrä putosi 11 837 kappaleella.

Kirjastoauton lainamäärä on vain yksi yksittäinen osa kirjaston kokonaistoimintaa. Nivalan kirjaston kokonaislainaus oli viime vuonna 195 672 kappaletta, missä on 6,83 prosentin kasvu. Kirjojen osuus näistä oli 170 387 kappaletta. Lasten kaunokirjojen lainaus oli ilahduttavan suurta, peräti 100

231 kappaletta. Tietokirjoja lapset lainasivat 10 911 kappaletta. Musiikki elää ilmeisen vahvasti Nivalassa, sillä nuotteja ja partituureja lainattiin 2 444 kertaa, missä on melkein seitsemän prosentin kasvu.

KIRJASTOTOIMENJOHTAJA

Päivi Holsti esitteli opetusministeriölle toimitetut tilastot kirjaston toiminnasta myös Nivalan hyvinvointilautakunnalle.

KUVA: SOILI PENTIKÄINEN.

KAIKEN VOI TEHDÄ

REILUMMIN

2550

ALUEIDEN PALVELUIDEN LEIKKAUKSET LOPETETTAVA

OULASKANKAAN YÖPÄIVYSTYKSEN PUOLESTA TAISTELTAVA

TIETOA, KOKEMUSTA JA VAHVAA YHTEISTYÖTÄ

JARI MÄNNIKKÖ

ALUEVALTUUSTOON

• SDP Oulun piirin puheenjohtaja

• Maakuntahallituksen jäsen

• Oulaisten kaupunginhallituksen vpj ja valtuutettu

Käsisammuttimien tarkastus on etu omistaja-asiakkaillemme

HALUAMME

SINUT KÄRSÄMÄELLE!

Hyvitämme 20% kuukausivuokrasta kampanjaaikana solmittuihin uusiin, 12 kk:n määräaikaisiin vuokrasopimuksiin, ennalta määritettyihin kohteisiimme. Kampanjan kohteena ulkopaikkakunnalta meille kuntaan muuttavat uudet, työssäkäyvät asukkaat. Kampanjan tarkemmat ehdot: www.karsamaenasunnot.fi

Asiakaspalvelumme 010 739 5410 tai sähköpostilla pohjanmaa@kodinisannointi.fi

Muista, että löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista! Ota seurantaan!

www.visitkarsamaki.fi

Me LähiTapiola Pohjoisessa haluamme pitää huolta turvallisuudestasi. Siksi tarjoamme omistaja-asiakkaillemme maksuttoman käsisammuttimien tarkastuksen Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla. Lue lisää sivuiltamme lahitapiola.fi/sammutinpohjoinen ja tarkista ohjeet kuinka usein käsisammutin tulee tarkastuttaa.

Sammutintarkastuskiertueen paikkakunnat:

Muhos 8.4.

Pudasjärvi 9.4.

Raahe 11.4.

Kalajoki 15.4.

Ylivieska 16.4.

Nivala 22.4.

Haapajärvi 23.4.

Kannus 25.4.

Kaustinen 29.4.

Kaikki tapahtumat LähiTapiolan toimistoilla klo 10 - 16.

Piipahda myös kahvilla ja samalla voit porista meidän paikallisten asiantuntijoiden kanssa perheesi vakuutusturvaan liittyvistä asioista.

P.S. Jos et pääse kiertueen tapahtumiin, voit tarkastuttaa käsisammuttimesi varaamalla tarkastusajan yhteistyökumppaninamme toimivasta sammutintarkastusliikkeestä. Lue lisää osoitteesta lahitapiola.fi/sammutinpohjoinen

Vain toimiva sammutin auttaa!

OMISTAMA ASIAKKAIDEN

100 %

PAKUPÄIVÄ

Puistokatu 56, 044 231 2515 Palvelemme: ma-pe 9-17, la 10-14

Maaliskuun loppupuolella järjestettiin ensimmäistä kertaa lasten pilkkitapahtuma, joka keräsi Valkeiselle suuren joukon innokkaita nuoria kalastajia. Tapahtumaan osallistui 50 pientä pilkkijää. Tapahtuman järjestäjänä toimi Reisjärven Eräveljet, ja tapahtuma ylitti kaikki odotukset.

Kilpailun isähahmo, Eräveljien uusi puheenjohtaja, Hannu-Matti Haka avasi kilpailun. Vaikka kilpailussa kalastuksen taito on tärkeä ja kilpailu on tiukkaa, kilpailussa korostettiin myös hauskanpitoa, joten jokainen osallistuja sai palkinnon, mikä toi hymyn kaikkien kasvoille. Kilpailun lisäksi tärkeää oli yhdessäolo ja luontoelämykset. Monella lapsella oli mukana vanhemmat tai isovanhemmat, jotka opettivat heille pilkkikalastuksen saloja. Paikalla oli myös asiantuntijoita, jotka ohjasivat lapsia pilkkimisen parissa ja kannustivat heitä kokeilemaan rohkeasti. Kaikki lapset saivat kilpailun alussa oman pilkkisetin, mikä lisäsi innostusta ja mahdollisti pilkkimisen kaikille osallistujille.

VAIKKA AURINKO EI paistanut, sää oli silti mainio ja sopiva pilkkimiseen.

Päivän päätteeksi kaikki saivat syödä makkaraa ja juoda virvokkeita. Tapahtuman kruunasi palkintoseremonia, jossa jaettiin kaikille palkinnot. Erikois-

palkinnon sai suurimman kalan saanut kilpailija. Palkinnot vaihtelivat kalastusvälineistä makeisiin herkkuihin, ja lapset lähtivät kotiin tyytyväisinä.

TAPAHTUMA OLI suuri menestys, ja osallistujien määrä yllätti järjestäjät. Lapset nauttivat pilkkimisestä ja yhdessäolosta, ja vanhemmat olivat

iloisia nähdessään lastensa riemun. Pilkkitapahtuma ei ollut pelkästään kilpailu, vaan myös yhteisöllinen hetki. Ensimmäisestä kilpailusta onkin jo pu-

huttu uuden perinteen alkuna. Toivottavasti tästä tulee vuosittainen tapahtuma, joka tarjoaa lapsille unohtumattomia elämyksiä ja kireitä siimoja.

Alue- ja kuntavaalit Haapajärvi

Juho Karppinen opiskelija

• Tehdään yhdessä parempi Haapajärvi 13 14 15 2290

Väinö Wassholm eläkeläinen maatalouslomittaja

PerusNainen on Paras Nainen

Mirja Jokela Koulunkäynninohjaaja Sairaanhoitaja (AMK)

Tuomo Nybacka (sit.) betonityöntekijä

• Heikommassa asemassa olevien puolustaminen

• Avoimuutta päätöksen tekoon

Yhteistyö on ratkaisu

Haapajärvi on niin pieni yksikkö, että meillä ei ole varaa toimia toisiamme vastaan.

Luottamustoimissa kaikilla puolueilla on sama tavoite; haapajärvisten hyvinvointi ja Haapajärven elinvoimaisuus.

1.Perhe- ja lapsimyönteistä ilmapiiriä on vahvistettava, jotta voimme turvata arjessa tärkeät palvelut kaikille lapsiperheille.

2.Alakoulussa on opetuksessa keskityttävä perustaitojen kuten lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan opettamiseen. Sujuva lukutaito on kaiken oppimisen perusedellytys.

3.Mielen hyvinvointi on yhteinen asiamme. Matalan kynnyksen apua tulee saada nykyistä nopeammin ja ilman leimaantumisen pelkoa.

4.Vakaa talous antaa mahdollisuuden tarpeellisten palvelujen järjestämiseen kuntalaisille.

Kuntien välisellä yhteistyöllä saavutetaan merkittäviä säästöjä.

Kunnan ja hyvinvointialue POHTEEN yhteistyötä tulee jatkossa tehostaa erityisesti ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdistysten ja järjestöjen vapaa-ajan toiminta on tärkeää kaikille ikäryhmille.

Kaarina

Torkkola

Sirpa-Helena Karjalainen Ammat. erityisopettaja Tradenomi (YAMK)

Anu Elovaara Omaishoitaja Opettaja Annemari Enojärvi Tekstiilihuoltaja Tiina Heinonen Maanviljelijä YTM Johanna Henriksson KM Erityisopettaja

Kemppainen Yo-merkonomi

Kesti Sosionomi (YAMK) Sosiaalityön opiskelija

Kontio Geronomi, Yrittäjä

Koutonen Lähihoitaja

Johanna Huotari Hankeasiantuntija Valmentaja

Kähärä Yrittäjä Sairaanhoitaja

SEUTUKUNNISTA KUULUU...

Pyhäjärven kaupunginhallitus arvioi metsäpeurojen ja tuulivoimaloiden vuorovaikutusta toisiinsa PohjoisPohjanmaan liitolle lähettämässään kaavalausunnossa.

KUVA: JOUKO LASSILA.

Pyhäjärvi kutistaisi metsäpeurojen suojavyöhykkeitä

takangas-Harvankankaan tuulivoima-alueiden osalta.

PYHÄJÄRVI

Jouko Lassila

Viiden kilometrin suojavyöhykkeen jättäminen tuulivoimaloiden ympärille on Pyhäjärven kaupungin mielestä tarpeettoman laaja, kun ajatellaan metsäpeurojen viihtymistä ja asettumista alueille. Kaupunki vaatii suojavyöhykkeiden pienentämistä erityisesti Nurmesnevan ja Hau-

KAUPUNGIN LAUSUNNOS -

SA Pohjois-Pohjanmaan energiaja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnokseen vaaditaan lyhyempiä suojaetäisyyksiä tuulivoimaloiden ympärille. Vertailukohtana kaupunki käyttää Natura-alueita, joiden lähelle voimaloita pystytetään. Lyhin suojaetäisyys natura-alueen ja voimalan välillä on Haarasuonkankaalla 1,5 kilometriä ja Kumpusuolla 2,7 kilometriä.

Luotettavaa tutkimustietoa metsäpeurojen käyttäytymisestä tuulivoimaloiden lähellä ei ole. Tiedon puute ja monitulkintaisuus antaa kaupungin mielestä mahdollisuuden piirtää suojavyöhykkeet mielivaltaisesti.

KAUPUNKI ARVIOI Natura 2000-verkoston päivityksen tulosten jääneen vaatimattomiksi. Siinä ei esimerkiksi tunnistettu ja arvotettu riittävän hyvin metsäpeurojen vaellusreittejä.

Uimahallin teko kiinnostaa kärsämäkisiä

tehdään, vanhaa ei tarvitse korjata.

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Kunnanvaltuuston jäsen Marjatta Seppä teki viime joulukuussa valtuustoaloitteen pienen uimahallin rakentamisesta koulukeskuksen lähelle. Aloite eteni tekniseen lautakuntaan, joka pyysi Arkkitehtitoimisto Palorannalta esisuunnitelman ja kustannusarvion uimahallihankkeesta. Hän evästi kuntaa, että jos uusi

Paloranta teki piirustukset 841 neliön laajuisesta ja 5 111 kuution kokoisesta uimahallista. Rakennukseen tulisi 7x20-metrinen allas, sauna, pukuhuoneet, pesutilat ja pieni kahvila. Hintaa uimahallille kertyisi noin 3,2 miljoonaa euroa. Ylläpitokulut olisivat vuosittain noin 88 000 euroa. Tekninen lautakunta kävi suunnitelmat läpi ja lähetti ne edelleen kunnanhallituksen käsittelyyn.

Seniorit mukaan nuorisotilan käyttäjiksi

REISJÄRVI Jouko Lassila

Kunnanvaltuustossa tehty aloite senioreille järjestetyistä illoista ja iltapäivistä on käynyt valmistelukierroksella sivistyslautakunnassa. Valtuustoon palaa ehdotus, jonka mukaan seniori-ikäiset pääsisivät hekin käyttämään yhdistyksille tarkoitettuja Vakan tiloja. Jos seniorit haluavat pe-

lata biljardia, voisi heille varata omat ajat nuorisotiloista. Biljardin peluupaikka on kirjaston tuntumassa, joten seniori voisi saada samalta käynniltä kahdenlaista virkistystä.

Senioritapaamisten valvonnan ja järjestelyt sivistysjohtaja Markku Puronhaara antaisi nuorisoja vapaa-aikatoimelle, hyvinvointikoordinaattorille ja yhdistysten toimijoille. Työnjakoa varten tulisi heille laatia vuorolistat.

Keskuskeittiö saa uudet keittiölaitteet

ginhallitus hyväksyi hankinnan.

PYHÄJÄRVI

Jouko Lassila

Työnjohdolle vapaat kädet tilata työtä ja tarvikkeita

HAAPAJÄRVI

Jouko Lassila

Tekniset palvelut järjesti tarjouskilpailun rakennusteknisistä töistä, maa-ainesten toimittamisesta, LVIK-töistä (lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja kylmälaitetyöt) ja sähkötöistä. Tarjousten piti tulla helmikuun 26. päivään mennessä ja niitä tulikin riittävästi.

Kaikki tarjoukset kirjattiin ylös. Mahdollista on, että kaikki yritykset saavat jotain työtä, sillä tekninen lautakunta valtuutti kaupungin kohteiden teknisen puolen työnjohdon tilaamaan työtä ja tarvikkeita sieltä, mistä niitä saa. Jos esimerkiksi joku ei pysty määräajassa tekemään sovittua urakkaa, saa työnjohto tilata työn toiselta yritykseltä, joka oli tarjouskilvassa mukana.

Pihtiputaalla hevostalous on vahva mainetekijä

PIHTIPUDAS

Jouko Lassila

Pihtiputaan Hevosystäväinseura pitää tänä vuonna tavallista komeammat juhlaravit, sillä seura täyttää 80 vuotta. Juhlaraveihin valmistaudutaan rata-alueen ja sen rakennusten kunnostamisella. Niihin seura hakee kunnalta avustusta sekä hanketukea.

Ravirata ei ole vain pihtiputaalaisen raviväen käytössä, vaan se on alueellinen harjoitus- ja kilpailurata. Sitä käyttävät muutkin kuin hevosharrastajat. Hevostalous työllistää pää-

toimisesti 10-12 henkeä ja osa-aikaisesti 15-20 henkilöä. Viime vuosi oli suorastaan huikea Pihtiputaalle. Santtu Raitala valittiin kuudennen kerran peräkkäin vuoden raviohjastajaksi, Antti Ojanperä vuoden valmentajaksi toista kertaa, vuoden hevosen hoitajaksi valittiin Miia Pulkkinen ja parhaaksi lämminveriseksi Main Stage Ojanperän tallilta. Vuoden kasvattaja oli Mika Karhinen ja Ponsse cup-finaalin voitti Petra Kivimaan hevonen. Ravikuninkuuksia on tullut monta peräjälkeen. Myös Lännenratsastajat ja poniravurit ovat menestyneet loistavasti.

Pyhäjärven keskuskeittiön peruskorjaus etenee lupaavasti. Ainakin keittiön laitteiston pitäisi olla viimeisen päälle, mikäli hintaan on uskomista. Keittiölaitteille kertyy hintaa 425 000 euroa. Kaupun-

Kaupungin tekniset palvelut kilpailutti keittiölaitehankinnan ja vertasi tulleet tarjoukset tarjouspyyntöön. Analyysi karsi pois laitteet, jotka olivat väärän kokoisia tai suorituskyvyltään vajaita. Vain Metos Oy:n tekemä tarjous oli juuri halutun kaltainen, joten se hyväksyttiin.

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Frosteriuksen koulu ei saa sähköisesti toimivia ovia tuulikaappiinsa, vaikka ne edistäisivät liikuntaesteisten kulkemista. Tekninen lautakunta perusteli Vanhus- ja vammaisneuvostolta tulleen aloitteen hylkäämistä sillä, että koulun sisäänkäynnin tuplaovet ovat osa koulun paloturvallisuusjärjestelmää.

Uloskäytävän tuulikaappi on oma palo-osastonsa, jonka yksi tärkeä tehtävä on turvata poistumista palavasta rakennuksesta. Palo-ovet kuuluu pitää aina kiinni. Jos ulko-ovi muutetaan sähköisesti toimivaksi, pitää myös sisäovi sähköistää. Tarvittava järjestelmä olisi suhteellisen kallis.

Aloitteen yhteydessä toivottiin myös invapaikkojen merkitsemistä Kärsämäki-salin sisäänkäynnin yhteyteen. Se on tehty.

Koulu ei saa sähköovia

Raksa & Remppa

Erilaisia hybridiratkaisuja tullaan käyttämään tulevaisuudessa yhä enemmän.

Lämpöpumppuenergia tulee yleistymään taloyhtiöissä

Isännöintiliiton Energiabarometrin* mukaan maalämpö ja ilmavesilämpöpumput tulevat yleistymään pääasiallisina lämmitysmuotoina Suomen taloyhtiöissä.

Tilastokeskuksen mukaan asuinkerrostalojen käyttämästä lämmitysenergiasta 84 prosenttia on tällä hetkellä kaukolämpöä. Rivitaloissa vastaava osuus on 47 prosenttia. Rivitaloissa lämpöpumppuenergian osuus lämmitysenergian kulutuksesta on vuosien 2008 ja 2023 välillä noussut kahdesta prosentista peräti 17 prosenttiin. Kerrostaloissa ei ole vielä tapahtunut yhtä merkittävää muutosta.

Energiabarometrin tulokset näyttävät, että lämpöpumppuenergia jatkanee yleistymistään taloyhtiökentällä. Kerrostalojen osalta 29 prosenttia isännöitsijöistä valitsisi pääasialliseksi lämmitysmuodoksi maalämmön, kun lämmityslait-

teet tulevat seuraavan kerran uusittaviksi. Rivitalojen osalta vastaava osuus on 35 prosenttia. Ilmavesilämpöpumpun pääasialliseksi lämmitysmuodoksi valitsisi rivitaloissa peräti 18 prosenttia isännöitsijöistä.

– Myös erilaisia hybridiratkaisuja, joissa esimerkiksi hyödynnetään sekä maalämpöä että kaukolämpöä, tullaan käyttämään tulevaisuudessa yhä enemmän, uskoo Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen

MAALÄMPÖ ON USEIN energia- ja kustannustehokas ratkaisu, mutta kaikille taloyhtiöille se ei sovi. Yleisiä esteitä maalämmölle ovat taloyhtiön sijainti pohjavesialueella, maanalaiset rakenteet tontin alla ja liian ahdas tontti riittävän maalämpökaivomäärän mahduttamiseksi. Taloyhtiöissä on lisäksi hyvä muistaa, että maalämmön kannattavuuteen vaikuttavat niin kaukolämmön ja sähkön hinta paikkakunnalla kuin mahdollisen remonttilainan korkokulutkin. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, ettei maalämpöremontti ole suinkaan ai-

noa tapa pienentää taloyhtiön lämmityskuluja. – Myös hukkalämmön hyödyntämisellä, ikkunoiden tai julkisivun eristyksen parantamisella sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien älykkäällä optimoinnilla voi säästää pit-

kän pennin, muistuttaa Rekonen.

*Energiabarometriin vastasi joulu-tammikuun 20242025 aikana 276 isännöintialan ammattilaista eri puolilta Suomea. Otos kattaa 5 600 taloyhtiötä. Barometri

antaa kattavan kuvan Suomen taloyhtiöiden tulevaisuudesta muun muassa energiatehokkuuden ja lämmitysmuotojen osalta. Viidettä kertaa julkaistava barometri tuo näkyväksi myös vuosien 2021–2025 välillä tapahtuneita muutoksia.

RAKSA & REMPPA

Vuokralaisillakin

voi olla oikeus osallistua yhtiökokoukseen

toa ovat esimerkiksi suuret korjaushankkeet, jotka vaikuttavat huoneiston tai yhtiön yhteisten tilojen käyttämiseen.

Jos taloyhtiössä on vähintään viisi huoneistoa, joilla on eri omistajat, on asukkaillakin oikeus osallistua yhtiökokoukseen tietyissä tilanteissa. Asukkailla tarkoitetaan osakkaiden ja taloyhtiön vuokralaisia, mutta myös alivuokralaisia.

– Asukkailla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen esimerkiksi silloin, kun kokouksessa käsitellään yhtiön järjestyssääntöjä, eli kun järjestyssäännöt vahvistetaan tai niitä muutetaan. Samoin asukkailla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen silloin, kun kokouksessa käsitellään yhtiön yhteisten tilojen, kuten saunan tai pesutuvan käyttöä, kertoo Kiinteistöliiton juristi Katja Lauronen

Asukkaalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen myös silloin, kun kokouksessa käsitellään kunnossapitoa tai uudistusta, joka vaikuttaa olennaisesti vuokralaisen tai muun asukkaan huoneiston tai yhteisten tilojen käyttämiseen. Tällaista kunnossapi-

EDELLÄ MAINITUISSA

TAPAUKSISSA asukkailla on oikeus käyttää yhtiökokouksessa puhevaltaa, eli vuokralaiset ja alivuokralaiset saavat käyttää kokouksessa puheenvuoroja. – Lain mukaan asukkailla ei kuitenkaan ole oikeutta äänestää, eli heidän vaikuttamismahdollisuutensa rajautuvat puheenvuorojen pitämiseen, Katja Lauronen sanoo.

Jos huoneistossa asuu useita asukkaita, he saavat osallistua yhtiökokoukseen yhden valitsemansa henkilön edustamina. Asukas tai

AMMATTITAIDOLLA

• Kaikki kaivinkonetyöt 9t kumitelakoneella

• Energiapuun/pajukoiden raivaukset energiakouralla

• Kauttamme myös kalliomurskeet- ja sorat ym.

• Tärylätkän vuokraus

asukkaan valtuuttama henkilö voi käyttää kokouksessa avustajaa. Asukkaille on ilmoitettava yhtiökokouksesta viimeistään kahta viikkoa ennen yhtiökokousta joko asettamalla kokouskutsu yhtiössä yleisesti käytössä oleville ilmoitustauluille tai toimittamalla kutsu kokouksesta jokaiseen huoneistoon, jossa asuu vuokralaisia tai alivuokralaisia. Yhtiö voi varmuuden vuoksi käyttää kumpaakin ilmoitustapaa.

– On taloyhtiönkin edun mukaista osallistaa asukkaita keskusteluun tärkeistä asioista. Näin kaikenlaisten asujien tarpeet ja mielipiteet tulevat huomioiduiksi, Katja Lauronen sanoo.

Kaivinkoneurakointi KARJALAINEN Haapajärvi p. 040 555 3721 www.kaivinkoneurakointi-karjalainen.com

Raksa & Remppa

KEVÄT TULEE

ja kevään juhlat lähestyvät!

MAALAAMALLA

SAAT UUTTA PINTAA JA PIRISTYSTÄ

Kun ostat vähintään 3 litraa seinämaalia, saat telan kaupanpäälle!

Uutuustuote meillä!

UUTTA SIISTIÄ PINTAA KOTIIN HELPOSTI JA NOPEASTI: ROCKO WALL SISUSTUSLEVYILLÄ

• materiaali 70% luonnonmarmoria

• levyn koko 123 x 280 cm

• käy kylpyhuoneesta keittiöön

• kattavasti kuoseja

PIENEEN FIKSAUKSEEN VINKKINÄ KURAMATTOJEN UUSIMINEN Uutuus!

KESÄILLAN TAIKAA kuviollinen kuramatto

JUHLAAN JA ARKEEN

LAADUKKAAT KERNILIINAT

VARASTOMALLISTOMME UUDISTUU!

Myymme meiltä poistuvat peilikaappimallit superedullisesti

Kauppakatu 25, 85800 Haapajärvi, puh. (08) 762 300

Palvelemme: ma-pe 8.30-17.00, la 10.00-14.00

SÄÄSTÄ SÄHKÖÄ ILMALÄMPÖPUMPULLA

JA AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄLLÄ

MEILTÄ AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT!

ASENNAMME MYÖS ILMALÄMPÖPUMPUT vuoden takuu

Ilmalämpöpumpulla säästät lämmityskuluissa jopa yli 50 prosen ia!

Järjestelmän avulla lisäät omavaraisuu a ja säästät energiakustannuksissa. Ota yhtey ä niin suunnitellaan juuri Sinulle sopiva aurinkosähköjärjestelmä!

MYYNTI: juha-matti.miettunen@haapa-sahko.fi

Puh. 040 762 0788

Laite lämmi ää kylmällä ja viilentää kuumalla.

MEILTÄ RATKAISUT PÖRSSISÄHKÖN EDULLISIEN TUNTIEN HYÖDYNTÄMISEEN!

KYSY LISÄÄ: iiro.flink@haapa-sahko.fi

Puh. 044 291 4059

MUUT PALVELUMME

* HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT Energiaa auringosta!

* SÄHKÖASENNUKSET JA -SUUNNITELMAT

* SÄHKÖTARVIKKEET

Monipuoliset sähköasennusalan palvelut yli 30 vuoden kokemuksella!

Varstatie 1, 85800 Haapajärvi www.haapa-sahko.

Sertifioitu Lämpömestari

RAKSA & REMPPA

Haapajärvelle Suomen suurin sähkövarasto

Sveitsiläinen energiayhtiö

Alpiq ja Pohjan Voima ovat sopineet Pysäysperän sähkövarastohankkeen kaupasta. Hanke on Pohjan Voiman kehittämä.

Energiayhtiö Alpiq ostaa Haapajärvellä sijaitsevan Pysäysperän sähkövarastohankkeen (BESS) Pohjan Voimalta. Hankkeen nimellisteho on 125 MW, ja se on suurin Suomessa julkistettu BESS-hanke. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuonna 2027.

– Haapajärven BESS-hanke sopii täydellisesti portfolioomme ja strategiaamme kasvaa joustavan kapasiteetin osalta päämarkkina-alueillamme, sanoo

Lukas Gresnigt, Alpiqin Head Business Division International ja johtoryhmän jäsen.

– Se on jatkoa toimitusvarmuuden vahvistamisen ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen eteen tekemällemme työlle. Samalla se mahdollistaa energiasiirtymää integroimalla luotettavasti vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa, osaksi energiajärjestelmää sekä tukee sähköverkon vakautta.

SUOMESSA ALPIQIL -

LA on entuudestaan rakenteilla 30 megawatin BESS-hanke Valkeakoskelle. Keväällä 2024 yhtiö osti enemmistön suomalaisesta P2X Solutions -yhtiöstä, joka kehittää vihreää vetyä. – Tämä on hyvä esimerk-

ki vihreän siirtymän investoinnista, jollaisia Suomeen nyt tarvitaan. Sähkövarastot ovat tärkeitä, kun energiajärjestelmää kehitetään kohti nettonollaa, kertoo Pohjan Voiman johtaja Juho Rönni

PYSÄYSPERÄN HANKKEEN sijainti Haapajärvellä on kantaverkon kannalta optimaalinen, kun huomioidaan, mihin uusiutuvan energian tuotanto ja sähkön kulutus Suomessa painottuvat. Se tukee kantaverkon toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla.

– Sähkövarastoille sijainti on kriittinen tekijä. Suomessa ei ole kantaverkon kannalta kovin montaa näin hyvää sijaintia, Rönni kertoo.

Rönnin mukaan BESS-hankkeissa on kes -

keistä, että rakennusvaihe ja liittyminen kantaverkkoon toteutuvat ripeässä aikataulussa. Pohjan Voiman tavoitteena on ollut mahdollistaa Pysäysperän sähkövaraston toiminnan aloittaminen mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Pohjan Voima esimerkiksi allekirjoitti verkkoliityntäsopimuksen Fingridin kanssa jo joulukuussa.

– Olemme lisäksi tehneet laajasti valmistelevia töitä rakennusvaihetta varten. Haluan kiittää Haapajärven kaupunkia erinomaisesta yhteistyöstä hankkeen valmistelun ja lupaprosessien aikana.

Tavoitteena on, että Pysäysperän hankkeen rakennustyöt alkavat tänä vuonna. Sähkövarasto on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2027 aikana. Kysy -

myksessä on noin 120 miljoonan euron investointi Pysäysperälle.

– Pohjan Voiman tiimi on tehnyt erinomaista työtä. He ovat kehittäneet hankkeen konseptista valmiiksi hieman yli vuodessa, kertoo toimitusjohtaja PerErik Eriksson Ariselta. Pohjan Voima ja ruotsalainen Arise tekevät tiivistä yhteistyötä tuuli- ja aurinkopuistojen sekä sähkövarastojen kehittämisessä. Tukholman pörssiin listattu uusiutuvaan energiaan erikoistunut Arise omistaa enemmistön Pohjan Voimasta.

– Jatkamme BESS-hankkeiden kehittämistä kaikilla markkina-alueillamme, myös Suomessa. Niiden merkitys kasvaa, kun tuuli- ja aurinkosähkön määrä lisääntyy.

* Maanrakennustyöt

* Maansiirtotyöt

• Kaivinkonetyöt 19 tn pyöräalustaisella ja 9 tn kumitelakaivinkoneella

• Suodatinkankaat

• Salaoja- ja rumpuputket

• Jätevesijärjestelmien myynti ja asennus

• Kiinteistöjen salaojitukset ja sadevesiviemäröinnit kokonaisurakalla tai laskutustyönä

* Hiekka-ja soratoimitukset

* Kantavat kalliomurskeet

RAKSA & REMPPA
KUVA: JUHA UUSIVIRTA.

Olemme ehdokkaina kuntavaaleissa Haapajärvellä Vaalipäivä 13.4. Ennakkoäänestys 2.–8.4.

Haapajärvi

Metsäkeskuksen tarkastaja Lauri Mäenpää arvioimassa hirvien aiheuttamaa tuhoa taimikossa KUVA: LEENA SIKKILÄ.

Pohjois-Pohjanmaan hirvimatematiikka ei naurata tuhotaimikoissa

Hirvikannan kasvu hidastui aiemmasta, mutta suunta on edelleen väärä

MAA- & METSÄTALOUS

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala

Luonnonvarakeskus on julkistanut arvionsa hirvikannan tasosta syksyn 2024 metsästyksen jälkeen. Pohjois-Pohjanmaalla hirvikanta nousi syksyn jahdissa edellisvuoden 10 295 hirvestä 10 713 hirveen, joten hirvikanta on nyt noin 4,0 % edellisvuotta suurempi. Vuotta aiemmin kannan kasvu 7 prosenttia.

– Eihän tämä hyvältä näytä, vähennyslasku tässä asiassa olisi parempi mitä kertolasku, arvioi Pohjois-Pohjanmaan lukuja Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara

– Alimmillaan hirvikanta oli maakunnassamme syksyn 2022 jahdin jälkeen. Metsien hirvivahingot olivat silloin kohtuullisella tasolla. Pohjois-Pohjanmaalla hirvikanta kasvoi kaikilla viidellä hirvitalousalueella mikä on huolestuttavaa, pohtii Kilpivaara. Tämä nousu pitää katkaista syksyn 2025 hirvijahdissa, eli riittävästi lupia ja erityishuomio tihentymiin sekä kannan rakenteeseen. Hirvikannan koon ja rakenteen arvioinnissa käytetään laskentamallia, joka yhdistää tietoja useasta lähteestä, kuten jahdinaikaisten päivittäisten hirvihavaintojen lukumäärästä, metsästäjien ilmoittaman jahdin jälkeen jäävän hirvikannan koon arviosta, mahdollisista maa- ja lentolaskennoista sekä hir-

vikolareista. Luke on korjannut takavuosien kanta-arvioita ylöspäin, joten ne ovat pitäneet aiempaa enemmän paikkansa.

TILANNE ON METSÄTALOUDEN näkökulmasta ollut viime vuosina kohtuullisen hyvä, kun kantatavoitteen yläraja on alitettu joinakin vuosina kaikilla maakunnan hirvitalousalueilla. Se että hirvikanta on tavoitetasolla, on poikkeuksellista, sillä Luken tilastoissa noin kahdenkymmenen vuoden seurantajakson aikana tavoitetason ylärajoja ei ole alitettu ennen kuin nyt viime vuosina.

Alimmillaan hirvikanta oli maakunnassamme syksyn 2022 jahdin jälkeen.

Maanomistajien etujärjestöjen metsänhoitoyhdistyksen sekä MTK:n ja metsästäjäosapuolten välillä on yhteisesti sovittu hirvitalousalueittain tavoitetaso hirvikannalle. Sovitut tavoitetasot on hyväksynyt alueellinen riistaneuvosto. Oulun riistakeskusalueella tavoitetaso vaihtelee Koillismaan 2–2,7 hirvestä tuhannella hehtaa-

rilla maakunnan eteläosien 2,6–3,3 hirveen tuhannella hehtaarilla. Mikäli hirvikannan tavoitteena pidetään hirvitalousalueittain tavoitevälin puoliväliä, niin Pohjois-Pohjanmaan hirvikannan tulisi olla metsästyksen jälkeen noin 9 990 hirveä, laskee Kilpivaara. Metsänomistajien yhteistyö riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa on sujunut hyvin. Tämä luo uskoa järjestelmän toimivuuteen ja motivoi meitä ja muitakin sidosryhmiä jatkamaan työtä yhteisten tavoitteiden eteen. Suuri kiitos metsästäjille hyvästä työstä. Luken tuoreet hirvitilastot löytyvät täältä: https://www.luke.fi/ fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/hirvi/hirven-kantaarviot-ja-seu

TALVEN JÄLKEEN metsänomistajan kannattaa käydä metsäpalstallaan tarkistamassa männyntaimikot. Yksityisenä metsänomistajana voit saada korvauksen hirvieläinten aiheuttamista metsävahingoista. Huomioi, että vahinkoarvioinnissa lasketaan edellisten kolmen vuoden aikana tulleet vahingot taimiin. Tämä tarkoittaa, että voit tehdä vahinkoilmoituksen uudestaan kolmen vuoden kuluttua edellisten korvausten maksusta. Pyhä- ja Kalajokilaakson hirvikannan mukaan tuho taimikossasi on todennäköisesti jatkunut edelleen. Ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen niin tehdään vahinkoilmoitus yhdessä.

Syöty taimen. KUVA: MARJA KALPIO

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan taloustilanne parani vuonna 2024

MAA- & METSÄTALOUS

Yhdistyksen taloustilanne parani vuoden 2024 aikana, mikä oli tervetullutta kahden tappiollisen tilinpäätöksen jälkeen. Metsänhoitotöiden osalta konetöiden kuten puunkorjuukustannusten sekä haketuksen ja kaukokuljetuksen kustannuksiin vaikutti osaltaan vuoden aikana polttonesteiden hinnanlasku. Kokonaisliikevaihto laski 7,5 prosenttia jääden 10,98 miljoonaan euroon. Liikevaihto laski lähinnä puunkorjuussa, mutta kasvoi metsänhoitotöissä ja energiapuutoiminnassa. Tilinpäätös oli 430 482 euroa voitollinen.

METSÄNHOITOYHDISTYK-

SEN TOIMINNAN kannattavuus perustuu metsänomistajien aktiivisuuteen, joka on hyvällä tasolla, kertoo johtaja Maunu Kilpivaara. Metsän omistuksen kannattavuudessa ja mhy:n toiminnan kannattavuudessa vallitsee samat lainalaisuudet ja molemmat ovat volyymilajeja. Vuoden loppupuolella metsänhoitoyhdistyksen hallitus päätti rekrytoida luonnonhoidon asiantuntijan parantamaan palveluja metsänomistajille luonnonhoitopalveluissa, kertoo Kilpivaara. Jatkossa meiltä saa aiempaa paremmin ympäristötukisopimukset, ennallistamistyöt ja vaikkapa päätehakkuualojen kulotukset. Viimeisimmän rekrytoinnin jälkeen meillä on kaikkiaan 37 toimihenkilöä kymmenellä toimistolla Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa.

KANNATTAVUUDEN PARANTUMISEEN vaikutti osaltaan toimihenkilöiden, urakoitsijoiden ja metsureiden vahva työpanos sekä toimihenkilömäärän väheneminen. Vuosien 2022 ja 2023 taloudellisesti heikompien vuosien jälkeen säästöjä saatiin myös muissa kiinteissä kuluissa. Vuosi oli näiden muutosten takia toiminnallisesti yhdistykselle haastava, vaikkakin lopulta taloudellisesti ja metsänhoitotyömääriltään hyvä. Metsänhoitoyhdistyksen omavaraisuusaste oli 69,7 prosenttia (2023 64,6 %). Maksuvalmius säilyi hyvänä koko vuoden. Metsänhoitoyhdistyksellä on noin 7000 jäsentä, jotka maksoivat jäsenmaksuja 527 602 euroa, mikä on keskimäärin 75 euroa/ jäsen.

Metsätilakaupan markkinakatsaus Pohjois-Pohjanmaa

MAA- & METSÄTALOUS

Metsätilojen tarjonta ja kysyntä lisääntyivät Pohjois-Suomessa 2024 vuoden aikana edellisvuoteen verrattuna selvästi. Metsätilat. fi ketjun kautta tilakauppoja solmittiin 2024 vuonna Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) 557 kpl, joka on 20 % edellisvuotta enemmän. Pohjois-Pohjanmaan alueella Metsätilat.fi ketjun kautta kauppoja tehtiin 2024 vuonna 353 kpl, joka edellisvuoteen verrattuna 20 % enemmän. Kauppahinnat ovat pysyneet edelleen hyvällä tasolla. Metsätilat.fi ketjun kautta tehdyissä kaupoissa metsämaan hinta Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan alueella vuonna 2024 oli noin 3 600 €/metsämaa hehtaari. Edellisvuoteen verrattuna hehtaarihinta on noussut noin 10 %. Keskikuutiohinta oli 2024 vuoden kaupoissa 43 € / m3, jossa on

myös selvää nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Ostajakuntaa vertailtaessa koko Pohjois-Suomen alueella yksityiset ovat olleet edellisvuoden tapaan suurin ostajaryhmä. Kauppasummasta yksityisten osuus on ollut 58 %, joka hieman kasvanut edellisvuodesta. Osuutta ovat kasvattaneet myös sijoitusyhtiöt ja yhteismetsät. Vastaavasti rahastojen osuus on jatkanut laskuaan, mikä on varsin merkittävä muutos, kun verrataan, että 2022 vuonna rahastot olivat kauppasummalla mitat-

tuna suurin ostajaryhmä. Kauppojen kappalemäärillä mitattuna yksityisten osuus on vieläkin korkeampi, koska yhtiöiden ja rahastojen ostot kohdistuvat suurempiin tiloihin. Luvut perustuvat Metsätilat.fi ketjun kautta tehtyihin kauppoihin Pohjois-Suomessa.

OSTAJARYHMIEN OSTOKÄYTTÄYTYMISEEN vaikuttaa moni tekijä. Tärkein seikka lienee yleinen korkotaso, joka on ollut korkeahko ja siten pitänyt rahastojen ostohaluk-

kuutta matalana. Raakapuumarkkinalla tapahtuva puun käytön lisäys Pohjois-Suomessa valmistuneiden investointien myötä tukee metsäkiinteistömarkkinaa ja kiinteistöjen hintojen odotetaan säilyvän nykytasolla tai nousevan hienoisesti. Kuluvan vuoden aikana metsätilojen kysyntä vapailla markkinoilla jat-

kuu hyvällä tasolla. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy LKV (PSMM) on metsänhoitoyhdistysten ja yhteismetsien omistama yhtiö, joka toimii metsäkiinteistövälityksen lisäksi yksityismetsien puukaupassa koko Pohjois-Suomessa. Kiinteistökaupassa olemme osa koko Suomen kattavaa Metsätilat.fi – ketjua.

Meiltä kaikki metsäpalvelut Haapajärvellä!

Marko Ahola 044 593 0083

Tapio Vuoti 0400 388 522

Metsätilojen sukupolvenvaihdokset, kauppakirjat, lahjakirjat, kaupanvahvistukset

Arto Taskinen 0400 218 732

KUVA: MHY PYHÄ-KALA

Vaihda keskelle.

Maire

Ahopelto terveystieteiden maisteri Oulu

Hemmo Heiskanen eläkeläinen, ammatinharjoittaja Kuusamo

Mauri Järnström opinto-ohjaaja, pääluottamusmies Oulu

Liisa Kylmänen lääkäri Liminka

Riitta Markus-Wikstedt sairaanhoitaja (AMK), diakonissa Oulu

Lauri

Nikula nettipoliisi, vanhempi rikoskonstaapeli Oulu

Pekka Poukkula sosionomi (AMK), toimitusjohtaja Raahe

Leevi Sippola opiskelija Haapajärvi

Anne Andersson palvelujohtaja, psykoterapeutti Kärsämäki

Vuokko Hiltunen TtM,vastuuyksikköpäällikkö Oulainen

Mirja Kaartinen toiminnanjohtaja, sosionomi (YAMK) Oulu

Sirpa Körkkö lähihoitaja, fysioterapeutti Oulu

Jukka Matela palveluvastaava Kuusamo

Kirsti Nivala maataloustyöntekijä Merijärvi

Nina Pulkkanen KM, lehtori Raahe

Marko Soini opiskelija, yrittäjä Oulu

Minna Arvola TtK, sairaanhoitaja (AMK) Oulu

Sari Huuskonen varhaiskasvatuksen opettaja, varajohtaja Reisjärvi

Vuokko Kangas eläkeläinen, opettaja Oulu

Jari Latvala lääkäri Oulu

Juho Mattila FM, teknologiajohtaja Kempele

Eero Nurkkala ohjelmistosuunnittelija Oulu

Tiina Puranen sosionomidiakoni (AMK) Oulu

Matti Soronen kunnanjohtaja, HTM Pyhäjoki

Antero Aulakoski kunnallisneuvos, ylikomisario, Raahe

Elina Hyttinen sairaanhoitaja (YAMK), yrittäjä Nivala

Sirpa Kartimo-Pramila koulunkäynninohjaaja Hailuoto

Outi Lehtimäki ensihoitaja Pudasjärvi

Ari Mehtälä panostaja, maansiirtokoneen kuljettaja Ylivieska

Anneli Näppä sairaanhoitaja Oulu

Pirjo Pyörälä KTM, yrittäjä Oulu

Mauno Soronen kirkkoherra Haapavesi

Tapani Ervasti ensihoitaja Muhos

Katri Hyvärinen palveluvastaava, sosionomi (YAMK) Muhos

Kaisa Kauppinen sairaanhoitaja, TtM Kempele

Esa Lehto agronomi, maatalousyrittäjä Siikajoki

Asko Merilä hallintotieteiden tohtori, yrittäjä Utajärvi

Antti Ollikainen toimitusjohtaja Kempele

Risto Päkkilä insinööri (YAMK), opettaja Oulu

Pyry Suonsivu lääkäri Raahe

Annu Haho TtT, opettaja Oulu

Markus Jaatinen lääkäri, palomies Ylivieska

Mikko Kauppinen kehitysasiantuntija, biotuottaja Oulu

Marjut Leiviskä opiskelija Pyhäntä

Sirkka-Liisa Mikkonen eläkeläinen, KTM Oulu

Eija Pahkala eläkeläinen Kalajoki

Rami Rauhala agronomi, maitotilayrittäjä Sievi

Marjut Suviaro erityisluokanopettaja, KM Oulainen

Paula Halonen eläkeläinen Oulu

Pasi Jarva tilapäällikkö Kempele

Markku Kemell myyntiedustaja Liminka

Anna-Kaisa Lepistö kotiäiti, hierojaopiskelija Oulu

Pekka Mustakallio erityisavustaja, pastori Oulu

Marko Partanen työnjohtaja Tyrnävä

Satu Rimpeläinen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja Pyhäntä

Jaana Säkkinen koulukuraattori, sosionomi (AMK) Kuusamo

Toni Hangasvaara työnjohtaja Lumijoki

Jari-Jukka Jokela rehtori, luokanopettaja Ii

Niilo Keränen lääkintöneuvos, kirjailija Taivalkoski

Kaisa Louet hyvinvointiasiantuntija, sairaanhoitaja (YAMK) Siikalatva

Arvi Mäläskä lehtori, maanviljelijä Oulu

Sinikka Parttimaa sairaanhoitaja (YAMK) Haapajärvi

Jesse Rousu opiskelija Oulu

Jere Tapio Keskustanuorten puheenjohtaja hallintotieteen yo,Oulu

Mira Haukipuro tietotekniikan insinööri, yrittäjä Haapavesi

Jaakko Jurvelin opiskelija Tyrnävä

Minna Keskitalo terveyden edistämisen suunnittelija Oulu

Liisa Lumijärvi sosionomi (AMK), projektityöntekijä Kempele

Simo Niemelä ajoneuvonosturin kuljettaja Oulu

Tuija Patana arkkitehti, yrittäjä Oulu

Virpi Räisänen Master of Music, ooppera- ja konserttisolisti, Oulu

Joel Taskila yrittäjä Oulu

Miika Heikkilä apulaisrehtori Kalajoki

Pertti Juutinen eläkeläinen Kuusamo

Jyrki Korpua dosentti, tutkija Oulu

Liisa Lumijärvi eduskunta-avustaja, maatalousyrittäjä Raahe

Eija-Riitta Niinikoski TM, kehityspäällikkö Nivala

Kari Pentti kunnanjohtaja, VTM Alavieska

Salme Sahi kasvatustieteen tohtori Kuusamo

Ulla Tervaskanto eläkeläinen, lähihoitaja

Olli Heikkilä erikoislääkäri, musiikin maisteri Oulu

Jere Jämsä (sit.) opiskelija Nivala

Anna Koskela bloggaaja Oulu

Kalevi Lämsä osastonhoitaja, eläkeläinen Oulu

Antti Nikula FM, lehtori Kalajoki

Tuomo

Pienimäki dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Oulu

Pertti Similä eläkeläinen Oulu

Jukka Tikanmäki hammaslääkäri Pyhäjärvi

Maksaja:

Pääsin lääketieteelliseen parhaasta päästä olevilla pisteillä.

Positiivinen

elämän katsanto luontaisena lahjana

KÄRSÄMÄKI Outi Levä

Kärsämäkinen Pentti Alhosaari on jo vuosia eläkkeellä ollessaan pohtinut maailmanmenoa Itä-Euroopassa ja muuallakin konfliktien, nälänhädän, luonnon- ja muiden katastrofien keskellä. Me suomalaiset olemme keskimäärin onnellisessa asemassa globaaliin mittakaavaan verrattuna. – Olen siinä elämänvaiheessa, että on aikaa vilkaista olan taakse ja vaikkapa testata sitä, että pitääkö pistää silmät kiinni. Minulla oli turvallinen lapsuus, vanhempieni työ täytti kasvuympäristöni, oli mahdollisuus opiskella ja vapaasti haistella maailmanmenoa. "Kyliltä ei saa kuulua", oli isäni periaate. Jos kuuluisi, asiat selvitettäisiin "kotipesässä".

Elämän varsitien kokemuksetkin ovat olleet Alhosaaren mielestä loppujen lopuksi yhtä kevättä. Toki pientä pilveä poutasään keskellä, mikä lienee puuttuva piste iin päälle. – Joillakin ihmisillä on luontaisena lahjana positiivinen elämän katsanto. Heillä on aina kasvoilla poutasää ja keskusteluissa positiivinen vire. He työstävät omat murheensa omalla tavallaan ja löytävät hyvää huononkin seasta. Millainen tämä maailma olisikaan, jos tuon kaltainen "sävel" ohjaisi vallankäyttäjien toimintaa, miettii Alhosaari.

TYÖ ON TÄYTTÄNYT Alhosaaren elämän poikasesta lähtien.

– Nuorena miehenä olin ristiriitaisissa tunnelmissa elämänurani "valintaviidakossa". Tein raskasta maa- ja metsätalouteen liittyvää ruumiillista työtä. Opiskelukin oli osa ar-

kipäivää. Nuorena katanto on yleensä eteenpäin ja pilvenhattaroitakin ilmestyy taivaalle.

– Silloin tuntui, että annan melko paljon "tasoitusta" tanssipaikoilla toisille, kun piti lähteä pokkaamaan naispuolista pelille ja päänahassa oli joskus lähes nyrkinkokoisia pälvikaljulaikkuja. Autoimmuunioireilusta olen päässyt vanhemmalla iällä eroon. Toki reilunlainen nuorena syntynyt jakaus komistaa päälakeani. Muistan isäni sanat tauolta klapityömaalla: "Kekkosellakaa ei oo tukkaa ja on viisas mies".

PARIKYMPPISENÄ ALHOSAARI teki omalaatuisen ratkaisun.

– Pääsin lääketieteelliseen parhaasta päästä olevilla pisteillä. Selailin tätini vuokrayksiössä paksua englanninkielistä anatomian kirjaa, mutta välillä katseeni harhaili katossa

ja ajatukseni maalaisympyröissä. En sopeutunut opiskeluelämään ja elin silloin ehkä elämäni synkimmän pilven alla: oli mentävä sateen suojaan tai kastuttava perusteellisesti. Alhosaari valitsi suojan ja eräänä maanantaiaamuna jäi makoilemaan sänkyynsä kotonaan Sydänmaankylässä.

– Isä raotti ovea ja sanoi: “No ei se oo pakko Ouluun lähtiä, kyllä sitä ojan pohjuuta riittää”.

SINNE LÄHDETTIIN.

Taas paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta ryskätöitä tehdessä. Asevelvollisuus tuli suoritettua pienten viiveiden jälkeen. Metsä on Alhosaarelle tärkeä ja metsäalaa hän opettikin sadoille nuorille Haapajärvellä valmistuttuaan metsätalousinsinööriksi vuonna 1982.

– Eräänä päivänä polttorankoja vesurilla rapsiessani tuli ahaaelämys: tä-

mä metsähommahan se on minun alaani. Suorittava työ kiinnosti, mutta alan opinnot vetivät puoleensa. Opiskelin Rovaniemellä metsätalousinsinööriksi. Opetin sitten metsätöitä, se "palsta" kesti reilut 35 vuotta. Minulla oli ihana metsäopiskelu- ja työympäristö. Voisin sanoa, että aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta neljä vuosikymmentä.

Ihmisellä pitää olla vähintään yksi harrastus, sanoo Alhosaari. Se tuo sisältöä elämään, ystäviä ja kavereita.

– Minulle se on hieno suomenajokoira ja syksyinen raikas metsäympäristö. Toivottavasti Luoja suo, että vielä näen ja koen mahdollisimman monia kuulaita, raikkaita syksyisiä aamuja koiran touhuja seuratessa. Ja kavereiden kanssa kahvinuotiolla, maailman menoa samalla analysoiden, toivoo Alhosaari.

Minulla on ollut ajokoira ainakin 50 vuotta, sanoo Alhosaari. Nykyinen on Puskajussin Tuuri, melkein 8 v. KUVA: OUTI LEVÄ.

Tuulilasivahinkoja sattunut tänä talvena selvästi

tavallista enemmän

Varsinkin eteläisen Suomen vähäluminen talvi on näkynyt autojen lasivahinkojen määrissä. Tammi-helmikuussa määrä lisääntyi 35 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kiveniskemät kannattaa korjauttaa mahdollisimman ripeästi, sillä vioittunut lasi saattaa häiritä auton järjestelmiä ja laajentua suuremmiksi vahingoiksi.

Mercedes-Benz Sprinter 317 -22 Cdi Aut. 2+4 henk. matkailuauto huippuvarustein!, Aj. 45 tkm ....... 74900

Volvo B12B 9700H Cargobus A -12 Euro5, keikkabussi, 1+22h, keittiö, WC, makuupaikat, sis. ALV. ............... 67000

Tavallisesti tuulilasivahinkoja sattuu erityisesti kevätkuukausina eli maalis-huhtikuussa. Lämpötilan sahaaminen nollan molemmin puolin ja routavauriot kuluttavat tien pintaa, minkä vuoksi pikkukivet ja asfaltinpalat irtoavat asfaltista herkemmin. Lisäksi autoissa on vielä maaliskuussa talvirenkaat, joista irtoaa helposti nastoja erityisesti huonokuntoisilla teillä.

Moni saattaa ajatella, että pienen iskemän ehtii korjata myöhemminkin.

Kuluva talvi on ollut vähäluminen ja varsinkin Suomen eteläosissa, joissa autoja on paljon, ovat tiet olleet paljaina. Sen vuoksi myös kiveniskemiä on sattunut paljon. Oman lisänsä lasivahinkoihin tuovat myös Suomen huonokuntoinen tieverkosto.

SUURI OSA TUULILASIN syntyvistä säröistä saa alkunsa edellä ajavan auton renkaiden alta sinkoutuvista irtokivistä ja nastoista. Varmin keino välttää irtokivien ja -nastojen napsahtaminen tuulilasiin on pitää reilu turvaväli edellä ajavaan autoon.

Myös muita ohittaes -

sa on syytä palata omalle kaistalle vasta siinä vaiheessa, kun ohitettava auto näkyy peruutuspeilistä, tietenkin muu liikenne ja vastaantulijat huomioiden. Näin vältetään lasivahinkojen riskiä takana-ajavalle ja muutenkin lisätään turvallisuutta liikenteessä.

Mikäli tuulilasista kuitenkin tulee ajon aikana särö, kannattaa osumakohta suojata lasilaastarilla tai teipillä ja korjauttaa mahdollisimman nopeasti, jotta lasinvaihdolta voitaisiin välttyä. Teippi estää lian ja kosteuden tunkeutumisen lasin sisälle ja helpottaa siten vaurion korjaamista.

LASIVAHINKOJEN

OSUUS kaikista kaskovahingoista on jo noin kolmannes. Viime vuosina lasivahingot ovat kasvaneet yhdeksi yleisimmistä autovakuutuksesta korvattavista vahingoista. Moni autoilija siirtää kiveniskemien korjaamisen

myöhemmäksi, tai unohtaa tarkistaa auton tuulilasia niiden varalta. Esimerkiksi Fennian tilastojen mukaan yhä useampi autoilija korjauttaa tuulilasin vasta viikkoja vahingon jälkeen.

Moni saattaa ajatella, että pienen iskemän ehtii korjata myöhemminkin. Mutta viivyttely voi pahentaa vikaa, ja toisinaan jopa häiritä auton järjestelmiä. Yhä suuremmassa osassa autoja on kameroita tai sensoreita tuulilasiin kiinnitettynä.

Nopea korjaus voi tulla myös autoilijalle edullisemmaksi: tuulilasin paikkaus onnistuu nopeasti odottaessa eikä vie lasivakuutuksesta omavastuuta. Viivyttely voi puolestaan johtaa siihen, että kiveniskemä leviää, jolloin lasi täytyy paikkaamisen sijaan vaihtaa. Se taas maksaa lasivakuutuksen omavastuun verran, ja tuulilasin vaihto voi kestää koko päivän.

AUTOJEN JA TRAKTOREITTEN

VARAOSAT JA TARVIKKEET

Huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein.

PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO SeoPyhäsalmip.08780370

Volkswagen T-ROC 1.0 TSI -21 Uutta vastaava! Aj. 48 tkm. ......... 20900

Mercedes-Benz CLS 350 CDI -12 4MATIC Aut., aj. 249 tkm. ........... 18900

Ford Toumeo Custom 2.0 TDCi -18 9-henk. ...................................... 14900

Mercedes-Benz E 200 d -18 Farmari Aut., sis. ALV ................. 14900

Mercedes-Benz

KYSY TARJOUSHINNAT LIIKKEESTÄMME puh.08-762093tai tule käymään

SUORITAMME RENKAILLE: -ASENNUKSET -TASAPAINOITUKSET -VAURIOKORJAUKSET -PAISTOKORJAUKSET(isotrenkaat) -PINNOITUKSET(ka-renkaat)

KAUTTAMME RENKAAT: -HENKILÖ-JA PAKETTIAUTOIHIN -MAASTUREIHIN

Kolakatu18,85800 Haapajärvi

-MAATALOUSKONEISIIN -TYÖKONEISIIN -KUORMA-AUTOIHIN www.kumikeskus.fi

HAAPAJÄRVENKUMIKESKUS KY

AUTOT & LIIKENNE
Lisää autoja nettisivuillamme!

Valoa ja iloa väreistä

Haapajärven kirjastossa on huhtikuussa esillä Pyhäjärvellä asuvan Eira Heinosen taidetta.

Ylivieskassa syntynyt Heinonen aloitti taideharrastuksen 80-luvulla vanhimman sisarensa opastuksella. Sisko asui Saksassa, mutta lomaili kesäisin Suomessa. Sisko maalasi akvarelleja ja sai nuoremman siskonsa kiinnostumaan maalaamisesta.

Siskon neuvojen jälkeen Heinonen sai opastusta maalaamiseen edesmenneeltä taiteilija Jouko Mieloselta. Heinonen kuului 90-luvulla jonkin aikaa Kiuruveden taidepiiriin, jossa maalattiin keväisin ulkona. Jokilatvan opistossa hän on opiskellut maalausta Natalia Pikkaraisen taidepiirissä.

TAIDEPIIRISSÄ TAPAA myös muita samanhenkisiä. Piirissä saa monesti aiheen ja vinkkejä toteutukseen, sitten kotona voi toteuttaa maalauksen lop -

puun. Myös lukemalla taidekirjoja ja seuraamalla videoita saa monenlaista opastusta ja vinkkejä, Heinonen kertoo. Talvella tulee maalattua melkein päivittäin, alkukesästä jää maalaaminen tauolle, kun alkavat puutarhatyöt, Heinonen jatkaa. Värit ovat Heinoselle tärkeitä. Hän maalaa enimmäkseen akvarelli- ja akryyliväreillä. Alkuaikojen öljyväritöiden aiheena oli

Osuuspankkien kesäduuni työllistää

UUTISET

Osuuspankkiryhmän kesäduunitalkoot rahoittavat myös tänä vuonna noin 2000 nuoren työllistymistä eri järjestöjen lyhytaikaisiksi kesätyöntekijöiksi. Suomenselän Op on mukana kesäduuni-hankkeessa myös tänä vuonna.

Vuonna 2025 kesätyöntekijöiden palkkaamiseen Suomenselän Op antoi tuen muun muassa Haapajärven Kiilojen yu-toimintaan ja Haapajärvi-Seuran kotiseutumuseon toimintaan. Yleisurheilijat palkkaavat kaksi nuorta Ronkaalan yu-kentälle lasten ja nuorten yu-koulujen ja viikkokisojen vetäjiksi. Yu-koulut ja viikkokisat alkavat kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja jatkuvat heinäkuun lopulle saakka.

HAAPAJÄRVI-SEURAN YLLÄPITÄMÄ Kotiseutumuseo on kahden nuoren voimin avoinna juhannuksen jälkeisestä viikosta alkaen heinäkuun lopulle neljänä päivänä viikossa. Kotiseutumuseo on ollut avoinna vierailijoille aikaisempina vuosina vain kahtena päivänä viikossa. Op:n kesäduunihankkeen kautta saavat nuoret arvokasta kokemusta oikeasta työstä sekä mukavan lisän omaan viikkorahaan. Eri seurat ja järjestöt saavat rahoituksen avulla tuntuvan lisän omaan toimintaansa.

usein lappi. Hän maalaa myös mielellään purjelaivoja ja merta. Muuten aiheet vain juolahtavat mieleen, Heinonen kertoo.

Tässä näyttelyssä on esillä akryyli ja akvarellitöitä, ja monia erilaisia aiheita. Heinonen kannustaa jokaista kokeilemaan jotakin luovaa harrastusta. Se auttaa pitämään mielen virkeänä ja ihmisen toimintakykyisenä.

Näyttely on avoinna ar-

kisin kirjaston aukioloaikoina ja sinne on vapaa pääsy.

Ylivieskassa syntynyt Eira Heinonen asuu tällä hetkellä Pyhäjärvellä.

Asuminen esiin

kevään kuntavaaleissa

Suomessa käydään kuntavaalit 13.4. ja Isännöintiliitto muistuttaa, että kunnissa päätetään monista asumiseen vaikuttavista asioista. Kestävä asuntopolitiikka on kunnan elinvoiman kannalta ratkaisevaa – nyt on aika nostaa asuminen kuntien päätöksenteon ytimeen.

Tulevalla valtuustokaudella asuntopolitiikan nostaminen kunnissa keskiöön on välttämätöntä, sillä Suomi jakaantuu yhä selvemmin kasvaviin ja taantuviin alueisiin. Tämän lisäksi Suomen kansainväliset velvoitteet, viimeisimpänä uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, edellyttävät myös rakennuskannan päästöjen merkittävää laskua – eli energiatehokkuusremontteja. Rakentamisen ohjaaminen on yksi tärkeimmistä kuntien käytössä olevista keinoista, joilla vähentää rakentamisen ja kiinteistö-

kannan päästöjä. – Jokaisessa kunnassa tulisi olla oma asuntopoliittinen strategia, mikä varmistaa, että tulevaisuuden rakennuskanta vastaa sekä nykyisiä että tulevaisuuden tarpeita. Kunnissa tulisi olla tavoitteena kestävän asumisen edistäminen, olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen ja kiinteistöjen tyhjilleen jäämisen ehkäiseminen, sanoo Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Vaaja

Valtion tuki taloyhtiöiden energiatehokkuusremonteille on loppunut ja asumisen kustannukset ovat viime vuosina nousseet merkittävästi. Siksi kunnissa olisi syytä helpottaa kaikin mahdollisin keinoin ener-

giatehokkuusremontteja niissä taloyhtiöissä, joissa kiinteistöä kannattaa korjata. – Esimerkiksi kunnan oma rahallinen tuki taloyhtiöiden ja muiden kiinteistöjen energiatehokkuustoimille edistää remontteja ja siten ylläpitää kunnan elinvoimaa. Lisäksi lisä- ja täydennysrakentamiseen liittyvän kaavoituksen ja muiden lupaprosessien tulisi olla mahdollisimman sujuvia, sanoo Vaaja.

KUNTIEN RAKENNUSVALVONNALLA on jatkossakin merkittävä rooli taloyhtiöiden arjessa. Siksi rakennusvalvonnan resurssit on turvattava. Esimerkiksi nyt suunnitteilla olevan lyhytaikaisen vuokrauksen

lainsäädännön päivittäminen lisännee valvonnan tarvetta, ja rakennusvalvonnalla tulee aidosti olla mahdollisuus valvoa sitä. Väestön vanhenemisen myötä taloyhtiöissä asuu yhä vanhempia ja huonokuntoisempia ihmisiä. Kunnan ja hyvinvointialueiden palveluiden on toimittava ja mahdollistettava ikääntyvien ihmisten turvallinen kotona asuminen. – Kuntien on mahdollistettava turvallinen asuminen myös muille talon asukkaille ja huomioida väestön ikääntymisen vaikutukset taloyhtiöiden arjessa. Isännöitsijä ei pysty huolehtia huonokuntoisista vanhuksista, vaan kunnan palveluiden on pelattava, summaa Vaaja.

UUTISET

ASIANTUNTEVAA JA KIVUTONTA HAMMASHOITOA

Perushammashoito

Nukutushammashoito

Keraamiset paikat ja esteettinen hammashoito

Keinojuuret ja suukirurgia

Suuhygienisti

Hammasprotetiikka

Ajanvarausmyösverkossa kulmapaikka.fi

Kiurukatu 3KIURUVESIPuh. 040 752 |||4422www.kulmapaikka.fi

Luuniemen juhlakenttä

perjantaina 1.8. ilta, nelli matula, Teflon Brothers, Kake Randelin lauantaina 2.8. Frederik, Eini, Dingo, Stratovarius

HUONEKALUKAUPPAA

Sisältää petauspatjan ja sängynpäädyn sekä jalat.

TYYNY JA PEITTOSETTI KAUPAN PÄÄLLE!

Ennakoi kevään juhlat!

Tervetuloa!

NIEMELÄ

SOHVIA

KALUSTETALO Muistathan, että meillä toimii myös

Kauppakatu 8 85800 Haapajärvi p. 050 452 2800 Ma-Pe 9-17, La 9-14

Kasaus- ja kuljetuspalvelu

MAINOS

RUNNIROCKIN AJANKOHTA MUUTTUU ELOKUUN ALKUUN

ILTA JA NELLI MATULA

ESIINTYVÄT PERJANTAINA 1. ELOKUUTA. Paikallisten tapahtumien päällekkäisyyksistä johtuen Runnirock vaihtaa tapahtumansa ajankohtaa viikolla aikaisemmaksi aiemmin ilmoitettuun, jotta mahdollisimman moni pääsee paikalle. Runnirock järjestetään siis 1.–2.8.2025 Iisalmessa Luuniemen juhlakentällä. Ajankohdan muutos aiheuttaa artistikattaukseen yhden vaihdoksen. Perjantain ohjelmaan aiemmin merkitty Ressu Redford jää pois ja tilalle tulevat popsuosikit Ilta ja Nelli Matula

Saksalais-suomalaisen Iltan Kelle mä soitan -jättihitti nosti artistin vuoden 2021 UMK:ssa kolmanneksi. Spotifyn ja radiosoittolistojen kärjessä komeillut kappale on kerännyt jo yli kahdeksan miljoonaa kuun-

Ilta

Nelli Matula

tivät menestystä: useat kappaleet nousivat myös Spotify Top50 -listoille. Nelli Matula nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 2016 platinaa striimanneella hitillään Lemmikki Elokuussa 2019 julkaistiin Matulan platinaa striimannut debyyttialbumi Jumalatar. Matulan toinen albumi Kiltti tyttö julkaistiin huhtikuussa 2022. Uuden Musiikin Kilpailuun 2025 Nelli Matula osallistui biisillään Hitaammin hautaan

Perjantaina 1.8. esiintyvät Kake Randelin , Teflon Brothers sekä Ilta ja Nelli Matula. Lauantaina 2.8. esiintyvät Frederik , Dingo , Stratovarius sekä Eini

telukertaa yksinomaan Spotifyssä. Myös syksyn 2024 Vain Elämää -ohjelmassa katsojia hurmanneet Iltan versioinnit niit-

Jo ostetut liput käyvät sellaisinaan 1.–2.8. järjestettävään tapahtumaan. Lipun jo ostaneet voivat olla tarvittaessa yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen sami@runnirock.fi

Oulaskankaan sairaalassa toimii Oulaisten perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys

Oulaskankaan sairaalan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystys muuttui aluevaltuuston päätöksen mukaisesti 1.4.2025 alkaen perusterveydenhuollon ympärivuorokautiseksi päivystykseksi. Pohde on saanut sosiaali- ja terveysministeriön poikkeusluvan järjestää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä 30.9.2025 saakka.

Tämän jälkeen 1.10.2025 alkaen Oulaisissa järjestetään perusterveydenhuollon kiirevastaanottoa, joka on avoinna iltaisin kello 22 saakka vuoden jokaisena päivänä.

Oulaisten sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanoton palvelut siirtyvät Oulaskankaan sairaalan päivystyksen tiloihin tämän vuoden aikana.

Päivystykseen mennään Oulaskankaan sairaalan ovesta A.

OULAISTEN PERUSTERVEYDENHUOLLON

päivystys palvelee Oulaskankaan sairaalassa laajasti Oulaisten ja ympäryskuntien asukkaita kuten

ennenkin tilanteissa, joissa ei voida odottaa seuraavaan arkipäivään. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi luumurtumat, runsas verenvuoto, äkillinen sekavuus, hengitysvaikeudet, äkillisesti alkanut voimakas päänsärky tai vatsakipu. Kiireellistä hoitoa vaativat myös psykoosi tai itsetuhoisuus.

Arkisin kello 8–16 soitetaan kiireellisen ja kiireettömän hoidon tarpeessa omaan sosiaali- ja terveyskeskukseen. Vaihtoehto puhelulle on Digitaalinen sote-keskus, joka on auki Pohteen verkkosivuilla maanantaista perjantaihin kello 7–21 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 8–18. Se tarjoaa sairaanhoitajan ja lääkärin palveluja kotiin tai sinne, missä asukkaat ovat.

Kun asiakas ottaa yhteyt-

tä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, hänet ohjataan hoitoon oikeaan paikkaan.

KIIREELLISISSÄ TILANTEISSA illalla ja yöllä sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä asiakkaita auttaa ja neuvoo Päivystysapu, joka myös ohjaa asiakkaan tarvittaessa lähimpään auki olevaan päivystykseen. Yöllä kello 22–8 kiireellis-

tä hoitoa saa mistä tahansa lähimmästä päivystyksestä. Näitä ovat Pohteen alueella Oulun seudun yhteispäivystys OYSissa ja Oulaisten perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys Oulaisissa. Hoidon tarpeen arviointi tehdään päivystyksessä asiakkaan saapuessa paikalle. Hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen hoito jatkuu

Kuntaveron

joko päivystyksessä tai arkisin kello 8–16 asiakkaan omassa sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Päivystyksessä hoito tapahtuu kiireellisyyden mukaan. Jos oma vointi on yöllä huono tai kivut ovat kovat, yhteydenotto Päivystysapuun on suositeltavaa. Päivystysapuun saa yhteyden puhelimella ja chatin kautta. Päivystysavun

maksuton puhelinnumero on 116 117. Päivystysavun chat palvelee Pohjois-Pohjanmaan asukkaita Päivystysavun verkkosivulla. Hätätilanteissa tulee soittaa aina numeroon 112. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kova rintakipu, äkillinen kouristelu, hengitysvaikeus, tajuttomuus, halvausoireet, tulipalo tai kolari.

jatkuva korottaminen ei ole ratkaisu

– kuntien panostettava kasvuun

Kuntaveron jatkuva korottaminen ei voi olla ratkaisu kuntatalouden ongelmiin vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Veronkiristysten tie on kuljettu loppuun, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

kuttelevamman paikan nykyisille ja uusille asukkaille ja yrityksille.

lintoa niin, että kuntien toiminta tehostuu ja palveluiden laatu paranee.

tysten toimintaa markkinoilla.

– Kuntavero on työn tekemiseen kohdistuva vero. Kunnissa ei tule siksi nähdä kuntaveron korotuksia staattisina tulon lisäyksinä kunnalle vaan ymmärtää, että kuntaveron korotuksilla on dynaamisia, kasvua ja työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia, sanoo Sipola. Kauppakamarien mukaan kuntaveron alentaminen lisäisi työllisyyttä, tukisi kasvua ja tekisi kunnasta hou-

– Veronkorotusten sijaan kuntien tulisi uudistaa rakenteitaan rohkeasti ja panostaa kasvun edellytyksiin. Kestävällä pohjalla oleva kuntatalous luo yrityksille ja asukkaille luottamusta tulevaisuuteen, Sipola toteaa.

KAUPPAKAMARIT ESITTÄVÄT, että kunnat lisäävät yhteistyötä alueen yritysten kanssa sekä etsivät uudenlaisia tapoja toteuttaa palveluita ja organisoida hal-

– Kunnissa käytetään asukkaiden ja yritysten työstä ja toimeliaisuudesta syntyneitä ja maksamia verotuloja. Siksi verorahat tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti, sanoo Sipola.

KAUPPAKAMARIEN MUKAAN toimivat markkinat vaativat läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä selkeitä ja reiluja pelisääntöjä. Kuntien omien yhtiöiden ei pidä tukahduttaa yksityisten yri-

– Kunnat harjoittavat tällä hetkellä liian laajaa elinkeinotoimintaa. Kunnat omistavat esimerkiksi pitopalveluita sekä kiinteistöhuoltoa ja taloushallinnon palveluita tarjoavia yrityksiä. Nämä ovat kaikki toimialoja, joilla toimii runsaasti yksityisiä yrityksiä, Sipola sanoo. Kauppakamareiden mielestä tilanteessa, jossa kunnat päättävät toimia markkinoilla, tulisi huolehtia tasapuolisesta kilpailuasemasta yksityisesti omistettujen yritysten kanssa.

KUVA: SANNA KROOK.

Tervetuloa Haapajärven Viihdepelimannien Kevätkonserttiin

KULTTUURI

Helena Marjakangas

Kevään tulon iloisena karnevaalipäivänä vappuna to 1.5.2025 Haapajärven kulttuuritalon teatterisalissa on tarjolla viihdyttävää musiikkia parin tunnin ajan.

Silloin Haapajärven Viihdepelimanneilla on konsertti, joka on järjestyksessään jo 28.

Kaikenkaikkiaan esiityskuntoon hiottuja kappaleita on kertynyt jo n. 600 kpl Siinäpä on soittajilla ollut melkoinen urakka etsiä nuotit jokaiseen esitettävään kappaleeseen ja onhan ne pitänyt vielä myös opetella soittamaankin.

ORKESTERIN JOHTAJANA ansiokkaasti on toiminut vuodesta 2009 alkaen Jukka Niemi

Nykyisellä kokoonpanolla, niin soittajien, kuin myös solistien osalta olem-

56

me esiintyneet vuosia yhdessä. Tuttu porukka on nivoutunut hyvin yhteen, toistemme ”metkut” hyvin tuntien.

Huom! Liput kannattaa varata hyvissä ajoin.

TULEVAN KONSERTIN OHJELMISTON kasaaminen lähti teemalla ”kaipaus” ja osittain kappalevalinnoissa kuullaankin kaipausta, muistelua ja rakkautta. Jälleen olemme pyrkineet esittämään kappaleita, joita ei aiemmin ole esitetty meidän konserteissa. Sinällään kappaleet ovat tuttuja ikivihreitä lauluja meiltä ja maa-

ilmalta.

Valssi keinuttaa, tango tuo taikaa ja humppa saanee jalan vippasemaan myös kuulijoilla.

Pieni kulkija

Kyllä osataan

Koposperän kyläyhdistys tuttuun tapaan myy kahvia ym. virvokkeita väliajalla, joten kuivin suin ei tarvitse olla.

Huom! Liput kannattaa varata hyvissä ajoin. Konsertista ja lipunmyynnistä kaupungin tapahtumakalenterissa ja toisaalla tässä lehdessä. Haapajärven Viihdepelimannit toivottavat lämpimästi tervetulleeksi Kevätkonserttiin.

Haapajärven Kiilojen hiihtojaosto järjesti 14.-16.3. erittäin hienosti onnistuneet nuorten SM-hiihdot Someron majan maastossa. Kolmen päivän aikana paikalla oli reilusti yli 500 kilpailijaa ja huoltajaa sekä yli 100 toimitsijaa, ilmassa oli ”suuren urheilujuhlan tuntua”.

Someron hiihtoladut olivat kerta kaikkiaan upeassa kunnossa, vaikka lauha talvi oli koko ajan uhkana kisajärjestäjille. Perjantai-illan viestit olivat jännittäviä, mutta lauantain sprinttikisat ne vasta sitten jännittäviä ja tasaväkisiä olivatkin. Sää suosi kisoja, lämpötila oli nollan korvilla ja vielä sunnuntain vastaisena yönä satanut pieni lumikerros antoi latupoikien koneille hienon mahdollisuuden tehdä upeat perinteisen hiihtotavan ladut sunnuntain kisoille. Olisi kelvannut vaikkapa norjalaisten tulla ihailemaan upeaa hiihtotapahtumaa loskaisen Trondheimin MM-kisojen sijaan! Suuria tapahtumia on kiva olla seuraamassa, tällä kertaa ”rivi-talkoolaisena”. Ennen kisaa kokoontui lä -

hes 70 talkoolaista Someron majalle viime hetken kertaukseen. Toimitsijoita oli ajanotossa ja kisakansliassa, reitin kunnostuksessa ja valvonnassa, liikenteen ohjauksessa ja erityisesti kisaravintolassa todella kiitettävä määrä. Ainoa ehkä jonkin verran huolta herättävä asia oli talkoolaisten ikärakenne, joka koostui pääosin yli 60 vuotiaista. Toki mukana oli ”keski-ikäisiä” ja ihan nuoriakin, mutta olisiko heidän osuus ollut koko talkooväestä korkeintaan 15 %.

VIELÄ 1990-LUVULLA , kun olin mukana suurten tapahtumien järjestelyissä, oli Haapajärvellä tarjolla majoitukseen kaksi hotellia, opiskelija-asuntoloita ja muita majoituspaikko -

ja ihan kohtuullisessa määrin. Nyt 2020-luvulla on suurimmaksi esteeksi tulossa majoituspaikkojen puuttuminen. Tämä ei koske ainoastaan Haapajärveä, asia alkaa olla samalla ”tolalla” myös muissa lähialueen kunnissa. Erinomaisten suorituspaikkojen lisäksi pitää pystyä myös tarjoamaan kaukaa tuleville kisavieraille kohtuullisessa kunnossa olevat majoitustilat. Nuorten SM-kisoissa oli suuret joukkueet esimerkiksi Vantaalta, Espoosta ja Tampereelta sekä monista muista etelän isoista kaupungeista. 4-6 tunnin ajomatkan kisavieraille pitää pystyä tarjoamaan myös majoitus. Kokonaiskuva nuorten SM-kisoista oli kuitenkin erittäin positiivinen. Kisan vastuuhenkilöillä, talkoo -

Kokonaiskuva nuorten SMkisoista oli kuitenkin erittäin positiivinen.

laisilla ja kilpailuun osallistuneilla näytti olevan hymy herkässä. Jokainen sai varmasti kisoista sen mitä oli tullut hakemaan – hyvä mieli on paras kiitos onnistuneesta tapahtumasta. Pienen Kulkijan mieleen tulee aina ensimmäiset

hiihtokisat Vuohtomäellä. Isäni ja naapurin isäntä taisivat olla keskeiset hahmot kisojen järjestäjinä. Ensimmäinen hiihtopalkintoni oli lusikka, joka tuntui silloin varmaankin yhtä arvokkaalta kuin nykyiset koreat palkintopystit. Myöhemmin on oppinut arvostamaan myös entisaikojen talkoolaisia, ilman heidän panostaan ei minullakaan olisi muistoja hiihtokisoista.

SM-KISOISSA KUULIN erään talkoolaisen kertomuksen, kun hän oli ”nyky-nuorelle” kertonut olevansa monta päivää talkoolaisena kisapaikalla. Nuori oli kysynyt: ”Mitä saat palkaksi talkootyöstä?” Vastaus oli lyhyt ja selkeä: ”Roppakaupalla hyvää mieltä!”

Ilkka Heinonen

Mökkiläisten keski-ikä nousee

– palveluntarve tuo työtä maaseudulle

Mökillä olo ja etätyön tekeminen mökillä ovat vähentyneet parin viime vuoden aikana. Samalla mökin omistajien keski-ikä on noussut. Tämä käy ilmi Vapaa-ajan asukkaiden liiton VAAL ry:n tekemästä laajasta tutkimuksesta, johon vastasi 1 133 mökkeilijää.

Mökin omistaneiden keski-ikä oli tutkimuksessa 66 vuotta (mediaani 68 vuotta). Vaikka ikää tulee lisää, ei mökeistä hevillä luovuta: Mökin myymistä harkitsee ikääntymisen vuoksi vain neljäsosa vastaajista. Yli 70 prosenttia ikääntyneistä vastaajista aikoo jättää mökin perinnöksi jälkipolville. 44 prosenttia on remontoinut mökkiä esteettömäksi ja vajaa 40 prosenttia on turvautunut esimerkiksi mökkitalkkareihin. Ikääntyvät mökkiläiset tuovatkin mökkiseuduille palveluntarvetta ja siten töitä maaseudulle. Mökkeilijät käyttävät mielellään myös muita lähiseudun palveluita, etenkin ravintoloita, kahviloita, päivittäistavarakauppoja ja rautakauppoja.

VALTAOSALLE MÖKKEILIJÖIS

TÄ mökki on etenkin rauhoittumisen paikka. 84 prosenttia vastaajista ei ole edes harkinnut muuttavansa mökkiä pysyväksi asunnoksi, ja vain neljäsosa vastaajista on tehnyt etätöitä mökiltä. Etätyön tekeminen on vähentynyt edellisestä tutkimuksesta.

Tärkeintä mökillä on luonto sekä ympäristön puhtaus, veden läheisyys ja rauha. Isoa osaa mökkiympäristöjä uhkaa kuitenkin muutos, mikä tuo huolta mökin omistajille. Lähes viidesosa kyselyyn vastaajista ilmoittaa, että mökin ympäristöön on suunnitteilla häiriöitä esimerkiksi tuulivoimalan, kaivoksen tai murskaamon suunnitelmien myötä.

JOPA 60 PROSENTTIA vastaajista voisi maksaa kuntaveroa myös mökkikuntaansa, mikäli se olisi mahdollista eikä nostaisi kokonaisveroas -

-

tetta. Mökkikunnan hallintoon voisi osallistua jollakin tavalla 14 prosenttia mökkiläisistä. Jätevesiasetuksen määräykset ovat pääosin kunnossa mökeillä, käy ilmi tutkimuksesta. Tiedon tarjoamisessa ei ole paikallislehtien voittanutta, sillä kolmasosa vastanneista saa parhaiten tietoa mökkipaikkakunnan asioista paikallislehdestä. Somesta parhaiten tietoa löytää 27 prosenttia ja kunnan tiedotteista 26 prosenttia. Myös Vapaa-ajanasukasyhdistyksen tiedotus koetaan tärkeäksi.

TUTKIMUS TEHTIIN webropol-menetelmällä tammi-helmikuussa 2025.

Extran huikeat

SUURJAKELUT

ILMESTYVÄT VUONNA 2025

SEURAAVASTI:

Valitse sinäkin Extra - ja saat extraa mainontaasi. SOITA MARKETALLE p. 0400 885 079

Paikallinen toimija seutukunnan hyväksi.

UUTISET

KOKOUKSIA

Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry:n VUOSIKOKOUS

ma 14.4.2025 klo 17.00 Nuorisotalo Stollella. Sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus.

Haapajärven Kiilojen

KEVÄTKOKOUS

pidetään Someron majalla to 24.4.2025 klo 18.00.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta

JärviSelänne JHL ry 693 KEVÄTKOKOUS

tiistaina 15.4.2025 klo 18.00 Haapajärvellä Kauppakatu 19, kul uurisalin kokoushuone, 85800 Haapajärvi.

Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Haapajärven 4H-yhdistys ry:n VUOSIKOKOUS

to 24.4.2025 klo 19.00 Häggmanin kahvilassa. Esillä sääntömääräiset asiat ja 4H-nuorten palkitseminen. Mehutarjoilu klo 18.45. TERVETULOA! Hallitus

Aholan kylä- ja järviyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS

keskiviikkona 16.4.2025 klo 19.00

Viskin Majalla. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus

MYYTÄVÄNÄ MÖKKIJA PIHATRAKTOREITA

• Fiat 80-90 12.800,takaveto, vm.-87, ajettu 7.654 h, lumiketjut, siisti ja hyväkuntoinen.

• Fiat 70-90 14.800,4-veto, vm.-86, ajettu 7.034 h, uusi akku, siisti.

• Massey Ferguson 135 5.300,vm.-67, hyvässä kunnossa.

• Ford 2000 4.000,vm.-66, hyvässä kunnossa.

• Nuf eld 3 3.800,vm.-60, täydellinen moottoriremontti tehty, löytyy kuitit, lähes uudet renkaat.

• Fiat R 312 3.500,vm.-64, alkuperäisellä maalilla, kunnostettu.

Kaikki traktorit rekisterissä, ALV 0 eli marginaaliverottomia.

Tied. EINO KYLLÖNEN P. 0400 381 769

Haapajärven TAPAHTUMAKALENTERI

Valoa, iloa väreistä - Eira Heinosen taidenäyttely Haapajärven kirjastossa 30.4.2025 saakka, kirjaston aukioloaikoina ma-pe 9.00-20.00. Ihan riittävän hyvää vanhemmutta!

- Juha T. Hakalan luento ke 9.4.2025 klo 18.00 seurakuntakodilla. Haapajärven Reisjärven Laulumiesten Kevätkonsertti Kevään Tullen la 12.3.2025 klo 13.00 kulttuurisalissa.

Jokilatvan Opiston työnäyttely 2025 ma 14.4.-to 17.4.2025 klo 12.00-18.00 monitoimitalolla.

Kansainvälinen kahvila/ International cafe ti 15.4.2025 klo 17.00 seurakuntakodilla.

Haapajärven Biokaasupäivä JEDU:n toimipisteellä to 24.4.2025 klo 12.00 osoitteessa Erkkiläntie 1, 85800 Haapajärvi.

Veteraanipäivän vietto Haapajärvellä to 24.4.2025 klo 12.30-14.00 Haapajärven kirkkopuistossa ja seurakuntakodissa.

Tervetuloa tapahtumiin!

Tapahtumakalenteri toteute u yhteistyössä:

Järjestöpalsta

Haapajärven kaupunki on avannut uuden järjestökalenterin verkkosivustolleen osoitteeseen www.haapajarvi. / yhdistykset-ja-urheiluseurat. Poimimme yhdistysten tapahtumat sivustolta tälle palstalle kuukausittain Extran ilmestymisviikkoa edeltävänä tiistaina.

Kiilat Hockeyn päätöstilaisuus ke 16.4.2025 klo 17.00 Haapajärven jäähallilla.

ROHKEASTI ERILAINEN

KOKKOTAPAHTUMA

Lauantaina 19.4.2025 alk. klo 19.00 Eurolassa, Harjuntie 5, Haapajärvi Kokko sytytetään klo 20.00.

Lämpimät sisätilat käytössä. Runsas buffet-tarjoilu.

Tule sinäkin! Nauti ja viihdy Kuusaan kylätalolla, niin muutkin tekevät. Tervetuloa! • HAUSKAA • MUKAVAA

Järj. Kuusaa-Jokelan kylätoimikunta

Kuusaa-Jokela - pikkasen parempi periferia

KIVAA

HAAPAJÄRVI-SEURA TARJOAA

VUOKRALLE SEURAAVAA:

1) Perkolaattori (100 kuppia)

Vuokrahinta 25 euroa/kerta. Palautus pestynä.

2) Rakennustelineet

Altrex 5400

- työlavan leveys 0,75 m, pituus 3,05 m. - suurin työskentelykorkeus 3,5 m + kaide

- suurin lavakuorma 250 kg, isot pyörät

Vuokrahinta ma-pe

30 euroa/vrk, viikonloppu 60 euroa. Yksi viikko 130 euroa.

3) Koottavat puupenkit (istumapaikkoja n. 500)

Vuokrahinta 60 euroa/vrk, museolta noudettuna ja palautettuna.

4) Pöytiä 5 kpl. Vuokrahinta 10 euroa kpl/vrk.

Pyhäjärven asiakirjapalvelu Ky

kaupanvahvistaja, mti, LKV kaupanvahvistaja.manninen@gmail.com p. 044 350 0496

Jäsenkorjaaja

Koulutettu jäsenkorjaaja Tuula Leipälä www.tuulanhoitola.fi puh. 040 745 9622

ja käsitelty

SEUTUKUNNALLISET PALVELUT

KOIRANMUONAT KOIRATARVIKKEET

puh. 041 317 8294

Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi Kärsämäki • Nivala

Pihakantojen poistoa

siististi jyrsimellä! Puh. 040 913 8480 www.jamptijussi.com

Avoinna: MA-PE 8-15 www.haapalaskenta.

• Salo Tellervo, KLT

• Ryda Alena

• Hautala Erja

• Hänninen Merja

Tiliporras Pohjoinen Oy

Kalliontie 18, Nivala - Reisjärventie 6, Reisjärvi Puh. 010 202 1115 Juhani Miettunen p. 040 563 5965

• Puistokatu 33, 85800 Haapajärvi, • p. (08) 761 831 • www.olkkonen.fi

AVOINNA: ark. 9-17, la 9-14

SADEVESIJÄRJESTELMÄT, TIKKAAT, KATTOSILLAT, LUMIESTEET JA RAKENNUSPELLITYKSET. T:mi Jari Autio Myynti ja asennus

Kalekuja 6 HAAPAJÄRVI puh. 0400-686 320

Tilintarkastus

Ranta-Korpi Oy

KHT Jussi Ranta-Korpi

• Puistokatu 35, 85800 Haapajärvi

• Puh. 050 321 6843 • jussi@ttrk.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JARMO PIIPONNIEMI

AVOINNA: ma-to 9-16, pe suljettu. www.ehtpiiponniemi.

Katsastus

Rupontie 3, 4-tien varrella Avoinna: ma-ke, pe 9-16, to 9-18

Katsastus

Hakatie 3, Citymarketin nurkalla Avoinna: arkisin 8-18, lauantaisin 9-15

• Tilitoimistopalvelut

• Kirjanpito

Puistokatu 33, Haapajärvi Puh. 040 560 1543

LATURIT, STARTIT JA NIIHIN OSAT LÖYTYVÄT VARASTOSTA MYÖS LÄMMITYSLAITTEEN MOOTTORIT LÄHES KAIKKIIN

HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOIHIN Oy Pohjanmaan VARAOSAKESKUS

Kauppakatu 7, YLIVIESKA puh. 410 410, fax 410 409 www.ykkösvaraosakeskus.fi

p. 0400 664 432 Kokkoranta 9 as 8, 44860 Alvajärvi

Auto- ja konekorjaamo KOKKONIEMI

Reisjärvi p. 040 665 4535 Nuohouspalvelu KOKKONIEMI

Reisjärvi p. 040 701 1932

SEUTUKUNNALLISET PALVELUT

• Kauppakatu 5

• 85800 Haapajärvi

• Puh. 08 762 415

Ma-pe 8.30 - 17.00, la 9.00 - 14.00 sisustus@rakennustarvikevilppola.fi www.rakennustarvikevilppola.fi

LVI-TYÖT

p. 044 746 7195

• Sähköasentaja palveluksessa

• monipuoliset sähkötyöt

Kronqvist Pauli

Kumisevantie 306, Haapajärvi P. 0400 123 056 pkr@sci.fi

• TURVALLISET JA

TOIMINTAVARMAT NOSTOTYÖT

KYSY TARJOUS!

Karjalahdentie 415, 85800 Haapajärvi, p. 045 121 6568

Mika Vilppola p. 040 726 0487 Merja Vilppola p. 050 320 3702 www.remonttipalveluvilppola.

Asiantuntevaa lakipalvelua

• Perhe- ja perintöasiat

• Kauppakirjojen laadinta

• Kaupanvahvistukset

• Lainhuuto- ja kiinnitystoimeksiannot

Changes for the Better

Lämpöpumppujen myynti, huollot ja asennukset P. 0440 685 382 Timo Hyväri

Hyvätiimi Oy

Timo Hyväri

• Tulisijamuuraukset ja -korjaukset

• Pönttöuunit

UUNI-MIKA

p. 0400 302 731 mika.jamsa@hotmail.com

Eri teollisuuden alojen koneiden ja laitteiden asennukset, huollot ja remontit

J.Arvola Service Oy 040 734 0251

• Isännöinti

• Tilitoimistopalvelut

MIKA KAISTO mika@mikaisto.fi p. 050 571 2341

• Notariaattipalvelut (testamentit, perukirjat, avioehdot, edunvalvontavaltakirjat, kauppakirjat)

• Kaupanvahvistukset

PIRJO PALOSAARI pirjo@mikaisto.fi / p. 040 707 0120 https://mikaisto.fi asiakaspalvelu@mikaisto.fi

Pyörätuoli- ja paarikuljetukset 5 - 54-paikkaiset taksit ja linja-autot

Toivetaksi käytössä myös Kelakyydeissä P. 040 544 6338 www.tenhuset.fi

HENKILÖASIAKKAIDEN LAKIPALVELUT

Lakiassistentti Liisa Seppälä 010 257 6596

Haapajärvi:

Lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532

Haapavesi:

Juristi Anneli Aatamila 010 257 6533

Pyhäjärvi, Kärsämäki:

Juristi Tuulia Toivola 010 257 6558

Kannus, Oulainen:

Juristi Hannele Nissilä 010 257 6519

HAAPAJÄRVEN

TYÖKALU JA KONE OY

Kauppakatu 45

HAAPAJÄRVI

Puh. 044 376 4100

• Voitto p. 040 5032 498

• Pekka p. 0400 395 895

• Antti ja Simo p. 0440 123 717

KAUPPAKATU 30, HAAPAJÄRVI PUH. 08 764 066

Murrontie 4, 85800 Haapajärvi Paikalla sovitusti! Soita p. 0400 384 880 Pörröpää by Johanna porropaabyjohanna

Toivetaksi mahdollisuus

AVOIMET OVET 12-16 & KAHVITARJOILU

MEIÄN GRILLI paistaa burgereita pihalla

OSALLISTU ARVONTAAN voita loma Kalajoella

ARVAA RUUVIEN MÄÄRÄ ja voita 100€ lahjakortti

UUDEN BUUSTIN AVAJAISVIIKONLOPPU

ISOKATU 1 HAAPAJÄRVI

KOKEILE / TUTUSTU ILMAISET SALITREENIT klo 12-16

ILMAISET JUMPAT40:lle ensimmäiselle

Buustin juomapullo

10-10.45 Maisemaspinni 11-11.45 JumppaMix 12.15-13 Dance Easy 13.15-14Dance Carnival Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä

HURJAN HYVÄÄ HÄGGMANILTA

PÄÄSIÄISEN AURINKOISIMMAT HERKKUPALAT

RAHKAPULLA 3,50 €

PERSIKKAVOILEHTI 3,50 €

PERSIKKA-PASSIONJUUSTOKAKKU 39 €

Suussasulavat sesonkiherkut kahviloista tai netistä häggman.fi

KAUPPAKATU 16, (08) 4695 600

I S O

eväät pieneen ja suureen nälkään!

eväät pieneen ja suureen nälkään!

MUNAHAMPURILAINEN 6 00

RANSKALAISET MAKKARALLA 7 00

LASTEN

HAMPURILAISATERIA

KOKOLIHAPIHVILLÄ 6

HAMPURILAISATERIA JAUHELIHAPIHVILLÄ 8 50

JÄTTIHAMPURILAINEN sis. kokolihapihvi 100 g, k-muna, lauantai- tai kannuswurstiviipale

HAMPURILAISATERIA KOKOLIHAPIHVILLÄ 9 90 870

SOITA p. 050 428 4077

TILAA ANNOKSESI - NOUDA

SOVITTUNA AIKANA LUUKULTA!

SIIRRYIMME TALVIAUKIOLOAIKOIHIN: ma-to 10.30-23.00, pe 10.30-03.00 (04.00), la 17.00-04.00, su 14.00-23.00

TUEMME JUNIORIURHEILUA!

Tilitämme jokaisesta hampurilaistuotteesta 0,15€ Pesä-Kiilojen, Kiilat-Hockeyn ja Kiilat Jalkapallon junioritoimintaan.

Poikkeavat aikataulut ja muut ajankohtaiset tiedot löydät facebook-sivuiltamme

Popsi-Grilli

Puistokatu 48, Haapajärvi

Ostamme kananmunat paikalliselta

KEVÄT

tervetuloa!

Kalliontie 18, Nivala (S-Markettia vastapäätä) p. 040 574 2503

AVOINNA: MA-TO 10-17, PE 10-18, LA 10-14.

Haapajärvi Minun

Paikallinen liitelehti kerran kuukaudessa jokaiseen haapajärviseen kotiin

Keskiviikko 9.4.2025

Alakoskella uskotaan maatalouteen

TEKSTI:

Juha Uusivirta

KUVA: Pietikäiset

– Ruokaa tarvitaan aina ja sillä on kysyntää, toteavat Heini ja Jussi Pietikäinen. He viljelevät Alakosken tilaa Autiorannalla. Alakoski on vanha Pietikäisten sukutila, nyt jo kolmannessa polvessa. Toiminta pyörii nykyaikaisesti osakeyhtiömuotoisena. Yhtiön nimi on MaitoOksa Oy.

Tämän päivän maatilalla huomioidaan myös luonto ja siitä huolehtiminen koetaan tärkeäksi. Säännöksillä on määritelty esimerkiksi suojavyöhykkeiden leveyksiä vesistöihin, minkä Jussi ja Heini kokevat hyväksi asiaksi. Heidän mielestään on merkityksellistä, että maatiloilla tuotetaan puhdasta suomalaista ruokaa. Alakoskella luonnonmukaisen tuotannon tekijöitä on huomioitu muun muassa vuoroviljelyssä ja kasvinsuojelussa. – Maatalous on tulevaisuuden toimiala, jossa huomioidaan myös kuluttajien

toiveet ja muuttuvat tottumukset, painottavat Heini ja Jussi. Kun on esimerkiksi kysyntää kauralle, niin silloin kannattaa viljellä kauraa, koska todennäköisesti siitä saa myös parhaan tuoton.

Maatila on myös osa kyläyhteisöä ja maanviljelijät pyrkivät huomioimaan kyläläistenkin toiveet. Esimerkiksi kylvötöitä voi tehdä ilta- ja yöaikaan syrjäisemmillä lohkoilla eikä kylän pinnassa. Kyläläisiltä on myös löytynyt ymmärrystä siihen, että maatiloilta tulee ajoittain hajuja.

– VUONNA 2006 MEILLÄ tehtiin sukupolvenvaihdos, kun tila siirtyi vanhemmiltani minulle. Olin silloin vielä Iisalmessa opiskelemassa ammattikorkeakoulussa agrologiksi. Iisalmen reissulla tapasin myös samassa oppilaitoksessa opiskelevan Heinin. Meillä on nyt kolme lasta ja viljelemme yhdessä maatilaamme MaitoOksa Oy:n toimintana, kertoo Jussi taustoistaan. Sukupolvenvaihdoksen aikaan Alakoskella oli jo pihatto, joka oli valmistunut 1990-luvun alussa. Navetassa oli kuusipaikkainen

kaksoislypsyasema ja lehmiä oli vähän yli kaksikymmentä.

– Vanha pihattonavetta oli tehty sen aikaisten toimintamallien mukaan ja siinä oli lautavuori sekä villat ja tiiliseinä. Meille rakennettiin uusi pihatto vuonna 2012 entisen konehallin paikalle. Pihattoon tuli ajanmukaiset verhoseinät, koska lehmät tuottavat tarvittavan lämmön. Kylmälläkin ilmalla pärjätään säätämällä luukkuja. Ennen uuden pihaton rakennustöitä tehtiin uusi konehalli ja siilot, Jussi selvittää maatilan uusien tuotantotilojen rakentamisjärjestystä.

– Uudessa pihatossa on nyt noin 90 lehmää. Viime syksynä pihattoa peruskorjattiin ja sinne rakennettiin muun muassa lypsyaseman tilalle kaksi lypsyrobottia. Lypsyrobotit helpottivat osaltaan fyysistä lypsytyötä verrattuna lypsyasemaan, mutta työt eivät ole loppuneet, vaan ne ovat osin muuttuneet vähän erilaisiksi. Vanhassa pihatossa meillä on hiehot ja vasikat, kertoo Heini maatilan toiminnasta. – Pääosin saamme lehmien rehut ja viljan omilta

Yhteistyössä on voimaa!

TEKSTI:

Tiina Pietikäinen-Liuska

Maaliskuun lopulla kaupungintalon valtuustosalissa pidettyyn Järjestöiltaan kokoontui parinkymmenen paikallisen järjestön edustajia. Keväisin ja syksyisin pidettävän, kaikille paikallisille järjestöille ja yhdistyksille avoimen Järjestöillan tarkoituksena on keskustella järjestöjen ja kaupungin välisestä yhteistyöstä, eri

järjestöjen välisestä yhteistyöstä, tulevista tapahtumista ja toimintoihin liittyvistä kehittämisideoista.

TÄMÄN KEVÄÄN Järjestöillassa oli vieraana Pohteen perhekeskuksen järjestöyhdyshenkilö Suvi Herrala ja kaupungin kulttuurituottaja Soili Pentikäinen. Suvi on lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien järjestöjen yhteistyöhenkilö. Soili kertoi Haapajärven tulevista tapahtumista, jotka ovat osa Oulu2026 -kulttuuriohjel-

maa. Haapajärvellä toteutetaan mm. Valoa ja Rauhaa -tapahtuma, joka tuo valoa kaupunkiin syksyllä 2026. Tapahtumaan haastetaan mukaan kaikki kuntalaiset ja yhteisöt. Tiistai-iltana esiteltiin myös Järjestöyhteistyöasiakirjan luonnos, jota on työstetty kaupungin ja järjestöjen edustajien muodostaman työryhmän toimesta. Järjestöyhteistyöasia-kirjassa sovitaan pelisäännöt kunnan ja yhdistysten yhteistyölle. Asiakirjan tarkoitukse-

pelloilta. Rehun tekeminen oikeaan aikaan on tärkeää, hyvään rehuun kannattaa panostaa. Rehun oikean tekoajankohdan määrittelyssä käytämme Valion palvelua, josta saa nopeasti vastauksen rehun koostumuksesta, painottaa Jussi oikean ruokinnan merkitys-

tä maatilan tuottavuustekijänä.

Karja- ja työmäärä pyritään Alakoskella pitämään perheviljelmän kokoluokassa. Rehuteko, kylvöt ja maan muokkaukset tehdään pääosin omana työnä. Ostopalveluja käytetään puinneissa, lietteen

ajossa, viljan litistyksessä ja kasvinsuojeluruiskutuksissa. Jussin isä Pekka on vielä aktiivisesti mukana etenkin tilan konehommissa. Vanhempi sukupolvi saa Jussilta ja Heiniltä kovasti tunnustusta siitä, että yhteiselo on sujunut hyvin.

na on koota yhteen yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön käytänteet ja toimia järjestöjen kanssa yhteistyötä tekevien työntekijöiden käsikirjana. Asiakirjassa käsitellään mm. tilojen käyttö, avustuskriteerit, hyvinvointityö, yhdistysten viestintä ja järjestöyhdyshenkilön tehtävät. Haapajärvellä järjestöyhdyshenkilöinä toimivat liikuntakoordinaattori Niilo Piiponniemi ja työllisyys- ja hyvinvointikoordinaattori Tiina Pietikäinen-Liuska. Heihin voi ol-

la yhteydessä kaikenlaisissa järjestöasioissa. Yhteistyön merkeissä keskusteltiin tulevan kesän tapahtumista. Haapajärvelle on jälleen tulossa vilkas tapahtumakesä, ja järjestöt ovat merkittävässä roolissa tapahtumien järjestämisessä. Tulevista tapahtumista löytyy tietoa kaupungin kotisivuilla olevasta Tapahtumakalenterista. Tapahtumakalenteri onkin kätevä ilmoittaa yleisötapahtumista. Tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta www.haapajarvi.fi. Kau-

pungin kotisivujen etusivulta löytyy myös Järjestökalenteri, jonka kautta järjestöt voivat ilmoittaa jäsenilleen suunnatuista tapahtumista. Molemmat kalenterit ovat maksuttomia käyttää.

HAAPAJÄRVELLÄ TOIMII Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan 142 rekisteröityä yhdistystä. Yhdistykset ovat merkittävässä roolissa kunnan tapahtumien järjestämisessä sekä itsenäisinä toimijoina että yhteistyökumppaneina.

Nro

Paikallinen liitelehti kerran kuukaudessa jokaiseen haapajärviseen kotiin

Kansallista veteraanipäivää juhlitaan Haapajärvellä torstaina 24.4.2025 – rauhan sanomaa välitetään nuorille

Tammenlehvän perinneliiton Haapajärven toimijat eli Haapajärven kaupunki, seurakunta ja kansalaisjärjestöt järjestävät veteraanipäivän seppeleenlaskun Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistomerkillä varsinaista juhlapäivää edeltävänä torstaina. Haapajärven yläasteen oppilaat suorittavat kunniatehtävän toimimalla seppeleen laskijoina, airuina ja lipunkantajina. Veteraanipäivän juhlaa vietetään seurakuntakodissa seppeleenlaskun jälkeen. Juhlapuheen pitää insinöörieverstiluutnantti Marko Pasanen. Juhlassa esiintyvät Linnea Heikkinen, Jenni Pietilä, Minna Virmanen ja Tammenlehväkuoro.

Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain 27. huhtikuuta. Päivää vietetään Suomen sotaveteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Vuonna 2025 sodan päättymisestä tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla on 27.4. Hämeenlinnassa. Juhlan teemaksi on valittu ”rauhanviesti” ja rauhan sanoman välittäminen tammenlehvän sukupolvelta lapsille ja nuorille.

Valtakunnallista juhlaa voi seurata suorana lähetyksenä Yle 1 kanavalla ja Yle Areenassa sunnuntaina 27.4.2025.

Ilmoittaudu mukaan kesän 2025 Teepiknik-tapahtuman tekijäksi!

Haapajärvisten yhteinen kesätapahtuma, Teepiknik, järjestetään perjantaina 4.7.2025 Ronkaalan rantapuistossa ja pesäpallokentällä. Yleisölle maksuttoman tapahtuman ohjelmasta vastaavat taitavat esiintyjät ja toiminnan järjestäjät. Yhdistykset ja yrittäjät vastaavat herkullisista tarjottavista pientä maksua vastaan. Tule mukaan järjestämään kaikille sopivaa ohjelmallista eväsretkeä. Toiminnan järjestäjät, myyjät ja esiintyjät pääsevät mukaan täyttämällä ilmoittautumiskaavakkeen. Linkki kaavakkeelle löytyy Haapajärven kaupungin nettisivuilta kohdasta ajankohtaista: www.haapajarvi.fi/ajankohtaista/mukaan-teepiknik-2025-tapahtuman-toteuttajaksi

Vuokratalot

Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokrataloilla on heti vapaana ja vapautumassa monipuolisesti eri kokoisia koteja! Katso kaikki vapaat ja vapautuvat asuntomme: www.haapajarvenvuokratalot.fi, ja jätä sähköinen asuntohakemus! Asuntohakemus on voimassa kolme kuukautta. Voit myös soittaa toimistolle p. 044-4456131, niin etsitään yhdessä juuri Sinun tarpeisiisi sopiva koti.

Koulutuskeskus JEDU

Valoa ja iloa väreistä
Haapajärven kirjastossa on huhtikuussa esillä Eira Heinosen taidetta. Näyttelyyn voi tutustua kirjaston aukioloaikoina ja sinne on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.