Varaa keittiösuunnittelu. Saat Noblessa tuotelahjan.
Keittiön ostajalle työpöytätasot kaupan päälle (laminaattitasot)
(Tilauksen arvo oltava vähintään 4000 euroa)
Sisustussuunnitteluun ajan varanneille laatat ovh-hinnoista -20% (Nice & Easy -sarja -10%)
LIUKUOVIKAAPISTOT ERIKOISHINTAAN!
Milloin viimeksi ilmanvaihtojärjestelmäsi on huolettu ja puhdistettu?
ILMASTOINTIPALVELUT
• Kanavien puhdistukset, huollot, mittaukset ja säädöt
NUOHOUSPALVELUT
• Suodattimet ja koneiden huollot
• Hormien lakisääteiset nuohoukset
• Hormit ja hormien korjaukset 10v. takuulla
• Sisäpiiput asennettuna
ILMALÄMPÖPUMPUT
• Myynti ja asennus
• Puhdistus ja pesu Ilmalämpöpumpun säännöllinen puhdistus pidentää laitteiston käyttöikää ja vähentää käyttökustannuksia. Palvelemme pien- ja suurkohteissa kotitalousja yritysasiakkaita.
On vuoden ensimmäinen lauantai. Ulkona on todella kaunista, kuuraisia puita, uskomattomia harmaan eri sävyjä. Parasta se, että pakkasta on reilut kaksikymmentä astetta vähemmän kuin tänään vuosi sitten, eikä niitä yli kolmenkymmen asteen pakkasia näytä olevan luvissakaan.
Valistuksen pihassa on lumityöt tehty, tanakka Eila -merkkinen linkkuun menevä pikakiinnityksellä varustettu linko on ollut melkein tehokas. Ranteeseen piti laittaa tuki ja välillä piti pittää huilitauko, eli käyvä Kulumalassa mutka. Olihan hyvä mutka: kahavin ja seuran lisäksi sain seurata ikkunan läpi ruokintapaikalla vierailevaa pikkutikkaa. Vaikka liikun paljon luonnossa, pikkutikan olen onnistunut näkemään vain kerran aikaisemmin Nurmesjärven rannalla laavun lähellä. Tänäkin vuonna tavoitteena bongata lintuja, osallistun netissä BirdLife Finlandin bongaa 100 lintua kampanjaan. Edellisenä vuonna bongattujen lintujen määrä oli 72, monta hyvin tavallista – varsinkin vesilintua - jäi jostakin syystä näkemättä, mutta tänä vuonna liikutaan useammalla lintutornilla ja katellaan tarkemmin ympärille. Harrastukset tuppaavat nykyisin olemaan melko kalliita. Luonnossa liikkuminen ei maksa mitään,
lintujen bongaaminen on aivan ilmaista. Lintujen lisäksi toiveena on tunnistaa/bongata joku uusi kasvi ja opetella tuntemaan ainakin yksi uusi perhonen. Kirjastosta voi lainata lintu-, kasvi- ja perhoskirjoja, jos itsellä ei ole. Muutama kesä sitten pääsin näkemään tikankontin, jospa jotakin vastaavaa vielä sattuisi kohdalle.
Joulun aikoihin radiossa toimittaja kertoi kysyneensä kuulijoilta, mitä nämä toivoivat tulevalta vuodelta. Vastauksissa toistui kolme asiaa ylitse muiden, ne olivat rauha, terveys ja rakkaus. Tällä hetkellä rauha tuntuu hyvin kaukaiselta asialta. Järjetöntä sotimista niin Ukrainassa kuin Lähi-idässäkin, pahimmalta tuntuu nähdä uutiskuvia lasten kärsimyksistä. Toisaalla talebanit rajoittavat naisten oikeuksia entisestään. Rauhasta ei juuri puhuta. Rauha ei ole tavoite, rauha on vain joittenkin toive. Toisena toivelistalla oli terveys. Kun seuraa tätä sotesoppaa niin koko maassa kuin täällä Pohteen alueellakin, toivoo tosiaan, että saisi olla terveenä, eikä tarvitsisi ainakaan päivystykseen mennä. Terveys on lahja, mutta voi sen eteen itsekin tehdä jotakin. Vaikka lumitöissä tukea ranteeseen ja huilitaukoa tartteekin, lihaskunto py-
syy edes jonkinlaisena. Metsäterapia kesän aikana hoitaa päätä, verenpainetta ja lihaskuntoa sen lisäksi, että muorin pakastimissa on syksyllä olemista. Tavoitteeksi voi asettaa ravintosuositusten mukaista tavaraa sisältävät täydet pakastimet, toiveeksi sen, että päättäjille löytyisi jonkun verran sitä paljon puhuttua maalaisjärkeä.
Rakkaus oli kuulijoitten listalla kolmantena. Uudenvuoden puheessaan presidentti Stubb kehotti yhteisöllisyyteen, toisesta välittämiseen, huolehtimiseen. Tämän yhteiskunnan arvot ovat kovin kovia. Oma etu on arvoasteikolla ylimpänä, lähimmäisestä välittäminen ja huolen kantaminen eivät oikein asteikolle mahdu. Jokainen voi kuitenkin tehdä tässä kohti jotakin. Aina voi kaverilta kysyä, mitä hänelle kuuluu. Jos ei tavata, puhelimet on keksitty.
Olen onnekas. Olen elänyt rauhan aikana. Minun Suomeni on ollut maailmanrauhaa rakentava, tasa-arvoa ajava, koulutusta ja suomalaista kulttuuria arvostava, kaikkien hyvinvointia edistävä. Toivon, että Suomi olisi tätä jatkossakin.
Eeva Kilven sanoin: Elämä on arvaamatonta. Milloin tahansa voi sattua jotakin hyvää.
löytyy osoitteesta www.haapajarviseura. /yhteisokanava
Käy lukemassa verkkosivuilta Haapajärven paikallisuutisia!
Yhteisökanavalla voivat haapajärviset yhteisöt, yhdistykset ja henkilöt julkaista uutisia, tapahtumatietoja, tarinoita ja muuta paikallista tiedotettavaa.
Materiaali (teksti ja mahdolliset kuvat) lähetetään sähköpostiosoitteeseen yhteisokanava@haapajarviseura.
Yhteisökanavan ylläpitäjänä toimii seuran johtokunnan jäsen Juha Uusivirta p. 040 567 8534.
Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti
KUSTANTAJA: HPJ-SEURA RY
Siht. Kimmo Niskanen p. 0400 299 412 kimmo.niskanen@nihak.fi
JAKELU
Jakelu Heikkinen p. 0400 791 598 jyri@jakeluheikkinen.fi
JAKELUMÄÄRÄ
9250 kpl.
JAKELUALUE
Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Pihtipudas, Nivala ja Kärsämäki.
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ/ VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Marketta Kotiniemi p. 0400 885 079 marketta@maaselanextra.fi
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Janne Kallunki p. 0400 885 838 janne@maaselanextra.fi OSOITE
Kustaa Vaasankatu 2-4 B1 (2. krs.) 85800 Haapajärvi
PAINOPAIKKA
Kaleva Oy, Oulu
Käsikirjoitusten ja ilmoitusten on oltava konttorissamme viimeistään ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12.00 mennessä.
Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän julkaisuajan ilmoittajalle aiheuttamasta vahingosta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä.
www.maaselanextra.fi
Ilmalämpöpumppu
• Sisustukseen sopiva
• Soveltuu omakotitaloihin sekä suurempiin vapaa-ajan asuntoihin
• Ympäristöystävällinen R32-kylmäaine
• Energialuokka: lämmitys A+++ / jäähdytys A+++
• Antoteho: lämmitys 6,5 kW, jäähdytys 4,2 kW
• Vuosihyötysuhde: 5,1 (SCOP) / 8,5 (SEER) CLIMATE COMFORT 8101I 6,5 KW
Alin hinta 30 p aikana: 2199€*
Astianpesukone
• Hiljainen vain 45 dB
• 14 astiastoa
• 6 pesuohjelmaa ja ohjelmamuisti
• 15 min pikaohjelma
• Veden tulon automaattikatkaisu vuodon sattuessa
• Automaattinen oven avaus
• Viivästetty käynnistys UU642D60W
Alin hinta 30 pv aikana: 549€*
• Tilavuus 234/110 litraa
• Multi Air Flow pitää ruoan tuoreena pidempään
• Automaattinen sulatus
• Erillinen lämpötilan asetus lihalle, kalalle ja kasviksille
• WiFi-yhteys
• Ääni 35 dB
• Korkeus 186 cm
• Leveys 59,5 cm
GBV5150DSW
Alin hinta 30
999€*
599
•
•
• Miljardi värisävyä
• 120 Hz Motion Xcelerator
•
• Tizen
Kannettava tietokone 15,6”
• Entistä kevyempi ja ohuempi: 1,78 kg ja 19,9 mm
• 15,6” Full HD IPS-näyttö
• AMD Ryzen 7 5700U -prosessori
• 16 Gt RAM ja 512 Gt SSD ASPIRE 3 A315-44P-R9MY
Alin hinta 30 pv aikana: 649€*
499
A25 5G
• 6,5” 120 HZ FHD+ Super AMOLED Infinity-U -näyttö
• Kolmoiskamera (50 + 8 + 2 Mp makro) sekä 13 Mp selfiekamera
• 6 Gt RAM ja 128 Gt tallennustila
• 5 000 mAh akku 25 W pikalatauksella
• Android 14
Haapajärvi
metsäkiinteistöjä
HAAPAJÄRVI
Jouko Lassila
Talouden arviointimenettelyssä oleva Haapajärven kaupunki pyrkii kohentamaan talouttaan myös myymällä metsäkiinteistöjä. Joulukuussa kaupunki solmi yhdeksän kauppaa, joissa se myi yhteensä 120,7 hehtaarin laajuiset metsäkiinteistöt. Myynti-
Uimahalliin ei
hinnat ovat yhteensä 500 678 euroa. Yksittäiset kauppahinnat vaihtelivat 15 211 –153 000 euron haarukassa. Kaupungin puolelta sopijaosapuolina olivat sekä kaupunginhallitus että valtuusto. Hallintosäännön mukaan alle 15 000 euron kaupat voi solmia tekninen lautakunta, alle 40 000 euron kaupat kaupunginhallitus ja sitä isommat kaupunginvaltuusto.
tule henkilöhissiä
PYHÄJÄRVI
Jouko Lassila
Kaupungin tekninen lautakunta käsitteli kokouksessaan perussuomalaisten valtuustoryhmän aloitteen, jossa toivottiin henkilöhissin rakentamista uimahalliin. Hissillä liikuntaesteisetkin pääsisivät alakerran kuntosalille.
Tekninen lautakunta arvioi, ettei hissiä allaskerroksen ja alakerran välille voida rakentaa ilman muiden tilojen merkittävää toiminnallista huonontumista. Lisäksi terveyskeskuksen tiloissa on täysin esteetön kuntosali, joka käy ryhmätoimintaankin, joten lautakunta ei katso aloitteen tarvitsevan jatkotoimia.
NIVALA
Jouko Lassila
Nivalan kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuun kokouksessaan asemakaavan muutoksen, jolla mahdollistetaan uuden S-marketin rakentaminen Nivalan ydinkeskustaan. Osuuskauppa KPO:n rakennushanke muuttaa merkittävästi keskustan yleisilmettä.
Uusi marketti rakennetaan pituussuunnassa Toritien varteen nykyisen paikoitusalueen ja polttoai-
neen jakelupisteen paikalle. Osuuskaupalle lohkaistaan osa kaupungintalon pohjoispuolen pysäköintialueesta. Vanha paloasema ja eläinlääkäritalo puretaan kaupungintalon parkkipaikkojen tieltä. Marketin uusi polttoaineen jakelupiste ja autopesula rakennetaan uuden tontin länsiosaan.
Uuden marketin valmistuttua vanha liikerakennus puretaan ja sen paikalle tehdään pysäköintialue. Entisen Nivalan Kauppa Oyn liikerakennus jää paikoilleen kaupungintalon ja KPOn kiinteistön kainaloon.
Kärsämäki keventää lainataakkaa
KÄRSÄMÄKI
Jouko Lassila
Alkaneen vuoden aikana Kärsämäki aikoo talousarvionsa mukaan keventää lainamäärää hieman yli 600 000 eurolla. Talousarviolainojen lyhennyksiin joudutaan käyttämään 2,74 miljoonaa euroa, mikä järjestetään ottamalla
KUVITUSKUVA:
PIHTIPUDAS
Jouko Lassila
Pihtiputaan vanhusneuvosto vaatii toimivaa ja joutuisaa yhteydenpitoa ikäihmisten ja heitä palvelevan terveydenhuollon välille.
uutta lainaa noin 2,2 miljoonaa euroa. Kärsämäki pidättäytyy tänä vuonna suurista investoinneista. Investointeihin arvioidaan käytettävän alle neljännesmiljoona euroa. Verotuloja arvioidaan kertyvän noin 4,9 miljoonaa euroa kuten valtionosuuksiakin. Talousarvio perustuu 9,5 prosentin tuloveroprosenttiin.
REISJÄRVI
Jouko Lassila
Kunnan toimintaa, vastuita ja velvollisuuksia ohjaa kirjalliseen
Neuvosto edellyttää, että hyvinvointialue panostaa paljon paremmin tiedotukseen, joka tavoittaa kaikki ikäluokat ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti. Ikäihmisille yhteydenotto terveyskeskukseen voi olla ylivoimaisen vaikeaa. Puhelinnumerot ovat hukassa ja ne vaihtuvat tiuhaan. Terveyskeskuksen takaisinsoitto ei aina pidä lupaustaan soittaa samana päivänä, sillä soitto voi tulla jopa kahden viikon päästä.
Reisjärvi päivitti hallintosääntönsä
muotoon tehty hallintosääntö.
Se koskee niin kuntaan palkattujen työntekijöiden kuin luottamushenkilöidenkin toimintaa. Hallintosääntöä voidaan myös nykyaikaistaa eli tuoda ajan tasalle.
Reisjärven kunnassa astui vuo -
SUURELLA OSALLA IKÄIHMISIÄ ei ole digilaitteita, eikä taitoa käyttää niitä. Terveyden ja hyvinvoinnin informaatio jää näin monelta saavuttamatta, mikä asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.
denvaihteessa voimaan uusi hallintosääntö. Uusina asioina se ottaa huomioon sen, että työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät kuntien järjestettäväksi. Lisäksi hallintosääntö määrittelee sen, miten Reisjärven kunta varautuu poikkeusoloihin.
Niin kuin ihmistenkin nimissä, on myös koirien kutsumanimissä erilaisia trendejä. Perinteisten koiran kutsumanimien rinnalla koirille annetaan yhä useammin ihmisten niminä suosittuja nimiä.
man koiran kutsumanimen joukkoon sijoittuivat vuonna 2024 myös Hertta, Hilla, Elli, Nala, Hilma, Bruno ja Frida.
Kennelliiton jäsenilleen tarjoamaan Omakoira-mobiilisovellukseen on tallennettu kaikkiaan yli 70
000 koiran kutsumanimi. Vuonna 2024 syntyneiden koirien suosituimmat kutsumanimet olivat Luna, Kerttu ja Sulo. Vuonna 2023 suosituimmat koiran kutsumanimet olivat Hilla, Manu ja Sulo. Kymmenen suositum -
pidempi nimi, jossa on mukana sekä kasvattajan kennelnimi että koiran yksilöivä nimi, joka voi olla sama kuin koiran kutsumanimi. Lisätietoa Kennelliittoon rekisteröityjen koirien nimistä löytyy Kennelliiton verkkosivuilta. UUTISET
USEIMMILLA KENNELLIITON rotukoirarekisteriin ilmoitetuilla koirilla on
UUTISET
Haapajärvi palasi voittokantaan Reisjärven maakuntaviestissä. Jännittävien vaiheiden kautta viesti päättyi selvään neljän ja puolen minuutin voittoon toiseksi tulleesta Kalajoen joukkueesta. Toiseksi parhaan ajan saavutti kuitenkin Uusikaarlepyyn joukkue, joka hävisi Haapajärvelle reilulla kahdella minuutilla. Uusikaarlepyy oli tänä vuonna B-sarjassa, koska ei hiihtänyt
viime vuonna ollenkaan maakuntaviestissä hiihtokisojen päällekkäisyyksien vuoksi. Myös kolmanneksi tullut Pedersören joukkue hävisi Haapajärvelle yli neljä minuuttia ja kärsi siten niukan tappion Kalajoelle.
Haapajärven ykkösjoukkueessa hiihtivät Anssi Koirikivi, Tiia Olkkonen, Neea Murto, Ilmari Kokkoniemi, Aino Jääskeläinen, Paavo Kokkoniemi, Risto Uusivirta sekä Tero Seppälä.
HAAPAJÄRVEN KAKKOSJOUKKUE oli hie -
nosti B-sarjassa kahdeksas. B-sarjan voitti siis Uusikaarlepyy, Kruunupyy oli toinen ja Larsmo kolmas. Haapajärven joukkueessa hiihtivät Hannu Niemelä, Salla Tanskanen, Iida Harmaala, Tapani Keskitalo, Tiina Männikkö, Iivari Murto, Timo Seppälä ja Niko Törmänen.
asiakkaitani kuluneista vuosista
Sirpa Kukkonen
Yrittäjätalo, Haapajärvi
KEITTIÖT JA KALUSTEOVENVAIHDOT HELPOSTI JA MITTOJESI MUKAAN
Soita ja sovi ilmainen kotikäynti Tuomo Heiska 050 559 3447
Lounas 9,10€
arkisin klo 9.30 - 12.30.
sis. lämpimän ruuan ja salaatit, leivät, ruokajuomat ja kahvin.
Lounasravintola
Konikuja 7, Haapajärvi p. 040 7757 961 ravintola@amelia.fi www.amelia.fi
ihanasti oma
Kalevalainen jäsenkorjaaja
Siru Niskanen 044 958 3637 Haapajärvi
www.sievinkeittio.fi POHJOIS-SUOMEN TAKSI
viertolanperinnehoidot.fi
Olavi Vierimaa ei digiä pelkää. Puhelin on peruspuhelin, tietokone käytössä ja tabletti jo toinen.
OUTI LEVÄ
huom).
– Muistelmiani olisi ollut enempikin, mutta ajattelin, etten astu kenenkään varpaille. Melko rouvisti syyttelin yhteiskuntaakin.
Yksinäinen ihminen on kuin lorattu velli, sanoo Olavi Vierimaa ja tapailee Arvo Turtiaisen Pentti Haanpäälle kirjoittaman muistorunoa:
Harmaita pilviä, virtojen juoksua, soilta pursun ja kanervan tuoksua, auringon pälviä, syksyn kuita, vanhoja ukkoja, tervaspuita…
– Oon vanha ukko ja tervaspuu, Olavi Vierimaa sanoo itsestään. Hän täyttää ensi kuussa 94 vuotta.
– Melko mutkanen on elämä ollut. Ja työn takana se on ollut. Pari vuotta sitten itsenäisyyspäivän aikaan Vierimaa julkaisi Olavi Vierimaan muistelmat -kirjansa.
– Olin kirjoitellut jo kansakoulussa ja kirjoituksiani julkaistiin Koitto-lehdessä. (Koitto-lehti oli Opettajayhidistyksen Terveys ja Raittius julkaisema, toim.
OLAVI VIERIMAA SYNTYI Nivalan Ruuskankylällä, kävi kansakoulun ja ja omien sanojensa mukaan elämänkoulun eli meni töihin.
– Olin vielä poikanen, kun aloin rakentamaan taloja Ruuskankylällä. Monta minun urakoimaa taloa siellä on.
Tuli talvisota. Henkiinjäämistaisteluna Vierimaa sen koki.
– Koulu tyhjennettiin evakoille. Talvi oli ankara, kaivot ja joet jäätyivät, vesi loppui koko kylältä. Kun vettä sulateltiin jäästä ja lumesta, loppuivat polttopuut. Ja ruoka. Eduskunta sääti kansanhuoltolain, tulivat ostokortit ja talot joutuivat luovuttamaan tuottamansa maidon, lihan, voin ja viljan valtiolle.
– Liityin sotilaspoikiin ja jouduin kantamaan meidän perälle kenttäpostin. Muistan aina kun astuin taloon kynnyksen yli iltapimeässä postirepun kanssa. Talo hiljeni, kaikki odottivat. Jos kirje tu-
li, kuului huokaus: vielä on toivoa. Postipojan askel oli kevyempi. Joskus kirjeet jäivät tulematta. Silloin kirkon tehtävä oli viedä taloon surusanoma.
Armeija-aikanaan Vierimaa näki sodan hävitykset ja sanoo Sven Tuuvaa lainaten.
– Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin.
Hän kävi aliupseerikoulun ja on sotilasarvoltaan alikersantti.
Sotien jälkeen vuonna 1945 oli säädetty maanhankintalaki, joka oli voimassa vuoteen 1958. Lailla muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia, viljelys-, asuntoviljelys- ja asuntotiloja sekä rintamamiestontteja.
SYYSKUUSSA 1956 Vierimaa vihittiin Helmi Nikun kanssa. Vuonna 1960 he ostivat niin sanotun kylmän tilan eli rintamamiestilan Kärsämäen Alajoelta, Orijaperältä, kuten perukkaa kutsutaan.
– Kynnetään elämänsarkaa, maa kääntyy tuottaen uutta kasvua, vako on pitkä, joskus mutkainenkin, kirjoittaa Vierimaa muistelmissaan.
Perheeseen syntyi tytär ja kaksi poikaa. Perhe rai-
vasi ja osti uutta peltoa ja lisäsi karjaa.
– Mutta voita tuotettiin likaa, vuoreksi asti. Maataloutta piti supistaa. Pantiin peltoja pakettiin, tuli lehmäntapporahat ja kiintiöt. Motto oli, että “tapa talonpoika päivässä”. (Lause liittyy tuon aikaiseen talonpoikaisen vapauden puolustamiseen liittyvään keskusteluun, Arvo Salo, SDP, toim.huom).
Nuoret lähtivät Ruotsiin. Lautoja alettiin lyödä akkunoihin. Ruotsi tarvitsi ja sai hyvää työvoimaa. – Mekin päätimme lähteä. Huutokauppasimme karjan, pakkasimme muuttoauton ja ajoimme Göteborgiin. Olimme muovialan tehtaassa töissä, oli hyvä asunto tehtaan vieressä. Oli ikävä. Kävimme joka joulu Suomessa ja kesällä olimme kuukauden. – Arja oli toisella ja Juha ensimmäisellä luokalla, Jari kotona. Minä olin laivaköysikoneella ja tein vain yövuoroja, päivällä nukuin kuopuksen kanssa. Kreikkalaisia ja jugoslaaveja ei pantu yövuoroon, ei luotettu. Ruotsalaiset ei halunneet tehdä yötöitä. Minä olin yötöissä yksin. Ruunuja tuli, yötyölisä oli puolta isompi.
Ensimmäinen Vierimaan valmistama tuohitorvi, pokasaha ja minihalkomotti.
KUVA: OUTI LEVÄ
KOLMEN VUODEN JÄLKEEN Vierimaat tulivat heinäntekoon ja jäivät. Tehtaan omistaja toivoi heidän palaavan.
– Olisi varmaan kannattanut, mutta ikävä oli kova. Lapset oppi ruotsin jopa niin, että Arja kunnantoimistossa myöhemmin tulkkasi. Minä opin “tehdaskielen” eli lite talar svenska. Tila kasvoi ja kukoisti. Lapset kasvoivat, lastenlapsiakin on seitsemän. Vierimaat harrastivat kansantansseja. Luottamustoimia kertyi loma- ja teknisessä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Pieni verstas pihan laidalla oli ahkerassa käytössä.
– Siellä on kaikki koneet, kaksi sorviakin. En uskal-
la enää panna pyörimään. Paljon tein kapioarkkuja kirppikselle ja Paanukirkon kahvioon, tuohitorvia, juurisaaveja ja pystökirnuja, luettelee Vierimaa. Olavi Vierimaa on ehtinyt elää eläkepäivillä ja yksinkin jo vuosikausia. Harva yli 90-vuotias kirjoittaa muistelmiaan kirjaksi saakka, hoitaa laskunsa tietokoneella ja päivittää viikottain facebookiaan, jossa hänellä on 284 kaveria.
– Kansalaisopistossa opettelin alkeet ja itse on pitänyt opetella lisää. Kotiavustaja käy kerran viikossa ja tytär huolehtii. – Tämmöseen känttyrään ei tauditkaan pysty. Vanhuudessa pahinta on, kun jalat alkaa loppumaan.
Rakkaamme
Kristittyjen ykseyden rukousviikkoa eli ekumeenista rukousviikkoa vietetään vuosittain 18.–25.1. ympäri maailmaa. Viikon aikana
kaikkialla maailmassa rukoillaan kristittyjen ykseyden puolesta yhteisten tekstien pohjalta. Vuoden 2025 kristittyjen ykseyden rukousviikon aineistot ovat valmistelleet Pohjois-Italiassa sijaitsevan Bosen luostariyhteisön veljet ja sisaret. Teemaksi
he ovat valinneet ”Uskotko tämän?” (Joh. 11:26) Nikean uskontunnustuksen juhlavuoden hengessä.
pohdintakysymyksiä ja rukouksia jokaiselle kahdeksalle päivälle. Materiaali on saatavilla verkkosivuilta: Kristittyjen ykseyden rukousviikko 2025. SEN on maassamme toimivien kirkkojen, kristillisten yhteisöjen ja seurakuntien yhteistyöelin. UUTISET
SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO (SEN) on suomentanut rukousviikon materiaalin, joka sisältää mietiskelytekstejä,
s. 27.06.1952 Haapajärvi k. 09.11.2024 Haapajärvi Kotiin valkeaan uuteen viimeinen venhe vie. Lempeään hiljaisuuteen päättyy kulkijan tie.
Syvästi kaivaten
Aune
Jenna ja Tiia Roope Sisarukset perheineen Ystävät ja muut sukulaiset
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.
Kirkon sairaalasielunhoito täyttää sata vuotta tänä vuonna. Juhlavuosi näkyy kirkon viestinnässä, Sairaalasielunhoidon neuvottelupäivillä sekä radion ja tv:n jumalan -
palveluksissa. Juhlavuoden sivut löytyvät osoitteesta https:// www.helsinginseurakunnat.fi/sisaltokeskus/sairaalasielunhoito100vuotta.html.stx. Sivustolle päivittyy tietoja juhlavuodesta. Uutiset-osiosta voit seurata mielenkiintoisia ja ajankohtaisia julkaisuja. Sivustolta löyty -
vät linkit sairaalasielunhoidon Facebook- ja Instagram-sivuille. Postauksia tulee myös Kirkko Suomessa Facebook-sivuille ja Instagramiin.
vaa psykososiaalista tukea. Sairaalasielunhoito on pääasiassa keskustelutukea ja tukea kriisitilanteissa. Työ perustuu hyvinvointialueen ja seurakunnan väliseen sopimukseen. Tuki on tarkoitettu kaikille potilaille ja läheisille elämänkatsomuksesta riippumatta. Se on maksutonta. UUTISET
KIRKON SAIRAALASIELUNHOITO on potilaille, heidän läheisilleen ja terveydenhuollon ammattilaisille tarjotta -
Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa.
Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.
Sefanja 3:17
Tämän päivän on Herra tehnyt, iloitkaa ja riemuitkaa siitä!
Psalmi 118:24
Sinun liittosi on ikuinen perintöni, siitä minun sydämeni iloitsee.
Psalmi 119:111
Helluntaiseurakunta
• Vitikantie 10 A 1 • Puh. 050 355 9045
• Sunnuntai 19.1. Sanan äärellä: Jaakobin kirje.
• Sunnuntai 26.1. Tupailta (klo 15.00).
• Sunnuntai 2.2. Ehtoollisjuhla; Kari Dahl.
• Sunnuntai 9.2. Lähetystilaisuus; S. Mäkipää, kahvio.
Sunnuntain päivätilaisuudet klo 12.00 (ellei toisin mainittu), rukouskokoukset keskiviikkoisin klo 19, Pysäkki 17.1. ja 31.1. klo 10.00, Käsityökerho 21.1. ja 4.2. klo 18.00. Tervetuloa!
www.haapajarvenhelluntaisrk.fi
Perinteistä ja luotettavaa Kukka- ja hautausalan palvelua
Täydellinen hautauspalvelu
Ammattitaitoiset sidontatyöt
Hautakivet kauttamme
Haapajärvellä, Reisjärvellä, Kärsämäellä ja lähikunnissa. www.haapajarvenkukka.fi
Kauppakatu 14
Puh. (08) 762
Kirkkotie 5E
Puh. (08) 776
Lämmin kiitos
Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme
Martti Heikkisen muistoa ja otitte osaa suruumme. Omaiset
Nöyrtykää Herran edessä, niin hän on teidät korottava. Jaak. 4:10
Lämmin kiitos kaikille, jotka kunnioititte Esteri Åvistin muistoa ja otitte osaa suruumme.
Lapset perheineen
Lämmin kiitos kaikille, jotka kunnioititte Pentti Salmelan muistoa ja otitte osaa suruumme.
Lapset perheineen
Kerro rakkaasi poismenosta kuolinilmoituksella ja kutsu samalla siunaustilaisuuteen.
Voit jättää ilmoituksen sähköpostitse marketta@maaselanextra. Muista ilmoittaa julkaisupäivä ja laskutustiedot. Extran ilmestymispäivät löydät toisaalta tästä lehdestä.
Rakkaamme
s. 05.05.1966 Reisjärvellä sai kutsun taivaan kotiin 18.11.2024 Nivalan tk:ssa Nyt kohti taivasta katselen ja kädet yhteen näin liitän. Oi Herra, ystävä lapsien sinua muistan ja kiitän.
Yhteistä matkaa rakkaudella muistaen
Tuija-sisko SL 309:1
Mä pääsen kotiin, taivaaseen, saan siellä nähdä Jeesuksen. Kieleni silloin laulaa voi, kun uusi virsi siellä soi, kun uusi virsi siellä soi. SL 1976, 193:6
Veljeä ja setää rakkaudella muistaen ja kaivaten
Tuomo
Veikko ja Leena Katri
Niilo ja Laura Sisarusten lapset perheineen
Muut sukulaiset ja ystävät
Siunattu läheisten saattelemana Haapajärvellä 21.12.2024. Lämmin kiitos muistamisesta ja myötäelämisestä surussamme.
Sydämellinen kiitos teille, jotka kuljitte Petrin rinnalla. Kiitos Nivalan akuuttiosaston hoitajille viimeisten viikkojen inhimillisestä hoivasta.
Palveleva ja luotettava KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO
Palotie 1, Pyhäsalmi p. 040 656 5080
Juha Höyhtyä 050 570 8497
Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14, su suljettu. www.kukkamarleena.ekukka.fi
Soita p. 0400 885 079 (ma-pe 8-16)
Voit tuoda ilmoituksen myös toimistollemme os. Kustaa Vaasankatu 2-4 B1, 2. krs., 85800 Haapajärvi. Laskutettaviin lisätään laskutuslisä 4,- sis. alv. 25,5%
Luotettava hautauspalvelu apunanne surun kohdatessa
Toimitamme hautauspalvelua myös naapurikuntiin. Pyhäjärvellä yhteistyössä Puutarhan Kukan kanssa. Puutarhan Kukka, Asematie 2, Pyhäsalmi p. 08 780 777.
Kukkakauppa & Hautauspalvelu
Hiljalankatu 3, Haapajärvi Nina ja Jari Vilppola p. (08) 764 113 p. 040 520 8928 www.kukkakauppavenla.
Arkut - Uurnat - Hautakivet - Sidontatyöt
& Remppa
LV-URAKOINTI
OLLIN PUTKITYÖ OY
Tiilitie 1, 85500 NIVALA p. 044 2755 496
WWW.OLLINPUTKITYO.FI
VESIKATON PELTIKATTEIDEN LÄPIVIENTIEN
Uudiskohteiden peltikattojen asennukset ammattitaidolla.
Peltityö & Asennus PK Oy
Kangastie 18, 85410 Sievi p. 050 5234 636
LVIAS-SUUNNITTELU
Kiinteistösi asiantuntija
Tutkimme, suunnittelemme ja ennakoimme • Kuntoselvitykset
• Energiatodistukset
• Sisäilmatutkimukset
• Rakennuttaminen
• Valvonta
• LVIAS-suunnittelut
Raksa & Remppa
Pakkaskeleillä on hyvä muistaa, että jo kymmenen asteen pakkaset voivat aiheuttaa ongelmia putkistoille vanhoissa taloissa ja pientaloissa. Jäätymiset alkavat kuitenkin useammin silloin, kun pakkasta on parikymmentä astetta. LVI-alaan erikoistunut, Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Arto Krootila kertoo vinkit putkirikkojen ehkäisemiseen.
Varsinkin vanhoissa pientaloissa putket jäätyvät yllättävänkin usein ja ongelmat voivat alkaa jo kymmenen asteen pakkasella, jos talovesijohto on liian lähellä maanpintaa, routarajan yläpuolella, ja huonosti eristetty. Vesijohtoputket ovat usein alttiita kylmälle, sillä vesijohtoputkien reititys voi kulkea liian pinnassa eikä lämpöeristys ole aina riittävä. – Kun pakkanen pääsee johonkin kohtaan vesijohtoa, siihen muodostuu jäätulppa. Jäätyessään vesi laajenee, jolloin jää voi murtaa metallisen vesijohdon mutta pitää vielä murtumakohdankin tiiviinä.
Kun jää alkaa sulaa, vuoto paljastuu. Vaaravyöhykkeessä ovat metalliputket, jotka eivät jousta jäätulpan paisuessa, sanoo Krootila. Jos vesijohto on liian pinnassa, sen voi kaivaa jo kesällä esiin ja lämpöeristää paremmin, jolloin putkirikkoa voi ehkäistä.
– Jos talvi yllättää, voi jäätymisalttiin putken kohdalle kasata lunta, koska tallaamaton lumi eristää myös jonkin verran lämpöä. Hanasta voi myös juoksuttaa vettä, jotta talovesijohdossa vesi liikkuu. Veden juoksutus on kuitenkin vihoviimeinen, äärimmäinen ja tilapäinen hätäkeino, K rootila muistuttaa.
Jos vesijohto on kuitenkin jo päässyt jäätymään, tulisi sen sulatus tehdä erityisen varovaisesti.
– Sulatusvaihe tulisi tehdä varovaisesti, ettei vahingossa halkaise ehjänä pysynyttä putkea. Halvemmaksi tulee usein palkata putkiliike sulatuskoneineen apuun kuin kor jauttaa sulatusyrityksen seurauksena haljennut ve sijohto maan sisältä, Kroo tila sanoo.
KESKUSKAUPPAKA
MARIN lakimies Raisa
Harju ennakoi, että pak kaspiikin aiheuttamat put kirikot lisäävät myös tar vetta puolueettomalle ta varantarkastukselle, kun vaurioiden syytä ja aiheut tajaa aletaan selvitellä. Harju muistuttaa, että so pimuksiin liittyviä juridi sia epäselvyyksiä tavaran tarkastuksella ei kuiten kaan voida selvittää.
Krootilan mukaan läm
mityksen säätöautomatiikka voi reagoida lämpötilan vaihteluihin liian hitaasti, jolloin sisällä on välillä liian kylmä, välillä taas kuuma. Kerrostaloissa lämmitysjärjestelmän väärä tai puutteellinen tasapainotus voi aiheuttaa sen, että alimmissa kerroksissa on ylettömän kuuma, kun samaan aikaan ylimmässä kerroksessa palellaan. – Kovilla pakkasilla myös esimerkiksi alimitoitettu maalämpökaivo saattaa jopa jäätyä. Lämpöpumppulaitteistoissakin voi ilmetä virheitä, jos ne
on virheellisesti käyttöönotettu ja säädetty, Krootila kertoo.
Tavarantarkastuksella voi kaikissa mainituissa vikatilanteissa selvittää, onko rakenteissa tai laitteistoissa jokin virheellinen tai puuttuva työsuoritus. – Se voi olla esimerkiksi väärä talojohdon asennussyvyys tai puuttuva eristys, väärin säädetty tai säätämätön lämmitysjärjestelmä tai väärin mitoitettu lämpöpumppulaitteisto tai lämpökaivo, Harju sanoo.
Keskuskauppakamarin pääsihteeri
125a MV LTO-laite HYÖTYSUHDE JOPA
RA12: 7912183
Vallox 125 MV-ilmanvaihtokone vastaa nykyajan käyttö- ja energiavaatimuksia. Sen kuudella eri mallilla voi korvata kymmeniä vanhoja ilmanvaihtokonemalleja. Laitetta on mahdollista ohjata etänä.
KYSY TARJOUS ASENNETTUNA VANHAN TILALLE!
Panasonic M-sarjan T-CAP - uusimman sukupolven Aquarea ilma-vesi-lämpöpumput, joissa on R290-kylmäaine.
Menoveden lämpötila lämpöpumpputekniikalla jopa 75 astetta.
KYSY LISÄÄ!
HA NAKAT
PATTERIREMONTTILASKURI
Hanakat-patteriremonttilaskurilla voit laskea muutamassa minuutissa kotisi patteriremontin hinta-arvion eri vaihtoehdoilla. Lopullinen hinta sovitaan aina yhdessä Hanakat-liikkeen kanssa remontoitavan kohteen arvioinnin jälkeen.
Laske patteriremontin hinta-arvio:
HANAKAT.FI/ PATTERIREMONTTILASKURI
Aries 3-12 kW varaajalla
Aries invertterilämpöpumppu lämmittää kotisi ja lämpimän käyttövetesi energiatehokkaasti.
KYSY TARJOUS ASENNETTUNA!
KATTAVA ILM A VE SI LÄMPÖ PAK ETT I KÄTEVÄST I KO TIIS I
Panasonic All-in-one T-CAP 9 kW Aquarea -ilma-vesilämpöpumppu säästää lämmityskuluissa jopa 80 %. Integroitu yksikkö tarjoaa lämpimän käyttöveden, lämmityksen ja jäähdytyksen. Huoltovapaa varaaja on ruostumatonta terästä. Ulkoyksikkö tuottaa lämpöä 9 kW:n tekniikalla.
CZ-NE3P Pohjavastus ilmavesilämpöpumppuun
8108671
WH-UX09HE8 T-CAP -ulkoyksikkö, 9kW
8108655
SISÄLTÄÄ LIANEROTTIMEN, JOKA PUHDISTAA JÄRJESTELMÄSSÄ KULKEVAA VETTÄ JA PIDENTÄÄ HUOLTOVÄLEJÄ.
WH-ADC0916H9E8 All-in-one -sisäyksikkö
8108649
CZ-TAW1B Etäohjain ilma-vesilämpöpumppuun 8108779
Asennettuna* 13 960,-
* Asennus sisältää työsäiliön (CAK642), maatelineen (5398025), kondenssivesialtaan (K2145405) ja lianerottimen (3921618).
AVOINNA: ma-pe 7–17 la suljettu
KOULUKATU 2
85800 HAAPAJÄRVI
Puh. 040 7698 723
VALTUUTETTU
ANTENNIASENTAJA
• Antennimittaukset ja -asennukset
LTE-HÄIRIÖSUOTIMEN MAKSUTON ASENNUS!
• Sähköasennukset ja -suunnitelmat
• Sähkötarvikkeet
• Valaisimet, lamput ja lämmittimet
Varastomyymälä avoinna SOPIMUKSEN MUKAAN!
Puhelinpäivystys 24/7
Tutkimuksen* osallistuneista 22 prosenttia laittaisi keittiön vastaamaan omia unelmiaan, jos raha ei olisi este. Kylpyhuoneen remontoinnista puolestaan haaveilee 19 prosenttia.
Näitä tuloksia katseltaessa näkyy selvä ristiriita
unelmien ja tekojen välillä, sillä uusimista jo kaipaavan kylpyhuoneen remontointia on lykännyt 14 prosenttia ja loppuun käytetyn keittiön 11 prosenttia.
Tuloksia tarkasteltaessa eroja löytyy myös sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Nimenomaan keittiön uusimisesta unelmoi 26 prosenttia naisista ja miehistä 19 prosenttia. Selkeästi eniten keittiöhaavei-
lijoita löytyy 18–34-vuotiaista, joista noin kolmasosa remontoisi ruuanlaittotilat, jos raha ei estäisi. Kylpyhuoneunelmoijia puolestaan on eniten ikäluokassa 35–44-vuotiaat (28 %).
VAIKKA KYLPYHUONEJA KEITTIÖREMONTIN lykkääminen voi niiden haastavuuden ja kalleuden vuoksi houkuttaa, liian pitkään empiminen voi kos-
VALAISEE VISIOSI TEHOKASTA SÄHKÖSUUNNITTELUA LUOTETTAVALTA KUMPPANILTA
voit seurata meitä facebookissa!
SSU.FI
VARMENNUS- JA MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET
VTS 288 VALTUUTETTU TARKASTAJA
TOMI VÄHÄKANGAS 044 308 9002
tautua. Kylpyhuoneen tekninen käyttöikä on normaalissa rasituksessa noin 20–30 vuotta. Käyttöikään vaikuttavat tehty suunnittelu, tuotevalinnat, asennusohjeiden noudattaminen, toteutus sekä käyttö ja ylläpito.
Tutkimuksen mukaan kylpyhuoneremonttia lykkäävät asuvat yleisimmin 1990-luvulla rakennetussa kiinteistössä (21 % on lykännyt pesutilojen uusimista). Keittiöiden uusimista taas vitkutellaan yleisimmin 1960–70-luvuilla rakennetuissa taloissa (14 %).
Asiantuntija muistuttaa, että kun remonttiin ryhtyy ennen vahingon sattumis-
ta, pääsee sitä myös suunnittelemaan ja tekemään ajan kanssa. Näin on paremmat mahdollisuudet muun muassa vertailla materiaaleja, kilpailuttaa urakoitsijoita ja pohtia omia tarpeita.
Stark Suomen teettämä Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2024 -tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Paneelissa alkuvuodesta 2024. Siinä selvitettiin tuhannelta 18–76-vuotiaalta suomalaiselta remonttitarpeista, mielipiteitä remonttitöistä ja rakentamissuunnitelmistaan. Otanta on kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
* Maanrakennustyöt
* Maansiirtotyöt
* Hiekka-ja soratoimitukset
* Kantavat kalliomurskeet
Nyt ennakkomarkkinoinnissa laadukas rivitaloyhtiö Pirttirannan alueella. Kotihaankujalle rakennettava taloyhtiö koostuu 11 hyvin varustellusta asuinhuoneistosta, joista seitsemän on 67 neliöisiä kolmioita ja viisi 57 neliöisiä kaksioita. Lasitetut terassit tuovat lisätilaa ja käyttömukavuutta asuntoihin. Jokaiselle huoneistolle kuuluu ulkovarasto sisäänkäynnin vieressä sekä autokatospaikka. Autopaikoilla lämpöpistokkeet ja varaukset sähköauton latausasemalle. Taloyhtiöön tulee kaukolämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä ja huoneistot liitetään valokuitu- sekä kaapeliverkkoon.
Tässä kohteessa myös piha-alueet viimeistellään valmiiksi. Yleiset paikoitus ja jalankulkualueet päällystetään asfaltilla tai betonilaatoituksella. Huoneistojen piha-alueet rajataan aitaistutuksilla. Oleskelu- ja leikkialueen varusteet ja kasvillisuus toteutetaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Rakentaminen käynnistyy, kun riittävä määrä asunnoista on varattu. Voit siis vielä vaikuttaa asuntosi pintamateriaaleihin!
Pirttirannan alueella Nivalassa.
OTA YHTEYTTÄ, KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ!
Kalevi Niskala, Rakennus MiiRA Oy p. 044 771 3535 / kalevi.niskala@rakennusmiira. Asla Ohtamaa, Huoneistokeskus Ylivieska p. 040 631 0256 / asla.ohtamaa@huoneistokeskus.
Kanssasi rakentamassa.
Vaikka useimmilla taloyhtiöillä talvikunnossapito on ulkoistettu huoltoyhtiölle, taloyhtiön parkkipaikkojen lumenauraus on osakkaan tai vuokralaisen vastuulla tavallisesti.
UUTISET
Asukkaita saattaa ihmetyttää, kun traktori auraa lunta taloyhtiön pihalla, mutta ei kuitenkaan samalla parkkipaikkaa.
– Usein asukkailla ei ole tietoa siitä, mitä kaikkea taloyhtiön huoltosopimukseen kuuluu. Saatetaan olettaa, että parkkipaikka kuuluu myös sopimukseen, vaikka näin ei usein ole, kertoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo – Oman haasteensa auraa -
miseen tuovat parkkipaikalla olevat autot, jotka ihan konkreettisesti estävät auraamisen, lisää Rintamo.
ASUKKAIDEN TULEE huolehtia oman parkkiruutunsa auraamisesta, jos huoltoyhtiön kanssa ei ole erikseen muusta sovittu. Oman auton taakse tai sivuille saattaa syntyä valleja, kun taloyhtiön kulkureittejä aurataan. Myös näiden osalta asukkaan on itse huolehdittava lumenpoistosta. – Taloyhtiön olisi hyvä opastaa asukkaita, mikä on huollon ja mikä parkkiapaikan käyttäjän vastuulla. Sa -
moin asukkaille on hyvä kertoa, minne oman parkkiruudun lumet voi turvallisesti ja luvallisesti aurata. Näin helpotetaan kaikkien elämää eikä lumikasoja ole siellä täällä, sanoo Rintamo.
KOSKA TALVI VOI olla pitkä ja säätilat vaihdella, lunta ja jäätä saattaa kerrostua parkkialueelle. Pahimmillaan oman auton ajaminen ruutuun voi olla hankalaa jäävallien ja lumivallien takia.
– Runsas lumisina talvina taloyhtiön kannattaisi vähintään kerran talvessa pyytää asukkaita siirtämään autot parkkipaikalta ja tilata huol -
lolta alueen lanaus niin, että koko parkkipaikka puhdistettaan kerralla ja kunnolla. Näin parkkipaikalle ei kerry jäisiä valleja ja lumikokkareita, vinkkaa lopuksi Rintamo.
Omat haasteensa auraamiseen tuovat parkkipaikalla olevat autot.
Juu-u. Tämäkin kaveri taisi oppia kantapään kautta sen, mistä isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo muistuttaa: parkkipaikan lumenauraus on paikan omistajan vastuulla, ellei talvikunnossapidosta ole huoltoyhtiön kanssa toisin sovittu.
ku Kiljalan.
MAA- & METSÄTALOUS
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan joulukuussa valittu metsävaltuusto kokoontui tiistaina 17.12.2024 ensimmäiseen kokoukseensa Nivalassa. Puhetta kokouksessa johti valtuutettu Raimo Jokela Oulaisista. Kokouksen aluksi muistettiin hallituksesta sääntöjen ikäpykälän takia poisjäänyttä Juhani Kumpusaloa yli kolmekymmentä vuotta kestäneestä hallitustyöskentelystä.
Metsävaltuusto vahvisti toimintasuunnitelman ja 11,3 miljoonan euron loppusummaa osoittavan talousarvion vuodelle 2025. Valtuuston puheenjohtajaksi toimikaudelle 2025–2026 valittiin Juhani Kumpusalo. Hallitukseen valittiin uutena Mikko Koskela Pyhäjoelta sekä entisistä jäsenistä jatkamaan Jari Nikunen Kalajoelta, Eija Hiitola Merijärveltä, Jarmo Koistila Haapajärveltä, Timo Mikkelä Vihannista ja Markku Kiljala Reisjärveltä. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajaksi Jari Nikusen ja varapuheenjohtajaksi Mark-
Valtuusto päätti aloittaa valtuustokauden strategian valmistelun helmikuussa ja valtuusto vahvistaa sen kevätkokouksessaan.
Valtuustossa todettiin, että tulevan vuoden tavoitteisiin kuuluu mhy:n roolin vahvistaminen puumarkkinoilla ja lisääntyvään puun kysyntään vastaaminen. Edellisen lisäksi toiminnan painopisteinä ovat muun muassa taimikon varhaishoidon määrän kasvattaminen sekä jäsenpalvelujen kehittäminen ja jäsenpidon vahvistaminen.
KOKOUSESITELMÄN PITÄNYT MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Markku Ekdahl totesi puheessaan, että tuleva vuosi on jo viides perättäinen hyvä vuosi yksityismetsätaloudessa. Luke ja PTT ennustavat vuodelle 2025 kasvua tuotantomääriin, lopputuotteiden hintoihin, puukauppamääriin, korjuumääriin sekä myös puun hintoihin. Ainoastaan paperin tuotanto ja hinta laskee muutaman prosentin.
Ajankohtaiskatsauksessaan johtaja Maunu Kilpivaara valotti puukaupan näkymiä tulevalle vuodelle. – Sodasta ja koronasta
huolimatta metsätalous on Suomessa porskuttanut hyvin. Allalla vallitsee positiivisuus ja vahva tekemisen meininki. Metsiä hoidetaan ja hakataan ennätystahtiin, myös Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa.
Puukauppasuhdanne jatkunee meillä Pohjois-Suomessa vilkkaana. Viime vuosien aikana on valmistunut sahateollisuuteen useita tuotantoa lisääviä investointeja, ja kuitupuun käyttö on jälleen lisääntymässä Stora Enson Oulun toisen kartonkilinjan myötä alkuvuodesta 2025. Lähiajan näkymät ovat metsätoimialalla hyvät.
Puuta Suomen metsissä riittää, mutta jotta näin olisi tulevaisuudessakin, metsien hoitoa on edelleen te-
Hallituksen puheenjohtaja Jari Nikunen (vas) kiitti Juhani Kumpusaloa (oik) yli kolmenkymmenen vuoden hallitustyöskentelystä. Juhani valittiin kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi.
hostettava. Metsien tuottokykyä on kasvatettava, taimikot hoidettava ajallaan, lannoituksilla vauhditettava kasvua, kunnostusojituksilla ja huolehdittava
suometsin tuottokyvystä ja metsäteiden kunnostuksella varmistettava tehtaiden puuhuoltoa.
– Valtion leikkaukset Metka-rahoitukseen eivät
Voimakkaat myrskyt aiheuttivat runsaasti pelastustehtäviä eri puolilla Suomea syksyn ja alkutalven aikana.
MAA- & METSÄTALOUS
Metsäkeskus suosittelee, että metsänomistajat tarkistaisivat metsiään tuuli- ja lumituhojen varalta. Talvi ja kevät ovat hyvää aikaa käydä katsomassa, onko omassa metsässä kaatuneita puita. Samalla voi myös tarvittaessa suunnitella puiden korjuuta.
Tuulen ja lumen kaatamat puut voivat toimia tuhohyönteisten, kuten kirjanpainajien, lisääntymisalustana koko ensi kesän ajan. Useat yksittäiset, kaatuneet kuusen rungot voivat lisätä kirjanpainajariskiä ja tuhojen leviämistä heikentyneissä, kuivuuden vaivaamissa kuusikoissa.
Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajia kor-
jaamaan myrskyissä kaatuneet havupuut pois metsästä. Velvollisuus syntyy, kun metsässä on vahingoittuneita kuusia enemmän kuin 10 kuutiometriä hehtaarilla tai vahingoittuneita mäntyjä enemmän kuin 20 kuutiometriä hehtaarilla. Velvoite koskee läpimitaltaan yli 10 senttimetrin kokoisia havupuita. Metsätuholain velvoite koskee vain tuoretta havupuutavaraa, jossa tuhohyönteiset voivat lisääntyä. Metsätuholaissa on tietyt määräajat heinä-elokuussa, joihin mennessä vahingoittuneet puut on kuljetettava pois metsistä eri puolilla Suomea. – Tilannetta kannattaa tarkkailla jo hyvissä ajoin, ennen näitä määräaikoja. Näin hyönteistuhot eivät pääse yllättämään ja mahdollisesti laajentumaan en-
si kesän aikana, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Suomen metsäkeskuksesta.
HYÖNTEISTUHOT EIVÄT LEVIÄ jo kuolleista puista, sillä tuhohyönteiset ovat jo poistuneet niistä. Tuholaisten leviämisriski on myös vähäinen tai olematon havupuiden run-
goissa, joista kuori on osittain tippunut.
– Kuori jää kiinni puihin puun nilan osittaisesta syönnistä ja lahoamisesta johtuen ja putoaa rungosta myöhemmin. Tuoreempia ja valtaamattomia rungon osia voivat hyödyntää vielä tuhohyönteisten luontaiset viholliset sekä harmittomat muut hyön-
teiset. Jo kuolleet kuuset voi siis hyvin jättää metsään lahopuuksi, Kokkonen sanoo.
Tuulenkaatojen korjuussa on syytä olla varovainen ja pyytää tarvittaessa apua puunkorjuuyrittäjiltä. Pystyyn kuolleet puut voivat kaatua myös kulkuväylille ja aiheuttaa turvallisuusriskin.
edistä näitä tavoitteita, ja samalla haastavat tarpeelliset lisäykset hiilensidontaan ja sitä kautta ilmastonmuutoksen torjuntaan, totesi Kilpivaara.
Meiltä kaikki metsäpalvelut Haapajärvellä!
Marko Ahola 044 593 0083
Tapio Vuoti 0400 388 522
Metsätilojen sukupolvenvaihdokset, kauppakirjat, lahjakirjat, kaupanvahvistukset
Arto Taskinen 0400 218 732
Paikallinen liitelehti kerran kuukaudessa jokaiseen haapajärviseen kotiin
Keskiviikko 15.1.2025
TEKSTI:
Osmo Halonen
KUVA:
Timo Vesterinen
Ylivieska-Iisalmi -radan sähköveturivetoinen henkilöliikenne alkoi 15.12.2024, kun Sr1 -sähköveturin vetämä juna saapui Haapajärvelle. Juna koostui Eil- ja Eilf -lähiliikenne vaunusta, joissa on istumapaikkoja 205 eli yli kolme kertaa enemmän kuin aikaisemmin liikennöineessä dieselmoottorivaunuvaunussa. Aikaisemmin oli ongelmana, että juna saattoi olla viikonloppuna niin täynnä, että lippuvaruksen tietokone ei myynyt enää lippuja siihen. Nyt tilanne parani. Puhtaan kirkkaat vi -
hervalkoiset vaunut antavat myös positiivisen kuvan rautateistä. Ei haittaa, vaikka vaunut on rakennettu 1980-luvulla ja peruskorjattu 2000-luvulla, kun ne ovat siistejä. Junassa oli myös konduktööri, joka puuttui aikaisemmasta junasta. Veturikin on otettu käyttöön v. 1981. Tänä talvenakin nähtyjä lumimyräköitä se oli nähnyt vuosien varrella jo useita. Nehän kuuluvat Suomen talveen.
MATKUSTIN YSTÄVÄN kanssa junalla Haapajärvi-Ylivieska-Haapajärvi -välin. Kyyti oli odotuksen mukaan hyvä. Matkustajia oli Ylivieskan suuntaan niin paljon, että osalle olisi ollut vain seisomapaikka vanhassa dieselmoottorivaunussa. Nyt puutteena on vielä se, että junaan ei voi ottaa mukaan polku-
pyörää. Samoin liikuntaesteiselle junaan nouseminen on hankalaa vanhoilta asemalaitureilta, kun vain Ylivieskassa ja Iisalmessa on nykyaikainen korkea asemalaituri. Juttelin iisalmelaisen kuljettajan ja konduktöörin kanssa. Tilanne paranee ehkä jo tänä vuonna, kun liikenteeseen saadaan Etelä-Suomesta Sm4 -sähkömoottorijunia.
SÄHKÖVETURIVETOINEN TAVARALIIKENNE Ylivieska-Iisalmi välillä alkoi myös viime vuonna. Uudet Sr3- sähköveturit on varustettu myös kahdella dieselaggregaatilla, jolloin niillä voidaan liikennöidä myös radalla, jossa ei ole sähköistystä, kuten ratapihoilla ja Pyhäjärven kaivoksella. Edelleen radalla nähdään Lokomon ja Valmetin valmistamia Dv12 -dieselhyd-
Sähköveturivetoinen henkilöiikenne aloitettiin Ylivieska-Iisalmi -radalla joulukuussa 2024.
raulisia vetureita, joilla hoidetaan esimerkiksi Haapajärvi-Äänekoski -radan liikenne.
Vuonna 2026 tulee kuluneeksi 100 vuotta rauta-
TEKSTI JA KUVA:
Juha Uusivirta
Parturi-kampaaja Sirpa Kukkonen on palvellut yli 40 vuotta haapajärvisiä asiakkaita. Päätös lopettaa parturi-kampaamon toiminta on vaatinut harkintaa. Into palvella asiakkaita ja laittaa heidän hiuksiaan ei ole vuosien varrella kadonnut. Työmatka Nivalan Aittoperältä ei ole tuntunut pitkältä, vaikka kilometrejä kertyykin jonkin verran. Mietinnässä oli myös vaihtoehto, että Sirpa olisi jatkanut osa-aikaisesti työtä nykyisessä liiketilassa, jos olisi löytynyt toinenkin partu-
ri-kampaaja liiketilaan. – Haapajärvellä riittää töitä parturi-kampaajille. Viime aikoina meitä hiusalan ammattilaisia on eläköitynyt tai muuttanut paikkakunnalta ainakin neljä henkilöä. Tänään vuoden viimeisenä päivänä leikkasin ja laitoin viimeiset asiakkaiden hiukset ja minulla varauskirja alkoi olla täynnä jo marraskuussa. Toivottavasti paikkakunnalle tulee uusia alan yrittäjiä – nuorille olisi hyvät mahdollisuudet työllistyä, toteaa ja innostaa Sirpa nuorempia parturi-kampaajia.
SIRPA KÄVI AIKOINAAN Nivalan ammattikoulun parturi-kampaa -
jan linjan. Ikäluokat olivat tuolloin nykyisiä suurempia, sillä alan koulutukseen oli toistasataa hakijaa, joista vain 20 valittiin opiskelijoiksi. Ensimmäinen työpaikka löytyi Laatuletistä Törmälän Ritvan työntekijänä. Kun Laatuletti lopetti toimintansa, niin Sirpa siirtyi Yrittäjätaloon yrittäjäksi. Sirpan liiketila on Yrittäjätalossa keskeisellä ja hyvällä liikepaikalla, mikä on osaltaan luonut edellytyksiä yrittämiselle. Yrittäjän alkutaivalta helpotti, että asiakkaita siirtyi mukana entisestä työpaikasta. Yrittäjän uraakin on tullut jo 30 vuotta täyteen. Työntekijänä Sirpalla oli viime kesään asti myös oma tytär, joka muutti kui-
tenkin Keski-Suomeen. Aikoinaan haapajärvisillä parturi-kampaajilla oli monenlaista yhteistyötä muun muassa koulutusmatkojen tiimoilta, mutta korona-aika muutti asiakaspalvelutyötä ja yhteistyökuvioitakin. – Kyllähän asiakkaiden palveleminen on ollut ihanaa. Tämä ala on hyvin sosiaalinen ja tässä käydään tosi monenlaisia keskusteluja asiakkaiden kanssa. Parturi-kampaajan tulee osata palvella erilaisia asiakkaita ja tulee myös osata olla hiljaa, jos asiakas niin haluaa. Minulla on ollut viime vuosina enimmäkseen aikuisia asiakkaita, sekä naisia että miehiä. Olen kiitollinen asiak-
tien valmistumisesta Haapajärvelle. Höyryveturien lisäksi v. 1954 liikenteeseen tulivat myös ensimmäiset kiskobussit, dieselveturit v. 1964 alkaen ja nyt
sähköveturit. Säännöllinen höyryveturiliikenne radalla loppui v. 1974. Höyryvetureita on enää museojunaliikenteessä, kuten myös monia dieselveturityyppejä.
kailleni, joista monia olen saanut palvella jopa vuo sikymmenien ajan. Kiitos myös erilaisista muista misista ja hyvästelyistä, joita olen saanut vii me päivinä, kiitte lee Sirpa ja kuvaa parturi-kam paajan asia kasläheistä työtä.
– Haapajärvellä riittää töitä parturi-kampaajille, vinkkaa Sirpa Kukkonen.
Paikallinen liitelehti kerran kuukaudessa jokaiseen haapajärviseen kotiin
Uimahallin aukioloajat: ma: suljettu ti-pe: 14-21 + aamu-uinti tiistaisin klo 6-8.30 (allasaika 6-8) la: 10-16 su: suljettu
• TAMMIKUU 2025 •
Oletko vailla työtä tai opiskelupaikkaa? Kiinnostaisiko sinua työkokeilu? Ota yhteyttä ja tuumataan asiaa yhdessä! Työllisyyskoordinaattori Tiina Pietikäinen-Liuska, p. 044 4456 408, tiina.pietikainen-liuska@haapajarvi.fi
Haapajärven liikuntatoimen kuntokampanja 2025 (1.1. – 31.3.) - Hyvä olo liikkumalla
• Kirjaa liikkumisesi passiin, palauta passi ja osallistu arvontaan! Pääpalkintona arvotaan 500€:n lahjakortti vapaavalintaiseen paikalliseen yritykseen!
• Passin voit noutaa kirjastosta, uimahallilta tai monitoimitalolta, tai tulostaa itse: www.haapajarvi.fi –palvelut – liikunta – sivuvalikossa linkki. Passin palautus kirjastoon tiskille tai palautuslaatikkoon viimeistään 6.4.2025.
• Passeja on tehty 2 erilaista versiota. Toinen on tarkoitettu 18-64-vuotiaille ja toinen +65-vuotiaille. Kampanja on yhteinen molemmille ikäryhmille!
• Liikunnan riemua ja hyvä olo liikkumalla!
Seuraa Haapajärven latujen kunnossapitoa Latupoikien nettisivuilta: www.latupojat.com
Seuraa Haapajärven ulkojäiden kunnossapitoa Facebookissa Haapajärven ulkojäät -sivulta.
Liikuntaneuvonta ja elintapaohjaus
Haapajärvellä on alkanut marraskuussa liikuntaneuvonta ja elintapaohjaus -palvelu. Lisätietoa löytyy kaupungin nettisivuilta: Palvelut - liikunta - liikuntaneuvonta ja elintapaohjaus. Palvelulla on myös omat Facebook-sivut. Sieltä löytyy mm. vinkkejä ja ohjeita aiheeseen liittyen. Sivun nimi on Haapajärven kaupungin liikuntaneuvonta ja elintapaohjaus.
Haapajärven kirjastosta voit lainata myös liikuntavälineitä. Lainattavana talvella lumikenkiä ja liukulumikenkiä. Liukulumikengät ovat eräsuksien ja lumikenkien välimuoto.
• lainaaminen kirjastokortilla, laina-aika 1 viikko, ei voi varata etukäteen tai uusia varausta, palautus kirjaston aukioloaikana
• lumikenkiä 4 paria aikuisille, 4 paria lapsille
• liukulumikenkiä + teleskooppisauvoja 6 paria aikuisille, 4 paria lapsille
Haapajärven kaupungin nettisivuilta löytyy monipuolisesti erilaisia jumppaohjeita kuntalaisille, kannattaa käydä tutustumassa: https://www.haapajarvi.fi/jumppaohjeita-kuntalaisille
Seuraa liikuntapalveluiden tiedottamista ajankohtaisista asioista Facebookissa Haapajärven liikuntapalveluiden ja Haapajärven uimahallin sivuilla, Haapajärven kaupungin nettisivuilla sekä Ronkaalan urheilukentän ilmoitustaululla.
KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN – PROMOTION OF IMMIGRANT INTEGRATION: Kansainvälinen kahvila kevätkaudella 2025.
Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokrataloilla on heti vapaana ja vapautumassa monipuolisesti eri kokoisia koteja!
Katso kaikki vapaat ja vapautuvat asuntomme: www. haapajarvenvuokratalot.fi, ja jätä sähköinen asuntohakemus! Asuntohakemus on voimassa kolme kuukautta. Voit myös soittaa toimistolle p. 044-4456131, niin etsitään yhdessä juuri Sinun tarpeisiisi sopiva koti.
Kirjaston aukioloajat ma– pe 9-20 la suljettu ma – pe 9-11 itsepalveluaika (itsepalveluaikana voit asioida kirjastossa omatoimisesti).
Kirjasto on lauantaisin suljettu kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti.
Tapahtumat:
Kirjan ystävän kerho keskiviikkoisin klo 18.00 kevätkauden kokoontumispäivät: 22.1. 19.2 19.3 ja 23.4. Kirjaston tanssit torstaisin klo 18.00 kevätkauden kokoontumispäivät: 13.2. 13.3. 10.4. 8.5.
E-kirjasto asiaa: Vuodenvaihteen jälkeen kotimaiset ja vieraskieliset e-kirjat ja äänikirjat sekä kotimaiset aikakauslehdet löytyvät kuntien yhteisestä E-kirjastosta. E-kirjastoa käytetään puhelimella ja tabletilla. E-kirjasto-sovelluksen voit ladata ilmaiseksi sovelluskaupastasi. Pohjoisen eKirjasto tarjoaa edelleen vieraskielisiä e-kirjoja ja äänikirjoja (OverDrive), sanomalehtiä (ePress), vieraskielisiä aikakauslehtiä (PressReader), elokuvia (Cineast), laulun- ja soitonopetuskursseja (Rockway), klassista musiikkia (Naxos) sekä taidemusiikin dokumentteja ja konserttitaltiointeja (Medici.tv).
Pohjoisen eKirjaston aineistoja käytät tuttuun tapaan selaimessa kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Joistakin palveluista on saatavilla myös ilmainen sovellus. Seuraa ohjeita https://joki.finna.fi/Content/ekirjasto Valtakunnallisen E-kirjaston opastustilaisuus kirjastossa 20.1. klo 10-12.
HAAPAJÄRVI2026
Ma20.1.2025klo18-20Valtuustosali,kaupungintalon3.kerros Tulemukaantoteuttamaankulttuuripääkaupunkivuodenohjelmaa.
Tee-jakahvitarjoilu
Lämpimästitervetuloa!
HAAPAJÄRVEN PALVELUT JA TAPAHTUMAT
LÖYTYVÄT KESKITETYSTI MYÖS HAA APPSOVELLUKSESTA
Ladattavissa sovelluskaupoista
Vuoden2025kulttuuriavustuksen tulevathaettaviksimaaliskuussa.
Kunta-Akkunansivuille,www.akkuna.fi, avautuusähköinenhakemus1.3.2025.
Jokilatvan opisto
Jokilatvan opisto toivottaa hyvää alkanutta uutta vuotta kaikille. Kevätlukukautemme 2025 on käynnistynyt vilkkaasti. Syksyllä alkaneet kurssit jatkuvat ohjelman mukaisesti. Keväällä on runsaasti tarjolla myös uusia kursseja. Alapuolelta voit tarkastella helmi-maaliskuussa alkavia uusia kursseja, joihin on ilmoittautuminen paraikaa menossa. Huomioi myös huhtikuussa käynnistyvät kesäjumpat. Tervetuloa opiskelemaan ja harrastamaan kanssamme! Terveisin, Kim Oja rehtori.
HAAPAJÄRVELLÄ 2025 ALKAVIA KURSSEJA
01110309 Värioppia maalarille (12 h)
20.1.-10.3.2025, ma 12.15-14.30, monitoimitalo, 26 €, ilm. 16.1.2025 mennessä.
01830140 Paritanssin alkeet, kevät (10 h) 18.2.-25.3.2025, ti 19.00-20.30, Oksavan koulu, 25 €, ilm. 10.2.2025 mennessä.
01110424 Nahkatyökurssi, laukku tai sandaalit (20 h) 28.2.-2.3.2025, pe 16-20, la 10-17 ja su 10-15, monitoimitalo, 42 €, ilm. 10.2.2025 mennessä.
01110423 Rakukeramiikan työpaja (22 h)
La 29.3. klo 10-16, ti 29.4. klo 18-21 ja la 3.5. klo 9-17, monitoimitalo, 46 €, ilm. 10.3.2025 mennessä.
01110418 Virvon, varvon-palmusunnuntain kukkakimppu (3 h)
To 10.4.2025 klo 17.30-20.45, monitoimitalo, 10 €, ilm. 27.3.2025 mennessä.
KESÄJUMPAT (ilmoittautuminen 4.4.205 mennessä)
01830142 LAVIS-LAVATANSSIJUMPPA® PÄIVÄRYHMÄ, kesä (6h)
Ma 14.4.-26.5.2025 klo 13.00-13.45, uimahalli, 16 €
01830144 KUNTOSALI-CIRCUIT 1, kesä (8 h)
Ma 14.4.-26.5.2025 klo 16.00-17.00, monitoimitalo, 21 €
01830145 SELKÄJUMPPA, kesä (8 h)
Ma 14.4.-26.5.2025 klo 17.30-18.30, työväentalo, 21 €
01830146 VOIMA, kesä (7 h)
Ke 16.4.-28.5.2025 klo 17.00-17.45, työväentalo, 18 €
01830147 NISKA-HARTIA-SELKÄJUMPPA, kesä (7 h)
Ke 16.4.-28.5.2025 klo 17.45-18.30, työväentalo, 18 €
01830148 FASCIAMETHOD® JA SYVÄVENYTTELY, kesä (9 h)
Ke 16.4.-28.5.2025 klo 18.30-19.30, työväentalo, 23 €
01830149 KUNTOSALI-CIRCUIT 2, kesä (7 h)
To 17.4.-22.5.2025 klo 17.00-18.00, monitoimitalo, 18 €
Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.jokilatvanopisto.fi tai puh. 044 4456 168. Kevätlukukauden 2025 opinto-ohjelma on luettavissa opiston www-sivuilla osoitteessa www.jokilatvanopisto.fi.
15.1.-12.2.
Kristuksen kirkastumisen kirkossa ja Marian kappelissa
SUNNUNTAI 19.1.
2. sunnuntai loppiaisesta, Pyhän Henrikin muistopäivä KAANAAN HÄIDEN SUNNUNTAI
10.00 Messu kirkossa (Kari Tiirola, Mika Katajamäki, Katri Syrjäniemi) Messu on samalla tänä vuonna 80 vuotta täyttävien juhlamessu
PERJANTAI 24.1.
9.30 Kynttiläkirkko kirkossa
SUNNUNTAI 26.1.
3. sunnuntai loppiaisesta JEESUS HERÄTTÄÄ USKON 10.00 Messu kirkossa (Kaija Tiirola, Katri Syrjäniemi)
KESKIVIIKKO 29.1.
8.30 Aamumessu Seurakuntakodin Marian kappelissa, messun jälkeen aamupuuro
PERJANTAI 31.1
18.00 Nuorten messu kirkossa, messun jälkeen nuortenilta Yläsalissa
SUNNUNTAI 2.2. Kynttilänpäivä, Yhteisvastuukeräys alkaa KRISTUS, JUMALAN KIRKKAUDEN SÄTEILY
10.00 Messu kirkossa (Kaija Tiirola, Katri Syrjäniemi)
SUNNUNTAI 9.2.
5. sunnuntai KAHDENLAINENloppiaisestaKYLVÖ
10.00 Messu kirkossa (Mika Katajamäki, Katri Syrjäniemi)
KESKIVIIKKO 12.2.
8.30 Aamumessu Seurakuntakodin Marian kappelissa, messun jälkeen aamupuuro
TORSTAI 13.2.
18.30 Iltamessu Seurakuntakodin Marian kappelissa
Perhekerho
Keskiviikkoisin 10.00-11.45 Seurakuntakodin Päiväkerhotiloissa
Keskiviikkoisin 17.00 Seurakuntakodin Yläsalissa 5-7-luokkalaisille
Liksakerho
Keskiviikkoisin 18.00 Parkkilan koululla 1-5-luokkalaisille
Tyttökerho
Torstaisin 17.00 Seurakuntakodin Päiväkerhotiloissa 2-4-luokkalaisille
Keskiviikkoisin 17.30 Tarpojat Partiokololla Torstaisin 17.00 Seikkailijat Partiokololla
Maanantaisin 17.00-18.00 Lehterin kuoro kirkossa Torstaisin 19.00-20.30 Nuorten kuoro kirkossa
Tiistaisin 18.00 Seurakuntakodin Yläsalissa
Päiväpiiri
Torstaisin 12.00 Seurakuntakodin Olohuoneessa
Su 19.1. klo 14.00 ja 15.30, Su 26.1. klo 17.00 ja 18.30, Ke 29.1. klo 18.30, Su 2.2. Laulutuokio ja perheseurat klo 14.00, Su 9.2. klo 14.00 ja 15.30
PERJANTAI 17.1.
Seurakuntakodissa
TORSTAI 16.1.
16.00-18.00 Syödään yhdessä -päivällinen (Vapaaehtoinen maksu)
SUNNUNTAI 2.2. 11.30 Yhteisvastuulounas (Karjalanpaisti, perunat, kasvisgratiini, salaatti, appelsiinivaahto, kahvit)
TORSTAI 6.2. 11.00-12.00 Perheväen ateria (Hinta 5€, alle kouluikäisille ilmainen)
TORSTAI 13.2.
16.00-18.00 Syödään yhdessä -päivällinen (Vapaaehtoinen maksu)
TIEDOTAMME TOIMINNASTAMME MYÖS KOTISIVUILLAMME SEKÄ SOMEKANAVISSA! Seuraa meitä: Kotisivuiltamme löydät tulevat tapahtumat sekä kirkolliset ilmoitukset www.haapajarvenseurakunta.fi
19.00 Nuortenilta Yläsalissa
TIISTAI 21.1. 17.00-18.30 Kansainvälinen kahvila Seurakuntakodin yläsalissa
KESKIVIIKKO 22.1. 17.30 Koko perheen kirkkoseikkailukerho kirkossa
LAUANTAI 25.1. 19.00 Nuorten Lauantaikahvila Stollessa
SUNNUNTAI 26.1. 16.00 Siioninvirsiseurat Seurakuntakodissa
KESKIVIIKKO 29.1. 18.00 Miesten saunailta Honkaniemessä
PERJANTAI 31.1. 19.00 Nuortenilta Yläsalissa
SUNNUNTAI 2.2.
19.00 Johann Sebastian Bachin musiikkia kirkossaChristian Ahlskog urut, vapaa pääsy
MAANANTAI 3.2.
18.00 Naisten Olohuoneilta Seurakuntakodin Olohuoneessa
KESKIVIIKKO 12.2.
18.00 Miesten saunailta Honkaniemessä
Uskotko tämän? (Joh. 11:26) 18.-25.1.
Lennart Armas Jääskeläinen
Luka Kaarlo Ensio Koistila
Turo Kaarlo Juhani Hjelm
Minea Tyyne Marjatta Rajala
Ahti Ansio Remes
Hilma Elsi Matilda Suihkonen
Amalia Tilda Alina Oja
Hannu Tapani Kekkonen 72 v Saara Niiranen 91 v Alli Marjatta Mattila 86 v Vieno Elisabet Haarala 97 v Ahti Antero Järvenpää 85 v Jouko Frans Kalervo Heikkilä 77 v Martti Heikkinen 86 v Urho Antti Välikangas 83 v Esteri Åvist 98 v Tauno Eemil Kilpala 94 v Pentti Valtteri Salmela 76 v Petri Johannes Syrjäniemi 58 v Maija Kaarina Siiri 80 v Eila Inkeri Parkkila 83 v
Virkatodistukset Oulun aluekeskusrekisteristä: keskusrekisteri.oulu@evl.fi tai palvelunumerosta 08-3161 303
Kirkkoherranvirasto p. 08-4395100 Avoinna ma-ke klo 9-13
Päivystävä suntio p. 08-439 5150
Taloustoimisto p. 044-7698221, 0400-151067 Avoinna ma-to klo 9-13
Kirkon keskusteluavun Palveleva puhelin: 0400221180 Avoinna joka ilta klo 18-24. Operaattori veloittaa puhelusta liittymäsopimuksesi mukaisen hinnan (pvm/mpm)
Pakkasella ja lumisateella autoilijan on varattava ylimääräistä aikaa matkaan lähtöön. Lasit on putsattava joka suuntaan. Tien päälle ei saa lähteä iglussa istuen, Liikenneturva korostaa. Esilämmitys nopeuttaa ikkunoiden puhdistamista. Joka kymmenes putsaa lumet vain silloin tällöin tai harvoin*.
Vinkit lumien putsaukseen
Vältä igluautoilua ja varmista näkyvyys talvella. Lumisessa kelissä liikkeellelähtöön kannattaa varata kunnolla aikaa ja putsata auto lumesta ja jäästä huolellisesti. Pelkkä kurkistusluukku tuulilasissa ei riitä. Harjaa lumi pois sivuikkunoista, takalasista ja myös katolta, josta se helposti voi valahtaa tuulilasille.
Kiire ei ole syy jättää ikkunoita jään tai lumen
peittoon. Ennakointi auttaa tässäkin: seuraa sääennusteita ja varaa lumisateella matkaan ylimääräistä aikaa, jotta ehdit heiluttaa harjaa.
– Kuljettaja on vastuussa siitä, että näkee ratin takaa kunnolla joka suuntaan, Liikenneturvan koulutusohjaaja Lari Mäkelä muistuttaa.
Auton esilämmitys nopeuttaa putsauspuuhia. Esilämmitetty auto on helpompi puhdistaa lumesta ja jäästä, koska moottori on valmiiksi lämmin ja puhaltimet antavat nopeam-
Vältä igluautoilua ja varmista näkyvyys talvella.
KUVA: NINA MÖNKKÖNEN / LIIKENNETURVA.
min lämmintä ilmaa. – Valmiiksi lämmin auto on mukavampi ja turvallisempi, kun turvavyön voi kiinnittää oikein ilman paksuja toppavaatteita. Moottorin esilämmitys vähentää moottorin kulumista ja lähipäästöjä, joten se myös kuormittaa ympäristöä vähemmän, Mäkelä sanoo.
Autoa saa käyttää joutokäynnillä enintään kaksi minuuttia. Jos pakkasmittari näyttää kylmempää kuin -15, saa auto olla joutokäynnillä korkeintaan neljä minuuttia.
*Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia
liikenteestä marraskuussa 2024. Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1035 henkilöä, joista autoilevia on 82 prosenttia.
Esilämmitä auto. Se ehkäisee lasien jäätymistä ja huurtumista.
• Harjaa lumet kaikilta ikkunoilta ja katolta. Putsaa myös valot.
• Kopistele lumet kengistä ennen kuin istut autoon. Näin jätät kosteuden auton ulkopuolelle.
Urosmetson ja -teeren talvimetsästys alkoi 10. tammikuuta ja se sallitaan hyvin rajoitetusti tammikuun loppuun asti. Metsästäjiä kehotetaan huomioimaan metsästysalueensa lintutilanne ja metsästämään vastuullisesti.
UUTISET
Urosmetson ja -teeren talvipyynti aloitettiin kuusi vuotta sitten vuosikymmenten tauon jälkeen. Sallittu pyyntialue on vaihdellut lintutilanteen mukaan. Edellytyksenä pyynnille on, että lajien kannat ovat riittävän runsaita. Tänä vuonna tammikuun pyynti on mahdollista rajatulla alueella Pohjois- ja Itä-Suomessa. Viime vuoteen verrattuna latvalinnustusalue supistui lintutilanteen mukaisesti.
Pohjois-Suomen metsoja teerikannan kehitys on ollut vahvaa viime vuosina erityisesti Koillismaalla sekä itäisessä ja keskisessä Lapissa. Metsokanta pysyi vahvana myös Pohjois-Karjalan eteläosissa. Näillä alueilla lajien pitkäaikainen kannankehitys on ollut pääosin nousevaa ja tiheys keskimääräistä tasoa korkeampi.
Urosteeren ja urosmetson talvinen latvalinnustus on tänä vuonna sallittua Lapin maakuntaan kuuluvissa Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Rovaniemen, Sallan,
Savukosken, Sodankylän ja Ylitornion kunnissa, sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Urosmetsoa saa metsästää myös Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Heinäveden, Ilomantsin, Joensuun, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa
VIIME VUOSIEN runsaat lintukannat ovat mahdollistaneet perinteiseen pyyntimuotoon tutustumisen entistä useammalle metsästäjälle. Latvalinnustuksen haastavat pyyntiolosuhteet vaativat metsästäjältä taitoa ja sitkeyttä. Runsas lumipeite, kylmät säät ja keskitalven vähäinen päivänvalo asettavat metsästäjät koetukselle.
– Latvalinnustuksessa liikutaan yleensä suksilla hiihdellen ja tähyillään puihin ruokailemaan nousseita lintuja. Puissa ruokailevia lintuja on usein haastavaa lähestyä ampumaetäisyydelle, erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Latvalinnustus tarjoaa mahdollisuuden liikkua talvisessa metsässä, kokea
hiljaisuus ja seurata villin luonnon elämää. Saalis on harvinaista ja se valmistetaan juhlahetkeen.
– Selvitysten mukaan vain 11–15 prosenttia metsästäjistä saa saalista ja metson saadakseen pitää hiihtää yli sata kilometriä umpihangessa, kertoo Svensberg.
VAIKKA METSÄKANALINTUKANNAT ovat keskimäärin vahvat, lintutiheydet voivat vaihdella paikallisesti paljon. Metsästäjien on syytä suhteuttaa saalismääränsä metsästysalueensa lintutilanteeseen.
Vastuullinen metsästys on suomalaisen metsästyskulttuurin perusta. Metsästäjät osallistuvat aktiivisesti riistakolmioiden laskentaan, mikä antaa kattavaa tietoa lintukantojen tilasta. Viime kesänä metsästäjät laskivat lähes tuhat riistakolmiota, ja tämä vapaaehtoinen ponnistus on keskeinen osa kestävän metsästyksen suunnittelua ja metsästysaikojen määrittämistä. Vastuullinen metsästäminen ja osallistuminen riistatiedon keruuseen varmistavat, että tämä perinteikäs metsästysmuoto säilyy osana suomalaista kulttuuriperintöä myös tuleville sukupolville.
Selvitysten mukaan vain 11-15 prosenttia metsästäjistä saa saalista.
STOCK
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella tulee muutoksia kuljetuspalveluihin Haapajärvellä, Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä. Muutos koskee vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolalain mukaista kuljetuspalvelua.
1.1.2025 lähtien
Lista uusista sopimusautoista on toimitettu asiakkaille
Kuljettajat eivät peri asiakasmaksua matkan yhteydessä.
taan, jos Matkapalvelukeskus ei ole vastannut 15 minuutin kuluessa.
lulain mukaisten lakisääteisten kuljetuspalvelujen tilausja välitystoiminnasta. Asiakkaille muutos ei aiheuta tässä vaiheessa toimenpiteitä. Kuljetuspalveluista peritään hinnaston mukainen asiakasmaksu (Asiakasmaksulaki 2a ja 11). UUTISET
Kuljetuspalvelun autoista on tehty uudet sopimukset ja Taksikuution taksikortin tilalle tulee uusi tunnistekortti
Nykyisen Taksikuution taksikortin käyttö päättyy. Asiakkaille lähetetään uusi henkilökohtainen tunnistekortti. Sillä asiakas osoittaa oikeutensa kuljetuspalveluun taksissa.
KULJETUSPALVELU TILATAAN aina ensin Matkapalvelukeskuksesta. Se on aina avoinna ja sen puhelinnumero on 08 5584 4015. Matkan voi tilata sopimusautoilta ainoas-
TERVIA LOGISTIIKKA OY vastaa 1.1.2025 alkaen koko Pohjois-Suomen YTA-alueen matkakeskuspalveluista eli sosiaalihuolto- ja vammaispalve-
NIVALA
Jouko Lassila
Nivalassa ja Haapaveden eteläosassa on noussut pienten lasten vanhempien kansanliike. Kuntalaisaloitteen tehneet vanhemmat haluavat, että koulujen esiopetusta järjestetään edelleen Malilan koululla. Vaatimuksen pönkittämiseksi Malilan koulun vanhempainyhdistys on kerännyt nimilistan, jossa 14 lasten vanhempaa haluaa sijoittaa lapsensa ensisijaisesti Malilan koulun esikouluun. Malilan koulu on uudehko ja hyväkuntoinen. Siellä on esiopetuk-
selle oma sisäänkäynti, hyvät tilat ja turvallinen ympäristö. Malilan koulussa ja sen esikoulussa on käynyt lapsia Nivalan Maliskylän, Ahteen ja Ruuskankylän alueilta ja Haapaveden Karsikkaan ja Suotukylän alueilta.
KAUPUNGIN OPETUSLAUTA-
KUNTA on keskittämässä koulujen yhteydessä olevan esiopetuksen Junttilan ja Haikaran uusille kouluille. Vanhemmat huomauttavat, että Ruuskankylältä on Junttilaan 23 kilometriä. Kaikkine pysähdyksineen taksilla ja vuoroliikenteellä matka-aikaa kertyy jopa tunti esikoululaisen koulupäivän alkuun ja päätteeksi. Paljonko tällainen kuljetus maksaa, sii-
Kim Oja tanssiopiston osa-aikaiseksi rehtoriksi
PYHÄJÄRVI
Jouko Lassila
Pyhäjärven kaupungin hyvinvointilautakunta valitsi joulukuun kokouksessaan Kim Ojan Tanssiopisto Uusikuun rehtoriksi. Oja kasvatustieteiden maisteri. Virkatehtävä on osa-aikainen ja väliaikainen. Oja oli tehtävään ainoa hakija. Tanssiopisto Uusikuu toimii Pyhäjärven, Haapajärven, Kärsämäen, Reisjärven, Nivalan, Ylivieskan ja Sievin alueella. Tanssin perusopetusta tarjoavan Tanssiopisto Uusikuun piireissä on yhteensä noin 400 opiskelijaa. Opiston ylläpitokunta on Pyhäjärvi.
tä vanhemmat myös haluavat julkisen selvityksen.
Opetuslautakunta järjesti esikoulujen haun syksyllä 2023 vain Haikaraan ja Junttilaan. Opetusja kulttuuriministeriön suosituksen mukaan yhden opettajan esiopetusryhmässä saisi olla enintään 13 lasta, ja 20 lasta, jos ryhmää vetää toinenkin aikuinen. Päiväkodeissa rajat ovat hieman erilaiset.
Lautakunta pohtii nyt tammikuussa, voiko enintään-sanan vaihtaa sanaan vähintään, jolloin se saisi ratkaisulleen vapaammat kädet. Yksi peruste Malilan esiopetuksen lakkauttamiseen on, ettei Junttilaan ja Haikaraan haluta tyhjiä opetuspaikkoja.
Kärsämäelle tulee kyläneuvosto
KÄRSÄMÄKI
Jouko Lassila
Kylien ja yhteisöjen näkökulma Kärsämäen kehittämiseen pääsee paremmin esille kunnallisessa päätöksenteossa, sillä Kärsämäelle perustettiin joulukuun alussa kyläneuvosto. Päätöksen asiasta teki kunnanhallitus, joka hyväksyi kyläneuvostolle toimintaohjeen. Kylät, yhteisöt ja nuorisovaltuusto saavat nyt
REISJÄRVI
Jouko Lassila
Reisjärven kunnan talousarvio lupaa kuntalaisille varsin järkevää investointivuotta. Vyötä pidetään kireällä ja vain tarpeellinen tehdään. Jotain uuttakin sentään on luvassa. Sivistystoimen käyttöön tulee laserleikkuri, Kisatien koulun liikuntasaliin robotti-imuri, nuorisolle rakennetaan pumptrack-rata ja Pitkäjärvelle ja Reisjärveen aletaan valmistella venevalamien tekoa. Sähköautojen
latauspisteitä tehdään lain vaatima määrä, mutta koirapuistoon ei määrärahaa ole osoitettu.
Investointimenot ovat yhteensä 302 000 euroa, mihin saadaan hankeavustuksia vajaat 56 000 euroa.
Reisjärven kunnan taseessa on noin 900 000 euroa ylijäämää, mutta tälle vuodelle tehdyssä talousarviossa arvioidaan alijäämää syntyvän noin 106 000 euroa. Reisjärvellä oli lokakuun lopussa 2 577 asukasta. Asukasluku pieneni vuodessa vain 11:llä, mikä on seutukunnan pienin luku.
PIHTIPUDAS
Jouko Lassila
Valtiovalta vauhdittaa sähköautojen käyttöönottoa Suomessa myös lainsäädännöllä. Laki rakennusten varustamisesta sähköautojen latauspisteillä ja niiden valmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä edellyttää, että ensi vuoden loppuun mennessä latauspisteitä pitää olla paikoitusalueilla vähintään yksi latauspiste. Määräys ei koske asuinrakennuksia, vaan
rakennuksia ja kiinteistöjä, joissa on enemmän kuin 20 pysäköintipaikkaa. Pihtiputaan tekninen lautakunta on selvittänyt, paljonko 11 kw:n tehoisia latausasemia kunnan kiinteistöille tarvitaan. Niitä tulisi 12, joista kunnantalolle kaksi, terveyskeskukselle kolme, Sopukalle kaksi, Putaanvirran koulukeskukselle ja lukiolle neljä ja työkeskukselle yksi. Asennustyöt kilpailutetaan ja rahoitus järjestetään talousarvion lisämäärärahalla. Asennustöihin ryhdytään ensi kesänä.
HAAPAJÄRVI
Jouko Lassila
alkaa miettiä, kenet ne haluavat kyläneuvoston jäseniksi. Ehdotukset tulee tehdä maaliskuun loppuun mennessä. Neuvoston kokoonpanosta päättää kunnanhallitus, mutta neuvosto itse valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Sihteerinä kokouksissa toimii ensisijaisesti kunnansihteeri ja toissijaisesti neuvoston valitsema henkilö. Kunta maksaa neuvoston jäsenille kokouspalkkiot ja varaa talousarviossa määrärahoja neuvoston osoittamiin kohteisiin.
Kaupungin talousarvioon kootut kaupungin investointimenot ovat tälle vuodelle yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Kohteisiin saadaan avustusta 335 000 euroa, joten nettomenot ovat noin 4,4 miljoonaa euroa.
Uusi K.J. Ståhlbergin koulu ottaa rahavirrasta eniten. Sivistyslautakunnan puolelta sille suunnataan 800 000 euroa irtaimiston hankintaan ja 370 000 euroa lähiliikunta-alueen tekoon. Avustusta näihin tulee 130 000 eu-
roa. Teknisen lautakunnan puolelta koulu saa 2,6 miljoonaa euroa liikuntasalin ja keskuskeittiön suunnitteluun ja rakentamiseen. Lisäksi K.J.S.:n, monitoimitalon ja yläasteen parkkialueiden tekoon varataan tälle vuodelle 130 000 euroa.
Kaupunki kokoaa 10,2 prosentin tuloverotuksella noin 12,3 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroilla 3,8 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia arvioidaan tulevan 4,8 miljoonaa euroa. Talousarviossa on edellisten tilikausien alijäämää hieman yli kuusi miljoonaa euroa, mikä tulee olla katettuna ensi vuoden loppuun mennessä.
Uudistunut Vitara on entistäkin näyttävämpi, kattavammin varusteltu ja taloudellisempi. Vitara on saatavilla taloudellisena kevythybridinä tai automaattivaihteisena itselataavana hybridinä. Vitaran runsas vakiovarustelu ja kattava turvavarustelu yllättävät vaativammankin autoilijan. AllGrip Select -nelivetojärjestelmässä on valittavissa neljä ajoasetusta (Auto, Sport, Snow ja Lock), joilla opti moidaan pito, ajettavuus ja polttoaineenkulutus erilaisten kelien ja olosuhteiden mukaan. Suomen säätä et voi valita – Suzukin voit!
Suzuki Swift on uudistunut, mutta siinä on säilytetty Swiftin ominaispiirteet:
– nuorten aikuisten perintätapaukset kasvaneet kiihtyvällä tahdilla.
Luotonhallintayhtiö Intrumin tutkimukset paljastavat huolestuttavia ilmiöitä nuorten maksu- ja ostokäyttäytymisessä. Yhtiön Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti kertoo nuorten tekevän aiempaa enemmän heräteostoksia ja olevan erityisen alttiita somemainonnalle. Perintätietoon pohjautuvan analyysin perusteella nuorten aikuisten velkaantuminen on kasvanut kiihtyvällä tahdilla jo useana vuonna peräkkäin.
UUTISET
Nuorista aikuisista puolet (50 prosenttia) kertoo tekevänsä nyt enemmän heräteostoksia verkossa kuin kaksi vuotta sitten ja 39 prosenttia ostaa enemmän kuin mihin heillä olisi varaa, kertoo luotonhallintayhtiö Intrumin Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti.
Kaikissa ikäryhmissä heräteostoksia verkossa tekee aiempaa enemmän 31 prosenttia ja yli varojensa verkko-ostoksia tekee 26 prosenttia kuluttajista. Suomalaisista kuluttajista 39 prosenttia on tehnyt heräteostoksia nähtyään tuotteen tai palvelun mainoksen sosiaalisessa mediassa. Huolestuttavaa on, että 18-27-vuotiaiden vastaajien, eli Z-sukupolven ikäryhmässä luku nousee 60 prosenttiin, mikä on enemmän kuin samassa ikäryhmässä Euroopassa keskimäärin (51 prosenttia). Intrumin perintädatan analyysin mukaan samaan aikaan, kun harkitsemattomien hankintojen määrä on lisääntynyt myös nuorten 18-24-vuotiaiden aikuisten perintään siirtyvien maksujen määrä on kasvanut. – Harkitsemattomat hankinnat voivat olla yksi syy, miksi nuorten aikuisten perintään siirtyvien maksujen määrä on kasvanut. Hetken mielijohteesta tehdyt ostokset lisäävät riskiä joutua velkakierteeseen, josta voi olla vai-
keaa päästä eroon. Luottokauppaa tekeville yrityksille tilanne puolestaan näkyy maksujen viivästymisinä ja kasvavina luottotappioina, sanoo Intrumin perintäpalvelujen osastopäällikkö Reetta Lehessaari
TOISAALTA KOKO EUROOPAN tuloksiin verrattuna suomalaiset tekevät muita vähemmän ostoksia, joihin heillä ei ole varaa. Tämä viittaa siihen, että suomalaisten talousosaaminen on eurooppalaisittain keskimääräistä paremmalla tasolla. Toisaalta Suomessa talous ja erityisesti nuorten aikuisten ostovoima eivät ole kehittyneet samaa tahtia kuin muualla Euroopassa. Nopean ja helpon ostamisen mahdollistavat digitaaliset teknologiat, kuten verkkokauppa ja sosiaalisen median alustat, vahvistavat harkitsemattomien hankintojen tekemistä. Lisäksi osta nyt, maksa myöhemmin -maksutapojen käyttö voi hämärtää oman maksukyvyn arviointia. Nuoret ovat etevämpiä digitaalisten palvelujen ja alustojen käytössä, jolloin niissä tehtävät hankinnat kohdistuvat väistämättä enemmän nuorempien aikuisten ikäryhmään. Intrumin tutkimus tukee näkemystä, että sosiaalinen media ja verkko-ostaminen ovat kaksi suurinta liialliseen kulutukseen vaikuttavaa tekijää. Statistan mukaan sosiaalisen median mainontaan käytetyn rahan ennustetaan nousevan lähes 220 miljardiin dollariin vuonna 2024.
Intrumin Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti 2024 kertoo eroista ostokäyttäytymisessä eri sukupolvien välillä.
Samaan aikaan ylikuluttaminen näyttää pahenevan.
– Yli neljännes alle 40-vuotiaista suomalaisista kuluttajista sanoo ostavansa verkosta useita tuotteita aikomuksenaan palauttaa ainakin yksi myöhemmin, mikä lisää ympäristön kuormitusta sekä hankaloittaa yritysten kassanhallintaa ja tuo uusia haasteita toimitusketjuun, Lehessaari sanoo ja jatkaa painottaen vastuullisuutta niin ostopäätöksissä kuin luotonhallinnassa.
– Ylivelkaantumisen torjuminen vaatii yhteisiä ponnisteluja. Vaikka kuluttajilla on vastuu oman taloutensa hallinnassa, päättäjät ja yritykset ovat kes-
keisessä roolissa talousosaamisen vahvistamisessa, vastuullisen mainonnan sekä turvallisten ja läpinäkyvien työkalujen tarjoamisessa ostamiseen ja oman talouden hallintaan. Yhteisillä ponnisteluilla voimme vähentää heräteostosten ja hallitsemattoman luotonoton vaikutuksia sekä luoda oikeudenmukaisemman ja kestävämmän taloudellisen ympäristön.
YÖ SITTEN KYNSIN HAMPAIN RAHALLA
VILPILLINEN
LOPPUPUOLIA LOMILLE
ARPOJA ERI SUKUPOLVEA
NEN LÖYDÄ 5 VIRHETTÄ
KANGERRELLA SAILO HIIRIMATTO PARJATA SOINI ISKEÄ
PILLIFARKUT
MUNKEILLA
TOIVAKKA NOUSEVIA
MIETO
KUOREN ALLA
HALLINNASSA OSUUS
LÅNGBACKA PONNISTELUSTA
KAPINAA LEVITTÄMÄSSÄ
SULJETTAVISSA
KOSKETTIMIN JÄÄTÄVIN ENENTÄVÄ KUULTAVISSA
TUO
KOTAHEDELMÄ
KORKEITA LOTOSSA KEULILLA
KANKKUNEN VÄISTETTY RAJANA
KIERRETTYJÄKIN
SUPISTUA SHAKISSA HIFINIMI PREPOSITIO
TEORIA JÄTTÄÄ HUOMIOTTA VESI-
TARHASSA MUKU-
VASTI
Vaikka valtaosa kuntalaisista pitää kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa oman kuntansa asioihin, he samanaikaisesti osallistuvat ja haluavat osallistua myös vaalien välillä.
Kunnissa kannattaisi kiinnittää suurempaa huomiota jo käytössä oleviin sekä myös vielä hyödyntämättömiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin, selviää Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta.
Vaikka valtaosa kuntalaisista pitää kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa oman kuntansa asioihin, he samanaikaisesti osallistuvat ja haluavat osallistua myös vaalien välillä.
Kuntalaisten käytetyimpiä osallistumis- ja vaikuttamistapoja ovat yhdistyksen tai järjestön toimintaan osallistuminen (40 prosenttia vastaajista), kunnan asiakastai käyttäjäkyselyyn vastaaminen (38 prosenttia), päiväkodin, koulun tms. vanhempainiltaan osallistuminen (31 prosenttia), vetoomuksen tai adressin allekirjoittaminen (31 prosenttia), lähiympäristön kehittämiseen osallistuminen talkootyön tai muun vastaavan kautta (29 prosenttia) sekä yhteydenotot kunnan viranhaltijaan (29 prosenttia).
Kyselyyn vastanneista kahdek-
san kymmenestä (78 prosenttia) on käyttänyt vähintään yhtä suoraa osallistumis- ja vaikuttamistapaa kunnan asioihin vaikuttamisessa. Eniten erilaisia suoria osallistumis- ja vaikuttamistapoja on käytetty pienissä (alle 10 000 asukkaan) kunnissa ja 40–49-vuotiaiden keskuudessa.
KAIKKEIN ENITEN suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen uskovat alle vuoden nykyisessä kunnassa asuneet, järjestössä tai yhdistyksessä sekä kuntasektorilla työskentelevät, opiskelijat ja johtavassa asemassa toimivat, yliopistotutkinnon suorittaneet, naiset sekä lapsiperheelliset. Kuntalaisten mukaan vaikuttavimpina pidettyjä suoria osallistumis- ja vaikuttamistapoja ovat lähiympäristön kehittämiseen osallistuminen talkootyön tai muun vastaavan kautta (48 prosenttia vastanneista), yhdistyksen tai järjestön toimintaan osallistuminen (46 prosenttia), yhteydenot-
to kunnan viranhaltijaan (44 prosenttia), kunnan-/kaupunginosan tai kylätoimintaan osallistuminen (43 prosenttia), päiväkodin, koulun tms. vanhempainiltaan tms. osallistuminen (42 prosenttia) sekä yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön (42 prosenttia).
KUNTALAISTUTKIMUKSEN
TULOKSISTA selviää, että enemmistö kuntalaisista pitää vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä tärkeänä, mutta kokee, ettei heidän mielipiteitänsä kuulla.
– Kunnissa kannattaisi kiinnittää suurempaa huomiota jo käytössä oleviin sekä myös vielä hyödyntämättömiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin. Niissä voi piillä potentiaalia kuntalaisten mielipiteiden kuuluville saamiseksi, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.
Myös OECD:n kesällä 2024 julkistaman luottamusraportin Suomen politiikkasuosituksissa tode-
Viime syksynä Suomen kansalle tiedotettiin uusista kansallisista ruokasuosituksista. Itselleni ei ollut mikään yllätys, että kasvispohjaista ruokaa halutaan lisätä ja lihajalosteita vähentää meidän kaikkien lautasilta.
Mutta eräs yksityiskohta särähti julkaisussa ja se oli yksi tapa, jolla suosituksiin oli päädytty. Tämä vaikuttava tekijä oli ruokalautaselle otetut ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Siis mikäpä tässä särisee minun korvaani?
Hurtilla huumorilla sanoen: Jos ympäristö- ja ilmastovaikutuksilla tarkoitetaan henkilökohtaisella tasolla vatsassani syntyviä suolistokaasuja ja niiden haitallisia vaikutuksia lähiympäristööni, niin hyväksyn tämän kriteerin mukaan oton. Mutta kriteeristön tekijät eivät todellakaan tarkoita tätä näkökohtaa. Tarkoituksena on vähentää lihansyöntiä, koska lihakarjan kasvatuksella on globaalisti haitallisia ympäristövaikutuksia. Mutta entä pohjoisen eristyksessä elä-
vän Suomen tapauksessa?
Suomessa kasvatetaan leipäviljaa, mutta leipäviljan viljely ei ole mahdollista tai ainakaan kannattavaa kaikkialla Suomessa. Vilja kyllä kasvaa, mutta siitä ei ole nykykriteereillä leipäviljaksi. Toisaalta pohjoisen pitkät valoisat yöt kasvattavat nurmea tosi tehokkaasti, ja siinä sivussa myös rehuviljaa. Nurmea ja rehuviljaa käytämme eläinten rehuna ja lopputuloksena on maidon ja maitotuotteiden lisäksi myös lihaa. Ja nämä tuotteet Suomessa kasvatetaan erittäin puhtaalla tavalla.
UUSISSA RAVINTOSUOSI-
TUKSISSA siis otetaan huomioon globaalit ongelmat ruuantuotannossa, mutta samalla unohdetaan täysin suomalai-
nen huoltovarmuus. Suomenlahdella ja Itämerellä seikkailevien varjolaivojen ja naapurimaan sotapullistelujen aikaan pitää nyt kiinnittää erityinen huomio myös ruokahuollon varmuuteen. Uuden ruokasuosituksen mukaisesti joudumme lisäämään ruuan tuontia ulkomailta. Ruoka ja monet muut kriittiset tuotteet tuodaan Suomeen Itämeren kautta. Miten meillä varaudutaan siihen, että sotamelske mahdollisesti laajenee koskemaan myös lähimpiä merialueitamme?
Ruotsi ei ole yhtä paljon ”pussinpohjalla” kuin Suomi ja silti Ruotsissa on vastaavissa ruokasuosituksissa otettu yhdeksi kriteeriksi myös huoltovarmuus. Olisiko jälleen kerran otettava mallia Ruotsista.
taan, että kansalaisten osallistumista päätöksentekoon tulisi edel leen kehittää luottamuksen paran tamiseksi.
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom luotsaa Kuntalaistutkimusta, johon vastasi reilut 10500 henkilöä 46 kunnasta ympäri Suomen.
Melkein varmasti väitän olevan niin, että jos ruokasuositusten kriteeristöön otetaan ympäristö- ja ilmastotavoitteiden lisäksi myös huoltovarmuus, kumoaisivat nämä kaksi kriteeriä toisensa. Siniset silmät taitavat olla alkujaan osa tanskalaista geeniperimää, mutta ”sinisilmäisyydestä” en ole niin varma, jotenkin tuntuu, että täällä Suomessa on niin paljon sinisilmäisiä tutkijoita!
OMALLA RUOKALAUTASELLA ovat kasvikset olleet erittäin suosittu ruuanlisä. Muistan jo pikkupoikana nauttineeni suunnattomasti, kun joskus 1960-luvun alussa sain lautaselle ensimmäisen kerran kotipuutarhassa kasvatettua salaattia. Voi sitä herkkua, olihan ruokalautasella toki ollut jo aiemmin porkkanaa, punajuurta, herneitä, mutta salaatti oli ihan jotain muuta. Salaattien, tomaatin ja kurkun määrä omalla ruokalautasella on säilynyt erittäin merkittävänä erilaisista muuttuvista ruokasuosituksista huolimatta. Niin toimin varmasti myös jatkossa, mutta silti en omalta kohdalta vähennä lihankulutusta. Nyt kun joulu on ohi, niin ainakin meillä jouluruokailun yhteydessä oli tarjolla kinkun ja erilaisten laatikoiden lisäksi kalaa, salaatteja ja muuta kasvisruokaa niille, joille kinkku ei maistunut. Erittäin hyvä niin. Vaikka kuinka oli joulumieltä, niin silti en pystynyt ymmärtämään täysin ruokasuosittelijoiden yksipuolisia näkemyksiä. Mrrr.
Yksityiset edunvalvojat ja edunvalvontavaltuutetut voivat hoitaa edustettavansa asioita OmaKelassa. Lisäksi OmaKelassa voi hoitaa asioita läheisensä puolesta Suomi.fi-valtuudella. Toisen puolesta asiointia OmaKelassa kehitetään edelleen.
Yksityinen edunvalvoja voi nyt hoitaa edustettavansa Kela-asioita OmaKelassa. Edustettavan puolesta OmaKelassa voi seurata etuusasioita ja maksuja sekä nähdä päätökset ja muut kirjeet. Lisäksi OmaKelassa voi hakea joitakin etuuksia ja toimittaa mm. kuntoutukseen, vammaistukeen ja sairaanhoitoon liittyviä hakemuksia ja liitteitä. Yksityinen edunvalvoja voi asioida edustettavansa puolesta OmaKelassa ilman Suomi.fi-valtuutta. Myös edunvalvontavaltuutettu voi hoitaa toisen puolesta Kela-asioita ilman Suomi. fi-valtuutta, jos edunvalvontavaltakirja sisältää taloudellisten asioiden hoitamisen. Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu kirjautuvat OmaKelaan omilla pankkitunnuksillaan tai mobiilivarmenteella.
– Olemme iloisia, että voimme hel-
pottaa edunvalvojien asiointia. Haluamme kehittää toisen puolesta asiointia OmaKelassa. Uusia ominaisuuksia otetaan käyttöön vaiheittain, ja seuraavaksi on tulossa mahdollisuus lähettää viestejä toisen puolesta OmaKelassa, kertoo OmaKelan kehittämisen asiantuntija Elina Sipola
KELA-ASIOITA VOI hoitaa toisen puolesta, jos hän ei voi tai halua hoitaa niitä itse. OmaKelassa toisen täysi-ikäisen puolesta asiointiin tarvitaan Suomi.fi-valtuus, jonka nimi on Sosiaaliturvan etuusasioiden hoitaminen. Valtuuden voi antaa helpoiten Suomi. fi-verkkopalvelussa. Valtuuden voi antaa myös, vaikka ei käytä verkkopalveluita tai omista pankkitunnuksia. Perinteisellä valtakirjalla Kela-asioiden hoito onnistuu puhelimitse, palvelupisteessä ja postitse. Asiointi OmaKelassa Suomi.fi-valtuudella on usein kuitenkin kätevintä. OmaKelassa läheisen Kela-asiat näkee helposti yhdestä paikkaa.
ILMESTYVÄT VUONNA 2025
SEURAAVASTI:
Valitse sinäkin Extra - ja saat extraa mainontaasi.
ENNAKKOÄÄNESTYS 2.-8.4.
VAALIPÄIVÄ 13.4.2025
ARVOISA ALUE- JA KUNTAVAALIEHDOKAS!
Tule huomatuksi Maaselän Extran seutukunnallisissa suurjakeluissa ja valovoimaisessa, isossa LED-valotaulussa.
Kysy tarjous!
p. 0400 885 079 tai marketta@maaselanextra.fi
EVA: Nuoret eivät luota eläkejärjestelmään
Vain 23 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään niin, että eläkkeet kyetään tulevaisuudessakin maksamaan. Alhaisinta epäluottamus on nuorten ikäluokkien lisäksi ylipäänsä työelämässä mukana olevilla. Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmän kestävyyteen on EVAn kyselyhistorian alhaisin sitten lamavuoden 1992.
EVA selvitti osana syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimusta, minkälaiset keinot eläkejärjestelmän uudistamiseksi olisivat kansalaisten mielestä hyväksyttäviä. Enemmistö (83 %) suomalaisista pitää työllisyysasteen nostamista tarjotuista vaihtoehdoista hyväksyttävimpänä keinona vakauttaa eläkejärjestelmää, mikäli sen rahoitus osoittautuu tulevaisuudessa riittämättömäksi.
Sen sijaan kansalaisten valmius nostaa eläkemaksuja on pudonnut aiemmasta, syksyn 2019 mittauksesta selvästi (13 %-yks.). Nyt eläkemaksujen nostoa pi-
tää hyväksyttävänä enää 42 prosenttia. Muutos paikantuu erityisesti nuorimpiin ikäryhmiin. Siinä missä vuonna 2019 vielä vähintään noin puolet kaikista ikäryhmistä hyväksyi eläkemaksujen korotukset, nyt enää noin 30 prosenttia alle 35-vuotiaista hyväksyy eläkemaksujen korotukset. Suomalaiset ovat erimie-
lisiä siitä, millä keinoin eläkejärjestelmää on hyväksyttävää uudistaa. Pääsääntöisesti eläkeikäiset vastustavat uudistuksia, jotka heikentäisivät eläke-etuuksia ja nuoremmissa ikäluokis-
Vanhat koulutaulut kertovattalvisia puuhia ja metsän eläimiä 8.1.-31.1.2025 Haapajärven kirjastossa. Me olemme kulttuuria jatkotyöpaja ma 20.1.2025 klo 18.00, valtuustosali, Haapajärven kaupungintalon 3. kerros. Kansainvälinen kahvila ti 21.1. klo 17.00 seurakuntakodissa. Rento kohtaamispaikka maahanmuuttaja-
perheille ja eri kulttuureista kiinnostuneille suomalaisille. Elokuvalauantai 1.2.2025 kulttuurisalissa. Klo 13.00
Paddington seikkailee. Klo 15.00 Kesäkirja. Klo 17.00 Ei koskaan yksin.
Teen päivä to 6.2.2025. ”Kello viiden tee” Häggmanin kahvilassa klo 17-19. Musiikkiesityksiä. Jokilaaksojen musiikkiopisto.
Tapahtumakalenteri toteute u yhteistyössä:
Järjestöpalsta
Haapajärven kaupunki on avannut uuden järjestökalenterin verkkosivustolleen osoitteeseen www.haapajarvi. / yhdistykset-ja-urheiluseurat. Poimimme yhdistysten tapahtumat sivustolta tälle palstalle kuukausittain Extran ilmestymisviikkoa edeltävänä tiistaina.
Syöpänaisten turinailta. Syöpää sairastavien / sairastaneiden naisten turinailta Lepomajan kerhotiloissa Kuonalantiellä tiistaina 21.1.2025 klo 18.00. Vapaata seurustelua ja kahvittelua. Tervetuloa!
KIERO
VIETOT ALUSTAOMAT ONNETARAHTAATLENITA OLKAULAJUHATS J/V LIPUTUSPUUKASAALETA ISOTÄTIOKRALPATIT SNMATSKAREOPPIL ÄHINÄTAPULITOHITTAA YIPALAAUTTIUU LIETSOVATKISALAPSET ASKITASEOJATISUKIT PIANOTSEINÄNAAPURINA ENTÄIVATISARSAUNOA
sa näihin uudistuskeinoihin löytyy suurempaa valmiutta. Eläkkeiden indeksikorotusten jäädyttämisen hyväksyisi 41 prosenttia suomalaisista, mutta nuorehkojen 26–35-vuotiaiden enem-
mistö (55 %) pitää indeksileikkauksia hyväksyttävänä keinona.
Julkisuudessa esillä oleva eläkeyhtiöiden riskinoton lisääminen ei saa kansalaisten varauksetonta tukea, mutta moni ei myöskään osaa ottaa asiaan kantaa. Enemmistö ei pidä hyväksyttävinä vanhuuseläkeiän nostamista, työaikojen pidentämistä tai eläkkeiden suoranaista leikkaamista.
TYÖKALU JA KONE OY
Kauppakatu 45
HAAPAJÄRVI
Puh. 044 376 4100
Pyhäjärven asiakirjapalvelu Ky
kaupanvahvistaja, mti, LKV kaupanvahvistaja.manninen@gmail.com p. 044 350 0496
HAAPAJÄRVI-SEURA TARJOAA VUOKRALLE SEURAAVAA:
1) Perkolaattori (100 kuppia) Vuokrahinta 25 euroa/kerta. Palautus pestynä.
2) Rakennustelineet Altrex 5400 - työlavan leveys 0,75 m, pituus 3,05 m. - suurin työskentelykorkeus 3,5 m + kaide - suurin lavakuorma 250 kg, isot pyörät Vuokrahinta ma-pe 30 euroa/vrk, viikonloppu 60 euroa. Yksi viikko 130 euroa.
3) Koottavat puupenkit (istumapaikkoja n. 500) Vuokrahinta 60 euroa/vrk, museolta noudettuna ja palautettuna.
4) Pöytiä 5 kpl. Vuokrahinta 10 euroa kpl/vrk.
KOIRANMUONAT KOIRATARVIKKEET
• Puistokatu 33, 85800 Haapajärvi,
Juhani Miettunen p. 040 563 5965
puh. 041 317 8294
Haapajärvi • Reisjärvi • Pyhäjärvi • Kärsämäki • Nivala
JA TIPPAPELLIT ALUEELLA MYY
• Puh. 050 438 1741 • www.kattohuopaa.fi Pluskate Oy Eerik Pernu
Venylänkuja 3, 85800 Haapajärvi
RUNSAASTI EDULLISIA 2-LAADUN ERIÄ!
Avoinna: MA-PE 8-15 www.haapalaskenta.
• Salo Tellervo, KLT
• Ryda Alena
• Hautala Erja
• Hänninen Merja
Tiliporras Pohjoinen Oy Kalliontie 18, Nivala - Reisjärventie 6, Reisjärvi Puh. 010 202 1115
• p. (08) 761 831 • www.olkkonen.fi
AVOINNA: ark. 9-17, la 9-14
SADEVESIJÄRJESTELMÄT, TIKKAAT, KATTOSILLAT, LUMIESTEET JA RAKENNUSPELLITYKSET. T:mi Jari Autio
Myynti ja asennus
Kalekuja 6 HAAPAJÄRVI puh. 0400-686 320
KHT Jussi Ranta-Korpi
• Puistokatu 35, 85800 Haapajärvi
• Puh. 050 321 6843 • jussi@ttrk.fi
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JARMO PIIPONNIEMI
AVOINNA: ma-to 9-16, pe suljettu. www.ehtpiiponniemi.
HAMMASLÄÄKÄRIT
Jukka Tikanmäki. Itahisa Tiikkainen. puh. 782 100. Myös särkypotilaat.
PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4 , PUH 782 100
• Tilitoimistopalvelut
• Kirjanpito
Puistokatu 33, Haapajärvi Puh. 040 560 1543
LATURIT, STARTIT JA NIIHIN OSAT LÖYTYVÄT VARASTOSTA MYÖS LÄMMITYSLAITTEEN MOOTTORIT LÄHES
HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOIHIN Oy Pohjanmaan VARAOSAKESKUS
Kauppakatu 7, YLIVIESKA puh. 410 410, fax 410 409 www.ykkösvaraosakeskus.fi
Selänlaittaja OLAVI KILJO
p. 0400 664 432
Kokkoranta 9 as 8, 44860 Alvajärvi
Katsastus
Rupontie 3, 4-tien varrella Avoinna: ma-ke, pe 9-16, to 9-18
Katsastus
Hakatie 3, Citymarketin nurkalla Avoinna: arkisin 8-18, lauantaisin 9-15
Auto- ja konekorjaamo KOKKONIEMI
Reisjärvi p. 040 665 4535
Nuohouspalvelu KOKKONIEMI
Reisjärvi p. 040 701 1932
Mustaparrantie 4, 86800 PYHÄSALMI, p.
• Kauppakatu 5
• 85800 Haapajärvi
• Puh. 08 762 415
Ma-pe 8.30 - 17.00, la 9.00 - 14.00 sisustus@rakennustarvikevilppola.fi www.rakennustarvikevilppola.fi
p. 044 746 7195
Pienehköt sähkötyöt ja -suunnitelmat
Kronqvist Pauli haapajärvi, P. 0400 123 056 pkr@sci.fi
• Tulisijamuuraukset ja -korjaukset
• Pönttöuunit
p. 0400 302 731 mika.jamsa@hotmail.com
Eri teollisuuden alojen koneiden ja laitteiden asennukset, huollot ja remontit
040 734 0251
• Isännöinti
• Tilitoimistopalvelut
MIKA KAISTO mika@mikaisto.fi p. 050 571 2341
Mika Vilppola p. 040 726 0487
Merja Vilppola p. 050 320 3702 www.remonttipalveluvilppola.
Murrontie 4, 85800 Haapajärvi Paikalla sovitusti! Soita p. 0400 384 880
Asiantuntevaa lakipalvelua
• Perhe- ja perintöasiat
• Kauppakirjojen laadinta
• Kaupanvahvistukset
• Lainhuuto- ja kiinnitystoimeksiannot
HENKILÖASIAKKAIDEN LAKIPALVELUT
Lakiassistentti Liisa Seppälä 010 257 6596
Haapajärvi:
Lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532
Haapavesi:
Juristi Anneli Aatamila 010 257 6533
Pyhäjärvi, Kärsämäki:
Juristi Tuulia Toivola 010 257 6558
Kannus, Oulainen:
Juristi Hannele Nissilä 010 257 6519
Changes for the Better
• Notariaattipalvelut (testamentit, perukirjat, avioehdot, edunvalvontavaltakirjat, kauppakirjat)
• Kaupanvahvistukset
PIRJO PALOSAARI pirjo@mikaisto.fi / p. 040 707 0120
https://mikaisto.fi asiakaspalvelu@mikaisto.fi
Pyörätuoli- ja paarikuljetukset
5 - 54-paikkaiset taksit ja linja-autot
Toivetaksi käytössä myös Kelakyydeissä P. 040 544 6338 www.tenhuset.fi
Pihakantojen poistoa
siististi jyrsimellä!
Puh. 040 913 8480 www.jamptijussi.com
Hyvätiimi Oy
Lämpöpumppujen myynti, huollot ja asennukset P. 0440 685 382 Timo Hyväri Timo Hyväri
Kinuudäse
niikkiipO
O aimlenuautsutut t assajnapmak-sytsidhyiov niknapsuuso.alleutp elleroun.öytäsekT näätsiemiiv.2.41H inuudasek/fi.po
Sähkö-Link Oy
SE HYVÄN PALVELUN SÄHKÖLIIKE HAAPAJÄRVELTÄ
MEILTÄ PALVELUT YRITYKSILLE, YHTEISÖILLE, KOTITALOUKSILLE, MAATALOUTEEN...
Sähkötyöt Tarvikemyynti
Öljypoltinhuollot ja varaosat
Aurinkopaneeliasennukset
Antenniasennukset
Valokuitu- ja tietoverkkotyöt
eväät pieneen ja suureen nälkään!
eväät pieneen ja suureen nälkään!
MUNAHAMPURILAINEN 6 00
RANSKALAISET MAKKARALLA 7 00
LASTEN
HAMPURILAISATERIA
KOKOLIHAPIHVILLÄ 6
HAMPURILAISATERIA
JAUHELIHAPIHVILLÄ 8 50
JÄTTIHAMPURILAINEN sis. kokolihapihvi 100 g, k-muna, lauantai- tai kannuswurstiviipale
HAMPURILAISATERIA KOKOLIHAPIHVILLÄ 9 90 870
TILAA ANNOKSESI - NOUDA
SOVITTUNA AIKANA LUUKULTA!
SIIRRYIMME TALVIAUKIOLOAIKOIHIN:
ma-to 10.30-23.00, pe 10.30-03.00 (04.00), la 17.00-04.00, su 14.00-23.00
TUEMME JUNIORIURHEILUA! Tilitämme jokaisesta hampurilaistuotteesta
0,15€ Pesä-Kiilojen, Kiilat-Hockeyn ja Kiilat Jalkapallon junioritoimintaan.
Poikkeavat aikataulut ja muut ajankohtaiset tiedot löydät facebook-sivuiltamme
Puistokatu 48, Haapajärvi
Ostamme kananmunat paikalliselta
2
Saat halvimman ilmaiseksi.
KOSKEE KAIKKIA
MUUTENKIN
