Maaselän Extra nro 1/2023

Hiekoitussepeli 3-8mm 20kg

Kekkilän hiekoitussepeli on riittoisa tuote pihojen ja kulkuväylien liukkauden torjumiseen. Murskattua kiviainesta. Raekoko 3-8 mm.

Jäänsulatusrae

10l

Jääsula sulattaa nopeasti portaat, jalkakäytävät, ajoluiskat, lastaussillat, sadevesikaivojen kannet ym. Rakeista jääsulaa on helppo käyttää ja vaaraton käsitellä. Jäänsulatusaine PROF tehoaa jopa -30°C lämpötilassa.

Maalattu terä karkaistua booriterästä. Puuvarsi. Erinomainen jään kaapimiseen tai puun kuorintaan.

Eila Telinkangas

Toiveita ja unelmia

Pyhäilta, istun koneella ja mietin, mistä sitä oikein kirjoittaisi. Viime vuonnakin minulla oli kirjoitusvuoro tähän tammikuun Extraan, ja kun runosuoni ei nyt oikein tuntunut aukeavan, kävin kurkkaamassa, mitä olin vuosi sitten kirjoittanut. Vuoden takaisesta tekstistä nousivat esiin Mark Twainin sanat ”Älä hylkää unelmiasi! Kun ne ovat kadonneet, olet ehkä vielä olemassa, mutta lakannut elämästä.” Pelottava tilanne. Jos ihminen lakkaa unelmoimasta, hän on kyllä hengissä, mutta pystyyn kuollut, ei iloksi muille, vähiten itselleen.

Tavoitteiden = unelmien listalla minulla oli viime vuonna kolme asiaa: bongata Kuusamossa harvinainen Tikankontti, käydä Kiiminkijoessa olevilla Koitelinkoskilla ja käyttää nuorisoa Tulppion saunassa sekä samalla näyttää muutama hyvä hillasuo. Kaksi kolmesta toteutui. Tikankontin bongasin Pyhännällä, Nissisen Jouko oli oppaana, kertakaikkinen elämys oli tämä mehtäreissu muittenkin kasvien osalta. Syksyllä ruskan aikaan käytiin naisporukalla Koitelinkoskilla. Niin lähellä, niin kaunista. Tulppio jäi ensi kesään, ei saatu aikatauluja sovitettua yhteen.

Nuorisoa oli käymässä, istuttiin kahavilla, ja puhuttiin alkaneen vuoden tavoitteista. Mieltä lämmitti ja lämmittää pitkästi eteenkin päin pöydän toiselta puolen kuuluneet sanat: ”Oon ajatellu käyttää ainakin yhen päivän vapaaehtoistyöhön”. Sanoja tarkensi vielä, että jos vaikka jossakin vanhusten hoitopaikassa kävisi ulkoiluttamassa jotakuta tai auttamassa kykyjensä ja osaamisensa mukaan.

Pohde eli meidän hyvinvointialueemme lähestyi jokaista taloutta lehtisellä, jossa kerrottiin, - että palveluja kehitetään vaiheittain - että palveluja halutaan uudistaa, jotta kaikki alueemme ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut sujuvasti ja oikeaan aikaan - että ennaltaehkäiseviä ja kotiin annettavia palveluja vahvistetaan - että uusia teknologioita ja digitaalisia palveluja hyödynnetään - että yliopistosairaalasta rakennetaan maailman älykkäintä sairaalaa.

Olen hiukan epäileväinen, varsinkin tuon ”uusia teknologioita ja digitaalisia palveluja hyödynnetään” kohdan kanssa. Osa meistä vanhoista käyttää kyllä näppärästikin näitä digijuttuja, mutta osalle tavallisen kännykän käyttö on riittävä haaste. Toinen kysymyksiä herättävä kohta on ”ennaltaehkäiseviä ja kotiin annettavia palveluja vahvistetaan”. Miten kotihoitoa voi vahvistaa, kun nyt jo välillä tuntuu hoitajista olevan pulaa. Toivotaan, että asiat järjestyvät parhaalla mahdollisella tavalla ja samalla toivotaan, että nuoria ilmoittautuisi ”yhen tai usiamman päivän” vapaaehtoistyöhön enemmänkin. Joskus tunnin parin puhekaveri olisi todella arvokas. Ennaltaehkäisy on meidän jokaisen oma asia. Jos voi nousta tuolilta 50 kertaa päivässä, se kannattaa tehdä. Sillä voi ylläpitää lihaskuntoa kummasti. Samoin hillasuolla ja mustikkametällä.

Tänäkin vuonna unelmoin tietysti hurjista marjamääristä ja ihanista päivistä Hyryllä, saunassa ja järvessä. Uusi kasvi on opittava tuntemaan. Kalajoessa on kuulemma sarjarimpi, senkin kasvupaikalle on opas tiedossa, opin uutta! Iltamassa sain puhelinsoiton, jossa kerrottiin kesäretkestä Storforsin koskille. (Piteälven). Muori otetaan kuulemma mukaan. Pikkusen tekis mieli jännitystä eli kokeilla koskenlaskua Kukkolankoskella tai Kuusamossa! Ulkona on tuiskuttanut koko päivän, lumi lensi aamupäivästä ihan vaakasuoraan tien yli, kun kävin mutkan Mäntyperällä. Huomenna ja säätietojen mukaan seuraavinakin päivinä voin lumikolan kans ylläpitää lihaskuntoa ja uskoa Eeva Kilven tavoin, että ”Elämä on arvaamatonta. Milloin tahansa voi sattua jotakin hyvää”.

Kylän rovastilla oli tapana pistäytyä aika-ajoin seuraamassa takavuosina opetusta kansakoulussa. Niin tapahtui myös eräänä päivänä Pielaveden kansakoulussa. Rovasti käveli arvokkaasti pulpettien väliä ja pysähtyi oppilaan viereen.

– Mikäs se on tämän nuoren miehen nimi?

– Isä, tietävätkö isät aina enem- män kuin poikansa?

– Juu, ilman muuta. Isät tietävät aina enemmän.

– Tiedätkö kuka keksi sähkölam- pun?

– Edison tietenkin.

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti ilmaisjakelulehti

KUSTANTAJA: HPJ-SEURA RY Siht. Kimmo Niskanen p. 0400 299 412 kimmo.niskanen@nihak.fi

JAKELU

Jakelu Heikkinen p. 0400 791 598 jyri@jakeluheikkinen.fi

JAKELUMÄÄRÄ 9250 kpl.

LEVIKKIALUE

Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Pihtipudas, Nivala ja Kärsämäki.

– Minnoon Otto.

– No, tunteekos Otto monia luonnossa näkyviä eläimiä?

– Miksei hänen isänsä sitten keksinyt sitä?

– No, Otta kertoo rovastille, mikä se on semmoinen, joka iloisesti kuusikossa hypähtelee oksalta oksalle, sillä on tupsukorvat ja pitkä tuuhea häntä?

– Aika monta tiijän!

– Eilen olisin sanona, jotta oravoo muistuttaa, vuan tässä tilanteessa pelloon varman piälle ja sanon, jotta Jeesus-lapsi.

Tapahtuipa kerran koulussa: – Kati, puolellakummalla ihmisen sydän sijaitsee? – Sisäpuolella.

Mikä on 2020-luvun koululaisen Cooperin-testi? – 12 minuuttia ilman kännykkää.

Mikko-poika tuli koulusta kotiin.

– Hei iskä! Kaverini Ville sai kokeesta viitosen.

– Niin, siinäs sen näkee. Tyhmyys on periytyvää, ja hänen isänsä on pahin pölkkypää jonka tunnen, isä vastasi ja jatkoi:

– Minkäs numeron sinä sait?

Mikko oli hetken hiljaa, kunnes vastasi: – Nelosen.

Kuka on kenkäkauppiaan ihanneasiakas?

– Tuhatjalkainen.

Jääkiekkotähden poika tuli onnellisena kotiin koulun päättäjäisistä: – Sopimukseni kuudennen luokan kanssa uusittiin!

Miksi Mika Häkkinen oli koulussa aina –jälki-istunnossa? Hän pisti pienempää silmään.

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ/

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Marketta Kotiniemi p. 0400 885 079 marketta@maaselanextra.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Janne Kallunki p. 0400 885 838 janne@maaselanextra.fi

OSOITE

Koulussa rehtorin puhuttelussa oli kolme poikaa.

Rehtori kysyi:

– Miksi sinä olet täällä?

– Heitin kiven veteen, vastasi poika.

– Jaahas, rehtori ajatteli.

Hän siirtyi seuraavan pojan eteen ja kysyi saman kysymyksen.

– Heitin kiven veteen, vastasi toinenkin poika.

Rehtori siirtyi seuraavan pojan luokse ja kysyi:

– Heititkö sinäkin kiven veteen?

– En, minä olen Pontus Kivi, vastasi poika.

Käsikirjoitusten ja ilmoitusten on oltava konttorissamme viimeistään ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12.00 mennessä.

Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän julkaisuajan ilmoittajalle aiheuttamasta vahingosta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä.

Kustaa Vaasankatu 2-4 B1 (2. krs.) 85800 Haapajärvi www.maaselanextra.fi

Mitä kiireinen mies sanoi kala- –tiskillä?Kuhan tästä kerkeis.

Liiketoiminnan kehittäminen Kehittämis–ja verkostoitumispalvelut Toimintaympäristö ja toimitilat Tutkimus ja kehitys Uuden teknologian ja osaamisen hyödyntäminen tuote-ja tuotantoprosesseissa.

Laboratoriopalvelut mm. 3D-ainetta lisäävä valmistus (muovi/metalli) 3D-laserleikkaus, -hitsaus ja -pinnoitus 3D-koordinaattimittaus 5-akselinen suurnopeustyöstö Vetopuristusväsytyslaitteisto Induktiokarkaisulaitteisto Liikuteltava pienpolton kehittämisympäristö Lisätiedot: www.elmestudio.fi

Nivalan Teollisuuskylä Oy kehittämispäällikkö Jari Tirkkonen jari.tirkkonen@nivala.fi, 0400 392 463 laboratorioteknikko Pekka Takanen pekka.takanen@nivala.fi, 044 4457 230

Oulun yliopisto-Kerttu Saalasti instituutti tutkimusjohtaja Antti Järvenpää antti.jarvenpaa@oulu.fi, 044 5551 633 kehityspäällikkö Kari Mäntyjärvi kari.mantyjarvi@oulu.fi, 040 084 3050 projektipäällikkö Timo Rautio timo.rautio@oulu.fi, 050 5624 668

NIHAK

kansainvälistymispalvelut Ari Alakangas ari.alakangas@nihak.fi, 040 6846 400 yrityspalvelupäällikkö Marika Kumpula marika.kumpula@nihak.fi, 046 5040 8480

Kauppakatu 11, 85800 Haapajärvi, p. 044 700 6203

Salo Tellervo, KLT Ruuska Arja, KLT Hyyrönmäki-Knaappila Aira, PHT Hautala Erja Hänninen Merja

• Avoinna: MA-PE 8–15 • www.haapalaskenta.fi

Yli puolet suomalaisista kannattaa pyörässä kiinteästi palavaa ajovaloa

Liikenneturvan marraskuussa toteutetun kyselyn mukaan 56 prosenttia suomalaisista koki, että pyöräilijöiden ajovalon pitäisi olla kiinteästi palava, ei vilkkuva. Vilkkuva ajovalo jakoi kansalaisten mielipiteet lähes kahtia: toisia vilkkuva ajovalo häiritsee tai ärsyttää ja toisia taas ei.

– Liikenneturva suosittaa yhtäjaksoisesti palavia pyöränvaloja vilkkuvalojen sijaan. Vilkkuva etuvalo ei tue pyöräilijän turvallista ajamista, sillä se va-

laisee huonommin pyöräilijän reittiä kuin kiinteästi palava valo. Vilkkuvaa valoa liikenteessä käytetään suuntamerkissä ja pahimmillaan vilkkuvalo voi jopa aiheuttaa jollekin migreenikohtauksen, valaisee Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa

Pyöräillessä on hämärän ja pimeän aikaan käytettävä valoja: eteenpäin vaaleaa ja taakse punaista valoa. Pyörän valot auttavat sekä pyöräilijää näkemään että myös näkymään muille.

PYÖRÄILIJÄN VALOT voi kiinnittää joko pyöräilijään tai pyörään. Hieman alle puolet kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä,

että pyöräilijän otsavalo häikäisee enemmän kuin pyörään kiinnitetty valo.

Myös punaisen takavalon merkitys tunnustettiin, sillä 80 prosenttia vastaajista koki sen tarpeelliseksi pyöräillessä.

– Valon vähetessä myös näkeminen ja muille näkyminen vähenevät. Pimeällä pyörän selässä liikenteessä kohdataan samoja riskejä kuin valoisalla. Tehokaskaan valojen käyttö ei takaa päivänäkyvyyttä, mutta kunnolliset pyörän valot ovat ehdottoman tärkeät, Piippa painottaa.

AUTOILIJOITA MUISTUTETAAN usein kelin huomioimisesta se-

kä ajonopeuden ja turvavälien sovittamisesta olosuhteisiin. Sama viesti pätee myös pyöräilijään. Sopivalla tilannenopeudella äkillisiä tilanteita on mahdollista välttää. Moni talvipyöräilyonnettomuus on väylän liukkaudesta tai epätasaisuudesta johtuva kaatuminen.

– Talvella pyörään kannattaa vaihtaa talvirenkaat. Ennen jokaista matkaa on hyvä myös varmistaa pyörän etu- ja takavalojen toiminta, suunnata etuvalo alaviistoon sekä tarkistaa omat ja pyörän heijastimet. Sopivan lämmin talvivaatetus pyöräilyyn löytyy kokeilemalla, Leena Piippa luettelee.

Suomen ensimmäinen alueellinen aurinkovoimapuistokartoitus valmistunut

NIHAK on ensimmäisenä Suomessa selvittänyt aluetasolla energiayhtiöiden ja maanomistajien kiinnostusta aurinkovoimapuistojen rakentamiseen. Kuluneen syksyn aikana tehty kartoitus osoittaa, että alueella on merkittävä määrä aurinkoenergian investoinneille soveltuvia alueita.

myös maanomistajien keskuudessa. Maanomistajille aurinkovoimapuistot ovat yksi keino saada pitkäaikaista vuokratuloa.

Laajojen aurinkopuistojen rakentaminen on Suomessa lähdössä toden teolla vauhtiin, ja energiayhtiöt hakevat uusia maa-alueita hankkeiden toteuttamiseen. NIHAK on kartoittanut yhteistyössä kuntien kanssa aurinkovoimaloiden rakentamiseen sopivia 10–100 hehtaarin alueita. Tällä hetkellä tiedossa on jo 25 erillistä aluetta Nivalassa, Haapajärvellä, Pyhäjärvellä, Kärsämäellä, Reisjärvellä ja Sievissä.

Yhteenlaskettuna nämä alueet voisivat tuottaa sähköä jopa 60 000 omakotitalon vuosikulutusta vastaavan määrän.

– Energiayhtiöt hakevat nyt sopivia maa-alueita laajojen aurinkovoimahankkeiden toteuttamiseen. Meihin on ollut tähän mennessä yhteydessä kymmenen toimijaa, joista kotimaisia yhtiöitä on kahdeksan. NIHAKin tehtävänä on saattaa yhteen aurinkovoimapuistojen rakentajia ja maanomistajia, NIHAKin yrityspalvelupäällikkö Kimmo Niskanen kertoo.

Niskasen mukaan aihe on herättänyt kiinnostusta

– Saamme jatkuvasti tietoa uusia alueista ja muutama yksittäinen hanke on jo vireillä. Nyt on tehty vasta kartoituksen ensimmäinen vaihe ja maanomistajat voivat edelleen olla meihin yhteydessä, Niskanen sanoo.

MYÖS ALUETALOUDEN

KANNALTA aurinkovoimapuistojen rakentamisella on monia myönteisiä vaikutuksia.

– Aurinkovoimahankkeet tuovat mukanaan merkittävän määrän yksityisiä investointeja. Alueen yrityksille ne tuovat monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia infrarakentamisesta erilaisiin palveluihin sekä huoltoon ja kunnossapitoon. Kunnille ne merkitsevät verotulojen lisäksi mahdollisuutta vaikuttaa hiilineutraalisuustavoitteisiin ja päästövähennyksiin, NIHAKin toimitusjohtajan Toni Krankkala toteaa.

EUROOPASSA AURINKOENERGIAPUISTOJEN RAKENTAMINEN on vahvassa kasvussa. Suomessa rakentamista vauhdittaa teknologian nopea

kehitys. Yksittäisten aurinkopaneelien tehot ovat kaksinkertaistuneet lyhyessä ajassa ja hankkeiden laajuus on kasvussa. Alueelle varmistui juuri Skarta Energy Oy:n ja Solarigo Systems Oy:n hanke, jossa Pyhäjärvelle ja Nivalaan rakennetaan yhteensä teholtaan 75 MW:n aurinkopuistot noin 160 hehtaarin alueelle. Yhteensä NIHAKin kartoittamien uusien alueiden yhteenlaskettu koko on 1540 hehtaaria. Tähän mennessä kartoitettujen alueiden aurinkoenergian potentiaali on siis noin kymmenkertainen nyt rakentuviin puistoihin nähden.

– Tämän alueen yhtenä etuna on sähköverkkojen läheisyys. Energiansiirtoon voidaan hyödyntää usein olemassa olevia siirtoyhteyksiä ja sähköasemia, jotka on toteutettu esimerkiksi tuulipuiston tai muun rakentamisen tarpeisiin, Kimmo Niskanen toteaa.

Yhtenä vaihtoehtona ovat niin kutsutut hybridipuistot, joissa yhdistyvät tuuli- ja aurinkovoima sekä akkuratkaisut. Aurinkoenergian ja tuulivoiman tuotanto voivat toimia rinnakkain siten, että molemmat tuotantomuodot tasaavat tuotannon vaihteluja.

lukemista,

Osuuskunta hoitaa kulttuuritoimen Kärsämäellä

Asiasta päätti kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta yksimielisesti.

Viime vuonna kunnallisen kulttuuritoimen palvelut hoitanut Kattilakosken kulttuuriosuuskunta saa jatkaa tehtävässään tänä vuonnakin.

Kunnan kulttuuritoimelle varattiin talousarviossa määräraha, joka riittää noin kahden viikottaisen työpäivän verran kulttuuriasioiden hoitamiseen.

Ympäristöterveyden vetovastuu Kalliolta Ylivieskalle

Kärsämäen lukio saa taidelinjan

KÄRSÄMÄKI Jouko Lassila

Kärsämäen opetustomen lautakunta päätti, että lukioon perustetaan taidelinja, johon haetaan yhteishaussa. Lukiolla on aloituspaikkoja

32, joista kymmenen varataan taidelinjalle ja 22 yleislinjalle. Mikäli jomman kumman kiintiö ei täyty, voidaan toista linjaa kasvattaa.

Taidelinjalla opiskelijalle voidaan Kärsämäellä rakentaa opetusohjelma, jossa hän saa paneutua kuvataiteeseen ja tanssiin syvällisemmin. Opetusohjelmaan kuuluu yhteistyö, jossa mukana ovat tanssiopis-

to, lähialueen taiteilijat ja taideyhteisöt. Opiskelija suorittaa tietysti myös kuvataiteen pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot, mhin yleislukiokin antaa mahdollisuuden.

Taidelinja kerryttää opintopisteitä lukion kokonaisoppimäärään. Myös yleislinjalaiset voivat osallistua taidelinjan opintoihin.

Reisjärvi ei keskeytä ruokasopimusta

REISJÄRVI Jouko Lassila

Reisjärven kunnanhallitus teki joulukuun alussa ruokapalvelusopimuksen purkamispäätöksen, joka koski Fodbarilta hankittavaa ruokapalvelua. Jo joulun alla kunnanhallitus päätti itseoikaisuna peruuttaa tekemänsä päätöksen. Näin se jatkaa sopimusta ensi kesäkuun loppuun saakka, jolloin sopimusaika täyttyy.

Ongelmaksi kunnalle tuli se, ettei Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ota vastuulleen tällaisen sopimuksen irtisanomisesta syntyviä kustannuksia. Vuositasolla lisäkustannukset olisivat tienneet Reisjärvelle satojen tuhansien eurojen menoa.

Energian hinta nostattaa jäävuoromaksuja

turvaamiseksi jäähalliyhtiö korotti Kiilat Hockeylle ja muille harrastajille tarjottavien palveluiden tuntihintaa 150 eurosta 175 euroon.

Uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuodenvaihteessa. Tästä seurasi uusia järjestelyitä, kuten se, että ympäristöterveydenhuollon vetovastuu siirtyy peruspalvelukuntayhtymä Kalliolta Ylivieskan kaupungille. Uudessa yhteistyökuviossa ovat mukana Ylivieskan ja Ni-

valan kaupungit sekä Alavieskan ja Sievin kunnat.

Toimintaa ohjaa ympäristöterveyslautakunta, jossa on kaksi jäsentä kummastakin kaupungista ja kaksi molemmista kunnista.

Nivalan kaupunginvaltuusto nimesi lautakunnan jäseniksi Jarmo Pihlajaniemen ja Jonna Viitalan. Heille henkilökohtaisiksi varajäseniksi nimettiin Elina Junttila ja Juha Koski

Kansalaisopistolle uusi keramiikkauuni

YLIVIESKA Jouko Lassila

Jäähallin ja uimahallin toiminnasta vastaavan Haapajärven Jääurheilukeskuksen sähkösopimus päättyi vuodenvaihteessa, mikä kolminkertaisti sähkön hinnan. Toimintansa

Lisäksi halliyhtiö pyysi kaupungilta kertaluontoista 5 000 euroa tukea, jotta koululaisvuorot voidaan turvata jäähallissa ja uimahallissa alkaneella kevätkaudella. Sivistyslautakunta puolsi pyyntöä ja osoitti sen edelleen kaupunginhallitukselle.

Pyhäjärvi irtisanoo kirjastosopimuksen

pungilta.

Haapajärven sivistyslautakunta merkitsi joulukuun kokouksessaan tiedoksi, että Pyhäjärven kaupungin hyvinvointilautakunta päätti viime kesäkuussa irtisanoa ostopalvelusopimuksen, jolla Pyhäjärvi hankkii kirjastopalvelut Haapajärven kau-

Sopimuksella on vuoden irtisanomisaika, joten Pyhäjärven irtautuminen astuu voimaan alkaneen vuoden lopussa. Vuoden 2024 alusta Pyhäjärven kaupunki järjestää kirjastopalvelut omana toimintana.

Haapajärven lukio on saanut OKKA-säätiöltä Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin useita lukuvuosia kestäneen seurannan perusteella. Sertifikaatti luovutettiin lukiolle 12. tammikuuta.

Ylivieskan seudun kansalaisopisto saa uuden keramiikkauunin. Asia varmistui, kun kaupunginhallitus päätti viime vuoden käyttämättömien irtaimen määrärahojen kohteista. Vanha keramiikkauuni on ollut käytössä jo 40

vuotta, ja on tullut käyttöikänsä päähän. Uuteen uuniin asennetaan savukaasuimuri ja muut tarvittavat laitteet. Hankintaan kuuluu myös asennus. Hintaa uunille tulee 10 600 euroa.

Akustiikan teknistä kalustoa uusitaan ja Puuhkalan museossa uusitaan näyttelyrakenteita. Näihin kulttuuripalveluihin ohjataan 20 000 euroa.

Pihtipudas jatkaa Hanselin eväillä

Pihtiputaan tekninen lautakunta päätti hyväksyä jatkosopimuksen elintarvikkeiden ja non-food -tuotteiden tilaamisesta Hanselilta. Uusi sopimuskausi alkaa ensi lokakuun alusta ja kestää vuoden 2027 loppuun.

Hansel on julkishallinnon yhteishankkija. Voittoa tavoittelemattomasta Hanselista valtio omistaa 65 prosenttia ja Kuntaliitto 35 prosenttia. Hankinnan arvo on Pihtiputaalla noin 905 000 euroa. Sopimuksessa ei ole ostomäärävelvoitetta.

Maidot ja maitovalmisteet, leivät ja perunat Pihtipudas kilpailuttaa omana hankintana.

NIVALA Jouko Lassila

KÄRSÄMÄKI Jouko Lassila

PIHTIPUDAS

Jouko Lassila

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

HAAPAJÄRVI

Jouko Lassila

KUVITUSKUVA

Väärä nuohooja katolla?

Epäasiallinen puhelinmarkkinointi hämmentää ja erehdyttää asiakkaita.

houkseen vuoden 2019 alussa.

Asiakkaan on annettu ymmärtää, että puhelimessa on alueellinen nuohooja tai alueen ”oma” nuohooja, vaikka nuohooja olisi tullut kohteeseen matkojen takaa.

Asiakas on myös saattanut uskoa tilanneensa nuohouksen puhelimessa tutulta nuohoojalta, jolta on aiemmin ostanut palveluksia. Liitto on myös kuullut kerrottavan, että asiakkaalle olisi väitetty alueella vaikuttavan nuohoojan lopettaneen toimintansa, vaikka näin ei olisikaan asian laita.

– Asiakkaalla on oikeus tietää, mistä yrityksestä tarjotaan nuohouspalveluksia ja onko kyseessä todellakin se nuohooja, jolta asiakas on tottunut tilaamaan palveluksia, Murtokare painottaa.

ENERGIAN HINNAN NOUSU on lisännyt tarvetta säästää lämmityskustannuksissa puulla lämmittämällä. Monet aikaisemmin vain sa-

tunnaisesti puulla lämmittäjät ovat varautuneet talven tuloon täydentämällä puuvarastoja ja ottamalla käyttöön jopa pitkään käyttämättä olleita tulisijoja. Nuohoojien palveluille on paljon kysyntää.

– Varsinkin maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla asiakassuhteet paikallisen nuohoojan kanssa ovat hyvin pit-

kiä ja lämpimiä, Murtokare sanoo.

– Uuden, varsinkin hieman kauempana vaikuttavan palveluntarjoajan voi olla haastavaa löytää sijaansa vakiintuneilla markkinoilla.

Piirinuohousjärjestelmästä luovuttiin alan kilpailun vapauttamiseksi. – Myös vapaan kilpailun tulee kuitenkin olla asiallista eikä nuohouspalvelujen markkinointi saa perustua väärille väittämille tai asiakkaan harhauttamiseen, Murtokare painottaa.

KILPAILU- JA KULUTTAJAVIRASTOON on tullut viime syksyn ja alkutalven aikana nuohousta koskevia yhteydenottoja. Ne ovat koskeneet epäselvyyttä palvelun lopullisesta hinnasta tai itse nuohouksen onnistumista, mutta myös markkinoin-

nissa annettuja harhaanjohtavia tietoja.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston nuohousalaan perehtynyt johtava asiantuntija, OTK Jukka Kaakkola KKV:stä painottaa, että kun palvelua markkinoidaan kuluttajalle puhelimitse, jo kuluttajansuojalaki edellyttää, että ensimmäiseksi kerrotaan selkeästi, mistä yrityksestä soitetaan ja millä asialla.

Lain mukaan ” markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun tavaraan tai palveluun liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.”

Se voi olla sekoitettavissa viranomaisten lähettämiin ilmoituksiin. Ilmoitus voi myös antaa kuluttajille harhaanjohtavan vaikutelman siitä, että lakisääteinen nuohouspalvelu olisi hankittava juuri ilmoituksen jakaneelta yritykseltä, vaikka tällaista velvoitetta ei enää ole. Tiettyä nuohousaikaa mainoksessa saa kuitenkin ehdottaa, jos kuluttajaa pyydetään erikseen vahvistamaan, että se hänelle sopii.

NUOHOUS PERUSTUU

– Ilmeisenä tarkoituksena on ollut käyttää hyväkseen mielikuvaa piirinuohouksesta, joka on kuitenkin päättynyt jo liki neljä vuotta sitten, Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare sanoo.

Suomessa siirryttiin piirinuohousjärjestelmästä sopimusperusteiseen nuo-

Kaupunginjohtajan katsaus

Esimerkiksi jo aluenuohoojaan viittaaminen saattaa joissakin kuluttajissa herättää mielikuvia piirinuohousjärjestelmästä. Se, onko kyse kuluttajien tietoisesta harhaanjohtamisesta, on kuitenkin tulkinnanvaraista eikä KKV ole ottanut asiaan kantaa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on myös ohjeistanut, ettei nuohouksen markkinoinnissa saa käyttää piirinuohousajalta periytyvää postilaatikoihin jaettavaa nuohousilmoitusta.

Suomessa pelastuslakiin. Pelastuslain (13§) mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan määrävälein; vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään vuosittain. Rakennuksen omistajan on tilattava nuohous itse.

Vakituisissa asunnoissa nuohous pitää tehdä vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Kakkosasuntona käytettävässä vapaa-ajan asunnossa nuohous olisi kuitenkin hyvä toteuttaa vuosittain.

Pitkään käyttämättömänä olleen tulisijan ja hormin kunto on tarkistettava ennen käyttöönottoa. Nuohooja voi tehdä sen nuohouksen yhteydessä.

Uusia avauksia energian tuotantoon Haapajärvellä

Ilmastonmuutoksen ja energiapulan aikana nousevat eteen energiaan liittyvät kysymykset. Tuulivoima on meille haapajärvisille jo tuttua kauraa. Olemassa olevissa tuulivoimapuistoissa pyörii jo 33 tuulivoimalaa ja Pajunperänkankaan alueelle on rakenteilla 14 tuulivoimalan puisto. Lisäksi on aloitettu kaavoitus- ja ympäristövaikutustenarviointimenettelyt Hakulinkankaan ja Korteperän tuulivoimapuistojen osalta. Tuulivoimaloiden kunnossapitoon tarvittavan varikon perustaminen paikkakunnalle on vireillä tuulivoimaloiden rakentajan ja oman paikkakun-

nan yrittäjän kesken.

Vihreän vedyn tuottaminen tuulivoiman yhteydessä on asiantuntijoiden taholta tuotu esille tulevaisuuden energian tuotantomuotona. Aika tulee näyttämään mitä mahdollisuuksia tämä vety- ja tuulienergian yhteistuotanto tulee tarjoamaan haapajärvisille ja alueen yrityksille ja asukkaille.

AURINKOVOIMALOIDEN

SUUNNITTELU ja rakentaminen on saanut kovasti vauhtia viime aikoina. Haapajärvellekin on suunnitteilla aurinkovoimapuisto noin 13 hehtaarin alueelle. Aurinkovoiman raken-

tamiseen on kartoitettu lisäksi muitakin alueita ja aurinkovoimaa rakentavat yhtiöt ovat olleet yhteydessä joihinkin maanomistajiinkin. Käytöstä poistuneet turvesuot ja soranottoalueet ovat olleet yhtiöiden mielenkiinnon kohteena. Haapajärven Lämpö Oy:n uusimmalla lämpölaitoksella on ollut valmistumisesta asti käytössä aurinkopaneelit ja tänä vuonna yhtiö investoi laitteistoon, jolla yhtiö tuottaa sähköä omiin tarpeisiinsa. Haapajärven Yrityspalvelut Oy on puolestaan selvittänyt eri vaihtoehtoja energiaomavaraisuuteen mm. aurinkovoimalla Ou-

luntien teollisuusalueelle MYÖS BIOHIILTÄ valmistavan tuotantolaitoksen rakentaminen Haapajärvelle on vireillä. Kaupunki ja yrityspalvelut ovat tehneet yhteistyötä alan yrityksen kanssa tontti- ja muissa asioissa. Biohiilellä on monenlaisia käyttömahdollisuuksia. Biohiiltä voidaan mm. käyttää teollisuuden tuotantoprosesseissa tai ympäristörakentamisessa sitomassa hiiltä ja siten vähentämässä ilmastopäästöjä..

Energian tuotannon uudet tuulet ja kehitysaskeleet heijastuvat siis monin tavoin

myös Haapajärvelle ja alueellemme.

Suomen nuohoojia edustavan Nuohousalan Keskusliitto ry:n tietoon on tullut tapauksia, joissa nuohouspalvelua on markkinoitu asiakkaille erehdyttämällä ja epäasiallisilla tavoilla.

Asiakkaalla on oikeus tietää, mistä yrityksestä tarjoataan nuohouspalveluksia.

HAAPAJÄRVI Lehdistötiedote

Syksyn seurakuntavaaleissa valittu Haapajärven uusi kirkkovaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa 10.1. Järjestäytymiskokouksessaan kirkkovaltuusto valitsi Tarja Olkkosen (Uusi viini) jatkamaan puheenjohtajana. Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Tero Sikala (Kristillisten perusarvojen puolesta) ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi Helinä Hästbacka (Uusi viini).

Kirkkovaltuusto valitsi kirkkoneuvostoon seuraavat varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset

varajäsenensä: Maria Katajamäki (Uusi viini) – Leena Välikangas, Juha Murisoja (Uusi viini) – Timo Karvonen, Riitta Kylmäluoma (Uusi viini) – Aino Eronen, Katja Koistila (Uusi viini) – Tiina Aaltonen, Jasmine Välikangas (Uusi viini) –Hilkka Koskela, Katri Laitinen (Kristillisten perusarvojen puolesta) – Jarno Ojala, Jyrki Niinikoski (Kristillisten perusarvojen puolesta) – Osmo Laitila, Henri Aitto-oja (Kristillisten perusarvojen puolesta) – Katja Mehtälä, Sirkka Nikula (Keskusta) – Matti Viitala.

Helinä Hästbackan henkilökohtainen varajäsen on Nina Pulkkinen. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja on virkansa puolesta kirkkoherra Kari Tiirola.

TiliAutio

ROHKEASTI ERILAINEN

Jokaisen tähden

Vuoden 2023 alusta sinun hyvinvoinnistasi, terveydestäsi ja turvallisuudestasi huolehtii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde.

Haluamme tarjota alueemme ihmisille tukea elämään ja apua terveyteen tai hätään aiempaa paremmin. Kehitämme palveluitamme asteittain tulevien vuosien aikana. Palvelusi jatkuvat entiseen tapaan. Tulevista muutoksista kerromme erikseen.

Löydät meidät edelleen tutuista palvelupaikoista ja numeroista. www.pohde.fi

Luottamushenkilöt saivat yhteiset pelisäännöt

YLIVIESKA Jouko Lassila

Ylivieskan kaupunginhallitus hyväksyi joulukuun kokouksessaan luottamushenkilöiden pelisäännöt, joiden mukaan valtuutettujen on luonteva toimia luottamustehtävässään. Asiakirja sisältää viisi sivua ohjeita ja kannet. Luottamushenkilöiden ja kaupunginjohtajan yhdessä laatimat pelisäännöt menevät vielä valtuuston hyväksyttäviksi.

Pelisäännöt sitovat sekä kaupungin työntekijöitä että valtuutettuja ja

näiden varajäseniä. Niistä on apua myös lautakuntien työskentelyssä. Päätöksentekoon liittyvä valmistelu on pitkälle virkakunnan tehtävä ja se aikataulutetaan valtuustotyöskentelyä edistäväksi. Parhaassa tapauksessa asiat eivät veny ja päätöksenteko selkeytyy.

Pelisäännöt eivät rajoita luottamushenkilöiden sananvapautta eivätkä äänivaltaa. Ne kehottavat kuitenkin pysymään asiassa, pitämään puheenvuorot tiiviinä ja kokoukset napakoina. Kokouksen tarpeetonta venyttämistä ei huoneentaulussa katsota enää hyvällä silmällä.

Lomituspalveluja jäänyt maksamatta

Tuottajien talousahdinko tuntuu ja näkyy monin tavoin. Ahdinko näkyy esimerkiksi siinä, miten vaikea osan tilallisista on maksaa käyttämiensä lomituspalveluiden omavastuita. Vaikka loma on tilalliselle tuiki tarpeellinen, rasittaa se myös lomaoikeutetun kukkaroa.

Nivalassa lomituspalvelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, et-

tä saamatta jääneitä lomituspalvelun maksuja poistetaan hieman yli 36 000 euron edestä kaupungin myyntireskontrasta. Tämä uloskirjaus helpottaa kaupungin ja lautakunnan talouskirjanpitoa.

Lomituspalvelumaksujen perintään järjestely ei vaikuta. Maksut ovat ulosottokelpoisia, ja niitä on siirretty jälkiperintään ja Raahen käräjäoikeuden ulosmittaukseen. Tilallisten saatua maksettua nämä palvelut, siirretään ne lautakunnan ja kaupungin kirjanpidossa muihin saataviin.

Pyhäjärvi pitää vielä kiinni Selänteestä

PYHÄJÄRVI Jouko Lassila

Pyhäjärven kaupunginhallitus päätti joulukuun kokouksessaan hankkia edelleen ympäristötoimen ja tukipalveluyksikkö Selman palvelut peruspalvelukuntayhtymä Selänteeltä.

Pyhäjärvi muistuttaa, että kuntayhtymä voi perussopimuksensa mukaan purkautua vuoden lopussa, mikä tarkoittaa alkaneen vuoden loppua. Ennen purkautumista pitää neuvotella toiminnallinen ja hallinnollinen jat-

ko sekä varallisuuden jako tai lisärahoitus. Kuntavaltuustojen pitää päättää kuntayhtymän purkamisesta erikseen.

Pyhäjärven mukaan kuntien kesken on neuvoteltu kuntayhtymän jatkamisesta, mikä on varsinkin Pyhäjärven toive. Lokakuussa Haapajärvi ilmoitti vetäytyvänsä tästä valmistelusta ja alkavansa järjestää toimintaa isäntäkuntamallin pohjalle. Haapajärvi isännöisi kyseisiä palveluita, ja myy palvelut ostopalveluina muille. Reisjärvi ja Kärsämäki ovat kallistuneet tämän mallin kannalle.

Pohdin hiihtäjille kaupungin tuki

PYHÄJÄRVI Jouko Lassila

Pyhäjärven kaupunginhallitus päätti tukea Pohti Ski Teamin urheilutoimintaa 10 000 euron avustuksella tälle ja ensi hiihtokaudelle. Hiihtotiimi on toiminut yhdeksän vuotta ja on vaikuttanut

voimakkaasti siihen, että Pyhäjärvi on yksi Suomen vahvimmista hiihtoseuroista. Kaupunki on tukenut seuraa koko sen toiminnan ajan.

Tätä edeltävällä kaudella Pyhäjärven edustajat hiihtivät 13 arvokisojen palkintokorokepaikkaa. Paras saavutus oli Joni Mäen pariviestin olympiahopea ja olympiasprintin neljäs ja kuudes sija. Mäki voitti Suomen Cupin kokonais-

Reisjärvi mukaan Haapajärven isäntämalliin

kilvan.

Pohti Ski Teamissä tasokkaita hiihtäjiä löytyy leveä rintama. Kolme seuran hiihtäjää on miesten A-maajoukkueessa ja juniorityö on vahvaa. Tänä talvena seura tähtää SM-viestin ja pariviestin voittoon. Pohti on mukana myös Planican MM-hiihdoissa helmikuussa ja nuorten MM-hiihdoissa Vancouverissa tammi-helmikuun vaihteessa.

Pihtipudas korotti tieavustusta

PIHTIPUDAS Jouko Lassila

Reisjärven kunnanvaltuusto päätti hyväksyä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteellä olleiden ympäristöpalveluiden siirtämisen Haapajärven vetämään kuntayhteistyöhön. Mukaan on tulossa myös Kärsämäki. Ovea pidetään auki myös Pyhäjärvelle.

Pyhäjärvi sitä vastoin jatkaisi entisellä Selänteen mallilla ja vanhoilla sopimuksilla. Mini-Selänteeksi kutsuttu kuntayhteistyö hoitaisi ympäristöasiat neljän kunnan yhteistyönä.

Pihtiputaan kunnanvaltuusto hyväksyi yksityisteiden kunnossapitoavustusten määrän nostamisen 85 000:sta sataan tuhanteen euroon. Aloitteen asiassa teki Keskustan valtuustoryhmä. Perusteluina olivat kustannusten nousu ja sään muutosten teille tuoma lisärasitus.

Vuonna 2021 kunnossapitoavustusta sai Pihtiputaalla 87 tiehoitokuntaa. Ne hakivat avustusta yhteensä 200 kilometrille, joista hyväksyttiin 150 kilometriä. Tuki kilometriä kohti oli tuolloin noin 560 euroa.

HAAPAJÄRVI • KÄRSÄMÄKI • NIVALA • PIHTIPUDAS • PYHÄJÄRVI • REISJÄRVI • YLIVIESKA

NIVALA Jouko Lassila

REISJÄRVI Jouko Lassila

Vuoden 2023 2023

luonn ontuotteet ovat luonnontuotteet ovat puolukka, h aaparouskut haaparouskut ja poimulehti

Suomalainen luonto tarjoaa monenlaista puhdasta, ravintorikasta ja ilmaista herkkua ruokapöytään. Luonnontuotteet ovat arvokkaita myös kansallisen ruokahuollon ja varautumisen kannalta. Kerätessään saa samalla nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista sekä hyötyliikuntaa ja monipuolista harjoitusta eri lihasryhmille.

Arktiset Aromit ry ja Marttaliitto ovat valinneet vuoden 2023 luonnontuotteiksi marjoista puolukan, sienistä haaparouskut ja yrteistä poimulehden. Vuosittaisilla luonnontuotteiden esiin nostoilla pyritään lisäämään tietoisuutta luonnon tarjonnasta ja lisäämään luonnontuotteiden keruuta ja käyttöä. Tällä hetkellä suurin osa sadosta jää keräämättä.

PUOLUKKA

Vaccinium vitis-idaea

Puolukka on yleinen metsänpohjien varpukasvi koko Suomessa ja kaupallisesti tärkein luonnonmarjamme. Se viihtyy ja marjoo parhaiten suhteellisen avoimilla paikoilla kangasmetsissä. Marjojen poiminta-aika ajoittuu elokuun lopulta lokakuun alkuun. Ensimmäisten hallojen jälkeenkin puolukat ovat herkullisia ja kerättävissä kotitalouskäyttöön.

Puolukka on ollut hyvän säilyvyytensä ansiosta tärkeä marja pohjoisissa oloissa. Perinteisesti marjat survottiin suuriin saaveihin, joissa ne säilyivät kevääseen asti viileässä paikassa sisältämänsä bentsoehapon ansiosta. Puolukkaa voi säilöä myös monilla muilla eri tavoilla: hilloina, hyytelöinä, mehuina, kuivaamalla, pakastamalla ja kokonaisina vedessä.

Teollisuudessa puolukkaa käytetään monipuolisesti elintarvikkeisiin, alkoholijuomiin ja nykyisin myös prosessoituina marjajauheina ja -uutteina muun muassa monenlaisiin hyvinvointi- ja kosmetiikkatuotteisiin.

Pirteän raikkaat puolukat sisältävät erilaisia happoja, sokeria, vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineista erityisesti mangaania. Puolukka sisältää myös runsaasti terveysvaikutteisia yhdisteitä, joilla on muun muassa ruoansulatusta edistäviä sekä bakteerien kasvua ehkäiseviä ja tulehduksia vaimentavia vaikutuksia. Marjat kannattaa käyttää kuorineen, jotta kaikki hyvät ainesosat tulisi hyödynnettyä.

HAAPAROUSKUT

Lactarius trivialis ja L. utilis

Haaparouskut ovat yleisiä ja paljon käytettyjä ruokasieniämme. Ne kasvavat yksitellen tai pieninä ryhminä tuoreissa, sammaleisissa metsissä kuusen ja koivun seurassa. Parasta satoaikaa on elo- syyskuu.

Sienet kasvavat isokokoisiksi, laakeiksi ja ovat pinnaltaan limaisia. Heltat ovat valkeat. Jalka on lakkia vaaleampi, pitkä, pullea ja ontto. Haaparouskun lakki on violetinharmaa - harmaanruskea, tummavyöhykkeinen tai -laikkuinen. Kalvashaaparousku (L. utilis) on vaalean nahan värinen, vyöhykkeetön, solakampi ja pinnaltaan paksulimaisempi. Haaparouskujen maitiaisneste on valkoista.

Haaparouskut ovat käsittelemättöminä kirpeän makuisia ja niitä on keitettävä viisi minuuttia ennen käyttöä. Sitä voi säilöä suolaamalla tai pakastamalla. Haaparousku sopii monenlaisiin ruokiin, sienisalaatteihin, leivontaan, murekkeisiin, kastikkeisiin ja keittoihin.

Haaparouskut ovat kevyttä ravintoa, ne sisältävät energiaa vain 16 kcal/ 100g. Kivennäisaineista niissä on kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia kohtuullisesti, vitamiineista runsaasti B3, B2 ja myös D-vitamiinia. Lisäksi ne sisältävät jonkun verran c-vitamiinia, folaattia ja B6-vitamiinia.

POIMULEHTI

Alchemilla vulgaris

Suomessa yleisinä kasvavia poimulehtiä löytyy noin 30 lähes samannäköistä lajia. Poimulehdet ovat 10–50 cm korkeiksi kasvavia monivuotisia ruohoja. Kasvin tunnistaa hyvin viuhkamaisista, poimuttuneista lehdistään. Poimulehti viihtyy luontaisesti ojanpientareilla, niityillä sekä pihojen, peltojen ja tuoreiden metsäalueiden laitamilla.

Parhaimman makuiset lehdet löytyvät tuoreilta, varjoisilta tai puolivarjoisilta paikoilta. Lehtiä kerätään yleensä vain kukintaan asti, sillä kukinnan jälkeen ne sitkistyvät ja kitkeröityvät. Lehtisatokautta voi jatkaa ke-

räämällä kukinnot pois.

Poimulehden lehdet ovat herkkua salaateissa, lämpimissä ruuissa, leivonnassa ja yrttiteeaineksina ja viherjauheena niitä voi käyttää monipuolisesti. Talven varalle lehtiä kannattaa kuivattaa ja kiehautettuja lehtiä voi myös pakastaa.

Varhain keväällä maasta nousevat lehdet ovat c-vitamiinija kivennäisainepitoisiä. Poimulehteä pidetään erinomaisena antioksidanttina sen sisältämien tanniinien ja fenolien ansiosta. Se on hyväksi iholle ja limakalvoille. Perinteisesti poimulehteä on pidetty naisten yrttinä ja sitä on käytetty muun muassa kuukautisongelmiin, synnytyksissä ja vaihdevuosivaivoihin.

Poimulehden kevyt, vihertävän keltainen latvakukinto sopii koristeeksi kukkakimppujen sekaan tai vaikkapa kakkuihin, salaatteihin ja ruoka-annoksiin. Poimulehti on kaunis myös viherrakentamissa, ja ravinteikkaassa puutarhamaassa kasvi kasvaa rehevämmäksi ja näyttävämmäksi.

KUVAT: ARKTISET AROMIT RY.

UUTISET

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö kannattaa suojata katoksella koteloinnin sijaan.

Asiantuntija neuvoo:

Kannattaako ilmalämpöpumppu koteloida?

Pitääkö ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö koteloida – ja onko suojakotelosta haittaa? Daikin asiantuntija suosittelee ilmalämpöpumpulle vain katosta, sillä kotelointi voi heikentää ilmavirtausta ulkoyksikön ympärillä ja sitä kautta vaikuttaa sen suorituskykyyn.

4 kW tavallisen ilmalämpöpumpun ilmavirta on pienempi kuin 8 kW tehoisen ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikön ilmavirta.

Lämpöpumpun energiatehokkuuden kannalta on tärkeää, että ilma pääsee kiertämään ulkoyksikön ympärillä mahdollisimman esteettömästi. Kotelointi vaikka ritilöillä vaikuttaa aina ilmavirtauksiin ja voi heikentää lämpöpumpun hyötysuhdetta.

Ulkoyksikön läpi puhalletaan lämmityskauden aikana valtava ilmamäärä ja sen on päästävä virtaamaan vapaasti. Jos kotelointi rajoittaa virtausta kuluu lämmittämiseen tai kesällä jäähdyttämiseen silloin enemmän energiaa.

Tämän vuoksi ilmalämpö-

pumpun ulkoyksikön kotelointia ei suositella edes ritilöillä. Ulkoyksikön päälle voi kuitenkin asentaa sitä suoralta lumisateelta ja esimerkiksi katolta tippuvalta jäältä suojaavan katoksen. Mikäli laite on hyvin suojassa pitkän räystään alla ei edes erillinen katos ole tarpeen.

Ilmalämpöpumppu ottaa ilmaa ulkoyksikön takaa ja puhaltaa kennoston läpi virranneen ilman pois yksikön etupuolelta. Ulkoyksikön oikea etäisyys seinistä ja muista rakenteista riippuu lämpöpumpun mallista ja erityisesti sen tehosta, sillä lämmitysteholtaan noin

Lämmityksen ja jäähdytyksen mahdollisimman pieni sähkönkulutus voidaan varmistaa sillä, että ilmavirtaa ulkoyksikön lävitse ei rajoiteta.

LÄMPÖPUMPUN ULKOYKSIKÖN minimietäisyydet rakenteisiin löytyvät laitteiden asennusohjeista. Yleisesti ilmalämpöpumpuissa käytettävän ulkoyksikön on oltava vähintään 10 sentin päässä seinästä. Jos ilman virtausta rajoitetaan molemmilta puolilta, on ulkoyksikkö asennettava vielä väljemmin: silloin sivuille olisi hyvä jättää vähintään 5 senttiä,

laitteen taakse 15 senttiä ja eteen puhallussuuntaan vähintään 30 senttiä tilaa.

Osviittaa toimivasta koteloinnista antaa suurten kohteiden VRV-järjestelmien ulkoyksiköitä varten suunniteltu ääntä vaimentava kotelo, joka on huomattavasti itse ulkoyksikköä suurempi. Kotelo on suunniteltu siten, että se vaimentaa melua jopa 10 desibeliä, mutta ilmavirtaus ja sitä kautta ulkoyksikön kapasiteetti on pyritty pitämään mahdollisimman lähellä samaa kuin vakio-olosuhteissa.

Erittäin tuulisissa oloissa kannattaa harkita tuulensuojan asentamista laitteen sivulle tilanteissa, joissa esimerkiksi mereltä tuulee usein suoraan kohti ulkoyksikköä.

RAKSA & REMPPA

Ilmalämpöpumpun

K ä r s ä m ä k i Kärsämäki

Asuinpaikkana Kärsämäki on turvallinen ja luonnonläheinen. Lapsille kunta tarjoaa vakaan ja luonnonläheisen kasvuympäristön Kunnassa on kohtuuhintaisia vaihtoehtoja asumiseen - halusit sitten rakentaa itse tai asua vuokralla. Meiltä voit hankkia myös uuden omakotitalon asumalla omaan kotiin -mallilla jolloin yhdistät kätevästi omistusasumisen ja vuokra-asumisen edut Etätyömahdollisuudetkin ovat hyvät, jokaiseen talouteen saa vähintään 100 megan valokuituyhteyden kohtuullisilla kustannuksilla Kärsämäellä on hyvät palvelut ja monia mahdollisuuksia osallistua Tunnettuja tapahtumia on etenkin kesäisin ja katukuvaa värittää mm Ars Kärsämäki

Kärsämäen tonttipörssi karsamaki.fi/tonttiporssi

Asuntohaku keskustan vuokra-asuntoihin www.karsamaenasunnot.fi/

Kärsämäki on valittu 2020 Suomen yrittäjäystävällisemmäksi kunnaksi, ja sijoittui kolmanneksi vuonna 2022! Se jos mikä osoittaa kunnan erinomaista suhtautumista yrittäjyyteen!! Kärsämäki tarjoaa yrityksille aidosti kannustavan toimintaympäristön Kunta voi rakentaa yrityksille toimitiloja tai vaikkapa vuokrata tilaa toimistohotellista sekä antaaa a neuvontaa a rahoitukseen, rekr ytointiin ja koulutukseen liittyvissä asioissa Kunnassa toimii useita innovatiivisia ja ennakkoluulottomia kasvuyrityksiä, jotka tuovat työtä lähiseudun asukkaille ja tarvitsevat jatkuvasti lisää osaavaa henkilökuntaa

Onko kotisi ilmanvaihto kunnossa?

Sisäpuolelta huurtuvat ikkunat, paksu sisäilma tai vedontunne voivat kieliä siitä, että kodin ilmanvaihdossa on jotain häikkää.

Jos poistoilmanvaihto ei toimi, kosteutta kertyy sisäilmasta rakenteiden pinnoille ja syvemmälle eristekerroksiin, joista vaurioitumisen syntymistä ja etenemistä on vaikeampi huomata.

IKKUNAN SISÄPINNAN HUURTUMINEN on merkki siitä, että sisäilmassa on liikaa kosteutta ja/tai ilmanvaihto ei toimi oikein. Hetkellisesti ilmiö on tuttu kylpyhuoneesta, mutta tavallisissa oleskelutiloissa ikkunoiden ei pitäisi huurtua.

neisena. Ylipaineisuutta pitää välttää, sillä silloin poistoilmanvaihto ei ehdi kuljettamaan kaikkea kosteutta poistoilmakanavaa pitkin, vaan osa kosteudesta siirtyy rakenteisiin.

Myös huonetilojen lämpötilan pitää olla riittävä ja suuntautua tarpeeksi myös ikkunoiden alueelle, jotta ikkunapinta pysyy huurteettomana.

ongelmilta vältytään, ilmanvaihdon pitää olla päällä, sitä pitää huoltaa ja se pitää olla säädetty oikein. Jo yhdessä talvessa voi saada paljon vahinkoa aikaiseksi, jos ilmanvaihtoa säätäessä ei ole ymmärrystä, mikä on riittävä ilmanvaihdon määrä, mihin kaikkeen ilmanvaihto vaikuttaa ja mikä kaikki vaikuttaa ilmanvaihtoon.

Talvella energiankulutuksen huippukuukausina voi tulla mieleen laittaa kiinni sähköä vievä ilmanvaihtokone tai tukkia ilmanvaihtoventtiilit. Huonosti toimiva ilmanvaihto voi kuitenkin aiheuttaa monenlaisia ongelmia rakennukselle ja sen asukkaille.

Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia ja kosteutta se-

kä tuoda tilalle raikasta, puhdasta ilmaa. Poisto- ja tuloilmanvaihto kulkevat käsi kädessä: kun toisen toiminta estetään, kokonaisuus ei toimi niin kuin sen pitäisi.

MISTÄ SITTEN TIETÄÄ , että kodin ilmanvaihto ei ole kunnossa?

Jos tuloilmaa tulee rakennukseen, mutta poistoilmanvaihto ei toimi, epäpuhtaudet kertyvät sisäilmaan eikä tila tuuletu. Kun kodin sisäilma ei vaihdu riittävästi, sen hiilidioksidipitoisuus nousee, mikä voi saa-

da asukkaat oireilemaan: on päänsärkyä ja väsyttää jatkuvasti.

Tähän voi havahtua esimerkiksi suljetun oven takana tehdyn etätyöpäivän tai nukutun yön jälkeen: huoneen ilma on pysähtynyttä ja paksua, eikä hajukaan ole raikas. Kun tällaista ilmaa on hengittänyt monta tuntia, olo ei ole kovin virkeä.

Poistoilmanvaihdon tärkeä tehtävä on myös ihmisistä ja elämisestä, kuten peseytymisestä ja pyykin kuivatuksesta, syntyvän kosteuden poiskuljettaminen.

Jos näin käy, ensimmäisenä on syytä varmistaa, että ilma pääsee kiertämään ikkunoiden pinnoilla esteettä – jotta ikkunan edessä ei esimerkiksi ole verhoja. Kosteus saadaan hallintaan riittävällä poistoilmanvaihdolla ja korvausilman hallitulla saannilla esimerkiksi erillisten tuloilmaventtiileiden kautta.

Kaksikerroksisissa asunnoissa, joissa on melko avonainen portaikko, huuruun voivat mennä yläkerran ikkunat. Syynä on riittämätön poistoilmanvaihto: yläkertaan syntyy ylipaine ja huoneilmaa virtaa tavanomaista enemmän ikkunan välitilaan.

Riittävä ilmanvaihto poistaa kosteutta poistoilmanvaihdon kautta, kun järjestelmä toimii hieman alipai-

Jos vanhan ikkunan uloimman lasin sisäpinta eli ikkunalasien välitila huurtuu, syynä on kostean huoneilman pääsy ikkunapuitteiden väliseen tilaan. Se aiheutuu usein sisäikkunan huonosta tiivistyksestä.

Pieni mutta tärkeä teko on myös sulkea ikkunapuitteiden ikkunalukot ja huolehtia, että ikkunan välitila pääsee tuulettumaan – hyvä tiivistäminen ei tarkoita tuuletuksen estämistä.

JOS KODIN POISTOILMANVAIHTO on päällä mutta tuloilmaa ei tule riittävästi, rakennuksesta poistuva ilma aiheuttaa rakennukseen tavoitetilaa suuremman alipaineen. Tätä tapahtuu esimerkiksi kohteissa, joissa koneellinen poistoilmanvaihto imee ilmaa tehokkaasti mutta tuloilmaa ei ole saatavilla.

Liiallinen alipaine ”vetää” ilmaa sisätiloihin mitä reittejä tahansa: esimerkiksi lattianrajassa voi olla vedontuntua, jos ilmaa tulee rakenteiden läpi tai lattiaan tehtyjen läpivientien, kuten vesiputkien ja lattiakaivojen, reunoilta.

Ei-hallitusti sisälle rakenteista tuleva ilma on epäpuhdasta, ja sen mukana voi tulla myös ei-toivottuja hajuja, kuten kellarinhajua. Epäpuhdas sisäilma kasvattaa riskiä sisäilmaongelman syntymiselle.

Jotta sisäilma- ja kosteus-

Ikkunat yli 50 vuoden kokemuksella Meiltä saat myös asennuspalvelun. Mittaus ja Asennus / Arilehto Keijo 040 7749 450

Ullavantie 10, 69600 Kaustinen puh. 06 8612 809, 040-724 3350

RAKSA & REMPPA

Kalastonhoitomaksuista kertyi 9,3 miljoonaa euroa

Kalastajat lunastivat viime vuonna 266 700 kalastonhoitomaksua. Lakisääteinen maksu jää edelleen suurelta osalta kalastajista maksamatta, arvioi Metsähallitus.

MAA- & METSÄTALOUS

Kalastonhoitomaksu on pakollinen kaikille 18–64-vuotiaille kalastajille, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta Vapaa-ajankalastus-selvityksestä on pääteltävissä, että maksuvelvollisia on huomattavasti enemmän kuin maksajia.

– Valitettavasti tilastojen valossa näyttää siltä, että syystä taikka toisesta kalastonhoitomaksu jää monilta maksuvelvollisilta suorittamatta. Arvioimme, että vain hieman yli puolet heistä maksaa maksun tällä hetkellä, erikoissuunnittelija Jaakko Haapakoski Metsähallituksesta sanoo. Kalastonhoitomaksuista kertyi viime vuonna 9,3 miljoonaa euroa. Vuosimaksujen määrä laski edellisvuodesta viisi prosenttia. Viikko- ja vuorokausilupien määrä sen sijaan lisääntyi kymmenellä prosentilla.

Varat käytetään kalavesien ja kalastuksen hyväksi kalastuslain mukaisesti. Edellisen vuoden kalastonhoitomaksuista 32 prosenttia jaettiin korvauksina kalavesien omistajille, 21 prosenttia kalavesien hoitoon ja valvontaan, 16 prosenttia neuvontaan, 12 prosenttia kalatalousalueiden toimintaan, yhdeksän prosenttia tutkimukseen ja kalastuslain toimeenpanoon, seitsemän prosenttia maksun keräämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja kolme prosenttia muihin kuluihin, kuten kalatalouden rekisteriin.

KALASTONHOITOMAKSUN VOI HANKKIA ilman palvelumaksua suoraan Metsähallitukselta eli Eräluvat-kaupasta, -sovelluksesta, palvelunumerosta tai luontokeskuksista. Lisäksi viralliset lupamyyjät, kuten R-kioski ja useat liikkeet eri puolilla Suomea myyvät kalastonhoitomaksua kolmen euron palvelumaksulla. Näistä liikkeistä kalastaja saa mukaansa paperisen lupatositteen eli niin sanotun kalastuskortin.

Yli 500 luonnossa liikkujan toimintaan puututtiin

Metsätilamarkkinat vuonna 2022:

Kuumin kasvu rauhoittui

Metsätilakauppoja tehtiin vuonna 2022 edellisvuotta vähemmän koko maassa mutta erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Euroilla mitattuna markkina kuitenkin kasvoi muualla paitsi Lapissa. Kaupan kohteena olleen metsätilan koko oli keskimäärin 35 hehtaaria ja arvo 158 000 euroa.

Suomen Sijoitusmetsät Oy:n ja Maanmittauslaitoksen tilastoista ilmenee, että viime vuosina kiihtynyt metsätilamarkkina rauhoittui vuonna 2022. Tämä näkyi erityisesti myytyjen tilojen kauppamäärissä, jotka laskivat koko maassa yhdeksän prosenttia. Eniten kauppamäärät vähenivät prosentuaalisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.

messa, 29 prosenttia. – Vuonna 2022 myydyillä tiloilla oli keskimäärin kahdeksan prosenttia enemmän puuta kuin edellisvuonna myydyillä. Tämä osaltaan kasvatti euromääriä. Kaupan kohteena olleilla tiloilla puuston tilavuus oli keskimäärin 102 kuutiota hehtaarilla, Viitanen sanoo.

näkyvämpi. Ammattimaisia metsäsijoittajia ovat muun muassa metsärahastot, sijoitusyhtiöt sekä ammattimaisesti hallinnoidut ja laajenevat yhteismetsät.

– Ammattimaisten ostajien osuus metsätilakauppojen kappalemääristä kasvoi vuoden aikana koko maassa 43 prosenttiin ja euroissa mitattuna jopa 56 prosenttiin. Osuus oli suurin Väli-Suomessa, noin puolet kauppojen lukumäärästä ja peräti 66 prosenttia kauppojen arvosta, Viitanen sanoo.

– Yleinen taloudellinen epävarmuus ja korkotasojen nousu alkoivat hillitä pitkään jatkunutta ja erittäin voimakasta metsätilojen kysyntää. Metsätiloja myös tuli myyntiin vähemmän kuin vuonna 2021, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen

Metsäkiinteistöjen hintatason muutosta kuvaava Suomen Sijoitusmetsät Oy:n markkinahintaindeksi jatkoi nousuaan vuonna 2022 mutta edellisvuotta rauhallisemmin. Vuonna 2021 hinnat nousivat ennätyksellisen nopeasti, liki 11 prosenttia.

– Vuoden 2022 aikana hintataso nousi koko maassa 8,3 prosenttia. Väli-Suomessa nousu jatkui hieman alle kymmenen prosentin vauhdissa. Lapissa nousua oli vain 4,6 prosenttia.

Metsähallituksen erävalvonta paljastaa, että 368 henkilöä rikkoi lakia luonnossa liikkuessaan ja 169 henkilöä narahti tarvittavien lupien puutteesta. Tiedot ovat järjestelmästä saatuja ennakkotietoja, jotka varmistetaan alkuvuonna. Lisäksi kaikki loppuvuoden tarkastukset eivät välttämättä ole vielä päivittyneet. Lopullinen rikkeiden määrä voi siis olla ilmoitettua korkeampi.

VAIKKA KAUPPOJEN LUKUMÄÄRÄ laski, myytyjen tilojen kokonaisarvo kasvoi koko maassa 18 prosenttia. Suuralueittain tarkasteltuna markkina pieneni vain Lapissa. Eniten markkina kasvoi Etelä-Suo-

VIITANEN ARVIOI , että markkinoiden epävarmuus vaikutti erityisesti ei-ammattimaisten metsätilan ostajien toimintaan.

Arviota tukee se, että ammattimaisten metsäsijoittajien rooli markkinoilla oli aiempaa selvästi

Viitanen jatkaa kertomalla, että viime vuosina inflaatiota enemmän nousseet puun kantohinnat ovat tukeneet metsäkiinteistöjen positiivista hintakehitystä. Hän näkee, että kiinteistöjen rauhoittunut hintojen nousu tuo markkinoille vakautta. – Myyjillä sen enempää kuin ostajillakaan ei ole aihetta huoleen. Hintojen nousun rauhoittuminen on kaikkien toimijoiden kannalta hyvä asia. Myyjille hyvää on se, että hinnat ovat edelleen korkealla mutta mahdollista kiinteistön myyntiä ei enää tarvitse lykätä rajun hinnannousun toivossa.

MAA- & METSÄTALOUS

Yli sata tapausta johti sakkovaatimuksiin, 44 rikesakkoon ja 42:sta kirjattiin rikosilmoitus. Muut selvisivät huomautuksella.

Erätarkastajat ja valvojat tarkastivat valtion alueilla noin 10 000 luonnossa liikkunutta kulkijaa vuoden 2022 aikana. Heistä suurin osa oli kalastajia ja metsästäjiä, mutta erävalvonta tarkasti myös retkeilijöitä ja valvoi maastoliikennettä.

Erävalvonta oli jälleen vilkkaimmillaan kesällä ja syksyllä, jolloin eränkävijöitä ja muita luonnossa liikkujia tarkastettiin kuukausittain tuhatkunta. Kesällä erävalvontaa pitävät kiireisenä kalastajat ja retkeilijät, syksyllä metsästäjät. Erävalvonta tarkasti noin 3 100 kalastajaa tai heidän pyydyksiään ja 3 500 metsästäjää.

Tarkemmat tiedot valvonnassa paljastuneista uusista ilmiöistä kerätään vuosittaiseen erävalvontaraporttiin, joka julkaistaan alkuvuonna 2023.

MAA- & METSÄTALOUS

Eero Parkkila p. 040 540 9416

Haapajärvi - Reisjärvi - SieviLestijärvi - Toholampi - Halsua

Marko Vilppola p. 040 842 9024

Nivala - Kärsämäki - YlivieskaKannus - Kokkola

Marko Siekkinen p. 044 769 4886

Pyhäjärvi - Pihtipudas - KinnulaKivijärvi - Viitasaari

Pertti Engman p. 040 759 2532

Haapavesi - Pulkkila - PiippolaOulainen - Pyhäntä

Ari Poutiainen p. 0400 509 543

Vihanti - Ruukki - Rantsila - LiminkaTemmes - Tyrnävä - Muhos - KestiläVaala - Utajärvi

Ilpo Huovinen p. 044 769 4880 Kiuruvesi - Vieremä - Pielavesi - Iisalmi

Biotalousalan teettämä selvitys:

Huoltovarmuus vaatii nopeita panostuksia vähäliikenteiselle tieverkolle

Taloustutkimuksen tuoreen selvityksen mukaan huoltovarmuuskriittisten kuljetusten kustannukset lähes kaksinkertaistuvat vuoteen 2025 mennessä, ellei vähäliikenteisten teiden ja niiden siltojen ylläpidosta ja korjauksista huolehdita.

& METSÄTALOUS

Vähäliikenteisen tieverkon merkitys huoltovarmuudelle on korostunut Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin myötä. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä kohdistaa merkittävät paineet kotimaisen puun ja turpeen käytön lisäämiselle, mikä heijastuu vähäliikenteisille teille kasvavina kuljetussuoritteina.

Taloustutkimus selvitti vähäliikenteiselle tieverkolle

kohdistuvan, kasvavan kuljetussuoritteen vaikutuksia allekirjoittaneiden tahojen toimeksiannosta. Selvitys kattaa huoltovarmuuskriittisinä aloina paitsi energiaja metsäteollisuuden myös elintarviketeollisuuden ja maatalouden merkityksen.

SELVITYKSEN MUKAAN liikennesuoritteen määrä ja kuljetusten yksikkökustannukset nousevat voimakkaasti. Ainespuun kuljetuskustannukset nousevat nykytasosta 63 %, energiapuun 98 %, hakkeen ja purun 59 % vuoteen 2025 mennessä.

Vastaavasti maataloustuotannon kuljetuskustannukset nousevat 54 %. Kuljetuskustannusten kasvuun vaikuttaa paitsi yksikkökustannusten nousu, myös liikennesuoritteen määrän kasvu. Liikennesuoritetta kasvattaa kuljetusmäärien nousu, kuljetusetäisyyksien kasvu sekä siltojen ja teiden kantavuusrajoitusten aiheuttamat kiertoreittien lisäkilometrit.

Nykytilanteessa tulisi panostaa huoltovarmuuteen.

AINOASTAAN TURPEEN kuljetuskustannusten arvioidaan pysyvän nykyisellään (1 %) johtuen energiaturpeen käyttömäärän romahtamisesta.

Selvityksen mukaan nykytilanteessa tulisi panostaa huoltovarmuuteen ja hillitä huoltovarmuuskriittisten kuljetusten kustannusten voimakasta nousua.

Perusväylänpidon määrärahoista tulee kohdentaa jatkossa vuosittain vähintään 310 miljoonaa euroa vähäliikenteisen tieverkolle erityisesti huomioiden painorajoitettujen siltojen korjaukset.

MAA-

Kaatumisen voi ehkäistä pienillä teoilla

Joka kolmas suomalainen liukastuu talven aikana

Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, joista reilu kolmannes on erilaisia kaatumisia ja liukastumisia. Liukastumisia voi ehkäistä omalla toiminnalla.

Jäisten kelien aikana liukastumiset ja kaatumiset lisääntyvät huomattavasti. Talven aikana joka kolmas suomalainen liukastuu ainakin kerran.

– Tärkeintä on keskittyä liikkumiseen, sillä liukastuminen voi tapahtua yhtä hyvin sisällä kuin ulkonakin. Liukastumisia voi välttää omilla toimilla ja valinnoilla. Huolellisuus ja valppaus ovat avainasemassa arjen liikkumisessa, sanoo Punaisen Ristin terveyden edistämisen suunnittelija Saara Aakko

1. Valitse kengät kelin mukaan.

Kengät vaikuttavat pystyssä pysymiseen. Piikkikorot ja sileäpohjaiset kengät ovat liukkaille keleille huonoimmat. Kiinnitä kenkien valinnassa huomiota kantaan, pohjamateriaaliin ja pohjan kuviointiin.

2. Käytä liukuesteitä. Liukuesteet ehkäisevät liukastumista tehokkaasti. Ota kauppaan mukaan ne kengät, joiden kanssa ajattelit esteitä käyttää. Liukuesteiden lisäksi myös

nastakengät ovat oiva valinta liukkaille.

3. Varaa aikaa matkoihin. Joka kuudes liukastuminen johtuu kiireestä, jolloin asiat jätetään viime tippaan. Kiire vaikeuttaa ennakointia, varautumista ja etukäteissuunnittelua, jotka ovat kaikki tärkeitä liukastumisen ehkäisyssä.

4. Tarkista jalankulkusää. Jalankulkijalle erityisen vaarallinen keli on silloin, kun jään päällä on vettä tai lunta. Ilmatieteen laitos an-

taa varoituksia jalankulkusäästä. Tarkista varoitukset ennen ulos lähtemistä ja varaudu sen mukaan.

5. Anna palautetta kunnossapidosta. Pihojen ja katujen lumien auraus, hiekoitus ja valaistus vaikuttavat turvallisuuteen talvikeleillä. Jos näissä on puutteita asuintalosi tai työpaikkasi piha-alueilla, anna palautetta huoltoyhtiölle.

6. Keskity kävelemiseen. Tarkkaamattomuus aiheut-

taa kaatumisia, kun huomio on liikaa jossain muussa kuin kävelyyn keskittymisessä – esimerkiksi puhelimessa. Silloin ei ehdi varoa hiekoittamattomia, epätasaisia ja liukkaita kohtia.

7. Huolehdi kunnostasi ja vireystilastasi. Väsyneenä ja alivireiseinä tarkkaavaisuus heikkenee ja liukastumisalttius kasvaa. Hyvä yleiskunto, lihasvoima ja tasapaino auttavat pystyssä pysymiseen kaiken ikäisillä.

Pysy pystyssä -kampanjaa vietetään jälleen 16.–29.1.2023. Kampanja muistuttaa, että liukastumisia voi vähentää omilla toimilla ja valinnoilla. Sen avulla pyritään vähentämään liukastumisista ja murtumista aiheutuvaa terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia.

KUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY / SUOMEN PUNAINEN RISTI

UUTISET

Kyykyillä

Kyykk yliike on mitä parhainta toiminnallista lihaskuntoharjoittelua. Pelkästään oman kehon painolla tehdyt k yyk yt harjoittavat tehokk aasti reiden etu- ja tak aosan sek ä pak aran seudun lihasvoimaa. Lisäksi kyykkyliikkeissä harjaantuvat kesk ivar talon lihakset sek ä lonkk a-, polvi- ja nilkk anivelten liikkuvuus. Kyykkyharjoittelua voi tehdä niin työpaik alla kuin kotona, se tauottaa hy vin jopa paik allaan oloa ja istumista. Valitse seuraavista k yyk yistä itsellesi parhaiten sopivat

1 S YVÄKYYKKY YV

lisää lihasvoimaa

KYYKKYTES T I:

Testaa alaraajojen lihasvoimaa

Kyyk isty niin sy välle, että sormenpäät koskettavat lattiaan. Tee niin monta k yykk yyn-ylösliikettä kuin tasaiseen tahtiin jaksat, enintään kuitenk in 50 ker taa.

22. 2 A S KELKYYKKY

AKYYKKY

5. H AA R

Seiso lantion levyisessä haaraasennossa, jalkaterät ulospäin kier tyneenä. Kyykkyyn mennessä ä pidä alaselkä suorana ja anna var talon k allistua reisien väliin Tarkista, etteivät polvet painu sisäänpäin. Pidä kädet selän takana sormet ristikkäin. Tee 10–15 toistoa.

eveä haara-asento, jalkaterät rinnakkain. Kyykisty

O ta l allisesti niin syvään kyykkyyn kuin lonkka- ja polvini rauhasi liikkuvuus antaa myöten. Kyykkyyn mennessä velesi alaselkä suorana ja anna var talon kallistua reisien en pidä n. Tarkista, etteivät polvet painu sisäänpäin. To n. oista väliin. kyliikettä 8–12 ker taa (1 sarja) Kun lihahas- kyyk masi kehittyy, voit tehdä 2–3 sarjaa. a. voima äli harjoittelun alkuvaiheessa tarvit Mikäukea tasapainosi tai alaraajoajojen set t k voiman avuksi, voit aloi oittaa lihas kyykyt kevennettynä nä syväk erkiksi ottaen tuke kea esime sta. tuolis

Askelkyykkyyn mennessä kallista var taloa lonkista eteenpäin ja säilytä alaselässä normaali lannenotko. K atso, että eteen askeltavan s jalan nilkk a, polvi- ja lonkk anivel ovat linjassa ja molemmat polvet osoittavat eteenpäin. Pidä paino pääosin etummaisella jalalla. Tee kummallakin jalalla aluksi 5 askelkyykkyä, myöhemmin harjoittelun edetessä 10 toistoa.

4 YH D ENJALAN KYYKKY

Seiso kapeassa haara-asennossa. Aloita kyykkyliike kallistamalla var talo eteenpäin ja ojenna toinen jalka taakse suoraksi. Kouk ista sen jälkeen tuk ijalan polvea niin, että polvikulmaksi tulee noin 90 astetta. Jännittämällä taakse ojentuvan jalan pakaralihasta saat tasapainotettua liikettä. Säilytä alaselän keskiasento koko liikkeen ajan. n.

Ojenna tukijalka suoraksi ja i tuo toinen jalka viereen. en. Toista kyykkyliike toisella jalalla. Tee 10–15 toistoatoa.

3. I S T UM I N EN T UOL I LLE J A I STUMASTA NOUSU SU Seiso jalat leveässä haara-asennossa. Istuessa alas kallista var talo eteenpäin lonkista ja vie pakaroita taakse. Istumaan mennessä lonkat ja polvet koukistuvat. Istumaan nousussa kallista var talo eteenpäin lonkista ylös noustessa liike alkaa polvien ojentamisella jonka jälkeen lonkat ojentuvat ja ojenna koko var talo suoraksi. Voit tehdä myös harjoituksen ilman tuolia niin, että pysä pysäytät liikkeen polvien ollessa 90 asteen kulmassa (suorakulma) Tee 10–15 toistoa

7. K EPP I KYYKKY

Seiso k apeassa haara-asennossa. Aseta keppi selän taakse niin, että se on k iinni tak araivossa lapojen välissä sekä ristiluussa. K allista var taloa eteenpäin lonkista ja kyykisty polvet suorassa j kulmassa. Palaa tak aisin pystyasentoon. Säilytä p selän keskiasento liikeen ajan. Tee 10–15 keen toistoa.

6. N O STO

O ta tangosta hieman

, säilytä alaselässä luontainen lannenotko. Har tiat pysyvät selvästi tangon et

a niin k auan kuin tanko on polven tason alapuolella. Polven tason yläpuolelta reidelle vedä tankoa reiden etupintaa pitk in. Pidä var talon paino koko jalk apohjilla, k atse eteen tai hieman ylös. Aloita nostoliike ojentamalla polvet ja lonk at, lopuksi ojenna koko var talo pystysuoraksi. Tee 10–15 toistoa.

Muista, että alkoholi voi vaikuttaa vielä seuraavan aamun ajokykyyn. Krapulassa on syytä kiinnittää omaan ajokuntoon erityistä huomiota.

Humalaisen kuljettajan kyytiin nousta EI

Liikenneturvan kysely kertoo, että suomalaiset tiedostavat alkoholin ajokykyä heikentävän vaikutuksen. Kuitenkin lähes puolet olisi, tilanteesta riippuen, valmis nousemaan alkoholia juoneen kuljettajan kyytiin, jos tämän päihtymys jää alle rattijuopumusrajan.

alle rattijuopumusrajan.

LIIKENNE

Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia alkoholista ja ajokyvystä. Lähes jokainen vastanneista tiesi, että ajaminen päihtyneenä heikentää ajokykyä – myös silloin, kun promillet jäävät

Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara muistuttaa, että rattijuopumusraja ei ratkaise sitä, onko kuljettaja turvallinen vai turvaton. Alkoholi lisää aina liikenteen riskejä.

– Alkoholi vaikuttaa edelleen liian monen tieliikenneonnettomuuden taustalla. Vuonna 2021 tielii-

kenteen alkoholionnettomuuksissa kuoli 41 ja loukkaantui 336 ihmistä. Jo pienemmätkin alkoholimäärät huonontavat ajokykyä. Vaikutukset vain korostuvat, jos mukana on väsymystä, flunssaisuutta tai vastaavaa. Päihteiden suhteen on liikenteeseen vain yksi viesti: jos otat, et aja, Elovaara tähdentää.

LIIKENNETURVAN KYSELYSSÄ selvitettiin myös valmiutta mennä päihtyneen kuljettajan kyytiin. Humalaltaan rattijuopumusrajan ylittävän kuljettajan matkaan olisi valmis lähtemään vain pieni kourallinen. Jos kuskin päihtymys ei ylitä rattijuopumusrajaa, olisi tilanteesta riippuen lähes puolet valmis

astumaan autoon.

– Jokainen tietää alkoholin vaikutukset liikenteessä. Päihtynyt kuljettaja on riski ennen kaikkea itselleen ja matkustajille.

Jos kuljettaja on ottanut, miksi kyytiin olisi valmis lähtemään? Selväpäisyyden edellyttäminen kuskilta ei ole tiukkapipoisuutta vaan valinta, jolla tuetaan

Akun loppuminen kesken ajon pelottaa sähköautoilijoita

kesken ajon.

If uudisti tänä vuonna autovakuutusta ja selvitti sitä ennen nykyisten ja potentiaalisten sähköautoilijoiden suurimpia huolia asiakaskyselyllä. Suurimmaksi huolenaiheeksi nousi selvästi sähkön loppuminen

Vahinkotilastoista selviää, että sähkön loppuminen ei kuitenkaan ole kovin suuri riski sähköautoilijalle. Täyssähköautoja ei esimerkiksi hinata sen enempää kuin hybridejäkään.

– Huoli on ymmärrettävä, mutta sähköautojen hinaaminen esimerkiksi rengasrikkojen vuoksi on yleisempää kuin akun loppumisen vuoksi, ker-

too Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Eero Färkkilä

Jos sähkö kuitenkin loppuisi kesken ajon, kaskoihin kuuluva hinausturva auttaa myös sähköautojen virran loppuessa.

Tilastoista nähdään, että yleisesti täyssähkö- ja hybridiautoja hinataan hieman useammin kuin bensa-autoja. Hinausten korkeampi mää-

rä johtuu pääasiassa siitä, että niissä on enemmän uutta teknologiaa.

– Tämä on nähtävissä jo Suomessa, mutta myös Norjassa, jossa autokannan sähköistyminen on paljon pidemmällä, selventää Färkkilä.

SÄHKÖAUTOJEN HINAUKSESSA pitää käyttää kokenutta ammattilaista. Luotettavan

päihteetöntä liikennettä. Asiaan kannattaa puuttua rohkeasti ja varmistaa, että ratin taakse mennään vain selvin päin. Taksin tilaaminen tai auton avainten nappaaminen voi olla tärkeä liikenneturvallisuusteko. Kaverikin varmasti kiittää tästä viimeistään seuraavana päivänä, Elovaara teroittaa.

hinauksen voi tilata vakuutusyhtiön kautta.

– Vääränlaisella kalustolla voi ajoneuvoille aiheuttaa vahinkoa. Kannattaa tilata mieluummin hinausauto paikalle kuin säätää kaverin kanssa, Färkkilä kommentoi.

Kun kaskoasiakas tilaa hinauksen If Avusta, häneltä ei peritä hinauksesta omavastuuta.

KUVA: NINA MÖNKKÖNEN / LIIKENNETURVA

AUTOT &

AUTOT & LIIKENNE

Jopa joka kuudes lähtee igluautolla liikenteeseen

– Mieluummin vaikka myöhästyy kohteesta kuin lähtee liikenteeseen ilman, että näkee kunnolla. Niemi jatkaa.

Joka kuudes suomalainen myöntää, että kiireessä puhdistaa auton tuulilasiin vain kurkistusluukun ennen liikkeelle lähtöä.

Vaikka ei olisi kiirekään, silti joka kahdeksas suomalaisista kertoo jättävänsä auton katon putsaamatta lumesta. Tämä saattaa aihe uttaa vaaratilanteen, kun lumi pöllähtää auton katolta takaa ajavan tuulilasiin. Pahimmassa tapauksessa katolta saattaa lentää isompi jäälevy, joka vaurioittaa takana tulevaa.

Kiire ja liikenne ovat huono yhdistelmä. Ajajan stressitaso lisääntyy entisestään, kun yhtälöön lisää vielä puhdistamattomat ikkunat.

Jos auton katolle on vaikea ylettää, kannattaa hankkia teleskooppivartinen lumiharja, jonka avulla auton katon saa putsatuksi. Kannattaa

myös miettiä onko autolla asiaa liikenteeseen, jos auton putsaus ei onnistu.

AUTON ESILÄMMI-

TYS auttaa sen putsaamiseen lumesta ja jäästä. Sisäilmapuhaltimet auttavat pitämään ikkunalasit kirkkaina. Niiden asetukset kannattaa opetella hyvin etukäteen ja säätää oikeiksi ennen liikkeelle lähtöä. Jos puhaltimia pitää alkaa säätämään kesken ajon, saattaa huomio herpaantua liikenteestä.

VARAA LÄHTÖAIKAA

enemmän, kun taivaalta tupruttaa lunta tai ilma on painunut pakkaselle.

– Niin kiire ei saa olla, ettei autoa ehdi puhdistaa kunnolla, huomauttaa Liikenneturvan tiimipäällikkö Tomi Niemi

AUTOT & LIIKENNE

5. Kun joudut numeron 1 sääntö numero 3 muuttuu takaisin alkuperäiseksi.

Voit siirtyä vain numeroon, joka on suurempi kuin numero, jossa olet.

olet.

Ruisräikkä

- Runoilija Eino Leinon kuulumiset tuonpuoleisesta

•Kirjoittanut: Markku Hernetkoski

•Ohjaus ja skenografia: Markku Hernetkoski

•Valosuunnittelu: Henri Pyy

•Äänisuunnittelu: Sinikka Isoniemi

•Nuket: Markku Hernetkoski, Marko Heikura, Satu Husu, Ralina Matikainen

•Kampausten ja maskeerauksen suunnittelu: Riikka Hakamäki

•Tarpeiston valmistus: Marko Heikura, Satu Husu, Ralina Matikainen

•Näyttämöllä: Perttu Hallikainen ja Teija Töyry

Kajaanin kaupunginteatterin esitys Ruisräikkä vierailee Haapajärvellä maanantaina 30.1.2023. Näytelmä nähdään Haapajärven monitoimitalolla

klo 18.00.

Eletään vuotta 2023. Eino Leino asustaa huoneessa, jota ikuisuudeksi kutsutaan. Runoilijan viitta on pantu komeroon. Päivät täyttyvät keksintöjen nikkaroinnista ja seurustelusta ystävien kanssa. Kerrankin on aikaa… Ikuisuuden huoneessa

Tatu ja Patu, Tatu ja elämä ja teot eläm ja teo

Einon seurana ovat lausuja Yrjö Jyrinkoski, näyttelijä Ella Eronen ja Oulujärven kalastaja Martti sekä taloudenhoitaja Marjatta. Eräänä aamuna tuonpuoleisen leppoisa rauha rikkoutuu, kun arvovaltaiselta taholta saapuu kirje, tilaus, jota ei voi ohittaa.

Ruisräikkä on lajityypil-

tään harvinainen aikuisten nukketeatteriesitys. Siinä ylevät runojen aatokset, lapsuuden leikit sekä kepposet kilpailevat tasaväkisesti huomiosta.

Liput esitykseen ennakkoon Haapajärven kirjastosta, Kauppakatu 19, ja 30 min. ennen esitystä ovelta, Opintie 2.

Alkuperäisteos:

Aino Havukainen ja Sami Toivonen Ohjaus ja dramaturgia: Sami Rannila Näyttelijät: Nestori Kyyrä, Kalle Tulander Pukusuunnittelu: Anniina Kuula Lavastussuunnittelu: Niina Suvitie Musiikki: Kari MäkirantaMaskisuunnittelu: Minna Pilvinen Lavastuksen valmistus: Mikko Saaristo Tarpeisto ja nuket: Nanna Mäkinen Ompelijat: Kaarina Kopola, Kirsi KiiskijärviValo- ja äänisuunnittelu: Kristian Uusitalo Tuottaja: Harri Helin

On tullut aika raottaa salaisuuden verhoa. Lavalle saapuvat Nouhau-säätiön Noubel-mitalipalkitut tutkijat Tatu ja Patu. Kuinka heistä tuli keppi-ihmisharrastajia ja kuinka vaikea oli Tatun ja Patun teini-ikä? Millainen

on Outola - ihanuuksien ihmemaa – heidän itsensä kertomana ja muiden kuvittelemana? Myös Tatun ja Patun lapsuudesta kerrotaan totuuksia ihmisjärjelle käsittämättömin keinoin.

Tatu ja Patu, elämä ja teot on pullollaan hauskoja hetkiä, outoja asioita, riemukasta musiikkia ja ennennäkemättömiä paljastuksia. Linnateatterin uutuusnäytelmä

on syväluotaus ja pintaraapaisu Outolan tunnetuimpien veljesten elämään. Sen tiedot perustuvat haastatteluihin ja saatavilla olleeseen arkistomateriaaliin. Kaikkien asioiden todenperäisyyttä ei kuitenkaan ole kyetty täysin varmistamaan.

Esitys sisältää myös outoja aakkosia.

– Heidän valtava intonsa oppia uutta ja samalla kykyn-

sä olla ymmärtämättä yhtään mitään ovat ominaisuuksia, joita vain harvoilla on. - Mirjam Mäki, Veeran äiti.

Esityksen kesto on 40 minuuttia ja se sopii katsottavaksi n. 3-vuotiaasta eteenpäin.

Esitys Haapajärven kulttuurisalissa tiistaina 14.2.2023 klo 17.00. Liput ennakkoon Haapajärven kirjastosta, Kauppakatu 19, Haapajärvi.

KULTTUURI

KULTTUURI

Pihabongauksessa lasketaan talvilintuja tammikuun lopussa

Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Kuka tahansa voi osallistua Pihabongaukseen, ja sen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista.

Tapahtumaviikonloppu-

na tehdyt havainnot ilmoitetaan osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 30.1. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

PIHABONGAUS JÄRJESTETÄÄN joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Viime vuonna tapahtumaan osallistui

yli 25 000 ihmistä noin 17 500 paikassa ympäri maan. Vuosien varrella on kertynyt havaintoja noin yhdeksästä miljoonasta lintuyksilöstä. Tänä vuonna pihojen talvilintuja tarkkaillaan jo 18. kerran. Pihabongauksen suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio Koulut voivat osallistua Pihabongaukseen ennen varsinaista tapahtumaviikonloppua.

* Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

* Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa.

* Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).

Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 3.2. osoitteessa www.pihabongaus.fi

Havainnot voi ilmoittaa myös postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

Pieni kulkija 29

Suomalaiset kaipaavat vahvaa johtajaa

Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen kirjoittaa 8.1.2023 otsikolla ”Yksi vahva johtaja, kiitos” suomalaisten kaipuusta vahvan johtajan perään.

Jutun kuvaan on yhdistetty puolet Urho Kekkosen ja puolet Viktor Orbanin kasvoista, kruunupäisinä! Jutussa kerrotaan, että HS:n vaalikoneessa on väittämä: ”Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä.”

Mitä suomalaiset vastasivat? 32 prosenttia vastanneista oli täysin samaa mieltä, 31 prosenttia jokseenkin samaa mieltä ja vain 14 prosenttia oli täysin eri mieltä kuin väittämä.

PIENI KULKIJA IHMETTELEE jälleen!

Maailmalla on ollut viime aikoina vallassa iso joukko SUURIA ja VAHVOJA johtajia, kuten Trump, Putin, Orban, Bolsanaro, Xi Jinping, Kim Jong-un, Andrzej Duda, Recep Tayyip Erdogan ja suuri joukko Afrikan ja Arabian maiden johtajista.

Mitä erityisen hyvää näistä johtajista voisi sanoa, muuta kuin että ovatpa tosi suuria ja vahvoja johtajia! Varmaan jokaisesta johtajasta, pienestä suu-

reen asti löytyy myös hyviä puolia, mutta kun monesti ne huonot puolet ovat jopa sata kertaa karmeampia. Mitä tällä suuren ja vahvan johtajan haluamisella sitten itse kukin tarkoittaa?

En siis kaipaa itsekään ”heikkoa johtamista”. Mutta vahva johtaja ei voi olla johtajana demokratiaa halventava diktaattori. Uskon, että myös valtaosa HS:n kyselyyn vastanneista 62 prosentilla vahvaa johtamista kannattavista, ajattelee myös näin. Toivottavasti suomalaisten vastaukset tarkoittavat vain sitä, että halutaan johtaja, joka uskaltaa esiintyä vahvana suomalaisten mielipiteiden puolustajana. Ehkä on taas kerran ”kysytty väärin”! Entä jos kysymykseen olisi lisätty viittaus vaikkapa siihen, onko vahvalla johtajalla oikeus vaikkapa muuttaa valtion perustuslakia ja muuta lainsäädäntöä itselleen sopivaksi, olisiko silloin samaa mieltä olevien osuus ollut sama 62 prosenttia?

si hallitus, tosin joskus myös niin sanottu vähemmistöhallitus.

Monipuoluejärjestelmästä saattaa saada kuvan, että aina riidellään. Mutta ei näytä olevan helppoa kaksipuoluejärjestelmässäkään. USAssa tappelevat keskenään saman puolueen edustajat, kun jostain syystä ei ole valmiutta todeta, että ainakin se kolmas puolue tarvittaisiin! Yksipuoluejärjestelmässä ei taas tarvita muuta kuin vahvan johtajan vahvaa otetta, niskuroiva jäsen on helppo vaientaa, tapoja on monia.

SUOMALAISUUTEEN

rinin suuntaan?

Pieni Kulkija on sitä mieltä, että eiköhän me suomalaiset tyydytä melko tavallisiin poliitikkoihin johtajina. On muuten heitettävä tosi painava lohkare, jos aikoo maailman mallin mukaisia todella suuria johtajia kivitellä. Väsyy siinä pieni ihminen, kun joutuu liian suuria painoja heittelemään!

On hyvä, että Suomesta löytyy tarvittaessa johtaja, joka uskaltaa sanoa asiat niin kuin ne ovat.

SUOMESSA ON monipuoluejärjestelmä. Eduskuntavaalien jälkeen puolueilla voi mennä tovi päästä sopuun uudesta hallituksesta ja aina voi sattua niin, että vaivalla perustettu hallitus kaatuu riitelyyn. Mutta aina Suomessa on saatu perustetuksi uu-

KUULUU myös se, että ensin hypetetään jotain henkilöä mielettömästi, henkilö ikään kuin nostetaan jalustalle muita korkeammalle. Ja hetken päästä onkin sitten niin helppo aloittaa arvostelu, siis kivien heitto. Vai miten se nyt meni vaikkapa Stubbin, Kataisen tai Sipilän kohdalla? Milloin saamme ensimmäiset kunnon kivet kohdistettua Niinistön ja Ma-

I l k k a H e i n o n e n Ilkka Heinonen

Pihabongaus järjestetään jälleen tammikuun

suurimmassa

Järripeippo. KUVA: PERTTI RASP

On hyvä että Suomesta löytyy tarvittaessa johtaja, joka uskaltaa sanoa asiat niin kuin ne ovat.

Ahdistus ja masennus ovat usein terve aivojen reaktio, ja niihin voi vaikuttaa elämäntavoilla. Tammikuun alussa julkaistu tietokirja tarjoaa yksinkertaisen toimivia keinoja masennuksen ja ahdistuksen hoitoon.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että maailmanlaajuisesti 284 miljoonaa ihmistä kärsii ahdistuneisuudesta ja 280 miljoonaa masennuksesta. Psykiatri Anders Hansen ottaa tähän mullistavan kannan: ahdistus ja masennus ovat joskus ennemminkin merkki terveydestä kuin sairaudesta.

Hansenin näkökulma on vahvan evolutiivinen. Ihminen ei ole kehittynyt olemaan terve tai onnellinen vaan selviytymään

ja jatkamaan sukua. On epärealistista odottaa aina voivansa hyvin. Me ahdistumme edelleen, koska aivojen hälytysvalmius sopeutui maailmaan, jossa puolet ihmisistä kuoli ennen murrosikää. Taipumuksemme ahdistukseen on koodattu noin 50 prosenttiin geeneistämme.

KONKREETTINEN

JA YMMÄRRETTÄVÄ Aivoblues tarkastelee, mitä aivoissa tapahtuu masennuksen ja ahdistuksen yhteydessä. Ne ovat usein suojamekanismeja. Muutokset monilla eri aivoalueilla ja -järjestelmissä voivat aiheuttaa masennuksen. Jokaisella on oma ge-

neettinen alttiutensa masennukseen. Alttiilla ihmisellä vähäisempikin stressi riittää masennukseen, jotkut eivät masennu, vaikka mitä tapahtuisi. Kiinnostavaa tietoa tarjotaan myös vastustuskyvyn ja masennuksen yhteydestä.

Tutkimus on vasta viime vuosina alkanut hä-

vittää keinotekoista jakoa ruumiiseen ja aivoihin. Jakolinjan sumentuessa aletaan masennus, ahdistus ja hyvinvointi nähdä psykologian lisäksi fysiologian kautta.

AIVOTOIMINTAAN

VOI VAIKUTTAA elämäntavoilla. Liikkuminen suojaa masennukselta ja

ahdistukselta. Tutkimusten mukaan 12 prosenttia kaikesta masennuksesta olisi vältettävissä liikuntaa lisäämällä. Ympäristön vaikutus aivojen toimintaan on suurempi kuin geneettinen perimä. Hansen tarjoaakin kirjassaan lääkehoidon sijaan tehokkaita, arkipäiväisiä keinoja hoitaa mieltä esi-

merkiksi liikunnan ja sosiaalisten suhteiden avulla.

Kun olonsa tuntee riittävän hyväksi, on helpompi ymmärtää hankalien tuntemusten dynamiikkaa ja hallita niitä. Oman mielenterveyden vaalimiseksi Hansen kehottaakin pitämään huolta aivoista – ja lopettamaan onnen jatkuvan jahtaamisen.

KIRJAT & LUKEMINEN

Autonkuljettajan

kynästä

Haapajärvinen Pekka Siltaniemi on toiminut kuljetusalalla koko ikänsä. Piirtäjänä hän on itseoppinut harrastaja, jolle piirtäminen tuo iloa elämään. Siltaniemi on harrastanut piirtämistä pikkupojasta lähtien.

– Alkuun piirsin autonkuvia ja myöhemmin piirtoharrastukseni on laajentunut myös muunlaisiin piirustuksiin, Siltaniemi kertoo.

– piirustuksia omaksi iloksi

– Olen piirtänyt myös tilaustöitä jonkin verran. Tilaustyöt ovat olleet etupäässä muotokuvia. Piirtäminen on minulle ennenkaikkea harrastus ja se toimii henkireikänä ja ajanvietteenä minulle. Piirtämistä harrastan etenkin pimeään talviaikaan, jolloin ulkoaskareet ovat vähänä.

SILTANIEMI LÖYTÄÄ aiheita piirustuksiinsa etenkin matkustaessaan.

– Havaitsen ajoittain mielenkiintoisia piirrettäviä kohteita, jotka valokuvaan piirustusteni malliksi, Siltaniemi kuvailee.

– Osa töistä on syntynyt myös ilman mallia niin sanotusti omasta päästäni.

– Työni ovat pääasiassa lyijykynätöitä, joita voi hyvin tehdä myös pienissä tiloissa hetkittäin. Olen itseoppinut harrastaja, joka tekee töitä pääosin omaksi ilokseen, kertoo Siltaniemi.

Tammikuun ajan Haapajärven kirjastossa nähtävän harrastetaiteilijan näyttelyn työt koskettavat neljää teemaa. Esillä on piirustuksia presidenteistä, vanhan ajan ajoneuvokalustosta ja ajureista sekä muotokuvia ja maisematöitä.

Pihtiputaalla Wanhat Wehkeet näyttely

PIHTIPUDAS Lehdistötiedote

Tokokuun 13. päivä, Matkailukeskusen piha Niemenharjulla muuttuu näyttelyalueeksi.

Esille tulee vanhoja tavaroita ja esineitä laidasta laitaan, samalla alueella pidetään rompetori. Tilaisuuteen pyritään järjestämään myös muuta oheistoimintaa.

Koko perheen iloiseksi kevät tapahtumaksi suunniteltu näyttely on jo suun-

nitteilla.

Mikäli sinulla on jokin vanha esine tai vaikka useampikin niin tuo ihmeessä se näytille.

Varastot on kätevä tyhjentää nyt rompetotilla.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset numeroon 0400517644.

Haa 18

apajärven TAPAHTUMAKALENTERI

Tammikuu

Autonkuljettajan kynästäpiirustuksia omaksi iloksi, Pekka Siltaniemen lyijykynätöitä ma 30.1. saakka Haapajärven kirjastossa. Ruisräikkä, runoilija Eino Leinon kuulumiset tuonpuoleisesta Kajaanin kaupunginteatterin esitys ma 30.1. klo 18.00 Haapajärven monitoimitalolla. Veteraanien SM-hiihdot pe 3.2.2023 klo 12.00 - su 5.2.2023 klo 13.00 Someron hiihtokeskuksessa.

Tatu ja Patu, elämä ja teot, Linnateatterin esitys kulttuurisalissa ti 14.2.2023 klo 17.00.

HAAPAJÄRVEN YRITYSPALVELUT: Yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto 6.2. klo 15.15 Vau!Haus Haapajärvi.

Tervetuloa paikkakuntalaiset ja myös kauempana asuvat mukaan eri tapahtumiin Haapajärvelle!

Tapahtumakalenteri toteutettu yhteistyössä:

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA

KOKOUKSIA

Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry Haapajärven osaston VUOSIKOKOUS

torstaina 2.2.2023 klo 18.00 Vanhainkotiyhdistyksen Palvelutalossa Kuonalantiellä. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Kiitos kaikille tukijoillemme.

Johtokunta

Ristikon ratkaisu.

KULTTUURI

HAAPAJÄRVI-SEURA TARJOAA VUOKRALLE SEURAAVAA:

1) Perkolaattori (100 kuppia)

Vuokrahinta 25 euroa/kerta. Palautus pestynä.

2) Rakennustelineet Altrex 5400

- työlavan leveys 0,75 m, pituus 3,05 m. - suurin työskentelykorkeus 3,5 m + kaide - suurin lavakuorma 250 kg, isot pyörät Vuokrahinta ma-pe 30 euroa/vrk, viikonloppu 60 euroa. Yksi viikko 130 euroa.

3) Koottavat puupenkit (istumapaikkoja n. 500) Vuokrahinta 60 euroa/vrk, museolta noudettuna ja palautettuna.

4) Pöytiä 5 kpl. Vuokrahinta 10 euroa kpl/vrk.

29.1. klo 16.00 Iisalmi Jazz Festival: Timo Hirvonen Quintet meets Agit Cirk. Timo Hirvonen Quintet soittaa ja sirkustaiteilijat Inni ja Sasu Lehtinen tarjoavat upean koko perheen akrobatiaesityksen

5.2. Ryysyrannasta Satumaahan -Iskelmällinen 60 -luku. Raimo Jokisalmen orkesteri ja solisteina Kati Huttunen ja Juha Vartiainen. Liput 15e 12 2 5.00 Jokeri Pokeri Box -Ihan Simona! taikashow. Liput alk. 15,50e 19.2. 15.00 Teatteri Aulis: Sivulliset -näytelmä. Liput 15-25e. 24.2. Ensi-ilta: Gabriel, tule takaisin -näytelmä. Muut esitykset: su 26.2. klo 13, pe 3.3. klo 19, su 5.3. klo 13, pe 24.3. klo 19 ja la 25.3. klo 1 2.3. Ensi-ilta: Friikki -nuorten näytelmä Muut esitykset: 16.3., 17.3., 18.3. ja 23.3. klo 19.00

4.3. Sinivalkoiset tangot -konsertti. Liput 25e + toim.kulut 11.3. 19.00 Kake Randelin -Kaikki hitit konserttikiertue. Liput 32€ + toim.kulut

9.3. Riku Niemen Tango-orkesteri solistinaan Kyösti Mäkimattila. Liput 2 19.3 -25e e Pääkön konsertti 30.4. Ake P

Antti konsertti 21.5. Hanuri ja Ant