Maaselän Extra nro 12/2022

huminaa Honkien Honkien

Tuomaasta on kuusi kynttilään, siitä kolme mattiin, matista neljä maariaan, siitä viisi vappuun.

Tämä sananlasku ei tarkoita, että Tuomaan päivänä pantaisiin kynttilöitä kuuseen, vaan että Tuomaan ja kynttilän välissä vietettiin vuoden suurinta juhlaa, joulua. Joulu katsotaan siis alkavaksi Tuomaan päivästä: Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.

Joulu on rakennettu meidän jokaisen suomalaisen sydämeen. Pitkän syksyn pitkä pimeä aika vaatii huojennusta. Joulu onkin merkki pimeyden taittumisesta, uuden valon koittamisesta.

Joulu on taas, joulu on taas, astiat täynnä puuroo.

Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täynnä puuroo.

Enemmistö meistä listaa joulupöydän perusruuiksi puuron, kinkun, laatikot ja erilaiset leikkeleet. Jotkut jopa lipeäkalan. Nämä ovat muistoja vanhasta maatalousyhteiskunnasta. Sellaisia ovat myös joululyhteet ja olkikoristeet.

Joulukuusi, runsaat joululahjat, teollisesti valmistetut välkehtivät koristeet, tähtitikut ja nykyaikainen joulupukki ovat puolestaan 1800-luvun kaupunkilaisjoulujen eurooppalaista perintöä.

Lapsuuteni kodissa aattoillan kohokohtia vanhemmilleni olivat sauna ja perinteinen jouluateria. Me lapset puolestaan odotimme, että joulupukki kolkuttaa oven takana, astuu sisään ja kysyy: ”Onko täällä kilttejä lapsia?” Vastausten jälkeen pukki alkaa jakaa lahjoja. Kun pukki ojentaa minulle värikkääseen paperiin käärityn lahjan, jännitän, saanko kovan vai pehmeän paketin.

Lahjojen jaon jälkeen joulupukki siirtyy seuraaviin koteihin ja lopulta takaisin Korvatunturille. Ensi jouluna tavataan!

Veijo Tikanmäki

Äiti on joutunut lähtemään työmatkalle ja aamulla isä lähtee viemään pikku poikaa päiväkotiin. He tulevat päiväkotiin, mutta siellä hoitaja sanoo: – Ei kuulkaa, tuo poika ei ole meidän päiväkodistamme!

– Hyvä on, isä tuumii ja suunnistaa toiseen lähistöllä olevaan päiväkotiin, mutta siellä on sama juttu – Ei, ei meidän tarhassamme ole tuota poikaa. Silloin poika itse puuttuu puheeseen: – Kuule isä. Jos me vielä menemme yhteenkään lastentarhaan, niin minä myöhästyn

Jälleen kerran oli elokuu, ja koulu oli alkamassa. Rehtori, vaikka omasi jo vuosien kokemuksen, oli hermostunut ja käveli edestakaisin opettajainhuoneessa.

– Meidän pitäisi päästä aloittamaan. Miten saataisiin oppilaat sisälle?

Eräs opettaja ehdotti:

– Minun mielestäni olisi parasta, että kätettäisiin sitä vanhaa keinoa, kyllä se aina ennenkin on tehonnut - avataan ovet!

Joonas oli pureskellut purukumia koko iltapäivän. Ruokailun ajak- si hän asetti sen pöydän reunalle, mutta unohti sen siihen joksikin ai- kaa. Ja kun hän sitten saapui puru- kumiaan hakemaan, se oli kadonnut pöydän reunalta.

– Äiti, oletko nähnyt purukumiani?

– Kyllä olen. Heitin sen pois. – Nyt kyllä Veikko suuttuu. – Miten niin?

– Se Veikon purukumi oli minulla vain lainassa.

Mitä yhteistä on ukkosella ja pizzerialla?

– Molemmista löytyy salamia.

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti ilmaisjakelulehti

KUSTANTAJA: HPJ-SEURA RY Siht. Eija Paananen p. 0400 885 766 eija.paananen@haapajarviseura.fi

JAKELU

Jakelu Heikkinen p. 0400 791 598 jyri@jakeluheikkinen.fi

JAKELUMÄÄRÄ 9250 kpl.

LEVIKKIALUE

Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Pihtipudas, Nivala ja Kärsämäki.

Mitä Anna Puun mies sanoi, kun lämmitti takkaa?

– Anna puu!

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ/

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Marketta Kotiniemi p. 0400 885 079 marketta@maaselanextra.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Janne Kallunki p. 0400 885 838 janne@maaselanextra.fi

OSOITE

Tarhatäti kysyi Jounilta:

– MIkä sinun isäsi on?

– Sairas.

– En minä sitä tarkoittanut, vaan mitä sinun isäsi tekee?

– No mutta, mitä hän silloin tekee, kun ei yski?

– Yskii

– Makailee sohvalla ja katselee telkkaria.

– Voi hyvänen aika! Mitä sinun isäsi tekee silloin, kun hän ei ole sairas, eikä yski, eikä makaa ja katso telkkaria?

– Silloin hän on terve.

Käsikirjoitusten ja ilmoitusten on oltava konttorissamme viimeistään ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12.00 mennessä.

Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän julkaisuajan ilmoittajalle aiheuttamasta vahingosta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä.

Kustaa Vaasankatu 2-4 B1 (2. krs.) 85800 Haapajärvi www.maaselanextra.fi

Mitä eroa on Pikku-Kallella ja perunalla? – Peruna on kasvatettu.

Miten voi lisätä kanojen –turvallisuutta? Hankkimalla munalukon.

* * * * *

SEUTUKUNNISTA KUULUU...

Monitoimihalli innostaa Kärsämäellä

Arja Karttunen

Nivala investoi lähes 10 miljoonalla

KÄRSÄMÄKI Jouko Lassila

Kärsämäen kunnanhallitus lähetti saman tien teknisen toimen valmisteltavaksi marraskuun puolivälissä saamansa kuntalaisaloitteen monitoimihallin rakentamiseksi Kärsämäelle. Aloitteen tekivät Frosteruksen koulun rehtori Juha Korkiakoski ja apulaisrehtori

Monitoimihalli tarjoaisi tilat erilaisille liikuntaja kulttuuriharrastuksille, lisätiloja varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle, lasten leikeille ja oppilashuollolle. Monitoimihalli korvaisi myös nuorisotalon, joka nyt toimii väistötiloissa sisäilmaongelmien vuoksi.

Kunnanhallitus hyväksyi monitoimihallin valmistelun aloittamisen yksimielisesti.

Petäjämäelle tehdään maisemahakkuut

kunnan metsistä noin 3 000 kuutiota puuta.

NIVALA Jouko Lassila

Ensi vuosi on Nivalassa taloudellisesti voimakas investointivuosi. Uudisrakentamiseen laitetaan 9,9 miljoonaa euroa, joista suurimmat hankkeet ovat monitoimihallin ja Haikaran koulun rakentamiset.

Molemmat ovat jo rakenteilla. Monitoimihalli maksaa 5,5 miljoonaa ja Haikaran koulu 5,7 miljoonaa rakennusvuosinaan.

Korkojen nousut ja laskut vaikuttavat merkittävästi Nivalan talouteen. Marraskuun puolivälissä kaupungilla oli lainaa 65 miljoonaa euroa, josta pitkäaikaisella korkositoumuksella 40,5 miljoonaa ja lyhytaikaisella 24,5 miljoonaa. Kaupunkikonsernin lainakanta oli

kuukausi sitten 113,8 miljoonaa euroa, mistä 63 miljoonaa pitkäaikaisella korkositoumuksella.

Lainojen lyhennykset ovat ensi vuoden talousarviossa lähes 4,5 miljoonaa euroa. Investointien päälle laskettuna ensi vuoden kokonaismenot ovat arviolta 14,4 miljoonaa euroa. Vuosikate on hieman alle 3 miljoonaa euroa plussalla, joten lisärahoitustarve on 11,5 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Pihtipudas vastustaa Kangasjärven malminetsintää

tölle kuin ihmisillekin.

REISJÄRVI Jouko Lassila

Reisjärven kunta teettää Petäjämäen ulkoliikuntakeskuksen alueella maisemanhoidolliset hakkuut, joissa metsäpohjalta otetaan puuta 46 hehtaarin alalta. Myyntiin saadaan

Kunnan omistuksessa on Petäjämäellä noin 105 hehtaaria metsiä. Nyt tehtävissä hakkuissa hakkuualueitten väliin jätetään luonnontilaisia alueita eli täydestä päätehakkuusta ei nyt ole kyse. Hakkuusuunnitelman on laatinut metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala.

Pyhäjärvi solmi ison puukaupan

PYHÄJÄRVI Jouko Lassila

Pyhäjärven kaupungin tekninen lautakunta päätti marraskuun kokouksessaan poikkeuksellisen isosta puukaupasta. Kaupunki myy pystykaupalla

Itämäen alueelle tehtävästä leimikosta 8 491 kuutiota puuta noin 473 000 euron hinnalla.

Puukauppa kilpailutettiin ja solmittiin kilpailutuksen niukasti voittaneen UPM Kymmenen kanssa. Puukauppa on tulolähteenä kaupungin ensi vuoden talousarviossa.

Oma sote-keskus Reisjärven suurin investointi

REISJÄRVI

Jouko Lassila

Kunnan ensi vuoden talousarvion suurin yksittäinen investointikohde on ensi vuonna Reisjärvelle rakennettava oma sote-keskus. Sen rakentamiseen kunta varaa miljoona euroa. Varhaiskasvatuksen eli Varhiksen uuden tilan rakentamiseen varataan 600 000 euroa. Petäjämäellä hiihdetään maakuntaviestit vuonna 2025, joten ryhmäperhe-

päivähoidon on hyvä päästä omiin tiloihin jo vuonna 2024 kisajärjestelyiden jaloista.

Kalajan jokiuoman parantamiseen tullaan kahtena tulevana vuonna käyttämään vajaat sata tuhatta euroa kumpanakin.

Koululaisiakaan ei unohdeta, sillä tämän vuoden tavoin Kisatien koululle hankitaan tietokoneita 42 000 eurolla. Vuonna 2024 koulu saa robotti-imurin. Kunnantalon edustan torialueelle rakennetaan ensi vuonna tapahtumarakenteita.

Pihtiputaan kunta ei hyväksy malminetsintälupaa eikä kaivostoimintaa Kangasjärven alueella, joka sijaitsee Pihtiputaan ja Keiteleen rajamailla. Kunta katsoo, että tuulivoiman rakentaminen alueelle saa riittää. Kaivostoiminnasta aiheutuisi haittaa niin ympäris-

Malminetsintälupaa haki Akkerman Finland Oy. Hollantilaisfirman Suomen pääkonttori on Oulussa. Se haki etsintälupaa Kangasjärven alueelle, jolla on kokoa 1842 hehtaaria, mistä noin 30 hehtaaria sijaitsee Pihtiputaan puolella. Yhtiö on suorittanut elektromagneettisia helikopterimittauksia alueella, joka kuuluu niin sanottuun Pyhäsalmen malmivyöhykkeeseen.

Kangasjärvellä arvioidaan ole-

van massiivisen sulfidiesiintymän, jonka yhteydessä on muun muassa sinkkiä, kuparia, hopeaa ja kobolttia. Geologian tutkimuskeskus on tutkinut aluetta vuosina 19672000.

ALUEELLA ON AIEMMIN ollut kaivostoimintaa, jonka ympäristöhaittojen rajaamiseksi koko Kangasjärvi piti kuivata. Pihtiputaan kunnanhallituksen lausunto oli kannanotto Kemikaali- ja turvallisuusviraston lausuntopyyntöön.

Sillanrakentaja Tuomas Huhtala on Vuoden haapajärvinen

Huhtala ansioistaan Lemmensillan rakentajana.

Haapajärven joulunavauksessa julkistettiin Vuoden 2022 haapajärvinen. Hän on henkilö, jonka valinta sai suurimman kannatuksen yleisöäänestyksessä. Kriteerit täytti suorastaan ylivoimaisesti Tuomas

Vuoden haapajärviseltä edellytetään, että hän tekee Haapajärveä tunnetuksi, saa aikaan kehitystä henkilökohtaisella panostuksella ja taistelee haapajärvisyyden puolesta. Nämä kaikki ehdot täyttyivät kirkkaasti Tuomas Huhtalan kohdalla. Yleisö arvosti sitä, miten Huhtala teki työnsä ”sydänverellään”, viimeisen päälle sitoutuen. Tähänastinen

työn tulos on erinomainen.

Tuomas Huhtala on Talomyynti Huhtalan toimitusjohtaja. Sillan rakentajana hän veti ansiokkaasti ryhmää, jossa mukana olivat oman yrityksen tekijät ja eräitä yhteistyökumppaneita.

Vuoden haapajärvisen valitsi raati, jossa olivat mukana Haapajärvi-Seuran, Maaselän Extran, Selänne-lehden, Haapajärven Yrittäjien, kaupungin ja seurakunnan edustajat.

Ylivieska nostaa pakolaiskiintiötä

ta tulevien pakolaisten määrän nostamista 50:stä 200:aan kahden vuoden aikana. Syynä kuntapaikkojen lisäämiseen on Venäjän pommitukset Ukrainan energiahuoltoa kohtaan.

Ylivieskan kaupunginhallitus esittää valtuustolle Ukrainas-

Kuntapaikkojen lisäämistä ovat pyytäneet Kainuun ja Poh-

jois-Pohjanmaan ely-keskukset. Ylivieskan maaliskuussa tekemä päätös 50 kuntapaikan tarjoamisesta pakolaisille oli määräaikainen ja päättyy vuodenvaihteessa. Kotouttamisohjelma toteutetaan yhdessä Alavieskan ja Sievin kanssa.

• HAAPAJÄRVI • KÄRSÄMÄKI • NIVALA • PIHTIPUDAS • PYHÄJÄRVI • REISJÄRVI • YLIVIESKA

PIHTIPUDAS Jouko Lassila

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

YLIVIESKA

Jouko Lassila

Vältä ylilyönnit alkoholinkäytössä

- EHYTin vinkeillä juhlit turvallisesti

Juhlakautena moni juo alkoholia enemmän kuin muulloin, mikä näkyy usein ikävästi hälytystehtävien ja päivystyskäyntien määrässä. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on koonnut vinkkejä, joilla voi välttää ylilyönnit alkoholinkäytössä ja pitää tunnelman juhlavana.

– Alkoholi liittyy edelleen tiiviisti suomalaiseen juhlakulttuuriin. Joillekin juuri pikkujoulut ovat se kerta vuodessa, jolloin otetaan niin, että tuntuu, vaikka muulloin käyttäisikin alkoholia maltillisesti, kertoo Päihdeneuvonnan päällikkö Kaisa Åberg

– Usein ajatellaan, että alkoholihaitat ovat pääosin alkoholista riippuvaisten ihmisten aiheuttamia, mutta tosiasiassa kuka tahansa voi humalassa teloa itseään tai aiheuttaa vaaratilanteita, Åberg muistuttaa.

ALKOHOLIN VÄLITTÖMIIN

VAIKUTUKSIIN kuuluu motoriikan ja tasapainon heikentyminen sekä harkintakyvyn aleneminen. Siksi humalassa riski tapaturmiin, onnettomuuksiin ja järjestyshäiriöihin kasvaa. Terveillä työikäisillä

miehillä alkoholinkulutuksen korkean riskin raja on 7 annosta ja naisilla 5 annosta kerralla. Yksi alkoholiannos tarkoittaa esimerkiksi 0,33 litraa keskiolutta tai 12 senttilitraa viiniä.

– Ikävät seuraukset terveydelle ja turvallisuudelle ovat vältettävissä, jos juhliessa kiinnittää huomiota juomiseensa. Alkoholin käyttö on taitolaji, mutta ei se mitään rakettitiedettä ole. Aika hyvälle tolalle pääsee jo sillä, että muistaa riskirajat ja pitää huolta siitä, että oma juominen pysyy niiden alapuolella, Åberg kertoo.

RISKIJUOMISESTA PUHUTAAN

MYÖS, jos kokonaismäärä on viikkotasolla korkea, vaikka yksittäisellä juomakerralla alkoholia kuluisikin maltillisesti. Viikkotasolla riskiraja on miehillä enemmän kuin 14 annosta ja naisilla yli 7 annosta.

– Alkoholi ei ole tavallinen elintarvike eikä sitä voi nauttia samanlaisena harmittomana juhlaherkkuna kuin vaikkapa pipareita. Jos

marraskuun puolesta välistä loppiaiseen syö joka päivä pipareita, ei sillä saa aikaan samanlaista vahinkoa terveydelleen, kuin juomalla joka päivä. Pipareissa ei ole keskushermostoa lamauttavaa etanolia eivätkä ne aiheuta fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta, Åberg huomauttaa.

– Jos kosteita juhlia on monta peräkkäin, niin alkoholia voi kulua kuin huomaamatta runsaasti. Siksi omaa juomista kannattaa tarkkailla myös pitemmällä aikavälillä esimerkiksi OttoMitta-juomapäiväkirjan avulla.

– Jos näyttää siltä, että juominen ei pysy hallinnassa ja omat keinot eivät riitä, niin aina voi soittaa Päihdeneuvontaan ja pohtia vaihtoehtojaan ammattilaisen kanssa, Åberg muistuttaa.

Maksuttomasta Päihdeneuvonnan numerosta 0800 900 45 saa apua päihdetyön ammattilaisilta ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Soittaminen on anonyymia ja luottamuksellista.

Kuinka pidät juomisen kohtuudessa myös juhlakaudella

1. Suosi mietoja juomia ja pieniä annoskokoja. Ota terästämätön glögi tai valitse mieto olut. Riittäisikö vain lasillinen viiniä ruuan kanssa?

2. Älä juo tyhjään vatsaan. Veren alkoholipitoisuus nousee hitaammin, kun olet syönyt hyvin. Jos juot yhtä useamman annoksen, juo alkoholiannosten välissä aina lasi vettä tai alkoholiton juoma.

3. Tunne omat rajasi. Kertajuomisen korkean riskin raja on terveillä työikäisillä miehillä 7 ja naisilla 5 alkoholiannosta. Yksilölliset tekijät vaikuttavat riskeihin. Täysin turvallista tasoa ei voida määrittää.

4. Hidasta juomisen tahtia ja pidä taukoa juomien välillä. Päätä esimerkiksi, että et juo enempää kuin yhden annoksen tunnissa ja pidä päätöksestäsi kiinni.

5. Älä juo kaikissa juhlissa. Jos juhlia on paljon, pidä osassa alkoholiton linja, niin jaksat nauttia myös tulevista tilaisuuksista.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Akselinkatu1, ÄÄNEKOSKI puh. 040 356 6150

Katso myös lisää: www.hiskinmaki.fi

UUTISET

Rida Savolaiselle Pihtiputaan tunnustuspalkinto

PIHTIPUDAS

Jouko Lassila

Pihtiputaan kunnanhallitus myönsi vapaaehtoistyöntekijä Rida Savolaiselle tunnustuspalkinnon ansiokkaasta työstä, jota hän tekee Ukrainasta sotaa pakoon lähteneiden autta-

miseksi. Savolainen auttaa pakolaisia paikkakunnalle sijoittumisessa, kouluttamisessa, asunnon ja työpaikan hakemisessa. Hän tekee sen ukrainan kielellä, mutta auttaa samalla pakolaisia suomen kielen opiskelussa. Pihtiputaalla on 26 Ukrainan pakolaista. Tunnustuspalkinnon suuruus on 2 500 euroa.

Ympäristöpalvelut Haapajärven vastuulle

aloittaa ensi kesäkuun alussa.

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toiminnan päättyessä vuodenvaihteessa siirretään joitakin sen hoitamia ylikunnallisia palveluita vastuukunnille. Ympäristö- ja tukipalvelut ovat tällaisia palveluita, jotka eivät siirry hyvinvointialueille ja jotka hoidetaan jatkossa kuntien yhteistyöllä. Uusio yhteistyökuvio

Kärsämäen kunnanhallitus hyväksyi kuntien yhdessä neuvotteleman sopimuksen, jonka mukaan ympäristöpalvelut siirretään Haapajärven kaupungin vetovastuulle. Kärsämäki edellyttää, että yhteistyössä tulee olla mukana Kärsämäen ja Haapajärven lisäksi Reisjärven kunnan. Mukaan toivotaan Pyhäjärven kaupunkia, jolloin se saisi hoitaakseen vastuukuntana tukipalvelut.

Kaupunki haki pois hylätyn auton

gin rakennustarkastaja.

NIVALA Jouko Lassila

Nivalan kaupungin keskustassa asuntoyhtiön pysäköintialueella pitkään seissyt huonokuntoinen, liikenteestä poistettu ja katsastamaton henkilöauto on haettu kaupungin varastoon. Asiasta teki päätöksen kaikkien lakipykälien mukaisesti kaupun-

Paikoitusalueelle hylätty auto vei tilaa, vaikeutti alueen hoitoa ja aiheutti epäsiisteyttä. Tiedossa oleva viimeinen auton haltija ei ole hakenut autoa pois. Asiaa koskeva virallinen kuulutus on esillä kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 29. joulukuuta saakka. Ellei auton omistaja tässä ajassa toimi, auto katsotaan hylätyksi ja kaupungille menetetyksi.

Kaupunki antaa lähtörahan Köökkiin menijöille

HAAPAJÄRVI

Haapajärven kaupunki kiittää lahjakortilla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ja inhouseyhtiö PPE Köökkiin siirtyviä työntekijöitään ja

viranhaltijoitaan. Kunnallisen työsuhteen päättäviä ja uudelle työnantajalle lähteviä työntekijöitä on Haapajärvellä yli 50.

Lahjakortin suuruus on sata euroa ja se tulee käyttää paikkakunnan päivittäistavarakaupoissa. Päätöksen asiasta teki kaupunginhallitus.

Kivioja ja Helinä Hästbacka. Takana vasemmalta: Tiina Flink, Mervi Niemelä, Raimo Junnikkala, Erkki Leppälä ja Kaarlo Koskela. Maritta Niska oli toisessa kokouksessa.

Haapajärven syöpäyhdistys täytti 40 vuotta

Pohjois-Suomen syöpäyhdistyksen Haapajärven osaston perustamisesta on kulunut 40 vuotta. Syöpäyhdistyksen johtokunta kokoontui 29.11. juhlaistuntoon päättämään yhteisistä asioistaan ja muistelemaan hieman menneitä. Yhdistyksen johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Erkki Leppälän lisäksi sihteeri Leena Kivioja, rahastonhoitaja Aila Åvist sekä jäsenet Maritta Niska, Sari Ketola, Tiina Flink, Raimo Junnikkala, Kaarlo Koskela, Mervi Niemelä ja Helinä Hästbacka Syöpäyhdistys tekee arvokasta vapaaehtoistyötä syöpäpotilaiden elämänlaadun parantamiseksi. Tarkoituksena on edistää syövän torjuntatyötä ja tukea tärkeää ennaltaehkäisevää toimintaa. Yhdis-

tyksen tarkoituksena on myös tehdä syövän ehkäisemiseksi tehtävää työtä tunnetuksi. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä esimerkiksi ottamalla yhteyttä yhdistyksen johtokunnan jäseniin.

– Yhdistyksen jäsenmaksulle kertyy nopeasti katetta, jäsenille tarjotaan vuoden aikana retkiä eri kohteisiin, teatterimatkoja, erilaisia kerhoja ja pikkujoulutapahtuma, kertoo Erkki Leppälä.

SYÖPÄYHDISTYS JÄRJESTÄÄ terveyskeskuksessa joka toinen vuosi luomien tarkastuspäivän ja lisäksi järjestetään erilaisia asiantuntijaluentoja.

Johtokunnan jäsenet muistelevat tärkeää työtään kuin yhteen ääneen:

– Olemme lahjoittaneet kymmenkunta kipupumppua, yhden hinta on lähes 3000 euroa. Painehaavaumapatja, potilasnosturi, saattohoitohuoneen kalustus!

AKTIIVISET TOIMIJAT pitävät merkittävänä työnä vertaistukiryhmien kokoontumisia sekä myös sitä että tarvittaessa yhdistys jakaa taloudellista tukea vähävaraisille syöpäsairaille.

– Oma isäni kuoli syöpään 1980-luvun alussa. Siitä sain motivaation tulla mukaan toimintaan heti yhdistyksen alusta asti vuonna 1982, kertoo yhdistyksen pitkäikäisin johtokunnan jäsen Aila Åvist.

– Sain heti rahastonhoitajan pestin, valinta ei ollut vain yhdeksi vuodeksi ja jatkan edelleen, 40-vuoden uraa, naureskelee Åvist alkuaikojen ja nykytilanteen muistoille.

Yhdistyksen johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli Liisa Annanperä. Nykyisin yhdistykseen kuuluu yli 200 jäsentä.

Pyhäsalmen kaivos menossa uuteen aikaan

Pyhäjärven kaupungin talousarvio ja lähivuosien toimintasuunnitelma esittelevät myös Pyhäsalmen kaivoksen tulevia kehittämissuuntia. Osaan niistä on jo saatu rahoitus. Kaivosasioita hallinnoi näiltä osin Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy.

Pyhäsalmen energiavaraston ra-

kentaminen on suunniteltu alkavaksi ensi vuonna. Siihen Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi viime vuonna 26,3 miljoonan euron investointituen. Kaivoksesta pyritään kehittämään maailman johtava kaivosteknologian testausympäristö, mihin on saatu rahoitusta Business Finlandilta alkaville kolmelle vuodelle. Energiayhtiöt tekevät kaivosalueen aurinkovoimalasta päätöksen ensi vuonna. Turvallinen ympäristö, edullinen ja varma energian saanti, tutkimuksen ja kehityksen sekä kai-

vosalan osaaminen ovat pyhäjärvisten vahvuuksia. Nämä vahvuudet näkyvät myös palveluiden tarjonnassa. Kaivosympäristöä tarjotaan esimerkiksi konesalipalveluille, pelastuskoulutukselle, materiaalitestaukseen, kaivosalan koulutukseen ja kiertotalouteen.

Pyhäjärven Kehitys Oyn merkittävin painopiste on E 75 ja 27-tien risteysalueen kehittäminen. Alueelle pyritään saamaan palveluita, kuten vähittäiskauppaa ja ravintola-alan toimijaa. Risteykseen kaavaillaan myös valotaulua.

Monia tärkeitä asioita syöpäpotilaiden hyväksi.

HAAPAJÄRVI

• HAAPAJÄRVI • KÄRSÄMÄKI • NIVALA • PIHTIPUDAS • PYHÄJÄRVI • REISJÄRVI • YLIVIESKA

Johtokunta yhteiskuvassa. Istumassa vasemmalta: Sari Ketola, Aila Åvist, Leena

PYHÄJÄRVI

Jouko Lassila

Jouko Lassila

ENSIMM ÄISEN KOSK

laa jiin Jarkko Mehtälä sai yläastteellla k kun n nuuortten peesäsäpapall lo leiri vei Hämeenlinnaan n Su S omen sil i lo l inen hallliits t evva a voimamies lajin mestari Jouko Ahholla kävi leiirillä ä esiitt täytymässä nuorille. Vuosia myöh ö emmin n vu v onna a 2016, 6 samainen Aholan Jouko vu v orosstaan n fiilistteelli kisakatsomossa Hämeenlinnan kilpail i uissa vo v i immamieesten kisaa tessa WHEA liiton maailmanmestaruude d sta. a Tuolllla kesäisellä pesäpalloleirrillä Jarkko sai lempinimeen Liekk k i, i joka on pysynyt tiukasti mukana. Lempinime m n taaustaaa a selittää siihen aikaan pinnalla ollut uutinen Liekki-sonnnista joka oli karannut ja päätynyt sitä myöten ottsikokoihin. “Uutinen taisi huvittaa Heikkilän Timoa niiin, että ä hän nimesi minut Liekiksi, sillä näytin kuulemma m kyyseiseltä sonnilta ”

PA LATA AN K UITENK IN K YMMMEMENEEN VU V OT TA T taaksepäin, kun asfaltti hehkui kuummaaa ja a raauta oli pehmeää nuorten miesten kolistelessa a painojja välillä Sornikosken Iston navetassa, välilllä ä Maijjaalan n Kimmmmon salilla ja milloin missäkin.

“Kyllä lajin pariin minut sysäsi tavaval a laan Vi Vilppo p laan Tapsa, joka on aina lietsonut parremmpapaan ja jo kuuuuka k uu den päästä aktiivisen salireenin n alo l itukksen jällkkeen n h hään ilmoitti että kisaat voimamieskiillppai a lu luisissa sa Haaapapajäärvelllä l Kiepin pihalla järjestettävissä kilpaiiluissa.” ” , Liekki i muiiss telee.

On O Jar a kon matkassa a olllut muita t k kiin n me m rk rkittä t viä ä henkiilööititä ä m mukana, joista hän maini n tsee e Myyllyl y ahddeen n Mi Mkan, Vilppolan Tapsan, V Tapssan, pp p Kanasen Jannen Kanase s n Jaannnen, Haapapu Ha H apapup p ron Te T emmun ja myöhemmmissä ä vaihheissa Reeinikkaiisen n Topiakseen Toopias tooimmiii i nykyisin Liekiin n valmmentajana, , menttorina a ja on hyvä ystävä. ä Jo o ensimmäi ä set kilpaillut jätttiv i ät ä Jaarko k lle sell l aiise s n näälän, jot o a hän ei ole l vieläkäään n saanut u taltu t tettua a Suurimpapanna tavoitteena on Suo u me m n Vahv h immman miehen tit i teli S Sitä kohti i on jo vuosia teh e ty y töitä t ja a se on n vaatininuut t uhhrauksia ja va v lintoja j , joitta a täyt y yy y tehddä edellleen j joka päivä. Voimamies lajina vaati t i ommisisttaautumista t , sitoutumista ja a paljon moti t vaatioota t Tokki siitä on muodosstunuut myös eläämäntapa, , jot o a ku kunnnianhimmo ja halu u menestyä ä sopivasti t lietsovvat at ainna a jaatkkamaaan. Lajin myöyötä ä tehtäväät vaalinn na n t arjeess s a, a eivät t aina tunnnu u heelpoi o lta, mut u ta t toisaalta ovvat usein oman terv r eyde d n ja j jakksami m se s n kannnal a ta pareempia i Huonoa omaat a unntoa yksilööur u heilijja potee heell po p sti i itsekkyyttä ä vaativan a ajankäyäytö t n vuoksi Tuntuu u eritityise s n hy y vältä, kun un saa a viett t ää aikikaa perrhe h en n ja a läheissteen n kans n sa, ja a silllooin n haluaa a anntataa ittsesttääään n ma m hh doollisimmaan paaljon o ja olla lässnä n

VOOIM IM AMIES S LA L JINA ON ER IT TÄ Ä IN N monipuuolinen n ja a kilpapailuissa yl y eisimmät lajajiit ovaat t reekkan v vettoo, t tuukin n nostto, farrmari r kävely, m meeriimmieskääveely l ja e errilaiset k kan-t too- ja lasta t uslajit. t “Ykssi i p parrhaistta a asiois i ta on n kuitennki k n laaji j n muukana na tulluut t h yhtteisö.” Liekki kertooo. “Kannnu n ss tus s ja j her e rasmmiees säännööt t o ovat eneemmän säänntö ö ku k in i poikke k us s ja a kans n s sakilpai a lijooiistta sekä ä suuomes e saa, että ulko k maaillla a on n tullut hyviä ä kavereiita Ki K lpailuuisssa kuu u lee tsempppaaammista a ja niihiin n on oll l ut u aina a he h lp l po o mennää”,

hä h n jaatk t aa a Eh E kä juuri lajin äärimmäisyys tekee sen, että killpaakumppa p niakin arvostetaan niin paljon. Erityisesti urheilijat ja lähipiiri tietävät millaista sietämistä ur urheheillij i at a lähipiiritietävät millaistasietämistä j p ja valltavaa a motiiva v atioota laj a i va v at a ii Si S ksi i ha h rva osaa ajatella mitä kaaikkkkea a se e va v atii i

PÄ Ä IV I IT T TÄ ISET SYÖMISEET T JA J TRE R ENIT I mää ä rittää ä paljon arkea Fyysistä ä haastet e ta tuo iso so koko, ja a seen n l lisääksi että ä saa a ollla a tarkrkkana n mihin mahhtuu u vaaiikka a istuumaan ja a kestäääkö ö jakkara r , saaa a osakseen huomiota ja ussein n errotttu t u taaattuusti t porrukkasta Sosi s aali l nen n e elämä ä j jää ä vähehemmälle, , siill l ä työn ö , tr t eeenien ja a noorrmmaali peerhe h arrjen jä j lkeen tääyttyy y use s in skipata saunaaiillta, ja sen sijjaan n kiir i uhta t a av a annnon kautta nukku k maan n ja paalautum u aaann. Jarkkko kertoo o kuit i enki k n asian, josta a vooisi ottaa kopppia, nimittäin n kun pu puhutaaan palljon n jaks k am a iseessta Ty T ö ön n ja a kodin n lisääksi pitäis i i k kaikilla ollla asia johhon n upppoutuua a omalla ajalla. K l yl y lä l , vooimamies laji on Jaarkollle täl ä lä ä h hetkkellä myöös s elämääntapa p Ja J vaikka a laajiille tääytyy y ann taaa a paljonon, toivoo Jarkkko, että ä hän n voisi i ol olla hyv y än ä ä esimimerrkkinnä ä ja suunnnannääyttä t jänä laapsille e ja nuorille. e “TTuuntuuu erityisen hi h enolta t ja a teeke k e nöyr y äkkssi, ku k n ku k uleee olevevannsa a jonnkun n nu n or o en ido d li l .” ” Liekkki sa sano n o ja lisää “Ole l n myös ö tossi i kiittollli l nen n Annikalle, etttä hän osaltaan mahddolliistaa tämän ä .” ”

Liekki k jatkaa määr ä ätietois i esti i tavoitteita a kohti ja ke k rtoo häänelle tä t rkeän moton;

TOP5SAAVUTUKSETLIEKINITSENSÄKERTOMANA

TärkeinsaavutuksenionSuomenVahvinmies2022kisantoinensija.

VaikkaRanskanLyonissasyyskuussakäydynkisan3.sijaonkovempi,niinSuomen vahvin-tittelionmeilläSuomessaniinarvostettu,ettänostansenkorkeimmalle.Ja siksimyössuurintavoitteenionettävuodenpäästäSuomenvahvinmiesasuisi Haapajärvellä.

ToisenaStrongmanChampionsLeaguejoukkueMM5.2022johonpääsin pikahälytyksellätodellakovaankisaanEnglannintoisenkilpailijantilallemuutaman päivänvaroitusajalla.Suoriuduinloistavastikäytännössävalmistautumatta,joten perustasoniriittääjotodellakorkealle.

KolmantenatodellakovatasoinenkisaLaukaassakesäkuussa2022,jossasijoituin neljänneksi.Tämäolisiihensaakkakovinkansainvälinenkisanijasiksisejännitti paljonetukäteen.Kisanmyötätajusinitsekin,ettäkuulunkansainvälisillekilpakentille.

Neljäntenänostanvanhemmatsaavutuksetjolloinkilpailinvieläalle105kgsarjassa.

SilloinvoitinSuomenCupinkokonaiskisanvuosina12&14.Olenedelleenainoa, jokatämänuseanosakilpailuncupinonvoittanutkahdesti.Lisäksionn.10pienemmän kisanvoittoa,voittohantuntuuainahyvälle.

Viidenneksinostanitseniylittämisensiinä,että15viikontreenilläonnistuin juoksemaanpuolimaratonin.Silloinelopainohuitelijossain153kg,jotensitäsuoritusta saayrittääperässä.

“10 0 % SINUSTA ON N SITÄ MITÄ SINNULLE TAPAHTU T U JA LOPPU 90 % ON SITÄ MITEN ASENNOIDU T TAPA HT UNEESEEN.”

TEKSTI, KUVAT JA TAITTO: Laura Nevalainen

Metsäalan perustutkintoa toista vuotta opiskelevat nuoret harjoittelevat parhaillaan ajo- ja hakkuukoneen käyttöä.

KUVA: ARI-PEKKA OJALA

Metsäalan perustutkinnossa pääsee toisena vuotena käyttämään ajo- ja hakkuukonetta

– simulaattorilla harjoittelusta on iso hyöty, kun siirrytään oikean koneen puikkoihin

Marraskuu on vaihtumassa joulukuuksi. Ilmassa on vahvasti talven tuntua, vaikka lunta on maassa vasta väriksi. JEDUn Haapajärven yksikön toisen vuoden metsuri-metsäpalvelujen tuottaja -opiskelijat ovat viettäneet viime viikot raikkaassa ulkoilmassa, sillä heidän koulupäivänsä kuluvat pääsääntöisesti metsässä työskennellen.

METSÄALAN TOISEN VUODEN opiskelijat ovat

päässeet syysloman jälkeen ensimmäistä kertaa ajo- ja hakkuukoneen puikkoihin. Koneellista puunkorjuuta metsäalan perustutkinnon opiskelijat harjoittelevat JEDUssa vuoden verran. Täysin kylmiltään koneen hyttiin ei tarvitse hypätä, sillä ensimmäisenä vuotena opiskelijat harjoittelevat ahkerasti simulaattorilla.

– Koululla meillä on John Deeren ja Ponssen simulaattorit, joilla opiskelijat saavat ottaa ensikosketuksen koneiden käyttöön. Simulaattoriharjoittelusta on valtavasti hyötyä, sillä sen ansiosta koneiden liikkeet alkavat mennä selkäytimeen. Opiskelijoiden ei

tarvitse miettiä, mitä tapahtuu, jos käännän kahvasta noin päin, kun he ovat nähneet ja tehneet liikkeet simulaattorilla, kertoo metsäalan ohjaaja Timo Kangas Metsäpäiviä toisen vuoden opiskelijoilla on tässä jaksossa tiistaista torstaihin. Puolet ryhmästä tekee töitä manuaalisesti ja toinen puoli koneellisesti. Jokainen metsäalan opiskelija pääsee käyttämään sekä ajo- että hakkuukonetta.

– Lähtökohtaisesti jokainen saa harjoitella molempien koneiden käyttöä yhtä paljon. Joillakin opiskelijoilla saattaa olla kotona ajokone ja he silloin he saattavat haluta keskittyä

opinnoissa sen käyttöön. Siihen annamme mahdollisuuden, jos se käy muille opiskelijoille.

– Meillä oli yksi opiskelija, jolla oli kotona sekä hakkuu- että ajokone. Hän oli

koulussa mielellään hakkuukoneella, koska kotona oli pääasiassa vain ajohommia, kun muut hoitivat siellä hakkuutyöt. Pyrimme järjestämään opetuksen siten, että siitä on mah-

dollisimman paljon hyötyä opiskelijan tulevaisuuden ja työllistymisen kannalta, Kangas mainitsee.

KAUANKO OPISKELIJOILLA MENEE aikaa harjoitella, että he pystyvät tekemään itsenäisesti koneella töitä?

– Se vaihtelee. En tiedä johtuuko se tietokonepeleistä vai mistä, mutta toiset ovat luontaisesti hyviä käyttämään joystickia. Pikkuhiljaa itsenäisemmin ja itsenäisemmin opiskelijat saavat tehdä metsässä hommia. Koko ajan alueella on kuitenkin opettaja, johon saa yhteyden VHF-puhelimella, jos apua tarvitsee.

JEDU Ari-Pekka Ojala

Lähtökohtaisesti jokainen saa harjoitella molempien koneiden käyttöä yhtä paljon.

Joulu

Matkaan lapsuuteni joulumaailmaan ja sen maailman tunnelmaan. Se maailma oli syrjässä tiettömien taipaleiden takana.

Harjunnyppylää ympäröi yhdeksän taloa; järven vastakkaisella rannalla kolme. Maa- ja metsätalous sekä poronhoito antoivat elannon.

Harjun asukasmäärä oli enimmillään lähellä sadan.

Sulien vesien aikaan pääsi vesireittejä pitkin kirkolle ja Kurenalle, Pudasjärven keskustaan; talviaikaan hevoskyydillä kahden järven poikki silloisen Rovaniemen tien varteen Aittojärvelle, missä oli lähin kyläkauppa.

MINUN KOTONANI oli viisi lasta, liki peräkanaa syntyneitä; ympärillä äiti, mummu, isä ja tiivis pieni kyläyhteisö. Tunnemaailman ajankohta voisi olla joulukuun aamuhämärä. Äiti on palannut navetta-askareista, mummu on ruokkinut väen ja aamutiskiä selvitetään.

– Mitä minä teen, kuuluu hämärän pirtin puolelta jonkun lapsen suusta!

– Menkääpä katselemaan, näkyykö riihen kupeella tontun jälkiä!

Lapsikatras purkautuu ulos ja niin tutuksi tullut tontun jälkien etsiminen käynnistyy jälleen kerran. Sitä etsintää riittää aattoon saakka. Välillä löytyy ihan selviä tontun tossun painaumia, välillä ei niin mitään.

Kun etsiminen ei enää kiinnosta tullaan sisälle ja niin alkaa joululaulujen laulaminen. Äiti laulaa ja hyräilee paljon,

me laulamme mukana.

Mummu laulaa joskus Köyhän lapsen joulukuusi- laulua, sillä hän tietää, mitä on köyhyys.

Mekin tiedämme myöhemmin, millaisen elämän hän v. 1890 syntyneenä on elänyt ja ison lapsikatraan kanssa leskeksi jäätyään kokenut.

Aivan joulun alla naapurista käy isompia lapsia esittämässä tonttuleikkejä. Taika tihenee.

Koko talo kuurataan! Mummu ja äiti leipovat joululeipomiset usein iltayöstä meidän nukkuessa. Päivällä olisi liian paljon pikkukäsiä pöydällä ja jonkun pitäisi katsoa perään. Vanhin sisaremme Vuokko laitettiin nukuttamaan meidät, mutta nukahtanut oli nukuttajakin. Kun hän heräsi, pettymyksekseen kaikki oli jo tehty! Kun leivottiin nisua, pullataikinasta tehtiin kaikille lapsille joulujoonaat (nisu-ukot) ja rusinoista pisteltiin silmät, nokka, suu ja napit. Tässä saimme olla mukana ja lämpimänä nisu-ukot syötiinkin.

Jouluaaton riisipuuro ja sekahedelmäsoppa ovat perinteinen jouluruoka, kaikkien herkku! Sekahedelmäsoppaa ei ole koskaan muulloin. Mitään muuta jouluruokaa en muista. Todennäköisesti lihasta keitettiin ja laitettiin, koska niin poroa kuin navettaelukoita oli omasta takaa.

Ja joulukuusi…! Lippusiimasta opeteltiin eri maiden lippujen nimet. Vanhimmat tenttasivat nuorempia. Jossakin Amerikan paketissa oli tullut joskus joulukoristeitakin. Kaksi lankatonttua kulki

aina Amerikan tonttujen nimellä. Oulusta ja Kemistä äidin sisaret olivat lähettäneet tai tuoneet muita koristeita. Kynttilät laitettiin viimeisimpänä metallipidikkeisiin tai sidottiin villalangalla kuusenoksiin. Taikahetki, kun ne sytytettiin ja niitä yhdessä katsottiin silmä tarkkana, että tuli ei tartu mihinkään. Leikki käytti kuusen ympärillä!

YLEENSÄ JOULUPUKKI ei tullut sisälle, vaan jätti lahjat portaille. Mutta kerran tuli! Meitä juoksutettiin ulkona kuuntelemassa, joko kuuluu järveltä porontiukujen ääntä. Ei kuulunut, mutta jossakin vaiheessa pukki tuli kovalla kolinalla naama hieman lytyssä.

Sisareni ihmetteli, että mitä sinulle on tapahtunut.

Pukki olikin tullut ompelukoneella ja laskeutuminen oli hieman epäonnistunut. Huuko, isän veli, oli ollut joulupukkina, minkä yksi sisareni taisi oivaltaa. Meillä oli poljettava Tikkakoski, naapurissa Singeri ja ihmeeltä se tuntui, miten sillä voi lentää!

Se joulu oli ns. rikas joulu. Kolmelle meistä tuli sukset, jollekin nukke ja nuken paupa (kätkyt) jne. Mikä pettymys, kun Joulupäivän aamuna mentiin kokeilemaan lahjasuksia. Kengät eivät mahtuneet mäystimiin!

Siitäkin lienee selvitty, sillä jokainen osasi hiihtää, kun aikanaan koulu käynnistyi.

YHTENÄ JOULUNA sain enoltani/kummiltani nahkakinttaat ja appelsiinin. Jäi to-

si hyvänä lahjana mieleen.

Vanhin sisareni muistaa parkuneensa, kun suuri paketti meni jollekin toiselle kuin hänelle. – Joulupukki on erehtynyt! – huutoa riitti.

Oili-täti asui Oulussa ja vuosia jälkeenpäin oivalsimme, että sitä kauttahan niitä lahjoja hankittiin – mm. ne sukset.

Radion kautta saapui ihmemaailma. Sampo Lappalaisen hirmuinen ajo oli jännittävintä, mitä ikinä saattoi olla ja kun vanhin sisaremme oppi lukemaan, Sakari Topeliuksen Lukemisia lapsille oli ahkerassa ääneen luvussa.

ÄITI JA MUMMU olivat jouluihmisiä – meistä tuli jouluihmisiä – sisarusten lapset ja lapsenlapset ovat jouluihmisiä.

Vaikka joulu ei kokoakaan enää saman katon alle, puhelin soi ja sukutsätistä näemme heimon nuorimpien riemun.

Yksi joululaulu, Viktor Rydbergin Tonttu, kuljettaa meidät kaikki syntymäkotini pihapiiriin. On kuin olisi sillä hetkellä siellä. Siirryn taikamaailmaan vaikka vuosikymmeniä on ajallisesti kertynyt väliin. Kun se soi radiosta illan hämyssä Finntrion tai Vesku Loirin tulkintana, siirryn syntymäkodin pihapiiriin. Laulun sanojen mukana kierrän aitan, tallin, navetan, riihen… aistin ne tuntemukset, muistan kuinka hyvin eläimet kohdeltiin, kuinka riemulla odotettiin pääskysten paluuta, kuinka paljon oli elämää yhteisössä, mikä hiljeni jouluyön rauhaan.

Äiti luki tätä runoa sisareni pojalle ja mihin mielikuvitusmaailmaan hän pääsikään.

Äiti muisti nuoruutensa, voimainsa päivät! Muisti sen tunnelman, minkä oli välittänyt meille lapsilleen. Aisti, että elää itse tuollaista pihapiiriä.

AIKANAAN, KUN SAATTELIMME äitimme Joulun ja Uuden Vuoden välipäivinä muistotilaisuudessa tuonpuoleiseen maailmaan yhdessä kyläyhteisön jäsenten kanssa, kaikkein viimeisimpänä lauluna valot sammutettuina laitoin Loirin tulkinnan Tontusta soimaan. Jokainen ymmärsi, että kotipihapiiri hyvästeltiin noiden sävelten myötä. Ympyrä oli sulkeutunut!

TIE RAKENNETTIIN kotiharjulle aikanaan v.1960 paikkeilla. Koskaan sinne ei ole ollut julkista liikennettä, mutta sitä tietä kotiharju on tyhjentynyt.

Tonttu ei ole hyljännyt kotitantereita. Sinne matkaamme laulun myötä kaveriksi tänäkin jouluna!

HAAPAJÄRVI Maija-Liisa Veteläinen

Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme

Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta.

HAAPA-SÄHKÖ OY

Varstatie 1, 85800 HAAPAJÄRVI Jorma Miettunen 0400 385 892, Iiro Flink 044 291 4059

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja talkoolaisille kuluneesta vuodesta.

Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta.

Kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta.

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

• Haapajärvi • puh. 040 721 8062

Kiitos asiakkaillemme rakentavasta yhteistyöstä!

Sammaltie 8, 85800 HAAPAJÄRVI

Lions Club tekee työtä paikallisen yhteisön hyväksi

Lions Club on kansainvälinen palvelujärjestö. Lions Club kerää varoja käytettäväksi hyväntekeväisyystoimintaan ja järjestää erilaisia palveluaktiviteetteja paikallisen yhteisön auttamiseksi.

HAAPAJÄRVI

Aleksi Välikangas

Keskeisiä kohderyhmiä ovat lapsiperheet, nuoret, vanhukset ja sotaveteraanit. Lions Club toimii paikallisten klubien kautta, jotka ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä. On olemassa kolmenlaisia klubeja: miesklubeja, naisklubeja ja klubeja, joissa on jäseninä sekä miehiä että naisia. Haapajärvellä toimii kolme klubia

(kaksi miesklubia ja yksi naisklubi), joista vanhin on 9.11.1967 perustettu LC Haapajärvi. Kuluvalla toimintakaudella LC Haapajärven presidenttinä toimii Marko Jämsen

LC HAAPAJÄRVEN JOKAVUOTISENA palveluaktiviteettina on sankarihautausmaan hautakivien puhdistus ja kynttilöiden sytytys itsenäisyyspäivän aamuna. Perinteen mukaisesti 6.12.2022 klo 8 seitsemän klubimme jäsentä kokoontui suorittamaan edellä mainitut tehtävät. Kulu-

vana vuonna LC Haapajärvi myös hankki kustannuksellaan hautausmaalle uudet lyhdyt. Hankinnassa avusti Lions-yhteisöön kuuluva Arne Ritari -säätiö, joka tukee rahallisin avustuksin paikallisten klubien hyväntekeväisyystoimintaa. Lyhtyhankinnat tehtiin paikallisesta hautaustoimistosta.

Toinen LC Haapajärven jokavuotinen palveluaktiviteetti on ruokalahjakorttien jakaminen paikallisille vähävaraisille lapsiperheille. Varat lahjakortteihin kerätään kauppojen (Supermarket, Tokmanni, Hal-

pa-halli) pullonpalautuspisteiden vieressä olevilla keräyskartiolla. Saadulla tuotolla ostetaan lahjakortit, jotka luovutetaan Haapajärven seurakunnan diakoniatyölle ja PPKY Selän-

teen sosiaalitoimelle avun tarvitsijoille jaettavaksi. Tänä vuonna jaettiin yhteensä 16 kpl 50 euron lahjakorttia.

KLUBITOIMINTAAN KUULUU myös vapaa-ajan viettoa. Kerran kuukaudessa pidetään klubikokous, jossa tehdään lisäksi toimintaa koskevat hallinnolliset päätökset. LC Haa-

pajärvi on järjestänyt myös vuosittain maalis-huhtikuussa reipashenkiset pilkkikilpailut.

Lionsklubien jäsenten keski-ikä on vuosi vuodelta nouseva ja otamme mielellämme mukaan toiminnasta kiinnostuneita. Jos olet kiinnostunut Lions-toiminnasta, nykäise rohkeasti hihasta klubimme jäsentä.

sankarihautausmaan hautakivet puhdistettiin ja kynttilät sytytettiin perinteen mukaisesti 6.12.2022.

Kuvassa vasemmalta alkaen Väinö Wassholm, Kaarlo Koskela, Iikka Jämsä, Kari Knaappila, Erkki Leppälä, Marko Vertanen ja Mauri Oikari.

Kalajokilaakson Kotiseutuliiton syyskokous Pyhäjärvellä

PYHÄJÄRVI

Kalajokilaakson Kotiseutuliitto piti syyskokouksensa 15.11.2022 Pyhäjärven Väentuvalla. Kokouksessa vahvistettiin niin alueliiton uudet säännöt kuin Hannulan Kotimuseoyhdistys ry:n jäsenyys Kotiseutuliitossa.

Alueen yhteinen joululehti Kalajokilaakson Kotiseudun joulu on ilmestynyt ja lehteä voi lukea esimerkiksi Haapajärven kirjastossa, lehti on myös myynnissä useissa alueen kunnissa.

Jokilaaksojen kuvat -hanke on päättynyt. Hankkeessa selvisi, että kahden jokilaakson alueen eri yhteisöillä on yli satatuhatta va-

lokuvaa, joista vain osa on tunnistettu, luetteloitu ja digitoitu. Esiselvityksessä suositellaan, että alueen toimijat ottavat ensi vuonna käyttöön Yksa-arkistonhallintajärjestelmän. Alue-

liitolla on tavoitteena toteuttaa yhteistyössä Pyhäjokialueen Kotiseutuliiton kanssa jatkohanke, jossa kuvia voidaan tunnistaa ja tallentaa järjestelmään.

Liiton johtoon valittiin

edelleen Ari Ahola Sievistä. Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet Aila Siirilä Kalajoelta, Ilkka

na jäsenenä hallitukseen

Öljymäki-Maarala Alavieskasta.

Heinonen Haapajärveltä ja Erkki Koskela Reisjärveltä niinikään jatkavat hallituksessa. Uute-

valittiin Marita

Haapajärven

KUVAT: KARI KNAAPPILA

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Toivotamme asukkaille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Lämmin kiitos toimintaamme tukeneille yhteistyökumppaneillemme, talkoolaisille ja jäsenillemme kuluneesta vuodesta

Pirkko Karvosen joulupöytä löytyy Valintatalon entisen kiinteistön käytävältä nykyisestä Woltin liiketalosta.

KUVA: JOUKO MOILANEN

Pirkon vuodenkierto huipentuu jouluisin

PYHÄJÄRVI Jouko Moilanen

– Ihmiset jo kesällä kysyvät minulta, että järjestänkö taas perinteisen joulutupani tai ainakin joulupöydän. Ja onhan niitä tullut järjestettyä nykymuodossaan noin 15 kertaa, kertoilee Pirkko Karvonen tällä kertaa Pyhäsalmessa Valintatalon entisessä kiinteistössä, nykyisen liiketalon Woltin käytävällä pitämänsä joulupöydän ääressä. Tarjolla hänellä on aina jouluaattoon asti maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin perinteisiä pipareita, säilykkeitä ja käsitöitä. Pirkko sanoo Woltin aulaa hyväksi myyntipaikaksi, kulkeehan siinä ihmistä päivän mittaan asioitaan toimittaessaan. Varsinkin nyt, kun pahin ko-

rona-aika näyttää hellittäneen. Pirkko muistelee, että vuosien mittaan hänen joulupöytiään Pyhäsalmessa on ollut lukuisissa eri paikoissa.

iltaan. Eräs mies tuli hädissään minun luo ja kertoi, että joululahjansa on vielä ostamatta. Hän ostikin minulta lahjoja muutaman satasen edestä. Se oli markka-aikaa.

niänsä.

- Yhtenä jouluna kauan sitten olin ilmeisesti kylällä viimeisenä myyntipaikkana auki jouluaaton kääntyessä

PIRKKO KARVONEN ON vuosien ja vuosikymmenten aikana joulun alla ahkeroinut mahdollistaakseen osaltaan toisten joulunviettoa. Töitä hän on parhaimmillaan, tai pahimmillaan, paiskinut yötä päivää, jotta asiakkaiden tilaukset on saanut hoidettua. Ennätyksensä on muun muassa, että yhden yön aikana uunissa on paistunut 56 vuokaa laatikkoja. Joillekin perheille Pirkko laskee tehneensä jouluruuat peräti 16 kertaa. Iän kartuttua ja voimien pakostakin ehtyessä Pirkko on mahdollisuuksien mukaan höllentänyt aikataulujaan. Pirkolla on nykyisin apunaan jouluaskareissa siskonsa ja mi-

– Ihan alusta asti jos lasketaan, olen aloittanut joulutupa ja -pöytätoimintaa jo vuodesta 1996 lähtien aluksi Kaisa Vellosen ja Katri Bergbackan kanssa. Puotia pidettiin kolmena vuonna, kunnes puodinpito jäi minulta kymmeneksi vuodeksi. Sitten totesin, että tylsää on olla toimettomana tältä osin ja aloitin taas toiminnan joulutuvan pitämisellä.

PIRKKO KARVONEN ON siinä määrin jouluihminen, että hänen vuodenkiertonsa huipentuu aina jouluisin. Seuraavan joulun valmistelu alkaa melkein heti edellisen päätyttyä.

– Kyllä koko vuosi tätä tehdään pääosin luonnonantimia hyödyntäen. Kesäaikaan teen vastoja ja kerään kuusenkerkkiä, joita voi käyttää muun muassa mausteena. Tietysti kerä-

tään lisäksi sieniä ja marjoja. Ja jo heti joulun jälkeen alan kutoa mattoja tulevan joulun myyntiin.

– Oikeastaan en tiedä mitä tekisin, jos tätä kaikkea jouluun liittyvää ja valmistavaa touhua ei olisi. Tämä on lisäksi mielekästä mielenterveystyötä. Samalla tulee koko ajan ideoitua jotain uutta. Kotona jääkaapin ovessa minulla lukeekin, että "Muista unelmoida". Kyllä tämä motto koskee myös ikääntyneitä ihmisiä.

MIKÄ TEKEE jouluihminen Pirkko Karvoselle henkilökohtaisesti oman joulun? Toisten auttamisen lisäksi.

– Oikeastaan siinä on kolme pääasiaa: siivotut huoneet, joulukuusi ja kinkku. Lisäksi joulunpyhinä stressin lauettua luen kirjoja, syön ja nukun. Ja onhan jo joulun odottaminen sinänsä jo ihanaa aikaa.

Kyllä koko vuosi tätä tehdään pääosin luonnonantimia hyödyntäen.

CAFE MAALAISUNELMAN ikkunoista on tuikkineet valot iltapäivän hämyssä ja illan pimeydessä jo reilun kuukauden verran. Haapajärven kauppakadulla on ovi on käynyt tiuhaan tunnelmallisessa kahvilassa, jonka ihanan lämpimän tunnelman ja sisustuksen kaikkia pienimpiä yksityiskohtia myöten on luonut yrittäjä Emilia Holmström. Omassa kahvilassa työskentely on ollut Emilialle haaveiden täyttymys.

PARHAUTTA OVAT asiakkaiden kanssa kohtaamiset päivittäin, ja heiltä saatu positiivinen palaute on ruokkinut hyvää mieltä! Kahvilassa työskentely ei ole tuntunut lainkaan työltä, vaan enemmänkin ihanalta unelta, johon saa

päivittäin sukeltaa aina uudestaan.

Kahvilan yhteydessä on leipomon puoli, jossa valmistuvat päivittäin tuoreet herkut lähialueen tuottajilta valituista raaka-aineista.

– Keskityn leivontaan aina täysillä ja teen sitä täydellä sydämellä! Erityisesti koristelu ja visuaalisuus leivonnassa tuovat minulle nautintoa, kertoo Emilia.

NÄIN JOULUN ALLA haluaa kahvilan väki tuottaa jouluiloa helpottamalla muiden joulukiireitä. He loihtivat myyntiin perinteisiä jouluherkkuja, kuten torttuja, pipareita, kuivakakkuja ja joulupullaa.

KAHVILAN OVEN AVATESSA tulvii mukana ulos herkullinen juuri leivottujen leivonnaisten ja tuoreen kahvin tuoksu. Niiden alta tunnistaa hyvin jouluiset mausteet, kanelin, neilikan ja inkiväärin.

EMILIANOHJEET:

Otatarjoilulautainenjaasetairtopohjavuoanreunuslautasen päälleilmanpohjaa.Suosittelenkäyttämäänreunakalvoa jottasaatmahdollisimmantasaisenjakauniinpinnan juustokakkunreunoille.

KostutaLadyfingerkeksejävahvassakahvissajaladokeksit vuokaansuoraanlautasenpäälle.

Valmistaseuraavaksitäyte,laitaliivatelehdetlikoamaan kylmäänveteen.

Vaahdotakermajalisääjoukkoonmaustetturahka,sokeri sekäappelsiininkuoriraaste.

Mittaatoiseenkulhoontuorejuustovalmiiksi. Lämmitäappelsiinimehukattilassajapuristelepehmenneet liivatelehdetmehunjoukkoon.Kaadaliivatemehuohuena nauhanatuorejuustonsekaansamallakokoajanvoimakkaasti vatkaten.

Yhdistätuorejuusto-jakermavaahtomassatkeskenään.

Levitätäytekeksienpäällejanostakylmäänhyytymää, mielelläänyönyli.

Vaahdotavispikermajalisääjoukkoonmascarpone,voit halutessasimaustaavaahdonesimerkiksisokerillaja vaniljasokerilla.

Pursotahyytyneenkakunpinnanpäälle kauniistiruusukkeitajaviimeistele pintakaakaojauheella.

HAAPAJÄRVI

Laura Nevalainen

Kiitän

Rauhallista

Viikatetie 18, HAAPAJÄRVI, puh. 040 724 4286

Haapajärven

Sijoitussalkku keveni 11 prosenttia

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

Haapajärven kaupungin sijoitussalkku keveni syyskuun loppuun mennessä noin 11 prosentilla, kun sitä syyskuun lopussa verrattiin viime vuodenvaihteen tilanteeseen. Esimerkiksi Reporahoja ja niiden korkotuottoja oli syyskuun lopussa kolmessa rahastossa yhteensä 14,8 miljoonaa euroa.

Sijoitustuotto laski eri rahastoissa suunnilleen samaa tahtia. Markki-

na-arvon alenema oli OP Varainhoidon sijoituksilla 10,79 prosenttia, Elite Ab:n sijoituksilla 11,64 ja Evli Varainhoidolla 11,78 prosenttia.

Kaupungin talousarvioesityksessä keskeinen menoerä on kumulatiivisen alijäämän kattaminen. Viime vuodenvaihteessa sitä oli 5,2 miljoonaa euroa. Siitä kiinteistöjen tasearvojen alaskirjauksia oli 3,4 miljoonaa euroa. Kumulatiivista alijäämää lähdetään kattamaan niin, että se on hoidettu pois vuoden 2025 loppuun mennessä. Toiminnallista alijäämää koko alijäämästä on

noin 1,8 miljoonaa, mikä saadaan katetuksi vuoden 2024 loppuun mennessä.

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuloja arvioidaan tulevan ensi vuonna 70 000 euroa, seuravana vuonna 450 000 ja vuonna 2025 jo 1,2 miljoonaa euroa. Menojen vähennykset ovat vuosittain neljännesmiljoonan luokkaa.

Kaupungilla menee ensi vuonna lainojen lyhennyksiin 7,1 miljoonaa euroa. Uutta lainaa otetaan 9,2 miljoonaa. Vajaan kolmen miljoonan euron rahoitusvaje katetaan joko lainalla tai rahastoista ottamalla.

Ylivieska saa energiaa varastoivan kontin

LAADUKASTA PALVELUA YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE KÄRSÄMÄELLÄ JA LÄHIKUNNISSA.

• KIINTEISTÖHUOLTOPALVELUT (Myös mökkitalkkari)

• SIIVOUSPALVELUT (myös erikoissiivoukset)

• KORJAUSRAKENTAMINEN JA SISÄREMONTIT

• TEOLLISUUDEN KUNNOSSAPITOPALVELUT

Ylivieskan kaupunki vuokraa NWJ Fin Oy:lle yhdeksän aarin laajuisen tontin 40 vuodeksi Ouluntien var-

Oikaisu

Maaselän Extrassa kerrottiin 23.11. Nivalan kaupungin myöntävän 300 000 euroa tilapäislainaa seutuyhdistys NIHAKille Haapajärven bioöljyjalostamon selvitystä varten.

NIHAK on hakenut tilapäislainaa käyttöpääomansa vahvistamiseksi, ei yksit-

resta. Yhtiön toimeksiannosta Metsäavain Oy suunnittelee ja rakentaa tontille 20 neliömetrin laajuisen energian varastointikontin. Asiasta päätti teknisten palveluiden lautakunta. Varastokontti liitetään sähköverkkoon. Siitä voidaan syöttää sähköä verk-

koon, kun yleisessä sähköverkossa on menossa huoltokatkos tai muu sähkökatkos. Energiavarastointikontti tukee energian saannin huoltovarmuutta.

NWJ Finin toimiala on sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla. Yhtiön toimipaikka on Helsinki.

täistä Haapajärven hanketta varten.

NIHAK on kuluvan vuoden aikana ollut mukana 34 hankkeessa, joissa toiminut 19 hankkeessa pää- tai osatoteuttajana. Lisärahoitusta tarvitaan kasvaneeseen ja aikaisempaa enemmän käyttöpääomaa vaativaan

projektitoimintaan. Lainalla turvataan siis yhdistyksen maksuvalmius projekteissa toteutuneiden kulujen ja niistä useita kuukausia viiveellä maksettavien EU-rahoitusosuuksien väliselle ajalle. Kaupunginhallituksessa päätettiin jatkaa asian valmistelua.

Kiinteistöhuolto ja Teollisuuden kunnossapito Puh. 044 243 8830 / Juho Siivoukset p. 040 847 9858 / Marika khuoltopalvelut@gmail.com

YLIVIESKA Jouko Lassila

Levottomana aikanakin tulee joulu

lin ilmestyminen saa hänet vakuuttuneeksi aikeistaan. Sen jälkeen kuningas Herodes yrittää saada itämaan tietäjien kautta selville vastasyntyneen Jeesuksen olinpaikan. Kun se ei onnistu, raivostuu Herodes ja käynnistää Betlehemissä lastenmurhan. Joosef ehtii viedä perheensä pakoon Egyptiin.

kuolema olivat tässä perheessä lähellä toisiaan, niin kuin Matteuksen joulukertomuksessakin.

Uudessa testamentissa on kaksi joulukertomusta. Tuttu Luukkaan jouluevankeliumi kuvaa onnellisia, joskin koruttomia tapahtumia Betlehemin seimen ympärillä. Vähemmän tunnetussa Matteuksen evankeliumin joulukertomuksessa on uhkaavampi tunnelma.

MATTEUKSEN KERTOMUKSESSA Joosef epäröi ottaa Mariaa vaimokseen ja vasta enke-

TÄNÄ JOULUNA Matteuksen joulukertomus puhuttelee erityisellä tavalla. Elämä on nytkin, armon vuonna 2022, haurasta. Euroopassa on käynnistynyt laajamittainen sota, joka luo uhkakuvia koko maailman ylle. Hävityksen ja kaaoksen voimat ovat tänä vuonna ryöpsähtäneet taas räikeästi esiin.

JEESUKSEN PERHE pakeni Egyptiin. Moni ukrainalainen on paennut tänä vuonna Suomeen. Jokin aika sitten pidettiin ukrainalaisessa pakolaisperheessä Suomessa kastejuhla, johon isä saapui rintamalta Ukrainasta palatakseen ristiäisten jälkeen taas takaisin puolustamaan kotimaataan. Elämä ja

UHKAKUVISTA HUOLIMATTA Matteuksenkin joulukertomuksessa tulee joulu. Tietäjät löytävät Jeesuksen luo ja maahan kumartaen antavat hänelle parhaita lahjojaan. Vapahtaja Jeesus on syntynyt. Hän tuo rauhan sydämeen rauhattoman maailman keskellä.

Joulun lapsi siunatkoon sinun ja läheistesi joulun.

Oulussa adventin 2022 alla

Taivaat avautuvat

Kukapa meistä ei olisi joskus ihmetellyt tähtitaivaan avaruutta lämpimänä elokuun iltana tai kirkkaana tammikuisena pakkasyönä? Jos joku on vielä saanut katsella revontulten loputonta leikkiä Lapin kaamoksen keskellä, on helppo yhtyä psalmintekijän ihmettelyyn Jumalan hyvyydestä:

”Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?” (Ps. 8: 4-5).

IHMINEN TUNTEE pienuutensa koko luomakunnan edessä, mutta samalla avaruuden mittaamattomuus muistuttaa Jumalan ehtymättömästä armosta ja huolenpidosta.

Yksi jouluevankeliumin koskettavimpia kohtia on siinä, kun taivaat avautuvat vielä avaruuttakin laajemmalle aina Jumalan todellisuuteen saakka. Taivaan valtakunnan portit aukeavat ja koko jumalallinen kirkkaus näyttäytyy ihmisille. Ei ole mikään ihme, että kedon paimenten ensimmäinen reaktio tapahtuneeseen oli pelko. Kun Herran kirkkaus täyttää Betlehemin paimenten kedon, se näyttää ihmisen pienuuden ja paikan tässä maailmassa hyvin vavahduttavalla tavalla. Enkelin viesti on kuitenkin lohduttava. Jumalan kirkkaus on kyllä ilmestynyt, taivaan valtakunta on laskeutunut maan päälle, mutta sen tuoja, ruhtinas ja Herra lepää kapaloituna seimessä. Jumalan maailma onkin las-

keutunut sinne, missä kaikki on aivan pientä, vaatimatonta ja haurasta. ”Vaan piltin hartioilla, se herruus lepäilevi”, laulavat tiernapojat vastasyntyneestä. Tämä lapsi, joka on taivaasta lähetetty Kristus ja Vapahtaja, ottaa kantaakseen kaiken pelon, hädän ja yksinäisyyden. Psalminkirjoittajan sana ihmislapsesta kasvaa vielä suurempiin ulottuvuuksiin, sillä itse Jumala on syntynyt ihmiseksi.

Mikä on se pelko, joka rikkoo tänä jouluna sinun rauhasi?

SE SUKUPOLVI , joka on joutunut jollakin tavalla sodan koskettamaksi, tuntee pelon: pelon omasta selviytymisestä, pelon, joka kasvaa huolesta läheisiä ja rakkaita ihmisiä kohtaan, kuolemanpelon. Siksi ajatuksemme ja rukouksemme saavat tänä jouluna olla myös siellä, missä tänään on levotonta eikä rauhasta ole vielä edes aavistusta.

MIKÄ ON SE pelko, joka rikkoo tänä jouluna sinun rauhasi? Usein

meidän pelkomme ei johdu sanomattomasta kirkkaudesta, vaan asioista, jotka tuovat elämään läpitunkemattoman pimeyden ja epävarmuuden. Joulun suurin ihme onkin siinä, että taivaan kirkkaus on avautunut oman pimeytemme ja ihmiskunnan pimeyden keskelle. Ei ole niin pimeää, etteikö Kristus itse olisi siellä meidän kanssamme. Jos haluat katsella joulun suurinta ihmettä, katso siis ennen kaikkea alas, pieneen lapseen, joka syntyy Betlehemissä. Sinne paimenetkin riensivät. Yön pimeys ympäröi heidät jälleen, mutta seimen lapsen kasvoista heijastui uudenlainen valo. Niinpä he saattoivat palata ”kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitäolivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu”.

Kari Tiirola Lääninrovasti

Oulun hiippakunnan piispa

Jukka Keskitalo

kaikille ilmoittajillemme, eri yhteistyötahoille ja lukijoillemme kuluneesta vuodesta. Oli jälleen ilo tehdä yhteistyötä kanssanne.

Tehdään yhdessä ensi vuodesta entistäkin parempi.

kuusitilalle Englantiin. Ann-Charlotte Perssonin Sydämellisen joulun resepti ja Ann-Christin Antellin äänikirja Joulu Örndahlin ruukissa puolestaan vievät perinteikkäisiin tunnelmiin ruotsalaismaisemiin.

Heidi Swain: Joulupuun taikaa

Ekologinen kuustenkasvatus ja kokonaisvaltaiset jouluelämykset ovat saaneet Wynterin kuusifarmin kukoistamaan. Liza Wynterille isältä peritty yritys on kuitenkin riippakivi. Yhtiökumppanin eläköitymisen vuoksi hän päätyy auttamaan sesongin ajaksi. Löytääkö Liza sittenkin joulun taian – ja sen oikean? Britanniassa romanttisen viihteen kärkinimiin kuuluvan Heidin Swainin Joulupuun taikaa on lämmin kuin jouluinen halaus.

Suomentanut Jade Haapasalo.

Ann-Christin Antell: Joulu Örndahlin ruukissa

Puuvillatehdas-sarjasta tuttu bestselleristi Ann-Christin Antell on kirjoittanut äänikirjaksi joulutarinan, joka kertoo Puuvillatehtaan perijästä tutun Martan nuoruusvuosista Örndahlin ruukinkartanossa. Ruukin väen yhteisessä joulujuhlassa Martta etsii Antonia, sepän poikaa. Nuoret ovat tutustuneet toisiinsa ruukin lainakirjastossa ja nyt Martta toivoo, että Anton hakisi hänet tanssiin. Ilo muuttuu äkisti huoleksi, kun Martan pikkuveli Aapo vajoaa jäihin. Miten käy ruukin joulun? Äänikirja: lukija Sanna Majuri.

Ann-Charlotte Persson: Sydämellisen joulun resepti

Emman pieni kahvila Lontoon Notting Hillissä on täpötäynnä ja luciapullat viedään käsistä. Sitten Emma saa kiireisen soiton kotoa Ruotsista: isotäti Fanny on joutunut sairaalaan. Emma matkustaa Ruotsiin apuun ja päättää valmistella täydellisen joulun, kunnes vintin perukoilta paljastuu synkkä perhesalaisuus. Ann-Charlotte Perssonin Sydämellisen joulun resepti ilmestyi Ruotsissa alun perin kalenteriluukkuina ja keräsi 160 000 kuuntelukertaa.

Suomentanut Pekka Marjamäki.

Hullu vuosi

Sotia on ollut käynnissä kaiken aikaa jossain päin maapalloa. Hulluksi vuodeksi nimeän vuoden 2022, koska nyt soditaan Euroopassa ja varsin lähellä Suomen rajoja.

Tsaari Vladimir 1 haluaa valtaa ja kunniaa, haluaa olla suurempi kuin esikuvansa tsaari Pietari Suuri. Jos minun tahtoon ei suostuta, niin minä kyllä potkasen ja rikon kaikkien lelut hiekkalaatikolla!

Putin hengenheimolaisineen syyttää Ukrainaa fasistiseksi valtioksi. Hitler kuitenkin toimi aikoinaan täsmälleen samalla tavalla kuin miten Venäjä nyt toimii. Hitlerin Saksa valloitti sudeettialueet Tsekistä aivan samalla teemalla kuin Venäjä pyrki valloittamaan Ukrainan. Jos jossain maassa on venäjää kotikielenään puhuvia, niin se maa tai alue kuuluu silloin Venäjään. Niin ajateltiin Saksan kansallissosialistien taholla saksaa puhuvista. Ja ihan samalla tavalla kansallissosialistit toimivat kuin Venäjä toimii nyt myös siinä, että oppositio vaiennetaan täydellisesti.

HITLERIN VALLATTUA sudeettialueensa kävi Saksan isolla kirkolla vierailulla muuan Eng-

lannin päämies. Kotiintuloa juhlittiin Englannissa sanoin, että on saatu Saksalta takuut pysyvästä rauhasta. Ja rauha pysyi ihan jopa kuukausia ennen kuin Saksa hyökkäsi seuraavaan maahan, Puolaan.

Historia toistaa itseään, sa-

notaan. Onneksi kuitenkin tällä hetkellä näyttää siltä, että Lännen apu Ukrainalle pysäyttää suuren ja mahtavan sotakoneiston. Venäjä-Ukraina-sodassakin on nähty oman aikamme Camberlaineja kertomassa, että kyllä tsaarille pitää antaa se mitä tsaari vaatii! Näitä lipsahduksia on kuultu pääasiassa vanhoilta poliitikoilta, mutta onpa yksi elontuoja Musk sanonut ihan samaa!

VENÄJÄN TOIMILLA UKRAINASSA on tukijoita eri puolilla maapalloa, mutta erityisesti eräiden Afrikan maiden viralliset kannat ja kansalaisten haastattelut hämmästyttävät ja kummastuttavat pientä kulkijaa! Television välityksellä katsoin haastattelua Etelä-Afrikasta. Haastattelussa useat kansalaiset kokivat vihaa entisiä siirtomaaisäntiään kohtaan. Erityisesti Ranska tuntui olevan herkkä kohde. Ymmärrän näitä ajatuksia, kolonialismi oli silkkaa ryöstöherruutta. Mutta samat afrikkalaiset eivät varmaankaan hoksaa, että Venä-

jän hyökkäys Ukrainaan on sama asia kuin jos Ranska tai jokin muu siirtomaavalta päättäisi nyt hyökätä entisen, itsenäistyneen siirtomaan kimppuun.

MAAPALLON PINTA-ALA on jaettu historian aikana miljoonilla eri tavoilla itsenäisiin valtioihin tai hallintoalueisiin. Ei kenelläkään ole mitään perustetta vaatia toisesta maasta alueita sillä perusteella, että alue on joskus kuulunut toiselle hallitsijalle. Anteeksi vain tämä koskee myös Suomea ja Karjalan Venäjän puolelle jäänyttä aluetta. Suomi hävisi sodan ja sai kakkospalkinnon, säilyi itsenäisenä. Mutta kakkospalkinto ei oikeuta muuttamaan tosiasiaa, rauhanehdot on esitetty ja ne on hyväksytty, vaikka kuinka pitkin hampain.

Venäjä toimii nyt omissa esiintuloissaan niin kuin on aina toiminut. Valhe voidaan korjata esittämällä vielä suurempi valhe. Naama totisena ja silmät

säihkyen voidaan esittää, että ollaan tuhoamassa natseja, vaikka itse edustetaan suurinta natsiaatetta.

Joulun Rauhan tulisi kuulua kaikille, mutta hankala tässä on itsekään rauhassa asettua Joulun viettoon, Hullun Vuoden 2022 Jouluna.

Ilkka Heinonen Pieni Kulkija 28

VERO-

PUUKEKOJA

KUORELLINEN EGO KIRKAS

VESIÄÄNTÄ

JATKO

SORSALINTUJA VASTAA PUUTA

KENGISSÄ VOLLOTUS

JUHLILLA OJISTA NÄIHIN?

LASKELMA VAATETTAA

KUORMAAMINEN KONSTI PYÖRIVÄT TYHJÄÄ SAAKKA

KIERTÄÄ JOULUPADAN KAUKAA FLAIJERI

LISTA ALKAA

VIISTOKATTOINEN SOOSEIHIN PÄÄLLYSTE

KAHLAAJA YPÄJÄN NAAPURI LYMI& NOPOLA

MAITOKAHVI ÄMPÄRI KALEVA

POHJOISKARJALAA MESITASSU

JÄÄTYMÄTÖN PUOLUEEN SAAMAA ITALIAN RANTALOMAKOHDE

HAVAITA PUHALTAAAASIASSA TASOITTAA POLKEMALLA

SELLISIA

uureksia jouluun

järjellä ja tunteella

Juurekset kuuluvat tänä vuonna joulukauteen

muilla ruokatarvikkeilla, jotta terveellinen ja turvallinen ruokavalio toteutuu.

Juhlakautena ruokaan liittyy tavallista enemmän tunnetta, lohtua tuovia muistoja ja nostalgiaa. Rosollia, lanttu-, porkkana- ja perunalaatikkoa syödään jouluna lähes jokaisessa kodissa juuri tästä syystä. Koska joulukausi on pitkä, adventin ja loppiaisen välissä ehtii nauttia juureksista monin, jopa aivan uusinkin tavoin. Silti niistä välittyy tuttu lämpö, vastaus turvallisuuden kaipuuseen.

JUURESVALIKOIMA TARJOAA vaihtoehtoja. Juuripersilja, nauris, mukulaselleri, palsternakka, mustajuuri, retikat ja retiisit, piparjuuri sekä puna-, raita-, valko- ja kel-

tajuuri, oranssi, violetti, keltainen ja punainen porkkana ansaitsevat jokainen paikkansa. Koko juuresten kirjo on juuri nyt parhaimmillaan. Juurekset kasvoivat viime kesän lämmössä hyvänmakuisiksi. Sadot korjattiin lokakuussa, ja laatu on hyvä.

JUUREKSET OVAT helppokäyttöisiä. Kuoripäällisissä juureksissa ja mukuloissa on oma lumonsa. Hyvillä työvälineillä ja kunnon leikkuulaudalla niiden kuoriminen ja paloittelu sujuu. Keskittyminen auttaa ja miellyttävyys lisääntyy, kun taustalla soivat joululaulut tai muu lempimusiikki.

ESIKÄSITELTYJEN JUURESTEN valikoimat ovat kasvaneet. Yhden ja kahden hengen talouksiin on koottu esimerkiksi valmiik-

si pilkottuja juureksia mausteineen niin, ettei hävikkiä synny ja juuresruoka valmistuu kätevästi. Juuressoseiden tarjonta on joulukautena monipuolisimmillaan. Ne ovat oikopolkuja laatikkoihin, sosekeittoihin, pateisiin ja leivontaan.

MONET JUUREKSET voi yhdistää ruoassa perunaan. Se liitto toimii aina. Pähkinät, mantelit ja siemenet antavat juureksiin täyteläisyyttä ja hyvää suutuntumaa. Leivonnasta tutut joulumausteet käyvät myös juuresruokiin. Ripauta lantulle inkivääriä ja neilikkaa. Mausta porkkana kanelilla ja palsternakka piparkakkumausteseoksella. Yrteistä rosmariini ja timjami ovat varmoja valintoja punajuurelle, rakuuna palsternakalle, siemenmausteista anis ja fenkoli porkkanalle.

skooppi

by Madame Mystique

KAURIS 23.12.-21.1. Nyt on aika keskittyä oman terveyden vaalimiseen. Syksy on mennyt sinulla lähinnä kotona tepastellen ja kuntosi on päässyt rapistumaan. Aloita kuntoilu pienin askelin, vaikka ystävän kanssa kävellen. Tämä tekee sinulle hyvää sekä fyysisesti että henkisesti.

VESIMIES 22.1.-19.2. Joulunaika lähentää entisestään ihmissuhteitasi. Kaikki sujuukin läheisten kanssa hyvin ja osaat nauttia tilanteesta. Hemmottelet heitä pienillä muistamisilla ja saat niistä monet lämpimät kiitokset.

KALAT 20.2.-20.3. Olet haaveillut pitkään siitä, että voisit tehdä irtioton työelämästä. Ensi vuonna asiat alkavat loksahdella paikoil-

leen ja sinulle tarjoutuu hyvä tilaisuus toteuttaa haaveesi. Älä päästä tilaisuutta menemään ohitsesi, vaan tartu siihen. Muutos tuo elämääsi runsaasti hyviä asioita.

OINAS 21.3.-20.4. Riskienotto on kannattanut ja olet saanut liike-elämässä paljon aikaseksi. Se on vaatinut sinulta paljon työtä, mikä näin loppuvuonna saattaa jo tuntua uupumuksena. Muistathan joulunaikaan levätä ja ulkoilla paljon, jotta taas jaksat.

HÄRKÄ 21.4.-20.5. Näin loppuvuonna keskityt aina tarkastelemaan mennyttä vuotta. Lähipiiriisi on tullut monia uusia henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet monin eri tavoin elämääsi. Sinun kannattaa nyt erotella jyvät akanoista ja säilyttää

vain sellaiset ihmissuhteet, jotka tekevät sinulle hyvää, eivätkä nakerra itseluottamustasi.

KAKSOSET 21.5.-21.6. Vilkas luonteesi vaatii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Ensi vuonna sinulla onkin mahdollisuus aloittaa opiskelut, jotka tuovat runsaasti mahdollisuuksia työelämääsi. Sinun pitää nyt vain jaksaa olla pitkäjännitteinen ja panostaa opiskeluun, niin kaikki menee hyvin.

RAPU 22.6.-22.7. Joulunaika on täynnä romanttisia sävyjä. Tulet tapaamaan eräissä juhlissa mielenkiintoisen henkilön, jonka kanssa kemiat natsaavat heti. Sinusta tuntuu, että olet tuntenut tämän henkilön koko ikäsi. Tällaisen sielujen sympatian kohtaa vain ker-

ran elämässä. Älä siis kulje onnesi ohi.

LEIJONA 23.7.-22.8. Olet saanut mittavan projektin päätökseen ja sinulla on hieman tyhjä olo. On ihan hyvä vetää välillä vähän henkeä ja suunnata sitten mielenkiinto toisaalle. Elämä on täynnä mahdollisuuksia, kun niihin vain tarttuu.

NEITSYT 23.8.-22.9. Olet viime aikoina tehnyt isoja hankintoja ja shoppaillut aika reippaasti. Tämä on kiristänyt talouttasi vähän turhankin paljon. Muistathan ajoissa sopeuttaa rahankäyttösi saamiisi tuloihin.

VAAKA 23.9.-23.10. Kulunut vuosi on mennyt sinulta loistavasti. Olet saanut paljon aikaan monella elämän eri osa-alueella. Ethän pidä

tätä itsestäänselvyytenä, vaan panostat asioihin myös ensi vuonna, niin vältät turhat karikot.

SKORPIONI 24.10.22.11. Olet ollut hyvin turvallisuushakuinen ja syrjäänvetäytyvä. Tämä toisaalta sopiikin sinun luonteellesi, koska haluat mietiskellä asioita usein hyvinkin syvällisesti. Muut ihmiset ovat kuitenkin jo alkaneet kaivata seuraasi, joten jätä liika pohdiskelu nyt sikseen.

JOUSIMIES 23.11.22.12. Ensi vuonna sattuu ja tapahtuu. Kuljet myllerryksestä toiseen ja tämä tekee sinulle vain hyvää. On hyvä, ettet liikaa takerru vain yhteen asiaan, vaan olet avoin kaikelle uudelle. Mene rohkeasti eteenpäin ensi vuonnakin.

ehkä perustellummin kuin milloinkaan. Kotien ruokavalinnoissa painottuvat nyt järkivalinnat, koska niin ruoan kuin energiankin hinnat ovat nousseet. Kun etsitään fiksuja vaihtoehtoja, nousevat juurekset, peruna, sipulit ja kaalit ihan ykköskaartiin. Nämä ovat se runko, jota sitten täydennetään

JUUREKSET ON POP!

Hyvää Joulua ja Onnellista

Uutta Vuotta sukulaisille, ystäville ja tuttaville. Sisko ja Pertti Lampela

Jussi Saloranta - maalauksia Haapajärven kaupungin kokoelmista 5.12.20225.1.2023 Haapajärven kirjastossa. Joulun tunnelmaaLauluyhtye Foiben joulukonsertti to 15.12. klo 19.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Taivas sylissäni - joulukonsertti pe 16.12. klo 18.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Anna-Claudia Somero, laulu ja Jouni Somero, piano.

Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 14.00 Koposperän koululla.

Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 19.00 Haapajärven

Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Kauneimmat joululaulut to 22.12. klo 19.00 Olkkolan kirkossa.

Jouluaaton jumalanpalvelus la 24.12. klo 16.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Jouluaamun jumalanpalvelus su 25.12. klo 7.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Uudenvuoden päivän messu su 1.1. klo 18.00-20.00

Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Taivahan tuiketta -joulukonsertti su 8.1. klo 14.00

Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Jokilaaksojen oratoriokuoron loppiaskonsertti Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

TAPAHTUMAKALENTERI TOTEUTETTU YHTEISTYÖSSÄ:

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA

Lauluyhtye Foibe joulun tunnelmissa

Lauluyhtye Foibe on raikkaasti laulava viiden naisen perheyhtye Sievistä. Nyt haavikkailla on tilaisuus päästä kuuntelemaan heitä, kun yhtye esiintyy Haapajärvellä.

Foibe syntyi halusta laulaa yhdessä. Joukko naisia,

äiti ja tyttäret, oli jo muutaman kerran satunnaisesti esiintynyt yhdessä ja lopulta päätettiin antaa ryhmälle nimi. Niin syntyi Lauluyhtye Foibe. Nainen nimeltä Foibe (Phoebe) on historiallinen henkilö, palvelijatar, ja sana Foibe tarkoittaa ”loistava, sädehtivä.” Se tuntui sopivan yhtyeelle nimeksi.

Yhtyeen laulajat ovat Päivi Aho ja hänen neljä tytärtään: Elina Hank-

kila, Marita Härö, Paula Korkeakangas ja Salla Korkeakangas . Perheen elämään musiikki on kuulunut aina, ja yhtyeen jäsenistä jokaisella on musiikkiopintoja takana.

JOULUN TUNNELMAA -KONSERTIN ohjelmaan on koottu herkkiä ja tunnelmallisia joululauluja eri aikakausilta. Laulut ovat moniäänisiä naisyhtyesovituksia, osassa on piano-

säestys. Myös konserttiyleisö pääsee osallistumaan konsertin lauluihin kahden yhteislaulun verran.

Lauluyhtye lahjoittaa osan konsertin tuotosta seurakunnan diakoniatyölle.

Konsertissa on myytävänä yhtyeen joululevy Joulun tunnelmaa.

Tule kuuntelemaan ja hiljentymään kauniin joulumusiikin keskelle.

UIMAHALLIN JOULUNAJAN AUKIOLOT:

• Pe 23.12. klo 14-18.

• Ti 27.12. - pe 30.12. klo 14-21.

Muuten voimassa normaalit talviaukioloajat. Aamu-uinnit ovat tauolla 20.12., 27.12. ja 3.1.

Hyvää Joulua ja Liikunnallista Uutta Vuotta!

Haapajärven kaupungin liikuntapalvelut / uimahalli

HAAPAJÄRVI Lehdistötiedote

ja menestystä tulevalle vuodelle!

1) Kaksi perkolaattoria (kahvinkeittimet, 80 kuppia ja 100 kuppia) Vuokrahinta 25 euroa/kerta/keitin. Palautus pestynä.

2) Rakennustelineet Altrex 5400 - työlavan leveys 0,75 m, pituus 3,05 m. - suurin työskentelykorkeus 3,5 m + kaide - suurin lavakuorma 250 kg, isot pyörät Vuokrahinta ma-pe 30 euroa/vrk, viikonloppu 60 euroa. Yksi viikko 130 euroa.

3) Koottavat puupenkit (istumapaikkoja n. 500) Vuokrahinta 60 euroa/vrk, museolta noudettuna ja palautettuna.

4) Pöytiä 5 kpl. Vuokrahinta 10 euroa kpl/vrk.