Laadukas 2-vaiheinen lumilinko isommallekin pihalle. Tehokas Loncin 252 cm³ 4-tahtinen moottori. Työleveys 66 cm, vaihteet 6+2. Pyöräkoko 13", lumelle hyvin sopivat karkeakuvioiset renkaat. LED-työvalo ja ohjaustehostin.
905 82
JÄÄNSULATUSAINE
Jääsula sulattaa nopeasti portaat, jalkakäytävät, ajoluiskat, lastaussillat, sadevesikaivojen kannet ym.
22 21 10 l
AVOINNA: Ma–pe 8.30–17 la 8.30–13
AURINGONKUKANSIEMEN 15 kg
Raidallinen auringonkukansiemen ulkolintujen ruokintaan 15 kg:n säkissä. Siemenet ovat Pioneer-lajike.
24 95 15 kg
HIEKOTUSSEPELI
FXA hiekoitussepeli pintojen liukkauden estämiseen piha-alueilla, kävelyteillä ja kaduilla. Raekoko 3-8 mm. Valmistettu kotimaisesta kivestä.
4 99 20 kg 25 90
Rauta Reinikainen Oy, Vitikantie 4, Haapajärvi p. (08) 764 808
NUOHOUSPALVELUT
Milloin viimeksi ilmanvaihtojärjestelmäsi on huolettu ja puhdistettu?
ILMASTOINTIPALVELUT
Reinikaisen maatalouskauppa Oy
• Kanavien puhdistukset, huollot, mittaukset ja säädöt
• Suodattimet ja koneiden huollot
NUOHOUSPALVELUT
• Hormien lakisääteiset nuohoukset
• Hormit ja hormien korjaukset 10v. takuulla
• Sisäpiiput asennettuna
ILMALÄMPÖPUMPUT
• Myynti ja asennus
• Puhdistus ja pesu Ilmalämpöpumpun säännöllinen puhdistus pidentää laitteiston käyttöikää ja vähentää käyttökustannuksia.
Palvelemme pien- ja suurkohteissa kotitalousja yritysasiakkaita.
Näkökulmia
Eila Telinkangas
Marraskuu
Marraskuu. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto kertoo, että nimi marraskuu ilmaisee luonnon olosuhteita, maa on martaana eli kuolleena. Oli mielenkiintoista lukea, miten marraskuussa on kehrätty ja kudottu verkkoja. Uskottiin, että marraskuulla valmistetut pyydykset ”olivat lujia ja onnellisia”. Siksi oli saatava kudotuksi verkkoihin, rysiin ja mertoihin edes joku silmä marraskuun aikana. Kudontaa saattoi sitten jatkaa ihan joulurauhaan saakka. Alkuillasta plarattiin vieraitten kanssa vanhoja joulukortteja. Korttien seasta sattui käteen moniste, jossa kuva kutovasta mummosta ja Maija Paavilaisen teksti: ”Sepä vasta armolahja onkin, kun jaksaa vuodesta toiseen muuttaa rakkautensa silmukoiksi!” Miten ihana ajatus! Ja tottahan se on. Kun töppöstä pukkaa tulemaan, suurella lämmöllä kutoja töppösen saajaa ajattelee. Vaikka marraskuussa moni läheinen on kuollut, vaikka haudoilla käydään sytyttämässä kynttilöitä monena päivänä, tämä on jotenkin rauhoittumisen aikaa, valmistautumista jouluun. Syksyn lapsena nautin syystuulista, uskomattoman värisistä auringon nousuista ja laskuista, tähtitaivaasta ja revontulista. On nautinnollista sytyttää kynttilöitä, pistää takkaan tuli ja istua kujelman kans takan ääressä. Kun illat pimenevät, on lupa olla te-
”Tässäkin maassa sitä on palijon mälsää…” lauleli Simo Salminen protestilauluaan, kun päivällä palasin kyliltä Valistukseen. Vähän nauratti, kun ajattelin, mikä kaikki tässä maassa ja maalimassa, äitini jatkaisi vielä, että Maliskylässä, on oikiasti enemmän tai vähemmän pielessä. Olin käynyt ystävää moikkaamassa Haapakodissa, kirjastossa ja kaupassa, oli mukava reissu. Aurinko paistoi, oli hyvä keli, en jaksanut innostua kaikesta mälsästä, mistä Salminen lauloi. Tämän vuoden ensimmäisessä kirjoituksessani aprikoin, mitä tapahtuu, kun meillä vaihtuu presidentti, Niinistön tilalle tulee Stubb. Ei käynyt kuinkaan. Joitakin asioita uusi luuta lakasee erilailla kuin entinen, mutta kovin suuria mullistuksia ei ole ollut havaittavissa. Nyt (kirjoitan tätä 7.11) USAssa on valittu uusi presidentti, Biden, 81 v, väistyy ja Trump, 78 v, jatkaa uutena. Etelän viisvuotias syyslomalainen sanoi minulle postilaatikolla, että ”muori, sinä oot vanhus”. Joku päivä kommentin jälkeen täytin 77 vuotta. Erilaista on elämä rapakon takana, vanhukset voidaan siellä valita huippuvirkoihin! Vasta valittua presidenttiä pidetään arvaamattomana, samoin suuren naapurimme Venäjän presidenttiä kuin myös Pohjois-Korean johtajaa. Taas voidaan miettiä, mitä tässä maailmassa lähiaikoina tapahtuu. Siteeraan taas kerran presidentti Koivistoa: Jos emme varmuudella tiedä, miten käy, olettakaamme, että käy hyvin.
kemättä mitään. Voi hyvällä omalla tunnolla tarttua kirjaan ja lukea. Timo K Mukan elämästä kertova Miltä männystä tuntuu olla mänty on nyt kesken. Kirjan nimi tuo väistämättä mieleen Eeva Kilven sanat: ”Toimittajan lähdettyä haastattelin kuminaa. /-Milloin päätitte olla mauste”! Päivällä hain kirjastosta Johanna Venhon Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa. Takakannen tekstissä sanotaan, että elämässä on kyse tien kulkemisesta. Matkoilla keskustellaan ja annetaan hiljaisuuden puhua. Arvostan suuresti piispa Mari Leppästä, odotan mielenkiinnolla, mitä kirja pitää sisällään. Loka- ja marraskuun vaihteessa minulla menee päälle joulun odotus. Lintujen ruokintapaikalle toin kuusen suojaksi ruokavieraille, kohta pistän siihen valot. Viihdytän ihtiäni seuraamalla ruokavieraita keittiön ikkunasta. Nyt käyny jo punatulkkuja, käpytikka, viherpeippoja, tali- ja sinitiaisia ja pikkuvarpusia. Marja-aronia pensaassa on poimimattomia marjoja, joita mustarastas käy syömässä säännöllisesti. Ennen tämän Extran ilmestymistä olen varmastikin tehnyt tärkeimmän joulusiivouksen eli imuroinut kirjat. Joulukirjoista joku voi unohtua johonkin nähtävillekin… Jospa kaikki maailmassa menisi Eeva Kilven sanoin: Elämä on arvaamatonta. Milloin tahansa voi tapahtua jotakin hyvää. Hyvää Joulun odotusta.
HAAPAJÄRVEN YHTEISÖKANAVA
löytyy osoitteesta www.haapajarviseura. /yhteisokanava
Käy lukemassa verkkosivuilta Haapajärven paikallisuutisia!
Yhteisökanavalla voivat haapajärviset yhteisöt, yhdistykset ja henkilöt julkaista uutisia, tapahtumatietoja, tarinoita ja muuta paikallista tiedotettavaa.
Materiaali (teksti ja mahdolliset kuvat) lähetetään sähköpostiosoitteeseen yhteisokanava@haapajarviseura.
Yhteisökanavan ylläpitäjänä toimii seuran johtokunnan jäsen Juha Uusivirta p. 040 567 8534.
Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti
KUSTANTAJA: HPJ-SEURA RY
Siht. Kimmo Niskanen p. 0400 299 412 kimmo.niskanen@nihak.fi
JAKELU
Jakelu Heikkinen p. 0400 791 598 jyri@jakeluheikkinen.fi
JAKELUMÄÄRÄ 9250 kpl.
JAKELUALUE
Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Pihtipudas, Nivala ja Kärsämäki.
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ/ VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Marketta Kotiniemi p. 0400 885 079 marketta@maaselanextra.fi
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Janne Kallunki p. 0400 885 838 janne@maaselanextra.fi OSOITE
Kustaa Vaasankatu 2-4 B1 (2. krs.) 85800 Haapajärvi
PAINOPAIKKA
Kaleva Oy, Oulu
Käsikirjoitusten ja ilmoitusten on oltava konttorissamme viimeistään ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12.00 mennessä.
Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän julkaisuajan ilmoittajalle aiheuttamasta vahingosta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä.
www.maaselanextra.fi
OSTAMME KULTAA
Kultaa
Hopeaa
Vanhoja rahoja
Kelloja
Maksu heti käteen tai tilille!
Kunniamerkkejä Militariaa Hammaskultaa
Ostoautolla asioit turvallisessa sisätilassa, jossa myös palvelun yksityisyys on huomioitu.
Suomen Arvo-Ostot Oy www.arvo-ostot.fi
Asiakaspalvelu p. 040 758 7499 ark. 9-17
JOULULOUNAAT
Joululounas katettuna Lintutiellä
Ma 9.12 - Pe 13.12, klo 11-15.00 sekä
Ma 16.12 - Pe 20.12, klo 11-15.00
VARAA PAIKKASI AJOISSA!
TULTAJA HIILLOSTA
pikkuVELIN KOTARAVINTOLA NYT VARATTAVISSA
Kotimainen perheyritys
Ma 2.12. klo 10-17
Ståhlberginkatu 1a, Haapajärvi
Ti 3.12. klo 10-17 S-MARKET PYHÄJÄRVI
Ollintie 12, Pyhäjärvi
Ke 4.12. klo 10-17 K-SUPERMARKET KIURUVESI
Asematie 10, Kiuruvesi
JOULUKONSERTIT POP PANKIN JÄSENILLE
On aika joulunodotuksen! Tarjoamme POP Pankki JärviSuomen jäsenasiakkaille sekä jäsenetuasiakkaille lippuja tunnelmallisiin joulukonsertteihin!
KUOPIO TO 28.11. KLO 18.00
Konstan Joulu, Kuopion Tuomiokirkko.
NURMES KE 4.12. KLO 19.00
Hanna Kinnunen ja Teemu Roivainen
Kaunein joulu, Nurmeksen kirkko.
JYVÄSKYLÄ MA 9.12. KLO 19.00
Jannan Joulu, Taulumäen kirkko.
KINNULA PE 13.12. KLO 18.00
Seeli Toivion Joulukonsertti, Liikuntasali
HAAPAJÄRVI PE 13.12. KLO 19.00 Marttiskan Joulu, Haapajärven kirkko.
VIITASAARI LA 14.12. KLO 15.00 Sibelius-lukion Joulushow Viitasaari Areenalla.
REISJÄRVI PE 20.12. KLO 19.00 Meidän Joulu, Reisjärven Kirkko.
Varaa lippusi verkkosivuilla tai konttorilla! www.poppankki.fi/jarvi-suomen-osuuspankki/joulu
VARAUKSET/TARJOUKSET
Myyntipalvelu 010 323 3562 pikkuveli@pikkuveli.fi
Lippujen varaaminen Kuopion, Nurmeksen ja Jyväskylän konserttien osalta päättyy keskiviikko 20.11. mennessä ja Kinnulan, Haapajärven, Viitasaaren ja Reisjärven osalta torstaina 28.11. mennessä. Lippuja on rajoitetusti. Voit varata yhden lipun/jäsen. Liput ovat tarkoitettu vain jäsenasiakkaille, tarkistamme jäsenyyden.
Järvi-Suomi
SEUTUKUNNISTA KUULUU...
Tuulenpesän
vanha puoli valmistui
REISJÄRVI
Jouko Lassila
Päiväkoti Tuulenpesän vanhan puolen peruskorjaus tuli maksamaan 215 000 euroa. Budjetti oli 60 000 euroa alkuperäistä arviota suurempi, joten valtuusto myönsi sille lisärahoituksen.
Valmis korjaustyö toi vanhalle puolelle paljon parannuksia. Nyt siellä on uusi ilmanvaihtokone, sähkökeskus, ledvalaistus, vedensäästöhanat ja äänieristys niin toimistossa kuin nukkumatiloissakin.
Vanha kuivauskaappi siirrettiin Petäjämäen ulkoilukeskukseen, jossa myös on pidetty päiväkotitoimintaa.
Saviselän koulu halutaan kyläseuralle
KÄRSÄMÄKI
Jouko Lassila
Kärsämäen kunnan tekninen lautakunta alkaa selvittää, voidaanko Saviselän kyläkoulu siirtää Saviselän Kyläseura ry:n omistukseen. Aloitteen asiasta teki kunnanvaltuutettu Mika Pietikäinen
Kunta on poistanut koulun taseestaan ja sen jään-
nösarvo on nolla. Kyläläisille kyläkoulu sitävastoin on arvokas kokoontumis- ja tapahtumapaikka. Yhdistyksen omistuksessa koululle ja siellä oleville projekteille voidaan hakea hankerahaa ja kunnan avustuksia. Saviselän koulurakennuksessa on vuonna 1999 valmistunut monitoimitila, jonka kyläläiset rakensivat talkootyönä ja lahjoitusten turvin. Tila on ollut ahkerassa käytössä.
Nivala jakoi syysavustukset
NIVALA
Jouko Lassila
Nivalan kaupungin hyvinvointilautakunta täydensi kevään järjestöavustuksia yhteensä 11 000 euron syysavustuksilla, joita jaettiin hakemusten perusteella 17:lle hakijalle. Jaossa liikuntaan kohdis -
-Oon kolmekymppinen, kolmekymppinen, lauloi Kopolan teatterin esiintyjien ryhmä aiheesta tehden, sillä teatterin perustamisesta on kulunut 30 vuotta ja esityksiä on takana jo 31.
KUVA: JOUKO LASSILA
Kopolan teatteri juhlavasti uudelle vuosikymmenelle
tui 4 300 euroa, kulttuuriin 2 700 euroa ja muihin järjestöihin 4000 euroa. Suurimmat avustukset myönnettiin Karvoskylän kyläyhdistykselle, joka saa 2 000 euroa. MLL:n Nivalan paikallisosasto saa 1 200 euroa, Haikaran Maa- ja kotitalousseura 1 050 euroa ja Pera ja Rautalankaduo Kaiku 1 000 euroa.
Pihtiputaan tilinpäätös ilahdutti
PIHTIPUDAS
Jouko Lassila
- Suurin kiitos kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille siitä, ettei tätä tarkastuskertomusta tarvitse mollivoittoiseksi kirjoittaa, kiitti Pihtiputaan kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
Pentti Räisänen viime vuotta koskeneen tarkastuskertomuksen päätteeksi.
Iloon on aihetta, sillä Pihtiputaan kunta teki todella positiivisen tilinpäätöksen. Viime vuoden tulos on 1,35 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Se on peräti 650 000 euroa parempi kuin talousarviossa uskallettiin odottaa.
Koposperällä perustettu ja nykyään Haapajärven kulttuuritalolla esiintyvä Kopolan teatteri on määrätietoinen ja sinnikäs teatteri. Sillä tuli tänä vuonna täyteen 30 vuotta ja jokaisena vuonna se on esittänyt ainakin yhden kokoillan näytelmän.
– Teatteria tehdään katsojille ja he ovat ottaneet teatterimme hyvin vastaan. Parhaana vuonna meidän esityksemme eri esityskerroilla kävi kymmenen bussilastillista katsojia, läheltä ja kaukaa. Hyvin usein katsomo on ollut ääriään myöten täynnä, kertoi Kopolan teatterin puheenjohtaja Leila Kopola
KYLÄTALO EUROLASSA pidetyssä 30-vuotisjuhlassa Leila Kopola muisteli menneitä vuosia ja esitettyjä näytelmiä. Kaikki alkoi näytelmästä Piiri pieni pyörii. Viimeisimpänä tuli viime keväänä esitetty Kirkkoväärtin kolmas kortti, jonka ohjasi Eija-Liisa Pokki Ylivieskasta. Jo vuonna 1995 teatteri sai ohjaajaksi nivalalaisen Kari Kravun, joka tahditti suurimman osan esitetyistä näytelmistä. Pieni kyläteatteri on huomattu yleisön joukossa kuten näytel-
– Muistatteko, missä esityksessä tätä tarvittiin? Kysyi Hilkka Nikula. KUVA: JOUKO LASSILA
män harrastajienkin parissa. Vuosijuhlassa oli nykyisten lisäksi takavuosien esiintyjiä Haapajärveltä, Kärsämäeltä, Reisjärveltä ja Nivalasta. Kotoisen koposperäläisyyden höystöksi on näin saatu ripaus alueellistakin leimaa.
VALMIS ESITYS ON monen tekijän summa. Tarvitaan kiinnostava käsikirjoitus, oivaltava ohjaaja, rooleihin sopivat henkilöt, valaistuksen ja äänentoiston hoitaja, passeli musiikki, julisteen tekijät, puvustaja, lavastaja, lipunmyyjä, kahvitarjoilun järjestäjät ja kaikkein tärkeimpänä yhteen hiileen puhaltamisen jalo taito. Vuosijuhlassa konkarinäyttelijät muistelivat menneitä, Hilkka Nikula piti puvustusaiheisen tietokilpailun, nykyiset näyttelijät lauloivat hieman sorvattuna Frederikin biisin Mä oon kolmekymppinen ja lavastajanakin nähty Pertti Lampela soitti panhuilulla yhdessä Pikantti-orkesterin kanssa. Musiikkiesitysten lisäksi ohjelmaan kuului haapajärvisistä herkuista valmistettu juhlaillallinen.
HAAPAJÄRVI
Jouko Lassila
Sydämelliset kiitokset
kaikille tukijoillemme!
Haapajärven kaupunki, Haapajärven seurakunta, POP-Pankki, Kome, Abo Energy, Dante-seura, Veihtilahden puutarha, Haapajärven Kukkakauppa ja Hautaustoi- misto, KPO, Kaihdin Åman Oy, MES, Haapajärven Apteekki, TarraNikkari, Nimimerkki, Häggman, Nivalan kirjasto, Info Kirjakauppa, B&B Neiti Möller, lipunmyyjät sekä sukkien ja lapasten kutojat.
Soita ja varaa
PIKKUJOULUT
yrityksille ja ryhmille!
Lehtomaantie 151, 69510 Halsua Puh. 040 544 7565
Esterin Kotileipomo
Kumisevantie 345, 85800 Haapajärvi Puh.
1/2 possut, kinkut ym.
Kysy lähin toimituspäivä ja paikka!
P. 040 522 1440
Siru Niskanen 044 958 3637 Haapajärvi A. Pöntiön VILJAPOSSUA suoraan tilalta!
LAUANTAI 30.11.
Jukka Takalo
LAUANTAI 7.12.
Jenni & Juho
Tervetuloa viihtymään!
Aleksintie 1, 86710 KÄRSÄMÄKI Puh. 040 5011 937
HUOMIO! Kaikki työmme ovat kotitalousvähennyskelpoisia ja kodintukipalvelut ovat arvonlisäverottomia yli 65-vuotiaille, sopimuksen tehneille.
Haapajärven kaupungille on lähetetty 5.11.2024 hakemus, jolla Energiequelle Oy hakee suunnittelu-tarveratkaisua aurinkovoimalan rakentamiseksi Haapajärven Joutsenisennevalle.
Maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:n mukaisesti naapureille ja muille, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, varataan mahdollisuus kirjallisen muistu-tuksen tekemiseen. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän kuulutuksen julkaisemises-ta. Muistutuksen antamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.
Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä teknisissä palveluissa, osoitteessa Kirkkokatu 2 ja kaupungin verkkosivulla haapajarvi.fi/kuulutukset 20.11. – 20.12.2024 välisen ajan.
Muistutukset tulee lähettää kirjallisena nähtävilläoloaikana osoitteeseen Haapajärven kaupunki, PL4, 85801 Haapajärvi tai sähköpostitse haapajarvi(at)haapajarvi.fi
Lisätiedot: tekninen johtaja Jouni Laajala, puh. 044 4456 147.
Uimahallin aukioloajat: ma: suljettu ti-pe: 14-21 + aamu-uinti tiistaisin klo 6-8.30 (allasaika 6-8) la: 10-16 su: suljettu
Uimahalli on suljettu seuraavina päivinä: pe 6.12.2024, pe 20.12.2024 - 26.12.2024, 31.12.2024 ja 1.1.2025.
Liikuntaneuvonta ja elintapaohjaus
Haapajärvellä on alkanut marraskuussa liikuntaneuvonta ja elintapaohjaus -palvelu. Lisätietoa löytyy kaupungin nettisivuilta: Palvelut - liikunta - liikuntaneuvonta ja elintapaohjaus. Palvelulla on myös omat Facebook-sivut. Sieltä löytyy mm. vinkkejä ja ohjeita aiheeseen liittyen. Sivun nimi on Haapajärven kaupungin liikuntaneuvonta ja elintapaohjaus.
Liikettä kaikille -hanke Ilmaiset salivuorot Oksavan ja Parkkilan kouluilla viikoilla 46-51 keskiviikkoisin klo 17-18. Oksavalla 13.11., 20.11. ja 27.11. Parkkilassa 4.12., 11.12. ja 18.12. Tule touhuamaan, pelaamaan ja liikkumaan perheen kanssa! Järjestäjänä Liikettä kaikille -hanke.
ICE skating -luistelutapahtuma koko perheelle Haapajärven jäähallilla su 15.12.2024 klo 10-12. Tapahtuma on ilmainen ja sopii kaikenikäisille ja -tasoisille luistelijoille. Tervetuloa! Järjestäjänä KPO, yhteistyössä Haapajärven liikuntapalvelut ja jäähalliyhtiö.
Haapajärven kirjastosta voit lainata myös liikuntavälineitä. Esim. frisbeegolf-kiekkoja. Lainattavaksi laitetaan myös lumikengät ja liukulumikengät, kunhan saadaan tarpeeksi lunta maahan.
-lainaaminen kirjastokortilla, laina-aika 1 viikko, ei voi varata etukäteen tai uusia varausta, palautus kirjaston aukioloaikana.
Haapajärven kaupungin nettisivuilta löytyy monipuolisesti erilaisia jumppaohjeita kuntalaisille, kannattaa käydä tutustumassa: https://www.haapajarvi.fi/jumppaohjeita-kuntalaisille
Seuraa liikuntapalveluiden tiedottamista ajankohtaisista asioista Facebookissa Haapajärven liikuntapalveluiden ja Haapajärven uimahallin sivuilla, sekä Haapajärven kaupungin nettisivuilla.
HUOM! Ke 20.11.2024 Wibit-rata uimahallilla klo 14-20. Sisäänpääsy normaalin uimalipun hinnalla.
Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokrataloilla on heti vapaana ja vapautumassa monipuolisesti eri kokoisia koteja!
Heti vapaana esimerkiksi:
Koivuhaassa: Saunallisia rivitalokaksioita ja -kolmioita
Keskustassa: täysin remontoituja kerrostalokaksioita
Katso kaikki vapaat ja vapautuvat asuntomme: www.haapajarvenvuokratalot.fi, ja jätä sähköinen asuntohakemus! Asuntohakemus on voimassa kolme kuukautta. Voit myös soittaa toimistolle, niin etsitään yhdessä juuri Sinun tarpeisiisi sopiva koti.
Yhtiön isännöitsijän Lauran sijaisena on lokakuussa aloittanut Tiina Vauhkonen. Tiinan tavoittaa puhelimitse: 044 4456 131 ja sähköpostilla: tiina.vauhkonen@haapajarvi.fi.
Jokilatvan opisto
JOULU-TAMMIKUUSSA ALKAVIA KURSSEJA HAAPAJÄRVELLÄ
01110416
Kukka-asetelma sieneen (3 h)
To 17.30-19.45, 5.12.2024, monitoimitalo, 10 €, ilm. 21.11. mennessä.
01110417
Erilaisia kransseja (3 h)
To 17.30-19.45, 12.12.2024, monitoimitalo, 10 €, ilm. 28.11. mennessä.
01830120
PhysioPilates (15 h)
Ti 17.00-18.00, 7.1.-25.3.2025, uimahallin ryhmäliikuntatila, 32 €, ilm. 2.1.2025 mennessä.
01110412
Entisöi kodin esineet ja huonekalut, kevät (36 h) 10.1.-22.2.2025, pe 17.30-20.30 ja la 9.00-12.45, yläaste, 56 €, ilm. 2.1.2025 mennessä.
01110422
Pienen pientä: nukkeja ja nukkekoteja (12 h) 17.1.-18.1.2025, pe 16.00-20.30 ja la 9.30-14.00, monitoimitalo, 26 €, ilm. 3.1.2025 mennessä.
Kevätlukukauden 2025 päivitetty ohjelma julkaistaan joulukuun alkupuolella. Seuraa opiston tiedotusta netissä ja facebookissa.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.jokilatvanopisto.fi tai puh. 044 4456 168.
Vuokratalot
Flamencon ilta: Tony de María & Elina Robinson Haapajärven kulttuurisalissa ke 2.10. klo 19.00
Ohjelmaa Kauppakulmaa klo 10–15 ja Kauppatoria klo 12–16
Ohjelmaa Herkkuja ja Lahjaostoksia Jouluista tunnelmaa ja iloista yhdeäoloa!
klo11.45
Itsenäisyyspäivän juhla Rauhanyhdistyksellä
Tiitonrannan�e60,Haapajärvi
arjoilualkaaklo11.00 tkunniamerkit
nta Kansalaisjärjestöt
Nuorisopalvelut
ARKISTOKUVA: MAASELÄN EXTRA
Haapajärven seurakunnalle ympäristödiplomi
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus myönsi syyskuun kokouksessaan Haapajärven seurakunnalle Kirkon ympäristödiplomin.
Tunnustus ei tullut seurakunnalle yllätyksenä, sillä sen eteen on tehty tiiviisti työtä jo parin vuoden ajan, sillä Kirkon ympäristödiplomin saamisen edellytyksenä on seurakunnan oman ym -
päristöohjelman laatiminen annettujen kriteerien mukaisesti. Ympäristöohjelma auditoitiin jo keväällä 2024. Kyse ei ole pelkästään vaikkapa kierrätyksen järjestämisestä, sillä kriteerit koskevat laajasti seurakuntatyötä hautausmaiden hoidosta pesuaineisiin ja hävikkiruoan vähentämiseen. Lisäksi ympäristö -
In memoriam
Sota-ajan
työn täytyy näkyä seurakunnan kasvatustyössä ja mm. jumalanpalveluselämässä. Haapajärven seurakunnalla on metsää melkein 1 300 hehtaaria, joten on itsestään selvää, että kriteereihin sisältyi myös metsänhoito. Ympäristöohjelmaa laadittaessa kirkkovaltuusto hyväksyikin metsäalan ammattilaisen laatiman
seurakunnan metsänhoitosuunnitelman täydennyksen, jossa seurakunnan metsäpinta-alaan lisättiin muutamia suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Seurakunta on ennestään suojellut mm. omistuksessaan olevan Siiponkosken Isosaaren, joka on suosittu retkeilykohde.
Ympäristöohjelma si -
kasvattama monitoimimies
Pasi Jaakonaho syntyi Haapajärvellä 5.6.1931 ja kuoli Pyhäjärven sairaalassa 11.9.2024.
Pasi Jaakonaho syntyi isänsä syntymäkodissa, Jaakonahon suvun kantatalossa Jaakolassa. Biologinen äiti kuoli pojan ollessa reilun kuukauden ikäinen. Samppa-isän avioiduttua uudelleen Jaakolan Heikki-isäntä lähetti poikansa nuorikkoineen ja lapsineen Jokelankylän Hakalaan hoitamaan Jaakolan kaupan sivumyymälää.
80-vuotiaana kirjoittamassaan muistelmateoksessa ”Sota-ajan kasvattamat” isä kertoo tästä muutosta sekä lapsuudestaan ja nuoruudestaan Hakalan kauppiaan poikana hyvin elävästi. Teoksesta välittyy kuva herkästä ja erittäin ujosta pojasta. Isänsä ollessa sodassa isä joutui talon ainoana miehe-
nä tekemään talon töitä ja näin kasvamaan aikuisuuteen ja vastuuseen jo nuorella iällä.
Armeija-aikanaan isä tapasi naapurikylältä kotoisin olevan Anjan. Häät juhlittiin äidin kotitalossa toukokuussa 1953. Heillä tuli siis täyteen 71 onnellista avioliittovuotta.
HAKALAN MAATILAA kehitettiin ja rakennettiin 1950-luvun alusta alkaen. Tila oli kuitenkin pieni, joten isännän piti hankkia lisätuloja tilan ulkopuolelta. Tässä tarvittiin hänen avujaan: rohkeus, yritteliäisyys, kekseliäisyys ja monipuolisuus. Maanviljelyn ohella isä oli mm. rekkakuskina, sähköasentajana sekä kone- ja rakennusurakoitsijana. Näinä vuosi-
na syntyivät perheen neljä lasta.
70-luvun puolivälistä alkoi uusi vaihe perheemme elämässä. Terveydellisistä syistä isälle kypsyi päätös luopua maatilasta ja hankkia muita töitä. Kotitila myytiin ja isä rakensi omakotitalon Haapajärven keskustaan. Hakalan tilan myynti tilan kehittämiseksi tehdyn kovan työn jälkeen oli kova paikka. Tuolloin isä aloitti uudelleen nuoruutensa kuvataideharrastuksen, mikä ehkä toimi terapiana elämän muutoksessa.
ISÄ KUTSUTTIIN 1979 toimittajaksi Maaselkä-lehteen, jossa hän toimi 15 vuotta eläkkeelle jäämiseensä asti. Ansiokkaan toimittajan työnsä ohella
sältää sekä toteutettuja että jo vakiintuneita käytäntöjä, mutta myös tavoitteita koko diplomikaudelle. Seurakunta on mm. liittynyt kirkon tavoitteisiin hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä.
Ympäristöasiat liittyvät vahvasti kristinuskon ytimeen Jumalasta maailman luojana ja ihmisen
roolista luonnon viljelijänä ja varjelijana. Haapajärven seurakunta sai ympäristödiplomin nyt kolmannen kerran. Ympäristödiplomin myöntää kirkkohallitus ulkopuolison auditoijan ja tuomiokapitulin lausuntojen perusteella. Haapajärven seurakunnan nyt saama diplomi on voimassa vuoteen 2029.
hän teki paljon vapaaehtoistyötä. Luottamustoimia hänellä oli jo 60-luvulta asti. Esimerkkeinä kunnallispolitiikka, kotiseututyö, museotoiminta, seurakunta, sotaveteraanityö, Sotilaspoikien perinnekilta ja Jaakonahon suku ry. Kirjalliset ja taiteelliset harrastukset veivät hänen aikaansa vielä eläkkeellä. Tuloksina ovat muistomerkit Haapajärvellä, veteraanimatrikkelit, historiikit, Jaakonahon sukukirjat sekä monet palkinnot, mitalit ja ansiomerkit. Hänen käsialaansa on myös 1982 ensiesityksensä saanut sanoitus Haapajärven lauluksi. Kuorolaulu olikin yksi isän tärkeä harrastus. Sotaveteraanien hyväksi tehtävän vapaaehtoistyön isä koki suorastaan velvollisuudekseen. Hän kirjoitti mm. isänsä sotapäiväkirjat, sotahistorialla täydennettynä julkaisuksi nimellä ”Isäni sota - Isänmaanystävän päiväkirja”. Isän ollessaan jo lähes 90-vuotias kävi omakotitalossa asuminen liian hankalaksi. Keväällä 2021 talo myytiin ja vanhempam-
me ostivat kaksion Haapajärven keskustasta.
Pasi Jaakonahoa jäivät kaipaamaan puoliso, lapset, lastenlapset ja lastenlasten lapset.
Kari Jaakonaho Kirjoittaja on Pasi Jaakonahon poika
Rakkaamme
Toivo Johannes RAAPPANA
s. 13.01.1927 Haapajärvi
k. 20.10.2024 Haapajärvi
Rakkaudella isää, pappaa ja isopappaa kaivaten
Raili
Irja ja Lauri
Jouko ja Sirpa
Jorma
Tarja ja Matti lastenlapset perheineen veljet perheineen muut sukulaiset
Väsyneenä silmäs´suljit, siihen hiljaa nukahdit. Yli rajan kuljit, rauhan rannan saavutit.
Siunaus Haapajärven kirkossa pe 22.11.2024 klo 12. Muistotilaisuus omaisten kesken.
Rakkaamme ”Roini-täti”
Sylvi Mirjam KÄHKÖNEN
s. 30.07.1929 Haapajärvi k. 05.09.2024 Pyhäjärven tk
Kulje aina lähellämme, muistoissamme mukanamme, sävelinä sieluissamme, elämämme enkelinä.
Rakkaudella muistaen
Merja, Heikki ja lapset perheineen
Kerttu-sisko
Sisarusten lapset ja lapsenlapset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu 19.10.2024 Sylvin toivomuksesta läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos kaikille myötäeläneille ja meitä surussa muistaneille.
Rakkaamme
Esa Fredrik JÄRVENPÄÄ
s. 29.01.1942 Haapajärvi k. 28.10.2024 Haapajärvi
Pois aurinko painui, lankesi ilta, jäi taivaan rannalle säihkyvä silta, mut kaukaa korven tummuvan yöstä, soi laulu ihmisen työstä. - Eino Leino
Rakkaudella muistaen
Leena
Pasi perheineen
Sanna
Sisko ja veli perheineen
Muut sukulaiset ja ystävät
Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Haapajärven kirkossa perjantaina 29.11.2024 klo 11.00. Muistotilaisuuden pidämme läheisten kesken. Lämpimät kiitokset Koivikon henkilökunnalle Esan hyvästä hoidosta.
Perinteistä ja luotettavaa Kukka- ja hautausalan palvelua
Täydellinen hautauspalvelu
Ammattitaitoiset sidontatyöt Hautakivet kauttamme
Haapajärvellä, Reisjärvellä, Kärsämäellä ja lähikunnissa. www.haapajarvenkukka.fi
Kauppakatu 14
Puh. (08) 762 180 Tero 040 534 2978
Kirkkotie 5E
Puh. (08) 776 163 Tero 040 534 2978
Rakkaamme
Erkki Johannes HYYRÖNMÄKI
s. 22.10.1944 Haapajärvi k. 15.10.2024 Haapajärvi
Ota syliisi, olen loppuun väsynyt. Ota syliisi, en muuta pyydä nyt. Ota hiljaa kämmenelles Jumala, niin hyvä on uupuneen siinä nukkua.
Kaipauksella muistaen
Inkeri perheineen
Seppo Veljet perheineen
Muut sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu 6.11.2024 läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.
Rakas puolisoni ja äitimme
Heleena Tuulikki KOKKONIEMI
o.s. Määttä
s. 14.12.1950 sai kutsun taivaan kotiin 14.09.2024 kotona Haapajärvellä Ei aukene tuttu ovi, ei saavu keinuun istujaa, joka kuunteli säveltä tuulen, pihapuunkin sirkuttajaa.
Se istujan paikka on tyhjä, kotipihakin vailla kulkijaa.
Niin lähdit äiti kultainen luo taivaan omien enkelten.
Rakkaudella muistaen ja syvästi kaivaten puoliso Hannu
Riikka-Maria
Juho
Reetta-Leena
Siskot ja veljet perheineen Muut sukulaiset ja ystävät
Rakkaamme siunaus on toimitettu Haapajärven kirkossa 26.10.2024. Lämmin kiitos muistamisesta ja myötäelämisestä suuressa surussamme. Kiitos kotisairaalalle Heleenan hyvästä hoidosta.
Rakkaamme
Aimo Antero TIITTO
s. 30.10.1956 k. 18.09.2024
Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä huomaa, se päättyikin tähän. Muistot kauniit voimaa antaa surun raskaan hiljaa kantaa.
Isää ja pappaa kiittäen ja kaivaten
Katja ja Petri
Aatu ja Ninni Niko ja Monica Kiia, Minea, Olga ja Linnea
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 18.10.2024. Lämmin kiitos osanotosta.
Toimitamme hautauspalvelua myös naapurikuntiin. Pyhäjärvellä yhteistyössä Puutarhan Kukan kanssa. Puutarhan Kukka, Asematie 2, Pyhäsalmi p. 08 780 777.
Kukkakauppa & Hautauspalvelu
Hiljalankatu 3, Haapajärvi Nina ja Jari Vilppola p. (08) 764 113 p. 040 520 8928 www.kukkakauppavenla.
Arkut - Uurnat - Hautakivet - Sidontatyöt
Rakkaamme
Sirpa Liisa RAAPPANA
o.s. Kekkonen
s. 17.04.1935 k. 11.09.2024
Levolle lasken Luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi.
Syvästi kaivaten
Kauko
Anneli ja Reijo Jukka ja Marja
Päivi ja Marko
Lastenlapset ja lastenlastenlapset Siskot ja veljet perheineen Muut sukulaiset ja ystävät
Kiitämme osanotosta suruumme. Kiitämme myös kotihoidon ihania hoitajia aina niin hyvästä ja ystävällisestä hoidosta sekä saattohoidon mahdollistamisesta kotiin, Lepomajalle.
Rakkaamme
Martti HEIKKINEN
s. 03.09.1938 Haapajärvi k. 09.11.2024 Pyhäjärvi
Näin uskon lahjaa aarteenaan hän kantoi sydämessään. Jo väistyi risti, vaiva maan, ei paina ikäväkään.
Rakkaudella kaivaten
Lea puoliso
Sirpa ja Pauli
Asko
Lastenlapset
Lastenlastenlapset
Lapsenlapsenlapsenlapsi
Sari
Kai-Vesa Muut sukulaiset ja ystävät
Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Haapajärven kirkossa 14.12.2024 klo 12.00. Muistotilaisuutta vietämme läheisten ja kutsuttujen kesken.
Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.
Matteus 11:28
Lämmin kiitos kaikille teille, jotka kunnioititte rakkaamme
Pasi Jaakonahon muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. Anja ja lapset perheineen
Sunnuntain päivätilaisuudet klo 12.00 (ellei toisin mainittu), rukouskokoukset keskiviikkoisin klo 19. Tervetuloa!
Leikkaa talteen www.haapajarvenhelluntaisrk.fi
Palveleva ja luotettava KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO
Palotie 1, Pyhäsalmi p. 040 656 5080
Juha Höyhtyä 050 570 8497
Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14, su suljettu. www.kukkamarleena.ekukka.fi
Työtapaturma navettatyömaalla
voi tulla maatalousyrittäjälle kalliiksi
Ympäri Suomen maatiloilla rakennetaan ja remontoidaan jatkuvalla syötöllä kiinteistöjä.
– Monella maatalousyrittäjälle oman kiinteistötyömaan työturvallisuusvastuut ovat hakusessa. Maatilan työtapaturman aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset voivat olla huomattavia, muistuttaa ylitarkastaja Mikko Koivisto aluehallintovirastosta.
MAA- & METSÄTALOUS
Suuremmissa remonteissa, kuten esimerkiksi navetan kattoremonteissa, maatilayrittäjän rakennuttajan on syytä nimetä työtä toteuttava rakennusyritys työmaan päätoteuttajaksi.
– Päätoteuttaja vastaa työmaan työturvallisuudesta. Jos rakennustyömaalle ei ole nimetty päätoteuttajaa, vastaa rakennuttaja itse myös päätoteuttajalle kuuluvista työturvallisuusvelvoitteista. Jos tällöin sattuu onnettomuus, yrittäjä saattaa joutua korvaamaan kulut omasta pussistaan, tarkentaa ylitarkastaja Mikko Koivisto.
YLITARKASTAJA MIKKO KOIVISTO muistuttaa, että kun maatilayrittäjä ottaa rakennustyömaalleen yhdenkin työntekijän, maatalousyrittäjästä tulee työnantaja ja hänelle tulevat työnantajan vastuut. Työnantaja vastaa lain mukaan työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta. Hänen tulee noudattaa
mm. työturvallisuuslakia ja valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta (205/2009).
– Lain mukaan työnantajan pitää tunnistaa vaarat ja arvioida riskit. Maatalousyrittäjä tunnistaa itse pienellä vaivannäöllä mitä vaaroja rakennustyömaalla on. Jos vaaroja ei voi poistaa, pitää miettiä, miten vaaroista tehdään vähemmän vaarallisia tai millä hallitaan jäljelle jäävät riskit, ylitarkastaja Koivisto kertoo.
Työsuojeluviranomaisen havaintojen mukaan maatilo - jen rakennustyömailla otettaisiin iso loikka turvallisempaan suuntaan, mikäli työmaalla huolehdittaisi ihan perusasioista. – Esimerkiksi rakennustyömaalla tulee käyttää asianmukaista suojakypärää ja yli kahden metrin korkeudella työskenneltäessä putoamissuojaus pitää olla kunnossa, ylitarkastaja Mikko Koivisto painottaa.
Pellervon taloustutkimus PTT ennuste:
Puun hinnat jatkavat nousuaan ensi vuonna
– Puumarkkinoilla kysyntä on säilynyt vahvana ja kasvaa edelleen ensi vuonna, kun teollisuuden puunkäyttö lisääntyy. Tämä vahvuus heijastuu ennätyssuuriksi yksityismetsien puunmyyntituloiksi, sanoo metsäekonomisti Olli Korhonen
Tänä vuonna tukkipuun vuotuinen keskihinta nousee selvästi, noin
kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Koivutukin vahvemmassa hintakehityksessä näkyy edelleen sen rajallinen saatavuus. Kuitupuun hintakehitys pysyy yhä tukkipuuta nousujohteisempana, ja vuotuinen keskihinta nousee tänä vuonna viidenneksellä viime vuoteen verrattuna. Ensi vuonna kuitupuun hintakehitys tasaantuu, kun markkina löytää uuden tasapainon tuonnin vähennyksen aiheuttaman shokin jälkeen. Keskihinta nousee silti yhä noin vii -
TiliAutio
YRITYSTEN SEKÄ
MAA- JA METSÄTALOUDEN
• kirjanpito
• veroilmoitukset
• laskelmat
Eero Autio
p. 040 5386 357 eeautio@gmail.com
si prosenttia.
VAHVA KYSYNTÄ puumarkkinoilla nostaa tänä vuonna pystykauppojen kokonaismäärää yli kymmenyksellä viime vuodesta. Taustalla on kysynnän lisääntyminen, ennakoitu puun tarve ja puun käyttö myös energiasektorilla. Sahatavaramarkkinan epävarmuuksista huolimatta tukkipuun kauppamäärä nousee samassa suhteessa kuitupuun kanssa. Pystykauppamäärä nousee tänä vuonna selvästi hakkuita enemmän, mi-
kä lisää ostajien pystyvarastoja. Ensi vuonna pystykauppojen määrä jatkaa nousuaan noin kuudella prosentilla painottuen hieman enemmän kuitupuuhun.
METSÄTEOLLISUUDESSA PUUNKÄYTTÖ on laskenut parin edellisen vuoden aikana, mutta tänä vuonna käyttömäärä kääntyy hienoiseen nousuun. Puunkäyttö nousee noin kolme prosenttia, kun kemiallisen metsäteollisuuden tuotanto lisääntyy. Myös puutuoteteollisuudessa puuta käytetään tänä vuonna hieman viime vuotta enemmän. – Ensi vuonna metsäteollisuuden tuotannon kasvu jatkuu etenkin massateollisuudessa, koska Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan tuotanto on palautunut ja Stora Enson
• Haketus, kuljetus ja puunmurskaus
• Peltojen tasaus tasausruuvilla tai lanalla
• Kaivinkone- ja teladumpperipalvelut
METSÄOSAAJAT SEUDULLASI
Olemme apunasi, kun haluat tehdä metsästäsi tuottavamman ja kestävämmän – ota yhteyttä ja keskustellaan lisää.
NETTA PELTOKORPI
p. 040 554 8917
netta.peltokorpi@upm.com
Haapajärvi, Kärsämäki, Reisjärvi
TUOMAS SUVANTO p. 040 759 8601
tuomas.suvanto@upm.com
Nivala, Sievi
Oulun kartonkilinja käynnistyy. Tämä lisää puun käyttöä noin kuusi prosenttia. Kehitys näkyy hakkuiden lisääntymisenä, sanoo tutkimusjohtaja Paula Horne Tänä vuonna hakkuumäärä nousee noin neljä prosenttia, minkä taustalla on puunkäytön lisääntymisen ohella tuontipuun määrän pysyminen alhaisena. Ensi vuonna hakkuumäärä nousee edelleen noin neljä prosenttia.
YKSITYISMETSIEN BRUTTOKANTORAHATULOT nousivat viime vuonna ennätykselliseen noin 2,6 miljardiin euroon, mihin vaikutti erityisesti puun keskihinnan nousu. Tänä ja ensi vuonna metsänomistajien puunmyyntitulojen nousu jatkuu hakkuiden, kauppamäärien ja keskihinnan nousun vetämänä.
Tänä vuonna bruttokantorahatulot nousevat 16 prosentilla kolmeen miljardiin euroon ja ensi vuonna edelleen liki kymmenyksellä noin 3,3 miljardiin euroon.
ISMO HUOVINEN hankintaesimies p. 044 309 7280 ismo.huovinen@hasa.fi
HAAPAJÄRVI, REISJÄRVI, LESTIJÄRVI, HALSUA, PERHO Ota yhteyttä ja pyydä tarjous leimikostasi!
SEPPO PELTOKORPI
p. 040 516 2579
seppo.peltokorpi@upm.com
Pyhäjärvi, Pihtipudas
Metsän tulevaisuuden tekijät upmmetsa.fi
Vain ääni puuttuu 6.–27.11.2024
MAA- & METSÄTALOUS
Talous voi taantua, mutta metsän kasvua se ei hidasta
– ”Se
Helsingin
Sanomien kuva, missä metsäkone on kauhean ison aukon keskellä, antaa joskus vääränlaisen viestin”
MAA- & METSÄTALOUS
Ari-Pekka Ojala / JEDU
Metsä kasvaa, vaikka suhdanteet muuttuvat. Näin tiivistää JEDUn Haapajärven toimipisteessä metsäalan lehtorina työskentelevä Petri Hynönen sen, miksi alalle kannattaa hakeutua.
– Metsäalalla on ollut pitkän aikaa hyvät työllisyysnäkymät. Investoinnit ovat alalla myös suuria. Esimerkiksi Stora Enso halusi parantaa vähän asemiaan, niin se ostaa räpsäytti Junnikkalan yli sadalla miljoonalla eurolla. Se kertoo, että Stora Enso haluaa satsata tälle alueelle aika voimakkaasti, sillä ei se huvikseen Junnikkalaa ostanut.
Hynönen mainitsee, että myös vuodenaika vaikuttaa työllisyystilanteeseen.
– Metsäalan työt ovat jonkin verran kausiluonteisia. Kun lunta tulee polveen asti, niin manuaaliset työt katkeavat valtaosalta ja niin se on konepuolellakin. Keväällä ja syksyllä on kelirikkoaika, jolloin voi tulla useamman viikon tauko, koska koneita ei viedä metsään, jos on liian märkää.
KONEELLISTA PUUNKORJUU -
TA voi kuitenkin tehdä huomattavasti pidempään kuin manuaalihommia ja siitä syystä moni ”jalkametsuri” opiskelee perustutkinnon jälkeen metsäkoneenkuljettajaksi. JEDUn metsäalan monimuo-
toryhmästä valmistunut Tomi Ahlholm on yksi heistä, joka haluaa pidentää työsesonkiaan konehommilla. Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva Ahlholm on hypännyt metsäalan opintojen myötä täysin uudelle työuralle, sillä aiemmin hän on toiminut valtion virkamiehenä.
– Vuodesta 2008 asti olen harrastanut metsätöitä omissa metsissä. Into ja palo metsäalaa kohtaan saivat hakemaan alalle. Minulta löytyy sukujuuria Pyhäjärveltä, niin siksi hain JEDUun opiskelemaan.
NYKYISIN PYHÄJÄRVELLÄ asuva Ahlholm suoritti perustutkinnon asuessaan vielä pääkaupunkiseudulla. Joustava monimuotototeutus mahdollisti opiskelun, vaikka välimatkaa koulun ja kodin välillä oli yli 400 kilometriä.
– Meillä oli lähiopetusta yhtenä arkipäivänä viikossa ja välillä opetus järjestettiin myös Teamsin kautta. Saimme lähipäivät tietoon hyvissä ajoin, niin pystyin järjestämään töistä vapaata, eikä se ollut ongelma, vaikka asuin kaukana.
Ahlholm tekee parhaillaan metsurin töitä neljänä päivänä viikossa ja yhden päivän hän opiskelee metsäkoneen puikoissa.
– Olen kaksi vuotta ollut metsäpalveluyrityksessä töissä, mutta se on sesonkiluontoista suurin piirtein vapusta jouluun. Konepuolella saa hyvin täydennettyä kalenteria, että töitä on pidemmäksi aikaa.
Haapajärvellä on perinteisesti alkanut tammikuussa metsäalan perustutkinto -koulutus monimuoto-
Haapajärvellä tammikuussa alkava metsäalan perustutkinto -koulutus tarjoaa joustavan tavan opiskella esimerkiksi työn ohessa.
KUVA: ARI-PEKKA OJALA
toteutuksena, eikä vuosi 2025 tee siinä poikkeusta. Opintojen formaatti on sorvattu jälleen siten, että opiskelu onnistuu töiden ohessa. – Opiskelijalle annetaan monimuotokoulutuksessa vastuuta paljon enemmän kuin päivätoteutuksessa, johon peruskoulun päättävät nuoret hakevat. Lähiopetusta on vähemmän, kun sitä järjestetään keskimäärin yhtenä arki-iltana viikossa. Sen lisäksi opiskelijat harjoittelevat omalla ajallaan omassa metsässä tai oppilaitoksen järjestämässä paikassa esimerkiksi taimikonhoitoa, moottorisahatöitä, pihapuun kaatoa ja pensasaidan leikkausta, Hynönen listaa.
JOS HYNÖNEN SAISI valita yhden metsäalaan liittyvän osa-alueen, joka opetettaisiin jokaiselle suomalaiselle, olisi se Metsäkeskuksen järjestämä luonnonhoitokorttikoulutus.
– En sano, että se on ylivoimaisesti tärkein asia, mutta sellaisten ihmisten olisi hyvä käydä se, jotka eivät tunne metsäalaa. Silloin voisi olla moni asia eri tavalla ajatuksissa ja mediassa, koska se avaa sitä, että metsäalalla todella tehdään toimenpiteitä, jotta monimuotoisuus
säilyy. Niitä ohjeita metsäalalla noudatetaan ja jos ei noudateta, niin työt loppuvat nopeasti ja sanktioita tulee. Se Helsingin Sanomien kuva, missä metsäkone on kauhean ison aukon keskellä, antaa joskus vääränlaisen viestin. Toki se on rumaa jälkeä, mutta päätehakkuu kuuluu metsäalaan. Suomessa laki velvoittaa, että uusi metsä laitetaan hakatun tilalle mahdollisimman nopeasti kasvamaan toisin kuin monessa muussa maassa, Hynönen korostaa.
Club for Five ovenavaajana Soipa Haapajärvi -konsertteihin
HAAPAJÄRVI
Tarja Myllylahti
Kun työviikon päätteeksi istahdat kotikirkon penkkiin ja kirkko alkaa soida: - Sinä päivänä, kun Luoja teki sinut… Club for Five -lauluyhtyeen tulkitsemana Mariskan Mestaripiirros kietoi kuulijat turvalliseen syleilyyn, jota lämpimästi vahvisti tuttu ja rakastettu Suojelusenkeli. Konsertin alun virsisävelmät soljuivat taitavien solistiosuuksien ja sointuvan yhteislaulun vaihdellessa saumattomasti ja luontevasti. Pieni raotus joulutunnelmaan saatiin Sibeliuksen En etsi valtaa
loistoa- laulun myötä. Rakkauden lämpö ja lahja olivat Club for Five- yhtyeen konsertin toinen ”tuliainen” Soipa Haapajärvifestivaalin kuulijoille. Laulajat loivat äänillään niin herkkiä tunnelmia rakkauden aamussa kuin myös arkista, vakaata ja hyvää, tuttua rakkautta. Tässä kohtaa kuulimme muutaman lauluyhtyeen omista lauluista, mutta mukana oli myös tuttuja lauluja Kirkasta euroviisujen kautta Eppu Normaaliin.
KONSERTIN PÄÄTÖS oli niin tunteikas ja vaikuttava, että monen kuulijan silmät kostuivat ja hengittäminen unohtui toviksi, sillä herkästi alkanut Finlandia kasvoi sellaisiin mit-
tasuhteisiin, että tunnemyrsky pyyhkäisi läpi kehon ja avasi tunnemuistin. Maija Sariolan ja Saima Haapasen äänet lähtivät kuljettamaan isänmaatamme aamusta kohti uutta päivää. Nuoren kansan oli taisteltava yön varjoista ja orjuudesta tahdonvoimalla, vimmalla ja isänmaallisuudella. Sen Jouni Kannisto, Juha Viitala ja Tuukka Haapaniemi vyöryttivät esiin, mutta tekivät sen hallitusti ja vaikuttavasti. Sen jälkeen hieno harmonia ja hiljaisuus.
Club for Five on Suomen suosituin a cappella -yhtye. Ilman äänentoistoa laulun tunnelma ja väri välittyivät aitoina kuulijalle. –Olemme ikään kuin samassa tunnelmassa kuulijoi-
den kanssa, kiteytti basso ja yhtyeen perustajajäsen Tuukka Haapaniemi konsertin jälkeen. Hän kiitteli Haapajärven kirkon akus tiikkaa ja tunnelmaa.
– On hienoa laulaa, kun tämä kirkko antaa ikään kuin jotakin ta kaisinkin. Silloin äänellä voi leikkiä ja kuunnella sen kulkua ja vaikutusta.
Yhtyeen jäsenten äänten leikkiä, vuoropuhelua ja harmoniaa kuunnellessa ja ympärilleen katsellessa oli helppo uskoa, että
jaoimme saman tunteen. Sen turvallisen syleilyn, joka otti valtaansa konsertin alussa ja jatkui taitavien laulajien kannattelemana viimeiseen sointuun asti.
Pyhäjärvelle tulee hyvinvointitalo
PYHÄJÄRVI
Jouko Lassila
Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen, jolla Tunturitien varrella korttelissa 1005 sijaitsevat tontit 3 ja 4
muutetaan yleisten rakennusten alueeksi. Muutos oli tehtävä, koska se mahdollistaa uuden hyvinvointitalon rakentamisen. Kaavamuutos oli nähtävillä 15. marraskuuta saakka, minkä jälkeen hyvinvointitalon suunnittelu pääsi todenteolla käyntiin.
Meiltä upeat JOULUKUKAT
Jouluiset asetelmat Yksilölliset kimput
Kukkakauppa, Hautaus- ja Juhlapalvelu
Lähellä kasvatetut Rönkön joulutähdet www.kukkakauppavenla.
Hiljalankatu 3, Haapajärvi, p. 08-764 113
AVOINNA: ma-pe 9.00-17.00 la 9.00-14.00 su sulje u Jouluviikolla pidennetyt aukioloajat!
Pelottaako
remonttibudjetin ylittyminen?
– lue alta vinkkejä, miten rahat saa riittämään
Suomalaisia huolettaa eniten joko ammattilaisen tekemän remontin budjetin ylittyminen tai itse tehty rakennusvirhe, Stark Suomen teettämä Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2025 -kyselytutkimus kertoo. Tuhat 18–75 -vuotiasta suomalaista paljasti, mikä on heidän suurin remonttipelkonsa.
tekevistä budjetin ylittymisestä oli huolissaan ainoastaan noin joka viides (21 %).
Tutkimuksessa selvitettiin remonttipelkoja silloin, kun remontin tekee itse verrattuna siihen, kun remontin tekee ammattilainen. Tulosten mukaan suomalaiset luottavat ammattilaisiin pääosin huomattavasti enemmän remonteissa kuin itseensä, mutta raha-asioissa ero näkyy. Yli puolet (53 %) vastaajista koki suurimmaksi peloksi remonttibudjetin ylittymisen silloin, kun remontin tekee ammattilainen. Sen sijaan itse omaa remonttiaan
Budjettiin vaikuttavat remontin laajuus ja valitut materiaalit sekä työ. Hintahaarukka esimerkiksi kylpyhuoneremontissa on iso; siistin ja toimivan lopputuloksen saa aikaiseksi kohtuullisin kustannuksin, mutta siihen voi satsata myös paljon.
Jotta budjetti olisi realistinen, sen on pohjauduttava yksityiskohtaiseen suunnitelmaan ja menekkilaskelmiin. Remontti voi vaatia myös ennalta arvaamattomia kuluja, siksi budjetissa on hyvä olla hiukan puskuria. Talou-
dellinen puskuri tuo myös mielenrauhaa remontoijalle. Remonttiin saattaa tulla myös viivästyksiä esimerkiksi toimitusongelmien, virheiden tai kohteessa esiin tulevien yllätysten vuoksi, ja siksi on hyvä varautua myös ylimääräisellä aikapuskurilla. Liian tiukka aikataulu heijastuu helposti kustannuksiin.
KUN TARKASTELLAAN itse remonttiaan tekevien suurinta pelkoa, kyseessä ei ole rahojen loppuminen. Hiukan yli joka kolmas (35 %) pelkää budjetin ylittymisen sijaan remontointivirheen tekemistä. Ero on huomattava verrattuna niihin, jotka teettävät
remontin ammattilaisella (21 %).
Kyselyssä myös näkyy suomalaisten luotto ammattilaisen tekemään remonttijälkeen. Siinä missä kymmenen prosenttia itse remonttia tekevistä pelkää eniten remontoitavan kohteen pilaamista, vastaava lukema on vain kuusi prosenttia ammattilaista käyttävien keskuudessa.
Materiaalien valinnassa 12 prosenttia itse remonttiaan tekevistä pelkää eniten väärien materiaalien valintaa, mutta ammattilaiselle urakan ulkoistaneiden joukossa osuus on vain neljä prosenttia. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että suoma-
lainen luottaa edelleen vahvasti ammattilaiseen. Meillä Suomessa on taitavia rakentajia, ja on ainoastaan järkevää käyttää hyödyksi heidän asiantuntemustaan. Itse tekemisessä ei ole mitään moitittavaa, mutta on myös viisautta arvioida, milloin oma osaaminen ja voimavarat eivät välttämättä riitä.
Tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Paneelissa alkuvuodesta 2024. Tutkimuksen kohderyhmä oli 18–76-vuotiaat suomalaiset ja vastaajamäärä: Yhteensä 1 000 vastaajaa. Otanta oli kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
RAKSA & REMPPA
Kaukolämpökeskus
G-Power 2/100 A-Ouman
LÄMMITYSKAUSI ON ALKANUT!
KAIPAAKO 1-PUTKIJÄRJESTELMÄSI HUOLTOA?
KYSY TARJOUS ASENNETTUNA!
Puukattila 3950,-
Venttiiliyhdistelmä
Oras 443100 Stabila
Pro 3/8 1-2 PUT 88,-
Patteritermostaatti
Oras 443000 Stabila
Pro 25,-
Alpha 1 25-40 180 Lämpöjohtopumppu 279,- 4615326
Alpha 1 25-60 180 Lämpöjohtopumppu 315,4615327
KATTAVA ILM A VE SI LÄMPÖ PAK ETT I KÄTEVÄST I KO TIIS I
Panasonic All-in-one T-CAP 9 kW Aquarea -ilma-vesilämpöpumppu säästää lämmityskuluissa jopa 80 %. Integroitu yksikkö tarjoaa lämpimän käyttöveden, lämmityksen ja jäähdytyksen. Huoltovapaa varaaja on ruostumatonta terästä. Ulkoyksikkö tuottaa lämpöä 9 kW:n tekniikalla.
* Asennus sisältää työsäiliön (CAK642), maatelineen (5398025), kondenssivesialtaan (K2145405) ja lianerottimen (3921618).
Haapajärven LVI-RAKENTAJAT OY
Rajakatu 9, 85800 HAAPAJÄRVI, puh. 08 - 762 411
• lämmittää tehokkaasti
• viilentää miellyttävästi
• puhdistaa sisäilmaa
• Kylmäalantyöt ja vuosihuollot (y3 toimiluvat)
• Ilmalämpöpumppu- ja jäähdytysjärjestelmät
• Clen-painepesurit (myynti/huolto)
• Maalämpöpumppujärjestelmien huollot
• Laitoskoneet (myynti/huolto)
• Varaosat-tarvikkeet
Murrontie 4 85800 Haapajärvi Juha 0400 384 880 Paikalla sovitusti toimisto@slhlaukkanen. www.slhlaukkanen.
TALVIKAUDEN
Olemme juuri uusineet laattamallistomme.
KOLME VARASTOKUOSIA VINYYLIÄ
• OLOS • PALLAS • INARI sekä kaikki muut nopealla toimituksella
KOKEILE KUOSEJA HELPOSTI KOTONA! www.karitma.link/ lattiastudio NYT SAUNA JOULUKUNTOON
hinta sis. rahdin Kauppakatu 25, 85800 Haapajärvi, puh. (08) 762 300 Palvelemme: ma-pe 8.30-17.00, la 10.00-14.00
Tuotteet, tarvikkeet ja työkalut saunan kunnostukseen meiltä! -20% TARJOUS!
Uuden, upean
Vestian Haapajärven lajittelupihan
rakentamisessa olivat mukana omalta osaltaan seuraavat tahot:
Rakennuttaja Pääurakoitsija
Rakennusurakka
Tutkimus
Suomalainen luottaa vahvasti itseensä
kahdessa kodin remontissa
Suomalaiset luottavat vahvasti itseensä ja osaamiseensa lähtiessään remontoimaan kodin sisäpintoja ja terassia, kertoo Starkin teettämä laaja Suomalaiset rakentavat ja remontoivat 2024 -tutkimus. Kaikissa muissa kodin remonteissa sen sijaan käytetään mieluummin ammattilaista.
& REMPPA
Tutkimukseen vastanneista suomalaista reilusti yli puolet (68 %) oli sitä mieltä, että tekevät kodin sisäpintojen remontit mieluummin itse ilman ammattilaisen apua. Terassi on toinen remontti, jossa suomalaiset luottavat itseensä (45 %) sen sijaan, että teettäisivät sen ammattilaisella (27 %). Lattian tekemisessä vaakakuppi kallistui jo ammattilaisen käyttöön (47 %) itse tekemisen sijaan (42 %), kuten sitten muissakin kodin remonttikohteissa. Kaikkein hanakammin ammattilaisen vastuulle annetaan kylpyhuoneremontti (76 %). Itse tehdyn remontin motivaationa
on usein kustannussäästö. Remonttiin lähtiessä on aina hyvä arvioida oman osaamisen ja resurssien taso. Jos taitoa ja kokemusta löytyy, niin pintaremontit sujuvat helposti ilman ammattilaistakin. Kokematonkin remontoija varmasti suoriutuu pintaremontista, kun käyttää apuna ammattilaista materiaalien valinnassa ja hakee hyvät ohjeet. Aikaa remonttiin saattaa ensikertalaisella mennä paljon, joten siihen kannattaa varautua, varsinkin koska hosumalla harvoin tulee hyvää.
Tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Paneelissa alkuvuodesta 2024. Tutkimuksen kohderyhmä oli 18–76-vuotiaat suomalaiset ja vastaajamäärä: Yhteensä 1 000 vastaajaa. Otanta oli kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Vinkkejä kotiremontoijalle
1) Aloita helposta kohteesta, esimerkiksi seinien maalaamisesta.
2) Etsi inspiraatiota omaan suunnitelmaan lehdistä ja netistä.
3) Muista, että valaistus vaikuttaa siihen, miltä lopputulos kohteessa näyttää.
4) Valitse materiaalit ja työvälineet työkohteen mukaan. Kysy rohkeasti neuvoa ammattilaiselta.
5) Lue huolellisesti ohjeet tuoteselosteista ja netistä, niin että olet sisäistänyt ne.
6) Varaa aikaa hyvään toteutukseen ja siedä keskeneräisyyttä remontin ajan.
Kodin sisäpintoja ja terassia rempatessa Suomalaisten luotto omaan osaamiseen on huipussaan.
KUVA: FREEPIK
RAKSA
Nämä ovat suomalaisten omakotitalojen
Tarkista sadevesien ohjaus ja katon kunto
Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt koettelevat jatkossa yhä enemmän myös suomalaisia taloja. Joka kolmannessa omakotitalossa on parannettavaa sadevesien ohjauksessa, käy ilmi Ifin teettämistä talotarkastuksista.
Isosta osasta suomalaisia omakotitaloja löytyy jotakin parannettavaa sateisiin varautumisessa, selviää Ifin kaikkiaan jo yli 25 000 suomalaistaloon teettämistä omakotitalon kunnossapitosuunnitelmatarkastuksista. Talon kunnossapidosta huolehtiminen on yhä tärkeäm-
pää, sillä viime vuosina sadeveden omakotitaloille aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet. Taustalla on sateisuuden ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen. Suomalaiset omakotitalot ovat keskimäärin melko hyvässä kunnossa. Kaikkiaan noin joka kolmannessa omakotitalossa on kuitenkin tarkastusten mukaan jokin puute sadeveden ohjauksessa. Yleisimpiä vikoja ovat rännien huono kiinnitys ja vuota-
TOSI EDULLISTA MUSTAA, RUSKEAA JA PUNAISTA PÄTKÄPELTIÄ 2,5M 3M, 3,5M JA 4M
HETI VARASTOSTA!
EDULLINEN ERÄ 2-LAADUN FILMIVANERIA
24x1035x1140 Wiira/Filmi
Esim. lattiat, seinät, muotit, hyllyt, laatikot, lavat ym.
ERÄ FILMISOIROJA JA PALOJA
esim. 31x368x3340
Esim. muotit, hyllyt, palkit ym.ym.
EDULLINEN ERÄ 2-LAADUN FILMIPALOJA
15 X 750 X 1500 ja 12 X 600 X 2500
Esim. seinät, muotit, hyllyt, laatikot ym
KEITTIÖT JA KALUSTEOVENVAIHDOT HELPOSTI JA MITTOJESI MUKAAN
vat rännit. Valitettavan tyypillinen puute on sadevesien ohjautuminen rakennusta kohti. Peräti joka viidennestä talosta salaojat joko puuttuvat tai niistä ei ole mitään tietoa. Sateella on hyvä tarkkailla, miten sadevedet tontilla ohjautuvat. Hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi, jos vesi keräytyy lammikoiksi rakennusten viereen, sokkeli on kostea tai rapautunut tai sisätiloissa maali hilseilee lattialistojen yläpuolella. Tällöin on syytä tarkistaa pihan kallistukset.
LÄHES JOKA VIIDENNESSÄ (17 %) omakotitalossa on tarkastusten perusteella puutteita katon kunnossa. Yleisimpiä vikoja ovat rikkoutuneet katto-
tiilet ja muun kattomateriaalin vahingoittuminen sekä katon läpivientien tiiviyden puutteet. Puutteita esiintyy eniten vanhemmissa taloissa.
Syksy on hyvää aikaa tarkista katon kunto ja korjata mahdolliset vauriot ennen kuin lumi alkaa painaa katon rakenteita.
Säännöllisellä huollolla voi myös pidentää katon käyttöikää. Tyypillisesti katon käyttöikä on noin 40 vuotta riippuen sen pintamateriaalista. Käyttöikänsä lopussa oleva katto kannattaa vaihtaa uuteen ennen kuin vahinkoa tapahtuu. Valitettavan usein isoon remonttiin ryhtymistä lykätään ja asiaan saatetaan herätä vasta, kun vettä tulee jo sisään.
KOULUKATU 2 85800 HAAPAJÄRVI
Puh. 040 7698 723
VALTUUTETTU
ANTENNIASENTAJA
• Antennimittaukset ja -asennukset
LTE-HÄIRIÖSUOTIMEN MAKSUTON ASENNUS!
• Sähköasennukset ja -suunnitelmat
• Sähkötarvikkeet
• Valaisimet, lamput ja lämmittimet lämmittimet
Varastomyymälä avoinna SOPIMUKSEN MUKAAN!
Tarkista omakotitalossa nämä asiat ennen talvea
1) Puhdista vesikourut lehdistä, neulasista ja roskista ja tarkista, että kourut viettävät oikein kohti syöksytorvia.
2) Tarkista, että syöksytorvet ovat ehjät ja tukkeettomat ja että sadevedet ohjautuvat varmasti poispäin ja riittävän kauas talosta.
3) Jos tontilta löytyy salaojat, varmista tarkistuskaivosta, että vesi virtaa esteettä salaojaputkia pitkin tarkistuskaivoon. Salaojat suojaavat talon perustuksia kosteudelta, joten jos putket näyttävät olevan tukossa, puutu asiaan saman tien.
4) Poista katolta lehdet, oksat ja muut roskat, jotka voivat kerätä kosteutta katolle. Poista myös mahdolliset sammaleet.
5) Tarkista katon kunto. Varmista piippujen, ilmanvaihtoputkien, sähköliitosten, antennien ja muiden läpivientien tiiveys sekä se, ettei niissä ole esimerkiksi halkeamia. Pyydä tarvittaessa ammattilainen paikalle.
LASITUOTTEET
Kotiin - Rakentamiseen - Teollisuuteen
• Peilit, lasiseinät, välitilan taustalasit, lasiliukuovet/tilanjakajat ym.
• Terassilasit, erityislasielementit, lasikatot, kaidelasit, turvalasit ym.
• Korjauslasitukset
• Lasit
• Teollisuuteen palveluita ja teknisiä laseja
• Työstöt
Kysy lisää - ota yhteyttä! Toimitamme lasituotteet kaikkialle Suomeen.
Lasi Nygård Ky Niemelänkyläntie 87, 84100 Ylivieska Puh. 08 424 495 myynti@lasihuolto.com Avoinna ma-pe klo 8-17 www.lasihuolto.com
RAKSA & REMPPA
Tervetuloa tutustumaan kauempaakin!
Palveleva
Vaatekauppa Singi
• Torikatu 4, Kiuruvesi • Puh. 017 566 708
• Puistotie 19, pielavesi • puh. 040 5741 267
• AVOINNA ma-pe 9.00-17.00, la 9.00-14.00
Hyviä tekoja -lahjoitukset 2024
Jälleen on aika hyvien tekojen! Lahjoitamme paikallisille yhdistyksille yhteensä 20 000e jonkin hyvän yhteisöllisen teon toteuttamiseksi. Hyviä tekoja -lahjoitusten hakuaika on 21.10.-22.11.2024
Nyt etsimme, jo toista kertaa, toimialueellamme toimivia yhdistyksiä, jotka haluavat osallistua yhteisen hyvän tekemiseen. Hyvä teko voi olla mitä vain, esimerkiksi liikuntatempaus, ympäristöhanke, kulttuuriteko tai jokin muu yhdessä tekeminen. Meille vastuullisuus on vaikuttavia, paikallisia tekoja. Tehdään niitä yhdessä!
Hyviä tekoja -lahjoitustamme voivat hakea OP Suomenselän toimialueella (Haapajärvi, Haapavesi, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjärvi, Reisjärvi) toimivat yleishyödylliset, rekisteröidyt yhdistykset. Lahjoituksia kohdennettaessa painoarvo on yhdistyksissä, joiden arvot tukevat OP:n arvoja – ihmisläheisyyttä, vastuullisuutta ja yhdessä menestymistä. Hakemuksen tekeminen onnistuu verkkosivuillamme op.fi/op-suomenselka 21.10.2024 alkaen.
Paikallisen työelämän henkilöstökumppani.
Etsitkö työtä?
Etsimme jatkuvasti osaavia työntekijöitä asiakasyrityksiimme.
Katso avoimet työpaikat tai jätä avoin hakemus » www.go-on.fi
Kun etsit työtä, me autamme sinua!
Etsitkö työntekijöitä?
Etsimme tarpeisiinne sopivat työntekijät ja hoidamme työsuhteisiin liittyvät tausta-asiat kuntoon avaimet käteen -periaatteella.
Me hoidamme työntekijävastuut –sinä saat huipputekijän!
Me Go Onilla autamme mielellämme erilaisissa rekrytointitarpeissanne, olethan yhteydessä!
Vappu Saarasella on jemmassa valmiiksi parkittuja ahvenen, kuhan, kirjolohen ja hauen nahkoja; Ei koskaan tiedä, mitä seuraavaksi tarvitsee.
KUVA: OUTI LEVÄ
Kalannahkasta luxuslaukuksi ja rukiin jyvästä himmeliksi
Kymmenen vuotta sitten kärsämäkinen Vappu Saaranen ilmoittautui kurssille, joka toi hänen elämäänsä uuden harrastuksen.
KÄRSÄMÄKI
Outi Levä
– Ilmoittauduin opiskelemaan Kalajoen ammattiopistoon, jossa aikuiskoulutuspuolella oli juuri alkanut uusi kalannahkojen käsittelyn ja muotoilun koulutus. Sitä varten oli kerätty tietoa, materiaalia ja kalastuskulttuuria Kalastusperinne- ja muotoilu -hankkeessa, jota veti aikuiskoulutus- ja hankevastaava Tuula Puoskari, Vappu Saaranen kertoo. Kurssilla Saaranen innostui. Hän suoritti käsityöntekijän ammattitutkinnon kalannahkojen käsittelyssä.
– Moni opiskelukaveri on luopunut kalannahkojen muokkkaamisesta, mutta minulla homma on säilynyt ja paisunut. “Sorruin” myöhemmin jopa Nivalaan indigovärjäyskurssille kokeilemaan kalan nahkojen värjäystä. En kuitenkaan oppinut tykkäämään ylimääräisestä väristä ka-
lannahkassa. Ruskea väri, jota parkitsemalla tulee, on rauhallinen ja kestävä.
INDIGOSINISTÄ ON VUODESTA 1897 lähtien valmistettu synteettisesti kaupallisiin tarpeisiin, kuten farkkuihin. Nykyisin synteettisten värien rinnalla käytetään myös morsinko-kasvista saatavaa sinistä. Sitä tuottaa Natural Indigo Finland Oy -niminen yritys Nivalassa, jossa morsinkoa kasvaa muun muassa Aittoperällä.
mii parkintahappona), hapettuvat öljyt (esim. hylje), rasvat (esim. poron aivot), virtsa (jota ei käytetä juuri muille nahkoille kuin kalalle), savu (aluna, joka ei ole luonnonmukainen, mutta luetaan kuitenkin perinneparkitusmateriaaliksi).
Kalajoen kurssilla opeteltiin kalannahkan parkitusta lohen, mateen ja hauen nahkoilla. Menetelminä olivat kasviparkitus mimosankuorijauheella, rasvaparkitus kasviöljy-, munankeltuainen ja mäntysuopaliemellä ja virtsaparkitus, jossa käytetään myös ruokaöljyä ja mäntysuopaa sekä jälkirasvauksessa samoja aineita kuin rasvaparkituksessa.
VUONNA 2016 PÄÄSIN
Nahkojen parkitusmenetelmiä on useita. Niistä luonnonmukaisia ovat kasvit (joiden tanniini toi-
YSTÄVIEN kautta kokeilemaan vielä kalannahkan rasvaparkitusta poron aivoilla. Kouluttaja kertoi, että eläimen aivoilla saa parkittua eläimen nahkan. Kalan aivoilla ei kuitenkaan parkittu kalannahkaa, mutta porojuttu onnistui sekä poron että kalannahkoille.
Näin kalannahkoista on tullut Saaraselle uusi käsityömateriaali monen aiemman materiaalin rinnalle. – Kaikkiaan kahdentoista kalalajin nahkoja olen parkinnut, mutta eniten hyödynnän lohta, madetta, kirjolohta ja haukikin on hyvä. Täytyy vain valita nahka aina sen mukaan mitä tuotetta tekee. Osa kalannahkoista sopii vain koristekäyttöön; osa kestää kulutusta todella hyvin. – Kalannahkat saan suoraan useammalta kalastajalta. Lohennahkat tilaan ja ostan kalaliikkeestä, jossa tuoreet kalat fileoidaan ja irrotetut nahkat laitetaan siististi jäihin styroxlaatikkoon ja pakastetaan. Yksi kalastaja puolestaan rullaa nahkat kauniisti pakasteeseen. Niitä on mukava alkaa työstämään. Toki hyvin käyttökelpoisia ovat myös pakastepussiin “rutatut” nahkat, jotka jäädytetään mahdollisimman nopeasti kalan vedestä nostamisen jälkeen – Parkitusmenetelmistä käytän eniten kasviparkitusta mimosankuorijau-
voi tehdä pienen tai ison. Katossa korona-aikaan tammikuusta syksyyn valmistunut himmeli. Kun joulumarkkinoita ei tullut, tein tuon. Siinä on 4120 olkipilliä.
KUVA: OUTI LEVÄ
Himmelistä
Vappu Saaranen käy kesäisin esittelemässä ja myymässä kalannahkatuotteita Weteraanikonepäivillä ja Raahen Meripäivillä. Koju Raahessa viime kesänä. Pöydällä Vapun virkkaama sängynpeite. Äidin tilaamat kalalangat olivat liian ohuita maton loimiksi, joten Vappu virkkasi ne sängynpeitteeksi, kun kulki koulumatkat linja-autossa.
KUVA VAPPU SAARANEN
heella. Sillä saa tehtyä pehmeitä, kestäviä kalannahkoja. Kasviparkituksen perustekniikan opin parikymmentä vuotta sitten poronnahkojen parkituskurssilla. Siellä käytettiin parkitusaineena kuivattua pajunkuorta, joka sisältää runsaasti tanniinia. Siitä lähtien olen joka kevät kiskonut pajunkuoria kuivumaan liiteriin. Käyn muutaman kerran vuodessa pohjoisessa tervehtimässä tuttuja, joille vien myös pajuparkkia, jota kiskon vuosittain “hirveitä määriä”..
KUN PAJUT ON saatu liiterin kattoon niin juhannuksen jälkeen alkaa himmelisavotta.
– Mauno-veli kasvattaa vanhaa, pitkäkortista ruislajiketta minun himmeleitä varten. Ruis kylvetään syksyllä. Jos talvehtiminen onnistuu niin juhannuksen jälkeen pellolla on heilimöivä (=kukkiva) ruisvainio. Korret ovat vielä aivan vihreitä ja jyvät alkavat hiljalleen muodostua. Korsi on silloin vahvimmillaan ja valikoin parin viikon ajan pellolta olkia, leikkaan ne sirpillä tai saksilla juuresta poikki ja niputan parikymmentä kortta yhteen. Sidon niput nailonsukkahousuista leikatuilla nauhoilla.
– Ripustan niput puuliiterin räystään alle tähkät alaspäin. Siellä ne saavat vaaleta auringon UV-säteilyssä. Kiipeän seinustalle muutaman kerran nippuja kääntelemään ja aukomaan, jotta ne vaalenevat tasaisesti.
– Vaaleat, kuivuneet oljet varastoin kuivassa tilassa syksyn himmelisavottaa odottamaan. Hyvin kuivuneet oljet säilyvät pimeässä, kuivassa varastossa käyttökelpoisina jopa useita vuosia.
Äiti halusi minusta käsityönopettajan, minä en. Halusin tehdä monenlaista, ja olen saanut tehdä. Vappu Saaranen ohjasi himmelin tekemistä Konttilassa Kärsämäen Kotitalousseuran ompeluillassa 24.10. KUVA: OUTI LEVÄ
TALVIKAUDELLA SAARANEN HYÖDYNTÄÄ niitä materiaaleja, mitä kesällä keräsi. Hän valmistaa kalojen nahkoista laukkuja, lakkeja jopa liivejä ja oljista himmeleitä. Hänen olohuonettaan kiertää kymmenien himmeleiden rivi, viime vuonna valmistui mm. iso himmeli Kärsämäen Engelin kirkon kattoon. Kalannahkoja hän parkitsee kevättalvella. Silloin pystyy hyödyntämään ulkolämpötilaa kotikeittiön viilentämisessä. Kalannahkojen käsittelytilan pitäisi olla nahkojen puhdistusvaiheessa max +20 astetta, jotta nahkat pysyvät hyvälaatuisina. Parkitusvesivaiheessa voi olla hiukan lämpimämpi tila. Parkittujen, jälkirasvattujen nahkojen viimeistely onnistuu parhaiten nitomalla märät valmiit nahkat uretaa-
nilevylle. Levyä on helppo siirrellä eestaas välillä ulos nauttimaan kevätauringon UV-säteilystä ja kevättalven pakkasesta ja taas sisälle sulamaan. Nahkat jäätyvät ja sulavat, mikä auttaa niiden pehmittämisessä.
– Kerran unohdin kuusi lohennahkaa ulos aurinkoon liian pitkäksi aikaa ja niissä oleva rasva kiehui, jolloin nahkat paloivat ihan mustiksi.
– Parkittuja kalannahkoja, niistä tehtyjä tuotteita ja nahkojen parkitusprosessia olen käynyt esittelemässä useasti sekä Oulaisten Weteraanikonepäivillä (nykyisellä nimellä Wanhan Woiman Päivät) että Raahen Meripäivillä. Ja yhä edelleen riittää mukavasti asiasta kiinnostuneita ihmisiä ja myös paljon sellaisia, joille parkitut kalannahkat ovat aivan uusi tuttavuus!
SEUTU kuuluu...
KUNNISTA
Nivala jatkaa 35 valtuutetulla
399 henkeä, joten se kuuluu kokoluokkaan 5 000-20 000 henkeä.
NIVALA
Jouko Lassila
Kuntalain mukaan valtuuston on päätettävä, montako jäsentä sen valtuustoon kuuluu. Ellei päätöstä tehdä, valtuutettuja valitaan kuntakoon määrittelemä vähimmäismäärä. Nivalassa väkiluku oli tämän vuoden elokuussa 10
Vähimmäismäärä valtuutettuja olisi tässä kokoluokassa 27. Nivalassa on kaupunginvaltuutettuja 35, minkä valtuusto päätti edelleen pitää. Jarmo Kivioja ehdotti määrän pudottamista 31:een Timo Vähäsöyringin kannattamana. He hävisivät äänestyksen äänin 31-4.
Hulevesi ei uhkaa Kärsämäkeä
KÄRSÄMÄKI
Jouko Lassila
Rakennetulle alueelle satavat ja sulavat vedet eivät aiheuta Kärsämäelle tulvariskejä. Kunnan tekninen toimi on arvioinut nämä hulevesiriskit jo kolmeen kertaan, eikä tilanne ole muuttunut vuosien 2011 ja 2018 arviointien jälkeen.
Rakennetulta alueelta hulevedet johdetaan sekaviemäreillä, hulevesiviemäreillä, ojilla ja puroilla. Uusimman tarkistuksen mukaan ne toimivat riittävän hyvin.
Pyhäjärvellä iso metsäomaisuus
PYHÄJÄRVI
Jouko Lassila
Pyhäjärven kaupungilla on kohtalainen metsäomaisuus, jossa erilaisten metsämaiden yhteen laskettu pinta-ala on 2 762 hehtaaria. Kaupunki sai tänä vuonna uuden metsäsuunnitelman Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalalta vuosille 2024-2034.
Metsän käytön suunnittelusta ja hoidosta vastaa kaupungin sopimuskumppanina Pyhä-Kala.
Kiinteistöverolla kootaan 3,5 miljoonaa euroa
HAAPAJÄRVI Jouko Lassila
Haapajärven kaupunginhallitus esitti valtuustolle kiinteistöveron ensi vuotta koskevan perinnän pitämistä samalla tasolla kuin tänäkin vuonna. Kiinteistöverolla peritään tänä ja ensi vuonna noin 3,5 miljoonaa euroa. Osana talouden tervehdyttämistä kaupunki selvittää tytäryh-
tiöiden mahdollisuuksia osingonjakoon. Tämä koskee myös Haapajärven Lämpö Oy:tä. Neuvotteluihin tästä asiasta valtuutettiin kaupunginjohtaja. Hallitus esitti valtuustolle tuloveroprosentin pitämistä edelleen 10,2 prosentissa. Nykytilanteessa verotusta ei ole suositeltavaa kiristää, mutta taloudenpidon kannalta sitä ei voi vielä keventääkään. Tuloveroprosentti on yksi Suomen kireimpiä.
Valtuusto hyväksyi veroprosenttien pitämisen nykytasolla.
REISJÄRVI
Jouko Lassila
Reisjärven kunnan sivistyslautakunta, perusopetuslaki ja perusopetusasetus määrittelevät, miten Reisjärven kouluvuosi etenee. Hallintosäännön mukaan sivistyslautakunta päättää koulupäivistä, ja se teki sen marraskuun
kokouksessaan.
Päätöksen mukaan lukuvuosi 2025-26 alkaa 1. elokuuta ja päättyy 31. heinäkuuta. Koulupäiviä on oltava 190. Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vappu sattuvat arkipäiviksi, lasketaan nekin koulupäiviksi. Lukuvuoteen ei osu lauantaityöpäiviä. Lukuvuoden viimeinen päivä on viikon 22 viimeinen arkipäivä, mikä keväällä 2026 on 30. toukokuuta.
Kuljettaja voi päättää, ettei auto lähde liikkeelle, ennen kuin kaikilla on turvavyöt kiinnitettyinä.
KUVA: NINA MÖNKKÖNEN / LIIKENNETURVA
Suomalaiset aliarvioivat turvavyön hyödyt taajamanopeuksissa
Turvavyön kiinnittäminen on nopea ja helppo tapa turvata itseään ja kanssamatkustajiaan. Liikenneturvan kyselyiden mukaan turvavyön koetaan turvaavan enemmän kovissa nopeuksissa kuin taajamanopeuksissa. Todellisuus on päinvastainen.
tävästi riskiä menehtyä tai loukkaantua onnettomuuden sattuessa, kertoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Sami Kivilä
Liikenneturvan kyselyn mukaan 96 % suomalaisista on sitä mieltä, että autoilu ilman turvavyötä sadan kilometrin tuntivauhdissa tuntuisi todella vaaralliselta.* Hieman harvempi (88 %) kokee ilman turvavyötä ajamisen todella vaarallisen tuntuiseksi, jos nopeutta olisikin 50 km/h. – Maantienopeuksissa turvavyön käyttö ei välttämättä yksin pelasta, vaan siinä punnitaan auton koko turvavarustusta. Erityisesti taajamanopeuksissa turvavyön käyttö vähentää merkit-
KYSELYYN VASTANNEISTA 94 % kertoi vaativansa, että heidän kanssaan henkilöautossa olevat käyttävät turvavyötä. Kuljettaja voi päättää, ettei auto lähde liikkeelle, ennen kuin kaikilla on turvavyöt kiinnitettyinä. Turvavyön käyttö on tärkeää sekä etu- että takapenkillä. Takapenkillä ilman turvavyötä matkustava on vaaraksi itsensä lisäksi edessään istuvalle. – Ilman turvavyötä takapenkillä matkustava voi aiheuttaa viisinkertaisen kuolemanriskin tur-
vavyötä käyttävälle etumatkustajalle, Kivilä muistuttaa. Kiinnitetty turvavyö varmistaa, että myös auton muusta turvatekniikasta on hyötyä: se ei toimi suunnitellusti, jos matkustaja ei pysy törmäyshetkellä penkissä.
JOSKUS KUULEE sanottavan, että turvavyö on turha, koska törmäystilanteessa voi tukea itseään kädellä esimerkiksi kojelautaan. Jos nopeutta on enintään 7 kilometriä tunnissa, niin törmäyksessä aikuinen saattaa kyetä käsillään estämään iskeytymisen auton rakenteisiin. Siksi tärkeintä on laittaa turvavyö aina kiinni huolimatta ajettavasta nopeudesta tai matkan pituudesta.
Kun törmäysnopeus kaksinkertaistuu, niin törmäysenergia nelinkertaistuu. Viidenkymmenen kilometrin tuntivauhdissa törmäyspaino on oma paino kertaa 40 ja satasen nopeudella vielä neljä kertaa suurempi. – Äkkipysähdyksessä 70 kg painavan ihmisen törmäyspaino on siis viidenkympin nopeudessa 2800 kg ja satasen nopeudessa jo 11200 kg, Kivilä laskee.
*Liikenneturva selvitti suomalaisten näkemyksiä turvavyön käytöstä. Norstat Finland Oy:n huhtikuussa 2024 toteuttamaan tutkimukseen vastasi 2015 henkilöä.
AUTOT & LIIKENNE
Lammasojantie 6, 69100 KANNUS
Korjaamo p. 029 703 00020, Toimisto p. 029 703 00021
Sähköpotkulauta ei ole lasten ajoneuvo – kuljettajan ikärajaksi 15 vuotta
Renault Master 2.3 Dci L3H3 -15 Sis. ALV., aj. 234 tkm. ................. 14900
Toyota Avensis 2.0 Valvematic -10 Linea Sol Plus Wagon Multidrive S, aj. 220 tkm. ................................ 11900
Volkswagen Passat Variant -15
Kuokkakatu 1, 85800 HAAPAJÄRVI 0400 689 059 /
& LIIKENNE
Monissa maissa sähköpotkulaudan kuljettajalle on asetettu ikäraja 12 ja 16 ikävuoden välille. Suomessa ei tällä hetkellä ole ikärajaa tähän. European Traffic Safety Council (ETSC) suosittelee, että sähköpotkulaudan ajajien tulee olla vähintään 16-vuotiaita tai rajoitus olisi yhdenmukaistettava mopon kansallisen ikävaatimuksen kanssa, kumpi vain on korkeampi.
Eri ajoneuvoja kuljettaakseen on asetettu ikärajoja. Mopolla ajamiseen vaaditaan Suomessa 15 vuoden ikä ja mopokortin suorittaminen. Myös rikosoikeudellinen vastuu Suomessa alkaa 15 vuoden iästä.
Sähköpotkulaudalla ajaminen vaatii saman tyyppistä osaamista ja kokemusta liikenteestä kuin mopoilu. Kuljettajan pitää osata mm. liikennesäännöt, hallita muun liikenteen havainnointi ja valita sopiva tilannenopeus. Sähköpotkulaudan ajaminen turvallisesti vaatii sellaisia taitoja ja kokemusta, joita lapsilla ei vielä ole ja jotka kypsyvät hi-
taasti aikuisten tasolle. Esimerkiksi tien ylittäminen vaatii taitoa havainnoida liikennemerkit ja muut tienkäyttäjät, ymmärtää liikenneympäristön riskitekijät, arvioida lähestyvän ajoneuvon suunta, nopeus ja paikka sekä ennakoida toisten aikomuksia. Alakouluikäisillä on vielä epätarkkuutta ajoneuvojen nopeuden, suunnan ja
sijainnin arvioimisessa. Yksilölliset erot kehityksessä ovat suuria, mutta lapsen on vaikea hahmottaa omaa taitotasoaan. Lasten vanhemmilla ja huoltajillakin voi olla vaikeuksia arvioida lastensa valmiuksia ajaa sähköpotkulaudalla, kun monilla ei ole omaa kokemusta ja ymmärrystä sähköpotkulautailusta.
Huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein.
Kalajokilaakson kotiseutuliiton 60-vuotisjuhlan seminaarin Demokratian uhat – ennen ja nyt järjestelyistä vastasi Haapajärvi-Seura. Haapajärven kulttuurisalissa oli yleisössä runsaasti opiskelijoita, koska mukana olivat lukion oppilaat ja yläasteen ylimpien luokkien oppilaita. Seminaarin puheenjohtajana toimi Haapajärvi-Seuran johtokunnan puheenjohtaja Ilkka Heinonen.
Professori Ilkka Ruostetsaari lähesty demokratian uhkia tutkimustiedon kautta.
KUVA: JUHA UUSIVIRTA
HAAPAJÄRVI
Juha Uusivirta
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari totesi, että demokraattiseksi luo-
kiteltujen maiden määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt ja alle puolet maailman valtiosta täyttävät pääosin demokraattisen valtion tunnusmerkit. Esimerkiksi tämän päivän Unkaria olisi vaikea hyväksyä EU:n jäseneksi. Suomessa ja Norjassa kansa-
laiset ovat viimeisimmän kansainvälisen tutkimustiedon mukaan tyytyväisimpiä maansa demokraattisuuteen.
Demokratia kohtaa kuitenkin Suomessakin monenlaisia uhkia. Poliittinen osallistuminen äänestysaktiivisuudella mitattuna on Suomessa eurooppalaista keskitasoa. Uhkana on esimerkiksi, että jos vain puolet äänioikeutetuista äänestää, niin pienellä neljäsosalla on enemmistö ja heillä on periaatteessa mahdollisuus halutessaan käyttää valtaa.
– Huolestuttavaa on poliittisen osallistumisen eriytyminen. On aktiivisia äänestäjiä ja muutoin osallistuvia, mutta on myös suuri joukko ihmisiä, jotka eivät äänestä eivätkä osallistu muutoinkaan. Kansalaispätevyys on paikoin rapautumassa ja erityisesti sisäisen kansalaispätevyyden haasteet ovat vakava ongelma, jos yhä suurempi joukko kansalaisia kokee, että he ovat voimattomia vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin, kertoi Ilkka Ruostetsaari.
K.J. STÅHLBERG -SÄÄTIÖN hallituksen varapuheenjohtaja Terhi Nieminen-Mäkynen kertasi suomalaisen demokratian historiaa vuoden 1809 Porvoon valtiopäivistä alkaen.
On myös suuri joukko ihmisiä, jotka eivät äänestä eivätkä osallistu muutenkaan.
K.J. Ståhlberg nimitettiin senaatin jäseneksi ja hän toimi valtiopäivillä porvariston edustajana aivan 1900-luvun alussa. Hän osallistui näin yhteiskunnalliseen päätöksen -
Pihtipudas sai maaseutua kunnioittavan patsasryhmän
PIHTIPUDAS
Jouko Lassila
Harvassa paikassa on patsaita pystytetty tällä vuosikymmenellä. Pihtipudas tekee tässä merkittävän poikkeuksen, sillä lokakuun lopussa siellä paljastettiin kolmen patsaan ryhmä, jonka aihepiiri on sitä parasta Pihtipudasta itseään.
Patsasryhmässä ovat
Raahen Ruukin teräksestä valmistetut lehmä, hevonen ja lammas kesäisellä kedolla. Lehmä viittaa siihen, että Pihtipudas on Keski-Suomen suurin mai-
dontuottaja ja lammas siihen, että lammastalous on merkittävä osa putaalaista maatalouselinkeinoa.
Hevonen viittaa siihen, että Pihtiputaan ravirata ja Antti Ojanperän ravitalli ovat maankuuluja hevosväen keskuudessa. Jorma Kontio ohjasti siellä 10 000:nnen ravivoittonsa ja Santtu Raitala on kiidättänyt Evartin kolmeen perättäiseen ravikuninkuuteen tällä vuosikymmenellä ja Suomen eniten tienanneeksi suomenhevoseksi.
ELÄINPATSAIDEN
RYHMÄN on luonut taiteilija Samuli Alonen
Patsaat valmistettiin Jyväskylän Nyky- ja valotai-
teen keskuksessa. Hankkeeseen saatiin rahoitusta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Kunnan kustannuksiksi jäi 20 000 euroa.
Patsaat ovat osa Rupon, Niemenharjun ja Putaanportin alueen yhteistä kehittämishanketta. Tämä alue on Valtatie 4:n varressa Pihtiputaan keskustan kohdalla.
Pihtiputaan eläinpatsaat loi Samuli Alonen. Ne on työstetty Raahen terästehtaan teräslevyistä.
KUVA: JOUKO LASSILA
tekoon ja oli mukana hyväksymässä muun muassa vuonna 1906 uutta valtiopäiväjärjestystä ja sai siten monipuolista kokemusta myöhemmälle uralleen. Uudella valtiopäiväjärjestyksellä perustettiin eduskunta ja samalla tuli äänioikeus, joka oli yleinen ja yhtäläinen kaikille 24 vuotta täyttäneille suomalaisille, mikä merkitsi äänioikeutettujen määrän kasvua lähes kymmenkertaiseksi säätyvaltiopäivien aikaan verrattuna. Äänestämään pääsy ei enää ollut kiinni sosiaalisesta asemasta tai sukupuolesta. Suomalaiset naiset saivat ensimmäisten joukossa täydet poliittiset oikeudet eli äänestysoikeuden ja vaalikelpoisuuden. Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 ja sitä seurannut sisällissota vuonna 1918 muovasivat osaltaan K.J. Ståhlbergin yhteiskunnallisia käsityksiä: yhteiskunnallisia epäoikeudenmukaisuuksia ja vastakkainasettelua tuli pyrkiä vähentämään. Ståhlbergistä tuli myös tasavaltaisen hallitusmuodon
pääarkkitehti.
OULUN POLIISILAITOKSEN KOULUILLA työskentelevä vanhempi konstaapeli Toni Laakso totesi heti alkuun nuorisovoittoisoille osallistujajoukolle, että sosiaalinen media eli some sisältää mahdollisuuksia ja uhkia. Sanan- ja ilmaisunvapaudet ovat lisääntyneet sosiaalisen median yleistyttyä, mutta samalla some on mahdollistanut esimerkiksi väärän tiedon levittämisen helposti ja kärjistänyt eri ryhmien välisiä mielipide-eroja. Opiskelijat olivat miettineet etukäteen joukon hyviä kysymyksiä alustajille, jotka toimivat panelisteina. Kysymykset koskivat muun muassa nuorten äänestysaktiivisuutta, poliittisen eliittiin kuuluvien määrää ja somepostausten mahdollisuuksia turvallisuusrikoksiin. Panelistit vastasivat kysymyksiin monipuolisesti ja antoivat tunnustusta opiskelijoille mielenkiintoisista ja ajankohtaisista kysymyksistä.
Stand up -kiertue Kolme Miestä ja Maybe?
Kolmen omalaatuisen koomikon yhteiskiertue vierailee Haapajärvellä marraskuussa. Lavalla Robert Pettersson, Toni Jyvälä sekä Teuris.
KULTTUURI
Robert Pettersson on tunnettu eritoten mustasta one-liner -komiikastaan. Televisiossa hänet on nähty mm. Nelosen Stand up! -ohjelman kaikilla tuotantokausilla sekä MTV3:n Komediaklubissa. Teuris puolestaan on kiistatta Suomen yksi absurdeimmista koomikoista. Tämän Kolarista kotoisin olevan outolinnun maailmaa ja komiikkaa ei voi sanoin kuvailla –
se on koettava itse. Jotta meininki kiertueella ei menisi liian oudoksi, isäntänä iloissa häärää energiaa pursuava, niin ikään Lapista kotoisin oleva ja Nelosen Stand up! -ohjelmassa nähty Toni Jyvälä. Jyvälä on myös Naurun Tasapainon kolmannen kauden finalisti (YleTV2).
Ohjelma Kauppakulmaa
10.00 Onnenpuuroa, kahvia ja pipari
Ken mantelin saa, palkitaan!
Joulumusiikkia
Frisbeegolf tarkkuusheittoa
12.30 Joulupukin vierailu
14.00 HalpaHain Karkkitykki
15.00 Ohjelma päättyy
S-Marketin Tonttupolku
Kauppakulma-S-Market-Tori
Bongaa ja kerää tonttujen kuvat. Kaikki tontut bonganneet saavat hakea pienen palkinnon
Herkkukojulta tai S-Marketista.
Itsenäisyyspäivän vietto Haapajärvellä
Itsenäinen Suomi täyttää 107 vuotta perjantaina 6.12.2024. Itsenäisyyspäivää vietetään Haapajärvellä perinteisin menoin.
UUTISET
Aamulla kokoonnutaan kirkkoon juhlajumalanpalvelukseen, jossa saarnaa seurakuntapastori, rovasti Kaija Tiirola. Jumalanpalveluksen päätteeksi seppelepartioiden saatesanat lausuu lukiolainen Minttu Sornikoski, jonka jälkeen seppelepartiot lähtevät kohti sotiemme muistomerkkejä. Seppeleenlasku tapahtuu lippupartion saattelemana. Lippupartiota johtaa Timo Karvonen. Seppelten laskijoina toimivat Jonna Tamminen, Lenni Hautakangas, Tarja Olkkonen, Aatos Mehtälä, Helena Rovio ja Aleksi Suomala.
SEPPELEENLASKUN
JÄLKEEN siirrytään rauhanyhdistykselle, jossa vietetään kaupungin itsenäisyyspäivän juhlaa. Juhla al-
kaa tee- ja kahvitarjoilulla. Juhlaohjelmassa on mm. puheita, musiikkia ja kulttuuripalkinnon jako. Juhlapuhujana on kaupunginjohtaja Jonna Tamminen. Tervehdyssanat lausuu rauhanyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Antti Katainen. Musiikista vastaavat Haapajärven-Reisjärven Laulumiehet johtajanaan Jessica Koskela sekä Rauhanyhdistyksen kuoro. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Maarit Nikula, sivistysjohtaja Merja Eilola ja kulttuurituottaja Soili Pentikäinen jakavat vuoden 2024 kulttuuripalkinnon. Kaupungin, seurakunnan, kotiseutuyhdistyksen, reserviläisten, logistiikkarykmentin, veteraanisukupolven ja opettajien edustajista koostuva Tammenlehvä perinnetoimikunnan Haapajärven työryhmä toivottaa kaikki tervetulleeksi itsenäisyyspäivän tapahtumiin.
Juontajana
Jarkko ”Liekki” Mehtälä
Ohjelma toria
12.00 Joulutorin avaus
12.30 HalpaHain karkkitykki
13.00 Humppa-Enkelit
13.30 Taniopisto Uusikuu
14.00 Joulupukin vierailu
14.30 K-Supermarket Kinkkubingo
15.00 HalpaHain karkkitykki
16.00 Tapahtuma päättyy
Tokmanni-Race RC-autokisa
Kilpaile RC-autoia kaverin kana.
Jokaisen kisan voittajae pieni palkinto!
on suurin yksittäinen syy nuorten pahoinvointiin Kiusaaminen
Kiusaaminen on suurin yksittäinen syy nuorten pahoinvointiin sekä suomalaisten mielestä laajemmin, että nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten mukaan.
Verianin (ent. Kantar) selvityksen mukaan suurin yksittäinen syy nuorten pahoinvointiin on kiusaaminen. Sama on havaittu Diakonissalaitoksen Vamoksessa, joka on tukenut työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia ja monella tavoin haastavissa elämäntilanteissa olevia nuoria jo yli 15 vuoden ajan.
– Tulos on täysin linjassa arjen havaintojemme kanssa: kiusaamiskokemukset ovat yksi kipeimmin nuoria traumatisoivista asioista, sanoo johtaja Terhi Laine Diakonissalaitokselta.
Verian selvitti Diakonissalaitoksen yhteiskunnallisen yrityksen Rinnekotien pyynnöstä suomalaisten näkemyksiä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Kysymykseen nuorten polarisoituneesta tilanteesta ja pahoinvoinnin syistä vastasi 1055 ihmistä.
Nuori on tärkeää kohdata kokonaisvaltaisesti.
48 % vastaajista katsoi, että yksi suurimmista syistä nuorten pahoinvoinnin syistä on kiusaaminen. Sen jälkeen tulivat haasteet perheen vuorovaikutuksessa (43 %) sekä mielenterveyden haasteet (36 %).
DIAKONISSALAITOKSEN VAMOS ON tukenut haastavassa elämäntilanteessa olevia nuoria yli 15 vuoden ajan, ja kiusaamiskokemukset – toisinaan suoranainen väkivalta - on vuodesta toi-
seen suurin yksittäinen syy nuorten pahoinvointiin ja pitkäänkin jatkuneeseen ahdistukseen.
– Kiusaaminen ei unohdu koskaan, mutta elämästä voi rakentaa sen jälkeen hyvää ja omannäköistä. Nuorena kaikki on vielä mahdollista ja oma polku eteenpäin voi löytyä pitkältäkin tuntuvan ahdistuksen jälkeen. Näemme tätä koko ajan, Terhi Laine sanoo.
Kiusaamiskokemukset voivat vaikeuttaa arjen sujumista ja yhdessäoloa muiden kanssa pitkään jälkeenpäin. Nuori on usein epävarma tai sosiaalisesti ahdistunut. On vaikea luottaa keneenkään. Uudet tilanteet, kuten opintojen aloittaminen tai kesätyöt, saattavat nostaa vanhat pelot pintaan. Muistot saattavat kantaa pitkälle työelämään.
VAMOKSEN LÄÄKKEET KIUSATUN nuoren tukemiseen ovat varsin yksinkertaisia, mutta tutkitusti vaikuttavia. Kaiken ytimessä on kiireetön kohtaaminen ja yksilöllisyys.
Vamokseen tullessaan kiusattu nuori kohtaa käytännössä kaksi asiaa, jotka auttavat eteenpäin: luotettavan ja kuuntelevan ”oman” aikuisen, sekä nuorten ryhmän, jossa jokainen on yhtä tärkeä.
Tuki lähtee aina nuoren tarpeista ja toiveista.
– Nuori on tärkeää kohdata kokonaisvaltaisesti. Hän on itse oman tilanteensa paras asiantuntija ja hyvä omana itsenään, Laine sanoo.
Erityisesti kiusatuille nuorille vertaisten ryhmä on usein tärkeä. Se saattaa olla ensimmäinen kerta, kun nuori on osa yhdenvertaista ja hyväksyvää ryhmää.
Vamoksen tuki on vaikuttavaa. Valtakunnallinen, 11 paikkakunnalla ympäri maata toimiva nuortenpalvelu on ollut yli 15 toimintavuotensa aikana n. 16 000 nuoren tukena. Vuosittain intensiivisessä valmennuksessa on noin 2000 nuorta, joista puolet jatkaa suoraan opintoihin tai työelämään.
Kiusaamisesta voi olla jo pitkä aika, mutta sen jättämät jäljet ovat pitkäkestoiset. Erityisesti silloin kun nuori kokee, ettei ole saanut riittävää tukea oikeaan aikaan. KUVA: SVANTE GULLICHSEN/DIAKONISSALAITOS
2025 Lynx ja Ski-Doo valikoima parhaimmillaan Alkuperäiset varaosat ja varusteet
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto ja työllisyyden kuntakokeilut lopettavat toimintansa vuoden lopussa. Niiden tehtävät siirtyvät uudelle työvoimaviranomaiselle, Raahen työllisyysalueelle. Jatkossa saat apua työllisyyteen liittyvissä asioissa aina omasta kunnastasi!
Raahen työllisyysalueen muodostavat Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Oulainen, Raahe, Pyhäjoki, Pyhäntä, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Siikajoki ja Siikalatva. Vastuukuntana toimii Raahe. Työllisyysalue vastaa kaikkien julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä alueellaan. Näihin kuuluvat mm. kaikki työttömän työnhakijan palvelut.
Voit varata ajan oman kuntasi palvelupisteelle alla olevien yhteystietojen kautta. Aikoja voi varata maanantaista perjantaihin 9 - 15 väliselle ajalle 7.1.2025 alkaen.
Raahen työllisyysalueen yhteystiedot 7.1.2025 alkaen
Puhelin Sähköposti
Työnhakija 08 439 4000
Yritysasiakas 08 439 4001
info.tyollisyys@raahe.fi
Lisätietoa
Lisätietoa työllisyyspalveluista sekä lähimmästä palvelupisteestäsi löydät oman kuntasi verkkosivuilta
Opiskele metsäalaa joustavasti
Haapajärvellä
Hae vuoden 2025 alussa alkaviin monimuotokoulutuksiin nyt, sillä paikkoja on rajoitetusti!
Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja
Metsäalan perustutkinto
• Aloitus 14.1.2025
• Lähiopetusta 1 arki-ilta/vk
Metsäkoneenkuljettaja
Metsäalan ammattitutkinto
• Aloitus 20.1.2025
• Lähiopetusta noin 2 pv/kk
Bioenergia-alalla toimiminen
Tutkinnon osa metsäalan ammattitutkinnosta
• Aloitus 17.3.2025
• Lähiopetusta noin 2 pv/kk
Mene osoitteeseen jedu.fi/koulutukset hae “metsäalan”
Black Friday -lipputarjous
Loput esiintyjät julkaistaan myöhemmin. Järjestäjä pidättää oikeuden ohjelmamuutoksiin.
Haapajärvi tarjoaa liikuntaneuvontaa ja elintapaohjausta
Haapajärven kaupungilla on syyskuun alusta lähtien ollut tarjolla uusi palvelu, liikuntaneuvonta ja elintapaohjaus.
Liikuntaneuvontaan ja elintapaohjaukseen voi varata aikoja yksilöllistä ohjausta varten.
UUTISET
Liikuntaneuvojana ja elintapaohjaajana toimii Minna Kuisma. Syksyn aikana on Haapajärven kaupungin liikuntaneuvonnan ja elintapaohjauksen Facebookissa ja Instagramissa voinut osallistua erilaisiin liikuntaan, ravintoon ja muihin hyvinvointiin liittyviin haasteisiin. Marraskuun alusta neuvontaan ja ohjaukseen on voinut varata yksilöaikoja. Vastaanottoajan voi varata laittamalla viestin liikuntaneuvojan puhelimeen tai sähköpostiin. Asiakkaita otetaan vastaan joka toinen tiistai. Tapaaminen asiakkaan kanssa voidaan sopia kaupungintalolla sijaitsevaan vastaanottotilaan, mutta ensimmäinen tapaaminen voidaan toteuttaa myös vaikkapa lenkkeilyn tai muun ulkoilun merkeissä.
LIIKUNTANEUVONTA JA
ELINTAPAOHJAUS on kuntalaisille tarjottava palvelu, jonka tarkoituksena on tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista. Asiakas saa henkilökohtaista ohjausta juuri hänelle sopivalla ja hänen toivomallaan
tavalla toteutettuna. Vastaanotolle tullessaan asiakas pääsee keskustelemaan liikuntaneuvojan kanssa omasta hyvinvoinnistaan sekä tarpeistaan ja tavoitteistaan hyvinvoinnin kehittämisen suhteen. Yhdessä käydään läpi asiakkaan lähtötilanne ja mietitään, millaista muutosta hän tavoittelee ja sen pohjalta asetetaan tavoitteet liikuntaneuvonnan ja elintapaohjauksen suhteen. Kun tavoitteet ovat selvillä, mietitään, millaisilla muutoksilla päästään asiakkaan toivomaan lopputulokseen. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan aina henkilökohtainen, juuri hänelle sopiva suunnitelma ja siihen liittyvät ohjeet.
LIIKUNTANEUVONTA JA
ELINTAPAOHJAUS on tarkoitettu kaikille Haapajärven kaupungin asukkaille. Vastaanottoajan voi varata ilman lääkärin tai hoitajan lähetettä. Palvelu on ilmainen ja siihen voi hakeutua matalalla kynnyksellä. Etukäteen ei välttämättä tarvitse olla tiedossa, millaista ohjausta haluaa, vaan palvelun tarve kartoitetaan ensimmäisellä kerralla yhdessä liikuntaneuvojan kanssa. Liikuntaneuvontaan ja elintapaohjaukseen voi tulla kuka tahansa.
Mitä liikuntaneuvonnasta ja elintapaohjauksesta saa?
• Henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa
Tilanteen alkukartoituksen
Apua henkilökohtaiseen hyvinvointiin tähtäävien muutosten suunnittelussa
Pienen kotijumppaohjelman, joka on tarvittaessa kohdennettu johonkin
tiettyyn asiaan tai vaivaan. Ohjelma opetetaan aina asiakkaalle henkilökohtaisesti
Ohjeita ravitsemukseen sekä muutoksiin ruokavaliossa
• Ohjeita yleiseen hyvinvointiin, kuten uneen, stressin hallintaan ja rentoutumiseen liittyen
Neuvoja jatkoon, esim. personal trainerin tai ravitsemusterapeutin löytämiseen
Ohjeita liikunnan aloittamiseen sekä tietoa asiakasta lähellä olevista
liikuntapalveluista ja – ryhmistä
Tukea riskikäyttäytymisen, kuten tupakoinnin tai liiallisen alkoholinkäytön vähentämiseen tai lopettamiseen
Jokainen asiakas ei tarvitse kaikkia liikuntaneuvonnasta ja elintapaohjauksesta saatavia palveluita, vaan asiakkaalle annetaan hänen toivomansa ja tarvitsemansa palvelut.
Mitä liikuntaneuvonnasta ja elintapaohjauksesta ei saa?
Pitkäaikaista henkilökohtaista ohjausta
Personal trainerin palveluita, kuten kuntosaliohjelmia
Tarkkoja ruokavalio-ohjeita
Fysioterapeutin palveluita tai kuntoutusta
Lähetteitä tutkimuksiin
Ilmaisia käyntejä kuntosaleilla tai liikuntaryhmissä
Muiden kuin liikuntaneuvojan palveluihin kuuluvien asioiden kohdalla liikuntaneuvoja voi ohjata asiakasta eteenpäin oikeanlaisen avun piiriin. Liikuntaneuvoja ja elintapaohjaaja Minna Kuisma toivoo, että haapajärviset olisivat häneen yhteydessä matalalla kynnyksellä.
Yhteisöllisyydestä
apua ikääntymisen tuomiin haasteisiin taloyhtiöissä
Yhteisöllisyydestä on apua asukkaiden ikääntymisen ja heikentyneen toimintakyvyn tuomissa haasteissa taloyhtiöissä. Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten sekä ympäristöministeriön Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke teki taloyhtiöille kyselyn, jonka vastaajista noin 60 prosenttia kertoi, että heidän taloyhtiössään huolehditaan naapureista ja tarjotaan naapuriapua. Vastaajien mielestä taloyhtiöissä on tarvetta yhteisölliselle toiminnalle ja sitä edistävälle vastuuhenkilölle.
UUTISET
Kyselyn tulosten perusteella yli puolet taloyhtiöistä on kohdannut asukkaiden ikääntymiseen liittyviä haasteita. Suomen väestöstä lähes joka kymmenes on vähintään 75-vuotias, ja heistä yli 90 prosenttia asuu omissa kodeissaan, pääosin tavallisissa taloyhtiöissä.
– Kyselyn vastaajista noin kolmasosa kertoi, että heidän taloyhtiössään on yhteisöllistä toimintaa, kuten erilaisia tapahtumia ja juhlia. Tällaiset tilaisuudet ovat erityisen arvokkaita ikääntyneille, joiden elämänpiiri saattaa olla kutistunut esimerkiksi liikkumiseen liittyvien rajoitteiden takia. Kun naapurit tulevat yhteisissä tilaisuuksissa tutuiksi, myös kynnys avun pyytämiseen madaltuu, sanoo Ikä- ja
KYSELYN TULOSTEN PERUSTEELLA yhteisöllinen toiminta taloyhtiöissä on sitä organisoidumpaa, mitä enemmän yhtiössä asuu ikääntyviä. Näissä taloyhtiöissä yhteisöllistä toimintaa suunnittelee ja toteuttaa usein nimetty vastuuhenkilö. Jos ikääntyneitä asukkaita on vain vähän, yhteisöllisyys perustuu usein vapaamuotoisempaan naapureista huolehtimiseen ja auttamiseen.
Uudehkot ja isoimmat taloyhtiöt toteuttavat yhteisöllisyyttä muita järjestäytyneemmin. Kyselyn perusteella taloyhtiöissä toivotaan tietoa yhteisöllisyyden toteuttamisen tavoista. Samoin taloyhtiöissä kaivataan tietoa ikääntyneiden ja muistioireisten tukemiseen sopivista keinoista.
Pieni
Yhteisen toiminnan mahdollistavia yhteisiä tiloja oli harvemmassa kuin joka kolmannessa vastaajataloyhtiöistä. Vanhoissa taloyhtiöissä niitä on muita enemmän, mutta niihin ei aina ole esteetöntä kulkua.
– Yhteistä toimintaa on mahdollista toteuttaa taloyhtiössä joko oma-aloitteisesti tai erilaisten järjestötoimijoiden avulla. Hankkeen taloyhtiöpiloteissa kokeillaan niistä molempia. Muutamassa pilottikokeilussa taloyhtiön esteellisiä tai vajaakäytössä olevia tiloja muutetaan esteettömiksi kerhotiloiksi, minkä jälkeen niissä aletaan järjestää asukkaiden toivomaa toimintaa, Maura Tiuraniemi kertoo.
Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke toteutti keväällä 2024 Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille verkkokyselyn, johon tuli noin 3000 vastausta eri puolilta Suomea.
kulkija
Ilkeilyn ammattilaiset
Voin vielä jotenkin ymmärtää, että itseään kehutaan, mutta kyllä silti jossain vaiheessa ”minä-minä-minä” alkaa kuulostaa tympeältä. Sinällään silti omakehussa ei ole mitään pahaa. Mutta että samalla hairahdutaan haukkumaan tosi ilkeillä termeillä vastustajaa, sitä en voi ymmärtää. Vielä vähemmän voin ymmärtää sitä, että tällä tavalla saa ystäviä, kannattajia ja äänestäjiä. Maailman rikkaimpiin kuuluva henkilö keksi sähköauton, jota minä nimitän Koslaksi. Koslan keksijä heittäytyi lapsen innolla mukaan ilkeilyn upottavaan suohon. Häneltä on jo tähän hetkeen mennessä ilmestynyt omistamassaan nettisovelluksessa lähes sata virheellistä väittämää koskien USAn presidentinvaaleja. Näin ainakin faktantarkistajat kertovat. Ihmettelen vain, kuinka paljon mahtaa olla tarkis -
tettavia kohtia Koslassa, kun koslanvalmistaja sekoilee näin pahasti!
SUOMALAINEN TUNNETTU änäri-kiekkoilija kertoi ”äänestävänsä vaikka aasia”, koska ei pysty millään äänestämään demokraatteja. Heitto oli varmaan seurauksena siitä, että demokraattien tunnus USAssa on aasi, republikaanien taas norsu. Änäri-kiekkoilija sanoi kuitenkin totuuden omasta puolestaan, taisi tulla piirrettyä äänestyslippuun aasin kuva kuitenkin. Asiallisesti ottaen uskon kuitenkin, että vuosista 20252028 selviämme ihan yhtä pienin kolhuin kuin vuosista 2016-2019. USAn presidentti voi tehdä lukemattomia päätöksiä, joista voi olla haittaa tai hyötyä vaikkapa Suomelle tai Euroopalle. Päätösten takana voi olla yhtä hyvin repub-
Maailman mahdin USAn vaalit on sitten kärsitty. Voittajaksi selviytyi ilkeilyn suurvisiiri, jota hännystelee suuri joukko ilkeilykärpäsiä, joista ennen käytin nimitystä ”pers-”.
likaani tai demokraatti. Näitä päätöksiä olemme tottuneet väistelemään kautta aikojen. En siis pelkää menon muuttuvan ”villimmäksi länneksi”.
Sen sijaan pelkään sitä, että kuullun ja nähdyn kaltainen poliittinen teatteri siirtyy USAsta Eurooppaan tai Suomeen.
Osin tästä on jo nähty merkkejä vaikkapa eduskunnan keskusteluissa. Nyt kun minulla on aikaa seurata YLE Areenasta suoria lähetyksiä eduskunnan täysistunnoista, niin joskus oikein kylmä väreilee selkäpiissä kun kuuntelee eräiden edustajien julkisia puheita. Omaa tekemistä tai aikeita pitäisi korostaa, ei sitä mitä joku on tehnyt tai jättänyt tekemättä joskus kauan sitten. Ja tämä kaikki esitetään haukkumisen muodossa.
KOULUKIUSAAMISESTA ON puhuttu paljon. Minun nähdäkseni kiusaamisessa on usein takana se, että kiusaaja haluaa itselleen huomiota ja kiusaamalla tuntee olevansa ”kovempi kundi tai gimma”. Kiusaajat saavat ympärilleen helposti ”myötäeläjiä”, on turvallisempaa olla kiusaajan puolella, ettei itse joudu kiusatuksi.
Tämän päivän maailma opettaa meille kiusaamisen kulttuuria. Tällä menolla emme saa mitenkään koulukiusaamista kuriin. Aikuisten opinvoima on tässä asiassa liian suuri.
Politiikassa väittely on ihan itsestään selvää, Ei kunnollista politiikkaa synny, jos kaikki ovat samaa mieltä. Silloin olemme nopeasti Valko-Venäjän ja Venäjän kaltaisessa yhteiskunnassa, jossa yksi taho määrää, mitä mieltä me kaikki olemme.
Jo edesmennyt mummoni oli kova väittelemään, myös minun pikkupojan kanssa. Silloin kun mummo tunsi olevansa heikoilla väittelyssä, hän lopetti väittelyn sanomalla: ”Olkoon sinun sanasi mitätön”. Väittelystä poistuivat kaikki osapuolet voittajina. Onko tähän politiikkaan paluuta?
Ilkka Heinonen
KUUKAUDEN RISTISANATEHTÄVÄ
OTETTUJA
KENTÄLLÄ
KOOKAS
PASSIKUVALLE
LIHAKARJALLE LOPPUUN
VÄÄNTÄMÄLLÄ
ASIAKKAALLE
HIUKSISTA PAIMENELLA NÖYRÄNÄ LUODIN NIMISIÄ
KEITTIÖSSÄ HORNASTA MIELEEN LIIMATTAVA
LÖYDÄ 5 VIRHETTÄ
PUUTA
RAJANA PAKASSA
TIETO
VIISTO
JUOVIN LÄPPÄRISSÄ (N)ANNAT
KOHDAKKOIN ITSEKKYYTTÄ LEHTI
KURKUSSAKIN MATKAN VARRELLA
YLELLÄ
”MAKSAMISEEN”
KONKARILTA PARILLISIA PEHMEÄ
KEKSI
KUORELLINEN PALLEROILLA VOIDELLA
TAVARANSIIRTOON
LITSIJOILLA ONNELLINEN
NAUHAVÄREJÄ
AJAT JOSKUS ANTILOOPPI
HÄNTÄPÄÄSSÄ
SINI MAASSA
MANSIKILLA
LYHYITÄ NELJÄN SEINÄN SISÄLLÄ
KANKAILLEKIN JAPANIA BROUX & PIESKI
PERUSTUS KOLA-
Ikääntyneiden ääni ei kuulu päätöksenteossa
– vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä tulee parantaa
Vanhusneuvostot kokevat, että ne eivät voi vaikuttaa riittävästi ikääntyneitä koskeviin asioihin. Tämä käy ilmi kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuuksia kartoittaneesta kyselystä.
UUTISET
Vanhusneuvostot ovat sekä hyvinvointialueiden että kuntien lakisääteisiä toimijoita, joiden tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden asemaa päätöksenteossa. Niiden tärkein tehtävä on tuoda ikääntyneiden asukkaiden näkökulma heitä koskeviin asioihin.
Hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen toiminnassa keskeistä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen vaikuttaminen. Kuntien vanhusneuvostot puolestaan keskittyvät asuinympäristöön, esteettömyyteen, liikkumiseen, osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksiin sekä digitalisaation vaikutuksiin liittyviin asioihin.
Raportin mukaan vanhusneuvostojen mahdollisuudet vaikuttaa ikääntyneitä koskeviin asioihin eivät ole riittävät. Vaihte
on myös suurta. Raportin tiedot perustuvat Ikäinstituutin, vanhusasiavaltuutetun ja valtiovarainministeriön alaisen Avoimen hallinnon syksyllä 2023 toteuttamaan kyselyyn.
– Sote-uudistuksen myötä syntyneet hyvinvointialueiden vanhusneuvostot ovat toimineet vasta vähän aikaa. Kyselyn tuottama tieto niiden toiminnasta on tärkeää, koska ne tuovat iäkkäiden näkökulman sosiaali- ja terveyspalveluihin tilanteessa, jossa etenkin vanhusten palveluissa ja niiden saatavuudessa koetaan suuria haasteita, sanoo vanhempi tutkija Erja Rappe Ikäinstituutista.
PARHAITEN HYVINVOINTIALUEIDEN vanhusneuvostot arvioivat pystyneensä vaikuttamaan vanhuspalvelulain edellyttämään suunnitelmaan ikääntyneen väestön tukemiseksi.
Sen sijaan vain viidennes vastaajista koki vaikuttamismahdollisuudet esimerkiksi mielen hy
jetuspalvelujen ja julkisen liikenteen saatavuuteen hyvinvointialueilla edes jokseenkin riittäviksi.
Vastausten perusteella vanhusneuvostojen vaikutusvaltaa päätöksentekoon tulisi vahvistaa ja parantaa osallistumismahdollisuuksia lautakuntatyösken telyyn ja työryhmiin.
– Tulokset kertovat siitä, että monessa kunnassa ja hyvinvoin tialueella vanhusneuvostojen mahdollisuudet vaikuttaa ovat melko pienet. Kaikilla vanhus neuvostoilla pitää olla mahdol lisuus osallistua päättävien elinten toimintaan ja saa da ajoissa tietoa asiois ta, toteaa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo
KYSELYYN VAS -
TANNEISSA vanhusneuvostoissa olivat edustettuina etenkin eläkeläisjärjestöt mutta myös kuntien tai aluei-
Emolahden joulupöytä kutsuu!
P ikku joulut, Jo u lur u okailut ,Yri t ys t ilais u udet .
• Ravintola ja Saunamaailma A-oikeuksin
• Majoitukset
Ookko sää siellä? Halloo!... No nyt alako kuuluu...
TIIJÄT, ETTÄ TÄNÄ VUONNA TULEE VIELÄ YKSI EXTRA KE 11.12.?
... Just, mahtavaahan se! Pistä päivämäärä ylös, ettet unoha. Nyt vaan mainosta lehteen, ja kassakone hikoilemaan...
JAKELU YLI 9.000 KPL!
Mieti montako silimää näkkee sun mainoksen? Ei mulla muuta. Palataan...
Kerran kuussa keskiviikkoisin.
den toimihenkilöt ja luottamushenkilöt.
Vanhusneuvostojen jäsenistön enemmistö on 65–80-vuotiaita. Yli 80-vuotiaita on vain harvoin mukana kuntien vanhusneuvostojen työssä. Hyvinvointialueilla
tilanne on hieman parempi. – Tulosten perusteella vanhusneuvostojen toiminnassa olisi tulevaisuudessa varmistettava etenkin kaikkein iäkkäimpien asukkaiden näkökulmien esiin tuominen, sillä juuri heillä on eniten toimintakyvyn ja terveyden ongelmista johtuvia tarpeita, Päivi Topo korostaa.
Muista ystäviäsi ja läheisiäsi
Joulu-tervehdyksellä
vaivattomasti lehden välityksellä!
Joulutervehdykset julkaistaan kootusti ke 11.12. Maaselän Extran yli 9000 kappaleen suurjakelussa.
Näiden ilmoitusten viimeinen jättöaika on pe 29.11. klo 16.00.
Hyvää Joulua ja UuttaOnnellista Vuotta!
Maija & MeikäläinenMatti
VOIT JÄTTÄÄ ILMOITUKSEN HALUAMALLASI TAVALLA:
SOITTAMALLA p. 0400 885 079
SÄHKÖPOSTILLA marketta@maaselanextra.fi
JOKILAAKSOJEN KODINVÄLITYS LKV LKV
YLEISESITTELY LA 23.11. Puistokatu 4, n. 100 m2 p. 044 3442 450
Kalajanjoen metsästysseura ry HIRVIPEIJAISET
ESITTELY klo 13-14
VUOKRATTAVANA
Köyhänperällä RT-KAKSIO
Runsaasti varastotilaa
Puh. 050 5311 900
su 1.12.2024 klo 12.00-15.00 Järvelän kylätalolla. Arvonnassa hirven lihaa. Käteistä mukaan! Tervetuloa!
Kortejärven ympäristön metsästysseura järjestää HIRVIPEIJAISET
la 23.11.2024 klo 11.00-13.00 seuran majalla. Tervetuloa maanomistajat ja jäsenet. Johtokunta
Nurmesjärven metsästysseura ry kutsuu maanomistajat sekä yhteistyötahot
PEIJAISIIN
seuran majalle su 24.11.2024 klo 12-15. Tervetuloa!
Marraskuu
Opastus digitaalisten sotepalvelujen käyttöön ke 20.11.24 ja ke 11.12.24 klo 16.00-18.00 Haapajärven kaupungintalon kokoushuone 2 (2. kerros), Kirkkokatu 2, 85800 Haapajärvi. Ilmoittautumiset p. 040 7778 476/Väinö. Ryhmään otetaan 10 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Opetus on ilmainen.
Rauhanyhdistyksellä. Laulajien joulu ti 10.12.2024 klo 18.30 Koposperän koululla, Koposperäntie 392. Ovet avataan klo 18.
HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA
Järjestöpalsta
Haapajärven kaupunki on avannut uuden järjestökalenterin verkkosivustolleen osoitteeseen www.haapajarvi. / yhdistykset-ja-urheiluseurat. Poimimme yhdistysten tapahtumat sivustolta tälle palstalle kuukausittain Extran ilmestymisviikkoa edeltävänä tiistaina.
Haapajärven Eläkeläiset ry. Jouluruokailu 10.12.2024 klo 13.00 MyPubissa. Sitovat ilmoittautumiset ja maksu 26.11. mennessä Väinö Wassholm p. 040 7778 476. Haapajärven Diabeteskerho. Kokoonnumme ma 9.12. klo 13.00 Kulttuuritalon kokoushuoneessa jouluisissa tunnelmissa.
Liikkuva hammashoitola
Pohdent otettu käyttöön Reisjärvellä
UUTISET
Suun terveydenhuollon kehittämistyöllä palveluja pyritään tuomaan lähemmäksi asukkaita, ja tarjoamaan niitä jatkossa myös asukkaiden arkiympäristössä. Tavoitteena on turvata suun terveydenhuollon palvelujen saanti ja hoidon jatkuvuus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Näin saadaan tuettua oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja madallettua asukkaiden kynnystä hakeutua palveluihin. Aiemmin tämän vuoden keväällä liikkuvien yksiköiden nimeksi Pohteella valittiin liikkuva hammashoitola Pohdent.
KOKOUKSIA
Haapajärven Vanhainkotiyhdistys ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS
Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa! Hallitus
Haapajärven Työväenyhdistys Sarastus ry.
SYY SKOKOUS
La 30.11. klo 14.00 Työväentalolla
Sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa!
Johtokunta
Autiorannan-Oksavan kyläyhdistys ry:n SYYSKOKOUS
ma 9.12.2024 klo 18.30 Oksavan koululla.
Sääntömääräiset asiat sekä riippusillan tilanne. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus
Keski-Pohjan Diabetesyhdistys ry:n SYYSKOKOUS
ke 27.11.2024 klo 18.00 Haapajärven kaupungintalolla, KH2, 2.krs., Kirkkokatu 2, 85800 Haapajärvi.
Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä uusien mallisääntöjen käyttöönotto. Mahdollisuus osallistua Google Meetillä. Kokouslinkin tiedustelu: kati.turunen99@gmail.com Kokouksen jälkeen uuden hallituksen järjestäytymiskokous. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus
Suun terveydenhuollon liikkuvien palvelujen yhteistyökumppanin osalta tehtiin Pohteella kilpailutus alkuvuodesta 2024. Kilpailutuksen voitti Dentson Oy, joka toimittaa kaikki suun terveydenhuollon liikkuvat yksiköt Pohteelle. Pohteen ensimmäinen liikuteltava suun terveydenhuollon yksikkö on ollut toukokuusta 2024 lähtien aktiivisessa käytössä Vaalan terveyskeskuksen pihalla. Etenkin sisäilman laatu, laajat lämpötilojen säätömahdollisuudet ja uudet laitteet ovat saa-
neet kehuja. Pohteen toinen samanlainen yksikkö on aloittanut toimintansa 28.10.2024 Reisjärvellä ja on toiminnassa maanantaisin ja tiistaisin tämän vuoden loppuun asti. Vuoden 2025 alusta yksikön liikkumista suunnitellaan toteutettavaksi Pohteen eteläisellä alueella.
Me olemme kulttuuria ideapaja ke 20.11.2024 klo 18.00 kaupunginhallituksen huone ja to 28.11. klo 18.00 Valtuustosali, Haapajärven kaupungintalo. Järj. Haapajärven kaupunki ja Oulu2026. MLL iltapäiväperhekahvila ma 25.11.2024 klo 15.00 Puutalokorttelin kylätalo, Vitikantie 19 C 12. Suomalainen jouluorkesterikonsertti la 30.11.2024 klo 18.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Vapaa pääsy. Järj. Jokilaaksojen musiikkiopisto. Haapajärven joulunavaus la 30.11.2024 alkaen Kauppakulmassa klo 10.00 ja torilla klo 12.00. Kts. ilmoitus toisaalla tässä lehdessä. Järj. Haapajärven ammattiopiskelijat ry. Kolme Miestä ja Maybe? -stand up -kiertue vierailee Haapajärvellä la 30.11.2024 klo 19.00 Haapajärven kulttuurisalissa. Itsenäisyyspäivän juhlatilaisuudet Haapajärvellä pe 6.12.2024 alk. klo 10.00 juhlajumalanpalvelus kirkossa ja seppeleenlasku muistomerkeillä, alk. klo 11.45 Itsenäisyyspäivän juhla
Perheväen ateria to 21.11. klo 11.00-12.00 seurakuntakodilla. Kaikille avoin arkilounas, peritään pieni maksu, kouluikäiset ilmaiseksi. Arktinen virsikonsertti - Norjalaisia virsiä Kristuksen kirkastumisen kirkossa la 23.11. klo 18.00. Missio klubi = Nuorten joululahjapaja ti 26.11. ja ti 3.12. klo 18.00 seurakuntakodilla. Illassa kahvitarjoilu. Syödään yhdessä päivällinen to 5.12.2024 klo 16.00 Seurakuntakodilla, Ronkaalankuja 3, 85800 Haapajärvi. Vapaaehtoinen maksu. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10.00-12.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Nuorten joululauluilta la 7.12. klo 18.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.
3 pappia ja kanttori -joulukonsertti su 8.12. klo 19.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen. Talkoolaisten puuro ma 9.12. klo 17.00 seurakuntakodilla.
Jatkossa Pohteen liikkuvien hammashoitolayksiköiden palveluja voidaan monipuolistaa tarjoamalla mahdollisuus etäkonsultaatioon oikomishoitoon liittyvissä asioissa. Tavoitteena on, että jatkossa liikuteltavat suun terveydenhuollon palvelut ovat Pohteella osa tarjottavia lähipalve-
luja. Liikuteltavien yksiköiden etuna on niiden siirrettävyys joustavasti palveluverkoston alueella muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Reisjärven liikkuvan hammashoitolan palvelupäivät ovat maanantaisin ja tiistaisin vuoden 2024 loppuun asti. Muina päivinä Haapajärven hammas-
hoitola palvelee Reisjärven asukkaita. Asiakkaat varaavat ajan hammashoitoon normaaliin tapaan Haapajärven, Pyhäjärven, Reisjärven ja Kärsämäen keskitetystä puhelinnumerosta 044 700 1844. Ajanvarausnumero on auki maanantaista perjantaihin kello 8–16.
Erittäin edullisesti, muuttovalmis, hyväkuntoinen ok-talo.