Maaselän Extra nro 11/2022

Eila Telinkangas

Viimeinen vartti

On marraskuun 10. päivän aamu, mittari nollan kieppeillä. Yöllä on satanut vähän lunta, maailma näyttää hiukkasen eilistä valoisammalta, mutta omassa mielessä tämä päivä on aina musta. Tämä päivä 61 vuotta sitten oli isäni viimeinen. Aamulla lähdimme samasta oven avauksesta, minä kouluautolle ja isä työmaalle. Hän oli hyvällä mielellä, tänään Kallion navetan rakennustyömaa loppuisi, työkalut kerättäisiin pois. Tulin neljän lähellä koulusta, isä ei palannut koskaan. Tapaturma vei hänet 44-vuotiaana. Kymmeniä vuosia myöhemmin tänä päivänä kirjastossa oli Kaarron Heljän luokka kirjastokäynnillä. Kesken tunnin sairaalasta tuli puhelinsoitto, minua vaadittiin ehdottomasti puhelimeen. Ystäväni Tantta oli lähtenyt pilven reunalle, tunti loppui siihen, lähdin sairaalaan. Illalla jo sytytin portaille kynttilän heitä muistellen.

SYNTYI LAPSI SYKSYLLÄ , tuulet kun vinhasti vinkui…”. Näin Eino Leino sanailee runossaan Aleksis Kivestä, jonka syntymää juhlimme lokakuun 10. päivä. Oma syntymäpäiväni on lokakuun lopulla, syksyn lapsi olen minäkin. Ehkä tässä syy siihen, että pidän syksystä. Pidän eniten syksystä. Kun elokuun illat alkavat pimetä, herään henkiin. Tai oikeastaan heräily alkaa lakkojen kypsymisen aikoihin. Nautin syksyn kuutamoöistä, ruskan väriloistosta, tuulessa lentävistä lehdistä, vaakasuorasta vesisateesta, lehtensä pudottaneiden koivujen väristä. Lunta en toivo, jouluksi sentti tai kaksi, mutta ei enempää. Pelkään, että käsivoimat eivät riitä viimetalvisen kaltaisen lumimäärän kolaamiseen! Viime yönä satanut lumi näyttäisi säätietojen perusteella vielä sulavan pois, en pahoittele.

Minun päässäni tämä elämä jotenkin jakaantuu vartteihin. Juhlin isosti, kun kaksi varttia, puoliväli, tuli täyteen. Juhlimiseen vaikutti sekin, että kun oma isä kuoli 44 ja äiti 48- vuotiaina, ymmärsin, että ei ole itsestään selvää täyttää 50 vuotta. Tänä vuonna olen taas juhlinut syntymäpäivääni. Kolme varttia tuli täyteen ja neljäs, todennäköisesti ja kaiken järjen mukaan viimeinen, alkoi. Nyt juhlimiseen vaikutti eniten se, että halusin nähdä läheisiä minulle tärkeitä ihmisiä muuallakin kuin hautajaisissa, joita on viime vuosina ollut todella usein.

KUN KATSOIN JUHLISSA ympärilläni olevia ihmisiä, tunsin suurta kiitollisuutta omaa jälkikasvua kohtaan, joka pisti juhlat pystyyn. Kokkasi ja kuskasi ja komensi minut pois tieltä. Mietin, että muutenkin olen kohdannut kuluneen vuoden aikana suunnattoman auttavaisia ja ihania ihmisiä. Joku on jättänyt perkkuun kesken ja tullut korjaamaan halkojan pistoketta (kiitos Markku!), toinen soittanut nuotiolle, kolmas kysynyt, miten jaksat, joku käynyt putsaamassa pihan lumesta, toinen opastanut tikankonttia bongaamaan tai lämmittänyt saunan ja niin paljon muuta. Suurta kiitollisuutta tunnen siitäkin, että olen vanahaksi muoriksi suhteellisen hyväkuntoinen. Pääsen marjametsään omilla jaloilla, ajokortti on uusittu. Facebookiin pistin päivityksen, jossa on rempallaan oleva pihakeinu, kirkas syksyinen päivä autosta nähtynä, Astan minulle merkkaama huoneentaulu ”Elä kompastu lillukanvarsiin” ja viimeisenä kuva Hyryltä. Niinpä nyt jatkan tälle viimeiselle vartille hiukkasen rempallaan aurinkoista syksyistä tietä eteenpäin lillukanvarsiin kompastumatta mökkirannan rauhaan. Olen jouluihminen. Monta vuotta joulukin on ollut jotenkin hukassa, mutta nyt päätettiin tyttären kanssa, että panostetaan jouluun. Laitetaan hyvää ruokaa, kuunnellaan joululauluja (Marttiskan konsertti kirkossa 11.12) ja nautitaan yhdessäolosta. Muistetaan, että Eeva Kilven sanoin elämä on arvaamatonta. Milloin tahansa voi tapahtua jotakin hyvää.

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti ilmaisjakelulehti

KUSTANTAJA: HPJ-SEURA RY Siht. Eija Paananen p. 0400 885 766 eija.paananen@haapajarviseura.fi

JAKELU

Jakelu Heikkinen p. 0400 791 598 jyri@jakeluheikkinen.fi

– Kiitos kiltti täti, että toit minulle tällaisen lelun, pikku-Arto sanoi kohteliaasti.

– No lapsi kulta, eihän siinä ole mitään kiittämistä.

– Samaa mieltä minäkin olen, mutta äiti käski kiittää. ****

– Meillä on äidinkielen lehtori, joka opettaa puhetaitoa ihan uusilla metodeilla.

– Kuten esimerkiksi?

– Meidän pitää osata kuvailla, kuinka ison kalan olemme saaneet kesälomalla.

– Mitä vaikeaa siinä on?

– Hän vaatii, että kädet on pidettävä koko ajan taskussa. ****

Toimistopäällikkö ripitti alaistaan.

– Kuulehan Kari. Kyllä sinä sitten olet hidas. Puhut hitaasti, luet hitaasti, liikut hitaasti. Eikö sinulta mikään käy nopeasti?

– Joo, mä väsyn nopeasti. ****

Poliisikoulussa on ampumaharjoitukset. Johtaja seuraa erityisen tarkasti poliisikokelas Sorjasen toimintaa.

– Mikähän tuo Sorjanen on ollut siviilissä, hän kysyy toiselta opettajalta.

– Joka kerta kun se on ampunut, se pyyhkii sormenjäljet aseesta. ****

Luokka oli opettajansa johdolla metsäretkellä.

– Janne! Miksi sinun korisi on täynnä kärpässieniä?

– Opettajahan käski kerätä vain sellaisia sieniä, jotka varmasti tunnistaa. ****

Opettaja kyseli Pikku-Kallelta:

– Oletko ollut sairas, kun

olet ollut poissa koulusta? – Joo, ensin minulle tuli tulirokko, sen sammutti vesirokko ja jäljelle jäi tuhkarokko. ****

Rauno tuli kotiin railakkaan illan jälkeen yltäpäältä ravassa. Vaimo oli ovella vastassa.

– Rauno! Kuinka saatoit kaatua parhaat housut päälläsi? – En minä millään ehtinyt riisua niitä. ****

Miksi hiiri ei näe pimeällä? – Se ei yllä valokatkaisijaan. ****

Mitä uusavuton nykynuori sanoo, kun tulee työpaikkahaastatteluun?

– Äiskä käski tulla. ****

Milloin murrosikä alkaa?

– Silloin, kun vanhemmat rupeavat vaikeiksi. ****

Milloin on pakko siivota oma huone?

– Silloin, kun joutuu käyttämään kompassia, jotta löytäisi sänkynsä. ****

Mitä yhteistä on Tyrannosaurus Rexillä ja koulun reksillä?

– Kummankin lähestyessä on parasta juosta kovaa. ****

Mies saapui baariin strutsin kanssa ja tilasi juomista. Baarimikko kysyi:

– Miksi sinulla on tuo lintu mukanasi?

– Minä autoin tässä yhtenä päivänä hyvää haltijatarta, joka halusi palkita mi-

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ/ VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Marketta Kotiniemi p. 0400 885 079 marketta@maaselanextra.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

JAKELUMÄÄRÄ 9250 kpl.

LEVIKKIALUE

Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Pihtipudas, Nivala ja Kärsämäki.

Janne Kallunki p. 0400 885 838 janne@maaselanextra.fi

OSOITE

nut täyttämällä yhden toivomuksen. Minä toivoin pitkäsääristä tipua seurakseni. ****

– Esko, miksi heitit minua kuudesti liidulla? kysyi opettaja Eskon puoleen kääntyessään.

– Koska onnistuit väistämään ne viisi ensimmäistä. ****

Miksi flamingolla on niin kovin pitkät jalat?

– Jotta ne ulottuisivat maahan. ****

Repe ja Arska kuuntelivat Skotlannissa lomaillessaan säkkipillin soittajaa, joka musisoi ohikulkijoille.

– Hei kaveri! Jos päästät sen irti niin ehkä se lopettaa kirkumisen, Repe sanoi soittajalle.

Pikku-Juuso on isänsä kanssa häissä.

– Miksi morsiammella on valkoinen puku?

– Se on vanhan ajan perinne. Ilo juhlissa pukeudutaan valkoiseen ja suru juhlassa mustaan, vastaa isä.

– Ai, siksikö sulhasella on musta puku?

Kaksi hölmöläistä meni kalaan. He saivat todella paljon kalaa. Hölmöläiset olivat lähdössä ja toinen sanoi toiselle, että merkitse tämä paikka, että löydämme tänne huomennakin. Sitten he lähtivät kotiin.

Seuraavana päivänä kun he taas olivat lähdössä kalaan, toinen kysyi toiselta:

– Miten oikein merkkasit sen hyvän kala-apajan eilen?

– Merkkasin rastin veneen kylkeen, toinen vastasi.

Käsikirjoitusten ja ilmoitusten on oltava konttorissamme viimeistään ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12.00 mennessä.

Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän julkaisuajan ilmoittajalle aiheuttamasta vahingosta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä.

Kustaa Vaasankatu 2-4 B1 (2. krs.) 85800 Haapajärvi www.maaselanextra.fi

OMAKOTITALO

4h+k+phwc+s+ph+at. Oma tontti 1066 m2 Talon päädyssä kylmä varasto ja autotalli. Kaukolämpö Laurikkalankatu 6, Haapajärvi. Hp. 59 000 €

OMAKOTITALO

OMAKOTITALO 202/213 m2 v. 1969 / 2010

6h+parvi+k+khh+kph+s+2wc+at 64,3 m2 Oma tontti 4490 m2 Maalämpö, vesikiertoinen. Laurikkalantie 31, Haapajärvi. Hp. 194 000 €

3 OMAKOTITALOTONTTIA asemakaavaalueella lähellä Kalajoen rantaa. Valmiudet kunnalliseen vesi-, viemäri-, sähkö ja kaukoläm pöliittymiin. Alk. 957 - 1356 m2, sis. venevalkamapaikat. Kallenkuja 4-6, Haapajärvi. Hp. 39 000 - 59 000 €

KUULUU...

Pyhäjärvi osaksi Oulu2026- kulttuuripääkaupunkia

PYHÄJÄRVI Jouko Lassila

Oulu on vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Arvonimi on jaettu Slovakian Trencin kanssa. Yksinään Oulu ei riitä kantamaan kulttuuripääkaupungin titteliä, vaan sille on nimetty 32 kumppanikuntaa. Yksi näistä kumppanikunnista on Pyhäjärven kaupunki.

Kulttuurikaupunki-ohjelman pääteema on kulttuuri-ilmastonmuutos. Ala-

teemat kantavat nimiä Vastakohtien voima, Rohkeasti reunalla ja Villisti kaupunki. Näiden teemojen merkeissä voidaan tuoda esille paikallista ruokaperinnettä, nostaa esille matkailijoita kiinnostavia luontopolkuja taiteeseen ja levittää digitaalisesti nähtäväksi paikkakuntien merkittävimpiä kulttuuritapahtumia.

Pyhäjärvi perustaa järjestelyitä varten työryhmän, johon kutsutaan myös paikallisia kulttuurialan toimijoita. Työryhmän nimeää hyvinvointilautakunta.

Kärsämäki hyväksyi musiikkiopiston perussopimuksen

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Jokilaaksojen Musiikkiopiston perussopimusta muutetaan paremmin nykyaikaa vastaavaksi. Edellisestä uudistamisesta on kulunut 20 vuotta, eikä vanha sopimus ota riittävän hyvin huomioon kuntakohtaisia eroja opetustarpeessa.

Musiikkiopiston perinteisten solististen oppilaspaikkojen rinnalle on tullut soitinvalmennusta, muuta ryhmäopetusta ja

päiväkotimuskariopetusta. Toisaalta monet oppilaat ovat odottaneet vuosia pääsyä solistiseen opetukseen. Lisätuntien tarvetta on kaikissa jäsenkunnissa. Uusi perussopimus ottaa nämä muutokset huomioon.

Kärsämäen kunnanvaltuusto hyväksyi uuden perussopimuksen marraskuun alussa. Kuntaosakkaiden on käsiteltävä sopimus marraskuun loppuun mennessä. Kärsämäen ohella kuntayhtymään kuuluvat Haapajärvi, Haapavesi, Nivala, Oulainen ja Pyhäjärvi.

Vähäkankaalle nousee sadan oppilaan koulu

Ylivieskan kaupunginvaltuusto sai kaupunginhallitukselta esityksen, jonka mukaan Vähäkankaalle rakennetaan uusi sadan oppilaan ala-asteen koulu. Kaupunginhallitusta miellytti enemmän se, että koulurakennuksesta tulee kaksikerroksinen. Kouluun rakennetaan liikuntasali, jonka kustannusarvio on 1,3 miljoonaa euroa. Siihen voi saada valtiolta 30 prosenttia investointiavustusta.

Uusi koulurakennus maksaisi arviolta 4,3 miljoonaa euroa. Sen lisäksi kustannuksia tulee irtaimiston hankinnasta ja viemäröinnistä. Valmis koulu olisi taloussuunnitelman mukaan vuonna 2024.

Vähäkankaalla on nyt 105 oppilasta. Vuosikymemnen lopulla oppilasmäärän arvioidaan olevan 70-80 oppilasta. Vuosiluokilla 1-6 Ylivieskassa on nyt 1 483 oppilasta. Vuosikymmenen lopulla oppilasmäärän arvioidaan laskevan reiluun 1 100:aan, ellei syntyvyys nouse tai muuttoliike kasva.

Haapajärven kulttuuripalkinto Saara Howelle

Jouko Lassila

Haapajärven kaupunki on jakanut kulttuuripalkinnon vuodesta 1974 lähtien. Palkinto on myönnetty valtakunnallisesti tai paikallisesti ansioituneille haapajärvisille kulttuuripersoonille tai yhteisöille.

Tänä vuonna kaupungin sivistystoimi on kulttuuripalveluiden esityksestä päättänyt myöntää kulttuuripalkinnon Saara Howelle Työurallaan Howe oli musiikkiin erikoistunut lukanopettaja, joka suoritti Klemetti-Opiston kuoron-

johdon perustutkinnon ja ja Jyväskylän yliopiston musiikkiterapian perusopinnot. Hän on johtanut Haapalastut-kuoroa 25 vuotta ja johtaa sitä edelleen Jokilatvan opistossa. Hän on myös Lumoliekit-kuoron johtaja Jokihelmen opistossa.

VUOSIEN VARRELLA Saara Howe on tehnyt valtavan työn Haapajärven musiikkikulttuurin eteen ja tekee tätä eläkkeelläkin. Hän on ollut järjestämässä urkujuhlia, laulutapahtumia ja konsertteja. Haapajärven kirkossa on nähty suuria kuoro- ja orkesteriteoksia, joissa alueen soittajat ja laulajat ovat päässeet esille valtakunnallisten

lahjakkuuksien rinnalla. Haapaveden kamariorkesterille ja Jokilaaksojen oratoriokuorolle Haapajärvi on jo hyvin tuttu paikka, onhan Haapajärven kirkossa esitetty Bachin H-mollimessu, Johannes-passio, Matteus-passio ja Jouluoratorio.

VIIME VUONNA ensimmäistä kertaa nähty Soipa Haapajärvi -musiikkifestivaali on pitkälle Saara Howen kokoavan työn tulosta. Tänä vuonna tapahtumaan kuului jo Puccinin oopperan Toscan konserttiversio, joka nähtiin kirkossa kahdesti. Voi sanoa, että ilman innostunutta järjestäjää oopperaa ei Haapajärvellä vielä oltaisi nähty.

Halti kasvaa Putaanportissa

PIHTIPUDAS Jouko Lassila

Lisätiloja Putaanportista toivonut Halti Oy sai marraskuun alusta käyttöönsä samasta liikeraken-

nuksesta pois lähtevän Nordic Fashion-Texin tilat, joiden koko on 25 neliömetriä. Outlet Putaanporttia operoi monimyymälänä Coliman Oy, joka toimii Pihtiputaan kunnalta vuokratuissa tiloissa. Parhaimmillaan tiloissa on toiminut 11 yritystä. Lokakuun lopussa Putaanpor-

Reisjärvi siirsi opintovapaan alkua

REISJÄRVI Jouko Lassila

Reisjärven kunta käytti opintovapaalain mukaista siirto-oikeuttaan, kun se päätti kunnan talous- ja henkilöstöjohtajan opin-

tovapaan ajankohdasta. Talous- ja henkilöstöjohtaja Marianne Ahmaoja haki opintovapaata koko ensi vuodeksi, mutta pääsee kunnanhallituksen päätöksen mukaan täysipäiväisesti opiskelemaan vasta heinäkuun alusta. Opintovapaa on vuoden mittainen.

Kunnanhallitus perusteli päätöstään sillä, että Ahmaojan työpanos

tista irtisanoivat vuokrasopimuksensa myös Palsa Oy, Puttipaja Oy ja Ylistaron Halpa-Aitta. Coliman Oy haluaa sekin vuokrata kunnalta tiloja Putaanportista. Liikeajatuksena sillä on kehittää Putaanportista tilavampi ja tyylikkäämpi shop-in-shop (kauppa kaupassa) liiketila.

on erittäin tärkeä varsinkin ensi vuoden alkupuoliskolla, kun hyvinvointialueet aloittavat ja kunta järjestää oman toimintansa uuden työnjaon mukaisesti. Ahmaoja sekä johtaa kunnan henkilöstö- ja talousasioita että tekee alan työtä. Hänellä on useita vastuullisia tehtäviä, eikä osaavaa sijaista ole helppo saada kyseiseen työhön.

Varhaiskasvatukseen koronatasoitusta

NIVALA Jouko Lassila

Nivalan opetuslautakunnalla oli tuoda kaupungin talousarviovalmisteluun se hieno uutinen, että kaupunki saa valtion

erityisavustusta koronaepidemian vaikutusten tasoittamiseen esi- ja perusopetuksessa vuosille 2022-24. Kaupunki haki tätä erityisavustusta noin 177 000 euroa ja sai 172 000 euroa. Omaa rahaa kaupungin on laitettava järjestelyihin 9 000 euroa.

YLIVIESKA

Jouko Lassila

HAAPAJÄRVI

Mirka tuottaa

kulttuuristahyvinvointia hyvinvointia

PYHÄJÄRVI Jouko Moilanen

Lokakuun alussa Pyhäjärven kaupungin kulttuurituottajana on aloittanut pyhäjärvislähtöinen filosofian maisteri Mirka Kauranen. Hän seuraa tehtävässään kulttuurisihteerinä pitkään toiminutta Eila Rajalaa, joka jäi eläkkeelle. Samalla tehtävänimike muuttui viime syksynä nykyaikaa paremmin vastaavaksi kulttuurituottajaksi.

– Aloitin tehtävässäni saattaen vaihtaen Eilan kanssa. Eilalta sain kaiken mahdollisen tarvittavan evästyksen, josta on hyvä aloittaa, kuvailee tuore kulttuurituottaja lisäten, että hänen toimenkuvaansa kuuluu ohella uutena myös kaupungin viestintä.

Mirka Kauranen on paluumuuttonsa jälkeen toiminut muun muassa Pyhäjärven Sanomien päätoimittajana vajaan kuuden vuoden ajan ja sen jälkeen pätkän toimittajana Kiuruvesi-lehdessä.

– Kun kulttuurituottajan paikka tuli avoimeksi, kiinnostuin siitä kovasti. Tehtävässä auttaa paljon se, että toimittajana ollessani liikuin paljolti samoissa piireissä eri kulttuuritoimijoiden kanssa. Samoin etua on siitäkin, että olen lähtöisin Pyhäjärveltä ja pyhäjärvinen.

– Nykytehtäväni ovat yllättävän moninaiset. Se ei todellakaan ole niin sanotusti vain juhlissa pönöttämistä kukkapuskia jakaen. Yksi työalue on kulttuurimatkailun kehittäminen ja alueellinen kulttuuriyhteistyö Pohjois-Pohjanmaalla.

Tavoitteena on yhteistyön lisäksi vaikuttavuuden lisääminen. Yksi iso paikallinen ponnistus on ensi kesän kotiseutupäivät Kihut, joka täyttää pyöreät 50 vuotta. Niitä pitää ruveta kiireesti suunnittelemaan. Tässä työssä valmista ei tule ikinä, kehittämistä löytyy aina.

PYHÄJÄRVEÄ MIRKA KAURANEN kuvailee paikkakunnaksi, jossa on paljon potentiaalia periaatteella "jokaiselle jotakin".

– Kulttuuri on osa kuntalaisten hyvinvointia. Tapahtumia ja toimintoja tulee olla tarjol-

la myös veloituksetta. Raha ei saa olla este osallistumiseen. Viimeksi tällainen kaiken kansan tapahtuma, jota olin Pyhäjärvellä järjestämässä oli vastikään esitetty vieraileva musiikkiteatteri "Voi leipä!".

Kulttuuri terminä on luonnollisesti valtavan laaja. Mirka määrittelee sitä muun muassa itse tehdyksi, osallistuvaksi kokemiseksi tensseineen, musiikkeineen, teattereineen ja niin edelleen. Tuore kulttuurituottaja itsekin on lähtenyt osallistumaan ja laittamaan itseään likoon ensimmäistä kertaa viime kesänä pyhäjärvisen harrastajakesäteatteri KesäHeinän riveissä näyttelijänä ja sittemmin paikallisen nuorisoseuran näytelmässä.

– Näytteleminen vei mukanaan puolin ja toisin. Kulttuurin saralla minulle henkilökohtaisesti ensimmäisiä kosketuspintoja olivat lukeminen ja kirjoittaminen. Eräs mieleen jäänyt kannustin oli kirjoittajayhdistys Inspiksen runokilpailun nuorten sarjan voitto 1990-luvun alkupuolella.

Kulttuurin tuottamisessa Mirka Kaurasella on käytännön kokemusta takavuosina ennen koronaepidemiaa pidetyt PyhäkäsRokki-bändifestivaalit, jotka olivat päätapahtumineen ja bändikilpailuineen Mirkan ideoimia ja järjestämiä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

MIRKA KAURANEN KOROSTAA , että kulttuuriin liittyy vahvasti myös historian tunteminen. Hän onkin perehtynyt laajasti muun muassa Pyhäjärven historiaan, myös pyhäjärvisten sotahistoriaan, josta hän on pitänyt juhlapuheenkin.

– Myös yliopistossa opiskelin kulttuuria. Tein Helsingin yliopistossa pro gradu -tutkielmani paremmin poliittisena toimijana tunnetusta Santeri Alkiosta kirjailijana. Pääaineeni oli kotimainen kirjallisuus. Graduni keskeinen ajatus oli se, että Alkio oli mainettaan parempi kirjailija. Tutkimukseni ei sivunnut lainkaan politiikkaa, vaikka Santeri Alkio tunnetaan parhaiten Keskustapuoluetta edeltäneen Maalaisliiton perustajana. Tutkimukseni lähestymistapa oli kirjallisuustieteellinen, kertoo Mirka Kauranen, joka on ollut myös Kaurasten sukukirjassa toisena toimittajana.

Pyhäjärven kaupungin tuore kulttuurituottaja Mirka Kauranen korostaa, että kulttuurin saralla myös historian tunteminen on tärkeää. Pyhäjärven historiaa onkin tallennettu kirjan kansien väliin. KUVA: JOUKO MOILANEN

SEUTUKUNNISTA KUULUU...

Tuloverotus ei kiristy

Jouko Lassila

Hyvinvointialueisiin siirtyminen ei kiristä kunnallista tuloverotusta. Verotusmenettelystä annettu laki määrää, että tuloveroprosentiksi ensi vuodelle on määrättävä vuoden 2022 veroprosentti vähennettynä 12,64 prosenttiyksiköllä.

Ylivieskassa kunnallinen tuloveroprosentti on tänä vuonna 23,00. Ensi vuonna se on 10,36 prosenttia. Kaupungin taseessa oli viime vuodenvaihteessa alijäämää vajaa miljoona euroa, mikä saadaan katettua tänä vuonna. Kiinteistöverotuksen 0,05 prosentin kasvulla kaupunki saa noin neljännesmiljoonan tulonlisäyksen ilman, että verotusta tarvitsee kiristää.

Haapajärven bioöljyjalostamon selvitys sai rahoituksen

Jouko Lassila

Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt 250 000 euroa hankkeelle, jolla selvitetään mahdollisuudet perustaa Haapajärvelle bioöljyjalostamo ja ympäristöystävällisten puunsuoja-aineiden jalos-

tuslaitos. Euroopan alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden EAKR:n tuen osuus on 80 prosenttia selvityksen kustannuksista.

Selvityshanketta vie eteenpäin Nivala-Haapajärven seutuyhdistys NIHAK, jolle Nivalan kaupunki myöntää 300 000 euroa tilapäislainaa tarkoitusta varten.

Kärsämäelle pieni tuloveroprosentti

KÄRSÄMÄKI

Kaikissa Suomen kunnissa toteutetaan perinteisen kunnallisen tuloveron jako kuntien ja vuodenvaihteessa aloittavien hyvinvointialueiden kesken. Kuntia sitoo uusi laki, joka estää niitä nostamasta ensi vuotta koskevaa tuloverotusta.

Tätä vuotta koskeva tuloveroprosentti määrättiin viime vuoden lopulla Kärsämäellä 21,50 prosentiksi. Tämä verotuksen ta-

so on perusta sille, paljonko kuntalaiselta peritään veroa kunnalle ja paljonko hyvinvointialueelle.

Lain mukaan hyvinvointialueiden osuus on kaikissa kunnissa 12,64 prosenttiyksikköä. Sillä tulolla hyvinvointialueet hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen.Tämä osuus otetaan kuntien tuloverotuksesta. Kärsämäellä kunnalle jääviin palveluihin saama osuus tuloverotuksesta selviää vähennyslaskulla. 21,50 miinus 12,64 on 8,86 prosenttia.

Pyhäjärvi tuplaa tuulisijoituksensa

PYHÄJÄRVI

Jouko Lassila

Pyhäjärven kaupunki sijoitti kaksi vuotta sitten 300 000 euroa Ålandsbankenin Tuulivoimarahastoon. Rahaston tuotto on ollut sen verran korkea,

että kaupunki sijoittaa samaan rahastoon toiset 300 000 euroa. Varat irrotetaan Nordean hoitamasta kaupungin sijoitussalkusta.

Viime elokuun lopussa kaupungin sijoitus oli tuottanut korkoa 87 000 euroa vajaassa kahdessa vuodessa.

Reisjärvi nostaa voimalaitosten kiinteistöveroa

REISJÄRVI Jouko Lassila

Reisjärven tänä vuonna perimä tuloveroprosentti 22,50 jakaantuu vuodenvaihteessa kunnan saamaan ja hyvinvointialueelle menevään osaan. Jälkimmäinen on 12,64 prosenttiyksikköä. Koska verotusta ei missään saa kiristää palveluiden rakennusmuutoksen yhteydessä, jää Reisjärven kunnalliseksi tuloveroprosentiksi 9,86.

Kiinteistöveroprosentit kunta pitää muuten nykyisellään, mutta voimalaitoksia koskeva prosentti nostetaan korkeimmalle mahdolliselle tasolle eli 3,10:een. Tänä vuonna se on vielä 2 prosenttia.

Korotuksen selittää se, että Reisjärvellekin suunnitellaan tuulivoimaloita.

Seurakunta kaipaa vapaaehtoisia arkunkantajia

NIVALA Jouko Lassila

Nivalan seurakunnan kirkkoneuvosto esitti syyskuussa kylä-

neuvostolle pyynnön, että nämä kokoaisivat omilta kyliltään joukon vapaaehtoisia, jotka tulisivat arkunkantajiksi hautajaisiin, joissa omaisilla ei ole osoittaa riittävää määrää arkunkantajia.

Yksittäiseltä seurakuntalaiselta tulleen aloitteen kantava idea

Lajitteluasemalle tontti Ruposta

PIHTIPUDAS Jouko Lassila

Pihtiputaan kunta myy noin hehtaa-

rin suuruisen tontin jätehuoltoyhtiö Sammakkokankaalle. Jätteiden lajitteluun sopiva tontti löytyi Rupontien varrelta. Kauppasumma on hieman yli 6 000 euroa, minkä lisäksi ostaja maksaa mahdollisista puun poistoista ja maanrakennustöistä.

on siinä, että näin vainajalle voitaisiin saada kantajat omalta kylältä.

Kyläneuvosto laittoi jäsenensä levittämään tietoa asiasta ja toivoi samalla, että myös seurakunta tiedottaisi aktiivisesti kantajien saamiseksi.

Rupon lajitteluasemalla käsitellään sellaisia jätteitä, joita ei voi laittaa kiinteistökohtaisiin jäteastioihin. Näitä ovat esimerkiksi rikkonaiset huonekalut, rakentamisen pienet jätekuormat tai vaaralliset jätteet.

Kiinteistövero entisellä tasolla

Haapajärven kaupunginvaltuus-

to vahvisti ensi vuonna perittävien kiinteistöverojen prosentit. Veroprosentit ovat samat kuin tänä vuonnakin. Kiinteistöverotuksella kaupunki kerää noin 2,3 miljoonaa euroa. Tuloverotus säilyy sekin tämän vuoden tasolla eli 22,50 pro-

sentissa kuntalaisen ansaitsemista euroista. Tuloverotuksen tuotto jaetaan hyvinvointialueen ja kaupungin kesken niin, että 22,50 prosentista hyvinvointialue saa 12,64 prosenttiyksikköä ja kaupunki 9,86 prosenttiyksikköä.

• HAAPAJÄRVI • KÄRSÄMÄKI • NIVALA • PIHTIPUDAS • PYHÄJÄRVI • REISJÄRVI • YLIVIESKA

YLIVIESKA

NIVALA

Jouko Lassila

HAAPAJÄRVI

Jouko Lassila

Lasten digitaalinen Satujoulukalenteri aukeaa

Mitä syntyy kun kirjoittaminen onnistuu luontevasti ja omaa repullisen mielikuvitusta? Vastaus kuuluu lasten satujoulukalenteri. Tähän kun yhdistetään verkkosivuosaaminen ja tekniikka, on kyseessä valmis tuote - digitaalinen satujoulukalenteri.

JOULUKUUN

PYHÄJÄRVI

– Kalenterin syntyminen lähti liikkeelle ihan vahingossa kun aloin kirjoittamaan tekstiä, sanoo kalenterin luoja Heidi Tiitto. Käytän kirjoittamista apuna sisäisen maailman esille tuomisessa ja se auttaa jäsentämään asioita ja ajatuksia. Kirjoittaminen on itselleni eräänlaista terapiaa, Heidi jatkaa.

– Pikku hiljaa tekstejä alkoi syntyä enemmän ja enemmän ja siinä vaiheessa mietin, että olisiko niistä johonkin tarpeelliseen.

Tekstejä Heidi kuunteluttaa kahdella lapsellaan joille iltasatu on rauhoittumisen hetki päivän kiireiden jälkeen.

– Satujen tekstit toimivat myös siltana keskusteluihin joita vanhempina käymme lasten kanssa. Yleensäkin monet sadut herättävät tunteita ja kysymyksiä, joihin aikuisen on hyvä tuoda realismia ja katsantokantaa, Heidi lisää.

ENSIMMÄISE-

NÄ PÄIVÄNÄ avautuu siis uniikki tuote – satujoulukalenteri, joka on käyttäjälle ilmainen. Kalenterissa on jokaiselle päivälle uusi satu aina jouluaattoon saakka. Saduissa heräävät henkiin niin eläimet, ihmiset kuin esimerkiksi puhelimet. Sadut ovat opettavaisia ja niissä käsittelen erilaisia yhteiskunnallisia aiheita, kuten yksinäisyyttä, vähävaraisuutta, toisten kohtelua, ilmastonmuutosta ja kierrätystä. Jokaisen luukun takaa sekä kalenterin etusivulta löytyy upea kuvitus jonka takana on kuvittaja Jenni Visualin Jenni Hännisen taitava kynä. Satujen kuvat ovat yhtä tärkeitä kuin teksti, sillä ne omalta osaltaan siivittävät satujen maailmaan visuaalisin keinoin. Satuja on mahdollista kuunnella joko valmiiksi luettuina tai lukea lapselle älylaitteella. Kalenteria varten ei tarvitse mobiilisovellusta vaan kalenteri toimii verkkkosivulla, joten osoite tai QR-koodi riittää.

– Tuotteen käyttö on tehty käyttäjälle mahdollisimman helpoksi,

Heidi Tiitto valistaa.

JOULU ON LASTEN juhla ja joulukuu on täynnä joulun odotusta, rauhoittumista ja perheen kanssa oleilua. Satujoulukalenteri vie lapset lähemmäksi jouluun ja kenties herättelee satujen kautta, mikä tässä maailmassa on itselle tärkeää.

– Minulle tärkeintä ovat läheiset ihmiset sekä luonto, Heidi vastaa empimättä ja heittää lukijalle kysymyksen - Mikä sinulle on tärkeää?

Keittiö on kodin sydän, joten sen remontointi kannattaa suunnitella tarkkaan. Mieti huolella, minkälaisen keittiön tarvitset.

Haluatko laittaa keittiösi uusiksi?

Keittiöremontti on yksi suurimpia sijoituspäätöksiä

kin seuraavat asiat. Vertaile eri vaihtoehtoja huolella ja valitse omiin tarpeisiisi ja budjettiisi sopivin vaihtoehto.

1. Keittiö on kodin sydän ja tärkein huone, joten se pitäisi olla miellyttävä ja toimiva.

2. Uusi keittiö voi lisätä kodin arvoa.

3. Remontilla voi säästää rahaa pitkällä aikavälillä, esimerkiksi energiansaannista tai laadukkaampien materiaalien käytöstä.

1. Aloita suunnittelu ajoissa

2. Määritä budjetti ja tavoitteet

3. Valitse sopiva suunnittelija tai arkkitehti

4. Tee tarvittavat mittaukset ja laatikostojen paikkamerkinnät

5. Valitse kaapin ovet, laatikostot, työtasot ja muut kalusteet

uuden keittiön suunnittelussa. Ennen remonttisuunnitelman tekoa mieti huolella mitä tarvitse keittiöltäsi. Toinen kaipaa paljon laskutilaa, kun taas toiselle kaappitilan määrä on ratkaiseva tekijä. Yksi voi haluta keittiöön viinikaapin, toinen taas kaksi astianpesukonetta. Jokaisella meistä on omat tarpeet ja mieltymykset keittiön suhteen. Pohdi siis tarkkaan mitä juuri sinä haluat keittiöstäsi löytyvän ja miten haluat sen toimivan arjessa.

remontoinnin kustannuksia ja miten ne voidaan maksaa.

Keittiöremontin budjetointi on tärkeää, jotta keittiöremontti suunnitellaan ja toteutetaan oikein. Budjetoi keittiöremontti huolellisesti, jotta se sopii sinun talouteesi. Keittiöre-

monttia ei kannata tehdä liian halvalla, sillä laatuun ja kestävyyteen kannattaa panostaa. Valitse laadukkaat materiaalit keittiöremonttiin, jotta remontista saadaan paras mahdollinen lopputulos.

KUN ALOITAT KEITTIÖREMONTIN suunnittelua, ota huomioon aina-

6. Valitse valaistus ja sähkölaitteet

7. Pohdi ilmanvaihtoa, lämmitystä ja äänieristystä

MIETI HUOLELLA , minkälaisen keittiö tarvitset. Mieti mikä ratkaisu toimi vanhassa keittiössä ja missä asioissa on parantamisen varaa. Hyvä keittiösuunnittelija on oiva apu

KEITTIÖREMONTTI

ON YKSI suurimmista sijoituspäätöksistä, joita ihminen tekee. Keittiöremontin kustannukset ovat usein selkeästi näkyvissä ja huomattavat, ja niitä voidaan helposti laskea. Keittiöremontin rahoitus on kuitenkin usein hieman epäselvempää. Tarkastellaan seuraavaksi keittiön

YLEENSÄ KEITTIÖN REMONTOINNISSA tarvitaan uusia laitteita, kaappeja, työtasoja, tasoja ja joskus myös uutta ilmastointia. Laitteiden lisäksi tarvitset myös rakennusmateriaaleja, joista osa voisi olla vanhojen laitteiden poistamisen yhteydessä. Kalusteiden ja materiaalien lisäksi yleensä tarvitaan vielä työvoimaa. Osalta meistä keittiön asennus onnistuu itsekin, mutta yleensä johonkin työvaiheeseen tarvitaan ammattilaisen apua. Tällaisia työvaiheita ovat yleensä sähkö- ja putkityöt. Keittiöremontin kustannukset ovat usein selkeästi näkyvissä ja tuntuvat, ja niitä voidaan helposti laskea.

KEITTIÖREMONTIN

RAHOITUS ON kuiten-

kin usein hieman haastavampi asia. Rahoituksen saaminen keittiöremontille voi olla haastavaa, ja siksi on tärkeätä tutkia erilaisia vaihtoehtoja ennen päätöksentekoa. Yleensä rahoituskeinona käytetään lainaa tai osamaksua. Osa kuluttajista onnistuu myös rahoittamaan keittiöremontin säästöillä, mutta yleensä ainaki osa remontista rahoitetaan lainalla tai osamaksuksulla.

KEITTIÖREMONTTILAINAT OVAT LUOTTOJA , joita voidaan käyttää keittiön perusteellisen remontoinnin toteuttamiseen. Remonttilainaa voi hakea useista eri lähteistä, ja se voidaan maksaa takaisin usealla eri tavalla. Keittiöremonttilainojen vertaileminen on tärkeätä, jotta voit löytää parhaan mahdollisen ratkaisun omaan tilanteeseesi.

Ennen keittiöremontti-

RAKSA & REMPPA

Tyylikkäässä ja toimivassa keittiössä on helppoa ja mukavaa kokkailla vaikka koko perheen voimin. Laadukkaat materiaalit varmistavat sen, että keittiö on myös pitkäikäinen.

lainan hakemista on hyvä selvittää omat tarpeet ja tavoitteet remontille. Tarkasta myös mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä remontin suhteen. Kun nämä tiedot on kirjattu muistiin, voit tehdä lainahakemuksen ja vertailla lainatarjouksia. Tällöin voit myös tarkistaa, että saat juuri haluamasi remontin ja että lainan korko on haluamasi.

TARKISTA NÄMÄ VAIHTOEHDOT ennen keittiöremonttia.

1. Tarkista budjetti Ennen kuin aloitat keittiöremontin, on tärkeää tietää, kuinka paljon rahaa olet valmis sijoittamaan. Sinun tulisi laatia selkeä budjetti ja pyrkiä pysymään siinä. Muista myös sisällyttää mahdolliset yllätykset keittiöremonttiin.

2. Tutki erilaisia vaihtoehtoja

On olemassa useita erilaisia tapojamme remontoida keittiöt nykypäivien talouksissa. Joten tutki erilaisia vaihtoehtoja ja mieti, mikä sopii parhaiten sinun tarpeisiisi ja budjettiisi. Vertaile eri keittiöitä ja kilpailuta myös keittiökalusteiden toimittajat.

3. Ota yhteyttä ammattilaiseen Keittiöremontti voi olla

ylivoimainen tehtävä, joten ota yhteyttä ammattilaiseen, jos tarvitset apua suunnittelussa tai toteutuksessa. He voivat auttaa sinua määrittämään budjetin ja sisällyttämään kaikki tarvittavat vaiheet keittiöremonttiin.

KEITTIÖREMONTTI RAHOITUS: MITEN SAADA RAHAA KEITTIÖREMONTTIIN?

1. Omat säästöt: Säästötililtä löytyvät varat ovat hyvä tapa saada rahoittaa keittiöremontti. Keittiöremontti on investointina usein melko suuri ja suurimmalla osalla meistä ei ole niin suuria säästöjä pankkitilillä, että remontin rahoittaminen onnistuisi pelkästään niillä. Muista kuitenkin, että kannattaa aina käyttää myös omia säästöjään. Laina on aina kalliimpi kuin omien säästöjen käyttö. Voit siis rahoittaa osan remontista säästöilläsi ja osan vaikkapa lainalla.

2. Lainat ystäviltä ja perheeltä: Ystäviltä ja perheeltä lainat ovat yksi helpoimmista tavoista saada rahoitusta keittiöremonttiin, sillä ei tarvitse murehtia suuresta korosta. Lisäksi he usein myöntävät lainan suurempaan remonttiinkin. Haittapuolena on se, että saattaa vahingoit-

taa suhteita, jos et pysty maksamaan takaisin sovitussa ajassa.

3. Pankkilainat: Pankkilainat ovat hyvä tapa saada rahoitusta keittiöremonttiin, koska ne ovat helposti saatavilla ja tarjoavat joustavia maksuvaihtoehtoja. Kuitenkin on tärkeät huomata, että et voi saada paljon pankkilainaa, jos et omaa omaisuutta tai olet jo velkaantunut.

4. Rahoitusyhtiöt: Rahoitusyhtiöt tarjoavat usein parempia ehtoja kuin pankit, mutta ne myöntävät lainoja myös isompiin remontteihin. Rahoitusyhtiöiden avulla voit myös hakea lisärahoitusta keittiöremonttiisi tulevaisuudessa. Rahoitusyhtiöiden myöntämät lainat ovat yleensä aina vakuudettomia. Myönnettyjen lainojen korot ovat kuitenkin yleensä hyvin kilpailukykyisiä verrattuna esimerkiksi pankkilainoihin.

5. Vakuudelliset lainat: Vakuudelliset lainat ovat hyvä tapa saada rahoitusta keittiöremonttiin, koska ne tarjoavat joustavia maksuvaihtoehtoja ja voit saada suuremman lainan. Kuitenkin on tärkeät huomata, että et voi saada vakuudellista lainaa, jos et omaa omaisuutta tai olet jo velkaantunut.

Lämmityksen säätöjärjestelmän päivitys kiinnostaa

myös sitä, jos lämpötiloja ei ole mahdollista säätää huonekohtaisesti.

Uponorin ja Rakentaja.fi:n syyskuussa 2022 toteuttamassa tutkimuksessa kartoitettiin omakotitaloasujien tyytyväisyyttä kotinsa lämmitykseen ja sen säätöominaisuuksiin sekä kiinnostusta lisätä nykyiseen säätöjärjestelmään älykkyyttä ja uusia toimintoja. Selvitykseen osallistui kaikkiaan 311 vastaajaa eri puolilta Suomea. Suurin osa, 60 prosenttia, asui yli 20 vuotta vanhassa omakotitalossa.

Tutkimukseen vastanneista 51 prosentilla on talossaan vesikiertoinen lämmönjako eli joko vesikiertoinen lattialämmitys tai vesikiertoiset patterit, 43 prosentilla sähköinen lämmönjako eli sähköinen lattialämmitys tai sähköpatterit. Tutkimuksessa vertailtiin eroja näiden kotitalouksien välillä.

Nykyiseen lämmitysjärjestelmään ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Eniten ongelmia kaikissa lämmönjakotavoissa on aiheuttanut lämmön epätasainen jakautuminen talossa. Suurimpana ongelmana pidettiin

Vesikiertoiseen lattialämmitysjärjestelmään on helppo asennuttaa säätöjärjestelmä, mikäli sellaista ei ole järjestelmään alun perin asennettu. Se mahdollistaa lämpötilojen huonekohtaisen säädön ja samalla selkeän energiansäästön.

Tyytyväisimpiä ovat taloudet, joissa lämmönjakotapana ovat vesikiertoiset patterit. Näissä talouksissa oli tutkimuksen mukaan myös vähiten ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Tyytymättömimpiä talonsa lämmitysjärjestelmään ovat sähkölämmitystaloissa asuvat.

Sähkölämmitteisissä taloissa asuvat ovat myös muita kiinnostuneempia päivittämään lämmityksensä säätöjärjestelmän. Vähiten kiinnostusta on taloissa, joissa on vesikiertoinen patterilämmitys.

OLIPA KODIN LÄMMÖNJAKO sähköinen tai vesikiertoinen, ylivoimaisesti suurin syy säätöjärjestelmän päivittämiseen olisi lisätoiminnoilla ja älykkyydellä saavutettava energiansäästö.

Lämmitysjärjestelmän säätölaitteiden päivityksellä voidaan saada merkittäviä säästöjä energiankulutukseen. Esimerkiksi lattialämmityksen säätöjärjestelmän päivityksellä lämmitysenergian kulutusta voidaan vähentää jopa 20 prosenttia. Järjestelmien älyominaisuudet ja integraatiomahdollisuudet ovat myös avain energiatehokkuuden parantamiseen, sillä järjestelmästä kerätyn tiedon avulla lämmityksen energiankulutusta voidaan ohjata yhä tehokkaammaksi ja välttää esimerkiksi tilojen liikalämmittäminen.

Toivotuimpia lämmitysjärjestelmän lisätoimintoja

ovat myös mahdollisuus automatisoida lämpötiloja eri tilanteisiin, lämmön huonekohtainen säätömahdollisuus sekä lämpötilan näyttävät termostaatit. Etenkin kodeissa, joissa on vesikiertoinen lattialämmitys, kiinnostaa myös mahdollisuus yhdistää lämmönsäätö taloautomaatioon ja ohjata järjestelmää etänä älypuhelimella.

Lattialämmityksen säätöjärjestelmät ovat kehittyneet huikeasti viime vuosina. Järjestelmä tasapainottaa ja optimoi lämmön automaattisesti jokaiseen huoneeseen. Huonekohtainen, automaattinen tasapainotus varmistaa, että

kaikissa tiloissa on aina tasainen, miellyttävä lämpötila. Järjestelmä mahdollistaa myös lämmityksen rytmittämisen edullisimman energianhinnan mukaan, jolloin voidaan hyödyntää vaikkapa yösähköä.

Säätöjärjestelmän ohjaus onnistuu helposti myös etänä mistä tahansa. Kun asukkaat eivät ole kotona, voidaan energiankäyttöä vähentää Poissa- ja Eco-asetuksilla.

SUURIMPANA ESTEENÄ lämmityksen säätöjärjestelmän päivitykselle pidetään hintaa: vastaajista 65 prosenttia piti hintaa liian kalliina. Kolmannes vastaajista piti vanhaa järjestelmää riittävän hyvänä ja neljännes puolestaan koki hyvän ja luotettavan tekijän löytämisen vaikeaksi.

Energiankulutuksen tehostuminen näkyy kuitenkin suoraan lämmityskus-

tannuksissa. Noin 67 prosenttia suomalaistalojen energiankulutuksesta aiheutuu lämmityksestä, joten säästöillä on aidosti merkitystä.

Suurin osa, 70 prosenttia vastaajista, ei ollut kiinnostunut säännöllisestä, noin 200 euroa maksavasta lämmitysjärjestelmän huoltopalvelusta, esimerkiksi lattialämmityksen säädöstä. Puolet heistä ilmoitti syyksi liian kalliin hinnan. Viidennes vastaajista voisi käyttää palvelua, mutta harvemmin kuin joka toinen vuosi. Joka vuosi huoltopalvelun on valmis tilaamaan vain kaksi prosenttia vastaajista.

Sekä patteri- että lattialämmityskohteissa ensimmäinen askel kohti energiansäästöä voi olla pelkkä järjestelmän säätö. Jo 1° C:n alennus huonelämpötilassa merkitsee noin 5 prosentin säästöä lämmityskuluissa.

Rajalan Puu

MAANRAKENNUSPALVELUT

RAKSA & REMPPA

Veteraaniyhdistyksemme jäsenille

HAAPAJÄRVI

Haapajärven Sotaveteraanit ry:n toiminta lakkaa itsenäisenä yhdistyksenä v. 2023 alusta lukien.

Lakkautettavan yhdistyksen kannattajajäsenet ilmoitetaan Keski-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin yhdistykseen jäseniksi, mikäli eivät kiellä siirtoaan.

Vuoden 2023 alusta lukien veteraani-, leskija puolisojäseniltä (kunniajäsenet) ei peritä jäsenmaksua; kannattajajäseniltä peritään piirin vuosittain vahvistama jäsenmaksu.

VETERAANIEN LUKUMÄÄRÄN hiipuminen merkitsee perinneaikaan siirtymistä.

Haapajärvelle perustetaan ns. perinnetoimikunta, mikä vastaa veteraaniperinnön vaalimisesta esim. perinteisten juhlien muodossa ja muilla valitsemillaan tavoilla.

Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin nimi muuttuu lähitulevaisuudessa Tammenlehvän Keski-Pohjanmaan perinneyhdistys ry:ksi.

Jäsenmaksunsa maksaneet yhdistyksemme jäsenet saavat henkilökohtaisen kirjeen, missä asia kerrotaan yksityiskohtaisemmin.

JOS ET HALUA liittyä Keski-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin yhdistykseen, ilmoita marraskuun loppuun mennessä pj. Maija-Liisa Veteläiselle (0400 396 463) tai siht. Solmu Laulumaalle (040 762 0819).

Itsenäisyyspäivän vietto Haapajärvellä

HAAPAJÄRVI Tiedote

Itsenäinen Suomi täyttää 105 vuotta tiistaina 6.12.2022. Itsenäisyyspäivää vietetään Haapajärvellä perinteisin menoin.

Aamulla kokoonnutaan kirkkoon juhlajumalanpalvelukseen, jossa saarnaa seurakuntapastori Tuula Laitinen, kappalainen Mika Katajamäki avustaa. Jumalanpalveluksen päätteeksi seppelepartioiden saatesanat lausuu lukiolainen Jaakko Koistila, jonka jälkeen seppelepartiot lähtevät kohti sotiemme muistomerkkejä. Seppeleenlasku tapahtuu lippupartion saattelemana. Lippupartiota johtaa Timo Karvonen. Seppelten laskijoina toimivat Merja Eilola, Kai Korkeakoski, Markku Mäkelä, Ellinora Parkkila, Eila Markkinen ja Eero Åvist.

SEPPELEENLASKUN JÄLKEEN siirrytään rauhanyhdistykselle, jossa vietetään itsenäisyyspäivän juhlaa. Juhla alkaa tee- ja kahvitarjoilulla. Juhlaohjelmassa on mm. puheita, musiikkia ja kulttuuripalkinnon jako. Juhlapuhujana on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Aleksi Välikangas.

Partiolaisten soihtukulkue päättää itsenäisyyspäivän tapahtumat. Kulkue lähtee iltakuudelta seurakuntakodilta.

Kaupungin, seurakunnan ja kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva itsenäisyyspäivän suunnittelutoimikunta toivottaa kaikki tervetulleeksi itsenäisyyspäivän tapahtumiin.

Sähköä lämmöstä, edelläkävijänä Suomessa

HAAPAJÄRVI

Teksti, kuvat & taitto: Laura Nevalainen

Haapajärven Lämpö Oy on tehnyt edelläkävijänä investoinnin jonka lisäarvo laitokselle on sekä omavaraisuuden, että myös suunnannäyttäjän roolissa merkityksellinen. Helmikuussa 2023 saapuu Haapajärven uudelle biohybridilaitokselle ruotsalaisvalmisteinen ORC-laitteisto, joka tuottaa kaukolämmöstä sähköä laitoksen omiin tarpeisiin. Laitteisto on tehokkuudeltaan 250 kW.

RUOTSALAISEN AGAINITYN laitteisto on ensimmäinen laatuaan Suomessa, ja se tuottaa jatkossa 50 % Haapajärven biohybridilaitoksen tarvitsemasta sähköstä.

ORC-järjestelmän käyttö on edistyksellistä toimintaa, jossa energiansäästö on viety mahdollisimman pitkälle. Toimintaperiaate laitteessa on selkeä. Lämpölaitoksen kattilassa syntyvä lämpö käy mutkan ORC-järjestelmässä, tuottaen sähköä höyryturbiinin avulla. Turbiini pyörittää generaattoria, joka puolestaan tuottaa sähköä. Kaukolämmön paluu taas toimii laitteistossa jäähdyttäjänä, joka ottaa talteen ORC-järjestelmän lämpöä kaukolämpöverkkoon.

ORC LYHENNE tulee sanoista Organic Rankine Cycle, ja järjestelmä pohjautuu jo kauan tiedossa olleeseen tekniikkaan. Ruotsalainen Againity on patentoinut oman järjestelmänsä ja se on otettu käyttöön jo lukuisissa laitoksissa Ruotsissa. Parasta laitteistossa on se, että sen hyötysuhde on parhaimmillaan juu-

ri talvella kun on kylmä ja pimeä ja lämpöä tuotetaan laitoksessa täydellä teholla. Tällöin myös ORC-järjestelmä tuottaa eniten sähköä, juuri silloin kun sitä tarvitaan eniten. Haapajärven Lämpö pyrkii kaikessa toiminnassaan katsomaan eteenpäin ja kokeilemaan uutta. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. Haapajärvellä toteutettu kaukolämmön paluulinjalla lämpeävä tori kauppakeskus Stoolperin vieressä.

ORC-LAITTEISTO saapuu Haapajärvelle helmikuun lopussa ja sen käyttöönotto on nopeaa, sillä asennus on mahdollista suorittaa muutamissa tunneissa. Sen jälkeen laite on valmis käyttöön ja keväällä lämpölaitoksen sähkön omavaraisuus nousee ennestään, sillä jo nyt aurinkopaneelit tuottavat laitoksen omaan käyttöön sähköä vuosittain n. 70 000 kWh.

ORC - tekniikka (Organic Rankine Cycle)

on mahdollista saavuttaa 98 %:n hyötysuhde.

Kyselytutkimus:

Lähes joka toinen ensiasunnon ostaja saa taloudellista tukea vanhemmiltaan

JOULUINEN JOULU 31. kerran 22.-26.12.2022

kutsuu rauhaisaan kiireettömään joulun viettoon. Ohjelmoitu joululoma 380 € hintaan. ILMOITTAUTUMISET 7.12. mennessä puh. 06 8623 086

Kesää odottelemme maaliskuussa 20.-26.3.2023. Lomalaiset, pelimannit ja uudet tuttavuudet tervetuloa mukaan. Hinta 380 €. Viikon aikana lysti/retkipäivä 22.3. klo 11-16, hinta 28 €

41 prosenttia ensiasunnon ostajista on saanut asuntoa ostaessaan taloudellista tukea vanhemmiltaan. Yleisin tuen muoto on antaa lainaan vakuuksia. Sen lisäksi vanhemmat antavat tai lainaavat rahaa. Tämä selviää Danske Bankin teettämästä Ensiasunnon ostajat 2022 -kyselytutkimuksesta.

Velkaantumisen hillitsemiseen tähtäävällä sääntelyllä ei tulisi vaikeuttaa nuorten mahdollisuuksia ostaa ensiasunto. On myös tärkeää, että ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä säilyy houkuttelevana ja kilpailukykyisenä väylänä ensiasunnon hankintaan. ASP on valtion luoma järjestelmä, jolla kannustetaan ja helpotetaan alle 39-vuotiaiden ensimmäisen oman asunnon hankintaa.

HALU OSTAA OMA asunto ei ole kyselyjen mukaan muuttunut vuosien aikana. Edes viime vuosien kriisit eivät ole vaikuttaneet nuorten haluun ostaa asuntoa, Ensiasunnon ostajien keski-ikä nousee kuitenkin tasaisesti eli asunto ostetaan yhä myöhemmin.

Nuoria tulee kannustaa omistusasunnon hankkimiseen, koska se on edullisin asumisen muoto ja mahdollistaa paremmin varallisuuden kerryttämisen.

Lainaa lyhentämällä kertyy omaa varallisuutta sen sijaan, että maksetaan vuokraa. Vaikka korot ovat lähteneet nousuun, asuntolaina on vielä suhteellisen edullista.

Nuoret tarvitsevat myös

lisää tietoa oman talouden hallinnasta, kuten säästämisestä ja sijoittamisesta. Danske Bankin näkemyksen mukaan taloustaitojen ja sijoittamisen opetusta tulisikin lisätä lähes kaikilla koulutusasteilla.

KYSELYTUTKIMUKSEN

MUKAAN miehistä 54 prosenttia ostaa ensiasunnon yksin, naisista 30 pro-

senttia. Naisista kaksi kolmesta ostaa ensiasunnon yhdessä puolison kanssa. Taustalla vaikuttanee naisten heikompi luottamus omaan talouteen sekä heikommat taloudelliset mahdollisuudet.

Suomessa naisilla on koulutus- ja työvalintojen takia usein alemmat tulot, ja naiset tekevät myös miehiä jonkin verran enem-

män osa-aikatyötä ja määräaikaisuuksia. Naiset pitävät myös merkittävän osan perhevapaista.

Maaseutuhotelli

Tornikoskentie 50, 69410 SYKÄRÄINEN, puh: 06-8623 086 hirvikoski@toholampi.fi www.hirvikoski.net

Jouluinen ampullipaketti sis. 3 hoitoampullia

(norm. 25,40)

Tyyli on aina muodissa, mutta muoti ei ehkä ole tyylikästä

päiväperhoja Älä osta

raavalla kerralla oikea koko ollakin 42 tai 44. Asialla ei ole väliä muille kuin ehkä ostajalle itselleen.

Tyylikkyys alkaa oikean kokoisista ja muotoisista vaatteista. Vaikka vaate näyttäisi hyvältä kuvaston mallin päällä, sama vaate ei automaattisesti näytä hyvältä realistisen ihmisvartalon yllä.

– Oman vartalon ominaisuudet ja edellytykset pitää ottaa huomioon vaatteita hankittaessa. Se tarkoittaa aina myös kokovartalopeilin käyttöä, käsipeili ei riitä, yksi Suomen tunnetuimmista näytösjuontajista, muoti- ja tyylikonsultti Leena Sarvi neuvoo.

Tyylittömyyden resepti on päinvastainen. Vääränkokoisia muotiluomuksia ostamalla varmistaa aina tyylittömyyden. Muotivaatteisiin verhoutumalla on hyvin mahdollista olla tyylitön, jos muoti rikkoo tyylin perusteita vastaan. Yksi esimerkki tästä ovat miehille markkinoidut, mekkojen kaltaiset asut ja niihin yhdistyvät miesten legginsit.

Yleinen mielikuva väärän ikäisille tarkoitettujen vaatteiden aiheuttamasta tyylittömyydestä sen sijaan ei automaattisesti pidä paikkaansa.

– Ei vaatteissa ole ikärajaa, itseltäni ei ainakaan ole koskaan papereita kysytty. Tyylikkyys on kuitenkin myös sitä että mennään parhaat puolet edellä ja piilotetaan heikommat kohdat. Jos esimerkiksi polvitaipeet eivät enää kestä kovinta katsetta niin ne kannattaa peittää.

VAATTEITA OSTAESSA pitäisi pyrkiä eroon siitä ajatuksesta, että oma koko on yksi ja muuttumaton. Vaikka aiemmin olisi ostanut koon 40 mekkoja, voi seu-

– Kukaan muu ei tiedä vaatteen kokoa kuin ostaja ja kassalla rahastaja, vaikka eivät hekään kokolappuja katsele. Aiempaa suuremman vaatteen ostaminen ei tee sen ostajasta yhtään huonompaa eikä heikompaa. Jos kokomerkintä ahdistaa, leikkaa se irti, Sarvi ehdottaa.

TYYLIKKYYS LÄHTEE SIIS oikean kokoisesta mutta ei liian väljästä vaatteesta. Vaatteen tulee myös istua käyttäjänsä päälle. Säkkien ostamiselta välttyy, kun turvautuu pukeutumisneuvontataitoiseen myyjään. Suomalaisten myyjien osaaminen on usein hyvällä tasolla.

– Paras neuvoja on joku ihan muu kuin oma paras ystävätär. Hyvin koulutetun luottomyyjän löytäminen tarkoittaa selvää rahan säästöä. Luottomyyjä tietää, mitä asiakkaalla jo on ja osaa ehdottaa vaatekaappiin sopivia lisäyksiä.

METSURISEKSUAALIEN AIKAKAUDELLA parta on muodikas, mutta tyylikäs se on ollut aina. Tyylikkyyden tavoittelu ei kuitenkaan onnistu aivan millä tahansa karvapeitteellä.

– Hyvin hoidettu parta on aina tyylikäs, ruokkoamaton ei koskaan. Varsinkin vähän harmaantuneet, charmantit parrat ovat upeita, Sarvi ylistää.

Partaan kannattaa kokeilla hoitotuotteita, myös parran alla olevaa ihoa pitää hoitaa. Parran hoitoon kuuluvat ainakin harja ja vaha.

Yksi yleisimpiä pukeutumis-

harhoja on se, että samaa vaatetta ei voisi käyttää usein. Sarvi nimeää tällaiset vaatekappaleet luottovaatteiksi, joihin voi turvautua.

– Juhlissakin voi keskittyä olennaiseen, kun huomio ei kiinnity koko ajan omiin vaatteisiin. Sama pätee kenkiin. Ne pitää olla niin hyvin sisään ajettu, että niissä on mukava olla koko tilaisuuden ajan, Sarvi päättää.

Tyylikkyys lähtee oikean kokoisesta mutta ei liian väljästä vaatteesta. Vaatteen pitää myös istua käyttäjänsä päälle.

Pukeutuminen alkaa alusvaatteista

Alusasut ovat se kangas, jonka pintaan puetaan maalaus. Jos pohja ei ole hyvä, ei pintakaan voi olla. Alusasuissakin tärkeintä on oikea koko, mutta myös muoto. Jopa 90 prosent-

tia naisista pukee ylleen vääränkokoiset tai -malliset alusasut. – Asia on helppo todeta ihan katseella. Kun edessä on neljä rintaa ja takana kaksi lisää,

on puettu vääränlainen alusasu. Liian pieniin vaatteisiin pukeutuvien tulisi muistaa, että kaiken kokoisille on olemassa myös tyylikkäitä vaatteita, Sarvi muistuttaa.

MUOTI

Ooppera teki läpimurron Haapajärvellä

HAAPAJÄRVI

Yksi mahdottomuuden lasikatto murtui helisten perjantaina 11. marraskuuta Haapajärvellä, kun kirkossa esitettiin konserttiversio Giacomo Puccinin oopperasta Tosca. Kyseinen ooppera on kahden eniten esitetyn oopperan joukossa maailmalla. Toinen on Georges Bizetin vuonna 1875 säveltämä Carmen. Esimerkiksi Suomen Kansallisooppera on esittänyt Toscaa yli 400 kertaa.

Haapajärvellä Tosca nähtiin kahdesti Soipa Haapajärvi -musiikkifestivaaleilla iltanäytöksinä. Kyseessä oli kevennetty konserttiversio. Se näkyi siinä, että alkuperäisen oopperan 23 hengen laulaja-

joukko oli vähennetty23:sta seitsemään, puvustus ei ollut oopperoille tyypillisen prameaa ja laulajat saivat käyttää nuottitelineitä apunaan.

Ooppera esitettiin sikäli pienesti, että se sopi kirkon alttarille ja sen yllä olevalle sakastin parvelle. Jokilaaksojen Oratoriokuoro täydennettynä eräillä Haapalastujen laulajilla hoiti niin tyylikkäästi kuoro-osansa, ettei parempaa osannut kaivatakaan.

USKOMATONTA OLI , että kolme henkeä pystyi säestämään musiikillaan koko 2,5-tuntisen oopperan. Avainhenkilö tässä oli pianisti Kirill Kozlovski, joka tavattoman taitavasti loi oopperalle sen tunnelmiltaan vaihtelevan ja värikylläisen maailman, minkä Puccini oli tarkoittanutkin. Uruilla häntä tuki Pia-Susanna Rautakos-

ki. Nuoreksi tähdeksi ooppera nosti lyömäsoittimissa esiintyneen haapajärvisen Joonatan Lappalaisen, joka on tunnettu Miukeli-yhtyeestä.

– Joonatan on todellinen lahjakkuus. Hänestä kuullaan vielä, kiitti oopperan kapellimestari Timo Hannula. Hän oli vuosituhannen alussa Nivalassa nähdyissä oopperoissa kapellimestarina, joten voi sanoa hänen tuntevan juuria myöten kaikki Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa nähdyt oopperat. Tinkimätön kapellimestari toi yleisön eteen taas nautittavan esityksen. Soipa-festivaalin järjestää Pula! Kulttuuria Kalajokilaaksoon-yhdistys ja Soipa Haapajärvi -yhdistys, joilla on paljon yhtymäkohtia keskenään. Keskeinen järjestäjä ja linkki osapuolten välillä on haapajärvinen Saara Howe Ennen oopperan alkua

Soipa päättyi upeasti konsertoiden

HAAPAJÄRVI

Soipa Haapajärvi-musiikkifestivaalin loppuhuipennus oli seurakuntakodilla pidetty kolmen taiturin konsertti. Esiintyjinä olivat Haapajärven oma pianotaiteilija Risto Lauriala, rautiolaislähtöinen musiikin maisteri ja mezzosopraano Laura Mäkitalo sekä Haapaveden Alakylältä lähtöisin oleva tenori ja tangokuningas Johannes Vatjus Isänpäivän alkuiltaan so-

vitettu konsertti antoi yleisölleen useita kohokohtia. Risto Laurialan käsittelyssä flyygeli toimi ehkä jopa paremmin kuin säveltäjät Jean Sibelius ja Oskar Merikanto aikoinaan itse pääsivät kuulemaan. Soittimen monipuolisuus tuntui erityisesti Laurialan soittamassa Finlandiassa.

JOS JOKU ON radiosta kuullut edesmenneen iskelmälaulaja Mauno Kuusiston esittämän Kertokaa se hänelle, ehkä havahtui konsertissa. Johannes Vatjuksen esittämänä tämä ikivihreä laulu kuulos-

ti ja tuntui yhtä vaikuttavalta kuin Kuusiston esittämänä.

Laura Mäkitalo on usein esiintynyt Risto Laurialan säestämänä. Hän taitaa äänialansa, ja Lauriala sen säestyksen. Esimerkiksi Merikannon sävelteokset Omenankukat, Miksi laulan, Metsäkyyhkyset ja Ma elän kuultiin konsertissa hienosti toteutettuina.

Yhteislauluissa flyygelin diskanttikoskettimisto, mezzosopraanon ja tenorin äänet solahtivat erittäin hyvin yhteen.

Tänä vuonna ympäri maata vaivannut sitkeä

musiikkitoimittaja ja oopperan asiantuntija Risto Nordell esitteli seurakuntakodilla Tosca-oopperan historiallisen taustan juonenkäänteineen ja henkilöhahmoineen. Italiankielistä laulua katsoja pystyi lisäksi seuraamaan käsiohjelmasta, johon se oli suomennettu.

- Tosca on vahva, traaginen ja koskettava tarina 1 800-luvulta. Toscan ensi-ilta oli Roomassa 14. 1. 1800, ja se saavutti suuren suosion alusta alkaen. Tyyliltään se on veristinen, tavallisista henkilöistä kertova ooppera. Puccini loi tämän tyylin vastapainoksi Richard Wagnerin sävelteoksille, joissa Wagner suosi kertomuksia jumalhahmoista. Puccinin tyyli on melodisesti rikasta ja liikuttavaa, kuvaili Nordell.

Tosca on kolmiodraama, joka sisältää suuria tunteita, palavaa rakkautta ja hi-

moa, kidutusta ja pelkoa sekä dramaattisen lopun, jossa kaikki keskeiset hahmot kuolevat. Esittäjiltään tarina vaatii kykyä vahvoihin tulkintoihin. Sitä Haapajärven kirkossa todella nähtiin. Tasosta voi sanoa, ettei heikkoja lenkkejä voinut havaita.

KANSALLISOOPPERAN OOPPERALAULAJA , sopraano Satu-Kristiina Vesa sai kutsun Toscan rooliin viisi päivää ennen esitystä, koska Johanna Rusanen-Kartano sairastui. Vesa suostui, tuli ja valloitti yleisönsä. Hänellä on hyvin vahva ja kirkas ääni, hän eläytyy voimakkaasti kaulasuoniaan myöten ja on kasvoiltaan eloisa. Hillityt liikkeet pitävät roolin koossa, mikä sekin kertoo huippulahjakkuudesta.

Toscaan rakastunut Cavaradossi on kirkossa työtään tekevä taidemaala-

ri. Häntä esitti tässä oopperassa haapavertislähtöinen Kansallisoopperan solistiharjoittelija Johannes Vatjus. Ikävä kyllä juoneen kuuluu paha baritoni, nivalalaislähtöinen poliisipäällikkö Scarpia (Esa Ruuttunen), joka keinoja kaihtamatta haluaa Toscan itselleen. Sekä Vatjus että Ruuttunen vievät häikäisevän hyvin roolinsa läpi. Varsinkin oopperan aariat soivat hyvin akustisesti hienossa kirkossa.

Sakristanin ja Sciarronen roolit laulaa Jussi Juola, tasavaltalaisen Angelottin ja vanginvartijan roolit Henri Uusitalo, Spolettan roolin Aki Alamikkotervo ja paimenpojan laulun Maiju Heikkilä

Alunperin Puccini loi Toscan kolmessa roomalaisessa kirkossa. Niitä kaikuja kuultiin myös Haapajärven kirkossa pidetyssä oopperassa.

lentsu aiheutti vaivaa festivaalin järjestäjille, koska esiintyjiltä tuli peruutuksia. Lopulta vain lapsille tarkoitettu luontomuskari

- Yleisötavoite meillä oli

Jouko Lassila

Esityksen ”paha baritoni” oli Esa Ruuttunen, joka poliisipäällikkö Scarpiana himoitsi Toscaa. Vielä haudan takaakin Scarpia aiheutti Cavaradossin kuoleman ja Toscan itsetuhon. KUVA: JOUKO LASSILA

Tenori Johannes Vatjus ja sopraano Satu-Kristina Vesa veivät mieleenpainuvalla tavalla läpi rakastavaisten Cavaradossin ja Toscan roolit. KUVA: JOUKO LASSILA

Jouko Lassila

jouduttiin perumaan, koska kaikki vetäjät olivat sairaana.

500 maksanutta katsojaa,

joka ylitettiinkin. Enemmänkin katsojia tilaisuuksiin olisi sopinut, arvioi Soipan pääjärjestäjä Saara Howe

Risto Lauriala, Laura Mäkitalo ja Johannes Vatjus pitivät erittäin hienon konsertin seurakuntakodissa Isänpäivän iltana. KUVA: JOUKO LASSILA

Metsätmeidän aarteemme

monipuolisessa käytössä.”

MAA- JA METSÄTALOUS Teksti, kuvat ja taitto: Laura Nevalainen

”Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde” - näin kertoo vuonna 2015 laaditun Kansainvälisen metsästrategia 2025 pohjalta tullut visio. Sen strategisia päämääriä kuvataan seuraavasti Pohjois-pohjanmaan metsäohjelma 20212025 julkaisussa: “Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille, metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävässä, sekä

HAAPAJÄRVELLÄ ja sen lähikunnissa metsään liittyvä toiminta on hyvin monipuolista ja alueen metsät ovat terveitä ja tuottavia talousmetsiä. Metsien mahdollisuudet tarjota hyvinvoinnin lisäksi taloudellista ja sosiaalista hyvää ovat lähes rajattomat, kun niitä osataan hyödyntää oikein. Metsäkeskuksen laatimassa alueellisessa metsäohjelmassa nostetaan esiin tilannekuvaa 2025Terveet ja tuottavat metsät, jonka kaksi kolmesta strategisesta painotuksesta näkyy hyvin alueellamme. Käytämme maakunnan metsiä ja ekosysteemipalveluja aktiivisesti, taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Haemme metsäalalle uutta tietoa tutkimuksella, menetelmiä kehitystyöllä ja vah-

vistamme ammattilaisten, metsänomistajien ja nuorten metsäosaamista.

Maakunnan oppilaitokset tuottavat yhdessä alueen yritysten kanssa nuorille ja työuraa vaihtaville koulutusta eri tavoin metsään liittyviin tehtäviin ja yritystoimintaan. Metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi voi opiskella Haapajärvellä ja tutkinnon voi suorittaa päiväopiskeluna tai monimuotoisesti.

Haapajärven toimipisteellä on mahdollista opiskella myös aikuisten metsänomistajien metsäkoulutusta, joka toteutetaan monimuotoisesti ja sen kesto on kaksi vuotta. Vuosittain siitä valmistuu n.1520 metsänomistajaa. Nuorille metsäalan perusopinnot antavat hyvät valmiudet muun muassa toimia koneellisen puunkorjuun tehtävissä tai jatkaa opintoja erikoistumalla muihin metsäalan ammatteihin. Metsätalous kaipaa osaajia myös tulevaisuudessa,

siksi onkin tärkeää kannustaa alalle suuntaavia nuoria.

Myös harrastukset vievät vuosittain nuoria ja aikuisia ympäri vuoden luontoon ja metsään. Metsästysseurat tekevät alueellamme tärkeää työtä metsien puolesta mm. hirvenmetsästyksen myötä.

HIRVIKANNAN HOITO on merkittävä metsien hoidollinen toimi. Taimikkotuhojen isoin tekijä on hirvet, joiden määrää pyritään rajoittamaan vuosittaisilla metsästysluvilla. Haapajärven- ja Reisjärven riistanhoitoyhdistyksen alueella vuosittainen hirvilupien määrä vaihtelee 200 luvan molemmin puolin. Koska yhteistyö on yksi menestyksen ja hyvinvoinnin edellytyksistä, on metsäalalla paljon eri toimijoita, joiden yhteiset panostukset tutkimuksenja kehityksen myötä näkyvät metsissämme.

Oikeanlaisten metsänhoidollisten toimien myötä metsien kasvuun ja hii-

lensidontaan voidaan vaikuttaa. Jatkuvasti päivittyvä metsänhoidollinen tutkimustieto edesauttaa vastaamaan myös ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Suomalaisilla metsänomistajilla on kaikessa metsään liittyvässä toiminnassaan tukena alueensa Metsänhoitoyhdistykset, jotka tarjoavat laajat palvelut metsäkiinteistöjen omistajille aina metsän hankinnasta ja hoidosta niiden arvioon ja myyntiin saakka.

Metsänhoitoyhdistyksissä tehdään päätökset paikallisesti metsänomistajaa lähellä, ja tarvittaessa käytetään apuna MTK:n asiantuntemusta. Metsissä tehdään puunkorjuun lisäksi paljon muutakin: metsissä metsästetään, retkeillään, poimitaan marjoja ja ansaitaan elantoa esimerkiksi matkailupalvelujen ja porotalouden parissa. Siksi puhumme monikäyttömetsistä. Ensisijaisesti metsistä alueellamme hakataan puuta raaka-aineeksi sahoille, paperin ja kartongin valmistukseen, sekä biotuotteiden ja biovoiman tarpeisiin.

HAAPAJÄRVEN HASAN vuosittainen raaka-ainetarve on n. 800 000 m3 tukki- ja parruvaltaisia leimikoita vuosittain. Puuraaka-aine tulee Hasan tuotantolaitoksille kestävästi hoidetuista PEFC-sertifioiduista metsistä n. 100 km säteeltä. Puunjalostus astetta pitäisi kuitenkin nostaa. Puusta saadaan paljon muutakin kuin pelkkää sahatavaraa tai sivutuotteita polttoon, esim. etanolia, pyrolyysiöljyä, biohiiltä ja monia muita tuotteita jotka nostavat puun arvoketjua. “Haapajärvellä on erinomaiset edellytykset toimia alueellisen biojalostamon sijaintipaikkana. Laitos tuottaisi hakkuutähteistä bioöljyä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Hakkuu- ja korjuutähteistä tai sahojen sivutuotteista tuotettaisiin bioöljyä, jonka avulla voidaan eri tavoin korvata fossiilisia polttoaineita, ja kysyntää on myös sen jalostukselle liikennekäyttöön.” Näin kerrotaan Nihakilta, jossa Haapajärvelle sijoittuvan Biojalostetuotannon arvoketjuanalyysi ja alueen pk-yritysten sitouttaminen – esiselvitys hanke on saanut jatkoa ja sen seuraava tavoite on löytää hankkeen toteuttamiseksi kiin-

nostuneita sijoittajia tai yritysryhmää joko alueelta tai sen ulkopuolelta.

Kylki kyljessä Haaapajärven sahan kanssa toimii Haapajärven Lämmön uusi biohybridilaitos, joka hyödyntää Hasalta tulevan kuoren, purun ja sahahakkeen omassa prosessissaan tuottaessaan paikkakunnan kaukolämpöä.

“Lämpöä läheltä” kuvaa hyvin kaukolämpölaitoksen toimintaa, sillä sen raaka-aine tulee alle 100 km säteeltä. Sen siirtämiseen laitoksen alueella ei tarvita laivoja tai juna tai rekka-letkoja, vaan pääosin puunkuori ja sahahake siirretään naapurista kuorma-autolla suoraan lämpölaitoksen kuljettimille. Kiistämätön tosiasia on kuitenkin se, että metsistä saatavaa puuta ja hakkuutähteitä on kuljetettava. Siksi siihen satsataan nyt isosti Haapajärvellä.

PARHAILLAAN RAKENNETTAVA raakapuun kuormauspaikka on noin 15 miljoonan euron hanke, jonka vaikutus näkyy pitkällä tähtäimellä. Uusi kuormauspaikka mahdollistaa sujuvat raakapuukuljetukset ja parantaa huomattavasti kuljetusten tehokkuutta. Nämä

ovat elinkeinoelämäämme edistäviä toimenpiteitä, jotta metsätalouden mahdollisuudet kasvuun toteutuisivat tulevaisuudessa alueellamme.

Ei unohdeta metsien merkitystä luontoon perustuvaan matkailun osalta. Puhdas ja elinvoimainen luonto ja metsät ovat matkailun vetovoimatekijöitä. Ilmasto- ja ympäristösyistä suomalaiset matkailijat haluavat matkailla enemmän kotimaassa. Asukkaat haluavat liikkua lähimetsissä, jolloin reittejä tarvitaan lisää ja samalla luontokohteiden ja -reittien palveluja ja käytön kestävyyttä on tarve parantaa. Näin onkin toimittu ja Haapajärvelle 20202021 valmistuneet retkeilyreitit mahdollistavat nyt eripuolilla paikkakuntaa luonnossa liikkumisen maastossa kattavin viitoituksin ja ohjein. Monipuoliset reitit ovat tarkoitettu kaikenlaisille liikkujille, sillä kävely- pyöräily- ja juoksureittien lisäksi löytyy paikkakunnalta kaunis melontareitti ja esteettömiä reittejä, joissa kaikissa voi liikkua jokamiehenoikeudella.

Tulevaisuus näyttää suomalaisen metsän keskellä asuvan näkökulmasta kuitenkin varsin mie-

lenkiintoiselta, sillä EU tasolla tehdyt päätökset vaikuttavat vääjäämättä myös kauas pohjolaan. Suomessa on herättänyt runsaasti keskustelua EU-komission kesällä antama asetusesitys luonnon ennallistamiseksi EU-alueella. Nykyisen laisena se toteutuessaan tuottaisi haasteita maa-metsätaloudelle vaikeuttaen sen toimintaedellytyksiä. Sen hintaa on myös kritisoitu, sillä bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomelle aiheutuisi siitä suurimmat kustannukset.

PUUTA TARVITAAN jatkossa yhä enemmän, mutta metsät myös tuottavat puuta niin paljon, että hakkuita voidaan lisätä nykyisestä. Luonnonvarakeskus on seurannut Suomen metsien tilaa valtakunnan metsien inventoinneilla 1920-luvulta lähtien. Viimeisimmän eli 13. inventoinnin mukaan puuston määrä Suomessa on edelleen lisääntynyt. Tuorein mitattu puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 103 miljoonaa kuutiometriä.

Suomalainen puhdas luonto ja jylhät metsät ovat aarrearkku jonka sisällä asumme.

PUUKAUPPOJEN VUOKSI EI TARVITSE VÄÄNTÄYTYÄ

SOLMUUN

Viisas pääsee vähemmällä, sillä Metsänhoitoyhdistykseltä saat tietoa ja apua puukauppojen tekemiseen.

Halutessasi voit antaa koko puukaupan hoidettavaksemme, hyväksyt vain tarjouksen ja me huolehdimme kaikesta muusta. Puukauppojen solmut ovat meille tuttuja, joten ota rennosti ja nauti metsäsi tuomasta turvasta pankkitililläsi. Mhy.fi/puukauppa

Ammattimaisten ostajien osuus kasvoi ensimmäistä kertaa yli 50 prosenttiin.

MAA- JA METSÄTALOUS

Metsätiloja myytiin alkuvuoden aikana vähemmän kuin viime vuosina samaan aikaan, mutta kaupoissa liikkui selvästi enemmän euroja, ilmenee Maanmittauslaitoksen ja Suomen Sijoitusmetsien tilastoista.

– Alkuvuonna solmittiin 800 julkista, yli 10 hehtaarin metsätilan kauppaa. Määrä on hiipunut vuosien 2019-21 huippuvauhdista, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen

EUROISSA MITATTUNA markkina kuitenkin kasvoi selvästi. Kaupan kohteina olleiden metsien markkina-arvo kasvoi 33 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna ja oli tammi-kesäkuussa 128 miljoonaa euroa.

– Kauppojen kohteena on ollut aiempaa runsaspuustoisempia tiloja, ja yleinen hintataso on jatkanut nousuaan, Viitanen avaa syitä tuntuvaan muutokseen.

Metsätilojen hintatason

muutosta kuvaava markkinahintaindeksi jatkoi nopeaa nousuaan alkuvuoden aikana, mutta nousutahti ei enää yltänyt viime vuoden lopun lukemiin. Vuonna 2021 metsätilojen hinnat nousivat 10,8 prosenttia ja vuoden 2022 alkupuoliskolla 4,0 prosenttia.

– Nopeimmin markkinahintaindeksi nousi vuoden alkupuoliskolla Lapissa (4,5 prosenttia), Väli-Suomessa (4,3) ja Etelä-Suomessa (4,2), Viitanen sanoo.

– Alkuvuoden ajalta määritettynä inflaatio on kuitenkin jo ylittänyt markkinahintatason nousuvauhdin, eli alkuvuoden osalta reaalinen hintataso on kehittynyt miinusmerkkisenä.

OSTAJIEN osuus nousi viimeisen 12 kuukauden aikana ensimmäistä kertaa yli 50 prosenttiin, kun kauppamääriä mitataan hehtaareissa ja euroissa. Kappalemäärissä mitattuna ammattimaisille ostajille päätyi 36 prosenttia metsätiloista. Ammattimaisia ostajia ovat esimerkiksi metsärahastot, sijoitus-

yhtiöt sekä ammattimaisesti hallinnoidut ja laajenevat yhteismetsät.

– Ammattimaisten markkinaosuus on kasvanut noin

kymmenellä prosentilla vuodessa. Osuus on selvästi pienin Etelä-Suomessa ja suurin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, Viitanen sanoo.

– Heidän tekemänsä kaupat painottuvat suurimpiin ja puustoisimpiin kohteisiin. Erityisen selvästi tämä korostuu Lapissa, jossa am-

mattimaisten ostajien tilat kattoivat 31,5 prosenttia tilojen määristä mutta yli 50 prosenttia markkinahinnasta.

Ostamme tukkija parruleimikoita

Kysy lisää hankintaesimiehiltämme

Eero Parkkila p. 040 540 9416

Haapajärvi - Reisjärvi - SieviLestijärvi - Toholampi - Halsua

Marko Vilppola p. 040 842 9024

Nivala - Kärsämäki - YlivieskaKannus - Kokkola

Marko Siekkinen p. 044 769 4886

Pyhäjärvi - Pihtipudas - KinnulaKivijärvi - Viitasaari

Pertti Engman p. 040 759 2532

Haapavesi - Pulkkila - PiippolaOulainen - Pyhäntä

Ari Poutiainen p. 0400 509 543

Vihanti - Ruukki - Rantsila - LiminkaTemmes - Tyrnävä - Muhos - KestiläVaala - Utajärvi

Ilpo Huovinen p. 044 769 4880

Kiuruvesi - Vieremä - Pielavesi - Iisalmi etunimi.sukunimi@hasa.fi

Suomalaista metsäosaamista 150

vuotta

Arviokirjat Kauppakirjat

Perukirjat

Testamentit Edunvalvontavaltuutus Osakassopimukset

Raimo Ahokas talousasiantuntija kaupanvahvistaja, LKV 050 597 7957 raimo.ahokas@wikli.fi WIKLI

GROUP

wikligroup.fi

Pihtipudas Mikko Niskanen p. 040 547 3761 Kärsämäki Aulis Kilpeläinen p. 040 036 3347 Reisjärvi, Nivala Jaakko Isomaa p. 040

672

Miikka Kinnunen nuorempi talousasiantuntija Kinnula 050 413 6602 miikka.kinnunen@wikli.fi

Silja Martikainen akiasiantuntija kaupanvahvistaja 040 489 5813 silja.martikainen@wikli.fi

Noin tunninmittaisessa konsertissa kuullaan Toivion yli 200-vuotiaan sellon lisäksi myös sähköselloa. Seeli Toivio on Sibelius-Akatemiasta valmistunut musiikin tohtori, joka on esiintynyt selloineen ja laulukonsertein kotimaan lisäksi laajasti ulkomailla, mm. New Yor-

kin Carnegie Hallissa, Lontoon Queen Elizabeth Hallissa ja Wienin Musikvereinissa. Jouluisessa konsertissa kuullaan joululauluja, kotimaisia klassisia lauluja (mm. Merikantoa, Sibeliusta ym.) sekä viihteellistä musiikkia selloilla ja laulaen.

TOIVIO ON monipuolinen artisti, jonka erikoisuus on soittaa ja laulaa yhtä aikaa. Hän on myös säveltäjä ja sovittaja, ja konsertissa

kuullaankin mm. tuttuja sävelmiä ja lauluja Toivion viihteellisen popahtavina sovituksina. Toivio ylsi viime Toivo Kuula -laulukilpailussa finaaliin ja voitti erikoispalkinnon; hänen oopperadebyyttinsä oli viime kesänä Wagnerin "Siegfried"-oopperan Erdan roolissa. Tervetuloa monipuoliseen konserttiin, jossa on eleganssia, joulun säihkettä ja vauhtia!

Konsertin järjestää Haapajärven kulttuuritoimi.

Haapajärvi-Seuran vuosikokouksen päätöksiä

HAAPAJÄRVI

Haapajärvi-Seura Ry:n syyskokous valitsi johtokuntaan erovuoroiset jäsenet, Erkki Leppälän ja Jarmo Erosen, edelleen jatkamaan seuran johtokunnassa. Uudeksi johtokunnan jäseneksi kokous valitsi Kimmo Niskasen. Seuran puheenjohtajaksi kokous valitsi Ilkka Heinosen. Johtokunnassa jatkavat jäseninä Leila Kopola, Hanna Nivala ja Juha Par-

tanen. Seuran sihteerinä toimii vuoden 2022 loppuun saakka Eija Paananen.

Syyskokous hyväksyi seuran talousarvion vuodelle 2023. Talousarvio päätyy lukemaan 232 400 euroa. Talousarvioon on kirjattu Haapajärven kotiseutumuseon korjaustöitä, jotka tulee tehdä museon päärakennukseen ja 1750-luvulta olevaan luhtiaittaan. Korjaukseen on varattu yhteensä 8000 euroa ja tähän on haettu 80 %:n avustus Museovirastolta.

Lemmensilta-hankkeen lopputyöt siirtyvät kesälle 2023

Haapajärven Ylipään ja Karjalahden kylien välinen Lemmensilta valmistui syyskuun alussa, mutta hankkeeseen kuuluva kevyenliikenteen polku entiseltä Ylipään koululta sillalle jäi vielä rakentamisvaiheeseen. Syksyn neuvottelujen aikana on päätetty, että polun kunnostustyöt siirretään alkukesään 2023.

Lemmensillan rakennustöiden vuoksi Ylipään koulun parkkipaikalta sillalle johtanut polku jouduttiin

leventämään ja pohjustamaan kevyeksi tieksi raskaiden nostureiden siirtoa varten. Ensi kesän aikana tie kavennetaan lupaehtojen mukaiseksi neljä metriä leveäksi poluksi. Polku tasoitetaan helpommaksi liikkumisalustaksi ja samalla myös tehdään muita maisemointitöitä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi helmikuussa 2021 yhteensä 150 000 euron määrärahan Haapajärvi-Seuralle Lemmensillan uudelleen rakentamista varten. Sillan rakentamisesta vastasi Talomyynti Huhtala Haapajärveltä ja sillan rakennustyöt ajoittuivat elokuulle 2022.

Olen kokenut neljän vuoden sisällä aikuisen tyttäreni poismenon ja oman rintasyöpäni hoitoineen. Tyttäreni ei selvinnyt edenneestä syöpäsairaudesta, mikä oli minulle äitinä lohduton kokemus. Olen muistellut häntä piirtämällä hänen lelujaan ja kuvaamalla häntä eri-ikäisenä ja eri elämänvaiheissa. Piirtäminen vaatii keskittymistä, ja sitä kautta pystyin pääsemään

hänen lähelleen ja tuntemaan hänen läsnäolonsa.

Piirtäessäni kuvia tyttärestäni tein myös pieniä omakuvia, joita varten tutkin kasvojani tarkemmin kuin normaalisti. Huomasin vanhentuneeni nopeasti. Myöhemmin huomasin rinnassani kyhmyn, joka osoittautui syöväksi. Olisinko ilman kiinnostusta omakuviin huomannut kyhmyä ajoissa?

SEURASI TUTKIMUSTEN ja hoitojen raskas aika, joka kohdallani tuotti hyvän lopputuloksen. Suhtauduin hoitoihin positiivisesti ja

otin ne - jos mahdollista - levon kannalta. Huolimatta siitä, että annoin itselleni luvan levätä, taiteilija minussa työskenteli edelleen. Kuvasin piirtäen luontoa omakuvien rinnalla. Piirtäminen oli osa paranemisprosessiani. Mitä koen juuri sillä hetkellä, kun omakuva on tekeillä? Miten hoidot - sytostaatit, säde- ja pistoshoidot - vaikuttavat ja miten kehoni reagoi niihin? Ilmassa oli toivoa ja epätoivoa.

Nyt on näyttelyn aika.

Rintalan taidenäyttely on hänen kotonaan marraskuun loppupuolella.

HAAPAJÄRVI

KULTTUURI

Seeli Toivio, lahtelainen sellovirtuoosi ja laulaja esiintyy Haapajärven kulttuurisalissa joulukuussa.

KULTTUURI

Ennakoiva ajaja säästää polttoainetta

Taloudellinen, turvallinen

ennakoiva ajo kulkevat käsikädessä.

Taloudellinen ajaminen on sujuvaa ja tehokasta ajamista. Jos liikennetilanne sallii, kannattaa ylläpitää tasaista nopeutta ja välttää pysähtymisiä. Turha kiihdyttäminen esimerkiksi liikennevalojen välillä kuluttaa polttoainetta enemmän eikä juurikaan nopeuta matkantekoa. Koko matkan keskinopeus on yleensä suurempi, kun ajaa rauhallisesti.

Moni meistä tietää, miten tutuilla reiteillä liikennevalojen rytmit toimi-

vat. Jos tiedät, että valot ovat punaisella, on turhaa kiihdyttää niihin. Jos ajat rauhallisesti, valot ehtivät vaihtua vihreiksi ja pääset jatkamaan matkaa ilman turhaa pysähdystä.

JOS AJAT edessä olevan puskurissa kiinni, et pysty ennakoimaan tulevia tilanteita. Näet vain edellä ajavan takavalot. Silloin joudut polkaisemaan jarrua jo pienestäkin jarruvalojen välähdyksestä. Liian lähellä ajaminen tekee ennakoinnista lähes mahdotonta.

– Riittävän turvavälin avulla useasti riittää vain jalan höllentäminen kaasupolkimelta, joka on huo-

mattavasti taloudellisempaa kuin jatkuva kaasu-jarru-kaasu-jarru-pumppailu, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen

LAITA VILKKU päälle ajoissa, kun lähestyt risteystä ja olet kääntymässä. Näin risteykseen toisesta suunnasta tulevat tietävät sinun kääntyvän, jolloin he voivat jatkaa matkaa pysähtymättä. Vilkun käyttö sujuvoittaa liikennettä yleisesti.

Kun lähestyt autolla suojatietä, hidasta ajoissa ja viesti esimerkiksi käden heilautuksella jalankulkijalle, että suojatien yli-

tys on hänelle turvallinen. Näin jalankulkija ehtii suojatien yli ennen kuin sinun tarvitsee pysähtyä ja pääset jatkamaan matkaasi ilman turhia jarrutuksia ja kaasutuksia.

– Moni kritisoi moikkaamisen olevan turhaa, koska lain mukaan toimimisesta ei pitäisi kiittää. Mutta käden heilautus on hyvä ajatella myös kuittauksena, että ”minä näen sinut ja huomaan, että sinä näet minut”, tarkentaa Savolainen.

– Kaikki liikenteessä tapahtuva viestintä helpottaa omaa ja muiden matkantekoa, Savolainen neuvoo.

Viisi vinkkiä taloudelliseen ajoon

1) Esilämmitä auto

2) Aja tasaisen rauhallisesti – vältä turhia kiihdytyksiä

3) Pidä riittävä turvaväli edellä ajavaan

4) Hiljennä nopeutta

5) Kerro muille aikeistasi ja tulkitse muiden viestejä

ja

Jos ajat ennakoivasti, ajat samalla myös taloudellisesti ja turvallisesti. Liikenneturva suosittelee rauhallista ajotapaa, joka antaa aikaa muun liikenteen havainnointiin ja jonka avulla säästää myös euroja.

AUTOT & LIIKENNE

Näe ja näy pimeänä vuodenaikana

Syksyinen aamu, taivaalta tihkuu vettä. Pyyhkijät liukuvat edestakaisin tuulilasissa, tie kiiltää edessä. Vastaantulevien ajoneuvojen valot iskeytyvät päin näköä. Teillä liikkuvat jalankulkijat ja pyöräilijät muuttuvat helposti näkymättömiksi.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoton varuste pimeänä vuodenaikana on heijastin. Me suomalaiset pukeudumme syksyisin ja talvisin usein itsekin pimeästi eli kokomustaan, mikä vaarantaa näkyvyyttä entisestään. Värikkäinkään ulkovaate ei tuo kuitenkaan turvaa, vaan asianmukainen heijastin tai useampi. Sujauta jokaisen ulkotakin taskuun heijastin ja etsi viimeistään nyt kaappien kätköistä myös heijastinliivit. Ne ovat oiva varuste myös autoilijalle esimerkiksi rengasrikon varalta.

TIESITKÖ, ETTÄ HEIJASTIMILLA on turvastandardit? Osta heijastin, jonka merkintä on EN 13356 tai 17353, niin varmistat, että erotut pimeäs-

sä oikeasti. Muista suojata myös lemmikkisi, jotta usein edellämme kulkevat karvakamut eivät ole vaarassa. Heijastavat tai vilkkuvat valopannat suojaavat omistajan kanssa kulkevaa lemmikkiä tehokkaasti. Paras näkyvyys saadaan yhdistämällä sekä heijastin että huomiovalo. Huomioliivi on usein turvallisin ja tehokkain keino saada myös lemmikki näkyväksi pimeässä.

MYÖS AUTOILIJAN vastuulla on huolehtia turvallisuudesta ja havainnoida ympäristöä erityisen tarkasti pimeänä vuodenaikana. Kun ajaa, kannattaa keskittyä ajamiseen, ei soittolistan valintaan tai osoitteen kirjoittamiseen navigointijärjestelmään. Ajamiseen kannattaa varata aina riittävästi aikaa, erityisesti nyt, kun ajo-olosuhteet muuttuvat talven lähestyessä haastavammiksi. Jos näkyvyys

on tiettävästi huono, vältä kiireessä ajamista.

Autoa avustajat järjestelmät tuovat autoiluun jatkuvasti lisää turvatekniikkaa, mutta usein myös liiallista turvallisuuden tunnetta. Kehittyneet järjestelmät lähettävät varoitusääniä ja jarruttavat jopa automaattisti, kun lähietäisyydelle ilmestyy liikkuva kohde kuten peura, mutta toiminnallisuus ei päde hitaassa vauhdissa esimerkiksi parkkialueella. Ei siis kannata tuudittautua siihen, että auto varottaisi automaattisesti parkkipaikalta pois peruuttaessa, kun jostakin ilmestyy äkillisesti jalankulkija tai toinen auto. Tänä syksynä niin jalankulkijat kuin autoilijatkin voi yllättää myös vähentynyt valaistus teillä, marketeissa, bensa-asemilla ja liikekeskuksissa. Silmät ovat edelleen kuskin luotettavin aisti liikenteessä. Turvallisia kilometrejä!

AUTOT & LIIKENNE

Matkantekosi on turvallisempaa, kun esilämmität auton ja varaat riittävästi aikaa auton puhdistamiseen. Liikenneturva muistuttaa, että pään kokoinen kurkistusaukko tuulilasissa ei riitä, vaan ikkunoiden tulee olla puhtaat joka suuntaan.

Autoa kannattaa esilämmittää jo silloin, kun ollaan vielä muutama aste plussan puolella.

KUVA: LIIKENNETURVA

matkan, nosta puhallintehoa ja -lämpöä. Tämä auttaa poistamaan kosteuden, kertoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Pasi Pohjonen

– Tutustu autosi sisäpuhaltimiin ja selvitä, miten ne toimivat parhaiten, Pohjonen jatkaa.

ESILÄMMITETYSSÄ

AUTOSSA on mukavampi matkustaa, kun voit ottaa paksut toppavaatteet pois päältä. Turvavyön saa kiinnitettyä oikein ja riittävän kireälle, kun välissä ei ole koko talvivarustusta.

Esilämmitys on erityisen tärkeää, kun autossa matkustaa lapsia. On turvallisempaa, jos lapsi on istuimessa ilman paksuja toppavaatteita. Vyöt pitää saada melko napakasti lapsen ympärille, ja tällöin kevyempi vaatetus on parempi.

Talvisessa kelissä ei kannata lähteä liikenteeseen kiireellä. Ennakoi lähtösi ajoissa ja huolehdi auton esilämmityksestä. Varaa aikaa myös lumen ja jään poistoon. Auton ikkunat

eivät saa olla jäisiä ja huurteisia. Pelkkä pieni kurkistusaukko tuulilasissa ei riitä. Kuljettajan pitää pystyä havainnoimaan muuta liikennettä. Muista puhdistaa myös ajovalot huolellisesti.

ESILÄMMITETTY AUTO on helpompi puhdistaa lumesta ja jäästä, kos-

ka moottori on valmiiksi lämmin ja puhaltimet antavat nopeammin lämmintä ilmaa.

– Jos autosi tuulilasit alkavat huurtumaan kesken

HYVÄ AUTON ESILÄMMITYS edistää taloudellista ajoa. Kun ulkolämpötila laskee alle viiden lämpöasteen, kannattaa auto laittaa 0,5–1 tunniksi esilämmitykseen. Lämpötilan laskiessa alle viiden pakkasasteen, kannattaa esilämmityksen aikaa lisätä 1–2 tuntiin.

AUTOT & LIIKENNE

Kukin uskontokunta järjesti erikseen oman rukouksensa rauhan puolesta.

Pyhää sotaa ei voi olla, sillä vain rauha on pyhä

- uskontojen rauhankokous Roomassa 23.-25.10.

Toisinaan uskontoja syytetään siitä, että ne aiheuttavat konflikteja tai ainakin niiden avulla pyritään perustelemaan sotia ja väkivaltaa. Roomassa lokakuun lopussa kokoontuneet eri maailmanuskontojen edustajat totesivat kuitenkin, että uskonnon käyttö sodan perusteluna tekee väkivaltaa myös itse uskonnolle ja eri tavoin uskoville ihmisille.

HAAPAJÄRVI Kari Tiirola

Katolisen Sant´Egidion järjestämän uskontojenvälisen rauhankokouksen julkilausuman kirjoittivat paavi Franciscuksen johdolla eri kristillisten kirkkokuntien edustajat, muslimit, juutalaiset ja suomalaisesta näkökulmasta hieman eksoottisempienkin uskontojen, kuten šintolaisuuden, buddhalaisuuden, hindulaisuuden ja zarathustralaisuuden edustajat.

Suomesta kokoukseen osallistuivat virallisina edustajina arkkipiispa Tapio Luoman johdolla hänen erityisavustajansa TT Juha Meriläinen sekä Haapajärven kirkkoherra Kari Tiirola, jolla on pitkäaikaiset henkilökohtaiset suhteet Sant´Egidioon. Varsinaisia kokousedustajia eri uskontokunnista oli kutsuttu mukaan vain 250, mutta Rooman uudessa kongressikeskuksessa La

Nuvolassa järjestetyssä seminaarissa oli mukana tuhansia osanottajia: koululais- ja opiskelijaryhmiä, vapaaehtoisia eri puolilta maailmaa sekä Sant´Egidion työssä mukana olevia.

KÄYNNISSÄ OLEVA SOTA Ukrainassa teki kokouksen teemasta ”Cry for Peace – Huuto rauhan puolesta” erityisen ajankohtaisen, sillä Venäjähän on käyttänyt hyvin näkyvästi myös uskonnollista retoriikkaa yrittäessään puolustaa hyökkäyssodan välttämättömyyttä. Venäjän ortodoksikirkko oli lähettänyt paikalle oman edustajansa, patriarkaatin ulkosuhteita hoitavan metropoliitta Antonin. Useat puhujat kuitenkin korostivat, että hyökkäyssodalle ei voi esittää minkäänlaisia oikeutettuja perusteluja. Erityisen voimakkaasti Venäjän hallituksen ja ortodoksikirkon toimet tuomittiin kokouksen avajaisissa, jossa puhujina olivat myös Italian presidentti Sergio Mattarella sekä Ranskan president-

ti Emmanuel Macron, joka oli saapunut varta vasten Roomaan osallistuakseen konferenssin avajaisiin. Vaikuttava oli myös ukrainalaisen Olga Makarin todistus siitä, millaista on elää pommitusten keskellä.

VENÄJÄN HYÖKKÄYS

EI kuitenkaan ollut kokouksen ainoa teema, sillä eri työpajojen puheenvuoroissa kuultiin monenlaisia ajatuksia, terveisiä ja konkreettisia esimerkkejä niin käynnissä olevista väkivaltaisuuksista eri puolilta maailmaa, pakolaisuudesta, ihmiskaupasta kuin hankkeista, joilla eri tavoin kaltoin kohdeltuja ihmisiä pyritään auttamaan. Erityisen koskettava oli beniniläisen Grégoire Ahongbonon kertomus siitä, miten hänen perustamansa järjestö kirjaimellisesti vapauttaa mielenterveysongelmista kärsiviä. Monissa Afrikan maissa mielenterveyspotilaita pelätään, joten heidät kahlehditaan puihin metallikahleilla, joissa he jou-

tuvat pysymään jopa vuosikausia ennen väistämätöntä kuolemaa. Ahongbonon järjestö on vapauttanut jo 70 000 tällaista ihmistä ja perustanut keskuksia, joissa he saavat inhimillistä kohtelua.

KOKOUS PÄÄTTYI vaikuttavasti Colosseumin ulkopuolella järjestettyyn tilaisuuteen, missä eri uskontojen edustajat vetosivat yhteisessä julkilausumassa rauhan puolesta. Sitä ennen kukin uskontokunta järjesti erikseen oman rukouksensa rauhan puolesta kunkin uskonnon perinteiden ja tapojen mukaisesti. Kristillisten kirkkojen edustajat kokoontuivat paavin johdolla Colosseumin sisäpuolelle. Aikanaan yhtenä vainojen ja väkivallan näyttämönä toiminut antiikin Rooman amfiteatteri sai nyt todistaa katolilaisten, ortodoksikristittyjen ja eri protestanttisten kirkkokuntien edustajien yhteistä rukousta. Luterilaisten puheenvuoron käytti arkkipiispa Tapio Luoma.

LOPPUPUHEENVUOROSSAAN paavi Franciscus palasi ensimmäiseen uskontojenväliseen rauhankokoukseen, joka järjestettiin paavi Johannes Paavali II:n johdolla Assisissa vuonna 1986. Paavi vetosi maailman uskontojohtajiin ja kaikkiin uskoviin, jotta he eivät vaikenisi, sillä ”rukous ja pyyntö rauhan puolesta nousee

äitien sydämistä; se on syvästi kaiverrettu pakolaisten kasvoihin, hajotettuihin perheisiin, haavoittuneisiin ja kuoleviin. Tällä rukouksella ei ole mitään maagista ominaisuutta, jolla se voisi lopettaa konfliktin, mutta sillä on kuitenkin pyhä oikeus anoa rauhaa kaikkien kärsivien nimissä. Sillä on oikeus tulla kuulluksi”.

Tietonurkka

Sant´Egidion yhteisö on Italiassa ja erityisesti katolisessa maailmassa erittäin arvostettu kristillinen palvelujärjestö, joka syntyi vuonna 1968. Yhteisö koostuu eri-ikäisistä vapaaehtoisista, jotka työskentelevät kukin omien voimiensa mukaan yhteisön soppakeittiöllä, jakavat ruokaa kaduilla, vierailevat vanhusten ja yksinäisten luona tai tekevät jotain muuta auttamistyötä esim. pakolaisten ja lasten parissa. Järjestö on myös tunnettu rauhantyöstään. Kaiken ytimessä on rukous ja kristillinen lähimmäisenrakkaus. Sant´Egidiolla on n. 50 000 vapaaehtoista yli 70:ssä maassa.

Kristittyjen rukoushetki toimitettiin paavin johdolla Colosseumilla.

Presidentti Emmanuel Macron totesi, että rauha koittaa sitten, kun Ukraina katsoo sen mahdolliseksi

Uskonnot kohtasivat Roomassa. Kirkkoherra Kari Tiirolan ja arkkipiispa Tapio Luoman välissä zarathustralaisuutta edustava Ruzbeh Hodiwala.

Marttiskan joulu

KULTTUURI Haapajärvi

Marttiskan jo perinteeksi muodostunut joulukonsertti järjestetään sunnuntaina 11.12.2022 klo 18

Haapajärven kirkossa. Tunnelmallisessa konsertissa kuullaan perinteisiä, sekä myös uudempia jouluisia lauluja.

MARTTISKAN muodostavat Katja Marttinen (laulu) sekä Seppo Estola (kitara, laulu ja perkussiot).

Ihotautia sairastavat kohtaavat epäasiallista kommentointia

Allergia-, iho- ja astmaliitto kannustaa suhtautumaan kehopositiivisesti niin omaan kuin toistenkin ihoon. Itse kunkin kehoa tulee kunnioittaa. Jokainen iho on upea ja arvokas ja jokaisella on oikeus ihorauhaan.

– Ihotautia on raskasta sairastaa ja muiden kommentit tekevät sen vielä raskaammaksi. Kun sairastava tekee kaikkensa hoitaakseen ihoaan, ja silti joku tulee kommentoimaan ikävästi tai neuvomaan, niin tuntuuhan se pahalta. Kansainvälisten tutkimusten mukaan ihotauti voi vaikuttaa heikentävästi sairastavan minäkuvaan ja itsetuntoon, kertoo allergia-, iho- ja astma-asiantuntija Katariina Ijäs Ihotaudit ovat erittäin yleisiä ja niitä tunnetaan tuhansia. Yksi yleisimmistä on atooppinen ihottuma, jota sairastaa yli miljoona suomalaista jossain vaiheessa elämäänsä.

ALLERGIA-, IHO- JA ASTMALIITTO teki kyselyn ihorauhan rikkomisesta syyskuussa eri ihotauteja

sairastavien suljetuissa vertaistukiryhmissä Facebookissa. Ryhmissä on yhteensä noin 7500 jäsentä. Heistä vastasi kyselyyn 125 henkilöä.

Kyselyyn vastanneista 89,3 prosenttia kertoi, että heidän ihorauhaansa oli rikottu. Vastanneista 94,3 prosenttia kertoi, että heitä oli tuijotettu ja heidän ihoaan oli kommentoitu. Heistä 23,8 prosenttia kertoi, että tuijottamista tapahtuu kerran kuukaudessa tai useammin. Kommentteja ihostaan oli saanut 18,5 prosenttia kerran kuukaudessa tai useammin.

Tyypillistä myös on, että ihotautia sairastavat kuulevat neuvoja ulkopuolisilta ihoonsa liittyen, miten sitä pitäisi hoitaa tai miten iho paranisi. Kyselyyn vastanneista 91 prosenttia oli saanut neuvoja. Heistä 23 prosenttia kuuli niitä kuukausittain tai useammin.

Kiusaamista ihotaudin vuoksi vastanneista oli kokenut jossakin vaiheessa elämäänsä yli puolet. 8,3 prosenttia kiusattiin kuukausittain tai useammin. Vastanneista 43,8 prosenttia kertoi, että heitä ei ole koskaan kiusattu ihon vuoksi koulussa, harrastuksissa tai työpaikalla.

Yhä useammassa lapsiperheessä joudutaan tinkimään arjen perusasioista

– Hyvä

Joulumieli -keräys tuo jouluaterian vähävaraiseen kotiin

Vähävaraisten lapsiperheiden määrä on Suomessa lisääntynyt vauhdilla. Köyhyys aiheuttaa puutetta perustarpeista ja synnyttää yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Hyvä Joulumieli -keräys ilahduttaa ruokalahjakortilla 21 000 vähävaraista lapsiperhettä.

UUTISET

Vähävaraisten lapsiperheiden määrä on kasvanut Suomessa nopeaa tahtia. Keskeisimpänä syynä on alkuvuodesta kiihtynyt asumisen ja ruuan kustannusten nousu, jonka myötä köyhyys koskettaa jo noin 30 000 uutta lasta.

Kaikkiaan noin 129 000 lasta ja nuorta joutuu päivittäin elämään minimibudjetilla. Niissä perheissä, joissa kaikki tulot on käytettävä välttämättömiin kuluihin, kasvavat menot aiheuttavat pulaa perusasioista: riittävästä ja monipuolisesta ruuasta, vaatteista ja kaikkien perheenjäsenten tarpeisiin riittävästä asumisesta.

– Punaisen Ristin ruoka-avun asiakasmäärä kasvoi jo koronaepidemian käynnistyessä, ja nyt hintojen noustessa ruokaa hakevien määrä on lisääntynyt entisestään. Kohtaamillamme perheillä on suuri huoli epävarmasta tulevaisuudesta, ja turvattomuuden tunne on yleistä. Jonoissa näkyy myös nuoria hakemassa ruokaa perheelleen. Näin ei pitäisi olla, vaan jokaiselle lapselle on pystyttävä takaamaan turvallinen lapsuus ja nuoruus, sanoo Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta

Köyhyyden välillisiä vaikutuksia, kuten yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden kokemuksia, on odotettavissa yhä useampaan perheeseen. Vähävaraisuuden vaikutukset lapsen elämään voivat näkyä vasta kuukausien ja vuosien kuluttua, sillä lapsuuden köyhyyskokemukset vaikuttavat myös itsenäistyvän nuoren terveyteen, opintopolkuun ja mahdollisuuksiin löytää paikkansa työelämässä.

LAPSIPERHEILLE ON suunnattu korotuksia sosiaaliturvaetuuksiin. Niiden rinnalle tarvitaan pitkäjänteistä panostusta perheiden palveluihin: varhaisen tuen palveluihin, mielenterveyspalveluihin ja lastensuojeluun. Vähävaraisuuden lisääntyessä palvelujen asiakkaiksi tulee kokonaan uusia perheitä.

– Pikkulapsiperheessä paras apu on lähellä ja konkreettista. Vanhemmat kaipaavat tukea, joka annetaan heidän tarpeistaan lähtöisin: heille sopivana aikana ja heille sopivassa paikassa. Osalle nuorista avunhakemisen

kynnys on liian korkea ja siksi palvelujen saavutettavuuteen on panostettava. Erityisesti mielenterveyttä tuetaan parhaiten tukemalla myös niitä yhteisöjä, joissa lapset ja nuoret elävät arkeaan, Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki toteaa.

Lisäksi lapsiperheiden perusturva on korotettava sille tasolle, että perheiden ei tarvitsisi tukeutua säännöllisesti toimeentulotukeen tai ruoka-apuun. Mitä harvempiin tukimuotoihin perheen on tukeuduttava, sitä enemmän vanhemmille jää voimia keskittyä perheen kannalta tärkeimpiin asioihin: päivittäisen arjen sujumiseen, lasten hyvinvoinnin tukemiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun.

JOULU TUO MONEEN vähävaraiseen perheeseen huolia, sillä joulun tunnelmaa tuovien jouluruokien ja lahjojen hankkiminen on monelle vanhemmalle mahdotonta.

Hyvä Joulumieli -keräyksen tavoitteena on kerätä tänä vuonna 1,5 miljoonaa euroa ja ilahduttaa 21 000 kotimaan vähävaraista lapsiperhettä 70 euron ruokalahjakortilla. Keräyksen järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhteistyössä Ylen kanssa. Keräyksen kumppaneina toimivat K-ruokakaupat, Lidl ja S-ryhmän ruokakaupat.

Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto tekevät apua tarvitsevien perheiden löytämiseksi yhteistyötä paikallisten neuvoloiden,

diakoniatyön ja sosiaalitoimen kanssa. Lahjakortti on nimensä mukaisesti lahja, eli sitä ei voi hakea.

Hyvä Joulumieli -kampanja käynnistyi 17.11. ja se jatkuu jouluaattoon asti. Keräys järjestetään nyt 26. kerran, ja vuosien varrella vähävaraisille lapsiperheille on jaettu yhteensä 337 500 lahjakorttia.

• Soittamalla keräyspuhelimeen 0600 16555 (10,01 e + pvm/mpm)

• Lähettämällä tekstiviestin:

- Lahjoita 10 € lähettämällä viesti HJM10 numeroon 16499

* Lahjoita 20 € lähettämällä viesti HJM20 numeroon 16499

* Lahjoita 30 € lähettämällä viesti HJM30 numeroon 16499

KUVA: VILLE SALMINEN / SUOMEN PUNAINEN RISTI

UUTISET

Villasukkatreeni

Villasukkajumppa on tehokas, helppo ja hauska harjoitte lumuoto. Harjoitukseen tarvitset vain villasukat sekä vähän tyhjää ja liukasta lattiatilaa. Harjoitusohjelman ensimmäinen liike on tarkoitettu kehon lämmittelyyn. Tee heiluriliikettä 30–60 sekunnin ajan niin, että syke hieman nousee ja keho lämpenee. Toista varsinaisia lihaskuntoliikkeitä 10 kertaa/ harjoite/puoli tai niin monta kuin pystyt tekemään puhtaasti. Voit toistaa liikesarjat 2–3 kertaa pitäen älillä pienen tauon.

2a

2. ASKELKYYKKY SIVULLE JA TAAKSE

1 SIVULIUKU

Lämmittely. Seiso haara-asennossa, polvet hieman koukussa. Liu’uta jalko vuorotellen ripeään tahtiin lattiaa pitkin sivulle ja takaisin keskelle. Pidä vartalo paikallaan, vain kehonpaino siirtyy tukijalalta toiselle liikkeen aikana. Jousta polvista liikkeen tahdissa kädet voivat heilua rennosti sivul ta toiselle. Jos haluat lisätehoa, voit tehdä jalanvaihdon myös pienellä hypyllä.

Seiso haara-asennossa. a) Pidä kehonpaino vasemmal la jalalla ja liu’uta oikeaa jalkaa suoraan sivulle. Kyykisty samalla vasemman jalan (tukijalan) polvesta alaspäin. Tukijalan polvi ja varpaat osoittavat suoraan eteenpäin. Pidä keskivartalo tiukkana ja liu’uta oikea jalka takaisin toisen viereen. b) Liu’uta sitten oikeaa jalkaa taaksepäin pitkin lattiaa, vasen jalka pysyy paikallaan. Tukijalan polvi koukistuu n. 90 astetta, ja polvi ja varpaat osoitta vat suoraan eteenpäin. Liu’uta oikea jalka takaisin toisen viereen. Tee sama toisella jalalla. Harjoitus ohdistuu reisi- ja pakaralihaksiin

3. VUORIKIIPEILIJÄ

Asetu punnerrusasentoon. Pidä kämmenet hartioi den alla, jalat pienessä haara-asennossa, yläselkä hieman pyöreänä (lapatuki) ja keskivartalo tiukkana. Vedä pol via vuorotahtiin kohti rintaa liu uttamalla jalkoja lattiaa pitkin. Harjoitus kohdistuu ylä- ja keskivartalon lihaksiin

5. LANTIONNOSTO JALAN OJENNUKSILLA

Asetu selinmakuulle, polvet koukussa ja jalat kapeassa haara-asennossa lattialla. Nosta lantio yläasentoon. a) Liu’uta ensin oikeaa jalkaa eteenpäin ja palauta lattiaa pitkin takaisin toisen viereen. Toista sama vasemmalla. Toista liikettävuorotellenmolemmillajaloillaPidälantiopaikallaankokoliikkeenajan

liikettä vuorotellen molemmilla jaloilla Pidä lantio paikallaan kooko liikkeen ajan b) Tee sama liike, mutta liu’uta nyt molempia jalkoja yhtä aikkaa a eteen ja takaisin alkuasentoon. Harjoitus kohdistuu takareisiin ja pakaralihakksiin n

6. VATSALIUKU

1

4. JALAN PUJOT US VATSAN ALTA

Asetu punnerrusasentoon. Pidä kämmenet hartioiden alla, jalat pienessä haara-asennossa, yläselkä hieman pyöreänä ja jännitä vatsalihaksia. Vedä oikean jalan polvea kohti vasenta kainaloa vartalon alitse jalkaa liu’uttaen. Palauta jalka lattiaa pitkin takaisin alku asentoon. Toista sama vasemmalla jalalla. Har joitus kohdistuu ylä- ja keskivartalon lihaksiin.

Villasukat käsissä. Asetu punnerrusasentoon, polvet ja varpaat lattialla. Pidä kämmenet hartioiden alla ja jännitä vatsalihaksia. Liu’uta ensin oikeaa kättä pitkälle eteen ja palauta lattiaa pitkin takaisin alku asentoon. Toista sama vasemmalla kädellä. Voit käyttää esimerkiksi tyynyä tai pyyhettä en alla. Harjoitus koh a vatsan lihaksiin

7 PUNNERRUS

Villasukat käsissä. Asetu punnerrusasentoon, polvet ja varpaat lattialla ja kädet rintakehän alla vierekkäin. Liu’uta käsiä sivulle ja punnerra samalla alas. Työnnä itsesi punnerrusasennosta ylös ja liu’uta samalla kädet yhteen rintakehän alle. Pidä keskivartalo tiukkana koko liikkeen ajan. Harjoitus kohdistuu rintalihaksiin ja ylävartalon lihaksiin

Yritätkö opastaa

ikäihmistä ”aateekoossa”

- miten auttaa digiasioissa niin, ettei kukaan hermostu

Ei ole tavatonta, että suvusta löytyy vähintään yksi sellainen digiosaaja, jonka puoleen vanhemmat ja isovanhemmat kääntyvät, kun laite herjaa erroria.

Kyse voi olla milloin tietoturvan raukeamisen vaatimista toimenpiteistä, milloin esimerkiksi digikarttapalveluihin liittyvästä osaamattomuudesta. Vaikka haasteet olisivat tietäjälle peruskauraa, opettaminen ei välttämättä ole.

lisesti ja välttää kiireen tuntua.

Ukki tuskailee jo kolmatta viikkoa sen kanssa, miten googlettaminen toimii. Koitat parhaasi mukaan selittää työpöydän kuvakkeista, välilehdistä ja osoiteriveistä, mutta yksinpuhelu tuntuu aiheuttavan enemmän sekaannusta kuin mitä se antaa vastauksia. Mikä siis avuksi?

Digiasioiden opettamisessa tärkeintä on ottaa rauhal-

Rauhallinen tahti on hyvä lähtökohta digiopastamisessa, kuten myös asian esittäminen useammalla eri tavalla. Vältä käyttämästä lyhenteitä ja teknistä termistöä, sillä muuten asioiden sisäistäminen vaikeutuu.

Ja lopuksi kannattaa, ja pitää, aina summataan käsitelty asia: kerrataan, mitä juuri tehtiin ja mitä sovittiin mahdollisesta jatkosta.

HYVÄ APU ON kuvayhteyden käyttäminen apuna,

sillä se helpottaa haasteiden selättämistä. Kuvayhteys mahdollistaa visuaalisen apuvälineen, jolla voi esimerkiksi piirtää kuvaan, että nämä kaksi piuhaa on yhdistettävä toisiinsa.

JOS JA KUN joutuu auttamaan omassa lähipiirissään muita laitehankinnoissa, ensimmäiseksi on hyvä miettiä, millaiseen käyttöön laite tulee. Onko käyttötarve vain puhelut ja viestit, vai onko tarkoitus käyttää myös mobiilipankkia tai muita digipalveluita. Kan-

nattaa kiinnittää huomiota myös laitteen käytettävyyteen: miten hyvin laite sopii käteen, miten yksinkertainen se on käyttää ja ovatko näppäimet tarpeeksi isot. Huonosti kuuleville ja senioreille on suunniteltu omia puhelimia ja päätelaitteita. Huonokuuloisille esimerkiksi ei sovi tavallinen puhelin, vaan hänelle kannattaa hankkia puhelin, jossa on puheäänen vahvistus ja tarpeeksi lujalla soiva soittoääni, sillä he eivät välttämät-

kuule tavallisessa puhelimessa kumpaakaan kunnolla.

tä

SENIORIT & DIGI

Digiasioiden opettamisessa tärkeintä on ottaa rauhallisesti.

Riittävä aktivointi ehkäisee kissan käytösongelmia. Lyhyet leikkihetket monta kertaa päivässä aktivoivat kissaa. Kuvassa Soma-kissa vaanii lelua.

KUVA: RONJA MÄÄTTÄ.

Terveen kissan häiritsevää lajityypillistä käytöstä voi hillitä aktivoinnilla

Kissan häiritsevä käyttäytyminen on usein kissan lajityypillistä käytöstä, jonka ihminen kokee ongelmaksi. Toisaalta kyse voi olla jonkin sairauden aiheuttamasta käytösmuutoksesta. Näiden eri tilanteiden erottaminen auttaa tunnistamaan, millä tavalla ongelmiin kannattaa puuttua.

valla, joka sopii myös ihmisille. Kissan kanssa kannattaa pitää lyhyitä leikkihetkiä monta kertaa päivässä.

Kaikki ihmiset ovat nukkumassa ja kissa on ainut hereillä. Se hiippailee makuuhuoneeseen ja alkaa vaania peitossa olevaa möykkyä. Kun se liikahtaa, kissa syöksyy hyökkäykseen ja upottaa hampaansa möykyn alta paljastuvaan jalkaan. Jalan omistaja nostaa kissan pois makuuhuoneesta ja sulkee oven perässään. Kissa alkaa maukua äänekkäästi ja raapii ovea saadakseen huomiota.

Yllä kuvattu käyttäytyminen on kissalle tyypillistä. Usein kuitenkin kissalle lajinomaisesta käytöksestä voi tulla omistajille ongelma ja siihen puuttumiseen kaivataan neuvoja.

AKTIVOINNILLA voi ohjata kissaa purkamaan energiaa sellaisella ta-

On täysin lajinomaista, että kissa leikkii yöllä ja nukkuu päivät, mutta kyllä kissa pystyy oppimaan ihmisen elämänrytmin ajan myötä. Siihen voi itse aktivoimalla vaikuttaa. Jos kissan antaa nukkua päivät eikä sitä leikitä, niin totta kai se on yöllä aktiivinen.

Häiriökäyttäytymisessä voi olla kyse myös siitä, että ihminen ei ymmärrä kissan eleitä. Kissa voi esimerkiksi vaikuttaa siltä, että se puree yhtäkkiä ilman syytä. Yleensä kissa on kuitenkin viestinyt ihmiselle hienovaraisilla signaaleilla ja ilmeillä, että se haluaa ihmisen lopettavan silittämisen.

Kissa saattaa esimerkiksi viestiä tahtonsa mulkaisemalla tai liikuttamalla vähän korvaa. Eleet ovat usein niin hienovaraisia, että omistaja ei niitä usein tajua.Immonen kertoo.

MUUTOKSET KÄYTÖKSESSÄ

johtuvat hyvin todennäköisesti kivusta. Tällöin käytösongelmat ratkaistaan hoitamalla taustalla oleva sairaus.

Kissa kannattaa aina viedä eläinlääkäriin, jos sen käytös poikkeaa tavallisesta. Hiekkalaatikon ulkopuolelle virtsaaminen voi olla merkki tulehduksesta tai vaikkapa nivelrikosta, jonka takia kissan on vaikeaa kavuta hiekkalaatikon reunan yli.

Joskus muutos voi olla paljon hienovaraisempikin. Jos kissa alkaa nukkumaan kaapissa, vaikka se ei ole koskaan aikaisemmin sitä tehnyt, kyseessä voi olla oire jostakin sairaudesta.

Vasta fyysisten sairauksien poissulkemisen jälkeen selvitetään, voiko muuttuneen käytöksen taustalla olla jokin olosuhteisiin liittyvä asia, joka on saanut kissan esimerkiksi stressaantumaan.

Muistilista kissan aktivointiin:

1) Kissa kaipaa paljon mahdollisuuksia vaania ja metsästää. Ruokkimisesta voi tehdä kissalle metsästyshetken esimerkiksi ripottelemalla ruokaa eri puolille kotia kissan etsittäväksi tai laittamalla ruokaa erilaisiin aktivointileluihin.

2) Kissat kaipaavat eri tasoisia tähystelypaikkoja, joista voi tarkkailla ympäristöä ja vaania. Korkeat kiipeilypuut ja esimerkiksi seinällä kulkureitteinä olevat hyllyt toimivat kissoille hyvin.

3) Kissaa kannattaa leikittää päivällä ja erityisesti illalla, jotta se nukkuu myös yöllä eikä häiritse leikkimisellään tai ääntelyllään ihmistä.

4) Leikkimisestä kannattaa tehdä kissalle toistuva rutiini.

5) Valjaissa ulkoilu aktivoi kissaa hyvin. Jos ulkoilun aloittaa, sitä pitää pystyä jatkamaan säännöllisesti. Hyvä vaihtoehto valjaissa ulkoilulle on kissan ulkotarha, joissa se voi olla itsenäisesti.

KARVAKAMUT

Suurin osa aikuisopiskelijoista suorittaa opintonsa monimuotona

Liiketalouden lehtorina JEDUssa työskentelevä Virpi Marttila: ”Opiskelijan täytyy olla valmis sitoutumaan ja opiskelemaan myös itsenäisesti”

– Tutkinto vaikuttaa palkkaan positiivisesti. Lisäksi koulutuksen aikana opiskellaan sellaisiakin asioita, joita ei arjessa tule joka päivä vastaan, mutta jotka liittyvät olennaisesti liiketoimintaan, Marttila korostaa.

Monimuoto on termi, joka nousee tasaisin väliajoin esille, kun puhutaan ammatillisesta koulutuksesta. Lyhyesti sanottuna kyse on opiskelutavasta, joka yhdistelee lähiopetusta, itsenäistä opiskelua ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Valtaosa aikuisopiskelijoista suorittaa toisen asteen ammatilliset opinnot monimuoto-opiskeluna. Näin tekee myös JEDUn Haapajärven yksikössä tammikuussa aloittava merkonomiryhmä.

Liiketalouden lehtorina JEDUssa työskentelevä Virpi Marttila kertoo, että monimuotototeutustapa sopii henkilöille, jotka ovat valmiita sitoutumaan ja opiskelemaan myös itsenäisesti.

– Aikuispuolen merkonomiopiskelijoilla on kahtena iltana viikossa lähiopetusta. Tahti on iltaopetuksesta melko vauhdikasta. Jos lähiopetustunneille ei pääse, asiat pitää opiskella itsenäisesti, että pysyy mukana. Itsenäistä opiskelua jää joka tapauksessa, vaikka pääsisi kaikille iltatunneille.

HAAPAJÄRVEN MONIMUOTORYHMISSÄ

on ollut keskimäärin parikymmentä merkonomiopiskelijaa. Opiskelu ei katso ikää, sillä skaala Marttilan vetämissä ryhmissä on ollut 19:stä 60 vuoteen. Koulutukseen hakeutuu ihmisiä myös alueellisesti laajalta säteeltä. Parhaillaan opintoja suorittavassa aikuispuolen ryhmässä on opiskelijoita Pyhäjärvi-Kalajoki-akselilta sekä Siikalatvalta ja Reisjärveltä.

– Yleensä hakijoilla on jo työkokemusta ja jokin aikaisempi tutkinto taustalla. Se ei kuitenkaan ole vaatimus, että pitää olla aikaisempi tutkinto. Moni opiskelee työn ohessa, jolloin lähiopetus iltaisin ja monimuoto toteutustapana sopivat parhaiten omaan elämäntilanteeseen.

Entä kannattaako merkonomiksi opiskella, jos on jo työpaikka kaupan alalla, mutta ei tutkintoa?

Ammatillisessa koulutuksessa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan aina jokaisen oppilaan kohdalla eli sellaista asiaa, jonka hallitsee valmiiksi, ei tarvitse opiskella uudelleen. Osaaminen todennetaan näyttöjen avulla.

– Näyttö tapahtuu käytännön työtilanteissa. Esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa arvioidaan, miten opiskelija ratkaisee asiakkaan ongelman. Myyntitilanteessa arvioidaan puolestaan, miten myyntiprosessi viedään läpi tarvekartoituksesta tuote-esittelyyn ja jälkitoimiin saakka. Yksi alaan liittyvä näyttö voi olla vaikka myymälän esillepanon toteuttaminen ja visuaalisen ilmeen ylläpitäminen, Marttila mainitsee.

MERKONOMIOPINNOT OVAT muuttuneet vuosien varrella sisällöltään hyvin joustavaksi. Jokainen opiskelija voi valita, miten paljon hän haluaa painottaa opintojaan esimerkiksi myynnin,

markkinoinnin tai taloushallinnon puolelle. – Jos opiskelijaa kiinnostaa jonkin osa-alueen opiskelu, jota meillä ei ole monimuodossa lähiopetuksena tarjolla, voidaan toteutustapa katsoa tilanteen mukaan. Esimerkiksi laskutus ja reskontra on sellainen tutkinnon osa, jonka voi tehdä osittain verkossa ja osittain työpaikalla tai kokonaan työpaikalla, jos tutkinnon perusteissa vaaditut asiat on siellä mahdollista tehdä.

Merkonomiopinnot ovat muuttuneet vuosien varrella hyvin joustaviksi.

JEDU Ari-Pekka Ojala

KUVA: ISTOCK

Taitavan neuvottelijan työkalut

– Eero Heimolinnan teos opastaa neuvottelun mestariksi

Neuvottelutaitoja vuosikymmenien ajan opettaneen Eero Heimolinnan uusi tietokirja tarjoaa työkaluja työelämän neuvottelutilanteiden tarpeisiin. Se soveltuu hyvin esimerkiksi oppikirjaksi.

KIRJALLISUUS

Neuvottelutaitoja on tarvittu yhtä kauan kuin ihminen on harjoittanut kulttuuria ja muodostanut yhteisöjä. Kyky sopia asioista on kehittynyt, jotta yhteisöt ovat voineet elää jonkinlaisessa yhteisymmärryksessä. Modernissa yhteiskunnassa neuvottelutaitojen tarve on päivittäistä jokaiselle, jonka on sovitettava omat intressinsä toisen henkilön tai toisen yhteisön pyyteiden kanssa.

NEUVOTTELU POIKKEAA tavanomaisesta keskustelusta siinä, että neuvottelulla tulee aina olla tavoite: sopimus. Se edellyttää myöntymistä vähintään yhteen ”vastapuolen” ehdotukseen. Tätä taitoa voi opetella, ja Eero Heimolinna

näyttää tässä teoksessa, kuinka kehittää neuvottelutaitojaan ja millaisia strategioita ja taktiikoita erilaisissa neuvottelutilanteissa on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön. Runsaiden esimerkkien ja tarinoiden konkretisoimat opit kirjoittaja on poiminut paitsi omasta kokemusmaailmastaan myös tunnetuilta suomalaisilta vaikuttajilta Martti Ahtisaaresta Risto Siilasmaahan Pekka Haavistoon

Taitavan neuvottelijan työkalut on laajin suomenkielinen tästä aiheesta kirjoitettu teos.

Eero Heimolinna (s. 1949) on opettanut neuvottelutaitoja vuosikymmenien ajan, muun muassa Helsingin yliopistossa, sekä toiminut neuvottelijana työmarkkinoilla. Koulutukseltaan hän on juristi.

Ennen kaikki oli paremmin

Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, pääskysestä ei päivääkään. Tiltaltit liruttelivat pihapiirin metsässä, kottaraisille touhusin jo kevättalvella puhtaat pesäpöntöt ja sitten lopulta tulivat ne iloiset räystäs- ja haarapääskyt. Haarapääskyt pesivät ladoissa ylimpien parrujen päällä, pesintää ei häiritty, vaikka poikasena oli mukava ladossa muulloin kiipeillä. Räystäspääskyjä kävi sääliksi, kun kotini pihapiirissä ei ollut tarpeeksi savista maata, että pääskyt olisivat saaneet tehtyä räystäiden alle tarpeeksi kestäviä pesiä. Osa pesistä kesti seuraavaan vuoteen, mutta aika moni putosi alas jo kesken pesinnän.

ENNEN KAIKKI OLI paremmin, eivät pesi enää pääskyt hiljentyneen lapsuuden kotini maisemissa. Siis miksi eivät pesi?

Lapsuuden kotini maatila oli pieni lypsykarjatila. Lehmät tuottavat sivutuotteenaan lantaa, joka joskus kyllä lannanluonnin lomassa tuntui pikkupojasta jopa lehmien päätuotteelta! Lantakasa elätti kärpäsiä, pääskyjen

ruokaa. Lehmät laidunsivat kesäaikaan ja samalla rikkoivat nurmenpintaa sorkillaan, varsinkin juomapaikkojen läheltä. Rikkoontuneesta ja märästä maasta pääskyt kävivät hakemassa materiaalia pesiinsä. Mitä savipitoisempaa maa oli, sitä kestävämpi materiaali siitä tuli pääskyn sylkeen sekoittuneena. Myös kottaraisille laidunalueet olivat oivallinen ruokavarasto, matoineen, toukkineen ja erilaisine kuoriaisineen.

Lypsykarjan hoito loppui kotitilallani 1990-luvun alussa. Kesti muutamia vuosia, ja niin loppui myös lapsuudestani tuttujen muuttolintujen tulo. Ei metsittyvillä pelloilla enää ollut ravintoa ja materiaalia kottaraisille ja pääskyille.

NYT PUHUTAAN LUONNON monipuolistamisesta ja ennaltamisesta. Oikein EU:n arvovaltainen raati haluaa ennallistaa luontomme vuoteen 1952. Joopa joo, ei muuta kuin rysselistä muutama herra ja siinä sivussa vaikkapa rouva ja ehkä myös narri ennallistamaan lapsuuden kotini

pihapiiriä. Kyllä innolla odotan, kun vanhaan navettaan marssii arvon herraa ja rouvaa aamulypsylle, käsin pitää lehmät lypsää, lantaa pitää talikolla nakella pienestä luukusta korkean lantapatterin huipulle ja vielä pitäisi lehmille jaksaa heinät ja jauhot ruokintapöydälle laittaa.

kunnan elätti”. Hetkessä unohtui 1940-luvun sodanjälkeiset kriisivuodet. Jostain piti saada kasvavalle, nuorelle ja nälkäiselle kansalle ruokaa ja työtä. Maatiloilta saatiin molempia, mutta kohta tultiin syyttämään liikatuotannosta. Tai niin kuin itse jouduin vastaamaan 1980-luvulta lähtien väitteisiin: ”Ei Suomessa tarvita omaa maataloutta ja ruuantuotantoa, kyllä maailmanmarkkinoilta saadaan paljon halvemmalla samaa ruokaa!”

parempaankin olisi pystytty, jos täystyöllistetty työpäivä vain sen olisi sallinut.

Ennen kaikki oli hyvin, mutta tänään vielä paremmin, kun vain kiikkutuolien idealistit pysyisivät pirtin perillä tuoleissaan ja antaisivat meidän nykypolven yrittää ja tehdä työtä, myös luonnon suojelemiseksi.

KYLLÄ ENNEN OLI kaikki paremmin, ei siinä lypsynlomassa paljon ehtinyt Eurooppa-asioita miettiä, raskasta työtä piti tehdä, että edes jonkinlaisen elannon sai. Maat ilalla palkaksi sai 1960-luvulta lähtien maineen rasvavuorten kasvattajana ja haukkumanimen ”yhteis-

Nyt äkisti hamutaan takaisin vuoteen 1952, halutaan takaisin suomalainen ruokahuolto, halutaan ennallistaa! On tämä kummallista maailmanmenoa, meno on ihan yhtä paljon eteenpäin suuntautuvaa kuin vanhan vaarin kiikkutuolissa, keinahdus otetaan eteenpäin ja sitten kohta taaksepäin, ja samaa jatketaan päivästä toiseen.

LAPSUUDEN KODISSANI kunnioitettiin luontoa, luonto tuotti elannon. Kyllä siellä osattiin luontoa hoitaa, mutta toki

Ilkka Heinonen Pieni Kulkija 27

Korvien soiminen vaivaa monia

Korvien soimista eli tinnitusta esiintyy joskus kaikilla, ja 15 prosentilla suomalaisista se on jatkuvaa. Kuuloliitto toteutti keväällä 2022 kyselyn, jolla haluttiin selvittää millaisia keinoja ihmiset ovat löytäneet vähentääkseen tinnituksen häiritsevyyttä. Kyselyyn vastasi 1013 ihmistä, joista 41 % kertoi hakeneensa tinnitukseen apua. Apua hakeneista72 % kertoi saaneensa vain vähän tai ei lainkaan apua. Moni ei edes yritä hakea tinnitukseen apua, koska elää siinä käsityksessä, ettei mikään auta.

KUULOLIITON TOIMINNANJOHTAJA Sanna Kaijanen muistuttaa, ettei näin ole.

– Tämä harhaluulo on elänyt osin myös terveydenhuollossa ja moni tinni-

tuksesta kärsivä on kokenut jäävänsä yksin. Itse tinnitusääntä ei usein voidakaan poistaa, mutta sen häiritsevyyteen voidaan vaikuttaa tunnistamalla sitä lisäävät ja vähentävät asiat. Kyselyssämme stressi nousi vahvasti esille tinnitusta pahentavana tekijänä. Helpotusta taas voivat tuoda esimerkiksi musiikki, luonto ja liikunta. Keskeistä on löytää itselle sopivat keinot, Kaijanen painottaa.

JOS KORVIEN SOIMINEN vaivaa, on tärkeää hakeutua korvalääkärin tutkimuksiin. Vain harvoissa tapauksissa tinnitus johtuu sairaudesta. Tinnitus lisääntyy yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä, ja se liittyy usein ikäkuuloon. Se ei kuitenkaan ole vain ikäihmisten vaiva. Nuorten tinnitusoireet ovat viime vuosina lisääntyneet muun muassa kuulokekuun-

telun takia. Työikäisten keskuudessa tinnitusta on erityisesti musiikin parissa toimivilla henkilöillä.

On tärkeää muistaa, ettei tinnitusääni itsessään ole vaarallinen. Häiritsevyyden aiheuttaa aivojemme virheellinen tulkinta sen vaarallisuudesta. Siksi tinnituksen häiritsevyyteen voidaan vaikuttaa myös terapialla, jolla tätä aivojen tulkintaa pyritään muuttamaan.

Kateus

On helppoa kadehtia toista. On aina kauniimpia, laihempia, rikkaampia, menestyksekkäämpiä, onnellisempia ihmisiä. Luettelo on pitkä, sillä kateudelle ei ole rajaa.

MITÄ TUO KATEUS sitten oikeammin on? Se on sitä mitä kokee toisella olevan mutta itseltä puuttuu. Haluaisimme olla samaa, mutta emme osaa tai pysty tai uskalla, syitä on monia. Mutta elämä ei ole musta-valkoista, siinä on harmaan eri sävytkin. Emme voi tietää mitä tuo kauniimpi, laihempi, rikkaampi kantaa sisimmässään. Näemme vain sen kateuden kohteen. Ulkoisia puitteita on helppo kadehtia, sillä ne näkyvät ihmisestä päälle päin. Mutta kadehdimmeko jos joku on auttavaisempi tai vaikka nöyrempi? Emme, koska ne ovat hyviä ominaisuuksia ja edustavat pehmeitä arvoja. No, ehkä joku onneton saattaa kahdehtia niitäkin. Kateus vie kalatkin vedestä, sanotaan. Se on totta, sillä kateellinen lopulta satuttaa vain itseään ja saa itselleen pahan olon, jota levittää sitten muihinkin.

PALATAKSENI VIELÄ SIIHEN, mitä ihminen voi kantaa sisällään niin, ettei kateellinen tiedä siitä yhtään mitään: Se

nakertava

voi olla paljon rikki menneitä ruukkuja, sirpaleita jotka on pala palalta koottu jälleen kerran ehyeksi. Aina on sattunut ja moni asia satuttaa, mutta emme vain huomaa tai tule ajatelleeksi kovin usein ihmisen sisintä puolta, sillä monet eivät aisti sydämellään vaan muilla aisteillaan. Vähenisikö kateutemme, jos tietäisimme mitä tuo ihminen on läpi käynyt ja joutunut elämänpolullaan kohtaamaan, ja alkaisimme nähdä ettei ole ollut helppo hänenkään taipaleensa.

JOKAISEN ELÄMÄÄN mahtuu paljon hetkiä joita emme näe emmekä tiedä. Kun ihmiseen tutustuu paremmin alkaa silmät avautua ja kateuskin hellittää; eihän ne asiat olleetkaan niin loistavia kuin luulimme. Luulo ei ole tiedon väärti. Uskalletaan olla rohkeasti oma itsemme ja unohdetaan koko kateus, sillä se on yksi ihmisen suurimmista perisynneistä. Iloitaan niistä asioista mitä omassa elämässä on hyvin, eikä verrata elämäämme muiden elämään. Jokaisella on omat ristinsä kannettavana, toisella raskaammat, toisella hiukan kevyemmät, sillä toisinaan elämä antaa ja toisinaan taas vie.

skooppi

by Madame Mystique by Madame

KAURIS 23.12.-21.1. Loppuvuonna nautit elämyksistä, joita saatkin kokea runsaasti. Nyt on korkea aika unohtaa suorittaminen ja keskittyä nauttimaan tulevista tapahtumista. Tällä jaksolla saatat kohdata jopa elämäsi rakkauden, joka sekoittaa turvallisen arkesi kertaheitolla.

VESIMIES 22.1.-19.2. Ihmissuhteissasi vallitsee nyt kepeys ja työsarallakin kaikki tuntuu onnistuvan loistavasti. Tällaiseen helppouteen saattaa piiloutua kuitenkin pinnallisuus, joten sinun tulee pyrkiä maadoittamaan itsesi mieluisilla harrastuksilla.

KALAT 20.2.-20.3. Olet väsynyt taistelemaan oikeudenmukaisuuden puolesta. Näet paljon vääryyksiä ympärilläsi, etkä onnistu niitä

poistamaan, vaikka kuinka yrität. Muistathan, että sinä et voi vaikuttaa kaikkeen, vaikka haluaisitkin. Joskus on vain parempi tyytyä puolivillaiseen ratkaisuun.

OINAS 21.3.-20.4. Reipas rahankäyttösi alkaa nyt olla tien päässä. Maksamattomia laskuja on jo kasaantunut ja velkojat ovat jo soitelleetkin sinulle. Älä anna asioiden luisua enää yhtään pitemmälle, vaan tartu härkää sarvista ja ala selvittelemään ongelmat. Vuoden loppuun olet jo isoimmat rahahuolesi selättänyt.

HÄRKÄ 21.4.-20.5. Ihana pikkujoulukausi on käsillä ja oletkin jo muutamat pippalot viettänyt. Olet haluttu vieras monissa juhlissa ja vastakkainen sukupuoli on nyt sinusta kiinnostunut. Ihmissuhde asiat ko-

rostuvatkin tällä jaksolla. Pidä kuitenkin jalat maassa, mutta nauti silti saamastasi huomiosta.

KAKSOSET 21.5.-21.6. Ihmissuhderintamalla asiat ovat nyt hieman mutkistuneet. Impulsiivisena ja tarmokkaana henkilönä kaikki eivät tahdo pysyä perässäsi ja se saattaa aiheuttaa sekaannusta. Kaikki kuitenkin järjestyy jouluun mennessä.

RAPU 22.6.-22.7. Olet saanut tavoittelemasi projektin hoidettavaksesi. Kohtaat kovaa vääntöä asioiden suhteen, mutta ilmiömäisillä johtajan taidoillasi viet projektin kunnialla loppuun ja saat suurta kiitosta asioiden hyvästä hoidosta.

LEIJONA 23.7.-22.8. Olet jouluihminen täydellä sydämellä. Kotisi on jo saanut ri-

pauksen jouluisia yksityiskohtia ja tahti vain kiihtyy joulua kohti. Lämminsydämisenä ihmisenä nautit läheisten seurasta, hyvästä ruuasta ja kodin tunnelmasta jo hyvissä ajoin ennen varsinaista joulua. Jotain yllättävääkin on sinulle luvassa ja se tulee olemaan kiva asia.

NEITSYT 23.8.-22.9. Sinulla on lähes taianomainen kyky saada asiat menemään haluamallasi tavalla. Elämäsi onkin ollut helppoa tähän asti ja olet välttynyt suuremmilta ongelmilta. Varaudu kuitenkin muutokseen, sillä näyttäisi, että tällä jaksolla kaikki asiat eivät menekään suunnitelmiesi mukaan.

VAAKA 23.9.-23.10. Sinulla on useita ystäviä jopa lapsuusajoilta asti. Oletkin saanut heiltä tukea ja tur-

vaa tiukoissakin paikoissa. Tulevaisuudessa tosi ystävyys tullaan punnitsemaan, kun kohtaat odottamattomia vaikeuksia.

SKORPIONI 24.10.22.11 . Olet hieman haparoinut elämässäsi ja tavoitteet ovat välillä olleet kadoksissa. Pysähdy miettimään asioita ja visioi tulevaisuutesi uudelleen. Saat hyvin pian uuden otteen elämääsi ja asiat lähtee luistamaan oikealla tavalla.

JOUSIMIES 23.11.22.12. Vuoden aikana on ollut isoja haasteita, mutta olet selviytynyt niistä hyvin. Tiedät, mihin rahkeesi riittävät ja olet osannut jakaa voimavarasi loistavasti. Jatka samalla periksiantamattomalla tiellä, niin selviydyt voittajana elämän haasteista.

tuo ihmismieltä

syöpäläinen Minna Kallunki

Tinnituksen yleisyydestä huolimatta siihen liitetään yhä monia virheellisiä uskomuksia, kuten ettei sille voida tehdä mitään.

Järjestöjen syyskahvit to 24.11.2022 klo 13.00 lukion kansankynttiläsalissa.

Järj. Haapajärven kaupunki. Back to the Nature taidenäyttely ke 30.11.2022 saakka Haapajärven kirjastossa. Taidenäyttelyssä on esillä Peter Howen maalauksia ja Kauko Olkkolan valokuvia.

Kokemuksia, Saimi Kaarina Rintalan taidenäyttely ke 30.11. klo 18.00 saakka Saimi Rintalan kotona, os. Isokatu 20, 85800 Haapajärvi.

Haapajärven Joulunavaus la 26.11. Haapajärven torilla ja Kauppakulman alueella. Katso ilmoitus sivulta 16.

Seeli Toivion konsertti Kohti Joulua, sellot soi! ma 5.12.2022 klo 18.00.

Konsertti kutsuu viettämään itsenäisyyspäivän aattoa suomalaisen musiikin ja joululaulujen parissa. Itsenäisyyspäivän tapahtumat Haapajärvellä: Juhlajumalanpalvelus kirkossa klo 10.00. Käynti sankarihaudoilla ja seppeleenlasku. Itsenäisyyspäivän juhla rauhanyhdistyksellä klo 11.45, Tiitonrannantie 60, Haapajärvi. Kahvi- ja teetarjoilu alkaa klo 11.00. Tumma puku, suuret kunniamerkit. Partiolaisten soihtukulkue klo 18.00. Lähtö seurakuntakodilta.

Paikallista PukinkonttiinBonusperjantai 9.12. Haapajärvellä.

Mukana olevat yritykset tunnistat ulkotulista.

Marttiskan Joulu su 11.12.2022 klo 18.00 Haapajärven kirkossa. Tunnelmallinen Marttiskan Joulu -konsertti idyllisessä Haapajärven kirkossa, tarjoilee vanhoja ja uusia jouluisia lauluja.

Joulupolku ma 12.12. klo 17-19 keskustan alueella. Tapahtumassa on erilaisia toimintapisteitä, joita voi suorittaa yhdessä tai yksin. Kirjastolta voi hakea kartan, mihin on merkattu kaikki toimintapisteet. Ohjelmassa on mm. erilaiset tarkkaavaisuutta vaativat tehtävät.

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA:

Adventin ja joulun virsien ja laulujen toivelauluilta su 27.11. klo 18.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Kauneimmat joululaulut Tiitonranta, Rauhanyhdistyksellä Ti 29.11.2022 klo 18.30, Kansainväliset joululaulut Seurakuntakodissa ke 07.12.2022 klo 19.00, Kuusaan Eurolassa pe 09.12.2022 klo 19.00, Kumisevan entisellä koululla su 11.12.2022 klo 13.00, Siiponkosken joki- ja kyläkeskuksessa ti 13.12.2022 klo 18.30, Karjalahdella Kiurun rannalla ke 14.12.2022 klo 18.00 (ulkoilmatilaisuus).

TAPAHTUMAKALENTERI TOTEUTETTU YHTEISTYÖSSÄ:

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA

SYYSKOKOUS

lauantaina 10.12.2022 klo 16.00 Sinikan Lounaspalvelussa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Jouluruokai lun vuoksi ilmoittautumiset 3.12. mennessä Maurille p. 050 5585 857

Tervetuloa! Hallitus

te, Apteekki, Sarjanoja Ilkka, Sariola Anna.

1) Kaksi perkolaattoria (kahvinkeittimet, 80 kuppia ja 100 kuppia) Vuokrahinta 25 euroa/kerta/keitin. Palautus pestynä.

2) Rakennustelineet Altrex 5400 - työlavan leveys 0,75 m, pituus 3,05 m. - suurin työskentelykorkeus 3,5 m + kaide - suurin lavakuorma 250 kg, isot pyörät Vuokrahinta ma-pe 30 euroa/vrk, viikonloppu 60 euroa. Yksi viikko 130 euroa.

3) Koottavat puupenkit (istumapaikkoja n. 500) Vuokrahinta 60 euroa/vrk, museolta noudettuna ja palautettuna.

4) Pöytiä 5 kpl. Vuokrahinta 10 euroa kpl/vrk.