Maaselän Extra nro 10/2022

Renkaanvaihtosarja

Renkaanvaihtosetti

Akkukonesarja

Honkienhuminaa Honkien

Kastemato

Herään joka aamu puoli kuudelta. Haluan herätä verkkaisesti uuteen aamuun. Ei mitään kiirettä, hiukan venyttelyä ja aamutoimiin. Hampaiden pesun jälkeen ulkovaatteet päälle ja innokkaan Lumi koiran kanssa aamulenkille. Tänä aamuna sateen enteet tuntuivat painostavina ilmassa. Sataakohan kohta lunta, räntää vai vettä…

OLEN AAMUVIRKKU. Kello 14 jälkeen aivot pitäisi laittaa narikkaan, mikäli eläkeläisen tarvitsee niin tehdä. Kun palasimme sisälle, komensin Lumin suoraan pesuhuoneeseen. Täytin pinkin värisen ammeen vedellä. Pesin Lumin tassut, vatsan ja takapuolen. Aamutarpeet tuli matkan varrella tehtyä, kuten lähes joka aamu. Lumi piti olostaan lämpimässä vedessä ja haukahti tyytyväisenä, kun kuivasin sen. Lumi tassutteli pyyhe selässään keittiöön. Oli aamupalan aika.

Haluan juoda aamukahvini rauhassa sanomalehteä lukien. Digilehti? Kiitos ei. Olen tapojeni orja. Suljen uutisten jälkeen television. Sieltä tulee kuitenkin kohta joku vähä-älyinen amerikkalainen sarjaohjelma.

SADEPÄIVÄ. Aloitan sveitsiläisen kirjailija Dickerin 800 sivuisen järkäleen: Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Kun luen, olen sosiaalinen kuin kastemato. Mielestäni kirjan ensimmäinen luku on aina tärkein. Jos en pidä siitä, jätän kirjan kesken. Tämä kirja ahmaisi minut sisäänsä heti alkusivuilta. Se suorastaan singahti tietoisuuteeni.

Etsin usein hyvän tarinan lisäksi juoksuportaita tunnistettavaan tai edes mahdolliseen maailmaan. Kaunokirjallisudelle ei kuitenkaan saa asettaa totuuden vaatimuksia, vaikka välillä vähän ihmettelen kirjailijan vapautta.

Illalla lämmitän saunan. Istun kasvot kiukaaseen päin. Sihahdus! Heitän vettä kiukaalle ja ajatus liitää kuin naurulokin kirkaisu sinessä. Olipa tarina totta tai pohjattoman säkin täytettä, minä uskon kaiken: kunhan maailma ei tästä enää pahene.

Pikku-Risto istui koulunpenkillä. Opettaja kysyi

– Risto, luettele viisi asiaa, joissa on maitoa.

– Jäätelö, juusto, voi ja kaksi lehmää, Risto vastasi.

****

Konsta kyseli kavereiltaan:

– Miksi sarvikuonolla on sarvi?

Ville vilkaisi kaveriaan ja totesi:

– No mieti nyt! Muutenhan sen nimi olisi vain kuono.

****

Äiti puisteli päätään katsellessaan poikansa todistusta.

– Naapurin Janikin menestyy koulussa paremmin. Mistähän se johtuu?

– Sillä on kuulemma lahjakkaat vanhemmat, poika tuumi.

****

– Opettaja! Mitä minä olen tänään oppinut, Tero kyseli.

– Miksi ihmeessä sinä sitä minulta kysyt?

– No kun ne tahtovat kotona aina tietää.

****

Mummo kertoi lapsenlapselleen Venlalle kymmenestä käskystä ja kehotti tätä miettimään, tuleeko mieleen sääntö, jota heillä kotona noudatetaan, mutta joka ei kuulu tähän luetteloon. Pitkän hiljaisuuden jälkeen Venla totesi:

– Älä koske kaukosäätimeen.

****

Ovikello soi. Talon isäntä menee avaamaan oven. Siellä seisoo vieras mies.

– Meillä on keräys uuden uimahallin hankkimiseksi. Kai tekin haluatte olla siinä mukana?

– Ilman muuta! Olkaa hyvä ja odottakaa hetki, haen

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ/

teille ämpärillisen vettä, isäntä vastasi.

****

Repe ja Arska istuivat puiston penkillä ja miettivät, mikä olisi ollut heidän elämänsä jännittävin hetki.

– Kun isoisä ajoi parran pois, tuumi Repe.

– Mikäs siitä nyt niin jännittävän teki? Arska kysyi.

– Minä huomasin, että hän olikin isoäiti, Repe vastasi.

****

– Minkä takia minun täytyy pitää kieltäni ulkona silloinkin, kun te kirjoitatte reseptiä, puhelias potilas kyseli lääkäriltä.

– Jotta täällä olisi edes hetki hiljaista!

****

– Vaimoni muistuttaa puoliksi koiraa ja puoliksi arkeologia, mies valitteli kaverilleen.

– Miten niin?

– No, jos se ei hauku, niin sitten se kaivelee menneitä.

****

Liikkuvan poliisin auto ajoi syysliukkaalla kelillä tieltä ja törmäsi puuhun. Vänkärinä istunut konstaapeli totesi kaverilleen:

– Näin nopeasti ei ikinä ennen ole oltu onnettomuuspaikalla.

****

Kaksi englantilaista lordia tapaa toisensa pitkästä aikaa.

– Mitä kuuluu?

– Huonoa, huonoa. Rahat ovat lopussa.

– Samoin. Minun oli jopa pakko myydä linnan vanha kummitus kummitusjunaan.

****

Opiskelija lähetti kirjeen sedälleen Laihialle:

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Seutukunnallinen

KUSTANTAJA: HPJ-SEURA

Siht. Eija Paananen

eija.paananen@haapajarviseura.fi

JAKELU

Jakelu Heikkinen

”Rakas setä. Vieläkö elät vai oletko jo kuollut? Jos elät, niin lähetä minulle vähän rahaa, jotta voin jatkaa opintojani.”

Setä lähetti heti kirjeen: ”Rakas veljenpoikani. Olen kuollut jo kauan sitten. Setäsi.”

****

Joitakin vuosikymmeniä sitten Suomi, Ruotsi ja Norja kilpailivat siitä, kenellä on viisain eläin.

Norjalaiset sanoivat, että heillä on niin viisas kissa, että se osaa viheltää.

Ruotsalaiset sanoivat, että heillä on niin viisas koira, että se hakee lehden postilaatikosta.

Suomalaiset sanoivat:

– Meillä on niin viisas sorsa, että se on pääministerinä!

****

Repe oli hankkinut apinan, mutta hän ei tiennyt, mitä sillä tekisi. Kun hän tuli kotiin, hän kysyi naapuriltaan: – Mitä tälle apinalle pitäisi tehdä?

– Vie se Korkeasaareen, naapuri vastasi. Seuraavana päivänä Repe tuli taas apinansa kanssa kotiin. Naapuri näki tämän ja huusi aidan takaa: – Etkö vienytkään sitä eläintarhaan?

– Vein vein. Ja huomenna mennään Linnanmäelle!

****

Pikku-Kallen iltarukous.

– Anna hyvä kalajumala isille huomenna paljon kalaa, ettei sen aina tarvitse valehdella.

****

– Onko teidän perheessänne tapana lukea ruokarukous ennen ateriaa, kysyi pastori Teijolta pyhäkoulussa.

– Ei meidän tarvitse. Äiti osaa laittaa hirveän hyvää ruokaa.

Marketta Kotiniemi p. 0400 885 079 marketta@maaselanextra.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

0400

jyri@jakeluheikkinen.fi

JAKELUMÄÄRÄ

kpl.

LEVIKKIALUE

Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Pihtipudas, Nivala ja Kärsämäki.

Janne Kallunki p. 0400 885 838 janne@maaselanextra.fi

OSOITE

Kustaa Vaasankatu 2-4 B1 (2. krs.) 85800 Haapajärvi

Käsikirjoitusten ja ilmoitusten on oltava konttorissamme viimeistään ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12.00 mennessä.

Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän julkaisuajan ilmoittajalle aiheuttamasta vahingosta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä.

Lehtosaarelle kahden kuukauden pesti hyvinvointijohtajana

Kuonanoja ilmoitti, ettei hän ota virkaa vastaan.

PYHÄJÄRVI

Jouko Lassila

Pyhäjärven kaupunginvaltuuston elokuun lopulla tekemä virkanimitys uudesta hyvinvointijohtajasta raukesi tuoreeltaan, ja valinta joudutaan uusimaan. Virkaan valittu Pauliina

Hyvinvointijohtajan virka on niin tärkeä, että kaupunginhallitus etsi tehtävään määräaikaisen hyvinvointijohtajan loka- ja marraskuun ajaksi. Hän on KM Jukka Lehtosaari, joka on antanut suostumuksensa tehtävän hoitoon.

Nuoret toivovat vesihyppytornia Ronkaalaan

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

Kaupungin nuorisovaltuuston edustaja Leevi Sippola jätti kaupungille aloitteen vesihyppytornin rakentamisesta Ronkaalan uimarannan läheisyyteen.

– Nuorisovaltuusto uskoo, että tällaiselle hyppytornille tulisi runsaasti käyttöä etenkin nuorten keskuudessa ja toimisihan se myös vetovoimatekijänä. Nuorisovaltuusto on halukas ja valmis osallistumaan hyppytornin yksityiskohtien päättämiseen, luvataan nuorisovaltuuston tekemässä aloitteessa.

Musiikkioppilaiden määrä palautetaan ennalleen

KÄRSÄMÄKI

Kärsämäkisten lasten ja nuorten mahdollisuus päästä musiikkiopiston oppilaaksi paranee. Opetustoimen lautakunta päätti nostaa kärsämäkisille korvamerkittyjen oppilaspaikojen määrän 15:stä 25:een lukuvuon-

na 2023-2024. Parhaina vuosina Jokilaaksojen musiikkiopistossa on ollut tuo 25 kärsämäkistä oppilasta.

Oppilaspaikkojen lisäämiselle on ollut painetta, sillä varsinkin soitinoppilaiden paikoille on jonotettu. Tänä vuonna yhden oppilaspaikan laskennallinen hinta Jokilaaksojen musiikkiopistossa on 1 555 euroa.

Kunta löysi kohteet lahjoitusvaroille

PIHTIPUDAS

Jouko Lassila

Pihtiputaan kunta vastaanotti elokuussa 155 000 euron testamenttilahjoituksen edesmenneeltä kuntalaiseltaan. Lahjoitus tehtiin legaattina eli pesänjaon lakiosien ulkopuolisena. Testamentin määräys oli, että lahjoitus käytetään lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi.

Sivistystoimen toimialajohtaja kyseli alaisiltaan yksiköiden johtajilta

toiveita varojen käytöstä ja esittää niistä tehtyä listaa kunnanhallitukselle. Rahaa niihin menisi noin 130 000 euroa.

Listalle pääsivät kirjaston olohuoneeseen tehtävä lastenosasto, Putaanvirran koulun ulkopelien pelaamiseen tarkoitettu miniareena, alakoululaisten konsertti, elokuvatai teatteriesitys, kahden sähkötoimisen muksubussin eli kuljetuspyörän hankinta varhaiskasvatukseen, opiskelijastipendit ja ikääntyvien liikkujien kurssimaksujen maksaminen.

Luvallisia graffitiseiniä Ylivieskaan

Kuntalaiskyselyssä moni esitti graffitiseinien pystyttämistä Ylivieskan keskustaan. Esityksiä kannattivat kaupunginjohtaja

Maria Sorvisto ja perussuomalaisten valtuustoryhmä, joten ajatus vietiin toteutusvaiheeseen. Taka-ajatuksena on, että luvallisilla seinillä vähennetään rakennusten ja rakenteiden töhrimistä tägeillä ja luvattomilla graffiteilla. Valtuustoaloite eteni tekniseen lautakuntaan ja edelleen kaupunginhallitukseen, joka syyskuun ko-

kouksessa hyväksyi graffitiseiniä koskevan päätöksen.

Melenderin aukiolla on kaksi levypintaista kolmiota graffiteille ja Kotkatien puiston parkourseinää saa käyttää graffi timaalauksille. Uutta graffitipintaa saadaan liikuntakeskuksen skeittiparkin lähelle ja uutta etsitään. Aloite palaa tiedoksiantona valtuustolle.

Kylille paremmin

laturahaa

PYHÄJÄRVI Jouko Lassila

Pyhäjärven tekninen lautakunta päätti korottaa kylille maksettavan latujen kunnossapitorahan vuotuisesta 170 eurosta 340 euroon. Rahat käytetään polltoaineiden hankintaan. Lisäksi kaupunki vastaa talvikautena yhdestä latupohjien kunnostuksesta per kylä sovittuna ajankohtana.

Kaupunki vastaa lisäksi vakituisesti Pellikan, Tepinlenkin, väliladun, Honkavuoren ja Ruotasen laduista sekä tekee ladut koulun ja päiväkodin pihaan.

Eskarilaisten kuljetukset pysyvät entisellään

Nivalan kaupunginvaltuustossa jätettiin elokuussa kaksi aloitetta, joissa haluttiin kehittää eskarilaisten ja pienten koululaisten koulumatkoja. Ongelmia on esimerkiksi kyytien odotusajoissa, turvattomuudessa ja siinä, ettei kyytiin nousu-

paikka aina näy lapsen kotiin saakka. Kaupungin opetuslautakunta ei lähde esittämään kyydityksiin muutoksia kesken sopimuskauden, joka kahden käytetyn liikennöitsijän osalta kestää ensi vuoden heinäkuun loppuun saakka. Vanhempien ja lasten huoli koulumatkoista luvataan kuitenkin ottaa paremmin huomioon seuraavaa sopimuskautta valmistellessa.

Jouko Lassila

NIVALA Jouko Lassila

YLIVIESKA Jouko Lassila

KUVA: FREEPIK

Uusi Lemmensilta on pitkälle näiden miesten ansiota. Mika Siekkinen, Aulis ja Tuomas Huhtala tekivät vertaansa vailla olevan kotiseututyön rakentamalla Haapajärven tunnetuimman maamerkin uusiksi.

Kautta aikain upein Lemmensilta otettiin käyttöön

ti tällä porukalla intensiiviset kaksi viikkoa, kertoi Tuomas Huhtala.

Päivän mittaan siltajuhlassa kävi noin 400 ihmistä, jotka näkivät omin silmin, että sillasta tuli parempi kuin mistään sen edeltäjästä.

– Uusi silta tehtiin vanhojen piirustusten mukaan. Entiseen verrattuna teimme tähän joitakin parannuksia, jotka varmasti jatkavat sillan käyttöikää, kertoi päävastuun sillan rakentamisesta kantanut toimitusjohtaja Tuomas Huhtala Talomyynti Huhtala Oy:stä.

– Meillä oli siltaa tekemässä hyvä tiimi. Kaikki firmamme työntekijät olivat mukana ja konevoimaa saimme Kuljetuspalvelu Jari Siekkiseltä. Varsinainen sillan rakentaminen kes-

Suunnittelussa haapajärviset saivat apua Oulun WSP:n Pirjo Hypen´iltä. Siltaan muotoiltiin aiempaa tyylikkäämmät betoniset kivijalat, joiden väli on 35 metriä. Lemmensilta on kaarisilta, jonka kaaret on tehty liimapuusta. Uudessa sillassa kaaret on pinnoitettu pellillä, joten sadevesi ei pääse suoraan kuluttamaan puuta.

– Tuulisiteitä eli kannatustankoja on aiempaa enemmän. Ne on kiinnitetty niin, etteivät ne ole yhteydessä kaaripuihin. Ai-

Ilkka Heinonen (oik) luovutti Haapajärvi-Seuran puolesta Lemmensillan Haapajärven kaupungin edustajille Esko Peltoniemelle ja Unto Vesamäelle.

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

Enää ei haapajärvisten tarvitse murehtia jokeen romahtaneen Lemmensillan kohtaloa, koska uusi silta on rakennettu ja otettu käyttöön. Sillan vihkiäiset vietettiin 12. syyskuuta.

Meillä oli siltaa tekemässä hyvä tiimi.

emmassa tuulisiteet oli viety puun läpi, jolloin sadevesi pääsi tankojen rei´istä lahottamaan puuta.

Vanhan sillan lemmenlukot on siirretty uuden sillan vaijereihin. Uusia lukkoja ParKoneen tekemän lukkotaulun kahvoihin on jo alkanut ilmestyä.

YKSI PIENI , mutta käytännöllinen parannus löytyy sillan eteläpäästä. Portaiden keskikohtaan on laitettu lankku, jota pitkin polkupyörä on kätevä taluttaa.

Sillan kaaret ovat valkoiset. Kaiteet maalataan edel-

lisen sillan tavoin punaisiksi parin vuoden päästä, kun maali tarttuu paremmin puuhun. Tällä maalaustavalla puu tulee paremmin suojattua ja maali kestää pellinkin pinnassa pidempään.

– Lemmensillan kohdalla joen penkereet ovat jyrkät, joten nostureita ei sellaisenaan voitu rantaan tuoda. Vanhalta koululta tulevaa tietä piti leventää työkoneiden kuljettaviksi ja joen pohjaan piti työvaiheessa tehdä väliaikainen tie. Joki on laitettu entiselleen ja sillalle johtavaa tietä kavennetaan paremmin sil-

lan henkeen ja tunnelmaan sopivaksi, kertoi Tuomas Huhtala. Kavenettu tie pinnoitetaan kivituhkalla

Lemmensillalla on 107 vuoden mittainen historia. Ensimmäinen jalankulkusilta Ylipäässä olevan Lemmensillan kohdalle tehtiin 1915, mutta kevättulva vei sen.

– Vuonna 1926 käyttöön otettiin kaarisilta. Kirvesmies Jaakko Harmaala risti sen Lemmensillaksi, sillä enää ei kosiomiesten tarvinnut kahlata riiuureissuillaan joen poikki, kertoi uusimman sillan yhdistysvastuun kantaneen Haapa-

järvi-Seuran puheenjohtaja Ilkka Heinonen. Seura tarvittiin valtion rahoitusehtojen täyttämiseksi.

Kaarisilta uusittiin 1965, koska ravustajat polttivat nuotionpitonsa vuoksi vanhan sillan. Helvi Räisäsellä on näiltä ajoilta kuvakin, jossa palanut silta näkyy. Vuonna 2019 sillan kaaret todettiin niin lahoiksi, että silta laitettiin käyttökieltoon. Joulukuussa 2020 silta romahti jokeen.

– Rahoituksen saamiseksi tarvittiin yhteensattumia. Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapala otti Autiorannan riippusillan

rahoituksen puheeksi eduskunnan saunassa. Sastamalassa oli rahoitettu eduskunnan joulurahoista hieman vastaavanlainen riippusilta, ja momentti oli auki. Esitin Haapajärven riippusillan rahoitusta sinne ja Mikko Kinnunen tuki esitystä. Esitys meni läpi, tosin Autiorannan sijasta Lemmensillalle, kertoi kansanedustaja Juha Pylväs Lemmensilta sai joululahjarahaa 150 000 euroa. Myöhemmin Autioranta-Oksavan kyläyhdistys otti vetovastuun Autiorannan riippusiltahankkeesta, mihin löytyi valtion rahaa

250 000 euroa. Sillan toteutustyöt alkanevat ensi vuonna.

Riippusiltojen lisäksi Haapajärvellä on menossa kolmaskin siltakohde. Oksavan voimalaistoskanavan kolme kapeaa puusiltaa vuodelta 1975 puretaan ja tilalle rakennetaan 6,5 metrin levyinen betonisilta. Pyöräretkiinkin sopivien pengerteiden teon kanssa kanavasillan rakentaminen on näistä siltahankkeista rahallisesti arvokkain. Kyseinen kohde valmistuu lokakuussa. Pääurakoitsija on Niskasen maansiirto.

Lemmensilta

tavattoman

Vihkiäisjuhlan musiikista vastasi Jokilaaksojen musiikkopisto. Jenni Lötjönen lauloi juhlaan sopivan laulun Vasten auringon siltaa.

KUVA:

Helvi Räisäsellä on kuva Lemmensillasta 1960-luvun alusta. Se paloi, kun tuli karkasi ravustajien nuotiosta siltaan. - Sillassa oli kivillä täytetty kolmion muotoinen silta-arkku, joka oli täynnä nimikirjoituksia.

KUVA: JOUKO LASSILA

Pala Kotivuorta siirtyi Puistikkoon

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

Tekninen lutakunta saa päättää Haapajärvellä kaupungin maaomaisuuden myynnistä, kun kauppasumma on alle 15 000 euroa. Syyskuussa lautakunnalle avautui tällainen kaupanteon tilaisuus, kun eteen tuli vajaan kahden

aarin määräalan myynti kiinteistöstä nimeltään Kotivuori.

Määräalan osti Asunto Oy Puistikko 187 euron hinnalla eli eurolla neliö. Ostaja maksaa kaupan päälle tonttijaon muutosmaksun ja tontin lohkomismaksun. Aiemmin puistoksi asemakaavassa piirretty Kotivuori on nykyisessä asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialuetta.

Oppilaan oikeusturva vahvistui

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Kärsämäen kunnan opetustoimen lautakunta hyväksyi Opetushallitukselta tulleet muutokset opetussuunnitelmien perusteisiin ja määräyksiin. Valtakunnallinen täsmennys tuli hyväksyä myös paikallisella tasolla.

Muutos antaa opetuksen järjestäjille tehokkaammat keinot puuttua

kiusaamiseen, syrjintään, häirintään ja väkivaltaan esikouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa.

Muutokset perustuvat lakeihin, jotka koskevat eri oppilaitoksia.

Keskeinen ajatus muutoksessa on, että lapsen ja nuoren etu otetaan ensisijaisesti huomioon aina, kun opetusta tai koulutusta suunnitellaan, järjestetään ja koulutuksesta päätetään. Muutos tulee näin parantamaan oppilaan oikeusturvaakin.

JEDU rajaa rakentamistaan

NIVALA Jouko Lassila

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU valmistelee uutta kiinteistöstrategiaa. Sen mukaan yhtymä ei enää rakenna opiskelija-asuntoloita, liikuntahalleja tai -saleja opiskelijoilleen.

JEDUn linjaus vie siihen, että opiskelupaikkakuntien on järjestettävä opiskelijoiden asuminen itse tai yhteistyöllä sopivien kumppanien kanssa. Nivalan kaupunginhallitus laittoi asiaa selvittämään Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodit. Sen tulee nyt avata selvitystyö JEDUn kanssa ja jopa esittää mahdollisesti uuden asuntolan rakentamista.

Pihtipudas-Seura haki kuntarahoitusta

Reisjärven tuulimyllyt Levonperän viereen

REISJÄRVI Jouko Lassila

Iso-Juurikan, Korpisen, Puraperän,Levonperän ja Heinistön välinen metsäalue aiotaan kaavoittaa tuulivoimaloiden tarpeisiin Reis-

järvellä. Kunnanhallitus esittää valtuustolle tuulivoimarakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan laatimista alueelle. Tuulivoimaloita rakennettaisiin noin 20.

Kaavoitusalueen aloitteen tekijä on ABO Wind Oy, joka on jo solminut rakentamista varten riittävästi maanvuokrasopimuksia maanomistajien kanssa. Kuntalaisille

Järjestöyhteistyöstä tehtiin kuntapäätös

Kotiseutumuseota vanhassa viljamakasiinissa vuodesta 1962 saakka pitänyt Pihtipudas-Seura hakee kunnalta 3 000 euron avustusta ja yhteistoimintasopimusta toimintansa ylläpitoon, koska se on viime vuosina jäänyt Museoviraston hanketukien ja kunnan avustusten ulkopuolelle.

Museossa on noin 900

esineen kokoelma, joka antaa käsityksen pihtiputaalaisten elämästä 1800- ja 1900-luvuilla. Pihtiputaan kirkon vieressä oleva museo on yleisölle avoinna kesä-elokuussa tai sopimuksen mukaan. Kävijöitä on ollut 200-400 kesästä riippuen.

Kunnan sivistyslautakunta päätti, ettei yhteistyösopimusta solmita. Pihtipudas-Seura voi kuitenkin hakea kunnan vuosiavustuksia muiden yhdistysten tavoin.

REISJÄRVI Jouko Lassila

Järjestöyhteistyö tulee saamaan entistä keskeisemmän osan reisjärvisessä kuntapolitiikassa. Tähän päästään järjestöyhteistyön asiakirjalla, jonka kunnanhallitus hyväksyi syyskuun kokouksessaan

Kunta tulee käytännössä tukemaan ja tiivistämään yhteistyötään järjestöjen suuntaan. Rakenteita, käytäntöjä, avustuskriteerejä selkeytetään samoin kuin tilojen käyttöä koskevia pelisääntöjä. Myös kuntalaisten aktiivisuutta ja omatoimisuutta pyritään tukemaan aiempaa paremmin.

asiaa esiteltiin syyskuun alussa. Kyläläisten suurin toive asian ympärillä on, että tuulipuiston viereinen Levonperäntie vihdoin saataisiin kuntoon. Tie on kapea ja kelirikkoinen, joten jopa 50-metristen voimalan osien kuljetus sitä pitkin on vähintään hankalaa. Kaavaillulla voimala-alueella kulkee kapeita metsäautoteitä pistoineen.

Ylivieska tukee Nuorten Ystävien työllistämishanketta

Ylivieskan kaupunginhallitus päätti osoittaa enintään 52 000 euroa omarahoitusta Nuorten Ystävät ry:n vetämälle Kohtaantoa-hankkeelle. Rahoitus jakaantuu kolmelle seuraavalle vuodelle.

Hankkeella tuetaan

pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymistä luomalla malli, jossa työnhakijat ja työnantajat tekevät yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi. Molempien osapuolten uskotaan hyötyvän järjestettävästä kohtaamisesta.

TYÖLLISTÄMISESSÄ käytetään oppisopimusta ja muita työllistämisen tukimuotoja.

YLIVIESKA Jouko Lassila

Verkkokauppa

Reisjärven Ukonmurronneva ennallistetaan – tavoitteena tupasvillojen valtakunta

UUTISET

Reisjärven Ukonmurronneva on alun perin ollut varsin avointa ja puutonta suota. Kuten yli puolet Suomen suoalasta, sekin on aikanaan ojitettu metsänkasvatusta varten ja nykyisellään avosuota on jäljellä vain pieniä laikkuja. Koko maassa puolet soiden luontotyypeistä ja huomattava määrä soilla elävistä lajeista on uhanalaisia, ja ennallistamisella soita pyritään palauttamaan kohti luonnontilaisuutta.

– Töiden tavoitteena on palauttaa suon vesitalous mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Sen myötä suoluontokin pikkuhiljaa elpyy. Kasvillisuus alkaa yleensä palautua muutaman vuoden kuluessa, ja esimerkiksi tupasvilla on nopea leviämään ennallistamisaloilla, kertoo suunnittelija Henri Jokinen Metsähallituksen Luontopalveluista.

METSÄHALLITUKSEN

LUONTOPALVELUT ennallistaa Jää-Sydänmaan alueella sijaitsevalla Ukonmurronnevalla noin 65 hehtaarin alueen. Aluksi giljotiinipäinen kaivinkone kaataa puita ojalinjoilta, sen jälkeen ojat täytetään kaivinkoneella. Työt teetetään kahdella urakoitsijalla.

Ojalinjoilta kaadettavat puut jätetään maastoon lahopuuksi. Monet eliölajit tarvitsevat lahopuuta elinympäristökseen tai ravinnokseen, ja lahopuun vähäinen määrä onkin yksi syy luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.

– Ukonmurronnevan lisäksi ennallistetaan samalla kertaa lähistöllä oleva yksityinen luonnonsuojelualue,

T:mi MARKUS RINTALA

jonka alueella virtaa muutama oja. Alueen haltija otti itse meihin yhteyttä ja ehdotti ojien täyttämistä. Nyt saadaan näppärästi parannettua myös tuon alueen luonnontilaa, Jokinen kertoo.

Ennallistamistyöt voivat näkyä ja kuulua alueen retkeilijöille, sillä vaellusreitti Peuran polku kulkee ennallistettavan alueen länsipuolella. Töistä tiedotetaan alueella maastokyltein.

Työt tehdään ympäristöministeriön käynnistä-

män Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella. Helmi-ohjelmalla torjutaan luontokatoa ja Suomen luonnon köyhtymistä. Soiden ennallistaminen vahvistaa suoluonnon monimuotoisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa vesistöjen tilaa.

Metsähallitus seuraa Ukonmurronnevan ennallistamisen onnistumista tulevina vuosina. Suunnitelmissa on myös jatkaa soiden ennallistamista alueella.

Yli kolmannes autoilijoista joutunut vaaratilanteeseen takavalottoman auton takia

Luonnonvalon vähentyessä toimivien ajovalojen tärkeys korostuu. Oman näkemisen lisäksi autoilijan on varmistettava, että myös hänet nähdään. Liikenneturva kannustaa autoilijoita tutustumaan ajovaloihinsa ja muistuttaa, että paras lääke huonoon näkyvyyteen on ajonopeuden hidastaminen.

loilla ajava auto näkyy paremmin kuin pimeänä ajava.

Hämärässä havaintojen teko on hankalampaa kuin valoisalla. Oman näkemisen lisäksi autoilijan on tehtävä myös itsensä nähdyksi. Liikenneturvan kyselyn mukaan liki kaksi viidestä autoilijasta on joutunut pimeällä vaaratilanteeseen takavalottoman autoilijan takia. Oli keli tai valon määrä millainen tahansa, takava-

– Valot kannattaa lähtökohtaisesti kääntää ajovaloasentoon, varsinkin syksyisin ja talvisin. Silloin takavalotkin palavat ja perässä ajava näkee autosi paremmin. Osassa autoissa takavalo ei pala silloin, kun ajetaan päivävaloilla, Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara vinkkaa.

KUN AJETAAN PIMEÄL-

LÄ tai hämärässä, tielle tarvitaan mahdollisimman pal-

Vinkit valojen käyttöön

1) Lue ohjekirjasta, kokeile ja katso, miten autosi valot toimivat.

2) Varmista, onko autossasi päiväajovalot. Muista kytkeä ajovalot päälle myös valoisaan aikaan ja käyttää sumuvaloja sumussa sekä lumi- tai vesisateessa.

3) Tarkista ajovalojen kunto ja toiminta aika ajoin. Vaihda tai vaihdata palaneet polttimot.

4) Pidä etu- ja takavalot puhtaina.

5) Muista, että näkyvyys toimii molempiin suuntiin: ei riitä, että sinä näet, vaan sinun täytyy myös tehdä itsesi nähdyksi.

jon valoa. Kaukovaloja on hyvä käyttää pimeällä aina, kun se muita häikäisemättä on mahdollista ja tieosuus ei ole valaistu.

Valojen merkitys korostuu myös silloin, kun näkyvyys on heikentynyt esimerkiksi sumun tai voimakkaan sateen aikana. Tällöin sumuvalot saa kytkeä päälle. Lisäksi takasumuvaloja saa käyttää silloin, kun ajoviiman nostattama hiekka tai esimerkiksi lumi haittaa näkyvyyttä. Pelkästään pimeällä sumuvaloja ei saa

käyttää.

– Jos et itse näe kunnolla edessä ajavaa, niin todennäköisesti keli haittaa myös takana ajavan havainnointia. Takasumuvalolla voi vähentää peräänajon vaaraa, Elovaara huomauttaa ja jatkaa: – Kaikista tehokkain keino huonoon näkyvyyteen on kuitenkin nopeuden alentaminen. Se helpottaa havainnointia ja antaa kuljettajalle lisäaikaa reagointiin.

KULJETTAJA ON VASTUUSSA siitä, että ajoneu-

von valot ovat asianmukaisesti kunnossa ja käytössä. Merkki- ja mallikohtainen vaihtelu voi olla suurta, joten uuteen autoon tai vuokra- tai lainapeliin tutustuessa on olennaista tutustua myös valotoimintoihin.

– Valoihin ja niiden toimintoihin voi perehtyä ihan rauhassa esimerkiksi lukemalla ohjekirjaa. Lisäksi kannattaa kokeilla valonappulan kääntämistä ja mennä ulos katsomaan, mitkä valot syttyivät tai sammuivat, Elovaara neuvoo.

AUTOT

LIIKENNE

Renkaiden kunto on parantunut,

näkyy yhä useammin

Myönteinen rengaskehitys jatkuu Suomessa. Samalla suurta hämmästystä herättävät vuodenaikaan nähden suuri talvirenkaiden määrä ja joka kymmenennellä autolla esiintyneet huomattavan matalat rengaspaineet.

Aiempaa useampi kuljettaja ajaa talvirenkailla myös kesällä. Syyskuun puolivälissä päättyneen Rengasratsia-turvallisuuskampanjan tarkastuksissa noin 5,6 prosenttia autoilijoista ajoi talvirenkailla. Osuus on kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna.

– Alueellisesti talvirenkai-

ta tuli vähiten vastaan Lapissa ja eniten etelässä. Kyse ei siis ole aikaisesta varautumisesta talveen. Talvirenkaat on haluttu ajaa loppuun kesällä, Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora sanoo.

Laki sallii nastattomilla talvirenkailla eli niin sanotuilla kitkarenkailla ajamisen myös kesällä. Turvallisuussyistä näin ei kuitenkaan pitäisi tehdä. Talvirenkaiden pito-ominaisuudet on tehty talvea varten.

– Kesäaikaan vetisellä tienpinnalla huonokuntoinenkin kesärengas on luotettavampi kuin uusi talvirengas. Kitkarenkailla jarrutusmatkat ja vesiliirron riski kesäaikana kasvavat huomattavasti.

AUTONRENGASLIITTO, poliisi ja Liikenneturva ovat järjestäneet Rengasratsian lähes joka syksy vuodesta 1997 lähtien. Kokonaiskehitys antaa Nuoran mielestä suuren syy iloon.

Vaihde kohti talvea

– Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna suomalaiset ajavat jatkuvasti paremmilla renkailla, ja vastaavasti huonokuntoisten renkaiden osuus on pienentynyt.

Kun esimerkiksi vuonna 2014 huonokuntoisilla renkailla ajoi 12,2 prosenttia autoilijoista, tänä vuonna vastaava luku oli 7,2 prosenttia. Tutkimuksessa huonokuntoiseksi arvioitiin rengas, jonka urasyvyys on alle 2 millimetriä.

– Totta kai rengasturvallisuutta on kehitettävä edelleen. Samalla suomalaiskuskeja pitää kiittää siitä, että renkaiden merkitys turvallisuudelle on opittu ja myös otetaan tosissaan.

URASYVYYDEN OHESSA

Rengasratsiassa on tutkittu rengaspaineet. Jatkuvana trendinä on ollut renkaiden välisten paine-erojen pieneneminen.

– Keskeinen syy on se, että paineentunnistinjärjestelmät ajoneuvoissa ovat yleistyneet. Ajoneuvo ilmaisee itse, mikäli jossakin renkaassa paine poikkeaa auton yleisestä tasosta.

Ihmetystä tuloksissa herättää sellaisten autojen suuri määrä, joiden kaikissa renkaissa paineet olivat selvästi vajaat. Noin joka kymmenennen auton renkaissa painetta oli vain 1,4 – 2,0 baria. Suosituspaineet riippuvat ajoneuvon ja renkaan koosta, mutta pienissäkin autoissa suositellaan käytettäväksi vähintään noin 2,2 barin painetta.

Inflaatio ja kiristyneet polttoaineen hinnat antaisivat kuitenkin syyn kiinnittää asiaan huomiota.

– Alhaiset rengaspaineet lisäävät polttoaineenkulutusta 3 – 6 prosenttia ja lyhentävät renkaan elinikää 25– 50 prosenttia. Oikeilla rengaspaineilla keskiverto autoilija voi säästää pelkästään polttoainekuluissa vähintään 15 euroa kuukaudessa.

OSTAMME

Puhtaasti

Balladi leivän syrjästä

Voi leipä! – balladi leivän syrjästä kertoo lämpimiä ja rapsakoita tarinoita ihmisen ja viljan ikiaikaisesta liitosta. Kajaanin kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin yhteistuotanto on uutta juurevaa musiikkiteatteria, jossa soivat rinta rinnan niin saksofoni kuin leipälapio.

Haapajärven monitoimitalolla nähtävässä esityksessä kuullaan muun

Voi

Teksti:

muassa uunituore arkkiveisu kajaanilaisen leipomon palosta, rillumarei muinaisen faaraon herkkuleivästä ja saapa vihdoin juurikin, tuo leivän elävä ydinolemus, lauluvuoron.

Jari Rättyän esitykseen säveltämä musiikki on vahvaa kainuulaista bluesia, jossa on toinen puoli petäjäistä, toinen kosmista kokojyvää.

VOI LEIPÄ! KUTSUU kaikenikäiset katsojat ihmisyyden perusyksikköjen, leivän, laulun ja tarinoiden, äärelle.

Anni Mikkelsson, Jari Rättyä ja työryhmä Ohjaus ja dramaturgia: Anni Mikkelsson Musiikki:

Valosuunnittelu: Henri Pyy

Jari Rättyä Lavastus ja puvut: Markku Hernetkoski Äänisuunnittelu: Sinikka Isoniemi Kampaukset ja maskeeraus: Riikka Hakamäki

Näyttämöllä näyttelevät ja musisoivat Juho Hannikainen, Saara Karjalainen, Janne Kinnunen, Jari Rättyä ja Vera Veiskola.

Miten rakentamisen ja remontoinnin kustannuksiin voi itse vaikuttaa?

– vertailulla ja harkituilla valinnoilla pääsee pitkälle

Kun koti kaipaa kunnostusta tai suunnitteilla on rakennusprojekti, mietitään remontoinnin ja rakentamisen kustannuksia. Noin neljännes suomalaisista haluaisi saada lisää tietoa siitä, miten rakentamisen ja remontoinnin kustannuksiin voi itse vaikuttaa. Tämä selviää Suomalaiset remontoivat ja rakentavat -kyselytutkimuksesta.

Tutkimuksen tuloksista selviää, että 26 prosenttia suomalaisista toivoo saavansa lisää tietoa siitä, miten rakentamisen ja remontoinnin kustannuksiin voi itse vaikuttaa. Monet toivovat saavansa lisää tietoa myös materiaalivaihtoehdoista.

Rakennus- tai remontointibudjetti voi ylittyä jo suunnitteluvaiheessa, kun asumis een liittyvät

unelmat halutaan toteuttaa. On siis ymmärrettävää, että monet kaipaavat lisää tietoa siitä, miten budjetissa voisi pysyä ja missä rakennus- tai remontointivaiheissa kustannuksiin voi itse vaikuttaa.

Osaavista ammattilaisista kaipaa lisää tietoa 22 prosenttia vastaajista. Jollei ole aiemmin tehnyt remontointia tai rakennusprojekteja, niin voi olla vaikea löytää hyviä tekijöitä.

18–24-VUOTIAISTA vastaajista vain 11 prosenttia haluaisi saada lisää tietoa siitä, miten rakenta-

misen ja remontoinnin kustannuksiin voi itse vaikuttaa.

Nuorten vanhemmat saattavat hoitaa rakentamisesta ja remontoinnista aiheutuvat kustannukset, minkä vuoksi nuoret eivät itse koe tarvitsevansa lisää tietoa. Toisaalta remontointi ei välttämättä ole edes ajankohtaista.

25–34-VUOTIAIDEN vastaajien keskuudessa osuus on jo huomattavasti suurempi, sillä jopa 29 prosenttia kertoo haluavansa lisää tietoa siitä, miten kustannuksiin voi itse vaikuttaa.

1. Jos ei ole tarvetta isommalle muutostyölle, niin pienilläkin kohennuksilla voi saada paljon aikaan. Tilojen ilmettä voi muuttaa edullisesti uudella tapetilla tai maalaamisella, jopa vain tehosteseinällä. Myös keittiötä voi ehostaa edullisesti esimerkiksi uusimalla vetimet ja maalaamalla keittiökaapit.

2. Kilpailuta ammattilaiset. Pyydä useampi tarjous ja vertaile niitä keskenään. Kiinnitä huomiota muun muassa siihen, sisältyykö tarjoukseen materiaaleja ja kuka on vastuussa rakennusjätteestä sekä siivouksesta.

3. Valitse kestäviä materiaaleja, sillä ne tuovat säästöä pitkällä aikavälillä. Kun valitset ajattomia ja ominaisuuksiltaan kestäviä materiaaleja, huoltoväli on pidempi ja materiaalit pysyvät hyvänä vuodesta toiseen – ja ne ovat myös ekologinen valinta. Pyydä tarvittaessa myyjiltä tai muilta asiantuntijoilta apua sopivien materiaalien valintaan.

Rakennus- ja remonttikustannuksiin pystyy vaikuttamaan. Vertailu ja harkitut valinnat ovat avainasemassa kustannuksia karsittaessa.

RAKSA

REMPPA

Asiantuntijan vinkit remonttikustannuksissa säästämiseen:

Rakastu täydelliseen yhdistelmään

puu ja maanläheiset sävyt keittiössä

Keittiön värien ikisuosikit valkoinen ja musta yhdistettyinä muihin väreihin ja materiaaleihin pitävät pintansa vuodesta toiseen, mutta näiden lisäksi suureen suosioon ovat nousseet luonnonmukaiset värit.

sävyt ovat täydellinen yhdistelmä, joka ei ole trendien sanelema vaan kestää aikaa ja näyttää hyvältä.

Viimeisen vuoden aikana värien käyttö on kasvanut merkittävästi. Keittiöihin halutaan yhdistää nyt useampia sävyjä, luoda eloisuutta ja ainutlaatuisuutta. Luonnonmateriaalit ja maanläheiset

NELJÄ VINKKIÄ, KUINKA YHDISTÄT PUUN VÄRIEN KANSSA

1. Valitse puun sävy Aloita valitsemalla puun sävy, joka erottuu eduk-

seen ja antaa sävyn keittiön muille väreille. Esimerkiksi tammiviiluoven elävä pinta tuo ilmettä keittiöön.

2. Tutki pohjasävyjä ja viimeistelyä Kun olet valinnut puun, tutki sen sävyjä. Ovatko ne lämpimiä, viileitä vai neutraaleja? Miltä puun rakenne näyttää? Tämä

auttaa sinua valitsemaan muita värejä keittiöön. Voit luoda selviä kontrasteja, jotka erottuvat muusta sisustuksesta tai luoda neutraalimman ilmeen, joka sulautuu koko kodin sävyihin.

3. Luo täydellinen yhdistelmä Voit myös valita, miten puu ja väri kohtaavat

keittiössäsi. Klassisempi puun ja värin yhdistelmä on esimerkiksi valita tammea keittiösaarekkeeseen ja väriä seinäkaappeihin. Tai leikitellä ylä- ja alakaappien eri materiaaleilla ja väreillä. Odottamattomampi yhdistelmä on tuoda kontrastia puun ja värin liitolla vertikaalisti.

4. Yksityiskohdat

mikroskoopin alla Luonnolliset yksityiskohdat saavat keittiön kukoistamaan, anna niiden olla pääosassa. Luo yllätyksellisyyttä tai rauhallista tasapainoa luonnosta peräisin olevilla kuvioilla, muodoilla ja materiaaleilla, kuten luonnonkivestä valmistetulla työtasolla tai keittiötä raamittavilla tammisilla vetimillä.

Asuntokaupan kuntotarkastukset.

Rakennusmestari,

Suomalaiset haluavat jatkossa suosia vähähiilisiä ja kestäviä materiaaleja rakentamisessa

Kestävä rakentaminen tarkoittaa vastuullisia, pitkäikäisiä ja ekologisia valintoja. Materiaalivalinnoilla voi pidentää rakennuksen elinkaarta ja vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia, ja suomalaiset haluavatkin jatkossa valita kestäviä materiaaleja rakennus- ja remonttikohteisiinsa.

Pitkäikäisissä materiaaleissa vaihtamisen tarve on harvakseltaan, ja niihin liittyy silloin usein myös helppohoitoisuus. Kestäviä materiaaleja on nykyään saatavilla myös kohtuuhintaisesti, sillä vaihtoehtoja on paljon.

Starkin teettämän Suomalaiset remontoivat ja rakentavat -tutkimuksen mukaan 26 % suomalaisista on ostanut rakennus- ja remonttituotteita, joissa ostopäätösvaiheessa kestävä kehitys tai vähähiilisyys on ollut merkittävässä roolissa.

Muutos on kuitenkin selvästi tapahtumassa, sillä saman tutkimuksen mukaan

jopa 47 % suomalaisista sanoo jatkossa haluavansa suosia kestäviä ja vähähiilisiä rakennus- ja remonttituotteita. Merkittävimmät vastuullisuuspäätökset tehdään jo rakentamisen ja remontoinnin suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.

REMONTOINTI JA VANHAN KORJAAMINEN

ovat myös tärkeitä, sillä yli 50 % Suomessa tuotetusta jätteestä on rakennus- ja purkujätettä.

Kun rakennuksen elinkaari ja siinä käytettyjen materiaalien elinikä on pitkä, myös rakennus- ja purkujätettä syntyy vähemmän. Rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttö on lisääntymässä ja tukee myös kestävän kehityksen mukaista rakentamista.

Energiatehokkuuteen kannattaa kiinnittää huomiota aina rakentamisen ja remontin yhteydessä, sillä suurin osa rakennusten päästöistä muodostuu niiden käyttövaiheen aikaisesta energiankulutuksesta. Matalaan energiankulutukseen vaikuttaa moni asia, kuten hyvän sisäilmaston suunnittelu, energiahäviöiden vähentäminen oikeanlaisen eristyksen avulla, energiapihit koneet ja laitteet, energiankulutuksen seuranta ja hallinta talotekniikan avulla sekä vähähiilisen energiamuodon valinta.

Rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen vaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin ja rakennusvaiheessa tehdyt viisaat valinnat vähentävät käytönaikaisia päästöjä.

• Hyödynnä ja muunna mahdollisuuksien mukaan nykyisiä tai vajaakäyttöisiä tiloja, jotta rakennus saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

• Huolla olemassa olevia materiaaleja ja rakennusosia säännöllisesti, jotta varmistat niiden mahdollisimman pitkän eliniän ja vältät osien ja materiaalien turhan vaihtamisen.

• Remontoi ja korjaa ja valitse kohteeseen mahdollisimman pitkäikäisiä, kestäviä, huollettavia ja kestävää kehitystä tukevia rakennusmateriaaleja. Tällaisia ovat vastuullisista lähteistä peräisin oleva puutavara, hyvää sisäilmaa edistävät tuotteet, lämmintä vettä säästävät hanat ja suihkut, tehokas lämmöneristys sekä energiatehokkaat kodinkoneet ja talotekniikka. Vastuullisten ratkaisujen konkreettiset vaikutukset voi todeta myös kukkarossaan, sillä hiilijalanjäljen lisäksi ne pienentävät usein myös asumiskustannuksia.

Vinkkejä vastuulliseen rakentamiseen ja remontoimiseen

RAKSA & REMPPA

Energiatehokkuuteen kannattaa kiinnittää huomiota aina rakentamisen ja remontin yhteydessä.

UUSI MALLI!

Kylmäalantyöt

vuoden

Ilmalämpöpumppu-

(myynti/huolto)

• Maalämpöpumppujärjestelmien huollot

Laitoskoneet (myynti/huolto)

• Varaosat-tarvikkeet

Lasi Nygård

Varaa

Kehittynyt teknologia auttaa lisäämään eläinten hyvinvointia maatilalla

kentelevä Pekonen mainitsee, että karjan käyttäytymistä pyritään ohjaamaan nykyään entistä pehmeämmällä linjalla.

Tuottaako hyvinvoiva lehmä paremmin maitoa?

– Totta kai tuottaa, siitä ei ole epäilystäkään, vastaa ytimekkäästi Koulutuskeskus JEDUn karjanhoitaja Salla Pekonen Maatiloilla karjan hyvinvointiin kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota. Kuluttajille on tärkeää, että heidän ostamansa meijerituote on jalostettu hyvinvoivan lehmän maidosta. Erkkiläntien opetusmaatilalla viidettä vuotta työs-

– Tavoitteenamme on lajityypillisiä ominaisuuksia tuntemalla saada eläin käyttäytymään toivotulla tavalla vapaaehtoisesti.

AUTOMAATTILAIT-

TEET ovat yleistyneet navetoissa kovaa vauhtia ja niistä saatava data auttaa parantamaan karjan hyvinvointia.

– Terveysongelmat on tärkeää havaita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Saamme lehmiltä lypsytietoa ja syömisestä mä-

rehtimiskäyrää sekä aktiivisuutta, joista pystymme analysoimaan, onko kaikki kunnossa. Jos jokin mittareista lähtee laskemaan, niin otamme eläimen heti seurantaan ja selvitämme, mikä heikentää terveyttä.

Sosiaalinen media on mahdollistanut tänä päivänä sen, että jokainen pääsee näkemään, mitä arki maatilalla on.

– Maitotilojen some-tilit ovat lisääntyneet koko ajan, mikä on hyvä asia. YouTubesta löytyy esimerkiksi suosittu Maalaisjärki -niminen kanava, missä kerrotaan helposti ymmärrettävällä tavalla maatilan arjesta. Nykyään jo-

pa maitopurkista voi löytyä QR-koodi, minkä skannaamalla pääsee katsomaan, minkälaiselta tilalta maito on tullut.

VAIKKA TEKNOLOGIA kehittyy navetoissa koko ajan, ollaan ainakin yhdessä asiassa menossa ajassa taaksepäin.

– Ennen ajateltiin, että tehdään niin isot ja hyvät navetat, että lehmien ei tarvitse mennä ulos laiduntamaan. Nyt trendi kääntyy vähän toiseen suuntaan, kun halutaan, että lehmät pääsevät ulos.

JEDUn opetusmaatilan ummessa olevat lehmät sekä hiehot viettävät kesä-

kauden laitumella. Pekonen löytää monta syytä, miksi lehmien kannattaa kirmata laitumella.

– Se on ensinnäkin erittäin hyväksi sorkille. Lisäksi laiduntaminen parantaa pellon monimuotoisuutta ja ilahduttaa ohikulkijoita. Irlanti on hyvä esimerkki, missä hyödynnetään tehokkaasti laidunta lehmien ruokinnassa.

– Meidänkin opetusmaatilalla on useampi eri lohko laitumella ja niitä vaihdellaan, jotta nurmen kasvu pysyy hyvänä ja eläimet saavat mahdollisimman suuren osan ravinnosta suoraan laitumelta, Pekonen kertoo.

Sosiaalinen mediaon tänämahdollistanut päivänä sen,että arkinäkemään,pääseejokainenmitä maatilalla on.

ja metsätalous

Vuoden puunkäyttötarpeesta ostettu vasta puolet

Puumarkkinat ovat lähteneet nousuun pikkuhiljaa loppukesän ja alkusyksyn myötä. Tilanteeseen nähden on jopa yllättävän rauhallista, sillä vasta puolet teollisuuden yksityismetsistä tarvitsemasta puusta on ostettu ja vuotta on enää kolmasosa jäljellä.

Puunkäyttötarve tulee nousemaan ensi vuonna voimakkaasti.

Puumarkkinat ovat olleet normaaliin tapaan rauhalliset lomakaudella heinäkuussa. Alkusyksy on ollut odottavan toiveikas. Puun hintataso on kevään hinnan nousun jälkeen tasaantunut. Puunhinnat eivät ole lähellekään lopputuotteiden hintatason vauhdissa, mutta lähiajan näkymät ovat paranemassa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan hintatilastossa elokuun viimeisen viikon tukin hinnat päätehakkuulla nousivat vuoden ennätykseensä. Metsäyhtiöiden tuloksentekokyky on

huipussaan ja siten puustamaksukyky on poikkeuksellisen hyvä. Metsäteollisuuden pystyvarastot ovat jääneet alkuvuoden vähäisestä puukauppamäärästä johtuen alhaisiksi.

METSÄNHOITOYHDISTYS PYHÄ-KALAN toimialueella esimerkiksi päätehakkuulla mäntytukin ja kuusitukin keskihinnat ovat syksyn kaupoissa olleet noin 10 % viime syksyä korkeammat. Euromääräisesti keskihinnat ovat olleet 5-6 euroa korkeammat kuutiolle. Mäntytukista on kesän ja alkusyksyn kaupoissa maksettu keskimäärin 73 euroa ja kuusitukista 74 euroa kuutiolta. Kuitupuun osalta hinnanmuutokset ovat olemattomat edellisvuosiin

verrattuna, ainoastaan koivukuidun hintataso on piristynyt.

Puukaupan toimivuuden parantaminen on tärkeää ja tilanteen avaamiseksi metsänomistajien on syytä tuntea oikeutensa ja velvollisuutensa. Metsänomistajalla on oikeus joko hyväksyä, hylätä tai tehdä vastatarjouksen puukauppaan. Metsänomistaja voi asettaa itsenäisesti myös puukaupalle pohjahinnan ja tavoitehinnan, joilla on valmis lähtemään toteuttamaan ja hyväksymään tarjouspyyntöjä. Tärkein keino puukaupan toimivuuden parantamiseksi on kilpailuttaminen.

METSÄTEOLLISUUS ON vuosikymmeniä pyrkinyt

pitämään puun hintaa alhaisena. Tätä on aiempina vuosina perusteltu metsäteollisuuden ylläpitämiseksi Suomessa. Nyt kuitenkin pohjoismaisen metsäteollisuuden kilpailukyky ja me-

nestys on parantunut huomattavasti. Kysymys on pysyvämmästä muutoksesta.

Metsäteollisuus käyttää erikoisia keinoja tällä hetkellä pitääkseen kotimaisen kuitupuun hinnan alhaisena. Puunhankinnassa tällaisia keinoja on muun muassa puun tuonnin lisääminen. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä on lisännyt tuontia muualta, vaikka samanlaisiin määriin ei voida päästäkään. Silti yritetään ostaa puuta hinnalla millä hyvänsä. Muina keinoina on muun muassa runkohinnoittelu, jossa voidaan piilottaa kuitupuun hinta runkohintaan. Runkohinnoittelua ei vielä tilastoida erikseen. Lisäksi voidaan lisätä tukkikokoisen puun käyttöä kuiduttavaan teollisuuteen. Kuitupuun hintaa on myös varjeltu nostamalla muiden puutavaralajien hintoja, kuten esimerkiksi energiapuun hintaa. Metsäyhtiöiden tarjoamat bonukset, kaupan kyl-

kiäiset ja vastaavat ovat niinikään keinoja pitää raakapuun hintaa alhaisena.

Kuitupuun hinnan varjeleminen on tulossa tiensä päähän. Tällä hetkellä osa kuitupuusta ohjautuukin energiakäyttöön, josta maksetaan osittain parempaa hintaa. Tämä johtuu energiakriisin myötä kasvaneesta raaka-ainetarpeesta ja energian hinnan noususta. Puun energia-arvo on tällä hetkellä korkea. Yliomavarainen selluteollisuuskin hyötyy korkeasta puun energia-arvosta, myymällä sähköä ja lämpöä markkinoille. Yksittäisen tehtaan sähkönmyynnistä voi tulla jopa satojen miljoonien lisätulo.

METSÄTEOLLISUUDEN

VARJELLESSA puun hintaa kaikin keinoin, pitää metsänomistajien tuntea velvollisuutensa puolustaa omia oikeuksiaan. Tärkein tekijä on kilpailuttaa puukaupat. Tämä on järkevintä toteutettuna oman metsänhoitoyhdistyksen kautta. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön tekemän tarjousvertailun jälkeen metsänomistaja itse päättää hyväksyykö vai hylkääkö puukaupan. Vaihtoehtona on myös vastatarjouksen esittäminen ostajalle, mikäli metsänomistajan itse puukaupalle asettamat tavoitteet eivät täyty. Metsänomistajien kannattaakin alkaa mieltämään itsensä raakapuukauppiaaksi, joka asettaa hintatavoitteen tuotteilleen.

MAA- JA METSÄTALOUS Maunu Kilpivaara

Suomenselän Muistiyhdistykselle tuntuva lahjoitus

Teemana vakuutusyhtiön lahjoituksissa on vapaaehtoinen pelastustoiminta, mielenterveys ja liikenneturvallisuus. LähiTapiola Pohjoisesta luovutuksessa Pyhäjärvellä paikalla olivat myyntijohtaja Jari Murto ja asiakkuuspäällikkö Teppo Ylikulju Ylivieskasta. Yhteensä LähiTapiola lahjoittaa 17 eri yleishyödylliselle kohteelle 100 000 euroa.

Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla yhteensä 22 kunnan alueella toimiva Suomenselän Muisti ry käyttää 10 000 euron lahjoituksen muistisairauksien ennaltaehkäisyyn sekä muistisairaiden ja heidän läheistensä tukemiseen.

– Lahjoitus on meille ainutlaatuinen, ja mahdollistaa muistisairaiden sekä hei-

dän läheistensä vahvemman tukemisen sekä tärkeän ennaltaehkäisevän työn. Muistisairaus koskettaa aina itse sairaan lisäksi koko lähipiiriä, ja sen takia työ on kokonaisvaltaista, kertoi Suomenselän Muisti ry:n toiminnanjohtaja Lotta Pellilä lisäten, että tanssipitäjänä tunnetun Pyhäjärven innoittamana korostuu toiminnassa myös tanssin ja luovan liikkeen tukeminen muistin ylläpitämisessä. Yleisesti lahjoitusrahaa käytetään myös aivoterveysluentoihin.

Suomenselän Muistiyhdistyksen muistiasiantuntija Mirja Hynninen puolestaan kaavaili, että lahjoituksen turvin tullaan jakamaan muistilehtisiä alueellisesti.

– On myös syytä kiinnittää huomiota työikäisten muistin tukemiseen. Halutaan siis niin sanotusti työkykyiset aivot.

SUOMENSELÄN MUISTIYHDISTYKSEN tarkoituk-

sena on edesauttaa muistisairauksien tutkimusta sekä hoidon ja kuntoutuksen kehittämistä. Yhdistys toimii muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tukena.

Yhdistys ylläpitää Pyhäjärvellä muistisairaille ihmisille tarkoitettua yhteisökotia ja hallinnoi Keski-Pohjanmaan Muistiluotsia, joka tarjoaa tietoa, tukea ja toimintaa muistiperheille Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Keski-Pohjanmaalla.

MUISTISAIRAUDET LISÄÄNTYVÄT väestön ikääntyessä ja aiheuttavat muistiongelmien lisäksi myös mielenterveyden haasteita, kuten masennusta, ahdistusta ja eristäytymistä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää ennaltaehkäistä sairastumista.

– Hyvä mielenterveys on kaikkien asia, ja muistisairaus ei estä mielekästä elämää. Huomioimalla lahjoi-

tuksilla eri kohderyhmät haluamme tuoda esiin, että mielenterveys koskettaa kaikkia - niin nuoria, ikääntyviä, pitkäaikaissairaita kuin erilaisia erityisryhmiäkin, korostaa LähiTapiola Pohjoisen toimitusjohtaja Veli Rajakangas LähiTapiola lahjoittaa yhteensä 100 000 euroa jaettuna kolmeen teemaan: arjen turvallisuuteen ja pelastustoimintaan, mielenterveyteen ja ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin edistämiseen sekä liikenneturvallisuuteen.

– Hyvinvoiva Pohjoinen -lahjoituskohteiden valinnoissa painotimme mielenterveysteemaa, johon saimme myös ylivoimaisesti eniten lahjoitusehdotuksia. Maailman epävarmuus ja sotatila Euroopassa näkyvät myös Suomessa lisääntyneenä pahoinvointina, syrjäytymisenä ja mielenterve-

ysongelmina. Korostamme valinnoissa myös vapaaehtoista pelastustoimintaa, jonka rooli erityisesti pitkien välimatkojen alueilla on merkittävä, vakuutusyhtiöstä kerrotaan.

Asiakkaiden omistamana ja paikallisena elämänturvayhtiönä LähiTapiola Pohjoisen tavoitteena on edistää Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Hyvinvoiva Pohjoinen -lahjoituksin toteutetaan vastuullisuustyötä ja vaikutetaan aktiivisesti lähiyhteisössä.

PYHÄJÄRVI Jouko Moilanen

10 000 euron rahalahjoitustilaisuudessa Pyhäjärvellä paikalla olivat LähiTapiola Pohjoisesta asiakkuuspäällikkö Teppo Ylikulju ja myyntijohtaja Jari Murto. Lahjoituksen vastaanottivat Suomenselän Muisti ry:stä toiminnanjohtaja Lotta Pellilä, muistiasiantuntija Mirja Hynninen ja pyhäjärvisen muistiyksikkö Karpalokodin vastaava sairaanhoitaja Mervi Multala. KUVA: JOUKO MOILANEN

Sattumalta mutta sopivasti Muistiviikolla syyskuun lopulla LähiTapiola Pohjoisen Hyvinvoiva Pohjoinen luovutti Suomenselän Muisti ry:lle Pyhäjärvellä 10 000 euroa.

Atooppinen ihottuma

hankaloittaa yli miljoonan suomalaisen elämää

Yli miljoona suomalaista sairastaa jossain vaiheessa elämäänsä atooppista ihottumaa. Se on hankala tauti, joka heikentää koko perheen hyvinvointia ja jaksamista. Allergia-, iho- ja astmaliitto muistuttaa että paremmalla hoidolla parannettaisiin atopiaa sairastavien elämänlaatua.

tokyky vähenee.

– Atooppinen ihottuma on yhtä yleinen sairaus kuin esimerkiksi siitepölyallergia. Molemmat voivat olla alihoidettuja. Atoopikko saattaa sopeutua oireisiinsa, vaikka iho on huonossa kunnossa, kutisee ja kirvelee, kertoo Allergia-, ihoja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs Atooppisen ihottuman keskeinen oire on ihon voimakas, usein yöunta ja päivittäistä elämää haittaava kutina. Yöunen häiriintymisen myötä elimistön normaali uni-valverytmi häiriintyy, palautuminen normaalista jokapäiväisen elämän rasituksesta huononee ja stressinsie-

Tyypillistä on myös ihon kuivuus ja hilseily, punoitus ja ihon rikkoutuminen. Erityisesti talvella oireet pahenevat, kun sisäilma kuivuu rakennuksia lämmitettäessä ja ulkona on kylmää.

ALLERGIA-, IHO- JA ASTMALIITTO PAINOTTAA , että atooppisen ihottuman vaikutukset jaksamiseen terveydenhuollossa tulisi ottaa tosissaan.

– Jos ihmisten atooppista ihottumaa hoidettaisiin nykyistä paremmin, paranisi sairastavien ja heidän perheidensä jaksaminen ja elämänlaatu. Samalla vähenisivät sairauspoissaolot töistä ja opinnoista, mikä hyödyttää paitsi sairastavaa myös koko yhteiskuntaa, Ijäs toteaa.

KANSAINVÄLISTEN TUTKIMUSTULOSTEN

MUKAAN vaikea atooppinen ihottuma voi vaikuttaa merkittävästi sairastavan elämänlaatuun ja -haluun. Masennus ja ahdistuneisuus ovat atooppista ihottumaa sairastavilla yleisiä.

Atoopikot nukkuvat huonosti, kokevat yleisen terveydentilansa huonommaksi kuin keskivertoväestö ja sairastavat keskimääräistä enemmän astmaa ja allergioita. Tutkimukset myös osoittavat, että lapsen atooppinen ihottuma heikentää koko perheen elämänlaatua.

Saman suuntaisia tulok-

Syy kohonneisiin maksa-arvoihin on selvitettävä

PBC eli primaari biliaari kolangiitti on tulehduksellinen maksasairaus. Sen yleisimpiä oireita ovat elämää haittaava uupumus ja sietämätön kutina.

päristö.

laatuun, mutta ulospäin se on näkymätön.

sia atopian vaikutuksesta elämänlaatuun on saatu myös Allergia-, iho- ja astmaliiton kyselytutkimuksissa. Vuonna 2021 atopiaa sairastaville tehdyssä kyselyssä selvisi, että atooppinen ihottuma vaikuttaa noin neljänneksellä

haitallisesti harrastuksiin, itsetuntoon ja työuraan. Viidesosa vastaajista koki oman hyvinvoinnin ja työkyvyn heikommaksi.

Samana vuonna atopiaperheille toteutetussa kyselyssä puolet vastanneista

koki, että sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ymmärretä ja huomioida riittävästi sairauden aiheuttamaa taakkaa perheelle.

Primaari biliaari kolangiitti eli PBC on autoimmuunimaksasairaus, jossa elimistössä muodostuu vasta-aineita sappiteiden rakenteita vastaan. PBC aiheuttaa tulehdusreaktion, joka johtaa sappiteiden vaurioitumiseen. Sairauden edetessä maksasolukko tuhoutuu ja korvautuu sidekudoksella, mikä voi johtaa ajan kuluessa maksakirroosiin.

PBC todetaan usein sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksessa, kun selvitetään syytä kohonneisiin maksa-arvoihin. PBC on lisääntynyt viime vuosina länsimaissa. Suomessa todetaan vuosittain 30–50 uutta sairaustapausta. Se on yleisempi naisilla ja se todetaan keskimäärin 58 vuoden iässä. Synnynnäisen alttiuden voi laukaista ympäristön kemiallinen ärsytys kuten tupakointi, hiusvärit, kynsilakka, pesuaineet tai asuinym-

PBC:N OIREITA OVAT elämää häiritsevä väsymys ja sietämätön kutina. Sairauden jatkuessa jopa 70 prosenttia sairastuneista kärsii uupumuksesta ja joka toinen kutinasta, joka kymmenesosalla on sietämätöntä. Ihon ja silmän valkuaisten keltaisuus on merkki jo pitkälle edenneestä maksavauriosta. Sairauteen voi liittyä myös osteoporoosia, kolesteroliarvojen nousua, niveloireita sekä suun ja silmien kuivuutta.

PBC vaikuttaa merkittävästi sairastuneen elämän-

Munuais- ja maksaliiton teettämän kyselyn mukaan PBC:hen sairastuneista 84 prosenttia koki epävarmuutta ja 61 prosenttia pelkoa. Lähes neljäsosa eli 22 prosenttia koki myös häpeää sairastumisestaan. Yleisesti maksasairaus vaikutti merkittävästi elämänlaatuun lähes puolella sairastuneista eli 47 prosentilla. (Munuaisja maksaliitto, Tutkimustoimisto Kuulas, 2022)

Lääkehoidon lisäksi pitkälle edennyttä primaaria biliaaria kolangiittia voidaan hoitaa maksansiirrolla.

LAITOSKUNTOUTUS

KELAN

KUSTANTAMAT

YMPÄRIVUORO-

tuo iloa pimenevään syksyyn

nuun ja Lapin musiikkiperinteet (lukuun ottamatta saamelaisten perinnemusiikkia).

Kansanmusiikkiyhtye Rällä keskittyy perinteiseen kansanmusiikkiin ja nimenomaan pohjoisen Suo-

men perinnemusiikkiin ja -tanssiin. Ammattimuusikoista koostuva yhtye on esiintynyt ympäri Suomea. Viime aikoina Rällä on nimenomaan keskittynyt kotimaakuntamme Pohjois-Pohjanmaan soitto ja -tanssiperintee-

seen. Rällä osallistui tänä kesänä valtakunnalliseen Konsta Jylhä kilpailuun teemalla "Pohjoispohjalainen viulupelimanni Jaakko Haanpää", ja sijoittui hienosti toiseksi. Toinen yhtyeen alueellinen kiinnostuksen kohde on Kai-

RÄLLÄN SOITTOA kuullaan Haapajärvellä kolmessa konsertissa. Yksi konsertti on suunnattu ikäihmisille. Kulttuurisalissa järjestetään myös lastenkonsertti ja kaikille sopiva kansanmusiikkikonsertti. Konsertteihin on vapaa pääsy.

– Lastenkonsertissa käymme läpi erilaisia kansanperinteemme soittimia ja esittelemme niiden hauskaa monipuolista äänimaailmaa. Lisäksi soitamme alueemme kansanmusiikkia ja kansanmusiikin lastenlauluja, kuvailee Osmo Hakosalo

– Kansanmusiikkikonsertissa käymme läpi musiikin ja tarinoiden voimin Pohjoisen Suomen musiikkiperinteitä. Ohjelmisto keskittyy Pohjois-Pohjanmaan perinteisiin, mutta mukana on myös musiikkia muualta pohjoisesta Suomesta ja Pohjanmaalta, Hakosalo jatkaa.

Rällä yhtye:

Osmo Hakosalo viulu (laulu, säkkipilli, munniharppu)

Erja Pätsi viulu (avainviulu)

Anne-Mari

Kanniainen haitari

Soipa Haapajärvi

Kulttuurin, erityisesti säveltaiteen ystäville marraskuun toinen viikonloppu tarjoaa vahvoja elämyksiä, nautittavia hetkiä ja sydäntä riipaisevaa tunnetta. Soipa Haapajärvi -festivaali herättää Haapajärven elämään ja sykkimään musiikin sydänäänillä.

Festivaalitapahtumat alkavat jo torstaina luontoaiheisen taidenäyttelyn avajaisilla kirjastossa. Peter Howen ja Kauko Olkkosen teoksiin innostuksen on antanut alueen luonto ja sen monimuotoisuus. Iltamusiikkina kuullaan Jokilaaksojen Musiikkiopiston opettajien Klassisen

musiikin helmiä -konsertti, jonka ohjelmisto rakentuu rakkaimmista ja kauneimmista klassisen musiikin kappaleista. Konsertissa esiintyvät: Elina Jääskelä, piano, Mari Kaasinen-Annanperä, pasuuna, Kristiina Nietula, laulu,Pia-Susanna Rautakoski, piano, Jon Selin, viulu, Tomi Luimula, ksylofoni ja Tarvo Kantola, harmonikka.  Perjantaina lukiolaiset pääsevät kuulemaan Haapajärveltä lähtöisin olevan kirjailijan, Milla Ollikaisen ja hänen kirjojensa kehitystarinoita.

PERJANTAI- JA LAUANTAI-ILTOINA monen oopperamusiikin ystävän odotus palkitaan, kun Haapajärven kirkko täyttyy Giacomo Puccinin 1800-luvun Roomaan sijoite-

tun Tosca- oopperan sävelillä. ”Toscaa katsoessa ei oopperasta tarvitse tietää ennalta mitään: kun musiikin tunneaalto vyöryy näyttämöstä katsomoon, tarvitsee vain antautua sen vietäväksi.” (https://oopperabaletti.fi/kulisseissa/tosca-taydellinen-ooppera) Toscan konserttiversiossa musiikin tunneaaltoa on katsojille vyöryttämässä vakuuttava ja maineikas taiteilijajoukko: Toscana suurten roolien dramaattinen sopraano Johanna Rusanen,  Cavaradossin roolissa tenori Johannes Vatjus,  Scarpiana  baritoni Esa Ruuttunen, Sakristani: basso-baritoni Jussi Juola , Angelottina basso Henri Uusitalo, Spolettana tenori Lasse Penttinen, piano: Kirill Kozlovski, musiikin johto Timo Hannula,

kapellimestari,  kuoro:  Jokilaaksojen Oratoriokuoro Haapalastuilla, valmennus Marita Kaakinen. Ennen oopperaa Toscan tunnelmaan pääsee sukeltamaan Ylen musiikkitoimittaja Risto Nordellin teosesittelyssä seurakuntakodissa italialaisen iltapalan kera (VIP).

Lauantaina päivällä kutsutaan perheen pienimmät musiikin pariin 'Musiikkiseikkailu metsässä' muskareissa, jotka toteuttaa musiikkipedagogi Satu Pikkarainen. Lauantai-ilta päättyy yhdessä nuorisovaltuuston kanssa järjestettävään bändikatselmukseen. Paikallisista bändeistä kuullaan radiosoittoon yltänyttä Rat Trap-  sekä SEXGANG- bändiä ja lisäksi Jokilaaksojen Musiikkiopiston bändi Miitta ja pojat.

Sunnuntain aloittaa juhlamessu, jonka toimittaa kirkkoherra Kari Tiirola. Messussa kuullaan pianotaitelija Risto Laurialaa sekä mezzosopraano Laura Mäkitaloa. Sunnuntaipäivän tunnelmaan ja levollisuuteen voi maadoittua Kentalan ja barokkiyhtyeen Vivaldin Vuodenajat ja muuta barokkimusiikkia -konsertissa.

Soipa Haapajärvi- festivaalin tämän vuoden sävelmuistot suljetaan kauniisti ja tunteella Musikaaleista suomalaisiin sävelmiin-konsertissa. Pianotaiteilija Risto Laurialan, mezzosopraano Laura Mäkitalon ja tenori Johannes Vatjuksen tarjoamiin tunnelmiin on hyvä päättää tämän vuoden Soipa Haapajärvi -festivaali. Ja odottaa seuraavaa vuotta.

KULTTUURI

Haapajärven kulttuurisalissa päästään nauttimaan Pohjois-Pohjalaisesta kansanmusiikista. Kulttuuripalveluiden tuottamissa konserteissa esiintyy oululainen Kansanmusiikkiyhtye Rällä.

Toscan tuskasta barokin kautta tyyneyteen

Vain 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin

– perheiden monimuotoisuus mutkistaa perinnönjakoa

Vain 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin, selviää Danske Bankin kyselytutkimuksesta. Avopuoliso ei koskaan voi periä puolisoaan ilman testamenttia ja myös uusperheelliset tarvitsevat lähes poikkeuksetta testamentin sekä avio- tai avoehdon.

Vain 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin, selviää Danske Bankin kesäkuussa teettämästä Lasikatto lompakossa -kyselytutkimuksesta. Avoliitossa olevista vain kahdeksan prosenttia ja uusperheissä asuvista 10 prosenttia on tehnyt testamentin. Testamentti kannattaa kuitenkin laatia etenkin, jos oma tilanne eroaa perinteisestä ydinperhemallista.

Avoliitossa testamentti on henkivakuutuksen ohella ainoa tapa turvata avopuolison asema, koska lain mukaan puoliso ei saa kumppaniltaan mitään. Myös monimuotois-

ten perheiden ja uusperheellisten kannattaa miettiä testamentin määräykset erityisen tarkkaan, sillä vanhat lakimme eivät ota huomioon perinteisestä ydinperhemallista poikkeavia tilanteita.

Testamentti kannattaa tehdä, vaikkei omistaisi valtavaa varallisuutta. Testamentilla voi ehkäistä perintöriitoja, joita voi syntyä myös rahallisesti vähemmän arvokkaista, tunnearvoiltaan arvokkaista esineistä. Testamentilla voi määrätä esimerkiksi suvussa kulkeneet tavarat haluamalleen henkilölle.

TESTAMENTTI ON määrämuotoinen juridinen asiakirja, eli se tulee tehdä laissa säädetyssä muodossa. Testamentin on oltava kirjallisesti tehty, ja sen

tulee olla testamentin tekijän sekä kahden esteettömän todistajan yhtä aikaa allekirjoittama.

Testamentin muotovaatimukset ovat tiukat. Testamentin tekoon kannattaakin käyttää ammattilaisten apua. Testamentin voi tehdä lakitoimistossa tai pankissa.

TESTAMENTIN OHELLA kannattaa hoitaa kuntoon myös muut asiakirjat, kuten avio- ja avoehto sekä edunvalvontavaltuutus. Tärkeä osa taloudellista mielenrauhaa on valmistautuminen elämän yllättäviin asioihin. Edunvalvontavaltuutuksella voi päättää, kuka hoitaa esimerkiksi pankkiasioita, jos itse ei siihen pysty sairauden, ikääntymisen, onnettomuuden tai muun syyn

vuoksi.

On hyvä muistaa, etteivät edes oma puoliso tai lapset ole automaattisesti oikeutettuja maksamaan laskuja tililtä tai määräämään omaisuudesta ilman edunvalvontavaltuutusta.

Valtuutusta voi myöhemmin muuttaa ja se otetaan käyttöön vasta, kun et itse pysty päättämään asioistasi.

1) Aviopuoliso ei peri puolisoaan ilman testamenttia, jos perittävällä on lapsia.

2) Avopuoliso ei peri koskaan ilman testamenttia, eikä avoleski saa lesken asumisoikeutta kotiin.

3) Uusperheelliset tarvitsevat lähes poikkeuksetta testamentin ja avio- tai avoehdon.

4) Lasten kannattaa periä oma vanhempansa testamentilla.

5) Jos perillisiä ei ole, ilman testamenttia omaisuus menee valtiolle. Serkut eivät enää voi periä.

Ilkka HeinonenPieni Kulkija 26

EU ja metsäpolitiikka

Otsikko viime päivien lehdestä: ”Euroopan parlamentti rajaisi puun laskemista uusiutuvaksi energiaksi, mutta lainsäädäntöön on vielä pitkä matka.”

EU:ssa on paljon hyvää, mutta usein EU:n päättäjät tuntuvat olevan umpimetsässä, ainakin Pienen Kulkijan ihmettelyssä!

Minä näen lähiympäristössäni hyväkasvuista metsää, metsää jota on hakattu lukuisia kertoja viimeisen vuosisadan aikana ja uutta metsää kasvaa koko ajan.

Totta on esimerkiksi kirjanpainajien, vaikeasti torjuttavien kuoriaisten aiheuttamat totaaliset tuhot kuusimetsissä. Ilmaston lämpenemisen johdosta kirjanpainajat levittäytyvät yhä pohjoisemmille alueille. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan olisi tärkeää myös suomalaisten metsien hyvinvoinnin kannalta.

Siksi EU on oikealla asialla tässä työssä.

MUTTA SITTEN LÖYDÄN EU parlamentista useita jäseniä keskeltä umpimetsää. Valitettavasti siellä umpimetsässä on mukana myös suomalaisia meppejä, mikä pahinta eivät oppaana ulostuloon metsästä vaan jopa viemässä porukkaansa vielä syvemmälle eksyksiin.

EUn parlamentissa oli huoli tukkipuun päätymisestä energiapuuksi.

Tarkistin tämän hetken puun hintataulukkoja. Kuusi- ja mäntytukista maksetaan 66-69 €/m³ ja koivutukista 51 €/m³. Kuusen ja männyn pikkutukista maksetaan 40 €/m³. Kuitupuusta maksetaan 36-38 €/m³. Energiapuusta korkeintaan 30 €/m³.

Kyllä suuresti ihmettelen, minkä yrityksen kannattaisi ostaa tukkipuun hinnalla puuta, joka päätyisi energiapuuksi ja jota saisi toisaalta reilusti alle puolella hinnalla! EUn parlamentissa esitettiin jopa lainsäädännöllisiä keinoja energiapuun käyttöä vastaan.

VUOSIA SITTEN sketsihahmo Toukopouko puhui ja teki hassuja asioita. Onko niin että nykyisistä mepeistä osa on Toukopoukon kaltaisia sketsihahmoja vai ovatko nämä umpimetsän mepit mielestään oikeasti asioihin perehtyneitä?

Puu on ja pysyy uusiutuvana luonnontuotteena. Puuta on

käytetty kautta ihmiskunnan historian ja aika monissa valtioissa on jopa opittu suojelemaan metsää aarteena, aarteena jota voi käyttää yhteiseksi hyväksi. Mutta metsää ei pidä tuhota, vaikkapa tarpeettoman rakentamisen alle.

si arvonlisäveron suuruuteen, metsien uudistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen sekä mahdollisiin metsäyhtiöiden investointitukiin. Mutta en voi ymmärtää, miten lainsäädännöllä osattaisiin tarkasti määritellä sitä, miten puukauppaa pitäisi rajoittaa yksityiskauppojen osalta.

JOS EUn PÄÄTÖKSIÄ seuratessani on tunne joidenkin asioiden päätymisestä umpimetsään, niin kyllä väistämättä joskus on sama tunne, kun kuuntelee Suomen Eduskunnan keskusteluja.

ko Laurista oppia monelle mepille tai kansanedustajalle? Kannattaisi käydä useammin oikeassa metsässä omia ajatuksia terävöittämässä!

Suomessa on puolestaan herätelty keskustelua siitä, että ihan eduskunnan päätöksellä tulisi rajata ”liiallista” puukauppaa. Siis kun yksityinen metsänomistaja myy puuta yksityiselle yritykselle, tähän väliin tulisi eduskunnan lainsäädäntöä. Ymmärtääkseni lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa vain esimerkik-

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä teoksessa Lauri oli harkisevainen ja käsistään etevä mies. Lauri viihtyi yksin metsässä, oli viisas mies. Veljesten kouluhistoriassa Lauri oppi lukemaan toisena Eeron jälkeen ja oli lopulta kyläkunnan paras lukija. Kirjan mukaan Lauri viihtyi parhaiten vilkkaan ja älykkään Eeron seurassa. Olisi-

Tietoa testamentista:

on ja pysyy

luon-

Viikon ristisanatehtävä

KETTERÄ

LEVYMÄINEN

NILJAKAS

MAALA-

YKSILÖL-

HUONE-

Näin peset pyykin säästäen sekä rahaa että ympäristöä

Moni on tällä hetkellä huolissaan hintojen noususta ja miettii keinoja karsia kulujaan. Pyykinpesusta ei kuitenkaan kannata tinkiä niin, että se lyhentää vaatteiden käyttöikää, sillä mitä pidempään vaate säilyy hyvänä, sitä parempi se on sekä kukkarolle että ympäristölle.

1. Pese täysiä koneellisia, käytä tarvittaessa värinkeräysliinaa

Täydet koneelliset säästävät vettä, energiaa ja pesuaineita. Värinkeräysliinan tarkoitus on kerätä vaatteista mahdollisesti lähtevät värit ja estää muun pyykin värjäytyminen. Voimakkaan väriset vaatteet kannattaa kuitenkin aina ensimmäisten pesujen yhteydessä pestä saman väristen vaatteiden kanssa.

2. Aina ei tarvitse pestä

Kerran käytettyjä käyttö- tai juhlavaatteita voi myös tuulettaa niiden raikastamiseksi. Villa puhdistaa itsensä kosteassa ilmassa.

3. Käytä matalalämpöisiä pesuja vähemmän likaisille tekstiileille Tekstiilit voi lähtökohtaisesti

pestä suositusta alemmissa lämpötiloissa. Ensipesu kannattaa kuitenkin aina tehdä ohjeen mukaan, koska joskus tekstiilien värit eivät kiinnity matalammissa lämpötiloissa.

4. Poista tahrat tuoreeltaan äläkä yliannostele pesuainetta

Pesuaineen yliannostelu ei tee pyykistä puhtaampaa, vaan kuormittaa ainoastaan luontoa. Annostele pesuainetta pyykin likaisuusasteen mukaan. Jos osa pyykistä on puhtaampaa, pesuainetta ei tarvita niin paljon. Tahrat kannattaa poistaa tekstiilistä tuoreeltaan esimerkiksi sappisaippualla.

5. Väkiviinaetikka on ympäristöystävällinen huuhteluaine

Väkiviinietikkaa voi käyttää huuhteluaineen tapaan. Se poistaa tehokkaasti hajut ja tekee pyykistä pehmeämpää. Kosteassa pyykissä se voi haista hieman, mutta haju lähtee pyykin kuivaessa.

skooppi by Madame Mystiqueby Madame

KAURIS 23.12.-21.1. Sinulla on nyt monta rautaa tulessa, ehkä vähän liiankin monta. Töiden määrä on tehnyt sinusta hajamielisen ja poissaolevan. Läheisesi alkavat jo kyllästyä sinun jatkuvaan touhottamiseen. Jotta pakkasi pysyy kasassa, vähennä töitä ja muista nauttiakin elämästä.

VESIMIES 22.1.-19.2. Sinulle on kasaantunut monenlaisia ongelmia yksityiselämässä. Nyt olisi korkea aika alkaa ratkomaan niitä. Olet turhan pitkään vain märehtinyt niiden parissa, etkä ole tehnyt asioille mitään. Sinussa on voimaa ja rohkeutta saattaa asiat kuntoon, kun vain ryhdyt tuumasta toimeen.

KALAT 20.2.-20.3. Osaat nauttia syksystä ja odotat in-

nolla pian saapuvaa talvea. Kesäihmistä sinusta ei saa tekemälläkään. Elämäsi rullaa leppoisasti ilman mitään yllätyksiä. Tämä sopiikin rauhalliselle luonteellesi. Nauti tästä ajanjaksosta täysin rinnoin, sillä muutoksen tuulia on myöhemmin tulossa.

OINAS 21.3.-20.4. Olet saanut monta hyvää hanketta valmiiksi. Luonteenlujuutesi on ihailtavaa, kun sinulta vaaditaan asioiden eteenpäin viemistä ja johtajuutta. Älä kuitenkaan liian härkäpäisesti vie asioita maaliin, vaan ota huomioon myös muut lähelläsi olevat ihmiset.

HÄRKÄ 21.4.-20.5. Romantiikkaa on ollut ilmassa jo pitkään. Sinusta tuntuu, että saat vastakaikua monelta mielenkiintoiselta suunnalta, mihin vain katseesi

käännät. Ethän kuitenkaan leiki toisten tunteilla, sillä toistaiseksi mitään pysyvämpää ihmissuhdetta ei ole näköpiirissä.

KAKSOSET 21.5.-21.6. Olet saanut uuden työpaikan, joka on unelmiesi täyttymys. Osaamisesi ja menestymisesi on saanut kuitenkin erään tahon kateelliseksi ja hän yrittää mitätöidä saavutuksesi. Älä lähde siihen leikkiin mukaan ja alistu, vaan ole jämerä ja vältä hänen seuraansa.

RAPU 22.6.-22.7. Nyt sinun pitäisi löytää uudelleen tasapaino elämääsi. Liika juhliminen ei ole sinulle hyväksi, vaan saa sinut entistä väsyneemmäksi. Ärtyneisyys onkin vaivannut sinua jo pitkään, mutta pienellä ryhtiliikkeellä saat hyvinvointisi uudelle tasolle.

LEIJONA 23.7.-22.8. Syksylle on juhlia luvassa. Saat usealta eri taholta kutsuja, joista ei kannata kieltäytyä. Taitavana sosiaalisten tilanteiden mestarina, saat yllättäviä ehdotuksia, jotka tuovat muutoksen tuulia elämääsi. Valitse niistä se, mikä sinua eniten miellyttää ja ota koppi haasteesta.

NEITSYT 23.8.-22.9. Raha-asiat ovat nyt tässä kuussa keskiössä. Taloutesi on päässyt kesällä vähän repsahtamaan ja vaatii sinulta nyt talouteen panostamista. Päättäväisellä asenteella ja itsekurilla selviät kuitenkin näistäkin ongelmista ja loppuvuodesta talousasiasi ovat jo hyvällä mallilla.

VAAKA 23.9.-23.10. Kiireinen syksy alkaa jo uhkaamaan hyvinvointiasi. Kiinni-

tä huomiota itseesi ja muista myös palautua stressistä. Vähemmälläkin huhkimisella tulisit vielä hyvin toimeen.

SKORPIONI 24.10.-22.11. Jokin henkilö on kaivamalla kaivanut sinusta esiin vain huonot puolet. Keskustele kyseisen henkilön kanssa ja tee loppu tällaisille puheille. Hän ei ehkä itsekään huomaa, miten negatiivisesti suhtautuu aina asioihin, joten pieni keskustelu asiasta on tarpeen.

JOUSIMIES 23.11.-22.12. Pientä kolotusta on kropassasi tuntunut koko syksyn ajan. Tämä on merkki siitä, että olet unohtanut kuntoilun ja terveelliset elintavat. Tee nyt ryhtiliike ja laita nämä asiat kuntoon. Muutosten myötä kolotukset hellittävät ja vireystilasikin nousee huomattavasti.

KOKOUKSIA

Haapajärvi-Seura ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS

tiistaina

Kulttuuritalon vapaa-aika toimiston kokoushuoneessa. Esillä sääntömuutos sekä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa.

Suosi ostoksillasi mainostajiemme tuotteita ja palveluita.

Näin pidämme seutukunnan elävänä.

Villi Sinfonia

-lasitaidenäyttely Haapajärvellä

Haapajärven kirjastossa nähdään lokakuussa lasitaidenäyttely, jonka inspiraation lähteenä on ollut Dan Brownin ”Villi Sinfonia” kirja ja sävellys.

KULTTUURI

Lasitaideprojekti toteutettiin Jokilaaksojen musiikkiopistossa Haapajärven toimipisteessä lukuvuonna 2020-2021 Yleisen musiikkitiedon ryhmässä.

Jokainen oppilas valitsi sinfonian kuuntelun ja kirjan lukemisen jälkeen kirjan hahmoista itseään kiinnostavan hahmon, jonka he valmistivat lasista musiikkiopiston rehtorin, lasitaiteilija Heidi Veikko-

lan ohjauksessa. Jotkut ehtivät tehdä tuntien aikana useammankin hahmon. Omille hahmoille keksittiin mm. luonteenpiirteitä, nimi, harrastuksia ja syntymäaika. Kukin oppilas teki omasta hahmostaan esittelyvideon, jotka ovat nähtävissä näyttelyssä.

KIRJASSA JA MUSIIKISSA seikkailevat eläimet ovat joko päiväeläimiä, yöeläimiä tai meressä asuvia eläimiä. Sävellyksen ja musiikin hahmotusaineiden lehtori Sanna Ahvenjärven ohjauksessa kuunnel-

tiin teosta, pohdittiin dramaturgiaa ja valittiin musiikit päivä-, yö- ja merijaksoihin. Oppilaat keksivät musiikkia kuunnellessa myös yhteistyössä tarinoita, joissa eläinhahmot seikkailevat keskenään. Oppilaiden keksimät tarinat olivat juonena animaatioille, jotka videokuvaaja Tero Mononen Tarinamaailmasta toteutti. Projektin työstöprosessi taltioitiin ja Mononen teki siitä myös videon, joka on nähtävissä näyttelyssä.

Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina ja sinne on vapaa pääsy.

Kopolan teatteri esittää Harmaat pantterit -aktiivimalli Haapajärven kulttuuritalolla, Kauppakatu 19, ke 5.10. klo 19.00, pe 7.10. klo 19.00, su 9.10. klo 13.00, ti 11.10. klo 19.00, ke 12.10., klo 19.00, pe 14.10. klo 19.00 ja su 16.10. klo 13.00.

Villi Sinfonia - Lasitaidetta Dan Brownin Villi Sinfonia -kirjan ja -sävellyksen innoittamana Haapajärven kirjastossa 3.10.- 2.11.2022. Ilmastokahvit: Aurinkosähköä kotiin! To 6.10.2022 klo 16.00 maksuttomassa Teams-tilaisuudessa. Ilmoittaudu mukaan 5.10.22 mennessä. Linkki löytyy www.haapajarvi.fi/tapahtumat/2287. Kansanmusiikkiyhtye Rällän konsertit ke 19.10.2022. Lastenkonsertti klo 16.30 ja Kansanmusiikkikonsertti klo 18.00 Kulttuurisalissa sekä ikäihmisten konsertti Koivikossa klo 13.00. Soipa Haapajärvi Festivaali to 10.11. - su 13.11.2022. Tapahtumat ja tapahtumapaikat jäljempänä. Back to the Nature - taidenäyttely 10.11.- 30.11. Haapajärven kirjastossa. Klassisen musiikin helmiä to 10.11.2022 klo 18.00 Haapajärven kulttuurisalissa. Tosca-oopperan konserttiversio

pe 11.11.2022 klo 17.00 ja la 12.11.2022 klo 18.00 Haapajärven kirkossa.

Musiikkiseikkailu metsässämuskari la 12.11.2022 klo 12.00 Haapajärven seurakuntakodilla. Ennakkoilmoittautuminen: Satu Pikkarainen p. 044-5326707. Bändikatselmus la 12.11. klo 20.00 Haapajärven Kulttuurisalissa. Vivaldin Vuodenajat su 13.11.2022 klo 14.00 Haapajärven kirkossa. Musikaalista suomalaisiin sävelmiin su 13.11.2022 klo 18.00 Haapajärven seurakuntakodilla. Haapajärven Viihdepelimannien konsertti ”Valoa syksyyn” su 20.11.2022 klo 13.00 Haapajärven kulttuuri- ja kirjastotalolla. Voi leipä! -balladi leivän syrjästä ti 22.11.2022 klo 18.00 Haapajärven monitoimitalolla.

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA: Bachin H-mollimessu pe 7.10. klo 18.00-21.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Siionin virsien juhlasunnuntai su 16.10.2022 klo 10.00-16.00 Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

TAPAHTUMAKALENTERI TOTEUTETTU YHTEISTYÖSSÄ: HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA

Back to the Nature

– luontoaiheisia maalauksia ja valokuvia

Marraskuussa Haapajärven kirjaston seinät valtaavat luontoaiheiset kuvat. Esillä on Peter Howen maalauksia ja Kauko Olkkosen valokuvia.

kosen kanssa on antanut useita aiheita luontoa kuvaaviin maalauksiin.

KULTTUURI

Peter Howe kiinnostui taiteesta katsellessaan Vincent van Goghin töitä lapsuuden maisemissa Englannissa, Stockton-onTees kaupungissa. Luonto ja etenkin lintujen tarkkailu on inspiroinut häntä toteuttamaan maalauksiaan. Yhteinen lintuharrastus valokuvaaja Kauko Olk-

Howe käyttää töissään sekä akvarelli- että öljymaaleja. Impressionistinen tyyli omalla näkemyksellä on lähellä hänen taiteellista näkemystään.

Kauko Olkkonen on harrastanut luontokuvausta lähes 20 vuotta. Olkkosen jäätyä eläkkeelle on kuvausharrastus muuttunut aktiivisemmaksi. Kuvauskohteita ovat metsän eläi-

met ja linnut, talvella myös revontulet.

Olkkonen työskenteli metsäalalla n. 45 vuotta, pääasiassa Haapajärvellä ja jonkin verran naapurikunnissa. Tätä kautta maastot tulivat tutuiksi harrastukseen. Myös metsästys kuuluu hänen harrastuksiinsa, lähinnä hirven metsästys. Kamera on lähes aina hänen mukanaan.

Näyttely on avoinna marraskuun alusta kirjaston aukioloaikoina.

Ristikon ratkaisu

HAMMASLÄÄKÄRIT