Saimaan rapu II –hanke, säilytystutkimus
sivu 2/9
vää kohti. Taustatiedoksi kerättiin pintavedenlämpö, ilman korkein ja matalin lämpötila ravustuspäivänä, tuulen nopeus, tuulen suunta, sademäärä ja pilvisyys (havainnot joko henkilökohtaisesti päivän aikana tai Ilmatieteen laitokselta myöhemmin), lisäksi pyrittiin määrittämään muutamia ravun fysiologiaa ja kunto kuvaavia muuttujia. Rapujen fysiologista tilaa oli tarkoitus määrittää valikoiduilla kuntoindekseillä (hepatopankreaksen kosteus, suhteellinen tuore- ja kuivapaino-osuus sekä kuorenvaihtosyklin vaihe). Myöhemmin talvella tehdyissä analyyseissa paljastui, että kudosanalyysejä ei voitu tehdä säilytyksen aikana kuolleista täpläravuista, joiden kudokset olivat jo osin hajonneet ennen täplärapujen pakastamista ja hajoaminen on ilmeisesti jatkunut myös pakastuksen aikana. Aiemmat kokemukset pakastettujen rapunäytteiden kudosanalyyseistä antoivat olettaa, että analyysit olisivat onnistuneet, mutta ei kun ei. Kuorenvaihtosyklin vaihe määritettiin soveltamalla kapeasaksiravulle kehitettyä kuorenvaihtosyklin vaiheen määritysmenetelmää (van Herp ja Bellon-Humbert 1978) sekä muita vastaavia menetelmiä (mm. Burton ja Mitchell 1987) soveltuvin osin. Määritykset tehtiin pakastetuista näytteistä. Täplärapujen elossasäilyvyyttä vertailtiin ravustajien Aa ja Bee saaliiden sekä eri laatuluokkien välillä. Syitä löydettyihin eroihin haettiin kerätyn taustatiedon ja todettujen kuolevuuksien tilastollisilla vertailuilla.
3 Tulokset 3.1 Rapujen elossasäilyvyys, lyhyt säilytys (0 - 4 vko) Yhdistetyssä aineistossa elossasäilyvyys neliviikkoiseksi oli I –laatuluokan täpläravuilla noin 92% ja II – laadulla täpläravuilla noin 82%. Yhdistetyssä aineistossa I –laatuluokan täpläravut selvisivät tilastollisesti merkitsevästi paremmin hengissä kuin II –laatuluokan täpläravut (t-testi, p < 0,05, kuva 1) neljän viikon säilytysjakson aikana. Kahden ensimmäisen säilytysviikon aikana I –laatuluokan täplärapujen kuolevuus oli erittäin alhainen, noin 1% (0.5% per viikko) ja II –laatuluokan kuolevuus oli samaan aikaan noin 5% (noin 2,5% per viikko) yhdistetyssä aineistossa.
Kuva 1. Täplärapusaaliin elossasäilyvyys ensimmäisen neljän säilytysviikon aikana laatuluokittain. Säilyvyydessä oli neljän viikon keskiarvossa tilastollisesti merkittävä ero laatuluokkien välillä (t-testi, p > 0.05).
Kummankin laatuluokan täplärapujen kuolevuus oli alhaisempi kuin aiempien kokemusten mukaan rapujen pyynninjälkeisessä allassäilytyksessä, jossa viikkokuolevuus on noin 5 - 10% (oma julkaisematon tieto ja RapuSuihku –hankkeen loppuraportti 2007). Kuolevuus tosin lisääntyi selvästi kummassakin laatuluokassa toisen säilytysviikon jälkeen, ja II –laatuluokassa täplärapujen kuolevuuden lisääntyminen oli hieman