1. Alueen kuvaus ja nykytilan arviointi 1.1 Alueen peruskuvaus Aluefaktat Pohjois-Karjala on Suomen itäisin ja samalla yksi EU:n itäisimmistä ja pohjoisimmista rajamaakunnista. Yhteistä rajaa Venäjän kanssa on 296 km (karttaliite 1), joka määrittää monella tavalla maakunnan kehityskulkuja. Pohjois-Karjalan kokonaispinta-ala on 21 585 km2, josta vesistöjä 3 803 km2 (18 %). Maapinta-alasta (17 782 km2) metsätalousmaata on 14 909 km2 (84 %) ja maatalousmaata noin 900 km2 (4 % kokonaispinta-alasta) (P-K maakuntaliitto 2012a). Pohjois-Karjalan 14 kunnasta viisi on kaupunkeja. Maakuntakeskus, Joensuun kaupunki, sijaitsee tunnin lentomatkan ja noin 4,5, tunnin junamatkan päässä Helsingistä. Muut kaupungit ovat Nurmes, Lieksa, Outokumpu ja Kitee, jotka kaikki ovat maaseudulla sijaitsevia oman talousalueensa pikkukaupunkeja. Maaseudun kolmijaon perusteella (karttaliite 2) maakunta on alueellisesti tarkasteltuna pääasiassa harvaan asuttua maaseutua, jolla asuu 36 % väestöstä. Hieman alle puolet maakunnan väestöstä (44 %) asuu kaupunkitaajamissa tai sen läheisellä maaseudulla (8 %). Ydinmaaseudulla asuu 12 % väestöstä (vrt. Karttaliite 2). Maaseutumaisiksi luokitelluilla alueilla asuu siis 56 % väestöstä. (Tilastokeskus 2012a). Maakuntakeskus Joensuun ruutukaava-aluetta ja kaupunginosalähiöitä lukuun ottamatta maakunnan kaikki kaupungit ovat hyvin maaseutumaisia luonteeltaan, jota osoittaa myös uusi kuntarajoista riippumaton maaseututarkastelu (karttaliite 3). Maakunnan harvaan asuttua ja maaseutumaista luonnetta osoittaa osaltaan väestötiheys, joka on 9,34 asukasta/km2, kun esimerkiksi Uudenmaan maakunnassa se on 170,29 asukasta/km2 ja koko Itä-Suomen kolmen maakunnan alueella 11,7 asukasta/km2 (Tilastokeskus 2012b). Toiminnallisesti Pohjois-Karjala jakautuu kolmeen seutukuntaan; Pielisen Karjala pohjoisosassa, Joensuun Seutu keskiosassa ja Keski-Karjala eteläosassa (karttaliite 1). Jokaisella seutukunnalla toimii oma kunnallinen elinkeinoyhtiö ja Leader toimintaryhmä. Poikkeuksen tekevät ainoastaan Juuan ja Ilomantsin kunnat, jotka Joensuun seudun Leader toimintaryhmän sijaan kuuluvat Vaara-Karjalan Leaderiin. Väestörakenne Pohjois-Karjala on vähäväkinen maakunta, jossa asuu kaikkiaan 165 620 henkeä (ennakkotieto 31.7.2012). Vuoden 2011 lopussa naisia maakunnan väestöstä oli 50.3 % ja miehiä 49.7 %. (Tilastokeskus 2012b). Pohjois-Karjalan maakunnan pieni väestömäärä on oleellinen kehitystekijä, koska sen myötä alueellinen ja paikallinen palvelukysyntä, yksityinen tai julkinen, on rajallista. Tämä korostuu maakunnan harvimmin asutuilla maaseutualueilla, joilla väestöpohja on jo lähtökohtaisesti kapea ja palvelujen ylläpito siksi vaikeata. Maakunnan maaseutuväestön perusrakennetta luonnehtii senioriväestön korkea osuus sekä nuorisoikäluokkien pieneneminen. Myönteistä on se, että eläkeikää lähestyvien työikäisten nopea poistuminen markkinoilta avaa työpaikkoja nuorille ikäluokille, mutta kielteistä se, että etenkin harvaan
3