Page 1

Rohkeasti eteenp채in! Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020


Johdanto .......................................................................................................................................................1 1.

Keski-Karjala ..........................................................................................................................................2

2. Strategiakokonaisuus ..........................................................................................................................5 3.

Strategiavalmistelu ja tarvekartoitus ...............................................................................................6

4.

Strategian läpileikkaavat teemat, painopisteet ja täydentävyys .............................................. 11

5.

Tavoitteet, toimenpiteet ja seurantamittarit painopisteittäin .................................................. 13

5.1

Viihtyisä asuinympäristö ja vilkas yhdistystoiminta 45% ................................................. 14

5.2

Rajaseudun rohkeat yrittäjät 35% ....................................................................................... 15

5.3. Ympäristö ja luonto 10% ....................................................................................................... 16

5.4. Osaamisen edistäminen 10% ............................................................................................... 17

6. Toimintasuunnitelma ........................................................................................................................ 18 7.

Rahoitussuunnitelma ....................................................................................................................... 21

Maaseudun Kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina Ry

Y-tunnus

1442788-1

Jäsenmäärä

105 yksityisjäsentä, 34 yhteisöjäsentä

Perustamisvuosi

1997

Savikontie 3, 82500 Kitee, p 050 3677660, sähköposti: toimisto@jetina.fi, kotisivut: www.jetina.fi Hallituksen kokoonpano noudattaa kolmikantaperiaatetta. Hallituksen jäsenen yhtäjaksoinen toimiaika on enintään kuusi vuotta. Kaikilla toimijoilla on mahdollisuus liittyä yhdistyksen jäseneksi.


Johdanto ”Keski-Karjala on yhtenäinen seutu, jossa kaikkien ikäryhmien eläminen ja työnteko on mielekästä innostavassa ja viihtyisässä ympäristössä. Meillä arvostetaan ja vaalitaan yhteisöllisyyttä, toteutetaan asioita ja erityisesti yritystoimintaa rohkeasti riskejä kaihtamatta.” Yllä kuvattuun visioon Keski-Karjalan tulevaisuudesta tiivistyy yhdistyksemme maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry:n strategian päämäärä tulevalle ohjelmakaudelle. Rooliimme kuuluu vahvasti paikallisen kehittämistoiminnan tukeminen, alueen viihtyisyyden, imagon ja tunnettuuden parantaminen sekä osaamisen kehittäminen Leader-rahoituksen mahdollistamana. Toimintamme perusta on Leader-toiminnan näkyvyyden ylläpitäminen, verkostojen hyödyntäminen alueen tarpeiden tunnistamiseksi, hyvien toimintatapojen siirtäminen eteenpäin hyödynnettäväksi ja uusien toimijoiden aktivoiminen mukaan kehittämistyöhön. Keski-Karjala on kolmen kunnan muodostama ”sydämenmuotoinen ja -kokoinen ” seutukunta PohjoisKarjalassa, Venäjän rajan tuntumassa. Rajanylityspaikalla sijaitseva ja 9-tien halkaisema Tohmajärven kunta, järvimaisemastaan ja rikkaasta kulttuuriperinteestä tunnettu aktiivinen Rääkkylän kunta ja vastikään kalastusmahdollisuuksistaan tunnetun Kesälahden kanssa yhdistynyt mahtavat urheilu- ja vapaaajanviettomahdollisuudet tarjoava Kiteen kaupunki ovat vahvuuksiltaan kaikki hieman erityyppisiä alueemme rikastuttajia. Viime vuosina Keski-Karjalaa on koeteltu useiden suurten työnantajien konkurssien myötä. Tahtotila asioiden parantamiseen ja yhteishenki toimijoiden keskuudessa on kaikesta huolimatta vahva. Alueen kunnat ja kaupunki tekevät tiivistä yhteistyötä alueen kehittämisen eteen ja omistavat yhdessä myös Keski-Karjalan kehittämisyhtiö Oy Ketin. Keski-Karjalan alueesta muodostuu luontaisesti toiminnallinen Leader-ryhmäksi soveltuva alue, jossa yhdessä tehden toimitaan alueen hyväksi. Olemme Leader-ryhmänä tärkeä osa Keski-Karjalan alueen asiantuntijayhteistyöverkostoa, joka työskentelee tiiviisti alueen hyväksi. Pystymme tavoittamaan tärkeät toimijat ja asukkaat sekä tunnistamaan kattavasti alueen kehittämistarpeet. Tarpeiden tunnistaminen mahdollistaa Leader-rahoituksen kohdistamisen kehittämisen kannalta olennaisimpiin toimenpiteisiin. Paikallisten kehittämistoimien tueksi tarvitaan alueelle riittävästi rahoitusta ja resursseja, joiden kohdistamiseen ja käyttöön pystymme itse vaikuttamaan. Katsomme positiivisesti tulevaisuuteen ja haluamme viedä Keski-Karjalan kehitystyötä yhdessä rohkeasti eteenpäin. Rohkeasti eteenpäin -strategia on kokonaisvaltainen paikallinen suunnitelma, jossa kootaan yhteen alueen maaseudun kehittämisen tarpeet, asetetaan tavoitteet ja etsitään toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskitymme paikalliseen kehittämiseen luomalla toimintaedellytyksiä ja hakemalla uusia toimintamalleja. Tavoitteenamme on elämänlaadun ja elinolojen parantaminen sekä sosiaalisen pääoman lisääminen yhdessä tekemällä. Pyrimme siihen, että alueemme asukkaat, kunnat, järjestöt ja yritykset tunnistaisivat omat tarpeensa ja vahvuutensa sekä yhdistävät ne omia voimavaroja tukeviin globaaleihin virtauksiin. ”Ajattele globaalisti – toimi paikallisesti yhteistyötä rakentaen.”

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

1


1. Keski-Karjala Alue ja sijainti Keski-Karjala sijaitsee valtakunnan itärajalla. Alueen pinta-ala on noin 3 300 neliökilometriä. Alueen läpi kulkee 6-tie ja junarata. Turusta Tohmajärvelle kulkevan 9-tien merkitys alueelle tulee kasvamaan lähivuosina rajanylittäjämäärien kasvun myötä ja sen kehittämiseen panostetaankin voimakkaasti. Kansainvälisiin liikenneyhteyksiin on tullut viime aikoina parannuksia, jotka antavat mahdollisuuksia alueen matkailun ja liiketoiminnan kehittämiselle. Petroskoi-Joensuu välinen junayhteys on kokeiluluontoisesti avattu ja junalla pääsee matkustamaan jo myös Pietarista Joensuuhun. Lappeenrannasta on suorat lentoyhteydet Espanjaan, Saksaan ja Italiaan. Keski-Karjala on Pohjois-Karjalan eteläisin seutukunta. Suurin osa alueen ihmisistä asuu Kiteen, Kesälahden, Tohmajärven ja Rääkkylän keskustoissa. Pienempiä reittien varrella sijaitsevia asumiskyliä on Värtsilässä, Tikkalassa ja Akkalassa. Asumiskylistä tyypillisesti pendelöidään töihin joko alueen sisällä tai Joensuuhun seudulle. Keski-Karjalassa käy työntekijöitä myös Joensuusta ja Savonlinnasta. Uuden kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan koko Keski-Karjala lukeutuu maaseutualueeseen. Puolet seudusta on harvaan asuttua maaseutua ja toinen puoli ydinmaaseutua. Tohmajärvellä sijaitsee Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka. Rajanylitysliikenne Niiralassa on kasvanut reilun 10 vuoden aikana yli kymmenkertaiseksi. Vuonna 2012 Niiralan rajanylityspaikan kautta kulki 850 000 ajoneuvoa ja noin 1,5 miljoonaa matkustajaa. Rääkkylä on alueemme edelläkävijä langattoman laajakaistan ansioista, mikä tarjoaa myös mökkiläisille erinomaiset etätyömahdollisuudet ja antaa yrityksille mahdollisuuksia sijoittua alueelle. Kiteen Hutsin urheilukeskus mäkihyppytorneineen, jäähalleineen ja uimahalleineen sekä Tolosenmäessä sijaitseva Aimo-monitoimialue tarjoavat niin asukkaille kuin matkailijoillekin laajan valikoiman eri harrastusvaihtoehtoja. Yhdistystoiminta on aktiivista ja kaipaa rinnalleen tukea palveluiden ja harrastemahdollisuuksien edelleen kehittämiseen ja uusien kävijöiden houkutteluun.

Väestö Keski-Karjalan alueella asuu 18 541 vakituista asukasta (31.12.2013), joista Kiteellä 11 196, Tohmajärvellä 4 877 ja Rääkkylässä 2 468. Lisäksi Keski-Karjalan alueella viettää aikaansa loma-aikoina noin 2 800 mökkiläistä, joiden vakituinen asuinpaikka alueen ulkopuolella. Suuri vapaa-ajan asuntojen ja mökkiläisten määrä tuleekin huomioida kehittämistoimenpiteissä. Venäjänkielisiä asukkaita on Keski-Karjalan ”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

2


alueella lähes kolme prosenttia väestön määrästä, mikä on selkeästi suurempi osuus kuin muissa Pohjois-Karjalan kunnissa. Seutukunnan väestö tulee vähentymään ja ikääntymään tulevien vuosien aikana. Alueen väestöstä 0-14-vuotiaiden lasten osuus on selvästi maan keskiarvoa pienempi. Yli 65-vuotiaiden osuus on puolestaan selvästi maan keskiarvoa suurempi. Kun lisäksi työikäisen väestön osuus on maan keskiarvoa pienempi, niin taloudellinen huoltosuhde ylittää valtakunnan keskiarvon. Rääkkylä on alueen kunnista ainoa muuttovoittokunta vuonna 2013. Rääkkylään muuttaa pääosin eläkeikäisiä paluumuuttajia. Rääkkylässä onkin aloitettu mummola-imagohanke vuoden 2013 aikana. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa Rääkkylään senioreille suunnattu uudenlainen palvelukokonaisuus ja houkutella lisää paluumuuttajia Rääkkylään.

Ympäristö Metsästys, kalastus ja luonto ovat suosittuja harrastuksia alueellamme. Keski-Karjala kuuluu Laatokan lehtovyöhykkeeseen ja Salpausselän lähialueeseen, minkä vuoksi alueen eläimistö ja kasvisto on rikasta ja monipuolista. Alueella on kolme valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Maisemaa ja erityisesti Kiteen ja Rääkkylän kulttuuria ja matkailuelinkeinoa leimaavat suuret vesistöt kuten Saimaaseen kuuluva Orivesi, Puruvesi ja Karjalan Pyhäjärvi. Tohmajärvellä on pienempiä järviä ja jokia, joilla on iso merkitys kunnalle. Vesistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa. Edellisellä ohjelmakaudella on tehty mittaviakin vesistöjen kunnostusoperaatioita, joista on saatu aikaan hyviä tuloksia. Vesistöjen kunnon ylläpitämiseen ja suojeluun on suunnattava resursseja tulevaisuudessakin. Puhtaat luonnonvarat, kuten pinta- ja pohjavedet, metsät sekä niiden tuotokset ovat tärkeitä rikkauksia. Luonnonvarojen monipuolinen ja kestävään kehitykseen perustuva hyödyntäminen on yksi alueemme menestyksen mahdollisuuksista. Alueemme maakuntaohjelmassa tähdätään luonnonvarojen kestävään ja älykkääseen hyödyntämiseen. Maisemat, kulttuuriympäristöjen parantaminen sekä lukuisten reitistöjen kunnostus ja uusien perustaminen ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Myös luonnontuntemusta ja metsästä saatavien luonnonantimien kuten sienien ja marjojen hyödyntämistä tulisi opettaa uusille sukupolville. Kalastusmatkailun mahdollisuudet alueellamme tulisi saada hyödynnettyä. Erityisesti venäläiset turistit ovat kiinnostuneita kalastusmatkailusta puhtaiden vesistöjen äärellä. Itä-Suomen kalatalousryhmän toiminnan jatkuminen ja tehokas hyödyntäminen on erittäin tärkeä osa alueemme kalastusmatkailun kehittämistä. Yhteistyö kalatalousryhmän ja paikallistason välillä tulee tiivistymään alueelle palkattavan aktivaattorin myötä. Kokonaisuutena Itä-Suomen kalatalousryhmä tulee toimimaan mainiona luonnonvarojen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä edistävänä lisäresurssina strategiamme toteutuksessa.

Yhdistystoiminta Keski-Karjalassa on noin 200 yhdistystä ja 53 kylää, joista noin puolet on ollut mukana hanketoiminnassa. Leader-toiminta on nähty yhdistys- ja kylätoiminnassa erinomaisena rahoitusapuna ja yhteisöllisyyttä voimakkaasti edistävänä toimenpiteenä. Alueella on tehty Leader-rahoituksen avustuksella useita kylätalojen, metsästysmajojen ja kokoontumispaikkojen kunnostuksia sekä panostettu harrastustoiminnan tukemiseen. Hankkeissa mukana olleet toimijat ovat olleet pääosin erittäin tyytyväisiä Jetinalta saatuun palveluun ja neuvontaan. Toisinaan hankehallinnointi ja välirahoituksen järjestäminen on ollut haasteellista. Alkuvuoden 2014 aikana lisäsimme Leader-tietoisuutta kyläkierroksella, jossa esittelimme Rohkeasti eteenpäin –strategialuonnoksen asukkaille ja aktivoimme heitä suunnittelemaan omiin tarpeisiinsa pohjautuvia toimenpiteitä. Yhdistystoimijoiden haasteena on koko ajan pienenevä rahoitus ja vähenevä aktiivisten tekijöiden joukko. Samaan aikaan kuitenkin tarve varsinaiselle toiminnalle, esimerkiksi ennaltaehkäisevien toimien osalta on kasvussa. Harrastus- ja yhdistystoiminnan tukeminen on erinomainen keino lisätä osallisuutta ja yhdessäoloa. Monipuoliset ja laadukkaat vapaa-ajanviettomahdollisuudet tuovat sisältöä ihmisten elämään ja lisäävät alueemme vetovoimaisuutta.

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

3


Yritystoiminta Keski-Karjalassa toimii tällä hetkellä yritysrekisterin mukaan noin 1 240 yritystä. Näistä 65 prosenttia on pieniä 1-10 henkilöä työllistäviä yrityksiä, jotka kuuluvat Leader-yritystuen piiriin. Pienyritysten merkitys alueella on suuri ja pienyrittäjyys on Keski-Karjalassa yleinen keino työllistää itsensä ja muutama työntekijä. Alle yhden henkilön työllistäviä sivutoimisia yrityksiä alueella on noin 400. Seudun vahvuutena on puu- ja metalliteollisuus sekä ympäristö- ja hyvinvointialojen yritysosaaminen. Seudulla on yhdeksän teollista yritys- ja työpaikkakeskittymää, joista Puhoksen teollisuusalue on työllistämisvaikutuksiltaan suurin. Lisäksi Keski-Karjalassa on runsaasti vahvoja maa- ja metsätalousyrityksiä sekä palvelualan mikroyrityksiä. Seudullamme on myös vahvaa bioenergia- ja ympäristöteknologia -alojen osaamista. Alueen suuria yrityksiä ja niiden innovaatioita tuetaan pääasiassa ELY-keskusten myöntämien yritystukien kautta. Paikallislähtöinen pienten yrittäjien rahallinen ja henkinen tukeminen uuden yrityksen perustamisesta toiminnan käynnistymiseen ja myöhemmin toiminnan edelleen kehittämiseen asti on meidän Leadertoimintamme tärkeimpiä tehtäviä. Suurin osa Keski-Karjalan työpaikoista on maa- ja metsätaloudessa, teollisuudessa, kaupan alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Suurimpia työllistäjiä alueella ovat kuntasektorin lisäksi rakennus- ja teollisuuden yritykset Kesälahden Maansiirto Oy, Stora Enso Timber Kiteen saha, Kit-Sell Oy, Kesla Oyj ja Kidex Oy joiden palveluksessa työskentelee yhteensä noin 430 henkilöä. Teollisten työpaikkojen määrä KeskiKarjalassa on alentunut dramaattisesti 2000-luvulla. Viimeisimpinä takaiskuina tulivat vuonna 2011 Puhos Board Oy:n lastulevytehtaan konkurssi ja vuonna 2013 Marimekon tehtaan toiminnan päättyminen. Näiden tehtaiden sulkemisen seurauksena alueen työttömien määrä kasvoi noin 250 henkilöllä.

Työllisyystilanne Keski-Karjalan alue on ollut viime vuodet äkillisen rakennemuutoksen alueena. Vuoden 2013 marraskuussa työttömänä oli 1 339 keski-karjalaista. Kuntien työttömyysluvut vaihtelivat Kiteen 15,5 prosentista Tohmajärven 19,6 prosenttiin. Alueen työikäisen työvoiman määrä on laskussa ja työikäisten määrä alittaa eläkeläisten määrän. Keski-Karjalan alueen työttömien henkilöiden osaaminen ei vastaa alueella tarvittavan työvoiman osaamistarpeita. Työhallinnon asiantuntijoiden mukaan noin 66 prosenttia alueen työttömistä kuuluu rakennetyöttömyyden piiriin. Rakennetyöttömyys  on seurausta talouden rakenteen muutoksesta, joka ohjaa työn kysyntää uusille aloille. Tällaisessa tilanteessa alueen työvoiman osaaminen ei mukaudu työvoiman kysyntää vastaavaksi riittävän nopeasti, mikä aiheuttaa työttömyyttä ja työttömyyden pitkittymistä. Jetina on mukana maakuntakorkeakoulun Keski-Karjalan ohjausryhmässä. Maakuntakorkeakoulun tarkoituksena on vastata alueen korkeakoulujen osaamisen ja koulutuksen sisällöllä Keski-Karjalan osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Näin yritysten työvoiman saatavuus pystytään turvaamaan paremmin ja ihmisten työllistyminen helpottuu.

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

4


2. Strategiakokonaisuus Jetinan hallitus on koordinoinut Rohkeasti eteenpäin –strategian valmistelutyötä. Strategia pohjautuu tarvekartoitukseen, joka rakentuu alueen yritysten, asukkaiden ja kuntien kehittämistarpeiden pohjalle. Strategian laadinnassa olemme ottaneet huomioon muut seudulliset kehittämisstrategiat ja arvioimme, kuinka voimme oman toimintamme avulla edistää niiden toteutumista. Arvioimme edellisen ohjelmakauden työskentelyä ja omaa toimintaa kartoittamalla, mitä olemme tehneet tähän mennessä asioiden hoitamiseksi ja kuinka voisimme toimia jatkossa entistä tehokkaammin. Laadimme SWOT-analyysin alueen vahvuuksista, heikkouksista, uhkista ja mahdollisuuksista selkeyttämään tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamista. Näiden tietojen pohjalta teimme linjaukset tärkeimmistä osa-alueista, jotka on viety strategiamme painopisteiksi ja läpileikkaaviksi teemoiksi. Tämän jälkeen asetimme jokaiselle painopisteelle tavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja seurantamittarit toteutusta tukemaan.

Haluamme Jetinassa toimia ”alueen tuntosarvina”, havainnoida ja tunnistaa taukoamatta toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä kehittää tuntosarviamme entistä tarkemmiksi. Näin pystymme kohdistamaan toimenpiteet sinne, missä on tarvetta kehittämistoimille ja saavuttamaan parhaan vaikuttavuuden toimillamme.

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

5


3. Strategiavalmistelu ja tarvekartoitus Strategiamme pohjautuu ruohonjuuritason, eli asukkaiden, yrityselämän ja kuntien tarpeisiin. Strategiamme täydentää muita seudullisia strategioita, jotka myös osaltaan pohjautuvat alueen kehittämistarpeisiin. Strategialuonnoksemme on ollut koko valmisteluprosessin ajan julkisesti kaikkien luettavissa ja kommentoitavissa yhdistyksemme Internet-sivustolla.

Yritysten tarpeiden kartoittaminen Rohkeasti eteenpäin -strategiamme on riittävän monipuolisesti ja paikallislähtöisesti turvattava seudun elinkeinotoiminnan kehittyminen. Sen on tuettava erityisesti uusien työ- ja ansaintamahdollisuuksien syntymistä. Jetinan rooli nähdään erityisen tärkeänä aloittavien ja toimintaa laajentavien pienten yritysten tukemisessa ja kehittämisessä. Yrittäjiltä tullut palaute on ollut positiivista ja rahoitus on tullut tarpeeseen. Olemme edellisellä ohjelmakaudella saaneet pienyrityksiä tukemalla aikaan työllistymisiä sekä alueelle tärkeitä uusia palveluita. Yritystoiminnan tukemiseen on varattava riittävästi resursseja jatkossakin. Olemme tiedottaneet Rohkeasti eteenpäin –strategian linjauksista yrittäjille lehtien, Ketin yrityskirjeiden, yrittäjäyhdistysten sekä yritysneuvonnan kautta. Alueen yrittäjillä on ollut mahdollisuus tutustua strategiaan yritystilaisuuksissa ja olemme käyneet henkilökohtaisesti keskusteluja yritysten kanssa.

YRITYSTEN TARPEET Kohderyhmä:

Aloittavat ja laajentavat pienyritykset Yhteistyössä:

Keti, Uusyrityskeskus, yrittäjäyhdistykset, maakuntaliitto, ELY-keskus,

Ketin koordinoiman Keski-Karjalan elinkeinostrategian yhtenä johtoajatuksena on huolehtia alueen yritysmaailman, aluehallinnon, tutkimuksen ja koulutuksen ”soutaminen” samaan suuntaan. Teemme Ketin kanssa tiivistä yhteistyötä elinkeinojen kehittämisessä ja tuemme oman toimintamme kautta seutukunnan elinkeinostrategian toteutumista. Keski-Karjalan elinkeinostrategia on teollisuuspainotteinen ja sen kansainvälisyysosio keskittyy Venäjä-yhteistyöhön. Kansainvälistymistä ja Venäjän rajan läheisyyden tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä voimme tehostaa esimerkiksi ”Raja-Leader” hankekokonaisuuden avulla. Raja-Leaderissä keskitytään Venäjän rajan läheisyyden hyödyntämiseen. Toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi Venäjä-tietopankin kokoaminen yritysten ja yhteisöjen käyttöön, venäjänkielisen palvelumateriaalin saaminen yrittäjien käyttöön, yhteistyötahojen ja parempien toimintamallien hakeminen alueen ulkopuolelta sekä liiketoimintakumppanien hakeminen Venäjän kaupan vilkastuttamiseksi. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa rajan läheisyys on saatu hyödynnettyä aluettamme paremmin. Myös venäjäkielisen väestön osaaminen tulisi hyödyntää yrityselämän kehittämistoimenpiteissä. Raja-Leaderissä toteutamme kohdennettuja hankehakuja hankkeille, jotka edistävät kansainvälisen kaupan kehitystä alueellamme. Olemme mukana tukemassa myös luonnonvara-alaa, maa- ja metsätalouden elinkeinoja sekä yli toimialojen ulottuvaa yritysyhteistyötä. Suuremmat yritykset antavat usein toimintamahdollisuuksia alihankinnan kautta pienyrittäjille. Maatalouden jatkojalosteita tulisi pystyä hyödyntämään ja markkinoimaan nykyistä tehokkaammin. Alueen kasvava ikääntyneiden määrä tulisi nähdä mahdollisuutena uudelle yritystoiminnalle. Myös tietoyhteydet vahvistavat nykyistä tai luovat uudentyyppistä yritystoimintaa. Yrityshankkeiden elinkelpoisuuteen ja ammattimaisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota rahoituksen myöntövaiheessa. Hankkeiden elinkelpoisuutta arvioidaan liiketoimintasuunnitelmien ja kannattavuuslaskelmien avulla. Tuemme kuitenkin jatkossakin sivutoimista yrittäjyyttä alkutaipaleen riskin pienentämiseksi, mikäli liikeidea vaikuttaa hyvältä ja tuo uutta sisältöä alueen palveluvalikoimaan. Yritysten viestintää ja näkyvyyttä tulee tehostaa. Keski-Karjalan alue tarvitsee kehittyäkseen uusia työllistäviä yrityksiä ja osaavaa työvoimaa yritysten palvelukseen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tämä edellyttää, että koulutuksen sisältö ja yritysten tarpeet kohtaavat toisensa.

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

6


Asukkaiden tarpeiden kartoittaminen Vuonna 2011 aloitimme Keski-Karjalan kunnissa Laiffia Landella –kyläkierASUKKAIDEN TARPEET roksen, jossa keräsimme ohjelman pohjamateriaalia alueen asukkaiden tarpeiden pohjalta. Tilaisuudet olivat avoimia kaikille alueen asukkaille. Kohderyhmä: Tilaisuuksia oli 24 ja niihin osallistui 356 asukasta ja kuntapäättäjiä. Kylä- Asukkaat, kyläyhdistykset kierroksen jälkeen järjestimme kyläfoorumit jokaisessa alueen silloisessa ja muut järjestöt neljässä kunnassa. Kyläfoorumeissa yhteensä 71 kuntapäättäjää ja kylien Yhteistyössä: vastuuhenkilöä keskusteli kylien tarpeista ja kuntayhteistyöstä sekä suunMaaseudun sivistysliitto, nittelivat tulevan ohjelmakauden strategian sisältöä. Lähidemokratiaa Pohjois-Karjalan vahvistettiin kyläfoorumin avulla ja varmistettiin, että tieto kylien tarpeiskylät, Suomen ta menee kuntapäättäjille asti. Kiertueen päätteeksi pidimme järjestöfookylätoiminta, ELY-keskus, rumin, johon osallistui 31 henkilöä eri järjestöistä. Tilaisuuksissa kävimme perinnemaisematyöryhmä läpi järjestöjen ja yhteisöjen toiveita. Näin saimme strategian pohjaksi Leader-periaatteiden mukaisesti alueen asukkaiden ja toimijoiden tarpeisiin perustuvia linjauksia. Valtakunnallinen Voimistuvat kylät -kampanja, Tulevaisuusriihi- ja sitä seurannut Innoriihi-koulutuskokonaisuus tuottivat myös uusia näkökulmia ja ideoita strategiaan. Toistuvia kyläkiertueella esille nousseita teemoja olivat ympäristö, uudet kestävät bioenergiaratkaisut, puhdas ja lähellä tuotettu ruoka sekä yhteisöllisyyden edistäminen. Näiden teemojen lisäksi keskeisiä kehittämiskohteita oli nuoriso, Venäjän läheisyys, infrastruktuuri, yrittäjyys, asuminen ja yhteistyö yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden kesken. Viihtyisyyttä ja siisteyttä edistävät toimenpiteet ovat välttämättömiä uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja nykyisten asukkaiden pysymiseksi alueella. Keski-Karjalassa on jo aloitettu käyttämättömien kiinteistöjen markkinointikampanja uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Edellisellä ohjelmakaudella (2007-2013) toteutettiin myös useita ympäristöön liittyviä hankkeita, järvien ja rantojen puhdistuksia, reitistöjen kunnostuksia, maisemointihankkeita ja hoitokalastusta. Asukkailla on kuitenkin vielä lukuisia tärkeitä ja toteuttamiskelpoisia ideoita, joten ympäristön hoitoon ja siisteyteen liittyviä toimenpiteitä tulee ehdottomasti tehdä jatkossakin. Monipuolisen harrastus- ja yhdistystoiminnan tukeminen ja ihmisten aktivointi mukaan toimintaan ovat tärkeitä toimenpiteitä, joiden avulla saadaan lisättyä yhteisöllisyyttä ja tuotua sisältöä ihmisten elämään. Kylissä halutaan säilyttää perinnemaisemia ja edistää perinteiden säilymistä. Samaan aikaan kylien pitää myös pystyä uudistumaan, esimerkiksi hyödyntämällä viestinnässä ja markkinoinnissa uudenlaisia kanavia. Kylissä halutaan panostaa kyläturvallisuuteen ja alueella on vuonna 2013 aloitettu Kylän turvahulinat –kiertue. Asukkaiden ääni on saatava entistä paremmin kuuluviin kuntakokojen kasvaessa kuntaliitosten myötä. Paikallisyhteisöjen ja kuntien kumppanuutta täytyy edistää esimerkiksi kyläfoorumien avulla, joista on jo saatu hyviä kokemuksia. Taajamien tarpeisiin ja hyvinvointiin on panostettava. Leader-rahoituksen kautta on mahdollista vaikuttaa asukkaiden elämänlaatuun ja toteuttaa toimia, jotka auttavat meitä arkipäiväisissä asioissa. Yhteisesti toteutetut, omiin tarpeisiin pohjautuvat hankkeet lisäävät yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä alueella niin keskustoissa, asumiskylissä kuin taajamissakin. Tavoitteemme on saada mahdollisimman moni asukas- ja vuorovaikutusverkosto Leader-toiminnan piiriin ja vakiinnuttaa toiminta eläväksi myös hankkeen päättymisen jälkeen. Järjestimme kevään 2014 alussa Maaseudun sivistysliiton kanssa kyläkierroksen Keski-Karjalan alueen kylissä. Kierros koostui 25 kyläillasta, jotka pidettiin neljän kuukauden ajanjakson aikana. Esittelimme asukkaille Rohkeasti eteenpäin -strategialuonnoksen. Strategian sisältöä muokattiin ja täydennettiin tulleiden ehdotusten pohjalta. Keräsimme kierroksella myös alustavia hankeideoita ohjelmakaudelle 2014-2020.

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

7


Kuntien tarpeiden kartoittaminen Strategialuonnos on esitelty kuntapäättäjille ja sen sisällöstä ja toimenKUNTIEN TARPEET piteistä on käyty keskustelua kunnissa. Kaikki alueen kunnat olivat tyytyväisiä strategian painopisteisiin ja linjauksiin ja sitoutuvat yksimielisesti Kohderyhmä: Rohkeasti eteenpäin –strategian kuntarahaosuuden maksamiseen (LIITE Kitee, Tohmajärvi, 1). Myös kunnat ovat onnistuneesti toteuttaneet kehittämistoimia Lea- Rääkkylä der-rahoituksella. Leader-rahoitus nähdään kunnissa koko ajan entistä Yhteistyössä: tärkeämpänä apuvälineenä alueen kehittämistyössä ja kuntien elinvoiKuntapäättäjät, maohjelmien tukena. Alueen kuntien suurimpia ongelmia tällä hetkelrakennemuutostyöryhmä, lä ovat rahallisten resurssien riittämättömyys, työttömyys ja äkillisen seutumarkkinointiryhmä, rakennemuutoksen seurannaisvaikutukset, joiden odotetaan näkyvän maakuntakorkeakoulu täällä vielä vuosienkin jälkeen. Äkillisen rakennemuutoksen seurannaisvaikutukset kohdistuvat välittömästi alueella suureen asukasjoukkoon ja välillisesti vieläkin laajemmalle, esimerkiksi yritystoimintaan sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Alueelle tarvitaankin kipeästi kehittämisresursseja kohentamaan ihmisten elämänlaatua ja tukemaan alueen elinkeinojen kehittämistä. Myös kuntien mahdollisuus hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut annettujen säädösten varassa on koko ajan haasteellisempaa. Pitkäaikaistyöttömyys alueella on kasvussa ja taloudellinen vastuu pitkäaikaistyöttömistä on siirtymässä aiempaa enemmän valtiolta kunnille. Tehtävämme Leader-ryhmänä on hanketoiminnan kautta olla mukana asukkaiden elämänlaatua parantavien asioiden hoitamisessa. Olemme jo aiemmilla ohjelmakausilla tukeneet hankkeita, joilla pyritään edistämään työllistymistä ja ehkäisemään syrjäytymistä ja muita sosiaalisia ongelmia. Ratkaisuja syrjäytymisen ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn pyritään etsimään suuntaamalla resursseja yhdessäolon mahdollistavaan nuorten harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan. Suunnittelemamme ”Junnu-Leader” -hankekokonaisuus mahdollistaa lasten ja nuorten tarpeisiin ja mielenkiinnon kohteisiin kohdistuvien omien pienimuotoisten Leaderhankkeiden toteuttamisen ja kannustaa nuoria yritteliäisyyteen ja aktiivisuuteen omien asioidensa hoitamisessa. On myös erittäin tärkeätä, että maahanmuuttajaväestö ja alkuperäiset asukkaat tutustuvat toisiinsa. Kansainväliset tai etniset ruoka-, käsityö-, tai kulttuuritapahtumat tai kurssit ovat yksi keino rakentaa luontevaa vuorovaikutusta maahanmuuttajien ja muiden paikallisten asukkaiden välille. Tähän mennessä työttömyyttä on alueella hoidettu usean eri toimijan voimavaroin ja eri rahastoista tulevan rahoituksen avulla lukuisien eri toimijoiden voimin. Työttömyydenhoitoon tarvitaan jatkossa entistä enemmän voimavaroja ja toimintojen selkeyttämistä. Voimme itse ottaa vastuuta toimimalla työllisyyteen liittyvän osa-alueen toteuttajana tai hallinnoijana. Erityisesti sosiaalisen osallisuuden edistäminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja äkillisen rakennemuutoksen seurausten lieventäminen sopivat erinomaisesti Leader-toimintaa täydentäviksi toimenpiteiksi. Tavoitteenamme on vähintään kahden rakennerahastohankkeen toteuttaminen vuosina 2014-2020.

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

8


Alueen vahvuudet ja mahdollisuudet

Ulkoinen ympäristö

Sisäinen ympäristö

SWOT-analyysi on toiminut työkaluna strategian toimenpiteitä suunniteltaessa. Analyysi auttaa meitä arvioimaan alueen vahvuudet ja kehittämismahdollisuudet. Miten uhkiin on varauduttu ja miten heikkouksia vahvistetaan? Vahvuudet

Heikkoudet

»» Vahva teollisuusosaaminen sekä maa- ja metsätalous »» Vahva yhteishenki kehittämistoimijoiden kesken »» Rikas ja laadukas kulttuurihistoria »» Monipuolinen kulttuuritarjonta ja tapahtumat »» Hyväkuntoinen ympäristö, puhdas vesi ja luonto »» Lähellä tuotettu puhdas ja laadukas ruoka »» Monipuoliset harrastusmahdollisuudet »» Aktiivinen yhdistystoiminta »» Toimivat nopeat laajakaistayhteydet osassa aluetta »» Hyvinvointialan ja ympäristöalan kehittyvä liiketoiminta »» Tasokas koulutustarjonta esim hoiva-alalla »» Niiralan rajanylityspaikka »» Edulliset asumiskustannukset »» Viihtyisä, rauhallinen ja turvallinen asuinympäristö

»» »» »» »» »» »» »» »» »» »» »»

Uhkat

Mahdollisuudet

»» Ihmisten suorat vaikutusmahdollisuudet vähenevät heikkenevät kuntaliitosten myötä »» Julkinen palvelutuotanto hiipuu entisestään »» Väkiluku vähenee ja huoltosuhde kasvaa »» Nuorten poismuutto »» Syrjäytymisvaara erityisesti nuorten osalta »» Valtakunnan tasolta resursseja vähennetään »» Supistuva koulutustarjonta ei vastaa kysyntään »» Nopeiden laajakaistayhteyksien puuttuminen »» Alueen elinvoiman ja vetovoiman heikentyminen »» Venäläisten vapaa-ajan- ja ostosmatkailun vähentyminen »» Yritysten Venäjän kaupan hiipuminen

»» Venäjän talouskasvu ja viisumivapaus »» Kansainvälistymiskehityksen vahvistaminen »» Alueen osaamiseen nojaavan yritystoiminnan kehittäminen »» Etätyömahdollisuuden hyödyntäminen työllistymisessä ja paluumuuttajien houkuttelussa »» Nuorten yrittäjyyskasvatus »» Yhdistysten ja järjestöjen roolin vahvistaminen palveluntuotannossa »» Nopeat laajakaistayhteydet koko alueelle »» Yritysten ja yhdistysten välisen yhteistyön vahvistaminen »» Ikääntymisen näkeminen mahdollisuutena »» Koulutustarjonnan kohdentaminen oikeille aloille »» Kuntien ja yhdistysten yhteistyön tiivistäminen »» Maahanmuuttajien ja kesäasukkaiden integroiminen kehittämistoimiin »» Bioenergian ja uusiutuvan energian mahdollisuudet »» Puurakentamisen edistäminen »» Luomutuotanto, lähiruoka

Kuntien yhteistyö ja päätöksenteko on puutteellista Alueen rakenteelliset uudistukset toteutuvat hitaasti Yleinen näköalattomuus, uskon puute Tiedon puute ja rajoittuneet ajattelutavat Puutteellinen infra erityisesti tiestön osalta Paikoin heikot tietoyhteydet Koulutustarjonta ei vastaa kysyntää kaikilla aloilla Ikärakenne on vinoutunut Kuntien talousongelmat Työttömyys ja väestön alhainen tulotaso Matkailuyöpymispaikkojen vähäisyys ja huono löydettävyys »» Rohkeus yrittämiseen puutteellinen, ei riittävää kilpailuhenkisyyttä »» Yritystoiminnalle ei löydy jatkajia

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

9


Hyödynnämme määrätietoisesti alueen vahvuuksia. Venäjän rajan läheisyys, vahva teollisuusosaaminen ja matkailun kehittäminen, luonnonvarat ja kulttuuritarjonta ovat elinkeinostrategiamme keihäänkärkiä. Laajakaistayhteyksiä, edullisia asumiskustannuksia ja viihtyisää asuinympäristöä hyödynnetään imagomarkkinoinnissa ja paluumuuttajien houkuttelussa. Haluamme myös rohkaista kaikkia toimijoita tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämään toimintaansa niiden pohjalta. Pyrimme vahvistamaan heikkouksia ja kääntämään niitä mahdollisuuksien mukaan voimavaraksi. Erinomaisena esimerkkinä heikkouden kääntämisessä voimavaraksi toimii Rääkkylän kunnan Mummola-hanke. Hanke rakentuu ikääntyvän väestön ja heidän tarvitsemien palveluiden ympärille teemalla ”elämä edellä kohti luonnollista kuolemaa”. Vinoutunut ikärakenne nähdään heikkouden sijaan mahdollisuutena. Idea mummolasta sai alkunsa maaseutuverkoston järjestämällä innovaatioleirillä, jossa osallistujia kannustettiin erilaiseen uusiutumiskykyiseen ajatteluun. Pyrimme vahvistamaan jatkossakin heikkouksia tukemalla innovatiivista ajattelua ja ratkaisuja. Joitakin heikkouksia voidaan vahvistaa myös heikkouksiin kohdistettavien täsmätoimenpiteiden avulla. Uhkiin varaudumme tietyiltä osin etukäteen ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Esimerkiksi nuorten poismuuttoa pyritään ehkäisemään kohdistamalla koulutusta, tukemalla nuorten harrastusmahdollisuuksia ja kannustamalla nuoria yrittäjyyteen ja etätyöhön. Venäjän kaupan hiipuminen on uhka, jonka vaikutuksia voidaan osittain torjua kehittämällä sen rinnalla tasapuolisesti myös muita elinkeinoja. Kansainvälistymistoimenpiteissä ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin, vaan esille on kehitettävä myös muuta kuin venäläisten varaan rakentuvaa matkailua. Mahdollisuuksien hyödyntämisessä on avainasemassa toimintaympäristön jatkuva havainnointi. On tärkeä tunnistaa mahdollisuudet ja hyödyntää niitä kehittämistoimissa. Omalta osaltamme yritämme auttaa toimijoita hahmottamaan omat mahdollisuutensa sekä kannustamme heitä rakentamaan tulevaisuutta näiden varaan. Myös ulkoapäin avautuvat mahdollisuudet tulee havainnoida. On tärkeä pysyä ajan hermoilla ja seurata, mitä muualla tapahtuu. Kehittämismahdollisuuksia voi avautua yhteistyön myötä myös alueen ulkopuolelta. SWOT-analyysin säännöllinen päivittäminen on olennainen osa toimintastrategiaamme ja toteutumisen seurantaa. On tärkeää säännöllisin väliajoin miettiä, ovatko alueen tai toimijoiden vahvuudet, mahdollisuudet, uhat ja heikkoudet muuttuneet ja päivittää strategiset toimenpiteet alueen muutosten pohjalta. SWOT analyysi toimii erinomaisena apuvälineenä jatkuvalle oppimiselle ja kehittymiselle – kestävälle kasvulle ja kehitykselle.

Oman toiminnan arviointi Edellisen ohjelmakauden aikana on rahoitettu monipuolisia yhteisöhankkeita, joihin kuuluvat perinteisten lukuisten kylätalojen kunnostukset, nuorten terveyteen liittyvä ennaltaehkäisevä toiminta, kyläbrändäykset, laaja-alaista harrastetoimintaa tukevat hankkeet, reitistöjen kunnostukset ja kylien kansainvälistyminen. Olemme tukeneet aktiivisesti erityisesti pienyritysten toimintaa ja pienyritysten aktivointi mukaan Leader-toimintaan on onnistunut hyvin. Yhteisöjen aktivoinnissa sen sijaan on parannettavaa.

Oman toiminnan arviointi

»» Asiakkailta, yhteistyökumppaneilta, muilta Leader-ryhmiltä saatu palaute »» PKArvi raportti »» Ely-keskuksen kumppanuuskoulutus »» Itsearviointi »» Laatutyö »» Kyselyt ja keskustelut

Vahvuuksiamme edellisellä toimintakaudella ovat olleet rakentava hallitustyöskentely sekä erittäin hyvin toimiva yhteistyö Ketin ja ELY-keskuksen kanssa. Toimintamme on keskittynyt perusasioihin ja olemme onnistuneet kehittämään maaseutua ja ihmisten oloja käytännön tasolla. Rahoitettujen hankkeiden tuloksia pidetään hyvinä hanketoimijoiden ja asukkaiden keskuudessa. Olemme myös määrätietoisesti vilkastuttaneet kansainvälistä toimintaa kylissä. Vuosina ”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

10


2010-2013 toiminut CULTrips-kylämatkailuhanke on mainio esimerkki seitsemän Leader-ryhmän yhdessä toteuttamasta kansainvälisestä kulttuurimatkailun Leader-toiminnasta viiden maan alueella; Virossa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa ja Suomessa. Hankkeen päätuotoksia ovat sosiokulttuurisen kylämatkailun malli ja asiaan perehtyneet paikalliset opashenkilöt. Pilottiretket olivat kylämatkailun keskeisin työväline uuden konseptin kehittelyssä. Innostuneet ja monitaitoiset järjestö- ja matkailuihmiset pääsivät tutkailemaan kyliä ja esittelemään ”piilossa olevia aarteita” ulkomailta saapuville vieraille. Vieraiden tehtävänä oli palautteen antaminen järjestäjille ohjelmapaketin onnistumisesta. Kylämatkailutoiminnan tuloksena on syntyi uusia matkailun tuotepaketteja, markkinointiyhteyksiä, yhteistyöverkostoja, ystävyyssuhteita ja medianäkyvyyttä. Se on rohkaissut paikallisia toimijoita uuteen aloitteellisuuteen ja sillä on koettu olevan positiivisia vaikutuksia paikallisen ilmapiirin kehittymiseen ja ymmärrykseen toisia kulttuureja kohtaan. Tietoisuus ja tunnettuus toiminnastamme ovat kasvaneet. Viestinnässä, näkyvyydessä ja toimijoiden aktivoinnissa on silti parannettavaa. Aiemman ohjelmakauden strategiamme oli osittain tavoitteiltaan epärealistinen ja osa tavoitteista jäi toteutumatta. Pyrimme jatkossa yksinkertaistamaan tavoitteiden asettamista siten, että strategiakokonaisuus on helpommin hallittavissa. Pääosa tuetuista hankkeista on onnistunut hyvin. Hankehakemusten ja toimijoiden taso on ollut kirjava. Tulemme panostamaan hankehakukoulutuksiin ja hakijoiden oman tavoiteasetannan, itsearvioinnin ja onnistumisen seurantamallin kehittämiseen.

4. Strategian läpileikkaavat teemat, painopisteet ja täydentävyys Strategiassamme on neljä Keski-Karjalan tarpeiden ja vahvuuksien pohjalta asetettua painopistettä. Painopisteiden läpileikkaavina teemoina ovat kansainvälisyys, kestävä kehitys, yhteistyö ja nuoriso. Läpileikkaavien teemojen toteutuminen varmistetaan rahoitettavaksi valittaville hankkeille asetettujen valintakriteerien avulla. Pystymme myös teemahankkeiden avulla toteuttamaan kokonaisuuksia, joilla tehdään tehoiskuja asioiden parantamiseksi alueella. Olemme Keski-Karjalan elinkeinostrategian lisäksi osallistuneet maakuntaliiton koordinoiman POKAT 2017 maakuntaohjelman suunnitteluun. Strategiamme teemojen ja painopisteiden kautta täydennämme alueellisten kehittämissuunnitelmien toteutumista sekä edistämme Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjojen 1,3,4,5 ja 6 toteutumista ja mahdollisesti tuemme myös muita toimintalinjoja.

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

11


Kansainvälistymisen päätavoitteena on rakentaa yhteyksiä alueen ulkopuolelle, avartaa omaa ajattelua ja nähdä alueemme ulkopuolisen silmin. Onnistunut paikallinen kehittäminen vaatii omia voimavaroja tukevien globaalien virtauksien tunnistamista. Kansainvälinen toimintamme käynnistyi jo reilu vuosikymmen sitten opiskelija- ja harjoittelijavaihdolla yhteistyössä seudun oppilaitosten kanssa. Keski-Karjala tuli tutuksi monelle ulkomaalaiselle nuorelle. Hollannista, Unkarista ja Puolasta tulleet nuoret pääsivät tutustumaan paikalliseen kulttuuriin ja arkipäivän elämään. Keski-Karjalan kunnilla on ollut palo- ja pelastusalojen yhteistyötä Venäjän Karjalan suuntaan. Kunnan virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat vierailleet Venäjän Karjalan paikkakunnilla. Viime vuosien aikana Kotkan seudun Leader-ryhmä on vienyt Leader-toimintaa Laatokan Karjalaan. Meillä voisikin olla mahdollisuuksia samantyyppiselle toiminnalle. Tulevalle ohjelmakaudelle suunnittelemamme hankekokonaisuus, kansainvälisyyttä ja yhteistyötä edistävä ”Raja-Leader”, yhdistää yritysten ja yhdistysten voimavarat Venäjän rajan läheisyyden hyödyntämisessä. Kokonaisuuteen voisi sisällyttää myös Leader-toiminnan periaatteiden viemisen Venäjän puolelle ja näin kehittää Venäjä-yhteistyötä Leader-periaatteiden mukaisesti. Myös harrastustoimijoita kannustetaan kansainvälistymistoimiin. Kiteellä on esimerkiksi arvokas pienoisrautatie, jolla ei ole tällä hetkellä osaavaa käyttäjää ja huoltajaa. Tulevalle ohjelmakaudelle on suunnitteilla pienoisrautatieosaamisen tuominen Keski-Euroopasta Kiteelle pienoisrautatien hoito- ja ylläpitotoimia varten. Haluamme kannustaa kaikkia toimijoita toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Inhimillistä ja taloudellista kestävää kehitystä tuemme kannustamalla ihmisiä ja yrityksiä jatkuvaan elinympäristön havainnointiin, uuden oppimiseen ja kehittymiseen oman oivalluksen ja vahvuuksien tunnistamisen pohjalta. Ympäristön kestävä kehitystä edistämme esimerkiksi energiatehokkaiden ratkaisujen kautta. Kiteellä on jo vahvaa bioenergia-alan osaamista ja vuonna 2014 toteutetaan aurinkoenergiaan liittyvä pilottivoimalahanke, jonka avulla lisäämme uusiutuvien energiaratkaisujen saatavuutta ja osaamista alueella. Myös muiden uusiutuvan energian muotojen käyttöä halutaan edistää. Kannustamme yrityksiä, yhteisöjä ja yhdistyksiä tekemään yhteistyötä sekä etsimään kumppaneita alueen sisältä ja ulkopuolelta. Omien resurssien lisäksi on välttämätöntä huomioida oman alueen ulkopuoliset kehitystekijät. Paikallinen kehittäminen vaatii siis jatkuvaa vuorovaikutusta sekä yritysten ja yhdistysten voimavarojen yhdistämistä. Yhdistyksillä voi olla opittavaa yritystoiminnasta esimerkiksi yhdistyksen palveluntuotantoa aloitettaessa. Yrityksistä voi puolestaan löytyä työmahdollisuuksia yhdistyksissä työkokeiluissa olleille ihmisille. Näin pystyisimme myös edistämään työllisyyttä alueella. Parhaimmillaan keskinäisten yhteistyöhankkeiden tuloksena voi syntyä toimivia yhteistyöverkostoja, joiden toiminta jatkuu hankkeen päätyttyäkin. Tuloksena voi syntyä myös uusia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia aikaansaannoksia. Yhteisöjen sisäinen yhteistyö ja aktiivisuus lisää yhteisöllisyyden tuntua. Kannustamme toimijoita edelleen talkootyöhön hankkeiden toteutuksessa yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Tavoitteena ei niinkään ole suuri talkootyötuntien määrä, vaan talkootöihin osallistuneiden ihmisten suuri määrä. Mitä enemmän ihmisiä osallistuu yhteiseen toimintaan, sen vähemmän heitä jää toiminnan ulkopuolelle. On myös tärkeää, että esimerkiksi uudet asukkaat otetaan mukaan toimintaan eivätkä he jää asuinyhteisön ulkopuolelle. Nuorison alueelta poismuuton sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisyn vuoksi on ensiarvoisen tärkeää panostaa nuoriin ja heidän olojensa parantamiseen alueella. Teemahankkeiden avulla toteutettava yleishyödyllinen ”Junnu-Leader”-hankekokonaisuus edistää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. JunnuLeader kokonaisuuteen voidaan yhdistää yrittäjyyskasvatusta ja kansainvälistymiseen liittyviä osioita. Toiminta tarjoaa nuorille vaikuttamiskanavan ja auttaa nuoria sisäistämään Leader-periaatteet. Nuoret oppivat hyödyntämään Leader-toiminnan tarjoamia kehittämismahdollisuuksia ja käyttämään niitä seudun kehittämistyössä aikuisenakin. Nuorisoyrittäjyyden ja sitä kautta työllistymisen edistämiseen ja nuorten viihtymiseen alueella on panostettava.

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

12


5. Tavoitteet, toimenpiteet ja seurantamittarit painopisteittäin Rohkeasti Eteenpäin -strategian painopisteiden päätavoitteet ja seurantamittarit on määritelty tarvekartoituksen, SWOT-analyysin ja oman toiminnan analysoinnin ja johtopäätösten pohjalta. Strategiamme toimenpiteet on jaettu painopisteittäin kolmeen toimenpideluokkaan.

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

13


5.1.  Viihtyisä asuinympäristö ja vilkas yhdistystoiminta 45% Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen aktivoimalla asukkaita oman elinympäristönsä kehittämiseen ovat Leader-ryhmän tärkeimpiä tehtäviä. Osallisuutta vahvistavilla toimenpiteillä pystytään vaikuttamaan myös nuorten sitoutumiseen yhteisöönsä ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamalla työttömyyden lisääntymisellä, tulotason putoamisella ja siitä seuraavilla seurannaisvaikutuksilla on kauaskantoiset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin KeskiKarjalassa. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää panostaa ihmisten elämänlaatua ja alueen viihtyisyyttä kohentaviin toimenpiteisiin. Kylien kehittämistä tullaan tekemään kylän vahvuuksia hyödyntämällä, asukkaiden tarpeita kuunnellen ja heidän ideoita toteuttaen. Kylillä on saatu edellisen ohjelmakauden aikana Leader-toiminnan avulla erinomaisia tuloksia aikaan kylien viihtyvyyden ja elinolosuhteiden parantamiseksi. Tätä työtä on ehdottomasti jatkettava tulevaisuudessakin ja saatava lisää kyliä mukaan Leader-toimintaan. Tuotostavoite:

Tulostavoite:

Mittari (L=laadullinen M=määrällinen):

20 viihtyisyyttä tukevaa hanketta

Hyvinvoinnin ja viihtyisyyden lisääntyminen

L: mielipidekyselyt asukkaille

20 harrasteita tukevaa hanketta

Harrastemahdollisuuksien turvaaminen

M: Harrastusmahdollisuudet säilyvät/lisääntyvät

10 yhdessäoloa edistävää hanketta

Yhdessäolo lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee

M: Kokoontumispaikkojen määrä +10 kpl

1 alueen sisäinen yhteistyöhanke

Yhdistysten/kuntien välisen yhteistyön edistäminen

M: Aktiivisten kyläpäälliköiden määrä

5 yleishyödyllistä kv-hanketta

Yleishyödyllinen kansainvälinen toiminta lisääntyy

M: KV-toiminnassa mukana olleita tahoja 10 kpl

3 erityisryhmiä tukevaa hanketta

Työttömät/maahanmuuttajat toteuttavat hankkeita

M:Em. väestöryhmien osallistujien määrä

Hankkeet sisältävät talkootyötä

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen

M: Osallistuneiden talkootyöntekijöiden määrä

Toimenpiteet:

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

14


5.2.  Rajaseudun rohkeat yrittäjät 35% Pienyritysten tukeminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen tulee olemaan merkittävä osa toimintaamme jatkossakin. Yrittäjyyden myötä syntyneiden työpaikkojen avulla vahvistetaan elämisen edellytyksiä maaseudulla ja turvataan palveluiden saatavuus tasapuolisesti koko Keski-Karjalan alueella. Rajan läheisyys tarjoaa yrityselämälle kasvumahdollisuuksia, joita olemme tukemassa. Keski-Karjalan elinkeinostrategian toteutumisen kannalta on tärkeää, että Leader-rahoitus on jatkossakin tiiviisti mukana tukemassa alueen elinkeinoelämän kehittymistä. Kannatamme toiminnassamme tasa-arvon toteutumista. Ensisijaisesti toteutamme toimenpiteitä kuitenkin tarvelähtöisesti. Tuotostavoite:

Tulostavoite:

Mittari (L=laadullinen M=määrällinen):

85 aloittavien tai laajentavien yritysten Uusia työpaikkoja syntyy kehittämishanketta ja 10 yritysyhteis- yrityshankkeiden avulla työssä toteutettua hanketta Työpaikkojen säilyminen yrityksissä turvataan

M: Uusien työpaikkojen määrä 100 kpl

5 yritysten KV-hanketta

Nykyisen yritystoiminnan kehittäminen

M: Kehittämishankkeiden määrä +10%

Yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen

M: Investointihankkeiden määrä +10%

Yritysten kansainvälistymisen edistäminen

M: Uutta KV-yritystoimintaa 5 kpl

Olemassa olevat palvelut säilyvät alueella

L: Säilytetään palveluiden nykytaso

Uusien palveluiden saaminen alueelle

M: Uusia palveluita 10 kpl

Nuorisoyrittäjyyden (alle 30v) lisääminen

M: Uusia nuorten yrityksiä 20 kpl

Monitoimialaisen yrittäjyyden lisääntyminen

M: Uusia monitoimialan yrityksiä 5 kpl

Osa-aika yritykset laajenevat kokoaikaisiksi

M: Kokoaikaiseksi laajentuvia yrit. 5kpl

Naiset työllistyvät kannattaviksi yrittäjiksi

M: Naisia työllistyy yrittäjiksi 20 kpl

M: Säilyneiden työpaikkojen määrä 50 kpl

Toimenpiteet:

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

15


5.3.  Ympäristö ja luonto 10% Ympäristöolosuhteiden parantaminen antaa hyvän pohjan maa- ja metsätalouden harjoittamiselle ja monipuolisen matkailuelinkeinon kehittämiselle. Hoidettu, hyvinvoiva luonto ja siisti ympäristö ovat keskinäisiä tekijöitä ihmisten viihtymiselle ja olennainen osa seudun imagomarkkinointia. Luonnonvarojen hyödyntämistä, metsän ja luonnon tuntemusta sekä siellä tarvittavia taitoja tulisi ylläpitää. Ihmisten taito hoitaa omistamiaan metsiä on myös katoamassa. Alueella on onnistuneesti toteutettu vesistöjen kunnostushankkeita, ruovikoiden leikkuita ja hoitokalastuksia. Reitistöjä ja niiden opasteita on kunnostettu hyvin lopputuloksin. Tämän painopisteen osuus on sen tärkeydestä huolimatta hieman pienempi, koska ympäristöhankkeisiin tullaan käyttämään myös EAKR –rahoitusta ja Itä-Suomen kalatalousryhmän rahoitusta. Kalatalousryhmän kautta tuleva, Pohjois-Karjalan alueelle kohdistuva rahoitusosuus on ohjelmakaudella 2014-2020 noin 624 600 euroa. Jetinan kautta tuetaan pienimuotoisempia tai esiselvitystyyppisiä ympäristöhankkeita, joiden varsinaiseen toteutukseen haetaan rahoitus muualta. Tuotostavoite:

Tulostavoite:

Mittari (L=laadullinen M=määrällinen):

2 vesien kuntoa tukevaa hanketta

Vesistöjen kunto pysyy samalla tasolla tai paranee

M: Vesistön tila parantuu/pysyy samana

5 vesistö-/ luontomatkailuhanketta

Vesistö/luontomatkailu lisääntyy M: Vesistö/ luontomatkailukohteet +10 kpl

10 siisteystoimenpidettä

Alueen viihtyisyys ja siisteys parantuu

L: Epäsiistit kohteet vähenevät 10 kpl

2 luontotietoisuutta lisäävää hanketta

Luonnossa olemisen taidot lisääntyvät

M: Hankkeisiin osallistuu 100 henkilöä

5 Kalaleader-hanketta

Kalayrittäjien toiminta kehittyy

M: Toimintaa kehittäviä yrityksiä 5 kpl

Toimenpiteet:

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

16


5.4.  Osaamisen edistäminen 10% Leader-ryhmän oman osaamisen kehittäminen, hyvien käytäntöjen jakaminen muiden Leader-ryhmien kanssa ja niistä oppiminen on yksi tämän painopisteen kehittämiskohteista. Kansainvälisen yhteistyön edistämiseen omassa, hanketoimijoiden sekä yhteistyökumppaneiden toiminnassa on myös varattava resursseja. Kansainvälistä yhteistyötä on edistettävä Venäjän rajan läheisyyden tarjoamien kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Osaavan työvoiman saatavuus on tärkeä asia alueen yritysten kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Osaamista tarvitaan erityisesti kansainvälistymiskehitystä tukemaan. Koulutustarjontaa alueellamme ollaan koko ajan supistamassa, joten on entistä tärkeämpää, että koulutusohjelmien sisältö olisi alueen yritysten tarpeiden mukainen. Tämä helpottaa myös työnhakijoiden työllistymistä. Koulutushankkeiden ja työllisyyttä edistävien toimenpiteiden toteutuksessa voidaan hyödyntää myös ESR-rahoitusta. Tuotostavoite:

Tulostavoite:

Mittari (L=laadullinen M=määrällinen):

2 alueiden välistä hanketta

Alueiden välinen yhteistyö kehittyy

M: 2 uutta käyttöönotettua toimintamallia

3 kv-hanketta

Uusien toimintatapojen hakeminen ulkomailta

M: Uusia kv-yhteistyötahoja 6 kpl

2 rakennerahastohanketta

Työllisyysongelman ja syrjäytymisen ehkäiseminen

L: Enemmän mahdollisuuksia työttömille

1 hanke hanketoimijoille

Hanketoimijoiden osaamisen lisääminen

L: Hanketoimijoiden tyytyväisyyskysely ka>3½

Toimenpiteet:

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

17


6. Toimintasuunnitelma Strategian hallinto Strategiamme hallinnon hoitaa maaseudun kehittämisyhdistys Jetina ry:n hallitus ja henkilökunta. Strategiassamme on toteuttamistavasta riippuen alatoteuttajia ja osahallinnoijia. Hallituksemme (LIITE 2) kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja tekee päätökset niiden hankkeiden tukemisesta, jotka toteuttavat parhaiten toimintastrategiaamme. Kolmikantaperiaatteen mukaan hallituksemme jäsenet ja varajäsenet edustavat tasapuolisesti alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä, yksityistä sektoria sekä julkista sektoria. Hallituksemme jäsenet ovat kotoisin tasapuolisesti toimialueen eri kunnista, myös entisen Kesälahden alueelta on hallituksessamme edustus. Kaikilla alueen toimijoilla ja asukkailla on sääntöjemme (LIITE 3) mukaan mahdollisuus liittyä yhdistyksemme jäseneksi. Hankehakuprosessimme on avoin kaikille toimijoille ja valintamenettely on tasapuolinen kaikille hakijoille. Panostamme jäsenmäärän lisäämiseen jatkossa entistä aktiivisemmin. Toimimme yhdistyslain ja yhdistyksen omien sääntöjen sekä kevät- ja syyskokouksissa tehtyjen päätösten mukaisesti. Osaamisemme paikallislähtöisestä kehittämisestä on karttunut vuodesta 1997 Pomo-ohjelman ja sitä seuranneiden Käskynkkää ja Yritystä olla pitää Leader-ohjelmien myötä. Työntekijöillämme on riittävä kaupallinen koulutus ja osaaminen sekä kokemusta hanke toiminnasta ja hallinnoinnista. Hallitusta pidetään ajan tasalla aktiivisen vuorovaikutuksen avulla. Hallituksen jäseniä koulutetaan säännöllisesti, että heillä olisi riittävä tietämys ja osaaminen päätöksentekoa silmällä pitäen. Yhdistyksemme kirjanpito ostetaan ulkopuoliselta kirjanpitoyritykseltä ja yhdistyksellämme on kaksi tilintarkastajaa. Tarvittaessa asiantuntijapalveluita hankitaan lisää ostopalveluna.

Strategian toimeenpano Strategiamme on jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä prosessi, jossa toteutus, seuranta, muutoksen tunnistaminen ja muutokseen reagointi johtaa toiminnan jatkuvaan tietoiseen kehittämiseen, kehittymiseen ja oppimiseen. Emme ole koskaan ”valmiita” vaan toteutamme strategiaa toimintaympäristön muutoksia havainnoiden ja uutta oppien.

Toteutus Strategiamme toteutuu laadukkaiden hankkeiden, tehostuvan yhteistyön, uusien toimintamallien ja toimivien verkostojen avulla. Toteutamme strategiaa ohjaamalla rahoitusta hankkeisiin, jotka parhaiten edistävät tavoitteidemme toteutumista. Käytämme Leader-rahoituksen kautta tuettavia hankkeita arvioitaessa ja valittaessa laatimiamme hankevalintakriteereitä (LIITE 4). Rahoitettavia hankkeita arvioitaessa huomioidaan Leader-periaatteiden mukaisuus. Toimintamme tukee alhaalta ylöspäin -periaatetta, paikallista kumppanuutta, monialaisuutta, alueiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä sekä verkostoitumista.

Seuranta Toiminnanjohtaja vastaa strategian toteuttamisen seurannasta ja toteutumisesta. Toiminnanjohtaja tekee strategiaan liittyvää taloussuunnittelua ja käytettävissä olevan myöntövaltuuden sekä kehittämisstrategian tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Seuraamme oman toiminnan tuloksellisuutta painopisteittäin asetettujen mittareiden avulla. Oman toiminnan tuloksellisuuden seurantaa kehitetään jatkossa laatujärjestelmään hankitun kyselymoduulin avulla. Moduuli mahdollistaa hanketoimijoille ja yhteistyökumppaneille suunnattujen sähköisten asiakastyytyväisyyskyselyiden ja tarvekartoitusten tekemisen toiminnan kehittämiseksi. Myös hankkeiden laadullisen toteutumisen seuranta helpottuu kyselymoduulin avulla. Seurannan avulla saamme selville, onko hankkeiden vaikuttavuus tarpeeksi tehokasta ja saavutetaanko hankkeille asetetut tavoitteet halutun mukaisesti.

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

18


Muutoksen tunnistaminen Muutoksen tunnistamisessa omien tuntosarviemme lisäksi apunamme on yhteistyöverkosto, joka toimii alueen tarpeiden tunnistajana ja tiedonvälittäjänä. Yhteistyö lähimpien Leader-ryhmien ja ELY- keskuksen kanssa on laajentunut ja syventynyt. Keti on tullut koko ajan tärkeämmäksi kumppaniksi ja on tärkeä kumppani yrityselämän tarpeita silmälläpitäen. Maaseudun sivistysliitto on hanketoiminnan kautta ollut erityisesti kylätoiminnan kehittämisen tukena. Jokaisella kylällä olevan yhteyshenkilön välityksellä kylien ääni saadaan jatkossakin kuuluviin ja pystymme toteuttamaan asukkaiden toivomusten mukaisia kehittämistoimenpiteitä. Yhteistyöverkostoihin panostetaan vahvistamalla nykyisiä tärkeimpiä kumppanuuksia ja hakemalla tarvittaessa uusia yhteistyötahoja. Kumppanuusanalyysi auttaa meitä tunnistamaan tärkeät kumppanuudet ja suunnittelemaan yhteistyöverkoston kehittämistä ja tehokkaampaa hyödyntämistä.

Olennainen osa muutoksen tunnistamista on vuorovaikutus ja viestintä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Viestinnän ja vuorovaikutuksen avulla saamme tietoomme alueella tapahtuneet muutokset ja tarpeet. On tärkeätä että tieto ajankohtaisista asioista kulkee joka suuntaan eikä mikään kehittämistoimi jää toteutumatta sen takia että tietoa ei ole ollut riittävästi. Viestintäsuunnitelmassamme (LIITE 5) on määritelty keinot ja aikataulut sisäiselle-, sidosryhmä- ja ulkoiselle viestinnälle. Olemme määrittäneet viestinnän tavoitteet, keinot ja kanavat eri kohderyhmien tavoittamiseksi. Hoidamme sisäisen- ja sidosryhmäviestinnän itsenäisesti oman organisaatiomme sisällä. Ulkoisen viestinnän osalta Pohjois-Karjalassa on tehty tiivistä maaseutuviestintäyhteistyötä ja maakunnallinen maaseutuviestintäverkostomme on poikkeuksellisen laaja. Mukana yhteistyössä ovat Leader-ryhmien lisäksi Pohjois-Karjalan ELY-keskus, maaseutupalvelujen yhteistoiminta-alueet sekä paikalliset maaseututoimijat – kylät ja neuvontajärjestöt. Toimijat kokoaa yhteen maakunnallinen Maakaista.fi-sivustomme. Olemme valinneet viestinnässä tietoisesti asiakaslähtöisen lähestymisen hallinnollisen lähestymisen sijaan. Perinteisen hanketiedottamisen, sähköisen viestinnän, myönteisen maaseutupöhinän, verkkosivuston ja sosiaalisen median lisäksi olemme julkaisseet kerran vuodessa joka talouteen jaettavan lehden yhteistyössä maaseututoimijoiden kanssa. Viestintä ja tiivis yhteydenpito alueen ihmisiin on muutoksen ja tarpeiden tunnistamisen ehdoton edellytys.

Muutokseen reagointi Reagoimme alueella tunnistettuun muutokseen ja muutoksen aiheuttamiin tarpeisiin kohdistamisella rahoitusta oikeisiin toimenpiteisiin. Pystymme vastaamaan muutostarpeeseen myös opettelemalla uusia menetelmiä ja löytämällä uusia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkiksi uudet rahoitusmuodot ja tehokkaiden toimintamallien etsiminen alueen ulkopuolelta tuovat uutta ajattelua ja keinoja alueen kehittämistyöhön. Merkittävä onnistuminen aiemmalla ohjelmakaudella oli laatu- ja toimintajärjestelmän onnistunut käyttöönotto, joka jäntevöitti ja tehosti omaa sisäistä toimintaamme. Kun sisäinen toimintamme tehostuu, meillä jää enemmän aikaa uuden omaksumiseen ja oppimiseen. Laatu- ja toimintajärjestelmä tulee toimimaan jatkossa oppimissuunnitelmamme kivijalkana. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen ja uuden oppiminen tukee strategiamme toteutumista. Meidän tulee myös kannustaa alueen asukkaita, yrittäjiä ja toimijoita uudenlaiseen ajatteluun ja uusien ideoiden rohkeaan esille tuomiseen.

Jatkuva kehittyminen Toteutimme edellisellä ohjelmakaudella laatu- ja toimintajärjestelmän käyttöönoton yhteistyössä EteläKarjalan Kärki-Leaderin kanssa, mikä auttoi meitä kehittämään omaa toimintaamme Leader-ryhmänä. ”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

19


Arvioimme toistemme ja omia työtapojamme kriittisesti hyvässä hengessä. Tulemme tekemään jatkossakin laatutyötä yhteistyössä myös ELY-keskuksen kanssa prosessien tehostamiseksi ja asiakaspalvelun laadun parantamiseksi mm. käsittelyaikojen ja maksatuksen suhteen. Viestintää ja tietoisuutta Leadertoiminnasta tullaan tehostamaan entisestään. Kuulumme alueelliseen seutumarkkinointiryhmään, jonka tarkoituksena on tuoda esiin positiivisia ajatuksia seudustamme ja näin vahvistaa alueen imagoa. Aktivointia hanketoimintaan tullaan lisäämään tulevalla ohjelmakaudella. Opastamme ja koulutamme hankehakijoita ja toimijoita tarpeen mukaan ja jokaiselle aloittavalle hanketoimijalle pidämme aloituskoulutuksen. Hanketoimijoiden oman hankehallinnon tehokkaampi hoitaminen vapauttaa enemmän resursseja hoitaa varsinaista hanketoimintaa paperityön sijaan. Maksatus- ja hankehakuprosessia tullaan kehittämään ja yksinkertaistamaan tulevalla ohjelmakaudella, mikä vapauttaa henkilöresursseja Leaderryhmän aktivointitoimintaan sekä hankehakijoiden kouluttamiseen. Oppimista ja oman toiminnan kehittämistä tukee ohjelmakausien vaihteeseen ajoittuva Jetinan ja Joensuun seudun Leader ry:n yhteinen kehittämishanke, jossa arvioimme ja kehitämme omaa toimintaamme sekä nykyisiä ja uusiakin yhteistyöverkostoja. Valmistaudumme myös tulevan kauden sähköiseen hakumenettelyyn. Lisäksi kouluttaudumme, tehostamme viestintää ja opiskelemme uusien rahoitusmallien käyttöönottoa. ESR-hankkeiden suunnittelu ja hakumenettelyyn tutustuminen on ryhmällämme jo hyvässä vauhdissa.

Oman toiminnan kehittämisen tavoitteet Tuotostavoite:

Tulostavoite:

Mittari (L=laadullinen M=määrällinen):

Aktivointia lisätään +10% työajasta

Hankehakemusten määrä ja laatu paranee

M: Hakemusten määrä lisääntyy 30%

Hankekoulutus jokaiselle toimijalle

Hankehallinnointiosaamisen parantaminen

M: Lisäselvityspyyntöjä max 1/asiakas

Viestintää lisätään + 10% työajasta

Näkyvyys ja tunnettuus lisääntyy

M: Medianäkyvyyden määrä + 10%

2 jäsenhankintakampanjaa

Jäsenten ja aktiivisten toimijoiden määrä lisääntyy

M: Jäsenmäärä kasvaa 30%

Palautekysely asiakkaille

Oma toiminta kehittyy palautteen pohjalta

L: Palautteen keskiarvo vähintään 3½

Palautekysely yhteistyötahoille

Oma toiminta kehittyy palautteen pohjalta

L: Palautteen keskiarvo vähintään 3½

Rakennerahastojen hyödyntäminen

Saamme lisäresursseja Leader rahoitusta tukemaan

L: RR-hankkeiden onnistumisen arviointi

Toimenpiteet:

”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

20


Pohjois-Karjalan LEADER-ryhmien ja ELY-keskuksen maaseutusuunnitelmien yhteensovitus Leader-toiminta on kansalaislähtöistä, paikallista toimintaa. Toiminnan tehtävänä on kasvattaa ituja, joista voi kasvaa jotain suurta. Leader-ryhmät rahoittavat kehittämishankkeita, jotka ovat paikallis- ja kansalaislähtöisiä ja, joita voidaan kuvata ”kylän kokoisiksi”. Rahoitettavat kohteet parantavat paikallisia elinolosuhteita ja ympäristöä erilaisia kokeiluja korostaen. Myös lähialueyhteistyö, alueiden välinen että kansainvälinen yhteistyö paikallisuutta unohtamatta kuuluvat Leader-ryhmien hanketoiminnan piiriin. Leader-toimintaa rajoittaa julkisen tuen enimmäismäärä, joka jo sinällään ohjaa tuen hakua Leader-ryhmien ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen välillä. Maaseuturahaston sisällä Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen väliseen yritysrahoitushakemuksen ohjaamiseen vaikuttavat haetun avustuksen suuruus, yrityksen koko, yrityksen historia, yritystoiminnan kokoaikaisuus tai osa-aikaisuus, aiempi suhde rahoittajiin, tuen kokeilevuus ja mahdolliset toimialakohtaiset linjaukset. Leader-ryhmien rahoitettavaksi ohjautuvat osaaikaista yrittäjyyttä ja uusia kokeiluja koskevat yritystukihakemukset. ELY-keskus puolestaan tukee pääsääntöisesti jo toiminnassa olevia yrityksiä sekä kasvuyrityksiä.  Olemme tehneet Pohjois-Karjalassa tiivistä yhteistyötä eri rahasto-ohjelmien yhteensovittamiseksi. Neuvotteluissa ovat olleet mukana Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä kolme pohjoiskarjalaista Leader-ryhmää. Maaseutu- ja rakennerahastojen yhteensovitus tapahtuu ensisijaisesti valtakunnallisen kumppanuussopimuksen kautta. Maaseuturahaston sisällä yhteistyöstä Leaderryhmien ja ELY-keskuksen välillä on sovittu yhteistyösopimuksella (LIITE 7). Leader-ryhmät ja ELY-keskus syventävät yhteistyötä yhteisen Leader-yhteistyöryhmän lisäksi muun muassa siten, että maaseuturahastotoimijoilla on käytössä ajantasaista tietoa eri rahastoihin vireillä olevista hankehakemuksista. Leader-yhteistyöryhmässä ovat edustettuina ryhmien ja ELY-keskuksen lisäksi eri rahastojen edustajat. Yhteistyöhön kuuluvat myös liukumat ja tilanteen mukainen neuvottelu ja hakijoiden ohjaaminen hänen kannaltaan jouhevimmalle rahoituspolulle.

7. Rahoitussuunnitelma

Painopiste 1

Painopiste 2

Painopiste 3

Painopiste 4

Yhteensä

EU

703 080 €

546 840 €

156 240 €

156 240 €

1 562 400 €

Valtio

636 120 €

494 760 €

141 360 €

141 360 €

1 413 600 €

Kunta

334 800 €

260 400 €

74 400 €

74 400 €

744 000 €

Julkinen rahoitus 1 674 000 €

1 302 000 €

372 000 €

372 000 €

*3 720 000 €

Yksityinen

751 154 €

1 251 923 €

250 385 €

250 385 €

2 503 846 €

Kaikki yhteensä

2 425 154 €

2 553 923 €

622 385 €

622 385 €

6 223 846 €

Toimintarahan erittely

Toimintakustannukset 20%

Aktivointi ja toiminnan edistäminen 80%

Toimintaraha yhteensä, 25% julkisesta hanketuesta*

EU 42%

78120

312480

390600

Valtio 38%

70680

282720

353400

Kunta 20%

37200

148800

186000

Yhteensä

186000

744000

*930000

ESR- ja EAKR-rahoituksen julkinen osuus noin miljoona euroa. Itä-Suomen kalatalousryhmän Pohjois-Karjalan alueelle kohdistuva rahoitusosuus noin 624 600 euroa. ”Rohkeasti eteenpäin” – Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

21

Profile for Maakaista.fi

Keski-Karjalan jetina strategia 2014 2020  

Keski-Karjalan Jetina ry:n Leader-kehittämisstrategia vuosille 2014-2020.

Keski-Karjalan jetina strategia 2014 2020  

Keski-Karjalan Jetina ry:n Leader-kehittämisstrategia vuosille 2014-2020.

Advertisement