Page 1

V채yl채 - sujuvaan arkeen

Joensuun seudun Leader -yhdistyksen kehitt채misstrategia 2014 - 2020


Niskakatu 4 A 80100 Joensuu puh 013-610 0020 joensuun.seutu@maakaista.fi • • • • • • • • • • • •

tukee oman lähiympäristön kehittämistä, viihtyisyyden lisäämistä ja uusien työpaikkojen luomista neuvoo hankkeiden hakemisessa ja toteuttamisessa on perustettu 1996 on rekisteröity yhdistys, Y-tunnus 1065357-4 kotipaikka on Polvijärvi toimialue: Joensuu (maaseutualueet), Liperi, Kontiolahti, Outokumpu, Polvijärvi jäsenmäärä 334, joista yhteisöjäseniä 77 (tilanne 31.12.2013) hallitus koostuu puheenjohtajasta, 12 jäsenestä sekä kolmesta varajäsenestä vuodesta 1996 lähtien hallituksessa on toiminut 84 eri henkilöä vuosina 1996-1999 LEADERII-kaudella yhteensä 130 hanketta vuosina 2000-2006 LEADER+-kaudella yhteensä 238 hanketta vuosina 2007-2013 Leader-kaudella yhteensä 208 hanketta (tilanne 30.5.2014)

Leader-lyhenne muodostuu ranskankielisistä sanoista Liason Entre Actions de Developpement l’Economie Rurale, suomeksi ”yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä”. Leader-toiminnan periaatteita ovat: • Leader-toiminta on kaikille avointa. • Hankkeiden valmistelu ja päätösvalta rahoitettavista hankkeista ovat tavallisilla ihmisillä (niin kutsuttu alhaalta ylös -periaate). • Leader-hankkeissa kokeillaan uusia toimintatapoja ja menetelmiä. Tavoitteena on maaseudun elinkeinojen kehittäminen ja työpaikkojen luominen. • Leader-yhdistys kokoaa resursseja verkostoitumalla ja tekemällä yhteistyötä yritysten, yhdistysten ja julkisen sektorin kanssa. • Leader-toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys, tehdään kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä nuorisoa unohtamatta.

Kansikuva: Anna-Maria Ronkainen, Raija Tuupanen ja Irma Huovinen kurkistavat rauniopesän ikkunasta Tuupovaaran Pilkekylillä. Tätä paikkaa eivät tuulet heiluttele, sillä rauniopesä on rakennettu pesän paikalta löydetyistä suurista kivilohkareista. Lohkareet on järjestelty konevoimin kaaren muotoon ja kivien väliin on jätetty ikkunoita pelto- ja järvimaisemaan päin. - Ikkunoista on hyvä tarkkailla lintuja, vaikka kurkia, kertoo rauniopesä-idean äiti Irma Huovinen. Rauniopesässä on järjestetty jo erilaisia kylätapahtumia. Pilkekylät ry on saanut Leader-tukea kylän raitin kunnostamiseen ja kehittämiseen.


Joensuun seudun Leader -yhdistyksen strategia vuosille 2014-2020

Väylä - sujuvaan arkeen Sisällys Johdanto: Paikallisen kehittämisen solmukohta 4 1.

Prosessin kuvaus: Miten strategia on syntynyt?

5

2. Aluekuvaus: Monipuolinen seutu 6 Yleiskuvaus 6 Kaupungin keskusta 8 Taajamat 8 Asuinmaaseutu 8 Ydinmaaseutu 9 Harvaanasuttu maaseutu 9 3.

Joensuun seudun mahdollisuudet ja kehittämistarpeet

11

4. Strategian kuvaus, tavoitteet ja mittarit : 12 Ympäristö: Oivallus omasta ympäristöstä avaa uusia mahdollisuuksia

12

Yhteisöt ja yhteistyö: Sujuva arki syntyy yhdessä tehden

13

Yrittäjyys: Työ muodostuu monesta eri osasta ja osaamisesta

13

Yleiset hankevalintakriteerit 14 Tavoitteet ja mittarit 14 5. Toimintasuunnitelma 16 Hallinto ja seuranta 16 Yhteistyö 19 Oppiminen 19 Viestintä 20 Rahoitus 20 6.

Täydentävyys ja yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa

21

LIITTEET

Liite 1 Yhdistysrekisteriote

Liite 2 Yhdistyksen säännöt

Liite 3 Joensuun seudun Leader -yhdistys ry:n hallitus 2014

Liite 4 Kuntarahasitoumukset 2014–2020

Liite 5 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kumppanuussopimus 2014-2020


Johdanto Paikallisen kehittämisen solmukohta Kun Joensuun seudun Leader-yhdistys perustettiin vuonna 1996, olimme käynnistämässä aivan uudenlaista ja Suomessa ennenäkemätöntä maaseudun kehittämisen toimintamallia. LEADERII-ohjelmaa suunnitteleva ja toteuttava ”paikallinen toimintaryhmä” oli uusi asia. Leader-ryhmän kannalta se merkitsi Euroopan unionin rahastoihin, kieleen ja sääntöihin tutustumista. Samalla aloitus merkitsi tiedottamista, innostamista ja luottamuksen rakentamista niin alueen asukkaisiin kuin kuntiin ja viranomaisiinkin nähden. Ryhmän linjaksi muodostui kansalaistoiminta, kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja viranomaisista erottuminen. Toimintaa ohjasi hankemaailmaan tutustuvien paikallisyhteisöjen ymmärtäminen; Leader-ryhmä oli ymmärtäjä, joka auttoi hakemusten ja suunnitelmien sisällön muokkaamisessa ohjelmatyön vaatimaan muotoon. LEADER+-kausi merkitsi toiminnan laajentumista koko Suomeen ja myös koko Pohjois-Karjalaan. Joensuun seudun Leader -yhdistys löysi myös oman paikkansa. Edellisellä ohjelmakaudella syntynyt luottamus näkyi käytännössä. Kuntien rahoitus muuttui ohjelmakauden mittaiseen asukasluvun mukaiseen kuntaosuuteen. Yhteistyö myös silloisen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen, nykyisen ELY-keskuksen kanssa tuli jouhevaksi - vapaaehtoiseksi toiminnaksi. Paikallisyhteisöt toteuttivat hankkeita innokkaasti ja yritystuet tulivat itsestään selväksi osaksi Leader-ryhmän rahoitusta. Toiminnassa korostui neuvonta ja Leader-ryhmä opetteli neuvojan roolin. LEADER+-kaudella käynnistyi myös pohjoiskarjalaisten Leader-ryhmien tiivis yhteistyö, mikä merkitsi Joensuun seudun Leader -yhdistykselle maakunnallisen ja maakuntarajat ylittävänkin yhteistyön rakentajan roolia. Käynnistyneet kansainväliset hankkeet ja kansainvälinen aktiivisuus toivat kokemuksia ja kontakteja, jotka laajensivat toimintakenttää. Leader-tyyppisen toiminnan siirtyminen ohjelmakaudella 2007-2013 osaksi maaseuturahoitusta ja samalla tapahtunut byrokratiaan hullaantuminen on korostanut entisestään viranomaistiedon ja -taitojen osaamisen merkitystä paikallisessa kehittämisessä. Samalla neuvonnan rooli on korostunut. Ryhmästä muovautui myös kansallisen tason vaikuttaja. Kansainvälinen toiminta on tullut paikallisen toiminnan rinnalle osaksi ryhmän arkea. Yhteistyön rakentajan rooli on vahvistunut ja laajentunut, yhteistyöhön on tullut mukaan uusia osapuolia ja yhdistys on muodostunut pohjoiskarjalaisen maaseudun kehittämisen solmukohdaksi. Toiminnan muuttuessa ja kasvaessa myös yhdistyksen toimintatavat ovat muuttuneet. Kokemuksista on opittu. Työjaosto valmistelee hakemuksia ja esittää pohdintanaan, miten hakemus toteuttaa yhdistyksen strategiaa, mitkä seikat puoltavat sen hyväksymistä ja mitkä seikat puhuvat sitä vastaan. Hallituksen jäsenten koulutusta on opittu pitämään entistä tärkeämpänä. Koulutus toisaalta valmentaa hallitustyöskentelyyn ja toisaalta auttaa hallituksen jäseniä edustamaan Leaderiä omissa taustayhteisöissään. Hakijoiden neuvonnassa painotetaan entistä enemmän hakijakohtaista etukäteisneuvontaa; etukäteinen, henkilökohtainen ja ennen kaikkea oikea-aikainen neuvonta on tehokkainta. Leader-ryhmän kautta rahoitetut hankkeet ovat edelleen osin keskittyneet paikallisiin toimiin. Toisaalta osa hankkeista on käynnistänyt laajoja yhteistyöverkostoja ja saanut mukaan useita toimijoita ja myös rahoittajia. Tällaisia ovat esimerkiksi vesistöjen kunnostamiseen tähtäävät hankkeet, joiden toteuttaminen yksin Leader-tuella ei olisi mahdollistakaan. Vaikka hankkeita suunnitelleiden ja toteuttaneiden yhteisöjen ja henkilöiden määrä on vuosien aikana koko ajan lisääntynyt, tarvitaan hankesuunnitteluun jatkuvasti tukea. Kokemus on myös osoittanut, että asukkaiden aktivointi, yhteisöllisyyden tukeminen ja kyläsuunnittelun tarve on jatkuvaa. Kansalaistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen on pysynyt Leader-ryhmän linjana. Kun tähän yhdistetään yritystoiminnan tukeminen, toteuttaa strategia maaseuturahaston osalta ennen kaikkea maaseudun kehittämisen prioriteetteja 1: Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla 4: Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen. 5: Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiilisen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla. 6: Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla. Strategian toteutuksessa ei kuitenkaan haluta rajata etukäteen muihinkaan prioriteetteihin suuntautuvia toimia.

4


1. Prosessin kuvaus: Miten strategia on syntynyt? Joensuun seudun Leader -yhdistyksen kantavana ajatuksena yhdistyksen perustamisesta lähtien on ollut kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöjen omaehtoisen toiminnan tukeminen. Tämä on merkinnyt Leader-toiminnan lisäksi läheisiä suhteita ja yhteistyötä toimialueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Tätä kautta on kertynyt myös näkemyksiä ja tarpeita tulevan kauden suunnitelmien pohjaksi. Strategian pohjamateriaalia, ajatuksia ja näkymiä on kertynyt useista eri lähteistä ja tilaisuuksista. Kylien asukkaiden ja kyläyhdistysten ajatuksia ja tarpeita on kerätty Maaseudun sivistysliiton hallinnoiman Laiffia Landelle –hankkeen kyläkierroksella vuonna 2012. Kussakin kylätilaisuudessa päivitettiin kyläsuunnitelmia ja pohdittiin yhdessä kylän kehittämistarpeita. Toinen kierros on tehty Maakaista-hankkeen organisoimana. Joensuun seudun Leader -yhdistyksen toimialueella järjestettiin seitsemän tilaisuutta; Kontiolahdella, Liperissä, Outokummussa ja Polvijärvellä yksi kussakin ja lisäksi Joensuun maaseutualueilla kolme tilaisuutta. Tilaisuuksissa kerrottiin ohjelmakauden 2007-2013 maaseutuohjelman toteutumisesta kunnan, ELY-keskuksen ja Leader-yhdistyksen kannalta. Aineksia tähän strategiaan kerättiin kierrosta varten kehitetyllä Tulevaisuuden huutokauppa –menetelmällä.* Lisäksi yhdistys on käynyt keskusteluja kaikkien toimialueen kuntajohtajien ja maaseudun kehittämisestä vastaavien toimihenkilöiden kanssa. Keskusteluissa on noussut esiin kunnan johtavien virkamiesten näkemyksiä Leader-ryhmän tärkeimmistä tehtävistä tulevalla ohjelmakaudella. Varsinaisten kierrosten lisäksi strategialuonnos on ollut nähtävillä kommentointia varten yhdistyksen verkkosivuilla koko prosessin ajan. Kesällä 2013 maakunnan maaseututoimijat järjestivät yhteisen vesikiertueen, jossa myös kävimme läpi uuden ohjelmakauden teemoja asiaviihteen keinoin. Keskustelutimme asiantuntijoita ja keräsimme yleisöltä kysymyksiä. Keskusteluja pystyi kuuntelemaan nettiradion välityksellä paikasta riippumatta. Lisäksi strategian teemat ovat esillä vuoden 2014 kyläkierroksella, jossa jo yhdessä kyläläisten kanssa pohdimme mahdollisia strategiaan liittyviä hankeaihioita. Kyläkierros jatkuu syksyn 2014 aikana. Materiaalia on koottu yhteen ja muotoiltu strategiaksi Joensuun seudun Leader -yhdistyksen hallituksen tapaamisissa ja yhdistyksen työntekijöiden pohdinnoissa.

yleisötilaisuuksien lkm

osallistuneiden lkm

Laiffia landelle -kyläkierros 48 799 Maakaista-kierros 7 131 Vesikiertue 7 1 000 (arvio, avoin toritilaisuus) Kyläkierros 2014 25 222 (tilanne 19.5.2014) Yhteensä 87

* Menetelmässä yleisön tehtävänä ei ole ostaa, vaan myydä meklarille ajatuksia yksinkertaisesti huutamalla tärkeiksi koettuja asioita tai kehittämisteemoja ilman sen kummempia perusteluja. Huutojen innostamiseksi yleisölle näytetään tauotta valokuvia sekä silotellusta että rosoisemmasta maaseudusta. Meklarin apulaiset kirjaavat kaikki huudot näkyviin ja huutovaiheen jälkeen huudot luokitellaan teemoittain. Keskustelemalla ja perustelemalla valitaan TOP3 eli kolme yleisön mielestä tärkeintä kehitettävää teemaa. Tulevaisuuden huutokauppojen tulokset ovat nähtävillä osoitteessa Maakaista.fi, Maakaista-kierros 2012.

5


2. Aluekuvaus: Monipuolinen seutu Yleiskuvaus

Joensuun seudun Leader –yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat. Joensuun seudulla asukasluku on yhteensä 58 984 henkilöä. Kunta Miehiä Naisia Yhteensä Joensuu 36 155 38 316 74 471 Joensuu kaupunki * 54 231 Joensuu maaseutu ** 20 240 Kontiolahti 7 314 7 108 14 422 Liperi 6 264 6 132 12 396 Outokumpu 3 603 3 659 7 262 Polvijärvi 2 383 2 281 4 664 Asukkaita maaseudulla yhteensä 58 984 Asukkaita yhteensä 113 215 Kuten muuallakin Suomessa toiminta-alueen väestö ikääntyy erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja kaupunkialueella. Yli 65-vuotiaiden osuus harvaan asutuilla maaseutualueilla oli vuoden 2011 lopussa 23 prosenttia ja kaupunkialueellakin yli 21 prosenttia. Kaupungin läheisellä maaseudulla osuus oli vain 12,5 prosenttia. Sen sijaan nuorten osuus kaupungin läheisellä maaseudulla oli yli 23 prosenttia väestöstä. Maakunnan ja seutukunnan väestöennusteet olisivat synkemmät ilman tulomuuttoa. Syntyvyyden ja kotimaan muuttoliikkeen jälkeen väestömäärä olisi aleneva, ellei venäläisten koko ajan voimistuva muutto seutukunnalle saisi väestömäärää nousemaan. Koko maakunnassa on noin 2 550 venäjänkielistä ja heistä yli puolet asuu Joensuun seudulla. *

Tietoja ei saatavilla.

**

Tietoja ei saatavilla.

Joensuu seudun Leader -yhdistyksen toimialue. Kunnat näkyvät kartassa punaisella pohjalla. Joensuuhun liittyneiden kuntien, nykyiset paikalliset taajamat näkyvät kartassa oranssilla pohjalla.

6


Joensuun seudulla asukkaiden tulotaso on noin 90 prosenttia maan keskitasosta. Työttömien osuus työvoimasta oli vuoden 2012 lopussa 14,1 prosenttia, mikä on selvästi valtakunnan tasoa (9,8 %) korkeampi - Polvijärvellä (15,6 %) ja Joensuussa (15,11 %) Pohjois-Karjalankin keskiarvoa (14,5 %) korkeampi. Työttömyys ei siis ole helpottanut. Yrityksiä on kuitenkin perustettu lisää; vuosina 2007-2011 yritysten lukumäärä yhdistyksen toimialueella on kasvanut 6,5 prosenttia. Joensuun seudun Leader -yhdistyksen toimialueella yrittäminen on vilkkainta harvaan asutulla maaseudulla (5,3 yritystä / 100 asukasta) ja vähäisintä kaupungin läheisellä maaseudulla (4,5 yritystä / 100 asukasta). Alueella on varsin paljon vesistöjä, yhteensä 1 325 neliökilometriä, 20 prosenttia koko pinta-alasta. Vesistöt ovat väyliä. Ne jakavat aluetta ja tarjoavat myös mahdollisuuksia alueen kehittämiseen. Kunta Maapinta-ala Vesistöt Yhteensä Joensuu 2 382 369 2 751 Kontiolahti 800 230 1 030 Liperi 727 434 1 161 Outokumpu 446 138 584 Polvijärvi 804 154 958 Yhteensä

5 159

1 325

6 484

Toimialuetta hahmottavat alueen keskellä sijaitseva Joensuun kaupunki ja sitä ympäröivät erilaiset maaseutualueet. Aikaisemmin tiiviisti asuttu Joensuu on muuttunut maaseutukaupungiksi, jonka asukkaista kaksi kolmasosaa asuu edelleen kaupunkimaisessa ympäristössä. Kaupungin pinta-alasta yli 90 prosenttia on maaseutua ja keskustasta harvaan asutun entisen Tuupovaaran kunnan itäisimpiin kyliin on yli 80 kilometriä. Maaseuturahaston Leader-toiminta ei kohdistu Joensuun kaupungin keskustaan. Rajaus on tehty kaupungin tilastoalueitten rajoja noudattaen siten, että keskustan neljä kaupunginosaa sekä tilastoalueet 5 – 22 Niinivaarasta Marjalaan eivät kuulu Leader-toimialueeseen.

Joensuun keskusta-alueen rajaus.

7


Strategian kannalta on syytä tarkastella myös Joensuun kaupunkikeskustaa sekä maaseututaajamia kuntarajat unohtaen maaseudun kolmijaon mukaisesti. Kaupungin ympärille on kasvanut lähes kehänomainen, liikenneväylien varsia myöten kasvava kaupungin kehysalue ja kaupungin läheinen asumismaaseutu, joiden asukasmäärä kasvaa. Valtaosa Joensuun seudun Leader -yhdistyksen toimialueesta on harvaanasuttua maaseutua ja ydinmaaseutua.

Kaupungin keskusta

Aktiivisen asukastoiminnan nostaminen ja ympäristön kohentaminen.

Tiivis Joensuun kaupunkikeskusta on lähes maantieteellisesti ja toiminnallisesti keskellä toimialuetta. Kaupunkikeskustassa asuu lähes saman verran asukkaita, kuin kaupunkia ympäröivällä maaseudulla. Asukasmäärä kasvaa hitaasti ja kasvu on hidastunut 2000-luvulla; 1990-luvun viimeisellä vuosikymmenellä asukasmäärä kasvoi viisi prosenttia, 2000-luvun ensimmäisellä kymmenellä kolme prosenttia. Kaupunkikeskustan asukkaiden suhteellinen osuus koko toimialueen asukkaiden määrästä onkin pienentynyt 2000-luvun alussa. Maakunnan pääkaupunkina Joensuun keskustaan on keskittynyt palveluja, koulutuslaitoksia, teollisuutta ja myös hallintoa. Työpaikkojen keskittyminen kaupunkiin merkitsee työmatkaliikennettä. Pendelöinti maaseudulta kaupungin keskustaan on yleisempää, kuin toisinpäin. Joensuussa työssäkäyvistä neljännes asuu muissa kunnissa, ennen kaikkea Kontiolahdella ja kaupungin läheisellä maaseudulla. Työssäkäynnin lisäksi palvelujen hankinta korostaa kaupunkikeskustan merkitystä ihmisten arjessa. Kaupunkialueella, joka ei nykyisellä eikä aiemmilla ohjelmakausilla ole kuulunut Leader-toimintaalueeseen, toimii kolmetoista asukasyhdistystä. Näistä 11 on rekisteröityneitä. Asukasyhdistysten lisäksi kaupungin keskustan kehittämistä ideoi ja toteuttaa Joensuun kaupunkikeskustayhdistys, jonka tavoitteena on pitää keskusta elävänä ja viihtyisänä. Kaupunkikeskustayhdistys ei kuitenkaan ole asukasyhdistysten tapaan asukkaiden vaan paremminkin yritysten yhdistys. Kaupunkialueella toimii luonnollisesti runsaasti harrastusseuroja ja muita yhdistyksiä. Toiminta on kuitenkin eriluonteista kuin maaseudun kylä- ja muiden yhdistysten kehittämistoimet.

Taajamat

Harrastusmahdollisuudet ja palvelutoiminnan edistäminen.

Kaupungin ja haja-asutusalueitten lisäksi Joensuun seudun Leader -yhdistyksen toimialueella on yhdeksän nykyistä tai entistä kuntakeskusta (Eno, Joensuu, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä ja Tuupovaara) ja kolme asutustaajamaa Liperin Viinijärvi sekä Uimaharju ja Heinävaara Joensuussa. Jo tapahtuneet kuntaliitokset ja toisaalta itsenäistenkin kuntien toimintojen yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi on taajamissa merkinnyt hämmennystä ja hiipumista. Taajamissa ei ole perinteisesti ollut kylien tapaan voimakasta kylätoimintaa, joka aktivoisi asukkaita kehittämistoimiin. Tosin viime vuosina taajamiinkin on hanketoiminnan tuella perustettu yhdistyksiä, jotka ovat tarttuneet toimeen. Uusia taajamien kyläyhdistyksiä on perustettu esimerkiksi entisiin kuntakeskuksiin Enoon, Hammaslahteen, Kiihtelysvaaraan ja Tuupovaaraan. Niiden toiminnassa on piirteitä asukas- sekä kylätoiminnasta. Edelleen kaivataan asukkaiden aktivoimista, ympäristön kohentamista, tapahtumia, harrastusmahdollisuuksia ja myös yritys- ja palvelutoiminnan edistämistä.

Asuinmaaseutu

Yhteisöllisyyden nostaminen ja muuttuneet maisemat.

Asuinmaaseutu on pääosin edelleen kaupungin läheistä, mutta levittäytyy yhä kauemmas kaupungista. Lähellä kaupunkikeskustaa asuinmaaseutu ympyröi kaupunkia kehämäisesti ja levittäytyy kauemmaksi ennen kaikkea liikennereittien varsille ja vesistöjen läheisyyteen. Maisemallisesti asuinmaaseutu on menettämässä maaseudun piirteitä; itäsuomalaiset nurmiviljelypellot ja metsät ovat häviämässä, tilalle tulee taajamiksi kaavoitettuja asuinalueita. Asuinmaaseudun asukkaat ovat pääosin työikäisiä ja työssäkäyviä perheitä. Vaikka asuminen on asuinmaaseudun tärkein elinkeino, on alueella myös palvelualan työpaikkoja ja teollisia työpaikkoja. Palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa. Tyypillistä asuinmaaseutua ovat entisen Pyhäselän kunnan Reijola, Kontiolahden Lehmo sekä Kylmäoja ja Liperin Ylämylly.

8


Asukasmäärä asuinmaaseudulla kasvaa koko ajan ja kasvu näyttää nopeutuneen viimeisen kymmen vuoden aikana; 1990-luvulla asukasmäärä kasvoi noin 10 prosenttia, mutta 2000-luvun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana jo lähes 20 prosenttia. Asuinmaaseudulla asuvien osuus koko toimialueen asukasmäärästä kasvaa koko ajan ja on nyt noin 12 prosenttia. Asuinmaaseudun nopea kasvu ja uudet asukkaat merkitsevät sitä, että yhteisöllisyys ei ole kovinkaan voimakasta. Kattavasti yhteisöä edustavia ”kyläyhdistyksiä” ei juuri ole. Asukkaiden toiminta on kanavoitunut eri harrasteseurojen, kuten urheiluseurojen kautta tai esimerkiksi koulun vanhempainyhdistysten kautta. Esimerkiksi Kulhon koulun vanhempainyhdistys on onnistuneesti järjestänyt harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille Leader-hankkeena. Asuinpaikkaan, sen historiaan, paikan nimiin ja muuttuneisiin maisemiin liittyvät tiedot ja tietojen kerääminen kiinnostavat ja kiinnittävät uudet asukkaat asuinympäristöönsä.

Ydinmaaseutu

Uudet toimialat ja monialayrittäjyys.

Varsinkin toimialueen länsi- ja luoteisosissa Liperissä ja Polvijärvellä on pohjoiskarjalaisittain laajoja entisiä järvenpohjamaita ja peltoaukeita, ydinmaaseutua. Omakotiasutus on leviämässä myös ydinmaaseudulle, mutta seutu on pääosin maatalousvaltaista. Siinä missä asuinmaaseudun asukasmäärä kasvaa, ydinmaaseudun asukasluku on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt lähes ennallaan. Noin 18 prosenttia toimialueen väestöstä asuu ydinmaaseudulla. Ydinmaaseudun kylätoiminta on vilkasta. Kyläyhdistykset ovat ottaneet kehittäjän roolin varsinkin asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi. Yhdistykset ovat rakentaneet ja kunnostaneet kokoontumistiloja, ylläpitävät reitistöjä ja järjestävät tilaisuuksia. Maakunnalle ominainen runsas kesäteatteritoiminta on yhteisöille tärkeää paitsi taloudellisesti myös harrastuksena ja asukkaita yhdistävänä tekijänä. Huolena ydinmaaseudullakin on palvelujen väheneminen ja karkaaminen kauemmaksi. Palvelut ovat helpommin saavutettavissa kuin harvaan asutulla maaseudulla. Etäisyyttä palveluihin on noin 15 -35 kilometriä. Lisäksi maa- ja metsätalouden työpaikkojen sekä palvelutyöpaikkojen väheneminen merkitsevät tarvetta uudenlaisen yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymiselle.

Harvaanasuttu maaseutu

Uudet palveluratkaisut ja palvelujen saavutettavuus.

Toimialueen itä- ja pohjoisosissa entisten Enon, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kuntien nykyisen Joensuun alueella sekä osin Kontiolahden, Polvijärven ja Outokummun alueilla maaseutua luonnehtii muutama pieni taajama ja harva tienvarsiasutus. Harvaanasutun maaseudun asukasmäärä on laskeva, vain vajaa viisi prosenttia koko toimialueen asukkaista asuu harvaanasutulla maaseudulla. Asuinmaaseudun ja ydinmaaseudun lisäksi myös harvaanasuttu maaseutu houkuttaa koulutettua väkeä, muuttoliikkeestä ei tosin voi puhua, mutta varsinkin pienet maatilat ovat kysyttyjä. Myös harvaanasutulla maaseudulla on kylätoiminta ollut perinteisesti voimakasta. Väestön ikääntyessä kaivattaisiin kylätoimintaan ja myös muuhun yhdistystoimintaan uutta väkeä ja kyliin lisää uusia asukkaita, jotka luonnollisesti tarvitsevat työmahdollisuuksia. Palvelut ovat tyypillisesti kaukana, jopa kymmenien kilometrien päässä, ja niiden saavutettavuuden parantamiseksi tai ainakin turvaamiseksi kaivattaisiin uudenlaisia ratkaisuja.

9


Ulkoinen ympäristö

Sisäinen ympäristö

SWOTanalyysi

Vahvuudet - maisemat, vesistöt, ilmasto, luonto - paljon tilaa - mukavat, käytännön läheiset ihmiset - mummot ja vaarit - toimivat paikallisyhteisöt - arjen luovuus, tuunattu kulttuuri ja perinteet - vahva yhdistystoiminta maaseudulla - kokoontumistilat varsinkin harvaan asutulla maaseudulla - seutuyhteistyö - korkea-asteen ja toisen asteen koulutusta - vahva kytkös maaseutututkimukseen - kansainvälisyys

Heikkoudet - välimatkat, pitkät etäisyydet - huonot tietoliikenneyhteydet - tiestön huono kunto - vähenevä ja ikääntyvä väestö harvaan asutulla maaseudulla - heikko yhteisöllisyys ja kehittämistoiminta taajamissa - apatia, lyhytnäköinen ajattelu - rohkeuden ja pääomien puute

Mahdollisuudet - kehittyvät tietoliikenneyhteydet - luontoyrittäjyys - nuorten yrittäjyys - yhteiskunnallinen yrittäjyys - hajautettu energiantuotanto - lähityö - maaseudun uudet asukkaat - tietoisuus omasta ympäristöstä - kohtuullistaminen - vahvistuva ja uusimuotoinen paikallisdemokratia - alueen erikoisten kohteiden huomioiminen

Uhat - infrastruktuurin rapautuminen - julkisen liikenteen heikkeneminen - maankäytön epäedullinen sääntely - alueen ja asukkaiden polarisoituminen - kuntaliitosten tuoma osallistumismahdollisuuksien heikkeneminen - kehittämisen ohjautuminen keskuskaupungin ehdoilla - lisääntyvä nurkkakuntaisuus - seudulle ei tule pääomia - kehittämistoimiin kohdistuva byrokratia ja keskittämisvaatimukset

10


3. Joensuun seudun mahdollisuudet ja kehittämis tarpeet Asukkaiden toiminnan ja toiminta-alueen kautta nousevat kehittämistarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaisia toimialueen eri osissa. Asuinmaaseudulla, taajamissa ja kaupunkikeskustassa kaivataan yhteisöllisyyden vahvistamista ja asukkaiden omaehtoiseen toimintaan perustuvan kehittämisen käynnistämistä tai ainakin vahvistamista. Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla taas tarvitaan yhteisöjen kehittämistoimien tukemista ja uusia avauksia esimerkiksi palveluiden tuottamiseen ja yritystoimintaan. Uuden laajan kunnan mahdollinen syntyminen voi aiheuttaa hämmennystä, luoda tarpeita paikallisdemokratian vahvistamiseen ja myös tilausta uusille eri tavoin syntyville työpaikoille. Laaja alue, vesistöt ja harva asutus merkitsevät pitkiä etäisyyksiä, mutta samaan aikaan luonto, metsä ja vesistöt tarjoavat vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Strategiaprosessissa tehty SWOT-taulukko on yhtä aikaa aluetta kuvaava ja Leader-yhdistyksen tilannetta kuvaava. Yhdistyksen keskeisiä strategisia ajatuksia muotoiltaessa on mietitty - miten nyt havaittuja heikkouksia voidaan vahvistaa vielä käyttämättömillä mahdollisuuksilla ja toisaalta, miten torjua uhkia nykyisillä vahvuuksilla. Näistä lähtökohdista keskeisiksi nousivat yhteisöllisyys, elinkeinotoiminta sekä alueen luonto ja ympäristö.

Erilaiset avoimet yhteisöt ja aktiiviset asukkaat muodostavat maaseudun kivijalan. Paikallisuuden korostaminen, kylä- ja yhdistystoiminnan omien vahvuuksien esilletuominen, yhteisöjen välinen yhteistyö, perinteiden välittäminen ja avoimuus kannattelevat maaseutumaista elämäntapaa, johon kuuluvat monialainen yrittäjyys ja puhdas ympäristö.

11


4. Strategian kuvaus, tavoitteet ja mittarit: - Ympäristöstä yhteisöllisyyteen ja yrittäjyyteen Ympäristö

Oivallus omasta ympäristöstä avaa uusia mahdollisuuksia.

Fyysinen ympäristö, niin rakennettu kuin luonnontilainenkin, määrittävät ihmisten toimintaa. Ne ovat joskus kehittämistä rajoittavia, toisaalta taas mahdollisuuksia avaavia tekijöitä. Joensuun seudun luonnon ympäristöä luonnehtivat vesistöt, pohjoiskarjalaisittain hyvät viljelymahdollisuudet, metsät ja tila. Puhdas luonto ja varsinkin puhtaat vedet ovat arvokkaita. Alueen suurimmat vesistöt Pielisjoki, Pyhäselkä, Höytiäinen ja Juojärvi ovat aiemmin olleet merkittäviä kulkureittejä ja ihmisiä yhdistäviä. Nyt ne ovat itsessään ihmisille merkittäviä kohteita, jotka tarjoavat vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Kalastuksen merkitys niin harrastuksena, ammattina kuin matkailuyrittäjyytenä kasvaa. Vesistöillä voisi olla nykyistä suurempi merkitys myös kulkureitteinä, kulttuuritapahtumissa sekä perinteiden siirtämisessä ja asukkaiden paikallisidentiteetin voimistamisessa. Leader-yhdistyksen kannalta tämä merkitsisi vesistöihin liittyvien kehittämishankkeiden tukemista tai esimerkiksi veneilijöille tarkoitettujen palvelupisteiden, opasteiden ja esitteiden tukemista. Samoin tukea kaipaavat matkailuyrittäjät. Vesistöjen tilan huononeminen on jo paikoin herättänyt rantojen asukkaita. Erilaisten pienimuotoisten kunnostustoimien, selvitysten, hoitosuunnitelmien ja ennen kaikkea asukkaiden kiinnostuksen herättämiseen ja sitouttamisen tähtäävien toimien tukeminen on Leader-työtä. Perinteisten maaseutumaisemien säilyttäminen ja ympäristön tietoinen hoitaminen nostavat esiin uudenlaista yritystoimintaa ja ammatteja sekä tuovat uudenlaista osaamista maaseudulle. Tietoa perinteikkäistä maisemista, näiden maisemien sijainneista ja historiasta kaivataan niin itselle kuin matkailijoille. Tiedon kokoaminen ja välittäminen uusilla keinoilla mobiilitekniikan avulla ovat maisemista huolehtimisen ohella Leaderin kautta tuettavaa toimintaa. Kaupungin läheiselle maaseudulle sopivat hyvin ajatukset palstaviljelystä ja siirtolapuutarhoista. Näiden siirtyminen kaupungista maaseudulle tai uusien syntyminen maatilojen yhteyteen maaseudulle edistää maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta. Maakunnan tehokas maatalous on painottunut maidontuotantoon ja nurmiviljelyyn. Leader-toiminnan kannalta mielenkiintoisempaa on maaseudun asukkaiden monitoimisuus, jonka osana maatalous voi olla osa-aikaista, sivuelinkeino tai jopa harrastus. Tällöin tavoitteena on kotitarveviljely, maisemien avoimena pitäminen tai ympäristön hoitaminen. Kaiken kaikkiaan oman lähiympäristön tiedostaminen, tietoisuus yleensä puhtaasta ympäristöstä korostuu. Varsinkin kaupungissa ja kaupungin läheisellä maaseudulla on tarpeen ihmisten luontosuhteen tiivistäminen ja uudelleen rakentaminen vaikkapa luonnonvaraneuvojien tai luonto-oppaiden avustuksella. Harvaan asutulla maaseudulla on huoli rakennetun infrastruktuurin rapautumisesta. Tiestö, julkiset rakennukset, uimarannat ja laiturit kaipaavat kunnostamista. Pitkien etäisyyksien maaseudulla korostuu tietoliikenneyhteyksien tarve ja toisaalta kunnollisten yhteyksien tuomat mahdollisuudet. Leader-ryhmän rooli on kartoittaa kiinnostusta yhteiseen yhteyksien rakentamiseen ja rahoittaa niin kutsuttuja kyläverkkoja. Kun yhteyksiä on rakennettu, siirrytään uuteen vaiheeseen ja keskustellaan siitä, mihin yhteyksiä käytetään. Tällöin Leader-ryhmä tukee ja ehkä itsekin herättää keskustelua siitä, voidaanko olemassa olevien sovellusten lisäksi paikallisesti luoda erilaisia käytäntöjä, joiden tavoitteena on maaseudulla elämisen helpottaminen. Keskustelun tukemisen lisäksi ryhmän rooliin kuuluu luonnollisesti kokeilujen rahoittaminen.

Hankevalinnassa tarkastelemme: • Säilyttääkö/uudistaako hanke perinnemaisemia, vesistöjä tai rakennettua ympäristöä? • Säilyttääkö hanke maaseutumaista maisemaa? • Edistääkö hanke ympäristön virkistyskäyttöä? • Välittääkö hanke ympäristötietoutta? • Edistääkö hanke vähähiilisyyttä?

12


Yhteisöt ja yhteistyö

Sujuva arki syntyy yhdessä tehden.

Maaseudun kehittäminen ja myös Leader-tyyppinen toiminta perustuvat yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen. Maaseudulla yhteisöllisyyteen ja siihen kannustamiseen on totuttu. Yhteisöt, kyläyhdistykset ja muut yhdistykset ovat ottaneet oman alueensa kehittämisen tehtäväkseen. Sen sijaan kaupungin läheisellä maaseudulla ja maaseututaajamissa nimenomaan asuinalueen kehittämiseen tähtäävä yhdistystoiminta on vasta syntynyttä ja tarvitsee vahvistusta. Ydinmaaseudulla ja harvaanasutulla maaseudulla hyväksi havaittu kehittämisen malli siirretään kaupungin läheiselle maaseudulle ja taajamiin. Erillisia yhdistyksiä tulee aktivoida kehittämistoimiin ja omaehtoiseen vastuunottamiseen. Hanketoiminta on vielä monille yhdistyksille vierasta, joten yhdistykset tarvitsevat aktivoinnin lisäksi koulutusta ja tukea hanketoiminnan aloittamiseen. Maaseudun yhteisöt tarvitsevat resursseja yhteisten tilojen kunnostamiseen, laitteisiin, harrastustoimintaan ja elinkeinomaiseen toimintaan. Kylien välinen yhteistyö ja myös maaseudun ja kaupungin yhteisöjen välinen yhteistyö tukee kehittämistä ja toisaalta taas kaipaa tukea. Myös käyntiin lähtenyt kylien yhteisöjen kansainvälinen yhteistyö tarvitsee tukea ja vahvistamista. Niin maaseutualueilla kuin kaupunkikeskustassakin on tarve esimerkiksi maahanmuuttajien, nuorisoyhdistysten ja työttömien yhdistysten kehittämistoiminnan tukemiselle. Tämä ei ole aina ollut mahdollista maaseutuohjelman rajausten takia. Leader-ryhmä laajentaakin toimintaansa perinteisiä maaseutuyhteisöjä ja maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksia laajemmalle käyttäen myös muita rahastoja. Kun kunnat liittyvät yhteen ja totuttu lähiyhteys virkamiehiin ja päättäjiin katoaa, voivat uudet yhteisöt tai yhteenliittymät olla lähidemokratian turvaamiseksi tarpeen. Uudessa tilanteessa on tarvetta ainakin kylien mahdollisuuksien nuuskimiseen, yhteyksien välittämiseen ja keskustelukulttuurin synnyttämiseen. Hankevalinnassa tarkastelemme: • Säilyttääkö/uudistaako hanke kylätoimintaa? • Välittyykö hankkeesta hyvä fiilis ja tekemisen meininki? • Yhdistääkö hanke julkiset ja yksityiset toimijat? • Edistääkö hanke yhdessä harrastamisen mahdollisuuksia?

Yrittäjyys

Työ muodostuu monesta eri osasta ja osaamisesta.

Yritysten tukeminen kaupunkialueella tuskin on järkevää ja mahdollista, sen sijaan maaseutualueilla jokainen työpaikka on tervetullut ja yritystuilla synnytetään työpaikkoja. Leader-ryhmän rooliin kuuluu perinteisen yritystoiminnan tukeminen, mutta tavoitteena on uusien mahdollisuuksien löytäminen ja tukeminen. Joensuun seudun Leader -yhdistyksen kautta rahoitetaan kokeilevia ja riskejä ottavia yrityshankkeita. Uudet ja kokeilevat toimenpiteet voivat synnyttää aivan uudenlaista toimintaa. Varsinkin nuorille, mutta myös aikuisille tarvitaan nykyistä kevyempiä mahdollisuuksia opetella, kokeilla ja kehittää yritystoimintaa. Mahdollisuuksia tarjoavat edelleen palveluiden tuottaminen uusilla tavoilla samoin kuin uudet palvelut, esimerkiksi tietoliikennepalvelut. Monialaisuus, moniosaaminen, eri töiden yhdistäminen riittävän suureksi ansiomahdollisuudeksi on edelleen yleistymättä, mutta mahdollinen tulevaisuuden näkymä. Työ voi tulevaisuudessa koostua monesta palasesta. Luonto ja varsinkin vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia myös elinkeinotoimintaan; vesistöt, luonnon hyödyntäminen, marjamatkailu. Uusi energiantuotanto tarjoaa ainakin mahdollisuuden uusien työ- ja yrittämismahdollisuuksien yleistymiseen. Mikäli todella hajautettu energiantuotanto valitaan hyväksytyksi vaihtoehdoksi, syntyy paitsi yrityksille myös yhteisöille ansiomahdollisuuksia. Maaseudulla kyläyhteisöjen rinnalle kaivataan yhteiskunnallisia yrityksiä vastaamaan asukkaiden tarpeisiin, esimerkiksi hoiva-alalla. Hankevalinnassa tarkastelemme: • Säilyttääkö tai luoko hanke uuden paikallisen palvelun? • Lisääkö hanke toimeentulomahdollisuuksia? • Edistetäänkö hankkeessa tuotekehitystä? • Hyödynnetäänkö hankkeessa yhteistyötä ja kansainvälistymistä?

13


Yleiset hankevalintakriteerit Leader-periaatteiden, valtakunnallisen maaseutuohjelman hankevalintakriteerien ja paikallisen yhteensovituksen lisäksi katsomme sopivatko rahoitettavat hankkeet strategiamme kolmeen pääteemaan; ympäristöön, yhteisöllisyyteen tai yrittäjyyteen. Kunkin painopisteen yhteydessä on kuvattu siihen liittyviä hankevalintakriteerejä. Lisäksi hankevalintoja ohjaavat seuraavat yleiset kriteerit. Hankkeet voidaan ryhmitellä vahvistaviin, yhdistäviin ja uudistaviin hankkeisiin. Valintakriteerit julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla, jolloin ne ovat kaikkien nähtävillä.

Vahvistavat ja säilyttävät hankkeet: • ovat tarpeellisia ja paikallisia • ovat ymmärrettäviä ja selkeitä kokonaisuuksia • ovat osallistavia • lisäävät toimeentulomahdollisuuksia • ottavat huomioon ympäristön ja kestävän kehittäminesen • ovat kestävän kehittämisen periaatteiden mukaisia Yhdistävät ja innostavat hankkeet: • yhdistävät eri toimijoita ja toimivat hyvässä kumppanuushengessä • vahvistavat ja rakentavat yhteistyötä • kannustavat alueiden väliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön • yhdistävät eri sukupolvia • tukevat monimuotoista maaseutuosaamista • ovat laaja-alaisia Uudistavat hankkeet: • ovat kokeilevia ja uutta hakevia riskejä kaihtamatta • luovat uusia toimintatapoja ja -käytänteitä • hyödyntävät uutta osaamista ja/tai tietoa • toimivat laajan verkoston avulla

Tavoitteet ja mittarit Joensuun seudun Leader -yhdistyksen tavoitteena on yhdistyksen toiminta-alueen paikallinen kehittäminen kestävän kehittämisen periaatteiden mukaisesti. Yhdistys pyrkii löytämään ja tuomaan toiminta-alueelleen uusia avauksia ja mahdollisuuksia niin elinkeino- kuin erilaisten yhteisöjen toiminnassa. Tämä edellyttää ryhmältä totuttujen menetelmien ja tukikohteiden lisäksi kokeilevuutta ja avoimuutta. Hankkeiden lukumäärään vaikuttaa luonnollisesti käytettävissä olevat varat, mutta myös linjaukset. Leader-yhdistyksen kautta rahoitetut hankkeet ja yritysten toimenpiteet ovat perinteisesti olleet melko pieniä. Tätä linjausta ei ole syytä muuttaa, koska sillä tavoin Leader-toiminta täydentää muita rahoituksia ja on lähempänä alueen asukkaita ja yhteisöjä. Yksi selkeä tavoite edelleen on tavoittaa uusia hankkeiden toteuttajia ja tukea hakevia yrityksiä. Tähän asti uusien, ensikertalaisten kehittämishankkeita hakevien osuus on ollut noin 40 prosenttia. Yritystukia hakeneet ovat usein yritystoimintaa aloittavia ja siksi ensimmäistä kertaa tukea hakevia. Ensikertaa tukea hakevien yritysten osuus onkin ollut 90 prosentin luokkaa. Näin ollen uusien hakijoiden osuudelle voidaan asettaa numeraalinen tavoite. Muutamien kansainvälisten hankkeiden ja tutustumisten kautta Leader-ryhmän kansainväliset kontaktit ovat laajat ja parhaimmillaan säilyneet vuosia. Varsinaisesti kansainvälisiä hankkeita ei sen sijaan ole ollut montaa. Tavoitteena on kasvattaa kansainvälisten hankkeiden määrää yhteistyöllä jo olemassa olevien tai uusien kumppaneiden kanssa. Kansainvälinen yhteistyö toki on muutakin kuin hankkeita, esimerkiksi tutustumisia, vierailuja ja kokemusten vaihtoa.

14


Laadulliset tavoitteet: • Monikulttuurisen maaseudun esille tuominen ja näkyminen. • Yritysrakenteen monipuolistaminen ja uudistumisen tukeminen. • Pieni-puro -yrittäjyyden tukeminen ja edistäminen. • Ympäristöherkkyyden lisääminen. • Kestävän kehittämisen periaatteiden edistäminen. • Kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön tukeminen. • Kokeilevan ja uutta luovan toiminnan edistäminen. • Kohtuullisen hitaan elämän (ei hötkyillä) edistäminen. • Eri sukupolvet yhdistävän toiminnan tukeminen. • Yhteistoiminnan lisääminen. • Oppimisen tukeminen ja uusiin asioihin tutustuminen. • Kansainväliseen toimintaan kannustaminen.

Melko monet aloittavat ja Leader-ryhmän kautta tuetut yritykset ovat naisyrittäjien käynnistämiä. Naisyritykset ovat myös miesten yrityksiin verrattuna suuntautuneet uudemmille aloille ja tuoneet maaseutualueille uudenlaista yritystoimintaa, esimerkiksi sisustussuunnittelua ja eko- ja yhteisöasumista. Osin tämä on johtunut Leader-ryhmän ja ELY-keskuksen työjaosta, jonka mukaisesti nimenomaan uusien ja aloittavien yritysten tuet on kanavoitu Leader-ryhmän kautta. Naisyrittäjiä on myös aktivoitu muiden organisaatioiden hankkeilla. Tavoitteena on naisyrittäjien osuuden kasvattaminen entisestään ja oletuksena on, että naisten yritykset turvaavat palvelujen saatavuutta maaseutualueilla ja tuovat maaseutualueille uutta perinteisestä osaamisesta poikkeavaa yritystoimintaa. Nuorisoon kohdistuvat toimet ja ennen kaikkea nuorison omaehtoiset kehittämishankkeet ovat olleet erikseen mainittuja painopisteitä Leader-ryhmän aiemmissa kehittämisohjelmissa. Nuorisoryhmien aktivointi ja omaehtoinen pienten hankkeiden toteuttaminen KASVU-hankkeilla onnistui LEADER+-kaudella. Kuluvan kauden kansainvälinen Planet Said To me –hanke, jonka käytännön toimista nuorisoryhmä varsin pitkälle päätti, on esimerkki nuorten kansainvälisestä toiminnasta. Nuorten omaehtoinen hanketoiminta, joka on lähtenyt aidosti nuorten tarpeista ja jonka sisältöön nuoret voivat vaikuttaa, on edelleen tavoitteena. Leader-ryhmän kautta käynnistynyttä nuorten kansainvälistä toimintaa tuetaan ja tavoitteena on myös muiden kanavien kautta rahoitettuja nuorten kansainvälisiä toimia.

Mittarit ja määrälliset tavoitteet: Rahoitettujen kehittämishankkeiden lukumäärä yhteensä joista alueitten välisiä ja kansainvälisiä hankkeita

180 25 10

kappaletta kappaletta kappaletta

• Nuorisohankkeita, joista osa kansainvälisiä 5 kappaletta • Ympäristöön, vesistöön tai maisemiin liittyviä hankkeita 26 kappaletta • Kyläverkkoihin ja verkkoteknologiaan liittyviä hankkeita 5 kappaletta • Kunnostettua rakennetun ympäristön kohdetta 30 kappaletta Rahoitettujen yrityshankkeiden lukumäärä 90 kappaletta joista naisyrittäjien hakemia 45 kappaletta Uudet ja säilytetyt työpaikat 200 kappaletta Uusien hakijoiden osuus 50 prosenttia Yhteistyöverkostot 10 verkostoa Yleisötilaisuuksien lukumäärä 83 tilaisuutta Talkootyötuntien lukumäärä 38 000 tuntia

15


Yksi selkeä tavoite on pohjoiskarjalaisen maaseudunkehittäjien yhteistoiminnan lisääminen, sekä käytännön yhteistyö että yhdessä oppimisen tehostaminen. Samalla yhteistyön laajentamisen kautta sekä tehostetaan pohjoiskarjalaista maaseutupoliittista toimintaa että edistetään strategioiden tavoitteiden saavuttamista. Laadullisten tavoitteiden lisäksi mittaamme toimintamme onnistumista mediaseurantaa tekemällä. Keräämme Leader-toiminnasta ja hankkeista kirjoitetut lehtiartikkelit sekä mediakeskustelun yhteen. Seuraamme myös verkkosivuliikennetietoja.

5. Toimintasuunnitelma Hallinto ja seuranta Joensuun seudun Leader -ryhmä on rekisteröity yhdistys (Y-tunnus 1065357-4), joka toimintaa ohjaa sen hallitus. Hallituksen muodostamisessa noudatetaan Leader-ryhmille asetettua ”kolmikantaperiaatetta”, jonka mukaan hallituksen jäsenistössä tulee olla edustettuina paikalliset maaseudun asukkaat, yhteisöt sekä julkinen taho. Hallitus tekee päätökset ja esitykset hankkeiden rahoittamisesta. Hallituksen jäsenillä on lisäksi tärkeä rooli oman verkostonsa ja taustayhteisöjensä kautta tuoda terveisiä Leader-ryhmälle ja viedä ryhmän terveisiä toimialueen asukkaille ja yhteisölle. Hallituksen jäsenten toivotaan myös osallistuvan valtakunnan tason ja kansainvälisenkin tason toimintaan. Tästä on aiemmilta ja kuluvalta ohjelmakaudelta hyviä kokemuksia. Hallituksen jäsenet valitaan sääntöjen mukaan kolmikantaisuusperiaatteen mukaisesti. Hallituksen apuna ja kokousten valmistelijana toimii yksi tai useampi työjaosto. Työjaostoja mahdollisesti tarvitaan kaksi perehtymään erityyppisten alueiden toimenpiteisiin; toiminnan laajetessa myös kaupunkikeskustaan, on erilaiset tarpeet ja erilaiset toimenpiteet tarpeen huomioida. Joensuun seudun Leader -yhdistys nimeää edustajansa Itä-Suomen kalatalousryhmän päättäviin elimiin. Edustajien tehtävänä ei ole ainoastaan olla mukana päättämässä kalatalousryhmän asioista vaan enemmänkin välittämässä tietoja puolin ja toisin sekä yhteen sovittamassa kalatalousryhmän ja Leader-toimintaryhmän toimia. Yhdistyksellä on vuosien kuluessa ollut vähintään kolme työntekijää, useimmiten useampia. Maaseuturahaston Leader-rahoitusta varten yhdistyksellä tulee edelleen olemaan hankesihteeri ja toiminnanjohtaja. Viestintää on pidetty ja pidetään edelleen tulevalla kaudella tärkeänä myös yhteistyön synnyttämisen ja verkostojen luomisen kannalta. Yhdistyksellä onkin ollut jo LEADERII-kaudelta lähtien tiedottaja, joka on useimmiten tehnyt töitä useammalle Leader-ryhmälle ja ohjelmakaudella 2007-2013 myös Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Yhteistyörakennetta ajatellen ei se minkä organisaation palkkalistoilla aktivoijat, hankeneuvojat, kyläisännöitsijät, kv-sihteerit tai kyläasiamiehet ovat, ole olennaisin kysymys. Olennaisempaa on se, miten eri tehtävissä olevat henkilöt toimivat yhdessä. Voi olla järkevää sijoittaa henkilöt olemassa oleviin organisaatioihin perinteiseen tapaan tai vastuuttaa eri toiminnot eri organisaatioille ja sitä kautta sijoittaa henkilöt tehtäviensä mukaisesti. Siinä mielessä on vaikea arvioida juuri Joensuun seudun Leader -yhdistyksen henkilöstön määrää, tarvetta ja tehtävien luonnetta. Joka tapauksessa yleishallinto, taloushallinto, hankeneuvonta ja tiedottaminen ovat keskeisiä tehtäviä, joihin on olemassa kokenut ja osaava henkilökunta. Ohjelman toteutumista seurataan virallisten seurantatietojen kautta myös itse seuraamalla strategian toteutumista. Tähän asti se on merkinnyt oman seurantajärjestelmän ylläpitoa MAVIn tietojärjestelmän rinnalla. Mikäli näkymät sähköiseen hakujärjestelmään siirtymisestä ja toimintaryhmien mahdollisuudesta seurata edes oman toimialueensa hankkeita toteutuvat, rinnakkaista seurantajärjestelmää ei ehkä tarvita, mutta sen ylläpitoon varaudutaan edelleen. Hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleitten henkilöiden määrä ja todelliset tehdyt talkootyötunnit ovat ryhmän kannalta mielenkiintoista tietoa, määrä kertoo hankkeiden sosiaalista pääomaa kasvattavasta vaikutuksesta. Yhteistyö muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa mahdollistaa jatkuvan ja monipuolisen seurannan laajemmalla kuin yhden Leader-ryhmän tasolla. Yhteistyöverkoston tehtävänä onkin jatkuvasti seurata paikallisen kehittämisen sujuvuutta ja vaikutuksia. LEADER+-kaudella yhdistys toteutti oman ARVI-arviointihankkeen, 2007-2013 ohjelmakaudella ELY-keskuksen rahoittamassa ARVI-arviointihankkeessa tehdään ulkoista

16


arviointia paitsi ELY-keskuksesta myös pohjoiskarjalaisista Leader-ryhmistä. Tulevalla kaudella arvioinnin menettelyistä sovitaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yhdistys on aloittanut laatujärjestelmän laatimisen vuonna 2013 ja päivittää sitä tulevan ohjelmakauden aikana.

Maaseuturahasto

Joensuun seudun Leader -yhdistyksen näkyvin tehtävä on ollut avustusten kanavoiminen ja hakijoiden tukeminen sekä haku- että toteutusvaiheessa. Yhdistyksellä on ollut ja tulee olemaan tätä perustehtävää varten tarvittava henkilökunta. Uudella kaudella varsinkin uusien maksatuskäytäntöjen ja sähköisen haun avautumisen myötä neuvonnan rooli kasvaa ja siihen varaudutaan. Hakijoilla on mahdollisuus täyttää sähköisiä hakemuksia yhdistyksen toimistolla, hankeneuvojan kanssa yhdessä hakijan luona tai hakijalla on mahdollisuus saada neuvoja ja opastusta etätukena. Tällä ohjelmakaudella käyttöön otettu jokaisen hankkeen tai yritystoimenpiteen hanke- tai henkilökohtainen alkuneuvonta on osoittautunut hyväksi menettelyksi. Yhdistys myös suunnittelee ja toteuttaa omia hankkeitaan, joita varten palkataan tarvittavaa hankehenkilöstöä. Yhdistys voi myös suunnitella tarpeesta nousevia hankkeita ja hakea niille toteuttajia. Yhdistys osallistuu maakuntaan suunniteltuihin eri rahastoja yhdistäviin teemahakuihin.

Rakennerahastot

Euroopan Unionin komissio on linjauksissaan toivonut monirahastoista lähestymistapaa käytettäväksi paikallisen kehittämisen edistämiseksi. Joensuun seudun Leader –yhdistyksen tarkoituksena onkin käyttää maaseudun kehittämisohjelman rahoituksen lisäksi strategiansa toteuttamiseen myös rakennerahastovaroja. Sosiaalirahastoon sopiviin toimiin on nytkin kyselty rahoitusta Leader-ryhmältä ja maaseutuohjelmasta, mutta hankkeet eivät ole siihen sopineet toimialueensa tai toimialansa puolesta. Sosiaalirahaston varoja käytetään koko toimialueella esimerkiksi maahanmuuttajayhdistysten ja työttömien yhdistysten hankkeisiin. Koska Leader-tyyppinen toiminta ei rakennerahastojen kautta ole mahdollista muualla kuin kaupunkialueilla, maaseutualueilla hankkeet täytyy toteuttaa rakennerahastojen normaalin hankehaun kautta. Yhdistys voikin itse tai yhdessä Pohjois-Karjalan kahden muun toimintaryhmän kanssa hakea ja toteuttaa sosiaalirahaston hankkeita maaseutualueilla. Kaupunkialueella toimivilla yhdistyksillä, esimerkiksi asukasyhdistyksillä, kulttuuriyhdistyksillä, maahanmuuttajien yhdistyksillä ja nuorisoyhdistyksillä on Leader-tyyppiseen toimintaan sopivia ajatuksia - kaupungin ja maaseudun asukastoiminnan yhteistoiminnan kehittämiseen, asukastoiminnan kansainvälistymisen edistämiseen, nuorison omaehtoisen musiikki- ja teatteriharrastuksen edistämiseen ja maahanmuuttajien radio-ohjelmien ja lehtikirjoitussarjojen organisointiin. Tämän tyyppiset hankkeet olisivat päättyneellä ohjelmakaudella olleet maaseutualueilla mahdollisia maaseuturahaston tuella, mutta eivät kaupungissa. Alkavalla kaudella tilanne on toinen. Joensuun kaupunki ja maakunnan yhteistyöryhmä ovat hyväksyneet ajatuksen käynnistää kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Joensuun kaupunkialueella. Alkuvaiheessa tämä merkitsee aktivointiin, kehittämistoimintaan tutustumiseen ja luottamuksen rakentamiseen panostamista samaan tapaan kuin maaseutualueilla LEADERII-kaudella. Prosessi on käynnistynyt ensimmäisellä yleisötilaisuudella, joka osoitti asian kiinnostavan myös kaupunkialueen järjestöjä. Leader-yhdistys on mukana työstämässä varsinaista toimintasuunnitelmaa ja siihen liittyen käytännön toimintatapaa syksyllä 2014. Joensuun seudun Leader-yhdistys muokkaa toimintamenettelyjään niin, että myös kaupunkialueen kehittäminen huomioidaan tasavertaisesti maaseudun kehittämisen kanssa osana koko seutukunnan paikalliskehittämistä.

Meri- ja kalatalousrahasto

Joensuun seudun Leader -yhdistys on myös ensi ohjelmakaudella mukana Itä-Suomen kalatalousryhmässä. Kalatalousryhmä on rahoittanut elinkeinokalatalouteen ja kalastusmatkailuun liittyviä hankkeita. Nyt kalatalousryhmän alkavan ohjelmakauden strategian yksi teemoista on ”vesistöjen monipuolinen käyttö ja osallisuus”. Vesistöjen monipuolinen käyttö ja osallisuus –ajatus sopii hyvin Joensuun seudun Leader -yhdistyksen strategiaan ja laajentaa elinkeinokalatalouteen ja kalastusmatkailuun liittynyttä yhteistyötä kotivesiin liittyvän asukas- tai yhdistystoiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Tämä merkitsee yhteistä aktivointia kalatalousryhmän kanssa varsinkin kun kalatalousryhmän toimintaa uudistetaan siten, että kussakin maakunnassa on ainakin osa-aikainen aktivoija.

17


Toiminnan tyyli Tuki, välittäminen ja uusiutuminen

Hankerahoituksen kanavoiminen ja tukeminen ja omien hankkeiden toteuttaminen eivät pelkästään riitä. Aiempien ohjelmakausien kokemus on opettanut, että Leader-metodi ja Leader-ryhmänä toimiminen tarjoavat mahdollisuuden hankerahoitukseen keskittymistä monipuolisempaan toimintaan. Monipuolinen toiminta tekee Leader-yhdistyksestä kehittämisyhdistyksen. Siksi Joensuun seudun Leader -yhdistys toimii myös käynnistäjänä, yhdistäjänä ja välittäjänä. Tulevalla ohjelmakaudella yhdistys voimistaa ja laajentaa oikeastaan jo olemassa olevaa nuuskija-, välittäjä- ja tukijaverkostoaan. Tukijat auttavat ja kannattelevat sekä yksittäisten hankkeitten toteuttajia että yhteisöjä ja myös yhteistyöprosesseja. Hankkeiden toteuttajia on tuettu osana Leader-ryhmän perustoimintaa. Esimerkiksi yhdistyksen oma kyläisännöitsijähanke on tukenut kylien yhteisöjä hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tukea on myös hankkeiden maksatusneuvonta. Tulevalla ohjelmakaudella paikallisyhteisöjen ja varsinkin aloittavien yrittäjien tukitoiminta järjestetään esimerkiksi siten, että seutukunnalla toimii kyläisännöitsijä tai seutukunnallinen kyläasiamies. Tuki ei kohdistu niinkään hallinnosta selviämiseen, vaan paremminkin kehittämisprosessien toteuttamiseen. Välittäjät kokoavat yhteen eri tahoja ja ihmisiä pohtimaan yhteisiä teemoja ja mahdollisesti käynnistämään uutta yhteistyötä. Välittäminen on tähän asti toteutunut osana yhdistyksen tiedotushankkeita, jolloin sen intensiteetti on ollut riippuvainen muusta työtilanteesta. Myös jatkossa viestintää käytetään välittämistoiminnassa. Ohjelmakaudella 2007-2013 käynnistetty maaseudun kehittäjien yhteinen viestintäkanava Maakaista-sivusto on oiva media. Se välittää maaseudun kehittäjiä kiinnostavaa tietoa ja synnyttää osaltaan ideoita. Välittyminen edellyttää kuitenkin ihmisten tapaamisia ja välittämisen työmuotoina voivat olla keskustelutilaisuudet, vierailut, foorumit ja seminaarit. Välittämistä on myös esimerkiksi eri asiantuntijoiden tai eri organisaatioiden kokoaminen samoihin yleisötilaisuuksiin. Pohjois-Karjalassa ja osin Pohjois-Savossa kesällä 2013 järjestetty yli kahdenkymmenen kylätilaisuuden sarja kuvaa välittämistoimintaa. Tilaisuudet koostuivat kylätapahtumasta, kylän omasta ohjelmasta, teatteriesityksestä ja asiantuntijoiden keskusteluosuudesta. Kansalaistoimijat, paikalliset kyläyhdistykset, Maaseudun sivistysliitto ja teatteriryhmä, vastasivat kyläohjelmasta ja teatterista, tarjoilusta, viihteestä ja kulttuurista. ELY-keskuksen eri vastuualueet ja asiantuntijat vastasivat asiantuntijuudesta yleisökeskusteluissa. Joensuun seudun Leader -yhdistys ja varsinkin Maakaista.fi -hankkeen henkilöstö vastasi ”viihde- ja asiapuolen” yhteen saattamisesta eri välinein ja medioin. Välittäminen ja kokoaminen ovat siis mahdollista, jos sen eteen nähdään vaivaa - ilman vaivannäköä yhteistyötä ei synny. Tulevalla ohjelmakaudella välittämiseen panostetaan selkeämmin ja se otetaan yhdeksi yhdistyksen työmuodoksi. Uudistuminen on paitsi Leader-yhdistyksen ja muiden maaseudun kehittäjien, myös paikallisyhteisöjen kehittymisen ehto. Leader-yhdistyksen nuuskijoiden tehtävänä on aistia toimialueelta esiin nousevia tarpeita ja uusia ideoita, jotka eivät välttämättä ole vielä näkyvissä. Samalla tavalla voidaan ajatella, että jotkin nyt tarpeellisilta tuntuvat asiat osoittautuvat tarpeettomiksi tai toimenpiteet toimimattomiksi. Molemmissa tapauksissa toimintaa voidaan ohjata ja suunnata. Uusia ajatuksia ja tuulia nuuskitaan myös toimialueen ulkopuolelta osallistumalla kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä pitämällä yllä tiiviitä suhteita maaseutututkijoihin. Tarkoituksena on hakea niin toiminnan sisältöön ja kohteisiin kuin myös menetelmiin liittyviä ajatuksia. Välittämistoiminnan kautta uudet ajatukset ja mahdollisuudet siirretään alueen toimijoiden käyttöön paikallisyhteisöille ja yhteistyökumppaneille. Nuuskimiselle varataan aikaa ja rahoitustakin. Tähän asti nuuskiminen on toteutunut epäsäännöllisesti ja usein henkilökunnan omasta mielenkiinnosta. Strategian toteutusvaiheessa nuuskimista tehostetaan ja systematisoidaan.

18


Yhteistyö Joensuun seudun Leader -yhdistyksen tarkoituksena ei ole toimia yksin. Pohjois-Karjalan Leader-ryhmät ovat tehneet yhteistyötä pitkään ja nyt tiivistä yhteistyötä laajennetaan. Mukaan tiiviiseen yhteistyöhön tulevat Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan kylät ry ja kuntien maaseututoimet. Yhteistyön teemoiksi on ajateltu esimerkiksi tiedottamista, aktivointia, neuvontaa ja kansainvälistä toimintaa. Lisäksi yhteinen oppiminen, uusiin asioihin tutustuminen ja uusien metodien opiskelu sekä jatkuva osin ryhmäkohtainen ja osin yhteinen laatutyö ovat osa yhteistyötä. Tarkoituksena on koota toiminnallinen kokonaisuus, jota ei rakenneta organisaatioista vaan tekemisestä lähtien. Esimerkiksi paikallistasolla tarvitaan tiedottamista, aktivointia ja kehittämistoimien tukea. Seutukunnallisella tasolla kyläisännöitsijöitä tai –asiamiehiä ja maakunnallisella tasolla ohjelmatason ja maaseutupoliittista vaikuttamista. Nyt asioita hoitavat eri organisaatiot osin erikseen ja osin päällekkäin ja osin yhdessä. Selvästi suunnitellulla yhteistyörakenteella eri toimijoiden rooleja saadaan selkeytettyä ja suunnitelmallisuutta lisättyä. Yhteistyöllä päästään resurssien tehokkaampaan käyttöön kuin erillisillä ehkä ryhmäkohtaisilla pikkuhankkeilla. Lisäksi voidaan sopia tarpeellisista tehtävistä pidemmällä aikajänteellä ja myös siitä minkälaisilla henkilö- tai tiimiresursseilla tehtävät saadaan hoidettua. Kehittämistä voidaan myös tarkastella suurempina kokonaisuuksina ja rakenteina. Näin tiivis yhteistyö laajenee jo totutusta Maakaista.fi-sivuston, pohjoiskarjalaisen maaseutuportaalin, kehittämisestä ja sisällön tuottamisesta myös muuhun kehittämis- ja vaikuttamistyöhön. Tämän yhteistyörakenteen kokoamisessa ja organisoimisessa Joensuun seudun Leader- yhdistyksellä on keskeinen rooli.

Oppiminen Oppiminen on yhteistyötä ja myös yhteistyön oppimista. Lyhyellä aikavälillä uuden ohjelmakauden kaavaillut uudet menettelyt edellyttävät opiskelua. Sähköisen hakumenettelyn oppiminen on Leader-ryhmän henkilöstön ensimmäisiä tehtäviä. Sen teknisen opiskelun rinnalla on opeteltava myös sen tuomat uudet toimintamallit ja uudenlainen yhteistyö viranomaisten kanssa. Tämän pitkälti teknisen ja käytännöllisen oppimisen rinnalla uudet yksinkertaistetut maksamismenettelyt edellyttävät poisoppimista ja henkistä valmentautumista. Aidosti toimiakseen kertakorvausmalli ja Flat Rate –malli edellyttävät Leader-ryhmän henkilöstön ja hallituksen kykyä arvioida ja sopia yhdessä hakijan kanssa hankkeen toimenpiteistä, niiden todentamisesta ja kustannuksista. Pohjois- ja Etelä-Karjalan Leader-ryhmät harjoittelivat tämän tyyppistä toimintamallia Vaiheistusmalli-hankkeessaan, jossa hakijan hankkeen toimet jaettiin toteutusjärjestyksessä vaiheisiin ja kullekin vaiheelle mietittiin kustannukset erikseen. Ponnistus jäi harjoitukseksi, koska maksatuskäytännöt eivät mahdollistaneet mallin toteuttamista maksatuksissa, joissa tarkasteltiin kustannuksia eikä toteutuneita toimia. Harjoitus kuitenkin kertoi kertakorvausmallin onnistumisen mahdollisuuksista. Joensuun Leader -yhdistys aloittaa opiskelun etuajassa jo meneillään olevan kauden aikana. Alustavasti on myös keskusteltu opiskelusta yhdessä Pohjois-Karjalan Leader-ryhmien kesken. Pidemmällä aikavälillä, ohjelmakauden aikana, ylläkuvattu malli nuuskimisesta ja välittämisestä toimii osaltaan oppimissuunnitelmana. Tarkoituksena on tunnistaa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja uusia asioita ja ottaa ne huomioon toiminnassa. Lisäksi haetaan uusia menetelmiä ja kehittämisen metodeja, joita opiskellaan ja sovelletaan käytännön toimissa. Opiskelu tehdään yhteistyönä maaseudun kehittäjienverkoston kanssa, kuten yhteistyöosassa on kuvattu. Osana oppimista hyödynnetään Rural Studies -opintojen paikallista kehittämistä koskevia opintojaksoja sekä käyttämällä saatuja oppeja että mahdollisuuksien mukaan osallistumalla opintoihin. Yhdistys myös pyrkii hakeutumaan opintojen esimerkkikohteeksi.

19


Viestintä Pohjois-Karjalassa on tehty tiivistä maaseutuviestintäyhteistyötä. Yhteistyöllä on pitkät perinteet ja maakunnallinen maaseutuviestintäverkosto on poikkeuksellisen laaja. Mukana yhteistyössä ovat Leader-ryhmien lisäksi, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, maaseutupalvelujen yhteistoiminta-alueet sekä paikalliset maaseututoimijat – kylät ja neuvontajärjestöt. Toimijat kokoaa yhteen maakunnallinen Maakaista.fi-sivusto. Yhteisessä maaseutuviestinnässä on tehty strateginen linjaus, jonka mukaisesti toimimme verkostona. Olemme valinneet viestinnässä tietoisesti asiakaslähtöisen lähestymisen hallinnollisen lähestymisen sijaan. Perinteisen hanketiedottamisen, sähköisen viestinnän, myönteisen maaseutupöhinän, verkkosivuston ja sosiaalisen median lisäksi olemme julkaisseet kerran vuodessa joka talouteen jaettavan lehden yhteistyössä maaseututoimijoiden kanssa. Panostamme viestinnässä erilaisten verkkoviestintäratkaisujen kokeilemiseen, kommunikaation vahvistamiseen hanketoimijoiden, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa, tunnettuuden lisäämiseen ja maaseututoimijoiden viestintävalmiuksien kehittämiseen. Viestinnässä näkökulma on asioita ja tekemistä painottava, ohjelmaviestinnän sijaan puhumme maaseutuviestinnästä. Yhteistyöllä myös verkotumme kansalliseen viestintäyhteistyöhön ja valtakunnallisen maaseutuohjelman viestintästrategiaan ja –suunnitelmiin. Viestinnän tavoitteena on visualisoida ja toimittaa ohjelmatyössä syntyvää tietoa sekä kertoa määrällisistä ja laadullisista tuloksista ymmärrettävästi. Tavoitteena on, että viestintä tukee ohjelmatyön kiinnostavuutta, läpinäkyvyyttä ja avoimuutta – myös maaseutuohjelman hallintoa. Viestinnän kohderyhminä ovat niin potentiaaliset hanketoimijat, maaseudun kehittäjät kuin suuri yleisö. Seuraamme viestintätoimien kohdentumista tarkastelemalla sivulataus- ja kävijämäärätietoja sekä perinteistä mediaseurantaa tekemällä. Näiden lisäksi seuraamme keskustelua sosiaalisessa mediassa. Keräämme yhteistyössä neljännesvuosittain mediakvartaalin, johon kokoamme maaseutua koskevat pääpuheenaiheet. Seuraamme alan yleistä keskustelua, ajankohtaisia teemoja, maaseututrendejä ja pidämme yllä positiivista maaseutumeininkiä.

Rahoitus Ajatuksena Joensuun seudun Leader -yhdistyksellä on eri rahastojen ja eri mahdollisuuksien käyttäminen alueensa kehittämiseen. Tämä on ollut myös strategian painopisteiden ja sisällön lähtökohtana. Ohjelmakaudella 2007-2013 Leader-ryhmän maaseuturahaston julkisen rahoituksen rahoituskehys on ollut noin 5,8 miljoonaa euroa sisältäen toimintalohkon 2 varauksen. Rahoituskehys on tähän asti sidottu kokonaan, kaikkia yhdistykselle tulleita hankehakemuksia ei ole pystytty rahoittamaan ja niitä on jo lykätty seuraavalle ohjelmakaudelle. Näin ollen nykyisen tasoinen kehys tuntuu liian pieneltä ja ryhmän tavoitteena on jonkin verran nykyistä suurempi rahoituskehys. Kun otetaan huomioon aikaisempien ohjelmakausien ja Leader-rahoituksen kysyntä, tavoiteltavaksi julkisen rahoituksen määräksi tulevalle ohjelmakaudelle on muodostunut 6,9 miljoonaa euroa, joista kuntien rahoitusosuus olisi 1,38 miljoonaa euroa. Asukasta kohden tämä olisi noin 3,33 euroa vuodessa, mikä ei moniin muihin Leader-ryhmiin verrattuna ole suuri. Tällöin yksityisen rahoituksen osuus olisi 3,715 miljoonaa euroa ja kokonaiskehys olisi 10,615 miljoonaa euroa. Ajatellun maaseuturahaston rahoituksen jakautumista strategian eri painopisteisiin voidaan arvioida aiemman kokemuksen perusteella. Rahoituksen jakautumiseen voidaan myös vaikuttaa ohjelmakauden aikana paitsi päätöksillä myös erilaisilla aktivointitoimenpiteillä. Leader-ryhmän rahoituksen painopiste on selvästi ollut paikallisyhteisöjen toimien tukemisessa, näin on varmasti seuraavallakin ohjelmakaudella. Yritystukien osuus on noussut varsinkin lukumääräisesti. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa tehdyn työnjaon mukaisesti Leader-ryhmän kautta kanavoidut yritystuet ovat kohdistuneet aloittaviin yrityksiin ja toisaalta pieniin kohteisiin. Työnjako ELY-keskuksen kanssa jatkuu yhteensovituslinjausten mukaan samantapaisena. Näin ollen yritystukien osuus Leader-ryhmän rahoituksesta ei nouse kehittämishankerahoituksen tasolle, vaikka siihen tullaan panostamaankin. Alustava jako eri painopisteisiin on esitetty alla olevassa taulukossa sekä suhteellisina osuuksina että rahamäärinä.

20


Hankerahoituksen jakautuminen eri painopisteisiin: painopiste painopisteen osuus kehittämisen ja investointien osuus yritystukien osuus hankerahoituksesta Ympäristö 20 % 17 % 3 % Yhteisöt ja yhteistyö 50 % 50 % Yrittäjyys 30 % 5 % 25 % Yhteensä 100 % 72 % 28 %

Hankerahoitus: julkinen rahoitus

yksityinen rahoitus

EU:n osuus

valtion osuus

kuntien osuus

yhteensä

Ympäristö Yhteisöt ja yhteistyö Yrittäjyys Yhteensä

419 520 1 048 800 629 280 2 097 600

2 20 800 552 000 331 200 1 104 000

1 104 000 2 760 000 1 656 000 5 520 000

valtion osuus

kuntien osuus

463 680 1 159 200 695 520 2 318 400

yhteensä

520 000 1 250 000 1 945 000 3 715 000

1 624 000 4 010 000 3 601 000 9 235 000

276 000

-

276 000

Toimintaraha:

julkinen rahoitus

Toimintakustannukset Aktivointi ja toiminnan edistäminen Toimintaraha yhteensä

Yhteensä:

EU:n osuus

yhteensä

115 920

104 880

55 200

463 680 579 600

419 520 524 400

220 800 276 000

1 104 000 1 380 000

- -

1 104 000 1 380 000

2 898 000

2 622 000

1 380 000

6 900 000

3 715 000

10 615 000

9. Täydentävyys ja yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa Leader-toiminta on kansalaislähtöistä, paikallista toimintaa. Toiminnan tehtävänä on kasvattaa ituja, joista voi kasvaa jotain suurta. Leader-ryhmät rahoittavat kehittämishankkeita, jotka ovat paikallis- ja kansalaislähtöisiä ja joita voidaan kuvata ”kylän kokoisiksi”. Rahoitettavat kohteet parantavat paikallisia elinolosuhteita ja ympäristöä erilaisia kokeiluja korostaen. Myös lähialueyhteistyö, alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö paikallisuutta unohtamatta kuuluvat Leader-ryhmien hanketoiminnan piiriin. Leader-toimintaa rajoittaa julkisen tuen enimmäismäärä, joka jo sinällään ohjaa tuen hakua Leader-ryh mien ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen välillä. Maaseuturahaston sisällä Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen väliseen yritysrahoitushakemuksen ohjaamiseen vaikuttavat haetun avustuksen suuruus, yrityksen koko, yrityksen historia, yritystoiminnan kokoaikaisuus tai osa-aikaisuus, aiempi suhde rahoittajiin, tuen kokeilevuus ja mahdolliset toimialakohtaiset linjaukset. Leader-ryhmien rahoitettavaksi ohjautuvat osa-aikaista yrittäjyyttä ja uusia kokeiluja koskevat yritystukihakemukset. ELY-keskus puolestaan tukee pääsääntöisesti jo toiminnassa olevia yrityksiä sekä kasvuyrityksiä. Olemme tehneet Pohjois-Karjalassa tiivistä yhteistyötä eri rahasto-ohjelmien yhteensovittamiseksi. Neuvotteluissa ovat olleet mukana Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä kolme pohjoiskarjalaista Leader-ryhmää. Maaseutu- ja rakennerahastojen yhteensovitus tapahtuu ensisijaisesti valtakunnallisen kumppanuussopimuksen kautta. Maaseuturahaston sisällä yhteistyöstä Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen välillä on sovittu yhteistyösopimuksella (liite 5). Leader-ryhmät ja ELY-keskus syventävät yhteistyötä yhteisen Leader-yhteistyöryhmän lisäksi muun muassa siten, että maaseuturahastotoimijoilla on käytössä ajantasaista tietoa myös eri rahastoihin vireillä olevista hankehakemuksista. Leader-yhteistyöryhmässä ovat edustettuina ryhmien ja ELY-keskuksen lisäksi eri rahastojen edustajat. Yhteistyöhön kuuluvat myös liukumat ja tilanteen mukainen neuvottelu ja hakijoiden ohjaaminen hänen kannaltaan jouhevimmalle rahoituspolulle. Sopimusluonnos Leader-ryhmän ja ELY-keskuksen välisestä työnjaosta on strategian liitteenä.

21

Profile for Maakaista.fi

Joensuun seudun Leader-strategia 2014-2020  

Joensuun seudun Leader -yhdistyksen kehittämisstrategia vuosiksi 2014-2020.

Joensuun seudun Leader-strategia 2014-2020  

Joensuun seudun Leader -yhdistyksen kehittämisstrategia vuosiksi 2014-2020.

Advertisement