Page 1

Mets채suhteiden kentt채 Reetta Karhunkorva, Sirpa K채rkk채inen & Leena Paaskoski


Teksti: Reetta Karhunkorva / Lusto, Sirpa Kärkkäinen / SMY & Leena Paaskoski / Lusto Kuvat: Lusto – Suomen Metsämuseo, Suomen Metsäyhdistys (SMY), Suomen Metsästysmuseo, Vilma Issakainen, Reetta Karhunkorva & Leena Paaskoski Kuviot: Vilma Issakainen / SMY Kannen kuva: Timo Kilpeläinen / Lusto Taitto: Essi Saloranta / Kronolia, Oulu Julkaisija: Lusto – Suomen Metsämuseo yhteistyössä Suomen Metsäyhdistyksen kanssa

Luston julkaisuja 1 Punkaharju 2017 ISBN 978-951-97272-9-5 ISSN 2489-4168


Sisällys

Esipuhe..................................................................................4 Johdanto...............................................................................5 Tutkittu suomalainen metsäsuhde.........................................5 Metsäkulttuuri ja metsäsuhde................................................5 Metsäsuhteen perusta............................................................6 Metsä paikkana.......................................................................7 Metsäsuhteen luokittelu.........................................................8 Metsäsuhde ja elämänkaari...................................................9 Metsäsuhteen merkitykset...................................................10 Metsään liittyvien toimijoiden metsäsuhde.......................... 10 Metsäsuhde käsitteenä.........................................................11 Metsäsuhteen synty ja merkitys...........................................12 Elinikäinen metsäsuhde...................................................12 Metsät ja metsäsuhde......................................................13 Työssä rakentunut metsäsuhde......................................14 Vapaa-aika ja metsäsuhde..............................................15 Millainen metsäsuhde...........................................................16 Metsäsuhteen vahvistaminen...............................................19 Toimenpide-ehdotukset....................................................... 20 Viitteet................................................................................. 26 Lähteet ja kirjallisuus........................................................... 27 Tiivistelmä........................................................................... 30


Esipuhe Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde. Näin toteaa Kansallinen metsästrategia 2025:n visio. Metsät peittävät noin 75 % Suomen maa-alasta. Ne ovat tuottaneet hyvinvointia suomalaisille kautta aikojen. Hyvinvointia halutaan lisätä metsien aktiivisella, taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä monipuolisella käytöllä. Lähes kaikilla suomalaisilla on metsäsuhde. Metsäsuhde muodostuu metsien käytöstä ja metsäympäristön arvostuksesta. Monipuolinen metsäsuhde lisää metsistä saatavaa hyvinvointia. Ilman suomalaisten monipuolista metsäsuhdetta ei ole myöskään suomalaisten metsien kestävää hoitoa ja käyttöä tai sen hyväksyttävyyttä. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää metsäsuhdetta; jokainen meistä suhtautuu omalla tavallaan metsiin ja niiden käyttöön. Jokaisella voi myös olla useammanlaisia metsäsuhteita riippuen siitä, onko kyse työroolista vai vapaa-ajasta. Erilaisten metsäsuhteiden tunnistaminen on tärkeää. Kun tunnistamme suomalaisten monipuoliset metsäsuhteet, voimme myös ylläpitää, kehittää ja vahvistaa niitä. Metsäsuhde rakentuu, muuttuu ja kehittyy ajan mukana. Välinpitämättömyys metsiä kohtaan voi vähentää metsistä saatavaa hyvinvointia. Tässä selvityksessä avataan suomalaisten metsäsuhteen ulottuvuuksia ja rakentajia. Katja Matveinen erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö

4


Johdanto Kansallisessa metsästrategiassa 2025 on strateginen hanke K: “Suomalaisten metsien arvostus”. Strategiassa todetaan, että “metsien ja metsien käytön arvostus on edellytys sille, että metsien kestävä hoito ja käyttö on myös hyväksyttävää ja tavoiteltavaa”. Strategiassa mainitaan, että “hyväksyttävyyteen vaikuttaa toisaalta hyvä ja aktiivinen metsäsuhde ja toisaalta se, että kestävyyden eri osa-alueet on otettu metsien hoidossa ja käytössä tasapainoisesti huomioon.“ Suomalainen metsäsuhde on nyt ajankohtainen. Yhteiskunnassa käydään keskustelua siitä, olemmeko edelleen metsäkansaa vai metsästä vieraantuneita, millainen metsäsuhde meillä on ja millainen on hyvä metsäsuhde? Samalla kun käsitys suomalaisuudesta muuttuu esim. maahanmuuttajien myötä, voidaan pohtia, jakavatko kaikki suomalaiset yhteisen käsityksen metsästä. Metsien merkityksellisyys korostuu metsien käytön herättämässä keskustelussa. Mitä enemmän metsien käyttö lisääntyy, sitä enemmän on keskustelua. Metsien käyttö on ollut aina monipuolista, ja uusia käyttötapoja syntyy edelleen. Kehittyvän biotalouden kasvava puun käyttö on virittänyt julkisuudessa kriittistä metsien käyttöön liittyvää keskustelua, jossa kuuluvat erilaiset metsäsuhteet. Millainen on strategiassa mainittu “hyvä ja aktiivinen” metsäsuhde? Miten se syntyy ja miten sitä vahvistetaan? Kun ymmärretään, miten erilaiset metsäsuhteet rakentuvat ja millaista merkitystä niillä on, voidaan virittää moniäänistä, hyvää ja rakentavaa metsäkeskustelua, suunnitella metsien monipuolista käyttöä edistävää viestintää ja toimenpiteitä, joilla metsäsuhdetta vahvistetaan.

Tutkittu suomalainen metsäsuhde Määrittelemällä metsäsuhde-käsitteen ja muita siihen läheisesti liittyviä käsitteitä selkiytämme metsäsuhteesta käytävää keskustelua ja edesautamme metsäsuhteen hyödyntämistä edistettäessä metsien käytön hyväksyttävyyttä. Pyrimme yleisellä tasolla tutkimustiedon pohjalta avaamaan erilaisten metsäsuhteiden kirjoa ja sitä prosessia, jossa ihmisen suhde ympäristöönsä rakentuu.

Metsäkulttuuri ja metsäsuhde Suomalainen metsäsuhde on koko metsäkulttuurin kattava ilmiö, joka lähtee ajatuksesta, että jokaisella on suhde ympäristöönsä. Suomessa metsät muodostavat pitkälti sen luonnonelementin, johon ihmiset luovat ympäristösuhteensa. Kaikilla suomalaisilla on siis jonkinlainen metsäsuhde. Metsäsuhteen sijaan voidaan puhua laajemmin luontosuhteesta. Luontosuhdetta on määritelty yksilön, yhteisön ja luonnon muodostamaksi vuorovaikutuksen kokonaisuudeksi. Luontosuhdetta laajempi käsite on puolestaan ympäristösuhde. Sillä voidaan tarkoittaa kaikkea, mitä ihminen yksilönä tai osana yhteisöä tekee ympäristölleen tai ympäristössään, sen vaikutuksesta tai sen innoittama-

5


na.1 Metsä luonnonympäristönä on erityislaatuinen; siihen liittyy ominaispiirteitä, jotka erottavat metsäsuhteen selkeästi muista suomalaisen luontosuhteen osa-alueista. Siinä missä metsäsuhde on yksilön henkilökohtaista omaisuutta ja osa identiteettiä, metsäkulttuuri on aina yhteisössä jaettua. Metsäkulttuurilla tarkoitetaan yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalisessa yhteydessä jakamia käytäntöjä, käsityksiä, merkityksiä, arvoja ja toimintatapoja. Metsäkulttuurissa kyse on vuorovaikutuksesta, jossa metsät luovat puitteet ihmisen toiminnalle ja ihminen muodostaa erilaisia toimintatapoja, käytäntöjä ja suhteita metsiin.2

Kohteena metsä on osa luontoa ja edelleen osa ympäristöä. Haastattelujen pohjalta metsäsuhde määrittyy ympäristösuhteena, jossa on luontosuhteesta poikkeavia ulottuvuuksia.

Metsäsuhteen perusta Yksilön metsäsuhde voi perustua omaan elämäntarinaan, sukutaustaan, työhön, vapaa-aikaan tai elinympäristöön. Koska metsät ovat väistämättä läsnä myös suomalaisessa kulttuurissa ja me kulttuurin, kasvatuksen ja koulutuksen keinoin opimme käsityksiä metsien merkityksestä ja metsien ja suomalaisuuden yhteydestä, metsäsuhteemme voi perustua myös näin jaettuun käsitykseen suomalaisuudesta.3 Kulttuurin kautta yksilönkin metsäsuhde on historiallisesti kerrostunut. Aiemmat metsän käyttötavat vaikuttavat siihen, miten metsään tänä päivänä suhtaudutaan.4 Suomalainen metsäsuhde ilmenee lukuisin eri tavoin ja usein siinä myös yhdistyvät eri tekijät, esimerkiksi henkinen ja taloudellinen suhde tai fyysinen toiminta. Se rakentuu esimerkiksi yhteydessä ammattiin, arjen toimintaan, elämäntapaan, asumiseen tai harrastuksiin, ja muodostaa osan ihmisen identiteettiä. Yksilön identiteetin on sanottu syntyvän siinä pisteessä, jossa hänen oma elämäntarinansa kohtaa kulttuurin ja historian tarinat.5

6


Monimuotoinen metsäkulttuuri tarjoaa yksilöille ja yhteisöille monia identiteettien rakennuspuita, ja metsästä paikkana voi tulla ihmisen identiteetille merkityksellinen. Muistot ja kokemukset lapsuuden metsästä ovat usein perustavanlaatuisia koko elämälle. Konkreettinen kontakti metsään ei kuitenkaan ole välttämätön: metsäsuhde voi ilmetä fyysisen tekemisen sijaan mielipiteinä, käsityksinä, asenteina ja arvoina. Tietynlainen metsäsuhde voi painottua tietyissä ryhmissä tai yhteisöissä, vaikka metsäsuhteet ovat aina myös ainutkertaisia ja yksilöllisiä. Esimerkiksi metsäammattilaiset, luontoyrittäjät, marjastajat, metsästäjät, kesämökkeilijät, retkeilijät ja partiolaiset jakavat kuitenkin yhteisiä kokemuksia, käsityksiä ja arvoja, joiden varaan heidän metsäsuhteensa rakentuu. Monimuotoiset metsäsuhteet ovat syntyneet sukupolvien pitkässä ajallisessa jatkumossa, jossa ne elävät ja muuttuvat. Erilaiset metsäsuhteet elävät rinnakkain, vaikka niissä olisi keskinäisiä ristiriitojakin.6

Metsä paikkana Metsä koetaan monella eri tavalla. Metsässä ihminen käyttää kaikkia aistejaan, mutta metsäympäristö herättää myös erilaisia tunteita ja synnyttää merkityksiä. Merkityksiä voi olla samanaikaisesti useita. Ne syntyvät sidoksissa erilaisiin taustatekijöihin, muiden muassa aikaan, paikkaan, ikään, sukupuoleen ja koulutukseen. Tulkitsemme metsäympäristöä myös kielemme, kokemustemme ja tietojemme välityksellä. Metsän

Metsä on yhtäältä resurssi – luonnonvara, virkistysalue, suojelukohde. Toisaalta se on paikka, johon liittyy muistoja ja paikan henki.

7


kokeminen voi lisäksi perustua siihen toimintaan, jota siellä harjoitetaan, tai siihen sosiaaliseen ryhmään, jonka kanssa siellä ollaan. Metsä on siis sekä aistimellinen että kulttuurinen: kun suomalainen katsoo järvi- ja metsämaisemaa, hänen välittömään aistimukseensa sekoittuu kulttuurista tietoa esimerkiksi suomalaisesta kansallismaisemasta. Metsä on ympäristönä henkilökohtainen tila, muistojen ja odotusten leimaama paikka.7 Olennaisia käsitteitä ympäristösuhteen jäsentämisessä ovat tila ja paikka. Ihminen kiinnittyy paikkaan henkilökohtaisten kokemustensa ja toimintansa kautta, vaikka siihen vaikuttavat myös jaetut, yhteiset kokemukset ja näkemykset paikan luonteesta ja erityispiirteistä. Yhteisen kokemuksen paikasta voivat tuottaa paitsi tietyllä alueella asuvien yhteinen historia, myös esimerkiksi kulttuuriset mielikuvat kyseisestä paikasta. Voidaankin puhua mielenmaisemista, joissa yksilölliset ja yhteisölliset käsitykset paikasta kohtaavat. Erityisesti maisemaan on liitetty arvoja ja merkityksiä, joiden avulla on luotu kansallista tai paikallista identiteettiä puhumalla vaikkapa kansallismaisemasta, perinnemaisemasta tai suomalaisesta ihannemaisemasta, kuten korkealta nähdystä järvi- ja metsänäkymästä. Maisemaa ei ole ilman katsojaa ja kokijaa.8

Metsäsuhteen luokittelu Ihmisten erilaisia tapoja suhtautua luontoon on jaoteltu monella tavalla ja ne pätevät myös suhteessa metsään. Voidaan hahmotella esimerkiksi arkaainen, hyödyntävä, esteettis-romanttinen, naturalistinen, tiedollinen ja tieteellinen sekä välinpitämätön, pelokas ja vihamielinen metsäsuhde. Arkaaisessa metsäsuhteessa ihminen on osa muuta luontoa. Hyödyntävässä metsäsuhteessa arvostetaan aineellista hyötyä tuottavia elementtejä, kuten puuta ja riistaa. Esteettis-romanttisessa metsäsuhteessa haetaan merkityksellisiä aistikokemuksia luonnosta ja ihaillaan luonnon kauneutta. Naturalistinen metsäsuhde korostaa ihmisen selviytymistä ankarissa luonnonolosuhteissa ja ilmenee esimerkiksi vaativina vaelluksina ja erätaitokilpailuina. Tiedollisessa ja tieteellisessä metsäsuhteessa luontoa tutkitaan, kerätään ja lajitellaan, siitä otetaan näytteitä ja sitä nimetään. Välinpitämättömälle, pelokkaalle tai vihamieliselle metsäsuhteelle ominaista on se, että metsään ei hakeuduta lainkaan.9 On myös esitetty, että metsäsuhde hahmottuu neljänä perusasenteena: utilismina, humanismina, mystisminä ja primitivisminä/biosentrisminä. Utilismissa ihminen hyödyntää metsää raaka-ainelähteenään oman hyvinvointinsa lisäämiseksi. Humanismissa metsä palvelee kasvatuksellisten ihanteiden toteuttamista. Mystismissä ihminen etsii henkistä yhteyttä luontoon. Primitivismissä tai biosentrismissä muut eliölajit ovat samanarvoisia ihmisen kanssa.10 Metsäsuhdetta voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, mitä näkemistavan keskiössä on: metsäsuhde voi olla tekniikka-, ihmis- tai luontokeskeinen.11 Kenenkään metsäsuhde ei kuitenkaan edusta puhtaasti vain yhtä asennetta. Metsäsuhteen analysoiminen ja jaottelu auttaa kuitenkin ymmärtämään itseämme suhteessa metsään.

8


Metsäsuhde ja elämänkaari Tutkimusten mukaan yksilön metsäsuhteen muotoutuminen on elämänpituinen, monimutkainen prosessi, jonka lähtökohtana ovat omat metsiin liittyvät kokemukset ja elämykset elämänkaaren varrella.12 Siihen vaikuttavat myös metsään liittyvät aistihavainnot, mielikuvat, tunteet, asenteet, arvot, tiedot, taidot ja toiminnat. Erityisesti myönteiset kokemukset ja tunteet syventävät metsäsuhdetta. Jokaisella on oma yksilöllinen ja eri tavoin painottuva suhteensa metsään. Metsäsuhde muuttuu iän myötä, sillä eri elämänvaiheissa metsä saa erilaisia merkityksiä.13 Metsäsuhteen rakentumisen kannalta lapsuus on olennainen vaihe. Lapset tarvitsevat mahdollisimman varhain kokemuksen siitä, että luontoon voi mennä. Aikuisten oma läheinen metsäsuhde sekä myönteinen asenne ja innostus metsäluontoa kohtaan ovat ratkaisevia, mutta lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita luonnon tutkimisesta.14 Luonnosta vieraantumisesta ja vieraantumisen vaikutuksista puhutaan paljon. Kun metsä aiemmin oli osa lasten luontaista elinympäristöä, nykylapsilla on yhä vähemmän välittömiä kokemuksia metsästä.

Suhdetta metsään voidaan rakentaa antamalla mahdollisuus omaan havainnointiin, kokemiseen ja tutkimiseen. Mitä enemmän erilaisia kontakteja metsiin on, sen monipuolisemmaksi metsäsuhde muodostuu.

9


Metsäsuhteen merkitykset Hyvä suhde ympäristöön on kaikkien yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin kannalta tärkeä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että metsillä on runsaasti sekä aineellisia että aineettomia hyvinvointivaikutuksia. Hyvinvoinnin ohella puhutaan elämänlaadusta, joka sisältää kaikkea sitä – ennen muuta aineetonta – mikä saa ihmiset voimaan hyvin. Tällaisina hyvinvointitekijöinä on pidetty metsiä ja metsämaisemia, ihmisten metsäsuhdetta ja jaettua metsäkulttuuria. Metsät ovat luonnonvara, joka voi yhtä aikaa tukea sekä objektiivista että subjektiivista hyvinvointia eli toisaalta aineellista vaurautta ja terveyttä ja toisaalta ihmisten kokemaa hyvinvointia, hyvää elämää.15 Tavat, joilla metsä tuottaa yksilölle hyvinvointia voivat vaihdella yksilön elämän aikana ja samanaikaisesti metsä voi tuottaa yksilölle hyvää monin eri tavoin. Hyvinvoinnin tuottamisen tavat muuttuvat myös historian kuluessa.16 Eri yhteyksissä on puhuttu myös esimerkiksi hyvästä, aidosta, myönteisestä ja terveestä metsä- tai luontosuhteesta, mutta monikulttuurisessa metsäkontekstissa erilaisten metsäsuhteiden arvottaminen ei ole yksiselitteistä. Metsäsuhteen määritteleminen tietynlaiseksi on aina arvolatautunutta ja sidoksissa näkökulmaan.

Metsään liittyvien toimijoiden metsäsuhde Syksyn 2016 aikana haastattelimme lukuisia metsään liittyviä toimijoita ja kysyimme heidän näkemyksiään suomalaisesta metsäsuhteesta ja käsitteen käyttökelpoisuudesta metsä- ja ympäristöalalla. Selvitimme myös, miten metsäsuhteeseen vaikutetaan. Seuraavassa avaamme näissä haastatteluissa esiin tulleita mielipiteitä, näkemyksiä ja ideoita. Hankkeessa haastateltiin syksyllä 2016 keskeisiä metsäalan ja metsiin liittyviä toimijoita. Haastatellut edustivat seuraavia organisaatioita tai yhteisöjä: Metsähallitus (MH), Suomen Metsäyhdistys (SMY), Suomen metsäkeskus (SMK), Tapio, MTK, Metsäteollisuus ry, UPM, Metsä Group (MG), Stora Enso (SE), Metsämiesten Säätiö (MMS), Luke, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/metsätieteiden laitos, Eräkummit (EK), Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry / LYKE-verkosto (LYKE), Metsäteho, Suomen riistakeskus (RK), Suomen Metsästäjäliitto (SML), Suomen Latu (SL), Suomen Partiolaiset (SP), 4H, Elävän perinnön luontorinki, WWF. Useimpien kanssa käytiin läpi metsäsuhdetta koskeva kysymysrunko, ja osan kanssa hahmoteltiin myös metsäsuhteen vahvistamiseen vaikuttavia mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Esitetyt kysymykset olivat: • Miten määrittelet metsäsuhteen? • Onko organisaatiossasi käytetty ko. termiä? • Onko organisaatiossasi tehty metsäsuhteeseen liittyen hankkeita tai toimia? Jos, onko niistä olemassa tuloksia? Onko hankkeita tai toimia suunnitteilla? Pitäisikö jotain tehdä? • Mihin kohderyhmiin organisaatiosi haluaa metsäsuhteen osalta vaikuttaa? • Onko metsäsuhde tärkeä? Miksi?

10


• Miten metsäsuhteen vahvistaminen yhteiskunnassa palvelee tai hyödyttää organisaatiotasi? • Mitä voisimme tehdä yhdessä metsäsuhteen vahvistamiseksi? Millaista metsäsuhdetta haluaisit vahvistaa? Miten? Mitä Lusto ja SMY voisivat teidän kanssanne tehdä? • Olisiko organisaatiosi kiinnostunut olemaan mukana hakemassa suomalaista metsäsuhdetta Unescon elävän perinnön kansalliseen (kansainväliseen) luetteloon? Mitä hyötyä uskoisit tästä olevan?

Metsäsuhde käsitteenä Metsäsuhde-termiä ei ole juurikaan käytetty tai sen sisältöä pohdittu haastateltujen organisaatioissa. Metsäsuhteen merkitykset saavat kuitenkin haastatelluissa voimakasta vastakaikua. Samantyyppisiä sisältöjä on käytetty, ja toisinaan on puhuttu luonto- tai ympäristösuhteesta. Metsäsuhde-termiä pidettiin kiinnostavana ja käyttökelpoisena työkaluna. Joissakin organisaatioissa metsäsuhde-termi on otettu saman tien käyttöön (esimerkiksi Luston metsäsuhdetyöpajaan osallistumisen jälkeen). Metsäsuhde käsitettiin toisaalta osana luontosuhdetta tai vielä laajempaa ympäristösuhdetta, mutta toisaalta metsäsuhde sisältää aivan erityisiä vain metsään liittyviä näkökulmia. Tällainen on esimerkiksi työn näkökulma. Kaikki haastatellut olivat sitä mieltä, että metsäsuhde on ennen kaikkea henkilökohtainen ja osa ihmisen identiteettiä. Keskusteluiden aikana kuitenkin huomattiin, että myös organisaatiolla voi olla metsäsuhde, jota se edistää. Tällöin organisaation metsäsuhde on lähellä sen imagoa tai brändiä ja tukee sen identiteettiä. ”Luontokasvatuksessa puhutaan luontosuhteesta. Koska metsä on keskeinen osa suomalaista luontoa, luontosuhde löytyy usein metsän kautta.” (LYKE) ”Metsäsuhde on kokonaisvaltainen näkemys, joka sisältää sen, että metsiä voidaan hyödyntää eri tavoilla.” (RK) ”Metsäsuhde on enemmän kuin luonto- tai ympäristösuhde. Se on monitahoinen ja siihen liittyy metsien vastuullinen, kestävä käyttö.” (UPM) “Onko metsäsuhde teennäinen sana, käyttävätkö sitä vain ‘metsäuskovaiset’? Yleensä puhutaan luontosuhteesta, toisaalta sillä termillä on luonnonsuojelullinen vivahde. Metsäsuhde on ihmisen ja metsän välinen aktiivinen suhde, metsän kokeminen aistein. Suomen Latu puhuu ulkoilusta, ei metsäsuhteesta.” (SL) “Metsäsuhteessa on mukana työn näkökulma. Luontosuhde pitää sisällään suojelun, se ei sisällä työtä ja työn kautta tulevaa suhdetta”. (MH) “Metsäsuhde on moniulotteinen, siihen sisältyy monia tasoja, niin henkilökohtainen kuin esim. kansallinen taso. Metsäkulttuurista ja metsäsuhteesta pitäisi saada kansallisen ylpeilyn aihe.” (MMS)

11


“Metsäsuhteesta kannattaa keskustella. Samalla luodaan yhteistä tahtotilaa, edistetään tulevaisuutta. Keskustelu antaa mahdollisuuden tiedon levitykseen sekä luonnonvarojen kestävän käytön mahdollisuuksien esille tuontiin. Auttaa keskustelemaan siitä, mitä metsänomistaja haluaa metsiltään. Metsäammattilaisilla on tärkeä rooli välittää erilaisia näkökulmia metsäsuhteeseen, ei vain omaa ammattinäkemystään.” (SML)

Metsäsuhteen synty ja merkitys Elinikäinen metsäsuhde Haastatellut katsoivat, että suomalaisten metsäsuhde syntyy yleensä lapsuudessa. Lapsuuteen ja nuoruuteen sijoittuvat kokemukset ovat usein merkityksellisiä koko elämälle. Näin myös lapsuuden metsä voi muodostua avainkokemukseksi. Niille organisaatioille, joiden kohderyhmää lapset ja nuoret ovat, lapsuuden merkitys metsäsuhteen syntymiselle on itsestään selvää. Myös muut toimijat nostivat niin ikään lapset ja nuoret tärkeiksi kohderyhmikseen. Kaikilla järjestöillä ja tahoilla, joiden toiminnassa lapset ja nuoret ovat vähintään yhtenä kohderyhmänä, tavoite onkin antaa lapsille mahdollisuus harrastaa ja oppia metsässä. Aikuisten, sekä vanhempien että ammattikasvattajien, myönteiset asenteet metsässä olemista kohtaan ovat ratkaisevia lasten metsäsuhteen syntymisessä ja vahvistamisessa. Ihmisen elämänkaaressa murrosikä, ruuhkavuodet ja vanhuus tunnistettiin vaiheiksi, joissa metsäsuhde voi katketa. Nuoruudessa moni muu asia alkaa kiinnostaa ja lapsuuden harrastukset jäävät. Haastateltavat uskoivat, että murrosiän jälkeen suhde metsään palautuu, jos se on ollut vahva lapsuudessa. Ruuhkavuosina vanhempien aika menee uraan ja lasten harrastuksiin, metsä ja siihen liittyvät harrastukset, kuten esimerkiksi metsästys, saattavat jäädä. Paikkakunnan vaihto voi vaikuttaa myös. Toisaalta suhde metsään voi palautua, kun sinne lähtee uudelleen omien lasten kanssa. Ikääntymisen myötä mahdollisuus liikkua metsissä, marjastaa, sienestää ja hoitaa omia metsiä voi vähetä. Toimintatapoja etenkin vanhusten ja murrosikäisten metsäsuhteen vahvistamiseksi kaivataan lisää. Metsäsuhde voi syntyä kuitenkin myös myöhemmässä elämänvaiheessa. Esimerkiksi maahanmuuttajat tutustuvat suomalaiseen metsään usein vasta aikuisina. Tukemalla metsäsuhteen muodostumista edistetään uusien suomalaisten integroitumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Suomen Ladulla onkin ollut tähän liittyvä hanke yhdessä Ympäristökeskuksen kanssa. Erilaiset instituutiot voivat vaikuttaa metsäsuhteeseen antamalla mahdollisuuksia tai estämällä ulkona liikkumista: päiväkodit, koulut, harrastusjärjestöt, armeija, työpaikat, vanhainkodit. Olosuhteilla vaikutetaan siihen, kuinka helppoa pääsy metsään on. Kaavoituksellakin on tässä iso rooli. Reitistöt metsässä helpottavat liikkumista ja hälventävät pelkoa eksymisestä. Myös teknologia voi vahvistaa taitoja ja kiinnostusta liikkua metsässä.

12


Metsänomistajuus vaikuttaa usein erityisen voimakkaasti yksilön metsäsuhteeseen. Metsänomistajuus edellyttää perehtymistä metsäkysymyksiin sekä tietoisempaa valintaa metsän käyttämisen tai käyttämättä jättämisen välillä. Metsänomistajaksi tullaan tällä hetkellä tavallisesti yli 50-vuotiaana, joten metsänomistajuus muokkaa ja jopa muuttaa voimakkaasti jo pitkään tietynlaisena olemassa ollutta metsäsuhdetta. ”Metsänomistajuus on asia, joka usein muuttaa metsäsuhdetta suuresti.” (MMS)

Metsät ja metsäsuhde Lähes jokainen haastatelluista oli sitä mieltä, että myös kaupungistuneessa Suomessa kaikilla on jonkinlainen metsäsuhde. Esimerkiksi sekä maaseudulla että kaupungissa aikuisten esimerkki, oma metsäsuhde ja aktiivisuus vaikuttavat lasten metsäsuhteen muodostumiseen. Jos aikuiset ovat aktiivisia, metsäsuhde muodostuu niin kaupungissa kuin maalla asuvalle lapselle. Kaupungistuminen ja fyysinen etäisyys metsästä vaikuttavat kuitenkin metsäsuhteeseen. Toisaalta myös kaupunkimetsät ovat metsäsuhteen kannalta tärkeitä. Metsäsuhde ei välttämättä edellytä säännöllistä fyysistä kontaktia metsään, sillä metsäsuhdetta luovat myös mm. kulttuuri, kasvatus, tiedotusvälineet ja aiemmat kokemukset. Metsäsuhde voi syntyä myös puuraaka-aineen, esimerkiksi puuesineiden ja puurakennusten kautta. Elävä yhteys aitoon metsäluontoon kuitenkin syventää ja vahvistaa suhdetta ja omat kokemukset metsästä tekevät suhteesta merkityksellisemmän. Suhdetta metsään voidaan rakentaa antamalla mahdollisuus omaan havainnointiin, kokemiseen ja tutkimiseen, ja jokamiehenoikeudet tekevät tämän mahdolliseksi. Mitä enemmän erilaisia kontakteja metsiin on, sen monipuolisemmaksi metsäsuhde voi muodostua. ”Aito metsäsuhde edellyttää oikeata kontaktia metsään. Metsäsuhde rakentuu aistikokemusten kautta.” (SL) “Metsäsuhdetta ei voi olla ilman metsässä käyntiä. Voi syntyä mielipide metsästä, mutta ei suhdetta.” (4H) “Ilman omaa kosketuspintaa metsään on hyvin paljon sen varassa, mitä muut metsistä viestivät. Voi syntyä esimerkiksi käsitys, että metsät tuhoutuvat.” (UPM) “Metsästä voi muodostaa mielikuvan, mutta suhde ei voi olla vain virtuaalisuuteen perustuva. Metsäsuhde on toiminnallinen ja kokemuksellinen. Metsässä voi olla kurjaakin: kylmää, märkää ja hyönteisiä. Kuvilla sitä ei voi välittää. Luontosuhde sen sijaan voi olla kaupungissakin, koska siellä on aina jotain luontoa.” (WWF) “Kaupunkilaistuneella väestöllä metsäsuhteessa painotukset ovat erilaisia kuin ihmisillä, joiden elinpiiri on metsän reunalla.” (SE) “Mökkeily on ollut monen kaupunkilaislapsen kosketus metsään. Niiden aikuisten määrä, jotka eivät halua periä kesämökkiä, kasvaa. Miten metsäsuhde välittyy?” (WWF)

13


“Metsäsuhde on osa suomalaista kulttuuria. Ihminen ei välttämättä ymmärrä, että myös kaupungissa on metsä läsnä huonekaluissa, kirjoissa, hyvinvoinnissa.” (LYKE) “Kaupunkilaisten metsäsuhteeseen merkittävästi vaikuttava asia on ennallaan pysyvä maisema: ikkunasta avautuva maisema pysyy samana, lenkkeilymaasto ei muutu. Halutaankin, että maisema säilyy muuttumattomana. Tämä vaikuttaa suhtautumisessa metsien käsittelyyn.” (SMK) “Tulevaisuudessa arvot polarisoituvat.” (SMK) “Metsässä liikkuminen, metsien terveysvaikutukset tuovat nostetta metsille; samalla virkistys- ja vapaa-aikanäkökulma metsäsuhteessa vahvistuu. Taloudellinen suhde metsään tulee vähenemään.” (SL) “Metsäsuhde voi olla ilman metsässä liikkumista. Se on silloin oman pään sisällä oleva mielikuva. Se voi olla syntynyt lapsuuden kesien mummolavierailuiden perusteella. Törmäys realismiin voi olla karu.” (SML) “Jos metsä on vieras paikka, silloin suhde syntyy median tai muun toisen käden tiedon kautta. Monelle metsä ei ole osa jokapäiväistä elämää, vaan se on paikka, jossa voi käydä ja tulla pois. Metsä on irrallinen osa omasta elämästä. Silloin voi myös muodostua luontosuhde, jonka mukaan ihminen ei ole osa luontoa.” (SML)

Työssä rakentunut metsäsuhde Aiemmin metsä kosketti suurta osaa ihmisiä metsätalouteen ja -teollisuuteen liittyvän työn kautta. Puun käytön taloudellinen merkitys oli kaikille tuttua. Metsäalan ammattilaisilla on metsään edelleen myös “työsuhde”, mutta toisaalta on yhä enemmän muitakin ammatteja ja aloja, jotka hyödyntävät metsää työssään. Metsäsuhteesta puhuttaessa pitäisi huomioida myös työn näkökulma. “Metsäala kokee olevansa aliarvostettu. Mitä vahvempi metsäsuhde ihmisillä on, sitä arvostetumpi on metsäala. Mikä puolestaan vaikuttaa rekrytointiin.” (SL) “Metsäelinkeinolle metsäsuhde on tärkeä asia. Myös yrityksen henkilöstön metsäsuhde on tärkeä asia. Se voisi olla rekrytointikysymys työhaastatteluissa. Alalle hakeutuu todennäköisesti nuori, jolla on aktiivinen metsäsuhde. Kansakunnalle metsäsuhde on iso voimavara, joka edistää ihmisten terveyttä ja tuo taloudellista vahvuutta.” (SE) “Metsähallituksen kannalta työsuhde on erittäin tärkeä, Metsähallitukselle metsätalous on tärkeä, iso osa. Metsäsuhteen näkökulmia pitäisi monipuolistaa, ei pelkkä vapaa-ajan suhde, myös taloudellinen käyttö, ammattilaisuus.” (MH) “Metsäsuhde pitäisi lanseerata metsäalalla laajasti. Metsäsuhde ja sen avaaminen voisi olla organisaatiolle luonteva tapa kertoa vastuullisuudesta. Metsäsuhteen voisi ottaa osaksi henkilöstökyselyitä ja mainetutkimuksia sekä mukaan

14


yrityksen/organisaation strategiatyöhön. Näin termi juurtuisi osaksi organisaatiota. Metsäsuhteesta puhuminen tavoittaisi ihmiset. Metsäsuhde voisi olla metsäammattilaisen työkalu yhteiskunnassa käytävään metsäkeskusteluun ja oman työn arvostamiseen. Yrityksen/organisaation imago- ja brändityössä voisi hyödyntää metsäsuhteita: moninaisten metsäsuhteiden maa.” (MH) “Suomalainen metsäosaaminen pitää tehdä näkyväksi: se on huipputiedettä, poikkitieteellisyyttä, kulttuuria. Suomalaiset metsät ovat hyvissä käsissä.” (SE) “Metsäsuhde-termi on tarpeen, koska se korostaa metsäluonnon erityislaatuisuutta sekä metsien käyttöä, työtä. Pelkkä luontosuhde ei riitä.” (MMS) “Metsä nähdään virkistyksen lähteenä ja oppimisympäristönä, metsäala elinkeinona ja metsien monimuotoisuus tärkeänä.” (SP) “Metsäasia pitäisi saada nousemaan kansallisesti isolle tasolle, riittävän kiinnostavaksi, osaksi jokapäiväistä elämää, kahvipöytäkeskusteluihin.” (SMK) “Hyvä metsäsuhde on henkilökohtainen. Myös metsäammattilaisilla on tunneside metsään, esim. UPM:n metsäammattilaisille oli järkytys, kun yhtiön metsiä myytiin. Pitkäaikainen vastuu metsäalueesta johtaa vastuullisuuteen, metsäammattilainen tuntee alueen läpikotaisin ja haluaa vaalia myös alueen luontoarvoja.” (UPM)

Vapaa-aika ja metsäsuhde Nykyään metsäsuhde liittyy yhä enemmän ihmisten vapaa-aikaan ja virkistyskäyttöön. Myös metsän julkisuudessa saama huomio on virkistyskäyttöpainotteista. Vapaa-aika ja virkistyskäyttö korostuvat usein enemmän kuin elinkeinotoiminta. Toisaalta ne luovat edellytyksiä erilaisille elinkeinoille, esimerkiksi luontomatkailulle. “Tämänhetkinen puhe mielenrauhasta, hyvinvoinnista ja terveydestä voi herättää ihmisten mielenkiinnon lähteä metsään. Jokamiehenoikeudet mahdollistavat metsäsuhteen.” (UPM) “Erilaiset instituutiot voivat vaikuttaa metsäsuhteeseen antamalla mahdollisuuksia tai estämällä ulkona liikkumista: päiväkodit, koulut, harrastusjärjestöt, armeija, työpaikat, vanhainkodit, kaavoitus.” (SL) “Metsä ei ole koskaan pelkkää taloutta.” (SE) “Ihmisellä on erilaisia metsäkäsityksiä, myös metsäsuhteita: lähimetsässä koiran kanssa, virkistyskäyttö, marjastus, sienestys, taloudellinen suhde.” (4H) “Tavoite on antaa ihmisille mahdollisuus päästä kosketuksiin luonnon kanssa.” (SML) “Opitaan kulkemaan metsässä ja eräilemään.” (EK)

15


“Vahvistamme metsäsuhdetta, jossa arvostetaan elävää ja monimuotoista luontoa. On tärkeää, että ihmiset uskaltavat oleskella puistoa ‘villimmässä’ ympäristössä ja saavat siitä irti hyvää oloa.” (WWF)

Millainen metsäsuhde Metsiin liittyvien toimijoiden näkemykset suomalaisista metsäsuhteista olivat yllättävänkin yksimielisiä. Haastatellut ottivat voimakkaasti kantaa vahvan, elävän, aktiivisen ja moniarvoisen metsäsuhteen puolesta.

Organisaatioilla on tehtävänsä mukaan painotuksia metsäsuhteen vahvistamisessa: metsien suojelu, liikunta, retkeily, eräily, työ, metsien kestävä käyttö.

Metsästrategiassa puhutaan hyvän ja aktiivisen metsäsuhteen vahvistamisesta. Hyvä-sana koettiin haastatteluissa arvolatautuneeksi. Kuka määrittää, mikä tai kenen metsäsuhde on hyvä? Millainen on huono metsäsuhde ja kenen tai minkä kannalta se on huono? Eri yhteyksissä on puhuttu myös terveestä metsäsuhteesta, joka on vieläkin arvolatautuneempi ilmaus.

16


Haastatteluissa tavoiteltavasta metsäsuhteesta puhuttaessa käytettiin adjektiiveja aktiivinen, elävä, moniarvoinen, tasapainoinen, luonteva ja realistinen. Olennaista on, ettei metsäsuhde ole penseä, passiivinen tai välinpitämätön. Metsäsuhde on myös aina vastavuoroinen ihmisen ja metsän välillä. Elävä ja aktiivinen metsäsuhde luo edellytyksiä sekä metsien käytön että metsäluonnon arvostuksen kasvulle. Moniarvoista metsäsuhdetta luonnehdittiin esimerkiksi luontevaksi metsäsuhteeksi, jossa suhtaudutaan kiihkottomasti erilaisiin metsäsuhteisiin ja metsien käyttötapoihin. Kun haastatteluissa puhuttiin metsien ja metsien käytön kulttuurisesta kestävyydestä, nousi esiin myös ajatus, että yksilön metsäsuhde ilmentää nimenomaan kulttuurisen kestävyyden osa-aluetta. Eikö juuri kulttuurisesti kestämätön ilmene passiivisena, penseänä tai täysin välinpitämättömänä suhtautumisena metsiin? Haastatellut edustavat metsien käytön ja metsäsuhteiden näkökulmasta hyvin monenlaisia organisaatioita. Jokaisella taholla on omat tehtävänsä, tavoitteensa ja kohderyhmänsä, mutta myös runsaasti yhteisiä näkemyksiä. Kaikki jakoivat ajatuksen, että metsät ovat tärkeitä ja monin eri tavoin merkityksellisiä sekä paikkoina että resursseina. Metsiin ja metsäsuhteisiin liittyy myös tunteita. Metsän omistaminen on investointi, johon kuitenkaan eivät päde taloustieteen teoriat. Ensinnäkin metsätalouden kvartaali on neljännesvuosisata. Toiseksi perhemetsätaloudessa omistamiseen liittyy tunteita toisin kuin sijoitusmetsissä. Sijoittajilla on kasvoton suhde sijoitusmetsiin ja metsärahastoihin. Sukupolvenvaihdokset voivat venyä, sillä päätäntävallasta voi olla vaikea luopua ja tasa-arvoisuuden tavoittelu lasten kesken voi olla vaikeasti käsiteltävä asia. Myös metsien kokeminen paikkoina ja elollisena luontona herättää tunteita. Koska metsillä on ihmisille niin monenlaisia arvoja, tunnesisältöjä, merkityksiä ja käyttötapoja, voi syntyä myös ristiriitoja.

Metsiin liittyvät toimijat edistävät elävää, aktiivista ja moniarvoista metsäsuhdetta. Esimerkiksi aktiivinen metsänomistaja tuntee metsänsä ja tekee tietoisia päätöksiä sen käytöstä mukaan lukien suojelusta.

17


Suomen Metsästäjäliiton, Suomen riistakeskuksen ja Eräkummien tavoitteina on luoda edellytyksiä sille, että ihmiset voivat päästä kosketuksiin luonnon kanssa, oppia liikkumaan siellä, kartuttaa erätaitojaan, harrastaa metsästystä ja lisätä riistaan, riistanhoitoon ja metsäekosysteemiin liittyvää tietämystään. He haluavat edesauttaa realistisen ja arvostavan luontosuhteen muodostumista ja kestävän luonnonvarojen käytön ymmärtämistä. WWF korostaa metsäsuhdetta, jossa arvostetaan elävää ja monimuotoista luontoa. Suomen Partiolaiset opettaa jäseniään ottamaan vastuuta ympäristöstä ja kunnioittamaan luontoa: ihanteena on rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä. Kunnioittaminen sisältää myös metsien kestävän käytön. Heidän tavoitteenaan on elävä, aktiivinen, tasapainoinen ja monipuolinen metsäsuhde, joka huomioi erilaiset käyttötarpeet. Metsä on ennen kaikkea toimintaympäristö partiotoiminnassa. Partio kannustaa aktiivisuuteen, hyviin retkeilytaitoihin ja uskallukseen toimia metsässä. 4H-järjestö rakentaa monipuolista metsäsuhdetta eri ikävaiheissa leikin, elämysten ja taitojen kehittämisen kautta. Taitoja on esimerkiksi metsään liittyvän yritystoiminnan aloittaminen. Suomen Ladun tavoite on, että jokainen suomalainen löytää oman tavan liikkua ja nauttia luonnosta. Suomen Latu kannustaa ihmisiä ulos voimaan paremmin. Suomen Luonto- ja ympäristökoulujen liiton luontokasvatuksen tavoite on, että lapsi uskaltaa mennä metsään, oppii havainnoimaan sitä ja ymmärtämään metsäekosysteemin toiminnan. Suomen Metsäyhdistys vahvistaa metsäsuhdetta tuomalla esille niitä mahdollisuuksia, joita metsien kestävä käyttö antaa yhteiskunnan kehittämiseen. Se varmistaa, että suomalaiset saavat varhaiskasvatuksen ja kouluopetuksen kautta monipuoliset tiedot ja taidot metsistä ja metsien ihmisille tuottamista aineellisista, aineettomista, suorista ja epäsuorista hyödyistä. MTK:n, Suomen Metsäkeskuksen, Metsä Groupin, UPM:n ja Stora Enson asiakasryhmiä ovat metsänomistajat, ja metsänomistajien metsäsuhde on heidän kannaltaan kiinnostava. Yritysten näkökulma liittyy puukauppaan ja metsänomistajille tarjottaviin metsänhoitopalveluihin. MTK haluaa tukea periaatteessa mitä tahansa kestävää tavoitetta, jonka metsänomistajat itse metsilleen asettavat. Metsähallitus toimii metsäsuhteen näkökulmasta monella eri saralla ja edustaa siten organisaationa jo yksinään moniarvoista metsäsuhdetta, johon sisältyy luonnon-, kulttuuri- ja taloudellisia arvoja, sekä virkistyksen että työn näkökulmia. Näin Metsähallitus sovittaa jo omilla alueillaan erilaisia käyttötapoja ja arvoja toisiinsa. Lusto – Suomen Metsämuseo vahvistaa suomalaista metsäsuhdetta tallentamalla, tutkimalla ja asettamalla saataville metsäkulttuuria. Kohderyhmiä ovat kaikki metsäkulttuurista ja metsistä kiinnostuneet. Metsämiesten Säätiön rahoittamassa Luston Metsäsuhteita-viestintä- ja kehittämishankkeessa (2017–2019) tutkitaan, vahvistetaan ja nostetaan esiin suomalaista metsäsuhdetta yhteistyössä metsäalan kanssa ja sitoutuen mm. Kansallisen metsästrategian metsäkulttuuriohjelman ja Unescon aineetto-

18


man kulttuuriperinnön sopimuksen luontoringin tavoitteisiin. Lusto järjestää myös Minä metsässä -metsäsuhdetyöpajoja. Metsäkulttuuri kuuluu myös Metsämiesten Säätiön toiminnan keskiöön. Säätiön tehtäviä ovat kaiken kaikkiaan metsäalan kehittäminen ja tukeminen sekä metsäalalla toimivien ihmisten henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäminen.

Metsäsuhteen vahvistaminen Suomalaisen metsäsuhteen nähtiin olevan vahva jo nyt, mutta toisaalta metsäasioiden kiinnostavuutta ja näkyvyyttä halutaan lisätä yhteiskunnassa yleisellä tasolla. Avointa ja kiihkotonta moniarvoista yhteiskunnallista keskustelua metsäasioista halutaan enemmän. Haastatellut haluaisivat, että suomalaiset ymmärtäisivät metsien monipuolisen merkityksen itselleen selvemmin ja että he olisivat metsäsuhteestaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ylpeitä. Haastateltujen organisaatioissa ja metsäalan yrityksissä on erityisesti lasten ja nuorten metsäsuhteen vahvistamiseksi runsaasti monipuolista toimintaa. Lapsille metsä onkin usein mieluinen ympäristö, esimerkiksi leikkipaikkana. Lasten ja nuorten metsäsuhteen uhkaksi nähtiin kuitenkin joidenkin aikuisten, sekä ammattikasvattajien että vanhempien, kielteiset asenteet metsässä oleilua kohtaan. Aikuiset voivat pitää metsää lasten kannalta vaarallisena tai muutoin hankalana ympäristönä. Aikuisten tietoisuutta metsäluonnon hyvistä vaikutuksista lapsille ja nuorille halutaankin lisätä. Opettajien halutaan näkevän metsän itsestään selvästi yhtenä oppimisympäristöistä, tuttuna ja turvallisena sellaisena. Metsäalan haastateltavat toivovat keinoja lisätä nuorten tietoa metsien taloudellisesta merkityksestä. Toisin kuin lasten, nuorten metsäsuhteen muodostumisesta ei ole tutkimustietoa. Partiolaisten metsäsuhteesta on juuri valmistumassa tutkimus, jota hyödynnetään partion metsäohjelman kehittämisessä. Järjestöt uskovat yhdessä tekemiseen ja siten monipuolisen metsäsuhteen vahvistamiseen. Haastateltujen tahojen tavoitteena on antaa eväitä lapsille ja nuorille monipuolisen metsäsuhteen rakentamiseen. Tämä näkyy konkreettisesti niin, että toimijat ovat olleet valmiita järjestämään yhdessä tapahtumia, mm. koululaisten metsäpäiviä. Yhteisessä toiminnassa tarjoutuu monta näkökulmaa metsään ja näitä toimintamuotoja halutaan kehittää. Monet tahot vahvistavat myös metsänomistajien metsäsuhdetta. Sukupolvenvaihdoksen pitkittyessä suhde omaan metsään pääsee syntymään myöhään. Keinoja sukupolvenvaihdoksen nopeuttamiseksi kaivattiin sekä syvällisempää tietoa metsänomistukseen liittyvistä arvoista ja vaikuttimista. Maahanmuuttajat ovat ryhmä, jolle ei välttämättä ole muodostunut metsäsuhdetta, ainakaan suomalaiseen metsään. Heidän metsäsuhteensa olisikin kiinnostava tutkimuskohde ja suhteen tukeminen olisi tärkeää. Jos uusilla suomalaisilla ei ole aktiivista suhdetta metsään, suhtautuminen metsään voi olla penseää, mikä näkyy päätöksissä.

19


“Opettajia pitää tukea metsään menossa, jotta he oikeasti käyttäisivät metsää oppimisympäristönä, ei vain erikoistempauksissa. Metsä tuttuna ja turvallisena paikkana, ei ihmeellinen vaan tavallinen ympäristö. Metsä opettajanhuoneiden puheisiin mukaan: opettajainkokoukset, rehtoreille tietoiskupaketteja eri teemoista.” (LYKE) “Tarjotaan yhdessä monipuolisia metsäkokemuksia, jotka jokainen itse saa arvottaa. Hyvä esimerkki koululaisten metsäviikko.” WWF “Avoin keskustelu metsistä on tarpeen. Yhteiskunnassa vallitsee konsensushakuisuus ja erimielisyyksiä vältellään.” (MH) “Metsä ei ole yhteiskunnassa riittävän kiinnostava asia. Metsäsektorilta puuttuvat megakampanjat esimerkiksi puun käytöstä. Faktat ovat puun käytön puolella, mutta kyse on politiikasta, kampanjoista ja tunteista.” (SMK) “Haastavammat tehtävät, retket kauemmas ja hyvät kaverit, joiden kanssa muutenkin viihtyy, edesauttavat partiossa pysymiseen kriittisen iän 14–15 vuotta yli.“ (SP) “Kannattaa lähteä mukaan olemassa olevaan toimintaan ja hankkeisiin. Osallistua tai levittää niiden toimintamalleja. Esimerkiksi Nuku yö ulkona -tempaus, Luontopäivät.“ (SL) “Onko metsäsuhdetta tarpeen vahvistaa? Eikö suomalaisilla ole jo riittävän vahva metsäsuhde?” (MG) “Metsäkulttuurista ja metsäsuhteesta pitäisi saada kansallisen ylpeilyn aihe. Suomalainen metsäsuhde pitää saada Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliseen luetteloon. Suomalainen itsetunto nousisi, arvostettaisiin metsäläisyyttä, metsäisiä juuria, metsäkulttuuria. Yhteiskunnassa käytävän keskustelun kautta syntyisi laajempi ymmärtäminen ja arvostus metsäsuhdetta kohtaan.” (MMS)

Toimenpide-ehdotukset Kartoitushankkeessa käytyjen keskustelujen pohjalta olemme koonneet alle erilaisia toimenpide-ehdotuksia suomalaisen metsäsuhteen vahvistamiseksi. Metsäsuhde metsäalan voimavaraksi Metsäsuhde-käsite tulisi lanseerata metsäalalle nykyistä laajemmin. Monissa organisaatioissa metsäsuhde-käsite näyttäisi tällä hetkellä hyvin konkretisoivan meneillään olevaa keskustelua. Kartoitushankkeen haastatteluissa katsottiin, että metsäsuhde-käsitteellä voisi olla annettavaa metsäammattilaisten ammattiylpeyden ja -identiteetin sekä metsäalan organisaatioiden imagojen vahvistajana, metsäalaa koskevien arvokeskusteluiden edistäjänä, metsäalan kulttuurisen kestävyyden hahmottajana ja koko metsäalan yhdistäjänä.

20


Lisäksi metsäsuhde voisi olla esimerkiksi rekrytointinäkökulma, organisaatioiden strategiatyökalu tai henkilöstötutkimusten väline. “Metsäsuhde voisi olla työkalu, jonka avulla metsäala pärjää tulevaisuudessa.” Suomen Metsämuseo Luston tehtäviin kuuluu suomalaisen metsäsuhteen vahvistaminen, joten Lusto voisi yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa edistää metsäsuhde-käsitteen käyttöönottoa metsäalalla. Metsäsuhde pintaa syvemmän keskustelun avaajana ja ammattilaisen tukena asiakaskohtaamisissa Lisääntyvän puun käytön myötä keskustelu metsien kestävästä käytöstä eri metsänkäyttäjien välillä on alkanut. Riittääkö puu, huolehditaanko maisemista, miten käy monimuotoisuuden? Huoli vastakkainasettelusta kasvaa. Yleisessä metsäkeskustelussa puhutaan toisten ohi joko tarkoituksellisesti tai siksi että merkitykset eivät kohtaa. Erilaisten metsäsuhteiden avaaminen ja omasta metsäsuhteesta keskusteleminen ovat keinoja erilaisia mielipiteitä kunnioittavaan ja rakentavaan keskusteluun. Pellervon taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen ”Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä” mukaan metsäammattilaisille voi olla vaikeaa tunnistaa parasta lähestymistapaa erityisesti metsätaloudellisesti hiljaisten metsänomistajien neuvonnassa. Metsänomistaja kuitenkin kaipaa usein tietoa ja tukea metsänhoitoonsa. Hän on myös valmis omaksumaan uutta tietoa ja vaihtoehtoisia toimintatapoja, kun ne perustellaan hänen arvonsa huomioiden, kerrotaan tutkimuksessa. Metsäsuhteesta keskustelu voisi olla joillekin metsänomistajille helpompaa kuin määritellä tavoitteita metsänsä käytölle vieläpä metsätalouden termein. Keskustelu avaa metsänomistajan arvoja ja tavoitteita. Jos metsänomistajan ja metsäammattilaisen näkemykset ovat ristiriidassa voi sopivien palveluiden löytyminen ja neuvonta olla vaikeaa. Siksi kannattaisi tunnistaa myös oman organisaation metsäammattilaisten erilaiset metsäsuhteet ja hyödyntää moniarvoisuutta asiakaskohtaamisissa. Mikä metsissä on ihmisille tärkeää ja merkityksellistä? Miten metsien hoitoa pitäisi kehittää, jotta tämä tärkeä säilyisi? Mitä ihmiset tarkalleen ottaen kokevat menettävänsä, kun metsä päätehakataan ja minkä asian pitäisi muuttua, jotta menetyksen kokemusta ei syntyisi? Mitä tunteita kumpuaa hakkuualueella, taimikon reunalla, entä tiheässä pystyyn kuolevassa nuoressa kuusikossa? Mitä tapahtumia tai muistoja on näiden kokemusten takana? Muuttaako tieto kokemusta? Ilona Hankonen on tiivistänyt: “Tavallisille ihmisille metsä on paikka, ammattilaisille resurssi.“ Katsotaanko omaa metsää toisin silmin kuin metsiä yleisesti? Väitetään, ettei metsäammattilainen näe riittävän hyvin metsän esteettisiä, luonto- tai kulttuuriarvoja eikä luonnonsuojelija ymmärrä taloudellisia tosiasioita. Metsäsuhdetyöpaja, metsäkävely tai virtuaalinen metsäretki antavat mahdollisuuden keskustella konkreettisista metsäsuhteista. Kävelyllä tai virtuaaliretkellä jokaisella keskustelijalla on edessään sama maisema. Koska metsä on paikka ja maisema, ei riitä, että kerrotaan jäävän ja poistuvan puun määrä eri käsittelyvaihtoehdoissa. Visualisointi on tärkeää, mikä nykytekniikalla onkin mahdollista.

21


Lasten ja nuorten metsäsuhteen vahvistaminen Metsäsuhde rakennetaan lapsuudessa. Vahva metsäsuhde kantaa yli niiden elämänvaiheiden, jolloin suhde on heikoimmillaan. Nostetaan lapsuuden metsäsuhteen vahvistaminen keskiöön. Toimijoita, jotka joko vapaa-aikana tai koulun kautta tarjoavat lapsille ja nuorille metsäopetusta tai -toimintaa, on paljon ja määrä on lisääntynyt. Vuodesta 2001 on toiminut Metsän oppimispolun ohjausryhmä, jossa 20 valtakunnallista erilaisista näkökulmista metsän, lasten, nuorten ja opettajien kanssa toimivaa organisaatiota on koottu saman pöydän ääreen. Suomen Metsäyhdistys kokosi ryhmän tiedonkulkua, koordinointia ja yhteistyön edistämistä varten. Haastatteluiden perusteella koordinointia ja yhteistyötä kaivataan entistä enemmän ja ryhmään kutsutaan uusia toimijoita. Opetusta ohjaavat uudet opetussuunnitelmat kannustavat koulun ulkopuolisen ympäristön ja toimijoiden hyödyntämiseen opetuksessa. Opetussuunnitelmat edellyttävät metsäekosysteemiin, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouteen tutustumista. Metsä ilmiöoppimisen ja monialaisten opintokokonaisuuksien teemana antaa mahdollisuuden moniarvoisen metsäsuhteen rakentamiseen. • Koululaisten metsäpäivät: Järjestetään kaikille 6.-luokkalaisille metsäpäivä. • Seuranta: Vuonna 2018 aloitetaan seuranta siitä, miten koulut ovat ottaneet metsät ilmiöoppimisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemaksi, millaisilta näkökulmilta, minkä oppiaineen kannalta ja minkä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteistyötä on tehty. Seurannan perusteella kehitetään toimintaa. • Tilastointi: Suomen Metsäyhdistys kokoaa tilastoa siitä, kuinka moni lapsi, nuori ja opettaja on osallistunut eri organisaatioiden järjestämään metsäopetukseen. Kestävän metsätalouden yhdistyksen kautta saadaan osa tiedoista (metsäsertifiointi), ja 4H kerää tiedot niistä tapahtumista, joissa se on pääjärjestäjä. Muut tiedot ja päällekkäisyydet selvittää SMY tehdessään yhteenvetoa. Hankkeen toteuttavat Metsän oppimispolun ohjausryhmän jäsenet ja muut tarpeelliset tahot. Metsäkulttuurin opintokokonaisuus Osana Helsingin yliopiston metsätieteen maisteriopintoja ja yhteistyössä humanistisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan kanssa toteutetaan monitieteinen metsäkulttuurin opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelijat metsäkulttuurisiin näkökulmiin ja käsitteisiin sekä erilaisiin metsien käyttöön vaikuttaviin metsäsuhteisiin. Opintokokonaisuus lisää opiskelijoiden edellytyksiä ymmärtää metsistä käytävää laajempaa keskustelua yhteiskunnassa ja osallistua siihen asiantuntijoina. Hankkeen yhteistyökumppaneina voisivat toimia Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta ja valtiotieteellinen tiedekunta, Metsäkoulutus ry sekä Lusto – Suomen Metsämuseo. Opintokokonaisuus toteutettaisiin Helsingin yliopistossa lukuvuonna 2018–2019, jonka jälkeen sen pohjalta suunni-

22


teltaisiin jatkohankkeena metsäkulttuurin verkko-opintokokonaisuus yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Suomalainen metsäsuhde elävän perinnön luetteloihin Metsäalan keskeiset toimijat hakevat Suomen Metsämuseo Luston aloitteesta suomalaista metsäsuhdetta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanossa 2017 julkistettavaan elävän perinnön kansalliseen ja sen jälkeen kansainväliseen luetteloon. Suomessa luettelointia toteutetaan kahdessa tasossa. Suomalainen metsäsuhde on jo luetteloitu Luston ja Suomen Metsäyhdistyksen toimesta avoimeen wikipohjaiseen luetteloon, joka tarjoaa erilaisille yhteisöille mahdollisuuden esitellä omaa aineetonta kulttuuriperintöään (https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/). Wikiluettelossa olevia kohteita voi ehdottaa kansalliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Tästä luettelosta on mahdollista hakea kohteita edelleen Unescon kansainvälisiin luetteloihin. Molemmista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö yhteisöjen laatimien ehdotusten ja Museoviraston valmistelun pohjalta. Luetteloihin valittavat suomalaisen elävän perinnön ilmiöt ja kohteet saavat laajaa näkyvyyttä ja tunnettuutta, joten niillä on merkitystä ilmiöiden vaalimiselle ja vahvistamiselle. Suomalainen metsäsuhde osaksi Suomi-kuvaa ja maabrändiä Suomalainen metsäsuhde voisi tarjota kiinnostavia sisältöjä ja näkökulmia maakuvatyölle ja Suomi-kuvan rakentamiseen. Matkailussa kiinnostus luontoon on jo selkeästi näkyvissä, kun esimerkiksi Lonely Planet’s Best in Travel 2017 -opas valitsi Suomen maailman kolmanneksi parhaaksi matkailumaaksi, yhtenä tärkeänä perusteenaan suomalainen luonto. Ulkoministeriön maakuvatyö perustuu Suomen aitoihin, maabrändiä rakentaviin vahvuuksiin, joita myös suomalainen moniarvoinen ja elävä metsäsuhde on. Toimenpiteenä olisi tiiviimmän yhteistyön luominen maabrändityöryhmän ja metsäalan toimijoiden välille, ja monimuotoisen suomalaisen metsäsuhteen ja sen mahdollisuuksien avaaminen maabrändityöryhmälle. Metsäsuhde-käsitteen avulla voitaisiin tukea esim. matkailun edistämistä. Suomalainen metsäsuhde Suomi 100 - ja Metsäpäivien 2017 teemaksi Suomalainen metsäsuhde on jo useiden organisaatioiden toimesta nostettu Suomi 100 -juhlavuoden teemaksi ja tapahtumien nimittäjäksi. Myös Metsäpäivien 2017 teemana moniarvoinen suomalainen metsäsuhde saisi runsaasti näkyvyyttä. Suomalainen metsäsuhde näkyy esimerkiksi Suomen Metsämuseo Luston itsenäisyyden juhlavuoden toiminnassa Suhteessa metsään -kampanjana ja metsähistorian tutkijaseminaarina. Suomen Metsäyhdistyksen tavoitteena on toteuttaa yhteistyökumppaneiden kanssa metsäsuhteita esiin nostava Sydänkäpy-elokuvafestivaali oheistapahtumineen. Metsäpäiville 2017 on alustavasti yhdessä suunniteltu metsäsuhdeseminaaria, metsäsuhdeklinikkaa ja näyttelyä metsäammattilaisten metsäsuhteista.

23


Metsäsuhdetutkimukset Metsäsuhdetutkimuksen tavoitteena on saada laajempaa ja syvällisempää tutkimustietoa suomalaisten ja Suomessa asuvien metsäsuhteista. Hanke toteutetaan modulaarisesti eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Haastattelu- ja kyselymenetelmillä kerättävä aineisto voidaan tallentaa kaikkien asiasta kiinnostuneiden jatkokäyttöä varten Luston kokoelmiin. Metsäsuhdetutkimuksen moduuleja voisivat olla esimerkiksi seuraavat hankkeet: • Elinkaaritutkimus metsäsuhteesta: Pitkittäistutkimus suomalaisen metsäsuhteen kehittymisestä. Seuraamalla samoja ihmisiä lapsuudesta alkaen saadaan objektiivisempaa tietoa metsäsuhteen kehittymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä kuin haastattelemalla eri-ikäluokissa olevia ihmisiä. Hanke voitaisiin toteuttaa yhteistyössä Luken tai yliopistojen kanssa. • Metsänomistajan mieli, haastatteluhanke: Laadullisessa tutkimushankkeessa haastatellaan nykyisiä ja tulevia metsänomistajia heidän metsäsuhteistaan. Tavoitteena on tallentaa metsänomistajan koko elämänkaareen liittyviä kokemuksia ja käsityksiä metsänomistajuudesta ja ymmärtää henkilökohtaisten haastatteluiden avulla metsänomistajan metsäsuhteen rakentumista ja sen merkityksiä metsiin liittyvistä toimenpiteistä päätettäessä. Samalla haastatteluhanke synnyttää ylisukupolvista keskustelua ja tuottaa tulevaisuutta ennakoivaa tietoa metsänomistajuuden muutoksista. Laadullinen haastattelututkimus täydentää ja syventää olemassa olevia metsänomistajia koskevia kvantitatiivisia aineistoja. Hankkeen voisivat yhteistyössä toteuttaa esimerkiksi Lusto, MTK, Metsäkeskus ja mahdolliset muut metsänomistajuutta tutkivat tahot. • Metsäammattilaisten metsäsuhteet: Metsäammattilaisten metsäsuhteita on Lustossa selvitetty ja tallennettu vuonna 2016 pilotoidussa työhyvinvointihankkeessa (Juurta jaksain 2014–2016), jossa järjestettiin useita Minä metsässä -metsäsuhdetyöpajoja. Metsäsuhdetyöpajat saivat hyvän vastaanoton ja ne tulevat osaksi Luston pysyvää palvelutarjontaa. Niiden puitteissa voidaan myös jatkossa tutkia ja tallentaa metsäammattilaisten suhteita metsään. • Maahanmuuttajien metsäsuhteet, kaupunkilaisten metsäsuhteet Metsäteollisuudesta biotalouteen – 2000-luvun suurin muutos, tallennus- ja tutkimushanke Tutkimushankkeen tavoitteena on hahmottaa ja ymmärtää metsäteollisuuden 2000-luvun suuria muutosprosesseja, jotka liittyvät esimerkiksi kansainvälistymiseen, biotalouden nousuun, rakennemuutokseen, voimakkaaseen keskittymiseen ja kestävän metsätalouden vaatimukseen. Millaista metsäsuhdetta metsäteollisuus osana modernia biotaloutta toisaalta edellyttää, toisaalta itse luo? Hanke voitaisiin toteuttaa yhteistyössä Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO:n (Pooli 4 Tuotanto, palvelut ja työelämä) Metsäteollisuustyöryhmän, Metsäteollisuus ry:n ja metsäteollisuuden toimijoiden kanssa.

24


Metsäammattilaiset, metsäalan arvostus ja metsähyvinvointi Metsäsuhdeajattelu voi lisätä metsien ja metsäalan arvostusta ja sen myötä myös metsäammattilaisten työhyvinvointia. Olemassa olevien tapahtumien ja hankkeiden hyödyntäminen Kannustetaan ja mahdollistetaan käytännön toiminnassa eri organisaatioita hyödyntämään ja tekemään yhteistyötä jo olemassa olevien tapahtumien ja verkostojen kanssa.

25


Viitteet 1 www.yhteinenkasitys.fi (25.11.2016); Rossi 2010, 81. 2 Metsäkulttuuri-käsite määriteltiin täsmällisemmin vuonna 2012 FT Leena Paaskosken (Lusto) ja professori Hanna Snellmanin (HY, kansatiede) toimesta Kansallisen metsäohjelman ja sen työryhmäraportin Metsät parantavat elämänlaatua (2012) tarpeita varten seuraavasti: ”Metsäkulttuurilla tarkoitetaan yksilöiden ja yhteisöjen metsiin liittyviä ja sosiaalisessa yhteydessä jakamia toimintatapoja, käytäntöjä, käsityksiä, merkityksiä ja arvoja. Metsäkulttuuri on ihmisen ja metsän vuorovaikutusta, ihmisen erilaisia suhteita metsään sekä metsien ihmisen toiminnalle luomia edellytyksiä ennen, nyt ja tulevaisuudessa.” 3 Elävä perintö, Suomalainen metsäsuhde. 4 Björn 2006, 114; Keto-Tokoi & Kuuluvainen 2010, 56. 5 Hall 2002, 11. 6 Elävä perintö, Suomalainen metsäsuhde. 7 Karjalainen 2004, 49, 52–55; Aura et al. 1997, 121. 8 Haarni et al. 1997, 16–18; Hankonen 2016, 162–163; Lukkarinen 2004, 39. 9 Karvinen & Nykänen 1997, 17–19. 10 Pietarinen 1987, 323. 11 Vilkka 1993, 89. 12 Laurén 2006, 209. 13 Heinonen & Kuisma 1994, 16; Herva 1992, 89; Lyytinen 1992, 47; Silvennoinen 1992, 79; Telama 1992, 62; Karvinen & Nykänen 1997, 17–19. 14 Heinonen & Kuisma 1994, 16; Herva 1992, 89; Lyytinen 1992, 47; Silvennoinen 1992, 79; Telama 1992, 62. 15 Tyrväinen et al. (toim.) 2014, 9–12; Kansallinen metsästrategia 2025, 7, 24; Kansallinen metsäohjelma 2015, 28; Karlsson et al. (toim.) 2012, 15–19; Paaskoski & Roiko-Jokela 2016, 5–9. 16 Vehkamäki (toim.) 2006, 14.

26


Lähteet ja kirjallisuus Aura, Seppo, Horelli, Liisa & Korpela, Kalevi 1997. Ympäristöpsykologian perusteet. WSOY: Helsinki. Björn, Ismo 2006. ”Metsäsuhde muuttuu, muuttuuko ihminen?” – Uusi metsäkirja. Toim. Riina Jalonen ym. Gaudeamus: Helsinki. Haarni, Tuukka, Karvinen, Marko, Koskela, Hille & Tani, Sirpa 1997: ”Johdatus nykymaantieteeseen.” – Tila, paikka ja maisema. Tutkimusretkiä uuteen maantieteeseen. Toim. Tuukka Haarni ym. Vastapaino: Tampere. Hall, Stuart 2002. Identiteetti. 4. p. Vastapaino: Tampere. Haltia, Emmi, Rämö, Anna-Kaisa, Pynnönen, Sari, Valonen, Matti & Horne, Paula 2017. Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – Metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen. PTT raportteja 255. Pellervon taloustutkimus PTT: Helsinki. http://www.ptt.fi/media/img/nostot/ptt-raportteja-255.pdf Hankonen, Ilona 2007. Luonto polulla. Luontopolku luonnon esittämisen tapana. Maisemantutkimuksen pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto: Turku. Hankonen, Ilona 2016. ”Paikka, aika ja kulttuuri metsien käytön sosiaalisen kestävyyden ytimessä.” – Metsä tekee hyvää! Vuosilusto 11. Lusto & Metsähistorian Seura: Punkaharju. https://issuu.com/vuosilusto/docs/vuosilusto11 Heinonen, Seppo & Kuisma, Raimo 1994. Nuoren maailmankuva suhteessa luontoon. Julkaisuja 92. Ammatillinen opettajakorkeakoulu: Hämeenlinna. Herva, Heikki 1992. ”Paikallistason liikuntaviranhaltijoiden ammattikäytännön taustaa: liikuntaharrastuneisuus ja suhde luontoon.” – Ihminen – luonto – liikunta. Toim. Tuija Lyytinen & Pauli Vuolle. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 81. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES): Jyväskylä. Juvonen, Salla 2015. Metsään mieli. Esteettisen metsäkokemuksen sovellus nuoren metsäsuhteen tukemiseksi. Kuvataidekasvatuksen pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto: Rovaniemi. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62274/ sallajuvonen_progradu1.pdf?sequence=2 Kansallinen metsäohjelma 2015 (2008). Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä. Valtioneuvoston periaatepäätös. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2008. Maa- ja metsätalousministeriö: Helsinki. http://mmm.fi/documents/1410837/1721038/3_2008FI_netti.pdf/c8535e3a-7379-44a7-a18a-9840e90e3ac3 Kansallinen metsästrategia 2025 (2015). Valtioneuvoston periaatepäätös 12.2.2015. Maa- ja metsätalousministeriö 6/2015. Maa- ja metsätalousministeriö: Helsinki. http://mmm.fi/documents/1410837/1504826/Kansallinen+mets%C3%A4strategia+2025/c8454e55-b45c-4b8b-a010-065b38a22423 Karhunkorva, Reetta 2016. ”Metsä on paras. Näköaloja lasten metsäsuhteeseen.” – Metsä tekee hyvää! Vuosilusto 11. Lusto & Metsähistorian Seura: Punkaharju. https:// issuu.com/vuosilusto/docs/vuosilusto11

27


Karjalainen, Pauli Tapani 2004: ”Ympäristö ulkoa ja sisältä: geografiasta geobiografiaan.” – Paikan heijastuksia. Ihmisen ympäristösuhteen tutkimus ja representaation käsite. Toim. Raine Mäntysalo. Ympäristöalan julkaisuja. Oulun yliopisto: Oulu. Karlsson, Eki, Matveinen-Huju, Katja & Matila, Airi (toim.) 2012. Metsät parantavat elämänlaatua -työryhmän loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriö: Helsinki. http://docplayer.fi/4607189-Metsat-parantavat-elamanlaatua-tyoryhman-loppuraportti-ekikarlsson-katja-matveinen-huju-airi-matila-toim-2012.html Karvinen, Petteri & Nykänen, Riitta 1997. ”Lähtökohtia.” – Luonnossa kotonaan. Luonto-opastuksen käsikirja. Toim. Petteri Karvinen ym. Rakennusalan Kustantajat RAK: Helsinki. Keto-Tokoi, Petri & Kuuluvainen, Timo 2010. Suomalainen aarniometsä. Maahenki: Helsinki. Laurén, Kirsi 2006: Suo – sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja -kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjinä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1093. SKS: Helsinki. Lukkarinen, Ville 2004. ”Kansallisen maiseman vertauskuvallisuus ja ympäristön tila.” – Suomi-kuvasta mielenmaisemaan. Kansallismaisemat 1800- ja 1900-luvun vaihteen maalaustaiteessa. Ville Lukkarinen & Annika Waenerberg. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 965. Taidekoti Kirpilän julkaisuja 3. SKS: Helsinki. Lyytinen, Tuija 1992. ”Erävaeltajien suhde luontoon.” Ihminen – luonto – liikunta. Toim. Tuija Lyytinen & Pauli Vuolle. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 81. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES): Jyväskylä. Paaskoski, Leena & Roiko-Jokela, Heikki 2016. ”Monta hyvää metsästä.” – Metsä tekee hyvää! Vuosilusto 11. Lusto & Metsähistorian Seura: Punkaharju. https://issuu. com/vuosilusto/docs/vuosilusto11 Pietarinen, Juhani 1987. ”Ihminen ja metsä. Neljä perusasennetta.” – Silva Fennica 4/1987. Suomen metsätieteellinen seura: Helsinki. Rantanen, Mari 2012. ”Kun mä ajattelen sitä luontoa, musta tuntuu et se ois Porvoossa.” Maaseudulla ja kaupungissa asuvien esikoululaisten luontosuhde ja -tietämys. Varhaiskasvatuksen kandidaatin työ. Helsingin yliopisto: Helsinki. Silvennoinen, M. 1992. ”Metsä vai kaupunki ? näkökulmia luontoliikunnan pedagogiikalle.” – Ihminen – luonto – liikunta. Toim. Tuija Lyytinen & Pauli Vuolle. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 81. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES): Jyväskylä. Telama, Risto 1992. ”Luontoliikunnan motivaatio: luonto liikunnanharrastajan havainto-, elämys- ja kokemusmaailmana.” – Ihminen – luonto – liikunta. Toim. Tuija Lyytinen & Pauli Vuolle. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 81. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES): Jyväskylä. Tyrväinen, Liisa, Kurttila, Mikko, Sievänen, Tuija & Tuulentie, Seija 2014. Hyvinvointia metsästä. SKS: Helsinki.

28


Vehkamäki, Seppo (toim.) 2006. Metsät ja hyvä elämä: monitieteinen tutkimusraportti. Metsäkustannus: Helsinki. Vilkka, Leena 1993. Ympäristöetiikka: vastuu luonnosta, eläimistä ja tulevista sukupolvista. Yliopistopaino: Helsinki.

Verkkolähteet: Eloranta, Varpu. Mitä ja miten biologiasta opitaan luokilla 1-6. https://www.edu.helsinki.fi/malu/tutkimus/adsymposium/artikkelit/BI%20Eloranta.pdf Elävä perintö, Suomalainen metsäsuhde. https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/ Suomalainen_mets%C3%A4suhde Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen sanasto. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 2013. www.yhteinenkasitys.fi

Kartoituksessa haastatellut toimijat: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/metsätieteiden laitos Lusto – Suomen Metsämuseo Metsä Group Metsähallitus Metsähallitus, Eräkummit Metsämiesten Säätiö Metsäteho Metsäteollisuus ry MTK Riistakeskus Kaakkois-Suomi Stora Enso Suomen Latu Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry / LYKE-verkosto Suomen metsäkeskus Suomen Metsästäjäliitto Suomen Metsäyhdistys Suomen Partiolaiset Tapio UPM WWF Suomi 4H-liitto

29


Tiivistelmä METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön, yhteisön ja metsän vuorovaikutuksen kokonaisuus, osa henkilökohtaista ympäristösuhdetta ja identiteettiä. Metsä erityisenä luonnon- ja kulttuuriympäristönä erottaa metsäsuhteen selkeästi luontosuhteesta. Kohteena metsä on osa luontoa ja edelleen osa ympäristöä.

Haastattelujen pohjalta metsäsuhde määrittyy ympäristösuhteena, jossa on luontosuhteesta poikkeavia ulottuvuuksia.

II MILLAINEN METSÄSUHDE

Metsiin liittyvät toimijat edistävät elävää, aktiivista ja moniarvoista metsäsuhdetta. Esimerkiksi aktiivinen metsänomistaja tuntee metsänsä ja tekee tietoisia päätöksiä sen käytöstä mukaan lukien suojelusta.

30


III METSÄSUHTEESSA ON MONIA ULOTTUVUUKSIA

Metsäsuhde liittyy elämänvaiheisiin Metsäsuhde syntyy lapsuudessa. Nuoruudessa muut asiat houkuttelevat usein metsää enemmän. Ruuhkavuosina aikapula voi estää metsään pääsyn, toisaalta voi olla voimakas halu siirtää lapsuuden metsäkokemuksia omille lapsille. Vanhuudessa metsään pääsyn mahdollisuudet rajoittuvat. Maahanmuuttajien suhde suomalaiseen metsään on rakennettava – usein aikuisena.

Suhdetta metsään voidaan rakentaa antamalla mahdollisuus omaan havainnointiin, kokemiseen ja tutkimiseen. Mitä enemmän erilaisia kontakteja metsiin on, sen monipuolisemmaksi metsäsuhde muodostuu. Metsäalan ammattilaisilla on metsään myös “työsuhde”. Biotalouden aikakaudella on yhä enemmän muitakin ammatteja ja aloja, jotka hyödyntävät metsää työssään. Metsäsuhteesta puhuttaessa pitäisi huomioida myös työn näkökulma.

IV METSÄSUHTEET OVAT MYÖS TUNNESUHTEITA

Suhde omaan metsään on erilainen kuin metsiin yleisesti. Perittyyn metsään liittyy erityisiä tunnesiteitä. Vaikka metsä ei ole oma, siihen voi kiintyä. Metsä on yhteistä kulttuurija luonnonperintöämme. Metsä ei ole omistajalleen pelkästään taloutta, ei edes sijoituskohteena. Metsä on yhtäältä resurssi luonnonvara, virkistysalue, suojelukohde. Toisaalta se on paikka, johon liittyy muistoja ja paikan henki.

31


V METSÄSUHTEEN RAKENTAJIA

Lapsuus on metsäsuhteen syntymisen tärkein elämänvaihe. Hyvin monet toimijat vahvistavat lasten ja nuorten elävää, aktiivista ja moniarvoista metsäsuhdetta. Kuvaan on hahmoteltu toimijoiden omien tehtävien mukaisia painotuksia, mutta todellisuudessa useimmat toimijat vaikuttavat metsäsuhteeseen varsin laaja-alaisesti.

VI METSÄSUHDE METSÄALAN VOIMAVARAKSI

Suomalaisten yritysten brändiä

Keskusteluun metsien käytön hyväksyttävyydestä

Suomen maabrändiä

Metsäasiantuntijan asiakaskohtaamisiin Lisäämään työntekijöiden metsähyvinvointia

Kannustetaan suomalaisia rakentamaan ja olemaan ylpeitä elävästä, aktiivisesta ja moniarvoisesta metsäsuhteesta.

32


VII TOIMENPITEITÄ

Lasten metsäsuhteen vahvistaminen

Metsäsuhde osaksi maabrändiä

Lisätään lasten metsäsuhteeseen vaikuttavien toimijoiden välistä yhteistyötä ja toiminnan vaikuttavuutta. Viedään kaikki 6.-luokkalaiset metsään. Tarjotaan opettajille aktiivisesti näkökulmia metsässä oppimiseen ja metsän hyödyntämiseen ilmiöoppimisessa.

Suomalainen metsäsuhde tarjoaa kiinnostavia sisältöjä ja näkökulmia maakuvatyölle, matkailun edistämiseen ja Suomi -kuvan rakentamiseen maabrändityöryhmän ja metsäalan toimijoiden tiiviimmän yhteistyön avulla.

Metsäkulttuurin opintokokonaisuus alan koulutukseen Perehdytetään metsäalan opiskelijat metsäkulttuurisiin näkökulmiin ja käsitteisiin sekä erilaisiin metsänkäyttöön vaikuttaviin metsäsuhteisiin; lisätään opiskelijoiden edellytyksiä ymmärtää metsistä käytävää keskustelua yhteiskunnassa ja osallistua siihen asiantuntijoina. Metsäsuhde pintaa syvemmän metsäkeskustelun avaajana Metsäsuhteiden kirjon avaaminen ja omasta metsäsuhteesta keskusteleminen on väline erilaisia mielipiteitä kunnioittavaan ja rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Metsänomistajan metsäsuhde on hänen metsänkäyttötavoitteidensa taustalla. Metsäsuhdetutkimukset Laajempaa ja syvällisempää tutkimusta suomalaisten ja Suomessa asuvien metsäsuhteista: Metsänomistajan mieli; Metsäammattilaisten, kaupunkilaisten, maahanmuuttajien metsäsuhteet. Elinkaaritutkimus metsäsuhteiden kehityksestä.

Suomalainen metsäsuhde elävän perinnön luetteloihin Metsäsuhde on suomalaisen kulttuurin perusta ja ilmiönä moniulotteinen. Elävän kulttuuriperinnön kansallinen status toisi suomalaiselle metsäsuhteelle näkyvyyttä, kansainvälinen status vielä enemmän. Metsäteollisuudesta biotalouteen – 2000-luvun suuri muutos, tallennus- ja tutkimushanke Tavoitteena on hahmottaa ja ymmärtää metsäteollisuuden 2000-luvun suuria muutosprosesseja. Suomalainen metsäsuhde Suomi 100 - ja Metsäpäivien 2017 teemaksi Metsäsuhteen nostaminen teemaksi ja tapahtumien nimittäjäksi tuo suhteelle näkyvyyttä. Metsäammattilaiset, metsäalan arvostus ja metsähyvinvointi Metsäsuhdeajattelu voi lisätä metsien ja metsäalan arvostusta ja sitä kautta myös metsäammattilaisten työhyvinvointia. Hyödynnetään tehokkaasti jo olemassa olevia tapahtumia ja verkostoja metsäsuhteen vahvistamisessa

Kiitokset kaikille haastatteluun osallistuneille! 33

Metsäsuhteiden kenttä. Luston julkaisuja 1 (2017)  

Asiasanat: metsä, metsät, metsänkäyttö, luonnon virkistyskäyttö, metsätalous, metsät -- monikäyttö, arvot, arvottaminen, suhteet, asenteet,...

Metsäsuhteiden kenttä. Luston julkaisuja 1 (2017)  

Asiasanat: metsä, metsät, metsänkäyttö, luonnon virkistyskäyttö, metsätalous, metsät -- monikäyttö, arvot, arvottaminen, suhteet, asenteet,...

Advertisement