Metsäsuhdemenetelmä. Luston julkaisuja 2 (2019)

Page 1

Mets채suhdemenetelm채

Tuulikki Halla, Reetta K arhunkorva, Sirpa K 채rkk채inen & Leena Paaskoski


Teksti: Tuulikki Halla / Metsähallitus, Reetta Karhunkorva / Lusto, Sirpa Kärkkäinen / SMY & Leena Paaskoski / Lusto Kuvalähteet Kansi: Lusto - Suomen Metsämuseo Metsäkulttuuri-metsäsuhde-metsähistoria: Lusto - Suomen Metsämuseo Metsätyyppihahmot: Vilma Issakainen, Suomen Metsäyhdistys Tunnetyypit-kaaviot: Vilma Issakainen / Suomen Metsäyhdistys & Timo Kilpeläinen / Lusto - Suomen Metsämuseo Tunnetyyppien luokittelu ja kuvailu. Kantar TNS Taitto: Timo Kilpeläinen / Lusto

Julkaisija: Lusto – Suomen Metsämuseo yhteistyössä Suomen Metsäyhdistyksen kanssa Luston julkaisuja 2 Punkaharju 2019 ISBN 978-952-69018-2-4 ISSN 2489-4168


Sisältö

Esipuhe  4 Johdanto  5

Metsäsuhde 5 Metsäsuhdeajattelu 6 Metsäsuhdemenetelmä 6

Metsäsuhdemenetelmän työpajan vetäjälle  7

Mihin menetelmä sopii 7 Mitä menetelmässä tehdään 7 Mitä hyötyä menetelmästä on 9

Metsäsuhdemenetelmän tehtävät ja työpaja-aineistot  10

Ensimmäinen osio Suhteeni metsään 11

Tehtävä 1: Metsäsuhteen symboli 11 Tehtävä 2: Metsie 12 Tehtävä 3: Lempimetsä & inhokkimetsä 13 Ensimmäisen osion päätelmät 14

Toinen osio Metsäsuhteen rakentuminen 17 Tehtävä: Metsäsuhdekartta 17 Toisen osion päätelmät 19

Kolmas osio Jaettu metsäsuhde 20

Tehtävä 1: Logo tai slogan 20 Tehtävä 2: Arvosana 22 Tehtävä 3: Metsäsuhde elävänä perintönä 24 Kolmannen osion päätelmät 25

Neljäs osio Metsäsuhteet kohtaavat 26

Tehtävä 1: Kohtaamisanalyysi 26 Neljännen osion tehtävän 1 päätelmät 28 Tehtävä 2: Dialoginen kohtaaminen 29 Neljännen osion tehtävän 2 päätelmät 30

Päätteeksi  32 Syventävästi metsäsuhteista  33 Lisää luettavaa  37


Esipuhe

Metsistä on Suomessa aina ollut moneksi. Ne ovat yhtä aikaa paikka ja resurssi, elannon ja hyvinvoinnin lähde, arvokas osa luontoa ja merkittävä luonnonvara. Metsät herättävät kiinnostusta, mielipiteitä, keskustelua ja tunteita. Metsiin liittyvässä toiminnassa ja metsiä koskevassa päätöksenteossa tarvitaankin keskustelua, kuuntelua, ymmärrystä ja yhteensovittamisen kykyä. Metsäsuhdemenetelmä on työkalu oman ja muiden metsäsuhteen tunnistamiseen ja ymmärtämiseen, ja sen myötä vuorovaikutteisiin kohtaamisiin. Metsäsuhdemenetelmä on kehitetty osana Kestävästi metsäsuhteessa -hanketta 20172018. Hankkeen toteuttivat Suomen Metsäyhdistys ja Lusto – Suomen Metsämuseo maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Metsähallitus osallistui hankkeeseen työpanoksella. Menetelmää pilotoivat tai kommentoivat syksyllä 2018 siitä kiinnostuneet ryhmät Akordi Oy:sta, maa- ja metsätalousministeriöstä, Metsähallituksesta, Metsätehosta ja Suomen Metsäyhdistyksestä. Kiitämme hankkeen kommentointi- ja pilottiryhmiä arvokkaasta ja innostavasta palautteesta, jonka olemme ottaneet kehittämisessä huomioon. Tuulikki Halla, Metsähallitus Reetta Karhunkorva, Lusto Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys Leena Paaskoski, Lusto

4


Johdanto Metsäsuhde Kaikilla ihmisillä on suhde ympäristöönsä. Suomessa metsät muodostavat keskeisen luonnonympäristön: joka toinen suomalainen asuu korkeintaan 200 metrin päässä lähimmästä metsästä. Kaikilla Suomessa asuvilla ihmisillä voi siten olettaa olevan jonkinlaisen metsäsuhteen. Metsäsuhde on yksilön suora tai välillinen elävä suhde metsään, yksilön ja metsän vuorovaikutteinen kokonaisuus. Metsäsuhde muodostaa osan yksilön henkilökohtaista laajempaa ympäristösuhdetta ja identiteettiä, ja muotoutuu osana ihmisen elämänvaiheita.

METSÄKULTTUURI

yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalisessa yhteydessä jakamat metsiin liittyvät toimintatavat, käytännöt, käsitykset, merkitykset ja arvot.

metsähistoria

METSÄSUHDE yksilöN

yhteisön metsään liittyvän menneisyyden vaiheet, niiden kuvaus tai tutkimus. METSÄSUHDE

MENNEISYYS METSÄSUHDE

TAI YHTEISÖN SUORA TAI VÄLILLINEN ELÄVÄ SUHDE METSÄÄN.

NYKYISYYS

METSÄSUHDE

TULEVAISUUS

METSÄSUHDE

5


Metsä on erityislaatuinen luonnon- ja kulttuuriympäristö, mikä myös erottaa metsäsuhteen luontosuhteesta. Metsään liittyy runsaasti erilaisia ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä ja tavoitteita. Esimerkiksi työn, elinkeinojen ja ammattien näkökulmat sisältyvät metsäsuhteeseen, mutta eivät niinkään luontosuhteeseen. Myös yhteisöillä voi olla metsäsuhde. Yhteisöt jakavat metsään liittyvää tekemistä ja käsityksiä metsästä. Niinpä voidaan puhua vaikkapa metsäammattilaisten, kesämökkeilijöiden, marjastajien tai luontoyrittäjien metsäsuhteesta. Toisaalta erilaiset metsäsuhteet tai joskus jopa yksilön metsäsuhteen erilaiset piirteet voivat olla keskenään ristiriitaisia. Metsäsuhteet ovat kulttuurisia ja historiallisesti kerrostuneita: niissä on usein ylisukupolvisia aineksia, sillä ne elävät ja muuttuvat sukupolvien ketjussa.

Metsäsuhdeajattelu Metsäsuhdeajattelun näkökulmasta kaikilla on jonkinlainen metsäsuhde. Jos ihminen ei itse määrittele metsäsuhdettaan, usein joku muu tekee sen. Oman metsäsuhteen tunnistaminen voi vahvistaa yksilön identiteettiä ja siten lisätä hyvinvointia. Metsiin liittyvässä toiminnassa ja niitä koskevassa päätöksenteossa tarvitaan keskustelua, kuuntelua, ymmärrystä ja yhteensovittamisen kykyä. Erilaisten metsäsuhteiden näkyväksi tekeminen ja ymmärtäminen voivat edistää vuorovaikutusta ja auttaa erilaisten metsiin liittyvien tavoitteiden yhteensovittamisessa. Tavoitteena voi pitää jo pelkästään uusien näkökulmien avaamista, hedelmällistä metsäkeskustelua ja ymmärryksen lisäämistä. Metsäsuhdeajattelu ei tavoittele yksimielisyyttä. Kyse ei siis ole oikeassa tai väärässä olemisesta, vaan metsäsuhteiden kirjon havaitsemisesta ja ymmärtämisestä. Metsäsuhteet ovat jo lähtökohtaisesti monimuotoisia ja uuden luomisessa erilaiset näkökulmat ovatkin tärkeitä.

Metsäsuhdemenetelmä Metsäsuhdeajattelua voi kehittää metsäsuhdemenetelmän avulla. Metsäsuhdemenetelmä sisältää joukon metsäsuhdeajatteluun pohjautuvia tehtäviä, jotka tehdään työpajatyöskentelynä. Menetelmän tavoitteena on auttaa metsään liittyviä toimijoita selkiyttämään omaa identiteettiään sekä kehittämään omaa työtään ja ammattitaitoaan. Se auttaa hahmottamaan yksilön metsäsuhteen syntyä, ymmärtämään siihen liittyviä erilaisia arvoja, kohtaamaan asiakkaita, sidosryhmiä ja kumppaneita, rakentamaan yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä sekä antamaan eväitä kommunikointiin ja päätöksentekoon. 6


Metsäsuhdemenetelmän työpajan vetäjälle Metsäsuhdemenetelmän työpajassa on hyvä olla vetäjä tai fasilitaattori. Vetäjän rooli on huolehtia esimerkiksi aikataulusta ja siitä, että puheenvuorot jaetaan tasapuolisesti ja jokainen saa kertoa ajatuksensa ja tulee kuulluksi. Vetäjä voi olla joku ryhmän jäsenistä. Vetäjän on hyvä tutustua seuraaviin ohjeisiin.

Mihin menetelmä sopii Metsäsuhdemenetelmä on tarkoitettu ryhmätyöhön, mutta sitä soveltaen voi mainiosti yksinkin pohtia omaa identiteettiään, arvopohjaansa ja metsäsuhdettaan ja lisätä siten metsäkulttuurista ymmärrystään. Menetelmä on kehitetty metsään liittyville toimijoille, mutta se sopii erinomaisesti myös kaikille metsistä ja metsäsuhteista kiinnostuneille. Menetelmä sopii hyvin erilaisiin koulutus- ja hyvinvointipäiviin. Menetelmää voi hyödyntää tutustumiskeinona, kun työyhteisöön tulee uusia jäseniä. Se sopii mainiosti myös pitkään yhdessä työskennelleiden kollegoiden entistä parempaan tuntemiseen.

Mitä menetelmässä tehdään Työpaja sisältää sekä ennakko- että työpajatehtäviä. Tehtävät on jaoteltu neljään teemaosioon. Käytettävissä on myös työpajaan tarkoitettu Power Point -esitys. Työpajan vetäjänä 1.

Tutustu etukäteen koko Tehtävät ja työpaja-aineistot -kokonaisuuteen.

2.

On suositeltavaa tehdä järjestyksessä kaikki osiot. Voit myös tarvittaessa jakaa työpajan useampaan ajankohtaan, esimerkiksi osio/tapaaminen, mutta tapaamisten väli ei saa olla liian pitkä.

3.

Osioissa 1-3 voi valita tehtävän, jonka haluaa ryhmän tekevän. Neljännessä osiossa tehdään kaikki tehtävät. 7


4.

Perehdy myös Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvityksen tunnetyyppeihin, jotta voit kertoa niistä ryhmälle

5.

Muokkaa Power Point -esitys työpajaan sopivaksi.

6.

Kerää ryhmä. Menetelmään sisältyy paljon yhteistä keskustelua, joten se sopii par- haiten pienille ryhmille (4-6 henkilöä). Isommat ryhmät on hyvä jakaa pienryhmiin.

7.

Jaa ennakkotehtävät. Ne tehdään yksin työskennellen ennen varsinaista työpajaa, esimerkiksi edellisellä viikolla tai paria päivää ennen varsinaista työpajatapaamista. Niiden tekemiseen on hyvä varata aikaa noin 20 min/ennakkotehtävä.

8.

Tee varaus varsinaisesta työpajasta. Varaa työpaja-aikaa vähintään 0,5 h/hlö + yhteensä 1-2 h aloitukseen ja päätelmävaiheisiin. Sen lisäksi tarvitaan aikaa taukoihin ja välipalatarjoiluun.

9.

Monista jokaiselle osallistujalle oma tunnetyyppikuva (A4) ja koko ryhmälle yksi iso tunnetyyppikuva (A3). Varaa työpajaan tehtävän mukaan esimerkiksi paperia, kyniä, aikakauslehtiä, saksia ja liimaa.

(http://metsasuhteita.fi/wp-content/uploads/Suomalaisten_metsssuhteiden_tila_14.3.2018.pdf)

10. Työpajassa

Motivoi osallistujat kertomalla, miksi menetelmä on tärkeä ja mitä hyötyä siitä on omalle työlle ja työhyvinvoinnille.

Huolehdi aikataulusta ja siitä, että puheenvuorot jaetaan tasapuolisesti ja jokainen saa kertoa ajatuksensa ja tulee kuulluksi. Jos vedät samanaikaisesti useaa pienryhmää, voit esimerkiksi antaa osallistujille tietyn ajan (1-2 min.) oman osuutensa kertomiseen. Näin pystyt vaihtamaan usean ryhmän puheenvuoroja kerralla.

Kiteytä lopuksi työpajan tunnelma ja anti.

8


Mitä hyötyä menetelmästä on Oman ja muiden metsäsuhteen tunnistaminen voi - vahvistaa yksilön identiteettiä ja siten lisätä hyvinvointia - edistää vuorovaikutusta - antaa keinoja erilaisten metsiin liittyvien tavoitteiden yhteensovittamisessa - auttaa kohderyhmien tunnistamisessa ja viestinnän suunnittelussa - auttaa metsiin liittyvien palvelujen kohdentamisessa erilaisille asiakkaille

9


Metsäsuhdemenetelmän tehtävät ja työpaja-aineistot Tehtävä- ja työpaja-aineistot jakaantuvat neljään osioon. Jokaisen tehtävän jälkeen on päätelmävaihe. Jokaisessa osiossa on yksi tai useampia vaihtoehtoisia tehtäviä. Vaihtoehtoisista tehtävistä voi tehdä myös kaikki. Tässä osiossa:

Opit

Ennakkoon

Työpajassa

Ensimmäinen osio Suhteeni metsään

analysoimaan omaa metsäsuhdettasi

teet yhden ennakkotehtävistä: Metsäsuhteen symboli, Metsie tai Lempimetsä & inhokkimetsä

keskustelette tekemänne ennakkotehtävän pohjalta

tunnistamaan muiden metsäsuhteita

Toinen osio Metsäsuhteen rakentuminen

Kolmas osio Jaettu metsäsuhde

pohditte oman metsäsuhteenne tunnetyyppejä ymmärtämään miten teet ennakkotehtävän keskustelette erilaiset metsäsuhteet Metsäsuhdekartta tekemänne muodostuvat ennakkotehtävän pohjalta

tunnistamaan eri yhteisöissä jaettuja metsäsuhteita ymmärtämään ja kehittämään oman yhteisösi suhdetta metsään

Neljäs osio Metsäsuhteet kohtaavat

10

valmiuksia kommunikoida erilaisissa tilanteissa esimerkiksi kollegoiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa

pohditte oman metsäsuhteenne kehittymistä teette yhden tehtävistä: Logo tai slogan, Arvosana tai Metsäsuhde elävänä perintönä pohditte yhteisön metsäsuhdetta pohdit erilaisia työhön teette kaksi liittyviä kohtaamisia tehtävää: Kohtaamisanalyysi ja Dialoginen kohtaaminen pohditte vuorovaikutusta eri tunnetyyppien kanssa


Ensimmäinen osio Suhteeni metsään Tässä osiossa opit analysoimaan omaa metsäsuhdettasi ja tunnistamaan muiden metsäsuhteita. Tee ennakkoon yksi seuraavista tehtävistä: Metsäsuhteen symboli, Metsie tai Lempimetsä & inhokkimetsä.

Tehtävä 1: Metsäsuhteen symboli Tee ennakkoon: Valitse metsäsuhteellesi symboli, esimerkiksi esine tai kuva. Voit käyttää valintasi tukena seuraavia kysymyksiä: Mitä yleensä teet metsässä tai siihen liittyen? Mitä teet mieluiten? Mitä metsään liittyvää teet työksesi tai harrastuksissasi? Miten metsä inspiroi sinua? Mikä siinä on sinulle tärkeää? Millainen on lähimetsäsi? Millainen on mielimetsäsi? Liikutko metsissä mieluummin yksin vai toisten kanssa? Mitä metsä sinulle merkitsee? Miksi valitsit tämän symbolin? Mitä ja miten se kertoo suhteestasi metsään?

Tee työpajassa: Esittele muille valitsemasi symboli. Kerro ja perustele, miksi valitsit juuri tämän symbolin. Oliko valinta helppo? Mitä muita vaihtoehtoja mietit? Pohtikaa yhdessä, mitä ja miten valitsemasi symboli kertoo metsäsuhteestasi. Mikä muu symboli muiden mielestä olisi voinut sopia metsäsuhteesi vertauskuvaksi?

11


Tehtävä 2: Metsie Tee ennakkoon: Metsie on metsäselfie, kuva itsestäsi metsässä tekemässä sitä, mitä siellä useimmiten tai mieluiten teet. Ota itsestäsi metsie ja kirjoita sille kuvateksti. Voit käyttää suunnitteluapuna seuraavia kysymyksiä: Mitä yleensä teet metsässä tai siihen liittyen? Mitä teet mieluiten? Mitä metsään liittyvää teet työksesi tai harrastuksissasi? Miten metsä inspiroi sinua? Mikä siinä on sinulle tärkeää? Millainen on lähimetsäsi? Millainen on mielimetsäsi? Liikutko metsissä mieluummin yksin vai toisten kanssa? Mitä metsä sinulle merkitsee? Miksi valitsit tämän aiheen ja paikan metsiellesi? Mitä ja miten se kertoo suhteestasi metsään? Tee työpajassa: Näytä metsiesi muille ja lue siihen liittyvä kuvateksti. Kerro ja perustele, miksi valitsit juuri tämän aiheen ja paikan. Oliko valinta itsestään selvä? Mitä muita vaihtoehtoja mietit? Pohtikaa yhdessä, mitä ja miten ottamasi metsie kertoo metsäsuhteestasi. Oliko metsie muiden odotusten mukainen vai yllättävä? Millaista metsietä muut olisivat sinulta odottaneet?

12


Tehtävä 3: Lempimetsä & inhokkimetsä Tee ennakkoon: Pohdi, millainen on mieli-, ihanne- tai lempimetsäsi ja millainen on inhokkimetsäsi. Etsi niitä esittävät kuvat. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Millainen metsä inspiroi sinua? Mikä siinä on sinulle tärkeää? Mitä metsä sinulle merkitsee? Millainen metsä sinua houkuttelee? Miksi? Millaisesta metsästä et pidä? Millaiseen metsään et halua mennä? Miksi? Miten suhteesi ja tunteesi tietynlaista metsää kohtaan ovat syntyneet? Kuinka pysyviä ne ovat? Mitä mieli- ja inhokkimetsäsi kertovat suhteestasi metsään?

Tee työpajassa: Näytä kuvat muille tai kerro millaisesta metsästä eniten ja vähiten pidät. Perustele, miksi tunnet juuri näin. Kerro, oliko valinta itsestään selvä, mitä muita vaihtoehtoja mietit tai ovatko mielipiteesi mieli- ja inhokkimetsästäsi muuttuneet elämäsi varrella. Pohtikaa yhdessä, mitä ja miten mieli- ja inhokkimetsäsi kertovat metsäsuhteestasi. Olivatko valintasi muiden odotusten mukaisia vai yllättäviä? Voiko lempi- tai inhokkimetsä vaihtua elämän varrella?

13


Ensimmäisen osion päätelmät

Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvityksessä (2018) on tunnistettu kuusi erilaista metsäsuhteen tunnetyyppiä. Tunnetyypit on määritelty emootioiden ja käyttäytymisen näkökulmasta. Tunnetyypit eivät kuvaa yksilöitä, vaan luokittelevat yksilöiden tunteisiin ja tarpeisiin pohjautuvia suhteita metsään. Tutustu erilaisiin tunnetyyppeihin ja pohdi, millaisista tunnetyypeistä oma metsäsuhteesi muodostuu. Keskustelkaa yhdessä toistenne havainnoista.

Huoleton haahuilija 5 Yhteisöllinen huolehtija

5

1

Energinen seikkailija 5

1 1

5 Seesteinen ylläpitäjä

14

1 1

1

5 Harkitseva hyödyntäjä

5

Määrätietoinen sijoittaja


Energinen seikkailija. Metsä on innovatiivinen ympäristö ja virkistäytymisen lähde. Metsään liitetään energisyyden tunne, jota viestitään muille kokeilunhaluisuutena ja rohkeutena. Metsä on itsensä haastamisen paikka ja siellä voi kokea seikkailua ja vauhtia. Metsä on monipuolinen luonnonvara.

Määrätietoinen sijoittaja. Metsä tuo ennen kaikkea taloudellista turvaa sekä itselle että yhteiskunnalle. Henkilökohtaisesti suhde metsään on hieman etäisempi kuin muissa tunnetyypeissä. Metsään liittyy itsevarma, selkeä ja jopa hallitseva tunne, joka ilmenee ulospäin omanarvon tuntoisuutena ja määrätietoisuutena.

Harkitseva hyödyntäjä. Metsät tarjoavat työtä ja toimeentuloa ja ne ovat myös virkistäytymisen lähde. Metsään liittyy hallittu, keskittynyt sekä osaava tunne, jota viestitään muille ulospäin harkitsevuutena, tarkkuutena ja suunnitelmallisuutena. Taloudelliset, suojelulliset ja virkistykselliset arvot ovat tärkeitä.

15


Seesteinen ylläpitäjä. Metsä on pyhä paikka ja keskeinen osa suomalaisuutta. Metsää arvostetaan enemmän metsän itsensä vuoksi ja siksi metsä ja sen suojeleminen sekä virkistyskäyttö ovat erittäin tärkeitä. Metsiin liittyvä tunne on tässä seesteinen ja luonnollinen, joita viestitään muille välittävyytenä, rauhallisuutena ja lämpönä. Metsä tarjoaa mielenrauhaa, joka tulee parhaiten esiin monimuotoisen, luonnontilaisen metsän äärellä.

Yhteisöllinen huolehtija. Metsä on kaikkien yhteinen ja se hoitaa sielua ja ruumista. Lähimetsäkin on nautinto. Metsä tarjoaa virkistäytymishetken arjessa mieluiten läheisten ja perheen kanssa. On mukava nauttia metsän antimista, seurailla tapahtumia ja samoilla metsässä. Taloudellinen hyödyntäminen on hyväksyttyä, kunhan metsien suojeleminen niiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi otetaan vakavasti. Metsiin liittyvä tunne on tyytyväisyys ja yhteenkuuluvuus, joita viestitään muille hyväntahtoisuutena, avoimuutena ja helposti lähestyttävyytenä.

Huoleton haahuilija. Metsä on hauska, iloinen ja rento vapaa-ajanviettopaikka, jossa on mukava käydä yhdessä kavereiden kanssa. Koska metsää saatetaan tässä ihailla satunnaisesti hieman kauempaakin, on vaikeaa valita taloudellisten ja luonnonsuojelullisten seikkojen välillä. Metsä synnyttää spontaanin ja innostuneen tunteen, joka ilmenee hauskanpitona, iloisuutena ja huolettomuutena. Rento, päämäärätön ”haahuilu” metsässä tarjoaa energiaa ja hyvää fiilistä, joka virkistää arjessa.

16


Toinen osio Metsäsuhteen rakentuminen Tässä osiossa opit ymmärtämään miten erilaiset metsäsuhteet muodostuvat.

Tehtävä: Metsäsuhdekartta Tee ennakkoon: Kuvaa metsäsuhteesi syntymistä, kehittymistä sekä käänne- ja muutoskohtia metsäsuhdekartalla. Voit käyttää metsäsuhdekartan alustana piirtämääsi aikajanaa, karttapohjaa tai mind map -menetelmää. Merkitse valitsemaasi alustaan metsäsuhteesi syntymiseen, kehittymiseen, muuttumiseen ja käännekohtiin liittyviä tietoja, paikkoja, henkilöitä, selityksiä, kommentteja ja kuvia. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Miten metsä liittyi lapsuuteesi ja nuoruuteesi? Miten kotitaustasi tai kotipaikkakuntasi vaikutti metsäsuhteeseesi? Onko päiväkoti, koulu tai oppilaitos vaikuttanut suhteeseesi metsään? Liittyykö metsä ammatinvalintaasi? Onko ammatinvalintasi tai koulutuksesi vaikuttanut metsäsuhteeseesi? Onko metsäsuhteesi muokkautunut työurasi aikana ja takia? Liittyykö metsä harrastuksiisi? Ovatko harrastuksesi vaikuttaneet metsäsuhteeseesi? Omistatko metsää? Onko metsänomistajuus vaikuttanut metsäsuhteeseesi? Onko perheesi tai lähipiirisi vaikuttanut metsäsuhteeseesi? Onko metsäsuhteesi vahvistunut tai heikentynyt eri elämänvaiheissa?

17


Tee työpajassa: Esittele metsäsuhdekarttasi muille. Kuvaile kartalle piirtämääsi reittiä, sen vaiheita, syitä ja seurauksia. Mikäli aikaa on niukemmin ja osallistujia on paljon, voidaan tehdä niin että kukin kertoo vain merkittävimmän käännekohdan metsäsuhdekartaltaan. Pohtikaa yhdessä, mikä asia tai ajankohta on eniten muovannut suhdettasi metsään ja miksi. Miettikää vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Mikä voisi muokata suhdettasi metsään tulevaisuudessa? Millaisia vaihtoehtoja näette metsäsuhteesi tulevaisuuden kehitykselle? Siirrätkö mahdollisuutta metsäsuhteeseen nuoremmille sukupolville?

18


Toisen osion päätelmät Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvityksessä (2018) on tunnistettu kuusi erilaista metsäsuhteen tunnetyyppiä. Tunnetyypit on määritelty emootioiden ja käyttäytymisen näkökulmasta. Tunnetyypit eivät kuvaa yksilöitä, vaan luokittelevat yksilöiden tunteisiin ja tarpeisiin pohjautuvia suhteita metsään. Tutustu erilaisiin tunnetyyppeihin ja pohdi, ovatko metsäsuhteesi tunnetyypit painottuneet eri tavoin eri elämänvaiheissa. Mikä on muuttanut painotuksia? Keskustelkaa yhdessä toistenne havainnoista.

Huoleton haahuilija 5 Yhteisöllinen huolehtija

5

1

Energinen seikkailija 5

1 1

5 Seesteinen ylläpitäjä

1 1

1

5

Määrätietoinen sijoittaja

5 Harkitseva hyödyntäjä

19


Kolmas osio Jaettu metsäsuhde Tässä osiossa opit tunnistamaan eri yhteisöissä jaettuja metsäsuhteita sekä ymmärtämään ja kehittämään oman yhteisösi suhdetta metsään. Tehkää yksi tämän osion tehtävistä: Logo tai slogan, Arvosana tai Metsäsuhde elävänä perintönä. Kaikki yhteisöt luovat omaa kulttuuriaan. Työelämässä puhutaan organisaatio- tai työpaikkakulttuureista. Organisaatiot synnyttävät tehtäviensä toteuttamiseksi osaamista, arvoja, tavoitteita ja toimintatapoja. Toimijat ovat ihmisiä, jotka yhteisöön tullessaan tuovat siihen aina uusia aineksia, mutta samalla myös omaksuvat yhteisön aiempaa kulttuuria. Tässä vuorovaikutuksessa organisaatio- ja työpaikkakulttuurit ovat jatkuvassa liikkeessä.

Tehtävä 1: Logo tai slogan Logo kuvaa yhteisöä, sen tehtävää ja arvoja tiivistetysti ja visuaalisesti. Slogan on iskulause, joka kiteyttää yhteisön tärkeimmän tehtävän ja arvopohjan. Logon ja sloganin tulisi avata yhteisöllenne tärkeitä asioita selkeästi myös ulospäin.

Tee työpajassa: Ottakaa esille ensimmäisen osion päätelmäkohdassa koostamanne tunnetyyppi-kuvat. Työpajan vetäjä on laittanut esille ison tunnetyyppikuvan. Siirtäkää siihen omat pisteenne. Pohtikaa, millaiset metsäsuhteen piirteet tai tunnetyypit yhdistävät ryhmänne jäseniä. Katsokaa, miten ryhmänne jäsenet sijoittuvat tunnetyyppikuvassa. Oletteko kaikki samassa ryppäässä vai onko teillä paljon hajontaa?

20


Miettikää, koskevatko huomiot koko yhteisöänne. Yhteisö voi olla oman organisaation sisällä oleva työyhteisö tai kumppaniorganisaatioiden edustajien kanssa muotoutunut työyhteisö, esimerkiksi verkosto tai muu vastaava. Keskustelkaa, edellyttääkö yhteisönne tietynlaista metsäsuhdetta? Miksi?

Tämän jälkeen ideoikaa yhteisöllenne uusi logo tai slogan, joka kuvastaa selkeästi yhteisönne metsäsuhdetta. Toteuttakaa logo esimerkiksi piirtämällä, kuvakollaasina tai vain kertomalla sanallisesti, mitä siinä olisi. Kirjoittakaa slogan ylös. Voitte käyttää logon tai metsäsuhdesloganin tekemisessä apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Jos metsäsuhteenne olisi väri, mikä väri se olisi? Jos metsäsuhteenne olisi puulaji, mikä puu se olisi? Jos metsäsuhteenne olisi auto, minkälainen auto se olisi? Jos metsäsuhteenne olisi ruoka, mikä ruoka se olisi ja miten se tarjoiltaisiin? Kenelle logon ja sloganin viesti on suunnattu? Mitä sillä halutaan sanoa?

21


Tehtävä 2: Arvosana Aina kun puhutaan metsistä tai metsäsuhteista, puhutaan arvoista eli niistä asioista, joita yksilöt tai yhteisöt pitävät itselleen tärkeinä. Metsiin on aina liittynyt erilaisia ja toisinaan myös keskenään ristiriitaisia arvoja, asenteita ja suhtautumistapoja. Se tekee keskustelun kiinnostavaksi, mutta usein myös haastavaksi. Arvosana-tehtävän tärkein tarkoitus on synnyttää keskustelua, ei rakentaa arvohierarkioita.

Tee työpajassa: Ottakaa esille ensimmäisen osion päätelmäkohdassa koostamanne tunnetyyppi-kuvat. Työpajan vetäjä on laittanut esille ison tunnetyyppikuvan. Siirtäkää siihen omat pisteenne. Pohtikaa, millaiset metsäsuhteen piirteet tai tunnetyypit yhdistävät ryhmänne jäseniä. Katsokaa, miten ryhmänne jäsenet sijoittuvat tunnetyyppikuvassa. Oletteko kaikki samassa ryppäässä vai onko teillä paljon hajontaa?

Miettikää, koskevatko huomiot koko yhteisöänne. Yhteisö voi olla oman organisaation sisällä oleva työyhteisö tai kumppaniorganisaatioiden edustajien kanssa muotoutunut työyhteisö, esimerkiksi verkosto tai muu vastaava. Keskustelkaa, edellyttääkö yhteisönne tietynlaista metsäsuhdetta? Millaista metsäsuhdetta yhteisönne tavoitteet ja tehtävät vahvistavat?

22


Tämän jälkeen selvittäkää yhteisönne toimintaa ohjaavat arvot. Miettikää ensin kukin itse, kuvaavatko ne yhteisönne metsäsuhdetta. Puuttuuko niistä mielestänne jokin arvo, joka paremmin kuvaisi yhteisönne metsäsuhdetta? Pohdinnassa voitte käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Minkä koet yhteisösi toiminnassa tärkeäksi ja arvokkaaksi? Mikä on yhteisösi metsäsuhteessa tärkeintä? Millaisia arvoja yhteisönne edustaa? Millaisia arvoja sisältyy jakamaanne metsäsuhteeseen? Kirjatkaa ylös kaikki löytämänne ja keksimänne arvot.

Keskustelkaa sitten kirjaamistanne arvoista yhdessä. Miten hyvin arvot kuvastavat yhteisönne metsäsuhdetta? Puuttuuko jotakin? Yllättääkö jokin? Miten yhteisönne toteuttaa näitä arvoja ja miten se vaikuttaa metsään ja ihmisiin? Miten yhteisönne arvot ovat muotoutuneet tai muuttuneet? Kuka tai mikä niihin voi vaikuttaa? Voitte lopuksi pohtia, millaista metsäsuhdetta haluatte omalla toiminnallanne vahvistaa. Valitkaa arvoista se, joka mielestänne parhaiten auttaa teitä vahvistamaan yhteisöllenne tärkeää metsäsuhdetta.

23


Tehtävä 3: Metsäsuhde elävänä perintönä Elävä perintö on jotakin arjessa merkityksellistä, jota ihmiset yhdessä harjoittavat, vaalivat ja haluavat siirtää tuleville sukupolville. Metsään liittyvä elävä perintö voi ilmetä lukemattomin eri tavoin. Sitä voivat olla vaikkapa jokamiehenoikeudet, luonnontuotteiden keruu, erätaidot, metsässä liikkumisen ja työn tekemisen taidot, metsiin liittyvä tietotaito ja erilaiset ammatti- ja harrastusperinteet. Yhdessä nämä metsään liittyvät erilaiset elävän perinnön ilmiöt kuvastavat suomalaista monimuotoista metsäsuhdetta. Suomalainen metsäsuhde on valittu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Tee työpajassa: Ottakaa esille ensimmäisen osion päätelmäkohdassa koostamanne tunnetyyppi-kuvat. Työpajan vetäjä on laittanut esille ison tunnetyyppikuvan. Siirtäkää siihen omat pisteenne. Pohtikaa, millaiset metsäsuhteen piirteet tai tunnetyypit yhdistävät ryhmänne jäseniä. Katsokaa, miten ryhmänne jäsenet sijoittuvat tunnetyyppikuvassa. Oletteko kaikki samassa ryppäässä vai onko teillä paljon hajontaa? Miettikää, koskevatko huomiot koko yhteisöänne. Yhteisö voi olla oman organisaation sisällä oleva työyhteisö tai kumppaniorganisaatioiden edustajien kanssa muotoutunut työyhteisö, esimerkiksi verkosto tai muu vastaava. Keskustelkaa, edellyttääkö yhteisönne tietynlaista metsäsuhdetta? Millaista metsäsuhdetta yhteisönne tavoitteet ja tehtävät vahvistavat?

Tämän jälkeen pohtikaa yhdessä, millaisia taitoja ja toimintatapoja yhteisönne metsäsuhde sisältää. Kuvailkaa niitä tarkemmin. Voitte käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Miksi niiden vaaliminen on teille tärkeää? Mitä tallentaisitte tai siirtäisitte myös tuleville sukupolville ja miksi? Mitä nämä kertovat yhteisönne jakamasta metsäsuhteesta? Jos innostutte, luetteloikaa yhteisöllenne tärkeä taito tai toimintatapa elävän perinnön wikiluetteloon! https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Luokka:Luonto_ja_maailmankaikkeus 24


Kolmannen osion päätelmät Jaettu metsäsuhde koostuu niistä tekijöistä, jotka teitä suhteessa metsään yhdistävät. Keskustelkaa tehtävien pohjalta yhdessä seuraavista kysymyksistä: Jaatko metsään liittyviä mielipiteitä, käsityksiä, toimintatapoja, arvoja ja asenteita yhteisössäsi? Mikä teitä yhdistää? Mikä erottaa? Missä syntyy ristiriitoja? Kuinka tärkeää työssä on, että yhteisön metsäsuhde on jaettu? Miltä itse yhteisönä tai ryhmänä koette näyttävänne? Millaista yhteisyyttä jaatte? Näkyykö se tai pitäisikö sen näkyä myös yhteisönne tai ryhmänne ulkopuolelle? Kirjatkaa yhdessä ylös tärkeimmät havainnot ja yhteisönne tavoitteita palvelevat kehittämisideat.

25


Neljäs osio Metsäsuhteet kohtaavat Tässä osiossa saat valmiuksia kommunikoida erilaisissa tilanteissa kollegoiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tee molemmat tämän osion tehtävät. Metsät ovat yhteiskunnassamme tärkeitä ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Ne liittyvät menneisyyteemme ja tulevaisuuteemme. Liitämme metsiin valtavasti erilaisia ja toisinaan myös keskenään ristiriitaisia arvoja ja merkityksiä. Erilaisissa tilanteissa ja ihmisten ja yhteisöjen kohtaamisissa ne aiheuttavat usein myös näkemyseroja. Pahimmillaan näkemyserot voivat johtaa konfliktiin, välien rikkoutumiseen. Se vaikeuttaa metsiin liittyvän toiminnan kehittämistä ja kuormittaa jaksamistakin. Parhaimmillaan näkemyserot kuitenkin tuottavat uusia ideoita ja ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi ja lisäävät ymmärrystä metsistä ja ihmisistä. Toimiva vuorovaikutus eri tahojen välillä luo onnistumisen kokemuksia.

Tehtävä 1: Kohtaamisanalyysi Tee ennakkoon: Työssäsi tai elämässäsi on ehkä ollut tilanteita, joissa käsityksesi metsästä ja metsien käytöstä on eronnut keskustelukumppanisi, asiakkaasi tai sidosryhmäsi edustajan käsityksistä. Palaa tähän hetkeen ja mieti mitä tapahtui. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Millaiseen tilanteeseen näkemysero liittyi? Missä olitte? Mikä oli tapaamisenne syy? Miten näkemysero ilmeni? Millaisia tavoitteita sinä liitit metsään tai sen käyttöön? Millaisia tavoitteita keskustelukumppanisi liitti metsään tai sen käyttöön? Miten reagoit keskustelukumppanin näkemyksiin? Miten keskustelukumppani reagoi sinun näkemyksiisi? Miten tapaamisenne eteni näkemyseron ilmenemisen jälkeen? Saavutitteko mielestäsi keskustelulle asettamasi tavoitteet? Miksi? Mitä ajattelit ja tunsit tapaamisenne jälkeen? Mitä luulet keskustelukumppanisi ajatelleen ja tunteneen? 26


Tee työpajassa: Kertokaa vuoron perään kokemastanne kohtaamisesta. Pohtikaa yhdessä, mikä kohtaamisissa ja keskusteluissa onnistui ja mikä oli haasteellista. Mistä se johtui? Pohtikaa yhdessä, mikä tekee kohtaamisen ja keskustelun onnistuneeksi. Mitä tilanteessa tapahtuu? Miten se etenee alusta loppuun? Miten asioista puhutaan? Miten niihin reagoidaan? Mikä on mielestänne hyvä lopputulos? Kirjatkaa halutessanne yhdessä ylös mielestänne onnistuneen kohtaamisen piirteet.

27


Neljännen osion tehtävän 1 päätelmät Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvityksessä (2018) on tunnistettu kuusi erilaista metsäsuhteen tunnetyyppiä. Tunnetyypit on määritelty emootioiden ja käyttäytymisen näkökulmasta. Tunnetyypit eivät kuvaa yksilöitä, vaan luokittelevat yksilöiden tunteisiin ja tarpeisiin pohjautuvia suhteita metsään. Pohtikaa yhdessä, millaisia tunnetyyppejä esimerkkikertomusten keskustelukumppaneissa esiintyi. Miten heidän metsäsuhteensa voisi muodostua? Miten sinun ja keskustelukumppanisi metsäsuhteet erosivat? Oliko niissä jotain yhteistä? Keskustelkaa yhdessä toistenne havainnoista.

Huoleton haahuilija 5 Yhteisöllinen huolehtija

5

1

Energinen seikkailija 5

1 1 1 1

5 Seesteinen ylläpitäjä

1

5

Määrätietoinen sijoittaja

5 Harkitseva hyödyntäjä

Tunne kuulluksi tulemisesta on meille kaikille tärkeää. Kuuntelemista voi harjoitella. Pyydä keskustelukumppaniasi puhumaan omasta metsäsuhteestaan. Kuuntele häntä keskeyttämättä, kommentoimatta ja arvottamatta siten, että pystyt jälkeenpäin kertomaan mahdollisimman hyvin ja todenmukaisesti, mitä kumppanisi halusi sanoa. Mieti, miten voit kuunnellessasi osoittaa olevasi läsnä ja kiinnostunut. 28


Tehtävä 2: Dialoginen kohtaaminen Ihmisten välisiä kohtaamisia voidaan ajatella monologisina tai dialogisina. Monologisessa eli yksisuuntaisessa kohtaamisessa toista ajatellaan kohteena, johon halutaan vaikuttaa. Vaikuttamiseen voi liittyä esimerkiksi tietoon liittyvää vallankäyttöä. Kohtaamisissa pyritään ensisijaisesti edistämään omia tavoitteita. Dialogisessa eli molemminpuolisessa kohtaamisessa toista ajatellaan yksilöllisenä persoonana. Keskeistä dialogisuudessa on halu ymmärtää toista, ja erityisesti niitä ajatuksia, jotka eroavat omista. Kohtaamisen tavoitteena ei ole muuttaa toisen arvoja tai ajatuksia, vaan pyrkiä ymmärtämään niitä ja niiden syntyä. Dialogisuus ei tarkoita, ettei asioista voisi olla eri mieltä. Kyse on dialogisista taidoista eli siitä, miten näkemyserot kohdataan ja miten niistä keskustellaan. Kunnioitetaanko toisen ajatuksia? Kunnioitetaanko toista, vaikka hän on eri mieltä? Dialogi avaa mahdollisuuden toisen - ja myös itsen - syvempään ymmärtämiseen.

Tee työpajassa: Miettikää yhdessä, miten kannattaisi toimia haasteellisissa kohtaamisissa tai keskusteluissa. Voitte käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Miten aloitat keskustelun? Miten keskustelet? Miten osoitat olevasi kiinnostunut toisesta ja hänen ajatuksistaan? Miten reagoit näkemyseron syntyessä? Miten jatkat keskustelua sen jälkeen? Millaisia ovat äänensävysi (”tone of voice”) ja eleesi? Miten päätät keskustelun? Mitä ajattelet ja tunnet keskustelun jälkeen? Verratkaa haasteellisia kohtaamisia joihinkin kokemiinne onnistuneisiin kohtaamisiin. Miettikää, miten kohtaamiset erosivat toisistaan ja mistä onnistuminen johtui.

29


Neljännen osion tehtävän 2 päätelmät Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvityksessä (2018) on tunnistettu kuusi erilaista metsäsuhteen tunnetyyppiä. Tunnetyypit hakevat yhteistyöltä ja vuorovaikutukselta erilaisia asioita ja hyötyjä. Pohtikaa yhdessä, millaisia asioita keskustelukumppaninne eri tilanteissa odottavat kohtaamisistanne ja keskusteluistanne? Miten voitte muotoilla sanomaanne niin, että se kiinnostaa keskustelukumppania?

Tunnetyypille luonteenomaiset vaikuttamistavat

Joukkoistaminen Osallistaminen

Vuorovaikutuksen rakentaminen Dialogin ylläpitäminen

Yksilön mielipiteiden korostaminen Taustalla toimiminen Faktatiedon hyödyntäminen

Lähde: Kantar TNS

30


Tunnetyypille luonteenomaiset vaikuttamiskanavat

Nuorisoareenat Aktivismi Vapaaehtoistoiminta Digitaalinen media Suuret tapahtumat Yhteistyö kansalaisten kanssa Massamediat Yhteistyö järjestöjen kanssa

Asiantuntijat Politiikka

Lähde: Kantar TNS

31


Päätteeksi Kiteyttäkää lopuksi työpajan tunnelma ja anti. Kertokaa kokemuksistanne työpajassa. Mitä oivalluksia syntyi? Mitä opitte? Mitä ymmärrätte paremmin? Ideoikaa, miten voitte hyödyntää työpajan antia työssänne. Voitte antaa palautetta menetelmästä myös tekijöille!

32


Syventävästi metsäsuhteista

Ihmisen suhde luontoon on kiinnostanut pitkään ja sitä on myös tutkittu monista eri näkökulmista ja monilla eri tieteenaloilla. Ihmisen suhdetta luontoon ja ihmisen paikkaa maailmassa voi hahmottaa monella eri tavalla. Ympäristö-, luonto- ja metsäsuhteemme pohtiminen tai suhteen erilaiset luokittelut voivat auttaa meitä ymmärtämään paremmin paitsi itseämme ja toisiamme, myös sitä keskustelua, jota luonnosta ja metsästä käymme. Luontosuhteella tarkoitetaan usein luontoa koskevia arvoja, asenteita ja ajattelutapoja. Tällöin luontosuhde nähdään ensisijaisesti maailmankuvalliseksi, erityisesti eettiseksi ja filosofiseksi ilmiöksi. Luontosuhde muodostuu kuitenkin myös konkreettisista luontokokemuksista ja -elämyksistä sekä toimimisesta luonnossa. Ihmisten ja yhteisöjen suhde luontoon on siis niin eettinen, filosofinen kuin käytännöllinenkin. Yksilön luontosuhteen kehittyminen on jatkuva prosessi ja luontosuhde voi vaihdella eri elämänvaiheissa. Luontosuhde on osa laajempaa maailmankuvaa, joka muuttuu ihmisen elinaikana ympäristössä tapahtuvan vuorovaikutuksen, havainnoinnin, kokemusten ja oppimisen sekä elinympäristöjen muutosten seurauksena. Luontosuhde heijastuu ihmisen luonnolle antamissa arvoissa. Luontosuhde on käytännöllinen ja tilannesidonnainen. Luontokäsitykset muotoutuvat arjessa, jokapäiväisessä toiminnassa erilaisten sosiaalisten käytäntöjen kautta. Luontosuhde on sosiaalinen suhde; se rakentuu suhteessa muihin ihmisiin. Luontosuhde on kulttuurinen, ihminen tulkitsee ja ymmärtää luontoa kulttuurinsa välityksellä. Näin ihmisen luontosuhde on hyvin moniulotteinen, sen muodostavat monet erilaiset merkitykset ja suhteet. Se on fyysinen ja konkreettinen, henkinen ja sosiaalinen. Metsäsuhde on syytä erottaa luontosuhteesta. Vaikka metsä on osa luontoa, metsäsuhde ei ole ainoastaan osa luontosuhdetta. Metsäsuhde pitää sisällään juuri metsän ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen liittyvät erityispiirteet, joihin sisältyy runsaasti ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Metsä- ja luontosuhteita ja -asenteita tai niiden erilaisia piirteitä ja osa-alueita on tutkimuksissa jaoteltu ja tyypitelty monin eri tavoin. Yksi laajimpia luontoasenteiden tarkastelutapoja 33


on yhdysvaltalaisen S. R. Kellertin 10 erilaisen luontosuhteen tyypittely: virkistyksellinen, biologinen, tieteellinen, humanistinen, moraalinen, esteettinen, utilitaristinen, dominoiva, negatiivinen ja neutraali. Tätä on suomalaisessa tutkimuksessa täydennetty vielä uskonnollisella ja terapeuttisella asenteella.1 Eräänä perusjakona on pidetty tyypittelyä biosentriseen, humanistiseen, mystiseen ja utilistiseen luontoasenteeseen. Biosentrisessä asenteessa luontoa ja muita eliölajeja pidetään samanarvoisina ihmisen kanssa. Humanistisessa asenteessa luonto nähdään inhimillisen ihanteiden toteuttajana. Mystisessä asenteessa luonto koetaan henkiseksi. Utilistisessa asenteessa luontoa pidetään raaka-ainelähteenä.2 Asenteiden perustana ovat ihmisen luontoon liittämät arvot. Edellä mainittuja neljää luontoasennetta voidaan siten tarkastella myös sen mukaan, liitämmekö niihin ihmis- vai luontokeskeisiä arvoja. Ihmiskeskeiset eli antroposentriset asenteet korostavat luonnon välineellistä arvoa ihmisille. Luonto pidetään silloin tärkeänä jonkin sen ihmiselle tuottaman asian vuoksi, se voi esimerkiksi olla henkisen tai fyysisen hyvinvoinnin lähde. Perusasenteista humanistinen, mystinen ja utilistinen asenne ovat tällaisia ihmiskeskeisiä asenteita. Niissä luonnon arvo määrittyy sen mukaan, kuinka arvokas se on ihmisille. Luontokeskeinen eli biosentrinen asenne korostaa luonnon itseisarvoa. Luonto on siinä arvokas itsessään. Luonnon arvo ei määrity sen mukaan, kuinka arvokas se on ihmisille. Nelikenttäjako on hyvin teoreettinen. Harva meistä kokee edustavansa vain yhtä asennetta. Tutkijat ovatkin esittäneet siihen perustuen monipuolisempia asenneluokitteluja, joissa on tunnistettu jopa toistakymmentä erilaista luontoasennetta. Ihmisten luontosuhteet ovat kuitenkin moninaisia ja voivat sisältää useita erilaisia arvoelementtejä.3

1 Vilkka, Leena 1993. Ympäristöetiikka. Vastuu luonnosta, eläimistä ja tulevista sukupolvista. Helsinki: Yliopistopaino. 2 Pietarinen, Juhani 1987. Ihminen ja luonto: neljä perusasennetta. - Reunala, Aarne & Virtanen, Pekka (toim.). Metsä suomalaisten elämässä. Monitieteellinen seminaari 18.–19.12.1986. Silva Fennica, Vol. 21 no 4. Helsinki: Suomen Metsätieteellinen Seura. 3 Esim. Braito, Michael Thomas (et al.) 2017. Human-Nature-Relationship and Linkages to the environmental behavior. - Environmental Values, 2017, vol. 26, issue 3, 365-389. White Horse Press. 34


Emootioista, tunnetiloista, lähtevä tarkastelu- ja luokittelutapa on aivan uudenlainen tapa lähestyä metsäsuhdetta. Suomalaisten suhteet metsään -selvityksessä 2018 4 hahmoteltiin kuusi emootioista ja eritasoisista tarpeista muodostuvaa metsään liittyvää tunnetyyppiä. Yksilön metsäsuhde rakentuu emootioiden ja erilaisten tarpeiden kautta. Tarpeet voivat olla toiminnallisia, emotionaalisia tai liittyä yhteisöjen ja identiteettien rakentumiseen. Tunnetilat vaikuttavat siihen, mitä metsästä kokee saavansa. Erilaisten tunnetilojen perusteella metsässä myös tehdään erilaisia asioita. Tunnetyypit eivät kuvaa yksilöitä vaan tunnetilojen kirjo kuvaa ihmisten monenlaisia tapoja suhtautua metsään avaten näkymiä siihen, mitä kaikkea metsä voi yksilölle merkitä ja tarjota eri tilanteissa. Energinen seikkailija -tunnetyypissä (8 % kaikista suomalaisten metsäsuhteista) metsä on innovatiivinen ympäristö, virkistäytymisen lähde, metsään liittyy energisyyden tunne, joka ilmenee kokeilunhaluisuutena, rohkeutena. Metsässä voi haastaa itsensä ja seikkailla. Määrätietoinen sijoittaja -tunnetyypissä (11 % kaikista suomalaisista metsäsuhteista) metsä merkitsee taloudellista turvaa, niin itselle kuin yhteiskunnallekin. Henkilökohtainen suhde metsään on hieman etäisempi kuin muissa tunnetyypeissä. Metsään liittyy itsevarma ja hallitseva tunne, joka ilmenee omanarvontuntoisuutena ja määrätietoisuutena. Harkitseva hyödyntäjä -tunnetyypissä (18 % kaikista suomalaisista tunnetyypeistä) metsä on toimeentulon lähde ja työn sekä virkistäytymisen paikka. Metsään liittyy hallittu, keskittynyt ja osaava tunne, joka näkyy harkitsevuutena, tarkkuutena ja suunnitelmallisuutena. Sekä taloudelliset, suojelulliset että virkistykselliset arvot ovat tärkeitä. Seesteinen ylläpitäjä -tunnetyypissä (25 % kaikista suomalaisista tunnetyypeistä) metsä on pyhä paikka ja keskeinen osa suomalaisuutta. Metsällä on itseisarvo. Metsän suojeleminen ja virkistyskäyttö ovat tärkeitä. Metsään liitetään seesteinen ja luonnollinen tunne, joka ilmenee välittämisenä, rauhallisuutena ja lämpönä. Erityisesti monimuotoinen, luonnontilainen metsä tuo mielenrauhaa. Yhteisöllinen huolehtija -tunnetyypissä (23 % kaikista suomalaisista tunnetyypeistä) metsä koetaan kaikkien yhteiseksi paikaksi, joka hoitaa sekä sielua että ruumista. Lähimetsäkin on nautinto ja metsä tarjoaa virkistäytymishetkiä arjessa, mieluiten läheisten ja perheen kanssa. 4 http://metsasuhteita.fi/wp-content/uploads/Suomalaisten_metsssuhteiden_tila_14.3.2018.pdf 35


Metsien taloudellinen hyödyntäminen on hyväksyttyä, kunhan myös metsien suojelu otetaan vakavasti. Metsään liitetään tyytyväisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita, jotka ilmenevät hyväntahtoisuutena, avoimuutena ja helposti lähestyttävyytenä. Huoleton haahuilija -tunnetyypissä (15 % kaikista suomalaisista tunnetyypeistä) metsä on hauska, iloinen ja rento paikka, jossa ollaan kavereiden kanssa porukalla. Metsään liitetään spontaani innostuksen tunne, joka näkyy hauskanpitona, iloisuutena ja huolettomuutena. Metsä tarjoaa energiaa ja hyvää fiilistä. Metsä virkistää arjessa. Emootioista lähtevissä metsäsuhteissa ilmenee myös kaikille yhteisiä elementtejä riippumatta siitä, millaiset emootiot pohjimmiltaan ohjaavat suhtautumista metsään. Tällaisia ovat esimerkiksi kokemus, että metsä on kaikkien yhteinen ja että siellä saa poistettua stressiä tai että siellä voi olla oma itsensä, kuten myös metsän herättämä turvallisuuden ja henkisyyden tunne. Myös kokemus toimimisesta luonnon hyväksi oli kaikkia metsäsuhteita yhdistävä tekijä. Selvityksen mukaan suomalaisista metsäsuhteista lähes puolet (48 %) sijoittuu yhteisöllinen huolehtija ja seesteinen ylläpitäjä -tunnetyyppeihin. Metsäkysymyksissä näissä tunnetyypeissä painotetaan luonnonsuojelullisia seikkoja toisin kuin harkitseva hyödyntäjä ja määrätietoinen -sijoittaja tunnetyypeissä, jotka painottavat taloudellisia seikkoja. Näitä tunnetyyppejä ilmenee kaikista suomalaisista metsäsuhteista yhteensä 29 %:ssa. Tunnetyyppien, asenteiden tai suhteiden tyypittelyt ja luokittelut voivat auttaa analysoimaan, jäsentämään ja ymmärtämään metsäsuhteita. Jokaisen metsäsuhde on kuitenkin yksilöllinen, ainutkertainen ja muuttuva. Osalle metsäsuhde voi olla tiedostettu ja rakennettu, osalle tiedostamaton ja itsestään selvä osa arkielämää. Metsäsuhde on monin tavoin sidoksissa omaan elämäntarinaan ja -kokemuksiin, tietoihin ja taitoihin, maailmankuvaan ja identiteettiin. Se on kuitenkin sidoksissa myös kulttuuriimme, yhteiskuntaamme ja historiaamme.

36


Lisää luettavaa

Haila, Yrjö & Lähde, Ville 2003. Luonnon politiikka. Tampere: Vastapaino. Halla, Tuulikki (et al.) 2018. Suomalaisten metsäsuhteiden tila. - Paaskoski, Leena & Roiko-Jokela, Heikki (toim.). Suomalainen metsäsuhde. Vuosilusto 12. Punkaharju: Lusto - Suomen Metsämuseo ja Metsähistorian Seura. https://issuu.com/vuosilusto/docs/vuosilusto12 Karhunkorva, Reetta & Paaskoski, Leena 2015. Suomalainen metsäsuhde aineettomana kulttuuriperintönä. – Aineettoman läsnäolo. Kulttuuriperinnön tulkintoja. Toim. Riitta Vanhatalo. Kotiseutu 2015. Suomen kotiseutuliitto: Helsinki. Karhunkorva, Reetta 2016. Metsä on paras. Näköaloja lasten metsäsuhteeseen. – Metsä tekee hyvää! Vuosilusto 11. Lusto & Metsähistorian Seura: Punkaharju. Karhunkorva, Reetta & Kärkkäinen, Sirpa & Paaskoski, Leena 2017. Metsäsuhteiden kenttä. – Luston julkaisuja 1. Punkaharju: Lusto – Suomen Metsämuseo. Karhunkorva, Reetta & Matila, Airi & Paaskoski, Leena 2017. Eläviä suhteita metsään ja perintöön. - ELOSSA. Luonto ja elävä kulttuuriperintö. Toim. Aura Kivilaakso ja Leena Marsio. Helsinki: Museovirasto. Laine, Timo & Kuhmonen, Petri 1996. Ajattelukirja filosofiaan. Jyväskylä. Laurén, Kirsi 2006. Suo - sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja -kertomukset kulttuurisen suosuhteen ilmentäjinä. Helsinki: SKS. Lummaa, Karoliina, Rönkä, Mia & Vuorisalo, Timo 2012. Monitieteinen ympäristötutkimus. Helsinki: Gaudeamus. Paaskoski, Leena & Roiko-Jokela, Heikki 2016. Monta hyvää metsästä. – Metsä tekee hyvää! Vuosilusto 11. Lusto & Metsähistorian Seura: Punkaharju. 37


Pietarinen, Juhani 1987. Ihminen ja luonto: neljä perusasennetta. - Reunala, Aarne & Virtanen, Pekka (toim.). Metsä suomalaisten elämässä. Monitieteellinen seminaari 18.–19.12.1986. Silva Fennica, Vol. 21 no 4. Helsinki: Suomen Metsätieteellinen Seura. Suopajärvi, Tiina 2009. Sukupuoli meni metsään. Luonnon ja sukupuolen polkuja metsäammattilaisuudessa. Helsinki: SKS. Tervo, Katja 2008. Metsän hiljaiset. Metsätyön rakennemurroksen kolme sukupolvea. Helsinki: SKS. Valkonen Jarno & Salonen Toivo (toim.) 2013. Reittejä luontosuhteeseen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Vilkka, Leena 1998. Oikeutta luonnolle. Ympäristöfilosofia, eläin ja yhteiskunta. Helsinki: Yliopistopaino. Vilkka, Leena 1993. Ympäristöetiikka. Vastuu luonnosta, eläimistä ja tulevista sukupolvista. Helsinki: Yliopistopaino. Erilaisia kuuntelu- ja vuorovaikutusharjoituksia löytyy verkosta esimerkiksi hakusanoilla vuorovaikutus kuuntelu harjoitus.

38


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.