Luottolinkki 3 / 2018 by Luottomiehet Ry

LUOTTOMIEHET – KREDITMÄNNEN RY:N JÄSENLEHTI

3/2018

KUN PERINNÄN

AIKA Suomen ystävällisin perintätoimisto auttaa. Svea Perintä Oy | 09 4242 3080 | myynti@svea.fi

PÄÄKIRJOITUS www.luottomiehet.fi K U S TA N TA JA Luottomiehet – Kreditmännen ry Jäsenlehti. Ilmestyy ilmestyy kolme kertaa vuodessa. 36. ilmestymisvuosi PÄ ÄTO I M I T TA JA Ossi Lahti Puh: 043 824 2001 ossi.lahti@svea.fi TO I M I T U S N EU VO S TO Anne Björk puh: 0400 877 577 Johanna Kurronen puh: 040 758 7711 Olli-Pekka Pitkäjärvi puh: 050 540 0316 Terhi Rosti puh: 050 442 9699 Satu Seppelin puh: 043 824 0499 Henna Simola puh: 040 700 9478 Tomi Tupola puh. 050 3365125 U L KOA S U Kirsi Niemi, Grano Oy TI L A A JA PA LV ELU Luottomiehet ry Paritilit Oy Ratavallinkatu 13 A, 00520 Helsinki Sähköpostios: luottomiehet@paritilit.fi puh: 09-622 5715 PA N K K I Y H T E Y D E T Luottomiehet ry. IBAN FI3420891800073866 BIC NDEAFIHH PA I N O PA IK K A Grano Oy ISSN-L 1457-7909 ISSN 1457-7909 (Painettu) ISSN 2242-2498 (Verkkolehti) Kirjoittajien lehdessä esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä siten välttämättä edusta yhdistyksen kantaa.

TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus...................................................3 Hallituspalsta ...............................................4 Syysseminaari..............................................5 Toimitusneuvoston kesäretki ...............9 Luottorekisteri tulee .............................10 Vastuullista luotonantoa .....................10

Positiivisuuden kautta Suomi on aina kantanut mukanaan me lankolisuuden leimaa. Syksyt ja talvet ovat pitkiä, pimeitä, kylmiä ja räntäsatei sia. Ihmiset eivät juurikaan puhu toisil leen, ja mieli on usein maassa. Talven pi meimpinä iltoina positiivisuutta on vai keaa löytää. Kevät ja kesä ovat positiivi suuden aikaa. Suomessa viimevuotiset kesät ovat kuitenkin olleet melko koleita viime kesää lukuunottamatta. Positiivi suutta on melko vähän. Myös Suomen luottomarkkinat elävät jatkuvassa melankolian tilassa. Suomessa on tällä hetkellä jo noin puoli miljoonaa ulosottovelkaista henkilöä. Osa tästä määrästä olisi voitu estää positiivi suuden avulla. Suomi on viimeisiä Euroopan maita, jossa ei ole käytössä positiivista luottorekisteriä. Rekisteristä selviäisivät henkilön velat ja hänen kykynsä hoitaa velkojaan. Tällä hetkellä myös luottokelpoisuuden arvioin tia leimaa melankolia ja maksuhäiriöt ovat ainoita merkintöjä yksityishenki lön luottotiedoista. Maksuhäiriömerkinnän saamiseen voi mennä useita kuukausia varsinaisen maksukyvyttömyyden alkamisesta. Suomalaiset on aina tunnettu kansana, joka maksaa velkansa jo sotakorvauksista lähtien. Tätä tunnollisuutta noudattaen voidaan päätyä kierteeseen, jossa vanhaa velkaa maksetaan ottamalla uutta velkaa. Tämä epämiellyttävä kierre päätyy pahimmassa tilanteessa vasta siihen, kun maksuhäiriömerkintä tu lee henkilön luottotietorekisteriin. Tästä negatiivisesta rekisteröintitavasta kärsivät kaikki tahot, jotka ovat velkaasioiden kanssa tekemisissä: yksityishenkilöt itse, luotonantajat, perin tätoimistot, käräjäoikeudet ja ulosottolaitokset. Jos velkataakka on paisu nut liian suureksi, siitä selviäminen on erittäin vaikeaa. Luotonantajatkaan eivät tietenkään halua lisätä henkilön jo entisestään liian suureksi kasvanutta velkataakkaa. Tällä hetkellä ja näiden negatiivisten luottotietojen varassa toimiminen on vaikeaa ja mahdollistaa velkataakan liiallisen kasvamisen. Valtion päättäjät ovat vihdoin heräilleet tähän todellisuuteen ja positiivi sesta luottotietorekisteristä keskustellaan jatkuvasti lisää. Tämä on hyvä asia, mutta sen kanssa pitäisi päästä sanoista tekoihin. Tämä ongelma on nyt jo olemassa ja kasvaa jatkuvasti. Kierre on katkaistava nyt. Posin kautta, Ossi Lahti, päätoimittaja

Asiakastiedon positiivisen luottotiedon jakamisjärjestelmä ......11 Tulevaisuudentutkimus päätöksenteon tukena ..........................13 Suomen Perimistoimistojen Liitto ry:n toiminta vuonna 2018 .....15 Lindorffista tuli Lowell .........................17 Lyhyesti .......................................................18 Mediatiedot 2018................................... 19

Luottolinkki 3/2018

Luottomiehet – Kreditmännen ry:n jäsenhakemuksen täyttäminen käy vaivattomasti osoitteessa www.luottomiehet.fi tai olemalla yhteydessä yhdistyksen sihteeriin ilkka.tynkkynen@bisnode.com tai puh. 0400 141 313. 3

HALLITUSPALSTA: TERHI ROSTI KUVA: WALTTERI LAINEENKARE

Miten valitset lahjan ystävällesi? Mietitäänpä tilannetta, jossa pääset hankkimaan syntymäpäivälahjaa ystä välle tai läksiäislahjaa tutulle työtoveril le. Lähdet ehkä miettimään lahjansaajan persoonaa, yrität asettua hänen ase maansa ja tarpeisiinsa. Mietit lahjansaa jan ikää ja tyyliä, millainen sisustus on kaan hänen kotonaan tai millaisia vaat teita hän käyttää. Lisäksi saatat miettiä, mitä itse haluaisit lahjaksi. Eihän valinta voi mennä ihan pieleen, jos hankit lah jaksi jotain, josta itsekin ilahtuisit! Tämä vertauskuva tuli mieleeni poh tiessani Luottomiehet ry:n erilaisia ta pahtumia. Aivan samalla tavalla useam pi henkilö on etukäteen miettimässä ja antamassa kaikkensa, jotta onnistuttai siin järjestämään tapahtuma, joka kiin nostaa, ilahduttaa ja on hyödyllinen koh deryhmälle. Suunnittelussa hyödynne tään monien eri ihmisten ideoita ja sa malla myös omia kokemuksia erilaisista tapahtumista. Tänä vuonna kerhomestarin roolissa tein pienen kyselyn toukokuussa pide tyn yhdistetyn kevätkokouksen ja ilta mien yhteydessä siitä, mitä paikalle saa puneet jäsenet toivovat kevätiltamilta. Osa kyselyn vastauksista tuki vahvasti omia ennakkoajatuksiani: yli 80 % vas tanneista toivoi ennen kaikkea vapaa muotoista verkostoitumista ja seuraa vaksi eniten hyvää ruokaa. Vähemmän tärkeäksi koettiin järjestetty viihde tai asiaohjelma kevätiltamien yhteydessä. Suosituimman ajankohdan valinta sen sijaan vähän yllätti. Toivotuin kuukausi kevätiltamile oli ylivoimaisesti toukokuu,

Terhi Rosti – Kerhomestari vuosimallia 2018

maalis ja huhtikuun saadessa huomat tavasti vähemmän kannatusta. Vaikka tämä kysely oli lyhyt ja vapaa muotoinen, on sen periaate tärkeä. Kaik ki yhdistyksen järjestämät erilaiset ak tiviteetit järjestetään ensi sijassa juuri jäsenistölle. Tällä hetkellä hallituksen suunnitelmissa on tehdä jäsenille kysely toiveista ensi vuoden tapahtumien suh teen. Kun saat kyselyn sähköpostiisi, ota pieni hetki ja vastaa siihen. Hieno asia Luottomiehet ry:n toimin nassa, eri toimikunnissa ja hallituksessa

on se, että osa vastuuhenkilöistä vaihtuu joka vuosi. Vuosittain siis muutamalla uudella henkilöllä on mahdollisuus pääs tä katsomaan yhdistystä ja sen toimintaa vähän pintaa syvemmältä. Vaihtelevat kokoonpanot eriikäisiä ja erilaisista yri tyksistä tulevia ihmisiä tuo omat idean sa ja kokemuksensa yhdistyksemme käyttöön. Jäsenenä antamasi tieto toi veista ja odotuksista on todella tärkeää, jotta sekä toimikunnissa ja hallituksessa osataan tehdä oikeita ratkaisuja.

Uusia jäseniä 6–9 / 2018

Hellstedt Hanna

Orion Oyj

Corporate Credit Manager

Oksanen Heidi

Neste Oyj

Luotonvalvoja

Innala-Kossila Riikka

Orion Oyj

Corporate Credit Manager

Kivinen Toni

Arvato Financial Solutions

Partner Manager

Luottolinkki 3/2018

TEKSTI HENNA SIMOLA, TERHI ROSTI KUVAT: TERHI ROSTI

Haasteiden kautta onnistuneeseen syysseminaariin Tänä vuonna Luottomiehet ry:n syysseminaari järjestettiin erinäisten vaiheiden siivittämänä ennakkotiedosta poiketen yksipäiväisenä 4.10. ja Vierumäen sijaan Helsingin keskustassa Radisson Blue Royal -hotellissa. Seminaarin järjestelyihin liittyikin tavallista enemmän draamaa: historiallisia muutoksia ja arveluttaviakin ennätyksiä. Tiettäväs ti koskaan aiemmin ei kaksipäiväiseksi kaavailtua syysseminaa ria ole kutistettu lennossa yksipäiväiseksi samalla myös paikkaa vaihtaen. Eikä koskaan aiemmin ole ollut yhtä vähäistä osanotta jamäärää, noin 35 luottomiestä. Hienoa oli, että nopea suunnitelman muutos oli toteutettu huomaamatta ja huolella. Uusi paikka sopi mainiosti yksipäiväi seen seminaariin ja tila oli osallistujamäärälle juuri sopivan kompakti – ei jäänyt mielikuvaa tyhjistä tuoleista tai tyhjyyt tään kaikuvasta luentosalista. Tunnelma oli sen sijaan tiivis ja tuttavallinen. Ja paikalla oli ilahduttavan monta uuttakin kas voa. Syysseminaarin avasi herkullisen aamukahvihetken jälkeen Luottomiehet ry:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Metsänen, viimeistä kertaa. Jorman kolmevuotinen puheenjohtajakausi lähestyy loppuaan ja ensi vuonna on jonkun toisen vuoro lausua alkusanat. Kiitos Jorma hyvin hoidetusta puheenjohtajuudesta!

”Työkulttuuria ei voi kopioida” Näin aloittaa puheenvuoronsa ensimmäinen varsinainen luen noitsija Visma PPG Oy:n toimitusjohtaja Matias Mäenpää aiheenaan ”Yritysten yhdistyminen ja henkilöstön hyvinvointi”. Matiaksen luotsaama Visma PPG Oy on juurikin tämän haasteen edessä yhdistyessään Visma Duetton kanssa. Aihe on muuten kin trendikäs ja vilkkaasti esillä myös mediassa ja somekeskus

Päivän esitysten kertausta illallisella.

teluissa. Matiaksen mukaan nykyaikainen organisaatiokaavio onkin kolmio väärinpäin, kärki alaspäin: palveleva johtaminen. Johtaja on työtekijöitä ja heidän tarpeitaan varten. Ei suinkaan toisinpäin, niin kuin on ehkä perinteisesti ollut tapana tulkita hierarkiasuhteita. Onnistuneella rekrytoinnilla on nykyaikaisessa mallissa suuri merkitys, se on kahden kauppa. Esimerkkinä onnistuneesta toimintatavasta on mm. Netflix, jonka pääkonttorilla vierailu Piilaaksossa oli Matiakselle silmiä avaava kokemus. Ei turhaa byrokratiaa, toiminta perustuu luottamukseen, eikä valvontaan tai valtasuhteisiin. Tiimi päättää, kuka palkataan uudeksi tiimin jäseneksi – hehän parhaiten tietävät tehtävänkuvan ja tunnis tavat tehtävään ja porukkaan sopivan henkilön. Tämä ajatus sai paljon kannatusta ja keskustelua aikaan seminaariosallis tujien joukossa. Matias puhui myös psykologisen sopimuksen merkityksestä rekrytoinnissa. Psykologisella sopimuksella tarkoitetaan työn antajan antamaa rehellistä kuvaa tehtävästä ja työnhakijan totuudenmukaista kuvausta omasta osaamisestaan ja tavoitteis taan. Psykologisen sopimuksen merkitys onnistuneessa rekry toinnissa on jopa 98 %, kun juridisen sopimuksen jää 2 %:iin. Tämä on helppo uskoa. Jo pelkästään suhtautumalla kiinnostuneesti ja uteliaisuudel la työtovereihin myös työtyytyväisyys lisääntyy – ja tyytyväiset työntekijät tunnetusti myös tuottavat enemmän.

Tilauspetokset ja verkkokauppa

Visma PPG Oy:n toimitusjohtaja, Matias Mäenpää Luottolinkki 3/2018

Ei varmastikaan tule kenellekään yllätyksenä, että tilauspetos ten määrä kasvaa käsi kädessä verkkokaupan kasvun kanssa. Tähän liittyy läheisesti myös identiteettivarkaudet – niin yksi tyishenkilöiden kuin yritystenkin. Tyypillisesti yksi ja sama pitkäkyntinen käyttää useiden henkilöiden tai yritysten tie toja. Näin muodostuu varsin laajojakin, jopa satojen rikosten sarjoja. Myös järjestäytynyt rikollisuus on rantautunut tilauspe tosten maailmaan ja rikokset ovat koko ajan organisoidumpia ja kansainvälisempiä. Vuositasolla rikosvahingot lasketaan 5

Erno Siljanto, Helsingin poliisilaitos.

miljoonissa. Ei siis mitään nappikauppaa, vaikka yksittäinen tilauspetos voikin vaikuttaa mitättömältä summalta. Pienistä puroista… Miten tilauspetoksilta voi suojautua, ja varmistua ettei itse joudu petoksen uhriksi? Ei varmuudella mitenkään. Petosten tekotavat kehittyvät nopeammin kuin keinot niiden ehkäisyyn tai rikosten selvittämiseen ja vain pieni osa tekijöistä jää kiinni. On toki keinoja vähentää riskiä siitä, että juuri sinun tiedoillasi tehtaillaan petoksia: • Osta itse vain turvallisilta verkkosivuilta, joissa käytetään vahvaa tunnistautumista. • Hanki palvelu, joka ilmoittaa tekstiviestillä, kun henkilötietosi on tarkistettu. Näin tiedät, milloin tietojasi käytetään ostojen yhteydessä, silloinkin kun et itse ole ollut ostoksilla. • Pidä tietosi hyvässä tallessa äläkä kuljeta mukanasi pankkitun nuksia salasanoineen. • Suojaa korttisi tarkoitukseen suunnitelluilla, etämaksuvar kauksilta suojaavilla korttisuojilla .

Konkreettisina asioina esitetään kuluttajaluottojen sovelta misalaksi sekä yli että alle 2000 euron suuruiset kuluttajaluotot. Uutena kokonaisuutena säätelyn piiriin tulisivat myös hyödyke sidonnaiset luotot, vertaislainat ja muut kuin vakuudenalaiset asuntoluotot. Kuluttajaluotoille ehdotetaan 30 %:n ylärajaa nostettavan luoton vuosikorolle. Luottokustannusten määrään on tulossa myös yksityiskohtaista ja uudenlaista sääntelyä. Sanktiona näiden uusien sääntelyiden noudattamatta jättämi selle esitetään, että kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa korkoa tai muita luottokustannuksia lainkaan. Lakihankkeessa on mukana myös katto maksuajan pidentä misestä perittäville kuluille. Kaikki edellä mainitut muutokset tulee jatkossa huomioida summaarisissa haastehakemuksissa. Tuohimäki kävi läpi joitakin oikeustapauksia, joiden pohjalta on epäselvää, mitä asioita tuomioistuin saa ottaa viran puoles ta huomioon ja mitä ei. Osakeyhtiölain muutoshanketta ovat vauhdittaneet mm. mikro ja pkyritysten muuttuvat tarpeet, digitalisaatio sekä yritystoiminnan kansainvälistyminen. Yksityisten osakeyhtiöi den osalta ollaan esittämässä 2500 euron vähimmäisosakepää omavaatimusta. Samoin yksityisten osakeyhtiöiden osalta esitetään, että velvollisuus rekisteröidä kaupparekisteriin oman pääoman menettäminen poistetaan. Tämä lisäisi selkeäs ti velkojien luottosuhteen aikaista selonottovelvollisuutta. Suomi on jäänyt positiivisen luottorekisterin osalta jälkeen muusta Euroopasta ja tämä teema olikin kolmas Tuohimäen käsittelemä kokonaisuus. Luottojen tarjonnan kasvu, kotitalouk sien velkaantuminen ja luotonannon digitalisoituminen ovat seikkoja, jotka luovat paineita ottaa Suomessakin käyttöön positiivinen luottorekisteri. Rekisteri mahdollistaisi luotonanta jalle vastuullisemman luotonannon ja vähentäisi luottoriskiä. Luottoa hakevan osalta positiivista olisi se, että hakijan todel linen maksukyky tulisi paremmin huomioiduksi. Perusrekisterin ylläpito tulisi olemaan julkisen vallan tehtävä. Rekisterisi tulisi sisältämään vain positiiviset luottotiedot –

Katsaus luottoalan ajankohtaisiin lakiaiheisiin Hanna Tuohimäki oli valinnut luennon aiheeksi kolme eri koko naisuutta ajankohtaisista lakihankkeista: kuluttajaluottosäänte lyn, osakeyhtiölain muutoshankkeen ja positiivisen luottorekis terin. Kaikki nämä lakihankkeet ovat vielä valmisteluvaiheessa ja kaikkiin voi tulla muutoksia ennen kuin niistä tulee voimassa olevaa lainsäädäntöä. Luentonsa alussa Hanna Tuohimäki kui tenkin totesi, että nimenomaan tässä vaiheessa yritysten on hyvä miettiä, mitä vaikutuksia hankkeilla voisi olla toteutuessaan. Kuluttajaluottosääntelyn taustalla on kasvava kuluttajien velkaantuminen. Kuluttajien velkaantumisaste on kasvanut merkittävästi ja trendi näyttää jatkuvan. Lisäksi maksuhäiriöl listen henkilöiden ja yksittäisten maksuhäiriöiden määrät ovat kasvaneet. Lakihanke on tulossa lokakuussa 2018 eduskun nan käsittelyyn ja sen tavoitteena on ehkäistä velkaongelmia. 6

Vuoden luottomies Hanna Tuohimäki, Asianajotoimisto Astrea Oy ja puheenjohtaja Jorma Metsänen. Luottolinkki 3/2018

maksuhäiriöt tulisi tarkistaa edelleen erillisestä maksuhäiriöre kisteristä. Rekisteröidyllä itsellään olisi tarkastusoikeudet paitsi tietoihin myös siihen, kuka ja missä tarkoituksessa on tietoja katsonut. Vaikka asian valmistelu etenee, sen käyttöön otto tullee kestämään kauan, tällä hetkellä arvio on vuonna 2023.

Vienti kasvuun: rahoitus ja myyntisaamisten turva kuntoon Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää rahoitusmarkkinoita ja yksityisen sektorin tar joamia rahoituspalveluita, ei esimerkiksi kilpaile pankkien kanssa. Erno Ihto esitteli Finnveran toimintaa ja toi esille tavoit teista sen, että Finnvera ei edusta vikkelää rahaa. Pitkällä aika välillä ei tavoitteena ole voiton tuottaminen vaan ns. nollatulos. Suurimmat toimialat vientitakuutoiminnassa ovat varustamo toiminta, tietoliikenne sekä metsä ja energiateollisuus. Takuu hakemuksia on myönnetty 90 maahan. Käytännössä on vain kourallinen maita, joita ei luototeta Finnveran toimesta, tällä hetkellä esim. PohjoisKorea, Venezuela ja Iran. Finnvera antaa takauksia sekä poliittiseen että kaupalliseen riskiin. Erno Ihto toi suurimpana pelkonaan esille sen, että suoma laiset vientiyritykset voivat menettää kauppoja sen takia, että eivät tunne vientikaupan rahoituksen ja luottoriskien hallinnan tapoja ja pelkäävät luottotappioita. Aiheesta onkin tehty Finn veran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin toimeksiannosta tutkimus, jonka Taloustutkimus Oy toteutti keväällä 2018. Tutkimuksen mukaan noin viidesosalle yrityksistä oli aiheutunut viimeisen kahden vuoden aikana vientikaupasta luottotappioita. Vastaava määrä yrityksistä ei ollut dokumen toinut viennin luottopolitiikkaansa. Myös luottoriskien hallinnan ja rahoituksen tuotteista osa oli suurelle vastaajajoukolle tun temattomia. Tutkimuksen antama tieto olikin kimmokkeena vientikaupan rahoituskiertueelle.

Michiel van Hee ja Paul Buitink, Atradius

Digitalization, Blockchain – Smart Credit Manager Atradiuksen Paul Buitink ja Michiel van Hee pitivät herätte levän ja ajatuksia tulevaisuuteen johdattavan puheenvuoron. Alkuun kartoitettiin paikalla olevan yleisön kokemuksia ja tie totasoa Bitcoinista. Kovin moni käsi ei noussut kysymykseen oletko hankkinut Bitcoineja, vaikka tämä tunnetuin kryptova luutta on ollut olemassa jo noin yhdeksän vuotta. Bitcoinin taustalla on lohkoketjutegnologia. Lohkoketjut (blockchain) voivat olla julkisia, kuten Bitcoinvaluutta tai yk sityisiä, kuten vaikkapa vakuutusyhtiöiden luoma oma ketju B3i. Tämän päivän ja tulevaisuuden trendi on se, että yrityk set avaavat tietokantojaan ja linkittyvät keskenään luoden uusia palveluita yhteisille alustoille. Vertailun vuoksi esityk sessä tuotiin esille se, että esimerkiksi pankit suosivat mie luummin omia alustojaan ja pitävät kiinni suljetuista järjestel mistä. Pankit pelkäävätkin eniten suuria yrityksiä kuten Ali babaa, Amazonia tai Tencentiä. Tämän tapaisilla yrityksillä on jo nyt ja tulevaisuudessa ehkä vielä vahvemmin mm. omia maksamisen tapoja, jotka voivat korvata perinteisen rahan käytön. Tulevaisuuden luotonhallinnan kehittäjille luennoitsijat heit tivät hurjia, mutta samalla kiinnostavia skenaarioita. Tarvi taanko tulevaisuudessa enää luottotietoyhtiöitä tai perintäyh tiöitä? Todennäköisesti käsite luotto säilyy voimassa vielä pit kään, mutta päähuomio tulevaisuuden strategioiden suunnit telussa on syytä kiinnittää ordertocash –ketjun alkupuoleen.

Johtamisen ja tiimityön merkitys menestyksessä

Erno Ihto, Finnvera Luottolinkki 3/2018

Antoisan päivän huipennukseksi oli jätetty koripallovalmenta ja Henrik Dettmannin puheenvuoro. Dettmann on noussut suuren yleisön tietoisuuteen susijengin valmentajana ja alkuun saimmekin katsoa videolta suomalaista koripallohurmosta. Katsaus koripallon syntymiseen ja historiaan oli uutta tietoa ainakin lajia harrastamattomalle. Kunnia koripallopelin keksimi selle kuuluu kanadalaiselle opettajalle James Naismithille, jolle annettiin tehtäväksi keksiä uusi laji, jota voitaisiin pelata talvel la ja joka ei aiheuttaisi loukkaantumisia. Pelaajilla voi olla hyvin erilaisia käsityksiä pelin luonteesta ja Dettmann kuvasikin mielenkiintoisella tavalla erilaisia pelaa japersoonia. Puuma on määrätietoinen ja tavoitetta kohti me nevä pelaaja, perhonen iloinen ja sosiaalinen, joukkueesta huolta pitävä tapaus ja delfiini sääntöjä noudattava tukipilari. Yhdessä pelaajassa voi vaihtelevasti olla myös useampia näistä 7

ominaisuuksista samaan aikaan. Lisäksi toiset ihmiset voivat nähdä pelaajan ominaisuudet koko lailla toisin kuin henkilö itse. Määrätietoinen puuma voidaan nähdä jyräävänä sarvikuo nona tai omasta mielestään iloa peliin tuova perhonen rasitta vana apinana. Tämän ajatuksen voi helposti monistaa mihin tahansa työelämänkin tilanteeseen. Oletko koskaan miettinyt miten monta päätöstä teet päivän aikana? Paikalla ollut yleisö vastasi useampia lukuja muutaman kymmenen ja tuhansien välimaastossa, mutta luku on 60– 70 000! Suurimman osan päätöksistä teemme sen mukaan, millaisia persoonia pohjimmiltamme olemme eikä tätä tapaa voi muuttaa. Tästä voi juontaa myös lausahdukseen ”niin pelaat kuin olet”. Heti kun joudumme ajattelemaan pelissä, olemme jo myöhässä. Kun pelimme sujuu, se tuntuu hitaalta ja hallinnas sa olevalta. Kun peli ei suju, kaikki tapahtuu liian nopeasti ja olemme jatkuvasti myöhässä ja väärässä paikassa. Mitä tulee tehdä, jos peli ei kulje tai tavoitteisiin ei päästä?

Tähän Dettmann totesi parhaaksi lääkkeeksi sen, että madalle taan vähän tavoitteita, jolloin saadaan nopeasti onnistumisen kokemuksia. Pelaajien itseluottamus vahvistuu onnistumisten kautta ja tuskastuminen vähenee. Onnistumisen kokemukseen vaikuttaa myös se, että pelaa oikeassa paikassa ja pystyy hyö dyntämään omia vahvuuksiaan. Tämä kuulostaa hyvinkin to delta myös yrityselämän näkökulmasta. Voittava joukkue luodaan siten, että syötetään aina vapaalle pelaajalle. Se, jolla on pallo on pelin omistaja ja muut pelaajat tukevat häntä. Yhdessä saadaan aikaan enemmän kuin niin, että syötöt ohjattaisiin aina yhdelle tähtipelaajalle, muiden pelaajien itsetunnon ja motivaation heiketessä. Joukkueen tai työyhteisön henki on tärkeää. Jos yksi ryhmän jäsen ei halua kehittyä, ryhmädynamiikka kärsii ja koko tiimin yhteishenki heikkenee. Parhaisiin tuloksiin pääseminen vaatii harjoittelua, muutoksen tekemistä ja hyvää ryhmädynamiikkaa.

Henrik Dettmann, Susijengin valmentaja

LUOTTOMIESTEN TAPAHTUMAKALENTERI Luottolinkki 01/2019 ilmestyy 28.2.2019

Luottolinkki 3/2018

TEKSTI: SATU SEPPELIN KUVAT: TERHI ROSTI, SATU SEPPELIN

Luottomiesten toimitusneuvoston kesäretki

aurinkoisessa Helsingissä

Toimitusneuvoston perinteeksi muodostunut kesäretki pidettiin tällä kertaa tutuissa ympyröissä Helsingin ytimessä. Kesäretkellä jo perinteeksi muodostunut kaunis, aurinkoinen sää suosi meitä tälläkin kertaa ja saimme ohjelmanumerojen puitteissa nauttia alkavasta hellekesästä. Kesäretkelle toimitusneuvostosta osallis tuivat tällä kertaa Terhi Rosti, Johanna Kurronen, Tomi Tupola, Ossi Lahti, Olli Pekka Pitkäjärvi. Ohjelmasta vastasi Jo hanna Kurronen, joka uutena toimitus neuvoston jäsenenä oli hoitanut ohjel man ja järjestelyt ensiluokkaisen hyvin. Aloitimme päivän aamiaisella Allas Sea Poolin upeissa maisemissa. Auringon paisteessa, kahvia ja muita virvokkeita naut tiessa oli mukava vaihtaa kevään kuulumisia ja valmistautua päivän ohjel maan. Päivän asiapitoinen ohjelma piti sisällään tutustumisen Suomen Pankin rahamuseoon. Ohjatulla kierroksella kä vimme läpi mm. rahan ja rahajärjestelmien historiaa aina niistä kuuluisista oravan nahoista euroaikaan. Satoja vuosia van hoja tilikirjoja silmäillessä ymmärsi miten pitkälle teknologian ja tekoälyn maailmas sa onkaan tultu. Ohjatulla kierroksella käy tiin läpi Suomen pankin toimintaa osana Euroopan keskuspankkijärjestel mää, rahanpesuun liittyviä tärkeitä nä kökulmia sekä pankkijärjestelmän mer kitystä vakauden ylläpitäjänä. Tärkeitä teemoja myös viime viikkojen uutisvirras sa. Kierroksella tutustuttiin myös setelei hin ja huomion keskipisteenä olivat setelit taiteen näkökulmasta. Setelistökäytäväl lä esiteltiin Suomen Pankin ensimmäiset setelit vuodelta 1811 aina eurosetelien

Suomen Pankin rahamuseosta. viimeisimpiin versioihin. Museossa oli myös tietovisa, jossa pystyi kierroksen jälkeen testaamaan omaa tietämystään rahamarkkinoilla. Alan ammattilaisina olimme uhoa täynnä testaamassa omaa osaamistamme, hyvinhän pärjättiin mut ta ihan kärkikahinoihin ei kuitenkaan päästy. Toisissa toimitusneuvoston jäse nissä tämä herätti jopa ärtymystä ja peli jouduttiinkin jossain kohtaa viheltämään poikki, että ehdittiin seuraavaan ohjelma numeroon. Nähtävää, opittavaa ja uusia elämyksiä oli lyhyelläkin kierroksella pal

jon ja toimitusneuvoston jäsenet suositte levat lämpimästi Suomen Pankin rahamu seoon tutustumista kaikille historian ja nykypäivän rahamarkkinoista kiinnostu neille. Kolmantena virallisena ohjelmanume rona oli ainakin ulkopaikkakuntalaisille uusi elämys eli melkein upouuden Länsi metron testaaminen. Onhan tuosta Län simetron myöhästymisestä saaneet kuul la myös Kehä III:n ulkopuolella asuvat. Metron kyytiin hypättiin Rautatientoril ta ja matkan aikana saimme vielä Helsin gin tietäjiltä OlliPekalta ja Tomilta katta van esityksen siitä mitä kaikkea rakenne taan lähellä Helsingin keskustaa. Päivän ohjelman järjestäjä oli löytänyt lounaspai kaksi osuvan paikan, Treffipubin, jossa söimme myöhäisen, maittavan lounaan keskustellen samalla myös toimitusneu voston tulevista haasteista. Lounaan jälkeen suuntasimme takaisin keskustan tuntumaan ja löysimme Kaisa niemen rannasta viehättävän ravintolan, jossa nautimme virvokkeita ja suoritimme päivän viimeisen ohjelmanumeron. Jo hanna oli tehnyt toimittajille sopivan vi sailun ja jokainen toimittaja sai koota neljästä sanasta oman runon. Kesäretki oli taas kerran täynnä naurua, uusia koke muksia ja ennen kaikkea laadukasta seu raa.

Toimitusneuvosto aamupalalla. Luottolinkki 3/2018

TEKSTI: OLLIPEKKA PITKÄJÄRVI

Luottorekisteri tulee lopultakin – mutta vasta 2023? Syyskuun alkupuolella Luottomiehet sai vat kuulla vuosia odotetun uutisen. Pro fessori Erkki Kontkanen oli saanut val miiksi selvityksen positiivisen luottore kisterin perustamiseksi maahamme. Sel vityksen oli tilannut oikeusministeri Ant ti Häkkänen joulukuussa 2017. Yhdeksän kuukautta kestänyt alkukartoitus kertoo omalta osaltaan, että lakihankkeen lop puunsaattaminen tulee kestämään vuo sia. Rekisteri voisi Kontkasen arvion mu kaan olla toimintavalmiina vuonna 2023. Hänen mukaansa viiden vuoden arvio perustuu lainsäädäntömenettelyyn, joka näin laajassa hankkeessa ei voi juuri no peampi olla. Eduskuntavaalithan pide tään jo ensi huhtikuussa – siis jo kuuden kuukauden kuluttua- ja uuden hallituk sen priorisoinneista riippuu, kuinka tämä hanke ministeriössä ja eduskunnassa etenee. OK Perintä Oy on yksi Suomen suu rimmista perintäalalla toimivista yrityk sistä. Yhtiön myynti ja markkinointijoh taja Andreas Lindroos tervehtii uutta lakihanketta ilolla: ” Monivelkaisuus on

ylivelkaantumisen ydin tänä päivänä. Pe rinteisten asunto ja autoluottojen lisäk si samalla velallisella voi olla helposti kymmenkunta erilaista luottosopimusta, kun otetaan mukaan entistä tavallisem mat kuukausimaksulliset palvelut. Omi en tulojen hahmottaminen vastuisiin nähden hämärtyy. Kun tähän lisätään häpeä – jota Lindroosin mukaan myös paljon perintäasiakkaissa esiintyy pyri tään ongelmaa ratkaisemaan jälleen ker ran uudella luotolla. Häpeily ja ylivel kaantuminen yhdessä voivat laukaista masennuksen ja lisätä muita henkisiä ongelmia. ” Ylivelkaantuminen on entis tä yleisempää, naapurin varallisuustasoa ei voi talosta tai autosta päätellä. Erityi sesti ikäryhmissä 2530 vuotiaat ja yli 65vuotiaat on OK Perinnän tilastojen mukaan selvää kasvua perintätoimeksi annoissa”, toteaa Andreas Lindroos. Lindroosin mukaan valtiollinen luot torekisteri, joka sijoitettaisiin verohal linnon yhteyteen, kuulostaa toimivalta. Hän luottaa siihen, että lainlaatijat osaa vat asian huolella harkita. Huolellisesti

Andreas Lindroos, OK Perintä Oy suunniteltuna ja hyvin toteutettuna re kisteri on ehdottoman myönteinen asia kaikille kuluttajille. Ylivelkaantumista voidaan ehkäistä, kunhan lakiin ei jää porsaanreikiä.

TEKSTI: OLLIPEKKA PITKÄJÄRVI HAASTATELTU: MIKA YLINEN, Santander Consumer Finance

Vastuullista luotonantoa ja oman talouden tuntemista Mika Ylinen toimii mm. kulutusluottoja myöntävässä Santander Consumer Finance -yhtiössä vastaten sen perinnästä pohjoismaissa. Ylisen pääasialliseen työnkuvaan kuuluu Santanderin periaatteiden mukaisten toimintamallien ja käytäntöjen implementointi pohjoismaisella tasolla. Sen myötä päivät täyttyvät eri perintäpartnereiden kanssa neuvotellessa. Perintää halutaan miettiä luovasti, voitaisiinko perintätulosta parantaa molempien osapuolien hyväksi järjestämällä perintäyhteistyö uudella tavalla.

Mika Ylinen, Santander Consumer Finance 10

Onko esimerkiksi siinä järkeä, että perinteisesti velallinen saa maksaakseen perintä kulut ilman, että velallinen itse taikka velkoja hyötyy siitä? Millä tavalla se parantaa velallisen maksukykyä? Entä jos palvelun tilaaja hoitaisi osan kuluista ja siten pyrit täisiin toimivampiin maksusuunnitelmiin, jotka auttaisivat asiakasta selviämään ta loudellisista vaikeuksistaan? Mieluiten ennen kuin vakavat ongelmat edes alkavat… Uusi luottorekisterilakihanke on myös herättänyt kovasti mielenkiintoa Santan derilla. Luottolinkki 3/2018

”Onko Santanderin näkövinkkelistä havaittavissa sellaista ylivelkaantumista, jota suunnitteilla olevalla lailla voitaisiin hallita ja/tai estää”? ” Ehdottomasti. Kun asiakkaan luottojen määrät nousevat korkeiksi, luoton myön täjän olisi erityisen tärkeää kyetä luotet tavasti arvioimaan luottoriskiä suhteessa kokonaistilanteeseen. Toki tulevaisuuden tuloja, työtilanteita, työttömyyttä ja sai rastavuutta on vaikea ennustaa, mutta siihen on jo olemassa mallit, joilla kyseistä riskiä arvioidaan.” ”Markkinoilla toimii myös luotonantajia, jotka tarjoavat yhdistelmälainoja, joilla mainostetaan velkaasioiden hoituvan kerralla kuntoon. Ajatus on hyvä ja kanna tettava sinänsä, mutta entä jos sekään ei riitä? Ilman tietoa kierre voi olla lähes loputon.” ”Isoihin yhdistelmälainoihin liittyen, mutta myös pienempiin, on ehkä yllättä vänkin tavallista, että saatava myydään ulkopuoliselle sijoittajalle nopeasti erään tymisen jälkeen ilman varsinaisia perintä toimia. Tällöin yksittäisen luotonantajan järjestämättömien luottojen suhde koko

lainakantaan pysyy matalana ja toiminta on sekä taloudellisesti kannattavaa että viranomaisvalvonnan silmissä tervettä. Mutta se kasvattaa makrotalouden ris kejä kun kuluttajat ylivelkaantuvat lisää.”, toteaa Mika Ylinen Santanderilta. Suunnitteilla olevan luottorekisterin kattavuus on Ylisen mielestä yksi oleelli simpia asioita. Kaikki rahoituslaitokset maassamme eivät suinkaan ole Finanssi valvonnan piirissä. Aluehallintoviraston piirissä olevat rahoituslaitokset toimivat ilman pankkitoimilupaa. Katvealueita ei saisi jäädä, siksi myös vauhdilla kasvavat vertaislainayhtiöt pitäisi saada mukaan. ”Entä rajan yli lainaaminen EU:n sisällä”, kysyy Ylinen. Entä miten luottomarkkinat kehittyvät vuoteen 2023 mennessä? Se ei tee lain laatimisesta myöskään helppoa. Se, että rekisteri olisi valmis vasta vuonna 2023, tuntuu Ylisestä pitkältä ajalta. ”Verohal linto on luonteva valinta hallinnoimaan asiaa. Heillähän on jo osa tiedoista, käy täntö on olemassa: vastaanotto, hallin nointi ja jakelu”, yksinkertaistaa Mika Ylinen.

Olennaista kuitenkin on, että luoton antajilla on oltava rohkeutta ja myös vel vollisuus sanoa ei, jos faktat sitä edellyttä vät. Riskiprofiili olisi tarkempi, jos tietoa olisi saatavilla. Arkadianmäellä käsiteltä vänä oleva korkokattohanke tukee myös uutta luottorekisterihanketta. Muiden pohjoismaiden rekisteritilan teesta Mika Ylinen mainitsee Tanskan, jossa negatiivinen rekisteri (RKI) on käy tössä, joka vastaa Suomen maksuhäiriö rekisteriä. Sen lisäksi verohallinto (skat. dk) tarjoaa luotonmyöntäjälle mahdolli suuden päästä luotonhakijan vero ja tu lotietoihin, mikäli hakija sen erikseen sallii. Ruotsissa puolestaan alan ehdotto masti kattavin tietolähde on UC (jonka omistaa nykyisin Asiakastieto Group), jolla on kattavin rekisteri; sekä positiivi nen että negatiivinen. Positiivisen rekis terin puolelta löytyvät verotiedot sekä lähes kaikkien luotonantajien velkasaldot (ei aivan kaikki, mutta kattavuus on 90% luokkaa). Negatiivisen puolelta löytyy muun muassa maksuhäiriöt sekä ulosmit tauksessa olevat velat.

Asiakastiedon

positiivisen luottotiedon jakamisjärjestelmä Vuosittain uutta kuluttajaluottoa hakee suuri joukko ihmisiä, joilla on ennestään vähintään kymmenen luottoa ja niiden hoitamisessa pitkiä viiveitä. Luotonhakijoiden keskimääräinen auki olevien luottojen summa on muutamassa vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Asiakastiedon ylläpitämästä positiivisen luottotiedon jakamisjärjestelmästä saa melko tarkan kuvan siitä, millainen velka tilanne uutta kuluttajaluottoja hakevalla henkilöllä on. Järjestelmän piirissä on tietoja tavallisista vakuudettomista ku luttajaluotoista, luottokorteista ja auto rahoituksesta ja sen tiedoilla on vuosien saatossa tehty jo miljoonia luottopäätök siä. Tänä vuonna järjestelmän tiedoilla tehdään arviolta puolta miljoonaa suoma laista luotonhakijaa koskevia päätöksiä. ”Näin monta luottoa ei tietenkään ole myönnetty. Tarjotusta luotosta, myynti kanavasta ja yrityksen luottopolitiikasta riippuen hylkäysprosentti saattaa nousta pitkälle yli viidenkymmenen. Ylivelkainen ja valmiiksi maksuvaikeuksissa oleva asiakas ei ole luotonantajankaan etu”, korostaa liiketoiminnan kehityspäällikkö Pasi Asikainen Asiakastieto Groupista. Luottolinkki 3/2018

Kuinka monta kuluttajaluottoa sitten on liikaa? ”Työssäkäyvällä on usein yksi tai kaksi luottokorttia, ja jos henkilö esim. matkai lee paljon, niitä voi olla useampikin. Auto on usein hankittu rahoituksella ja pankis sa voi olla luotollinen tili. Ehkäpä keittiö remonttikin on teetetty vakuudettomalla kulutusluotolla. 46 kuluttajaluottoa ei siis vielä ole poikkeuksellinen tilanne. Il man yllätyksiä ja harkitusti otettuna nii den hoitaminen yleensä sujuu vielä kivut tomasti”, Asikainen pohtii.

Viive viestii kasvaneesta riskistä Positiivisen tiedon jakamisjärjestelmän tietojen perusteella valtaosalla hakijoista luottoja on alle viisi ja he hoitavat niitä alun perin sovitulla tavalla. 40 prosentilla hakijoista ei aiempia kuluttajaluottoja ole lainkaan. ”Tarkemmin on syytä tutkia sitä 4,5 prosentin hakijajoukkoa, jolla avoimia luottoja on yli kymmenen. Jo luottojen suur ta lukumäärää voi jo pitää vaaran merkkinä, mutta tähän joukkoon tiivistyy muutenkin monivelkaantumisen ongel ma. Näistä luotonhakijoista useammalla kuin joka toisella vähintään yksi luotto on ollut jo kaksi kuukautta tai pidempään hoitamatta”, Asikainen kertoo. Nämä henkilöt myös hakevat nopeasti uutta luottoa vanhojen päälle: valmiiksi velkaantuneista luotonhakijoista 14 pro senttia oli saanut uusimman luottonsa alle kuukausi sitten.

”Nämä hakijat on erittäin tärkeä tunnis taa, sillä heidän kohdallaan luottoriski on jo selvästi keskimääräistä korkeampi.”

Kokonaisvelka lähes kaksinkertaistunut Asiakastiedon ylläpitämään järjestelmään perustuva selvitys kertoo, että tällä het kellä uutta luottoa hakevilla henkilöillä on ennestään keskimäärin 7 900 euroa kuluttajaluottoa. Tämä summa on ollut kasvussa, ja parissa vuodessa se on lä hes kaksinkertaistunut. Kasvua selittää Pasi Asikaisen mukaan kolme tekijää: yleinen velkaantumisen kasvu, tarjotta vien luottojen euromääräinen kasvu

ja jakamisjärjestelmässä mukana olevien luotonantajien lisääntyminen. Kasvanutta lainamäärää velalliset ovat kompensoineet pidentämällä maksuaiko ja, sillä kuukausittain luottojen lyhentämi seen käytetyt summat ovat vuodesta 2016 kasvaneet vain hiukan. ”Tämäkin luotonmyöntäjän täytyy huo mioida. Jos luotonhakijan pienehkö mak suvara on sidottu vuosiksi eteenpäin, ei puskuria yllätysten varalle kerry. Silloin odottamaton meno voi vaarantaa asiak kaan koko talouden.” Lähde: www.asiakastieto.fi / 18.9.2018

*Asiakastieto ylläpitää kuluttajaluotoista vuonna 2013 perustettua kyselyjärjes telmää, jossa tällä hetkellä on jäseninä 38 pankkia ja luottolaitosta – Järjestelmä välittää tietoina mm. henkilön avoimen kuluttajaluottosaldon ja luottojen kappalemäärän, kuukausilyhennysten suuruuden, päivämäärä tietoa luottojen ottamisen ajankohdasta, tili ja korttiluottojen maksimili miitin ja tiedon vakavasta maksuviivetilanteesta. – Luotonhakija antaa luottohakemuksensa yhteydessä suostumuksen, jonka perusteella luotonantaja kysyy järjestelmän muilta osallistujilta hakijan luot tojen tiedot. – Kuluttajaluottojen kyselyjärjestelmä ei ole rekisteri. Järjestelmän jäsenistä kukin ylläpitää omaa asiakasrekisteriään ja kyselyt kohdistuvat niihin. – Jos henkilö on hakenut luottoa ja järjestelmän kautta on hänen tietojaan luovutettu luotonantajalle, voi hän tarkistaa näiden tiedonluovutusten si sällön jälkikäteen. – Tietoja saa käyttää vain luotonmyöntämiseen. Lähde: www.asiakastieto.fi / 18.9.2018

Luottolinkki 3/2018

TEKSTI: TOMI TUPOLA

Tulevaisuudentutkimus päätöksenteon tukena Kuka olet ja mitä organisaatiota edustat? Olen Sirkka Heinonen, tulevaisuudentut kimuksen professori Turun yliopistossa tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja keskuksemme Helsingin toimiston joh taja. Olen toiminut tulevaisuudentutki muksessa niin kauan kuin ala rantautui Suomeen – jo 35 vuotta sitten. Olen myös vuonna 1980 perustetun Tulevaisuuden tutkimuksen seuran varapuheenjohtaja ja Rooman klubin jäsen. Seuraan kuuluu noin 700 jäsentä ja se julkaisee neljä ker taa vuodessa ilmestyvää suomenkielistä FUTURAlehteä, jossa on kiinnostavia tulevaisuutta koskevia artikkelia eri aloilta.

Mitä on tulevaisuudentutkimus? Tulevaisuudentutkimus on tieteenala, jolla on Suomessa oma oppiainelaitos – Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa, sen kauppakorkeakoulussa. Tämä on ainutlaatuista maailmalla, joten kansainväliseen maisteriohjelmaamme hakee opiskelijoita useista eri maista. Oppilaita on ollut jo yli 30 eri maasta. Lisäksi alallamme on ollut parin vuoden ajan oma tohtoriohjelmansa. Tulevaisuudentutkimus syntyi alana Euroopassa ja Yhdysvalloissa 1950luvul la. Tulevaisuudentutkimus on kokonais valtaista, monitieteistä ja kriittistä pitkän tähtäyksen analyysia tulevaisuutta kos kevista teemoista ja tulevaisuuden ke hitysvaihtoehdoista. Tulevaisuutta voi tutkia ja tulevaisuu dentutkimusta voi opiskella maisteri ja tohtoriohjelmien lisäksi Tulevaisuuden tutkimuksen Verkostoakatemiassa (TVA) ja joissakin kesäyliopistoissa. Tulevaisuu den tutkimuksen seura on Suomessa myös tärkeä alan toimija, joka järjestää vuosittain seminaareja ja keskustelutilai suuksia ja julkaisee jäsenlehti FUTURA:n lisäksi tutkimusraportteja.

Kuka käyttää tulevaisuudentutkimusta ja mihin? Tulevaisuudentutkimus on akateeminen tieteenala ja siitä valmistuneet voivat si joittua tutkimuselämään, opetukseen, Luottolinkki 3/2018

Sirkka Heinonen

julkishallintoon ja myös yritysmaailmaan. Tulevaisuudentutkimus pitää sisällään ennakoinnin (foresight), joka on käytän nönläheistä tulevaisuudentutkimusta jokin erityisongelma tai aihe kohteenaan. Yritykset ovat yhä enenevässä määrin heräämässä ennakoinnin strategiseen merkitykseen. Tulevaisuudentutkimuksen ja enna koinnin tuloksia käytetään päätöksen teon tukena. Yhä nopeammin muuttuvas sa ja yhä kompleksisemmassa maailmassa tarvitaan ennakointitietoa ja osaamista. Sen avulla voidaan paremmin nähdä pi demmälle tulevaisuuteen ja tehdä parem pia päätöksiä, jotka auttavat organisaa tioita pärjäämään muutoksen turbulens sissa. Tulevaisuudentutkimuksen ja enna koinnin tuloksia käytetään julkishallinnos sa. Meillä on pääministerin kansliassa oma ennakointiyksikkö ja sen vastuulla on laatia kunkin vaalikauden aikana maamme tulevaisuusselonteko. Kyseinen selonteko alistetaan sitten eduskunnas sa olevan pysyvän tulevaisuusvaliokun

nan arvioitavaksi. Parhaillaan tehtävän tulevaisuusselonteon ydinteemana on työ. Kaikkien ministeriöiden on laadittava omasta sektoristaan tulevaisuuskatsaus. Lisäksi kaupungit tarvitsevat ennakoin titietoa ja tekevät ja teettävät oman kau punkinsa tulevaisuudesta skenaarioita. Yritykset tarvitsevat oman strategiansa tueksi ennakointitietoa. Ne yritykset, jotka ovat oivaltaneet tämän ja lähteneet kartoittamaan tulevaisuuksiaan syste maattisesti, saavat kilpailuetua. Väitän kin, että kaikilla yrityksillä tulisi olla oma tulevaisuusstrategia. Tämä merkitsee pi demmällä tähtäyksellä, laajemmalla aihe tarkastelulla ja ennakointimetodeja käyt täen tehtyä tulevaisuusstrategiaa, joka kytketään yrityksen normaaliin strategia työhön.

Minkälaisia teknisiä työkaluja te käytätte? Tulevaisuudentutkimuksessa on yli 30 erityistä metodia, joita käytetään myös eri metodien yhdistelminä. Yleisin lähes 13

tymistapa on aloittaa tekemällä toimin taympäristön tulevaisuuden luotaus (ho rizon scanning) ja sen yhteydessä tai jäl keen tehdään tulevaisuuskuvia tai ske naarioita. Skenaariot ovat tunnetuin en nakoinnin menetelmä – tai pikemminkin menetelmäperhe, koska on monia tapo ja tehdä skenaarioita. Keskeistä skenaa rioissa on, että ne eivät ole ennusteita vaan vaihtoehtoisia mahdollisia tulevai suuden kehityskertomuksia. Niitä käy tetään testialustana, jota vasten organi saatio voi testata olemassa olevia stra tegioitaan ja kehityspohdiskeluitaan. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jul kaisemassa kirjassa ”Miten tutkimme tulevaisuuksia?” on esitetty yli 20 eri metodia.

Mitä taustamuuttujia yleisesti tutkimuksessa käytetään? Tulevaisuudentutkimuksessa ja enna koinnissa luodataan tulevaisuussignaa leja. Tulevaisuuden siemeniä on jo näh tävissä nykyhetkessä ja tunnistamalla niitä voidaan hahmottaa mahdollisia tu levaisuuksia. Tällaisia tulevaisuussignaa leja on neljää vahvuusastetta: 1) megat rendejä, jotka ovat yleisesti tunnettuja vahvoja kehityssuuntia kuten ilmaston muutos tai väestön vanheneminen; 2) trendit, jotka ovat keskivahvoja kehitys suuntia kuten kaupunkilaisten kiinnostus puutarhanhoitoon; 3) heikkoja signaale

ja, jotka ovat merkkejä oraalla olevista, mahdollisesti vahvistuvista ilmiöistä ku ten vegaanius; ja 4) villit kortit ja mustat joutsenet, jotka ovat yllättäviä epäto dennäköisiä tapahtumia, joilla tapahtu essaan on merkittäviä vaikutuksia koko yhteiskuntaan, vaikka jonkin epidemian puhkeaminen pandemiaksi tai nopeasti syntynyt globaali finanssikriisi.

Onko mahdollista tutkia yksittäisen toimialan, yrityksen tai tuotteen tulevaisuutta? Tulevaisuudentutkimuksen avulla voi daan luodata yksittäisen toimialan tule vaisuutta. Tällöin tarkastellaan toimialan toimintaympäristöä suhteessa koko maa ilman kehitykseen ja mietitään mitä muu tosvoimat tarkoittavat toimialalle Suo messa. Pankkialalle tällainen toimialan tulevaisuuksien luotaus sopisi erittäin hyvin ja olisi kriittisen tärkeää. Alalla on nopeaa muutosta talouden muutosten näkökulmasta, mutta myös monelta muulta sektorilta kuten vaikkapa tekno logian alalla: digitalisaatio, tekoäly, big data, automatisaatio ja esineiden inter net. Muutoksia on myös yhteiskunnallises sa kehityksessä, kuten terrorismin kas vun, totuudenjälkeisen tiedon tai vaikka pa uusyhteisöllisyydestä. Yksittäinen yritys voi myös hyödyntää ennakointia esimerkiksi tulevaisuusvers

taan tai tulevaisuusklinikan muodossa. Tällöin monelta eri taholta ”matkataan” tulevaisuuteen ja katsotaan siellä olevia mahdollisuuksia – kuin myös riskejä ja uhkia. Sitten tunnistetaan tulevaisuus signaaleja neljällä tasolla ja mietitään niiden vaikutuksia omaan toimialaan tai yksittäiseen yritykseen. Tällöin on hyvä tulevaisuustyöskentelyssä aloittaa mah dollisten tulevaisuuksien luotaamisella, eikä pitäytyä vain todennäköisten tule vaisuuskuvien maastossa. Lopuksi yh teisesti arvioidaan mitä tulevaisuuskuvia valitaan toivotuksi tulevaisuudeksi ja kyseinen sisältö muokataan toimialan tai yrityksen strategiaan varteen otet tavan visiona – tulevaisuuden tahtotila na, jota kohti päätöksenteolla ja inno vaatioilla sitten pyritään. Tulevaisuudentutkimuksessa ja enna koinnissa mielellään kyseenalaistetaan olemassa olevia käsitteitä (kriittinen nä kökulma). Näin päästään pureutumaan mahdollisiin muutosvoimiin, jotka kysei siä käsitteitä haastavat mentäessä koh ti tulevaisuutta. Esimerkiksi: Mitä on pankki, laina, luotto, raha, vakuudet, pe rintä tulevaisuudessa? Tällaisessa tule vaisuusprosessissa voidaan käyttää Entä jos? lähestymistapaa. Entä jos vakuudet ovatkin myös jotain muuta kuin rahallis ta, esimerkiksi kansalaisen luotettavuus, terveelliset elämäntavat tai tekoihin yl tävä ympäristötietoisuus?

Luottolinkki 3/2018

Suomen Perimistoimistojen Liitto ry:n toiminta vuonna 2018 Suomen Perimistoimistojen Liitto ry:hyn (yhdistys) kuuluu 12 jäsenyritystä, jotka käsittelivät viime vuonna yhteensä yli 10 miljoonaa perinnän toimeksiantoa. Yhdistyksen jäsenyritys ten palveluksessa oli viime vuoden aikana keskimäärin 1.400 työntekijää ja jäsenyritysten perintäpalvelun liikevaihto oli viime vuonna yhteensä yli 290 miljoonaa euroa. Jäsenyritys ten palveluita käyttää tällä hetkellä yli 60.000 yritystä.

Yhdistyksen tarkoitus: Yhdistyksen tarkoituksena on edistää luottokaupan ja perin täalan kehitystä terveiden periaatteiden pohjalta. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan edistämällä jäsenten ja heidän asiak kaidensa etuja antamalla lausuntoja ja ehdotuksia viranomai sille ja vaikuttamalla lainsäädännön muotoutumiseen.

Yhdistyksen jäsenet tällä hetkellä: BRANG Oy CashIn Consulting Oy Ab Gothia Oy Intrum Oy KTC Finland Oy Lowell Suomi Oy OK Perintä Oy Ropo Capital Oy Sergel Oy Svea Perintä Oy Validius Group Oy Visma PPG Oy

Suomen Perimistoimistojen Liitto ry:n hallitukseen kuuluvat vuonna 2018 seuraavat henkilöt: Varsinainen jäsen: Jyrki Lindström (pj) Hans Vikdal (varapj) Jennie Flinck Seppo Lahtinen Arttu Rautiainen Tapio Järvinen Petri Ylisaukkooja

Varajäsen: Reetta Lehessaari Joakim Donner Ossi Lahti Ossi Elonen Mona Haataja Tarja Pyörälä

Yhdistyksen hallituksen kokouksiin voivat osallistuvat sekä varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet.

Markkinaosuus Yhdistyksen jäsenyritysten osuus ulkoistetusta yksityisoikeudel listen saatavien vapaaehtoisesta perinnästä Suomessa on yli 90 % ja riidattomien saatavien oikeudellisesta perinnästä (yk sipuolinen tuomio riidattomassa velkomusasiassa) yli 70 %.

Tänä vuonna yhdistyksen hallitus on käsitellyt kokouksissaan seuraavia aiheita: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lakiesityksen keskeinen ehdotus on siirtyminen perintätoi men lupamenettelystä perintätoimen rekisteröintimenette lyyn. Esitys on yhdistyksen mielestä kannatettava, koska uu Luottolinkki 3/2018

distuksella vähennetään olennaisesti perintäluvan uusimiseen liittyvää työtä. Muutos vähentää perintätoimiston tarvetta toimittaa viranomaiselle niitä tietoja, jotka valvova viranomai nen voisi itse hankkia toisten viranomaisten rekistereistä. Li säksi yhdistys otti kantaa perintätoiminnasta vastaavan hen kilön koulutukseen, asiakirjojen ja tietojen säilyttämisaikaan ja säilyttämisajan laskemiseen sekä lakiesityksen mukaisiin pakkokeinoihin. Uudistus hyväksytty eduskunnassa ja uusi laki tulee voimaan 1.1.2019 lukien. Summaariset riita-asiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen / Lakivaliokunnan kuulemistilaisuuteen osallistuminen Yhdistys uudisti lakivaliokunnalle oikeusministeriön työryh mälle aiemmin jättämänsä eriävän mielipiteen, jonka mukaan summaarisia riitaasioita pitäisi käsitellä myös VarsinaisSuo men käräjäoikeudessa. Yhdistyksen eriävä mielipide on huo mioitu hallituksen esityksessä. Summaarisia riitaasioita kä sittelisivät Ahvenanmaan, Helsingin, ItäUudenmaan, Kymen laakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais Suomen käräjäoikeudet. Oikeusministeriön tiedotteen mukaan uudistus tulee voimaan vasta 1.9.2019 lukien. Ulosottoon liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen purkamisesta Ulosottolainsäädäntöön lisättiin alkuvuodesta säännöksiä, joilla on tarkoitus purkaa ulosottoon liittyviä kannustinlouk kuja ja helpottaa työllistymistä. Käytiin keskustelua uudistuk sen sisällöstä ja yhdistyksen lausunnosta, jolla ei ollut vaiku tusta uudistuksen sisältöön. Yhdistyksen kommentit sisäministeriölle luonnoksista rahanpesun ja terrorismin estämisestä annetun lain nojalla annettaviksi valtioneuvoston asetuksiksi Ministeriön asetuksilla ei ole annettu esim. yksinkertaistetun menettelyn tarkempía säännöksiä maksuliikenteestä, toimi tustavasta tai maantieteellisistä riskitekijöistä, joihin voi liit tyä vähäinen rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski. Yhdistyksen mielestä toivottavaa olisi ollut, että myös em. riskitekijöistä olisi annettu tarkempia säännöksiä. Oikeusministeriö pyysi yhdistykseltä lausuntoa arviomuistiosta luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain muutostarpeista Yhdistyksen lausunnon mukaan luvan saaneista oikeuden käyntiavustajista annettuun lakiin ei ole tarvetta tehdä olen naisia muutoksia. Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonnan ja tarkastustoiminta ei pitäisi olla samansisältöistä kuin asianajajilla. Oikeusministeriö pyysi yhdistykseltä lausuntoa työryhmän mietinnöstä ”Konkurssilain tarkistaminen” Ministeriön laatiman ehdotuksen mukaan pesäluetteloon merkittäisiin vain suurimmat velat ja merkittävimmät muut sitoumukset. Yhdistys toimitti oikeusministeriölle lausunnon, jonka mukaan saatavat ovat nykyisin helposti selvitettävissä kirjanpidosta taikka velkojilta tulevista ilmoituksista. Yhdis 15

Oikeusministeriön selvitys positiivisen luottorekisterin perustamisen vaikutuksista Oikeusministeriön asettamat selvitysmiehet ovat valmistel leet alkuvuoden aikana selvitystä, jonka tarkoituksena on tuottaa tarpeellinen tietopohja mahdollisen positiivisia luot totietoja koskevan järjestelmän perustamista koskevan pää töksenteon perustaksi. Selvitysmiesten työ valmistui kesän jälkeen. Yhdistys tulee lausumaan hankkeesta oikeusministe riölle 31.12.2018 mennessä.

Oikeusministeriön asettaman seurantatyöryhmän työn eteneminen; kuluttajaluottoihin ja summaarisen tuomioistuinmenettelyyn liittyvän lainsäädännön valmistelutyö Yhdistyksen edustaja osallistui oikeusministeriön työryhmän työhön. Työryhmä kokoontui useita kertoja kevään ja kesän aikana. Hankkeen keskeinen ehdotus oli, että korkokatto kos kisi jatkossa kaiken suuruisia kulutusluottoja. Nykyinen todel liseen vuosikorkoon perustuva korkokattomalli korvattaisiin uudenlaisella korkokattomallilla. Tarkka korkokaton suuruus linjataan lausuntokierroksen jälkeen. Jos luotonantaja rikkoo korko tai luottokustannuskattoa koskevaa sääntelyä, kulut tajalta ei saisi ehdotuksen mukaan periä korkoa tai muita luot tokustannuksia lainkaan. Yhdistyksen lausunnossa ja yhdistyksen hallituksen koko uksessa käsiteltiin mm. hankkeen aikataulua. Hanketta ollaan viemässä eteenpäin erittäin nopealla aikataululla. Yhdistyk sen lausunnon mukaan kunnon siirtymäaika on välttämätön tä. Yhdistyksen hallituksen näkemyksen mukaan hankkeelta puuttuu kunnollinen vaikutuksenarviointi. Hanke on liian kii reellä valmisteltu. Hanke vaikuttaa paljon riidattomien velko musasioiden käsittelyyn tuomioistuimissa. Riidattomien vel komusasioiden haastehakemusten nykyinen ja ehdotuksen mukainen viran puolesta tutkiminen lisää perintätoimistojen selvitystyön määrää olennaisesti. Yhdistys pyrkii vaikutta maan ehdotuksen sisältöön myös koko eduskuntakäsittelyn ajan.

Tietosuojan käytännesäännöt / Miten valmistautua EU:n tietosuoja-asetukseen Yhdistyksen työryhmä on valmistellut tietosuojan käytänne sääntöjä kuluvan vuoden ajan. Yhdistys käynnisti tietosuojan käytännesääntöjen laatimisen tietosuojavaltuutetun pyyn nöstä. Käytännesäännöissä on huomioitu tietosuojaasetuksen velvoitteet. Säännöt on tarkoitus julkaista sen jälkeen kun yh distyksen hallitus on hyväksynyt säännöt.

OM asettamispäätös: Kuluttajansuojasäädösten uudistamistyöryhmän seurantaryhmän jäsenyys, 25.6.2018 – 31.5.2019 Oikeusministeriö on asettanut seurantaryhmän tukemaan ja arvioimaan kuluttajansuojasäädösten uudistamista valmiste levan työryhmän työtä. Yhdistyksen edustaja osallistuu oi keusministeriön seurantaryhmän työhön 25.6.2018 31.5.2019 välisen ajan.

Huomenta Suomen TV –lähetys 14.2.2018 ja eduskunnan kyselytunti 22.2.2018. Käytiin keskustelu TV –lähetyksistä, joissa on käsitelty perin täalan asioita lähiaikana. Eniten keskustelua aiheutti se, että Huomenta Suomen TV –lähetyksessä 14.2. käsiteltiin perin täalan asioita virheelliseen taustamateriaaliin perustuen. Har kittiin sitä, pitäisikö yhdistyksen julkaista omat näkemykset ohjelmien sisällöistä ja pyrkiä oikaisemaan lähetyksissä esi tettyä tietoa.

Visma PPG Oy:n jäsenyyshakemus Visma PPG Oy hyväksyttiin yhdistyksen uudeksi jäseneksi.

tyksen lausunnon mukaan ehdotettu menettely tulee heiken tämään pesäluetteloiden luotettavuutta ja etenkin pienvel kojien asema konkurssissa heikentyy, jos konkurssi jatkuu. Ehdotus merkitsee, että pesäluetteloon merkitsemättä jää neet pienvelkojat jäävät ilman pesänhoitajan tekemää ilmoi tusta valvontapäivästä. Yritysperinnän käytännesääntötyö Yhdistyksen hallitus ja hallituksen nimeämä työryhmä on val mistellut yritysperinnän käytännesääntöjä kuluvan vuoden aikana. Aiheesta on laadittu luonnos, jossa kuvataan yritys perinnässä tarpeellisen työn sisältöä eri perintätilanteissa. Yritysperinnän käytännesäännöt on tarkoitettu ensisijaisesti perintää valvoville viranomaisille ja oikeusministeriölle. Työn valmistuttua jakelupiiriä ja tiedottamista voidaan arvioida uu delleen.

Jyrki Lindström puheenjohtaja

Oletko vaihtanut hiljattain työpaikkaa? Etkö ole saanut viime aikoina sähköpostia yhdistykseltä? Jos et muista päivittäneesi muuttuneita yhteystietojasi, tee se nyt! Helpoimmin yhteystietojen päivitys onnistuu yhdistyksen kotisivujen lomakkeella tai ottamalla yhteyttä palvelutoimistoomme: Paritilit Oy, luottomiehet@paritilit.fi Luottomiehet – Kreditmännen ry:n jäsenhakemuksen täyttäminen käy vaivattomasti osoitteessa www.luottomiehet.fi tai olemalla yhteydessä yhdistyksen sihteeriin ilkka.tynkkynen@bisnode.com tai puh. 0400 141 313. 16

Luottolinkki 3/2018

TEKSTI: SILJA SARKAMO

Lindorffista tuli Lowell Lindorffin nimi ja brändi vaihtuivat Lowelliksi lokakuun alussa. Nimenmuutokseen päättyi lähes kaksi vuotta kestänyt luotonhallintapalvelujen uudelleenjärjestely Euroopassa. Yli 50 vuotta suomalaisyritysten luotonhallinnan kumppanina toimineesta Lindorffista tuli lokakuun alussa Lowell Suomi. Nimi vaihtui Lowelliksi myös neljässä muussa Pohjoismaises sa sisaryrityksessä, jotka siirtyivät Lowell Groupin omistuk seen maaliskuussa. – Laadukas luotonhallinta perustuu sujuvaan, ihmistä ym märtävään palveluun. Tähän keskitymme Lowell Suomena, kiteyttää toimitusjohtaja Tuija Keronen. Nimen ja yritysilmeen lisäksi lokakuun alussa päivittyivät myös yrityksen verkkopalvelut, osoitteet ja sähköpostiosoit teet. Lowell on uusi nimi Suomessa. Brittiläistaustaisen luoton hallintayhtiön tulon markkinoille teki mahdolliseksi Lindorff Groupin ja Intrum Justitian vuonna 2016 käynnistämä fuusio. Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Viron liiketoimintojen myynti uudelle omistajalle oli edellytys sille, että kahden luo tonhallintajätin yhdistyminen saatiin toteutumaan muualla Euroopassa. Brittiläistaustainen Lowell aikoo erottua etiikalla ja analy tiikalla. IsoBritanniassa vuonna 2014 perustetusta Lowellis ta tuli yritysoston myötä toiseksi suurin luotonhallinnan pal veluyritys Euroopassa. Yhtiö palvelee vuosittain 36 miljoonaa kuluttajaasiakasta IsoBritanniassa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä sekä Pohjoismaissa. – Lowell toimii Euroopan vaativimmilla kuluttajaluottomark kinoilla. Toiminnassamme vastuullisuus ja asiakasymmärrys ovat erittäin tärkeitä. Tulemme hyödyntämään emoyhtiön kuluttajakäyttäytymiseen liittyvää asiantuntemusta ennes

Lindorffin valomainos Turun Kupittaan pääkonttorin huipulla vaihdettiin 1.10.2018 Lowell-logoon. Luottolinkki 3/2018

Toimitusjohtaja Tuija Keronen.

tään vahvan palvelu ja digiosaamisemme rinnalla, Keronen kertoo. Suomessa Lowell, aiemmin Lindorff, on profiloitunut erityi sesti finanssialan toimijoiden luotonhallinnan ja perinnän en sisijaisena palvelukumppanina. – Olemme käyneet vuosien varrella miljoonia raha-asioihin ja luottojen hoitamiseen liittyviä keskusteluja suomalaisten kanssa. Tämä osaaminen säilyy ja vain korostuu uuden brän din alla, ja sillä on arvoa luotonantajille kaikilla toimialoilla.

Lowellin – aiemmin Lindorffin - vaiheet Suomessa 1966: perimistoimisto Contant perustetaan Turkuun 1984: omistajaksi Kansallisrahoitus Oy 2003: omistajaksi pääomasijoittaja Altor. Altor ostaa myös norjalaisen, 1898 perustetun Lindorff AS:n, syntyy Lindorff Group 2003: ostaa ensimmäisen suuren saatavakannan Suo messa 2005: Contant Oy:n nimi muuttuu Lindorff Oy:ksi 2005: ryhtyy tarjoamaan perinnän rinnalla myös muis tutuspalvelua 2007: laajentaa laskutuspalveluihin 2011: aloittaa verkkokaupan maksutapapalvelujen tar joamisen 2014: omistajat Altor ja Investor myyvät Lindorff Grou pin Nordic Capitalille 2017: Lindorff Group ja Intrum Justitia fuusioituvat Eu roopassa, syntyy Intrum 2018: Lindorff Oy myydään yhdessä Pohjoismaisten sisaryritysten kanssa Lowellille, nimi vaihtuu Lowell Suomi Oy:ksi, Lindorffin yritysnimi jää historiaan 17

LYHYESTI Maksamisesta tulee lopulta näkymätöntä – ja maksuväline on ihminen itse Digitaalista maksamista vauhdittavan Netsin maajohtaja Sirpa Nordlund johtaa taloa, joka siirtää maksukortit historiaan. Sirpa Nordlund puhuu innostavasti maksualan mullistuk sesta, joka koskee asiakkaita, kauppiaita ja pankkeja. Kuluttajan kannalta maksaminen muuttuu likipitäen näkymättömäksi, mutta kauppiaat ja pankit törmäävät yhä sirpaleisempaan maksamisen kenttään. Tarjolla on kilpailevia maksuteknolo gioita taustajärjestelmineen. Amerikkalaiset teknojätit Google, Amazon, Facebook ja Apple kehittelevät uusia maksamisen teknologioita, ja samaan aikaan pienemmät kansalliset toimi jat luovat omia järjestelmiään. Maksusovellus Apple Pay tekee älylaitteesta maksuvälineen, kun taas digitaalisen maksamisen Alipaysovellusta käyttää yli 500 miljoonaa ihmistä yksin Kiinassa. Oman mausteeensa soppaan tuo sekin, että mobiilisovelluk siin perustuvissa palveluissa maksaminen on häivytetty pal velun taustalle. Spotify, Netflix, Viaplay, Uber, Parkman ja Easypark saavat maksukortin tiedot, eikä kuluttajan tarvitse perin teiseen tapaan maksaa mitään. ”Huikean nopeasti etenevän murroksen keskellä Mastercard, Visa, American Express ja Discovery säilyttävät asemansa mak suteollisuusyhtiöinä, vaikka muoviset maksukortit häviäisivät kin. Ne nimittäin pitävät yllä verkostoja, joiden ansiosta mak saminen onnistuu missä tahansa”, Nordlund uskoo. Mobiilimaksaminen kasvattaa suosiotaan, kun maksaminen kaiken kaikkiaan digitalisoituu. Maksaminen onnistuu yhteensä miljardeilla laitteilla, joista älypuhelin on tärkein. ”Verkkokaupassa Amazonilla huikea enemmistö kaikesta maksamisesta tehdään mobiilina. Mobiilimaksamisen rooli on erittäin vahva, ja siihen liittyy koko joukko tunnistautumis menetelmiä.” Biometrisessä tunnistautumisessa käytetään esimerkiksi verisuoni, sormenjälki ja kasvoteknologioita. Kasvomaksami nen voi yleistyä: kun asiakkaan kasvot on tunnistettu algorit milla, maksaminen tapahtuu ilman matkapuhelinta, maksukort tia, käteistä tai muuta totuttua maksuvälinettä. ”Perinteinen muovikortti on lopultakin melko turvaton instrumentti. En lähtisi sitä tässä vaiheessa mollaamaan, mutta lopulta myös kortit katoavat käytöstä”, Nordlund sanoo. Vastakkaisia väitteitäkin kuulee, mutta Nordlundin mukaan Suomi marssii aivan digitaalisen maksamisen etujoukoissa. Pelkästään lähimaksamisesta on tulossa laajimmin käytetty sähköisen maksamisen muoto. Lähimaksuteknologia on Suo messakin omaksuttu nopeasti: käteisen käyttöä vieroksuvat muutkin kuin valvovat viranomaiset. Itse asiassa KPMG arvioi raportissaan, että kansainvälisesti jo 90 prosenttia kuluttajista maksaisi mieluiten ilman käteistä rahaa. Nordlund muistuttaa, että alkujaan lähimaksamisen (nfc) kehittivät Nokia, Sony ja Philips jo vuonna 2004. Suomessa on esitelty useita digimaksamista nopeuttavia palveluita. Näitä ovat pankkirajat ylittävä reaaliaikainen mobiilimaksujär jestelmä Siirto, OP:n Pivo, Danske Bankin MobilePay ja Nordean Nordea Pay.

Niistä jokainen osaltaan vähentää luotto ja maksukorttien käyttöä. Samalla kuittidatan automatisointi avaa mahdollisuuk sia pankeille ja kauppiaille, mutta myös kuluttajille, sillä oman talouden seuraamiseen syntyy uusia työkaluja. Nordlund johtaa Netsiä, jolla on Suomessa noin 500 työnte kijää. Valtavan nopea teknologinen murros tekee johtamisesta ainakin mielenkiintoista. ”Koemme väistämättä myös takaiskuja, mutta ihmiset pitää saada antamaan kaikkensa uuden teknologian tekemiseen, kokeilemiseen, kehittämiseen ja myymiseen.” Nordlund mainitsee useampaan kertaan, että vahva usko omaan asiaan siirtää vuoria. Hänen mukaansa ajatus ”strate gian jalkauttamisesta” pitäisi hylätä, koska se merkitsee soti laiden piiloutumista metsään. ”Kuulostaa ehkä lattealta, mutta tärkeintä on olla koko ajan läsnä ja luoda uskoa onnistumisiin.” Lähde: www.kauppalehti.fi / 26.9.2018

••••••••

Nordea myy 12 000 ongelmaluottoa Tanskassa – odottaa 35–45 miljoonan voittoa Rahoituskonserni Nordea kertoi tiistaina myyneensä Tanskassa 388 miljoonan euron arvoisen järjestämättömien luottojen salkun norjalaiselle B2Holdingperintäyhtiölle. Nordea odottaa saavansa kaupasta noin 35–45 miljoonan euron myyntivoiton, joka kirjataan vuoden 2019 tilinpäätök seen sen jälkeen, kun lainadokumentaatio on siirretty ostajalle. Salkussa on yhteensä 12 000 järjestämätöntä luottoa. Nor dean mukaan vanhimmat luotot periytyvät vuodelta 1993, ja kaikki luotot on myönnetty Tanskassa. Järjestämätön luotto on yleisen määritelmän mukaan luotto, jonka koron tai lainapääoman maksut ovat vähintään 90 päi vää myöhässä. Nordean B2Holdingille myymät luotot ovat vakuudettomia. Ne vaihtelevat Nordean mukaan luottokorttiveloista yrityslai noihin, joiden ottanut yritys on mennyt vararikkoon ja jonka omistaja on vastuussa velasta. Luottojen joukossa ei ole digi taalisesti myönnettyjä pikavippejä. Luottosalkun siirto toteutetaan 31. lokakuuta 2018. Luotot siirtyvät B2Holdingin Tanskassa toimivalle perintäyhtiölle, jonka nimi on Nordic Debt Collection. Nordeasta siirtyy Nordic Debt Collectionin palvelukseen 1. joulukuuta 2018 kuusi työntekijää. B2Holding tarjoaa perintäpalveluja pankeille ja institutionaa lisille toimijoille. Yhtiö on listattu Oslon pörssiin ja sen päätoi mipaikka on Oslossa. Yhtiö toimii 23 maassa ja sillä on 2 200 työntekijää. ”Yhteistyökumppaneina toimivat perintäyhtiöt on valittu erittäin huolellisesti. Yksi kriteereistä on se, miten ne kohtele vat asiakkaita ja henkilöstöä. Olen varma, että asiakkaamme hyötyvät kaupasta, sillä voimme keskittyä ydintoimintaamme entistä tiiviimmin”, Tanskan Personal Bankingin varajohtaja Mads Skovlund Nordeasta sanoo. Lähde: www.kauppalehti.fi / 9.10.2018

Luottolinkki 3/2018

Mediatiedot 2018 Luottomiehet-Kreditmännen ry www.luottomiehet.fi/toimitus

Julkaisija

Toimitus Päätoimittaja: Puhelin: e-mail:

Ossi Lahti 043 824 2001 ossi.lahti@svea.fi

Ilmoitustilan myyjä

Olli-Pekka Pitkäjärvi, 050 540 0316

Jäsenrekisterin ylläpito Puhelin:

Paritilit Oy (09) 622 5715 luottomiehet@paritilit.fi

Painosmäärä

650 kpl

Paino Yhteyshenkilö: Osoite: Puhelin: Aineistotiedustelut:

Grano Oy Pia Huovinen Mäkituvantie 3, 01510 Vantaa 040 563 7911 pia.huovinen@grano.fi www.grano.fi Salomon Pajunen, Grano Oy 040 544 3022 salomon.pajunen@grano.fi taitto.helsinki@grano.fi (viestin aihe: Luottolinkki)

Aineisto-osoite:

Ilmoitushinnat Ilmoituskoko 4-värinen Keskiaukeama 1350 € Takakansi* + s.2. á 940 € 1/1 muut sivut 790 € 1/2 sivu 590 € 1/4 sivu 510 € * Takakannen yläreunassa 30 mm korkea valkoinen osoitekenttäalue

Tekniset tiedot Lehden koko: Painopinta-ala: Palstojen määrä: Palstan leveys: Aineistot: Ohjelmat: Maksuosoite Maksun saaja: Pankkiyhteys:

A4 210 x 297 mm 3 kpl 1 p 55 mm, 3 p 180 mm Tiedostoina Kaikki taitto- ja grafiikkaohjelmat Luottomiehet ry IBAN FI3420891800073866 BIC NDEAFIHH

Reklamaatiot

Ilmoitusten painoasua koskevat reklamaatiot 7 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena.

Ilmoitusten peruuttaminen:

Viimeistään 14 vrk ennen aineistopäivää. Myöhemmin peruutetuista laskutetaan 50% hinnasta.

Ilmestymispäivät Nro 1/2019

Aineisto 11.2.2018

Ilmestyy 28.2.2018

ISSN-L 1457-7909 ISSN 1457-7909 (Painettu) ISSN 2242-2498 (Verkkolehti)