__MAIN_TEXT__

Page 1

LUOTTOMIEHET - KREDITMÄNNEN RY:N JÄSENLEHTI

1/2019


KUN PERINNÄN

AIKA Suomen ystävällisin perintätoimisto auttaa. Svea Perintä Oy | 09 4242 3080 | myynti@svea.fi


PÄÄKIRJOITUS www.luottomiehet.fi K U S TA N TA JA Luottomiehet – Kreditmännen ry Jäsenlehti. Ilmestyy kolme kertaa vuodessa. 37. ilmestymisvuosi PÄ ÄTO I M I T TA JA Ossi Lahti Puh: 043 824 2001 ossi.lahti@svea.fi TO I M I T U S N EU VO S TO Anne Björk puh: 0400 877 577 Johanna Kurronen puh: 040 758 7711 Kati Pietilä puh: 040 721 1032 Olli-Pekka Pitkäjärvi puh: 050 540 0316 Satu Seppelin puh: 043 824 0499 Henna Simola puh: 040 700 9478 Tomi Tupola puh. 050 3365125 U L KOA S U Kirsi Niemi, Grano Oy TI L A A JA PA LV ELU Luottomiehet ry Paritilit Oy Ratavallinkatu 13 A, 00520 Helsinki Sähköpostios: luottomiehet@paritilit.fi puh: 09-622 5715 PA N K K I Y H T E Y D E T Luottomiehet ry IBAN FI3420891800073866 BIC NDEAFIHH PA I N O PA IK K A Grano Oy ISSN-L 1457-7909 ISSN 1457-7909 (Painettu) ISSN 2242-2498 (Verkkolehti) Kirjoittajien lehdessä esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä siten välttämättä edusta yhdistyksen kantaa.

TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus...................................................3 Hallituspalsta ...............................................4 Hallituksen uudet jäsenet ......................5 Uusi ja vanha kohtaavat – hallituksen vaihtokokous Tallinnassa .....................................................7 Ainoa alallaan Haastattelu Timo Nisumaa ....................8

Vuosi 2019 Vuosi 2018 on vierähtänyt ja on ollut aika toivottaa vuosi 2019 tervetulleeksi. Vuosi on alkanut koko Suomessa varsin runsaslumisena. Pääkaupunkiseutu hukkuu lumeen ja sen hävittäminen kaduilta on osoittautunut ongelmalliseksi. Lumikolat ovat loppuneet kaupoista. Vanhan kansan oppien mukaisesti kunnon talvea seuraa aina kunnon kesä, ainakin vuonna 2018 tämä piti paikkaansa. Mitä muuta voimme odottaa vuodelta 2019? Ainakin maamme johdossa tapahtuu muutoksia. Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa. Nähtäväksi jää, mikä puolue saa suurimman kannatuksen ja minkälainen hallitus suomeen tänä vuonna saadaan. Nähtäväksi jää myös se, miten SOTE-uudistuksen käy. Luottomiesten töiden puolesta on myös tarkkaan seurattava eduskunnassa säädettävien lakien vaikutuksia luottoalan työtehtäviin. Luottomiehet ry on myös saanut osittain uuden hallituksen ja vaihtokokous on jo suoritettu. Tässä lehdessä artikkeli Luottomiesten hallituksen muutoksista ja uuden puheenjohtajan – Terhi Rostin – näkemyksiä siitä, minne suuntaan yhdistyksen toimintaa viedään vuoden 2019 aikana. Johdon muutokset vaikuttavat aina kaikkeen tekemiseen. Oli sitten kyseessä maan hallitus, yhtiön toimitusjohtajat, yhdistyksen puheenjohtaja tai kuka tahansa johtamiseen osallistuva taho. Yleensä uudella johdolla on tarkoitus tehdä hyvää. Hyvän tekeminen näissä tapauksissa vaatii jotain muutosta vanhaan ja vallitsevaan olotilaan. Toimeen ja muutoksen tekemiseen on tarttuva ripeästi, mikäli haluaa saada aikaan muutoksia. Kaikki toimenpiteet on kuitenkin suunniteltava tarkoin, muuten haluttujen muutosten sijaan saatetaan nähdä täysin päinvastaisia tuloksia. Jos muutosjohtaminen ontuu, haaveet paremmasta tulevaisuudesta ovat menneen talven lumia. Muutoksen täyteistä vuotta, Ossi Lahti Päätoimittaja

Muistoissamme: Pasi Asikainen .......10 Positiivinen luottotietorekisteri .......11 Yhdistyksen syyskokous ....................13 TOP 50 konkurssit Suomessa vuonna 2018 .............................................15 Sukellus compliance maailmaan .......17 Lyhyesti .......................................................18 Mediatiedot 2018................................... 19

Luottolinkki 1/2019

Luottomiehet – Kreditmännen ry:n jäsenhakemuksen täyttäminen käy vaivattomasti osoitteessa www.luottomiehet.fi tai olemalla yhteydessä yhdistyksen sihteeriin ilkka.tynkkynen@bisnode.com tai puh. 0400 141 313. 3


HALLITUSPALSTA: TERHI ROSTI KUVA: RONI HAKKARAINEN

Alkuvuosi 2019 luottoalan ammattilaisen silmin Vuosi 2019 on saatu mainiosti alkuun hallituksessa ja toimikunnissa. Tuoreena puheenjohtajana tietynlainen henkinen vastuu painaa, mutta onneksi sitä keventää tieto siitä, että hallituksessa ja toimikunnissa on iso joukko innostuneita ja vastuunsa kantavia aktiiveja. Muutokset ja siirtymävaiheet elämässä ovat luovaa aikaa. Näin uutena puheenjohtajana aloinkin pohtia, mikä meille luottoalalla toimijoille on yhteistä.

Realistinen moniosaaja – luottoalalle ei valmistu suoraan koulunpenkiltä Luottoalan tehtäviin ei valmistu suoraan mistään oppilaitoksesta, lisäksi erilaisia ammatteja on moneen lähtöön. Työ voi vaatia samaan aikaan sekä lukujen tarkkaa analysointia, inhimillistä tilannetajua että suurten linjojen ymmärtämistä. Realistinen moniosaaja voisi olla hyvä kuvaus. Mielikuva luottopäällikön tai perintäneuvottelijan työstä voi täysin alaa tuntemattomalle olla karu ja jopa pelottava. Jotain lähes maagista on kuitenkin siinä, että yllättävän monet luotonhallinnan tehtäviin löytäneet myös jäävät valitsemalleen tielle. Luottomiehet – Kreditmännen ry kokoaa meidät luottoalan ammattilaiset ja yritykset yhteen ja omalta osaltaan huolehtii osaamisemme kasvamisesta. Yhdistys huolehtii jäsenten ammattitaidon ylläpitämisestä järjestämällä seminaareja, julkaisemalla Luotto-linkki lehteä sekä jakamalla tietoa yhdistyksen kotisivuilla ja LinkedInissä. Lisäksi yhdistys tekee pitkäjänteistä yhteistyötä Markkinointi-instituutin kanssa luotonhallinnan koulutuksen ikonin, luottotutkinnon, parissa.

Mitä ajankohtaisia asioita kannattaa seurata alkuvuodesta 2019 Luotonhallinta-alan lonkerot ulottuvat jos vaikka mihin. Omakohtaisesti huomasin tämän suunnitellessani yhden päivän kestävää perintäkoulutusta. Raja4

Terhi Rosti

uksia täytyi tehdä, sillä ilman niitä olisi puhuttu jo viikon kestävästä luentosarjasta. Seurattavia lakihankkeita ja uudistuksia voisikin nimetä pitkän listan, mutta tässä pieni otanta omasta mielestäni seuraamisen arvoisista asioista.

Viranomaiset tehostavat toimintaansa Viranomaiset tehostavat toimintaansa ja kehittävät sähköistä asiointia. Tämä palveluiden digitalisoitumista edistävä kehitystyö etenee pienin askelin, mutta edetessään tulee varmasti helpottamaan monen luottoalalla toimivan käytännön työtä ja lisäämään palveluiden läpinäkyvyyttä. Ulosoton kohteena oleville on tullut mahdollisuus velan maksamiseen sähköisesti. Palvelun kautta on nähtävissä myös asioiden kokonaistilanne. Ulosoton hakijat voivat myös tarkastella toimeksiantojen tilannetta ja vaikkapa tilata ulosoton todistuksia. Oikeusprosesseja keventämään on tehty lakimuutoksia. Tavoitteena on mm. lyhentää tuomioistuinten käsittelyaikoja joustavoittamalla ratkaisukokoonpanoja. Lisäksi videoyhteyksien käyttöä lisätään. Syyttäjän, riita-asian asianosai-

sen sekä asianosaisen oikeudenkäyntiavustajan tai -asiamiehen on mahdollista osallistua suulliseen käsittelyyn videoyhteyden välityksellä. Tämä tulee varmasti myös alentamaan oikeudenkäyntien kustannuksia. Lisäksi käräjäoikeusverkostoa on uudistettu. Joitakin käräjäoikeuksia on yhdistetty ja tässä yhteydessä on tapahtunut myös tiettyä erikoistumista käräjäoikeuksien välillä. Summaaristen riitaasioiden käsittely keskitetään 1.9.2019 alkaen Ahvenanmaan, Helsingin, ItäUudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksiin.

Ylivelkaantumista halutaan vähentää Tähän vuoteen osuvia suurempia lakihankkeita on ehdottomasti kuluttajaluottolainsäädännön muutoshanke. Alkuvuodesta onkin käsittelyssä HE 230/2018 kuluttajaluottosopimuksiin liittyen. Tämän lakikokonaisuuden on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2019. Positiivinen luottorekisteri on myös vahvasti ylivelkaantumisen vähentämiseen tähtäävä hanke. Tässä lehdessä Luottolinkki 1/2019


saattekin lukea yhdistyksemme tekemästä lausunnosta positiivisen luottorekisterin tiimoilta. Seuraamme asiaa aktiivisesti ja jatkamme yhdistyksessä työtä sen eteen, että asian käsittely etenisi jopa hieman nopeammin kuin lainsäätäjä on tässä vaiheessa suunnitellut. Tosiasia joka tapauksessa on, että tätä uutta työkalua saamme odottaa vuosia.

Mitä yhdistyksessämme tapahtuu lähiaikoina? Muutama konkreettinen päivämäärä on jo tiedossa, eli kevätiltamat ja samalla yhdistyksen kevätkokous tulee olemaan torstaina 16.5.2019. Merkitse päivämäärä kalenteriisi, paljastamme tarkemman ohjelman ja paikan Helsingin keskustan

tuntumassa hieman myöhemmin. Syksyn luottoseminaaria suunnitellaan parhaillaan ja ajankohta tullee olemaan lokakuussa 3.-4.10.2019. Yhdistyksen LinkedIn on avattu hiljattain aiempaa avoimempana versiona. Käy saman tien klikkaamassa itsesi uuden sivun seuraajaksi, jolloin saat uutispäivitykset aiempaa paremmin näkyviin fiidiisi ja pystyt myös jakamaan kiinnostavia juttuja verkostollesi.

Puheenjohtajana uudistan ”Pienistä Puroista” -haasteen kaikille jäsenille! Lopuksi uudistan kotisivujen blogikirjoituksessa esittämäni haasteen kaikille yhdistyksen jäsenille. Muista kertoa yh-

distyksestä kaikille tapaamillesi luotonhallinnan parissa työskenteleville henkilöille. Kukaan alalla toimija ei taatusti tästä pahastu, päinvastoin kollegalta saatua vinkkiä arvostetaan. Tuodaan kaikki tämän vuoden aikana yksi uusi jäsenehdokas mukaan tapahtumaan. Varovaisemmille persoonille voit vinkata ensi alkuun LinkedIn ryhmän olemassa olosta ja kannustaa klikkaamaan follow. Uskon, että tämä on paras keino saada jäsenmäärämme kasvuun. Nähdään yhdessä kauemmas! Terhi Rosti puheenjohtaja

Hallituksen uudet jäsenet Petri Heinonen

Olen Petri Heinonen ja asun Järvenpäässä. Luottomiesten hallituksessa en ole ollut aiemmin mukana, mutta yhdistyksen tilaisuuksiin olen osallistunut vaih-

Luottolinkki 1/2019

televasti. Uusia jäseniä olen myös pyrkinyt tuomaan mukaan, erityisesti jos oma rooli on ollut siihen otollinen. En muista, milloin liityin jäseneksi, mutta on siitä kohtuullisen paljon aikaa. Oma työhistoriani alkoi luotto- ja perintäalalla jo 90-luvun alussa rahoitusyhtiöissä. KOP:n ja SYP:n yhdistyminen osui sitä kautta myös omalle kohdalle konkreettisesti. Myöhemmin tein lakimiehen tehtäviä perintäalalla useammassa yrityksessä. Ennen nykyistä tehtävää olin viisi vuotta perintäpäällikkönä julkissektorilla. Reilu vuoden jakso Visma Duetolla lakimiehenä tulee vaihtumaan nyt toisentyyppiseen työhön toisella työnantajalla. Luottomiehet yhdistyksellä on oma tärkeä tehtävä koota alan toimijoita yhteen, auttaa verkostoitumaan sekä laajentaa näkemystä koulutusten, tapaamisten ja julkaisujen kautta. Voi kuulos-

taa poliitikon puheelta mutta sitä se ei ole. Toki jokaisen pitää olla valmis antamaan itsestään jotain vaikkapa vain osallistumalla tilaisuuksiin ja haastamalla itseään. Se kyllä kannatta. Ajatellaanpa tilannetta niin, ettei yhdistystä olisi. Vaikea kuvitella, mikä sen aukon paikkaisi. Aika paljon mahdollisuuksia jäisi pois. Hallitustyöskentelyltä en odota muuta kuin onnistumisia siinä, että noita edellä mainittuja mahdollisuuksia on tarjolla ja ehkä jopa jotain uutta. Kaikkiin odotuksiin yhdistyksen on mahdotonta vastata, mutta esim. Linkedin on paikka, jossa myös Luottomiehet on varmasti enemmän mukana yhdistyksenä. Toivon erityisesti, että yhdistyksen jäsenyys ja tilaisuudet nähdään yrityksissä lisäarvona, joka hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää.

5


Henna Simola Olen Henna Simola ja nyt ensimmäistä kertaa luottomiesten hallituksessa. Luottomiehiin minut on aikoinaan tutustuttanut vuonna 2012 silloinen esimieheni Petri Heinonen ensimmäisessä luotto- ja perintäalan työpaikassani Työttömyysvakuutusrahastossa. Hauskaa sinänsä, että Petri on nyt minun lisäkseni toinen meistä kahdesta uudesta hallituksen jäsenestä – ympäri mennään ja yhteen tullaan! Työskentelen tällä hetkellä Account Managerina kansainvälisessä luottovakuutusyhtiössä Euler Hermes. Olen ollut luottomiesten jäsenlehden, Luottolinkin, toimitusneuvostossa vuodesta 2015. Olen kirjoittanut artikkeleita, ideoinut juttuaiheita ja oikolukenut julkaistavia tekstejä. Ja yrittänyt ratkoa muiden kanssa printtilehteen liittyviä,

ajan mukanaan tuomia haasteita. Vastuualueenani hallituksessa onkin yhdistyksen viestintä. Luottomiesten viestintää ja tiedotusta on tarkoitus tehostaa ja siirtää yhä enemmän verkkoon, printtilehteä toki unohtamatta. Tavoitteena on houkutella uusia jäseniä ja tuottaa nykyisille jäsenille lisäarvoa avoimella ja ajantasaisella viestinnällä. Uutisvirrasta erottuakseen on oltava enemmän esillä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. enemmän julkaisuja yhdistyksen verkkosivuilla, avointa LinkedIn-ryhmää nykyisen suljetun ryhmän rinnalle sekä säännöllistä tiedottamista jäsenistölle. Avoin LinkedIn-ryhmä on jo perustettu, joten muistakaahan ryhtyä seuraamaan!

velussa, jossa tehtäviini kuuluivat muun muassa luottokelpoisuusanalyysien tekeminen ja osallistuminen palveluiden kehittämiseen. Luottokonsultin roolissa olin enenevissä määrin mukana asiakasrajapinnassa, joten tästä siirtyminen myynnin maailmaan tuntui erittäin luonnolliselta. Intrumin myynnissä toimiessani opin valtavasti toimialasta ja markkinoista sekä erikokoisten asiakkaiden kanssa toimimisesta. Osallistuin myös maiden välisiin myynninkehityshankkeisiin ja kävin säännöllisesti tapaamassa asiakkaitani ympäri pohjoismaita. Asiakkaita, joita voin myös kavereikseni kutsua, sain hoidettavakseni monelta eri toimialalta. Helmikuussa aloittamassani uudessa tehtävässäni tulen jatkamaan toimimista asiakasrajapinnassa ja tuen laajasti myös edustamani yrityksen palveluiden ja prosessien kehittämistä. Ratkaisulähtöinen lähestymistapa on osa toimintamalliani ja näen että myynnillä on erittäin tärkeä rooli yrityksen palvelutarjoaman ja sisäisien prosessien kehittämisessä. Luottomiehet ry:n jäsenenä olen ollut useita vuosia ja keväällä 2018 sain mahdollisuuden liittyä osaksi yhdistyksen hallitusta. Olen aikaisemmin ollut mukana myös muissa yhdistyksissä, kuten Yritystutkimus ry:ssä, joten yhdistys- ja hallitustoiminta ei ole minulle täysin uutta. Uutena hallituksen jäsenenä tulen toi-

mimaan kerhomestarina ja vastaamaan yhdistyksen kokousten ja kevätiltamien sekä muiden verkostoitumistilaisuuksien järjestämisestä. Mielenkiinnolla otan vastaan ideoita näihin liittyen. Hallituksessa haluan vaikuttaa siihen, että jokainen yhdistyksen jäsen kokee jäsenyyden tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Olen sitä mieltä, että yhdistyksen tulee tarjota nykyistä enemmän hyötyjä jäsenilleen ja tämän tulisi tapahtua kustannustehokkaammin kuin ennen. Tämä on asia, johon tulen hallitustyöskentelyssä keskittymään, sillä tämä on jokaisen jäsenen etu ja sitä kautta koko yhdistyksen etu. Yhdistyksen jäsenenä pyrin kartuttamaan luotonhallintaan liittyvää osaamistani ja tutustumaan alalla vaikuttaviin erittäin osaaviin ihmisiin. Käytännössä tämän saavuttaa osallistumalla erilaisiin yhdistyksen järjestämiin verkostoitumistilaisuuksiin ja koulutuksiin. Tällä hetkellä tärkeimmiksi asioiksi luottomiesten tulevaisuuden toiminnan osalta näen yhteisöllisyyden luomisen ja näkyvyyden kasvattamisen sekä koulutusmahdollisuuksien lisäämisen. Näihin asioihin pystymme varmasti vastaamaan yhdessä. Menestyksekästä vuotta kaikille ja nähdään tulevissa tilaisuuksissa!

Jarmo Tahvanainen

Olen Jarmo Tahvanainen ja vastaan suurista sekä strategisesti tärkeistä asiakkuuksista yrityksessä Arvato Finance. Olen toiminut jo pitkään Luottotieto- ja perintäalalla ja asiakasrajapinnassa työskentely on merkittävästi kasvattanut ymmärrystäni markkinoiden tilanteesta ja asiakkaiden tarpeista sekä tarjolla olevista palveluista. Olen kiitollinen, että olen saanut tutustua moneen alalla toimivaan rautaiseen asiantuntijaan niin palveluiden tuottajien kuin käyttäjienkin puolelta. Tutustumisen alaan aloitin luottokonsultin roolissa Intrumin Luottotietopal-

6

Luottolinkki 1/2019


TEKSTI JA KUVAT: HENNA SIMOLA

Uusi ja vanha kohtaavat – hallituksen vaihtokokous Tallinnassa Uusi vuosi ja uudistunut Luottomiehet ry:n hallitus. Tai tarkemmin, kaksi hallituksen jäsentä, Jorma Metsänen ja Max Puumalainen, ovat suorittaneet kolmivuotisen toimikautensa loppuun kunniakkaasti ja antoivat tilaa kahdelle uudelle hallitusjäsenelle, Petri Heinoselle ja allekirjoittaneelle, Henna Simolalle. Perinteisiin kuuluu ns. vaihtokokous, johon osallistuvat uusi hallitus uudella kokoonpanolla sekä siitä poisjäävät jäsenet. Kokouksen tarkoitus on, että hallituksen jättävät jäsenet siirtävät viestikapulan eteenpäin päivittämällä lyhyesti, mitä ovat tehneet ja mihin asiat ovat heidän osaltaan edenneet ja mahdollisesti jääneet. Näin seuraava hallitus on ajan tasalla ja voi jatkaa ja edistää jo vireille saatettuja hankkeita ja projekteja. Ja samalla uusi hallitus tutustuu toisiinsa ja suunnittelee tulevaa hallituskautta. Hallituksesta poisjäävät saavat myös tradition mukaan valita kokouksen kohteen. Tällä kertaa vaihtokokous pidettiin Tallinnassa heti vuoden alussa, 7.8.1.2019. Mukana olivat Jorman, Maxin, Petrin ja Hennan lisäksi hallituksessa jatkavat uudeksi puheenjohtajaksi valittu Terhi Rosti, jatkossakin lakiasioista vastaava Satu Maila, kansainvälisestä toiminnasta vastuun kantava Arja Fager-

ström, sihteeri Ilkka Tynkkynen ja koulutusvastaava Vesa Turunen. Harmittavasti uudeksi kerhomestariksi nimetty Jarmo Tahvanainen ja yhdistyksen talousvastaava Sanna Peussa eivät päässeet osallistumaan kokoukseen. Kulkuvälineeksi valitulla Megastarlaivalla vanha ja uusi hallitus kävivät keskustelua vaihdoksesta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista aiheista aamiaisen lomassa. Ikävältä merenkäynniltäkään ei täysin vältytty, vaan aallot tuntuivat myös neuvottelutilassa. Onneksi matka ei ole pitkä. Tallinnassa uusi hallitus jatkoi tulevan suunnittelua Viru-hotellissa. Hie-

noa oli huomata, että hallitusjäsenet ovat varsin yksimielisiä toiminnan suuntaviivoista ja tavoitteista – stay tuned! Illallispaikaksi Max ja Jorma olivat valinneet viihtyisän ja kehutun Pegasusravintolan Tallinnan vanhassa kaupungissa. Ei moitteen sijaa. Ruoka oli maukasta ja ruokajuomat laadukkaita. Ja molempia oli riittävästi. Illallisen lomassa pidettiin kiitos- ja jäähyväispuheita, muisteltiin menneitä ja pohdittiin tulevaa. Hyvä tästä tulee, uudesta hallituksesta, ei epäilystäkään.

Uusi Luottomiehet ry:n puheenjohtaja Terhi Rosti, Jorma Metsänen ja Max Puumalainen Luottolinkki 1/2019

7


TEKSTI: TOMI TUPOLA HAASTATELTU: TIMO NISUMAA, Finnrisk Oy

Ainoa alallaan 1. Kertoisitko, kuka olet?

Timo Nisumaa, Finnrisk Oy

Nimeni on Timo Nisumaa ja toimin vakuutusmeklarina perustamassani Finnrisk Oy:ssä, joka on erikoistunut luottoja takausvakuutuksiin sekä poliittisen riskin vakuutuksiin. Olen toiminut näiden vakuutusten parissa jo yli 30 vuoden ajan. Vuonna 1986 aloitin yritystutkijana Vakuutusosakeyhtiö Pohjolassa lainaosastolla, mutta aika pian siirryin luotto- ja takausvakuutusosastolle, jossa toimin erilaisissa tehtävissä, viimeksi luottovakuutustoiminnon vetäjänä, vuoteen 1999 saakka. Tällöin Pohjola myi luottovakuutukset saksalaiselle Gerlingkonsernille ja perustimme Gerlingin Suomen toimiston neljän muun työntekijän kanssa. Tämä yhtiö on nykyiseltä nimeltään Atradius. Vuoden 2004 alussa vaihdoin kilpailevaan yritykseen Suomen Luottovakuutus Oy:öön, josta muodostui myöhemmin samana vuonna Euler Hermes. Siellä viihdyin 11 vuotta, kunnes 2015 siirryin ”pöydän toiselle puolelle” eli vakuutusmeklariksi Aon Finland Oy:öön. Kesällä 2017 päätin perustaa oman yrityksen, Finnrisk Oy:n, jossa voisin tarjota suomalaisille yrityksille parasta mahdollista neuvontaa ja palvelua tällä suhteellisen kapealla alueella. Tammikuussa 2019 Finnrisk Oy aloitti yhteistyön pohjoismaisen Söderberg & Partners -konsernin kanssa. Tämä parantaa ja laajentaa kansanvälisiä palveluita, mitä voimme tarjota suomalaisille yrityksille. Toimin nyt yhdessä Söderberg & Partnersin pohjoismaisen luotto- ja takausvakuutustiimin kanssa.

2. Miksi olet ainoa alallasi? En ehkä ole aivan ainoa alallani, mutta ainoa suomalainen itsenäinen palveluiden tarjoaja tällä toimialalla. Suomessa toimii pari kansainvälistä meklaritaloa, jotka tarjoavat luotto- ja takausvakuutusten välityspalveluita, mutta näiden toimintamalli on hieman erilainen johtuen tuosta kansainvälisestä omistuksesta. Miksi olen ainoa? Yksi syy on varmasti, että luotto ja poliittisen riskin vakuutukset ovat pieni erikoisvakuutuslaji. Sinun täytyy tuntea vakuutuksen ehdot ja käytännöt tarkasti, jotta voit aut8

taa asiakkaitasi. Näiden lajien asiantuntijoita ei ole kovin montaa, varsinkaan luottovakuutusyhtiöiden ulkopuolella.

3. Mitä vakuutusmeklari tekee? Vakuutusmeklarit välittävät ammattimaisesti vakuutuksenottajille useiden toisistaan riippumattomien vakuutusyhtiöiden vakuutuksia. Vakuutusmeklari on riippumaton vakuutusyhtiöistä ja toimii asiakkaansa toimeksiannosta ja lukuun, toisin kuin vakuutusyhtiöiden oma myyntihenkilökunta ja asiamiehet, jotka toimivat vakuutusyhtiön toimeksiannosta ja sen lukuun. Vakuutusmeklaritoimintaa harjoittavat henkilöt ja yhtiöt on merkitty Finanssivalvonnan vakuutusedustajarekisteriin. Vakuutusmeklarit palvelevat lähinnä yrityksiä ja julkishallintoa. Vakuutusmeklari ei myy vakuutuksia, vaan kartoittaa asiakkaan riskit, arvioi vakuutustarpeet ja etsii markkinoilta asiakkaan riskiä parhaiten suojaavan ratkaisun. Suuryrityksissä ja julkisyhteisöissä vakuutusmeklareiden arvo tunnustetaan, mutta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä meklareiden hyödyntäminen on Suomessa vähäistä, vaikka pienemmillä yrityksillä riskinsietokyky on usein heikko, eikä riskienhallintaosaamista useinkaan löydy talon sisältä. Tällä sektorilla vakuutusmeklareilla on paljon tehtävää.

4. Kuinka kansainvälistä ja verkostoitunutta sinun työsi on? Jos ajatellaan maailman luottovakuutusmarkkinoita, jotka olivat 2017 kooltaan noin 6,1 miljardia euroa, niitä hallitsevat kolme isoa vakuutusyhtiötä, Atradius, Coface ja Euler Hermes. Näiden markkinaosuus on yli 80 %. Näillä kaikilla on toimistot Suomessa. Lisäksi Suomessa on läsnä tanskalainen Tryg Garanti. Useimmissa tapauksissa nämä neljä yhtiötä pystyvät tarjoamaan hyviä ratkaisuja suomalaisille yrityksille. Maailmalta löytyy kuitenkin lähes 60 luottovakuutuksiin tai poliittisen riskin vakuutuksiin erikoistunutta yhtiöitä. Ne toimivat mm. Englannissa, Saksassa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa. Monet näistä yhtiöistä ovat myös kiinnostuneita suoLuottolinkki 1/2019


malaisista asiakkaista. Takausvakuutuksissa Suomessa toimivien vakuutusyhtiöiden määrä on hieman suurempi, mutta markkinoilta löytyy kaiken kaikkiaan parisen kymmentä yhtiötä. Lisäksi ei pidä unohtaa Finnveraa, joka tarjoaa sekä luotto- että takausvakuutuksia. Minulla on hyvät suhteet kaikkiin Suomessa toimiviin vakuuttajiin, mutta minulla on myös yhteydet lähes kaikkiin ulkomaisiin yhtiöihin ja voin pyytää tarvittaessa tarjouksia kaikilta. Sen mistä tarjousta kannattaa kysyä, ratkaisee tietysti asiakkaan tarve ja etu.

5. Kuinka luotto- ja perintäala on sinun kokemuksesi mukaan muuttunut 80-luvulta tähän päivään, yritysten ja ihmisten näkökulmasta? Perintäalasta minulla on hyvin vähän kokemusta, mutta jos ajattelen luottoalaa erityisesti asiakkaan näkökulmasta, niin muutos on ollut melkoinen. Kun 80-luvulla aloitin Pohjolassa, asiakkaana oli isoja vientiyrityksiä metsä- ja metalliteollisuudesta. Tänä päivänä luottovakuutuksen käyttö on yleistä Pk-yrityksissäkin. Isoissa yrityksissä luotto-osastolla saattoi olla luottojohtaja, luottopäällikkö ja liuta luotonvalvojia, joista osa istui pääkonttorissa ja osa oli hajautettu jopa ympäri maailmaa. Tänä päivänä väki on vähentynyt ja toiminta tehostunut huomattavasti. Toisaalta työvälineet ovat muuttuneet merkittävästi. 80-luvulla Pohjolassa luottotiedot ulkomaisista yrityksistä hankittiin ICISA:n (International Credit Insurance and Surety Association) verkoston kautta. Minä kirjoitin limiittihakemuksen tiedot paperille, jonka lähetti kiikutti toiseen kerrokseen telexiin, jossa telexin hoitaja lähetti kyselyn esimerkiksi Italiaan SIAC:lle. He tutkivat tämän italialaisen ostajan, lähettivät vastauksen telexillä Pohjolaan. Tämä prosessi saattoi Italiassa kestää kaksikin viikkoa, mutta suomalainen paperin myyjä ja italialainen ostaja odottivat kärsivällisesti vakuutusyhtiön limiittipäätöstä ennen kuin tavarat lähtivät Suomesta. Tänä päivänä luottovakuuttajien online-palveluista saa yli 80 prosenttiin limiittikyselyistä vastauksen heti. Ja telex on heitetty kaatopaikalle. Ihmisten näkökulmasta ainakin itse olen kokenut, että kansainvälisyys on lisääntynyt merkittävästi. Itse olen työskennellyt kansainvälisissä konserneissa vuodesta 2000 saakka ja jo sitä ennen kansainväliset yhteydet olivat tärkeä osa työtäni. Sama on näkynyt asiakkaiden Luottolinkki 1/2019

puolella. Toisaalta ihmisten tietämys on lisääntynyt hirvittävästi. Tekninen kehitys on ollut päätähuimaavaa. 80-luvulla reskontraa hoidettiin monessa yhtiössä manuaalisesti tai suhteellisen kehittymättömillä systeemeillä. Tänä päivänä monen asiakkaani luona robotit ovat jo mukana luotonhallinnassa.

6. Mihin suuntaan ala kehittyy? Jos miettii luotonhallintaa kokonaisuutena, niin tärkein trendi varmasti tulee olemaan lisääntynyt datan hyödyntäminen. Ainakin niissä yrityksissä, joissa panostetaan luotonhallinnan kehittämiseen, siirrytään proaktiivisen luotonhallinnan kautta tietointensiiviseen luotonhallintaa. Luotto-osasto työskentelee tiiviissä yhteistyössä myynnin, markkinoinnin ja taloushallinnon kanssa. Hyödynnetään sekä omissa järjestelmissä olevaa asiakastietoa että ulkoisista lähteistä saatavaa yritystietoa, jotta pystytään löytämään parhaat asiakkaat markkinointi- ja myyntiponnisteluille. Tiedon avulla pystytään arvioimaan tarkasti asiakaspotentiaali ja yrityksen ansaintapotentiaali. Luotonhallinta on entistä proaktiivisempaa ja pyrkii jo markkinointivaiheessa ”ehkäisemään luottotappioita”. Toiminnassa käytetään hyväksi tietovarastoja, analyysimalleja ja tehokkaita IT-järjestelmiä. Tämä koskee erityisesti isoja ja keskisuuria yrityksiä. Pienemmissä yrityksissä luotonhallinnassa käytetään aikaisempaa enemmän erilaisia yhteistyökumppaneita ja jopa ulkoistamisia, jotta pysytään kehityksen vauhdissa.

7. Mitä uhkakuvia näet suomalaisten yritysten lähitulevaisuudessa? Mielestäni yksi suurimpia lähitulevaisuuden uhkia on investointien vähyys. Teollisuuden investoinnit eivät tänä päivänä kata edes korvausinvestointeja. Teollisuuden kilpailukyky rapautuu ja talouden kasvu hidastuu. Teollisuuden merkitys on kuitenkin olennainen kansantalouden kasvulle ja hyvinvoinnin lisääntymiselle. Maailmantalouden kasvu on hidastumassa, mikä tarkoittaa, että kilpailu jäljelle jäävistä tilauksista kiristyy. Jos suomalaiset yritykset eivät panosta tuotekehitykseen, jäämme jälkeen muista maista ja häviämme kilpailun. Toinen asia, joka painaa mieltäni, on lähempänä omaa alaani. Riskit ympäröivässä maailmassa ja taloudessa lisääntyvät, mutta ovatko suomalaiset yritykset, erityisesti Pk-yritykset kehittäneet riskienhallintaansa. Mielestäni eivät tar-

peeksi. Riskienhallinnan a ja o on ennakkovalmistautuminen. Yritysten johdon tulee miettiä kokonaisvaltaisesti oman toimintaympäristönsä riskejä ja miettiä myös, mitä uusia juttuja tuolla oman toimialan ulkopuolella on kehittymässä, jotka voisivat vaikuttaa myös yrityksen toimintaan. Tästä hyvä esimerkki on alustatalous. Se on mullistanut joidenkin yritysten toimintaympäristön totaalisesti. Toisaalta uudet jutut voivat tuoda myös uusia mahdollisuuksia.

8. Onko muotisanalla robotisaatio alalle merkitystä? Kyllä varmasti on. Jo tällä hetkellä suomalaiset yritykset käyttävät robotteja luotonhallinnassa. Ne pystyvät hyvin tekemään jo nyt rutiininomaisia tehtäviä osto- ja myyntireskontran hoidossa. Luotonhallinnassa ja taloushallinnossa on aika paljon tehtäviä, joita robotti pystyy tekemään tehokkaasti 24/7 ilman lomatai sairaspäiviä. Tämä vapauttaa ihmiset tekemään tehtäviä, mitä robotti ei pysty tekemään, mm. luovaa ajattelua tai päättelyä vaativia tehtäviä. Robotti voi löytää esimerkiksi myyntireskontrasta ne poikkeamat, joihin ihmisen kannattaa kiinnittää huomiota. Eli robotisaatio ei välttämättä johda työttömyyteen, vaan tehokkaampaan toimintaan.

9. Oletko Luottomiesten jäsen? Olen ollut Luottomiesten jäsen jo vaikka, kuinka kauan. En edes muista, milloin liityin jäseneksi. Valitettavasti näin jälkeenpäin kaduttaa, etten ole osallistunut aktiivisemmin Luottomiesten toimintaan. Toisaalta ei kait se ole vieläkään myöhäistä.

10. Kuinka Luottomiesten toimintaa tulisi kehittää? Tämä oli ehkä vaikein kysymys näistä. Uskon, että homma lähtee yhdistyksen säännöistä. Luottoalan tuntemusta tulee lisätä ja toisaalta tarjota jäsenistölle mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Kotisivut ovat nyt hyvässä mallissa ja perinteinen kevätiltamat ja syysseminaari konsepti toimii. Webinaarit ovat hyvä lisä koulutustarjonnassa. Ne ovat tehokkaita ja pystyvät reagoimaan nopeastikin muuttuviin tarpeisiin. Niitä voisi varmasti olla enemmänkin. Yhdistys on aina yhtä hyvä kuin sen jäsenet. Jos me jäsenet olemme aktiivisesti toiminnassa mukana, niin yhdistyskin kukoistaa ja houkuttelee mukaan uusia jäseniä. Kaikki vaan aktiivisesti mukaan Luottomiesten toimintaan!

9


Muistoissamme: Pasi Asikainen

Rakas ystävämme ja suuresti arvostamamme kollega, Pasi Asikainen (1970-2019) on poissa. Hän menehtyi äkillisesti 25. tammikuuta. Pasi työskenteli Suomen Asiakastieto Oy:n palveluksessa vuodesta 1989 lähtien. Ammatilliset saavutukset ovat vertaansa vailla ja hänen henkilökohtainen kehityspanoksensa mm. kuluttaja-asiakkaiden luottokelpoisuuden mittaamisessa kiistaton. Silti me Asiakastietolaiset tulemme aina muistamaan Pasin ihmisenä, verrattomana keskustelukumppanina, asioiden havainnoitsijana – ystävänä, jonka rinnalla meidän on ollut kevyt kulkea. Pasin kanssa saatoimme keskustella aivan mistä tahansa: päivän politiikasta historian hämäryyksiin, matkailusta (hän oli käynyt kaikkialla) jääkiekkoon (HIFK, tietysti), mutta hänen kiinnostuksensa muihinkin aiheisiin oli vilpitön. Hänellä oli aina mielipiteitä ja hyviä näkökantoja, mutta taitavana kuuntelijana ei ottanut päsmärin roolia tai koskaan väheksynyt muita, sivalsi vain sivistyneen huomionsa, kun jokin ei ollut sitä, miltä näytti. Sitaatit ja anekdootit löytyivät hakematta niin historiankirjoista kuin Sormusten herrastakin, aina tilanteeseen sopivasti. Vuosikymmenten aikana vähintäänkin sadat asiakkaamme saivat tuntea Pasin omistautuvana ja ratkaisuhakuisena kehittäjänä. Ja kuten keskustelumme Pasin poismenon jälkeen ovat vahvistaneet, kokemus on meille yhteinen. Erään asiakkaan palautetta lainaten: ”Pasi on suuri menetys koko finanssialalle”. Ystävät, Asiakastietolaiset

10

Luottolinkki 1/2019


TEKSTI: SATU MAILA

Positiivinen luottotietorekisteri Luottomiehet ry on antanut 31.12.2018 oikeusministeriölle lausuman ns. positiivisesta luottotietorekisteristä. Lausuman ovat kirjoittaneet yhteistyössä lakitoimikunnan puheenjohtaja Tero Kantelinen sekä jäsenet Satu Maila ja Hanna Tuohimäki. Lausuma koskee oikeusministeriön teettämää selvitystä positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän edellytyksistä. Lausuma kokonaisuudessaan: Muiden kuin maksuhäiriöitä koskevan ns. positiivisen luottotietorekisterin tarpeellisuudesta on keskusteltu Suomessa jo muutamia kymmeniä vuosia. Päällimmäisenä jarruna asioiden etenemiselle on ollut tietosuojaan liittyvät epävarmuustekijät. Tietosuojalainsäädäntö on täsmentynyt ja tietotekninen kehitys on vuosien kuluessa edistynyt. Aika on nyt kypsä siirtymiseen kuluttajienkin osalta negatiivisten maksuhäiriömerkintöjen tarkastamisen lisäksi myös positiivisemman tiedon hyödyntämiseen luottopäätöksiä tehtäessä. Maksuhäiriömerkintä joko on tai sitä ei ole. Se, ettei maksuhäiriömerkintää vielä ole tullut, ei tarkoita, etteikö kuluttaja voisi olla jo ylivelkainen. Kuten selvityksessä todetaan, positiivisilla luottotiedoilla olisi laajoja myönteisiä vaikutuksia. Kyseiset vaikutukset ulottuisivat kaikkiin luottoalan toimijoihin ja sidosryhmiin: luotonhakijoihin, luotonmyöntäjiin ja lainsäätäjiin sekä -valvojiin. Luottomiehet ry katsoo, että vaikka laajempien mietinnössä esitettyjen luottotietojen käyttäminen edesauttaisi vastuullisemman ja perustellumpien luottopäätöksen tekemistä tulevaisuudessa, on ensisijaisen tärkeää, että lainsäädännöllisiä muutoksia tehtäisiin jo ennen uuden perustettavan rekisterin voimaantuloa. Optimistisimpienkin arvioiden perusteella mietinnön kohteena olevan rekisterin voimaantuloon menee useampia vuosia. Tällä hetkellä luottoja myönnettäessä tietojen kerääminen perustuu pitkälti kuluttajalta itseltään saatuihin tietoihin sekä luottotietojen tarkistamiseen mahdollisten luottohäiriömerkintöjen osalta. Luotonmyöntäjien käytettävissä on edelLuottolinkki 1/2019

lä mainittujen tietojen lisäksi käytettävissään omasta reskontrasta saadut tiedot sekä mahdollisesti kuluttajan suostumuksen perusteella luovutettavat kolmansien osapuolien tiedot. Arvioitaessa kuluttajan luottokelpoisuutta ja maksukäyttäytymistä, käytettävän tiedon määrä on suppea eikä lainsäädäntö tällä hetkellä mahdollista laajempien tietojen käyttöä ilman asiakkaan suostumusta. Luottomiehet ry katsoo, että luotottajien käytettävissä tulisi olla lakisääteisesti laajemmat tiedot, kuin mitä luottotietolaki (537/2007) tällä hetkellä mahdollistaa. Luottotietolaki mahdollistaa sen, että yritysten kohdalla voidaan hyödyntää maksuviivetietoa, kun yrityksen selvä ja riidaton lasku on myöhässä yli seitsemän päivää. Luottomiehet ry katsoo, että mikäli myös kuluttajien kohdalla voitaisiin hyödyntää laajemmin myöhässä olevia laskuja koskevaa maksutapatietoa, mahdollistaisi se sen, että luottopäätökset tehtäisiin laajemman tiedon perusteella ja johtaisi sisällöltään tarkempiin ja kuluttajan tosiasiallinen tilanne huomioiden tarkoituksenmukaisempiin päätöksiin. Mikäli lainsäädäntöä ei muuteta ennen kuin positiivista luottotietoa koskeva rekisteri on laajasti käytössä, tulee kuluttajien ylivelkaantuminen kasvamaan entisestään, koska nykyiset lainsäädäntötoimet eivät ole estäneet ylivelkaantumisen tai maksuhäiriömerkintöjen määrän kasvua. Kuluttajansuojalain 7 luvun 14 pykälässä säädetään tällä hetkellä luotonantajan velvollisuudesta arvioida kuluttajan luottokelpoisuus. Luottomiehet ry katsoo, että pykälän soveltaminen tällä hetkellä ei välttämättä vastaa lainsäätäjän tarkoitusta luottokelpoisuuden arvioinnin perusteellisuudesta, mikä ilmenee ylivelkaantumisen kasvulla ja maksuhäiriömerkintöjen määrän nousulla. Yhtenä vaihtoehtona nopeammalle lainsäädäntömuutokselle, joka voisi vaikuttaa velkaantumisen kasvuun, Luottomiehet Ry katsoo, että kuluttajansuojalain edellä mainitun pykälän sisältämien velvoitteiden tarkentamisella ja vaa-

timusten selvemmällä asettamisella, voisi olla vaikutusta velkaantumisen kasvun estämiseen. Muutoksen osalta tulee kuitenkin huomioida se, että lainsäädäntö ei saa liikaa nostaa luotonantajille luotonmyöntämisestä aiheutuvia kustannuksia eikä se voi vaikuttaa liikaa yksittäisten toimijoiden soveltamaan luottopolitiikkaan asiakasvalinnan osalta. Kyseisen pykälän tarkentamisella voitaisiin kuitenkin edistää sitä, että luotonmyöntäjän tulee tosiasiallisesti tehdä riittävän laajat selvitykset kuluttajan luottokelpoisuudesta ennen luottopäätöksen tekemistä. Luottomiehet ry katsoo, että johtuen luottorekisterissä olevan laajan ja luonteeltaan tavanomaista arkaluontoisemman aineiston johdosta, rekisterin ylläpito olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa julkishallinnon toimesta. Selvitysmiesten esityksen mukaisesti rekisteri voitaisiin sijoittaa rinnakkain tuloverorekisterin kanssa, koska osittain tietosisällöt ovat vastaavia, joita verottajalla on jatkossa jo muutenkin käytössään tuloverorekisterin välittämänä. Rekisterin tietoturvallisuus on äärimmäisen tärkeää ja tietoturvariskit tulee analysoida tarkkaan. Tulotietorekisterin yhteyteen perustettu keskitetty rekisteri vaikuttaisi olevan tästä näkökulmasta paras toimintamalli. Sen lisäksi, että rekisterin tiedot ovat luotonmyöntäjien käytössä, joilla myös velvollisuus toimittaa vähintään myöhemmin kuvattavat tiedot, Luottomiehet ry katsoo, että tietojen tulee olla myös laajemmin yksityisen sektorin käytössä. Vaikka luotonmyöntäjillä olisi käytössään rekisteriin ilmoitetut tiedot, vaihtelee luotonmyöntäjien resurssit ja mahdollisuudet analysoida rekisterissä olevia tietoja luotonmyöntämisen yhteydessä tehtävän arvioinnin yhteydessä, jolloin kolmas yksityisen sektorin toimija voisi tarjota luotonmyöntäjälle palveluitaan aineiston analysoinnin arvioinnissa luottokelpoisuutta arvioitaessa. Palveluntarjoajat mahdollistaisivat rekisterissä oleva tiedon tehokkaan hyödyntämisen eri toimialoille ja saattaisi tehokkaan 11


analyysin myös pienempien toimijoiden käyttöön, mikä edesauttaisi vastuullista luotonmyöntämistä ja johtaisi kuluttajien ylivelkaantumisen kannalta positiivisempaan suuntaan. Yksityisen sektorin palveluntarjoajien oikeus analysoida kuluttajan tietoja luottoa myönnettäessä tulisi perustua erilliseen lupaan, jolloin toimintaa voisi harjoittaa ainoastaan sellaiset tahot, jotka täyttävät sille, erikseen säädettävässä laissa, asetetut vaatimukset henkilötietojen käsittelyn, tietoturvan ja vastuullisuuden osalta. Käsiteltävien tietojen johdosta valvovana viranomaisena voisi toimia tietosuojavaltuutetun virasto. Yksityiselle toimijalle myönnetty lupa tulisi olla valvovan viranomaisen myöntämä ja olla toistaiseksi voimassa, jolloin toimijat eivät joutuisi hakemaan määräajoin uusia lupia, mikä lisäisi hallinnollisia kustannuksia niin julkiselle sektorille kuin myös yksityiselle sektorille. Luottomiehet ry katsoo, että mitä paremmin ja tehokkaammin luottorekisterin tietoja voidaan hyödyntää luottopäätöksiä tehtäessä, sitä tehokkaammin luotot voidaan kohdistaa ja myöntää sellaisille henkilöille, joilla on kyky huolehtia luottosopimuksen mukaisista velvoitteista. Mikäli ulkopuoliset palveluntarjoajat eivät voi toimittaa luotonmyöntäjille rekisterin sisältämien tietojen analysointia yksittäisiin luottopäätöksiin, on vaarana, että luottojen myöntäminen keskittyy vain suuremmille pankki- ja luottolaitoksille, joilla on valmiina resurssit aineiston analysointiin, mikä supistaa

luottomarkkinoiden tarjontaa ja johtaa kuluttajien kannalta epäterveeseen tilanteeseen tarjonnan ja kilpailun vähentymisen seurauksena. Luottomiehet ry katsoo, että positiivisen luottotietorekisterin käyttökelpoisuuden varmistamiseksi on ehdottoman tärkeää, että rekisteri sisältää riittävän kattavat tiedot luotonhakijan maksukyvyn arvioimiseksi. Tämä tarkoittaa, kuten selvitysmiehet totesivat, että kaikkien relevanttien luotonmyöntäjien tulisi olla mukana tietojen toimittajina paitsi kotimaisesti niin myös kansainvälisestikin. Tämä voitaisiin taata esimerkiksi siten, että luotonhakijan maksukyvyn selvittämiseksi luotonmyöntäjiltä lainsäädännöllisesti edellytettävät tiedot saisivat vain ne luotonmyöntäjätahot, jotka ovat sitoutuneet toimittamaan edellytetyt kerättävät tiedot rekisteriin. Edelleen kuluttajakäyttäytymiseen mahdollisesti vaikuttavana tekijänä sekä henkilötietojen tarkastusoikeuden takaamiseksi myös kuluttajien itsensä tulee saada pääsy itseään koskeviin tietoihin. Myös luotonhakijoista kerättävien tietojen sisältö tulisi olla riittävän kattava. Sisällön riittävän kattavuuden varmistamiseksi Luottomiehet Ry katsoo, että paitsi luotonhakijan tulotiedot rekisteristä tulisi ilmetä nostettuja luottoja ja sitoumuksia koskevat tiedot, kuten luottojen kokonaiseuromäärä, luotonantajien lukumäärä, vastuiden kappalemäärä, luottojen alkuperäiset ja jäljellä olevat määrät, tiedot luottojen hoitamisesta (esimerkiksi 0-30 päivää erääntyneet / yli 30 päivää erääntyneet / yli 60 päivää

erääntyneet), luottotyypit, annetut vakuudet, annetut takaussitoumukset, osamaksusopimukset sekä talonyhtiölainat. Ehdotamme myös, että rekisterin nimi voisi olla vaihtoehtoisesti esimerkiksi kuluttajan luottotietorekisteri. Positiivinen luottotietorekisteri viittaa siihen, että rekisteri sisältäisi lähtökohtaisesti positiivisia tietoja, mutta tosiasiallisesti riittävän kattavan sisältöisenä se voi sisältää myös muita kuin kuluttajan kannalta ns. positiivisia tietoja. Positiiviselle luottotietorekisterille on tarve yhtenä keinona, jolla puututaan kuluttajien ylivelkaantumisen hillitsemiseen. Luottomiehet ry:n näkemyksen mukaan sääntely ei ole yksin riittävä keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kuluttajien ylivelkaantumista on pyrittävä hillitsemään ennaltaehkäisevästi oman talouden hallintataitojen kehittämisellä riittävän nuoresta iästä lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa taloustaitojen opetuksen lisäämistä lasten ikäkauteen sopivasti ala-asteesta lähtien. Jokaisen tulee saada opastusta järkevään rahankäyttöön ja säästämiseen yllättävien menoja varalle. Jokaisella peruskoulun suorittaneella tulee olla valmius esimerkiksi laskea miten lainan vuotuinen korko muodostuu. Myös aikuisten mahdollisuuksia talousneuvontaan tulisi lisätä. Tällä hetkellä talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat ovat jo pahoissa maksuvaikeuksissa. Resurssit eivät riitä talousneuvonnan antamiseen jo aikaisemmassa vaiheessa, ennen kuin kuluttaja lähestyy maksukyvyttömyyttä.

Lisätietoja: Selvitys positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän edellytyksistä löytyy nettiosoitteesta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161002/OMSO_26_2018_Positiivinen_luottotietojarjestelma.pdf www.valtioneuvosto.fi → Ajankohtaista → Julkaisut → 4.9.2018 Selvitys positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän edellytyksistä

Luottomiehet – Kreditmännen ry:n jäsenhakemuksen täyttäminen käy vaivattomasti osoitteessa www.luottomiehet.fi tai olemalla yhteydessä yhdistyksen sihteeriin ilkka.tynkkynen@bisnode.com tai puh. 0400 141 313. 12

Luottolinkki 1/2019


TEKSTI JA KUVA: OLLI-PEKKA PITKÄJÄRVI

Yhdistyksen syyskokous 1.11.2018

Luottomiesten sääntömääräinen syyskokous pidettiin marraskuun alussa Hotelli Helkassa Helsingissä. Esityslistalla olivat tärkeimpinä hallituksen ja muiden toimikuntien henkilövalinnat, talousarvion 2019 vahvistaminen ja väistyvän puheenjohtajan Jorma Metsäsen katsaus luottomiesvuoteen 2018 sekä esitys yhdistyksen viestinnän uudistamisesta. Uudeksi Luottomiesten hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Terhi Rosti. Rosti tunnetaan aikaansaavana ja yhteistyökykyisenä Luottomiehenä. Hänet nimettiin jo vuonna 2013 Vuoden Luottomieheksi, joka omalta osaltaan kertoo sekin suuresta arvostuksesta Terhiä kohtaan. Varapuheenjohtajana jatkaa Arja Fagerström, eli yhdistyksemme suuntaa vuoteen 2019 naisjohdossa.

Seminaarituotot alentuneet, paikataan jäsenmaksuilla Syyskokouksen aluksi puheenjohtajaksi valittiin Veronica Andersson, joka antoi puheenvuoron talousasioista vastaavalle Sanna Peussalle. Peussa esitteli parikymmenpäiselle kokousväelle yhdistyksen budjetin toimintavuodelle 2019. Syysseminaari- ja ilmoitustuotoissa on viime vuosina ollut aleneva trendi. Hallitus tietysti toivoo, että useampi jäsen pääsisi osallistumaan, totesi Peussa. Pitkäaikainen yhdistyksemme jäsen Lars Meyer kysyikin koulutuseminaarin suosiosta, viitaten ennätysalhaiseen 35 henkilön osallistujamäärään. Puheenjohtaja Metsänen kuittasi osallistujamäärän vaihtelevan vuosittain. Talousarviokeskustelun ohessa hyväksyttiin myös hieman korotetut jäsenmaksut vuodelle 2019: henkilöstöjäsenet 55 euroa, kannatusjäsenet 210 euroa ja eläkeläisjäsenet 25 euroa. Jäsenmaksukirjeet postitetaan helmikuussa 2019. Yhdistyksen taloudesta vastaavan Sanna Peussan esittelemä talousarvio hyväksyttiin.

Neljä uutta hallitusjäsentä Yksi olennaisimpia syyskokouksen päätöksiä on uusien hallitusjäsenten valinta erovuoroisten tilalle. Valituiksi tulivat lakimies Petri Heinonen (Visma PPG Oy), Account manager Henna Simola (luotto- ja takausvakuuttaja Euler Hermes), Lease consultant Jarmo Tahvanainen (Arvato Finance) ja Head of business analyst Ilkka Tynkkynen (Bisnode Finland Oy). Vuoden 2019 alusta lähtien puheenjohtajan nuija on aiemmin kerhomestarina toimineen Terhi Rostin hallussa. Varapuheenjohtajana jatkaa Arja Fagerström. Yhdistyksen toiminnantarkastajiksi valittiin Veronica Andersson ja Are Kivelä sekä varatoiminnantarkastajiksi Juha Nikkilä ja Mika Kyyhkynen. Luottoalan neuvottelukunnan kokoonpanoon ei tässä yhteydessä tullut muutoksia.

Väistyvän puheenjohtajan ja hallituksen visioita Kokouksen lopuksi väistyvä puheenjohtaja Jorma Metsänen kertasi vielä mennyttä vuotta ja katsoi myös tulevaisuuteen. Metsänen toi ilmi esimerkiksi yhdistyksemme aktiivisuuden oikeusministeriötä kohtaan erilaisten selvitysten ja lausuntojen suhteen kaikkiaan neljä kertaa vuonna 2018. Tärkein niistä on juuri nyt työn alla oleva positiiviseen luottorekisteriin liittyvä lausunto. ”Emmekä ole ainoastaan saaneet lausuntopyyntöä, vaan myös kutsun saapua tapaamiseen oikeusministeriön kanslian kanssa. Yhdistyksemme on noteerattu tällä Luottolinkki 1/2019

tasolla ja olemme aktiivisia jatkossakin”, totesi Metsänen syystäkin ylpeänä.

Lisäarvoa työhön ja verkostoitumista Metsänen totesi yhdistystoiminnan olevan yhä haasteellisemmassa ympäristössä. Esimerkiksi luottomiesten jäsenmaksuja ei enää makseta työnantajien toimesta niin usein kuin takavuosina. Tässä ja nyt ajattelu sosiaalisen median kautta lisää vaatimuksia ja olemme tilanteessa, missä meidän pitää kyetä muuttumaan ja kehittymään siten, että jäsenyys kiinnostaa sekä luo verkottumista ja tuo lisäarvoa työntekoon. Yhdistyksen tulovirtojen suhteen on sisäistetty tosiasia, että jäsenlehden ilmoitustuotot eivät ole enää jatkossa merkittävä tulolähde, ilmestyy lehti sitten sekä printtinä että verkossa tai vain pelkästään verkossa. Hallituksessa on Metsäsen mukaan pohdittu mitä jäsenyritysten tulee saada vastineeksi yhä tarkemmin määritellyissä viestintä- ja mainosbudjeteissa. Tämä osaalue kuuluu suurempaan viestinnän kokonaisuudistukseen. Meillä on tietysti rajatut resurssit, kun kaikki teemme tätä oman työn ohella ja lisäksi taloudelliset realitettit rajoittavat mahdollisuuksiamme, toteaa Jorma Metsänen. Yhdestä perinteisestä viestinnän muodosta ei kuitenkaan vielä olla luopumassa: Luottolinkki ilmestyy jatkossakin printtiversiona kolme kertaa vuodessa ja on luettavana myös verkossa aina ilmestymispäivänä. Myös teknisellä puolella yhdistyksen toimintaa on kehitetty, vakuuttaa Metsänen. Meillä on pitkästä aikaa toimiva järjestelmä kutsujen lähettämiseen ja tilaisuuksien järjestämiseen. Saman järjestelmän kautta on myös mahdollista tehdä esimerkiksi jäsenkyselyjä. Järjestelmä helpottaa tilaisuuksien ja osallistujalistojen seurantaa sekä laskutusta.

Jorma kiittää Lopuksi Jorma kokosi vielä yhteen viimeisen kolmen vuoden tapahtumia: ”Aika on mennyt varsin nopeasti, mutta aivan kuten edeltäjäni minulle kertoi, hallitustoiminta on ollut todella antoisaa, ja olen tehnyt hommia aivan mahtavien ihmisten ja ammattilaisten kanssa. Yhdistyksen hallituksessa tai toimikunnissa toimiminen on vapaaehtoista. Se vaatii todellista sitoutuneisuutta, aktiivisuutta, jaksamista ja välittämistä”. ”Meillä on ollut ajoittain haasteellista, mutta kaikesta on selvitty mielestäni hyvin. Olemme näiden kolmen vuoden aikana kokeilleet uusia asioita, jatkaneet entisiä asioita, ideoineet uusia mahdollisuuksia ja pohtineet nykytilannetta sekä 13


kehityssuuntia. Toivon, että toimintani kautta olen saanut hallituksen ja toimikuntien jäsenien tuella asioita aikaan joiden tuloksia ja onnistumisia voi sitten miettiä tulevina vuosina. Luottomiehet on hieno yhdistys, jolla on rikas historia ja olen todella kiitollinen kaikille luottamuksesta toimia teidän puheenjohtajana viimeiset kolme vuotta”.

”Olen varma siitä, että yhdistyksen jatko on hyvissä käsissä Terhi Rostin toimiessa hallituksen puheenjohtajana ja yhteistyössä toimikuntien kanssa. Tärkeintä on meidän jäsenet. Kiitos kaikille uusille ja vanhoille hallituksen jäsenille, toimikuntien jäsenille ja kaikille yhteistyökumppaneille. Onnea Terhin puheenjohtajuudelle.

Hallitusnaiset ja Lasse, eli vasemmalta hallituksessa toisen kautensa aloittava Henna Simola, uusi puheenjohtajamme Terhi Rosti ja pitkäaikainen luottomiesaktiivi Lars Meyer.

Oletko vaihtanut hiljattain työpaikkaa? Etkö ole saanut viime aikoina sähköpostia yhdistykseltä? Jos et muista päivittäneesi muuttuneita yhteystietojasi, tee se nyt! Helpoimmin yhteystietojen päivitys onnistuu yhdistyksen kotisivujen lomakkeella tai ottamalla yhteyttä palvelutoimistoomme: Paritilit Oy, luottomiehet@paritilit.fi Luottomiehet – Kreditmännen ry:n jäsenhakemuksen täyttäminen käy vaivattomasti osoitteessa www.luottomiehet.fi tai olemalla yhteydessä yhdistyksen sihteeriin ilkka.tynkkynen@bisnode.com tai puh. 0400 141 313. 14

Luottolinkki 1/2019


TEKSTI: OLLI-PEKKA PITKÄJÄRVI TAULUKOT JA TUNNUSLUVUT: BISNODE FINLAND OY

TOP 50 konkurssit Suomessa vuonna 2018 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2018 pantiin vireille 2534 konkurssia. Se on noin 17% enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Työntekijöiden määrä konkurssiin haetuissa yhtiöissä oli yhteensä 12 115. Ero vireille pantujen konkurssien määrässä vuoteen 2017 verrattuna johtuu osaltaan verohallinnon alkuvuodesta 2017 tekemien konkurssihakemusten poikkeuksellisen pienestä luYritys

Kunta

Domus Yhtiöt Oy Janton Holdings Oy MM-Yritysrakentaja Oy Nocart Oy Kankaanpää Works Oy EKT infra Oy TelaSteel Oy Maamerkki Infra Oy BioGTS Oy NELIÖX OY Levator Oy Stalkars Oy Rakennus Mi & Re Oy OKV-TEKNIIKKA OY Superfresh Oy Nokian Neulomo Oy Betamet Automation Oy Joptek Oy Composites TAAR-GROUP Oy Instam Oy Vismar Oy Carbon Athletic Suomi Oy Bookwell Digital Oy Delistrada Oy Tikrusan Oy Jopena Oy Makuuni Oy RM Oy, Fin Mäenalasen Kauppa Oy Suomen Saneerauspalvelu Oy Emso-Rakennus Oy Bodium Oy Karelment Oy Mariehamns Bilmack Ab

Loimaa Helsinki Vantaa Lahti Kankaanpää Helsinki Vantaa Mikkeli Jyväskylä Sipoo Hanko Vantaa Vaasa Oulu Kangasala Nokia Laukaa Lieksa Raisio Lappeenranta Kurikka Vantaa Juva Kangasala Lahti Helsinki Mikkeli Turku Tornio Espoo Tampere Tampere Nurmes Maarianhamina Mariehamn Helsinki Viitasaari Valkeakoski Järvenpää Kotka Porvoo Lahti Helsinki Ylitornio Vantaa Pöytyä Tuusula Turku Kangasala Laukaa Ylivieska

Tatrak Oy Autotalo Drake Oy Falico Electric Oy Sipoon Insinöörirakentajat Oy Cataratas Oy BB Kuljetus Oy S. Hobby Oy Aurinkolahden Rakennuspalvelut Oy Peränportti Oy Retena Oy Nauticat Yachts Oy Hyvinkään alueen Ensihoito Oy Finest Talo Oy Mesne Oy Laukaan NK-Rakennus Oy Pohjanmaan Leipomo Oy

Luottolinkki 1/2019

kumäärästä. Konkurssien määrä kasvoikin erityisesti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin vireille pantiin 61,2 prosenttia enemmän konkursseja kuin vuotta aiemmin. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 783 konkurssia, mikä on 160 konkurssia (25,7 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoimin-

Liikevaihto 1000€ 40 346 39 398 34 739 28 200 24 291 21 118 18 172 15 182 13 669 12 159 9 858 9 644 9 613 8 714 7 988 7 258 6 640 6 594 6 379 5 934 5 495 5 372 5 315 5 006 4 904 4 705 4 693 4 576 4 389 4 281 4 021 4 011 3 901 3 794

Henkilöstöluokkaselite 100 - 249 250 - 499 50 - 99 20 - 49 100 - 249 50 - 99 50 - 99 20 - 49 20 - 49 50 - 99 50 - 99 0-4 20 - 49 20 - 49 100 - 249 20 - 49 20 - 49 50 - 99 20 - 49 20 - 49 20 - 49 10 - 19 20 - 49 20 - 49 10 - 19 10 - 19 100 - 249 10 - 19 10 - 19 20 - 49 5-9 50 - 99 20 - 49 5-9

3 598 3 507 3 448 3 435 3 205 3 123 2 920 2 910 2 860 2 844 2 826 2 767 2 746 2 710 2 678 2 619

10 - 19 5-9 10 - 19 20 - 49 20 - 49 20 - 49 20 - 49 5-9 5-9 5-9 20 - 49 50 - 99 50 - 99 5-9 5-9 20 - 49

Toimialaselite Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Aikakauslehtien kustantaminen Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Metallien työstö Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Rakennuspaikan valmistelutyöt Rakennuspaikan valmistelutyöt Sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentaminen Tieliikenteen tavarankuljetus Muiden metallituotteiden valmistus Muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Ravintolat Muualla luokittelematon tekstiilituotteiden valmistus Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus Muiden muovituotteiden valmistus Laivojen ja kelluvien rakenteiden rakentaminen Langallisen verkon hallinta ja palvelut Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus Urheiluvälineiden ja polkupyörien vähittäiskauppa Muu painaminen Huoltamotoiminta Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Videofilmien vuokraus Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Isot supermarketit (yli 1000 m2) Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Fysioterapia Puutalojen valmistus Huoltamotoiminta Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing Henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa Sähkölaitteiden korjaus ja huolto Muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta Tieliikenteen tavarankuljetus Tieliikenteen tavarankuljetus Lahjatavaroiden ja askartelutarvikkeiden vähittäiskauppa Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Huoltamotoiminta Tieliikenteen tavarankuljetus Huvi- ja urheiluveneiden rakentaminen Sairaankuljetuspalvelut Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Ravintolat Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus

15


nan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan. Muiden palveluiden toimialan lisäksi eniten konkursseja tuottivat kauppa (494 kpl), rakentamisen toimiala (476 kpl) ja majoitus- ja ravitsemistoiminta (258 kpl). Lähde: tilastokeskus.fi / 16.1.2019

Atradius Suomen kommentti Luottolinkki näytti oheista Bisnoden konkurssiaineistoa Atradius Suomelle ja pyysi lausuntoa luotto- ja takausvakuuttajalta. Underwriting Manager Markus Niinikoski toteaa, että vuonna 2018 ensimmäiset merkit rakentamisen hiljentymisessä alkoivat näkyä. TOP 50 -konkurssitilastossa rakentaminen ja siihen liittyvät alatoimialat ovat eniten edustettuina. Esimerkiksi ikkunateollisuudessa ylikapasiteetin purkautumista on nähty isojen valmistajien toiminnan lopettamisena tai saneerauksina. Niinikoski jatkaa, että lisäksi toimialojen ja markkinoiden murros on nähtävissä suurimpien konkurssien tilastossa. Digitalisaatio ja automaation lisääntyminen ovat yhä kasvussa ja vaikuttaneet esimerkiksi kuljetuspalveluihin sekä lehti- ja painoteollisuuteen. Globalisaatio ja online-ostaminen ovat vaikuttaneet tukkureiden ja vähittäiskaupan kannattavuuteen ja muutokseen. Monilla aloilla myös valmistustoiminta edelleen siirtyy halvemman kustannustason maihin, päättää Atradiuksen Markus Niinikoski.

Nimi

Tilinp.pvm.

Tilikauden pituus

Liikeivaihto 1000€

Nettotulos 1000€

Omavaraisuusaste%

Domus Yhtiöt Oy

31/12/2016

12

40346

-33

11,5

Domus Yhtiöt Oy

31/12/2015

12

44761

-63

12,8

Domus Yhtiöt Oy

31/12/2014

12

40973

-40

11,7

Domus Yhtiöt Oy

31/12/2013

12

33137

-885

13,3

Domus Yhtiöt Oy

31/12/2012

12

35806

-1858

14,9

Bodium Oy

30/06/2018

18

4011

-2784

-368,8

Bodium Oy

31/12/2016

12

5622

-946

-30,7

Bodium Oy

31/12/2015

12

3930

-601

9,9

Bodium Oy

31/12/2014

12

4374

-545

18,4

Bodium Oy

31/12/2013

12

4985

-847

10,4

Makuuni Oy

30/06/2018

18

4693

-1540

-81,3

Makuuni Oy

31/12/2016

12

6975

-1161

-50,1

Makuuni Oy

31/12/2015

12

9140

-221

-11,2

Makuuni Oy

31/12/2014

12

11242

-960

-3,6

Makuuni Oy

31/12/2013

12

14991

-233

14,1

Cataratas Oy

31/12/2017

12

3205

-117

-28,6

Cataratas Oy

31/12/2016

12

3584

-286

-16,3

Cataratas Oy

31/12/2015

12

2336

14

4,8

Cataratas Oy

31/12/2014

12

1792

0

5,3

Cataratas Oy

31/12/2013

12

1820

6

7,6

EKT infra Oy

31/12/2017

12

21118

-4232

-78,6

EKT infra Oy

31/12/2016

8

27109

291

14,3

EKT infra Oy

30/04/2016

12

9099

289

11,8

EKT infra Oy

30/04/2015

12

1981

41

10,7

EKT infra Oy

30/04/2014

12

1970

41

6,9

Taulukkoon on poimittu viisi konkurssiin mennyttä yhtiötä. Jokaisesta yhtiöstä on esitetty viiden viimeisen tilinpäätöksen (mitkä käytettävissä) avainlukuja. Omavaraisuusasteen heikentyminen ja negatiivisuus (punaisella) ennustaa vahvasti konkurssiin ajautumista, mikä oli odotettua. Makuuni Oy:n luvuissa on trendinomainen heikentyminen parhaiten nähtävissä sekä liikevaihdon, nettotuloksen että omavaraisuusasteen suhteen.

16

Luottolinkki 1/2019


TEKSTI JA KUVAT: SATU SEPPELIN

Sukellus compliance maailmaan Jo perinteeksi muodostunut Luottomiesten aamiaisseminaari pidettiin Helsingissä Atradiuksen toimitiloissa 21. marraskuuta 2018. Puhujana oli Pasi Leino Bisnode Finland Oy:lta. Maittavan aamiaisen ja lyhyen Bisnode esittelyn jälkeen siirryimme suoraan päivän aiheeseen ”Asiakkaan tunteminen Compliance näkökulmasta”. Tunnin mittaisen aamiaiseminaarin aikana pureuduimme syvemmälle siihen, mitä compliance oikein tarkoittaa yritysmaailmassa.

Compliance Suomeksi compliance voidaan määritellä lakien, sääntöjen ja määräysten noudattamiseksi. Käytännössä se voidaan jakaa kahteen osaan; 1. Regulaatiosta tuleva compliance (miten meidän tulee toimia) 2. Yrityksen oma compliance (sisäinen sääntely ja ohjeistukset) Regulaation kannalta painitaan sen ongelman parissa, kuka on todellinen edunsaaja. Erilaisilla säännöksillä pyritään yrityksiä velvoittamaan tuntemaan asiakkaansa, estämään rahanpesua tai korruption vastaista toimintaa, tunnistamaan poliittisesti vaikutusvaltaiset ihmiset sekä estämään terrorismia. Säädöksiä ja sääntöjä tulee koko ajan lisää EU-tasolta, isoilta teollisuusmailta, valtiotaustaisilta tahoilta ja pankkimaailmasta. Yksi iso sääntely Suomeakin ajatellen tulee Euroopan Unionin rahanpesudirektiivistä. Tällä hetkellä on viides direktiivi tulossa ja paikallinen lainsäädäntö siirtymäaikoineen alkoi jo. Uudessa rahanpesusäädöksessä uusina sääntelyn piirissä ovat mm. elektronisten kukkaroiden tarjoajat sekä virtuaalivaluutat. Sääntelyn noudattamiseen liittyy pitkälti se, että yritysten pitää pystyä tunnistamaan yritykset ja henkilöt kenen kanssa toimitaan yhteistyössä (customer due diligence). Nykyään ei riitä, että tietää yhteistyökumppanin nimen, täytyy pystyä myös identifioimaan asiakas sekä ymmärtämään kontrollirakenteita asiLuottolinkki 1/2019

akkaan taustalla. Perustarkastukset, kuten esimerkiksi sanktiolistan läpikäyminen, pitäisi olla rutiini jokaisessa yrityksessä.

Globaalissa maailmassa konsernipuut ja omistusrakenteet kuitenkin elävät ja ulottuvat eri maihin, jolloin faktista omistajatietoa voi olla vaikea saada.

PEP & Beneficial Owner

Compliancen kustannukset

Edelleen liittyy paljon väärinymmärryksiä siihen kysymykseen onko joku poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (PEP, politically exposed person). PEP on henkilö, joka toimii julkisessa tehtävässä esim. kansanedustaja jäsen. Myös tällaisten henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja lähipiiri luetaan poliittisesti vaikutusvaltaisiksi. Poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön tehokas vaikutusvalta katsotaan jatkuvan vielä vuoden tehtävästä pois jäämisen jälkeen. Suomessa on jonkun arvion mukaan lähes 10 000 poliittisesti vaikutusvaltaista henkilöä. Beneficial owner eli todellinen edunsaaja on yleisimmän virallisen määritelmän mukaan henkilö, jolla on 25 % omistusoikeus yrityksen osakkeista tai äänivallasta. Tähän on kuitenkin erilaisia näkökantoja ja vaateita eri viranomaisilla ja esimerkiksi pankit ovat käyttäneet 10 %:n omistusoikeutta. Jossain tilanteessa löytyy yksi henkilö, jolla on yhden prosentin omistusoikeus yritykseen ja loput 99 % omistaa yritys tai monitahoinen konserni ja silti tämä yhden prosentin henkilö hallitsee kokonaisuutta. Suora omistajuus on yksinkertaisimmillaan määritelmä tosiasiallisesta edunsaajasta.

Bisnoden tutkimuksen mukaan keskimääräinen finanssi-instituutti käyttää 18 MEUR siihen, että se olisi compliant. Isojen toimijoiden osalta summat ovat paljon enemmän. Pelkästään Pohjoismaissa on noin 700 finanssi-instituutiota ja, jos jokainen käyttää saman keskimääräisen summan complianceen, on yhteenlaskettu summa noin 13 biljoonaa euroa. Yritysten tasolla kustannukset riippuvat paljon toimialasta sekä kuluttaja- ja yritysasiakkaiden suhteesta. Kuluttajaasiakkaiden kohdalla asiakkaan sisään ottaminen kestää keskimäärin kolme tuntia ja maksaa yritykselle keskimäärin 10 €. Jos yritysasiakas otetaan sisään, työmäärä nousee kuluttajan kolmesta tunnista kolmeenkymmeneen, maksaen keskimäärin 110 €. Yritysmaailma on huomattavasti vaikeampi, koska se vaatii enemmän selvittelyä. Miksi yritysten on sitten niin tärkeää tietää, kuka on compliant? Yksi syy on isojen yritysten isot korvausvastuut, mikäli tehdään säännösten vastaista liiketoimintaa. Toisaalta sopii miettiä, että mikäli yritykset ovat valmiita maksamaan miljoonakorvauksia niin miksi riski on aikaisemmin kannattanut ottaa.

Pasi Leino Bisnode Finland Oy 17


Compliance osana liiketoimintaa Yritysten kolme suurinta tuskaa compliance-maailmassa on, miten tiettyjä osumia tulkitaan, miten dataa analysoidaan ja mitä tehdä, jos data on epätäydellistä. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole ja monet toimijat käyttävätkin useita erilaisia valmiita alustoja tiedon hankkimiseen. Kaiken tekemisen lähtökohta on asiakkaan identifiointi, täytyy todistetusti tietää, kenen kanssa on tekemisissä. Identifioinnin jälkeen on tärkeää validoida ja rikastaa saatu data. Voidaan tutkia, ollaanko tekemisissä poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön kanssa tai kuka on todellinen edunsaaja. Mediasta saatu tieto kertoo myös usein, millaisesta yrityksestä tai henkilöstä on kyse.

Vaikka compliance maailma on monimutkainen sääntelyineen ja normeineen, niin hyvien yhteistyökumppaneiden avulla pystyy omia prosessejaan automatisoimaan ja helpottamaan. Tekoäly, koneoppiminen ja Big Data auttavat oikein valjastettuna kehittämään omaa liiketoimintaa.

LYHYESTI Väitös paljasti - liian moni yritys konkurssiin saneerauksen aikana Liian moni yritys menee konkurssiin yrityssaneerauksen aikana, koska siihen hyväksytään vääränlaisia yrityksiä tai valitut tervehdyttämiskeinot ovat vääriä, sanoo yrityssaneerauksista väitellyt Eija-Leena Kärkinen. Osa yrityksistä ajautuu konkurssiin jo ennen kuin tervehdyttämisohjelma on laadittu, ja osa sitä toteuttaessaan. Kärkisen väitöskirjatutkimuksessa vain 29 prosenttia saneerausmenettelyyn valituista yrityksistä sai toteutettua ohjelman loppuun saakka. Kärkisen mukaan syyt saneerauksen epäonnistumiseen olivat useimmiten samat kuin yrityksen hakeutuessa saneeraukseen eli alkuperäisille ongelmille ei ollut pystytty tekemään mitään saneerauksen aikana. ”Saneerausohjelmien pitäisi olla tarkemmin laadittuja eikä toistensa kopioita”, hän sanoo. Sen takia sekä yrityksillä itsellään että saneerausohjelmia laativilla selvittäjillä tulisi olla tarpeeksi tietoa ja aikaa paneutua talousvaikeuksien syiden selvittämiseen ja oikeanlaisen tervehdyttämisohjelman laatimiseen. Kärkisen mielestä yritykset tarvitsisivat enemmän tukea ja neuvoja myös ohjelman aikana. Aiemmin uskottiin, että vain tietynlainen yritys epäonnistuu saneerauksessa. Kärkisen tutkimustulosten mukaan epäonnistujat ovat kuitenkin hyvin erilaisia. ”En löytänyt tutkimuksessani tarkkoja yksittäisiä muuttujia, jotka ennustaisivat epäonnistumista saneerauksessa. Kassavirta ja jotkin ei-taloudelliset tekijät olivat tilastollisesti merkittävimpiä.” Hän arvelee, että osalle yrityksistä tervehdyttämistoimet tulevat liian myöhään, eli niillä ei ole riittävästi motivaatiota enää saneeraukseen ryhtyessään. Suurin osa Kärkisen tutkimista yrityksistä oli pieniä tai erittäin pieniä kuten yrityssaneerauksissa yleensäkin. Hän muistuttaa, että konkurssi on kova paikka niin yrityksien omistajille, työntekijöille kuin sidosryhmillekin. Lähde: kauppalehti.fi / 27.01.2019

18

Palkansaajien ansiot nousivat 2,2 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat keskimäärin 2,2 prosenttia vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 0,8 prosenttia edellisen vuoden neljänteen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu. Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2018/4, vuosimuutosprosentti

Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2017 loka–joulukuusta vuoden 2018 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 2,3 prosenttia, valtiolla 2,3 prosenttia ja kuntasektorilla 1,7 prosenttia. Vuoden 2018 keskimääräinen ansiotason nousu edellisestä vuodesta oli ensimmäisten ennakkotietojen mukaan 1,8 prosenttia, ja reaaliansiot nousivat 0,7 prosenttia. Lähde: tilastokeskus.fi / 06.02.2019


Mediatiedot 2019 Luottomiehet-Kreditmännen ry www.luottomiehet.fi/toimitus

Julkaisija

Toimitus Päätoimittaja: Puhelin: e-mail:

Ossi Lahti 043 824 2001 ossi.lahti@svea.fi

Ilmoitustilan myyjä

Olli-Pekka Pitkäjärvi, 050 540 0316

Jäsenrekisterin ylläpito Puhelin:

Paritilit Oy (09) 622 5715 luottomiehet@paritilit.fi

Painosmäärä

650 kpl

Paino Yhteyshenkilö: Osoite: Puhelin: Aineistotiedustelut:

Grano Oy Pia Huovinen Mäkituvantie 3, 01510 Vantaa 040 563 7911 pia.huovinen@grano.fi www.grano.fi Salomon Pajunen, Grano Oy 040 544 3022 salomon.pajunen@grano.fi taitto.helsinki@grano.fi (viestin aihe: Luottolinkki)

Aineisto-osoite:

Ilmoitushinnat Ilmoituskoko 4-värinen Keskiaukeama 1350 € Takakansi* + s.2. á 940 € 1/1 muut sivut 790 € 1/2 sivu 590 € 1/4 sivu 510 € * Takakannen yläreunassa 30 mm korkea valkoinen osoitekenttäalue

Tekniset tiedot Lehden koko: Painopinta-ala: Palstojen määrä: Palstan leveys: Aineistot: Ohjelmat: Maksuosoite Maksun saaja: Pankkiyhteys:

A4 210 x 297 mm 3 kpl 1 p 55 mm, 3 p 180 mm Tiedostoina Kaikki taitto- ja grafiikkaohjelmat Luottomiehet ry IBAN FI3420891800073866 BIC NDEAFIHH

Reklamaatiot

Ilmoitusten painoasua koskevat reklamaatiot 7 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena.

Ilmoitusten peruuttaminen:

Viimeistään 14 vrk ennen aineistopäivää. Myöhemmin peruutetuista laskutetaan 50% hinnasta.

Ilmestymispäivät Nro 2/2019

Aineisto 20.5.

Ilmestyy 3.6.

ISSN-L 1457-7909 ISSN 1457-7909 (Painettu) ISSN 2242-2498 (Verkkolehti)

Luottomiehet – Kreditmännen ry:n jäsenhakemuksen täyttäminen käy vaivattomasti osoitteessa www.luottomiehet.fi tai olemalla yhteydessä yhdistyksen sihteeriin ilkka.tynkkynen@bisnode.com tai puh. 0400 141 313. Luottolinkki 1/2019

19


Profile for Luottomiehet Ry

Luottolinkki 1/2019  

Luottolinkki 1/2019  

Advertisement