Kumina 1/2017

Page 1

1 / 2017

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

ö y t ä Et s. 4–11

Työturvallisuuskeskuksen Elina Ravantti: Etätyöt sujuvat, kun luottamus toimii TEEMA

Kumina 1 2017

1


SISÄLLYS 1/2017

20 8 11

4 Porissa rikotaan rajoja

Vakiot

Porin kaupunki on ottanut käyttöönsä virtuaaliset työpöydät. Budjetin lisäksi myös työntekijät kiittävät.

3 Pääkirjoitus

8 Etätyön ihanuus ja kurjuus

Etätyö ei eroa muusta työstä

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Elina Ravantin mielestä etätöitä voitaisiin tehdä paljon nykyistä enemmän.

16 Puheenjohtajalta

12 Aika päivittää perhevapaamalli

Akavan johtava asiantuntija Lotta Savinko kertoo, missä perhevapaiden uudistamisessa mennään juuri nyt.

Jutta Posti työskentelee Haminan kirjastossa.

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

2 Kumina 1•2017

17 Kolumni: Työtä ja perhe-elämää

18 Ajankohtaista 19 Svensk resumé

15 Luottamusmiehet tutuiksi

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

Asiantuntijan arki on vaativaa palapeliä

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Järjestökoordinaattori Hanna Harrison puh. 040 159 9397 hanna.harrison@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Salla Palmi-Felin puh. 040 592 8071 sallapalmifelin@gmail.com


PÄÄKIRJOITUS 1/2017

Etätyö ei eroa muusta työstä

K

Jos edelleenkin vuonna 2017 työelämää ja työn tekemisen tapoja hahmotetaan näin luutuneiden käsitysten kautta, meillä kuten muillakin akavalaisilla järjestöillä on vielä kosolti tehtävää. Tässä lehdessä kerrom­ me, miten Ikaalisissa konsernitilinpäätös valmistuu vaikka linja-autossa. Käväisimme myös Porissa tutustumassa etätyöpöytään sekä kysyimme, onko etätöiden jälkeen vapaa-aikaa, jos työ kuitenkin seuraa kaikkialle. Monet meistä työskentelevät kuitenkin esimerkiksi asiakaspalvelu­ tehtävissä, joita ei voi keittiön pöydän äärestä hoitaa. Siitäkin huolimatta etä­ työ ja uudet työn tekemisen tavat ovat akavalaisille keskeisessä roolissa, kun työelämää kehitetään. Työssä jaksami­ sen kehittämisessä kun voittavat kaikki.

”Työssä jaksamisen kehittämisessä voittavat kaikki.”

Jussi Näri

toiminnanjohtaja, päätoimittaja

KUVA: HENRI ILANEN

untasektorilla etätöitä säännöl­ lisesti ilmoittaa tekevänsä joka viidennes kuntien johtavista viranhaltijoista ja työntekijöistä. Silloin tällöin etänä työskentelee 43 prosenttia. Kaikista palkansaajista jota­ kuinkin viidennes tekee etätöitä. Akavalai­ sista liki puolet työskentelevät silloin tällöin muualta käsin kuin työpaikaltaan. Eniten etätöitä tekevät johtajat ja ylimmät virkamie­ het. Ehkä juuri siksi käsitys etätöistä jonkin­ laisena henkilöstöetuna istuu kansan parissa edelleenkin lujassa. Yhtä lujassa tuntuu ole­ van muiden mielikuva etätyöstä leppoisana puuhasteluna kesäisen laiturin nokassa. Ei paina kiire, ei rasitu polla. Vähän kuin tekisi harrastuksen vuoksi. Silti suuri osa akava­ laisista kertoo myös, että etätyössä päivät tapaavat venyä pitkiksi ja töihin tartutaan myös illalla. Jo kolmannes akavalaisista työskentelee näet myös säännöllisen työajan ulkopuolella. Kun laittaa Googlen kuvahakuun hakusa­ naksi ”etätyö”, ovat tulokset lähes poikkeuk­ setta juuri tuota. Iloista ja kiireetöntä aikaa läppärin kanssa, yleensä vielä luonnossa, nurmikolla tai veden äärellä. Mielenkiintoi­ seksi haku muuttuu kun laittaa hakusanaksi etätyön englanninkielisen vastineen. Silloin ruudulle ilmaantuu lähinnä nuoria äitejä läppärin äärellä lapsi sylissään.

TEEMA

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Hanna Harrison puh. 040 159 9397 hanna.harrison@kumula.fi

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2016

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu) ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

Kansikuva Jarno Mela Seuraava lehti Ilmestyy 7.6.2017

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

Kumina 1 2017

3


TEEMA: ETÄTYÖ

Porissa rikotaan rajoja Porin kaupunki on ottanut käyttöönsä virtuaaliset työpöydät, jotka mahdollistavat etätyön ja helpottavat työskentelyä yli organisaatiorajojen. Porissa virtualisointi on toteutettu laajemmin kuin missään muussa kaupungissa. Budjetin lisäksi myös työntekijät kiittävät. Teksti ja kuvat Saana Jaakkola

P

uolitoista vuotta sitten Marjukka Palin otti vastaan Porin palveluliikelaitoksen vt. johtajan roolin sekaisin tuntein. Paperittomaan työs­ kentelytapaan tottunut Palin kauhistui turhien tulosteiden määrästä. Arkisto­ huoneet tulvivat mappeja, ja kopiokone lauloi läpi päivän. – Kopioita otettiin varmuuden vuoksi, ja kopioistakin otettiin vielä varmuuden varalta kopiot, vaikka kaikki dokumentit olivat tallennet­ tuina sähköiseen muotoon ja helposti tulostettavissa tarpeen vaatiessa. Siinä mielessä tämä oli ajastaan jälkeen jää­ nyt organisaatio, Palin muistelee. Jo seuraavana keväänä Palinille avautui tilaisuus, jota hän itse kutsuu ”tuhannen taalan paikaksi”. Edessä oli muutto vanhasta tehdasrakennuksesta uusiin toimitiloihin Porin Teknologia­ puistoon. – Paperimäärästä ja turhasta tulos­ tamisesta oli päästävä eroon. Organi­ saatiomme oli muutoksen edessä joka tapauksessa, joten halusimme ottaa tilanteesta hyödyn irti ja laittaa kaiken kerralla kuntoon. Palin otti yhteyttä tietohallinto­ johtaja Heikki Haaparantaan. Kävi ilmi, että palveluliikelaitoksen muuton ajankohta oli tuhannen taalan paikka myös IT-osastolle, jossa virtuaalisten työpöytien käyttöönottoa oltiin valmis­ teltu jo pitkään.

4 Kumina 1•2017

Mitä mieltä? Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

TEEMA

Birgitta Kuusinen avaa oman työpöytänsä neuvotteluhuoneen isolle näytölle ilman lisälaitteita. – Näin helposti se käy, ilman omaa konetta tai johtojen kanssa pelaamista.


Kohti paikkariippumatonta työtapaa Virtuaalinen työpöytä (Virtual Desktop Infrastructure, VDI) mahdollistaa pää­ syn ohjelmistoihin ja tiedostoihin miltä tahansa päätteeltä. Oma työpöytä ei enää ole konekohtainen, vaan järjestel­ mät pyörivät tehokkailla palvelimilla, ja niitä voi käyttää nettiyhteyden yli. Virtualisointiteknologian ansiosta pää­ tetyötä tekevä voi hoitaa työtehtäviään esimerkiksi kotoa käsin kotikoneen tai mobiililaitteen avulla ilman tietosuo­ jariskiä.

Porin kaupungin tietohallinto oli työskennellyt projektin parissa jo usean vuoden ajan. Palinin ottaessa yhteyttä testaus oli edennyt siihen pisteeseen, että virtuaalisten työpöytien kanssa oltiin valmiita seuraavan osaston koe­ käyttöön. Porin palveluliikelaitoksen noin 700 työntekijästä 40 työskentelee hallinnol­ listen tehtävien parissa. – Esimiehet ja työntekijät kiertävät kentällä, mutta hallinnon työtehtävät eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja, kunhan työntekijä on tavoitettavissa pu­ helimitse virka-aikana, Palin selvittää.

Jokaisella hallinnollisten tehtävien parissa työskentelevällä oli käytössään oma pöytäkone keskusyksikköineen sekä henkilökohtainen pöytätulostin, joista hankkiuduttiin eroon vuo­ den 2016 toukokuussa tapahtuneen muuton yhteydessä. Teknologiapuiston uusiin toimitiloihin vanhojen laitteiden tilalle tulivat virtuaaliset työpöydät ja hinnaltaan edulliset kevytpäätteet. Palin myöntää, että valtavasta laitemäärästä luopuminen jännitti, vaikka paperiton ja paikkariippumaton työskentely oli hänelle itselleen tuttua jo useiden vuosien kokemuksella. >

“Paperimäärästä ja turhasta tulostamisesta oli päästävä eroon.” Marjukka Palin

Kumina 1 2017

5


TEEMA: ETÄTYÖ

Hyvästit heitettiin vanhojen tulos­ timien ja tietokoneiden lisäksi myös 300 mapilliselle turhia papereita ja kopioiden kopioita.

Etätyöstä nopeasti elämäntapa On kulunut noin yhdeksän kuukautta siitä, kun palveluliikelaitoksessa otet­ tiin käyttöön virtuaaliset työpöydät. Alun epäröintien jälkeen Palin kertoo saaneensa työntekijöiltä pelkästään positiivista palautetta. Hän arvioi noin neljänneksen hyödyntävän säännölli­ sesti etätyön mahdollisuutta. Palveluesimies Sanna Korpela iloit­ see työpöytävirtualisoinnin tuoneen helpotusta erityisesti oman työn ja aikataulujen suunnitteluun. Viimeisten kuukausien aikana hänelle on muo­ dostunut tavaksi pitää yksi etätyöpäivä viikossa. – Otti aikansa kerätä rohkeut­ ta etätyömahdollisuuden kokeiluun. Hiljalleen se muodostui tavaksi, johon tykästyin kerta kerralta enemmän, hän kertoo. Ihan kaikki eivät ole vielä uskal­ tautuneet etätyöpäivään. Palin pohtii, pitäisikö hänen määrätä työntekijöi­ tään kokeilemaan kotona työskentelyä edes kerran. – Haluan rohkaista kaikkia ko­ keilemaan. Ei etätyötä tarvitse ottaa tavaksi, jos se ei tunnu omalta, mutta sille kannattaa antaa mahdollisuus, hän kannustaa. Birgitta Kuusinen on työskennellyt Porin kaupungilla 30 vuoden ajan. Kun palveluliikelaitos perustettiin vuonna 2010, Kuusinen siirtyi uuteen organi­ saatioon palvelusuunnittelijaksi. Myös Kuusinen myöntää epäröineensä alussa, mutta enää hän ei olisi valmis luopu­ maan viikoittaisesta etätyöpäivästään. – Olen huomannut tekeväni tehok­ kaammin töitä kotona. Jaan toimiston kolmen kollegan kanssa, joten häiriö­ tekijöitä riittää. Aina jonkun puhelin soi ja taustalta korviin kantautuva puheensorina häiritsee keskittymistä, hän kuvailee. – Kotona on oma rauha. Kun alan uupua, voin lähteä koirien kanssa 6 Kumina 1•2017

lenkille vaikka keskellä päivää ja palata pirteänä työpöydän ääreen jatkamaan siitä, mihin jäin. Pidempikin tauko työn lomassa on ihan sallittua, kunhan puhelin kulkee mukana. Sekä Korpela että Kuusinen kokevat, että oman rytmin löydyttyä etätyömah­ dollisuuden poistuminen olisi menetet­ ty etuus.

Alku aina hankalaa Korpela ja Kuusinen kertovat kumpi­ kin kokeneensa alussa luotto-ongelmia, jotka kumpusivat omasta päästä. – Tuntui siltä kuin olisi pitänyt lähteä käymään toimistolla näyttämäs­ sä naamaansa ja todistamassa etten laiskottele, vaikken työpaikalla olekaan, Korpela naurahtaa. Työnantaja rohkaisi etätyöhön, nyt se oli vain opittava perustelemaan itselleen. Naiset kertovat päässeensä tunteesta nopeasti eroon. – Kukaan organisaatiossamme ei alentuisi käyttämään tätä mahdolli­ suutta väärin, päinvastoin – luottamus lisää luottamusta. Etätyötä kokeiltuaan huomaa pian, että työpäivät täyttyvät ihan samalla tavalla kotona kuin toi­ mistollakin, Korpela lisää. Korpela ja Kuusinen kiittelevät äärettömän hyvää IT-tukea. Jokaiselle työntekijälle opetettiin henkilökohtai­ sesti virtuaalisen työpöydän käyttö. Jos ongelmia ilmeni, ne ratkottiin nopeasti. Enää ei tarvitse pelätä, etteikö kotona työskennellessä ohjelmat toimisi ja tiedostot avautuisi kuten kuuluukin. – Uuden järjestelmän myötä myös palaverit muiden virkamiesten kanssa ovat helpottuneet huomattavasti. Omia tietokoneita ei tarvitse enää kantaa mu­ kana, vaan tiedostoihin pääsee käsiksi neuvotteluhuoneen laitteiden avulla, Palin korostaa. – Voin myös helpommin hyödyntää odotteluajan kokousten välillä muis­ sa toimipisteissä. Minun ei tarvitse palata tunniksi omaan toimistoon vaan riittää, kun löydän mukavan sopen työskentelyyn ja voin ryhtyä heti töi­ hin. Myös työskentely osastojen yli on helpottunut huomattavasti.

Elämä helpottuu työssä ja kotona Moni asia on nyt paremmin. Lapsen sairastuminen ei enää vaadi sairaspois­ saoloa itseltä, vaan päivän työt voi hoi­ taa kotoa käsin. Etätyöpäivän voi pitää myös lasten lomien aikana. Vanhemmat ovat läsnä kotona, vaikka päivä kuluu­ kin työn parissa. Toisinaan elämänti­ lanne voi vaatia kotiin jäämistä myös muista syistä. Enää se ei tarkoita sitä, että päivän työt siirtyisivät eteenpäin. – Totuus on, että työelämässä tahti vain kiristyy. Etätyöpäivä kotisohvalta käsin villasukissa ja verryttelyhousuissa tuo mukavaa vastapainoa hektiseen työarkeen, Korpela toteaa hymyillen. Toistaiseksi Korpela ja Kuusinen ovat viettäneet etätyöpäivänsä ko­ tioloissa. Päivittäisten työtehtävien hoitaminen muualla ei vielä ole tullut ajankohtaiseksi. Kuusinen haaveilee, josko ensi kesänä voisi aurinkoisen työpäivän viettää myös rantalaiturilla.

Työt hoituvat myös mobiilissa Mikko Viitala siirtyi palveluliikelai­

toksen kiinteistönhoitopäälliköksi kesäkuussa, kun virtuaaliset työpöydät olivat jo käytössä. Tekniikasta kiinnos­ tunut diplomi-insinööri oli lukenut Porin kaupungin tiedotteesta, että virtuaalista työpöytää voisi käyttää myös puhelimella ja muilla mobiili­ laitteilla. Pienen etsinnän jälkeen hän löysi sovelluskaupasta sopivan työkalun ja alkoi tutkia, miten työnteko sujuu oman puhelimen avulla. Nykyään mo­ biilityöskentely on Viitalalle arkipäivää. Mobiilikäytön helppouden ansios­ ta työpäivän voi halutessaan aloittaa jo linja-autossa työmatkalla. Viitala tunnustaa löytäneensä monien etujen joukosta myös huonon puolen. – Aika herkästi sitä uppoutuu tutkimaan työasioita viikonloppuna, ainakin, jos kohdalle osuu hiukankin tylsempi hetki. Siihen ei saisi sortua liian usein, vaan perheen parissa on muistettava viettää aikaa ja oltava läsnä, vaikka puhelin kuinka polttelisi taskussa, hän toteaa.


– Toisaalta joskus saattaa käydä niin, että viikonloppuna mieleen tulee jokin työasia, joka jää askarruttamaan ja josta huolehtiminen voi pahimmillaan pilata koko viikonlopun. Enää se ei ole ongelma. Pari klikkausta puhelimella, ja asia on hoidettu, Viitala iloitsee.

Säästöt näkyvät nopeasti Palin ylistää palveluliikelaitosta unel­ mien organisaationa, jossa lähdetään innokkaasti ja innovatiivisesti mu­ kaan uusiin kokeiluihin. Positiivisen työilmapiirin ja tyytyväisten työnte­ kijöiden lisäksi virtuaaliteknologiaan siirtyminen on tuonut mukanaan paljon konkreettista hyötyä – ja ennen kaikkea säästöjä. – Meillä on isot, hulppeat tilat, mutta mitä rohkeammin työntekijät

siirtyvät etätyöhön, sitä enemmän meillä on turhia neliöitä käytössä. Arkistohuoneista ja tulostuskuluista päästiin jo eroon, ja jatkossa kiinteät kulut pienenevät entisestään, kun kiinteiden työpisteiden tarve vähenee. Lähitulevaisuudessa siirtynemme mo­ nitoimitiloihin, joita voidaan muokata tarpeen mukaan, Palin pohtii. Porin kaupunki investoi projek­ tiin kaikkiaan noin 400 000 euroa. Hankkeen odotetaan maksavan itsensä takaisin neljässä vuodessa. Tällä hetkel­ lä virtuaaliset työpöydät ovat käytössä palveluliikelaitoksen lisäksi muun muassa taloushallinnossa. Haapa­ rannan mukaan tavoitteena on saada työpöydät käyttöön niin laajalti kuin mahdollista. – Meillä on lisenssit tällä hetkellä yli tuhannelle työntekijälle. Aika näyttää,

mikä lopullinen määrä tulee olemaan, mutta teemme jatkuvasti töitä, jotta yhä useampi työntekijä saisi virtuaaliset työpöydät käyttöönsä. Haaparanta painottaa, ettei virtu­ aaliteknologia ole teknisesti uusi tai eri­ koinen ratkaisu edes kuntatasolla, vaan virtuaaliteknologiaa hyödyntävät muun muassa Oulu ja Seinäjoki. Porista tekee edelläkävijän hankkeen laajuus. – Olemme tehneet valtavia inves­ tointeja ja saaneet projektin aikana arvokasta kokemusta. Kaikki käyttöön tulevat sovellukset on virtualisoitava, ja olemme päässeet kehittämään hank­keen parissa ennen kaikkea omaa osaamistamme. Sen ansiosta voimme varmasti tulevaisuudessa tarjota apua, tukea ja palveluja myös muille virtu­ aaliteknologiaan siirtyville organisaa­ tioille.

TEEMA

Mikko Viitala esittelee, kuinka Receiver-nimisen sovelluksen avulla virtuaalista työpöytää pääsee käyttämään puhelimella samalla tavoin kuin tietokoneellakin. Sanna Korpelalle sovellus oli uusi tuttavuus, mutta sen helppokäyttöisyys innostaa kokeilemaan.

Kumina 1 2017

7


TEEMA: ETÄTYÖ

Etät ön y ihanuus ja kurjuus Suomi kuuluu etätyön kärkimaihin Euroopassa. Etätöitä tekee jossakin määrin lähes joka kolmas palkansaaja. Asiantuntija Elina Ravantti Työturvallisuuskeskuksesta sanoo, että etätöitä voitaisiin tehdä paljon enemmänkin. Teksti UP/Kari Leppänen | Kuvat Jarno Mela

V

aikka Suomessa työvoima on varsin koulutettua, etätyö tuppaa olemaan melko harvinaista jopa tekno­ logia-alan yrityksissä. Etätyön suosio kuitenkin kasvaa. Ravantin mukaan vielä vuosituhannen vaihteessa etätöitä teki vain noin 10 prosenttia työntekijöistä. Selvästi yleisempää etätyö on yksityisillä palvelualoilla ja valtiolla. Kunnissa se on ollut melko harvinaista, joskin tilanne on muuttumassa. Kuntien palveluammateissa ollaan paljon sidoksissa aikaan ja paikkaan. Ravantin mukaan teknologian kehitys avaa uusia näköaloja. – Jopa kirurgiaa tehdään jo etänä. Kirurgi voi leikata tyrän, vaikka potilas on 300 kilometrin päässä. Kunta-alalla on paljon töitä, joita voidaan järjestellä uusiksi etätyön mah­ dollisuuksia hyödyntäen. Ravantti ottaa esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n. – Siellä tekstinkäsittelytyötä tekee kolmisensataa ihmistä. Heistä suuri

8 Kumina 1•2017

osa työskentelee kotoa etänä. HUS:n lääkärit sanelevat koneelle vuodessa noin 2 miljoonaa lausun­ toa. Sanelun purku ei vaadi läsnäoloa HUS:n toimipisteessä. – Tällaisia avauksia löytyy, mutta niitä saisi olla huomattavasti enemmän. Etätyö on yhä vieläkin hieman etuoi­ keutettujen työtä.

Tehoa ja joustavuutta Etätyö on lyhyesti sanottuna työtä, jota voitaisiin tehdä työnantajan tiloissa, mutta ei tehdä. Etätyötä tehdään joko kokonaan tai osittain työpaikan ulko­ puolella, yleensä kotona tietotekniikkaa hyödyntäen. Työtekijä voi etätyössä sovittaa joustavasti yhteen työtä ja vapaa aikaa. Työnantajan näkökulmasta etätyö nähdään keinoksi modernisoida työn organisaatiota ja kasvattaa tuottavuutta. Etätyöhön sovelletaan samoja työlainsäädännön sekä työ- ja virka­ ehtosopimusten normeja kuin muu­ hunkin työhön. Etätyöntekijä on myös työterveyshuollon piirissä.

Etätyöstä sopivat keskenään työntekijä ja työnantaja. Työnantaja yleensä kustantaa työvälineet ja muut edellytykset työnteolle, mukaan lukien esimerkiksi nettiyhteydet.

Etuoikeutettua työtä Etätyöt ovat Ravantin mukaan olleet paljolti ylempien toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden etuoikeus. Suorittavis­ sa tehtävissä ei etätöistä ole juuri saatu nauttia. – Käänne on kuitenkin tapahtunut. Etätyö halutaan nähdä laajasti mahdol­ lisuutena toimintamallien uudistami­ seen, Ravantti sanoo. Etätyöhön liittyy Ravantin mukaan monia hyviä puolia, aivan ensimmäi­ senä joustavuus. Työ ei välttämättä ole sidottu paikkaan, eikä aina aikaankaan. – Työntekijän näkökulmasta jous­ tavuus lisää mahdollisuuksia sovittaa yhteen työtä ja vapaa-aikaa, työtä ja perhe-elämää. Lapsiperheissä työtä voi järjestellä niin, ettei lapselle tule hillittömän pitkiä hoitopäiviä, Ravantti sanoo. >


“Työntekijän näkökulmasta joustavuus lisää mahdollisuuksia sovittaa yhteen työtä ja vapaaaikaa, työtä ja perhe-elämää.” Elina Ravantti

TEEMA

Etätyötä halutaan edistää Etätyötä pidetään niin hyvänä asiana, että sitä halutaan edistää myös hallituksen päätöksillä ja työmarkkinasopimuksilla. Vuoden 2006 periaatepäätöksessään Suomen hallitus linjasi toimenpiteitä etätyön kehittämiseksi. Periaatteita valmisteltiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja toimenpiteet kohdistuivat erityisesti johtamiseen ja etätyön teknisiin edellytyksiin. Tavoitteeksi kerrottiin parantaa tuottavuutta ja työelämän laatua. Eurooppalaiset työmarkkina­ osapuolet ovat tehneet puite­ sopimuksen etätyöstä. Sen ovat kuitanneet myös Suomen työmarkkinaosapuolet. Ne ovat myös laatineet listan asioista, joita etätyössä on otettava huomioon.

Kumina 1 2017

9


TEEMA: ETÄTYÖ

Merkittävänä etätyön etuna hän pitää etäisyyden tuomaa näkökulman vaihdosta. Kun saa etäisyyttä päivittäi­ seen työyhteisöönsä, asioita voi ehkä katsella uudesta näkökulmasta. – Saattaa nähdä, että joitakin asioita voi myös ajatella ja tehdä toisinkin, jopa paremmin.

Hyödyistä haitoiksi Etätyöt voivat mennä myös överiksi, kun raja työn ja kodin välillä on häily­ vä. Tavoitteiden saavuttamiseen saattaa mennä iltoja ja viikonloppuja. – Työaikalaki edellyttää työnantajaa seuramaan työn määrää, että rasitus säilyy kohtuullisella tasolla, Ravantti muistuttaa. Hänen mielestään työaikaa kannat­ taa seurata esimerkiksi merkitsemällä ylös tehdyt työtunnit. Yksi vaihtoehto on työaikapankki, jota työnantaja voi seurata. – Työstä palautuminen on tärkeä asia. Jos palautuminen vaarantuu, etätyön joustavuus kääntyy itseään vastaan. Kotona tehtävä etätyö vaatii sopeu­ tumista koko perheeltä. Työ saattaa alkaa hallita perhe-elämää. Silloin kyse

ei ole enää yhteensovittamisesta vaan jostakin muusta. – Perhe-elämä kärsii, jos etätyön­ tekijä istuu tietokoneella ja puhelin korvassa illat pitkät. Ravantin mielestä on pidettävä huoli, että työkoneet ja laitteet suljetaan jossakin vaiheessa. – Tämä asia pitää keskustella perheessä. Jos rajanveto muodostuu vaikeaksi, on hyvä sopia selkeät pelisäännöt.

Työrauhaa ja erityneisyyttä Kotona työskentelevä saattaa arvostaa työrauhaa, jota ei välttämättä saavuta työpaikan meluisassa avokonttorissa. Työrauhan kääntöpuoli voi olla eristy­ neisyys työyhteisöstä. – Se voi olla isokin ongelma, jos työtä tehdään pelkästään kotona. Ihmiset saattavat olla aika yksin, jos luontaista kanssakäymistä ei tule mis­ tään. Kannustava ja tukeva työyhteisö on iso asia. Ravantti muistuttaa, että ihminen on sosiaalinen olento ja työhön kuuluu sosiaalinen puoli. – Työpaikka on paikka, jossa sinul­ ta kysytään, mitä sulle kuuluu. Etätyötä suosivilla työpaikoilla on

TEEMA

– Jos miljoona ihmistä tekisi yhden päivän viikosta etätyönä, niin se merkitsisi hurjaa vähennystä liikenteen päästöihin, sanoo Elina Ravantti.

10 Kumina 1•2017

usein sovittu tiettyjä päiviä, jolloin kaikki ovat työpaikalla. Ravantin omal­ la työpaikalla Työturvallisuuskeskuk­ sessa se on joka kuukauden ensimmäi­ nen maanantai. – Parhaillaan pohditaan työntekijäl­ tä tullutta aloitetta paikallaolopäivien lisäämisestä.

Luottamus vai kontrolli? Kun etätyöllä tavoitellaan myös työn tuottavuuden lisäämistä, työnantajalla saattaa olla halua tarkkailla, että etä­ työssä tehdään mitä pitää. – Mahdollisiin väärinkäytöksiin pitää aina puutua viipymättä ja jämä­ kästi, Ravantti sanoo. Hän ei kuitenkaan allekirjoita hirmuhallitsija Stalinin sanomaksi väitettyä mietelmää ”luottamus hyvä, kontrolli paras”. Ravantti kannattaa luottamusta. Hän pitää hyvin vanhakantaisena ja ikävänä ajattelua, että etätyöpäivää pidetään ikään kuin vapaapäivänä. – Luottamus on tärkeä asia. Jos sinuun luotetaan, haluat olla luotta­ muksen arvoinen. Liian tarkkaa säännöstä etätyön ympärille ei kannata rakentaa, sillä joustavuus on A ja O myös tulosten kannalta.

Etätyö ja ekologia Jos näkökulmaa laajennetaan, etätyössä on kysymys myös ekologiasta ja liiken­ teen ilmastopäästöistä. – Jos miljoona ihmistä tekisi yhden päivän viikosta etätyönä, niin se merkit­sisi hurjaa vähennystä liikenteen päästöihin. Suomessa tehdään päivittäin 2 mil­ joonaa edestakaista työmatkaa. Kolme neljännestä, siis 1,5 miljoonaa niistä tehdään henkilöautoilla. Keskimääräinen työmatkan pituus on 13 kilometriä ja aikaa siihen kuluu keskimäärin puoli tuntia. Etätöiden laajempi käyttö voisi tasoittaa järjettömiä ruuhkahuippuja. Se voisi myös vaikuttaa toimipaikkojen suunnitteluun ja sijaintiin.


TEEMA: ETÄTYÖ

Töissä tien päällä Ikaalisten kaupungin laskentapäällikkö Miia Salmella on monta rautaa tulessa. Samalla kun hän hoitaa virkaansa kaupungilla, opiskelee hän Tampereen yliopiston tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelmassa. Teksti ja kuva: Jussi Näri Nämä Salmen mukaan ovat niitä ammatinvalintakysymyksiä. Asiantun­ tijatyö kun on nykyisin myös sitä, että töiden tulee hoitua riippumatta siitä, missä on. Salmen maisteriohjelma on kaksi­

T

öiden ohella opiskelu yk­ sinkertaistui, kun kaupunki otti kehittämishankkeen myötä käyttöön Citrixin etätyöpöytäjärjestelmän. Salmi kulkee bussilla Ikaalisista Tam­ pereelle ja hänen ”työpöytänsä” kulkee repussa. Työt jatkuvat bussissa, yliopis­ tolla ja jälleen bussissa matkalla kotiin. Nykyisin ei siis enää puhuta niin­ kään etätyöstä vaan mobiilista työstä. Aikataulut ovat molemmilla tiukat, ja siksi tapaankin Miian Tampereen linja-autoasemalla. Ei ole vaikea hah­ mottaa, että nyt ollaan mobiilin työn tekemisen kovassa ytimessä. Läppärillä hoidetaan työt ollen samalla jatkuvassa liikkeessä. Tampereen linja-autoasemalla käy hälinä kuten linja-autoasemilla yleen­ säkin. En voi olla kysymättä laskenta­ päällikön keskittymiskyvyn perään. – Olen aika hyvä keskittymään, kotona on kolme pientä lasta ja hälinää

on sielläkin, Miia nauraa. Toisekseen monesti siellä työpaikallakin tulee tilanteita, joissa ajatus katkeaa, kun joku tulee kysymään jotain tai muuten työ keskeytyy. Etätyössä voi olla usein omassa rauhassa hoitamassa asioita. Juttelemme myös etätöiden – tai mobiilin työn – kuormittavuudesta. Onko hankalaa vetää raja missä menee työn, perheen ja vapaa-ajan ero? Mistä jää aikaa muulle, kun työ kulkee koko ajan mukana? Miia kertoo työn suunnittelun olevan avainasemassa. Ja aikaa jää kyllä muullekin, hän kertoo heräävänsä aikaisin ja käyvän kuntosa­ lilla ennen töitä. – Joskus tulee toki niitäkin tilantei­ ta, että on tosi kiire. Esimerkiksi kun vaikka lapset sairastavat ja pitää jäädä kotiin, mutta sitten tehdään kiireelli­ semmät tehtävät pois illalla. Miia Salmi kertoo myös, että työn luonne oli kyllä tiedossa jo aiemmin.

vuotinen. Juuri nyt laskentapäällikköä mietityttää kevään konsernitilinpäätös. Tarkalla suunnittelulla opinnot edisty­ vät ja työt hoituvat. Hän antaakin pal­ jon kiitosta myös kaupungin johdolle mahdollisuudesta suunnitella itse omaa ajankäyttöään. – Etätyöpöytäjärjestelmähän on ollut meillä käytössä jo vähän aikaa. Otin sen itse käyttöön kun aloitin opis­ keluni. Aikaisemmin otin palkatonta vapaata opintojani varten, mutta sitten huomasin, että pystyn helposti teke­ mään tunnit sisään etukäteen. Tämä järjestely sopi myös työnantajalleni. Ainoa, mikä Miian mukaan hieman haittaa työnteon ja opiskelun yhdis­ tämistä, on heikot bussiyhteydet Ikaalisiin. Puolituntinen rupatteluhetki päättyy kellon kiertäessä kohti linja-auton läh­ töä. Läppäri reppuun ja kotia kohti.

TEEMA

Uusi Ikaalinen Ikaalisissa vuodesta 2015 käynnissä ollut uusi strategia, Uusi Ikaalinen, nojaa lähipalveluiden ja digitalisaation yhdistämiseen. Strategian ytimessä on kehittämishanke, jossa kuvataan palveluprosessit, tuotteistetaan palveluja, kehitetään toimintaa ja sekä hyödynnetään digitalisointia ja uudelleenorganisointia.

Kumina 1 2017

11


TYÖELÄMÄ

Aika päivittää perhevapaamalli Perhevapaat nousivat otsikoihin ja keskusteluun useasti viime syksynä ja aihe onkin varsinainen poliittinen kuuma peruna. Tapasimme Akavan uuden johtavan asiantuntijan Lotta Savingon ja keskustelimme siitä, missä perhevapaiden uudistamisessa tällä hetkellä mennään. Teksti Hanna Harrison | Kuva Thinkstock

S

avinko on tehnyt pitkän uran ammatti­ liittokentällä ja siirtyi joulukuun alussa Akavaan Suomen Ekonomeista. Nyt hänen työajastaan noin puolet kuluu tasa-arvoasioiden edistämiseen. Kysyn Savingolta ensimmäiseksi, mikä uudistuk­ sessa kestää niin kauan. Terveyden ja hyvinvoinnin

12 Kumina 1•2017

laitos (THL) julkaisi jo vuonna 2006 niin kutsutun 6+6+6 mallin, jossa perhevapaista ensimmäiset kuusi kuukautta varataan äidille ja toiset kuusi kuu­ kautta isälle. Kolmas puolivuotinen olisi jaettavissa vanhempien kesken. Kymmenen vuotta sen jälkeen perhevapaamallia ei kuitenkaan ole vieläkään uudis­ tettu ja naiset pitävät edelleen valtaosan vapaista.


– Akava lähti aikanaan melko pian tukemaan THL:n esittämää 6+6+6 mallia eli nyt on menty kymmenisen vuotta asian parissa. Malli on siis koko ajan ollut taustalla ja pohdinnassa. On­ gelmahan mallissa on, että se maksaa noin 330 miljoonaa. Valitettavasti tässä taloustilanteessa satoja miljoonia mak­ sava uudistus on melko epärealistinen, Savinko aloittaa.

”Kun katsotaan palkka­ eroja, urakehitystä ja muita tasa-arvonäkökulmia, niin aina tavalla tai toisella palataan perhevapaajärjestelmään.” Lotta Savinko, Akava

Tähän asti perhevapaiden uudis­ taminen on ollut poliittisesti vaikea kysymys Suomessa, eikä siihen ole haluttu tarttua huolimatta negatiivisista vaikutuksista naisten työurille. Sipilän hallitusohjelmassa ei ole mainintaa perhevapaiden uudistamisesta lain­ kaan. – Viime syksynä aiheen parissa käyty keskustelu kuitenkin vilkastui, kun eri tahot julkaisivat oman mallin­ sa – SAK, Vihreät, Keskusta, YKA.

Mitä mieltä? Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

Kumina 1 2017

13


TYÖELÄMÄ

Kaikki mallit rakentuvat enemmän tai vähemmän tasajaon eli 6+6+6 mallin ja joustavuuden pohjalle, Savinko toteaa.

Akavan mallia uudistetaan Akavalle joustavuus, työelämän parempi tasa-arvo ja naisten parempi työllisyys ovat avainasioita perhevapai­ den uudistamisessa. – Akavassakin virallinen linjaus on tämä 6+6+6 ja nyt on työn alla sen päivittäminen ja täsmentäminen. Tar­ kastelemme tasa-arvotyöryhmässä aka­ valaisten liittojen ja jäsenten kannalta keskeisimpiä tavoitteita ja maaliskuun loppuun mennessä julkaistaan täsmäy­ tetty Akavan oma malli. – Nyt on lähestulkoon poliittinen konsensus siitä, että perhevapaamalli täytyy uudistaa, mikä on positiivista. Moni uskoo, että saamme seuraavaan 2019 alkavaan hallitusohjelmaa kir­ jattua perhevapaiden uudistaminen. Poliittisesti se on ollut tähän asti vaikea

14 Kumina 1•2017

kysymys, joten nyt nopea eteneminen on iso askel.

Perhevapaissa juurisyy tasa-arvo ongelmiin työelämässä Perhevapaiden uudistaminen on tar­ peen, sillä edelleen valtaosan vapaista pitävät naiset ja työelämän tasa-arvo ei toteudu palkkauksessa tai urakehityk­ sessä. Akavalaiset naiset ovat kotona pääsääntöisesti noin puolitoista vuotta ja ovat suurin ja kasvava määraikaisten ryhmä. – Kun katsotaan palkkaeroja, urake­ hitystä ja muita tasa-arvonäkökulmia, niin aina tavalla tai toisella palataan perhevapaajärjestelmään. Kun saamme perhevapaajärjestelmästä tasa-arvoi­ semman ja joustavamman, niin sillä on vääjäämättä vaikutusta tasa-ar­ voon työelämässä. Kun perhevastuu jakaantuu, myös niin kutsuttu ”äiti- tai isäriski” jakaantuu, Savinko painottaa. Akavalaisille tärkeää uudessa mallissa on esimerkiksi jälkisuojasta sopiminen, eli naisten työhön paluun turvaaminen. Esimies- ja asiantunti­ jatyössä sijaisuuden täyttäminen on aina vaativaa ja työntekijän asema voi muuttua vapaiden aikana, esimerkiksi asemaa voidaan alentaa. – Perhevapailta palaava voidaan myös irtisanoa töihin paluun jälkeen. Jälkisuojassa voitaisiin sopia esimerkik­ si kolmen kuukauden suoja-ajasta työ­ hön paluun jälkeen, jolloin työnantajan täytyy erikseen perustella irtisanomi­ nen, kuten raskaana olevan kohdalla, Savinko kertoo.

Lotta Savinko

Uskalletaanko uudistaa?

Syntymäpaikka: Kokkola Asuinpaikka: Espoo Asema: Johtava asiantuntija Edellinen työpaikka: Suomen ekonomit Harrastukset: Sählääminen, kuntosali ja huonot tv-sarjat Kirjahyllyssä nyt: Hawkins, Kvinnan på tåget ja Remeksen Horna. Näön vuoksi muutama ammattikirja selailuun

Perhevapaamallin uudistaminen vaatii poliittisesti vaikeita päätöksiä, jois­ ta yksi koskee mallin rahoittamista. Akavan Sture Fjäder totesi syksyllä 2016, että nykyisestä kodinhoidon­ tukijärjestelmästä tulisi luopua, mikä on Suomessa monille punainen vaate. Lotta Savinko kuitenkin kannustaa ajattelemaan asioita uusiksi ja suhtau­ tumaan uuteen malliin avoimin mielin.

– Tämä on monelle todella vaikea asia, mutta nyt ei pitäisi juuttua vanhoi­ hin termeihin ja järjestelmiin. Kotihoi­ dontukijärjestelmä maksaa nykymuodos­ sa noin 307 miljoonaa (ilman kuntalisiä) ja 6+6+6 -mallin implementointi suurin piirtein saman verran. Kun realismia on, että perhevapaajärjestelmän muutos tulee olla nykymalliin lähes kustannusneut­ raali, on melko selvää, että järjestelmää uudistettaessa puututaan jollain tapaa ko­ tihoidontukeen. Uusikin järjestelmä mitä todennäköisimmin mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona, mutta toisella tavalla rakennettuna ja jaettuna. Ei ole realistista ajatella, että yksi vanhempi hoitaa lasta yli kolmivuotiaaksi kotona. Perhevapaiden jakamiseen on koh­ distunut kritiikkiä myös esimerkiksi sen vuoksi, etteivät isotuloisemmat isät halua jäädä kotiin hoitamaan lasta. – Uuden mallin myötä tärkeää saada perheille työkalu, applikaatio, jonka avulla voi laskea todellisen tulonmenetyksen. Eri perheiden tilan­ teet tulee huomioida, mutta voidaan myös vaatia, että työntekijän ja työnan­ tajan maksuilla rahoitettua mallia voi kehittää ja päivittää. Lisäksi olisi hyvä tukea bonuksella sitä, että vanhemmat jakavat perhevapaat tasaisemmin, kuten esimerkiksi Ruotsissa jo tehdään. Asenteet muuttuvat hitaasti mutta Sa­ vinko uskoo myös, että nykyajan miehet haluavat hoitaa lapsiaan ja osallistua enemmän. Uusi malli antaa perheille mahdollisuuden joustavaan suunnitte­ luun. – Perhevapaamalli kannustaa ja pakottaa jakamaan vapaita lapsen äidin ja isän kesken. Toisen vanhemman osuuden ei kuitenkaan tarvitse olla juuri silloin, kun lapsi on aivan pieni, vaan perheet voivat itse valita sopivan ajankohdan. Uskon vahvasti, että uusi malli on positiivinen muutos kaikille, Savinko toteaa. Keväällä liiton jäsenet pääsevät itse arvioimaan työn lopputulosta, kun Akavan täsmäytetty malli julkaistaan ja konkreettinen neuvottelu ja vaikut­ tamistyö alkaa sen pohjalta. Poliittinen konsensus perhevapaiden uudistamisen suhteen on aika hyödyntää.


LUOTTAMUSMIEHELTÄ

Luottamusmiehet tutuksi Jatkamme luottamusmiestemme jututtamista. Tällä kertaa tapasimme Jutta Postin, kumulalaisen luottamusmiehen. Jutta Posti työskentelee Haminan kirjastossa. Teksti ja kuva Jussi Näri

Mikä sai sinut lähtemään luottamusmieheksi?

Olin aiemmin varaluottamusmies. Kun varsinainen luottamusmies siirtyi pois kaupungin palveluksesta, minulle tarjottiin hänen paikkaansa (kesken kauden). Ensin en ollut innokas, sillä minusta tuntui hyvin epävarmalta lähteä tuollaiseen tehtävään näin vähällä kokemuksella. Suostuin sitten kuitenkin pääluottamusmiehen pyyn­ töön, sillä muita ehdokkaita ei ollut. Alun vastahakoisuudesta huolimatta huomaan nyt kiinnostuneeni kehittä­ mään osaamistani myös tällä saralla ja tosiaan oppimaan kaiken mahdollisen, mitä tässä roolissa voi tarvita. Miten arvioit nykyistä työelämää yleensä. Tunnistatko joitakin asioita, jotka erityisesti hiertäisivät. Mihin teemoihin haluaisit puuttua, mitä haluaisit kehittää?

Omassa työssäni on tullut selvästi esille se, että henkilökuntaa vähennetään, vaikka työt tuntuvat vain lisääntyvän. Yhä suurempaa työtaakkaa jaetaan yhä harvemmille ilman minkäänlaista lisäkorvausta, mikä johtaa helposti uupumiseen eikä tunnu reilulta. Itse olen hyvä esimerkki asiasta: olen kirjastonhoitaja, ja aluksi vastuul­ lani olivat aikuisten tietokirjallisuus, senioripalvelut ja kotiseutukokoelma. Kun aikuisten kaunokirjallisuudesta vastannut henkilö jäi eläkkeelle, mi­ nulle ilmoitettiin, että vastuualueeni on kasvanut ja vastuullani on edellä mai­ nitsemieni lisäksi nyt myös aikuisten kaunokirjallisuus. Pienen kaupungin pääkirjastossa aikuisten kaunokirjalli­ suus näyttelee hyvin suurta (ehkä jopa

suurinta) osaa koko kirjaston toimin­ nassa. Työmääräni siis käytännössä tuplaantui, mutta palkkaan tuo ei vaikuttanut mitenkään. Samaan aikaan työttömiä on tällä­ kin alueella hyvin paljon. Mielestäni järkevämpää olisi, että työntekijöitä otettaisiin enemmän, jolloin työtaakka olisi kaikilla kevyempi ja työttömyyskin vähenisi. Mutta kaupunki on köyhä, eikä uusia täyttölupia esim. eläköitynei­ den tilalle ole mitenkään helppo saada.

”Henkilökuntaa vähennetään, vaikka työt lisääntyvät… yhä suurempaa työtaakkaa jaetaan yhä harvemmille.” Jutta Posti Onko omassa kotikaupungissasi asioita, jotka nousisivat esiin luottamusmiestehtäväsi kautta?

Mitään erityistä omaan kotikaupunkii­ ni liittyvää ei nyt tule mieleen. Yleiset asiat koskevat yleensä myös kotikau­ punkiani. Kaupunkimme kävi parisen vuotta sitten läpi organisaatiouudistuk­ sen, ja siihen aikaan olisi varmasti ollut enemmän sanottavaa. JUKO järjestää luottamusmieskoulutusta, samoin Akavan Erityisalat, oletko ehtinyt tapaamaan jo muita kollegoita LM-koulutuksissa?

Helmikuun puolivälissä olen kyllä menossa ensimmäiseen luottamus­ mieskoulutukseeni, ja odotan sitä hyvin kiinnostuneena. Sen sijaan osaan

kotikaupunkini luottamusmiehistä olen jo tutustunut varaluottamusmie­ henä ollessani. Mielestäni kollegoiden tunteminen ja vertaistuen saaminen on tärkeää. Kaltaisellani keltanokallakin on turvallisempi olo, kun tietää, mistä saa apua ja neuvoja näissä asioissa. Miten arvioisit kuntatyön ja varsinkin JUKOlaisen työn tulevaisuutta? Onko näköpiirissä jotakin, joka puhuttaa työntekijöissä

Edellä mainitsemani työtaakan suure­ neminen henkilöstön vähentämisen myötä puhuttaa ja huolestuttaa monia muitakin kuin minua. Kun ihmiset uu­ puvat ja jäävät sen takia sairauslomalle, heidän töitään jaetaan taas jäljellä olevien muiden työntekijöiden kesken, mikä vielä lisää muiden taakkaa enti­ sestään, ja kierre on valmis. Tietysti myös soten tuomat muutok­ set puhuttavat ihmisiä. Kotikaupungis­ tanikin ilmeisesti lähtee sairaala, eikä se varmasti ole ainoa konkreettinen, suuri muutos. •

Kumina 1 2017

15


PUHEENJOHTAJALTA

Asiantuntijan arki on vaativaa palapeliä Salla Palmi-Felin

Hallituksen puheenjohtaja

O

n kaunis aurinkoinen päivä. Pyöräilen työpäivän jälkeen kohti kotia mietiskellen samalla hajamielisesti mitä kokkaisin perheelle päivälliseksi. Pian kuitenkin havahdun siihen, että kotiasioiden sijaan ajatuksissani pyörivät kiireisen työpäivän käydyt keskustelut ja tekemättä jääneet työtehtävät. Kerta toisensa jälkeen saan itseni kiinni miettimästä seuraavan päivän to do-listaa. Kotona huomaan, että erään työntekijän ikävä kotitilanne palaa ajatuksiini tuon tuostakin. Lisäksi mietin yhä uudelleen erästä ratkaisua vaativaa työasiaa, vaikka jatkuvasti yritän siirtää ajatukseni vapaalle. Lenkillä pyörittelen mielessäni asiakkaan kanssa käytyä ikävää keskustelua ja keksin jälkikäteen loisteliaita vastauksia asiattomiin kommentteihin. Jo unen rajamailla ollessani muistan kiireellisesti hoidettavan asian seuraavalle työpäivälle ja näpyttelen itselleni muistutukseksi sähköpostin aamuksi. Samalla tekee mieli pikaisesti vilkaista, onko eräs odottamani sähköposti jo saapunut. Kuulostaako tutulta?

Tasapainoilu työn ja arjen välillä on monesti haastavaa vaikka työnantaja ei jatkuvaa tavoitettavissa oloa edellyttäisikään. Sähköpostin ja puhelimen kun voi sulkea töistä poistuessaan, mutta omia

ajatuksiaan on huomattavasti vaikeampi hallita. Samalla tiedostamme yhä paremmin, että työstä palautuminen edellyttää rentoutumista ja työasioiden unohtamista, mikä puolestaan lisää stressiä kun tästä huolimatta sortuu pohtimaan työasioita vapaalla. Kuormitus voi toki johtua myös haastavasta elämäntilanteesta työelämän ulkopuolella. Joku saattaa hoitaa ikääntyviä vanhempiaan, kun taas toisella on käynnissä kiihkeimmät ruuhkavuodet pienine lapsineen tai murrosiässä kapinoivine teineineen. Myös oma tai läheisten terveydentila voi aiheuttaa stressiä elämään, samoin kuin työnhaussa kilpailu kymmenien tai jopa satojen kanssahakijoiden kanssa. Toisaalta taas pelkkä sohvalla makoilukaan ei tee onnelliseksi. Tutkimusten mukaan joko työn tai vapaa-ajan harrastusten kautta elämään olisi hyvä saada merkityksellisyyden tunnetta. Jos työnsä kokee mielekkääksi, ei stressaavakaan työ kuormita niin paljon kuin kenties kevyempi mutta tarkoituksettomaksi koettu työ. Jos taas omalle työlle on vaikea löytää merkitystä, saattaa esimerkiksi mielekkääksi koettu vapaaehtoistyö vapaa-ajalla tuoda jaksamista. Ammattiliiton on tarkoitus toimia jäsenten-

sä tukena kaikissa elämäntilanteissa ja niihin liittyvissä tarpeissa. Omasta jaksamisesta huolehtiminen ei erilaisten vaatimusten ristitulessa ole aina ole helppoa, mutta siihen kannattaa varata aikaa. Kuulemme myös mielellämme toiveitanne siitä, miten Kumula entistä paremmin voisi toimia jäsentensä tukena arjessa.

”Omasta jaksamisesta huolehtiminen ei erilaisten vaatimusten ristitulessa ole aina ole helppoa, mutta siihen kannattaa varata aikaa.”

16 Kumina 1•2017


KOLUMNI

1 / 2017

Työtä ja perhe-elämää

Ä

skettäin julkaistun Perheyritysten liiton teettämän Suomi 100 -nuorisotutkimuksen raportista käy ilmi, että tämän päivän nuoret toivovat tulevaisuudelta vakituista työtä ja hyvää, tavallista perhe-elämää. Sitä samaa, mitä useat sukupolvet ovat tavoitelleet ennen heitä. Työ ja perhe määrittävät elämäämme ja ajankäyttöämme mitä suurimmassa määrin. Näiden kahden alueen yhdistäminen sujuvaksi arjeksi on haaste, jossa onnistumisessa työnantajalla on iso rooli. Useimmilla työpaikoilla työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Joustoa työelämään kaipaavat työntekijät voivat olla hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ikääntyvistä omaisistaan huolehtivista pienten lasten vanhempiin. Mahdollisuuksia työelämän joustoihin on tarjolla yhä parempi kattaus etätyöstä työaikapankkiin ja joustavaan hoitovapaaseen. Kuitenkin myös työnantajan myönteisellä asenteella on tärkeä merkitys. Työaikajoustot eivät auta, mikäli työmäärä pysyy lyhentyneestä työajasta huolimatta samana tai esimies ei näe työntekijän yksityiselämää osaksi työhyvinvointia ja työn tuottavuutta lisäävää kokonaisuutta.

Mahdollisuuksia työelämän joustoihin on tarjolla yhä parempi kattaus etätyöstä työaikapankkiin ja joustavaan hoitovapaaseen. Johto- ja esimiestehtävissä toimivat joutuvat tasapainoilemaan työn ja vapaa-ajan välillä erityisen ohuella nuoralla. Vastuu painaa vapaallakin. Etenkin työuran alussa kunnianhimon ja täydellisyyden tavoittelun ajamana töitä tulee vietyä kotiin, vaikkeivat työnantaja tai työtehtävät sitä edellyttäisikään. Jos kotona on perhettä, töihin käytetty aika on pois heiltä, jotka ansaitsisivat parempaa. Olen nykyisessä tehtävässäni joutunut käymään itseni kanssa neuvotteluja siitä, millaisen rajan vedän työ- ja vapaa-ajan välille. Olen tehnyt puolijulkisen lupauksen olla lukematta työposteja työpäivän jälkeen. Töiden ajattelua vapaa-ajalla onkin jo vaikeampi estää. Siinä onnistumiseen tarvitaan järeämpiä mielenhallintakeinoja ja ajatukset muualle suuntaavaa puuhaa. Ei ehkä ole sattumaa, että usein johtotehtävissä olevilla on jo perhe perustettuna tai se on jäänyt koko-

naan perustamatta. Vastuullinen tehtävä työelämässä ja perheenperustaminen ovat hankalasti ajoitettava yhtälö, etenkin naisjohtajien kohdalla. Perhevapaiden jakaantumisesta tasaisesti puhutaan paljon, mutta käytännössä lapsen synnyttäjä on useimmiten kotona ainakin ensimmäiset puoli vuotta. Todellisuudessa perhevapaista suurimman osan käyttää se, jolla perheessä on matalampi ansiotaso – useimmiten siis nainen.

Tuore työn ja perheen välisiä ristiriitoja selvittänyt väitöstutkimus paljastaa, että työn ja perheen väliset ristiriidat vaikuttavat suoraan työntekijöiden terveyteen ja parisuhteeseen. Harva meistä on työntekijänä parhaimmillaan, jos kotona asiat eivät ole kunnossa. Uupunut työntekijä on usein myös uupunut läheinen. Työn joustojen tulee olla todellisia vaihtoehtoja, eikä esimerkiksi etätyöstä sopiminen ole tehty niin monimutkaiseksi, ettei sitä voi joustavasti hyödyntää. Toivoisin myös, että vanhempainvapaita kehitettäisiin siten, että osan vapaista voisi säästää lapsen myöhempiä ikävuosia varten. Päiväkoti-ikäisen kesälomat kun ovat pidempiä kuin vanhempien lomat yhteensä. Tärkeää on antaa huomio sillekin, ettei kaikilla ristiriitaa työn ja perheen yhteensovittamisessa välttämättä ole. Työhön ja uraan saa uppoutua eikä perhe ole ainoa hyvän elämän edellytys. Perhe voi käsittää lisäksi hyvin erilaisen joukon läheisiä ihmisiä tai vaikkapa lemmikkieläimiä. Kuitenkin jokaisen tulisi ajoissa kiinnittää huomiota omaan jaksamiseensa ja latautumiseen. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaatii kaikilta osapuolilta joustoa ja suunnitelmallisuutta. Tuloksena on kuitenkin työstään ja elämästään nauttiva tyyppi. Kokemusta on.

KOLUMNISTIVIERAS Vieraskolumnissa vuorottelevat kuntiemme ja kaupunkiemme päättäjät.

Annamari Nikara-Nummi Kirjastopalvelujohtaja Kangasalan kunta

Kumina 1 2017

17


Syntymäpäivät

AJANKOHTAISTA

Akavan erityisalojen puheenjohtaja Maarit Helen täytti 17.1.2017 60 vuotta. Kumula onnittelee lämpimästi! 1 / 2017

Jäsentietoa

Kumulan liittovaltuuston kevätkokous 2017 Kutsu liittovaltuutetuille

K

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista? Olemme koonneet kiinnostavia jäsen­etuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fisivustolle.

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry Hallitus

Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista? Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0800 135 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi.

untien asiantuntijat - Kumula ry:n liittovaltuuston kevätkokous kokoontuu 22.4.2017 Helsingissä. Aloitteita liittovaltuustolle voivat tehdä liiton jäsenet ja esityksiä liiton hallitus. Aloitteet on toimitettava kirjallisesti Kumulan hallitukselle viimeistään 40 päivää ennen kokousta eli viimeistään 12. maaliskuuta 2017. Aloitteesta on hallituksen annettava liittovaltuustolle lausuntonsa. Tarkempaa tietoa liittovaltuuston kevätkokouksesta lähempänä.

Kirjastonhoitajien säätiö ja Kumula jakoivat apurahoja

K

irjastonhoitajien säätiön palkinnot opinnäytetyöistä myönnettiin 19.11.2016. Palkinnot saivat Juhanna Huumonen pro gradustaan aiheena musiikkiaineiston tiedonhaku näyttöluetteloista, Heidi Karhu AMK-opinnäytetyöstään aiheena elämänkaariajattelu Oulun kaupunginkirjastossa sekä Kalle Riiheläinen AMK-opinnäytetyöstään aiheena asiakasarvotyöpaja kirjaston toiminnan kehittämisessä. Kumulan apurahat jaettiin joulukuussa. Apurahat saivat Laura Lettenmeier, jonka pro gradu käsittelee kokeilu­kulttuuria kunnissa ja Aino Analin, jonka pro gradu -tutkielman aiheena on johtajuuden roolit ja merkitys tieto- ja informaatioalan palveluja tuottavissa organisaatioissa. Kumula onnittelee kaikkia palkittuja!

Hyödynnä jäsenedut hiihtolomalla

Kuntien Asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenistö ja henkilökunta saa vähintään 15 % alennuksen seuraavista Holiday Club -kohteista: Turun Caribia hotelli Saimaa hotelli, Villas ja loma-asunnot Kumula.fi Tampereen Kylpylä hotelli ja loma-asunnot Katinkulta hotelli, Villas ja loma-asunnot Kuusamon Tropiikki hotelli, Villas ja loma-asunnot Salla hotelli ja loma-asunnot Saariselkä hotelli ja loma-asunnot Loma-asuntokohteet: Airisto, Calahonda, Rönnes, Ähtäri, Hannunkivi, Punkaharju, Pyhä, Ruka, Pyhäniemi, Tahko, Himos, Ellivuori ja Naantali. Varaukset www.holidayclub.fi tai 030 68 600. Käytäthän varatessasi koodia: KUMULA15.

• • • • • • •

BOBCATSSS kokosi informaatioalan opiskelijat yhteen Tampereella

K

umula sponsoroi informaatioalan opiskelijoiden kansainvälistä konferenssia ”BOBCATSSS” yhdessä Kirjastonhoitajien säätiön kanssa. Konferenssin teemana oli tänä vuonna ”Elämänlaadun parantaminen tiedon avulla” ja akateemiset työt käsittelivät kirjastoja, tietoa ja inter­ aktiivista mediaa. Värikäs konferenssi kokosi paikalle yhteensä yli 200 opiskelijaa kolmeksi päiväksi verkostoitumaan ja oppimaan toisiltaan.

18 Kumina 1•2017

Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen? Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella. Kysyttävää vuorotteluvapaasta? Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma–to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi. Oletko jäämässä työttömäksi? Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0800 135 370. Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä? Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.


Saatko Kumulan ja Akavan Erityisalojen kuukausittain ilmestyvät uutiskirjeet? Jos et, ota yhteyttä: hanna.harrison@kumula.fi ja tarkistetaan yhteystietosi.

Svensk resumé

Tykkää Kumulasta Tykkää Kumulasta Facebookissa ja lue tuoreimmat kuulumiset ensimmäisenä.

Text: Ann-Katrin Huldén

Den här gången är Kuminas tema distansarbete och flexibilitet i arbetslivet. Vi intervjuade distansarbetare och experter på temat. Björneborgs stads servicetrafikverk har tagit i bruk virtuella arbetsbord som gör distansarbete möjligt och underlättar arbete över organisationsgränserna. Det virtuella arbetsbordet ger åtkomst till programvara och filer från vilken terminal som helst, arbetet är således inte längre bundet till kontoret. På servicetrafikverket arbetar 40 av verkets 700 arbetstagare med administrativa uppgifter som inte är bundna till någon konkret plats. Servicechefen Sanna Korpela berättar att distansarbetsbordet har gjort det möjligt för henne att ha en distansarbetsdag i veckan, och gjort det lättare för henne att planera sin tid. -Jag vill uppmuntra alla anställda att åtminstone prova på distansarbete och ge det en chans, konstaterar Korpela. Ikalis redovisningschef Mia Salmi berättade för Kumina om sin vardag med distansarbete. Salmi kombinerar en krävande tjänst med magistersstudier i Tammerfors, och vid behov går det utmärkt att jobba i bussen eller hemma. Idag talar man således inte längre om distansarbete utan om mobilt arbete. En förutsättning för att kunna kombinera distansarbete och studier är att man planerar arbetet omsorgsfullt, säger Mia. Trebarnsmodern hinner till och med besöka gymmet, om hon bara stiger upp tillräckligt tidigt. Vi frågade Akavas nya chefsexpert Lotta Savinko vad läget är för familjeledighetsreformen. Institutet för hälsa och välfärd (THL) presenterade en ny modell redan för tio år sedan, men förändringarna har inte framskridit. – Nu hänger det på den politiska viljan att förnya familjeledigheterna, och många tror att vi får målsättningen inskriven i det nya

regeringsprogrammet 2019. Akavas jämlikhetsarbetsgrupp justerar vår egen modell 6+6+6, och den publiceras i början av april. Akavas centrala mål är högre sysselsättning bland kvinnor, jämlikhet i arbetslivet samt flexibilitet, säger Savinko.

Bibliotekariernas stiftelse och Kumula delade ut stipendier till studerande med lyckönskningar till mottagarna. Därtill gratulerar vi varmt Akavas specialorganisationers ordförande Maarit Helen i anledning av hennes 60-årsdag.

Vi fortsatte förtroendepersonernas intervjuserie, och pratade med Jutta Posti, som jobbar på biblioteket i Hamina, om hennes nya uppdrag som förtroendeperson. Posti har noterat att arbetsuppgifterna ökar i praktiken, men det syns inte i lönen i biblioteksbranschen. De pensionerade eller sjukskrivna arbetstagarnas arbeten fördelas mellan de övriga, även om staden har ett stort antal arbetslösa arbetssökande.

Vi påminner om förmånerna. Du kan utnyttja Holiday Clubs medlemserbjudanden under sportlovet. De kommunala experterna – KUMULA rf:s medlemskår och personal får minst 15 % rabatt på en del ställen med bokningskoden KUMULA15. Vi önskar alla en solig vårvinter!

Vi kallar fullmäktigeledamöterna till Kumula rf:s förbundsmäktiges vårmöte den 22 april 2017 i Helsingfors för att dryfta aktuella ärenden. Förbundets medlemmar kan lämna in initiativ och förbundets styrelse kan ge förslag till förbundsfullmäktige. Initiativ ska lämnas skriftligt till Kumulas styrelse senast 40 dagar före mötet, dvs. senast den 12 mars 2017. Vi informerar närmare om mötet vid en senare tidpunkt.

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Järjestökoordinaattori Hanna Harrison puh. 040 4159 9397, hanna.harrison@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma–to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min. Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 1 2017

19


Kuntavaaliteemamme 2017 • Elinvoimaa kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluilla. • Hallittu muutos sote- ja maakuntauudistuksessa. • Tasa-arvoa palkkaukseen. Akavan Erityisalojen Elämäsi kuntaan -tilaisuudet Turku ma 30.1. Jyväskylä to 2.2. Kuopio pe 3.2.

Tampere Oulu Helsinki

to 9.2. ke 1.3. ke 29.3.

Tilaisuudet alkavat klo 17.00 (tarjoilu klo 16.30) ja päättyvät klo 18.30. Tilaisuudet ovat avoimia. Tervetuloa!

#E

L

www.akavanerityisalat.fi/ 1•2017 20 Kumina elamasikuntaan

M Ä

A T A N N U K I S Ä


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.