Asiantuntija 2/2015

JÄSENLEHTI 2. 2015 | SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry

19,21,23

? i i m i o t i r o t h o t a k n i u KAkateemikolle on salin käyttöä lueankto .4 ulkopuolell in s

1,3,5,7,9

15,17 11,13

Henkilöstövähennykset kuormittavat luottamusmiehiä s. 10 | Esimiestyö ja vahvuuksien hyödyntäminen s.12

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2015 1

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 1

29.5.2015 13.24

2.2015

Näin käytät tohtoria s. 4 | Järjestöpomo palkkaa tohtoreita s. 8 | Henkilöstövähennykset kuormittavat luottamusmiehiä s. 10 | Hyödynnä vahvuudet esimiestyössä s. 12 | Leivän perässä maailmalla s. 14 | Opiskelijakolumni: Me opiskelijat yhdessä s. 16 | Osaamisen kehittäjä dekkaristina s. 17 | Puheenjohtajan mietteitä: Meidän paikka s. 18 | Svensk resumé s. 19

Pääkirjoitus

Tervemenoa uutta oppimaan KUVA: JUSSI AALTO

Moni meistä työelämässä olevista miet-

Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on lisätä teidän asiantuntemustanne.

Järjestämämme tilaisuudet tähtäävät tähän.

Marika Laakko kehittämispäällikkö

tii kouluttautumista, kursseille osallistumista, jatko-opintoja/toista tutkintoa tai muuten vain lähtevänsä oppimaan uutta. Uuden oppiminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja usein työnantajan positiivista suhtautumista asiaan.

Järjestämme teille jäsenille seminaareja, koulutuksia ja erilaisia verkostoitumistilaisuuksia, joihin te kaikki olette tervetulleita. Huhtikuussa järjestetty koulutus vahvuuksien hyödyntämisestä esimiestyössä keräsi aktiivisia SPECIAlaisia Kilta-saliin, esityksen voi käydä kuuntelemassa Youtubessa. Otamme vastaan ideoita ajankohtaisista aiheista, teemoista ja kouluttajista – teille me näitä järjestämme! Tohtorin tutkinto tulee vuosi vuodelta tutummaksi ja tohtoreiden osuus työnhakijoista kasvaa.

Tässä Asiantuntijassa on näkemyksiä

ylimmän korkeakoulututkinnon suo-

Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta 1991.

Julkaisija SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Marika Laakko Ulkoasu Nymandesign Oy Painopaikka T-Print Ky Ahokaari 3 05460 HYVINKÄÄ Painosmäärä 6 700

rittaneiden sijoittumisesta asiantuntijatyöhön opetusmaailman ulkopuolelle.

Oletko suorittanut tai suorittamassa tohtorin tutkintoa? Ole yhteydessä, kuulemme mielellämme ajatuksistasi?

Jäsenetuihin kuuluu suosittu koulu-

tustuki. Jos osallistut koulutuksiin, voit hakea koulutustukea kuittia vastaan; korvaamme 150 euroa vuodessa/jäsen. Tuen saaminen edellyttää omaa ammattitaitoa, työelämäosaamista kartuttavaa koulutusta. Emme valitettavasti voi hyväksyä aivan kaikkea!

Ammattiliiton perimmäisestä tar-

koituksesta syntyy hedelmällistä keskustelu, kuten puheenjohtaja Risto Tolonen palstallaan kertoo. Yksi meidän tärkeimmistä tavoitteista on lisätä teidän asiantuntemusta. Järjestämämme tilaisuudet tähtäävät tähän.

Tule mukaan! Haluamme olla mukana jäsenistön arjessa.

SPECIAn toimisto Toiminnanjohtaja Simon Huldén 040 719 3328 simon.hulden@specia.fi Kehittämispäällikkö Marika Laakko 040 820 2215 marika.laakko@specia.fi Järjestöasiantuntija Hanna-Mari Koski 044 333 9116 hanna-mari.koski@specia.fi toimisto@specia.fi Snellmaninkatu 19–21 00170 Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen risto.tolonen@specia.fi 0400 780 676

Onnea, Kimmo!

Akavan Erityisalat on käynnistänyt uuden opiskelijajäsenkampanjan!

Uusien opiskelijajäsenten kesken arvotaan kuukausittain 100 euron superlahjakortti. Ensimmäinen voitto osui heti SPECIAn kohdalle ja lahjakortin sai Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian opiskelija Kimmo Mäkelä. Onneksi olkoon Kimmo!

Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset

KANSIKUVA: THINKSTOCK

Akavan Erityisalojen jäsensihteerit 0201 235 370 (toimistoika 9:00–15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko www.erko.fi, (09) 7206 4343 (ma–to klo 12.00—15.00)

SPECIA sosiaalisessa mediassa SPECIAn löydät myös Twitteristä. Seuraa nimimerkkiä @SPECIAry, niin pysyt perillä ajankohtaisista asioista.

SPECIA on myös Facebookissa.

Käy tykkäämässä!

2 Asiantuntija 2/2015 | www.specia.fi

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 2

29.5.2015 13.24

Työn orjat Roope Alho

Avoimet ovet 11.6.

SPECIAn toimistolla!

VIELÄ EHTII! Olet tervetullut toimistolle torstaina 11.6. klo 11.00–13.00. Piipahda lounastauolla vaihtamaan ajatuksia SPECIAn toimiston väen kanssa ja nauttimaan kesäisistä tarjoiluista hyvässä seurassa.

Saat kesälahjaksi SPECIAn repun tai kangaskassin!

Vuoden Asiantuntija - kunniamaininta SPECIAn jäsenelle Vuoden Asiantuntija valitaan nyt ensimmäisen kerran. Valinta julkistetaan SPECIAn 30-vuotisjuhlassa 17.10.2015.

Ilmoittautumiset 5.6. mennessä osoitteeseen hanna-mari.koski@specia.fi Ilmoitathan samalla mahdolliset erityisruokavaliot.

SPECIA 30 vuotta!

Järjestämme 30-vuotisjuhlan lauantaina 17.10. Juhlapaikkana toimii Kilta-sali, lisätietoja myöhemmin! Merkitse päivämäärä jo muistiin!

Päivässä mukana mm. Marja-Liisa Manka ja Riku Rantala!

Vuoden Asiantuntija

Kenet sinä valitsisit Vuoden Asiantuntijaksi?

Esimerkkejä ehdotusten tueksi: • Kuka SPECIAlainen on esimerkillinen työkaveri?

• Kuka on mielestäsi kiistaton työelämän kehittäjä?

• Tuoko kollegasi työssään esiin arvojamme (mm. oikeu denmukaisuus, kohtuullisuus)?

Ilmianna ehdokkaasi osoitteeseen toimisto@specia.fi, laita mukaan lyhyet perustelut. SPECIAn hallitus valitsee kunniamaininnan saajan.

Jätäthän ehdotuksesi 15.8. mennessä! www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija 2/2015 2/2015 3 3

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 3

29.5.2015 13.24

| Työelämä |

Näin käytät tohtoria On aika ravistella asenteita ja markkinoida korkeimmin koulutettujen erityisosaamista.

Suomessa ei ole yhtään turhaa tohtoria.

Teksti ja kuva: Paula Launonen | Kuvitus: Thinkstock

Investoinnit aineettomaan pääomaan ovat nousseet tuottavuuden keskeiseksi lähteeksi, linjaa valtion tutkimus- ja innovaationeuvosto uusimmassa raportissaan. Mikäli virallisen Suomen tavoite näkyisi käytännössä, olisi akavalaisten liittojen huoli tohtoreiden työllistymisestä turha.

Synkkenevistä tohtorien työttömyysluvuista voidaan syyttää matalasuhdannetta, mutta Akavan koulutuspolitiikan asiantuntija Ida Mielityisen mukaan eri alojen tohtoreita tarvittaisiin erityisen kipeästi juuri nyt: nostamaan kansantaloutta kasvu-uralle ja ratkaisemaan hyvinvointivaltion kestävyysvajehaasteita.

Mielityisen kanssa samoilla linjoilla ovat Tekniikan akateemiset TEKin Otto Kanervo ja Pirre Hyötynen, Tieteentekijöiden liiton Elina Katainen, Suomen Ekonomien Suvi Eriksson, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n Hanna Tanskanen ja Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL:n Maija Arvonen.

He kehottavat tohtoreita, yliopistoja, elinkeinoelämää, kolmatta sektoria ja julkishallintoa puhaltamaan yhteen hiileen, ettei yhdenkään kalliisti koulutetun huippuosaajan taidot valu hukkaan työttömyyskortistossa.

Sopii myös pikkufirmaan Ensimmäiseksi akavalaiset edunvalvojat haluavat kumota sitkeästi elävän myytin, jonka mukaan tohtorin ainoa oikea paikka on akateeminen ympäristö. ‒ Suurin osa tohtoreista työskentelee tälläkin hetkellä muualla kuin yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa.

Heitä toimii monenlaisissa organisaatioissa, joissa parannetaan tapoja toimia sekä kehitetään palveluita ja tuotteita. Vain kolmannes voi odottaa paikkaa yliopistolta, muiden on työllistyttävä muualle.

Perinteisiä työllistäjiä ovat metsä-, kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuus sekä rahoitusala.

Isojen yritysten palkkalistoilta tohtoreita löytyy, mutta pienet ja keskisuuret yritykset, julkinen sektori ja järjestöt eivät keskustelijoiden mielestä ole toistaiseksi heränneet tutkijakoulutettujen potentiaaliin.

Analyyttinen ratkaisija Mielityisen, Kanervon, Hyötysen, Kataisen, Erikssonin, Tanskasen ja Arvosen mukaan tohtoreilla on taitoja, joita ei voi hankkia muulla koulutuksella. He perustelevat näkemystään toteamalla, että tieteellisiin metodeihin perehtyminen tarkoit-

Osaamista korostavassa maassa on peräti outoa, etteivät elinkeinoelämä ja julkinen hallinto osaa hyödyntää tohtoreiden osaamista.

Suurin osa Suomessa tehtävästä tutkimuksestakin tehdään maisterivoimin.

Tieteen tila ja maan kilpailukyky voisivat nousta, jos tohtoreiden osaaminen otettaisiin nykyistä paremmin käyttöön.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen

4 Asiantuntija 2/2015 | www.specia.fi

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 4

29.5.2015 13.24

Verkostoidu

b2b

Rakenna yhteyksi채

a t s i n n Tu uutesi vahv

ROI

Ota selv채채, miss채 sinua tarvitaan

www.specia.fi Asiantuntija 2/2015 2/2015 5 5 www.specia.fi || Asiantuntija

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 5

29.5.2015 13.24

| Työelämä |

i taa syvällistä ja laajaa harjaantumista ongelmanratkaisuun, laadunhallintaan ja kehittämistoimintaan. ‒ Tohtoreiden osaaminen on juuri sitä aineetonta pääomaa, jolla kilpailukykyä parannetaan. Tohtori tuo päätöksentekoon sellaiset toimintaympäristön muutokset ja megatrendit, joita kukaan muu organisaatiossa ei pysty lukemaan.

Tohtori voi myös välittää ja muokata muualla tuotettua tutkimustietoa yrityksen tarpeisiin. Tähän eivät välttämättä muiden taidot ja tiedot riitä.

Keskustelijat mainitsevat myös käytännössä testatun paineensiedon ja sitkeyden; ilmiöiden tutkiminen kun on työtä, jossa ei välttämättä ensimmäisellä ja toisellakaan kerralla osuta oikeaan.

Jos koe tai prototyyppi epäonnistuu, tohtori ei heitä hattuaan nurkkaan vaan analysoi syyt ja seuraukset, tekee johtopäätökset ja korjausliikkeet, ja jatkaa eteenpäin.

Sosiaalinen sitoutuja ‒ Sekin pitää muistaa, ettei väitöksen työstäminen ole yksinäistä puurtamista tutkijan kammiossa, vaan jatko-opiskelun eri vaiheissa tohtorit julkaisevat, esiintyvät ja matkustavat. He ovat keskustelu- ja kielitaitoisia, Eriksson toteaa.

Hyötynen lisää vahvuuslistalle taloudellisen realismin ja tulosvastuullisuuden: ‒ Ansiolistalla mahdollisesti näkyvä työskentely apurahalla tarkoittaa sitä, että tohtori osaa toimia kuten tulosvastuullinen yrittäjä eli pystyy budjetoimaan ja järjestämään rahoituksen hankkeilleen.

Toki akavalaiset työelämäasiantuntijat ovat kuulleet niistäkin tapauksista, joissa tohtori on hävinnyt rekrytointikilpailun vähemmän koulutetulle hakijalle. ‒ Työnantaja saattaa pelätä esimerkiksi sitä, ettei tohtori jää taloon, vaan palaa akateemiseen maailmaan heti, kun sopiva tutkijanpaikka avautuu, Mielityinen pohtii.

Kanervo viittaa tilastoihin ja toteaa, että pelko on turha: ‒ Tekniikan tohtoreista puolet ja

Yliopisto, tue työllistymistä • Jatko-opiskelijat tarvitsevat järjestelmällistä työelämävalmennusta väitösprosessin alusta loppuun.

•

Väitöstiedottamista on terävöitettävä. Sekä perinteisen että sosiaalisen median kanavilla voidaan välittää tietoa tohtoreista kehittäjinä, joilla on annettavaa monenlaisille organisaatioille.

•

Yhteydet elinkeinoelämään, kolmanteen sektoriin ja julkishallintoon madaltavat raja-aitoja akateemisen maailman ja muun yhteiskunnan väliltä ja parantavat tohtoreiden työllistymisnäkymiä.

i Tohtori, tunnista vahvuutesi • Tunnista vahvuutesi ja kerro osaamisestasi maallikoiden kielellä.

• Ota selvää, missä kaikkialla juuri sinun taitojasi tarvitaan.

• Rakenna yhteyksiä ennakkoluulottomasti ja verkostoidu

i Työnantaja, näin käytät tohtoria • Tohtori näkee asioita laajasti, kerää tietoa analyyttisesti ja tuottaa ratkaisuja systemaattisesti.

• Tohtori tulkitsee uusinta tutkimustietoa organisaatiosi hyödyksi, hänellä on laajat ja kansainväliset verkostot.

• Tohtori luotaa toimintaympäristöä tavalla, johon muut organisaatiossasi eivät pysty.

6 Asiantuntija 2/2015 | www.specia.fi

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 6

29.5.2015 13.24

Pääoma kasvaa, mutta sitä ei hyödynnetä • Vuosina 2013 ja 2014 Suomessa suoritettiin 3 584 tohtorintutkintoa.

•

Viime vuoden joulukuussa työttömiä tohtoreita oli 886, kun vuotta aiemmin luku oli 685 eli työttömyys kasvoi noin 30 prosenttia.

• Vajaa kolmannes tohtoreista sijoittuu akateemiselle uralle.

Lähde: Tieteentekijöiden liitto

i muista 70 prosenttia työskentelee yrityksissä. Tohtori sitoutuu organisaatioon, kun kokee tekevänsä mielekästä työtä, jossa voi hyödyntää taitojaan. ‒ Asenteissa on paljon korjattavaa, ja siihen urakkaan tohtoreiden on ryhdyttävä itse, Tanskanen korostaa.

Tohtoreiden on markkinoitava osaamistaan rohkeasti. Sitä ei kukaan muu tee heidän puolestaan, keskustelijat summaavat.

Yliopistosta yhteiskuntaan Markkinointitaitojen hiomista keskustelijat eivät sysää yksin tohtoreiden harteille. Kaikki korostavat yliopiston vastuuta – työllistymisvalmiuksia tulisi kypsyttää tieteellisten valmiuksien rinnalla jatko-opintojen alusta asti.

‒ Yliopistot voivat auttaa väitöskirjatutkijoita näkemään mahdollisuutensa ympäröivässä yhteiskunnassa. Työllistymisen kannalta tohtorin eristäytyminen oman tiedeyhteisön sisälle voi olla kohtalokasta.

Oman osaamisen tarjoamista ja erilaisten organisaatioiden tarpeiden luotaamista on harjoiteltava pitkäjänteisesti ja verkostoja rakennettava järjestelmällisesti. ‒ Mahdollisuuksia voi löytyä yllättävistä yhteyksistä. Tohtori voi vaikkapa Twitterissä törmätä toimintaympäristön muutosten vaikutuksia pohtivaan pienyrittäjään ja huomata, että hänen menetelmillään yrittäjä voi saada konkreettista tietoa strategiansa tueksi.

Olennaista on aloitteellisuus ja jalkautuminen, innostuu Arvonen.

Akavalaiset asiantuntijat Otto Kanervo, Maija Arvonen, Suvi Eriksson, Pirre Hyötynen, Ida Mielityinen ja Elina Katainen kannustavat tohtoreita rohkeasti markkinoimaan osaamistaan. Kuvasta puuttuu keskusteluun osallistunut Hanna Tanskanen.

www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija 2/2015 2/2015 7 7

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 7

29.5.2015 13.24

| Työelämä |

käytät äin N Järjestöpomo tohtoria palkkaa tohtoreita Ympäristöjärjestö WWF Suomen tohtorit neuvottelevat yrityspäättäjien ja poliitikkojen kanssa, moderoivat työpajoja, suunnittelevat kampanjoita, vetävät hankkeita ja tuottavat julkaisuja. Joukossa on valtiotieteilijä, meribiologi, ekologiasta ja evoluutiobiologiasta väitellyt sekä ympäristötieteilijä.

Teksti: Paula Launonen | Kuva: WWF

Ympäristöjärjestö WWF Suomen toimistossa Helsingin Sörnäisissä työskentelee 41 uhanalaisten lajien ja rajallisten luonnonvarojen puolustajaa. Joukossa on viisi tohtoria. Pian heitä on kahdeksan.

– Kolme on parhaillaan opintovapaalla. Kun aloitin täällä 2009, talossa oli yksi väitellyt, kertoo WWF Suomen pääsihteeri, kauppatieteiden tohtori Liisa Rohweder.

Osa tohtoreista on tullut taloon tohtorinhattu päässä, osa ryhtynyt jatko-opintoihin Rohwederin kannustamana. Rohwederin mukaan tohtorit tuovat ympäristövaikuttamiseen pääomaa, jota mikään muu koulutus ei tarjoa.

rakentamaton maa-alue. Toisin sanoen, tohtori hallitsee metodit, joilla hän hahmottaa kokonaisuuksia sekä analysoi syitä ja seurauksia.

– Tohtori pystyy tieteellisen tarkasti osoittamaan pörssiyrityksen johdolle, miksi Itämeren suojelun rahoittaminen on paitsi vastuun kantamista tuleville polville myös liiketaloudellisesti kannattava investointi. Tohtori ei pelkää kriittisiä vasta-argumentteja, vaan vastaa kiperiin kysymyksiin vakuuttavasti laajan asiantuntemuksensa turvin.

Erityistä osaamista – Tohtorikoulutus kasvattaa pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta, kriittistä ajattelua ja argumentointitaitoja. Tohtori perustaa käsityksensä tutkittuun tietoon.

Rohweder vertaa tieteellisen koulutuksen prosesseissa jalostunutta maailmankuvaa helikopteriin, jonka ikkunasta näkyy paitsi kaupunki, myös sitä ympäröivä moottoritieverkosto ja

Tällaisina vaikeina aikoina tohtoreita tarvitaan kehittämään ratkaisuja, joilla Suomi nousee aallonpohjasta.

Kyläilkää ja tutustukaa Rohweder ehdottaa, että kansalaisjärjestöt ja muut vaikuttamisorganisaatiot ottavat mallia WWF:stä ja ryhtyvät reippaasti rekrytoimaan tohtoreita. Hän toivoo, ettei yhteiskunnan korkeimmin koulutetun kansanosan kapasiteetti jää hyödyntämättä ainakaan väärien mielikuvien vuoksi.

– Toivottavasti kukaan ei kuvittele, että tohtorit pohtivat omia teorioitaan jossain ylivertaisissa sfääreissään. Asia ei todellakaan ole niin. He ovat hankkineet teoreettisen koulutuksen, koska haluavat kehittää ja tuottaa ratkaisuja, jotka osaltaan tekevät maailmasta aiempaa paremman. Kutsukaa tohtoreita kylään! Silloin viimeistään havaitsette ennakkoluulon vääräksi.

Terveisiä lähtee myös tohtoreille: – Parhaiten ennakkoluulot murtuvat, kun otatte aloitteen ja menette käymään mahdollisten työnantajien luona. Kun keskustelette kyseisen organisaation tavoitteista ja kerrotte, miten kehittäisitte toimintaa, seurauksena saattaa olla työsopimus.

8 8 Asiantuntija Asiantuntija 2/2015 2/2015 || www.specia.fi www.specia.fi

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 8

29.5.2015 13.24

oria

Kutsukaa tohtoreita kyl채채n, kannustaa WWF Suomen p채채sihteeri Liisa Rohweder.

www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija 2/2015 2/2015 9 9

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 9

29.5.2015 13.24

| Edunvalvonta |

Tietoa saa vain tivaamalla

Henkilöstövähennykset kuormittavat luottamusmiehiä Heikko työllisyystilanne ja lisääntynyt korkeakoulutettujen työttömyys näkyvät akavalaisten luottamusmiesten arjessa.

Yhteistoimintaneuvottelujen puutteet lisäävät luottamusmiesten paineita. Varsinkin heikko tiedonsaanti kaihertaa.

Teksti: Katariina Kivistö | Kuva: Thinkstock

Akava toteutti luottamusmiesten kokemuksia ja näkemyksiä kartoittavan barometrin nyt ensimmäistä kertaa.

Tulokset antavat aihetta pohtia yt-lain remontointia.

– Työntekijöiden edustajille annetaan vain minimitiedot ja nekin vasta väännön jälkeen, yksi luottamusmies purkautuu.

Luottamusmiesbarometri osoittaa, että yli puolet yksityisen sektorin luotta­ musmiehistä joutuu hoitamaan irtisano­ mis- ja lomautustilanteita. Valtion ja kuntien luottamusmiehille on tuttua, että väki vähenee, kun eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata ketään eikä määräaikaisia vakinaisteta.

Akavan johtaja Maria Löfgren yllättyi yksityisen sektorin irtisanomistilanteiden yleisyydestä. Tutkimus näytti, että akavalaisten luottamusmiesten edustamiin aloihin ja työntekijöihin kohdistuu irtisanomisia ounasteltuakin enemmän.

Luottamusmiesten mahdollisuudet vaikuttaa irtisanomisten vaihtoehtoihin ja henkilöstön asemaan liittyvään suunnitteluun ovat puutteelliset.

– Jos henkilöstöedustaja otettaisiin kaikilla aloilla, myös sopimuksettomilla, vakavasti mukaan yhteistoimintaan, eivät irtisanomiset olisi yhtä yleisiä, Löfgren toteaa.

Löfgren ennakoi, ettei julkinen sektorikaan välty irtisanomisaalloilta.

– Pahoin pelkään että julkisella sektorilla on nähty vasta alku. Irtisanomiset lisääntyvät sielläkin.

Sanelu ei ole yhteistoimintaa Ylemmät toimihenkilöt YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki kiinnittää huomion siihen, että luottamushenkilöt ovat

tyytymättömiä neuvotteluprosessiin.

Hänestä tapa toteuttaa tuotannollis-taloudellisia yhteistoimintaneuvotteluja on lähtökohtaisesti epätasapainoinen.

– Yt-neuvottelut ovat nyt enimmäkseen yksipuolista sanelua. Ei se ole yhteistoimintaa, Hankamäki kiteyttää.

Neuvottelujärjestön pääsihteeri tarkastelee yhteistoiminnan toteutumista myös paikallisen sopimisen näkökulmasta. Paikallinen neuvottelu ja sopiminen ovat välineitä, joilla voitaisiin parantaa yritysten elinkelpoisuutta ja tuottavuutta.

Mutta huonosti toteutetut tuotannollistaloudelliset yt-neuvottelut rasittavat paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.

Pahoin pelkään että julkisella sektorilla on nähty vasta alku.

Irtisanomiset lisääntyvät sielläkin.

Maria Löfgren, Akava

10 10 Asiantuntija Asiantuntija 2/2015 2/2015 || www.specia.fi www.specia.fi

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 10

29.5.2015 13.24

i Akavan luottamusmiesbarometri

Hei laitan lisaa infoapana tuonnem Hankamäen mielestä yt-laki olisi remontin tarpeessa.

– Neuvottelumekanismeja pitäisi muokata niin, että ne edistäisivät neuvottelutasapainoa ja aitoa neuvottelua.

Lisää ymmärrystä neuvottelupöytiin Hankamäki toivoo lisää ymmärrystä neuvottelupöydän molemmille puolille.

Eikä kyse ole vain tietopohjasta. Työlain tuntemus ei riitä. Tarvitaan kykyä neuvotella ja ymmärtää neuvotteluprosessia.

– Neuvottelutasapainon ja luottamuksen kannalta on oleellista, että luottamusmies ja henkilöstö ymmärtävät asioiden taustat ja sen, mihin tulisi pyrkiä ja miksi.

Yksi konkreettinen ongelma on, että luottamusmiehet saattavat edustavaa jopa satoja työntekijöitä, jotka vielä

työskentelevät eri työpaikoilla. Tilanne on mahdoton pelkästään ajankäytön kannalta, kun ylempien toimihenkilöiden luottamusmies hoitaa tehtävää oman toimen ohella.

– Monet mittarit näyttävät, että luottamusmiesten kuormitus on ainakin ajoittain liian suuri. Jossain kulkee raja, kuinka monta henkilöä voi edustaa.

Hankamäkeä ei yllätä, että yksityisen ja julkisen sektorin luottamusmiehet painiskelevat erilaisten kysymysten kanssa, sillä yritysten ja julkishallinnon lähtökohdat ja pyrkimykset eroavat.

Julkinen sektori yrittää pitää henkilöstökulut aisoissa säästöpaineiden vuoksi.

Yritykset puolestaan reagoivat globaaliin talouskehitykseen ja kulutuskysyntää.

– Olisi kaikkien etu, että vienti lähtisi liikkeelle. Viennin kasvu kohentaisi muitakin kuin vientialoja.

• Kysely akavalaisille luottamusmiehille • Kysely tehtiin tammikuussa 2015 • Sähköinen kysely toimitettiin 2 139 vastaanottajalle • Vastaanottajat edustavat noin 168 300 henkilöä • Kyselyyn vastasi 835 luottamusmiestä (39 % vastaanottajista) • Tulokset julkistettiin 18.5.2015 • Kysely aiotaan toistaa kahden vuoden välein.

Suunnitelmista laistetaan Yhteistoimintalain mukaan työpaikoilla on laadittava vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Akavan luottamusmiesbarometrista ilmenee, että lain vaatimus ei toteudu läheskään aina. Puutetta ei sovi vähätellä, sillä suunnittelu auttaisi henkilöstöä pitämään yllä ja syventämään ammattitaitoa. Näin vältettäisiin tilanteita, joissa samaan aikaan laitetaan väkeä ulos ja rekrytoidaan uusia työntekijöitä.

YTN:n Teemu Hankamäki uskoo, että hyvin hoidetulla koulutus- ja henkilöstösuunnittelulla voitaisiin vähentää tuotannollis-taloudellisten yt-neuvotteluiden tarvetta.

Akavan Maria Löfgrenin mukaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laiminlyöntiin on mietitty sanktioita. Ne sopivat kuitenkin huonosti yhteistoiminnan henkeen. Ainakin Irtisanomistilanteissa voitaisiin silti arvioida, onko henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tehty asianmukaisesti. Jos ne eivät kuulu työpaikan normaaliin toimintaan, yt-neuvotteluiden kestoa voitaisiin pidentää. www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija 2/2015 2/2015 11 11

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 11

29.5.2015 13.24

| Tapahtumat |

Hyödynnä vahvuudet esimiestyössä – tavoitteet kannattaa lausua ääneen!

Tämän vuotisen SPECIAForumin aiheena oli esimiestyö ja vahvuuksien hyödyntäminen.

Teksti: Marika Laakko | Kuvat: Marika Laakko ja Montevista

Montevistan valmentaja, KM Riikka Pajunen painotti heti alkuun, että

vahvuudet eivät ole vain vuoren valloittamista – ne ovat myös pienempien asioiden hallitsemista. Kun teet jotain, mitä osaat, ja mistä olet innostunut, toimit vahvuuksiesi varassa. Useat meistä sortuvat miettimään omia heikkouksiaan vahvuuksien sijaan. ”En osaa” kuulostaa tutulta, eikö? Esimiehenä toimiminen on erityisen haasteellista

näiden lauseiden ympäröimänä. Muiden motivoiminen on helpompaa jos itse rakastaa omaa työtään. Miten se taas toteutetaankaan?

Jokaisen on hyvä ensinnäkin hakeutua töihin, joista on aidosti innostunut jo lähtökohtaisesti. Työssä ollessaan hyvä tapa vahvistaa omaa motivaatiota on keskittyä asioihin, jotka onnistuvat ja kirjata työviikon kohokohtia ja parhaita hetkiä ylös. Näin oma mieli oppii myös

etsimään hyvää epäkohtien sijaan. Tätä onnistumisten listaa tarvitaan myös seuraavassa työnhakutilanteessa.

Moni kamppailee toivottomalta tun-

tuvan työtaakan alla. Yksi keino on tehdä realistinen viikkosuunnitelma, johon kootaan myös keinot saavuttaa tavoitteet. Jos johonkin asiaan ei voi itse vaikuttaa, siihen ei kannata keskittyä.

Käytämme usein aikaa mahdottoman

Forumiin osallistuneet Tuula Luoma ja Maj-Lis Lahdelma pitivät illan sisältöä mielenkiintoisena. – Kannattaa keskittyä asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Hyvä pysähtyä kiireen keskellä, tuumasivat Maj-Lis ja Tuula. Osa jäsenistämme osallistuu aina kun se vain on mahdollista, osa harvemmin. Tilaisuuksiin ja tapahtumiin on aina mahdollista tulla mukaan vaikkei ketään tuntisikaan tai takana on pitkä ”ei-aktiivinen” kausi. Kollegojen tapaaminen ja kouluttautuminen kannattaa aina! Rouvat toivoivat uusintana vähän aikaa sitten järjestettyä aivoluentoa, aiheina kiinnostivat mediateknologian hyödyntäminen esimerkiksi kokoustekniikoissa sekä muutosjohtaminen.

12 12 Asiantuntija Asiantuntija 2/2015 2/2015 || www.specia.fi www.specia.fi

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 12

29.5.2015 13.24

miettimiseen. Tiimin yhteinen palaveri on hyvä paikka saada motivaatiota.

Tunnelma ja motivaatio viikon tehtäviin saavat aivan uuden alun esimerkiksi ”kiitollisuuskierroksella” – mikä on hyvää tulevassa viikossa tai mistä edellisen viikon asioista on erityisen ylpeä.

Esimies itse on tärkeä esimerkki tiimille.

Työn mielekkyys sivuutetaan helposti.

Moniko kysyy itseltään tai tiimiltään työn mielekkyydestä? Pienenkin toiveen kuuleminen ja toteuttaminen voi tuoda merkittäviä muutoksia ja saada aikaan paljon. Esimiehen rohkeus jakaa vastuuta ja kyky olla läsnä helpottaa luovat edellytyksiä onnistumisille ja kasvattavat näin myös esimiehen oman työn mielekkyyttä.

Montevistan verkostovalmentaja Kati Järvisen lanseeraama Kolmen K:n

sääntö on toimiva; kuuntele, kysy ja kannusta. Mitä toinen haluaa saada aikaan? Miten hän toimisi tilanteessa?

Ja mitä hän aikoo tehdä seuraavaksi?

Joskus aliarvioimme intuition merkitystä työelämässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita utopistista haaveilua vaan realiteetit huomioivaa ”tuntumaa”. Yksi keino lisätä mielekkyyttä ja vahvuuksia on puhua työtehtävistä tavoitteina.

Miten passiivista työntekijää voi innostaa? On kuitenkin selvää, että kaikki eivät innostu yhtä helposti. Riikka Pajunen, miten lähtisit toimimaan tässä tilanteessa?

– Kartoittaisin ensimmäiseksi, mistä passiivisuus johtuu keskustelemalla työntekijän kanssa. Mitkä tekijät ovat esteenä työn mielekkyydelle?

Onko kyseessä työnkuvaan, työpaikan ihmissuhteisiin vai kenties yksityiselämään liittyvät asiat? Mikä häntä työssä aidosti kiinnostaa? Mitkä työtehtävät ovat innostavimpia, mitkä taas syövät motivaatiota? Mikä on hänelle merkityksellistä? Millaista tukea hän kaipaisi esimieheltään? Mitkä asiat hän kokee onnistumisensa esteeksi? Työntekijä ansaitsee tulevansa aidosti kuulluksi ja nähdyksi.

– Toiseksi, kartoittaisin hänen vahvuuksiaan näiden kysymysten avulla: • Mitkä ovat hänen vahvuuksiaan työssään? (Vahvuus = Osaaminen + kiinnostus) • Miten nämä vahvuudet näkyvät arkipäivän työssä?

• Miten hän voisi hyödyntää vahvuuk siaan työssään vielä paremmin?

Työajan käyttäminen tuottavasti on

monen toive mutta silti niin vaikeasti tavoitettavissa. Millaisia vinkkejä sinulla olisi tiimin työajan tehostamiseen?

– Ensinnäkin olisi hyödyllistä kartoittaa, mihin tiimin jäsenten aika käytännössä kuluu, ja mitkä tehtävät ovat kullekin motivoivimpia. Kukin voisi tehdä vaikkapa listan kaikista tehtävistään ja perään ---+++ arviointi kunkin tehtävän mielekkyydestä.

Työtehtäviä voi vaihdella keskenään, jotta kaikkien työ olisi mahdollisimman innostavaa. Motivoituneena ihminen on tehokkaampi!

– Toiseksi, tiimin yhteiset viikkotavoitteet ja ajankäytön varmistaminen tärkeimmille tehtäville onnistuu karsimalla epäolennaisuudet minimiin.

Päivä on hyvä aloittaa pysähtymällä ensin miettimään, mitä tänään valitsen tehdä. Muut työt voi hetkeksi unohtaa ja keskittyä vain prioriteetteihin.

Kattava, ajan tasalla oleva tehtävälista vähentää stressin tunnetta. Yhtä tärkeä on ”Mitä tänään tein” -lista – aikaansaamisen tunne lisää energiaa! Listat vähentävät stressin tunnetta. On hyvä sopia yhteisen ajankäytön pelisäännöt ja konkreettiset keinot työrauhan turvaamiseen. Jokainen voisi vaikka valita itselleen yhden ajankäytön tehostamisen tavoitteen ja työkaverin kannustajaksi tavoitteen saavuttamisen tielle. Ajankäytön suunnittelu vaatii aikaa – mutta sen paremmin käytettyä aikaa ei varmasti työyhteisössä ole!

On hyvä sopia yhteisen ajankäytön pelisäännöt ja konkreettiset keinot työrauhan turvaamiseen.

Riikka Pajunen

www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija 2/2015 2/2015 13 13

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 13

29.5.2015 13.24

| Kehitysyhteistyö |

Leivän perässä maailmalla Intian ja Kiinan puristuksissa sijaitseva Nepal on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Vaikka äärimmäisessä köyhyydessä elävien − alle 1,25 USD päivässä − määrä on puolittunut 15 vuodessa, elää neljäsosa nepalilaisista edelleen äärimmäisessä köyhyydessä.

Teksti: Pauliina Savola | Kuvat: Thinkstock

Vuonna 2008 päättyneestä sisällissodasta toipuva maa on

harpponut pitkin askelin eteenpäin. Köyhyys on vähentynyt, koulun aloittaa lähes 95% lapsista ja äitikuolleisuus on romahtanut, samoin alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus. Huolimatta hyvästä kehityksestä on elanto monella työikäisellä tiukassa.

Taloudellinen kehitys on keskittynyt pitkälti pääkaupunki Kathmanduun. Arviot työttömyydestä vaihtelevat kansainvälisten järjestöjen 20–40 prosentista Nepalin hallituksen viralliseen, mutta epätodennäköiseen, reiluun kahteen prosenttiin.

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 33%:ssa nepalitalouk-

sista vähintään yksi perheenjäsen asuu ulkomailla. Maailman tuuliin katoaakin lähes puoli miljoonaa nepalilaista vuodessa – pakon edessä tai haaveillen paremmasta tulevaisuudesta.

Monet siirtotyöläiset ovat kouluttamattomia, mutta muutto ei katso koulutustasoa. Yhdistävä tekijä on se, että lähtijät ovat parhaassa työiässä ja usein miehiä. Osa syrjäisemmistä kylistä on tyhjentynyt lähes täysin työikäisistä miehistä – osassa jopa 90% miehistä on jättänyt kotinsa. Kouluttamattomat päätyvät Persianlahden maihin, ammattitaitoiset Singaporeen, Koreaan ja Japaniin, korkeakoulutetut USA:han, Australiaan ja Eurooppaan. Nepalin hallitus uskoo vankasti, että lähtijät palaavat ennemmin tai myöhemmin takaisin ja osallistuvat maansa kehittämiseen. Nepalilaiset itse ovat pääosin sitä mieltä, että hallitus rakentelee pilvilinnoja.

Toisaalta massamuutto on mahdollistanut naisten aseman paranemisen erityisesti maaseudulla. Samoin maailmalta Nepaliin suuntaavat rahalähetykset ovat merkittävä tulonlähde monelle perheelle. Varovaisimpienkin arvioiden mukaan rahalähetysten osuus vastaa 25 % Nepalin bruttokansantuotteesta ja se on mahdollistanut monen perheen nousun pois 14 Asiantuntija 2/2015 | www.specia.fi

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 14

29.5.2015 13.24

äärimmäisestä köyhyydestä. Ongelmatonta muuttoliike ei ole. Heikoimmassa asemassa ovat Persianlahden valtioissa työskentelevät kouluttamattomat siirtotyöläiset. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC on arvioinut, että esimerkiksi Qatarin vuoden 2022 jalkapallon MM-kisojen rakennushuuma tulee viemään 4000 surkeissa oloissa ja pienellä palkalla sinnittelevän siirtotyöläisen hengen. Moni on nepalilainen.

työtä on vähemmän kuin sitä haluaisi tehdä tai tilanteeseen, jossa työntekijä on ylikoulutettu tehtäväänsä. Tilastoja korkeakoulutettujen osuudesta siirtotyöläisistä ei ole, mutta se on merkittävä maassa, jossa harva jatkaa korkeakouluun. Viidennen luokan päättää 95 %, peruskoulun 70% ja lukion enää 35 % ikäluokasta. Ylioppilastutkinnon läpäisee tuosta 35%:sta vajaa puolet.

Heistä vain osa päätyy korkeakouluun.

Tytär opiskeli Bangladeshissa hammaslääkäriksi mutta on palattuaan etsinyt töitä jo pitkään ja työskentelee sillä välin perheen leipomossa. Kanditutkinnon suorittanut nuorin poika viettää illat leipomossa pyöritellen lal mohaneja ja ladduja. Tytär ei suunnittele maastamuuttoa, mutta poikaa Australia kutsuu jo lähes vastustamattomasti.

Kehittyvä Nepal ei kunnianhimoisille nuorille kehity tarpeeksi nopeasti.

Korkeakoulutettuja sen sijaan ajavat maailmalle opintojen liiallinen teoreettisuus ja koulutuksen laatu, poliittinen epävarmuus, työttömyys, ja työmarkkinoiden nepotismi. Työttömyyttäkin suurempi ulkomaille ajava voima on alityöllistyminen, joka koskettaa lähes puolta työssäkäyvistä. Alityöllistymisellä viitataan joko tilanteeseen, jossa

Perhe, jonka luona täällä asun,

Pauliina Savola työskentelee viisi kuukautta Etelän vapaaehtoisohjelma Etvon lähettämänä vapaaehtoisena nepalilaisessa kansalaisjärjestössä Loo Niva Child Concern Groupissa Lalitpurissa.

lienee keskiluokkaisuudessaan hyvä esimerkki.

Perheen vanhin poika on Australiassa töissä eikä haaveile paluusta.

KUVA: PAULIINA SAVOLA

Kehittyvä Nepal ei kunnianhimoisille nuorille kehity tarpeeksi nopeasti.

www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija 2/2015 2/2015 15 15

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 15

29.5.2015 13.24

| Opiskelijakolumni |

Me opiskelijat yhdessä Laskiaiseen mennessä fuksit eli uudet opiskelijat saavat viimeistään omat opiskelijahaalarinsa. Puhtaat, uudenkarheat ja ainejärjestön omaa väriä kantavat haalarit jaetaan edellisenä syksynä aloittaneille innokkaille opiskelijoille. Haalarit ovatkin yksi näkyvin ja merkittävin opiskelijaidentiteettiä luova osa ja niiden saannista on lähdettävä kastamaan mahdollisimman nopeasti ensimmäisiin opiskelijabileisiin omien opiskelukaverien kesken.

Opiskelijahaalarit ovat myös helpoin tapa lähteä luomaan omaa meidän kaikkien yhteistä opiskelijayhteisöä. Vaikka haalarikansa sinällään on toisistaan eroavaa joukkoa vaihtelevine väreineen ja opiskeltavine aloineen, niin toisesta näkee jo kaukaa, että tuokin on samassa vaiheessa elämää kuin minä, kun silläkin on haalarit jalassa. Samaa alaa opiskelevat toverit tunnistaa jo kaukaa haalarien väristä tai viimeistään samanlaisten painatusten avulla. Voi olla myös helpompi lähestyä toista haalarikansalaista, kun voi kysellä toisen opinnoista, vaikkei tuntisi entuudesta koko kaveria.

Me-tunteen luominen ei tule pelkästään

opiskelijahaalareista, vaan siihen liittyy pitkäjänteistä työtä opintojen alusta saakka. Sitoutuminen opiskelijayhteisöön lähtee liikkeelle tutustumalla pikku

hiljaa opiskelijakulttuuriin, opiskelukavereihin ja kaikkeen ympärillä tapahtuvaan moninaiseen toimintaan. Oma ainejärjestö on yleensä opiskelijalle se läheisin paikka, josta lähteä liikkeelle.

Omassa järjestössä kaikki kuuluvat lähtökohtaisesti saman aineen opiskelijoihin ja sen tuottamiin tapahtumiin osallistuu niitä samoilla kursseilla opiskelevia tyyppejä ja kurssikavereita.

Ainejärjestöt luovat opiskelijalle mahdollisuuden lähteä muodostamaan me-tunnetta yhteisiä kokemuksia tarjoamalla. Järjestöillä saattaa olla tapahtumia jopa viikoittain ja niihin jäsenistö voi halutessaan lähteä mukaan pienellä rahasummalla tai jopa ilmaiseksi.

Tapahtumat voivat liittyä niin bilettämiseen, opintoihin kuin vain yhteiseen ajanviettoon muiden järjestön tyyppien kanssa. Parasta on myös, että toiminta on kaikille avointa, eikä ketään jätetä sen ulkopuolelle.

Omassa pienessä järjestössä olen huo-

mannut, ettei ketään todella saa jättää ulkopuolelle, jotta toiminnan jatkuvuus varmistuisi tulevaisuudessakin. Kaikille toiminnasta kiinnostuneille on annettava tilaa saada äänensä kuuluviin varsinkin, jos heillä on tarve päästä vaikuttamaan ja luomaan toimintaa. Ainejärjestöt ovat myös loistavia paikkoja

harjoitella toimimista erilaisten ihmisten kanssa ja heittäytyä mukaan itselle aivan uudenlaiseen toimintaan. Samalla sitä tutustuu loistaviin persooniin ja saa paljon ihania jaettuja kokemuksia.

Monilla työpaikoilla uusien työntekijöiden ottaminen mukaan vaatii yhtälailla paljon työtä ja aikaa, jotta he tuntevat vähitellen olevansa osa työyhteisöä. Opiskelijayhteisössä järjestelmä on tietenkin erilainen, kun vaihtuvuutta on enemmän. Pienen järjestön edustajana olen huomannut, että toimintaa on helpompi rakentaa, jos vuosikurssittain opiskelijat tutustuvat toisiinsa. Kun yhteiset kokemukset muiden kanssa lisääntyvät, on varmasti helpompi lähteä toimintaan mukaan.

Pitkä opiskelijavappu on jo takanapäin

ja järjestöissä vähitellen aletaan odotella uusien opiskelijoiden saapumista yliopistokampuksille. Syksyn toimintaa suunnitellaan jo ja mietitään miten aikaisempia kokemuksia voidaan hyödyntää, jotta uudet opiskelijat kokevat pääsevänsä osaksi yhteisöä. Ilman heidän osallisuutta ei jatkuvuus olisi taattua.

Jenny Vaara Varapuheenjohtaja, koulutus- ja sosiaalipoliittinen vastaava, Motiva ry

16 Asiantuntija 2/2015 | www.specia.fi

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 16

29.5.2015 13.24

| SPECIAlainen |

Osaamisen kehittäjä dekkaristina Teksti: Marika Laakko | Kuva: Hannele Salonen-Kvarnström

Mari Pyy toimii Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen

kehittämisen tulosalueella osaamisen kehittäjänä. Samalla tämä SPECIAn jäsen toteuttaa luovaa kirjoittamista dekkareiden parissa. Hänen toinen dekkarinsa julkaistiin juuri. Tätä osaamista on myös SPECIA tukenut. Pyy saa ideoita päivätyöstä kirjoihinsa ja kirjoittaminen tukee asiantuntijatyössä menestymistä.

Tie Espoon kaupungin palvelukseen kävi kuitenkin melko perinteisesti. Tehtäviä on ollut useita, mutta ensimmäinen viransijaisuus johti toiseen ja nyt työuraa saman työnantajan palveluksessa on takana 13 vuotta. – Tulin taloon tekemään sijaisuutta miltei heti valmistumiseni jälkeen. Siirryin järjestösektorilta julkiselle puolelle. Olen aiemmalta koulutukseltani merkonomi ja toimistotöitä ehdin tehdä ennen yliopisto-opintojani kahdeksan vuotta ja opiskeluaikoina tein keikkahommia välitysfirmojen kautta, mikä helpotti työllistymistäni. Mari Pyy on toiminut maahanmuuttokoordinaattorina, tasa-arvosuunnittelijana, vastaanottokodin johtajana ja osaamisen kehittäjänä eri tulosyksikössä.

Työ kehittämistehtävissä on varsin liikkuvaa ja luovaa.

– Olen pääsääntöisesti parikin päivää viikossa pois työpisteeltäni, vaikka omia työpisteitä ei periaatteessa olekaan, huomaan silti aina käyttäväni samaa työtilaa. Meillä on joustava etätyökäytäntö, joka tukee perheen ja työn yhteensovittamista.

Fact file • Mari Pyy, ikä 48 vuotta.

Osaamisen kehittämisen erityissuunnittelija.

• Filosofian maisteri, sosiaalipsykologia ja uskonto tiede. ProGradu tutkielma käsitteli seurakunnan työntekijöiden asennoitumista maahanmuuttajiin laadullisen asennetutkimuksen valossa.

Marilla on kouluikäinen tytär, jonka harrastukset rytmittävät työpäivien pituutta. Espoon kaupunki, kuten monet muutkin organisaatiot, on uusien haasteiden edessä SOTE-uudistuksen myötä. – Elämme jännittäviä aikoja. Mahdolliset uudistukset tarkoittavat meille sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille uudenlaisia haasteita.

SPECIAn jäseneksi Mari tuli siirryttyään työelämään. Olen käyttänyt koulutustukea luovan kirjoittamisen kursseihin. Teidän järjestelmä saa kyllä täydet pisteet! Hakemuksen jättämisestä ei mene kauan kuin tuki on maksettu! Marin unelmana on pystyä keskittymään kirjoittamiseen päätoimisesti. Vuorotteluvapaa ja kirjailijastipendi voisi toimia esimerkiksi muutaman kuukauden taukona päivätyöstä. Mari on julkaissut kaksi dekkaria, joista uusin, Paperiton, ilmestyi juuri. – Käytän dekkareissa työstäni tuttuja teemoja. Paperiton keskittyy maahanmuuttajien terveysaseman ja naapuruston ”NIMBY”-asenteen ympärille.

Ajankohtaisia asioita jännityksellä höystettynä – kannattaa

tarttua kirjaan!

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2015 17

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 17

29.5.2015 13.24

| Puheenjohtajan mietteitä |

Meidän paikka Tapasin vanhan opiskelutoverini

vuosien tauon jälkeen. Kuulumisia vaihtaessamme tulin maininneeksi toimivani aktiivisesti palkansaajien etujärjestössä ammattiyhdistysliikkeessä. Toverini meni hiljaiseksi ja katsoi minua vaivaantuneen näköisenä: ”Kuinka sinä siellä voit olla mukana? Sinähän olet ihan järkevä ihminen”. Meitä molempia toverini kommentti alkoi naurattaa ja siitä sukeutui hyvä keskustelu ammattiyhdistystoiminnan yhteiskunnallisesta roolista.

Ammattiyhdistystoiminnan juuret

ovat vahvasti työväenliikkeessä.

Mielikuva ay-liikkeestä on hyvin SAK-painotteinen punalippuineen, marsseineen ja riistäjän vastaisine retoriikkoineen. Jo sanana ay-liike synnyttää kuvan elämää kokonaisvaltaisesti koskettavasta aatteesta ja järjestöstä. Hallitusneuvotteluissa aprikoitiin juuri ay-liikkeen haluavan Sdp:n hallitukseen. Onko tämä myös se mielikuva, jonka tunnen omakseni ja jota itse haluan olla edistämässä? Kansanliike vai etujärjestö?

Minulle ammattiliitossa toimimi-

nen lähtee oman työmarkkina-asemani parantamisesta, yksinkertaisesti muotoiltuna haluan enemmän palkkaa ja paremmat työolot. Olen saanut verorahoilla kustannetun akateemisen koulutuksen, saan enemmän palkkaa kuin suomalaiset keskimäärin, työnimu voitelee työpäiväni mukavissa olosuhteissa. Eikö mikään riitä? Missä on solidaarisuus heikommassa asemassa olevia kohtaan, missä vastuu tulevista sukupolvista?

Missä on solidaarisuus heikommassa asemassa olevia kohtaan, missä vastuu tulevista sukupolvista?

Mitkä voivat olla sellaisia yhteis-

kunnallisia tavoitteita, joihin ammattiliitot voisivat ja joihin niiden kannattaisi ottaa kantaa? Onko ydinvoima sellainen? Vaikuttaako ydinvoima esimerkiksi Specian jäsenten työmarkkina-asemaan siten, että kanta puolesta tai vastaan syntyy luontevasti. Entä tasa-arvoinen avioliitto, lapsityövoima, verot, eläkkeet, Turun telakka, yliopistouudistus? Onko kuntaliitosten yhteydessä syntyvä viiden vuoden irtisanomissuoja hyvä vai huono asia?

Ammattiliittojen päätöksenteossa ääneen lausuttuna johtotähtenä on sanapari jäsenen etu. Jo noiden sanojen kuuleminen kohottaa päätöksentekijän itsetuntoa ja tomeruuden tunnetta. Varsin usein keskustelu päättyy näihin sanoihin ja ne ensimmäiseksi lausunut vie voiton kotiin. Mutta mikä se sitten on se jäsenen etu merkityksessä kaikkien jäsenten yhteinen etu?

Onko niin, että yhteisiä tavoitteita on helpompi määritellä kuin yhteisesti hyväksyttyjä keinoja niihin pääsemiseksi? Koulutuksen laadusta kannamme kaikki huolta.

Onko ammattikorkeakouluverkon karsiminen niin kainuulaisen kuin helsinkiläisen jäsenen intressissä?

Työajansäätely tuntuu joistakin jäsenistä turhalta haitalta. Jäsenen käytettävissä olevien tulojen kasvattaminen on varsin neutraali ja luonteva tavoite ammattiliitolle.

Entäpä keinot? Onko tuloverojen alentaminen niin kunnan palveluksessa olevan erityisasiantuntijan etu kuin yksityissektorinkin erityisasiantuntijan?

Ammattiliiton päätöksentekijän

eteen tulee mitä erilaisimpia kantaa odottavia asioita. Hoidamme ensin päivätyömme ja sitten sen päälle vapaa-ajanharrastuksenamme muodostamme kantoja yhteiskunnallisiinkin kysymyksiin, jäsenen etu johtotähtenämme parhaan ymmärryksemme mukaan, kompromissien taidetta harjoittaen, jäsenten luottamuksen varassa.

Risto Tolonen Puheenjohtaja, SPECIA ry

18 Asiantuntija 2/2014 | www.specia.fi 18 Asiantuntija 2/2015 | www.specia.fi

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 18

29.5.2015 13.24

| Svensk Resumé |

Understödet är 50 % av kursutgifterna och max 150 euro per medlem. Understödet kan ansökas om endast en gång per år. Understödet söks med en ansökan (som hittas på vår hemsida) och till den bör kvitton för utgifter bifogas.

Kom ihåg att du har tillgång till alla förmåner som ligger bakom adressen www.jasenedut.fi. Jäsenedut.fi är en portal som innefattar 34 medlemsförbunds samlade förmåner med bland annat över 40 semesterstugor till medlemspris runtom i Finland, samt hundratals andra förmåner som kan komma väl till pass under sommarsemestern.

Kasvatustieteilijöiden ekskursio Helsingissä SPECIA järjesti yhdessä kasvatus-

tieteiden ainejärjestöjen kanssa valtakunnallisen työelämäekskursion Helsingissä 20.3. Osallistujia saapui ympäri Suomen ja kokonaisuudessaan noin 60 opiskelijan iloinen joukko tapasi päärautatieasemalla perjantaiaamuna. Koleasta säästä ja hektisestä aikataulusta huolimatta kaikki pysyivät olla hyvin mukana ja työpaikoilla käytiin vilkasta keskustelua.

Päivän aikana tutustuttiin Glaxo­ SmithKlinen HR-työhön, Opetushallituksen koulutussuunnittelijan arkeen, Reilun Kaupan järjestökentän toimintaan sekä kollega-ammattiliitto Jytyn tiloissa pohdittiin kasvatustieteilijän ydinosaamista.

Palautteesta kävi ilmi, että osallistujat olivat saaneet uutta inspiraatiota ja puhtia urasuunnitteluun sekä innostuivat aloista, joita eivät olleet aiemmin ajatelleet sopiviksi.

Järjestämme vastaavan tilaisuuden varmasti uudelleenkin!

Sture Fjäder återvaldes till akademi-

kercentralen Akavas ordförande vid Akavas förbundsmöte i Helsingfors.

Han utmanandes av ordföranden för Teknikens Akademikerförbund (TEK) Heikki Kauppi. Fjäder vann med rösterna 509–338 och valdes enbart för ett år för att ordförandevalet inte i fortsättningen ska vara samtidigt med regeringsförhandlingarna. Nästa år väljer man igen ordförande för en fyraårsperiod.

Sommarjobbare som undrar vilka villkor som gäller i arbetslivet får igen i år hjälp av fackets avgiftsfria rådgivning. Även föräldrar och arbetsgivare kan ta kontakt. Tjänsten Sommarjobbarinfo är öppen till och med fredagen den 28 augusti. Man kan ställa frågor per telefon på numret 0800 179 279 (må–fr kl. 9–15) eller elektroniskt via www.kesaduunari.fi. Tjänsten tillhandahålls gemensamt av de tre fackliga centralorganisationerna FFC, STTK och Akava.

Ett av de få utbildningsmoment

där det inte görs nedskärningar är SPECIAs utbildningsstöd. Som medlem i SPECIA kan du ansöka om utbildningsstöd för kurser vid öppna universitet, sommaruniversitet samt för utbildningar vid fortbildningscentraler och öppna yrkeshögskolor.

Detta år fyller SPECIA 30 år. SPE-

CIA arranger en 30-års fest den 17.10 för sina medlemmar. På denna fest kommer SPECIA även att utse årets expert. Ifall du känner till någon bra kandidat så är det bara att förelså denna SPECIA-medlem. Skicka in ditt förslag med motiveringar till adressen toimisto@specia.fi före den 15.8.

Alla intresserade medlemmar är välkomna att besöka SPECIAs kontor den 11.6. klockan 11–13. Vi bjuder på en lätt lunch samt på möjligheten att bekanta sig med vår personal. Alla som anländer får en SPECIA-tygkass eller -ryggsäck som sommargåva. Anmäl dig till hanna-mari.koski@specia. fi senast den 5.6. Välkommen!

SPECIAs kontor håller stängt under tiden 29.6–19.7. Akavas Specialorganisationer tjänstgör även under semestermånaden. Rådgivning om anställningsförhållandet inom den kommunala, statliga och universitetssektorn fås på numret 0201 235 380 och rådgivning om anställningsförhållandet inom privata och organisationssektorn på numret 0201 235 350.

Trevlig sommar.

Simon Huldén SPECIA rf www.specia.fi | Asiantuntija 2/2015 19 www.specia.fi | Asiantuntija 2/2015 19

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 19

29.5.2015 13.24

asiantuntija_215_280515_typistetty.indd 20

29.5.2015 13.24