Asiantuntija 2/2017

JÄSENLEHTI 2. 2017 | SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry

SOSTE ry:ssä on tehty pitkäjänteistä vaikuttamistyötä SOTE-uudistuksen eteen – lue myös viisi vinkkiä vaikuttamistyöhön s. 4

2.2017

Sote-uudistuksen takana on iso määrä vaikuttamistyötä s.4 | Järjestötoimijoista aktiivisia kansalaisia s. 8 | Pienen järjestön etuna on hyvä keskusteluyhteys työnantajaan s.10 | Kolumni: Ihmiset vievät koneiden työt s.12 | Minimentoroinnista tukea maahan muuttaneille ja kantasuomalaisille asiantuntijoille s.14 | Svensk resumé s. 15

Pääkirjoitus

Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta 1991.

Tulevaisuustyöstä kohti strategiaa!

Julkaisija SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry

T

akana on vauhdikas talvi ja kevät!

Tammikuussa aloitimme strategiatyötämme pohjustavan tulevaisuustyön ja monet teistä vastasivatkin tulevaisuuskyselyymme maalis–huhtikuussa. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Saimme teiltä erittäin arvokasta tietoa ja paljon hyviä ideoita palvelujemme uudistamiseksi sekä koko toimintamme kehittämiseksi.

Päätoimittaja Saara Paavola Painosmäärä 6 900 SPECIAN TOIMISTO Toiminnanjohtaja Saara Paavola 050 329 7524 saara.paavola@specia.fi Järjestöasiantuntija Netta Metsäaho 050 433 6579 netta.metsaaho@specia.fi toimisto@specia.fi Snellmaninkatu 19–21 00170 Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Puheenjohtaja: Pasi Hario 0504129940 Pasi.hario@specia.fi JÄSENMAKSUT JA JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET

KANNEN KUVA: TNHINKSTOCK

Akavan Erityisalojen jäsensihteerit • Jäsensihteerit 0800 135 370 • Yksityisen sektorin lakimiehet 0800 135 350 • Julkisen sektorin lakimiehet 0800 135 380 (maksuttomat palvelunumerot, toimistoika 9:00–15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko www.erko.fi, (09) 7206 4343 (ma–to klo 12.00–15.00)

2 Asiantuntija 2/2017 | www.specia.fi

Kyselyn tulosten sekä huhtikuun lopussa järjestetyn tulevaisuustyöpajan perusteella hallituksemme lähtee työstämään kesällä strategiaamme. Odotan innolla millaisia suuntaviivoja rakennamme tulevien vuosien varalle. Se on varmaa, että teiltä jäseniltä saamamme palaute on ensiarvoisen tärkeässä asemassa tulevaisuuden tavoitteita määriteltäessä.

Tällä kertaa lehtemme teema on allekirjoittaneelle erittäin rakas, nimittäin

järjestötyö. Nostamme esille millaista on järjestöissä tehtävä vaikuttamistyö.

Esimerkkinä toimii SOSTE ry, jossa on tehty erittäin aktiivista vaikuttamistyötä sote-uudistukseen liittyen. SOSTE ry:n erityisasiantuntija Ulla Kiuru kertoo millaista oli yli tuhat sivuisen hallituksen sote-järkäleen käsittely.

Kiuru kertoo myös 5 vinkkiä vaikuttamistyöhön.

Järjestöharrastukset kasvattavat myös aktiivia kansalaisia! Tämä on nyt

tutkimuksella todistettu, nimittäin Lapin ylipistossa on tehty väitöskirja opiskelijoiden järjestöaktiivisuudesta. Haastattelimme väitöskirjan tehnyttä Liisa Ansalaa järjestöaktiivisuuden hyödyistä ja haasteista.

Järjestöistä löytyy myös specialaisia luottamusvaltuutettuja. Tutustuimme

Syömishäiriöliitto SYLIssä työskentelevään luottamusvaltuutettumme

Ritva Näräkkään ja kokemuksiinsa luottamusvaltuutetun työstä.

Tämän pääkirjoituksen myötä toivotan koko jäsenistöllemme oikein

rentouttavaa kesää!

Saara Paavola

Specian toiminnanjohtaja

Vaikka yksikään puolue ei suostuisi ottamaan tehtävää asialistoilleen, työllisten ja työttömien on vaadittava täysautomaatiota. Johannes Koponen, s. 14

Maaliskuussa joukko innokkaita alue­aktiiveja kokoontui ideoimaan toimintaa alueille.

Kuvassa: vas. Esko Pääskylä Kainuusta, takarivissä Vesa Rouhiainen Mikkelisä, Päivi Hännikäinen Kotkasta, Tuire Eilittä Rovaniemeltä, Ilona Sares Kuopiosta, keskirivissä Tapio Moilanen Oulusta, Ritva Partanen Jyväskylästä, Marja Malin Kainuusta, Marita Ahola Vaasasta, Aino Harinen Joensuusta. Eturivissä TuulaMaria Mattila Tampereelta, suunnittelija Netta Metsäaho toimistolta, Anu Vihavainen Kotkasta ja Anna-Liisa Holopainen Oulusta.

Alueaktiivit koolla – buustia Specian aluetapahtumiin Jäsenistöltämme on tullut paljon toiveita

aluetoimintamme aktivoitumisesta. Maaliskuussa joukko alueaktiivejamme kokoontui ideoimaan mitä kaikkea alueilla voitaisiin kesän ja syksyn aikana järjestää.

Alueaktiivimme järjestävät aluetoimintaa Specian toimiston tuella. Jos sinulla

Arabiankielinen työelämäinfo – tietoa ammattijärjestöistä maahanmuuttajille Specia järjesti huhtikuussa yhdessä Käännösalan asiantuntijat KAJ:n, Moniheli ry:n ja Suomi-Syyria ystävyysseuran kanssa arabiankielisen työelämäinfon.

Tapahtuman teemana oli monimuotoinen työelämä Suomessa. Paikalla oli ammattijärjestöjen ja yrittäjäjärjestön lisäksi monikulttuurisuustyötä tekeviä järjestöjä sekä kotouttamistyössä mukana olevia toimijoita.

on idea ja intoa koulutuksen, afterwork tai muun tapahtuman järjestämiseen ota yhteyttä toimisto@specia.fi. Nyt suunnitelmissa on ainakin projektitreffejä, webinaarikatsomoita ja yritysvierailuja sekä paljon muuta. Pysy kuulolla!

| Lyhyesti 2.2017 |

Uudet specialaiset kuntapäättäjät Kuntavaaleissa oli huhtikuussa ehdolla monia specialaisia ehdokkaita. Onnea valituille, eli Helena Tuuri-Tammela Iso­ kyröstä, Teija Ek-Marjamäki Loimaalta, Tanja Tiainen Oulusta, Mikko Aaltonen Tampereelta, Olli-Poika Parviainen Tampereelta ja Jukka Vornanen Turusta.

Pohdittuttaako palkkaus?

Kasvatustieteilijöiden vähimmäispalkkasuositus tarkistettu Specia ja Akavan Erityisalat ovat an-

taneet vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla työskenteleville kasvatustieteilijöille. Työmarkkinajärjestöjen hyväksymän kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkkoja ei suosituksen voimassaoloaikana koroteta. Vähimmäispalkkasuositus perustuu työn vaativuuteen. Työn vaativuuden perusteella tehtävät ja vähimmäispalkat on ryhmitelty asiantuntijatehtäviin, vaativiin asiantuntijatehtäviin ja johtotehtävin.

Kysy lisätietoa palkkauksesta: toimisto@specia.fi

Kuulumisia toimistolta Huhtikuussa Specian toimiston tiimi sai täydennystä, kun perhevapaalla ollut Hanna-Mari Koski palasi työpöydän ääreen. Hanna-Mari vastaa jatkossa jäsenpalveluista, koulutuksista sekä muista jäsentapahtumista. Jos siis keksit vaikkapa idean koulutuksesta tai sinulla herää muita kysymyksiä palveluistamme, ota Hanna-Mariin yhteyttä: hanna-mari. koski@specia.fi. Netta Metsäaho jatkaa toimistolla vastuunaan viestintä ja opiskelijatoiminta sekä Saara Paavola toiminnanjohtajana. www.specia.fi | Asiantuntija 2/2017 3

| Teema: Järjestötyö |

Sote-uudistuksen takana on iso määrä vaikuttamistyötä Vaikuttamistyö on tapaamisia, puheiden pitoa ja puurtamista tuhatsivuisten lakiesitysten kanssa. SOSTE ry:n erityisasiantuntija Ulla Kiuru on syvällä sote-uudistuksessa.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu | Kuvat: Jarno Mela

VIRKAMIESTYÖN lisäksi sote-uudistuksen taustalla on rutkasti kansalaisvaikuttamista: tapaamisia, lobbausta, keskustelua, tiedottamista, kuulemisia, luennointia ja papereiden laatimista.

Yksi näistä vaikuttajista on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Ulla Kiuru, 41.

– En sanoisi työtäni lobbaamiseksi, vaan pikemminkin vaikuttamistyöksi. Kierrän paljon puhumassa ja valmistelen taustamateriaalit. Poliitikkojen ja virkamiesten tapaamiset jäävät vähemmälle.

Kiuru ei ryhdy erittelemään, kuinka suuri osa hänen työstään on virkamiesten, toimittajien, kansalaisten ja yhteistyötahojen tapaamisia ja kuinka suuri osa taustavalmisteluja. Tehtävät menevät limittäin.

Sote-uudistuksessa ison osan Kiurun ajasta on vienyt lainsäädäntövalmisteluun vaikuttaminen.

Hän korostaa moneen otteeseen, että kyse on yhteistyöstä muiden SOSTEn työntekijöiden ja jäsenjärjestöjen kanssa.

4 Asiantuntija 2/2017 | www.specia.fi

– Minulla on vastuu työstäni, mutta en työskentele yksin. Meillä on SOSTEssa Hyvinvoivat ihmiset -tiimi, jossa käsittelemme ajankohtaiset asiat, sparraamme toisiamme ja pohdimme, kuinka voisimme kehittää työtämme.

Aparaatin tuntemus auttaa Kiuru on seurannut sote-uudistuksen valmistelua koko nykyhallituksen ajan. Hän tuli SOSTEen töihin vuonna 2015.

– Halusin työpaikkaan, jossa voin vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan ja jonka näkemys vastaa omaani. Teemojen kanssa pitää olla sinut ja esittämänsä asiat pitää voida allekirjoittaa.

Kiurulla on aiempaa työkokemusta eduskunnasta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kun tietää, miten aparaatti toimii, on helpompi vaikuttaa.

– Poliittisen järjestelmän toimintatapojen ja vaikuttamisen logiikan tuntemisesta on hyötyä. >

– Minussa on maailmanparantajan vikaa. Olen laajasti kiinnostunut yhteiskunnasta, Ulla Kiuru sanoo.

Ulla Kiuru: 5 vaatimusta vaikuttamistyöhön Asiantuntijuus.

Verkostoitumistaidot.

Kiteyttäminen.

Aktiivisuus.

Sitkeys.

– Pitää olla kykyä perehtyä vaikeisiin asioihin ja käsitys siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon.

– Jos tuntee politiikan toimintatavat tai jonkun henkilökohtaisesti, on helpompi päästä puheille.

– Viestinnän opinnoista on hyötyä, kun sanoma pitää esittää selkeästi ja lyhyesti. Somessa viestin on oltava ytimekäs.

– Alan kuulumisia seurataan tarpeen mukaan vapaa-aikanakin.

– Pitää jaksaa yhä uudelleen puhua samoista asioista, vaikka sillä ei näyttäisi olevan vaikutusta.

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2017 5

| Teema: Järjestötyö |

Jos tuntee jonkun poliitikon tai virkamiehen henkilökohtaisesti, keskusteluaikaa voi saada reilusti. Tavallisesti esimerkiksi eduskunnan valiokuntakuulemisissa sanoma pitää osata kertoa viidessä minuutissa.

– Siinä ei voi ojentaa kymmensivuista muistiota, vaan asiat pitää olla valmiiksi purtuina yhdessä A4:ssa ja mieluiten esimerkkien kera. Niiden löytämiseen menee aikaa, Kiuru kertoo.

Tekstiä laatiessa täytyy muistaa, kelle se on tarkoitettu.

– Pitää osaa kiteyttää sanoma selkeäksi ja ymmärrettäväksi, vaikka virkamiesjargonia tarttuu helposti. Poliitikotkin

lukevat helpommin kansankielellä kirjoitettuja priiffejä.

Tuhatsivuisia materiaaleja Sote-uudistukseen tuli eri tahoilta yhteensä 755 ja valinnanvapaus-esitykseen 603 lausuntoa. Kiuru toimi SOSTEn sote-lausuntojen päävalmistelijana. Hän pitää tehtävää isona luottamuksen osoituksena.

– Urakka oli mittava. Hallituksen sote-esitys oli yli tuhatsivuinen järkäle, esitys valinnanvapaudeksi reilu sata sivua.

Luku-urakkaan kuuluivat myös lakiesityksen perustelut, vaikutusten arvioinnit ja taustamuistiot.

En osaa kuvitella meneväni asiantuntijaksi paikkaan, jonka arvoja en voisi allekirjoittaa.

6 Asiantuntija 2/2017 | www.specia.fi

– Esityksistä täytyi etsiä se punainen lanka ja kohdat, jotka koskivat nimenomaan meitä, Kiuru kertoo.

SOSTEn jäsenjärjestöjen yhteisten intressien ja näkökulmien etsiminen vei oman aikansa, sillä järjestöt edustavat erilaisia ihmisryhmiä ja toimintaympäristöjä.

– Saimme tehtyä lakiesityksiin perustellut ja kiteytetyt lausunnot.

Kiuru on seurannut sote-uudistusta pitkään. – Toisinaan voi tuntua turhauttavalta, kun uudistukseen tulee taas muutoksia. Toisaalta valmistelun seuraaminen on mielenkiintoista, kun näkee, mihin suuntaan esitys taas muuttuu.

SOSTEssa ollaan valmiit sote-uudistukseen, mutta valinnanvapaus tulisi järjestön mielestä siirtää uuteen, huolelliseen valmisteluun. – Lakiesityksestä huomasi, että valinnanvapaus oli laadittu kiireellä. Jotkin kohdat piti lukea useampaan kertaa, ennen kuin avautui, mistä on kysymys, Kiuru toteaa.

Jos lakiesitysten tekstit ovat vaikeita ammattilaiselle, kuinka vaikeaa niiden ymmärtäminen onkaan muille. Kiurun työhön kuuluu käydä antamassa ajankohtaiskatsauksia järjestöille ja kouluttamassa jäseniä.

– Sote-uudistus on iso yhteiskunnallinen kysymys. Reilut pari sataa jäsenjärjestöämme toimivat omilla rajatuilla erityisalueillaan. Ne eivät pysty seuraamaan hankkeen etenemistä yhtä intensiivisesti.

Monella tasolla yhtä aikaa Nykyisessä sote-esityksessä on Kiurun mukaan unohdettu uudistuksen lähtökohta eli kuinka moniongelmaiset saisivat palvelunsa saumattomasti, mieluiten yhdeltä luukulta. SOSTE yrittää vaikuttaa vielä eduskuntaan, jonka on määrä käsitellä esitys ennen kesää.

Samaan aikaan maakunnissa valmistellaan jo sote-rakenteita ja kunnissa pohditaan, kuinka selviytyä hyvinvointija terveyspalveluista.

– Meidän pitää vaikuttaa monella rintamalla yhtä aikaa. Meillä on Tampereella ja Turussa erityisasiantuntijamme, jotka koettavat saada järjestöjen näkemykset esiin maakunnissa, Kiuru kertoo.

Osassa maakuntia sote-järjestöt on otettu mukaan valmistelutyöhön, mutta osassa ei.

– Riskinä on, että ihmiset jäävät ilman järjestöjen sote-palveluja, kun kunnat katsovat niiden tukemisen kuuluvan maakunnille ja maakunnat pitävät niitä kuntien asiana. Kaikki pitävät järjestöjen matalan kynnyksen palveluita tärkeinä, mutta kuka on valmis maksamaan niistä, Kiuru huomauttaa.

Vastaan itse työstäni, mutta minulla on tiimi apunani. Tässä työssä tarvitaan sitkeyttä.

Hän tähdentää, että vaikuttamistyössä tarvitaan sitkeyttä. Toisinaan turhauttaa, kun viesti ei mene perille.

– Haluaisin olla idealisti ja uskoa, että kunnissa ja tulevissa maakunnissa pystytään tekemään kauaskantoisia päätöksiä.

Välillä ottaa päähän, kun leikkauspäätösten vaikutuksia ei ymmärretä. Vaikka tutkimustietoa olisi saatavilla, tuijotetaan vain budjettia ja eletään valtuustokausi kerrallaan, Kiuru puuskahtaa ja lisää hetkisen kuluttua: – Se on kuitenkin demokratiaa ja se pitää hyväksyä. Täytyy vain jatkaa vaikuttamista.

– Kun Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilu alkoi, fasilitoin tilaisuuden alueen järjestöjen ja hankeihmisten kesken tilaisuuden, vedin keskustelut ja purin ryhmätyöt. Se meni hyvin, varsinkin ensikertalaiseksi.

Viime syksynä hän kiersi SOSTEn road show’n mukana kertomassa soteuudistuksesta ja kuulemassa eri alueiden järjestötoimijoita. Seuraava iso ponnistus on Oulussa syksyllä pidettävä SOSTE-talk -tilaisuus.

Työn suola ovat pienet ja suuret onnistumiset. – Jos jokin blogini herättää keskustelua tai jokin näkökulma saa toimittajat kiinnostumaan, voin olla tyytyväinen.

Epäonnistumisena Kiuru pitää sitä, jos vastaanottaja ei ymmärrä hänen viestiään.

– Olen itse syvällä sote-uudistuksessa enkä aina huomaa, ettei tavallinen kansalainen seuraa aktiivisesti sote-uudistuksen käänteitä.

Pitää mennä epämukavuusalueille Vaikuttamistyössä työn ja vapaa-ajan erottaminen on vaikeaa. Kiuru pitää tiukasti kiinni henkilökohtaisesta ajastaan.

– Työn ja perhe-elämän välillä on hyvä balanssi. Varaan aikaa perheelle, minulla on puoliso ja 3-vuotias tytär. Mutta kuten muutkin asiantuntijat seuraan alaani myös vapaa-ajalla, katson ajankohtaisohjelmia ja luen median keskusteluja.

Some-vaikuttamisessa Kiuru moitiskelee itseään laiskaksi twiittaajaksi.

– Some-keskusteluun pitäisi olla enemmän aikaa. Tulevaisuudessa ajan rajallisuus korostuu entisestään, ja sanoma täytyy osata kiteyttää lyhyiksi some-viesteiksi.

Toistaiseksi vaikuttamistyö on yhä pitkälti tapaamisia erilaisten ihmisten kanssa. Keskustelu jo valmiiksi sote-asioista kiinnostuneissa verkostoissa, kuten eduskunnan soster-verkostossa, on palkitsevaa. Kiuru painottaa, että vaikuttamistyössä pitää uskaltautua heittäytyä myös epämukavuusalueille:

Tulosten mittaaminen on vaikeaa Kiurusta on vaikeaa yrittää mitata vaikuttamistyön tuloksia.

– Asiantuntijatyössä on haittana, että kuinka osoittaa pystyneensä vaikuttamaan. Mittareita ei juuri ole.

Hän ottaa esimerkiksi sote-uudistuksen.

– On mahdotonta osoittaa esimerkiksi kenen lausuman perusteella -lakitekstiä on muutettu. Tutulta kuulostava lause on voinut yhtä hyvin tulla joltain toiselta.

Kiuru lukee muiden laatimia sote-lausuntoja oppiakseen. – Oma ajattelu kehittyy, kun huomaa, kuinka toiset perustelevat näkemyksiään. Samalla näkee, mitä asioita muut painottavat.

Entä jos sote-uudistus karahtaa taas kiville?

– Se tuntuisi ikävältä, sillä tähän on pantu kaiken kaikkiaan niin paljon työtä.

Pitäisi vähän aikaa tehdä jotain muuta, käydä ainakin pitkällä lenkillä. Valinnanvapauspaketin voisi kyllä vetää takaisin. www.specia.fi | Asiantuntija 2/2017 7

| Teema: Järjestötyö |

Järjestötoimijoista aktiivisia kansalaisia Opiskelija – oletko vielä vailla järjestökokemusta?

Väitöskirjatutkimus paljastaa miksi kannattaa aktivoitua.

Teksti: Saara Paavola | Kuva: Liisa Ansala

LIISA ANSALA Lapin yliopistosta väitteli alkuvuodesta yliopisto-opiskelijoiden järjestötoiminnasta. Entinen opiskelija-aktiivi lähti tutkimaan järjestötoimintaan, joka on merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.

– Opiskelijajärjestötoimintaa on tutkittu aika vähän. Yliopistokoulutukseen on myös kohdistunut useita kiristyksiä, kuten opintotuen leikkaukset. Halusin tuoda esille, mistä luovutaan, jos opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta osallistua järjestötoimintaan opintojen ohella, Ansala taustoittaa.

Ansala halusi tutkia myös aktiivisen kansalaisuuden määritelmää.

– Minusta keskustelu aktiivisesta kansalaisuudesta junnaa paikallaan, keskitymme lähinnä äänestysprosenttien tutkailuun – järjestötoiminta on aktiivista kansalaisuutta konkreettisimmillaan.

Ystäviä ja vaikutusmahdollisuuksia Ansalan mukaan ystävät ovat suuressa roolissa järjestötoimintaan hakeutumisessa.

8 Asiantuntija 2/2017 | www.specia.fi

Järjestötoiminta on aktiivista kansalaisuutta konkreettisimmillaan.

KUVA: TNHINKSTOCK

– Opintojen myötä on muutettu uudelle paikkakunnalle, jolloin järjestötoiminta voidaan nähdä konkreettisena paikkana löytää uusi sosiaalinen elinpiiri. Ystävät ovat myös hyviä suostuttelemaan järjestötoimintaan.

Monet opiskelijat kokevat myös halua vaikuttaa yhteisiin asioihin ja korjata yliopistoyhteisön epäkohtia.

– Myös työelämän verkostot ja ansio­ luettelomerkinnät houkuttavat. Monet etsivät myös haasteita, joita opinnot eivät ole muuten tarjonneet. Samalla oppii helposti monia erilaisia työelämääkin hyödyttäviä taitoja.

– Järjestötoiminnassa opittavat kyvyt keskustella ja väitellä sekä kyky tehdä kompromisseja ja työskennellä muiden kanssa ovat tärkeitä niin opiskelun kuin työelämänkin kannalta. Myös taito poliittiseen osallistumiseen tuo ymmärrystä osallistumisen tärkeydestä ja yhteiskunnastamme.

Aktiivisuuden hyödyt haittoja suurempia Ajankäyttö ja stressinhallinta haastavat aktiivisia opiskelijoita, mutta samalla oman kalenterin aikatauluttaminen ja arjen selviytymiskeinojen kehittäminen antavat valmistavat työelämään.

– Järjestötoiminnassakaan ei saisi polttaa kynttilää molemmista päistä, ja järjestötoimijoille tulisikin tarjota tukea ja keinoja arjen hallintaan, Ansala osoittaa toiveen yliopistoille.

Järjestötoimijat toimivat joskus myös esihenkilöasemassa järjestön työntekijöille. Se on uusi rooli, joka edellyttää oppimista ja saattaa myös haastaa.

Kokonaisuudessaan opiskelijat nostavat järjestöaktiivisuuden hyödyt haittoja suuremmiksi.

– Haastattelemani järjestöaktiivit opiskelijat itse kokivat että järjestötoiminnasta oli hyötyä opintoihin, opiskelumotivaation kasvun myötä ja siksi, että järjestötoiminta usein täydensi teoreettiselta tuntuvia opintoja käytännönläheisyydellään.

Tutkimusten mukaan järjestötoiminta viivästyttää opintoja noin 5 kuukautta, eli emme puhu mistään radikaaleista luvuista.

Kultaakin kalliimpia työelämätaitoja Järjestötoiminnassa karttuvien työelämätaitojen lista on pitkä.

– Johtamistaidot, kokoustaidot, toimiston pyörittäminen, talouden hallinta, neuvottelutaidot, organisointitaidot, projektien hallinta, kokonaisuuksien hallinta, sosiaaliset taidot, tiimityötaidot, johtamistaidot, esihenkilötaidot ja esiintymistaidot, vain muutamia mainitakseni, Ansala listaa.

Verkostoituminen tuo mukanaan myös hyviä työelämäkontakteja. Myös itseluottamus kasvaa ja samalla näkemys omista toiveista työuran suhteen vahvistuu.

Työnantajan näkökulmasta järjestötoiminnassa mukana olleen opiskelijan mukana tulee akateemisten opintosuoritusten lisäksi myös mittava käytännön kokemus.

– Toivoisin että työnantajat huomaisivat myös tämän!

Specialaisille opiskelijoille Ansalla on kahdet terveiset.

– Jos et ole vielä ollut mukana järjestötoiminnassa, vielä ehdit – toiminnasta on paljon hyötyä. Jos olet ollut mukana järjestötoiminnassa, mieti konkreettisia esimerkkejä mitä olet toiminnassa oppinut, kaiva hieman pintaa syvemmältä.

Voit tuoda näitä konkreettisia esimerkkejä esille myös työhakemuksissa ja työhaastatteluissa.

Ansalan oma, Lapin yliopistossa alkanut poliittinen järjestöaktiivisuus, jatkuu Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävissä. Väittelyn jälkeisiä urasuunnitelmia kysyttäessä Ansala toteaa haluavansa elää hetkessä.

– Minulla ei ole koskaan ollut selkeää suuntaa mihin haluan edetä, haluan tehdä ihan kaikkea. Mutta se on varmaa, että säilytän aktiivisuuteni ja järjestötoiminnassa opitut opit mukanani kauas tulevaisuuteen.

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2017 9

| Teema: Järjestötyö |

Pienen järjestön etuna on hyvä keskusteluyhteys työnantajaan Syömishäiriöliitto SYLIn luottamusvaltuutetulle kiky-neuvottelut tulivat tutuksi.

Nyt pohdituttavat sote-uudistus ja rahoituksen jatkuminen.

Teksti: Saara Paavola | Kuva: Ritva Näräkkä

SPECIALAINEN luottamusvaltuutettu Ritva Näräkkä työskentelee Syömishäiriöliitto – SYLIn kordinaattorina Tampereella.

– Työskentelen matalan kynnyksen kohtaamispaikassa eli SYLI-keskuksessa. Työparini kanssa järjestämme koulutusta ja ohjausta myös syömishäiriöön sairastuneita kohtaaville ammattihenkilöille, ja lisäksi kehitämme kokemusasiantuntijapalveluitamme niin Pirkanmaan alueella kuin laajemminkin.

Itse suhtaudun skeptisesti kuuden minuutin päivittäisen työajanpidennyksen vaikutuksiin työn tuloksissa.

Koska Syömishäiriöliitto on melko pieni järjestö, tekee Näräkkä myös valtakunnallisesti näkyvää työtä ja huolehtii mm. valtakunnallisen tukipuhelimen päivystysjärjestelyistä. Monipuolisessa työssä auttaa työnjoustavuus.

10 Asiantuntija 2/2017 | www.specia.fi

– Olemme täällä Tampereen SYLIkeskuksessa halunneet pitää työnkuvamme rajat joustavina – näin pienessä yhteisössä se on parhaaksi koettu tapa huolehtia työssä jaksamisesta.

Koulutukseltaan Näräkkä on toimintaterapeutti ja tie SYLIin vei hanketyön kautta.

– Pääsin pääsin paitsi tutustumaan syömishäiriötyön kenttään Pirkanmaalla, rakentamaan yhteistyötä alueella vapaaehtoisvoimin toimineen paikallisyhdistyksen kanssa, myös tekemään kohtaamistyötä sairastuneiden ja läheisten kanssa. RAY-rahoitteinen hankkeen jälkeen saimme jatkoksi kohdennetun toiminta-avustuksen, jonka muassa tuli rahoitus myös toiselle työntekijälle.

Henkilöstön edustaja tuntee taustat Luottamusvaltuutetun työtä on nyt takana vuoden verran. Tie tehtäviin vei sattuman kautta.

– Luottamusvaltuutetun tehtävää minua ennen hoitanut henkilö ilmoitti toiveestaan siirtyä syrjään, ja olin hänen jälkeensä seuraavaksi pisimpään Syömishäiriöliitossa työskennellyt. Sitä kautta taisin olla luontevin valinta seuraavaksi luottamusvaltuutetuksi.

Näräkkä toimii myös henkilöstön edustajana Syömishäiriöliiton hallituksessa.

– SYLIn henkilöstömäärä on kasvanut viime vuosina suhteellisen paljon, ja sen vuoksi pidän hyvänä sitä, että henkilöstöä edustaa ihminen joka tuntee asioiden taustat ja tietää esimerkiksi, miten nykyisiin käytänteisiin on päädytty.

Pienen järjestön etuna on hyvä keskusteluyhteys työnantajan edustajaan ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat hyvät.

– Meillä on pitkä perinne siitä, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan, ja toivon tietysti, että tämä on jatkossa-

kin itsestäänselvyys. Toivon, että saan jatkossakin toimia kokoavana yhteyshenkilönä työnantajan ja työntekijöiden välillä, ja olla mukana kehittämässä järjestömme toimintakulttuuria.

Kiky-sopimus sovittiin paikallisesti Syömishäiriöliitossa noudatetaan Sosiaa­lialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta ja kilpailukykyneuvottelut tulivat myös Näräkälle tutuiksi.

– Kiky olisi tuonut mukanaan meille työajanpidennyksen. Esitimme kuitenkin perustellusti työnantajalle, että työaikaamme ei pidennettäisi. Esityksemme hyväksyttiin ja laadimme asiasta paikallisen sopimuksen.

Olin aluksi epävarma, kunnes tajusin saavani apua niin omasta ammattiliitostani kuin esimerkiksi YTN:ltä.

Työnantajan vastaan tuleminen ilahdutti luottamusvaltuutettua.

– Itse suhtaudun hyvin skeptisesti kuuden minuutin päivittäisen työajanpidennyksen vaikutuksiin työn tuloksissa.

Näräkkä kannustaa muitakin järjestössä työskenteleviä lähtemään luottamusvaltuutetuksi. Työ antaa uutta roolia ja näkökulmaa omaan organisaatioon.

– Itse ajattelen asiaa mieluiten sen kautta, että saan olla mukana kehittämässä työpaikkani ilmapiiriä ja toimintatapoja.

– Olin aluksi hieman epävarma, kunnes tajusin saavani apua niin omas-

ta ammattiliitostani kuin esimerkiksi YTN:ltä.

Sote-uudistus haastaa myös SYLIä Tulevaisuuden haasteita kysyttäessä Näräkkä nostaa esille monia muitakin sosiaali- ja terveysalan järjestöjä pohdituttavan toiminnan rahoittamisen.

Nähtäväksi jää kuinka Raha-automaattiyhdistyksen muutos STEAksi vaikuttaa rahoitusten myöntämiseen.

– Syömishäiriöliitolla on paljon potentiaalia kasvuun, ja kohderyhmää tuntuu olevan entistä enemmän. Toivon että voimme jatkossakin olla mukana tarjoamassa vaihtoehtoa oman hyvinvoinnin puolesta.

Myös alan kuuma peruna, eli Soteuudistus tuo myös mukanaan paljon tehtävää niin Syömishäiriöliitolle kuin paikallisesti Näräkän työpaikalle SYLIkeskukselle.

– Tähän liittyen julkaisimme juuri kannanoton, jossa vaadimme, että uudistuksessa muistetaan palveluiden tasavertainen saatavuus, asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Haasteita siis varmasti riittää.

– Uskon kuitenkin, että yleinen keskusteluilmapiiri on muuttumassa järjestömme näkökulmasta suotuisampaan suuntaan.

– Julkisuudessa on nykyisin paljon erilaisia kehopositii­visuusliikkeitä, jotka luovat toivoa suorituskeskeisyydestä luopumiseen ja antavat välineitä työskentelyyn oman hyvinvoinnin hyväksi.

Syömishäiriöliitto – SYLI ry syomishairioliitto.fi

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2017 11

| Kolumni |

Ihmiset vievät koneiden työt Kun olin saanut valmiiksi Demos Helsingin Työ 2040 -julkaisun, pääni oli aika täynnä erilaisia työn määritelmiä. Yksi määritelmä on jäänyt vaivaamaan minua: ”Työ on se aktiviteetti, jonka miehet ja naiset suorittavat kohdatakseen sen, mitä työorganisaatio ei ole antanut ilmi jo ennakkoon.”

Määritelmä jäi ensin mieleen vain siitä syystä että siinä on kummallisesti lähdetty erottelemaan työntekijöiden sukupuolia – en tiedä sitten johtuuko tuo käännöksestä. Mutta nyt jälkeenpäin on myönnettävä, että jokin muukin tässä Ammattiliitto Pro:n Karri Lybeckin tekstistä silmiini osuneessa psykiatri Christopher Dejoursin määritelmässä kolahti. Ja sitten, yhtäkkiä, ymmärrän sen.

Jos työtä on se, mitä ei voida ennalta ohjeistaa, automaatio ei poista työtä.

Digitalisaation yhteiskunta on algoritmien yhteiskunta.

Se on sääntöjen yhteiskunta, jossa mikään ei kytkeydy (tai hyperkytkeydy) ennen kuin kaikki on standardoitu: rajapinnat, data, palvelut, alustat. Digitaalisessa yhteiskunnassa kaikki on rajattu, nimetty, määritelty, speksattu, ohjeistettu.

KUVA: TNHINKSTOCK

Algoritmit ovat ohjeita. Ohjeet ovat sääntöjä.

Italialainen lakko on mielenilmaus, jossa tuotanto käytännössä seisautetaan tekemällä työtehtävät täsmälleen niin kuin ne on käsketty tekemään. Se on täydellinen esimerkki Dejoursin työ­ määritelmän oivallisuudesta: tosiasiassa työ on ulkoista ennak­koon asetetulle. Dejoursin määritelmää seuraten työ on siis jotain sellaista, joka tehdään algoritmien jälkeen.

Olennaista ei ole se, tekeekö algoritmisoidut tehtävät ihminen tai kone. Jos toteuttaa vain ohjeita, kyseessä ei ole Dejoursin määritelmän mukainen työ. Italialainen lakko on sekä seurauksiltaan että itse toiminnan näkökulmasta ihan yhtä lailla lakko kuin kotiin jääminen olisi. Mitä jos työn tulevaisuuden tai nykyisyyden haaste ei olekaan se, että työ katoaa, vaan se, että työ määritellään yhä tarkemmin: tuotanto algoritmisoituu ainakin sillä tavalla, että me ihmiset jäämme sen vangiksi toteuttamaan ennalta määrättyä eityötä. Tämä ennalta määrätty eityö on mahdollista automatisoida, jos niin halutaan.

Johannes Koponen Kirjoittaja johtaa ennakointia ajatushautomo Demos Helsingillä ja on kevään ajan vetänyt Specian tulevaisuustyötä.

12 Asiantuntija 2/2017 | www.specia.fi

Työllisten ja työttömien on vaadittava täysautomaatiota.

Naurettavaa, saatat ajatella. Kyllähän Ford ohjeisti eli algo-

ritmisoi työtehtävät jo 1900-luvun alussa! Toki, mutta ei tieto näistä algoritmeista ole kadonnut: ihmiskunnalla on ollut 120 vuotta aikaa kerryttää toiminnan reseptejä yhä uusiin tuotannon ja palvelun muotoihin. Algoritmisoituminen kiihtyy, kasautuu ja lisääntyy: yhä uusia tuotteita ja palveluita voidaan tehdä, mutta lisääntyneiden ohjeiden vuoksi niiden tekeminen vaatii yhä vähemmän ja vähemmän (dejoursilaista) työtä, toisin sanottuna siis yhä kapeampi osa tuotannosta on inhimillistä toimintaa.

Tämä ei ole uusi ajatus. Näkemys siitä, että yhä kiihtyvän kapitalismin myötä ihmisten toimintaa määrittävät säännöt lisääntyvät kunnes ihmisyyttä ei ole jäljellä kuin sääntöjen hitsaamassa ahtaassa rautahäkissä, esiintyy esimerkiksi Weberillä, joka käyttää tästä byrokratian sivutuotteesta nimeä stahlhartes Gehäuse: teräksenkova kuori. Mutta Weber ei aavistanut sitä, että byrokratian kiristävä nuora voi toimia myös automaation mahdollistajana. Tarkkaan ohjeistetut tehtävät voidaan automatisoida. Toimintaympäristöt joihin on mahdollista kuvitella säännöstö, voidaan automatisoida. Tällä tavalla on mahdollista vapauttaa ihmisiä algoritmein määritetystä puurtamisesta takaisin työhön.

Mitä tästä seuraa? Ainakin yhtä tärkeää kuin hahmottaa kuinka

suuri osa nykyisistä töistä, työpaikoista tai ammatinkuvista on automatisoitumassa, on ymmärtää, kuinka iso osa erilaisista asioista joita ihmiset tekevät on jo täysin määritelty. Toisin sanoen on tunnistettava, mitkä tuotannon osat on jo algoritmisoitu mutta ei automatisoitu!

On väitetty, että Britanniassa autonpesu tehdään yhä harvemmin automaatissa. Uudet bensa-asemat eivät rakenna autonpesuautomaatteja. Sen sijaan autoja pesevät työläiset. Matalapalkka-aloilla työmarkkinoiden kilpailu kovenee, joten näiden tehtävien automatisointi tulee vähemmän kannattavaksi!

Kuitenkin juuri tästä syystä matalapalkkaisen tuotannon täy-

sautomatisointi olisi tehtävä. Kun tarkkaan ohjeistetut, algoritmisoidut matalapalkkatyöt automatisoituvat, tulevaisuuden entry level job on ajattelutyötä tai mestari-oppipoika-tyylistä käsityötä. Hyvä automaatio on sellaista automaatiota, jossa robotti antaa ihmiselle aikaa ihmetellä. Ihmetellä mitä? Perustavanlaatuisia toiminnan syitä, keinoja määritellä ongelma paremmin, esteettisiä näkökulmia, uusia yhdistelmiä, ihmisyyttä itseään.

Vaikka yksikään puolue ei suostuisi ottamaan tehtävää asialistoilleen, työllisten ja työttömien on vaadittava täysautomaatiota.

Siinä on nimittäin ihan riittävästi tehtävää jokaiselle meistä, että yritämme automatisoida kaikki ne asiat jotka on tarkkaan määriteltävissä.

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2017 13

| Kansainvälinen toiminta |

Minimentoroinnista verkostoja ja tukea maahan muuttaneille ja kantasuomalaisille asiantuntijoille Lukuisat tutkimukset tuovat eteemme kerta toisensa jälkeen saman viestin: Suomeen muuttaneet asiantuntijat työllistyvät ja pääsevät kiinni yhteiskuntaan sitä paremmin, mitä nopeammin he tutustuvat alansa suomalaisiin toimijoihin.

Teksti: Aino Harinen | Kuva: Thinkstock

KUVA: TNHINKSTOCK

M

yös perehtyminen työkulttuureihin ja työn tekemisen käytäntöihin on tehokkainta kollegiaalisessa ohjauksessa.

Akava on käynnistänyt maahanmuuttajille suunnatun mentorointiprojektin vastatakseen osaltaan työelämän uudenlaisiin haasteisiin.

Suomalainen työelämä tarvitsee enemmän erityisosaamista myös ulkomailta.

Maailmalta Suomeen tulevat osaajat lisäävät työpaikkojen asiantuntemusta ja tuovat mukanaan uusia näkökulmia – edellyttäen, että heidän integroitumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään onnistuu.

Selvitysten mukaan kotoutumisessa ovat tärkeitä niin inhimillinen, kulttuurinen kuin sosiaalinen pääoma: yhteiskuntaan ja työelämään mukaan pääsemisessä vaikuttavat siis paitsi yksilön tiedot ja taidot myös kulttuurinen osaaminen sekä verkostot. Näin ollen onkin tärkeää, että Suomeen tulleet osaajat saavat mahdollisuuden tutustua työpaikkoihin ja niillä toimiviin ihmisiin.

14 Asiantuntija 2/2017 | www.specia.fi

OSA 2

Monimuotoinen Specia- juttu­ sarjassamme esittelemme tällä kertaa Akavan maahanmuuttajille suunnatun mentorointiohjelman.

Akava on käynnistänyt kotoutumisen ja

uuden työelämän tueksi korkeakoulutetuille maahanmuuttaneille suunnatun mentorointiprojektin. Ajatuksena on välittää korkeakoulutuille turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttaneille käytännön tietoa ja kokemuksia akavalaisista aloista ja työmarkkinoista Suomessa.

– Tavoitteena on kollegiaalisuuteen pohjautuva kokemusperäisen tiedon vaihto korkeakoulutetulta korkeakoulutetulle. Samalla avataan korkeakoulutettujen verkostoja turvapaikanhakijoille, Akavan kehityspäällikkö Kristiina Kokko kertoo.

Projekti on käynnistynyt Akavan ja sen liittojen yhteistyönä: ideana on, että liitot tarjoavat korkeakoulutetuille maahanmuuttaneille mahdollisuuden tavata mentoreitaan lähellä kotia, ja Akava huolehtii toiminnan koordinoinnista ja tiedottamisesta. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja on maksutonta kaikille osallistujille.

Käytännössä Akava on tavoitellut maa-

hanmuuttaneita korkeakoulutettuja sekä korkeakouluopiskelijoita ympäri Suomea

| Svensk resumé | Kiinnostuitko Specia-kahvien järjestämisestä tulevaisuudessa?

Ota yhteyttä: hanna-mari.koski@specia.fi

TE-toimistojen, sosiaalisen median ja oppilaitosten kautta. Näiden kontaktien kautta on alkanut pikkuhiljaa syntyä rekisteri mentoroinnista kiinnostuneista maahanmuuttajista, mistä Akava välittää tietoja liitoille. Liitoissa toimivat mentoroinnin yhteyshenkilöt etsivät tahoillaan mentoroinnista kiinnostuneille maahanmuuttajille mentoriparin oman jäsenistönsä joukosta.

– Ihanteellisinta olisi, mikäli mentorit ja mentoroitava edustaisivat samaa ammattikuntaa, Kokko toteaa. Lisäksi mentoroitavalle pyritään löytämään aina kaksi mentoria.

Kokko kertoo, että tapaamisia järjestetään yleensä 3–5 kertaa, pääosin englanniksi. Tapaamisten tueksi mentorit saavat Akavan laatiman mallin, vaikka toki mallia on lupa soveltaa aina tapausja alakohtaisesti. Lisäksi on määritelty mentoroinnin eettiset ohjeet.

– Tämä ei ole varsinaisesti projekti, johon olisi erillinen rahoitus, vaan tarkoituksena on ottaa mentorointi osaksi akavalaista perustoimintaa, Kokko kertoo.

Kyse on Akavan yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta.

– Tarkoitus ei olekaan niinkään kalastella uusia jäseniä kuin osallistua uuden työelämän rakentamiseen vastuullisesti.

– Vaikka toki projekti on tuonut liitoille myös uusia jäseniä.

Kokon mukaan mentorointiin on tähän

mennessä osallistunut eniten tekniikan alan ihmisiä. Syyksi tähän hän uskoo erityisesti vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden ammattijakauman: tuolloin esimerkiksi Irakista ja Afganistanista saapui runsaasti nimenomaan tekniikan alan koulutuksen saaneita.

– Onkin hienoa, että esimerkiksi Tekniikan Akateemisilla on ollut kiinnostusta mentoritoimintaa kohtaan, Kokko iloitsee.

Ja jatkossa Kokko toivoo projektiin lisää myös generalistitaustaisia osallistujia!

Följ oss på Facebook så hålls du ajour med vad vi erbjuder våra medlemmar. SPECIA är förutom på Facebook även aktiv på LinkedIn och på Twitter. På Twitter hittar du oss på @SPECIAry.

Organisationsaktiva blir ofta aktiva medborgare

V

i har en händelserik vinter och vår bakom oss! I januari inledde Specia framtidsarbetet för att utforma vår strategi, och många av er besvara­ de vår framtidsenkät i mars–april. Ett varmt tack till alla som svarade på enkäten!

Temat i detta nummer är organisationsarbete. Antalet medlemmar som arbetar i organisationer har vuxit under de senaste åren. Så här inför vårdreformen går diskussionen hög i organisationerna för att lista ut vad de planerade reformerna egentligen kommer att innebära för organisationerna. Vi intervjuade personer inom SOSTE ry med tanke på påverkningsarbete och lobbning.

Organisationsaktiva blir ofta aktiva medborgare! Detta har nu kunnat fastställas i en undersökning. En doktorsavhandling har skrivits vid Lapplands universitet om studerandenas organisationsaktivitet. Vi intervjuade avhandlingens författare Liisa Ansala om nyttan

och utmaningarna med aktivitet inom organisationer.

I organisationerna finns även Speciamedlemmar som förtroendevalda. Vi bekantade oss med vår förtroendevalda som jobbar i ätstörningsförbundet SYLI Ritva Näräkkä och hennes erfarenheter av arbetet som förtroendevald.

Inom Akava pågår ett mentorprogram

riktat till nyinflyttade. Vi intervjuade utvecklingschefen Kristiina Kokko om programmet. Johannes Koponen från tankesmedjan Demos Helsinki, som leder vårt framtidsarbete, medverkar med en kolumn där han diskuterar en framtid där människan övertar maskinernas arbete.

Vi önskar er alla en avkopplande

sommar!

Saara Paavola Verksamhetsledare och chefredaktör

Så här inför vårdreformen går diskussionen hög i organi­ sationerna för att lista ut vad de planerade reformerna egentligen kommer att innebära. www.specia.fi | Asiantuntija 2/2017 15

Hyvaa

kesaa!

Specia toivottaa kaikille jäsenille oikein hyvää ja rentouttavaa kesää!

Ladataan akut täyteen ja jatketaan taas syksyllä!

Toivottaa Specian toimisto ja hallitus

16 Asiantuntija 2/2017 | www.specia.fi