Issuu on Google+

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS– SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI

1/2005 N:O 1/2014 2 /2004

Syöväntorjunnan suurmies reserviin

“On solmittu lujat siteet” Toimitusjohtaja Kari Ojalan kalenteriin on merkitty viimeinen varsinainen työpäivä huhtikuun loppuun. 37 vuoden työrupeama syöväntorjuntatyön suurmiehenä ei pääty äkkirysäyksellä. Mies, johon Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on vuosikymmenet henkilöitynyt, jatkaa joidenkin haasteiden parissa. Reserviin siirtyminen on sopiva hetki katsoa, mihin on tultu ja mitä saatu aikaan. – Kallisarvoisimpia ovat lujat siteet, joita on solmittu jäsenistöön, ympäröivään yhteiskuntaan ja toimintamme tukijoihin. Niiden tiedän kestävän, vaikka vetovastuu vaihtuu. Kari Ojala kutsuttiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtajaksi vuoden 1977 aprillipäivästä alkaen. Turun Seudun Keuhkovammayhdistyksessä ja Keuhkovammaliitossa kannukset hankkinut Ojala itse asiassa asetettiin tapahtuneen eteen. Professori Lauri Rauramo kertoi huoneeseensa mahdollisesta työpaikasta neuvottelemaan astelleelle Ojalalle, että hallitus oli jo tehnyt päätöksen valinnasta. Ojala koetti hieman nikotella, mutta Rauramo totesi: “Luuletteko Te, että minulla ei ole ihmistuntemusta?” Nuoren merkonomi Ojalan ottaessa tehtävän vastaan oli Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. pienehkö järjestö, jolla oli merkittävästi omaisuutta: radiumkodin myynnistä saaduilla varoilla oli rakennettu monitoimitalo Itäiselle Pitkällekadulle. Jäsenistöä oli muutama tuhat, liikevaihtoa joitakin kymmeniätuhansia markkoja vuodessa. Kun toimitusjohtaja, sosiaalineuvos ja lääketieteen tohtori h.c. jättää tehtävät seuraajalleen, on LSSY-konsernin liikevaihto 10 miljoonaa euroa ja jäsenmäärä 30 000. Kyseessä on monella mittarilla Suomen vahvin maakunnallinen sosiaali- ja terveysalan järjestö. Kun Kari Ojalalta kysyy, mikä on työuran saavutuksista suurin, vastaus tulee arvelematta. – Kyllä se on tämä Meri-Karina. Ojala viittaa ympärilleen valoisassa rakennuksessa, joka nousi Pitkänsalmen rantaan 1980-luvun viimeisinä vuosina.

Meri-Karina toiminnan keskuksena Toiminta- ja palvelukeskuksesta on tullut lounaissuomalaisen syöväntorjuntatyön sydän ja symboli, joka on jakanut sopeutumisvalmennusta ja elämänuskoa tuhansille ja taas tuhansille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Meri-Karina on tarjonnut myös sijan laskemattomille koulutus- ja kokoustapahtumille sekä juhlatilaisuuksille. Keskukselle saatiin paikka, kun teollisuusneuvoksetar Martta Pikarlalta ostetulle tontille Katariinanlaaksossa ei saatu luonnonsuojelullisista syistä rakentaa ja kaupunki suostui vuokraamaan vastineeksi alueen Hirvensalosta. Jälkeenpäin ajatellen tapahtumasarja oli perin onnekas. Kari Ojala olisi voinut mainita kruununjalokiviksi myös saattohoitokoti Karinakodin, tehostetun palvelun Karinaranta-kodin tai sen valtavan työn, jota yhdistys on tehnyt toteuttaessaan syöpätautien varhaistoteamista, auttaessaan syöpään sairastuneita taloudellisesti ja henkisesti sekä tukiessaan syöpään liittyvää lääketieteellistä tutkimusta.

Vahva asiantuntijaverkosto

Syöväntorjuntatyön tukijat ja tekijät, vapaaehtoistyöntekijät sekä ystävät! Tervetuloa läksiäiskahville lauantaina 26.4.2014 klo 10–18 tai sunnuntaina 27.4.2014 klo 12–20 Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, Turku. Ei puheita eikä lahjoja. Mahdolliset muistamiset Holhoojansa syöpään menettäneiden lasten tukirahastoon, tilille FI83 5713 4520 0161 62.

Kari Ojalan toimintatavoista järjestöjohtajana vahvimpia on ollut sitouttaminen. Melkein jokainen, jolla maakunnassa on taloudellista tai yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, on otettu mukaan syöpäyhdistyksen toimintaan, puoluerajoja tuijottamatta. – Joku joskus kysyi, sopiiko tämä tai tuo henkilö tuohon tehtävään kun se on siinä puolueessa. Sanoin, että syöpä ei kysele jäsenkirjaa. Erityisen vahva side Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on syöpää tutkiviin ja hoitaviin asiantuntijoihin. – Meillä on varmaan sadan huippulääkärin verkosto valmiina osallistumaan tilaisuuksiimme ja

koulutuksiimme, jos vain pyyntö käy, Ojala kiittelee. Kari Ojala joutuu myöntämään, että ei ole johtajana aina ollut helpoimpia. Kun on itse työnarkomaani, jonka toimistossa palaa valo vielä aamuyön tunteinakin, sortuu helposti vaatimaan mahdottomia työyhteisöltä ja välillä ärähtämään äkkipikaisesti. Töiden jakaminen muille on myös toisinaan vaikeaa miehelle, joka uskoo itse ehtivänsä ja osaavansa kaiken. Ojalan ympärille on aina löytynyt henkilöitä, jotka ovat tuntejaan laskematta olleet valmiita astumaan vaikka tuleen johtajan puolesta, mutta on myös niitä, joille Ojalan omapäinen ja ärhäkkä tyyli on ollut liikaa, silloin ovetkin ovat paukkuneet.

”Kiitos ahkerille arpamyyjille!” Työuran varrelta on Ojalan mieleen jäänyt monia valloittavia persoonia. Surullista kyllä, syöpä ei kierrä syöpäjärjestönkään aktivistia. Äskettäin poistui rinnalta pitkäaikainen varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäinen, myös aina palvelualttiin vahtimestari Jarkko Joutsan Ojala muistaa haikeana. Ojala sanoo, että ei pitäisi erikseen luetella ketään niistä työtovereista, joiden rinnalla ahertamista muistelee kiitollisena, koska heitä on niin paljon, mutta suostuu sentään kertomaan jonkin esimerkin. – Arpamyyjät! Tyyne Niitynperä ja kumppanit tykittivät Kauppatorilla 2000–3000 markan suuruisia päivämyyntejä. Markkinapäivinä arpoja saatettiin myydä 6000 kappaletta, päivittelee Ojala. Arpakauppa on menettänyt tehoaan varainhankintamuotona Veikkauksen arpatarjonnan moninkertaistuessa. Erilaiset keräystuotot ovat yhä merkittävä osa Syöpäyhdistyksen tuloja, pienistä puroista kertyy suuri joki. Aivan korvaamaton edellytys yhdistyksen työlle ovat ne varat, joita saadaan lahjoitusten ja testamenttien muodossa. Ojala tuntee kiitollisuutta niiden omaisten edessä, jotka jaksavat kunnioittaa vainajan viimeistä tahtoa myös silloin, kun se merkitsee henkilökohtaisen perintöosan pienenemistä.

Vielä paljon tehtävää Taistelussa syöpää vastaan on saavutettu suuria voittoja. Ennen lähes varmaa kuolemantuomiota merkinneitä syöpämuotoja parannetaan nyt lähes rutiininomaisesti. Hoito osataan räätälöidä kunkin potilaan sairauden mukaisesti, mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia aiheuttavalla tavalla. Myös syöpien syntymekanismeja ymmärretään nyt valtavasti paremmin kuin aiemmin. Valitettavasti syöpää ei kuitenkaan olla läheskään nujerrettu. Monet syöpäsairaudet yleistyvät ja koskevat ennemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella melkein jokaista suomalaista perhettä. Syöpä on vakava kansantauti eikä sen torjunnassa kynnettävälle saralle näy loppua. – Ei tämän työn tarve vähene, myöntää Kari Ojala päätään vakavasti pyöritellen. Kun kävelemme Kari Ojalan kanssa Meri-Karinan käytäviä pitkin ottaaksemme muutaman talvisen kuvan tutussa maisemassa, ehtii mies puristaa monia käsiä, antaa ohjeen sinne ja toisen tänne ja vitsailla vierailevalle luennoitsijalle, kiinnittää huomiotaan moniin yksityiskohtiin. Ajattelen, että näillä käytävillä muistellaan pitkään viime vuosituhannen viimeisiä ja nykyisen ensimmäisiä vuosikymmeniä aivan erityisenä ajanjaksona, Ojalan aikana. Teksti: Markku Heikkilä Kuva: Ari Peuho / Studio Brahe


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

2 - 2014 - N:o 1

JAANAN

Kuka saa kerätä rahaa ja miten?

J

oukkorahoitus on ollut viime aikoina monien huulilla. Valtioneuvosto hyväksyi 20. helmikuuta hallituksen esityksen eduskunnalle rahankeräyslain osauudistuksesta. Muutoksen tavoitteena on helpottaa kaikkien rahaa keräävien yhteisöjen asemaa rahankeräysluvan saajina.

LÄÄKÄRI

Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rahankeräyslupa voitaisiin myöntää, vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä. Rahankeräyksellä hankitut varat tulisi kuitenkin käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Tällä hetkellä rahankeräysluvan voivat saada Suomessa rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt, joilla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Rahaa eivät nykylain mukaan saa kerätä esimerkiksi kunnat tai valtio.

-

Samaan aikaan sisäministeriö käynnisti jatkoselvityksen rahankeräyslainsäädännön muutostarpeista ja kehitysnäkymistä. Suurimmat kysymykset koskevat sitä, kuka saa kerätä, mitä varten ja millä ehdoilla. Sisäministeri Päivi Räsäsen 19. helmikuuta asettaman työryhmän selvitys on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Joukkorahoituksella on perinteisesti hankittu kansalaisilta varoja muun muassa hyväntekeväisyyskohteille, jolloin rahaa voidaan kerätä vastikkeettomasti. Kun joukko yksittäisiä rahoittajia haluaa tukea hyväksi pitämäänsä kohdetta, voidaan saada kerätyksi mittaviakin summia. Nyt joukkorahoitus etsii jalansijaa myös yritysmaailmassa, kun uudet, listaamattomat yritykset voivat hankkia sillä pääomia. Suomessa on nousussa etenkin osakepohjainen joukkorahoitus, jossa sijoittaminen on lähellä perinteistä sijoitustoimintaa. Kansainväliset yhdistykset ja yritykset kartoittavat potentiaalisia rahoittajia tänä päivänä yhä enemmän verkossa ja sosiaalisessa mediassa, jotka tarjoavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vapaalle kansalaistoiminnalle. Suomessa tämä on lainsäädännön vastaista. Nähtäväksi jää, päädytäänkö rahankeräyslain perusteelliseen muutokseen ja miten se vaikuttaa lounaissuomalaiseen syöväntorjuntatyöhön. Toimitusjohtaja Kari Ojala, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Vilka får samla in pengar och hur?

G

räsrotsfinansiering eller folkfinansiering har diskuterats mycket under den senaste tiden. Statsrådet godkände den 20 februari regeringens proposition till riksdagen om en partiell reform av lagen om penninginsamling. Syftet med ändringen är att göra det lättare för alla organisationer som samlar in pengar att få tillstånd till penninginsamling.

Atte Kivisaari,

Jaana Skants,

ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, LT

Turkulainen opettaja

Eloni on turkulainen lääkäriasema, lääkäriasema, joka tarjoaa tarjoaa ennakoivaa ennakoivaa ja asiantuntevaa hoitoa hoitoa kaikenikäisille. Elonissa sinua ja perheesi perheesi erikoisja yleislääkäriä. Löydät meidät Turun terveyttä hoitaa hoitaa 70 yli 100 lääkäriä ja asiantuntijaa. Löydät meidät parhaalta paikalta, Hansakorttelin kolmannesta kerroksesta. Turun parhaalta paikalta, Hansakorttelin kolmannesta kerroksesta. • YLEIS- JA ERIKOISLÄÄKÄRIPALVELUT • TYÖTERVEYS • RÖNTGEN • LABORATORIO • FYSIOTERAPIA • TÄHYSTYKSET • PIENKIRURGISET TOIMENPITEET

LÄÄKÄRIASEMA | WWW.ELONI.FI LÄÄKÄRIASEMAELONI ELONI I WWW.ELONI.FI YLIOPISTONK. 3. 3. KRS YLIOPISTONK.20, 20,HANSAKORTTELIN HANSAKORTTELIN KRS MA-TO 7-20, PE 7-16 | AJANVARAUS: (02) 4844 500 P: (02) 4844 500 AUKI VIIKON JOKAISENA PÄIVÄNÄ P. I AJANVARAUS:

Det föreslås att lagen ska ändras så att tillstånd till penninginsamling kunde beviljas även om den ansökande organisationens hela verksamhet inte vore allmännyttig. De insamlade medlen borde dock enbart användas för ett allmännyttigt ändamål. För närvarande är det i Finland registrerade organisationer och stiftelser med enbart allmännyttiga ändamål som kan få tillstånd till penninginsamling. Enligt den nya lagen får till exempel kommuner eller staten inte samla in pengar. Samtidigt startade inrikesministeriet en fortsatt utredning om behoven av att förändra lagen om penninginsamling och möjligheterna att utveckla den. De största frågorna gäller vilka som får samla in pengar, för vilka ändamål och på vilka villkor. Inrikesminister Päivi Räsänen tillsatte den 19 februari en arbetsgrupp som ska färdigställa en utredning av saken före slutet av 2014. Med gräsrotsfinansiering har man traditionellt samlat in medel från medborgare bland annat till välgörenhet, vilket då kan göras vederlagsfritt. När ett antal enskilda finansiärer vill stödja en för dem viktig sak är det möjligt att samla in ansenliga summor. Nu försöker gräsrotsfinansieringen göra sig gällande även i företagsvärlden, då den har blivit ett sätt för nya, onoterade företag att skaffa sig kapital. I Finland ökar i synnerhet aktiebaserad gräsrotsfinansiering där investeringen är lik traditionell investering. Nuförtiden kartlägger internationella föreningar och företag allt oftare potentiella finansiärer på nätet och i sociala medier som erbjuder helt nya möjligheter till fri samhällsaktivitet. I Finland strider detta mot lagstiftningen. Det återstår att se om lagen om penninginsamling kommer att förändras grundligt och hur det kommer att inverka på bekämpningen av cancer i sydvästra Finland.

säästöpankki auttaa aina. Meillä toimihenkilöt ovat helposti tavoitettavissa ja asiat hoituvat mutkattomasti, ilman turhia kommervenkkejä. Kaupan päälle saat vakavaraisen pankin turvan säästöillesi. Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin!

Verkställande direktör Kari Ojala Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala Toimitussihteeri: Aleksi Rajamäki

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2014

www.säästöpankki.fi/liedonsp Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2014 - 3

Eturauhassyöpäpotilaille läheisten merkitys on suuri ETUSET

Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmän nimi on ETUSET. Kuvassa ETUSET-ryhmän toimikunta, joka suunnittelee ryhmän toimintaa: Seija Verhola (edessä vas.), Irma Korpela, Erkki Vuorinen, Kirsti Aalto, Sanna Tölkkö, Leo Lehto, Anneli Dahl (takarivi), Hans Dahl, Pekka Korpela ja Jari Aalto.

Eturauhasen syöpä on Suomessa miesten yleisin syöpätauti. Siihen sairastuu vuosittain noin 4700 miestä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on eturauhassyöpäpotilaille oma ryhmänsä nimeltään ETUSET. Vaikka kyseessä on miesten syöpätauti, korostaa ETUSETryhmän puheenjohtaja Leo Lehto, että syöpätauti vaikuttaa koko perheen elämään. – Läheisten merkitys on meille hyvin suuri, Lehto tähdentää. ETUSET onkin siinä mielessä poikkeuksellinen ryhmä, että naiset ovat virallisesti mukana ryhmän toiminnassa ja toiminnan suunnittelussa. Ryhmä tarjoaa myös vertaistukea.

– Tuen tarve on suurin siinä tilanteessa, kun lääkäri on antanut diagnoosin, mutta hoidot eivät ole vielä alkaneet. Siinä tilanteessa ihminen tarvitsee tukea, kun asiat alkavat askarruttaa, Lehto tietää. – Syöpään on hoitoja olemassa, ja lääkkeet ovat kehittyneet, kunhan syöpä havaitaan tarpeeksi ajoissa.

Kolmas sektori potilaan tukena Kun ihminen saa syöpädiagnoosin ja kun hoidot alkavat, mie-

lessä on monia kysymyksiä. Sairaala hoitaa sairautta, mutta varsinaista potilaiden tukiverkostotoimintaa sairaalalla ei ole. Siitä huolehtii Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. ETUSET-ryhmän sihteeri Sanna Tölkkö on töissä Tyksin urologian vuodeosastolla sairaanhoitajana. Hänellä onkin mainio mahdollisuus kertoa ETUSETryhmästä eturauhassyöpään sairastuneille miehille jo sairaalassa. Mistä ryhmässä sitten keskustellaan? On hyvä huomata, että yhteisten keskustelujen lisäksi sekä naisilla että miehillä on omat keskusteluryhmänsä. – On asioita, joista naiset eivät voi keskustella miesten kuullen. Esimerkiksi voi kysyä toiselta, miten hän toimii, kun suututtaa, tai voi kysyä toisilta

käytännön neuvoja ja kokemuksia, Tölkkö kertoo. Potilasryhmän toiminnan ydin onkin siinä, että on mahdollisuus tavata muita samassa tilanteessa olevia ihmisiä ja heidän läheisiään. – ETUSET on ”matalan kynnyksen” ryhmä. Kokoontumisiin voi tulla tuntemattomana, mitään nimenhuutoa ei pidetä. Ryhmässä voin vain kuunnella tai voi osallistua keskusteluun, jos haluaa. – Ryhmässä on avoin keskusteluilmapiiri ja asiat tuodaan esille juuri sellaisina kuin ne ovat. Ryhmässä on vain sellaisia henkilöitä, joiden elämään kuuluu eturauhasen syöpä, joka on joko itsellä tai läheisellä. Teksti ja kuva: Pekka Remes

- Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ETUSETryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä, sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään sekä luoda potilaille ja heidän läheisineen mahdollisuus tavata muita saman sairauden kokeneita ja tarjota virkistystä. Ryhmällä on noin 300 jäsentä. - Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa ryhmän toimintaa ryhmäläisten toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Ryhmä on perustettu vuonna 1997 eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä aloitteesta. - ETUSET-ryhmällä ei ole erillistä jäsenmaksua, mutta ryhmä edellyttää jäsentensä olevan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniä. - ETUSET järjestää eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen luento- ja keskustelutilaisuuksia Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Esimerkiksi tämän vuoden luentojen aiheina ovat arjen turvallisuus, yllättävät neurologiset sairaudet, ihmissuhteet ja seksuaalisuus, verenkierto-ongelmat ja niiden hoito. - Lisäksi ETUSET-ryhmän toimintaan kuuluvat grilli-illat, kesäretki sekä joulujuhla. - Eturauhaspotilailla ja heidän läheisillään on oma liikuntakerho, joka toimii aktiivisesti Meri-Karinassa. - Eturauhassyöpäpotilailla on myös tukihenkilötoimintaa sekä vertaistukea.

Eturauhasen syöpä - Eturauhasen syöpä on Suomessa miesten yleisin syöpätauti ja nykyään myös koko väestön tavallisin syöpäsairaus. Siihen sairastuu vuosittain noin 4700 miestä. Eturauhassyöpä on pääasiallisesti iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden miesten tauti. Ilmaantuvuus suurenee 50 ikävuoden jälkeen. - Eturauhasen syöpä syntyy eturauhasen solujen alkaessa muuttua pahanlaatuisiksi. Varhaisvaiheen eturauhassyöpä voidaan helposti löytää PSA-veritestin avulla sekä niin, että urologi tunnustelee potilaan eturauhasta. - Eturauhanen on miesten sukupuolirauhanen, joka sijaitsee virtsarakon alapuolella peräsuolen edessä. Se on noin luumun kokoinen, 20 grammaa painava elin. Se ympäröi osittain virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteessä tarvittavasta nesteestä. (Lähde: Cancer.fi)

Hyödyt joka päivä Hyödyt joka päivä Monipuolinen tuote- ja palvelutarjontamme on lähelläsi joka päivä. Rahanarvoisten etujen ja edullisten hintojen lisäksi saat Monipuolinen tuote-bonustoimipaikassa. ja palvelutarjontamme on lähelläsi joka Bonusta yli 2000 Ostosten maksamisespäivä. Rahanarvoisten ja S-ryhmän edullisten hintojen lisäksi saat takin saat etua, kunetujen valitset toimipaikoissa maksuBonusta yli 2000 bonustoimipaikassa. Ostosten maksamisesvälineeksi S-Etukortin. takin saat etua, kun valitset S-ryhmän toimipaikoissa maksuvälineeksi S-Etukortin. Olivatpa ostosi pienet tai suuret, asiakasomistajuus kannattaa joka päivä. Olivatpa ostosi pienet tai suuret, asiakasomistajuus kannattaa jokaEllet päivä. vielä ole asiakasomistaja, nyt kannattaa liittyä! Teet sen helposti vaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä Elletosoitteessa vielä ole asiakasomistaja, S-kanava.fi. nyt kannattaa liittyä! Teet sen helposti vaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä osoitteessa S-kanava.fi.

www.tok.fi www.tok.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

4 - 2014 - N:o 1

TA PA H T U M I E N V I L I N Ä S S Ä

Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Aleksi Rajamäki, Ari Peuho / Studio Brahe

Meri-Karinassa pureuduttiin syöpäkuntoutuksen uusiin muotoihin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja terveysalan yhteisseminaari kokosi syöpää sairastavien hoitopolkuun osallistuvan henkilöstön ja kuntoutuksen asiantuntijat Turun Hirvensaloon torstaina 6. helmikuuta. Seminaarissa keskusteltiin syövän uusista muodoista ja niiden saatavuudesta. Tilaisuuteen olivat tervetulleita kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon syöpäkuntoutuksen ammattilaiset, kuntoutuspalvelujen järjestämisestä ja toteutuksesta vastaava johto sekä asiasta kiinnostuneet sosiaali- ja terveysalan opettajat, opiskelijat, tutkijat ja kehittäjät. Syöpäkuntoutusta tarkasteltiin eri asiantuntijanäkökulmista. Päivän puheenvuoroissa kuultiin muun muassa tulevai-

suuden syöpäkuntoutuksen mallista, äänenkäytöstä ja draamasta syöpäkuntoutuksen tuen muotoina sekä psykososiaalisesta tuesta syöpähoitopolun eri vaiheissa. Lisäksi katse suunnattiin tulevaisuuteen ja syöpäkuntoutuksen ammattilaisten verkostoitumiseen.

Kuntoutumisen ketju aukottomaksi Syöpään sairastuu vuosittain noin 30 000 suomalaista. – Tällä hetkellä keskuudessamme elää jo noin 240 000 ihmistä, jotka ovat omassa elämässään kokeneet syöpäsairauden. Vuosittain sairastuneista vain noin 10 prosenttia osallistuu kuntoutus- ja sopeutumisvalmennukseen, kertoi LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala.

Terveysministeriön työryhmä on laatinut syövän hoidon kehittämisen suuntaviivat vuosille 2010–2020. Raportissa on määritelty muun muassa ne aikarajat, joissa potilaan pitää päästä hoitoon, ja miten hoitopolun tulisi toimia. – Syöpäpotilaan hyvää hoitoon kuuluu olennaisena osana kuntoutus. Tuen tarvetta olisi arvioitava jo heti diagnoosivaiheen jälkeen ja hoitojen aikana, ei vasta syöpähoitopolun loppupäässä, Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Liisa Pylkkänen huomautti. Seminaarissa alustivat lisäksi tutkimusjohtaja Jukka Westermarck, yliopettaja Raija Nurminen Turun ammattikorkeakoulusta, fysioterapeutti (YAMK) Tuija Vainio, musiikkiterapeutti Virve Niemeläinen, psykologi Hannu

Tonteri ja toimintaterapeutti (YAMK) Päivi Mikkola. Seminaari oli Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden Sanna Laine, Merja Niemi ja Jonna

Summanen toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö on osa Syöpäpotilaan hyvä hoitopolku 2010–2015 -hanketta, joka tuottaa tietoa syöpäpotilaan kuntoutustoimin-

taan ja sen tuloksellisuuden arviointiin. Tutkimus- ja kehittämishanke on LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen.

Kuntoutusseminaari keräsi toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan runsaan osallistujajoukon.

Lionseilta 5000 euroa syöpäsairaille lapsille Laitilan Lions Club/Untamoinen osallistui syöväntorjuntatyöhön lahjoittamalla 5000 euroa Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Avustus myönnettiin tunnustuksena syöpäyhdistyksen ansiokkaasta ja arvokkaasta työstä etenkin lasten syöpäsairauksien hoidon ja tutkimuksen parissa. Lahjoitusvarat suunnataan lasten hyväksi tehtävään työhön. Lahjoituskohde valikoitui helposti, sillä lionsit ovat tukeneet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan aiemminkin. Ensimmäisen lahjoi-

tuksen, 5000 markkaa, Laitilan Lions Club/Untamoinen teki jo vuonna 1982. Lisäksi leijonat ovat olleet aktiivisesti mukana yhdistyksen varainhankinnassa listakerääjinä menneinä vuosina. – Syöpä koskettaa nykyään melkein jokaista ainakin välillisesti. Kohde oli kaikille selvä, siitä ei tarvinnut erikseen äänestää. Pyrimme avustusten jakamisessa huomioimaan aina ensisijaisesti lapset ja nuoret, Sami Lohisto kertoo. LC Laitila/Untamoinen järjestää vuosittain Energiamessut, seuraavan kerran Laitilan jäähal-

lilla 26. huhtikuuta. Saaduilla varoilla tuetaan pääosin oman kotikunnan vähäosaisia, kuten sotaveteraaneja, koululaisia ja äkillisiin onnettomuuksiin joutuneita perheitä. Avustusta annetaan lionshengen mukaisesti myös ulkomaille, esimerkiksi suurkatastrofien yhteydessä. Lions Clubs International on tänään maailman suurin palveluklubijärjestö: yhteensä 1,35 miljoonaa jäsentä, yli 200 maasta. Suomessa on tällä hetkellä noin 1000 klubia ja jäseniä 25 000. Lions Club Laitila/ Untamoinen on perustettu vuonna 1979.

Sami Lohisto (vas.), Untamoisten presidentti Jaakko Saari ja perustajajäsen Seppo Porkka myönsivät rahalahjoituksen Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Meri-Karinassa keskiviikkona 12. helmikuuta. Lahjoituksen vastaanotti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen, professori Toivo T. Salmi.

Tuolitapahtumalla muistettiin nuoria syöpäpotilaita Lauantaina 15.2. vietettiin kansainvälistä lasten syövän päivää yli 60 maassa. Yleisön nähtäville aseteltiin punaisia ja sinisiä tuoleja, jotka kuvastivat niitä tyttöjä ja poikia, jotka ovat sairastuneet syöpään edeltävän vuoden aikana. Syöpää sairastavien lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys Sylva ry sekä alueelliset vanhempainyhdistykset ja kerhot järjestivät kansainvälisen lasten syövän päivän tapahtu-

mia ympäri Suomea. Päätapahtuma oli Helsingin Narinkkatorilla. Syöpäsairaita lapsia ja nuoria muistettiin myös Turussa, jossa yleisötapahtuma pidettiin kauppakeskus Hansan keskeisellä paikalla, Hansatorilla. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön koordinoimassa tapahtumassa oli esillä 28 tuolia. Niin moni sai syöpädiagnoosin Tyksin vastuu-

hoitoalueella viime vuonna. Kansainvälisen lasten syövän päivän tämän vuoden teemana oli ”Ilon hetkiä arkeen”. Sillä haluttiin muistuttaa, että lapsi, nuori ja perhe voi kokea ilon hetkiä sairaudesta huolimatta. Idea päivän vietosta on lähtöisin syöpäsairaiden lasten vanhempien kansainväliseltä kattojärjestöltä ICCCPO:lta. Kansainvälistä lasten syövän päivää vietettiin nyt jo 13. kerran.

Neljällä tuolilla paloi kynttilä syöpään menehtyneen muistoksi.

Terttu Yli-Tolppa-Kerrolalle tunnustusta ansiokkaasta paikallisosastotyöstä Turun seudun paikallisosastoa yli vuosikymmenen luotsanneelle Terttu Yli-Tolppa-Kerrolalle myönnettiin 38. Lauri Rauramo -mitali. Mitali voidaan antaa henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi edistänyt vapaaehtoista syöväntorjuntatyötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaalueella. – Vuonna 1973 perustettu Turun seudun paikallisosasto tekee arvokasta vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä. Se tarjoaa potilaille vertaistukea, tietoa ja virkistystä, kehui tunnustuksen myöntänyt Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela. Vuosien varrella paikallis-

osaston toimintaan osallistuvien määrä on huomattavasti lisääntynyt ja toiminta kehittynyt toimijoidensa näköiseksi. Osallistuminen antaa mahdollisuuden jakaa arjen iloja ja suruja vertaisten kanssa. – Syöpäjärjestöt toimivat lähellä ihmisten arkea ja ovat potilaiden ja heidän läheistensä tukena hoitopolun eri vaiheissa. Tässä Turun seudun paikallisosastolla on oma merkittävä roolinsa. Terttu Yli-Tolppa-Kerrola vastaanotti Lauri Rauramo -mitalin Turun seudun paikallisosaston vuosikokouksessa tiistaina 11. helmikuuta. Samassa yhteydessä huomioitiin Sirpa Teräksen ja Marja-Leena Louhen aktiivinen työ Tu-

run seudun paikallisosastossa. Vuosikokouksessa Turun seudun paikallisosaston puheenjohtajaksi valittiin Anneli Suominen, joka toimi aiemmin paikallisosaston sihteerinä. Uudeksi jäseneksi johtokuntaan tuli Soile Tammero. Hänet valittiin osaston sihteeriksi johtokunnan järjestäytymiskokouksessa. – Olette auttaneet minua paljon näiden 12 vuoden aikana, palkittu puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrola (keskellä) liikuttui. Hänen vierellään Sirpa Teräs (vas.), toimitusjohtaja Kari Ojala ja Marja-Leena Louhi.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2014 - 5

Ihan tässä lähellä. Paikallinen konttoriverkostomme palvelee sinua Turussa Maariankadulla, Hämeenkadulla, Kauppatorilla, Länsikeskuksessa ja Vähä-Heikkilässä sekä Kaarinassa, Naantalissa, Paraisilla, Raisiossa, Ruskolla ja Vehmaalla. Tule tapaamaan meitä kotikulmillesi, ajanvarauksen pankki- ja vakuutusasioiden päivitykseen voit tehdä verkossa op.fi, puhelimitse 010 256 9213* tai konttorissa. Tai valitse mikä tahansa itsellesi sopiva paikka ja tapaa asiantuntijamme verkko- tai puhelinneuvottelussa. Pankki- ja vakuutusasiasi hoidat kätevästi myös OP-verkkopalvelussa ja OP-mobiilissa, milloin ja missä vain.

Lisätietoja op.fi/paikalliseen tai skannaa koodi

Yhdessä hyvä tulee. *Puhelu maksaa 0,0835 € + 0,07 €/min tai matkapuhelimesta + 0,17 €/min. (Hinta sisältää ALV:n.)


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

6 - 2014 - N:o 1

Heikki Kylliäinen in memoriam 1953–2013 Joulupäivänä vuonna 2013 päättyi varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäisen pitkä taistelu parantumatonta syöpäsairautta vastaan. Heikki kertoi haimasta löytyneestä kasvaimesta Syöväntorjuntasanomissa 1/2013. Heikki Kylliäinen syntyi elokuun viimeisenä päivänä vuonna 1953 toimittajaperheen neljäntenä lapsena. Perhe asui koko Heikin lapsuuden ajan Turun keskustan tuntumassa, ja Turku katuineen ja kauppoineen tulikin nuorelle miehelle hyvin tutuksi. Vastapainoa kaupunkielämään tarjosivat Uudenkaupungin Lyökissä asuvat tädit, joiden luona kesät kuluivat luonnonkauniissa maisemissa meren äärellä. Valmistuttuaan Turun Normaalilyseosta nuori ylioppilas sai mahdollisuuden matkustaa vuodeksi isosiskonsa luokse Chicagoon. Heikki tunnettiin ”maailmanmiehenä” ja henkilönä, jonka kanssa saattoi keskustella aiheesta kuin aiheesta. Ehkäpä tuo perusta luotiin jo varhain Amerikanreissulla. Yhdysvalloissa vietetyn ajan jälkeen Heikki opiskeli vaatetusteknikoksi aikana, jolloin ala oli vielä merkittävä työllistäjä ja yksi maamme vientiteollisuuden tukijaloista. Vaatetusteollisuuden esimiestehtävissä työura jatkui 1980-luvun puoliväliin asti, jolloin tapahtui siirto myynti- ja markkinointitehtävien pariin. Ura vei Heikin välillä Lahteen Nokian matkapuhelinmarkkinointitehtäviin ja myöhemmin turkulaiseen mainostoimistoon. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n varainhankintapäälliköksi hänet nimitettiin keväällä 1991. Yli kaksi vuosikymmentä kestänyt työrupeama varainhankintapäällikkönä sisälsi hyväntekeväisyystapahtumien organisointia ja lukemattomia keräyskampanjoita. Pisimmät perinteet muodostuivat hyväntekeväisyysjalkapallo-otteluista, Suomen suurimmista joulumyyjäisistä, arpajaistoiminnasta toiminta-alueen tapahtumista ja aktiivisesta keräysyhteistyöstä koko toiminta-alueen koulujen kanssa. Kaikkia näitä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. pyrkii edelleen jatkamaan ja kehittämään Heikin rakentamalta vahvalta pohjalta. Työtoverina Heikki oli välitön, humaani ja helposti lähestyttävä. Luonteenpiirteiden kirjoon lukeutuivat myös laaja yleissivistys, ehtymätön huumorintaju ja impulsiivinen ote työtehtäviin. Työ varainhankintapäällikkönä ei aina katsonut kelloa, ja monet olivat ne illat, jolloin kotiin saavuttiin vasta iltamyöhään. Heikki koki työnsä hyvin mielekkääksi, koska hänen oli mahdollisuus olla syöpäpotilaiden asialla. Voimaa Heikille antoivat lapset sekä vielä kaksi vuotta sitten päivänvalon nähnyt ensimmäinen lapsenlapsi Aaron, jonka ylpeä ukki muisti aina keskusteluissa mainita. Myös rakkaus Heikin elämässä sai täyttymyksensä aivan elämän viimeisinä kuukausina Heikin avioituessa monivuotisen kumppaninsa Dianan kanssa. Tuore avioliitto antoi Heikille silminnähden voimaa kamppailussa raskasta sairautta vastaan. Vuosi vuodelta Lyökin kesäpaikka muodostui Heikille entistä rakkaammaksi paikaksi ladata akkujaan, ja aivan loppuun saakka tutuilla lapsuuden kesän rannoilla kuluikin valtaosa vapaa-ajasta rakkainpien kanssa.

Tulevaisuuden palvelut syöpäpotilaan, kuntoutujan ja läheisten parhaaksi Haluaisitko olla kehittämässä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa ja palvelua? Yhdistys toteuttaa kyselyn, jonka pohjalta kartoitetaan kuntoutus-, neuvonta- ja tukipalveluiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Kysely on osoitteessa www.lssy.fi. Halutessaan lomakkeen voi tilata Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä numerosta (02) 2657 669. Lisäksi on mahdollista vastata erityisesti neuvontapalveluita koskevaan kyselyyn. Lomake annetaan syöpäneuvonta-aseman asiakkaille vastaanottokäyntien yhteydessä. Vastanneiden kesken arvotaan lounaslipukkeita Meri-Karinan sunnuntailounaalle. Vastausaikaa on 30.4.2014 asti. Kysely on osa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun Terveys ja hyvinvointi -tulosalueen tutkimus- ja kehittämishanketta. Kiitos, että olette mukana kehittämistyössä!

HALUAISITKO SINÄ, YSTÄVÄSI TAI TUTTAVASI LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI ? JULKAISUT: • Syöpä-Cancer –lehti viidesti vuodessa • Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa • Jäsentiedote kerran vuodessa ALENNUKSET: • Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus-, majoitus- ja ruokailumaksuista • Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista • jäsenalennusliikkeistä • lääkäriasemilta TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: • hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla • syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa). • lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa). Korvaus on haettava sen vuoden puolella, milloin lymphahoito on suoritettu. • nuorille (16 – 40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiutuessa • lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT: • sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella YHTEISTYÖSOPIMUKSET LÄÄKÄRIASEMIEN KANSSA: Edut jäsenkorttia näyttämällä LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Aurakatu 9/Kauppiaskatu 8, Turku: • ei toimistomaksua lääkärikäynneistä • mammografiatutkimukset – 15 % • laboratorio- ja röntgentutkimukset(paitsi EKG) – 10 %

TERVEYSTALO PULSSI Humalistonkatu 9-11, Turku: • ei toimistomaksua lääkärikäynneistä • mammografiatutkimukset – 15 % • luuntiheysmittaukset -15%

LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Raisiontori 1 A, Raisio: • ei toimistomaksua lääkärikäynneistä

TERVEYSTALO Aninkaistenkatu 13, Turku: • mammografiatutkimukset – 15 % • luuntiheysmittaukset -15%

LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Vilhonkatu 8, Salo: • mammografiatutkimukset – 15% • rinnan ultraäänitutkimus -15%

VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI: • henkilökohtaisen käynnin yhteydessä yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku • puhelimitse 02 2657 913 • postittamalla liittymislomakkeen

JÄSENMAKSU VUODESSA 17 € - LIITY JO TÄNÄÄN! Nimi: ______________________________________________________________________ Lähiosoite:__________________________________________________________________ Postitoimipaikka:_____________________________________________________________ Tämä lomake palautetaan osoitteella: LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU

Talven jälkeen koittaa uusi kevät, luonnon herääminen myös Lyökin tutuilla rannoilla, mutta nyt ilman tutun isännän askelia ja hyräilyä saunapolulla. Jäljellä on vain haikea ikävä puolisoa, isää, ukkia, ystävää ja työtoveria. Heikin haastattelu vuosi sitten ilmestyneessä Syöväntorjuntasanomissa päättyi hänen lempirunoilijansa Eeva Kilven runoon. Samaan runoon on hyvä päättää tämäkin muistokirjoitus – hyvää matkaa Heikki. Älä ajattele, että elämä on lyhyt. Ajattele: Miten erikoinen kokemus. / Kun siinä ei ole kyse pituudesta lainkaan. / vaan että ylipäänsä on saanut kokea tämän. Kari Ojala Ville Viitanen Kirjoittajat ovat Heikin monivuotisia työtovereita ja ystäviä.

Kuva: Petri Jauhiainen/Plugi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2014 - 7

Syöpäkasvain lymyää varmimmin tervakeuhkossa Salakavala ja huonoennusteinen keuhkosyöpä on yleisin kuolemaan johtava syöpä maailmassa. Tehokkain keino vähentää keuhkosyövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta on tupakoinnin lopettaminen tai sen aloittamisen estäminen; jopa yhdeksän kymmenestä keuhkosyöpätapauksesta todetaan tupakoisijalla. Suomessa keuhkosyöpä on miesten toiseksi ja naisten neljänneksi yleisin syöpämuoto. Suomen Syöpärekisterin mukaan siihen sairastui vuonna 2011 noin 1600 miestä ja 800 naista. Naisten osuus on kasvanut maltillisesti uudella vuosituhannella, sen sijaan miesten keuhkosyöpätapausten määrä on aavistuksen laskenut. – Suomalaismiesten keuhkosyöpä on vähentynyt 1970-luvun alun huippuvuosista. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana miesten tupakointi ja uusien keuhkosyöpien ilmaantuvuus ovat puolittuneet. Naisten sairastavuus on puolestaan lisääntynyt naisten tupakoinnin yleistymisen takia. Vaihtelut sairastavuudessa seuraavat tupakan kulutuksen muutoksia noin 20 vuoden viiveellä, kertoo syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, LT Pekka Mali Tyksin syöpäklinikalta.

Elintavat ja perimä altistavat Joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu pitkäaikaisesta sauhuttelusta. Sen on todettu vaikuttavan ainakin keuhkon, kurkunpään, virtsarakon, haiman ja ruokatorven syövän puhkeamiseen. Tupakansavun karsinogeenit ovat ylivoimaisesti tärkein keuhkosyövän aiheuttaja. Tupakointi on osallisena jopa 90 prosentissa todetuista keuhkosyöpätapauksista. Valtaosa olisi siis ehkäistävissä. – Sairastumisriski kasvaa sitä mukaa, mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, mitä enemmän polttaa ja mitä kauemmin sauhuttelu jatkuu. Tupakoinnista vieroittautuminen paitsi vähentää merkittävästi keuhkosyöpään sairastumisen riskiä myös parantaa keuhkosyövän ennustetta hoitovaiheessa, Mali korostaa. Syöpävaara lisääntyy usein huomattavasti tupakoinnin ja

jonkin muun altistavan tekijän – kuten alkoholin, radonin ja asbestin – yhteisvaikutuksesta. Sairastumiseen voivat vaikuttaa myös perintötekijät kuten erot karsinogeenien eliminoimisessa elimistöstä tai jo syntyneen DNA-vaurion korjausmekanismeissa.

Alkuvaiheessa oireeton Useimmat keuhkosyövän oireet ovat epäspesifejä ja jäävät helposti huomaamatta. Esimerkiksi yskä ja hengenahdistus ovat tuttuja oireita tupakan aiheuttamassa keuhkoahtaumataudissa, joten niissä tapahtuvia muutoksia on vaikea havaita. – Yskää on diagnoosihetkellä yli puolella potilaista. Muita tyypillisiä oireita ovat muun muassa kivut ja toistuvat keuhkokuumeet sekä yleisoireina ruokahaluttomuus, väsymys ja kuumeilu. – Keuhkosyöpä on alkuvaiheessa oireeton, mutta oireiden ilmaantuessa usein jo parantavan hoidon ulottumattomissa. Tauti todetaan harvoin sattumalöydöksenä muiden tutkimusten yhteydessä. Joka toisen tupakoitsijan on arvioitu menehtyvän ennenaikaisesti tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin, 10–15 prosenttia keuhkosyöpään. Syöpätautien lisäksi tupakka aiheuttaa muun muassa kroonista keuhkoahtaumatautia, verenkiertosairauksia ja impotenssia sekä vaikuttaa sikiön kehitykseen.

Leikkaus, sädetys vai lääkitys? Keuhkosyövät jaetaan perinteisesti kahteen ryhmään: pienisoluiseen karsinoomaan ja eipienisoluisiin karsinoomiin. Näistä ensiksi mainittu lähettää jo taudin alkuvaiheessa etäpesäkkeitä ja on siksi leikkaushoidon ulkopuolella. Sen standardihoitona on solunsalpaajahoito

sädehoidolla täydennettynä. Osa ei-pienisoluisista keuhkosyövistä on yksittäisiä muutoksia ja rajoittuneet yhden keuhkon alueelle. Ne pyritään poistamaan leikkauksella. Edellytyksenä on kuitenkin jäljellejäävän keuhkojen riittävän hyvä toiminta. Suomessa tehdään vuosittain noin 350 keuhkosyöpäleikkausta, joka on vain noin 20 prosenttia kaikista ei-pienisoluisista keuhkosyövistä. Erikoislääkäri Malin mukaan osa varhaisvaiheen ei-pienisoluisista keuhkosyövistä voidaan parantaa sädehoidolla, ellei leikkaushoito ole mahdollinen esimerkiksi keuhkojen huonon toiminnan takia. Sädehoidossa on nykyään tekniikoita, joiden ansiosta sädeannos on mahdollista kohdistaa tarkasti pelkästään kasvaimen alueelle. – Sädehoidon antaminen edellyttää tietokonetomografiaan perustuvaa annossuunnittelua, jotta mahdollisimman suuri osa tervettä keuhkokudosta sekä kriittiset ympäröivät elimet saadaan suojatuksi suurilta sädeannoksilta, Mali huomauttaa. Jos syöpä on ehtinyt levitä keuhkojen välissä oleviin imusolmukkeisiin, sädehoitoon usein yhdistetään solunsalpaajahoito. Jo muualle elimeen levinneen keuhkosyövän hoito toteutetaan solunsalpaajahoidolla tai jo potilaan kunnon huonontuessa oireita mahdollisimman hyvin hallitsevilla tukihoidoilla.

Uudet lääkkeet vain harvoille tehokkaita Malin mukaan on entistä tärkeämpää erottaa toisistaan erityisesti ei-pienisoluisen keuhkosyövän alatyypit. Tähän ovat johtaneet lisääntynyt tieto taudin synnystä ja kehityksestä sekä uudet lääkehoidot. Suurin odotus hoitotulosten parantamiseksi on kohdistunut syöpäsolun signaalivälitysmekanismeihin vaikuttaviin lääkkeisiin.

Tupakoinnin määrä on suorassa suhteessa syöpäriskin kasvuun.

– Keuhkosyövässä on toistaiseksi todettu kaksi harvinaista alaryhmää, EGF-reseptorin aktivoivat mutaatiot ja EML4ALK-fusiogeeni, joille on kehitetty omia täsmälääkkeitä. EGF-reseptorin aktivoivat mutaatiot ovat yleisempiä tupakoimattomilla, naisilla ja aasialaisilla. Länsimaisessa aineistossa mutaatioita todetaan tupakoimattomista keuhkosyöpäpotilaista noin 40 prosentilla, aasialaisilla vastaava luku on 60. Sen sijaan EML4-ALK-fuusio,

harvinainen geenivirhe, on yleisempi tupakoimattomilla tai vähän tupakoivilla nuorilla miehillä. Mutaatiot todetaan geenitestillä, ja molemmat alaryhmät ennustavat hyvää hoitovastetta uusille suun kautta annosteltaville lääkkeille. Lääkkeiden haittavaikutukset ovat erilaiset kuin tavanomaisilla solunsalpaajahoidoilla. Yleisimmät haitat ovat lievä ripuli ja ihottuma. Vaikka uusilla lääkkeillä saadaan näissä pienissä ryhmissä usein solunsalpaajahoitoa parempia ja pidempiä

hoitovasteita, myös niiden teho lopulta heikkenee. – Toistaiseksi uudet täsmälääkkeet soveltuvat vain pienelle osalle keuhkosyöpäpotilaista. Keuhkosyövän kliininen tutkimus on vilkasta, ja erilaisia uusia täsmälääkkeitä tutkitaan lukuisissa kliinisissä tutkimuksissa. Aika näyttää, saammeko näistä parempia työvälineitä myös keuhkosyövän hoitoon. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Stock Exchange

MIKSI VARMA?

Viking Grace elämysten edelläkävijä Uusin risteilyaluksemme,Viking Grace liikennöi Turusta Tukholmaan joka ilta. Tervetuloa tutustumaan! Kahdeksan tyylikästä ravintolaa Maailman suurin kelluva tax-free-myymälä Ylellinen Spa & Wellness -osasto Itämeren parasta viihdettä Avarat näköalat merelle ja saaristoon Uutta! Victoria´s Secret Beauty-kauneudenhoitotuotteet

vikingline.fi

Varaa oma elämyksesi vikingline.fi tai puh. 0600 41577 (1,75 e/vastattu puhelu + pvm/mpm)

Sparrausta hyvään työkykyyn Työ & eläke. Lue lisää: miKsi.varma.fi ›


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

8 - 2014 - N:o 1

Syövänvastaisen työn tekijöitä palkittiin Syöväntorjuntapäivässä Apurahoja alueelliseen syöpätutkimukseen Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa jaettiin apurahoja yhteensä 83 500 euroa alueelliseen syöväntutkimukseen. Etusijalla olivat väitöskirjojen tekijät ja

nuoret väitelleet syöpätutkijat. Väitöskirjaapurahoja jaettiin tänä vuonna kahdeksalle ja tutkimusapurahoja kahdelle syöpätutkijalle. Lisäksi jaettiin viisi matka-apurahaa.

LT Minna Koskenvuolle myönnettiin 30 000 euroa Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahastosta sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle 4000 euroa käytettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden matka-apurahoihin. Seuraavista rahastoista jaettiin yhteensä 83 500 euroa. Väitöskirja-apurahat: Myönnetty apuraha Myöntänyt rahasto FM Kaja Arafat 4000 € Ras-onkogeenin inhibiittorieden kemiallinen seulonta FRET:iin perustuvia menetelmiä käyttäen. Perinteeksi muodostuneessa Lounaissuomalaisessa Syöväntorjuntapäivässä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. jakaa tutkimusapurahoja ja palkitsee ansioituneita syöväntorjuntatyön tekijöitä.

Lähimmäisen auttaminen oli keskeinen teema Meri-Karinan pimenevässä illassa. Yhdistys tuki lupaavia syöpätutkijoita ja antoi kunnianosoituksensa huippututkija Peter Boströmille. Erikoislääkäri Sami Ventelä on tyytyväinen mies. Hän pitää juhlayleisölle puhetta monipäisen apurahasaajien joukon edustajana. – Meille nuorille tutkijoille raha mahdollistaa väitöskirjan tai oman tutkimuksen tekemisen. Tämä on meille ainutlaatuinen mahdollisuus ja todella tärkeä investointi yhdistykseltä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämässä Lounaissuomalaisessa Syöväntorjuntapäivässä yhdistyksen antamat apurahat vaihtelivat 500 euron ja 7 000 euron välillä. Apurahat ovat ratkaisevassa osassa siinä, pystyvätkö nuoret tutkijat tekemään väitöskirjojaan vai eivät. Apurahoilla kasvatetaan tulevaisuuden tohtoreita ja syövänvastaisen työn tekijöitä. Sami Ventelästä tuli lääketieteen tohtori kymmenen vuotta sitten. Apuraha mahdollistaa sen, että hän voi tehdä kliinisen työnsä ohella tutkimusta pään ja kaulan alueen syövistä. – Potilaiden ennustetta tulisi parantaa näissä syövissä. Samaten hoidon pitäisi olla yksilöllisempää, Ventelä pohtii. Yhteensä apurahoja jaettiin tilaisuudessa merkittävät 83 500 euroa. Minna Koskenvuo sai 30 000 euron osansa kolmivuotisesta apurahastaan. Myös yhdistys sai tilaisuudessa merkittäviä lahjoituksia. LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston 10 000 euron lahjoitus herkisti juhlayleisön valtaviin aplodeihin.

palkinnon 16-vuotisessa historiassa. Boström piti Syöväntorjuntapäivässä arvostetun Osmo Järvi -juhlaesitelmän koskien urologisia syöpiä. Vuosina 2009–2011 Torontossa, Kanadassa, uro-onkologiaan erikoistunut Boström hauskuutti yleisön esitelmänsä aluksi. – Jos vaikutan hermostuneelta, se johtuu siitä, että minulla on nyt samanaikaisesti Tyksin päivystys. Onneksi löysin täksi illaksi tuuraajan, Boström hymyili. Vakavoiduttuaan Boström puhui tärkeistä aiheista koskien urologisia syöpiä. Eturauhassyövät ovat yleistyneet valtavasti, mutta kehitys ollaan saamassa kuriin. Yhä enemmän urologisia syöpiä voidaan hoitaa lääkkein, kuten muita kroonisia sairauksia. – Vaikka eturauhassyöpä on iso ongelma-alue, emme saa unohtaa muita urologisia syöpiä. Esimerkiksi virtsarakon ja kivesalueen syövät ovat tärkeitä tutkimuksen ja kliinisen hoidon kohteita. Kivessyöpä eroaakin merkittävästi muista urologisista syö-

vistä. Koko väestöön nähden niitä on vähän, mutta kasvain on kaikkein yleisin nuorilla miehillä. Boström esitti tilaisuudessa kivessyöpäkartan Pohjoismaissa. Syöpä on levinnyt 1970-luvulta lähtien Skandinaviassa yhä laajemmalle. Levinneisyys muistuttaa sadealuekarttaa, jossa korkean syöpälevinneisyyden alue on tulossa Suomen rannikolta sisämaahan. – Kivessyöpien määrä on suhteellinen vähäinen muihin syöpiin verrattuna, mutta ilmiö on huolestuttava. Trendin syiden selvittämiseen käytetään tällä hetkellä paljon resursseja. Lounaissuomalainen Syöväntorjuntapäivä 14. joulukuuta oli totuttuun tyyliin kaunis, juhlallinen ja valistava. Juhla aloitettiin Pyhän Henrikin taidekappelista, jossa lahjakas sopraano Anni Niemelä herkisti yleisön esityksillään. Upeita esityksiä täydensi Tuukka Vähätalon tunnelmalliset pianotulkinnat. Musiikkiesitykset kannattelivat tilaisuutta upeasti eteenpäin. Kaksikko esiintyi myös MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskuksen varsinaisessa juhlassa. Päivän lopuksi toimitusjohtaja Kari Ojala kukitti ansaitusti Niemelän ja Vähätalon hienoista esityksistä. Teksti: Joel Kanerva Kuvat: Ari Peuho / Studio Brahe

M.D. Mehdi Farshchian 4000 € Mauno ja Gulla Korpivaaran Ihon levyepiteelisyövän kasvuun ja muistorahasto leviämiseen liittyvien uusien biomarkkereiden tunnistaminen ja karakterisointi. LL, EL Johanna Hynninen 4000 € Epiteliaalisen munasarjasyövän levinneisyyden ja hoitovasteen arviointi käyttäen postroniemissiotomografiaa ja tietokonetomografiaa (PET/CT).

Anneli ja Hannu Niemisen rahasto

FM Riina Kaukonen 4000 € Myosiini-X:n ja filopodioiden merkitys rintasyövän leviämisessä.

Martti ja Mikael Ruolan rahasto

LL Andreina Kero 4000 € Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sydän- ja verenkiertoelimistön löydökset syöpähoidon jälkeen.

Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto

FM Marie Nyman 4000 € Dekoriini prognostisena markkerina ja antitumorigeenisena molekyylinä paksusuolisyövässä ja sen hoidossa.

Sairaanhoitaja Aune Hyhkön rahasto

LL Pilvi Riihilä 4000 € Komplementtijärjestelmä ihon okasolusyövän kasvussa ja leviämisessä.

Anja ja Juhani Lundenin rahasto

FM Reetta Virtakoivu 4000 € Integriinien signalointi ja EMT prosessi invasoivien syöpäsolujen liikkumisessa.

Asser ja Siiri Serjamon rahasto

Tutkimusapurahat:

Myönnetty apuraha

Myöntänyt rahasto

FT Anu Autio 7000 € Syöpään liittyvän uusioverisuonituksen kuvantaminen- verisuonten pinnan tartuntamolekyyli VAP-1 kohteena.

Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto

LT, EL Sami Ventelä 7000 € Cancerous Inhibitor of PP2A (CIP2A) pään ja kaulan alueen syövissä.

Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto

Matka-apurahat:

Myönnetty apuraha

Myöntänyt rahasto

FM Johanna Alanko Matka-apuraha USA:aan

1000 €

L-S Syöpäyhdistys r.y.

FT Kaisa Huhtinen Matka-apuraha Saksaan

500 €

L-S Syöpäyhdistys r.y.

LL Jutta Huvila Matka-apuraha Englantiin

500 €

L-S Syöpäyhdistys r.y.

FM Heidi Högel 1000 € Lempi ja Armas Koivurinnan Matka-apuraha USA:aan lahjoitusrahasto EL Krista Rantanen Matka-apuraha USA:aan

Osmo Järvi -mitali Peter Boströmille Apurahojen jakamisen ohella päivässä palkittiin syöväntorjuntatyössä ansioituneita. Yhdistys palkitsi joukostaan ahkeria ja pitkäjänteisiä järjestötyön tekijöitä. Osansa saivat myös yhdistyksen ulkopuoliset. Urologian ylilääkäri, dosentti Peter Boström palkittiin yhdistyksen mitalilla. Tällä tavalla yhdistys halusi osoittaa kunnioitustaan menestynyttä tutkijaa ja kliinisen työn tekijää kohtaan. Maaliskuussa 2013 Boström voitti kansainvälisesti arvostetun Crystal Matula -palkinnon. Kymmenentuhannen euron arvoinen palkinto myönnetään vuosittain lupaavalle akateemiselle urologille. Pysti myönnettiin toisen kerran Pohjoismaihin

Asser ja Siiri Serjamon rahasto

Kolmivuotinen tutkimusapuraha:

500 € Myönnetty apuraha

L-S Syöpäyhdistys r.y. Myöntänyt rahasto

LT Minna Koskenvuo 30 000 € Kolmivuotisen tutkimusapurahan toisen vuoden osuus

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto

Määräraha Lounais-Suomen 4000 € Syöpäyhdistyksen toiminta- alueen terveydenhuoltoalan ammattihenkilöstön matka-apurahoiksi

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto

Myönnetyt mitalit ja viirit 38. Lauri Rauramo -mitali isännöitsijä Terttu Yli-Tolppa-Kerrola 12. Matti Koivurinta -mitali toimittaja Markku Heikkilä Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa on perinteisesti pidetty yhdistyksen perustajajäsenen professori Osmo Järven nimeä kantava juhlaesitelmä. Tällä kertaa sen piti urologian ylilääkäri, dosentti Peter Boström.

Viiri voimisteluopettaja Sirpa Teräs, vakuutusvirkailija Ulla Ström, kampaaja Marja-Leena Louhi, sairaanhoitaja Sanna Tölkkö, eläkeläinen Erkki Vuorinen

Kolmiv tutkim raha:


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2014 - 9

Harrastajataiteilija Marja Vakkurin maalauksia on esillä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa toukokuun alusta. Turku- ja kukka-aiheisia teoksia on mahdollista ihastella koko kesän ajan. Teoksia on akvarelleista temperaan. Vakkuri on toiminut Turun Sunnuntaimaalareissa jo vuosia. ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OY Kristiinankatu 3 20100 Turku puh. .................. 511 7000 Telefax .............. 250 3053

Muut toimistot: Helsinki Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Rauma Isoraastuvankatu 3, 26100 Rauma ....824 0618 Telefax ...............................................824 0781

etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä.

Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto

Perttala

Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

Linnankatu 3

Tiedäthän että Sinulla on oikeus

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi

HAUTAUSTOIMISTO

Rintaproteesin käyttäjä

uusia rintaproteesi aina tarvittaessa. Hygieniasyistäkin vähintään kahden vuoden välein.

Seuraavalla kerralla muista valita paras!

Puh. 231 4074 (Brahenkadun kulma) Myös liikeajan jälkeen www.perttala.fi

Meille on Meille helppo Meilleonon helppo Meille on tulla helppo tulla helppo tulla helppo

tulla

MAKSUTON ASIAKASPYSÄKÖINTI

09-649839 ● www.amoena.fi

Palvelemme Satakunnantien Satakunnantie 19, Turku varrella, Auttistenkatu 1 Turku puh ja fax 020 740 4300 puh. ja fax 020 740 4300 www.raunistulanapteekki.fi www.raunistulanapteekki.fi

tulla

Ilmaiset parkkipaikat oven edessä

HAUTAUSTOIMISTO

Ilmaiset parkkipaikat oven edessä

Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet

Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Avoinna: arkisin 9 - 19 ja lauantaisin 9 - 15 Satakunnantie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Ilmaiset parkkipaikat oven edessä www.raunistulanapteekki.fi Satakunnantie 19, Turku 60 puh ja fax 020pyörätuoliluiska 740 4300 Invapaikka, ja automaattiovet www.raunistulanapteekki.fi Ilmaiset parkkipaikat oven edessä

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

60

Linnankatu 9 Turku

23 2 3 23 23 23 23 5

Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden

Täydellistä hautauspalvelua yli 110 v. www.hautaustoimistosaarinen.fi

Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovetSeiskarinkatu 35, 20900 Turku Satakunnantie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 www.raunistulanapteekki.fi Satakunnantie 19, Turku puh. 265 7606 puh ja fax 020 740 4300 www.raunistulanapteekki.fi

www.turunkuntokolmio.com 60

• veteraanikuntoutus • Kelan vaikeavammaisten kuntoutus • Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset • Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista 60

Esko Hirvinen fysioterapeutti • 0400 510 314 • esko.hirvinen@turunkuntokolmio.com


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

10 - 2014 - N:o 1

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA

JUHANNUSMATKA GOTLANTIIN

RUOTSIN AURINKOISIN PAIKKAKUNTA VISBY, LUMMELUNDAN TIPPUKIVILUOLAT, RAUKIT JA USKOMATON LUONTO 19. – 22.06.2014

Gotlannin luonto tarjoaa matkailijalle nähtäväksi unohtumattomia maisemia, Visbyn kauniin kaupungin ruusuineen, vanhan kehämuurin, kiemurtelevia mukulakivikatuja ja -kujia, lukuisia vanhoja kivi- ja puutaloja sekä monipuolisen luonnon ja historian. Tällä juhannusmatkalla nähdään Lummelundan tippukiviluolat, retkeillään Etelä-Gotlantiin ja seurataan juhannusjuhlia. MATKAOHJELMA Torstai 19.06.2014 Lähtö klo 05.15 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Van-

taan lentoasemalle, josta Flyben lento BE5691 lähtee klo 09.00 Visbyhyn. Klo 09.25 saavutaan Visbyhyn. Lentoasemalta lähdetään tutustumaan Lummelundan tippukiviluoliin, jotka avattiin yleisölle ihailtavaksi vasta vuonna 1959. Aamupäiväkahvit Lummelundan kahvilassa. Ennen ajoa Visbyn keskustaan vieraillaan Bron kirkossa. Brosta ajo Visbyn keskustaan, jossa majoitutaan kolmeksi yöksi neljän tähden Best Western Strand Hoteliin. Illalla halukkaat voivat lähteä kävelylle matkanjohtajan kanssa. Illallinen majoitushotellissa.

Juhannusaatto, perjantai 20.06.2014 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Aamupäivällä aikaa kierrellä kaupungin kujilla ja tutustua Unescon maailmanperintökohteeseen omatoimisesti. Klo 12.00 alkaa Kasvitieteellisessä puutarhassa juhannusjuhlat. Perinteiseen ruotsalaiseen juhannusjuhlaan kuuluvat musiikki- ja kansan-

tanssiesitykset juhannussalon ympärillä. Illallinen majoitushotellissa. Juhannuspäivä, lauantai 21.06.2014 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kokopäiväretkelle Gotlannin eteläosaan, jota paikalliset kutsuvat nimellä Sudret. Retkellä tutustutaan Sudretin länsi- ja itäosien luontoon – alueeseen, jolla sijaitsevat kuuluisimmat kalkkikivimuodostelmat eli raukit. Sudretin puolivälissä pysähdytään Körsbärsgårdenissa – paikassa, jossa yhdistyvät upealla tavalla suuri, värikäs puutarha ja veistospuisto sekä taidehalli ja kahvila. Körbärsgårdenin vaihtuvat taidenäyttelyt esittelevät ruotsalaistenja ulkomaalaisten taiteilijoiden töitä. Ennen paluuta kaupunkiin vieraillaan vielä Petesgårdenin museotilalla, jossa juodaan iltapäiväkahvit ja jossa voi tehdä tuliaisostoksia. Petesgården on hieno esimerkki 1800-luvun vauraasta gotlantilaistilasta, jossa tänä päivänä on myös paljon vaihtelevaa kulttuuritoimintaa. Paluu myöhemmin iltapäivällä majoitushotelliin. Illallinen majoitushotellissa. Sunnuntai 22.06.2014 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Aamupäivällä vielä aikaa kulkea kaupungilla. Lounas majoitushotellissa. Puolen päivän aikaan ajo Visbyn lentoasemalle, josta Flyben lento BE5694 lähtee klo 14.55 Helsinkiin. Klo 17.20 saavutaan Helsinkiin. Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 20.00.

JUHANNUS HAIKON KARTANOSSA 20. – 22.06.2014 Meren rannalla sijaitseva Haikon Kartano on suosittu kartano- ja kylpylähotelli, jota ympäröi kaunis kartanopuisto. Menomatkalla tutustutaan uuteen Suomen Luontokeskus Haltiaan Espoossa. Haltian päänäyttely vie Saaristomereltä tuntureille ja antaa aidon elämyksen Suomen upeasta luonnosta kaikkina vuodenaikoina. Näyttelyn ytimenä ovat Suomen 37 kansallispuistoa. Päänäyttelyyn johdattaa lumikanjoni, joka vie kävijän Suomen talveen ja tutustuttaa eri lajien talvehtimiseen. Espoon jälkeen vuorossa Arto Paasilinnan komedia ”Ulvova mylläri” Krapin kesäteatterissa sekä majoittuminen Porvoossa Hotelli Haikon kartanoon. Juhannuspäivä vietetään osin majoitushotellissa, Korkeasaaressa ja ihaillaan mereltä käsin Helsingin saaristoa uudella M/S Doris II:lla. Risteilyllä illallinen. Paluumatkalla Porvoossa kuullaan tarinaa, miten Vanhassa Porvoossa eläneet piiat ovat selvinneet töistään. MATKAOHJELMA Juhannusaatto, perjantai 20.06.2014 Lähtö klo 11.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Espooseen, jossa tutustutaan uuteen Suomen Luontokeskus Haltiaan opastetulla kierroksella. Ennen opastusta kahvitarjoilu. Espoosta jatketaan Tuusulaan Krapin kesäteatteriin seuraamaan klo 17.00 alkavaa esitystä ”Ulvova mylläri”. Tarinasta ei puu-

tu vauhtia eikä vaarallisia tilanteita. Kaiken hauskuuden takana on kuitenkin tärkeä kysymys – erilaisuuden sietäminen. Näytelmä on loppujen lopuksi humanismin ylistyslaulu. Rooleissa mm. Sari Havas ja Jussi Lampi. Katsomo on katettu. Väliajalla kohotetaan malja juhannukselle. Esityksen jälkeen ajo Porvooseen Hotelli Haikon kartanoon, jossa majoitutaan kahdeksi yöksi kylpylähotellin huoneisiin.

Majoittumisen jälkeen juhlaillallinen. Sään salliessa ohjelmassa juhannuskokko ja mahdollisesti tanssiakin on luvassa. Juhannuspäivä, lauantai 21.06.2014 Aamiainen majoitushotellissa. Aamupäivällä aikaa käyttää kylpyläosastoja. Iltapäivällä ajo Helsingin Korkeasaareen, jossa katsellaan metsän eläimiä. Klo 18.00 siirrytään Helsingin satamassa M/S Dorikseen. Noin kolme tuntia kestävän risteilyn aikana nähdään kaunista Helsingin saaristoa. Sään salliessa rantaudutaan Vasikkasaareen, jossa on erikoisia rakennuksia ja rakenteita jäänteinä menneiltä ajoilta. Vasikkasaaren luonto on kallioilla karua ja kuivaa. Metsäisimmillä alueilla on myös rehevämpää luontoa. Risteilyllä nautitaan kolmen ruokalajin illallinen. Risteilyn jälkeen paluu Hotelli Haikon kartanoon. Sunnuntai 22.06.2014 Aamiainen majoitushotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Porvooseen, jossa osallistutaan ”Vanhassa Porvoossa eläneet piiat” -draamaopastukselle. Opastetun kävelykierroksen jälkeen kahvitarjoilu Café Porvoon Paahtimossa, jossa vastapaahdettua kahvia on

Best Western Strand Hotel**** Strandgatan 34, 62156 Visby puh. +46 498 258800 Hotelli sijaitsee kaupungin keskustassa. Hotellissa 110 huonetta, joissa puhelin, hiustenkuivaaja, WC, suihku, TV ja minibaari. Matkalle mukaan voimassaoleva henkilöllisyystodistus. Matkavakuutus, johon sisältyy riittävän kattava peruutusturvavakuutus sekä matkatavaravakuutus, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen. Valuutaksi euroja ja Ruotsin kruunuja. Matkan hinta: jäsenet 790 euroa ei-jäsenet 815 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 153 euroa. Hintaan sisältyy: • linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaa-Turku • lentomatkat Flyben reittilennoilla Helsinki-Visby-Helsinki • linja-automatkat perillä kohteessa ohjelman mukaan • 3 yön majoitus Best Western Strand Hotelissa 2 hengen huoneessa • 3 buffetaamiaista, lounas, 3 illallista ja 2 kahvitarjoilua • sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan • matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Ulla Halsas

aina saatavissa. Ajo Turkuun, jonne saavutaan noin klo 14.30. Hotelli Haikon Kartano Haikkoontie 114 Porvoo puh. 019-57601 Hotelli Haikon Kartano - palkittu ja monipuolinen kartano ja kylpylähotelli. Kokouskeskus ja kylpylä sijaitsevat hyvin hoidetun ja kauniin kartanopuiston keskellä meren rannalla. Matkan hinta: jäsenet 540 euroa ei-jäsenet 557 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 80 euroa. Hintaan sisältyy: • linja-autokuljetukset ohjelman mukaan • 2 yön majoitus Haikon kartanossa kylpylähotellin 2 hengen huoneessa • 2 aamiaista, 2 kahvitarjoilua ja 2 illallista • kesäteatterilippu • juhannusmalja • risteily M/S Doris II:lla • draamaopastus • matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Maija Parmanen

SADONKORJUUJUHLAT AHVENANMAALLA 20. – 21.09.2014 Ahvenanmaan jokavuotinen Sadonkorjuujuhla on vakiinnuttanut asemansa suosittuna tapahtumana. Tapahtuman symbolina on omena – tuotetaanhan Ahvenanmaalla noin 60 % koko Suomen vuotuisesta omenasadosta. Sadonkorjuujuhlilla vierailijat pääsevät tutustumaan maanviljelijöihin, kalastajiin, paikallisiin elintarviketuottajiin ja käsityöläisiin. Lauantai 20.09.2014 Lähtö klo 07.45 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Turun satamaan, josta Viking Linen M/S Amorella lähtee Maarianhaminaan klo 08.45. Linja-auto on mukana koko matkan ajan. Klo 12.00 Viking Buffet -ruokailu laivalla. Klo 14.10 saavutaan Maarianhaminaan ja lähdetään kierrokselle itäiselle Ahvenanmaalle. Täällä tutustutaan eri maatilojen ja käsityöläisten tarjontaan. Illallinen nautitaan kokkikilpailuissa ansioituneen Michael Björklundin isännöimässä Smakbyn -ravintolassa. Illallisen jälkeen palataan Maarianhaminan keskustaan ja majoitutaan Savoy -hotelliin yhdeksi yöksi.

Sunnuntai 21.09.2014 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään tutustumiskäynnille läntiselle Ahvenanmaalle. Käydään mm. Lugnet Keramik -verstaassa. Klo 13.45 palataan Maarianhaminaan, josta Viking Linen M/S Grace lähtee klo 14.25 Turkuun. Lähdön jälkeen nautitaan Buffet Aurora -ruokailusta. M/S Viking Grace saapuu Turun satamaan klo 19.50. Kuljetus Ortodoksisen kirkon luo. Savoy -hotelli: Nygatan 12, Maarianhamina puh. 018-15400 Sijaitsee keskustassa ja lähellä kauppoja. Hotellissa ravintola, sauna- ja allasosasto

ja oleskeluhuone. 85 huonetta, joissa WC, suihku, TV, vedenkeitin ja hiustenkuivaaja. Matkalle mukaan voimassaoleva henkilöllisyystodistus. Suosittelemme matkavakuutuksen tekemistä sekä perusrokotusten voimassaoloa. Matkan hinta: jäsenet 255 euroa ei-jäsenet 272 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 50 euroa. Hintaan sisältyy: • linja-autokuljetukset ohjelman mukaan • laivamatkat Turku-Maarianhamina-Turku Viking Linen aluksilla kansipaikoin • yhden yön majoitus Savoy -hotellissa 2 hengen huoneessa • aamiainen, buffet-lounas, illallinen ja buffet-päivällinen • tutustumiset eri tiloihin Ahvenanmaalla • matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Anna van Breemen

TULOSSA MM. ”Huijarin muistiinpanot”

täysiverinen klassikkokomedia Helsingin Kaupunginteatterissa vapunaattona keskiviikkona 30.04.2014

Sofi Oksasen ”Kun kyyhkyset katosivat” Kansallisteatterissa Helsingissä lauantaina 17.05.2014

Lisää matkoja löydät www.lssy.fi tai Jäsentiedotteesta 2014


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2014 - 11

POHJOIS-SAKSAN HANSAKAUPUNKEJA, ITÄMEREN RANTOJA SEKÄ PÄÄKAUPUNKI BERLIINI 03. – 08.07.2014 Schwerin, seitsemän järven kaupunki, sijaitsee maalauksellisessa ympäristössä keskellä järviä. Kaupungin tunnus on Schwerinin linna. Hampuri, merellisen olemuksensa takia erilainen kuin muut Saksan kaupungit. Samalla Hampuri kuuluu Euroopan tunnetuimpiin ja suurimpiin satamakaupunkeihin. Kaupungilla tuntuu olevan monta keskustaa ja merkittävää aukiota, mutta keskuksen voidaan sanoa olevan Rathausmarkt-aukiolla, eli torilla, joka sijaitsee kaupungintalon edustalla. Lyypekki, ”Hansakaupunkien kuningatar”, Pohjois-Saksan Itämeren rannalla sijaitseva kaupunki on yltänyt Unescon maailmanperintölistalle. Wismar, entinen Hansaliiton kaupunki Itämeren rannalla. Yhdessä Starlsundin kaupungin kanssa Wismar muodostaa UNESCOn maailmanperintökohteen. Keskellä vanhaa kaupunkia sijaitsee 10 000 neliömetrin laajuinen tori, jonka reunoilla on kauniita rakennuksia tyyliltään 1300-luvun Pohjois-Saksan gotiikasta 1800-luvun uusromaanisiin. Binz, Rügenin saarella, houkuttelee matkustajia ympäri vuoden, etenkin kesällä, jolloin siellä tapahtuu aina jotakin. Berliini, Saksan pääkaupunki ja 3,4 miljoonan asukasluvullaan se on Euroopan Unionin toiseksi suurin kaupunki Lontoon jälkeen. Berliini tunnetaan kulttuurilaitoksista, yliopistoista ja erilaisista tapahtumista. MATKAOHJELMA Torstai 03.07.2014 Lähtö klo 04.15 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Flyben lento AY2911 lähtee klo 08.10 Berliiniin. Klo 09.05 saavutaan Berliiniin. Täältä jatketaan linja-autolla Schweriniin lounaalle Lukas -ravintolaan. Katsastetaan Schwerinin 1800-luvun puolivälissä rakennettu Mecklenburgin herttuoiden satumainen linna ulkoapäin. Matka jatkuu Hampuriin, jossa majoitutaan yhdeksi yöksi Holiday Inn Express Hamburg St. Pauli Messe -hotelliin. Halukkailla on mahdollisuus lähteä matkanjohtajan mukana tutustumaan muutaman minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevaan Hampurin yöelämän keskukseen Reeperbahniin tai vesiurkuesitykseen läheisessä Planten un Blomen -puistossa. Perjantai 04.07.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivän ohjelmassa kaupunkikiertoajelu, jonka aikana tutustutaan Hampuriin tarkemmin, mm. satamanäkymiin, Mikaelinkirkkoon sekä Alster-järvien rantojen vauraaseen rakentamiseen. Kiertoajelun jälkeen matka jatkuu Lyypekkiin, jonka kauppiaiden kauppalaivat hallitsivat Pohjois-Eurooppaa 1300-1400 -luvuilla. Mahtikaudesta on jäljellä mm. upea tiilinen raatihuone, kaupun-

ginportti sekä Mariankirkko. Lounastauko ravintola Schiffergesellschaftissa, jossa voi aistia lyypekkiläisten merikapteenien elämää 1500-luvulta lähtien. Matka jatkuu Wismariin, jossa majoitutaan yhdeksi yöksi keskustassa sijaitsevaan Stadthotel Sterniin. Lauantai 05.07.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivän ohjelmassa kävelykierros Wismarin historiallisessa keskustassa, jonka kauniisti entisöidyt rakennukset kertovat niin hansakaudesta kuin pitkään kestäneestä Ruotsin herruudesta alueella. Matka jatkuu kohti pohjoista, Saksan suurimmalla saarella Rügenilla sijaitsevaan Binziin, jonka kaupunkikuvaa hallitsevat pitkä hiekkaranta sekä yli satavuotiaan merenrantakylpyläkaupungin upeat villat ja hotellit. Majoittuminen yhdeksi yöksi Strandhotel Rugardiin. Illallinen majoitushotellissa. Sunnuntai 06.07.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään Proraan, jossa tutustutaan Hitlerin rakennuttamaan viisi kilometriä pitkään hotellijättiläiseen ja sen vaiheista kertovaan näyttelyyn. Matka jatkuu Stralsundiin, jossa suojellussa, hansakaudelta periytyvässä ravintola Scheelehofissa nautitaan lounas. Ruokailun jälkeen ajo Berlii-

niin, jossa majoitutaan kahdeksi yöksi H10Berlin Ku´Damm -hotelliin. Maanantai 07.07.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Päivän aikana tutustutaan kaupunkiin kiertoajelulla. Sen aikana nähdään suurkaupungin monet kasvot: mm. valtiopäivätalo, Berliinin muurin säilyneitä osia, Brandenburgin portti, Alexanderplatzin tv-torni sekä Berliinin uusinta arkkitehtuuria. Aikaa jää myös kaupunkiin tutustumiseen omien mieltymysten mukaan. Matkanjohtajan mukana voi lähteä myös kävelyetäisyydellä hotellista sijaitsevaan Keisari Vilhelmin muistokirkkoon sekä kuuluisaan KaDeWetavarataloon. Illallinen majoitushotellissa. Tiistai 08.07.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä ajo Berliinin lentoasemalle, josta Flyben lento AY2912 lähtee Berliinistä klo 12.10 Helsinkiin. Klo 15.00 saavutaan Helsinkiin. Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.00. Hotellit: Holiday Inn Express Hamburg St.Pauli Messe**** Simon-von-Utrecht-Strasse 39a, 20359 Hamburg, puh. +49-40 2263 60 60 www.hiexpress.com/exstpauli Hotelli sijaitsee keskustassa. Hotellissa 120 huonetta, joissa TV, WC, suihku, maksullinen Internet -yhteys, ilmastointi, kahvin/vedenkeitin ja hiustenkuivaaja. Hotellissa ravintola. Stadthotel Stern**** Lübsche Strasse 9, 23966 Wismar puh. +49-38 4125 7740 www.stadthotel-stern.de Hotelli sijaitsee keskustassa. Hotellissa 31 huonetta, joissa TV, puhelin, WC, suihku, tallelokero ja hiustenkuivaaja. Hotellissa ravintola. Strandhotel Rugard****+ Strandpromenade 62, 18609 Binz puh. +49 38393 56 www.rugard-strandhotel.de Hotelli sijaitsee rannalla, lähellä kaupungin vanhaa keskustaa. Hotellissa 231 huonetta, joissa TV, suihku, WC, puhelin, tallelokero. Hotellissa kylpyläosasto ja ravintola. H10 Berlin Ku´damm**** Joachimstaler Strasse 31-32, 10719 Berlin puh. +49 30 3229 22300 www.h10hotels.com

Hotelli sijaitsee Berliinin länsiosassa, lähellä ostosmahdollisuuksia ja nähtävyyksiä. Hotellissa 199 huonetta, joissa suihku, WC, tallelokero, hiustenkuivaaja ja minibaari. Hotellissa ravintola. Matkalle mukaan ehjä voimassaoleva ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta ilmenevät myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyvät myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja. Matkan hinta: jäsenet 1265 euroa ei-jäsenet 1290 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 252 euroa. Hintaan sisältyy: • linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaa-Turku • lentomatkat Flyben reittilennoilla Helsinki-Berliini-Helsinki • linja-autokuljetukset perillä kohteissa ohjelman mukaan • 5 yön majoitus ohjelmassa mainituissa hotelleissa 2 hengen huoneessa • 5 aamiaista, 3 lounasta ja 2 illallista • sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan • paikallisoppaiden palvelut • matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Telle Tuominen

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT 01. – 03.08.2014 Savonlinnan Oopperajuhlat ovat yksi Suomen kulttuurielämän valovoimaisimmista ja kansainvälisesti merkittävimmistä tapahtumista. Korkealaatuinen oopperaesitys romanttisen, keskiaikaisen linnan pihalla on ainutkertainen ja unohtumaton elämys. Ensimmäisenä iltana seurataan Giacomo Puccinin Manon Lescaut -esitystä, joka on Walesin kansallisoopperan tuotantoa. Puccinin kolmas ooppera Manon Lescaut oli suuri menestys, joka vakiinnutti hänen asemansa Verdin manttelinperijänä ja italialaisen oopperan kiintotähtenä ympäri maailmaa. Manon Lescaut tarjoaa parasta Puccinia: melodisia aarioita, ylä-äänihuipennuksia ja musiikista pursuavaa intohimoa. Toisen illan esitys Giuseppe Verdin Nabucco on erityisen tunnettu mahtavista kuoro-osuuksistaan, hymneistä ja marsseista. Suurissa teemoissa soi sorretun kansan vapaudenkaipuu ja teosta pidetäänkin Italian kansallisen vapautuksen symbolina. Näyttävän Nabucco -toteutuksen Savonlinnaan tuo Walesin kansallisooppera. MATKAOHJELMA Perjantai 01.08.2014 Lähtö klo 07.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Forssan ja Riihimäen kautta Kärkölään. Vierailukohteena on Carl Constantin Collinin perustama englantilaistyylinen Huovilan puisto, joka on restauroitu 1900-luvun asuunsa. Puisto sijaitsee Kärkölän kirkonkylän lehtomaisessa purolaaksossa. Puistossa elää luonnonvaraisena lukuisia harvinaisia kasveja. Aamupäiväkahvit Huovilassa. Matka jatkuu Mäntyharjulle Taidekeskus Salmelaan, joka viettää 25-vuotisjuhlavuottaan. Täällä tutustutaan näyttelyyn sekä ruokaillaan ravintola Kesäheinässä. Näyttelyssä esillä Tero Laaksosen,

Jussi TwoSevenin, Antti Huovisen, Lidia Joen, Pia Kousan, Susanna Pälviän, Carolina von Schantzin, Kia Taegenin, Netta Tiitisen, Eero Hiirosen ja Kauko Kortelaisen töitä. Muistonäyttelyssä on esillä teoskokoelmat Juhana Blomstedtilta, Kimmo Kaivannolta, Ukri Merikannolta, Esko Tirroselta ja Nina Ternolta. Matka jatkuu Savonlinnaan hotelli Tottiin, jonne majoitutaan kahdeksi yöksi. Klo 19.00 seurataan Olavinlinnassa Manon Lescaut -oopperaa. Esityskieli italia, tekstitys suomeksi ja englanniksi. Lauantai 02.08.2014 Aamiainen majoitushotellissa. Aamupäivällä tutustutaan Punkaharjulla sijaitsevaan 20-vuotisjuhlavuottaan viettävään Suomen

Metsämuseo Lustoon. Kierroksella tutustutaan Suomen taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlanäyttelyyn, joka näkyy Lustossa erilaisina nykytaiteilijoiden teoksina. Punkaharjulta palataan Savonlinnaan, jossa vaihdetaan kulkuväline höyrylaivaan. Risteily suuntaa Savonlinnan eteläpuoleiseen saaristoon läpi kauniiden kapeikkojen, saarien lomasta ja ohittaen Olavinlinnan sopivalta kuvausetäisyydeltä. Risteilyllä nautitaan kahvitarjoilusta lörtsyn kera. Risteilyn jälkeen vapaata aikaa. Ennen illan esitystä nautitaan kolmen ruokalajin menusta ravintola Linnakrouvissa. Klo 19.00 seurataan Olavinlinnassa Nabucco -esitystä. Esityskieli italia, tekstitys suomeksi ja englanniksi. Sunnuntai 03.08.2014 Aamiainen majoitushotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Imatran Vuoksenniskaan, jossa aamupäiväkahvit. Matka jatkuu Kruunupuistoon draamakierrokselle. Imatralta jatketaan Ruotsinpyhtäälle. Täällä nautitaan ruokailusta sekä tutustutaan Ruotsinpyhtään kirkkoon. Myllärinmäelle ruukkialueen teläpuolelle 1770 valmistunut oktogonin muotoinen puukirkko on vanhin Suomeen rakennetuista

keskeiskirkoista. Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu esittää Ylösnousemusta. Ruotsinpyhtäältä ajo Turkuun, jonne saavutaan noin klo 19.30. Hotelli Tott: Satamakatu 1, Savonlinna puh. 020 7571 356 Hotelli sijaitsee trin välittömässä läheisyydessä, noin 10 minuutin kävelymatkan päässä Olavinlinnasta. Hotellissa ravintola, aulabaari ja sauna. Huoneissa suihku, internet, TV ja minibaari. Matkan hinta: jäsenet 890 euroa ei-jäsenet 907 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 160 euroa. Hintaan sisältyy: • linja-autokuljetukset ohjelman mukaan • kahden yön majoitus hotelli Totissa 2 hengen huoneessa • 2 aamiaista, 3 kahvitarjoilua ja 3 ruokailua • Manon Lescaut- ja Nabucco -oopperoiden A-katsomon liput • risteily • sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan • matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Ulla Halsas

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku puh. (02) 2657 913 • Avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

12 - 2014 - N:o 1

Kaksi vuosikymmentä turkulaista saattohoitokotitoimintaa Karinakodin perustaminen oli näyttävä voimanponnistus. Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö r.s. aloitti mittavan saattohoitokotihankkeen vuonna 1990. Kaivinkone pääsi töihin Hirvensalon Kaistarniemessä vuoden 1992 joulukuun alla, ja urakka saatiin päätökseen seuraavan vuoden loppupuolella. Karinakoti, yksi Suomen neljästä saattohoitokodista, juhlii tänä vuonna kahdettakymmenettä toimintavuottaan.

Laadukas saattohoito kunnioittaa ihmisyyttä Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön ylläpitämä Karinakoti tarjoaa 20 potilaalle yksilöllisen paikan viettää elämänsä viimeiset hetket hyvässä hoidossa. Parantumattomastikin sairaita voidaan auttaa monin tavoin. Karinakodin vastaavan hoitajan Merja Leinosen mukaan saattohoidossa painottuvat potilaslähtöisyys, turvallisuus ja ihmisarvoa kunnioittava huolenpito. Jokaiselle saattohoitovaiheessa olevalle potilaalle pyritään luomaan mahdollisimman hyvä loppuelämä. – Laadukas saattohoito on potilaan ammattitaitoista perushoitoa sekä kokonaisvaltaista tukemista ja kivun lievittämistä. Siinä korostuvat inhimillisyys ja potilaan kuunteleminen. Potilas kohdataan omana itsenään, Leinonen kiteyttää. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti, ja potilaalla on oikeus osallistua hoitoratkaisuihin. Hoito määritellään aina yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, hänen tarpeidensa ja halujensa mukaan. – Lähtökohtana on palliativinen, oireenmukainen hoito, joka tähtää potilaan hyvään oloon. Tehokas kivunhoito korostuu, kun sairautta ei enää voi parantaa. Monet pelkäävät kipua enemmän kuin kuolemaa. Kipuilu voi olla paitsi fyysistä myös psyykkistä, sosiaalista, henkistä ja hengellistä.

Viihtyisä ympäristö tuo levollisuuden Luonnonkauniilla merenrantatontilla sijaitsevasta Karinakodista aukeaa kaunis näköala merenlahdelle. Suurista ikkunoista ja terassilta voi seurata luonnon kasvua. – Karinakodin valtteja ovat kodinomaisuus ja luonnon läheisyys. Ilmapiiri on kiireetön ja rauhallinen. Luonto herättää muistoja ja edustaa jatkuvuutta siinä vaiheessa, kun itse on jäämässä pois elämän rattaista. Karinakodissa potilaan arki rullaa hänen omilla ehdoillaan; varsinaisia aikatauluja ei ole. Päivä täyttyy henkilökunnan tapaamisesta, hoitotoimenpiteistä ja läheisten vierailuista. Halutessaan voi vaikkapa saunoa tai oleskella kodikkaissa yleistiloissa. – Potilaan läheisetkin voivat olla täällä, he ovat tervetulleita milloin tahansa. Omaisten on mahdollista yöpyä Karinakodissa joko potilaan huoneessa tai erillisessä omaishuoneessa. Karinakodin palveluja täydentää aivan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karina.

Valtaosa syöpäsairaita Suurin osa saattohoitoon hakeutuvista sairastaa pitkälle edennyttä syöpää. Suomessa menehtyy syöpäsairauksiin vuosittain runsaat 10 000 ihmistä, heistä noin 300 Karinakodissa. Turussa syöpäkuolemia on kaiken kaikkiaan muutama tuhat vuosittain. Potilaan oleskelu saattohoitokodissa voi kestää vain joistakin tunneista muutamiin kuukausiin. Vuonna 2013 hoitojaksojen keskimääräinen pituus oli Karinakodissa kolmisen viikkoa. Saattohoitoon tullaan lääkärin lähetteellä siinä vaiheessa, kun syöpä on levinnyt laajalle ja parantamiseen tähtäävät hoidot on lopetettu. Päätöksen siirtymisestä saattohoitokotiin tekee potilas itse yhdessä häntä hoitavan lääkärin ja omaisten kanssa. Päätöstä edeltää hoitoneuvottelu. Saattohoitokoti ottaa potilaita yksityispotilaina tai kunnallisilla maksusitoumuksilla, jolloin hoitopäivämaksu on sama kuin sairaalassa. Karinakodin potilaista lähes 90 prosenttia on turkulaisia, mutta saattohoitoon voi hakeutua mistä päin Suomea tahansa, jos kotikunnalla tai kuntayhtymällä on valmius maksusitoumukseen.

-luvulle tultaessa 1990 alettiin yhä enenevässä määrin puhua saattohoito-

kodin rakentamisesta Turun alueelle. Vuoden 1989 syyskuussa koottiin työryhmä laatimaan perustamissuunnitelmaa. Ryhmän puheenjohtajana toimi kaupungin sosiaali- ja terveyshuollosta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ilkka Järvinen, joka kehotti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalaa tekemään luonnoksen asiasta. – Tarve saada saattohoitokoti Turkuun syntyi monella taholla samanaikaisesti. Hankkeeseen ryhdyttiin, vaikka Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. olivat jo 80-luvun puolivälistä asti tehostaneet saattohoitovaiheen syöpäpotilaiden kotisairaanhoitoa, Ojala muistelee. Kaupunginvaltuusto hyväksyi työryhmän laatiman ja eri asiantuntijatahojen puoltaman suunnitelman alkuvuodesta 1990. Hankkeen ympärille syntyi Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö r.s., jonka perustajajäseniä olivat Turku ja sen naapurikunnat sekä

monet seurakunnat, yhteisöt ja yksityishenkilöt. Saattohoitosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi tuli maaliskuisessa järjestäytymiskokouksessa maaherra Pirkko Työläjärvi. Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kaupunkineuvos Heikki Löyttyniemi. Saattohoitokodin raivaus- ja rakennustyöt aloitettiin joulun aatonaattona 1992 Turun Hirvensalossa, aivan toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan naapurissa. Peruskivi muurattiin toukokuussa 1993. – Sijoituspaikkavaihtoehdoista keskusteltiin pitkään, mutta lopulta Turun kaupunginvaltuusto päätti vuokrata Moikoisten tontin säätiölle vuoteen 2045 asti, Saattohoitosäätiön asiamiehenä toimiva Kari Ojala kertoo.

Puuttuvat varat talkoovoimin ja lahjoituksin Kaksikymmentäpaikkaisen saattohoitokodin rakennuskustannukset olivat ilman kalusteita ja laitteita 10 miljoonaa markkaa,

mutta rakennuksen ollessa jo valmistumassa kokonaissummasta uupui kaksi miljoonaa. Taloudellisen pohjan turvasi Raha-automaattiyhdistys, joka kattoi rakennuskustannuksista 60 prosenttia. Loppuosa saatiin kokoon lahjoituksin, testamentein ja keräyksin. Mukaan haastettiin lounaissuomalaisia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä. – Esimerkiksi Radio Sadan Sata Pub -tapahtumalla kerättiin varoja kipupumppujen hankkimiseksi. Turun Luostarinvuoren koulun oppilaat puolestaan järjestivät listakeräyksen saattohoitokodin hyväksi. Varoja hankittiin myös muun muassa nimikkotiilikampanjalla. Lisäksi Lounais-Suomen Saattohoitokodista sai lunastaa oman nimikkohuoneen. – Käytännössä lahjoittaja maksoi huoneen kalustuksen ja antoi huoneelle nimen. Ensimmäisen huoneen lunasti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen naistoimikunta, joka nimesi sen Metsätähdeksi, Ojala kertoo.

Yhteisvastuu parantaa suomalaista saattohoitoa Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden kotimaisena avustuskohteena on Terho-säätiön koordinoima valtakunnallinen saattohoidon kehittämishanke. Keräysvaroin järjestetään saattohoitokoulutusta sekä perustetaan saattohoidon tuki- ja neuvontajärjestelmä ammattihenkilöstön sekä potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 15 000 potilasta, joista lähes 11 000 on syöpäpotilaita. Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelisluterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai po-

liittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Keräyksen tuotosta viidennes ohjataan kotimaan kohteeseen, loput suunnataan kansainväliseen ja kansalliseen diakoniatyöhön sekä seurakuntien valitsemiin avustuskohteisiin. Yhteisvastuukeräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja esimiehenä vuonna 2014 Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi. Keräys jatkuu 1.5.2014 asti. Lue lisää Yhteisvastuukeräyksestä: >> www.yhteisvastuu.fi >> www.facebook.com/yhteisvastuu

Turun Hirvensalon Kaistarniemeen valmistunut saattohoitokoti otti vastaan ensimmäiset potilaansa 21. helmikuuta vuonna 1994. Hoivapaikkaa kutsuttiin vielä tuolloin Lounais-Suomen saattohoitokodiksi, mutta Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallitus julisti pian nimikilpailun. Voittajaehdotus julkistettiin 2. kesäkuuta, kun rouva Tellervo Koivisto vihki saattohoitokodin Karinakodiksi. Karinakoti on yksi Suomen neljästä saattohoitokodista. Vuonna 1988 aloitti toimintansa ensin Pirkanmaan saattohoitokoti Tampereella ja sitten Terhokoti Helsingissä. Vuonna 2002 avasi ovensa Hämeenlinnassa sijaitseva Koivikko-koti. Lisäksi Suomessa on yksityisiä hoivakoteja, joiden yhteydessä toimii saattohoitoyksikkö. Tekstit: Aleksi Rajamäki Kuvat: Ari Peuho / Studio Brahe Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuva-arkisto


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2014 - 13

Tukihenkilöt ovat avuksi kuunnellen ja tunteita jakaen. Saattohoitopotilaan viimeiset hetket pyritään saamaan mahdollisimman inhimillisiksi ja arvokkaiksi. Potilaiden apuna on myös terveydenhuollon ammattihenkilöstö.

”Tärkeintä on tunne siitä, ettei ole yksin”

Elintärkeä saattohoitopäätös

Karinakodissa, Turun Hirvensalossa sijaitsevassa saattohoitokodissa, ammattihenkilöstön lisäksi toimii joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. He tuovat potilaalle kiireetöntä läsnäoloa ja lohdutusta elämän viimeisille askelille.

Saattohoitopäätös on lääketieteellinen sopimus siitä, miten potilasta hoidetaan. Saattohoidosta, kuten muustakin hoidosta, päättää lääkäri. Saattohoitoon siirtyminen on lain mukaan vakava hoitopäätös, josta tulee sopia potilaan ja omaisten kanssa.

Tukihenkilö tuo turvaa kuoleman kynnyksellä – Jotkut tuttavat joskus kyselevät, kuinka jaksat käydä siellä. Vastaan, ettei saattohoitokodissa ole mitään ahdistavaa eikä pelottavaa, tulisit itse katsomaan, Karinakodissa vapaaehtoisena toimiva Inkeri Lehtonen hymyilee. Inkeri on yksi Karinakodin kymmenestä saattohoidon aktiivisesta tukihenkilöstä. Tukihenkilöt ovat koulutettuja vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka ovat käyneet asianmukaisen koulutuksen ja sitoutuneet toimimaan kuolevan potilaan ja läheisten tukena ilman korvausta. – Positiivinen palaute on tämän työn palkka. Vaikka itse en ole sairastanut syöpää, eikä se ole osunut edes kovin lähelle, minulla on aina ollut sisäinen palo auttaa. Siitä saa hyvän mielen, vuosia tukitoiminnassa mukana ollut Inkeri kertoo. Tukihenkilökollega Marketta Vianto nyökkää. Hän otti aikoinaan osaa tukihenkilötoimintaan huomatessaan, miten syvää yksinäisyyttä potilaat voivat kokea elämänsä loppumetreillä.

– Äitini eli viimeiset päivänsä sairaalan vuodeosastolla, jossa kävin häntä tapaamassa. Viereisessä sängyssä maannut iäkäs potilas toivoi, että hänenkin kanssaan juteltaisiin. Jäin pohtimaan, miten voisin auttaa vastaavanlaisessa tilanteessa olevia. Tärkeintä on, ettei kukaan tuntisi oloaan yksinäiseksi.

Sanaton suru Lähestyvä kuolema ja kipeä luopumisen tunne koskettavat aina syvältä, ja päättyvän elämän hyväksyminen voi olla voimia vievä tie. Kuitenkin monet saattohoitovaiheessa olevat potilaat ovat jo sisäistäneet nukkuvansa pois lähipäivinä tai -viikkoina. – Varsinaisesta kuolemasta tai kuolemanpelosta keskustellaan loppujen lopuksi aika vähän, arkipäivän asioista ja muistoista sitäkin enemmän. Tosin saattohoitopotilaalle usein riittää, että on vierellä, aidosti läsnä. Aina ei tarvita sanoja lainkaan, Inkeri kertoo. – Virkeimpien potilaiden kanssa jopa ystävystyy. ”Meistä olisi tullut hyviä ystäviä, jos

olisin saanut elää”, on ehkä koskettavin palaute, jonka olen saanut. Marketan mukaan potilaiden kanssa jutellaan toisinaan sellaisista asioista, joita he eivät halua jakaa omaisille. – Potilaat kokevat, että heidän läheisensä saattaisivat ahdistua. He tietävät, että tukihenkilöitä sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus. Lyhytkin jutusteluhetki voi antaa paljon. Tukihenkilöt ovat myös omaisia varten. He lievittävät ahdistusta ja antavat hengähdystauon potilaan läheisille, joille rakkaansa menettäminen on raskas paikka. – Omaiset kaipaavat taakan jakajaa ja voimavaroja siinä missä potilaskin, kaksikko alleviivaa.

Paratiisin esikartano Kuoleman lähestyminen asettaa usein elämänarvoja uudenlaiseen järjestykseen. Marketta kertoo potilaiden toisinaan harmittelevan eläneensä ”sitku ja mutku”-elämää. – Kuoleman kynnyksellä huomataan, että elämä onkin

tässä ja nyt, ei menneessä eikä tulevassa. Saattohoitokodissa pidetään yllä toivoa ja täysipainoista elämää, siellä elämä ei pysähdy vaan pyörii ympärillä. Surun lisäksi jaetaan ilon tunteet, toisinaan illanvietoissa raikaa hersyvä nauru. – Järjestämme takkailtoja, joihin omaisetkin voivat osallistua. Paistamme muurinpohjalettuja ja grillaamme makkaraa. Potilaille herää muistoja, jotka tuovat lähelle eletyn elämän, Marketta kuvaa. – Pyrin saamaan potilaiden ajatukset pois sairaudesta ja lähestyvästä kuolemasta. Koen työni onnistuneen, kun potilas unohtaa, missä hän on ja miksi. Muutama potilas on ollut niin hyvillään pääsystään saattohoitokotiin, että he ovat nimenneet sen paratiisin esikartanoksi. Karinakodissa kaivataan uusia vapaaehtoistyöntekijöitä. Haluaisitko tuoda tukihenkilönä piristystä potilaiden arkeen ja auttaa saattohoitokodin eri askareissa muutaman tunnin viikossa? Karinakodin keskus palvelee numerossa (02) 2657 622.

Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön ylläpitämä Karinakoti sijaitsee Turun Hirvensalon saaressa luonnonkauniilla merenrantatontilla. Karinakodin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Casagrande & Haroma ja rakennuttanut Hartela Oy.

”Kun mitään ei ole tehtävissä, on paljon tehtävissä” on tuttu virke, joka kuvaa hyvän saattohoidon olemusta. Saattohoito on aktiivista hoitoa, jonka päämääränä ei ole elämän pitkittäminen eikä lyhentäminen vaan potilaan ja omaisten mahdollisimman hyvä elämänlaatu kuoleman lähestyessä. Hyvään saattohoitoon voidaan käyttää lääkkeitä ja muita hoitokeinoja. Tärkeää on hyödyttömien, kärsimystä lisäävien hoitojen lopettaminen. – Jos saattohoitoon siirtymisestä ei sovita ajoissa tai lainkaan, jää kuoleva potilas vaille hänelle kuuluvaa parasta mahdollista hoitoa. Saattohoitopäätösten tekeminen on Suomessa sattumanvaraista, kuten saattohoitokin, haastaa Suomen Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja Eero Vuorinen. Saattohoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa parantumatonta tautia sairastavan potilaan oireiden hoitoa ja kärsimyksen lievitystä lähellä kuolemaa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. – Hyvän hoidon turvaamiseksi kuoleville, tulee saattohoitoon siirtymisestä päättää entistä aktiivisemmin ja ajoissa. Pelkkä saattohoitopäätös ei kuitenkaan riitä, vaan sen sisältö tulee myös kirjata potilaan asiakirjoihin. Hoitotahto ja saattohoitopäätös helpottavat oikeiden ratkaisujen tekemistä ihmisen elämän loppuvaiheessa. Suomeen tarvitaan myös saattohoitolaki turvaamaan kuolevien potilaiden tasa-arvoinen kohtelu, sanoo Eero Vuorinen, joka puhui saattohoidosta Lääkäripäivillä Helsingissä.

Lääkäri saattajana Lääkärin rooli on keskeinen saattohoitopäätöksen tekemisessä, ja lääkäri on yksi toimija hyvää saattohoitoa antavassa tiimissä. Lääkäriseura Duodecimin Kustannus on julkaissut kirjan Lääkäri saattajana, jonka alaotsikko ”Pohdintoja kärsimyksestä, kuolemasta ja eutanasiasta” avaa teoksen näkökulmat. Arkkiatri Risto Pelkonen vastaa kielteisesti kysymykseen ”Tarvitaanko eutanasiaa, jos saattohoito on kunnossa”. Pelkosen mukaan hoitotahto ja kuolevan ehdoilla toteutettu korkeatasoinen saattohoito ovat vastaus moniin kysymyksiin, jotka ovat eutanasiatoiveiden takana. Pelkonen jatkaa: ”Elämä ennen kuolemaa voi olla hyvä tai huono, mutta kuolema ei ole hyvä eikä paha. Se vain asettuu taloksi, kun aika on täysi. Eutanasia ei ratkaise kuolemaan liittyviä kärsimyksen ongelmia, mutta luo uusia.” Vaikka kirja on suunnattu ensisijaisesti lääkäreille, se avaa elämän päättymisen ja saattohoidon kysymyksiä myös meille maallikoille. Hoitotahdon, kuolemisen paikkojen ja eutanasiakysymyksen monipuolisen pohdinnan lisäksi kirjassa näkyvät kuoleman monet kasvot, kun eri alojen lääkärit syventävät erikoisalojensa kuolevien potilaiden hoitoon liittyviä asioita. Vanhuksen, kehitysvammaisen tai psykiatrisen potilaan kuolemaan valmistautumiseen liittyy erilaisia haasteita. Tiina Tasmuth kirjoittaa syöpäpotilaan kärsimyksestä ja sen lievittämisestä tärkeitä perusasioita ja turkulainen hematologi Robert Paul valottaa verisyöpäpotilaiden elämää kuolemanriskin kanssa. Verisyöpäpotilaat muodostavat oman ryhmänsä siksi, että näiden syöpien hoito on usein pitkäaikaista, ja joskus on hyvin vaikeaa tunnistaa hetki, jolloin saattohoitoon siirtymisestä tulisi päättää. Reino Pöyhiä, Tiina Tasmuth ja Pekka Reinikainen (toim.): Lääkäri saattajana. Pohdintoja kärsimyksestä, kuolemasta ja eutanasiasta. Kustannus Oy Duodecim 2014.

Teksti: Tuula Vainikainen


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

14 - 2014 - N:o 1

Uudenkaupungin paikallisosasto on aktiivinen nelikymppinen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Uudenkaupungin paikallisosasto juhli pyöreitä vuosiaan viime vuoden lokakuussa. Uudenkaupungin Syöpäyhdistys r.y. perustettiin 26. lokakuuta 1973. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1983, se liitettiin maakunnallisen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastoksi. Tämä tehtiin Suomen Syöpäyhdistyksen ohjeen mukaan. Maakunnalliseen syöpäyhdistykseen liittyminen ei kuitenkaan täysin merkinnyt itsenäisen aseman menettämistä; nykyiset Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastot, entiset Syöpäpotilaat ry:n potilasosastot, toimivat edelleen omine johto- ja toimikuntineen. – Liittymiseen sisältyi yksi ehto – yhdistyksen omaisuuden tuli jäädä perustetun paikallisosaston hallintaan. Ehdon toteuttamisessa ei ollut ongelmia, paikallisosaston puheenjohtaja Esko Tähtinen kertoo.

Ystäväntupa kokoaa yhteen Tähtisen mukaan paikallisosaston toiminta on ollut jo pitkään vakiintunutta. Merkittävimmäksi toimintamuodoksi hän nostaa vertaistuen. Vertaistukiryhmät kokoontuvat Ystäväntuvalla, yhdessä Suomen Punaisen Ristin Uudenkaupungin paikallisosaston kanssa vuokratuissa tiloissa. Ystäväntupa sijaitsee aivan Uudenkaupungin keskustassa, jossa se avasi ovensa maaliskuussa 2004. – Paikallisosastolla on siellä oma vastaanotto torstaisin, jolloin paikalla on vertaistukihenkilöiden ohella tukihenkilövälityksestä vastaava Tarja-Liisa Kukkonen. Hän myös opastaa muun muassa erilaisissa syövän hoitoon liittyvissä korvausasioissa. Paikallisosasto järjestää lisäksi viihteellisempää toimintaa. Ystäväntuvalla lauletaan yhdessä kunkin kuukauden viimeisenä torstaina hanurin säestyksellä. Lisäksi ohjelmassa on kerhotoimintaa sekä muun muassa teatterimatkoja ja saaristoristeilyjä. Tilaisuuksista ilmoitetaan Ystäväntuvalla, Uudenkaupungin Sanomien Seuratoiminta-palstalla sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Syöväntorjuntasanomissa ja www-sivuilla.

Yhteistyötä yli kuntarajojen Vaikka paikallisosasto on nimetty Uudenkaupungin mukaan, sen toiminta ei koske pelkästään Uudenkaupungin aluetta. – Toimisäännössä paikallisosaston toimialueeksi mainitaan Kustavin, Laitilan, Pyhärannan, Taivassalon ja Uudenkaupungin kunnat. Vakka-Suomen kunnista luettelosta puuttuu ainoastaan Vehmaa. Vakka-Suomen alueella meillä on noin 1000 jäsentä. Tähtisen mukaan paikallisosaston nimeksi sopisi paremmin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Vakka-Suomen paikallisosasto, sillä yhteistyötä tehdään jo nyt yli kuntarajojen. – Yhtenä esimerkkinä on Laitilassa lokakuun alussa toteutettu Roosa nauha -kampanjaan liittynyt tilaisuus, jota olimme järjestämässä. Paikallisesti merkittävimpänä yhteistyökumppanina Tähtinen pitää Tyksin Vakka-Suomen sairaalan syöpätautien poliklinikkaa, jonka perustamisessa paikallisosastolla oli merkittävä osuus. Erityismaininnan ansaitsee Meri-Karina, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen keskuspaikka, jonka koulutus- ja luentotilaisuuksiin sekä sopeutumisvalmennuskursseille järjestetään yhteiskuljetuksia. – Ilman aktiivisia toimijoita ja yhteistyökumppaneita paikallisosasto ei ole mitään. Syöväntorjuntatyössä tarvitaan ihan jokaista, Tähtinen korostaa.

Toiminnassa mukana 80-luvulta asti Eira Soisalo on nähnyt 40-vuotiaan paikallisoston monet vaiheet. Hän aloitti Uudenkaupungin Syöpäyhdistyksen hallituksessa 80-luvulla ja jatkoi paikallisosaston hallituksen jäsenenä. Myöhemmin hallitusta alettiin kutsua johtokunnaksi. Soisalo on luottamustehtäviensä ohella toiminut rintasyöpäpotilaiden vertaistukihenkilönä – nyt jo kolme vuosikymmentä. – 1980-luvun alussa tukihenkilöt pitivät Säästöpankin kerhotilassa kokoontuvaa ”rintakerhoa”, jonka vetäjänä oli nyt

Johtokunta esittäytyy. Takarivissä Eira Soisalo (vas.), Berry Silvendoin, puheenjohtaja Esko Tähtinen ja Kalevi Koponen. Keskirivissä yhteishenkilö TarjaLiisa Kukkonen ja sihteeri Marjo Öhrnberg, etualalla varapuheenjohtaja Annikki Torppa. Kalevi Koponen toimii eturauhaspotilaiden vertaistukihenkilönä, Eira Soisalo ja Marjo Öhrnberg rintasyöpäpotilaiden vertaistukena. Kuvasta puuttuvat Marjo-Riitta Piitari ja eturauhaspotilaiden vertaistukihenkilönä toimiva Olavi Alitupa. jo edesmennyt Lea Härkki. Häneltä sain ensimmäiset oppini, rintasyövän 70-luvulla itse sairastanut Soisalo kertoo. Uudenkaupungin sairaalassa leikattiin tuolloin rintasyöpäpotilaita. – Sairaalan henkilökunta ilmoitti leikatuista potilaista vertaistukihenkilöille, jotka kävivät katsomassa heitä. Yhteydenpitoa ei jatkossa ollut sen pidempään, 83-vuotias Soisalo muistelee. Rinta- ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat Ystäväntuvalla kuukausittain. Tukihenkilövälityksestä saa lisätietoa Tarja-Liisa Kukkoselta, p. 050 321 8173. Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto on torstaisin klo 13–17. Ystäväntuvan puhelinnumero on (02) 8443 600 (ma ja la klo 10– 13 ja ti-pe klo 10–17). Teksti: Aleksi Rajamäki, Marjo Öhrnberg Kuvat: Jenni Kylänpää / Vakka-Suomen Sanomat Marjo Öhrnberg

Uudenkaupungin paikallisosasto juhli 40-vuotista toimintaansa kulttuurikeskus Crusellissa 20.10.2013. Juhlassa esiintyivät muun muassa Elina ja Elias Ukkonen.

Syöpäyhdistyksellä kuusi paikallisosastoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on toimialueellaan kuusi paikallisosastoa: Forssassa, Loimaalla, Rannikkoseudulla, Salossa, Turussa ja Uudessakaupungissa. Paikallisosastot järjestävät muun muassa teatterimatkoja, terveyskasvatustilaisuuksia ja muuta toimintaa paikallisten tarpeiden mukaan. Paikallisosastot eivät peri erillistä jäsen-

maksua, vaan niiden jäsenkunta koostuu yhdistyksen jäsenistä. Kullekin osastolle on valittu puheenjohtaja, ja usealla paikallisosastolla on myös omat toimitilansa. Lue lisää paikallisosastojen toiminnasta: - Toimintaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, s. 22 - www.lssy.fi > paikallisosastot


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2014 - 15

Kevätaurinko on petollisen ihana

Erikoislääkäri Ilkka Koskivuon mukaan vaatetus on paras suoja uv-säteilyn haittoja vastaan.

Kevään ensimmäiset auringonsäteet hivelevät pian kehoa ja mieltä. Ultraviolettisäteilyn vaaroja ei tule unohtaa, vaikka valokylvystä tekisikin mieli ottaa kaikki irti. Liiallinen uv-säteilylle altistuminen vanhentaa ihon ennen aikojaan ja johtaa pahimmillaan ihosyöpään.

Auringon aiheuttamat terveysriskit tiedostetaan onneksi paremmin kuin takavuosina, toteaa lääketieteen tohtori, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Ilkka Koskivuo Tyksistä. – Suomalaiset ovat huomattavasti tietoisempia suojautumisen tärkeydestä kuin esimerkiksi omassa lapsuudessani 1960–70luvuilla, Koskivuo sanoo. Hän kehuu erityisesti pienten lasten vanhempia valveutuneiksi. – He huolehtivat hyvin jälkikasvunsa ihon suojaamisesta. Tämän voi todeta vaikka etelänmatkoilla, joilla lapsilla on yllään asianmukainen vaatetus ja päähine. Kaikki eivät aurinkoa kuitenkaan varo. Terveydenhuollon ammattilaisia huolestuttaa erityisesti nuorison auringonpalvonta. – Ruskettumista ihannoivat teinit eivät tiedosta riittävästi auringon terveysriskejä eivätkä ota vakavasti vanhempiensa neuvoja. Koskivuo kannustaakin opettamaan lapset suojautumaan auringolta pienestä pitäen. Hyvin huolestuttavana hän pitää sitäkin, etteivät kaikki ihosyövän tai sen esiasteen sairastaneet suojaa ihoaan haitalliselta aurinkoaltistukselta. – Ihosyövän sairastaneen tulisi aina muistaa, että hänellä on normaaliväestöön verrattuna noin kymmenkertainen riski saada uu-

si ihosyöpä elämänsä aikana. Riski on sitä suurempi, mitä herkemmästä ihotyypistä on kyse.

Ihon puolustuskyky talven jälkeen heikko Uv-säteily puree voimakkaimmin keskikesällä. Iho pitää kuitenkin suojata haitalliselta säteilyltä jo keväällä, jolloin sen puolustusmekanismit ovat heikoimmillaan pitkän pimeän kauden jäljiltä. – Säät ovat oikukkaita, ja kesän ensimmäiset helteet saattavat tulla jo toukokuussa. Ihon suojaaminen on silloin yhtä tärkeää kuin lähdettäessä keskellä talvea etelään, Koskivuo korostaa. Iho puolustautuu haitallisilta säteiltä ruskettumalla. Ruskettuva iho paksuuntuu ja sen pigmentti tummenee, mikä vaikeuttaa haitallisten uv-säteiden tunkeutumista syvempiin ihokerroksiin. – Vaikka rusketus suojaa jonkin verran ihoa, suomalaisten ongelma on vaalea iho, joka ruskettuu huonosti ja palaa herkästi. Vaatetus on Koskivuon mukaan paras suoja uv-säteilyn haittoja vastaan. – Aurinkovoiteilla on ilmeisesti ihosyöviltä suojaavaa vaikutusta, mutta tehokkaampi tapa on suojaavien vaatteiden käyttö. Aurinkovoiteiden käyttöön voi lisäksi liittyä virheitä – voidetta

ei esimerkiksi laiteta riittävän paljon eikä usein.

Palaminen lapsena voi kostautua aikuisiässä Uv-säteily on ihosyöpien tärkein riskitekijä. Suuri osa melanoomatapauksista voitaisiin ehkäistä suojaamalla iho auringolta. – Auringon haittavaikutuksille ovat altteimpia ihmiset, joilla on herkästi palava, vaalea ihotyyppi. Riskitekijöitä ovat myös runsasluomisuus sekä ihosyöpien runsas esiintyminen lähisuvussa. Lasten ja nuorten ohutta ihoa aurinko vaurioittaa herkästi. – Uskotaan, että nimenomaan ihomelanooman riskiä

lisää ihon palaminen lapsuudessa ja nuoruudessa. Ihon ”muisti” on pitkä: uv-säteilyn aiheuttama ihosolujen DNA-vaurio voi ilmetä näkyvänä ihosyöpänä vasta paljon myöhemmin aikuisiällä, Koskivuo muistuttaa. Ihomelanooma on yleistynyt länsimaissa viime vuosikymmeninä nopeaa tahtia. – Vaikka tauti yleistyy huolestuttavan nopeasti, sen suhteellinen ennuste on parantunut huomattavasti. Ratkaisevan tärkeää on melanooman riittävän varhainen toteaminen ja hoito. Teksti: Vappu Pitkänen Kuvat: Vappu Pitkänen TS kuva-arkisto

Suojaudu auringolta: - Vältä auringossa oleilua etenkin keskikesällä kello 11–15, jolloin uv-säteily on voimakkaimmillaan. - Suojaudu tiiviskankaisilla vaatteilla, hatulla ja aurinkolaseilla. Markkinoilla on myös auringolta suojaavia uv-vaatteita. - Käytä aurinkovoidetta, jossa on riittävä suojakerroin ja joka suojaa sekä UVA että UVB-säteiltä. Lisää voidetta riittävän usein. - Käytä laadukkaita aurinkolaseja. - Opeta lapsesi suojautumaan auringolta pienestä pitäen. - Tarkasta ennen ulkomaille lähtöä uv-säteilyltä suojautumisen tarve ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste.

Lilli oppi viihtymään varjossa Lämpimissä aurinkoläikissä Lilli Kaarinalainen Lilli Helminen, 73, on ollut ikänsä auringossa viihtyvää viihtyisi parhaiten vieläkin, jollei yllättävä sairastuminen olisi pysäyttäsorttia. – Voi sanoa, että olen ollut lap- nyt häntä reilut neljä vuotta sitten. – Poskeeni ilmestyi kummallinen sesta saakka aurinkohullu. Korppoon mökillämmekin olen lukenut patti, jota luulin ensin hyttysenpiskirjoja auringon paahteessa päivät toksi. Lääkäri nyppäsi sen pois terpitkät istuen, saaristossa kesät viet- veyskeskuksessa. Myöhemmin selvisi, että kyseessä olikin melanooma tävä nainen kertoo. Ultraviolettisäteilyn haitallisuu- ja poski vaati laajempaa leikkausta. Ihosyöpä pakotti Lillin jo toistamidesta ei Lillin lapsuudessa ja nuoNykyaikainen apteekkimme seen silmätysten vakavan sairauden ruudessa varoiteltu. – Päinvastoin. Silloin ajateltiin, et- kanssa. Hän oli selvinnyt aiemmin länsikeskuksessa palveluksessasi! tä lasten on hyvä juosta alasti aurin- rintasyövästä. Melanooma ei ehtinyt onneksi lägossa, koska siitä saa voimia ja energiaa. uudistetut ajanmukaiset tilat ja kalusteet hettää etäpesäkkeitä elimistöön, joten

 joustava reseptien ja eReseptien suoratoimitus  kattava itsehoito-osasto  osaava ja neuvova henkilökunta  esteetön liikkuminen  runsaasti maksutonta paikoitustilaa sekä hallissa että ulkona

Nykyaikainen apteekkimme Nykyaikainen apteekkimme Sisäänkäynti CMKauppakäytävältä länsikeskuksessa palveluksessasi! länsikeskuksessa palveluksessasi! Palvelemme: ma-pe 9-20, la 9-17, pyhät suljettu  uudistetut ajanmukaiset tilatsu jajakalusteet  joustava reseptien ja eReseptien Sisäänkäynti CM-Kauppakäytävältä ☎ (02) 274 1211 suoratoimitus Palvelemme: ma-pe 9-20, la 9-17,1221 su ja pyhät suljettu  kattava itsehoito-osasto Fax (02) 274 Puh. (02) 274 1211 Fax (02) 274 1221  osaava ja neuvova henkilökunta www.lansikeskuksenapteekki.com  esteetön liikkuminen www.lansikeskuksenapteekki.com  runsaasti maksutonta paikoitustilaa sekä Tervetuloa hallissa että helpon ulkona asioinnin apteekkiin!

leikkaus jäi taudin ainoaksi hoidoksi. Jälkiseurantakäyntejä on nyt edessä enää yksi.– Vaikka uusia tehokkaita lääkehoitoja kehitetään jatkuvasti, laajalle levinneen melanooman hoitoon ei valitettavasti ole parantavaa hoitoa, Koskivuo huomauttaa. Yksittäisten potilaiden kohdalla on vaikea sanoa, mistä melanooma johtuu. Se kuitenkin tiedetään, että uv-säteilyn aiheuttama ihon palaminen on taudin tärkein riskitekijä. – Voi hyvin olla, että auringonotto on minunkin sairastumiseeni vaikuttanut, Lilli pohtii. Melanooma muuttikin hänen ul-

koilutottumuksiaan. Ihosyövän sairastaneiden pitää suojautua erityisen huolellisesti uv-säteilyltä. – Olen auringon suhteen paljon aiempaa varovaisempi. Kesäisin minulla on vaatteet päällä alhaalta ylös saakka. Saaressakin kuljen aina kasvot suojaava lierihattu päässä. Entinen auringonpalvoja on huomannut ilokseen, että varjossakin viihtyy mainiosti.

Lääkärikeskus

Lilli Helminen pääsee parvekkeellaan seuraamaan kevään tuloa aitiopaikalta. Mieli palaa jo kesämökille Korppooseen.

Varaa aika:

MEDISONAR

www.medisonar.fi tai 02-2334418

Naistentautien- ja synnytysten erikoislääkärit Ultraäänitutkimukset: -raskaus -rinnat -yleislääketiede

-naistentaudit -eturauhanen

Kenkäkauppa Alina

ON KA N H A

T

Palvelemme: ma-pe 9-20, la 9-17, su ja pyhät suljettu

A

KAR

VIL

www.lansikeskuksenapteekki.com

LOUHISAAREN

Tervetuloa helpon asioinnin apteekkiin!

KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02-431 2515 Äitienpäivästä elokuun loppuun.

Muina aikoina tilauksesta!

Jokaiselle löytyy kengät Ihan totta! Tule Alinaan. Syöpäyhdistyksen jäsenkortilla -10%

Sisäänkäynti CM- Kauppakäytävältä

☎ (02) 274 1211 Fax (02) 274 1221

Alina on maineensa veroinen...

Linnankatu 18 A, Turku

LOIMAAN PESULA OY

-Vesipesut -Kemiallinen pesu -Emulsiopesu S LJETU -Pöytäliinavuokraus U K Y KYS ELUA! -Pyykinpesuaineiden myynti PALV Avoinna ma-pe 6.30-16.30 Muina aikoina 0400 854 058 02-762 1144 Oppipojankatu 5 32200 Loimaa

www.loimaanpesula.fi

Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 02-844 3553 www.alina.fi Ark. 9-17.30, la 9-14

TARMON TALO Virusmäentie 10 Turku Tunnelmallista juhla- ja kokoustilaa 70-80 hengelle l l l l

Juhlat Kokoukset Häät Syntymäpäivät

Tiedustelut 02 2323 023


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

16 - 2014 - N:o 1

Sairastuminen syö yöunia Unettomuus ja muut unihäiriöt yleistyvät vaikeissa elämäntilanteissa. Kun yö toisensa jälkeen kuluu sängyssä valveilla pyörien ja päiväväsymys verottaa toimintakykyä, voi terveydenhuollon ammattilaisen apu olla tarpeen. Vakava sairaus tuo usein mukanaan ikävän seuralaisen: unettomuuden. Se ei kalva vain sairastunutta itseään, vaan verottaa usein myös omaisestaan huolta kantavien läheisten lepoa. – Unettomuus on normaali reagointitapamme silloin, kun elämässä on hankalaa. Jos vakava sairaus uhkaa itseämme tai läheisiämme, kärsimme hyvin todennäköisesti jonkinasteisista unihäiriöistä, toteaa unettomuutta vuosikymmeniä tutkinut kognitiivinen psykoterapeutti Soili Kajaste. Evoluutio on iskostanut aivoihimme, ettei vaaratilanteissa ole turvallista nukkua. – Aivot kokevat sairauden tällaiseksi vaaraksi. Ne eivät erota oikeaa vaaraa tilanteesta, jossa olisi oikeasti edullista kyetä nukkumaan. Kun uniongelmat liittyvät sairastumiseen, on niitä Kajasteen mukaan erityisen tärkeää hoitaa. – Moni sairauskin hoituu paremmin, kun unettomuutta hoidetaan eikä se verota voimia taudin lisäksi.

Lääkehoito vaatii seurantaa Milloin uniongelmiin tulisi sitten hakea apua? – Yksinkertaisesti silloin, kun niistä alkaa olla haittaa. Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä, kun nukkuu huonosti ja se aiheuttaa päivisin väsymystä. Kajaste huomauttaa, että ihmiset ovat erilaisia myös unettomuuden suhteen; se tuottaa yhdelle kärsimystä nopeammin kuin toiselle. Unettomuus on hyvä hoitaa siksikin, että se saattaa johtaa hoitamattomana masennukseen.

Moni uneton vieroksuu ajatusta unilääkkeiden syömisestä, koska pelkää niiden haittavaikutuksia. Perinteiselle lääkehoidolle on olemassa monta muutakin vaihtoehtoa, mutta lääkehoidollakin on Kajasteen mukaan paikkansa. – Lääkkeitä on ihan hyvä käyttää lyhytaikaisesti akuutin unettomuuden hoitoon. Lääkehoito vaatii kuitenkin aina hoitavan tahon tuen ja seurannan. Ilman seurantaa lääkkeitä ei pitäisi tarjota eikä myöskään ottaa vastaan. Perinteisten unilääkkeiden lisäksi unettomuutta hoidetaan nykyisin pienillä annoksilla masennus- ja muita psyykenlääkkeitä. Myös melatoniinin eli “pimeähormonin” käyttö on lisääntynyt erityisesti iäkkäiden unettomuuden hoidossa. Pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon suositellaan kuitenkin lääkkeettömiä hoitomuotoja, joista parhaita tuloksia saadaan kognitiivisella terapialla. Siinä selvitetään ensin unettomuuden syyt, jotta niihin voidaan puuttua. Terapiassa perehdytään unettomuudesta kärsivän potilaan kokemisen ja käyttäytymisen tapoihin ja pyritään muuttamaan niitä nukkumisen ja hyvinvoinnin kannalta edullisemmiksi.

Unta pitää huoltaa päivälläkin Unen päästä voi saada kiinni monin kotikonsteinkin. Kajaste kehottaa tutustumaan erilaisiin unettomuusoppaisiin. – Niissä korostetaan sitä, että terveelliset elintavat ovat tärkeitä unellekin. Liikunnasta ja hy-

västä ravitsemuksesta olisi tärkeää jaksaa pitää kiinni vaikeissakin elämäntilanteissa. Alkoholi, kahvi ja tupakka rikkovat ja häiritsevät yleensä unta. Ja niin ihanaa kuin loikoilu voi ollakin, Kajaste suosittelee vähentämään sitä. – Unettomuudesta kärsivän tulisi lisätä kontrastia valveilla olon ja levon välillä. Valveilla ollessa pitäisi toimia niin hyvin kuin kykenee. Tärkeää on myös pitää kiinni unirytmin säännöllisyydestä. Päivällä ilmenneet ongelmat tulisi pyrkiä käsittelemään päiväsaikaan, etteivät ne vaivaa mieltä sängyssä. – Lisäksi pitäisi muistaa, että elämässä on paljon muutakin kuin uni. Uni ei saa saada kohtuutonta sijaa ajatuksissamme. Nukumme parhaiten silloin, kun meillä on tilaisuus nukkua, emmekä kiinnitä siihen kauheasti huomiota.

Painajaisia voi torjua itse Huoli ja pelot tuppaavat valitettavasti olemaan painajaisille kutsukortti sänkyyn. Mitä suurempi henkinen kuormitus on, sitä yleisempiä painajaisetkin yleensä ovat. Takaa-ajetuksi joutuminen ja oma tai läheisen kuolema ovat tyypillisiä piinaavimpien painajaistemme aiheita. Naiset näkevät pahoja unia jonkin verran enemmän kuin miehet. Turkulaisen tajunnantutkimuksen edelläkävijän, professori Antti Revonsuon kehittämän uhkasimulaatioteorian mukaan harjoittelemme painajaisissa valve-elämän hengen-

Unen päästä voi saada helpommin kiinni 1. Varaamalla huolten käsittelyyn aikaa hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. 2. Lopettamalla tupakoinnin. 3. Välttämällä alkoholin ja kahvin juomista muutamia tunteja ennen nukkumaan menoa. 4. Harrastamalla liikuntaa alkuillasta ja välttämällä sitä loppuillasta. 5. Pitämällä makuuhuoneen hiljaisena, hämäränä ja lämpötilaltaan sopivana. Suotuisin lämpötila nukkumiselle on 17–21 astetta. 6. Rentoutumalla ennen nukkumaan menoa vaikkapa kuumassa suihkussa, lukemalla tai kuuntelemalla musiikkia. 7. Välttämällä päiväunia. 8. Välttämällä unettomuuden jatkuvaa pohtimista ja murehtimista. vaarallisia tilanteita varten. Joidenkin teorioiden mukaan unilla ei ole mitään tarkoitusta – ne vain heijastelevat sattumanvaraisesti aivojen yöllistä toimintaa. Kajasteen mukaan painajaiset ovat aina jotenkin vertauskuvallisia.

– Kannattaa miettiä, miksi näkee tiettyä unta, mitä se haluaa minulle valvemaailmasta kertoa ja voiko tälle asialle tehdä jotakin. – Unet voi myös kirjata ylös. Jos näkee toistuvasti pelottavaa painajaista esimerkiksi hyökkäyksen kohteeksi joutumisesta,

Elämäsi vakuutus on uudenlainen henkilövakuuttamisen kokonaisuus, joka muotoutuu sen mukaan, miten juuri sinä haluat saada hoitoa, toipua, kuntoilla, turvata talouttasi ja matkustaa. Testaa, millainen sinun elämäsi vakuutus olisi: op.fi/kuntotesti

kannattaa keksiä valveilla unelle erilainen loppu ja toistaa se mielessään ennen nukkumaan menoa. Myös painajaisista puhuminen auttaa usein vähentämään niitä. Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2014 - 17

Psykologi tukee potilaan elämänhallintaa Psykologi antaa potilaalle eväitä elää mahdollisimman täysipainoista elämää sairaudesta huolimatta. Hän kannustaa potilasta ja läheisiä sopeutumaan sairauden aiheuttamiin muutoksiin. Tärkein tuki syöpään sairastuneelle on kuitenkin usein potilaan oma puoliso tai muu läheinen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys toteuttaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa, josta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kurssien suunnitteluun ja sisältöön osallistuu monesti psykologi. – Kurssit tarjoavat osallistujille psykososiaalinen tukea kuntoutuksen ohella. Syöpäsairaus ei ole yhden ihmisen sairaus, vaan siinä on osallisena joukko muitakin ihmisiä. Monissa muissa sairausryhmissä kuntoutus on melko potilas- ja yksilökeskeistä, kertoo psykologi Hannu Tonteri.

Psykososiaalinen tuki osa hoito- ja kuntoutusprosessia

Psykososiaalisella tuella pyritään edistämään sairastuneen psyykkistä ja sosiaalista selviytymistä sairauden eri vaiheissa. Vakavimmat kysymykset olisi hyvä saada käsiteltyä aivan alkumetreillä. – Potilaat pohtivat ensimmäisenä kuolemaan liittyviä asioita, joihin harvat osaavat antaa vastauksia. Hoitovaiheessa tuen tarve liittyy tulevaisuuteen ja jaksamiseen, seurantavaiheessa puolestaan arkeen palaamiseen. Tonterin mukaan henkinen toipuminen jatkuu fyysisen toi-

pumisen päätyttyä. Potilas puntaroi sairauden vaikutusta elämäänsä usein vasta jälkikäteen. – Käänne tapahtuu nopeasti, ja hoidot alkavat oikeastaan saman tien. Tilanteeseen ei juurikaan pysty varautumaan. Sopeutumisvalmennuskursseilla on aikaa jäsentää sairauden merkitystä omaan elämäänsä. – Henkinen toipuminen on näkymätöntä toipumista, ja siksi potilaan tarpeita on vaikea havaita. Potilaan täytyy itse tuoda ne esiin. Tuen puute voi näkyä akuuttina stressinä tai pitkäaikaisena elämänhallinnan tunteen heikentymisenä.

Eniten tukea lähipiiriltä Tutkimusten mukaan sairastuneet kokevat saavansa eniten tukea puolisolta ja omaisilta. – Tosin lähipiirinkin voimat voivat ennen pitkään ehtyä. Erityisesti saattohoitovaiheessa olevien potilaiden omaiset kaipaavat juttuseuraa, Tonteri pohtii. Tukea saa myös käytettävissä olevilta asiantuntijoilta. – Ideaalitilanne on, että lääkäri pysyy samana, mikä rakentaa luottamusta. Toki jokainen pystyy itsekin miettimään hyvässä ympäristössä omaa elämäänsä ja suunnitelmiaan, mutta siinä voi hyödyntää esimer-

Psykologi Hannu Tonterin mukaan psykososiaalisen tuen tarve liittyy ennen kaikkea sairauden merkitykseen. Tonteri luennoi Meri-Karinassa pidetyssä syöpäkuntoutuksen seminaarissa 6. helmikuuta.

kiksi ammattiapua ja vertaistukea. Vertaistuesta usein hyötyvät molemmat osapuolet, sekä potilas että tukihenkilö. Tuen tarpeen määrään vaikut-

tavat muun muassa sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Kaikki eivät kaipaa kuntoutumisen tukea lainkaan

– tai eivät ainakaan hakeudu tuen piiriin. – Mistä saisi tietää, kuka tukea oikeasti tarvitsee ja miten heidät tavoittaa? Pitäisikö olla jokin pa-

rempi seula esimerkiksi jossakin hoitojärjestelmässä? Tonteri kysyy. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Ari Peuho / Studio Brahe

"Kunnon verkossa TV kulkee aina mukana." "Kunnon verkossa TV kulkee aina mukana."

6 ensimmäistä

6 kuukautta ensimmäistä kaupan päälle. kuukautta Norm. 4,95 €/kk kaupan päälle. DNA:n Norm. 4,95 €/kk

liittymä-

DNA:n asiakkaille liittymä-

asiakkaille

DNA Rajaton 3G 19,80 €/kk/12 kk ajan (norm. 29,50 €/kk), ei määräaikaisuutta. Avausmaksu 0 € (norm. 3,90 €). Liittymän kuukausimaksu sisältää normaalihintaiset puhelut, tekstija multimediaviestit sekä tiedonsiirron. Videopuhelut kotimaassa 0,20 DNA Rajaton 3G kotimaan 19,80 €/kk/12 kk ajan (norm. 29,50 €/kk), ei määräaikaisuutta. Avausmaksu 0 € (norm. 3,90 €). Liittymän kuukau€/min. Etusisältää poistuukotimaan liittymävaihdon yhteydessä eikä tekstikoske javaihtoa DNA Pro, DNA tai DNA Äly -liittymistä. Enimmäisnopeus simaksu normaalihintaiset puhelut, multimediaviestit sekä Rajaton tiedonsiirron. Videopuhelut kotimaassa 0,20 Etuonpoistuu liittymävaihdon yhteydessä eikä koske(norm. vaihtoavaihteluväli DNA Pro, DNA tai DNAKäyttö Äly -liittymistä. Enimmäisnopeus 21€/min. Mbit/s saavutettavissa rajoitetusti 3G-verkossa 0,4Rajaton – 15 Mbit/s). ulkomailla erillisen hinnaston mu21 Mbit/s on saavutettavissa rajoitetusti 3G-verkossa 0,4 – 15 Mbit/s).tuotteista, Käyttö ulkomailla erillisen hinnaston mu- (SMS/ kaisesti. Asiakkaat saavat ajankohtaista tietoa DNA:n(norm. ja senvaihteluväli yhteistyökumppaneiden asiakaseduista ja tarjouksista kaisesti. Asiakkaat Tarjous saavat ajankohtaista tietoa DNA:n sen yhteistyökumppaneiden tuotteista, asiakaseduista ja tarjouksista (SMS/ MMS/sähköposti). voimassa 27.2.2014 asti.ja Lisätiedot www.dna.fi MMS/sähköposti). Tarjous voimassa 27.2.2014 asti. Lisätiedot www.dna.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

18 - 2014 - N:o 1

Syöpäneuvonta-asema antaa maksutonta opastusta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvontapalvelut ovat kaikkien käytössä Turussa, Loimaalla ja Salossa. Opastusta ja tukea on saatavilla myös Forssassa ja Uudessakaupungissa. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai varata ajan vastaanotolle. Yhdistyksen antama syöpä- ja terveyskasvatusneuvonta täydentää julkisen terveydenhuollon palveluja. Tarjolla on monipuolista ja luotettavaa tietoa syöpäsairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, varhaisesta toteamisesta ja oireiden tunnistamisesta. Lisäksi yhdistys välittää apuvälineitä ja tukihenkilöitä sekä antaa keskusteluapua ja henkistä tukea. Syöpäneuvonta-asemaa hoitaa koulutettu ja asiaan perehtynyt sairaanhoitaja.

Proteesin käyttö ehkäisee ryhtiongelmia Turun Meri-Karinan neuvontaasemalla työskentelevä sairaanhoitaja Eija Säteri avustaa apuvälineiden, kuten rintaproteesien ja peruukkien, hankinnassa päivittäin. Rintaproteesin valintaan vaikuttavat leikkaustekniikka sekä jäljellä olevan rinnan paino ja muoto. Myös asiakkaan ikä ja harrastukset otetaan huomioon rintaproteesia valittaessa. – Rintaleikkaus on voinut olla joko koko rinnan poisto tai säästävä leikkaus. Rinnan säästävä leikkaus voi muuttaa rinnan kokoa ja muotoa vuosienkin jälkeen. Säterin mukaan rintaproteesin tehtävänä on korvata poistetun rinnan puuttuva kudos ja tasapainottaa vartaloa. – Proteesia on syytä käyttää päivittäin. Näin ehkäistään ryhtiongelmia ja niska-hartiaseudun kipua, Säteri huomauttaa.

Sairaanhoitaja Eija Säteri antaa yleistä syöpäneuvontaa ja terveyskasvatusta syöpäpotilaille, heidän läheisilleen sekä muille syövästä huolestuneille. Rintaleikkauksen jälkeen asiakas saa sairaalasta palvelusetelin tai maksusitoumus ensimmäistä proteesia varten. Rintaproteesi uusitaan tarpeen mukaan, ja asiakas pyytää palvelusetelin tai maksusitoumuksen rintaproteesille. Turkulaiset pyytävät sen kuntoutustoimistosta (p. 02 2662 280), muut kuntalaiset oman kunnan terveyskeskuksesta. – Palveluseteli ei kata kaikissa tapauksissa apuvälineen koko hintaa, vaan asiakas maksaa itse hinnan ja palvelusetelin arvon erotuksen. Sama pätee peruukkien välityksessä.

Huolena luomet Meri-Karinan neuvonta-aseman asiakkaista suuri osa tulee luomihuolien vuoksi. Sairaanhoitaja tarkastaa ihomuutoksia ja antaa UV-altistukseen liittyvää terveyskasvatusta. Maksuttomaan luomitarkastukseen varataan aikaa noin 20 minuuttia. Luomihuolipoliklinikka toimii Meri-Karinan lisäksi Loimaan ja Salo-Karinan palveluasemalla. Säteri on huolissaan etenkin nuorista auringonpalvojista. – Jo varhaisella iällä on hyvä tietää ihon suojauksesta. Vaatetus on tärkeintä, sekä kunnon

aurinkosuojavoiteet, jossa on tarpeeksi suuret suojakertoimet – sekä UV-A- että UV-B-suoja. Aurinkovoide ei itsessään estä ihovaurioiden syntymistä. Meri-Karinan syöpäneuvonta-asemalla saa lisäksi periytyvyysneuvontaa. Sairaanhoitaja tekee sukupuun syövän periytyvyydestä asiakkaan antamien sukutietojen perusteella. Yhteyttä voi myös ottaa, jos mieltä askarruttavat esimerkiksi ennaltaehkäisyyn ja varhaistoteamiseen liittyvät kysymykset. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Arja Mäkilä

Syöpäpotilaille tukea ja neuvontaa Syöpäjärjestöjen tämän vuoden valtakunnallisena teemana on tuki ja neuvonta. Vuoden aikana kehitetään neuvontaa muun muassa vahvistamalla terveyden edistämisen ja elintapavalintojen käsittelyä. Syöpäjärjestöjen valtakunnallinen neuvontapalvelu on lisännyt aukioloaikojaan kuudella tunnilla viikossa vuoden 2014 alussa. Puhelinneuvontaa saa numerosta 0800 19414 maanantaisin klo 10–18 sekä tiistaista perjantaihin klo 10–15. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia.

Neuvontahoitaja.fi-verkkopalvelu antaa mahdollisuuden keskustella syöpään liittyvistä kysymyksistä Syöpäjärjestöjen neuvontahoitajien kanssa. Palvelusta on mahdollisuus varata oma keskusteluaika hoitajalle tai paikka ryhmäkeskusteluun, johon voi osallistua nimettömänä. Potilaille on myös tarjolla sähköpostineuvontaa. Hoitajalle voi lähettää kysymyksen tai soittopyynnön osoitteeseen neuvonta@cancer.fi. Lisäksi Syöpäjärjestöjen etuusneuvontapuhelin, joka avattiin viime vuonna

kokeiluprojektina, on vakiintunut pysyväksi toiminnaksi. Etuusneuvontapuhelin on palvelu, josta saa maksutonta neuvontaa potilaan oikeuksiin ja taloudelliseen asemaan vaikuttavista tekijöistä sairauden kohdatessa. Neuvontapuhelin palvelee keskiviikkoisin klo 15–17 numerossa 0800 411 303. Lue lisää valtakunnallisista neuvontapalveluista: - www.cancer.fi/neuvonta - www.neuvontahoitaja.fi

Mitä, missä, milloin? Syöpäneuvonta-asema Karina Seiskarinkatu 35, 20900 Turku Ajanvaraus ja puhelinneuvonta: ma–pe 9–10 ja 13–14 p. (02) 2657 927 - oireita koskevaa neuvontaa, terveystietoa ja opastusta: yleinen syöpäneuvonta, syövän periytyvyysneuvonta, rintojen omatarkkailun opastus, luomihuolipoliklinikka - rintaproteesit, rintaliivit, peruukit, uimapuvut - psykiatrisen sairaanhoitajan keskusteluapua syöpäpotilaille ja läheisille Loimaan syöpäneuvonta-asema Loimaan aluesairaalan tiloissa Seppälänkatu 15–17, 32200 Loimaa Soittoaika: ma klo 13–14, to ja pe klo 9–10 p. (02) 3143 297 Syöpäsairaanhoitajan jonotusvastaanotto ilman ajanvarausta pienille asioille: pe klo 10–12 - rintaproteesit, rintaliivit, rintojen omatarkkailun opastus - vertaistuki- ja tukihenkilötoiminta, keskustelupiirit - luomitarkastus - kipupumppujen lainaus, käytön ohjaus ja opastus - pienet toimenpiteet; haavojen hoito, RR-mittaus jne. - sopeutumis- ja kuntoutuskurssien hakulomakkeet, jäsenasiat, esitteet Salo-Karinan palveluasema Kerhohuoneisto Helsingintie 52, 24100 Salo p. (02) 7281 670 (varaa aika henkilökohtaiseen keskusteluun) Avoinna: pe klo 10–12 - keskusteluapua - vertaistukea - tukihenkilöiden välitys Neuvontahoitajan vastaanotto kerran kuussa. Ajanvaraus: ma–pe klo 9–10 ja klo 13–14 p. (02) 265 7927 - rintaproteesien välitys ja luomihuolipoliklinikka Forssan Solukko Siurilankatu 28, 30300 Forssa Syöpäsairaanhoitaja tavattavissa ajanvarauksella p. 050 5777 339 Vertaistukihenkilöiden välitys p. 050 5777 338, ma–pe klo 10–16 Uudenkaupungin syöpäneuvonta-asema Ystäväntupa Alinenkatu 26, 23500 Uusikaupunki p. (02) 8443 600 Avoinna: ma klo 10–13, ti–pe klo 10–17, la klo 10–13 - keskusteluryhmätoimintaa - tukihenkilövälitystä - terveyskasvatustilaisuuksia

Apua rintasyöpäleikkauksen aiheuttamaan turvotukseen – toistaiseksi kuitenkin vain erityistapauksissa Rintasyövän vuoksi rintansa menettäneiden naisten rinnankorjausleikkaukseen yhdistetty imusolmukesiirto auttaa osaa naisista turvotuksen ja kivun hoidossa. Tyksissä edelleen kehitelty rinnankorjaustekniikka on toistaiseksi kuitenkin vasta kokeellinen hoitomuoto, eikä sitä voida tarjota kaikille käden turvotuksesta kärsiville. Naiset, joilta on rinta poistettu syövän vuoksi, ovat suuri potilasryhmä Tyksin plastiikkakirurgian osastolla. Heille voidaan rakentaa plastiikkakirurgisilla tekniikoilla uusi rinta omista kudoksista, kuten alavatsan ihosta ja rasvakudoksesta. Osalla näistä potilaista esiintyy käden voimakasta turvotusta eli lymfedeemaa, joka johtuu rintasyövän hoitoon kuuluvasta kainaloimusolmukkeiden pois-

tosta ja sädehoidosta. Lymfedeeman oireita ovat raajan lisääntyvä turvotus, pitkäaikainen kipu sekä toistuvat pehmytkudostulehdukset. Pahimmillaan potilaalle saattaa kehittyä vaikea niin kutsuttu elefanttitauti. – Valitettavasti näille potilaille ei ole ollut tarjolla parantavaa hoitoa, ainoastaan lymfa- ja fysioterapiaa sekä elinikäinen tukihihahoito. Vieläkään potilaille ei ole tarjolla täysin parantavaa

hoitoa, mutta imusolmukesiirto saattaa tuoda toivottua apua osalle potilaista, toteaa aiheesta väitellyt turkulainen plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tiina Viitanen. Imusolmukesiirto on leikkauksena melko uusi keksintö, jonka käyttöä on tutkittu muun muassa Ranskassa. Tyksissä uutta leikkaustekniikkaa ovat kehitelleet muun muassa plastiikkakirurgit Anne Saaristo,

Erkki Suominen ja Tiina Viitanen.

Tukihiha tarpeettomaksi Viitasen tutkimuksessa selvisi, että rinnan korjausleikkauksen yhteydessä tehty imusolmukesiirto kohensi imunestekierron nopeutta 37 prosentilla potilaista. Merkittävin tulos oli se, että puolet potilaista pystyi vähentämään tai lopettamaan rintasyöpähoitojen aiheuttamaan käden turvotukseen liittyvän tukihihan käyttämisen. Imusolmukkeet siirrettiin potilaiden nivustaipeen yläpuolelta – Eniten imusolmukesiirrosta hyötyivät potilaat, joilla oireina oli myös toistuvia tulehduksia sekä jatkuvaa särkyä. Imusolmukkei-

den poistaminen nivusalueelta ei ole aiheuttanut merkittäviä haittoja potilaille. Mahdolliset ongelmat saattavat kuitenkin kehittyä viiveellä, joten potilaita seurataan useita vuosia, Viitanen kertoo. Siirron tehoa tutkittiin kuvaamalla potilaiden imunestekierron nopeutta ennen leikkausta sekä useana vuonna leikkauksen jälkeen. Kainalon kudosnestenäytteistä selvisi, että imusolmukkeet erittävät siirron jälkeen imuteiden uudiskasvulle välttämätöntä VEGF-C kasvutekijää. Lisäksi potilaiden kudosnestenäytteistä löytyi kasvutekijöitä, jotka hillitsevät arven kasvua sekä tulehdusreaktiota. – Nämä löydökset ovat merkittäviä, koska imusolmukesiirtoleikkaus on varsin uusi, eikä sen biologisia vaikutuksia täysin

tunneta. Imusolmukesiirto on kuitenkin edelleen lymfedeemassa kokeellinen hoitomuoto, ja jatkossa tarvitaan vielä lisätutkimuksia leikkauksen vaikutusten selvittämiseksi. – Oikein pahaksi tilanteensa tuntevat potilaat voivat hakeutua hoitoihin pyytämällä omalta lääkäriltään lähetteen plastiikkakirurgialle Tyksiin. Poliklinikalla arvioidaan potilaan sen hetkinen tilanne ja harkitaan, hyötyisikö potilas imusolmukesiirtoleikkauksesta. Tyksissä on leikattu potilaita myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen ulkopuolelta, sillä näitä leikkauksia ei tehdä kaikissa yliopistosairaaloissa. Teksti: Tuula Vainikainen


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2014 - 19

Jäsenalennusliikkeet vuonna 2014 Alla mainitut liikkeet myöntävät Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenalennusta. Saadakseen alennuksen jäsenen on esitettävä voimassa oleva jäsenkorttinsa. Jäsenalennus koskee normaalihintaisia tuotteita ja palveluita, ei tarjouksia.

TURKU ASIANAJOTOIMISTO BRANDER & MANNER OY, Kristiinankatu 3, Turku. Testamentit ja perunkirjoitukset sopimuksen mukaisesti. ASIANAJOTOIMISTO HANNU VEHANEN, Käsityöläiskatu 1, testamentit ja perunkirjoitukset –10 % HAUTAUSTOIMISTO A. PERTTALA KY, Aninkaistenkatu 6, Kaskenkatu 15, Kirkkoväärtinkuja 1 Raisio, –10 % arkuista ja uurnista. HAUTAUSTOIMISTO PERTTALA, Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3, alennus sopimuksen mukaan HAUTAUSPALVELU PIETET, Eerikinkatu 25 ja Kiinamyllynkatu 5, Turku sekä Henrikinkatu 2, Naantali, –10 % arkuista ja uurnista HAUTAUSTOIMISTO SAARINEN, Linnankatu 9, arkut ja uurnat –10 % HIRVENSALON APTEEKKI, Pitkäpellonkatu 2, –10 % vapaakauppatuotteista (edellyttää apteekin kanta-asiakkaaksi liittymistä) HUMALISTON APTEEKKI, Humalistonkatu 11, itsehoitotuotteet sopimuksen mukaan. JOHANNA KAIHDIN, Eerikinkatu 38, säle- ja rullakaihtimista ilman asennustyötä –15 % KAIHDINLIIKE SANDBERG OY, Nuppulantie 33, vakio rulla- ja säleverhoista –10–20 % KANSALLINEN KIRJAKAUPPA, Linnankatu 16, Hämeenkatu 7, Länsikeskus, –10% paperitarvikkeista (ei koske kaikkia tuoteryhmiä) KASKEN APTEEKKI, Kaskenkatu 10, alennus sopimuksen mukaan. KELLOLIIKE TEPPO LAMPI KY, Sibeliuksenkatu 7, alennukset sopimuksen mukaan KELLO- JA KULTALIIKE LINDHOLM, Prisma, Itäharju, –15 % (ei koske kaikkia tuoteryhmiä) KINNUNEN OY, Yliopistonkatu 31, alennus –10 % KULTA- JA KELLOLIIKE ILMARI VIITANEN, Humalistonkatu 8, alennus sopimuksen mukaan KUVA-PAIJULA OY, Hämeenkatu 1, passikuvat väri tai mustavalkoinen 4 kpl 12 € (norm. 15 €) LAUKKU MARJANEN, Maariankatu 3, –10 % LINNAN APTEEKKI, Kauppiaskatu 10, Smartlax tuotteet –10%. MELERS PESULAPALVELUT, Kaskenkatu 12, –10 % (ei nahkatuotteet eikä laakapesumatot) MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUS, Seiskarinkatu 35 (Hirvensalo) yöpyminen 2 hengen huoneessa, jäsen 55 €/hlö/vrk, ei jäsen 70 €/hlö/vrk, 1 hengen huoneessa jäsen 70 €/hlö/vrk, ei jäsen 85 €/hlö/vrk. Sisältää täysihoidot. MUOTITALO RA-KE, Yliopistonkatu 13, kaikista tuotteista –5 % OPTIKKO HAKULA, Yliopistonkatu 25, –20 % normaalihintaisista tuotteista OPTIKKO UKKONEN, Hämeenkatu 1, –20 % PYHÄN HENRIKIN APTEEKKI, Prisma, Itäharju, Kalevantie 41, –5 % + S-bonus (vapaakaupan tuotteet) RAKENNUSLIIKE KARI HÄMÄLÄINEN OY, Ahopellontie 4, Rusko, p. 040 052 1664, kari@ rlkh.fi, alennukset sopimuksen mukaan RAKENTAJAN SAROKAS, Polttolaitoksenkatu 17, normaalihintaisten tuotteiden alennukset sopimuksen mukaan RAUNISTULAN APTEEKKI, Satakunnantie 19, www.raunistulanapteekki.fi RUUSU-AULA,n Martinkatu 1, –10% leikkokukat SIISTIPISTE OY, Orikedonkatu 23, siivoustarvikkeet –15 % SOITINLIIKE VERTIKAALI, Eerikinkatu 2, alennukset 10–20 % SPECSAVERS, Yliopistonkatu 25 ja Länsikeskus, alennus sopimuksen mukaan TURUN LUKKO, Rykmentintie 2, –15 % rakennusheloista TURUN TAPETTI JA MATTO, Brahenkatu 6 ja Orikedonkatu 2, normaalihintaiset tapetit ja matot –15 % VALOKUVAUSLIIKE JOKAKUVA, Verkatehtaankatu 8, alennus sopimuksen mukaan. VASARAMÄEN APTEEKKI, Kivikartiontie 1, –10 % (itsehoitotuotteet)

HANKO MARINE LINES, Hanko, alennus sopimuksen mukaan

KUSTAVI KUSTAVIN SAVIPAJA, –10 % keramiikasta

LAITILA LAITILAN I APTEEKKI, Keskuskatu 11, –10 % vapaakauppatuotteista

LIETO SILMÄASEMA LIEDON OPTIIKKA, Kauppapiha, Hyvättyläntie 4, normaalihintaset silmälasit –20 %, muut tuotteet –10%

LOIMAA KAMPAAMO PIRJO NISKANEN, Turuntie 13, –10 % KELLO- JA KULTALIIKE J. MÄKELÄ OY, Turuntie 12, –10 % SILMÄASEMA SILMÄOPTIIKKA RIIPINEN, Vesikoskenkatu 3,normaalihintaiset tuotteet –20 %, aurinkolasit –15 % SÄHKÖLIIKE HANNU RAJALA OY, Turuntie 73, alennus 10–20 %

MYNÄMÄKI MYNÄ-KUKKA, Kirkkokatu 1, –10 % alennusta. MYNÄMÄEN KIRJA- JA PAPERIKAUPPA OY, Keskuskatu 20, Y-kulma, paperituotteista –10 % MYNÄMÄEN SILMÄASEMA, Mynäcenter, normaalihintaiset tuotteet –20 %,aurinkolasit -20 %

RAISIO RAISION KUKKAPALVELU, Torikuja 4, –10 % RAISION LUKKO, Varppeenaukio 9, alennus sopimuksen mukaan SILMÄASEMA MYLLY, Kauppakeskus Mylly, Myllynkatu 13,normaalihintaiset tuotteet –20 %, aurinkolasit –15 %

SALO KUKKAKIMPPU, Helsingintie 5, –10 %

UUSIKAUPUNKI JÄRVEN KELLO JA KULTA KY, Alinenkatu 30, –15 % KENKÄKAUPPA ALINA, Alinenkatu 36, –10 % KAUNIS GERBERA OY, Linja-autoasema, –10 % alennusta vähintään 10 € ostoksesta

(ei adresseista, ei tarjous-/tilaustuotteista) MERENNEITO, alusasujen erikoisliike, Alinenkatu 36, –10 % PUTIIKKI SIK-SAK, Torinkulma, Linja-autoasema, –10 %


20780 Kaarina puh. 02-243 2779

Oy

i)

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

20 - 2014 N:o 1 Turun- Hautakivipalvelu Ky Juha ja Birgitta Iljanka

puh. 236 0329

OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ Uudenmaantie 78, Turku

RTTU

MYNÄMÄEN SILMÄASEMA Mynäcenter 23100 T I L I TMynämäki OIMISTO puh. 02-430 6088

50 ema nki

Kulta Ky

30 ki 57

OIMISTO HANEN

100 Turku 0 820 964 0 w.vehanen.fi

VVS-installationer och försäljning LVI-asennuksia ja tarvikemyynti

AK

UULA Kello- ja Kultaliike Kauppiaskatu 13 F (valopiha) J. MÄKELÄ OY Turuntie 12 20100 Turku 32200 Loimaa Puh. 214 1444 Fax 214 1456 puh. 02-762 2569

ari.kuula@kuula-toimistot.inet.fi

JOHANNA KAIHDIN

Eerikinkatu 38 20100 Turku Ostan kuolinpesät astiat, koriste-esineet, huonekalut, kirjat, puh. 02-253 5888

matot, lamput, ym. ym. NOUTO. KÄTEISMAKSU. Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-13 Osto- ja Myyntiliike Sauli Niemelä, Eerikinkatu 25 P. 040 726 3539

HDIN 00 Turku 888

LAITILAN YKKÖS APTEEKKI

7, la 10-13

KUKKA 1 u 282 9-14 su 12-15

w.alina.fi

PROTEESIASIAKAS

Keskuskatu 11, 23800 LAITILA (02) 856 518

www.laitila1.fi

Prisma, Itäharju puh. 02-2370 781 www.kelloliikelindholm.fi Parasta palvelua jo vuodesta 1954

Projektinjohto, rakennuttaminen, valvonta, kustannus- ja rakennussuunnittelu sekä kuntoarviot yli 30 v. kokemuksella

Obs.. sHushåll avdrag

RÖR AB PUTKI OY

Niemeläntie 3 D 20780 Kaarina Puh. 040 512 9612 etunimi.sukunimi@suikkari.fi HAUTAUSTOIMISTO www.suikkari.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi

www.luontaistuotejasmin.com Tullikatu 10, 21100 Naantali puh. 02 436 7197 050 522 4704

Bengt Karlsén 040 5657 229 Herbert Karlsson 040 5150 775 Fax (02) 458 6863  bh-ror@pp.inet.fi Örnvägen 4 Kotkatie - Pargas 21600 Parainen

AUTOKORJAAMO

Kemiön Mylly Oy Kimito Kvarn Ab Myllytie 7 25700 Kemiö - Kimito

050 533 5979 Lieto www.konepukki.fi

Puh. 0400 535 242

Konepaja

Laaksonen Oy

www.saunarantti.fi

www.salorannanmarjatila.fi

Pompen Saunarantti

SALORANTA

Uudenkaupungintie 594, Taivassalo

Puh. (02) 879 147 Pirjo 040 587 9147 Antti 0400 831 266 Matti 040 706 0345

Kalastavankissankuja 21600 Parainen GSM 040 736 5751 Yrityksille ja perhejuhliin

AUTOHUOLTO SUVANTO

T.Janger Oy

www.autohuoltosuvanto.fi

Orvontie 42 20960 Turku puh. 0400 781 860

Puh. 2366 426 040 5113 781

A Suikkari Oy www.painola.com

Huom. sKotitalou vähennys

NNANKATU 9 TURKU 23 23 23 5 TÄ HAUTAUSPALVELUA YLI 100 v.

Hyvien muotokuvien merkeissä

02 236 3700 www-studiobrahe.fi

Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka

Varissuon Apteekki

www.varissuonapteekki.fi

Varissuon liikekeskus, Littoistentie 81 20610 Turku 02 244 4245 ma-pe 9-18 la 9-14

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU

elumme päivystää ympäri vuorokauden

57

020 745 9500

ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNVÄLITYS Kehityksentie 5, 21800 Kyrö Käsityöläiskatu 1, 20100 Turku www.kiinteistoporssi.fi

HUMALISTON APTEEKKI l TERVEYSTALO PULSSIN TALOSSA Humalistonkatu 11 l (02) 233 6677 l ma-pe 8-20, la 9-17, su 10-18 www.humalistonapteekki.fi Lisätiedot: 050 533 1277

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Turku


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2014 - 21

Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Kuva: Pasi Leino

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja läheisille suunnattua sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY). Alustavan suunnitelman mukaan seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2014. AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Vanhemmuutta tukeva kurssi (RAY).................................................................... 09.06.–13.06.2014 AIVOKASVAINPOTILAAT JA LÄHEISET: Parikurssi (RAY)........................................................................................................12.05.–16.05.2014 ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parkurs för personer över 68 år (FPA)................................................................22.09.–26.09.2014 GYNEKOLOGISET SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: ”Me naiset” -parikurssi ikääntyneille (RAY).........................................................22.04.–26.04.2014 HEMATOLOGISET JA KANTASOLUHOIDETUT SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi (KELA)............................................................................ 02.06.–06.06.2014 Osittainen perhekurssi (KELA)............................................................................ 08.09.–12.09.2014 HYVÄNLAATUISIA KASVAIMIA SAIRASTAVAT LAPSET JA NUORET: Lasten perhekurssi (KELA)..................................................................................... 21.07.–25.07.2014 Nuorten osittainen perhekurssi (KELA)............................................................... 14.07.–18.07.2014 Neurofibromatoosia sairastavien nuorten.......................................................... 04.08.–08.08.2014 osittainen perhekurssi (KELA) KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi alle 68-vuotiaille (KELA).............................................. 07.04.–11.04.2014 Taideterapiapainotteinen yksilökurssi (RAY)......................................................19.05.–23.05.2014 Oikea ote melontaan ja elämään -parikurssi/yksilökurssi (RAY).................... 23.06.–27.06.2014 Liikuntapainotteinen parikurssi (RAY)..................................................................18.08.–22.08.2014 sekä 2. jakso 02/2015 ”Luonnonvoimaa -kurssi..........................................................................................29.08.–31.08.2014 Parikurssi pitkään syöpää sairastaneille (RAY).................................................20.10.–24.10.2014 LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Sopeutumisvalmennuskurssi (KELA)..................................................................15.06.–19.06.2014 Sopeutumisvalmennuskurssi (KELA).................................................................. 30.06.–04.07.2014 MELANOOMAPOTILAAT JA LÄHEISET (IHO JA SILMÄ): Parikurssi (RAY)........................................................................................................06.10.–10.10.2014 NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Osittainen perhekurssi (KELA)............................................................................ 02.06.–06.06.2014 Oikea ote melontaan ja elämään -parikurssi/yksilökurssi (RAY)..................... 14.07.–18.07.2014 RINTASYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parikurssi alle 68-vuotiaille (KELA)......................................................................05.05.–09.05.2014 Parkurs för personer över 68 år (FPA).................................................................. 07.07.–11.07.2014 SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi (KELA)............................................................................ 08.09.–12.09.2014 VATSAN- JA SUOLISTONALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi (KELA)..............................................................................17.03.–21.03.2014 Osittainen perhekurssi (KELA).............................................................................15.09.–19.09.2014 Edellä mainitut kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa, joka on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivä-rahaan nähden. Kurssiin osallistuville läheisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, mikäli hän on estynyt tekemästä työtä. Matkakustannukset korvataan omavastuuosuuden ylittävältä osalta. OSITTAISET PERHEKURSSIT (Kela): Läheinen voi osallistua maksuttomasti kahden kurssipäivän ohjelmaan. Läheisen osallistuessa koko kurssin ajaksi, täysihoidon hinta kolmelta vuorokaudelta on 165 €/hlö.

VIRKISTYSLOMAT

Liikunnalliset virkistyskurssit 2 hh 1 hh Virkistysloma 31.03.–04.04.2014 200 €/hlö 240 €/hlö Virkistysloma 26.05.–30.05.2014 200 €/hlö 240 €/hlö Virkistysloma 11.08.–15.08.2014 200 €/hlö 240 €/hlö Virkistysloma 22.09.–26.09.2014 200 €/hlö 240 €/hlö Taideterapiapainotteiset kurssit 15.09.–17.09.2014 200 €/hlö 240 €/hlö Virkistyslomien ohjelmaan sisältyy täysihoito, majoitus, uinti- ja saunavuorot, ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja mm. terveellisistä elämäntavoista sekä virkistävää ohjelmallista toimintaa. Hintaan vaikuttaa valittu majoitus yhden tai kahden hengen huoneessa.

MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? 1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen (Kela) tai Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus hakeutua kursseillemme. 2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: – oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai – Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin (02) 2657 610 (kurssitoimisto) tai (02) 2657 666 (keskus), s-posti kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi 3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto antaa lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. 4. Mikäli haet Kelan rahoittamalle kurssille, täytä Kelan hakemuslomake KU132. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Meri-Karinan kurssitoimistosta sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi). Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Palauta hakemuslomake liitteineen suoraan Kelalle. 5. Mikäli haet RAY:n rahoittamalle kurssille, täytä RAY:n hakulomake ja lähetä hakemuksesi Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Hakemuslomakkeita on saatavana kotisivuiltamme (www.lssy.fi), sekä Meri-Karinan kurssitoimistosta. Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä.

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄN Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan kuntoutujan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on kuntoutujan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmassa huomioidaan kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

22 - 2014 - N:o 1

Toimintaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen TOIMINTAA ERI SYÖPÄPOTILASRYHMILLE Syöpäpotilaiden vesivoimistelut ja mattojumppa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa maanantaisin klo 9, 10, 16.30 ja 17.30 sekä keskiviikkoisin klo 9.15 ja 10, 17.30 ja 18.30. Lisäksi syöpäpotilailla on mahdollisuus osallistua ohjattuun mattojumppaan maanantaisin klo 18.30. Vesivoimistelun hinta on 25 e kevätkaudelta. Lisätiedot: p. (02) 2657 606 tai p. (02) 2657 666

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄ Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä ja sen hoidosta sekä sairauden vaikutuksesta elämään. Ryhmä luo potilaille läheisineen mahdollisuuden virkistäytyä ja tavata muita saman sairauden kokeneita. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa toimintaa ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Liittyäksesi Etuset-ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia, ilmoita nimesi ja osoitteesi puhelimitse p. (02) 2657 666 / postitse Meri-Karinaan tai sähköpostitse Etuset-ryhmän osoitteeseen etusetpotilaat@gmail.com. Lisätietoja Etusetryhmän toiminnasta em. sähköpostiosoitteesta. Luento- ja keskusteluryhmätoiminta: Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luentoja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat poikkeukset) Meri-Karinassa. Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu sekä arpajaiset. Vuoden aikana Etuset-ryhmä saattaa järjestää muutakin toimintaa, jota ei mainita tässä tiedotteessa. Silloin toiminnasta ilmoitetaan Etuset-ryhmän jäsenille erikseen kirjeitse. Luento-, keskustelu- ja virkistystoimintaa Meri-Karinassa: ke 19.3. klo 18 ”Arjen turvallisuus” Ari-Pekka Lehtinen, rikoskomisario, Lounais-Suomen Poliisilaitos ke 16.4. klo 18 ”Yllättävät neurologiset sairaudet, ennaltaehkäisy ja hoito” Neurologian asiantuntija ke 21.5. Kesäretki Hankoon. Lähtö klo 8 Meri-Karinan parkkipaikka. Ajamme kaupunkiin Aurakatu 2, josta voi nousta bussiin. Matka jatkuu Kaarinan-Piikkiön kautta Saloon, matkan varrelta mahdollista tulla mukaan. Ilmoitathan ennakkoon, miltä pysäkiltä tulet. Päivän aikana mm. opastettu kaupunkikierros, ruokailu, tutustuminen Hangon rintamamuseoon, Tenholan hunajatilaan ja kirkkoon sekä Frimanin kyläkauppaan. Kotiin n. klo 18. Matka 45 e/hlö, mukaan 100 ensimmäistä. Sitovat ilmoittautumiset 17.–29.3. klo 10–12, p. 041 5048 856, 050 5972 040, 050 3246 961. Lisätietoa matkasta postitse huhtikuussa. to 18.9. klo 18 Grilli-ilta, saunomista, uintia ja yhteislaulua ke 15.10. klo 18 ”Verenkierto-ongelmat ja niiden hoito” Erikoislääkäri, TYKS Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Lisätietoja ohjelmasta ryhmän puheenjohtajalta ja sihteeriltä. Liikuntakerho miehille ja naisille Etuset-ryhmän jäsenille Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa maanantaisin klo 12. Jumppa kestää noin 45 minuuttia, jonka jälkeen sauna- ja allasosasto on varattuna jumppaajille kello 15 asti. Ohjelmassa mm. mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua, jokaisen oman kunnon mukaan. Aikaisempaa jumppa- tai liikuntakokemusta ei tarvita. Liikuntakerholaiselle 10 kerran maksu on 25 e tai kertamaksu 3 e (maksetaan Meri-Karinan neuvontaan). Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Mukaan voi tulla kesken kauden.

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEIDEN KERHO SYKERÖ

Sykerö järjestää monipuolista toimintaa lapsisyöpäpotilasperheille. Vanhemmille tarjottujen asiantuntijaluentojen ajaksi lapsille on järjestetty omaa ohjattua toimintaa. Sykeröllä on myös äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa. Vanhemmille myös vertaistukea. Lisätietoa Sykerön toiminnasta: p. (02) 2657 602, (02) 2657 666 SYKERÖNUORET (13–17-VUOTIAAT) Syöpää sairastavat tai sairastaneet kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tapaamiset ovat joko Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa tai muualla aktiviteettien parissa. Nuorten toiminnan vetäjänä toimii Linda Lahdenperä. Nuoret kokoontuvat keskenään, joten on tärkeää, että nuori tulee toimeen itsenäisesti. Meri-Karinan ulkopuolisessa toiminnassa ei ole huomioitu infektioeristystä, joten hoidossa olevat nuoret, keskustelkaa lääkärinne kanssa osallistumisesta. Sykerönuorilla on oma Facebook-yhteisö Snuggles. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä Lindaan. su 30.3. klo 15 Yhdessäoloa Meri-Karinassa: tutustumista, pelailua, mukavaa yhdessäoloa, pientä purtavaa. Tapaaminen kestää noin 2 tuntia. su 20.4. klo 15 Yhdessäoloa Meri-Karinassa: tutustumista, pelailua, mukavaa yhdessäoloa, pientä purtavaa. Tapaaminen kestää noin 2 tuntia. la 17.5. Kevätkauden päätös: hohtogolfia ja herkuttelua. tavataan klo 16 Hohtogolf West Coastin edessä (Yliopistonkatu 17). Golfailun (n. 1,5 tuntia) jälkeen siirrytään Kauppatorin läheisyyteen herkuttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Tapaaminen kestää noin 3 tuntia. Ilmoittaudu aina tekstiviestillä/sähköpostilla/Facebookissa viimeistään kolme päivää ennen tapaamista Lindalle. Lisätietoa toiminnasta: Linda Lahdenperä, p. 040 7487 446, lindalahd@gmail.com

NUORET SYÖPÄPOTILAAT NUPIT (18–40-VUOTIAAT) Nuorten syöpäpotilaiden kerho Nupit järjestää keskustelutilaisuuksia ja muuta toimintaa Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, Turku. Lisätietoa toiminnasta: p. (02) 2657 666

RINTASYÖPÄPOTILAIDEN VERTAISTUKIRYHMÄT Keskusteluryhmä uusille rintasyöpäpotilaille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa torstaisin klo 18–20. Ryhmän tarkoituksena on auttaa ja tukea sopeutumisessa sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Ryhmän vetäjinä toimivat sairaanhoitaja, rintasyöpähoitaja Christina Berger ja sairaanhoitaja, rintasyöpähoitaja Kirsi Kivioja-Viitala. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Tyksin syöpätautien poliklinikan kanssa. Ryhmä on tarkoitettu rintasyöpäpotilaille, jotka • haluavat tietoa, neuvoa ja henkistä tukea • haluavat puhua aiheesta toisten kanssa • haluavat kuulla toisten kokemuksia • haluavat tavata muita rintasyöpäpotilaita Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmät keväällä 2014: alle 45-vuotiaat: to 3.4. klo 18–20, to 8.5. klo 18–20 yli 45-vuotiaat: to 10.4. klo 18–20, to 15.5. klo 18–20

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA toimii Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Neuvonta-asema palvelee sekä oireetonta väestönosaa että syöpäpotilaita ja heidän omaisiaan. Palvelut ovat maksuttomia. Neuvonta-asema • antaa oireita koskevaa neuvontaa ja terveyskasvatusta • opastaa syöpäpotilasta ja hänen perhettään sekä antaa henkistä tukea • neuvoo ruokavalion suunnittelussa ja opastaa muissa ravintoon liittyvissä asioissa • antaa yleistä syöpäneuvontaa • välittää apuvälineitä: rintaproteesit, rintaliivit, peruukit ja uimapuvut • hoitaa luomihuolipoliklinikkaa • opastaa rintojen omatarkkailuun • antaa perinnöllisyysneuvontaa Syöpäneuvonta-asema on avoinna ma-pe klo 8–15. Huom! Ajanvaraus, p. (02) 2657 927 (ma-pe klo 9–10 ja klo 13–14). Syöpäneuvonta-aseman lakimiehen maksuton neuvontapalvelu: Asianajaja, varatuomari Martti Brander toimii syöpäneuvonta-aseman lakimiehenä. Hänen toimistonsa, Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, sijaitsee osoitteessa Kristiinankatu 3, Turku, p. (02) 5117 000.

ILOA JA ITSETUNTEMUSTA! Virkistysryhmä naissyöpäpotilaille Virkistys- ja rentoutusillat koostuvat henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntemukseen liittyvistä ohjatuista keskusteluista ja harjoituksista. Jokainen kerta on oma kokonaisuutensa, ja mukaan voi tulla myös yksittäisille kerroille. Tiedustelut puhelimitse (02) 2657 619 (vapaaehtoistoiminta) tai jätä soittopyyntö koordinaattori Minna Vainiselle Meri-Karinan keskukseen, p. (02) 2657 666.

VOIMAVARAA! Miessyöpäpotilaiden ryhmä Ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti muille kuin eturauhassyöpäpotilaille (ks. eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmä). Ryhmässä saa tietoa sekä voi kuulla ja jakaa sairastumiseen liittyviä kokemuksia toisten saman kokeneiden kanssa. Tiedustelut puhelimitse (02) 2657 619 (vapaaehtoistoiminta) tai jätä soittopyyntö koordinaattori Minna Vainiselle Meri-Karinan keskukseen, p. (02) 2657 666.

SYÖPÄPOTILAIDEN LÄHEISTEN VERTAISTUKIRYHMÄ

Sairastuneen ja hänen läheisensä henkiset voimavarat ovat koetuksella sairauden aikana. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää syöpäpotilaiden läheisille keskusteluryhmätoimintaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset vapaaehtoistoiminta, p. (02) 2657 619.

SAATTOHOITO- JA TUKIHENKILÖTOIMINTA Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. välittää tukihenkilöitä syöpäpotilaille sairauden eri vaiheissa. Läheisensä menettäneille järjestetään myös vertaistukiryhmiä. Tiedustelut: vapaaehtoistoiminta, p. (02) 2657 619

VERTAISTUKIHENKILÖVÄLITYS Vertaistukihenkilö kuuntelee ja auttaa oman kokemuksensa kautta. Toiminnan periaatteena on keskinäinen luottamus ja tasavertaisuus. Vertaistukihenkilö on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kouluttama vapaaehtoinen. Vertaistukihenkilövälitys: koordinaattori Minna Vaininen, p. (02) 2657 619 Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastojen tukihenkilötoiminta: • Kemiö p. 040 734 1931 ja 040 7685 456 • Forssa ma-pe klo 10–16, p. 050 5777 338 • Loimaa p. (02) 3143 297 • Parainen p. 050 5690 610 • Salo, perjantaisin klo 10–12, p. (02) 7281 670, 040 7412 736 • Uusikaupunki: ma ja la klo 10–13 ja ti-pe klo 10–17, p. (02) 8443 600

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS KAIPAA VERTAISTUKIHENKILÖITÄ

Erityisesti tarvetta on tällä hetkellä gynekologista, keuhkosyöpää ja haimasyöpää sekä harvinaisempia syöpäsairauksia sairastavien potilaiden vertaistukihenkilöille. Vertaistukihenkilöitä kaivataan myös potilaille, joilla syöpäsairaus on uusiutunut. Samoin syöpäpotilaiden läheiset kaipaavat vertaistukea. Lisäksi saattohoitoon tarvitaan tukihenkilöitä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää tukihenkilökoulutusta (syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tukihenkilöiksi aikoville). Koulutusta ennen järjestetään haastattelu. Lisätietoa: p. (02) 2657 619

PAIKALLISOSASTOTOIMINTA TURKU

Paikallisosaston toiminnan tavoitteena on toimialueen syöpäpotilaiden yhteen saattaminen sekä virkistys- ja vertaistukitoiminta. Vuoden aikana järjestetään mm. jäseniltoja, retkiä ja myyjäisiä. Paikallisosasto lahjoittaa varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankintoihin vuosittain.

Jäsenillat Kokoontuminen Meri-Karinassa joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45. Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Meri-Karinassa järjestettäviin tilaisuuksiin pääsee bussilla nro 54, pysäkki on Eerikinkadulla kauppahallia vastapäätä. Paluukuljetus klo 20. ti 11.3. ”Miten saan parempaa tuottoa säästöilleni?”, Kalevi Seppänen ”Kilpirauhanen”, dos. Outi Saarni ti 8.4. ”Syöpä, tunteet ja arjessa selviytyminen – minä ja muut”, Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen Siviä Raittiina ti 13.5. Kevätjuhla Retket Paikallisosasto järjestää matkoja ja vierailuja lähiseudun kohteisiin pitkin vuotta, keväällä 2014 mm. Kankaisten kartanoon, Maskun kirkkoon, Fazerin tehtaalle ja Tamminiemeen. Lisäksi nautitaan teatterista Helsingissä ja Kaarinassa. Kevään 2014 retket ovat valitettavasti loppuunmyytyjä. Tiedot syksyn jäsenilloista ja retkistä ilmoitetaan esitteessä ja verkkosivuilla toukokuun alussa. Pääsiäismyyjäiset palmusunnuntaina 13.4. klo 12–15 MeriKarinassa. Käsityöpiiri Ahkerat Kertut kokoontuu Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo 10–12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 14–17. Käsityöpiirin vetäjinä toimivat Sirpa Teräs ja Seija Vesala. Paikallisosasto tiedottaa toiminnastaan: Turun Sanomien yhdistystoiminta-palsta ja verkkolehden Menovinkit: http://menovinkit.ts.fi www.lssy.fi/paikallisosastot/Turku Lisätietoa: Anneli Suominen, puheenjohtaja, p. 050 5960 470 Leila Leino, varapuheenjohtaja, p. 040 0822 806 Soile Tammero, sihteeri, p. 040 5309 942 Ulla Ström, paikallisosaston matkat: ilmoittautumiset puhelimitse maanantaisin klo 13–15 (ei kesä-, heinä- ja elokuussa) p. 044 5524 814 tai sähköpostilla ulla_strom@hotmail.com Marja-Leena Louhi, putiikinhoitaja, p. 050 5331 277 Sirpa Teräs, Ahkerat Kertut -toiminta, p. 040 0226 616

SALO Salo-Karina, Helsingintie 52, Salo, www.sspo.net sekä Facebook. Paikallisosasto antaa tietoa ja tukea syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Paikallisosasto järjestää kaikille avoimia tapaamisiltoja, luentoja, retkiä ja virkistystä. Salo-Karinan toimisto avoinna perjantaisin klo 10–12, p. (02) 7281 670. Palveluasemalta saa tietoa syöpäjärjestöistä, paikallisosastosta, sopeutumisvalmennuskurssille hakemisesta, jäsenyydestä ja korvauksista. Toimistolle voit tulla keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista, mielellään ajanvarauksella. Rintaproteesin haku: Soita ensin p. (02) 7723 630 klo 9–12 saadaksesi ostopalvelusopimuksen ja soita sitten Meri-Karinaan p. (02) 2657 927 ma-pe klo 9–10 ja 13–14, josta saat ajan SaloKarinaan. Somerolaiset ottavat ensin yhteyttä sosiaalityöntekijään. p. (02) 7792 610. Voit myös varata ajan luomien tarkastukseen. Keskusteluryhmä rintasyöpään sairastuneille. Tiedustelut: Siru Virpi, p. 040 7412 736. Pilates: fysioterapeutti Mia Oksanen, tiistaisin klo 16.45, 18 ja 19.15. Sitoutuminen koko kevääseen x 14 ajalla 7.1.–15.4. Hinta syöpään sairastuneille 112 e ja muille 154 e. Vesivoimistelua muiden yhdistysten kanssa. Hartaushetket joka kk:n toisena maanantaina klo 15 alkaen: 10.3., 14.4. ja 12.5. Avoin tilaisuus kaikille. Kaikille avoimet ja maksuttomat TAPAAMISILLAT Salo-Karinassa. Kahvia tarjolla klo 17.30 alkaen hintaan 2 e ja arpoja 2 e potilastoiminnan hyväksi.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat to 27.3. to klo 18 ”Suolistosyöpä”, dosentti Arto Rantala to 24.4. to klo 18 ”Kuljetuspalvelut”, palveluohjaaja Anne Vainio la 24.5. la klo 13 Salo-Karinan pihatapahtuma: grillataan, lettujen paistoa, kahvia, pelejä, vapaaehtoinen osallistumismaksu Teatterit Lähdöt Salo-Karinasta ja maksut yleensä 5 viikkoa ennen. Sitovat ilmoittautumiset: Siru, p. 040 7412 736 la 29.3. Järki ja tunteet, Helsingin kt, lähtö klo 16, hintaan 52 e la 5.7. klo 18 Pirunpelto; Pyynikin kesäteatteri lähtö klo 14.30, hintaan 52 e la 9.8. klo 15 Matti ja Teppo, Samppalinnan kesäteatteri ja sitä ennen ruokailu Meri-Karinassa yhteishinta 50 e, lähtö klo 12 Lisätietoa: Juhani Ivanoff, puheenjohtaja, p. 040 8457 195, juhani_ivanoff@ hotmail.com Onerva Achren, varapuheenjohtaja, p. 044 5840 579, onerva. achren@gmail.com Siru Virpi, sihteeri, p. 040 741 2736, siru.virpi@seutuposti.fi

UUSIKAUPUNKI Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystäväntuvalle, joka sijaitsee osoitteessa Alinenkatu 26, Uusikaupunki. Ystäväntuvan puhelinnumero on (02) 8443 600 (ma ja la klo 10–13 ja ti-pe klo 10– 17). Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto on torstaisin klo 13–17. Rintasyöpäpotilaiden ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat Ystäväntuvalla kerran kuussa. Tukihenkilötoiminnan yhteyshenkilönä toimii Tarja-Liisa Kukkonen, p. 050 3218 173. Joka kuukauden viimeinen torstai-ilta klo 18 alkaen on varattu yhteislaululle. Tilaisuus on avoin kaikille. Kirjallisuuskerho toimii Ystäväntuvalla kerran viikossa. Paikallisosaston kevätkauden päättäjäisiä vietetään to 22.5. klo 18 Tammilehdon rantasaunalla. Ilmoittautumiset viimeistään ma 19.5. Ystäväntuvalle, p. (02) 8443 600. Lisätietoja: Esko Tähtinen, puheenjohtaja, p. 040 5775 817

N:o 1 - 2014 - 23 Marjo Öhrnberg, sihteeri, p. 050 3589 111

FORSSA Paikallisosasto toimii potilaiden ja heidän läheistensä virkistys-, valistus- ja kuntoutustoiminnan hyväksi. Paikallisosaston toiminta keskittyy Solukkoon, Siurilankatu 28, Forssa, www.solukko.net. Syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanvarauksella, p. 050 5777 339. Kirpputori Solukon, Kauppakatu 12, tuotto käytetään paikallisosaston toiminnan tukemiseen. Paikallisosasto järjestää potilaille ja heidän läheisilleen valistus- ja virkistystoimintaa. Paikallisosaston oma toimipiste Solukko sijaitsee os. Siurilankatu 28, Forssa. Jäsenillat joka kuukauden toinen keskiviikko (ei kesä-elokuu) klo 18. Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä kokoontuu erikseen ilmoitettavina aikoina. Syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanvarauksella, p. 050 5777 339. Tukihenkilöiden välitys p. 050 5777 338 arkisin klo 10–16. Kirpputori Solukko os. Kauppakatu 12, ottaa vastaan lahjoituksia, tuotto käytetään paikallisosaston toiminnan tukemiseen. Jäsenillat Maaliskuu: Yhteislauluilta, ”Entiset nuoret” laulaa ja laulattaa. Huhtikuu: Kelan ajankohtaisia asioita Toukokuu: Lettukestit Saaren kansanpuiston laavulla Virkistysmatkat ke-pe 19.–21.3. Kylpylämatka Viron Rakvereen la 5.7. Samppalinnan kesäteatteri ”Matti ja Teppo – the Turku Brothers” la 16.8. Tutustumiskäynti Vironperän kotimuseoon ja Kasvihuoneilmiöön to-ti 18.–23.9. Ruskamatka Bacecamp Oulanka Toiminnasta ilmoitetaan Seutusanomien järjestöpalstalla. Lisätietoja: www.solukko.net. Forssan seudun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Salminen, p. 050 5691 271.

LOIMAA

maa, p. (02) 314 3297. Soittoaika ma klo 13–14, to ja pe klo 9–10). Perjantaisin klo 10–12 avoin vastaanotto (ilman ajanvarausta) pienissä asioissa. Paikallisosasto järjestää erilaisia tapahtumia sairastuneille ja heidän läheisille sekä aiheesta kiinnostuneille. Keskustelupiiri Toiminnasta ilmoitetaan Loimaan Lehdessä viikkoa ennen kyseistä tapahtumaa. ma 31.3. klo 14–16 Syöpäpotilaiden keskustelupiiri. Elokuvailtapäivä. Piirin ohjaa syöpähoitaja Pirkko-Liisa Santala. ma 14.4. klo 14–16 Syöpäpotilaiden keskustelupiiri kaupungin kirkon yläsalissa. Pääsiäiskirkko ja ehtoollinen. Mukana sairaalapastori Leena-Kajanus-Kujala ja kanttori. Kirkkokahvit. Piirin ohjaa syöpähoitaja Pirkko-Liisa Santala. ma 19.5. Kevätpäivän viettoa Rauha Maunulassa Kalikassa. Keittoruokaa ja lettujen paistoa. Haitarimusiikkia, yhteislaulua. Kevätpäivän kahvit. Piirin ohjaa Pirkko-Liisa Santala. Menemme omilla autoilla, kaikille järjestyy kyyditys. pe 20.6. Kesäteatteri-ilta. Bussikuljetus. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. Loimaan seudun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Hyvärinen, p. 040 7624 196.

RANNIKKOSEUTU Paikallisosasto jakaa tietoa ja järjestää virkistystoimintaa. Lisätietoa: Raimo Sulonen, puheenjohtaja, p. 040 8487 113

PARAINEN Kontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel. 050 5690 610

KEMIÖ Kontaktpersonen i Kimitoön: Ulla Granroth, tel. 040 7341 931 Ann-Katrin Andersson, tel. 040 7685 456

Paikallisosasto tukee Loimaan aluesairaalan tiloissa tapahtuvaa neuvonta-aseman toimintaa (Seppälänkatu 15–17, Loi-

Tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnasta myös www-sivuilta www.lssy.fi.

maailman ensimmäinen

EKO-MONITOIMILAITE

Uusi Ford Fiesta.

1.0 EcoBoost

tulosta tai kopioi ja

PYYHI PAPERI TYHJÄKSI käytä paperi uudelleen

JOPA VIITEEN KERTAAN

Palkittu EcoBoost nyt myös automaattina PowerShift-automaattivaihteisto valitsee sopivan vaihteen puolestasi. EcoBoost tuo suuren moottorin tehon ja väännön pienen moottorin kulutuksella. Löydä nämä molemmat uudesta Ford Fiestasta.

Hinta alkaen

19.990,19 € (sis. toim.kulut 600 €)

Nyt uudet, alennetut hinnat Titanium-malleissa ja valikoiduissa valinnaisvarusteissa.

Uusi Ford Fiesta 1.0 EcoBoost 100 hv PowerShift alkaen 19.990,19 € (autoveroton hinta 15.920 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 114 g/km 3.470,19 € + toimituskulut 600 €). Uusi Ford Fiesta -mallisto alkaen 15.119,30 € (autoveroton hinta 12.290 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 99 g/km 2.229,30 € + toimituskulut 600 €). Ford Fiesta -malliston CO2-päästöt 87–138 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 3,3–5,9 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Hinnat hinnaston 1.1.2014 mukaisesti. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Laakkonen RAISIO Nikkarinkatu 1, Raisio Vaihde 010 214 7800

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ LAHJOITUKSELLA Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Turun Seudun Op FI31 5713 4520 012054

Toshiba TEC Nordic AB, Finland Joukahaisenkatu 6, 20520 TURKU Pyydä esittely tai lisätietoja:

www.toshibatec-tnd.com Puh. 010-568 5000 juha-pekka.makela@toshibatec-tnd.com

Tervetuloa mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n vapaaehtoistoimintaan Lisätietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n vapaaehtoistoiminnasta ja ilmoittautumiset koulutuksiin 16.9.2014 mennessä: Vapaaehtoistoiminta, puhelin (02) 2657 619.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

24 - 2014 - N:o 1

sumine ➤ koti ja a

n

1 |2 0 14 5, 00 €

A N O KOT

N L L I N E P A I K A

H T I T U S L E S U S I S

ihin e t o k a i s k u t s i Kurk , 3 KOTIA, TELIJA A 3 SU U N N IT VA A 15 OIVALTA R ATK AISUA

Tilaa heti! VAIN

ston TS Koti -sivu sikit uo bloggarien s JYH KEÄ JA KODIK AS,

villAma

kotiin kannettuna

Uusimmat keittiötrendit

TV:STA TUT

TU !

Koteja Turusta, , Kuusistosta ta, Hir vensalos , Nousiaisista . .. ta s Raisio

lemaan Opi sommitte kanssa n Tomi Kouvola

yhuoneen mat hitit kylp

Uusim

laatoissa

JOKAISEN KODINSISUSTAJAN INSPIROIVA LUKUPAKETTI

Tilaa omasi heti. Kauniita koteja, persoonallisia sisustusratkaisuja ja vinkkejä toteutettavaksi omaan kotiin. Yhteensä 92 sivun verran inspiroivaa sisältöä jokaiselle sisustamisesta kiinnostuneelle. Lehti toimitetaan sinulle kotiin kannettuna. Lasku tulee lehden mukana.

Lehti ilmestyy 4.4.

Kokoamme huonekalut asetelmiksi ja hankimme alle sadan euron satsauksilla kotiin monenlaisia ihanuuksia. TS Koti -sivuston bloggarit esittelevät lempiasioita omissa kodeissaan. Kotiesittelyissä piipahdetaan lounaissuomalaisissa kodeissa ja tutustutaan sisustusalan ammattilaisten tekemiin ratkaisuihin. Lue myös millainen tunnelma on televisiostakin tutussa, voittoisassa betonitalo villAmassa Hirvensalossa.

Lähetä tekstiviesti numeroon 16183

Tilaa helposti. Verkossa ts.fi/kampanja/14koti

Esittelemme lehdessä uusimpia keittiö- ja laattatrendejä sekä kerromme millaisia värisävyjä tänä keväänä sisustuksessa yhdistellään.

Tekstiviestimaksu on sama kuin operaattorisi perimä alin tekstiviestimaksu.

Soita (02) 269 3400 Ma–pe 8.15–16.30

Näppäile tekstiviestiksi TS TILAUS 14KOTI sekä yhteystietosi. Esim. TS TILAUS 14KOTI Maija Mallikas Mallikatu 1 20100 MALLILA


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 1 2014