LOKI 2 2017

2/2017

LOKI

Lapsen sairaus ravistelee koko perhettä Syöpäkeskus takaa korkeatasoisen hoidon Liiku säännöllisesti, voi paremmin Sjukhusprästen är krisarbetare i sorg

!

IA N II T O IK N N A M IL , A T T U A K N ILO

Turkulaisräppäri Kodols kannustaa nuoria päihteettömyyteen

LOKI

2 - 2017 - N:o 2

Onnea nelikymppisellemme:

40 vuotta tietoa ja tukea syövästä

Linnan apteekki uudistuu!

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ensimmäinen tiedotuslehti ilmestyi vuonna 1977 nimellä Lounais-Suomen Syöpäsanomat, vuosien myötä syöpä vaihtui lehden nimessä syöväntorjunnaksi. 20 000 kappaleen alusta lehden painos on yli kymmenkertaistunut.

Tämä numero on neljäs LOKI-nimellä ilmestynyt. Lehden perustehtävä on pysynyt samana – tarjota luotettavaa tietoa syövästä lounaissuomalaisille. Syöpää koskeva tieto on 40 vuoden aikana huimasti lisääntynyt. Tiedämme entistä enemmän syövän ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista, diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Syöpä on yhä useammin sairaus, josta parannutaan, tai sitä voidaan hoitaa niin, että se kulkee rinnalla pitkäaikaissairautena.

LOKI tulee Lounais-Suomesta, ja me lehden toimituksessa teemme sitä lounaissuomalaisille, jotka ovat kiinnostuneita omasta ja läheistensä terveydestä. Kirjoitamme kaikista syöpään liittyvistä asioista, pääasiassa hyviin lounaissuomalaisiin asiantuntijoihin tukeutuen.

LOKI on tuttu merellisille ihmisille. Lokikirjaan kirjoitetaan tärkeitä laivoilla tapahtuvia asioita. Loki on myös laivan nopeuden ja sen kulkeman matkan mittauslaite. Samaan tapaan mekin kerromme ja kirjaamme ylös tärkeitä asioita elämästä ja sen solmukohdista, kun kumppaniksi ilmaantuu syöpä – tauti tautien joukossa, josta asiantuntijat tietävät päivä päivältä yhä enemmän.

Juhlistamme tässä numerossa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lehden kunniakasta taivalta työn merkeissä. Välittämällä LOKIn lukijoille tietoa ja tukea, jota Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tarjoaa.

Toivotamme lukijat mukaan tekemään LOKI-merkintöjä. Antakaa palautetta ja kertokaa toiveistanne, jotta voimme yhdessä tehdä LOKIsta entistä ehomman.

Tuula Vainikainen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viestintäneuvoston puheenjohtaja

Grattis till vår 40-åring:

40 år av cancerinformation och stöd

År 1977 gav Sydvästra Finlands Cancerförening ut sin första informationstidning under namnet Lounais-Suomen Syöpäsanomat (”Sydvästra Finlands Cancertidning”), som några år senare fick namnet Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat (”Sydvästra Finlands Cancerbekämpningstidning”). Upplagan var inledningsvis 20 000 exemplar, men har mer än tiofaldigats under årens lopp.

Palvelemme Mehiläisen Talossa Kauppiaskatu 10, Turku

Avoinna: ma-pe 8-20 la 9-18 su 11-18

P-LOUHESTA SUORA YHTEYS HISSILLÄ SAAT KAIKKI TERVEYSPALVELUT SAMAN KATON ALTA!

Puh. (02) 275 0400 Fax (02) 275 0430

www.linnanapteekki.fi

Palveleva apteekki Turun keskustassa.

Detta är det fjärde numret som utkommer under namnet LOKI. Tidningens grundläggande uppgift har förblivit den samma – att erbjuda invånarna i sydvästra Finland tillförlitlig information om cancer. På 40 år har kunskapen om cancer ökat ofantligt mycket. Vi vet allt mer om möjligheterna att förebygga cancer liksom om cancerdiagnostik, cancerbehandling och cancerrehabilitering.

Cancer är allt oftare en sjukdom som man tillfrisknar från eller som kan behandlas så att man kan leva med den i långa tider.

LOKI utkommer i sydvästra Finland och vi på redaktionen gör tidningen för dem som bor här och som är intresserade av sin egen och sina närståendes hälsa. Vi skriver om alla frågor som rör cancer och utnyttjar i första hand våra utmärkta lokala experter.

LOKI (”Loggen”) är ett bekant begrepp för skärgårdsfolk och andra som rör sig till havs. En loggbok används för viktiga anteckningar på ett fartyg. Loggen är också ett instrument för att mäta fartygets hastighet och avlagd sträcka. På samma sätt antecknar också vi och berättar om viktiga saker i livet och dess knutpunkter när man ska vänja sig vid ett liv med cancer – en sjukdom bland många andra, som experterna dag för dag vet mer om.

I detta nummer firar vi tidningens hedersamma historia i arbetets tecken. Den information och det stöd som Sydvästra Finlands Cancerförening erbjuder förmedlar vi till LOKIs läsare.

Vi önskar att du som läsare deltar med egna logganteckningar. Ge feedback och berätta om dina önskemål, så att vi tillsammans kan göra LOKI ännu Tuula Vainikainen Ordförande för Sydvästra Finlands Cancerförenings informationsråd Kuva: Esko Jämsä

LOKI

Tietoa ja tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puhelin 02 2657 666 (info) Sähköposti: aleksi.rajamaki@lssy.fi Päätoimittaja: Aleksi Rajamäki Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Painos: 223 500

Painopaikka: Turun Sanomat Lue lehteä verkossa: www.lssy.fi/julkaisut Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2018 Kannen kuva: Aleksi Rajamäki ISSN 2489-5202

Yrityksesi kaikki tulostus- ja skannausratkaisut sekä infonäytöt PAIKALLISESTI Ota yhteyttä: Toshiba Tec Nordic Ab Joukahaisenkatu 6 20520 TURKU 010 568 5000 www.toshibatec-tnd.com/Û

LOKI

N:o 2 - 2017 - 3

LOKIIN MERKITTYÄ

Teksti: Aleksi Rajamäki • Kuvat: Pasi Leino, Aleksi Rajamäki

Meri-Karina täyttyi iloisesta festariväestä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja Sykerö-kerho järjestivät kaikille avoimet ”Elä täysillä” -perhefestarit jo toistamiseen. Tapahtuma avasi Hirvensalopäivien ohjelmaviikon 1. syyskuuta.

Meri-Karinan hyvinvointikeskus kutsui musiikin- ja liikunnantäyteisen puuhan pariin. Illan aikana oli tarjolla muun muassa laulu- ja tanssiesityksiä, poniajelua sekä monia erilaisia pihapelejä. Turun kaupungin Nuokkaribiili toi mukanaan hauskan sumopainimaton ja uutuutena kuplafutiksen. Festareiden suositulta kauneuspisteeltä oli mahdollista saada pikakampauksia ja halutessaan vaikkapa veikeät kissanviikset.

Musiikista vastasivat turkulainen räppäri Kodols, jo viime vuonna festariyleisöä viihdyttänyt AvAciA DUO, Ponnahdus Pinnalle -kisan voittanut laulutrio Three Voices sekä Kelly Draffan, joka on tuttu The Voice Kids sekä Talent Suomi -ohjelmista.

Tapahtuma tarjosi etenkin nuorille bändeille ja muusikonaluille tilaisuuden saada esiintymiskokemusta.

Lavaesitysten ohella oli muun muassa keppihevostelua, futiskisailua ja discomeininkiä. Halukkaat saivat ikuistaa itsensä lapsi- tai perhekuvauksessa. Meri-Karinan pihaalueella pääsi tutustumaan pieneläintilaan, jossa tulijaa tervehtivät lammas, kanat ja ankat. Tapahtuman avasi turkulaisen Samba Cariocan lapsiryhmä tarttuvilla lattarirytmeillään.

lueelle. Turun i Meri-Karinan piha-a Tapahtuma levittäyty varten. uja ail kis reenan kivoja Pallokerho ry toi futisa

Pomppulinnat ja sumopainimatto viihdyttivät festarikävijöitä. Linnat lainasi lasten käyttöön Musiikkikoulu Ilonen.

nen

ng Li Suomen Golfliitto osallistui tapaht massa myös Viki umaan puistogolfilla, Festarihumussa oli ilahdutta joka on koko perheelle tarkoitettu liikuntamuoto.

Ville Viking.

Täysillä joka hetki

Lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerho piti oman infektioriskittömän tilaisuutensa ennen kaikille avointa osuutta. Syöpähoitojen ja heikentyneen elimistön puolustuskyvyn vuoksi lapsi on poikkeuksellisen herkkä saamaan infektioita ja voi siksi joutua elämään eristyksessä pitkäänkin. Tapahtuma antoi suojatun ympäristön nauttia festaritunnelmasta.

– Kun elämä rajoittuu infektioeristyksen takia lähinnä kodin ja sairaalan seinien sisäpuolelle, tuo jokainen infektiosuojatusti järjestetty tapahtuma toivottua vaihtelua arkeen.

Perhefestareiden nimi ’Elä täysillä’ kertoo siitä, että myös raskaiden hoitojen keskellä on tärkeää kyetä ottamaan elämästä irti mahdollisimman paljon, kertoo Sykerö-kerhon puheenjohtaja Taina Ylenius.

Kiitos yhteistyökumppaneillemme FC Inter Turku, Haven Yhtymä, Jenny Paalijärvi Photography, Leluliike Casagrande, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun paikallisosasto, Musiikkikoulu Ilonen, Pizzaline, Samba Carioca, Smooth it, SPR Hirvensalon osasto, Stamine, Suomen Golfliitto, Sylva ry, Tmi: Kalle Talvinen, Turun kaupungin nuorisopalvelut, Turun Pallokerho, Viking Line, Wihuri Oy Aarnio/ Metro-tukku.

Än S S E D H E L A Esitä se meille, etsimme siiähäe S S A V A A R ?

A SEU sasi voit käytt tyvä kysymys

A K L syöpään liit an nimettöminä. Halutes lähetä kysymys A in k jo A a u T in s S o UUSI PAL VASTAUKSEN. Askarruttaaklssy.fi. Kysymykset julkaistakevään 2018 LOKI-lehdessä,

E ETSIMME ää osoitteeseen viestinta@symys ja vastaus esitetään M , S Y M Y S Y lähett ttä ky ESITÄ K Jos haluat, e nessä. symyksiä voi Ky ppuun men nimimerkkiä. vastauksen. tammikuun lo

LOKI

4 - 2017 - N:o 2

Elämänmakuista arkea sairaalassakin

Pikku Ellenin vanhemmat saivat voimaa Teksti: Marja Myllyluoma • Kuva: Pasi Leino

Tavallinen Ikean pöytäkin voi olla osa selviytymistarinaa. Kun turkulaisten Hanna ja Juho Ronumäen pieni Ellen-tytär sairastui syöpään, koko perhe melkein muutti kuukausiksi sairaalaan. – Miksei siis toisi sinnekin kodin tuntua, tuumattiin. Ikea-pöydän ääressä nautittiin yhdessä lounaat ja päivälliset, aina samaan kellonaikaan. Arjen rutiinit ovat auttaneet pysymään koossa. Ihan parasta on ollut läheisten tuki.

Nyt Ronumäet – Hanna ja Juho sekä Ellen, 4 – ovat jälleen uuden edessä. Ellenin rankat hoidot ovat takanapäin. Syöpä on läsnä arjessa lähinnä lääkkeinä ja tiheinä kontrollikäynteinä. Vieraat komennetaan käsien pesulle, Ellenin leikkikavereilla on oltava vesirokkorokotus.

Jos takaiskuja ei tule, infektioeristys puretaan piakkoin ja Ellen pääsee taas päiväkotiin.

Hanna Ronumäelle uusi vaihe tietää paluuta virkavapaalta työelämään. Hän ei halua jäädä työyhteisön ulkopuolelle, vaan aikoo ensi töikseen marssia koulunsa rehtorin puheille, jotta tämä tekisi talonväelle selväksi töihinpalaajan toiveet.

– Että tulisivat kysymään minulta suoraan, eivätkä arvailisi selän takana, Hanna kiteyttää.

Paluu normaaliin elämään – eikä kuitenkaan mikään ole kuin ennen... Hanna ja Juho myöntävät, että uusia pelkoja voi ilmaantua. He eivät halua tietää tyttärensä sairauden ennusteita, kaikkihan joka tapauksessa tekevät parhaansa. Pariskunnan mielenrauhaa on lujittanut suuresti se, että sairaus on opittu hyväksymään osaksi elämää. Helppoa hyväksyminen ei ole ollut.

– On tietenkin kova shokki, kun terve 2,5-vuotias menee hirvittävän huonoon kuntoon. Tällaista ei toivoisi kenellekään, Juho sanoo.

Ronumäet ovat onnekseen pystyneet käsittelemään tuntemuksiaan sekä keskenään että ystävien kanssa. Loput taakasta on saanut vuodattaa ammattiauttajille.

Sairaalasta toinen koti

Perheen piinan ensimmäiset merkit ilmaantuivat puolitoista vuotta sitten Ka-

narian-lomalla, kun Ellen valitteli jalkakipua, alkoi ontua ja kompuroida, ei pystynyt enää juoksemaan. Kotiin palattua tyttö makoili paljon lumihangessa ja toivoi usein syliin. Leikit sentään kiinnostivat.

Päiväkausien tutkimusten myötä vihdoin valkeni, mistä oli kyse. Ellenillä todettiin laajalle levinnyt pikkuaivojen syöpä, medulloblastooma. Leikkauksen, sädehoitojen ja sytostaattien päälle hoitoon kuului paljon fysioterapiaa. Ellen näet menetti kävelykyvyn. Hän jopa joutui opettelemaan uudestaan kaikki vauvakauden kuviot kyljelleen kääntymisestä konttaukseen. Nyt sujuu taas kävelykin.

Sairaalaöitä Ellenille kertyi kymmenessä kuukaudessa 120, vanhemmillekin 90. Kantasolusiirtojen aikana edes lähiomaisilla ei ollut pääsyä potilaan vierelle.

Sairaalaelämästä Hanna ja Juho halusivat luoda mahdollisimman viihtyisää, olihan Tyksin osasto 10 heille suorastaan väliaikainen koti.

Osaston leikki- ja kahvihuone oli ennen synkkä koppero, vaan ei ole enää.

– Ainahan sitä kotonakin jotain näpertää, Hanna perustelee stailausintoaan, Sairaala tuli vastaan maksamalla maalit ja tehosiivouksen. Syöpäpotilasperheiden Sykerö-kerho kustansi uusia huonekaluja. Myös Meri-Karinasta kannettiin käyttämättömiä kalusteita.

– Tällainen meno tarttuu henkilökuntaankin, ruvetaan miettimään, miten paikoista saada viihtyisiä ja toimivia, Hanna iloitsee.

Ikean pöytä löysi tiensä Tyksiin, kun Ronumäet halusivat aterioida yhdessä perheenä. Sairaalaan ei saanut tuoda käytössä ollutta mööpeliä, siksi pää-

dyttiin Ikean pakkaukseen. Pöytään istuuduttiin tietyn päiväjärjestyksen mukaan. Aikataulut laadittiin Juhon töissäkäynti mielessä. Toinen puolisoista tuli taloon seitsemäksi ja pääsi näin mukaan osaston aamutoimiin.

Vuoro vaihtui kello 11; tulijalla oli mukanaan lounas. Aamuvuorolainen palasi päivällisaikaan, ruuat matkassa.

Ilta vietettiin yhdessä.

Alussa oma minä katosi

Arjesta niin normaalia kuin suinkin mahdollista, on ollut Hannan ja Juhon mottona koko raskaan puolitoistavuotisen.

He myöntävät, että ilman läheisten ihmisten tukea olisi ollut kovin vaikeaa saada elämään tolkkua.

Ellenin kaikista isovanhemmista on ollut suorastaan korvaamatonta tukea.

– Minun vanhempani asuivat meillä koko ensimmäisen sairaalaviikon. He toivat meille Tyksiin vastatehtyä kotiruokaa ja pakottivat syömään, Juho muistelee.

Lähisuku mahdollisti Hannalle ja Juholle myös kullanarvoisia hengähdystaukoja.

– Olimme peräti kaksi yötä poissa kotoa, toisen Naantalin kylpylässä, toisen ihan vain turkulaishotellissa. Kävimme syömässä ja viinilasillisella, otimme rennosti ja palasimme kotiin virkistyneinä.

Myös ystävät ovat tarjonneet mahdollisuuksia pieniin irtiottoihin.

– Ihan parasta oli, kun ystävättäreni soitti ja sanoi, että nyt lähdetään Ruissalon Kuuvannokkaan piknikille. Hän oli pakannut eväät ja tuli hakemaan minut kotoa, Hanna kertoo.

Hän tunnustaa, että alkujärkytyksessä oma minä katosi jonnekin mutta löytyi

taas pala palalta, kun sai hetkenkin aikaa itselleen.

”Pullat mukana tai muuten vain”

Hanna ja Juho korostavat, ettei lähimmäisavun tarvitse olla mitään ihmeellistä.

– Riittää, kun ilmestyy ovelle, pullapussi kainalossa tai muuten vain.

Juho on havainnut, että lähimmäisiä on kolmea sorttia. On niitä, jotka tulevat käymään ja uskaltavat tehdä suoria kysymyksiä. Osa ihmisistä ei tohdi ottaa sairautta puheeksi mutta osallistuu keskusteluun ”luvan” saatuaan.

Kolmatta ryhmää ei voisi vähempää kiinnostaa.

– Ehkä nämä ihmiset vain näyttävät meistä välinpitämättömiltä, ehkä he eivät tiedä, miten suhtautua, Hanna pohtii.

Ronumäet iloitsevat siitä, että ovat kohdanneet ”ykköstyypin” väkeä – niin kotiympyröissä kuin sairaalassa.

– Olemme todella kiitollisia Tyksin henkilökunnalle. Yhteistyö kaikkien tahojen kanssa on sujunut mutkattomasti ja hyvässä ymmärryksessä.

– Vaikka lääkäreillä ja hoitajilla olisi kuinka kiire, he ehtivät pysähtyä pienen potilaan ja tämän vanhempien luokse, Hanna ja Juho kiittelevät.

Lämpimiä muistoja liittyy vaikkapa Ellenin sairaalatontulta saamaan mikroskooppiin. Pieni tutkijanalku sai peräti lääketieteellistä apua kinkkisiin kysymyksiin. Ellen tietää nyt, että bakteerit ovat sinisiä, punaisia ja mustia. Ja etteivät entsyymit tiettävästi käytä kynsilakkaa.

Ellenin matkassa vanhemmatkin ovat joutuneet pohtimaan vastauksia yllättäviin kysymyksiin. Miten esimerkiksi selittää nelivuotiaalle, miksi häntä ei viety sairaalaan ambulanssilla, vaikka hän oli sairas.

– Iloisena leikkivä Ellen on minulle paras voimanlähde. Kuulostaa nurinkuriselta – minunhan pitää olla hänen tukenaan, Hanna miettii.

Suloisesta Ellenistä kyllä näkee, että äiti ja isä ovat jaksaneet hoitaa ja tukea.

Psykoterapeutti Florence Schmitt kannustaa tukemaan vanhempia

Lapsen sairaus on koko perheen piina – Ei tarvitse sanoa mitään, Schmitt tulkitsee ta– Jos haluatte auttaa vakavasti sairaan lapsen perhettä, tukekaa paamiensa vanhempien tuntoja. vanhempia – lapsi on hyvässä hoidossa. Vanhemmat, menkää välil– Voi tehdä janssoninkiusauksen tai leipoa piiralä sairaalan hälinästä kotiin nukkumaan, kyllä se lapsi pärjää, sanoo kan naapurille. Jos on viemässä omia lapsia uimaan, voi kysyä, tuleeko muita. vaativan erityistason psykoterapeutti Florence Schmitt.

Sisaruksetkin muistettava Kun lapsi sairastuu vakavasti, vanhempien tärkeimpiä velvollisuuksia on pitää huolta omasta jaksamisestaan. Voimia tarvitaan, sillä lapsen sairaus mullistaa koko perheen kuviot – perhe voi jopa hajota.

Kun lapsen luona ollaan, hänelle ei pidä ainakaan lässyttää. Schmitt ei lässytä työpaikallaan Tyksin lastenpsykiatrian klinikalla, ei liioin Meri-Karinan kesäkurssilla puhuessaan syöpälasten vanhemmille aiheesta Lapsen sairaus ja perhe.

Florence Schmittillä on sanottavaa myös potilaan isovanhemmille.

– Isovanhempien tehtävä ei ole nyt tukea lapsia vaan näiden vanhempia – olla isä ja äiti taas.

– Lapsen isä tai äiti on aina jonkun lapsi hänkin. Heikkouden hetkellä hän haluaisi olla jälleen pieni. Että joku lohduttaisi, tunnetasolla ottaisi syliin.

Isovanhempien tuki ei tosin välttämättä ole käden ulottuvilla, sillä meillä suvut ovat pirstoutuneita, sukulaiset ehkä hyvinkin kaukana.

– Italiassa puolestaan pähkäillään, miten saisi sukulaiset pois nurkista. Kysyvät, mitä te teette Suomessa, kun anoppi siivoaa kaappeja ja touhuaa ruuan kanssa, Schmitt vertaa.

Ystävät ja tuttavat voivat olla hämmennyksissään – miten lähestyä sairaan lapsen kotiväkeä.

– Perheen toimintakyky muuttuu, Florence Schmitt kiteyttää lapsen sairauden vaikutukset.

– Tavallinen asetelma on, että äiti jää kotiin ja vain isä tienaa. Rahasta on usein tiukkaa. On ehkä talo valmistumassa, kenties opinto- ja asuntolainoja, työpaikka voi jopa mennä alta.

Kaiken kukkuraksi omat vanhemmat saattavat sairastella...

Tässä menossa perheen terveet lapset helposti jäävät liian vähälle huomiolle. Schmitt korostaakin, että tukea pitäisi riittää koko perheelle, myös potilaan sisaruksille.

Vanhempien parisuhde on kovilla. Roolit voivat

vaihtua niin, että vahvemmasta puolisosta tulee heikko ja päinvastoin. Romantiikka ja seksi ovat kaukana arjesta. Syrjähypyt eivät ole Schmittiin mielestä ratkaisu avioelämän pulmiin, pikemminkin ne tietävät lopullista tuhoa.

”Älä ota viinaa”

Sairausruljanssin pyörteissä perheen intimiteetti rikkoutuu. Ympärillä hyörii ammattiauttajia – lääkäreitä, hoitajia, psykologeja.

Selvimmin yksityisyys on tiessään sairaalassa, missä vanhemmat yöpyvät lapsensa lähellä. Moni toteaa, ettei nukkumisesta sairaalaoloissa tule juuri mitään. Ovi käy, tuon tuostakin tulee joku sisään, tuo tai vie, laitteet piippaavat.

Florence Schmitt patistaakin vanhempia välillä kotiin nukkumaan.

– Pikkuinenkin kyllä ymmärtää, että vaikka äiti tai isä lähtee, hän tulee takaisin, Schmitt rauhoittelee.

LOKI

N:o 2 - 2017 - 5

läheisistä

Rankat hoitojaksot taakseen jättänyt Ellen, 4, aloittelee uutta elämänvaihetta vanhempiensa Hanna ja Juho Ronumäen kanssa.

– Yhdestä asiasta joudun varoittelemaan vanhempia, Schmitt viittaa muinoin sairaalaosastolla nähtyyn taskumattiin.

– Älä ota viinaa. Ota mieluummin kunnon yöunet.

kuoleman ajatukset alkavat saada kohtuuttomasti tilaa nuoressa mielessä, Scmitt toivoo vanhemmille rohkeutta sanoa: ”Suu kiinni, selvisit hengissä. Syyriassa tuhansia lapsia kuolee.”

”Selvisit hengissä”

Terveyteenkin sopeuduttava

Myrskynsilmässä käy lapsipotilas omaa taisteluaan.

– Kaksivuotias ei käsitä asiaa, hänelle sairaus on normaalia, psykoterapeutti Scmitt selvittää.

– Mutta kymmenvuotias tietää tasan tarkkaan, ettei ole normaalia.

Kymmenkesäiset saattavat googlailla sairaudestaan huolestuttavankin ahkerasti. Schmitt kannustaa asialliseen puhumiseen.

– Lässytyksestä kukaan lapsi ei tykkää.

– Kymmenvuotiasta voi kannustaa muistuttamalla, miten tämä koettelemus tekee hänestä vahvemman, kypsemmän, viisaamman.

Schmitt kehottaa kuuntelemaan lasta rauhallisesti, fokusoimatta sairautta kuitenkaan liikaa. Kun

– Aika äkkiä sitä laitostuu, sujahtaa johonkin kuplaan, eräs lapsen sairaalarumban läpikäynyt äiti kuvailee.

Uuden kriisin paikka tulee, kun kupla puhkeaa.

Myös sopeutuminen terveyteen vie aikansa. Ensin on yötä päivää ammattilaisten ympäröimänä, sitten omillaan. Miten olla ja elää, kun ei ole ketään neuvomassa?

On eletty pitkään sairauden ehdoilla. Potilas on ollut kaiken keskipiste – ehkä suorastaan pikku tyranni. Hänen on korkea aika laskeutua valtaistuimeltaan. Helposti ei sekään käy.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Pasi Leino

LOKI

6 - 2017 - N:o 2

NIKO-projekti tarttui nuorten nikotiiniongelmaa Teksti: Vappu Pitkänen • Kuva: Aleksi Rajamäki Nuorten nikotiinituotteiden käyttö on lisääntynyt ja monipuolistunut. Kehittyvät aivot ovat alttiit riippuvuuksille, ja nuori voikin jäädä nikotiinikoukkuun jo muutamasta käyttökerrasta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys luotsaa NIKO-projektia, jonka tarkoituksena on luoda sellaista toimintaa tai toimintamalleja, joiden avulla pyritään ennaltaehkäisemään syöpäsairauksia.

Uutuudet kiinnostavat nuoria niin hyvässä kuin pahassa.

– Nuoria kiehtoo esimerkiksi sähkötupakka, jonka käyttöön houkuttelevat eri maut ja jopa höyryn värit, tiedonpuute ja kaveripiirissä vallalla olevat asenteet. Sähkötupakkaa luullaan virheellisesti terveellisemmäksi kuin perinteinen tupakka tai nuuska, toteaa NIKO-projektin projektijohtaja Minna Salakari.

Hän korostaa, että sähkötupakkakin on haitallista terveydelle.

– Uusimman tutkimuksen mukaan jo vähäinen ja lyhytaikainen käyttö altistaa verisuonisairauksille ja aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Tutkimusten vähäisyyden vuoksi on lisäksi vielä epä-

selvää, mitä kaikkea terveydelle vaarallista sähkötupakka sisältää.

Salakari on huolissaan myös nuuskaamisen yleistymisestä.

– Nuuskan käyttö on lisääntynyt viime vuosina erityisesti 16–18-vuotiaiden nuorten ja yli 18-vuotiaiden keskuudessa. Urheilupiireissä, varsinkin jääkiekossa, käytön kasvu on ollut liki räjähdysmäinen. Eikä vain pelaajien, vaan myös valmentajien ja muiden lähiaikuisten joukossa, Salakari harmittelee.

Tavoitteena syöväntorjunta

Taistelussa nikotiinin aiheuttamia terveysongelmia vastaan tarvitaan uusia, toimivia keinoja.

Maaliskuussa startanneen NIKO-projektin päätavoite on luoda uudenlaisia toimintamalleja nuorten terveyden edistämiseen ja syövän ennaltaehkäisyyn.

– Visiomme on luoda ainutlaatuista alueellista, tulevaisuudessa myös valtakunnallista ja kansainvälistä syöväntorjuntamallia, Salakari sanoo.

NIKO-projekti voi hänen mukaansa tuottaa koulutusta, e-oppikirjamateriaalia sekä opetusmateriaaleihin tutkimustietoa nikotiinituotteiden käytöstä, käytön ennaltaehkäisystä ja terveysriskeistä.

Lisäksi tarjotaan monipuolisia koulutusja toimintamalleja nuorille ja heidän lähiympäristöilleen.

NIKO jalkautuu nuorten ja heidän lähiyhteisöjensä maailmaan

Kodols eli Antti Koli puhuu päihteettömyyden puolesta

”Nollaan räpillä ja salilla” Elämänmyönteisistä riimeistään tuttu turkulaisräppäri kynäilee kappaleensa itse ja toivoo jakavansa positiivista asennettaan muille. ”Musiikki on keino välittää hyvää fiilistä ja vaikuttaa samalla esimerkiksi nuorten päihdeasenteisiin”, sanoo NIKO-projektin keulakuvaksi ryhtynyt Antti Koli.

Nollatoleranssiin kannustava räppäri Antti Koli viihtyy Aurajoen rantareiteillä. ”Asun joen varrella, ja varsinaissuomalaisuus merkitsee minulle paljon.”

konkreettisesti jakamaan tietoa ennaltaehkäisystä – ja mikä tärkeintä, sitouttamaan itse kohderyhmät mukaan toimintaan.

Yhteistyö kannattaa

Usean tahon yhteistyönä tehtävä projekti on edennyt vauhdikkaasti. On muun muassa laadittu nuorten asenteita ja nikotiininkäyttöä kartoittava kysely, jonka tulokset tulevat jatkossa ohjaamaan toimintaa.

Kolmen AMK:n ylemmän tutkinnon opiskelijan kanssa on tehty heidän johtamiensa tärkeiden osaprojektien toimintasuunnitelmat, ja lisää opiskelijoita tullaan ottamaan mukaan työhön.

Kevään aikana on valmistunut neljä systemaattista kirjallisuuskatsausta nuori ja nikotiini -tematiikasta yhteistyössä ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajan Raija Nurmisen sekä opiskelijoiden kanssa.

– Näitä katsauksia tullaan tarjoamaan kotimaisiin ja kansainvälisiin julkaisuihin syksyllä 2017 ja keväällä 2018, Salakari iloitsee.

NIKO on jo näkynyt useissa tapahtu-

Kolille biitti merkitsee jotain aivan muuta kuin nuuskamälliä. Hän kertoo kuunnelleensa suomalaista hiphoppia ahkerasti aivan junnusta asti, kun Fintelligens ja muut suomiräpin pioneerit alkoivat vallata musiikkiskeneä.

Räp-biittien hyräilystä muotoutui vähitellen omia sanoituksia.

– Varsinaisen riimittelyn aloitin parikymppisenä. Koin tarvetta itsekin kokeilla, mitä biisien tekeminen on. Ensimmäinen virallinen julkaisu ’Yllättäjä EP’ julkaistiin vuonna 2014, 29-vuotias Koli kertoo.

Kun muut cheekit räppäävät naisista, autoista ja rahasta, Koli sanoo keskittyvänsä myönteiseen elämänasenteeseen. Keväällä ilmestyneessä kappaleessaan ”Täysii” räppäri kannustaa katsomaan eteenpäin sekä olla menemättä sieltä, mistä aita on matalin.

LOKI

N:o 2 - 2017 - 7

sarvista missa, esimerkiksi Laitilan Yritysrastipäivillä ständi ja nuuskanäyttely keräsivät liki 400 nuorta.

Varsinais-Suomi haltuun

Syyskaudella projektissa käynnistyy kesään 2018 jatkuva pilottitoiminta nuorille, heidän opettajilleen, valmentajille ja vanhemmille.

Toimintaa järjestetään ympäri Varsinais-Suomea yläkouluissa, urheiluseuroissa, vanhempainyhdistyksissä, Linkkitoiminnan murkkufoorumissa, nuorisotyön piirissä ja ammattikouluissa.

– Ensimmäinen pilotointi toteutui hienosti jo kesäkuussa Turun Palloseuran juniorijääkiekon kanssa kesäleirillä Turussa, Salakari iloitsee.

NIKO-projektin verkkosivu löytyy osoitteesta www.hymyähuuleen.fi. Sen kautta pääsee kätevästi projektin Facebook- ja Instagram-tileille.

Katsoa saa, muttei koskea. Nuuskanäyttelyssä nuoret pääsevät konkreettisesti tutustumaan nuuskaan ja sen terveyshaittoihin.

– Kirjoitan omasta elämästäni ja siitä, mitä näen, koen ja kuulen. Musiikin tekeminen on eräänlaista terapiaa. Haluan innostaa ja tuoda hyvää meininkiä biisien kautta.

Vaikka Kodolsin sanoitukset ovat pääsääntöisesti hyväntuulisia, ne myös ottavat kantaa vaikeisiin, kaikenikäisiä puhutteleviin aiheisiin. Muun muassa ”Selvitään” kertoo isän alkoholismista.

Ilon kautta, ilman nikotiinia

Kodols on yksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen terveydenedistämistyön viestinviejistä. Hän on mukana keväällä alkaneessa NIKO-projektissa, joka tähtää nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen.

NIKOn tarkoituksena on löytää uudenlaisia ennaltaehkäiseviä keinoja torjua nuorten kasvavassa suosiossa olevia nuuska- ja muita nikotiinikokeiluja.

Koli kertoo mieluummin lenkkeilevänsä kuin

vetävänsä nuuskaa huuleen. Hän on tuttu näky myös Turun kuntosaleilla.

– Olen nuorempana maistanut nikotiinituotteita ja alkoholia. Nykyään tykkään sunnuntaiaamuisin lähteä lenkille hyvin nukutun yön jälkeen. Huomasin nopeasti, etteivät päihteet ole mun juttu. Tosin hyvissä juhlissa voi muutama annos alkoholiakin mennä.

– Tällä hetkellä nuoria tuntuu kiinnostavan urheilu yhä enemmän. Fitness on kasvavassa muodissa – kunhan pitää huolen siitä, ettei sekään mene överiksi. Kovan treenin jälkeen on vireä ja hyvä olo, Koli pohtii.

Päihteet ja syöpäaiheet ovat räppärille yllättäen tuttuja myös toista kautta, sillä hän työskentelee päivätöikseen Tyksin akuutilla sisätautiosastolla.

Aiemmin Koli paiski töitä muutaman vuoden yleissisätautien puolella. Molemmissa hän kohtasi alkoholin ja huumeiden syövyttämiä sisäelimiä.

”Unohda kaveripaine”

Juuri julkaistu NIKO-biisi nostaa esiin päihteidenkäytön sosiaalisen ulottuvuuden. Ensikokeiluista on vaikea kieltäytyä, kun kavereiden esimerkit yllyttävät ja pelkona on joutua porukasta erilleen.

Mun kavereiden kanssa, vaik se ei oo aitoo. Joka päivä esitän, jotain mitä en oo. Mun täytyy suuntaa muuttaa, mut en tiedä miten. Pelkään, et jään yksin, jos lopetan polttamisen.

Syiksi nuuskaamiselle mainitaan tutkimuksissa usein kavereiden myönteiset päihdeasenteet ja urheilijaesikuvien esimerkkikäyttäytyminen.

Alaikäisten yleisin tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden hankintalähde ovat kaverit. Jo pelkkä kokeilu on nuorille riskikäyttöä.

Koli kehottaa unohtamaan kaveripaineen alkoholi- ja nikotiinikokeiluissa.

– Nuorten olisi hyvä pohtia, käyttääkö esimerkiksi nuuskaa vain sen takia, kun lähipiirikin niin tekee.

n e e l u u h ä y m y h #

Itse kieltäytyisin kokonaan. Päihteidenkäytössä sitä paitsi menettää rahat ja hyvän olon, nouseva hiphop-artisti tsemppaa.

Mul on niin paha olo, et joka paikkaan koskee. En todellakaan aio enää päihteisiin koskee. Muut voi sanoo mitä vaan, mut en tahdo kuolla. Vielä nuorena, en tahdo maksaa rikki juoda.

Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki

LOKI

8 - 2017 - N:o 2

Eschner-säätiö tukee alueellista terveydenedistämistyötä Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiö on myöntänyt 130 000 euroa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ennaltaehkäisevään syöpätyöhön sekä tukitoimintaan. Lahjoitusvaroilla rahoitetaan muun muassa keväällä käynnistynyttä NIKO-projektia, joka pyrkii edistämään nuorten terveellisiä elämäntapoja ja vähentämään nikotiinituotteiden käyttöä.

Turkulainen Eschner-säätiö on LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen pitkäaikaisimpia yhteistyökumppaneita ja ollut mukana rahoittamassa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattuja tukimuotoja. Säätiö on aiemmin kohdistanut lahjoitusvarojaan muun muassa neuvontapalveluiden sekä sopeutumisvalmennuskurssi- ja vertaistukitoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

– Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava saa omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta ja tukea sairauden aiheuttamassa muutostilanteessa. Eschnerin taloudellinen tuki yhdistyksellemme on ensiarvoisen tärkeää ja mahdollistaa toimintamme kehittämisen kaksikielisenä alueellisena syöpäyhdistyksenä, iloitsee Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela.

Jatkossa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys voi tarjota entistä enemmän osaamistaan myös terveydenedistämisessä, kun osa nyt myönnetystä lahjoitussummasta suunnataan yhdistyksen luotsaamaan NIKO-projektiin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhtenä uutena toimintamuotona on löytää perinteisen valistuksen ja terveyskasvatuksen sijaan innovatiivisia keinoja suojata nuoria haitallisilta syöpää aiheuttavilta aineilta, kuten nikotiinilta.

– Syövänvastainen työ on aina ajankohtainen ja tärkeä asia. Olemme tukeneet taloudellisesti muun muassa sairaaloita, vanhus- ja hoitokoteja sekä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa Turussa

ja sen lähialueella, sanoo Eschner-säätiön toimitusjohtaja Henrik Karlsson.

Maaliskuussa alkanut NIKO-projekti on kaksivuotinen ja suuntautuu tämän lisärahoituksen turvin entistä tehokkaammin koko Varsinais-Suomen alueelle. Syynä projektin käynnistämiselle on huoli nuorten ja nuorten aikuisten nikotiinituotteiden lisääntyneestä käytöstä.

– Yhä nuoremmat altistuvat terveyshaitoille tupakkatuotteiden käytön myötä joko aktiivisina tai passiivisina käyttäjinä. Projektissa toimintaa järjestetään nuorille ja heidän vanhemmilleen sekä lähiaikuisille, kuten opettajille ja valmentajille, kertoo projektipäällikkö Minna Salakari.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet, Eschnerin vapaasairaalasäätiö, perustettiin alun perin vapaan sairaalan rakentamiseksi Turkuun. Eschner-säätiö syntyi varojen hoitajaksi ja sairaalahankkeen toteuttamiseksi vuonna 1919.

Kohta sata vuotta täyttävä Eschnersäätiö on rahoittanut muun muassa vuosina 1961–2007 toimineen, alun perin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sädehoitoyksiköksi rakennetun Turun Radiumkodin rakentamista sekä Turunmaan sairaalan laajennushankkeita.

Lahjoituksen vastaanottivat Eschnersäätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik Carlstedt, NIKO-projektin projektipäällikkö Minna Salakari, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Risto Korpela ja Eschner-säätiön toimitusjohtaja Henrik Karlsson.

Sykerö toimii syöpälapsiperheiden tukena Sykerö on syöpäsairaiden lasten vanhempien vuonna 1980 perustama potilaskerho, joka tarjoaa syöpälapsiperheille muun muassa virkistystä ja vertaistukea. Kerhon keskeisenä tavoitteena on tuoda syöpään sairastuneelle edellytyksiä elää mahdollisimman normaalia elämää hoitojaksoista huolimatta.

Sykerö-kerhon puheenjohtaja Taina Ylenius on kiitollinen jokaisesta pienille syöpäpotilaille sekä heidän tärkeille läheisilleen järjestetystä vapaaajanohjelmasta. Eri yhteistyökumppaneiden tuella mahdollistuu monien infektioriskittömien tilaisuuksien toteuttaminen ja lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen.

Lions Club Turku Archipelago ry:n organisoima hyväntekeväisyysgolf järjestettiin jo viidennen kerran.

Momo Racing Teamin ajotapahtumassa päästiin kokemaan vauhdin hurmaa. Kuvassa Emilia Heinonen, Heli Hagström ja Oscar Alatalo

– Sykerö on yhteisö, jossa ymmärrämme toisiamme siten kuin vain saman kokenut voi ymmärtää, ja juuri siksi kohtaamiset niin hoitojen aikana kuin jälkeenkin ovat kultaakin arvokkaampia.

Vauhdin hurmaa ja hauskoja hetkiä

Lapsisyöpäpotilaiden selviytymistä ovat tukeneet

LOKI

N:o 2 - 2017 - 9

Eschnerska stiftelsen stödjer regionalt hälsofrämjande arbete Text och bild: Aleksi Rajamäki Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet har beviljat Sydvästra Finlands Cancerförening 130 000 euro för förebyggande arbete mot cancer och för stödverksamhet. De donerade medlen används bland annat till att finansiera NIKO-projektet som startade i våras i syfte att främja hälsosamma levnadsvanor bland ungdomar och minska användningen av nikotinprodukter.

Den Åbobaserade Eschnerska stiftelsen är en av Sydvästra Finlands Cancerförenings mest långvariga samarbetspartners och har bidragit med finansiering av stödformer för cancerpatienter och deras anhöriga. Stiftelsen har tidigare riktat sina donationsmedel bland annat till att upprätthålla och utveckla rådgivningstjänster och anpassningskurs- och kamratstödsverksamhet.

– Sydvästra Finlands Cancerförening har som mål att varje cancerpatient ska få rehabilitering som lämpar sig för den egna livssituationen och det egna behovet samt stöd i den förändring som sjukdomen medför. Den Eschnerska stiftelsens ekonomiska stöd till föreningen är av största vikt och gör det möjligt att utveckla verksamheten som en tvåspråkig regional cancerförening, gläder sig kommerseråd Risto Korpela, styrelseordförande för Sydvästra Finlands Cancerförening.

Framöver kan Sydvästra Finlands Cancerförening i allt större utsträckning erbjuda sina kunskaper även inom hälsofrämjande, när en del av den nu beviljade summan riktas till det av föreningen ledda NIKO-projektet. En av Sydvästra Finlands Cancerförenings nya verksamDonationen mottogs av Eschnerska stiftelsens styrelseordförande Henrik Carlstedt, NIKO-projektets projektchef Minna Salakari, Sydvästra Finlands Cancerförenings styrelseordförande Risto Korpela och Eschnerska stiftelsens verkställande direktör Henrik Karlsson.

lukuisat yhteistyökumppanit matkan varrella. Kuluvan vuoden aikana Sykerö-perheet ovat päässeet nauttimaan vauhdikkaasta menosta, eri liikuntamuodoista ja muista mieluisista tempauksista.

- Vuoden 2017 CelebAm-hyväntekeväisyysgolf pelattiin torstaina 15.6. Harjattula Golf & Country

Hyväntekeväisyystempaus Merjan tallilla oli iloinen yllätys Sykerö-perheille.

Clubilla Turussa. Tapahtuman tuotto 8 000 euroa myönnettiin kokonaisuudessaan Sykerö-kerhon hyväksi. Lisäksi Sykerön käyttöön luovutettiin Lenovon lahjoittama tablettitietokone.

- Momo Racing Team järjesti suositun hyväntekeväisyystapahtuman torstaina 22.6. Alastaron moottoriradalla. Tempaus toteutetaan juhannusviikolla vuosittain, nyt jo 12. kerran. Mukana oli tälläkin kertaa useita autokuntia ja moottoripyöriä.

Moottoriurheilutapahtuma on ainutlaatuinen koko maassa.

- Suomenhevosen 110- ja Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi mustat suomenhevosoriit Knuutilan Veikko ja Lavilan Viljo haluavat tehdä hyvää. Sykerö-kerho vietti antoisan elämyspäivän tiistaina 27.6. Merjan tallilla Koskella. Päivän aikana heppailtiin ja herkuteltiin sekä otettiin kuvia uuteen seinäkalenteriin, jonka tuotto lahjoitetaan Sykerölle.

Hyväntekeväisyyskalenteria voi ostaa Meri-Karinasta hintaan 15 euroa tai tilata osoitteesta mustatsuomenhevoset@gmail.com. Facebookissa: ”Mustat suomenhevoset tekevät hyvää” - Lietolainen FC NuoTeePee ja Salon Wilpas 2 kohtasivat perjantaina 28.7. hyväntekeväisyysottelussa Sykerö-kerhon toiminnan tukemiseksi. Ennen ottelua NuoTeePeen vihreävalkopaidat kutsuivat

lapsisyöpäpotilaat treenikavereikseen harjoitteluihinsa. Hyväntekeväisyysmatsi päättyi isäntäjoukkueen voittoon sateisesta säästä huolimatta. Pottiin kertyi reilut 1 800 euroa.

- Brother Christmas ja Mikko Ilonen halusivat auttaa Sykerö-perheitä ja mahdollistivat heille kolmipäiväisen virkistysleirin täydellä ylläpidolla heinäkuun lopulla. Ohjelmassa oli muun muassa vierailu Muumimaailmassa, Rölli-esitys Turun Kesäteatterissa ja grilli-ilta Jethro ”Jeti” Rostedtin kanssa.

- Sykeröläiset pääsivät perjantaina 4.8. pelailemaan jalkapalloa Veritas Stadionille FC Interin pelaajien kanssa sekä katsomaan illan ottelua helsinkiläistä HIFKiä vastaan. Palloilun jälkeen mahdollistui vierailu pelaajien pukuhuoneessa.

- Turun Sorttamäen rannan valtasi jälleen joukko palloilevia hyväntekijöitä. Sykerö Beach XV toivotti tervetulleiksi kaikki beach volleyn ystävät pelaamaan hyvää elokuun toisena viikonloppuna 12.–13. elokuuta. Ahkerina tapahtumajärjestäjinä toimivat Ville ja Pia Kakko.

Teksti: Aleksi Rajamäki, Taina Ylenius Kuvat: Lions Club Turku Archipelago,

Taina Ylenius, Esa Manninen

hetsmetoder är att i stället för traditionell upplysning och hälsofostran hitta innovativa sätt att skydda ungdomar från skadliga cancerframkallande ämnen, såsom nikotin.

– Arbetet mot cancer är en ständigt aktuell och viktig fråga. Vi har gett ekonomiskt stöd till bland annat sjukhus och åldrings- och vårdhem och till förebyggande hälsovård i Åbo med omnejd, berättar Eschnerska stiftelsens vd Henrik Karlsson.

NIKO-projektet som startade i mars kommer att pågå i två år och riktar sig tack vare denna tilläggsfinansiering ännu effektivare till hela Egentliga Finland.

Bakgrunden till projektet är oron över det ökade bruket av nikotinprodukter bland ungdomar och unga vuxna.

– Allt yngre utsätts för hälsorisker genom användningen av tobaksprodukter, antingen som aktiva eller som passiva användare. Projektchef Minna Salakari berättar att projektet går ut på att ordna verksamhet för unga och deras föräldrar och andra närstående vuxna, såsom lärare och tränare.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet grundades ursprungligen för att bygga ett så kallat frilasarett i Åbo. Stiftelsen grundades 1919 för att förvalta medlen och genomföra sjukhusprojektet.

Den snart hundraåriga Eschnerska stiftelsen har finansierat bland annat byggandet av Radiumhemmet i Åbo, som verkade 1961–2007 och som ursprungligen byggdes som strålbehandlingsenhet för Sydvästra Finlands Cancerförening, samt utvidgningsprojekt vid Åbolands sjukhus.

Lahjoittamalla teet hyvää Anna hyvän kiertää ja tue syöpään sairastuneiden hyväksi tehtävää työtämme. Voit halutessasi kohdentaa (merkintä viestikenttään) lahjoitusvarat tiettyyn toimintaan, kuten tietylle potilasryhmälle, kuntoutustoimintaan, tieteelliseen tutkimukseen tai saattohoitoon.

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N RAHANKERÄYSTILI: FI96 5713 4520 0005 05 Myös yhdistyksemme kannatusjäsenenä tuet arvokasta syöväntorjuntatyötä. Voit liittyä jäseneksi jäsentoimistossamme (Itäinen Pitkäkatu 30, Turku), puhelimitse (p. 02 2657 913 / 050 591 4974) tai osoitteessa www.lssy.fi/jaseneksi.

Lämmin kiitos, että olet mukana auttamassa!

LOKI

10 - 2017 - N:o 2

Miksi pojillekin HPV-rokote?

• Valtaosa väestöstä altistuu HPV-infektiolle elämänsä aikana.

• HPV-infektio ei tartu ainoastaan seksiteitse, joten pelkällä seksuaalivalistuksella sitä ei ehkäistä.

• Kondomi ei täysin suojaa tartunnalta.

• HPV aiheuttaa tautitaakkaa myös miehille.

• HPV-infektioon ei ole mitään hoitokeinoa.

• Miesten HPV:n aiheuttamia tauteja on vaikea seuloa.

• HPV-rokotteella voidaan tehokkaimmin ennaltaehkäistä HPV-infektiota.

• Poikien rokottaminen vahvistaa laumaimmuniteettia.

• Tyttöjen rokottaminen ei suojaa erityisiä riskiryhmiä.

• Rokote on turvallinen ja tehokas myös pojille.

Pojatkin halutaan Suomessa mukaan HPV-rokoteohjelmaan. Monissa maissa näin on jo tehty.

Lähde: Katja Kero

Norja aloittaa syksyllä poikien rokotukset

HPV-rokotuskattavuudessa Suomessa isot alueelliset erot Teksti: Vappu Pitkänen • Kuva: Aleksi Rajamäki Useilta syöviltä suojaavien HPV-rokotusten kattavuudessa on Suomessa suuria paikkakuntien välisiä eroja. Suurissa kaupungeissa, kuten Turussa ja Vantaalla rokotuskattavuus on 70–80-prosenttia. Pohjanmaan rannikkoseuduilla luku nousee hädin tuskin 40 prosenttiin.

– Huolimatta THL:n laadukkaasta ja huolella suunnitellusta HPV-rokotuskampanjasta tyttöjen rokotuskattavuus on jäänyt paikoitellen hyvin alhaiseksi. Kun rokotekattavuus jää matalaksi, se ei riitä antamaan laumaimmuniteettia rokottamattomille tytöille ja pojille, korostaa LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Katja Kero Tyksistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan rokotuskattavuus vaihtelee erityisesti pienissä terveyskeskuksissa. Eroja saattavat THL:n mukaan selittää muun muassa uskonnollisten liikkeiden vahva alueellinen vaikutus ja erot kouluterveydenhuollon rokotusresursseissa.

Kuudesluokkalaisten tyttöjen HPVrokotukset liitettiin Suomessa kansalli-

seen rokoteohjelmaan 2013. Maailmalla tyttöjen HPV-rokotusohjelma on käytössä jo 62 maassa.

– Rokotemyönteisenä maana tunnettu Suomi ei valitettavasti nouse HPV-rokotusmäärillään maailman kärkikastiin.

Esimerkiksi Islannissa ja Portugalissa rokotuskattavuus on 90 prosentin luokkaa, Kero toteaa.

15 maata rokotuttaa pojatkin

Asiantuntijat ovat vaatineet myös poikien sisällyttämistä HPV-rokoteohjelmaan.

Näin on jo tehty 15 maassa.

– Norja aloittaa poikien rokottamisen tänä syksynä, ja Irlanti on antanut viimeisimpänä suosituksen poikien rokottamisesta. Lisäksi Isossa-Britanniassa, Kreikassa ja Ranskassa on annettu suositukset riskiryhmien (miesten

välinen seksi) rokottamisesta, Kero kertoo.

Hän toivoo, että pojat otetaan rokoteohjelmaan Suomessakin. Nyt monet vanhemmat ovat hankkineet omalla kustannuksellaan rokotteen pojilleen.

– Poikien mukaan ottaminen olisi tasaarvoista ja solidaarista, sillä kaikilla perheillä ei ole taloudellisesti mahdollisuutta ostaa rokotetta.

Ehkäisee monia syöpiä

Keron mukaan minkään rokotteen tehoa ja turvallisuutta ei ole tutkittu yhtä pitkään ja huolellisesti kuin HPV-rokotteen.

– Sitä on annettu maailmalla yli 240 miljoonaa annosta yli kymmenen vuoden aikana. Yleisiä sivuvaikutuksia, kuten kaikkien rokotteiden kohdalla, ovat

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OY Aninkaistenkatu 6, 20100 Turku, puh. 02 259 0222

www.harkatienhautaustoimisto.fi -10% l-s syöpäyhdistyksen jäsenille.

Kristiinankatu 3, 20100 Turku, puh. 511 7000, fax 250 3053 etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi Muut toimistot: Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Isokatu 21, 26100 Rauma, puh. 824 0618, fax 824 0781

pistoskohdan punoitus ja kipu muutaman päivän ajan sekä lievä lämmön nousu. Vakavia sivuvaikutuksia ei ole esiintynyt.

HPV-rokote antaa todistetusti suojaa kohdunkaulan, emättimen, ulkosynnytinten, peniksen ja peräaukon syövän esiasteita vastaan.

– Lisäksi on oletettavaa, että rokote ehkäisee myös pään ja kaulan alueen HPV-liitännäisiä pahanlaatuisia kasvaimia, Kero toteaa.

Uusi rokote Suomeenkin

Markkinoilla on kolme turvallista ja tehokasta HPV-rokotetta: Kaksivalenttinen rokote Cervarix, nelivalenttinen Gardasil ja yhdeksänvalenttinen Gardasil-9. Suomessa tytöt rokotetaan Cervarixilla.

– Se antaa suojan kahta tavallisinta suuren riskin HPV-tyyppiä vastaan, muttei suojaa kondyloomilta.

– Suomessakin tulee elokuussa markkinoille uusi yhdeksänvalenttinen rokote, joka antaa suoran suojan seitsemää yleisintä suuren riskin HPV-tyyppiä vastaan ja suojaa tämän lisäksi kondyloomilta, Kero kertoo.

Tähkä

KUKKAKAUPPA

Aninkaistenkatu 1, 20100 Turku Puh. (02) 231 7836 Fax (02) 251 9782 Tervetuloa! www.kukkakauppatahka.fi

LOKI

N:o 2 - 2017 - 11

Vuoden tärkein päivä on päivä vapaaehtoisena Hyvää voi tehdä vaikka päivän kerrallaan.

Hiiop on vapaaehtoistyön välityssivusto, jossa tarve ja tekijät kohtaavat. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kutsumme jokaisen tekemään kanssamme tärkeitä tekoja, sadan vuoden edestä.

Anna sinäkin vuodestasi yksi päivä.

hiiop100.fi #hiiop

LOKI

12 - 2017 - N:o 2

Leukemioiden hoidossa molekyyligenetiikan eteneminen avaa uusia ovia henkilökohtaiselle lääkehoidolle ja uusien lääkkeiden kehittämiselle.

Verisyöpien hoidossa otettu monia edistysaskelia Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Jouko Keski-Säntti Akuutti leukemia johtaa kuolemaan ilman hoitoa yleensä noin kolmessa kuukaudessa. Nykyisin 80 prosenttia sairastuneista lapsista paranee kuitenkin pysyvästi. Aikuisten leukemioiden ennuste on huonompi kuin lasten, mutta kantasolusiirroilla voidaan auttaa silloin, kun solunsalpaajista ei ole apua. Kroonista leukemiaa voidaan pitää kurissa lääkkein, vaikka tautia ei pystytä parantamaan.

Verisyöpien hoidossa solunsalpaajat, joita aiemmin kutsuttiin sytostaateiksi, ovat tärkein hoitomuoto. Ne löydettiin syövänhoidoksi pitkälti sattumalta, kun toisen maailmansodan jälkeen kehitettiin kemikaaleja kemialliseen sodankäyntiin.

Typpisinappikaasun havaittiin vähentävän valkosoluja, ja tätä ominaisuutta alettiin hyödyntää lääkekehityksessä.

Ensimmäiset parantavat akuutin leukemian lääkehoidot saatiin käyttöön 1970-luvulla. Lääkkeet vaikuttavat solujen jakautumiseen ja kohdistuvat nopeasti jakautuviin soluihin, kuten syöpäsoluihin ja luuytimen verta muodostaviin soluihin.

Solunsalpaajat tehoavat erinomaisesti lasten yleisimmässä, akuutissa lymfaattisessa leukemiassa. Lapsilla tehostettu solunsalpaajahoito on parantava hoito kahdeksalla lapsella kymmenestä.

Aikuisten yleisimmässä, akuutissa myelooisessa leukemiassa solunsalpaajahoito parantaa vain noin 20 prosentissa.

Tässä leukemiatyypissä allogeeninen kantasolusiirto on lääkehoidon sijasta tärkein pelastava hoito.

Solunsalpaajahoidoilla on kuitenkin haittoja. Aikuisten akuutissa leukemiassa tauti uusiutuu usein hoidon jälkeen ja hoidoilla on merkittäviä haittavaikutuksia.

Täsmähoidot

Uusilla täsmähoidoilla pyritään vaikuttamaan syöpäsolujen sisäisiin mekanismeihin. Täsmähoitoja on pystytty kehittämään esimerkiksi siten, että on opittu valmistamaan syöpäsoluja tunnistavia vasta-aineita. Nämä vasta-aineet tunnistavat syöpäsolut solun pinnan rakenteesta ja merkitsevät ne niin, että soluja puolustava immuunijärjestelmä tunnistaa ja tuhoaa ne. Vasta-aineita voidaan

muokata niin, että niihin liitetään radioaktiivisten aineiden lisäksi muun muassa solunsalpaajamolekyylejä. Vasta-ainehoidot eivät ole yksin parantavaa hoitoa, vaan niitä käytetään muiden hoitojen tukena.

Toinen lähestymistapa täsmälääkkeisiin on etsiä syöpäsolujen geenivirheitä.

Ensimmäinen syöpäsolussa tunnistettu geenivirhe ja sen tuottama syöpäproteiini löytyi kroonisessa myelooisessa leukemiassa, johon kehitetty imatinibi (tai muu tyrosiinikinaasin estäjä) pitää nykyään 80 prosenttia tästä leukemiasta oireettomana. Leukemia ei etene, mutta ei myöskään parane, ja vaatii jatkuvaa lääkehoitoa. Krooninen myelooinen leukemia on edelleen ainoa verisyöpä, jota voidaan hallita jatkuvalla lääkehoidolla, imatinibilla tai myöhemmin kehitetyillä muilla tyrosiinikinaasin estäjillä.

Uusi kehitteillä oleva geenihoidon muoto on epiterapia, jossa syöpäsolujen lisääntyminen voidaan estää vaikuttamalla geenien säätelyyn.

Kroonisia leukemioita, jotka samoin kuin jotkut lymfoomat ja myelooma, ovat hidaskasvuisia hematologia syöpiä, ei voida parantaa pysyvästi. Näitä syöpiä hoidetaan jatkuvalla tai jaksottaisella lääkehoidolla. Ongelmaksi hoidossa muodostuu kuitenkin se, että jokainen uusiutumisvaihe tulee aikaisempaa nopeammin. Syöpä muuttuu nopeakasvuisemmaksi ja lopulta vastustuskykyiseksi, eikä hoito tehoa. Lääkkeet haittaavat myös terveiden solujen toimintaa. Uudet biologiset lääkkeet ovat myös kalliita.

Akuutteja leukemioita ei voida hoitaa jatkuvalla lääkehoidolla. Akuutissa myelooisessa leukemiassa solunsalpaajakuureilla voidaan parantaa keskimäärin vain 20 prosenttia sairastuneista. Leuke-

mia uusiutuu helposti, ja tällainen verisyöpä voidaan parantaa vain allogeenisella kantasolusiirrolla.

Kantasolusiirrot

Veren solut eli puna- ja valkosolut ja verihiutaleet tuotetaan luuytimessä. Jos lääkehoidot eivät yksin auta syöpäpotilasta, häntä voidaan auttaa siirtämällä hänelle luuytimen verta muodostava solukko ja immunologinen järjestelmä vieraalta terveeltä luovuttajalta. Allogeenisessa kantasolujen siirrossa siirretään joko veren tai luuytimen kantasoluja vieraalta luovuttajalta. Luuytimensiirtoa voidaan täydentää immuunijärjestelmää muokkaavilla solusiirroilla tai lääkkeillä. Allogeenisen siirteen luovuttaja voi olla kudostyypiltään identtinen sisarus, kudostyypiltään sopiva vapaaehtoisluovuttaja, joista pidetään rekisteriä, tai kudostyypiltään puoliksi identtinen ensimmäisen asteen sukulainen (esimerkiksi äiti tai isä).

Suomessa kantasolusiirtoja tehdään vain Hyksissä ja Tyksissä. Tyksissä siirtoja tehdään noin 50 vuodessa. Lasten kantasolusiirrot, joita on noin 15–20 vuodessa, on keskitetty Helsinkiin.

Teksti perustuu dosentti Maija ItäläRemeksen Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentoon keväällä 2017. Sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Maija Itälä-Remes työskenteli Tyksissa osastonylilääkärinä ja Tyks kantasolusiirto-ohjelman johtajana. Hän siirtyi Hyksiin kesästä 2017 alkaen ja toimii siellä nyt vastaavissa tehtävissä.

Akuutti leukemia Akuutti leukemia on syöpäsairaus, jossa pahanlaatuiseksi muuntunut verisolun esiaste alkaa jakaantua ja käyttäytyä poikkeavasti. Leukemiasoluja kertyy luuytimeen ja vereen, harvemmin muualle elimistöön.

Akuutti leukemia todetaan Suomessa vuosittain noin 200 aikuisella ja 50 lapsella.

Ikääntyminen lisää riskiä sairastua akuuttiin leukemiaan siten, että 75-vuotiaalla riski on lähes kymmenkertainen noin 40-vuotiaaseen verrattuna. Lähde: Terveyskirjasto

Syöpägeenit pähkinänkuoressa Syöpä syntyy geenivirheestä, joka on tapahtunut solun jakautumisvaiheessa. Geenit koodaavat proteiineja, jotka aiheuttavat solujen lisääntymisen, erilaistumisen tai kuoleman. Geenivirhe johtaa välittäjäproteiinien muutoksiin ja solujen toiminnan muutoksiin, jolloin syntyy syöpäsolu. Normaalisti solun vartijaproteiini pysäyttää solun jakautumisen, jolloin solu korjaa virheen tai tuhoaa itsensä. Tiettyjen mutaatioiden yhdistyessä solussa viallinen solu ei pysty käynnistämään tuhoamiskoneistoaan. Syöpägeenit johtavat syöpäsolujen kuolemattomuuteen ja hallitsemattomaan kasvuun.

Täsmälääkkeitä kehitettäessä pyritään estämään tietyn syöpäproteiinin toiminta.

Sanasto Akuutti – krooninen: Äkillinen – pitkäaikainen Allogeeninen – vieraalta luovuttajalta peräisin oleva Leukemia – verisyöpä Lymfaattinen – imusoluleukemia (ALL =akuutti lymfaattinen leukemia). Lasten leukemioista suurin osa, helppohoitoisempia kuin aikuisten yleisimmät leukemiat.

Lymfooma – imusolmukesyöpä Myelooinen – luuydinperäinen leukemia (AML = akuutti myelooinen leukemia). Aikuisten leukemioista nopin 80 % on vaikeampihoitoisia myelooisia leukemioita.

Myelooma – plasmasolusyöpä

LOKI

N:o 2 - 2017 - 13

ASIANTUNTEVAA PALVELUA LÄHELLÄ SINUA

Metro on päivittäistavara-alan tukkukaupan vahva ja luotettava yhteistyökumppani.

Palvelemme päivittäin yli 30 000 asiakasta maan kattavimman pikatukkuverkoston, valtakunnallisen toimitusmyynnin ja eMetro-verkkokaupan kautta.

Tervetuloa Metro-tukkuun!

Asiakaspalvelu 0200 50 200 | asiakaspalvelu.metro@wihuri.fi | www.emetro.fi

Uutiset turuks tulkittuina.

LOKI

14 - 2017 - N:o 2

Liikunta ehkäisee syöpiä ja tehostaa kuntoutumista

Tulevaisuus tuo tullessaan lisää liikuntasuosituksia syöpien ehkäisyyn ja hoitoon, uskoo dosentti, syöpätautien erikoislääkäri Riikka Huovinen.

Då maten inte mera smakar som den gjort Text och bild: Mathias Luther Om du just fått din cancerdiagnos kan det här vara din goda nyhet: Nu behöver du inte banta på ett tag.

Tänk istället på att maten skall ge dig tillräckligt med proteiner, energi, vitaminer och mineraler.

Cancerdiagnosen, sjukdomen och vården vänder upp och ned på vardagen åtminstone för en tid. Förutom de stora livsfrågorna finns det många praktiska saker att tänka på.

En av de allra första är – vad skall jag äta?

ÅUCS näringsterapeut Mari Salminen säger att sambandet mellan mat och cancer är känt sedan länge. Man tror att ungefär

en tredjedel av all cancer har fått fart av matens kvalitet och bristen på motion.

Man vet att en diet som innehåller för lite färska grönsaker, frukter, bär och fibrer samt alltför mycket energi leder till övervikt och det har ett samband med cancer. Det nyttiga i vegetabilierna är till exempel flavonoider, vitaminer och mineraler.

Så långt är matrekommendationen enkel: Hälsosamt är hälsosamt också

för den som har insjuknat. De kostrekommendationer som med små förändringar har gällt sedan 1980-talet gäller fortfarande: håll igen med långt förädlade köttprodukter, salt, socker – ät grönsaker, frukt, fiberrik mat, fisk och ägg.

Tillräckligt energi

Men om man vårdas för cancer kan man få problem med aptiten. Den påverkas av cellgifter som kan ge illamående, likaså strålbehandling. Operationer, mediciner och strålar kan påverka matstrupe, mage och tarmkanal direkt.

Då kan det vara svårt att få i sig tillräckligt energi, proteiner, vitaminer och mineraler.

– Man kan må illa och ha lätt för att kasta upp. Men det är bra att komma ihåg att det inte är maten i sig som skapar illamåendet, man blir inte av med det genom att låta bli att äta, säger Mari Salminen.

Bristen på aptit leder lätt till viktminskning. Övervikt är aldrig bra, men för ögonblicket är det viktigare att ha tillräckligt med krafter för att orka med vården.

Smaken förändras

Det är aldrig bra med övervikt, men då man behandlas för cancer kan också bristen på aptit och näring bli ett problem, konstaterar näringsterapeut Mari Salminen.

Behandlingarna kan påverka smaksinnet så att det antingen försvagas eller förvrängs och blir känsligare för vissa smaker och dofter. Det kan vara bra att välja mat med mera neutrala smaker.

– Det kan också hjälpa att äta flera mellanmål, ta många mindre portioner.

Intaget av protein kan man gärna trygga med mjölkprodukter, fisk och ägg. Men det kan vara jobbigt att äta

Allmänna kostråd: • Ät mera grönsaker, av många olika färger.

Ett halvt kilo om dagen är bra.

• Ät mindre rött kött, helst inte mera än ett halvt kilo i veckan.

• Du behöver inte banta, men det är inte heller bra att gå upp i vikt.

• Se upp för salt i maten. Det höjer blodtrycket. Färdigmat och köttkonserver innehåller mycket salt.

• PS: Nästa informationsdag för nyblivna cancerpatienter hålls eftermiddagen den 29.11 på ÅUCS T-sjukhus, Risto Lahesmaa -salen.

varm mat, till exempel om man är ensam hemma och inte ids kocka varje dag.

– Man skall inte skämmas för att ta färdigmat. Och det finns inget som säger att man måste äta varm mat varje dag.

En tid kan man gott leva på gröt, kvarg eller yoghurt, grönsaker och frukter, bär och bröd.

Färska grönsaker är bra men somliga är lika eller nästan lika bra som upphettade, till exempel morot och tomat.

Kvarg är en god källa till protein, men relativt fattigt på kalorier. Om man vill öka energiinnehållet kan man bland i en matsked rybsolja.

En lösning är energi- och proteindrycker från apoteket. En dryg deciliter sådan dryck kan innehålla trehundra kilokalorier och 18 gram proteiner.

– Det är lika mycket som tre glas mjölk.

Allt som hjälper aptiten är bra – lite frisk luft före maten, gott sällskap, en trevlig tidning eller ett underhållande teveprogram.

Det kan vara tufft att ha cancer. Låt åtminstone inte maten stressa dig.

LOKI

N:o 2 - 2017 - 15

Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen Säännöllinen liikunta voi nykytietämyksen mukaan vähentää riskiä sairastua ainakin rinta-, paksusuoli-, munasarja- ja eturauhassyöpään. Syöpähoitojen aikaisella ja jälkeisellä liikunnalla on myös todettu merkittäviä terveyshyötyjä.

Liikunnalla kyettäisiin tieteellisten arvioiden mukaan vähentämään 12 prosenttia rintasyövistä. Paksusuolen syövän riskiä liikunta pienentää 20–40 prosentilla.

Liikunta ehkäisee syöpiä monen tekijän kautta: painon hallinta onnistuu paremmin, rasvakudoksen aineenvaihdunta muuttuu terveellisemmäksi ja suolen toiminta nopeutuu.

Paljonko sitten tulisi liikkua, jotta ehkäisytehoa syntyisi? Mikä tahansa liikunta, vähäinen ja kevytkin, on tietysti parempi kuin ei mitään, vastaa dosentti, syöpätautien erikoislääkäri Riikka Huovinen.

– Tieteellisen arvion perusteella suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa 2,5 tuntia viikossa ja lihaskuntoharjoittelua 30 minuuttia kahdesti viikossa, Huovinen tarkentaa.

Ohjeistukset lisääntyneet

Eurooppalainen syöväntorjuntaohjeisto listaa yli 12 tapaa, joilla voi vähentää syöpä-

riskiä. Yksi niistä kuuluu: Vietä liikunnallista elämää. Älä istu liikaa.

Viime vuonna päivitetty Käypä hoito -suositus liikunnasta korostaa myös liikunnan merkitystä pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Huovinen uskoo, että tulevaisuus tuo tullessaan yhä uusia tutkimustietoon perustuvia liikuntasuosituksia myös syöpien ehkäisyyn ja hoitoon.

– Liikunnan merkitystä pitää korostaa, koska se parantaa kenen tahansa toimintakykyä ja terveyttä ja liikunnan voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa, hän tiivistää.

Oman voinnin mukaan

Liikunnasta on tutkitusti terveyshyötyä myös syöpähoitojen aikana. Jokaisen potilaan kanssa tulisikin Huovisen mielestä käydä jossain vaiheessa liikkumisasioita yksilöllisesti läpi.

– Potilaat liikkuvat todennäköisesti liian vä-

hän. He saattavat masennuksen ja hoitojen aiheuttaman väsymyksen vuoksi luopua liikunnasta.

– Hoitojen aikanakin voi kuitenkin voimien ja kunnon mukaan harrastaa sitä liikuntamuotoa, mikä tuntuu hyvältä. Potilaita saa siis kannustaa tekemään kävelylenkkejä ja osallistumaan omiin harrastuksiinsa.

Vauhtia kuntoutumiseen

Syöpäpotilaan kuntoutuminen käynnistyy sitä tehokkaammin, mitä aiemmin liikkeelle lähtee.

– Liikunta parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, vahvistaa luustoa ja lihasvoimia, virkistää mieltä sekä parantaa elämänlaatua, Huovinen listaa.

Tutkimusten mukaan potilaat hyötyvät myös erilaisissa liikuntaryhmissä saamastaan vertaistuesta.

Terveiden elämäntapojen syövän uusiutumista estävästä vaikutuksesta on tehty useita epidemiologisia tutkimuksia.

– Osassa niistä on saatu viitteitä siitä, että esimerkiksi rintasyövän uusiutumisriskiä voitaisiin ehkä vähentää liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja painonhallinnalla. Vaikka ylipaino on syöpäriski, niin esimerkiksi pelkkä laihtuminen ei näyttäisi vähentävän rintasyövän uusiutumisriskiä, Huovinen kertoo.

Kokonaisruokavalio ja arjen valinnat tärkeitä syövän ehkäisyssä Teksti: Tuula Vainikainen Ruokailua koskevilla valinnoillasi voit vaikuttaa merkittävästi terveyteesi, myös syöpäriskiin ja syöpähoitojen onnistumiseen. On arvioitu, että jopa kolmannes syövistä voitaisiin välttää syömällä terveellisesti oikeista ravintoaineista huolella valmistettua ruokaa. Sama terveellinen ruokavalio auttaa vähentämään paitsi syöpien myös muiden kroonisten sairauksien – kuten diabeteksen, sydäninfarktien, aivohalvauksien ja muistihäiriöiden – riskiä.

Luemme harva se päivä lehdistä ja internetistä uutisia mitä ihmeellisemmistä syöpää ehkäisevistä aineista tai pillereistä. Suuri osa noista lupauksista on huuhaata. Lukijan kannattaisi ehdottomasti selvittää, kuka mitäkin ihmetuotetta markkinoi ja millä perusteilla. Turvallista ja luotettavaa tutkimukseen perustuvaa terveys- ja ravitsemustietoa on kyllä saatavana huuhaan vastapainoksi. Sitä tarjoaa muun muassa tuore ravitsemusopas, jonka kirjoittajia ovat laillistettu ravitsemusterapeutti ja -valistaja Reijo Laatikainen ja syöpätutkija, Docrates Syöpäsairaalan ylilääkäri, dosentti Timo Joensuu.

He tarjoavat aluksi perustietoa syövistä – syntymekanismeista, riskitekijöistä, seulonnoista, esiintyvyydestä ja syöpätyypeistä. Eri syövän hoitomuodot esitellään: kirurgia, sädehoito, lääkehoidot, hormonihoidot, onkolyyttiset virushoidot ja immunologiset hoidot.

Myös uskomushoitoihin otetaan kantaa.

Pääosan kirjasta muodostaa luku Ravinnon ja ravitsemuksen merkitys syövän ehkäisyssä. Siinä kerrotaan, kuinka ravinnon ja syövän yhteyksiä arvioidaan.

Kirjassa esitellään erilaiset ruokavaliot, muun muassa suomalainen ravitsemussuositus, Välimeren ja Itämeren ruoka-

valiot sekä kasvisruokavalio. Syövän ehkäisyä ja hoitoa tukevista ruuista, mausteista ja juomista esitellään muun muassa parsakaali ja muut kaalit, marjat, pähkinät ja viljat. Lukija saa tutkittua tietoa myös sokerin, suolan, vitamiinien, hivenaineiden, luontaistuotteiden ja probioottien merkityksestä syövän ehkäisyssä. Alkoholin haitat esitellään vakuuttavasti.

Tärkeintä terveellisen ja syövän riskejä rajoittavan ravitsemuksen rakentamisessa on kokonaisuus. Se, mitä syöt arkisin ja miten kokoat kokonaisruokavaliosi. Painonhallinta on ehdottoman tärkeää, sillä ylipaino on riski useimmille syöville.

Syövän ehkäisystä kiinnostuneita ohjataan valitsemaan viisaasti. Syöpään jo sairastuneiden ravitsemuksessa ongelmallisinta on sen sijaan liiallinen laihtuminen. Sen hallitsemisessa on usein syytä noudattaa toisenlaisia periaatteita, sillä heikentynyt ravitsemustila on uhka myös syöpähoidoille. Kaikki, mikä saa epätoivottavan painonpudotuksen hallintaan, on sallittua, toisin kuin vielä terveillä henkilöillä.

Kirja on hyvin perusteellinen. Jos sen pohdinta tuntuu kokonaisuudessaan liian yksityiskohtaiselta, voi lukea ensin kirjoittajien laatiman yhteenvedon, jo-

hon he tiivistävät 20 tärkeintä viestiään.

Sieltä voi poimia vaikka seuraavat tärkeät asiat: - Ruokavaliolla ei voi korvata lääkehoitoa, sädehoitoa, leikkaushoitoa tai muita mahdollisia lääketieteellisiä syöpähoitoja. Ruokavalio ei paranna syöpää, mutta se voi tukea muita hoitoja syövästä selviämisessä.

- Vitamiinien ja hivenaineiden käyttö varmuuden vuoksi tai syövän ehkäisyksi, jos niistä ei ole puutetta, ei paranna ennustetta eikä ehkäise syöpää. Suuret annokset saattavat jopa hieman lisätä kuoleman riskiä.

- Vaihtoehtoruokavalioista, kuten pHdieetistä, vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, paastosta ja Gersonin dieetistä, ei ole mitään näyttöä syövän ehkäisyssä tai hoidossa. Niitä ei voi suosittaa syövän ehkäisyyn.

- Ruoanvalmistusmenetelmät vaikuttavat syöpäriskiin. Erityisesti käristäminen, savustus ja runsas suolaaminen suurentavat syöpäriskiä.

- Ravinnosta ja syövästä liikkuu paljon ristiriitaista ja väärää tietoa. Jos esitetyt väitteet kuulostavat liian hyviltä tai pa-

hoilta ollakseen totta, ne eivät todennäköisesti myöskään ole totta.

Kirjan lopussa on luettelo teoksen taustalla olevasta tarkoin punnitusta tutkimuskirjallisuudesta.

Kirjoittajat rohkaisevat lukijoita tekemään ruokavaliosta elämäntavan ja pyrkimään pysyviin muutoksiin syömisen iloa unohtamatta. Ruokavaliosta ei kuitenkaan pidä tulla elämäntehtävää, ja armollisuus itseä kohtaan on tärkeää ruokavaliomuutoksia opettelevalle. Ruokavaliolla on paljon merkitystä, mutta se ei ole ratkaisu, jolla koko elämä muuttuu onnelliseksi. Terveyteen ja ihmisenä olemiseen liittyy paljon muutakin, esimerkiksi hyvät ihmissuhteet ja valoisa asenne.

Reijo Laatikainen & Timo Joensuu: Syö hyvin, voi paremmin. Ravinto syövän ehkäisyssä ja hoidon tukena. Kirjapaja 2017.

LOKI

16 - 2017 - N:o 2

Syöpäkeskus vahvistaa syöpäpotilaiden hoitopolkuja Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Pasi Leino Syöpäpotilaiden hoidon kehittämistä tuetaan myös lisäämällä sairaaloiden ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa ja muuttamalla organisaatiomalleja: Kansallinen syöpäkeskus aluekeskuksineen, Tyksin toimialuerakenne ja huippuosaamisyksiköiden rakentaminen trimmaavat syövän hoitoa.

Suomi on jaettu yhteensä viiteen alueeseen, joista Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit muodostavat Läntisen syöpäkeskuksen. Läntinen syöpäkeskus on osa perusteilla olevaa Kansallista syöpäkeskusta (FICAN), joka

koordinoi valtakunnallisesti syövän hoitoa, tutkimusta ja opetusta.

Syöpäkeskuksen tavoitteena on yhtenäistää syövän hoitoonpääsyajat, hoitokäytännöt ja hoidon laatu länsirannikolla. Näin syöpään sairastunut ihminen on

oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kotipaikkakunnasta riippumatta.

– Potilaan kannalta kyse on syövän hoidon kehittämisestä niin, että asioita tehdään siellä, missä ne parhaiten voidaan, säädetään erikoisalojen saumakohtia, hyödynnetään uutta teknologiaa ja edistetään ammattilaisten yhteistyötä.

Tietyt asiat syövänhoidossa keskitetään sinne, missä osaaminen ja toimintamahdollisuudet ovat parhaat. Potilaiden hoitosuunnitelma tehdään Tyksissä silloin, kun potilaan hoito edellyttää monen erikoisalan erityisosaamista. Asiantuntijoiden tiedonvaihtoa eli meetingtoimintaa tullaan jatkossa järjestämään myös keskussairaaloiden ja yliopistosairaalan

kesken, jolloin potilaan ei välttämättä tarvitse tulla Turkuun asti, mutta hänen hoitosuunnitelmaansa on mietitty laajemman asiantuntijajoukon voimin, selvittää Tyksin toimialuejohtaja, dosentti Sirkku Jyrkkiö.

Monet syövän lääkehoidot voidaan sen sijaan antaa sujuvasti potilaan lähisairaalan lääkehoitopoliklinikalla Uudessakaupungissa, Salossa tai Loimaalla tai keskussairaaloissa Porissa ja Vaasassa.

– Syöpää sairastavalle lääkehoitojen saatavuus lähempää kotia on tietenkin myönteinen asia. Kun lääkehoito on voitu jakaa useampiin pisteisiin, matka hoitoon ei ole liian pitkä ja hoitokokemus tuntuu varmasti myös inhimillisemmältä

SYÖPÄKESKUS YHTENÄISTÄÄ LÄNSIRANNIKON SYÖVÄNHOITOA. Tyks Syöpäkeskus turvaa syövän korkeatasoisen hoidon ja tutkimuksen Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella.

Syövänhoidossa eri alojen asiantuntijat tekevät töitä yhdessä potilaan parhaaksi, potilaalle yhteistyö aukeaa hoitopolkukaaviosta. Aivokasvainpotilaan hoitopolun mallintaminen ja yhteistyön kehittäminen tuotti uuden, potilaan tiedontarpeita palvelevan toimintamuodon, neurologin ja onkologin yhteisvastaanoton. Yhteisvastaanotot aloitettiin keväällä 2017 sitä tarvitseville potilaille. Kuvassa syöpälääkäri Sanna Palovaara, neurokirurgian ylihoitaja Sari Johansson ja syöpähoitaja Heidi Salmenoja. Yhteisvastaanoton neurologi Jaana Korpela oli kuvanottohetkellä lomalla.

AIVOKASVAIMET voivat olla hyvän- tai pahanlaatuisia. Oireet riippuvat kasvaimen koosta, sijainnista ja kasvunopeudesta. Tyypillisin ensioire on epileptinen kohtaus.

Muita oireita voivat olla tajunnan tason lasku, päänsärky, pahoinvointi ja oksentelu.

Aivokasvain todetaan kuvantamismenetelmillä. Leikkauksen yhteydessä kasvaimesta otetaan näytepala, jonka patologi tutkii.

Kasvaimen tyypitys on avainasemassa jatkohoitojen valinnassa.

Pahanlaatuisten aivokasvainten hoitokeinoja ovat leikkaus, sädehoito ja solunsalpaajahoito. Hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen. – Tutustu aivokasvainpotilaan hoitopolkuun: http://goo.gl/N9anxM

varatuomari - riita-ja rikosasiain-oikeudenkäynnit - elatusavut - ositukset - vahingonkorvausasiat - huonevuokra-asiat - avioeroasiat

- perunkirjoitukset - asunto-ja kiinteistökauppariidat - lasten huolto-ja tapaamisoikeudet - perinnönjaot - testamentit - kauppakirjat,lahjakirjat, sopimukset

HAROMA & PARTNERS A R K K I T E H T I T O I M I S T O

Oikeusturva-asiat ja maksuttomat oikeudenkäynnit

Tullikatu 11, 21100 Naantali Puh. 02 435 1124 (myös ilt. ja la-su) 0400 720 178 Fax 02 435 6522 anne.teuri@nettikirje.fi www.anneteuri.fi

ASUNTO- JA KIINTEISTÖKAUPPA

Tie terveyteesi on auki.

TURVALLISESTI!

LOIMAAN PESULA OY ortilla -Etuk an S ä t l i a Me ta vap Tampereentien Prisma, bonus uotteista. nt Vanha Tampereentie 108 kaupa

Puh. 02 238 1457

www.apteekkitampereentie.fi

Vesipesut Kemiallinen pesu l Kotitalouspyykit

Emulsiopesu Pöytäliinavuokraus l Pyykinpesuaineiden myynti

l

l

l

l

KYSY KULJETUSPALVELUA! Avoinna ma-pe 6.30-16.30 02 762 1144, muina aikoina 0400 854 058 Oppipojankatu 5, 32200 Loimaa

www.loimaanpesula.fi

Tehokas myynti yli 20-vuoden kokemuksella

SOITA ILMAINEN ARVIO!

OptimiAsunnot Oy LKV

Tuureporinkatu 17, TURKU www.optimiasunnot.fi Ammattilaiset: Lasse Sandberg 0400 479 645 Tapani Raatikainen 0440 602 396 Karri Hällfors 050 521 9950, Timo Riski 0400 520 464

LOKI

N:o 2 - 2017 - 17

ja yksilöllisemmältä. Sädehoito jatkuu edelleen Turun lisäksi Porissa ja Vaasassa, Jyrkkiö kertoo.

Syövän diagnostiikassa ja hoidossa on tapahtunut paljon viime vuosina. Esimerkiksi syövän diagnostiikka kehittyy molekyylipatologian myötä huimaa vauhtia ja tuo hoitaville lääkärille entistä tarkempaa tietoa syöpien tyypeistä ja ennustettavasta käyttäytymisestä.

Syöpäpotilas saa hoitoprosessinsa aikana monien erikoisalojen hoitoa. Yksiköiden välistä yhteistyötä on kehitetty monilla tavoin potilaan eduksi, kun toiminnassa on luovuttu vanhasta klinikkamallista ja siirrytty toimialueisiin.

– Kun olemme saaneet syöpää hoitavan henkilökunnan ”saman sateenvarjon alle”, on yhteistyön tekeminen luontevampaa. Esimerkiksi syöpätyypin mukaan järjestettävät asiantuntijameetingit ja potilaan hoitoprosessin kuvaavat hoi-

topolut ovat hyödyllisiä. Tuoreimpia hoitopolkuja ovat suolistosyövän ja aivokasvainpotilaan hoitopolut. Suolistosyövän hoitopolku (http://goo.gl/yKrbaV) on jo alun perin laadittu yhteiseksi koko länsirannikon alueelle, muut hoitopolut yhtenäistyvät asteittain. Vireillä on monenlaisia hoidon seurantaa parantavia hankkeita, esimerkiksi laboratoriovastauksista haluttaisiin lähettää viesti potilaalle saman tien. Etäseurantaa halutaan kehittää muillakin tavoin, ja tietoja hoitoonpääsystä on jo saatavilla netistä, kertoo Sirkku Jyrkkiö.

Jyrkkiön toimialueeseen kuuluvat syöpäklinikan lisäksi plastiikka- ja yleiskirurgia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, silmätaudit ja suun ja leukasairauksien vastuualueet, joilla silmätauteja lukuun ottamatta hoidetaan paljon syöpäpotilaita.

Läntinen Syöpäkeskus on yksi Tyksin viidestä keväällä 2017 nimetystä huippu-

osaamisyksiköstä. Nimeäminen huippuosaamisyksiköksi tuo käyttöön lisärahoitusta uusien asioiden kehittämiseen. Ensin sitä suunnataan molekyylipatologiaan.

Aktiivista toimintaa on sekä syövän diagnostiikassa, hoidossa että seurannassa.

Huippuosaamisyksikön kärkinä ovat diagnostisen syöpägenetiikan-, pään ja kaulan alueen syövän -, kantasolusiirto- ja lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisseurannan osaamiskeskukset.

Yliopistosairaalassa hoidot pohjaavat korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen, jonka avulla tehokkaampia hoitoja ja hoitopolkuja kehitetään. Syövän tieteellinen tutkimus tulee ensi vuonna saamaan uusia mahdollisuuksia Medisiina D -rakennukseen valmistuvan tutkimuslaboratorion myötä. Perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta saman katon alle kokoavan laboratorion tutkimusryhmien valinta on meneillään parhaillaan.

Hoitopolku, potilaan polku • väestön käyttöön laadittu kaavio sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta sairaalasta potilasjärjestöihin • kaavion laatikoista löytyy tietoa tukemaan potilaan syövänhoitoon liittyviä päätöksiä ja omahoitoa • tukevat potilaan voimavaraistumista tiedon avulla • kertovat, kuka tekee, missä ja milloin tietyn syöpätyypin ehkäisyssä, diagnostiikassa, hoidossa ja kuntoutuksessa • ovat henkilökunnalle laatu- ja muutostyökalu, joka mahdollistaa Tyks Syöpäkeskuksen yhdessä sovittuja hoitokäytäntöjä • hoitopolkuihin on koottu ”Tuki, hyvinvointi ja apuvälineet” -tietopaketti, jossa on linkkejä mm. potilasjärjestöihin, tukemaan potilasta hoitojen aikana ja niiden jälkeen

Syöpäpotilaan polku selkenee rajapintoja hiomalla Monissa syövissä potilasta hoitavat useamman erikoisalan lääkärit ja hoitajat. Vaativassa erikoissairaanhoidossa jokainen erikoisala hallitsee oman osuutensa perin pohjin, toisten osaajien osuudesta käsitykset eivät välttämättä ole yhtä selkeitä. Potilaan kannalta hoito sujuu sitä paremmin, mitä kitkattomammin eri alojen osaaminen hitsautuu yhteen. Aivokasvainpotilaan hoitopolun kuvaaminen auttoi myös henkilökuntaa hahmottamaan potilaiden tarpeita paremmin.

Aivokasvainpotilaita hoidetaan usealla erikoisalalla.

Näitä erikoisaloja ovat muun muassa neurokirurgia, neurologia sekä syöpätaudit ja sädehoito. Potilaan ei ole aina kovin helppoa ymmärtää, missä ja kenen toimesta häntä kulloinkin hoidetaan ja mihin ottaa yhteyttä, jos kysyttävää tulee.

– Neurotoimialueella kiinnostuttiin selvittämään potilaan näkökulmaa ja kehittämään hoitoprosessia.

Kehittämistyöhön kutsuttiin myös syöpätautien henkilökuntaa. Aluksi selvitettiin potilaiden näkemyksiä, toiveita ja tiedontarpeita. Neurokirurgiseen leikkaukseen tulijalle tehtiin myös leikkauksen vaiheita kuvaava video. Kehittämistyöhön osallistuivat myös

kokemusasiantuntijamme arvioimalla hoitopolun ennen sen julkaisua, kertoo neurotoimialueen ylihoitaja Sari Johansson.

Neuro-onkologiset meetingit eli yhteiset hoidon suunnittelu- ja seurantakokoontumiset taudin diagnosointiin ja hoitoon osallistuvien patologien, neurologien, neurokirurgien ja syöpälääkärien kanssa aloitettiin jo vuonna 2013. Seuraavaksi koottiin erillinen työryhmä miettimään hoitoprosessin selkeyttämistä ja erikoisalojen välisen yhteistyön kehittämistä. Työryhmätyöskentely koettiin hyödylliseksi henkilökunnan keskuudessa.

– Ensin oli tärkeää kartoittaa, mitä missäkin teh-

Sujuvaa apteekkipalvelua matkasi varrella!

dään, ja oppia tuntemaan toisemme ja prosessimme.

Potilas oli kehitystyön keskiössä alusta loppuun, ja pohdimme yhdessä, mitkä seikat ovat potilaan näkökulmasta ongelmallisia, selvittää neurologian osastonylilääkäri Jaana Korpela.

– Tavoitteena oli potilaan eri klinikoiden välille haaroittuneen hoitopolun karsiminen selkeämmäksi.

Sairauden luonne vaatii usean eri erikoisalan osaamista, ja se, mikä asia kuuluu mihinkin erikoisalaan, ei helposti avaudu potilaille tai heidän omaisilleen.

Toisaalta tavoite oli saada hoitopolku myös sairaalaorganisaation kannalta pelkistetymmäksi, karsia päällekkäisyyksiä sekä nopeuttaa hoitoonpääsyä.

Parhaimmillaan toimiva hoitopolku yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja edistää tasa-arvoa potilaiden välillä, pohtii syöpälääkäri Sanna Palovaara.

Neurologin ja onkologin yhteisvastaanotto uusi työmuoto

Työryhmä kehitti uuden toimintamuodon, kerran kuukaudessa pidettävän neurologin ja syöpälääkärin yhteisvastaanoton.

– Yhteisvastaanotolla potilaan moninaiset ongelmat voidaan hoitaa yhdellä vastaanottokäynnillä.

Sekä potilaat että lääkärit ovat olleet tyytyväisiä.

Potilaalla on myös parempi käsitys, minne ottaa ongelmien eteen tullessa yhteyttä, kun hoito ei ole pirstoutunut moneen paikkaan. Lisäksi hoitoviiveet ovat huomattavasti lyhentyneet, tiivistää neurologi Jaana Korpela.

Jaana Korpela ja Sanna Palovaara kokevat olevansa nyt paljon paremmin perillä siitä, mitä potilaalle tapahtuu hoitoprosessin aikana heidän erikoisalojensa ulkopuolella. Klinikoiden välisissä rajapinnoissa on ollut hiomisen ja selkeyttämisen tarvetta.

– Neurologian ja onkologian erikoisalojen välinen aiempaa tiiviimpi vuoropuhelu potilaan leikkauksen jälkeisessä hoidossa on sekä potilaalle hyödyllistä että meille hoitaville lääkäreille opettavaista. Tämä toteutuu erinomaisesti yhteisvastaanoton aikana ja sen ulkopuolellakin nyt, kun olemme tulleet tutuiksi ja kynnys vuoropuhelulle on yhteisvastaanoton myötä madaltunut, he toteavat.

Yhteisvastaanotto on vain yksi osa hoitopolkukehitystyötä, mutta se on yksi konkreettisemmista edistysaskeleista, joita aivokasvainpotilaiden hoidossa on saavutettu.

PROTEESIPROTEESIPROTEESIASIAKAS ASIAKAS ASIAKAS

Meille on helppo tulla Ilmaiset parkkipaikat oven edessä

Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet

Autistenkatu 1, Turku (Satakunnantien varrella), puh 02-231 7728

www.raunistulanapteekki.fi Avoinna: arkisin 9 - 19 ja lauantaisin 9 - 15

www.kpvuori.fi

Ostaessasi meiltä Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit Rintaliivit, kokoliivit Ostaessasi meiltä tai uima-asun tai uima-asun Rintaliivit, kokoliivit Teemme valitsemaasi Teemme valitsemaasi tai uima-asun malliin proteesitaskun malliin Teemmeproteesitaskun valitsemaasi malliin ja proteesitaskun Liivien rantamuodin Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka Ykköspaikka Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka

Eerikinkatu 6 Eerikinkatu66 Eerikinkatu Kristiinankatu Eerikinkatu 610 Kristiinankatu 10 Kristiinankatu 10 Eerikinkatu TURKU 66 Kristiinankatu 10 Eerikinkatu TURKU Kristiinankatu 10 puh.TURKU 02-231 4427 TURKU Kristiinankatu puh.TURKU 02-231 442710 www.liivikauppahusso.fi TURKU www.liivikauppahusso.fi puh. 02-231 4427 www.liivikauppahusso.fi

LOKI

18 - 2017 - N:o 2

Saattohoito on sydämen asia

Karinakodin upea sijainti ilahduttaa uutta vastaavaa hoitajaa Sanna Schmandtia. Luonto on tärkeä hoitava ja lohduttava elementti saattohoidossa.

Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Pasi Leino Saattohoitoon erikoistunut Karinakoti sai kesäkuun alussa uuden vastaavan hoitajan. Terveystieteiden maisteri Sanna Schmandt palasi vuosien takaa tuttuun taloon, jossa saattohoidon osaamisella on vahvat juuret.

Alun perin Sanna Schmandt on valmistunut kätilöksi. Sen jälkeen hän jatkoi opiskeluaan ja valmistui maisteriksi Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.

Hänen juurensa ovat Turussa, tänne hän palasi mielellään pääkaupunkiseudulta, jossa hän ehti toimia muun muassa sairaanhoitajana Terhokodissa, hoitotyön opettajana ja hoitokodin johtajana.

– Olen ollut täällä Karinakodissa kesätöissä ensin kylvettäjän sijaisena ja sitten myös sairaanhoitajana. Silläkin tavalla tuntuu, että olen tullut kotiin, hymyilee Sanna Schmandt.

Toimittuaan erilaisissa terveyden- ja sosiaalihuollon tehtävissä hänelle on selkiytynyt, että saattohoito on sitä, mitä hän haluaa tehdä työkseen. Karinakodissa siihen on erinomaiset puitteet.

– Turun saattohoitokoti on kahdessakymmenessä vuodessa tullut tärkeäksi turkulaiseksi toimijaksi ja osaksi Turun historiaa. Eläkkeelle lähtenyt edeltäjäni Merja Leinonen on jättänyt taakseen ihanan paikan, jossa henkilökunnalla on vankkaa saattohoidon osaamista. Vaikka ympärillä on välillä ollut taloudellisesti tiukkaa, ei talon sisintä ole mikään huojuttanut. Talo on myös kestänyt hämmästyttävän hyvin aikaa. Toimiva rakennus sopeutuu hienosti ympäristöönsä ja tarjoaa ihmisen elämän loppuhetkiin kauniit ja arvokkaat puitteet. Luonto merinäköaloineen ja ympäröivine metsineen on ilman muuta täällä tärkeä hoitava elementti, Sanna Schmandt pohtii.

Millaisena Schmandt näkee Karinakodin tulevaisuuden?

– Olen tyytyväinen siihen, että yhteiskunnassa on viimein tunnustettu hyvän saattohoidon arvo ja merkitys ja vaaditaan sen kehittämistä. Karinakodin on oltava eturintamassa kehittämässä suomalaista saattohoitoa, sillä meillä on siihen poikkeuksellisen hyvä ammattitaito, kokemus ja toimivat puitteet. Syksyn aikana osallistumme syöpäyhdistyksen kanssa ISO-standardin mukaisen laatujärjestelmän päivittämiseen. Se tarjoaa

Karinakoti pähkinänkuoressa • 17 potilaspaikkaa yhden hengen huoneissa • noin 20 täysi- ja osa-aikaista hoitajaa sekä saattohoitoon perehtynyt lääkäri • vapaaehtoisia tukihenkilöitä • keskimääräinen hoitoaika 21 vuorokautta – aika vaihtelee muutamasta päivästä noin kuukauteen • muutkin kuin syöpäpotilaat tarvitsevat saattohoitoa, heitä on noin 5–10 % asiakkaista • Karinakotiin voi tulla myös itse maksavana asiakkaana

meille erinomaisen mahdollisuuden käydä läpi toimintatapamme ja myös kunnianhimoisesti kehittää saattohoitoa kohti tulevaisuuden haasteita. Vahvalle pohjalle on hyvä rakentaa, ja haluamme olla mukana saattohoidon osaajien kärjessä.

Sanna Schmandt näkee saattohoitokotien vahvuuden siinä, että niissä on mahdollista vastata potilaan henkilökohtaisiin toiveisiin. Elämänsä loppumetreillä ihmisellä täytyy olla oikeus elää sellaista elämää ja sellaisin maustein, kuin hän itse haluaa.

– Asiakkaamme joskus suorastaan havahtuvat siihen, että saanko todella itse osallistua hoitoni suunnitteluun. Arvostan kovasti aikaa ennen kuolemaa, se

täytyisi voida elää mahdollisimman omannäköistä elämää ilman turhia rutiineja. Jokaisen meistä olisi varmasti hyvä miettiä, millaisia asioita viimeisiin aikoihinsa toivoisi, kertoa ajatuksistaan läheisilleen ja kirjata niitä ylös.

Mahdollisimman hyvä kivunhoito on useimpien toivomus, ja siihen saattohoidossa tietenkin pyritäänkin. Usein hyvin pienetkin asiat, omat tavat ja tottumukset ovat tärkeitä. Myös tapa, miten jokainen suhtautuu ja kokee kuoleman, on hyvin yksilöllinen.

Omaisiakin hoidetaan

Omaiset ja läheiset ovat kuolevalle tärkeitä ja lähdön lähestyessä niitä ihmisiä, joiden kanssa kuoleva toivoo voivansa olla.

Henkilökunnan tehtävä on tukea omaisia tässä läsnäolossa ja toimia hienotunteisesti taustalla. Kuolemaan valmistautumisen ja kuoleman hetken tulisi olla omaisellekin kantava kokemus. Omaisista huolehtiminen on myös osa kuolevan hoitoa, sillä kuoleva on usein läheistensä jaksamisesta ja selviämisestä hyvin huolissaan, ja se aiheuttaa ahdistusta.

– Läheisen poismenon hetket ovat omaisille raskaita. Meillä on tapana sytyttää kynttilä poismenneelle yhdessä

omaisten kanssa. Pienet symboliset eleet tuovat usein lohtua. Henkilökunnan kanssa vietämme viikoittain muisteluhetken, jolloin käydään läpi viikon aikana menehtyneet. Meidän on yhdessä hyvä nähdä kuoleman suuruus ja merkitys, mutta niin, että henkilökunta jaksaa vaativassa ihmisläheisessä työssään.

Jo ajatus saattohoidosta ahdistaa monia vakavasti sairaan ihmisen läheisiä.

Saattohoitopäätös, samoin kuin aiempi päätös palliatiiviseen eli oireita hoitavaan vaiheeseen siirtymisestä, on tärkeä. Niin voidaan parhaiten taata henkilökohtainen hyvä hoito kuoleman lähestyessä.

Saattohoitokoti on yksi paikka kuolemalle, kaikki eivät sinne kuitenkaan halua.

Usein kuoleva itse on asian kanssa paremmin sinut kuin esimerkiksi puoliso, joka voi kokea koko ajatuksen kumppanin tulevasta kuolemasta niin ahdistavana, ettei halua miettiä siihen liittyviä asioita ja kohdata omia tunteitaan.

Kotisaattohoidon kehittämisen Sanna Schmandt näkee tärkeänä. Saattohoitokodit ovat tärkeä tukipaikka myös kotona hoidettaville ja heidän omaisilleen, sillä Karinakodin tarjoama intervallihoito voi pidentää mahdollisuutta elää omassa kodissaan.

Prästerna som lyssnar

mera än de predikar

Inte heller en cancerdrabbad lever av bröd allena. På ÅUCS och cancerföreningens centrum Karinakoti jobbar sjukhuspräster som lyssnar mera än de predikar.

Det kan vara tufft att få ett cancerbesked. Åbo universitetscentralsjukhus ÅUCS onkologiska klinik och Sydvästra Finlands cancerförening ordnar flera gånger per år en informationsdag som skall hjälpa den drabbade att ta smällen.

Det första deltagaren märker är att hen inte är ensam. I bänkraderna i auditoriet på ÅUCS sitter många olycksbröder och -systrar.

Det andra är att det finns en stor skara professionella hjälpare för den cancerdrabbade.

Harri Heinonen är en av dem. Han är präst, men han jobbar också som alldeles sekulär krisarbetare.

– Det kan behövas att någon som inte hör till familjen lånar sitt öra. Det är svårt att tala om döden, och det kan kännas som om cancer och döden är

synonymer.

– Det kan bli lite lättare att tala med någon som ställer de rätta frågorna. Det är det jag försöker göra, säger Heinonen.

Den som insjuknat funderar förstås på vad som händer med jobbet och med allt man älskat att göra. Vad måste man avstå ifrån?

– Det finns konkreta saker som patienten måste ta itu med. Vi kan försöka leda en människa fram emot det.

På ÅUCS finns det tre sjukhuspräster, alla också utbildade krisarbetare. De har alla också sina speciella områden. Harri Heinonens kolleger är Outi Ruohola och Hilkka Kakko-Helle.

– Vi är präster och det är naturligt för oss att tala om andliga saker.

Men det är patienten som har bollen, för oss är det heligt att det är patientens behov som styr vad vi talar om, säger Heinonen.

Ibland är det någon livshemlighet som patienten vill tala om.

Det kan vara något som inte ens är något skandalöst eller märkligt, bara något man aldrig talat om för någon. Att berätta det kan ändå lätta på bördan.

Prästen-krisarbetaren kan också hjälpa patienten och de närstående att komma igång med svåra samtal. Att diskutera sådant som man gått runt, både vad gäller det förflutna och framtiden.

Sjukhusprästen finns där hela tiden, men Harri Heinonen har märkt att det är speciellt vid vissa tidpunkter som behoven är störst.

– Det är dels då diagnosen är ny och vården börjar, eller då man av någon orsak måste lägga om vårdens strategi och mål. Man kan möta besvikelser, och dem behöver man hjälp med att bearbeta.

Text och bild: Mathias Luther

Harri Heinonen är en av flera sjukhuspräster/krisarbetare som cancerpatienter kan vända sig till.

LOKI

N:o 2 - 2017 - 19

Meri-Karina Lounas arkisin, tule viihtymään!

Pidä juhlat meren rannalla!

LOUNAS ARKISIN KLO 11–13.30 Normaalihinta 9 €, jäseniltä 8 €, 6–12-vuotiailta 5 €

Täyden palvelun Meri-Karina sijaitsee luonnonkauniissa ja merellisessä ympäristössä Turun Hirvensalossa.

Turun keskusta on lähietäisyydellä hyvien kulkuyhteyksien päässä.

SUOSITTU SEISOVA PÖYTÄ JUHLAPYHINÄ KLO 12–15 isänpäivänä 12.11.2017 itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 3. adventtina 17.12.2017 jouluaattona 24.12.2017 joulupäivänä 25.12.2017 Normaalihinta on 26 €, jäseniltä 22 €, 6–12-vuotiailta 10 € Pöytävaraukset: p. 02 2657 666 Juhlapyhien menut nähtävissä osoitteessa www.merikarina.fi kaksi viikkoa ennen juhlapyhää.

Meri-Karinassa ruoka valmistetaan omassa keittiössä kiinnittäen huomiota aterioiden monipuolisuuteen ja ravintoarvoihin.

Pystymme joustavasti toteuttamaan myös erityisruokavalioita.

Meri-Karina soveltuu erinomaisesti juhlien järjestämiseen sekä erilaisten kokous- ja koulutustilaisuuksien tapahtumapaikaksi. Merellinen ympäristö sekä muunneltavat ja monikäyttöiset tilat takaavat upeat puitteet.

Alueella on reilusti pysäköintitilaa.

Linja-auto nro 54 lähtee Turun keskustasta pysäkiltä T41, kauppahallia vastapäätä.

Menuvaihtoehtoja: • juhlat • muistotilaisuudet • kahvitarjoilut • illanistujaiset • lastenjuhlat Myyntipalvelu ja tilavaraukset: Meri-Karinan hyvinvointikeskus 02 2657 666, meri-karina@lssy.fi Seiskarinkatu 35, 20900 Turku www.merikarina.fi

Vietä häät meillä!

Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli sijaitsee aivan MeriKarinan naapurissa ja tarjoaa tunnelmalliset tilat vihkimiselle.

Voit myös majoittua Meri-Karinassa.

Varaa huone:

Booking.com

LOKI LOKI

20 - 2017 - N:o 2 22

Kirjeitä kuolemalle Kirjeitä kuolemalle Teksti: Pia Puustelli • Kuva: Kati Keskihannu

Teatteri-ilmaisun ohjaaja ja esiintyjä Kati Keskihannu on toiminut Teksti: Pia Puustelli • Kuva: Kati Keskihannu Meri-Karinan kummitaiteilijana ohjaten sopeutumisvalmennuskursseilla ja kulkien mukana. ”Kirjeitä kuolemalle” on lokakuussa valTeatteri-ilmaisun ohjaaja ja esiintyjä Kati Keskihannu on toiminut mistuva sooloesitys sairastamisesta ja kuolemanpelosta.

Meri-Karinan kummitaiteilijana ohjaten sopeutumisvalmennuskursKati istuu sairaalasängyssä ja papattaa den ryhmää kuolema koskettaa mutta seilla ja kulkien mukana. ”Kirjeitä joilla kuolemalle” lokakuussa valvuorosanoja. ei omastaon takaa ole kokemusta – Miksi yleensäkään lapsia? Se kuoleman teeman käsittelystä lasten mistuva sooloesitysvalitset sairastamisesta ja kuolemanpelosta.

on mun mielestä tosi väärin.

Kati istuueleet sairaalasängyssä ja kymmenpapattaa Ilmeet, ja kieli ovat nyt vuorosanoja. vuotiaan, pitkäaikaissairaan lapsen: poh– Miksi yleensäkään valitset lapsia?

Se dintoja elämästä, minuudesta ja kuoleon munTyön mielestä masta. allatosi on väärin. sooloteatteriteos Ilmeet,kuolemalle”. eleet ja kieli ovat kymmen”Kirjeitä Kun nyt Katilta kysyvuotiaan, pitkäaikaissairaan lapsen: pohtään aihevalinnasta, on vastauksessa sedintoja minuudesta ja kuolekä suruaelämästä, että kiitollisuutta. masta. on sooloteatteriteos – AiheTyön valitsialla minut. ”Kirjeitä kuolemalle”.

Kun Katilta kysyEsityksen tausta on dokumentaarinen, tään on vastauksessa semuttaaihevalinnasta, teoksen päähenkilö on fiktiivinen kä suruaKatariina että kiitollisuutta. hahmo.

Jennastiina Nurminen Aihe on valitsi minut. tyttö, joka kirjoiteli–Käpy 10-vuotias tausta on dokumentaarinen, taaEsityksen kirjeitä keksimälleen Kuolema-hahmutta päähenkilö on fiktiivinen molle.teoksen Lastenkulttuurin konkarina Kati hahmo.

Nurminen ei halua Katariina helppoja Jennastiina aiheita. Kun pöytään eli Käpy onKatin 10-vuotias tyttö, joka kirjoitlevitetään lapsuuskuvat sairaalan taa kirjeitä eikeksimälleen Kuolema-hahosastoilta, ole enää epäselvää, miksi molle.

Kati aihe onLastenkulttuurin muutakin kuin konkarina vain ammatilliei halua helppoja aiheita. Kun pöytään nen.

Pieni Kati sairasti. levitetään lapsuuskuvat sairaalan – OonkoKatin mä siis terapoimassa itteäni? osastoilta, enää epäselvää miksi Kati nauraaeijaole myöntää, että sitäkin on aihe on muutakin kuin vain ammatilliepäilty. nen.

Pieni Katikuolla sairasti.

– Olin kyllä lapsena sairaalaan, Oonko mä siis terapoimassa ja –vanhempani vaikenivat asian itteäni? kuoliKati ja myöntää, että sitäkin on aaksi.nauraa Vasta muutama vuosi sitten tajusin epäilty. oikeasti, miten lähellä elämäni päättymi– Olin kylläkertoo kuollajalapsena sairaalaan, nen oli, Kati vakavoituu. ja –vanhempani vaikenivat Tämä on tärkeää kaikilleasian niille,kuolijotka aaksi.

Vasta muutama vuosi sittenpuhuta. tajusin kärsivät siitä, ettei kuolemasta oikeasti, lähellä elämäni Tärkeää miten tämä on myös niille, päättymijotka hanen oli, Kati kertoo ja eivät vakavoituu. luaisivat puhua, mutta löydä sanoTämätiedä, on tärkeää kaikille niille, jotka ja,–eivät mistä aloittaa. kärsivät siitä, ettei kuolemasta puhuta.

Taide ontämä työkalu Tärkeää on myös niille, jotka haYhteisötaide on Katille taiteen tekemistä luaisivat puhua, mutta eivät löydä sanoja kokemista yhteisön keskellä, sen ja, eivät tiedä, mistä aloittaa. kanssa ja sitä varten.

Taide on työkalu – Minulle taide ei ole itsearvoista, vaan Yhteisötaide on KatilleTämä taiteenprojekti tekemistä keino kohtaamiseen. on ja kokemista yhteisön keskellä, sen puheeksi ottamisen väline. kanssa varten. viedä esimerkiksi Teos ja onsitä tarkoitus – Minulle taide ei ole itsearvoista, vaan pitkäaikaissairaiden lasten perheiden läkeino kohtaamiseen.

Tämä projekti on heisryhmille tai koululuokkaan, jonka puheeksi ottamisen väline. yksi oppilas on hiljattain kuollut. Esitys tarkoitus viedä esimerkiksi ja Teos siihenonolennaisena osana kuuluvat pitkäaikaissairaiden lasten perheiden lätyöpajat ovat apuvälineitä opettajille, heisryhmille tai ohjaajille koululuokkaan, jonka harrasteryhmien – kaikille, joi-

kanssa. yksi oppilas mandaatilla on hiljattainKati kuollut.

Esitys Taiteilijan voi mennä ja siihen luokse. olennaisena osana kuuluvat ihmisten Esitys on alustus.

Työtyöpajat hänen ovat apuvälineitä opettajille, pajoissa rinnallaan työskentelee harrasteryhmien ohjaajille – kaikille, joikuitenkin myös esimerkiksi surutyöhön den ryhmää toimintaterapeutti kuolema koskettaa erikoistunut taimutta kierjoilla ei omasta takaa ole kokemusta tuepaikkakunnan oma kriisityöntekijä. kuoleman teeman käsittelystä lasten kanssa.

Teatterityön lisäksi Kati työskentelee Taiteilijan mandaatilla Kati voi mennä muun muassa Tyksin sairaalaklovnina. ihmisten Esitys on alustus.

Työ– Klovniluokse. minussa on ystäväni, kanssapajoissa hänen rinnallaan työskentelee kulkijani, välineeni ja suojani – mahdolkuitenkin esimerkiksi surutyöhön listajani ja myös opettajani. erikoistunut toimintaterapeutti kierKatille myös sairaalaklovnin tai hahmo tuepaikkakunnan oma kriisityöntekijä. on työkalu kohtaamiseen.

Klovnin hahTeatterityön Kati työskentelee mo on kenties lisäksi pinnaltaan kepeämpi ja muun muassa Tyksin sairaalaklovnina. helpommin älyttömyyksiinkin yllytettä– Klovni minussa on ystäväni, kanssavissä, mutta myös sen sisällä on sama kulkijani, välineeni ja on suojani mahdolajatteleva tekijä, joka aina –valmis otlistajani kopin, ja opettajani. tamaan kun joku kaipaa lohtua sairaalaklovnin hahmo taiKatille turvaa.myös Klovnin kanssa on hyvä olla on työkalu kohtaamiseen.

Klovnin hahsiinä, sillä klovni on aina läsnä satakakmo on kenties pinnaltaan kepeämpi ja sikymmentäprosenttisesti. helpommin älyttömyyksiinkin yllytettäKohti ensi-iltaa vissä, mutta myös sen sisällä on sama ”Kirjeitä on aina laajavalmis projekti, ajattelevakuolemalle” tekijä, joka on otjonka on ottanut ja tamaantaustatutkimus kopin, kun joku kaipaaaikaa lohtua joka kantaaKlovnin vielä vuosia. tekijäntai turvaa. kanssaSeonviehyvä olla sä vierailemaan vasiinä, sillä klovni ja ontekemään aina läsnätyötä satakakpaaehtoisena sekä potilasjärjestöissä sikymmentäprosenttisesti. että saattohoitokodeissa. Kati on tehnyt Kohti ensi-iltaa hanketta alusta lähtien monien yhdistys”Kirjeitä kuolemalle” on jalaaja projekti, ten kanssa yhteistyössä, myös jokaijonkakäsikirjoitusluonnos taustatutkimus on ottanut aikaa ja nen on käynyt amjoka kantaa ja vielä vuosia. Se vie tekijänmattilaisten kokijoiden katseen alla. säNyt vierailemaan ja tekemään työtä vaollaan näyttämöllä ja näyttelijänpaaehtoisena potilasjärjestöissä työhön liitetäänsekä parhaillaan myös tekettä saattohoitokodeissa.

Kati on toteuttehnyt niikkaa, kuten Jussi Virkkumaan hanketta alusta lähtien monien yhdistystamia tausta-animaatioita ja säveltäjä ten kanssa yhteistyössä, ja myös jokaiKari Mäkirannan musiikkimaailmaa. nen käsikirjoitusluonnos on käynyt amOhjaaja-käsikirjoittajapari Reetta Vehkamattilaisten ja kokijoiden katseen alla. lahtikin on pian valmis päästämään kasNyt ollaan näyttämöllä ja näyttelijänvattinsa kävelemään omilla jaloillaan. työhön liitetään parhaillaan myös tekTarinan 50-minuuttinen kokonaisuus niikkaa, jakuten Jussi Virkkumaan toteutkantaa, syyskuussa saliin päästetään tamia koeyleisöt. tausta-animaatioita ja säveltäjä myös Kari Mäkirannan Ensi-iltansa esitys musiikkimaailmaa. saa Sykerö-perheille Ohjaaja-käsikirjoittajapari Reetta Vehkasuunnatussa infektioriskittömässä kutsu-

Muista surussa adressilla

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen uniikit adressit ovat nyt myynnissä. Adressi on arvokas ja kaunis tapa muistaa edesmennyttä ja ottaa osaa hänen läheisensä suruun.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen adresseja voi ostaa Meri-Karinan hyvinvointikeskuksesta (Seiskarinkatu 35, Turku) sekä jäsentoimistosta (Itäinen Pitkäkatu 30, Turku). Hinta yhdistyksen jäsenille 10 €, muille 12 €/kpl. Lisäksi myynnissä on jouluisia enkelikortteja hintaan 1,50 €/kpl.

Käpy on Katin mummon pikku-Katille antama lempinimi. Esityksen roolihahmo on kuitenkin fiktiivinen, yhdistelmä meitä kaikkia.

Käpy on Katin mummon pikku-Katille antama lempinimi. Esityksen roolihahmo on kuitenkin lahtikin onyhdistelmä pian valmis kas- on tullut mulle tosi tärkeä, samoin Tykfiktiivinen, meitäpäästämään kaikkia.

vattinsa kävelemään omilla jaloillaan.

Tarinan 50-minuuttinen kokonaisuus vierasnäytöksessä 1.10. sunnuntaina. kantaa, ja syyskuussa saliin Sen jälkeen järjestetään vieläpäästetään kaksi hymyös koeyleisöt. väntekeväisyysnäytöstä, joiden lipputuesitys saa Sykerö-perheille lotEnsi-iltansa ohjataan lyhentämättömänä lapsisyösuunnatussa infektioriskittömässä kutsupäpotilasperheiden toimintaan. Tämän vierasnäytöksessä 1.10. sunnuntaina. jälkeen esitys suuntaa kiertueelle ja on Sen jälkeenvaltakunnallisesti järjestetään vieläsinne, kaksimishytilattavissa väntekeväisyysnäytöstä, joiden lipputusä tarvetta kulloinkin on. lot ohjataan lyhentämättömänä lapsisyöpäpotilasperheiden Kukaan meistä ei toimintaan. ole yksin Tämän jälkeen esitys suuntaa kiertueelle ja on Meri-Karinan kummitaiteilijana työskentilattavissa valtakunnallisesti sinne missä tely on mahdollistanut monta hyvää tarvetta kulloinkin on. tärkeää on vielä kohtaamista, ja monta edessä. Ensisijaisen tärkeää Katille onkin Kukaan meistä ei ole yksinjotka seiollut löytää ne oikeat ihmiset, Meri-Karinan kummitaiteilijana työskensovat projektin takana. tely on mahdollistanut monta Syöpähyvää – Esimerkiksi Lounais-Suomen kohtaamista,lapsiperhekoordinaattorista ja monta tärkeää on vielä yhdistyksen edessä. on tullutEnsisijaisen mulle tosi tärkeää tärkeä, Katille samoinonkin Tykollut löytää ne oikeat ihmiset, jotka seisin sairaalapastorista, Kriisikeskuksen sovat projektin takana. kriisityöntekijöistä, monista sairaalatyön – Esimerkiksi Lounais-Suomen Syöpätekijöistä, klovnikollegoista ja useista yhdistyksen lapsiperhekoordinaattorista yhdistysaktiiveista. Ja tärkeimpiä ovat

Kun täytyy sukeltaa suruun mereen ikävän antaa aaltojen tulla rajuilman raivoavan syvälle sydämeen sattuu rakkaus rakkaaseen suru hiljaa joskus laantuu tyyntyy kuohut sen tilalle saapuu muistot kauniit rauha sydämeen.

sin sairaalapastorista, Kriisikeskuksen kriisityöntekijöistä, sairaalatyön kohtaamani lapset, monista sillä he ovat opettatekijöistä, klovnikollegoista neet minulle kaikkein eniten. ja useista yhdistysaktiiveista.

Ja tärkeimpiä Käpy-tytöllä on tehtävä.

Hän onovat sakohtaamani lapset, sillä he ovat maan aikaan samastuttava lapsi opettaja turneet minulle kaikkein eniten. vallinen aikuinen.

Kanssakulkija, tienKäpy-tytöllä on tehtävä.

Hän on saviitta ja ohjaaja. maan aikaan lapsi ja tur– Käpy en samastuttava ole minä, eikä yksikään vallinen aikuinen.

Kanssakulkija, kohtaamani lapsi, mutta hän ontienme viitta jajaohjaaja. kaikki kaikki se, minkä olen lukenut – KäpyHän en on oleeri-ikäisten minä, eikälasten yksikään kirjoista. käsikohtaamani lapsi, mutta hän on eteme tykset kuolemasta, vaihe vaiheelta kaikki ja kaikki se, minkä olen lukenut nevät suruprosessit, meidän yhteiset kirjoista.

Hän on eri-ikäisten pelot ja yhteinen rohkeus. lasten käsitykset kuolemasta, vaihe vaiheelta eteVaikeneminen ja epätietoisuus ruokkinevät suruprosessit, meidän yhteiset vat lapsen pelkoja. Vaikean aiheen käpelot jalempeästi yhteinen läsnä rohkeus. sittely olevan aikuisen Vaikeneminen ja epätietoisuus kanssa tuo turvaa. Ja juuri tähän ruokki”Kirjeivatkuolemalle” lapsen pelkoja. aiheen piekätä pyrkii:Vaikean ettei yksikään sittely lempeästi läsnä olevan aikuisen nistä potilaista joutuisi tuntemaan olekanssaasian tuo turvaa. juuri tähän ”Kirjeivansa kanssaJayksin. tä kuolemalle” pyrkii: ettei yksikään pienistä lisää: potilaista joutuisi tuntemaan oleLue kirjeitakuolemalle.wixsite. vansa asian kanssa yksin. com/kirjeitakuolemalle

Kun täytyy sukeltaa suruun mereen ikävän antaa aaltojen tulla rajuilman raivoavan syvälle sydämeen sattuu rakkaus rakkaaseen suru hiljaa joskus laantuu tyyntyy kuohut sen tilalle saapuu muistot kauniit rauha sydämeen.

Adressien tuotto suunnataan syöpäpotilastoiminnan hyväksi.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa voit tukea myös liittymällä jäseneksi. Tiedustelut: 02 2657 913, matkari@lssy.fi Adresseissa tekstit ovat seuraavat:

Kun täytyy / sukeltaa suruun / mereen ikävän / antaa aaltojen tulla / rajuilman raivoavan / syvälle sydämeen sattuu / rakkaus rakkaaseen / suru hiljaa joskus laantuu / tyyntyy kuohut sen / tilalle saapuu / muistot kauniit / rauha sydämeen. Muistolause sisälehdellä: ”Muistoa kunnioittaen ja suruun osaa ottaen”

LOKI

21 N:o 2 - 2017 - 23

OTA YHTEYTTÄ JA MATKASI UUTEEN KOTIIN LYHENEE KERTAHEITOLLA!

Täydellistä hautauspalvelua yli v 113yli Täydellistä hautauspalvelua yli hautauspalvelua 113yli vhautauspalvelua Täydellistä Täydellistä hautauspalvelua v yli Täydellistä hautauspalvelua 113113 v yli Täydellistä 11

Täydellistä hautauspalvelua 115yli Täydellistä hautauspalvelua yliyli v 112 Täydellistä hautauspalvelua yli 112 vhautauspalvelua Täydellistä Täydellistä hautauspalvelua v yliv Täydellistä hautauspalvelua yli 112 113 v 112 Täydellistä hautauspalvelua yli 112 113 Turun Optiikka

•

Humalistonkatu 5, Turku (02) 251 0097 Ma-To 9-18, Pe 9-17, La 10-14 www.turunoptiikka.fi

TURKU

TURKU TURKU Kaskenkatu 15 % 02-23 11 881 1111 881 Kaskenkatu 1515 02-23 11 881 Kaskenkatu 02-23 884 Aninkaistenkatu 6 %02-23 02-23 11 884 Aninkaistenkatu 6 02-23 11 884 Aninkaistenkatu 6 RAISIO Kirkkoväärtinkuja 1 % 02-438 438 4 RAISIO RAISIO 02-438 438 44 Kirkkoväärtinkuja 1 11 02-438 438 1 884 Arkut ja uurnat LiikeajanKirkkoväärtinkuja jälkeen 02-23

%% %% %% % www.hautaustoimistoperttala.fi ja ja uurnat Arkut uurnat Liikeajan jälkeen 02-23 1111 884 Liikeajan jälkeen 02-23 884 Arkut %% -10 %% -10 -10 % LSSY:n Arkku jajäsenille uurna

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Turku Turku Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9,02-23 9, 02 Turku Linnankatu 9, 5Turku Turk Linnankatu 9, Turku Optikko UkkonenLinnankatu puh.

02-23 23 23 5Turku puh.

23 23 puh.

23 23 23 5 puh.

02-23 23 23 5 puh.

02-23 23 23 5 puh.

02-23 puh.

02-23 23 23 5 puh. 02-23puh.

23 23 5 02-23 23 23 23 23 5 5

-10 %

www.hautaustoimistoperttala.fi www.hautaustoimistoperttala.fi

LSSY:n jäsenille LSSY:n jäsenille LSSY:n jäsenille

HYVÄT HYVÄT KUNNAT YRITYKSET HYVÄT HYVÄT KUNNAT YRITYKSET HYVÄT KUNNAT HYVÄT YRITYKSET ilmoituksia

ilmoituksia

Kaihtimien ammattilainen vuosikymmenien kokemuksella kien tuotteita omalla maahantuonnilla.

Viime vuosien kasvava trendi on rakennusten ulkopuolinen aurinkosuojaus.

- Kun rakennuksilta vaaditaan energiatehokkuutta, ulkopuolinen aurinkosuojaus tulee yhä tärkeämmäksi.

Screen-kaihtimien ja markiisien avulla voidaan vähentää koneellisen jäähdytyksen tarvetta huomattavasti. Oikeanlaisilla kaihtimilla myös valaistuksen tarvetta voidaan saada vähennettyä sisätiloissa. Näin säästetään sekä energiaa että rahaa, Sandberg kertoo.

Yritysten ja kotitalouksien lisäksi Kaihdinliike Sandbergin asiakkaita ovat esimerkiksi julkinen sektori ja rakennusliikkeet. Yritys toimii myös tukkumyyjänä ja erityisesti Sandbergin verhotarvikkeita löytyykin monien paikallisten sisustusliikkeiden valikoimista.

Onnea! Yrityksen perustaja Kauko Sandberg täyttää syksyllä 70 vuotta.

AN

•

Kuljetuspalvelumme päivystää h 5 Kuljetuspalvelumme päivystää h puh.puh.

02-23 23 puh.

02-23 23 23 5 2423 puh.

02-23 02-23 23 23 23 5 2423

Hämeenkatu 1, Turku (02) 232 5333 Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h päivystää Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h24 hpäivystää Kuljetuspalvelumme Kuljetuspalvelumme 24 h24 h Kuljetuspalvelumme päivystää Kuljetuspalvelumme päivystää www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaussaarinen.fi www.hautaussaarinen.fi www.hautaussaarinen.fi Ma-To 10-18, Pe 10-17, La 10-14 Kuljetuspalvelumme Kuljetuspalvelumme päivystää 24LSSY:n h 24 päivystää 24 h -10 Kuljetuspalvelumme päivystää 2 Kuljetuspalvelumme päivystää h www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarin www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi Arkut jaArkku uurnat -10 % LSSY:n jäsenille Arkut ja uurnat % jäsenille jaArkut uurna % LSSY:n jäsenille www.optikkoukkonen.fi Arkut ja uurnat -10 % LSSY:n jäsenille ja-10 uurnat -10 % LSSY:n jäsenille

www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarin www.hautaustoimistosaarinen.fi Arkut ja%Arkut uurnat %Arkut LSSY:n jäsenille Arkut jawww.hautaustoimistosaarinen.fi uurnat -10 LSSY:n jäsenille -10jäsenille % LSSY:n jäsen ja-10 uurnat -10ja%uurnat LSSY:n

Kello- ja Kultaliike J. MÄKELÄ OY

JOHANNA KAIHDIN

Turuntie 12, 32200 Loimaa puh. 02-762 2569

Eerikinkatu 38, 20100 Turku

JÄSENETU SOPIMUKSEN MUKAAN

Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-13

www.kultastore.fi

02-253 5888

LOUHISAAREN

ON KA H A

Nuppulantie 33, 20320 TURKU puh. 02 276 9300 Katrineholminkatu 9, 24240 SALO puh. 02 731 5415 liike -20% jäsenetu Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen Nuppulantie 33, 20320 TURKU| puh. 02 276 9300 Katrinehominkatu 9, 24240 SALO| puh. 02 7315 415 Kirkkokatu 61, 90120 OULU| puh. 040 968 2026

Linnankatu 9-11 Turku Puh. 231 4693 www.casagrande.fi

VIL

Ida Dahlman, Janne Sandberg, Jussi Sandberg, Kauko Sandberg ja Juho Sandberg toivottavat tervetulleeksi Turun myymälään.

leluja lapsille vuodesta 1912

T

oli tuolloin rullakaihtimia ja sälekaihtimia. Pian lisättiin henkilökuntaa ja valikoimiin tulivat myös markiisit ja muut tuotteet.

Kauko auttelee vielä tuotannossa, mutta perheyrityksen vetovastuu on siirtynyt sukupolvenvaihdoksen myötä perheen pojille, Juho, Janne ja Jussi Sandbergille.

- Meille on tärkeää laadukkaat materiaalit ja kestävät tuotteet. Tuotteemme kestävät pitkään kovaakin käyttöä, Jussi Sandberg lupaa.

- Paljon on opittu myös kantapään kautta, mutta olemme onnistuneet löytämään hyvät tuotteet. Materiaalit tuodaan läntisestä Euroopasta.

Kaihtimissa käytetään paljon myös suomalaisia komponentteja, Sandberg kertoo.

Lisäksi valikoimissa on kaihdinkaupan suurmerk-

KAR

Kaihdinliike Sandberg on aurinkosuojaus- ja sisustusalan ammattilainen jo yli 40 vuoden kokemuksella. Nyt yrityksellä on liikkeet Turussa Nuppulantiellä, Salossa ja Oulussa sekä rullakaihdintehdas Maskussa. Lisäksi on muutamia jälleenmyyjiä eri puolilla Suomea.

- Meiltä löytyy alueen laajin valikoima kaihtimia, markiiseja, terassijärjestelmiä, verhokiskoja ja -tankoja. Valmistamme lähes kaikki mittatilaustuotteemme itse, Jussi Sandberg kertoo.

Maskulainen Kaihdinliike Sandberg on valmistanut rulla- ja sälekaihtimia jo vuodesta 1973. Perustajat Anne ja Kauko Sandberg hoitivat alkuvuosina kaiken myynnistä valmistukseen ja asennuksiin.

Ensimmäinen myymälä avattiin Yliopistonkadulle Turkuun ja valikoimissa

HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMIS HAUTAUSTOIMISTO

KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02 431 2515 Avoinna äitienpäivästä elokuun loppuun Muina aikoina tilauksesta!

SALORANTA

Uudenkaupungintie 594, Taivassalo

Antti 0400 831 266 Pirjo 040 587 9147 www.salorannanmarjatila.fi

050 533 5979

Huoltomiehentie 11, Lieto

www.paimio.fi

www.konepukki.fi

AUTOHUOLTO SUVANTO

KUVITTELE ME KUVITAMME MUOTOKUVAUS YRITYSKUVAUS

02-2363 700 Kaurakatu 22, Turku www.studiobrahe.fi

Puh. 02-2366 426 www.autohuoltosuvanto.fi

Viherlassila AVOINNA JOKA PÄIVÄ Alakyläntie 2-4 20250 Turku puh. 02 254 6651

www.viherlassila.fi

LOKI

22 - 2017 - N:o 2

Suolistosyöpäpotilaiden Colores otti Meri-Karinan kodikseen

Uusi yhteistyökumppani Teksti: Marja Myllyluoma • Kuvitus: Kirsikka Ruohonen Elokuun ensimmäinen viikonloppu oli omalla tavallaan historiallinen Turun Meri-Karinassa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hyvinvointikeskuksessa on toki kurssitettu suolistosyöpäpotilaita ja heidän läheisiään aiemminkin, mutta nyt on saatu mukaan uusi yhteistyökumppani, Colores eli Suomen Suolistosyöpäyhdistys ry.

Entinen kurssi-isäntä Kela sulki rahahanansa maan kolmanneksi yleisintä syöpää koskevilta kursseilta. Menetystä ei jääty murehtimaan, vaan otettiin yhteyttä suolistosyöpäpotilaiden omaan yhdistykseen – mainioin tuloksin.

Muutama muukin alueellinen syöpäyhdistys on jo noudattamassa ”suurimman ja kauneimman” esimerkkiä. Ehdoton edellytys yhteistyönä järjestettäville suolistosyöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskursseille on Suomen Syöpäyhdistyksen kanavoima STEAn (Sosiaali-

ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen) rahoitus.

Coloresin uunituore, vuoden alusta pestissään ollut filosofian tohtori Jenni Tamminen on innoissaan uudesta yhteistyöstä.

– Syöpäjärjestöjen ihmisiltä alkoi taannoin tulla viestejä, ettei Kela enää järjestä sopeutumisvalmennuskursseja suolistosyöpäpotilaille – vaikka kyseessä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä, vain rintasyöpä ja eturauhassyöpä ovat yleisempiä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys osoittautui maineensa veroiseksi ripeydessä, kun Kelaa alettiin korvata.

– Yhteistyön käynnistymisessä ei mennyt kauaakaan. Kuin luotijunassa olisi matkannut, Jenni Tamminen kiittelee.

– Ovat jo ottaneet Meri-Karinan kodikseen, uutta yhteistyökumppania kehuu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen.

Lisää yhteishankkeita on jo suunnitteilla.

Suolistosyöpäpotilas, tule mukaan vertaistukitapaamisiin Suomen Suolistosyöpäyhdistys Colores tarjoaa vertaistukea yhteistyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa. Syksyn ryhmätapaamiset pidetään Meri-Karinassa (Seiskarinkatu 35, Turku) torstaisin klo 17–19: 12.10., 16.11. ja 14.12.2017. Maksutto-

miin vertaistukiryhmiin ovat tervetulleita kaikki suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä.

Vertaistapaamisissa keskustellaan avoimesti suolistosyövästä, ottamatta kantaa esim. hoitoihin tai lääkkeisiin. Tilaisuuksia ohjaa Coloresin

vertaistukikoulutuksen saanut vapaaehtoistyöntekijä. Edellytämme kaikilta osallistujilta hienotunteisuutta. Tapaamisissa on tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

– Ensi alkuun muutettiin esimerkiksi liikuntakursseja suolistosyöpäpotilaiden kursseiksi, Viitanen selvittää.

Kelan vetäydyttyä suolistosyöpäpotilaiden kursseja rahoittaa STEA, Rahaautomaattiyhdistyksen perillinen.

– On muutoksesta ainakin se hyöty, että kurssiohjelmat voi laatia entistä vapaammin. Kelalla oli hyvin tarkat säännöt, Tamminen huomauttaa.

Meri-Karinassa seuraava suolistosyöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssi pidetään 1.–3.12.2017. Kurssi on parikurssi, jonne suolistosyöpäpotilas voi tulla kumppaninsa tai muun läheisen kanssa. Kurssi tukee sekä potilaan että hänen läheisensä selviytymistä ja jaksamista sairauden mullistamassa elämässä.

Yleistyvä syöpä

Suomen Suolistosyöpäyhdistyksen rinnalla muutkin syöpäyhdistykset pääse-

Syöpäyhdistys sotessa Käsi ylös Sinä, jonka mielestä julkinen terveydenhuolto toimii moitteettomasti ja siinä ei ole parantamisen varaa. Suurin osa meistä jättää käden nostamatta, mutta samaan aikaan mieleen hiipii epätietoisuus muutoksesta, joka tunnetaan paremmin nimellä sote-uudistus. Kyseessä on vuosikymmeniin suurin julkisen vallan uudelleen organisoitumishanke, josta mielipiteitä on yhtä paljon kuin meitä ihmisiäkin. Muutoksessa on aina mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Paras keino vähentää epätietoisuutta on tieto, ja sitä on kyllä kiitettävästi saatavilla. Tässä kohtaa tietoa on kuitenkin niin niukasti tai runsaasti riippuen siitä, miten asioita tulkitaan.

Helpotusta ei tuo myöskään se, että asian valmistelu on vienyt kohta vuosikymmenen, eikä se, että jälleen olemme saaneet lukea tai kuulla uudistuk-

sen siirtyvän. Perustuslakivaliokunta edellytti kesäkuisessa lausunnossaan muutoksia valinnanvapauslakiin, joka on yksi sote-uudistuksen peruspilareista. Hallitus antaakin uuden esityksen valinnanvapauslaiksi maaliskuussa 2018. Tämän päivän tiedolla siirrymme virallisesti sote-aikaan 1.1.2020, jolloin kuntien vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy 18 uudelle maakunnalle – edellyttäen, että sote-uudistuksen rinnalla kulkeva maakuntauudistus on kulkenut myötätuulessa.

Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus, jonka tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Sote on samalla tulevaisuuteen panostamista väestön ikääntyessä, entistä monipuo-

Lääkeyhtiö Roche on erikoistunut täsmähoitojen kehittämiseen vakaviin sairauksiin. Olemme tuoneet ratkaisuja mm. rintasyövän, suolistosyövän, imusolmukesyövän ja reumasairauksien hoitoon.

FI/ROCH/1602/0016

Työ vaikeiden sairauksien voittamiseksi jatkuu joka päivä. Nyt tutkimme tiiviisti esimerkiksi keuhkosyöpää ja ms-tautia. Tutkimus on aikaa ja resursseja vievää työtä; 10 000 molekyylistä kun voi hyvinkin vain yksi päätyä toimivaksi lääkkeeksi.

Kun kysyt vakavasti sairastuneelta, mitä hän eniten toivoo, saat lähes aina saman vastauksen – ‘lisää aikaa’. Aikaa, jonka voisi viettää läheistensä kanssa. lisääaikaa.fi

lisempien palvelujen tarpeen kasvaessa ja julkisen sektorin velkaantumisen taittumisen tavoitteessa.

Väestön ikääntyminen tuo tullessaan myös kasvavat syöpädiagnoosiluvut. On arvioitu, että vuosikymmenen kuluttua syöpää diagnosoidaan vuosittain yli 40 000 kansalaiselta, joka on neljänneksen nykyistä suurempi määrä. Hyvä uutinen on se, että ylivoimaisesti suurin osa diagnoosin saaneista tulee kehittyneiden hoitojen myötä selviämään syövästä, mutta haastetta nopean hoidon pääsyn suhteen tulee varmasti olemaan. Tehostamista siis tarvitaan.

Osin tähän tehostamisen haasteeseen vastaavat valtakunnalliset syöpäkeskukset, joiden tavoitteina on koordinoida ja kehittää yhteisiä hoitoketjuja, hoitoon pääsyn aikoja sekä laadun mittareita. Samalla keskukset kehittävät alueen syöpätutkimusta ja rahoitus-

ta sekä tutkimuksista saadun tiedon ja innovaatioiden mahdollisimman nopeaa ja tehokasta siirtymistä käytännön potilastyöhön. Unohtaa ei sovi myöskään laaja-alaista yhteistyötä syövän hoidon ja koulutuksen suhteen. Myös paljon huomiota saanut leikkausten keskittäminen on tähän kehityskulkuun liittyvä looginen jatkumo. Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta aktiivihoidossa olevan syöpäpotilaan hyötyvän soteuudistuksen mukanaan tuomista muutoksen tuulista.

Syöpäyhdistys ei luonnollisestikaan osallistu kliiniseen hoitoon, mutta siitä eteenpäin olemme kenties tarpeellisimpia rinnalla kulkijoita kuin koskaan ennen. Perinteinen järjestötoiminta onkin enemmän varpaillaan sotesta, sillä moni järjestö on myös palvelujen tuottaja. Osa järjestöomisteisten palvelujen tuottajista on huolissaan siitä, kuin-

MEILLÄ PÄÄSET LÄÄKÄRIIN SILLOIN, KUN LÄÄKÄRIIN PITÄÄ PÄÄSTÄ.

Turun seudulla sinua palvelevat nämä Terveystalot: Pulssi, Aninkainen, DataCity, Salo ja Forssa.

NOPEASTI HYVÄÄN HOITOON

terveystalo.com

Katso aukioloajat netistä puh. 030 6000*

*Asiakaspalvelu on avoinna vuorokauden ympäri läpi vuoden. Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.

LOKI

vät entistä tarkemmin jyvälle siitä, millaista tietoa ja tukea juuri suolistosyöpäpotilaat kaipaavat. Nämä saivat Coloresinsa kymmenen vuotta sitten. Pohjalla oli professori Inkeri Elomaan teettämä kyselytutkimus. Omaa yhdistystä piti tarpeellisena 80 prosenttia potilaista, potilaiden omaisista vieläkin isompi osuus.

Suolistosyövällä tarkoitetaan joko paksusuolen tai peräsuolen syöpää. Ohutsuolen syöpä on harvinaisempi, sitä ei olekaan ujutettu potilasyhdistyksen nimeen. Colores-nimi on rakenneltu sanoista colon = paksusuoli ja rectum = peräsuoli; loppu-s tarkoittaa syöpää.

Jäseniä Coloresilla on noin 500, tulevaisuudessa varmasti enemmänkin, sillä suolistosyöpä yleistyy tasaiseen tahtiin.

– Elintavat tietysti vaikuttavat, mutta hoikka ja urheilullinenkin voi sairastua.

Oma osuutensa on perinnöllisyydellä.

Kaikkea ei voi ehkäistä, Jenni Tamminen selvittää.

– Tieto ja vertaistuki, toiminnanjohtaja kiteyttää yhdistyksensä tarkoituksen.

Asiantuntijavetoisen hallituksen luotsaamassa Coloresissa Tamminen on ainoa palkollinen. Vapaaehtoiset työmyyrät – mahtavia tyyppejä kuulemma

ka järjestöjen palvelutuotannon sote-uudistuksessa käy, jos sosiaali- ja terveyspalveluita kilpailutetaan jatkossa yhä suurempina kokonaisuuksina.

Aivan pienestä joukosta ei ole kyse, sillä sotepalveluita tuottaa tällä haavaa lähes tuhat järjestöä. Näiden toiminta perustuu taloudellisen voiton tavoittelun sijasta auttamiseen ja mahdollisen voitto käytetään aina toiminnan kehittämiseen – ”osingot” menevät näin ollen suoraan autettavan ryhmän hyväksi. Miten nämä arvot otetaan jatkossa huomioon maakunnan hankkiessa palveluja?

Entä miten huomioidaan vuosikymmenten aikana järjestöille kertynyt kokemus? Järjestöillä on usein jäsenistönsä kautta suora kosketuspinta avuntarvitsijoihin ja heidän tarpeisiinsa, ja tätä kautta heidän näkökulmien huomiointi toiminnan suunnit-

N:o 2 - 2017 - 23

järjestään – ovat yhdistykselle suoranainen elinehto.

– Minun roolini on pitää huolta vapaaehtoisten tukihenkilöiden jaksamisesta, Tamminen tiivistää.

Tietoakin pitää päivittää säännöllisesti.

Lääkehoidot ja hoitokäytännöt kehittyvät jatkuvasti.

– Kymmenen vuotta sitten ei esimerkiksi välttämättä maksan etäpesäkkeitä lähdetty leikkaamaan, nykyisin myös levinneestä suolistosyövästä on mahdollista parantua kokonaan, Tamminen muistuttaa.

”Ei ole noloa”

Reilun puolivuotisen kokemuksensa perusteella toiminnanjohtaja Jenni Tamminen uskoo löytäneensä oman paikkansa. Parasta työssä on ihmisten tapaami-

nen. Meri-Karinan elokuisella kurssilla Tamminen toi yhdistyksensä tervehdyksen ja istui osan aikaa ”kuunteluoppilaana”.

– Tekeeköhän syöpä ihmisistä niin mukavia vai iskeekö syöpä vain mukaviin ihmisiin, hän kuvaa vaikutelmiaan.

Tamminen on alun perin farmaseutti, kouluttautunut sittemmin biokemian alalla tohtoriksi asti. Syöpää hän on kohdannut lähipiirissä siinä määrin, että voi sanoa katselleensa aina maailmaa ”syöpälasien” läpi.

– Suolistosyöpäpotilaiden oma yhdistys on ehdottomasti tarpeen, toiminnanjohtaja vakuuttaa.

– Yhtäläisyyksien lisäksi syövät ovat myös erilaisia jo hoitojenkin puolesta.

Kun esimerkiksi rintasyöpähoidot liki aina vievät hiukset päästä, suolistosyö-

päpotilaalle näin käy ani harvoin.

– Suolistosyöpä ei ole mediaseksikäs aihe.

Tammisenkaan mielestä ei ole tarpeen kailottaa suolijuttuja ihan joka paikassa, mutta kyllä niistä pitää pystyä puhumaan. Ja epäilyttävien oireiden – kuten ulosteen mukana tulevan veren – ilmaantuessa on syytä unohtaa turha häveliäisyys ja marssia lääkäriin.

– Ei ole noloa. Esimerkiksi gastrokirurgi on tehnyt valintansa ja nähnyt opiskelun vaivan omistaakseen elämänsä toisten vatsaelinsairauksien tutkimiseen ja hoitoon. Hän on aika monta hanuria nähnyt.

– Jospa kunnioittaisimme elintä, joka ottaa talteen ravinnon energian, muut ravintoaineet ja veden sekä työntää ulos tarpeettoman kuonan.

Avoin yleisöluento suolistosyövästä Tervetuloa lokakuussa kuulemaan ja keskustelemaan suolistosyöpään liittyvistä aiheista Tyksin T-sairaalaan (Hämeentie 11, Risto Lahesmaa -sali). Tilaisuus pide-

telussa on ollut itsestään selvää. Oma lukunsa ovat pienemmät yhdistykset, joiden toiminta on nojannut vahvasti kunta-avustuksiin yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuustoimintana.

Näissä toiminnoissa kulkee mukana valtakunnallisesti kymmeniä tuhansia vapaaehtoistoimijoita, joiden rahallista arvoa yhteiskunnan hyväksi tuskin voidaan edes arvailla.

Mikäli kunnat luopuvat soten myötä avustuksista ja ohjaavat avunpyynnöt tulevalle maakuntahallinnolle, voi aika loppua kesken. Järjestäytyessään ensimmäisen kerran keväällä 2019 on esityslistalla valtava määrä asioita – kuka uskoo, että järjestöavustukset kuuluvat ykkösprioriteetteihin? Kaikkeen tähän liittyen tarvitaan järjestöiltä voimakkaampaa yhteistyötä kuin ennen, ja sitä tekee myös Lounais-

tään keskiviikkona 18.10.2017 klo 17–18.30. Dosentti, kirurgian ja vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Arto Rantala kertoo suolistosyövän kirurgisesta hoidosta.

Suomen Syöpäyhdistys. Valonpilkkuna voidaan nähdä, että maakuntahallinto tulee lainsäädännön kautta saamaan yhteistyövelvoitteen järjestöjen suuntaan. Ja kuka tietää, vaikka uusi kattava järjestöyhteistyö aikaansaisi myös uusia ideoita ja innovaatioita meidän kaikkien eduksi. Kansalliskirjailija Aleksis Kiven lause ”Täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi” toimikoon tässäkin asiassa ohjenuorana hyvään lopputulokseen.

Ville Viitanen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja

Vapaa pääsy, ilmoittautumista ei tarvita. Luento toteutetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Coloresin yhteistyönä.

LOKI

24 - 2017 - N:o 2

JOULU HÄMEENLINNAN AULANGOLLA 23.–26.12.2017 Kulttuurihistoriallinen Cumulus Resort Aulanko sijaitsee Hämeenlinnassa, Aulangon luonnonpuiston komeissa maisemissa Vanajaveden rannalla. Läheisyydestä löytyy myös Hämeen upea linna. Matkalla luvassa on luonnonrauhaa, herkullista ruokaa, jouluista ohjelmaa ja hemmottelua kylpylässä. Kylpyläosastolla on monipuolisen sauna- ja allasosaston lisäksi lämminvesilaguuni, Resort Aulanko -hotelliin kolmeksi yökkylmävesialtaat sekä ulkoallas.

Lauantai 23.12.

Lähtö klo 10.00 Turun ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19. Ajetaan Iittalan Lasimäkeen, jossa opastettu kierros designmuseossa ja mahdollisuus tehdä viime hetken lahjaostoksia.

Lasikylä on monipuolinen kokonaisuus, joka koostuu mm. tehtaanmyymälästä, suklaa- ja keramiikkapuodeista sekä kahvilasta. Hämeenlinnaan saavutaan noin klo 15. Majoittuminen Cumulus

si. Buffetpäivällinen ja aikaa tutustua hotelliin ja sen tarjoamiin palveluihin sekä ympäristöön.

Jouluaatto 24.12.

Päivän ohjelmassa aamiainen, jonka jälkeen kiertoajelu Hämeenlinnassa ja sen lähiympäristössä. Nähdään mm.

Hämeen linna, kauniit kirkot, Jean Sibeliuksen kotitalo ja Vanajanlinna. Paluu hotellille, jossa tarjolla joulupuuroa ja glögiä. Nautitaan joulusaunasta ja kylpylästä, minkä jälkeen juhlava illallinen.

Perinteistä aattoillan ohjelmaa.

Joulupäivä 25.12.

Aamiainen. Mahdollisuus käydä kauniissa Hämeenlinnan joulukirkossa.

Hotellissa nautitaan iltapäiväkahvit joulutortun kera ja rentoudutaan kylpyläosaston palveluissa. Illallinen hotellissa.

Tapaninpäivä 26.12.

Aamiaisen jälkeen ulkoilua ja kinkunsulattelua Aulangon luonnonpuistossa. Huoneiden luovutuksen jälkeen klo 12.00 lähdetään kotimatkalle ja saavutaan takaisin Turkuun noin klo 14.

Matkan hinta: jäsenet 555 €, ei-jäsenet 575 €. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 95 €.

Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset ohjelman mukaan, sisäänpääsy ja opastus Lasimäessä, opastettu kiertoajelu Hämeenlinnassa, 3 yön majoitus Cumulus Resort Aulangossa kahden hengen huoneessa, 3 aamiaista ja illallista, 1 puurolounas ja glögi, 1 kahvitarjoilu, kylpyläosaston käyttö, jouluohjelma hotellissa, matkanjohtajan palvelut

Nyt vastaanotetaan uusi vuosi juhlallisin menoin!

”LA TRAVIATA” SUOMEN KANSALLISOOPPERASSA 31.12.2017 La Traviata on yksi kaikkien aikojen esitetyimmistä oopperoista, se kantaesitettiin jo vuonna 1853. Kolminäytöksisen oopperan on säveltänyt Giuseppe Verdi.

Romanttinen tarina nuoresta rakkaudesta sairauden varjossa on Kansallisoopperassa esitetyistä Verdin oopperoista suosituin. Nykyinen tuotanto on ollut ohjelmistossa jo vuodesta 1988 ja saanut liki 200 esitystä. Suosiolle ei näy loppua – siitä pitävät huolen valkoisena hohtava, 1800-luvulle sijoittuva lavastus sekä tietysti Verdin kuolemattomat sävelet.

Esityskieli italia, tekstitys suomeksi ja ruotsiksi. Rooleissa mm. Marie Fajtova,

Markus Nykänen, Jaakko Kortekangas ja Jyrki Korhonen.

Matkaohjelma Lähtö klo 14.00 Turun ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19. Ajomatka Helsinkiin, jossa nautitaan ennen esitystä kolmen ruokalajin menu ravintola Mamma Rosassa. Esitys alkaa Kansallisoopperassa klo 19.00.

Näytöksen jälkeen ajo Turkuun, jonne saavutaan puolenyön aikoihin.

Matkan hinta: jäsenet 199 €, ei-jäsenet 219 € Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset Turku–Helsinki–Turku, kolmen ruokalajin menu, oopperalippu 2. parvella, väliaikatarjoilu, matkanjohtajan palvelut

Lisätiedot ja varaukset: Matkari Oy Itäinen Pitkäkatu 30, Turku Avoinna: ma–pe klo 9–16.30 • P. 02 2657 913 • matkari@lssy.fi

LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: Matkari Oy Itäinen Pitkäkatu 30, Turku Avoinna: ma–pe klo 9–16.30 • P. 02 2657 913 • matkari@lssy.fi

LOKI

N:o 2 - 2017 - 25

Syksyn 2017 uutuuksia Anitalta.

PORVOON LUCIAN KRUUNAAMINEN 13.12.2017 Porvoon Raatihuoneen torilla järjestetään pitkän perinteen mukaan tunnelmallinen tapahtuma Lucian päivän kunniaksi. Lähde hakemaan valoa talven pimeyteen!

Lähtö klo 11.30 Turun ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19. Ajetaan Porvooseen, jossa on aikaa katsella putiikkeja ja ihastella torin joulutunnelmaa. Nautitaan joulupöydän antimia ravintola Wanhassa Laamannissa ennen kruunajaisia, jotka alkavat klo 18. Siirrytään kulkueen mukana Porvoon tuomiokirkkoon, jossa nautitaan musiikkiesityksistä. Paluu Turkuun noin klo 21.30.

Matkan hinta: jäsenet 90 €, ei-jäsenet 119 € Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset, buffetpäivällinen, matkanjohtajan palvelut

SUOMEN KÄDENTAIDOT -MESSUT TAMPEREELLA 18.11.2017 Vuoden odotetuin käsityö- ja designtapahtuma Tampereen Messukeskuksessa tuo valoa marraskuun keskelle. Suomen juhlavuosikin näkyy ohjelmasisällössä monin eri tavoin. Tapahtumasta löytyy varmasti mukavia lahjoja pukinkonttiin.

Lähtö klo 9.00 Turun ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19. Ajetaan Vesilahdelle Laukon kartanoon, jossa alkuun opastettu kierros historiallisessa kartanomiljöössä, ja sen jälkeen maittava lounas noutopöydästä. Jatketaan matkaa Tampereen Messukeskukseen, jossa on kolmisen tuntia aikaa kierrellä ja katsella tuotteita ja tapahtumia. Turkuun palataan noin klo 19.

Matkan hinta: jäsenet 75 €, ei-jäsenet 95 € Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset, sisäänpääsy messuille, esittely ja ruokailu, matkanjohtajan palvelut

VARAA PAIKKASI MATKARIN LOPPUVUODEN MATKOILLE! 11.11.

Myrskyluodon Maija Helsingin kaupunginteatterissa

Hinta: jäsenet 125 €, ei-jäsenet 145 € 18.11.

Kädentaidot-messut Tampereella ja Laukon kartano

Hinta: jäsenet 75 €, ei-jäsenet 95 € 13.12.

Joulutunnelmaan Porvoossa ja Lucian kruunaus

Hinta: jäsenet 90 €, ei-jäsenet 110 € 23.–26.12. Joulu Hämeenlinnan Aulangolla

Hinta: jäsenet 555 €, ei-jäsenet 575 € 24–26.12. Jouluristeily Riikaan Turusta Baltic Princess -laivalla

Hinta: alkaen 320 € 31.12.

Juhlavasti uuteen vuoteen – La Traviata Kansallisoopperassa

Hinta: jäsenet 199 €, ei-jäsenet 219 €

Tutustu tarkempiin matkaohjelmiin: www.lssy.fi/matkari

Rintaproteesin käyttäjä Tiedäthän että Sinulla on oikeus uusia rintaproteesi aina tarvittaessa.

Hygieniasyistäkin vähintään kahden vuoden välein.

www.anita.com

Olemme avoinna Ark. 9-20 La. 9-17 Su. 12-16

Seuraavalla kerralla muista valita paras!

APTEEKKI PRISMA LÄNSIKESKUS

09-649839  www.amoena.fi

Viilarinkatu 3, 20320 Turku Puh. 02 8800 860 Hyödynnä

Kaikkien ajoneuvojen katsastukset, rekisteröinnit ja vakuutukset meiltä vaivattomasti Lieto

S-Bonuksia

WP-Katsastus Oy Tuulissuontie Tuulissuontie 34,34 Lieto P. 02 LIETO 436 4300 21420

APTEEKKI Länsikeskus

Kerrytä S-bonusta kaikista ei-lääkkeellisistä tuotteista.

Auranmaa

Rekolantie 8 21870 RIIHIKOSKI Annikki Perttala-Koskinen Oy

Puh.www.wp-katsastus.fi 02 436 4300 Puh. 02 436 5400 Palveleva perheyritys jo vuodesta 1932 Ma - Pe 8-17

www.wp-katsastus.fi

LINNANKATU 3, TURKU, Vähätorin laidalla Puh. 02 2314074 (24h) www.perttala.fi

PALVELEMME AMMATTITAIDOLLA

Kotisivullamme voit tutustua 85 vuotiseen historiaamme.

Tervetuloa! Ville Wigren ja Jouko Pursiainen

PARHAAT SYNTTÄRIT ILOA PÄIVÄÄSI! Suosittu laserpeli kaveriporukalle

www.megazone.fi Eerikinkatu 4 p. 040 417 1888

LOKI

26 - 2017 - N:o 2

PAIKALLISOSASTOJEN JA POTILASKERHOJEN TUKI- JA VIRKISTYSTOIMINTA Toimintaa ylläpidetään pääsääntöisesti vapaaehtoistyönä. Tarjolla on keskustelua, ryhmätoimintaa, vertaisia ja tukihenkilöitä sekä sovitusti myös yhdistyksen kouluttamia vertaistukijoita. Psykososiaalinen tuki sekä vertaisryhmät ovat maksuttomia syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen.

Osastot ja kerhot järjestävät tukitoiminnan lisäksi monenlaista virkistystä. Toimintaa koordinoi erikseen valittu johto- tai toimikunta.

Lisätietoa toiminnasta saat: • netistä: lssy.fi/paikallisosastot ja lssy.fi/kuntoutus-ja-tukipalvelut/vertaistuki • puhelimitse osaston/ryhmän yhteyshenkilöltä/toimistosta tai Meri-Karinan infosta (02 2657 666) • LOKI-lehdestä ja paikallislehdistä Huom! Jos haluat oman paikallisosastosi ja/tai potilaskerhosi tiedotteen kotiin postitettuna, lähetä yhteystietosi sähköpostilla tai soita yhteyshenkilölle.

SYÖPÄYHDISTYKSEN PAIKALLISOSASTOT

RANNIKKOSEUTU

FORSSA

Paikallisosaston toimipiste Solukko Siurilankatu 28, 30300 Forssa - tukihenkilövälitys ti-to klo 10–17, p. 050 5777 338 Forssan seudun paikallisosaston toiminta-alue on Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Paikallisosasto järjestää potilaille ja heidän läheisilleen valistus- ja virkistystoimintaa erilaisten luentojen, tutustumiskäyntien ja virkistysmatkojen muodossa.

Jäsenillat Joka kuukauden toinen keskiviikko (ei kesä-elokuu) klo 18 Solukossa.

- 11.10. Suunhoidollinen ilta, mukana mm. hammaslääkäri, suuhygienisti - 15.11. (Huom! päivämäärä) Ronttimäkeä linjalta linjalle eli entisaikojen elämästä Forssassa, Eira Merilä - 13.12. Puurojuhla Forssan ammatti-instituutin ravintolassa (muista ilmoittautuminen) Virkistystoiminta - Vesijumppa Vesihelmessä 21.9.–14.12.2017 (ei viikolla 42) torstaisin klo 19.15–20.

- ”Viulunsoittaja katolla” Tampereen Työväen Teatterissa 28.10.

Muu toiminta - Rintasyöpään sairastuneiden keskusteluryhmä kokoontuu 25.10. ja 29.11. klo 17.30. Tarkemmat aiheet ja kokoontumispaikat ilmoitetaan erikseen.

- Paikallisosaston oma Kirpputori Solukko (Kauppakatu 12, Forssa) ottaa vastaan lahjoituksina käyttökelpoista tavaraa (yhteydenotot, p. 050 577 7339). Tuotto käytetään paikallisosaston toiminnan tukemiseen. Avoinna: ma-pe klo 10–17, la klo 10–14.

Alennusliikkeet - Kauneuskeskus Marisa, Rautatienkatu 10, alennus -15 % - Satulinna, Sibeliuksenkatu 1, alennus -10 % (ei sidontatyöt) - Kello-Nyström, Sibeliuksenkatu 1 (Prismakeskus), alennus -15 % ovh:sta - Forssan Poika, Sibeliuksenkatu 1, alennus -10 % normaalihintaisista tuotteista - Liivikeskus, Torikeskus, alennus -10 % normaalihintaisista tuotteista Lisätiedot ja yhteydenotot - Kaisa Salminen, puheenjohtaja, 050 569 1271, kaisam.salminen@gmail.com, forssa@lssy.fi - Elina Kaislasalo, lapsisyöpäpotilaat, 040 507 3684, elina.kaislasalo@gmail.com - Anita Lilja, rintasyöpäpotilaat, 050 572 1912 - lssy.fi/paikallisosastot/forssa tai www.solukko.net - ajankohtaisista asioista ilmoitamme Seutusanomien järjestöpalstalla.

LOIMAA

Keskustelupiiri syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen kokoontuu Loimaan Kaupunginkirkon yläsalissa (Turuntie 32) yleensä kuukauden viimeisenä maanantaina klo 15–17 (ei kesäkuukausina).

- 30.10. mukana Anna-Liisa Kastio, aiheena Miina Penttilä - 27.11. jouluteema Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvonta-asema Loimaalla toimii Loimaan aluesairaalan tiloissa, Seppälänkatu 15–17 - oireita koskevaa neuvontaa, terveystietoa ja opastusta: yleinen syöpäneuvonta, syövän periytyvyysneuvonta, rintojen omatarkkailun opastus - luomihuolipoliklinikka (jäsenille maksuton, muille 20 €:n toimistomaksulla) - rintaproteesit, rintaliivit, uimapuvut Ajanvaraus ja soittopyynnöt ma-pe klo 9–11, p. 02 2657 927 Puhelinaika Loimaan syöpäsairaanhoitajalle to klo 9–10, p. 044 055 1572 (Huom! Puhelinaika, ei koske yleistä Meri-Karinaan keskitettyä ajanvarausta ma-pe klo 9–11, p. 02 2657 927) Lisätiedot ja yhteydenotot - Kaisa Hyvärinen, puheenjohtaja, p. 040 762 4196 - loimaa@lssy.fi - lssy.fi/paikallisosastot/loimaa - lisätietoa myös paikallislehdistä

Rannikkoseudun alueella (Masku, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko) toimivan paikallisosaston keskeisenä tehtävänä on terveyskasvatustoiminta.

Tukitoiminta - Parainen, p. 050 569 0610 - Kemiö, p. 040 734 1931 ja 040 768 5456 Lisätiedot ja yhteydenotot - Raimo Sulonen, puheenjohtaja, p. 040 848 7113 - rannikkoseutu@lssy.fi - lssy.fi/paikallisosastot/rannikkoseutu

SALO

Paikallisosaston toimisto ja palveluasema Salo-Karina Helsingintie 52, 24100 Salo p. 02 7281 670 Avoinna: pe klo 10–12 (kesä-heinäkuu suljettu) - vertaistukihenkilöiden välitys, p. 040 741 2736 (Siru Virpi) Salo-Karinasta saat tietoa paikallisosaston ja syöpäjärjestöjen toiminnasta, sopeutumisvalmennuskurssille hakemisesta sekä jäsenyydestä ja korvauksista. Voit varata yksityisen ajan henkilökohtaiseen keskusteluun. Myös läheiset voivat tulla toimistoon keskustelemaan mieltään askarruttavista asioista. Tarvittaessa pyrimme hankkimaan tukihenkilön.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitaja on Salo-Karinassa keskiviikkoisin kaksi kertaa kuukaudessa: rintaproteesit, keskusteluaika sekä luomien tarkastus (jäsenille maksuton, muille 20 €). Ajanvaraus ja soittopyynnöt arkisin klo 9–11, p. 02 2657 927. Somerolla rintaproteesit, p. 044 779 2610.

Tapaamisillat Tapaamisiltoja järjestetään kuukausittain SaloKarinassa (ellei paikkaa toisin mainittu). Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia (kahvitarjoilu ja arvat 2 € potilastoiminnan hyväksi).

Otamme mielellämme vastaan arpavoittoja ja lahjoituksia.

- 4.10. klo 18 ”Rintasyöpäkirurgia”, aiheesta alustaa Riitta Aaltonen, kirurgian erikoislääkäri, Tyks - 10.12. klo 14 Joulujuhla. Ilmoittautuminen 1.12. mennessä, p. 02 728 1670. Mukaan 4 €:n paketti.

Teatterit - 11.11. Myrkyluodon Maija, Helsingin Kaupunginteatteri. Lähtö klo 15.45, näytös klo 19.

Ilmoittaudu Kirsti, p. 050 512 2245 tai Siru, p.

040 741 2736. Hinta 83 €, maksu 5 vk ennen tilille SOP FI15 5410 0220 1869 39.

Keskusteluryhmät rintasyöpään sairastuneille.

Uudet ryhmät aloittavat syksyisin. Lisätietoja: p.

02 728 1670 (Salo), p. 044 012 4483 (Somero).

Keskusteluryhmä eturauhassyövästä kiinnostuneille ja heidän läheisilleen. Keskustelut pidetään Salo-Karinasssa jokaisen kuun viimeisenä lauantaina klo 10–12. Muita keskusteluryhmiä voidaan muodostaa kysynnän ja tarpeen mukaan.

Ryhmiä ohjaavat koulutetut vertaistukihenkilöt.

Kahvipussiaskartelut Salon Diabeteksen kanssa klo 14. Kysy paikkoja, p. 050 339 5286.

Hartaushetket joka kuukauden toisena maanantaina klo 15. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia.

Pilates tiistaisin 5.9. alkaen. Kysy paikkoja, p. 040 741 2736.

26.11. klo 14 Itsenäisen Suomen lauluja -konsertti ja yhteislaulua Pertun pojat / Atte Jäntti Lamminniemen Hyvinvointikeskus, Somero Selviytyminen arjessa syöpähoitojen keskellä -ensitietopäivä Tyks Salon sairaalassa (Sairaalantie 9) maanantaina 6.11.2017. Ensitietopäivässä potilaat, perheet ja läheiset saavat luotettavaa tietoa syöpäsairaudesta, sen hoidosta ja kuntoutuksesta sekä eväitä henkiseen ja fyysiseen selviytymiseen.

Tilaisuuteen voivat osallistua potilaat läheisineen.

Ei ennakkoilmoittautumista. Seuraa ilmoittelua paikallislehdestä.

Lisätiedot ja yhteydenotot - Maija Iltanen, puheenjohtaja, p. 040 768 1534, maija.iltanen@hotmail.com - Marja Ruokonen, sihteeri, p. 045 672 3626, marjaruokonen@hotmail.com - salo@lssy.fi

- www.sspo.fi. Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista @lssysalo.

- Salo-Karinan toimisto perjantaisin klo 10–12, p. 02 728 1670. Muina aikoina ajanvarauksella.

TURKU

Paikallisosaston tavoitteena on toimialueen syöpäpotilaiden virkistys- ja vertaistukitoiminta, lisäksi pidetään ajankohtaisia luentoja. Vuoden aikana järjestetään jäseniltoja, retkiä, matkoja ja myyjäisiä. Paikallisosasto lahjoittaa varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin vuosittain.

Jäsenillat Kokoontuminen Meri-Karinassa joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45. Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Meri-Karinan tilaisuuksiin pääsee bussilla nro 54. Pysäkki on Eerikinkadulla kauppahallia vastapäätä. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.

- 10.10. Naisten ilta. Tilaisuudessa luennoivat professori Seija Grénman ja rintasyöpähoitaja Christina Berger. Rintasyövän läpikäyneet Marina Seligson ja Heidi Mäkinen kertovat kokemuksistaan. Mm. Rintasyöpäyhdistys Europa Donnan ja Terveystalon toiminnan esittelyä sekä proteesiliivi- ja uimapukuesittelyä ja myyntiä (LSSY:n neuvontahoitajat). Musiikista vastaa Tuomas Käkelä. Myynnissä Roosa nauhoja sekä arpoja. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kurssija neuvontapalveluiden kanssa. Naisten illasta paluukuljetus Kauppatorille klo 20.30.

- 14.11. ”Huolehdi muististasi”. Luennoitsijana koulutusvastaava Hanne Mansala VarsinaisSuomen muistiyhdistyksestä. Retro-Tytöt laulavat kuin silloin ennen.

- 5.12. klo 18 LSSY:n kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa. Kahvit n. klo 19.15 Meri-Karinan ruokasalissa. Vapaa pääsy. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.

- 12.12. Iloinen itsenäisyysilta. Ilmoittautuminen viimeistään 5.12. Meri-Karinan infoon, p.

02 2657 666.

Retket ja teatterimatkat Turun seudun paikallisosasto järjestää omia päiväretkiä ja teatterimatkoja. Tietoja niistä on verkkosivuillamme www.turkulssy.fi. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset Ulla Strömiltä maanantaisin klo 13–15, p. 044 552 4814 tai sähköpostilla ulla_strom@hotmail.com.

Käsityöpiiri Ahkerat Kertut Kokoontuu Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo 10–12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 15–17. Ahkerien Kerttujen käsitöitä on myynnissä Meri-Karinan pääaulassa sijaitsevassa Putiikissa.

Käsityöpiirin vetäjinä toimivat Sirpa Teräs (p.

0400 226 616) ja Seija Vesala. Ahkerien Kerttujen käsitöitä on myynnissä Meri-Karinan pääaulassa sijaitsevassa Putiikissa, jota hoitaa Marja-Leena Louhi (p. 050 533 1277).

Tuolijooga Meri-Karinassa torstaisin klo 10.10–11. Ohjaajana joogaopettaja Eva Suominen. Hinta 20 € / 10 krt. Tiedustelut: p. 040 530 9942 (Soile Tammero) tai turku@lssy.fi.

UUTUUS! Lavis-lavatanssijumppa Paikallisosasto järjestää ma 16.10. alkaen kuuden kerran Lavis-koejakson (3 €/krt) maanantaisin klo 17 Meri-Karinan Airisto 2 -salissa. Ohjaajana toimii Riitta Lindroos.

Lisätiedot: p. 050 596 0470.

Joulumyyjäiset Turun Messukeskuksessa Paikallisosastolla on oma myyntipaikka Suomen suurimmissa joulumyyjäisissä Turun Messukeskuksessa la 9.12. klo 11–16.

Lisätiedot ja yhteydenotot - Anneli Suominen, puheenjohtaja, p. 050 596 0470 - Salme Kauppinen, varapuheenjohtaja, p. 044 205 8940 - Soile Tammero, sihteeri, p. 040 530 9942 - Sirpa Teräs, Ahkerat Kertut -toiminta, p. 0400 226 616 - Marja-Leena Louhi, Ahkerien Kerttujen Putiikki, p. 050 533 1277 - turku@lssy.fi - Turun Sanomien Yhdistystoiminta-palsta - Turun Sanomien verkkolehden Menovinkit: menovinkit.ts.fi - lssy.fi/paikallisosastot/turku tai turkulssy.fi

UUSIKAUPUNKI

Ystävän Tupa Alinenkatu 26, 23500 Uusikaupunki puhelin 02 8443 600 Avoinna: ma, ti ja pe klo 10–14 Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystävän Tuvalle, jonka tilat on vuokrattu yhdessä Suomen Punaisen Ristin Uudenkaupungin paikallisosaston kanssa. Syöpäyhdistyksen paikallisosaston oma vastaanotto torstaisin klo 12–17: - korvausasiat, hakeutuminen sopeutumisvalmennuskursseille yms.

- tukihenkilövälitys, p. 050 321 8173 (Tarja-Liisa Kukkonen) Toiminta - Terveyspiste tiistaisin klo 10–12, jolloin voi käydä mittauttamassa esim. verenpaineen. Paikalla on joko SPR:n tai LSSY:n Uudenkaupungin paikallisosaston vapaaehtoinen.

- Rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa.

- Yhteislaulua joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 18. Hanurisäestys.

- Ilmainen bingo tiistaina klo 12–13.

SPR Uudenkaupungin osasto järjestää Ystävän Tuvalla mm. maksutonta nettiparkkitoimintaa.

Nettiparkin pääasiallinen tavoite on tarjota alueen senioriväestölle tietokoneen ja nettikäytön perusopastusta. Syyskauden aikana tietokoneen saloihin voi tutustua opastetusti Ystävän Tuvalla ma, ke ja pe klo 10–14.

Lisätiedot ja yhteydenotot - Esko Tähtinen, puheenjohtaja, p. 040 577 5817 - Marjo Öhrnberg, sihteeri, p. 050 358 9111 - uki@lssy.fi - lssy.fi/paikallisosastot/uusikaupunki - lisätietoa vertaistukihenkilöistä myös Ystävän Tuvalta, Tyksistä ja Tyksin Vakka-Suomen sairaalasta sekä Meri-Karinasta.

SYÖPÄYHDISTYKSEN POTILASKERHOT LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN KERHO SYKERÖ

Sykerö-kerho tarjoaa monipuolista toimintaa lapsisyöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Syöpää sairastavien lasten vanhemmista koostuva, vapaaehtoisvoimin toimiva Sykerö-toimikunta järjestää perheille mm. virkistystä, vertaistukea ja infektioriskittömiä tapahtumia. Toiminta mahdollistuu lahjoitusvaroin sekä itse kerättyjen varojen turvin.

Sykerö-toimikunta ottaa mielellään mukaan uusia aktiivisia jäseniä toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Toimintapäivät Meri-Karinassa Infektioriskittömiä toimintapäiviä järjestetään Meri-Karinassa noin kerran kuukaudessa. Tapahtumien tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan aina lähempänä ajankohtaa Facebookissa, nettisivuilla ja sähköpostilla Sykerö-kerhon postituslistalla oleville. Ilmoittautuminen tapahtumiin tehdään osoitteeseen sykero@lssy.fi, pyydettyyn päivään mennessä. Leikkihuoneet ovat sykeröläisten käytössä koko toimintapäivän ajan. Muistathan saapua mukaan toimintapäivään vain täysin terveenä, kiitos.

Infektioriskittömät perheuinnit ja uimakoulu Sykerö-kerho järjestää syksyn 2017 aikana infektioriskittömiä perheuinteja ja uimakoulun Meri-Karinassa (Seiskarinkatu 35, Turku). Uinteja on joka toinen sunnuntai 10.12.2017 saakka. Uinnit sopivat infektioriskissä oleville lapsille, mutta varmistathan silti luvan lääkäriltä.

Joinakin uintipäivinä on Sykerön toimintapäivä osittain samaan aikaan. Katso tarkemmat tiedot Facebookista tai nettisivuilta.

Infektioriskittömät elokuvat Kinopalatsissa Sykerö-kerho järjestää infektioriskittömiä elokuvanäytöksiä lapsisyöpäpotilasperheille yhteistyössä Kinopalatsin kanssa. Syksyllä 2017: 7.10., 11.11. ja 2.12. Lisätiedot ilmoitetaan Sykerön Facebooksivuilla, LSSY:n nettisivuilla ja sähköpostitse. Syöpää sairastavalle lapselle Sykerö-kerho tarjoaa elokuvakäynnin, muiden perheenjäsenten omavastuu on 5 €/lippu. Varaathan mukaan tasarahan.

Muu toiminta Sykerö-kerhon aktiiviset vanhemmat järjestävät infektioriskittömiä tapahtumia yhteistyössä mm.

Zoolandian, Tivoli Seiterän, Vartiovuoren kesäteatterin sekä Turun kaupungin kanssa. Seuraa ilmoittelua Sykerön Facebookissa ja LSSY:n nettisivuilla.

Lisätiedot ja yhteydenotot: - julkisilta Facebook-sivuilta: www.facebook. com/sykero - nettisivuilta: www.lssy.fi - sähköpostitse: sykero@lssy.fi - vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Minna Vaininen, p. 02 2657 841, minna.vaininen@lssy.fi

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄ

Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä ja sen hoidosta sekä sairauden vaikutuksesta elämään.

Ryhmä luo potilaille läheisineen mahdollisuuden virkistäytyä ja tavata muita saman sairauden kokeneita. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee toimintaa ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Liittyäksesi Etuset-ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia, ilmoita nimesi ja osoitteesi puhelimitse: 050 591 4974 tai postitse Meri-Karinaan (Seiskarinkatu 35, 20900 Turku) tai sähköpostitse etusetpotilaat@gmail.com Lisätietoa Etuset-ryhmän toiminnasta em. sähköpostiosoitteesta tai vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta, 02 2657 841, minna.vaininen@ lssy.fi.

LOKI

N:o 2 - 2017 - 27

Luento- ja keskusteluryhmätoiminta Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat poikkeukset) MeriKarinassa. Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu ja arpajaiset.

- 18.10. klo 16.30 toimikunnan kokous, klo 18 urologi Harri Backman - 15.11. klo 16.30 toimikunnan kokous klo 18 Auria Biopankki - 13.12. klo 16.30 toimikunnan kokous, klo 18 Joulujuhla. Yhteistä joulujuhlaa vietetään MeriKarinassa joululaulujen, esitysten ja herkullisen jouluruokailun merkeissä. Hinta 20 €/hlö, maksu 30.11.2017 mennessä tilille FI74 5713 4520 0016 77. Ota mukaan pieni paketti lahjojen vaihtoa varten. Ilmoittautuminen 20.–30.11. klo 9–11 Etuset-ryhmän yhteyshenkilö Jari Aallolle, p. 050 404 7471 tai jari.juhani.aalto@ gmail.com. Kerro samalla nimi ja mahdollinen erityisruokavalio.

Liikuntakerho miehille ja naisille, Etuset-ryhmän jäsenille Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho MeriKarinassa maanantaisin klo 12. Jumppa kestää noin 45 minuuttia, jonka jälkeen sauna- ja allasosasto on varattuna klo 15 asti. Ohjelmassa mm. mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua, oman kunnon mukaan. Aikaisempaa jumppatai liikuntakokemusta ei tarvita. Maksu 25 € / 10 krt tai 3 €/krt (maksu Meri-Karinan infoon). Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Jos olet kiinnostunut yhdessä liikkumisesta tutussa porukassa, tule mukaan maanantaisin. Mukaan voi tulla kesken kaudenkin. Liikuntakerho on tarkoitettu sekä miehille että naisille.

Lisätiedot ja yhteydenotot - Minna Vaininen, Etuset-ryhmän sihteeri, p. 02 2657 841, minna.vaininen@lssy.fi - Janne Tamminen, Etuset-ryhmän puheenjohtaja, p. 040 963 0026, etusetpotilaat@gmail.com

TULE MUKAAN TAPAHTUMIIN! MERI-KARINA SOI SUOMIPOPIN TAHTIIN 5.11. Suosittu syyskonsertti järjestetään su 5.11.2017 klo 15 Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa (Seiskarinkatu 35, Turku). Konsertin teemana on ”Suomi POP”. Liput 15 €, sis. kahvitarjoilun. Tuotto hematologisten syöpäpotilaiden hyväksi. Tule nauttimaan tasokkaasta musiikista!

TIMO TEIDEN TAIDENÄYTTELY johdattaa kosmisiin sfääreihin. MeriKarinan kongressikäytävällä ja Heikin Pihalla on avautunut näyttely ”Hetkiä, värissä ja avaruudessa”, joka esittelee taidemaalari Timo Teiden teoksia. Teide on tullut tunnetuksi erityisesti avaruusaiheisista ja värikylläisistä maalauksistaan. Näyttely on avoinna 30.11.2017 asti: arkisin klo 8–20 ja viikonloppuisin klo 8–16. Vapaa pääsy.

MITEN SELVITÄ ARJESSA SYÖPÄHOITOJEN KESKELLÄ -ensitietopäivä Tyksin T-sairaalan (Hämeentie 11) Risto Lahesmaa -salissa ke 29.11.2017 klo 12–16. Ensitietopäivät on tarkoitettu hiljattain sairastuneille ja syöpähoitojen alkuvaiheessa oleville aikuisille potilaille läheisineen. Tilaisuudet ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen.

SUOMEN SUURIMMAT JOULUMYYJÄISET Turun Messukeskuksessa la 9.12.2017 klo 11–16. Varaa myyntipaikkasi numerosta 044 055 1571 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kati.tilli@lssy.fi. Yhteydenotot ma-to klo 9–15, ke 4.10. lukuun ottamatta. LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen perinteiset suurmyyjäiset järjestetään nyt jo 27. kertaa, ja ne keräävät vuosittain tuhansia kävijöitä. Vapaa sisäänpääsy, pysäköintimaksu 6 €.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa @lssyopajarjestot

VERTAISTUKI VERTAISTUKIHENKILÖVÄLITYS

Vertaistukitoiminta perustuu osallistujiensa omaan elämänkokemukseen, keskinäiseen tasa-arvoon, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukemiseen. Vertaistukihenkilöltä saatu tuki auttaa arjesta selviytymisessä, mutta ei korvaa ammattityötä. Vertaistukihenkilöinä toimivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kouluttamat vapaaehtoiset. Jos haluat yksin tai läheisesi kanssa keskustella vertaistukihenkilön kanssa, ota yhteyttä: neuvontahoitaja Pirkko-Liisa Santala, p. 02 2657 619 (soitot keskiviikkoisin), pirkko-liisa.santala@lssy.fi.

VERTAISTUKIHENKILÖKSI

Vertaistuki on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samoja elämäntilanteita kokeneiden ja samoja ongelmia käsittelevien kesken.

Vertaistukihenkilöllä omakohtainen sairauden kokemus tai kokemus läheisen sairastumisesta (läheisvertaistukihenkilö) mahdollistaa yhteisen kielen ja kokemusmaailman jakamisen tuettavan kanssa. Uusille

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN KURSSI- JA NEUVONTAPALVELUT Ajanvaraus ja soittopyynnöt neuvontahoitajille: maanantaista perjantaihin klo 9–11, p. 02 2657 927 • neuvontahoitajat ovat kaikki syövän hoidon ammattilaisia • ohjausta ja neuvontaa: muun muassa yleinen syöpä neuvonta, kuntoutusohjaus, syövän periytyvyysneuvonta, rintojen omatarkkailun opastus • luomihuolipoliklinikka (jäsenille maksuton, ei-jäsenille 20 €:n toimistomaksulla) • proteesivälitys: rintaproteesit, rintaliivit, uimapuvut • keskusteluapua syöpäpotilaille ja läheisille • vertaistukihenkilövälitystä erityisesti ensitietovaiheessa

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA TURKU

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku Neuvontahoitajan vastaanotto maanantaista perjantaihin ajanvarauksella

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA LOIMAA

Seppälänkatu 15–17, 32200 Loimaa (Loimaan aluesairaalan tiloissa) Neuvontahoitajan vastaanotto ajanvarauksella Puhelinaika Loimaan syöpäsairaanhoitajalle to klo 9–10, p. 044 055 1572 (Huom! Puhelinaika, ei koske ajanvarausta)

SALO-KARINAN PALVELUASEMA

Helsingintie 52, 24100 Salo Neuvontahoitajan vastaanotto kaksi kertaa kuussa ajanvarauksella

MERI-KARINAN KURSSITOIMINTA

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku p. 02 2657 610 / kurssi@lssy.fi / lssy.fi / merikarina.fi

ROOSA NAUHA 2017 ON KUNNIANOSOITUS NAISTEN ROHKEUDELLE Lokakuu on rintasyöpätietoisuuden kuukausi. Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjalla tuetaan rintasyövän vastaista työtä sekä syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Keräyksen tavoitteena on edistää syöpätutkimusta sekä vaikuttaa siihen, että yhä useampi syöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa.

Tämän vuoden Roosa nauha -kampanjan teema on ”Rohkeudelle”. Roosan silkkinauhan ovat suunnitelleet Duudsonit.

– Naiset ovat näyttäneet meille, mitä on uskaltaa elää hetkessä omana itsenään. Mutta mikään, mitä olemme tehneet, ei vedä vertoja sille rohkeudelle, mitä taistelu rintasyöpää vastaan vaatii. Olemme saaneet naisilta elämän, ja nyt on aika antaa takaisin, Jukka, Jarppi, HP ja Jarno kertovat.

Suomessa käytetty Roosa nauha -tunnus on Syöpäsäätiön rekisteröimä tavaramerkki ja tae siitä, että varat ohjataan luotettavasti korkeatasoiseen kotimaiseen syöpätutkimukseen sekä maksuttoman neuvontapalvelun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Roosa nauha -kampanjasta: www.roosanauha.fi

Lokakuu on täynnä tapahtumia

Rintasyöpäyhdistys Europa Donnan ja Terveystalon toiminnan esittelyä. Proteesiliivi- ja uimapukuesittelyä ja -myyntiä (LSSY:n neuvontahoitajat). Musiikista vastaa Tuomas Käkelä. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.30. Jär. LSSY ja LSSY:n Turun paikallisosasto.

13.10. KLO 10–14 AVOIMET OVET, Loimaan neuvontaasema (Loimaan sairaalan pohjakerros, Seppälänkatu 15– 17). Virallisen Roosa nauha -päivän viettoa ruusujen, herkkujen ja kahvittelun merkeissä. Esillä on rintaproteesiliivien ja uima-asujen uutuuksia sovitusmahdollisuudella.

27.–29.10. OSAAVA NAINEN -MESSUT, Turun Messukeskus (Messukentänkatu 9–13).Löydät meidät C-hallista osastolta 112.

Lipaskeräystä. Tule tutustumaan toimintaamme!

4.10. KLO 18 ASIANTUNTIJALUENTO, Salo-Karina (Helsingintie 52). Salon paikallisosaston tapaamisillassa kirurgian erikoislääkäri (Tyks) Riitta Aaltonen kertoo rintasyöpäkirurgiasta. Kahvi ja arvat 2 €/kpl. Tilaisuus on kaikille avoin.

27.10. KLO 18–21 THINK PINK -HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA Gatorade Center (Artukaistentie 8). Ohjelmassa mm. asiantuntijatietoa syövästä sekä valokuvataidetta. Illan aikana tarjoillaan upea maistelumenu (illalliskortti 80 €, viinipaketilla 120 €). Illan päättää sopraano Irina Tatti kitaristi Mihail Ionin säestämänä. Roosa nauha lahjaksi jokaiselle osallistujalle. Malja rohkeudelle! Koko ohjelma sekä ilmoittautumistiedot: www.lssy.fi, www.lyyti.in/thinkpink Lisätiedot: kati.tilli@lssy.fi, 044 055 1571

10.10. KLO 17.30–20.30 NAISTEN ILTA, Meri-Karina (Seiskarinkatu 35, Turku). Tilaisuudessa luennoivat professori Seija Grénman ja rintasyöpähoitaja Christina Berger. Rintasyövän läpikäyneet Marina Seligson ja Heidi Mäkinen kertovat kokemuksistaan. Mm.

TERVETULOA MUKAAN TALKOOJA YSTÄVÄTOIMINTAAN

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on mahdollisuus osallistua monipuoliseen talkoo- ja ystävätoimintaan. Tarvetta on esimerkiksi avustaviin keittiötehtäviin, tilojen kalustamiseen, keräystoimintaan ja pihatehtäviin sekä virikkeelliseen toimintaan, kuten kerhotoimintaan. Lisäksi kaivataan ystäviä hyvinvointikeskuksen asukkaille ulkoilu- ja keskusteluseuraksi. Talkoo- ja ystävätoiminnasta kiinnostuneille järjestetään perehdytyskoulutusta toimintaan. Mikäli olet kiinnostunut talkoo- tai ystävätoiminnasta, ota yhteyttä: Minna Vaininen, p. 02 2657 841, minna.vaininen@lssy.fi, vapaaehtoistoiminta@lssy.fi

LIITY SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI JA TUE TÄRKEÄÄ TYÖTÄMME! VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI: • yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku • p. 02 2657 913 (jäsentoimisto) tai p. 02 2657 666 (Meri-Karina) • www.lssy.fi/jaseneksi Jäsenmaksu vuodessa 20 € (vuonna 2017).

Rekisteriseloste: www.lssy.fi/jaseneksi Huom! Muutokset jäsenrekisteriin mahdollista tehdä netissä: www.lssy.fi/jasenille/muutokset-jasenrekisteriin

YHDISTYKSEN JÄSENENÄ SAAT RAHANARVOISIA ETUJA JULKAISUT • Syöpä-Cancer-lehti neljästi vuodessa • LOKI-lehti kahdesti vuodessa ilmaisjakeluna • Yhdistyksen Jäsentiedote-lehti kerran vuodessa osoitteellisena

ALENNUKSET

• Meri-Karinan majoitus-, ruokailu- ja liikuntapalveluista • Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista • maksuttomat luomitarkastukset (ei-jäsenille 20 €) • jäsenalennusliikkeistä (ks. www.lssy.fi/jasenalennukset) • yksityisiltä lääkäriasemilta:

TERVEYSTALON TOIMIPISTEET

030 6000 Terveystalo Pulssi, Humalistonkatu 9–11, Turku Terveystalo Turku Aninkainen, Aninkaistenkatu 13, Turku Terveystalo Salo, Turuntie 12 B (2. krs), Salo Terveystalo Forssa, Kutomonkuja 2 A 2, Forssa • kuvantamis- ja laboratoriopalvelut –20 % (alennus voimassa olevasta hinnaston mukaisesta hinnasta, voimassa Turun, Salon ja Forssan toimipisteissä) • 40 euron etu hammastarkastukseen voimassa olevaa jäsenkorttia vastaan (voimassa Turun ja Loimaan toimipisteissä)

MEHILÄISEN TOIMIPISTEET

010 414 00 Sairaala Mehiläinen Turku, Kauppiaskatu 8, Turku Sairaala Mehiläinen Salo, Vilhonkatu 8, Salo • ei poliklinikkamaksua lääkärikäynneistä • kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset – 10 % • patologiset tutkimukset – 15 % • rintojen alueen kuvantamistutkimukset ja näytteenotot – 15 % Lääkäriasemien edut ovat voimassa vuoden 2017 ajan. Etuja ja alennuksia ei voi yhdistellä.

RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI!

Tue arvokasta syövänvastaista työtä lahjoittamalla kuukausittain haluamasi summan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tilille FI96 5713 4520 0005 05 (viestikenttään ”tukilahjoitus”). Voit halutessasi tehdä myös kertalahjoituksen.

13.10. N. KLO 18 TURUN KIRJASTOSILTA saa vaaleanpunaisen värin. Silta vaihtaa valaistusta kampanjan kunniaksi. Sopraano Irina Tatti esiintyy kitaristi Mihail Ionin kanssa. Lipaskeräystä.

Kaikissa vaaleanpunaisissa tilaisuuksissa on myynnissä Roosa nauhoja sekä saatavilla tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnasta.

6.–8.10. KIRJA- JA RUOKAMESSUT, Turun Messukeskus (Messukentänkatu 9–13). Löydät meidät B-hallista osastolta 25.

Lipaskeräystä Roosa nauha -kampanjan hyväksi.

vertaistukihenkilötoiminnasta kiinnostuneille järjestetään koulutusta. Ennen peruskoulutukseen osallistumista on henkilökohtainen haastattelu. Tällä hetkellä erityistä tarvetta on harvinaisempia syöpäsairauksia sairastavien potilaiden vertaistukihenkilöille. Tiedustelut: Pirkko-Liisa Santala, p. 02 2657 619 (soitot keskiviikkoisin), pirkko-liisa.santala@lssy.fi.

28.10. KLO 17 ROOSA NAUHA -OTTELU TPS-JYP, Gatorade Center (Artukaistentie 8). Aitiot kampanjahintaan, TPS-hyväntekeväisyyshuutokauppa. Lipaskeräystä.

Kuva: Petri Jauhiainen/Plugi

LOKI

28 - 2017 - N:o 2

kurssitoimisto | Seiskarinkatu 35, 20900 Turku | 02 2657 610 | www.lssy.fi

lounais-suomen syöpäyhdistyksen

Sopeutumisvalmennuskurssit 2018 KELAN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT: ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parikurssi, KELA nro 68863 Parikurssi, KELA nro 68864 Parikurssi, KELA nro 68865

26.02.–02.03.2018 09.07.–13.07.2018 24.09.–28.09.2018

HEMATOLOGISET JA KANTASOLUHOIDETUT SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parikurssi, KELA nro 68869 05.03.–09.03.2018 Parikurssi, KELA nro 68870 28.05.–01.06.2018 Parikurssi, KELA nro 68871 01.10.–05.10.2018 RINTASYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68901 05.02.–09.02.2018 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68902 23.04.–27.04.2018 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68903 06.08.–10.08.2018 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68905 03.09.–07.09.2018 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68904 08.10.–12.10.2018 Parikurssi, yli 68 v., KELA nro 68906 19.11.–23.11.2018 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 68884 12.02.–16.02.2018 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 68885 14.05.–18.05.2018 Yksilökurssi, yli 68 v., KELA nro 68887 10.09.–14.09.2018 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 68886 05.11.–09.11.2018 SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parikurssi, KELA nro 68914 Parikurssi, KELA nro 68915

09.04.–13.04.2018 17.09.–21.09.2018

KAIKILLE SYÖPÄPOTILAILLE SYÖPÄSAIRAUDESTA RIIPPUMATTA: Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68921 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68922 Parikurssi, yli 68 v., KELA nro 68923

12.03.–16.03.2018 20.08.–24.08.2018 22.10.–26.10.2018

Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 68931 Yksilökurssi, yli 68 v., KELA nro 68932

13.08.–17.08.2018 12.11.–16.11.2018

MUUT KURSSIT, ALUSTAVA SUUNNITELMA Ajankohdat ja toteutumat ehdolliset AIVOKASVAIMEEN SAIRASTUNEET JA LÄHEISET ”Voimavaroja arkeen” -parikurssi, STEA

03.12.–07.12.2018

GYNEKOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVILLE: ”Minä, nainen” -yksilökurssi, STEA ”Minä, nainen” -yksilökurssi, STEA MELANOOMAA SAIRASTAVAT JA LÄHEISET: Iho- tai silmämelanoomaan sairastuneet -parikurssi , STEA

16.04.–20.04.2018 23.07.–27.07.2018 19.03.–23.03.2018

SUOLISTOSYÖPÄÄN SAIRASTUNEET JA LÄHEISET: Parikurssi, STEA / Colores / LSSY SYÖPÄ JA KELIAKIA Yksilökurssi syövän sairastaneille keliaakikoille, STEA / Keliakialiitto / LSSY

04.06.–08.06.2018 03.04.–06.04.2018

KAIKILLE SYÖPÄPOTILAILLE SYÖPÄSAIRAUDESTA RIIPPUMATTA:

”Liikunnasta iloa ja eheyttä elämään” -parikurssi, STEA ”Voimavarakurssi” -parikurssi parantumatonta syöpää sairastaville, STEA ”Energiaa luonnosta” -villivihannekset tutuiksi (yksilökurssi), LSSY ”Meren aalloilla” melonnan alkeet tutuiksi ja voimavaraksi -pari/yksilö, STEA ”Meren aalloilla” melonnan alkeet tutuiksi ja voimavaraksi -pari/yksilö, STEA Taideterapiapainotteinen yksilökurssi, STEA Liikunnasta iloa ja eheyttä elämään” -parikurssi, STEA ”Voimavarakurssi” -parikurssi parantumatonta syöpää sairastaville, STEA KURSSI LÄHEISILLE Kun vanhempi sairastaa -yksilökurssi syöpäsairaiden nuorille aikuisille noin 18–30-vuotiaat, STEA PERHEKURSSIT Perhekurssi syöpäkuntoutujille sekä heidän puolisoille ja lapsille, STEA + seurantajakso 3 pv ”Surusta tie eteenpäin”, nuorten leskien perhekurssi, STEA

SYKSYN 2017 AVOKURSSEILLA VIELÄ TILAA:

19.02.–23.02.2018 30.04.–04.05.2018 21.05.–25.05.2018 17.06.–21.06.2018 09.07.–13.07.2018 15.10.–18.10.2018 29.10.–02.11.2018 26.11.–30.11.2018 kesäviikonloppu, pvm:t avoinna 02.07.–06.07.2018 vkolla 8 v 2019 21.09.–23.09.2018

HUOM!

Kurssi syövän sairastaneille keliaakikoille 3.–6.4.2018

RINTASYÖPÄÄN SAIRASTUNEILLE Toteutetaan yhteistyössä Tyksin rintasyöpäsairaanhoitajien kanssa.

NUORTEN RINTASYÖPÄPOTILAIDEN RYHMÄ Joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 18–20

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Keliakialiiton yhteistyökurssilla käsitellään keliakian hoitoa syövän sairastaneilla keliaakikoilla.

YLI 45-VUOTIAIDEN RINTASYÖPÄPOTILAIDEN RYHMÄ Joka kuukauden toinen torstai klo 18–20

Sopeutumisvalmennuskurssi syövän sairastaneille keliaakikoille pidetään Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa (Seiskarinkatu 35, Turku) 3.–6.4.2018. Kurssia rahoittaa STEA, joten osallistuminen on maksutonta ilman omavastuuosuutta. Kurssille valitaan 20 osallistujaa.

LEVINNYTTÄ RINTASYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN RYHMÄ Meri-Karinassa joka kuukauden kolmas torstai klo 18–20

Kurssilla saa tietoa syövästä toipumisesta ja keliakiasta sekä mm. lisätään gluteenittomien tuotteiden tuntemusta ja harjaannutaan gluteenittomassa leivonnassa. Kurssilla myös lisätään voimavaroja syövästä toipumisessa ja elinikäisen sairauden kanssa elämisessä sekä jaetaan kokemuksia toisten syövän sairastaneiden keliaakikkojen kanssa.

VERTAISTUKIRYHMÄ SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LÄHEISILLE Toteutetaan yhteistyössä Lounais-Suomen Mielenterveysseuran kanssa.

Ryhmä kokoontuu kuutena peräkkäisenä keskiviikkona alkaen 25.10.2017 klo 17–19.

Sopeutumisvalmennuskurssille haetaan täyttämällä ja lähettämällä sähköinen hakemus 28.2.2018 mennessä. Hakemuksen voi halutessaan myös tulostaa ja lähettää kirjepostilla Keliakialiittoon osoitteella Keliakialiitto/Kurssit, Hammareninkatu 7, 33100 Tampere tai Meri-Karinaan.

Lue lisää: www.lssy.fi

Wellness Weekend huokuu hyvää oloa 18.-19.11.2017 Turun Hirvensalossa sijaitseva Meri-Karinan hyvinvointikeskus tarjoaa myös naisille suunnattuja Wellness Weekend for ladies -hemmottelulomia. Syksyn hyvinvointiviikonloppu pidetään 18.–19.11.2017.

Hinta 100 €/hlö (sis. majoituksen, liikunnallisen ja rentouttavan ohjelman sekä ruokailut). Mahdollista myös osallistua ainoastaan lauantain ohjelmaan hintaan 60 €/hlö (sis. ohjelman ja ruokailut).

Muutokset kurssiaikatauluun mahdollisia.

Seuraa tarkentuvia tietoja nettisivuiltamme

www.lssy.fi

TAIDETERAPEUTTINEN AVOKURSSI SYÖPÄLASTEN VANHEMMILLE Ryhmä kokoontuu Meri-Karinassa maanantaisin klo 17.30–20.

SURURYHMÄ LOIMAALLA LÄHEISENSÄ SYÖPÄKUOLEMAN KOKENEILLE

- Paikka: Loimaan syöpäneuvonta-asema.

- Ryhmä kokoontuu viisi kertaa, päivämäärät tarkentuvat myöhemmin.

Syksyn 2017 muut kurssit, joissa vapaita paikkoja (esim.): AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT Surusta tie eteenpäin -nuorten leskien perhekurssi, STEA, 20.10.–22.10.2017 AIVOKASVAINPOTILAAT JA LÄHEISET Voimavaroja arkeen -parikurssi, STEA, 11.12.–15.12.2017

ONKO LÄHEISESI SAIRASTUNUT SYÖPÄÄN JA KAIPAAT KESKUSTELUAPUA? Hyvinvointiviikonlopulle voi hakea sähköisellä lomakkeella tai perinteisellä hakemuslomakkeella. Jos käytät perinteistä lomaketta, tulosta, täytä ja palauta lomake Meri-Karinaan (Meri-Karinan hyvinvointikeskus/Kurssitoimisto, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku).

Hakulomake on saatavilla myös Meri-Karinan kurssitoimistosta.

Lisätiedot ja -tiedustelut: merikarina.fi/lomat-kurssit/virkistyslomat tai kurssitoimisto, 02 2657 610, kurssi@lssy.fi

Jos läheisesi on sairastunut syöpään, voit saada vertaistukea ammattilaisten ohjaamissa ryhmissä. Läheisten ryhmä on suunnattu perheille, joissa toinen vanhemmista on sairastunut ja joissa on alaikäisiä lapsia.

Vertaistukiryhmä kokoontuu kuutena peräkkäisenä keskiviikkona alkaen 25.10.2017 klo 17–19. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä Lounais-Suomen Mielenterveysseuran kanssa ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuella.

Ryhmään haetaan Syöpäjärjestöjen kurssihakemuksella. Hakemuslomakkeita on saatavana myös Meri-Karinan kurssitoimistosta. Lähetä hakemuksesi Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Otamme hakijoihin puhelimitse yhteyttä, jolloin sovitaan tarkemmin käytännön asioista.

Lisätietoja antaa erikoissairaanhoitaja Tiina Hvitfelt, 02 2657 649, tiina.hvitfelt@lssy.fi