Loki 2025

2025

LOKI Keuhkosyöpä on salakavala sairaus Jäsenmäärän kasvun pysähtyminen huolestuttaa syöpäyhdistystä Imusolmukkeiden siirtoleikkaus voi auttaa käsivarren turvotukseen Kirjallisuusterapeuttisessa ryhmässä voittamisen eetos heitettiin romukoppaan

A T S U T U O T N U K Ä Ä P M E IS L L Ö IL S YK KOSyHöpTäkI urssille osallistuneet saivat vertaistukea toisiltaan

LOKI

2 - 2025

Syöpäjärjestöt

Pääkirjoitus

Yhdistys tukena talouden kiristyessä Syöpien määrä lisääntyy koko ajan maassamme väestön ikääntyessä. Syöpäkuolemien määrä ei kuitenkaan ole noussut, koska syövät saadaan kuriin aiempaa paremmin muun muassa varhaisemman diagnosoinnin ansiosta, kertoo Suomen Syöpärekisterin kesällä julkaisema Syöpä 2023 -raportti.

Vuonna 2023 Suomessa todettiin 39 199 uutta syöpää ja syöpään menehtyi 13 645 henkeä. Miesten yleisimmät syövät olivat eturauhassyöpiä ja naisten rintasyöpiä. Paksu- ja peräsuolisyöpä ja keuhkosyöpä olivat seuraavaksi yleisimmät molemmilla sukupuolilla.

Vuonna 2022 alkanut suolistosyöpien seulonta lisäsi todettujen paksu- ja peräsuolisyöpien määrää. Nämä syövät todettiin aiempaa varhemmin, ja ne olivat paremmin hoidettavissa kuin jos ne olisi löydetty vasta myöhemmin. Seulonnat ovat olleet hyvä ratkaisu. Tupakoinnin väheneminen näkyy myös syöpätilastoissa.

Tämä selittää myös huonomman ennusteen keuhkosyövän esiintymisen kääntymisen laskuun.

Syöpään sairastuneista naisista viiden vuoden päästä sairastumisesta elossa on 72 prosenttia, ja miehillä vastaava luku on 70 prosenttia. Miesten ja naisten yleisimmissä syövissä elossaololuku on molemmissa yli 90 prosenttia. Hoitojen kehittymisen ja varhaisemman toteamisen vuoksi yhä useampi syöpään sairastunut elää pidempään diagnoosinsa jälkeen. Syövästä on tullut yhä useammin krooninen sairaus. Tämä asettaa vaatimuksia myös terveydenhuollolle ja potilaiden tukipalveluille.

Syöpä kuormittaa syöpää sairastavien elämää myös taloudellisesti, sillä sairastuminen aiheuttaa tulonmenetyksiä ja lisäkuluja.

Hollannin syöpäinstituutin toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan lähes joka viides suomalaisista syöpäpotilaista kertoo jättäneensä lääkkeitä ostamatta tai hoitokäynnin väliin rahasyistä.

Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät pitkäaikaissairaiden toimeentuloa ennestään, samoin asiakasmaksujen ja lääkekorvausten maksukattojen omavastuiden nousu vie merkittävän osan sairastuneiden tuloista. Leikkaukset osuvat erityisesti pienituloisiin. Halutaanko todella, että Suomessa, korkeatasoisen syövänhoidon maassa, syöpään sairastuneet pienituloiset joutuvat entistä ahtaammalle?

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on tukenut jäseniään vuosikymmeniä taloudellisesti korvatessaan sairaalan hoitopäivämaksuja.

Kuluvan vuoden aikana on päätetty hoitopäiväkorvausten tason nostosta niin, että tulevaisuudessa 18,60 euron maksusta yhdistys korvaa jäsenelleen 10 euroa.

Tuula Vainikainen Toimittaja, tiedottaja, tietokirjailija

LOKI Tietoa ja tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä Seiskarinkatu 35, 20900 Turku Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2026 ISSN 2489-5202 Puhelin: 02 2657 666 (info) Sähköposti: viestinta@lssy.fi Päätoimittaja: Minna Lämsä Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Painos: noin 180 000 Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2025 Lue lehteä verkossa: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/julkaisut

KANNEN KUVA

Firat Altin (vas.), Jukka Silvennoinen, Sarianne Silvennoinen ja Maiju Karhu osallistuivat keväällä Kelan rahoittamalle ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämälle syöpäkurssille Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa.

Lue kurssista kertova juttu sivuilta 14–15.

Kuva: Ville Remes

Sumusta selkeyteen.

Kun syöpä koskettaa, ammattilaiset antavat keskustelutukea. Älä jää yksin.

Soita 0800 19414 tai mene osoitteeseen luoto.info

luoto.info

TI ETOA

TUKE A

TOIVOA

2025 - 3

LOKI

Imusolmukkeiden siirtoleikkaus voi auttaa käsivarren turvotukseen rintasyöpäleikkauksen jälkeen Teksti: Liisa Koivula • Kuva: Henok Karvonen Imusolmukkeiden siirtoleikkaus on toimiva hoito rintasyöpäleikkauksen jälkeiseen lymfaturvotukseen, mutta tehokasta lääkettä siirron tulosten tehostamiseen joudutaan vielä odottamaan.

– Alan olla yhä varmempi, että lymfaturvotus ei ole pelkkä imutieongelma, vaan siihen liittyy jokin puolustusjärjestelmäämme liittyvä tekijä, sanoo plastiikkakirurgi ja InFLAMES-tutkija Pauliina Hartiala.

Noin joka neljännelle rintasyöpään sairastuneelle naiselle tehdään kainalon imusolmukkeiden poistoleikkaus. Leikkaus tehdään, jos tutkimuksissa todetaan, että syöpä on ehtinyt levitä rintakudoksesta imusolmukkeisiin.

Poistoleikkauksen jälkeen noin 20–40 prosentille naisista kehittyy käsivarteen imunestekierron häiriö, lymfaturvotus.

Suomessa rintasyöpään sairastuu noin 5 000 naista vuodessa. Miehillä tauti on harvinainen.

– Lymfaturvotus alkaa yleisimmin noin puoli vuotta syöpäleikkauksesta, mutta turvotus voi alkaa myös viiveellä useampia vuosia syöpähoitojen jälkeen, Hartiala kertoo.

Nestettä, rasvaa ja sidekudosta

Lymfaturvotuksessa kudokseen kertyy ensin nestettä, mutta aikaa myöten käsivarteen alkaa pakkautua myös rasvaa ja kovaa sidekudosta. Yläraajasta tulee paksu ja kömpelö. Vaivaa voidaan yrittää hillitä joustavalla kompressiohihalla, jonka tehtävänä on paineen avulla estää raajan turpoamista. Turvotus saattaa silti äityä niin pahaksi, että käsivarsi haittaa selvästi arkielämää niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

Lymfaturvotusta voidaan hoitaa rasvaimulla, imuteiden ohitusleikkauksella tai imusolmukkeiden siirtoleikkauksella. Siirtoleikkauksessa potilaan imusolmukkeita siirretään nivusalueelta kaina-

loon poistettujen imusolmukkeiden tilalle. Toimenpiteessä poistetaan myös arpi kainalosta.

Imusolmukesiirto tehdään usein samalla, kun syövän takia leikattu rinta korjataan tai rakennetaan uudelleen potilaan vatsasta otetulla kielekkeellä.

Kasvutekijästä lisätehoa?

Pauliina Hartiala johti Turussa monikeskustutkimusta, jossa haluttiin selvittää, voisiko imusolmukkeiden siirtoleikkauksen tulosta tehostaa lääkkeellä, imutiekasvutekijä Lymfactinilla. Tutkimus tehtiin viidessä keskuksessa Suomessa ja Ruotsissa. Se pohjautuu suomalaiseen, professoreiden Kari Alitalon, Seppo Ylä-Herttualan ja Anne Saarikon johtamaan pitkälliseen perustutkimustyöhön. Lymfactin on suomalaisen lääkeyrityksen Herantiksen tutkimusvalmiste.

Lääketutkimuksessa kokeiltiin, parantaisiko imukasvutekijä siirteen toimintaa verrattuna siirtoon ilman lääkettä.

Tutkimuksessa oli mukana 39 naista.

Heistä 20:lle tehtiin siirre, johon lisättiin ennen paikalle asettamista imutiekasvutekijää. Toiselle ryhmälle siirto tehtiin lisäämällä siirteeseen pelkkää keittosuolaa.

– Lääkehoito oli toiminut eläinmallissa hyvin yhdistettynä imusolmukkeiden siirtoleikkaukseen, mutta ihmisillä se ei tuonut leikkaukseen riittävää lisähyötyä, Hartiala summaa.

Selvä vaikutus elämänlaatuun

Vaikka Lymfactin ei toiminut ihmisillä odotetusti, Hartiala on tyytyväinen tutkimuksen muihin tuloksiin. Molem-

InFLAMES-tutkija Pauliina Hartiala työskentelee tutkijan työnsä ohessa plastiikkakirurgina Turun yliopistollisessa sairaalassa. Hän uskoo, että lymfaturvotukseen liittyy jokin ihmisen puolustusjärjestelmään liittyvä tekijä.

missa tutkimusryhmissä turvotuksesta kärsivän raajan tilavuus pieneni seurannassa. Lisäksi Lymfactinilla hoidettujen potilaiden ihon nestemäärä pieneni merkitsevästi enemmän kuin keittosuolaa saaneella plasebo-ryhmällä.

– Olemme ensimmäisenä näyttäneet kaksoissokkotutkimuksella toteen, että imusolmukkeiden siirtoleikkaus on osalle rintasyöpäleikkauksen komplikaatioista kärsiville toimiva hoito.

Yksi tutkimuksemme tuloksista oli, että siirtoleikkaus paransi merkittävästi naisten elämänlaatua, mikä on tärkeä havainto.

Pauliina Hartiala työskentelee plastiikkakirurgina Turun yliopistollisessa sairaalassa tutkijan työnsä ohessa. Hän uskoo nyt, että lymfaturvotukseen liittyy jokin immunologinen eli ihmisen puolustusjärjestelmään liittyvä tekijä. Se saattaa olla jokin tai jotkin puolustusjärjestelmän soluista, jotka osallistuvat sidekudoksen ja rasvan kertymiseen lymfaturvotuksessa.

– Jos näin on, voimme jatkotutkimuksissa selvittää, voisiko kyseisen solupopulaation toimintoja säätelemällä vähentää rasvan kertymistä raajaan, Hartiala kertoo.

Peruukkien erikoisliike palveluksessanne jo vuodesta 1921 Peruukkien erikoisliike palveluksessanne jo vuodesta 1921 H. Kuokkasen Peruukkiliike Oy H. ja Kuokkasen Peruukkiliike Oy avulla Tule löydä asiantuntijoidemme Tule ja löydä asiantuntijoidemme avulla itsellesi laadukas ja sopiva peruukki! itsellesi laadukas ja sopiva peruukki!

Meillä peruukin tarvittaessa Meillä peruukinhintaan hintaankuuluu kuuluu tarvittaessa kampaajan asiakkaalle kampaajanpalvelut palvelutsekä sekä mitoitus mitoitus asiakkaalle sopivaksi Meiltä sopivaksiistuvuuden istuvuudenvarmistamiseksi. varmistamiseksi. Meiltä myös ihanat myös ihanatturbaanit turbaanitja ja huivit. huivit.

Laajavalikoima valikoima myös lapsille sopivia peruukkeja.

Laaja myös lapsille sopivia peruukkeja.

OlemmeVSSHP:n hyväksytty palvelusetelituottaja.

Olemme VSSHP:n hyväksymä palvelusetelituottaja.

Olemme hyväksymä palvelusetelituottaja.

Voit saapua ilman ajanvarausta Voit saapua ilman ajanvarausta Tervetuloa asioimaan kanssamme!

Tervetuloa asioimaan kanssamme!

Itäinen Teatterikuja 5B, 00100 Helsinki Itäinenwww.kuokkasenperuukkiliike.fi Teatterikuja 5B, 00100 Helsinki 09 626251, 09 626251,Facebook.com/peruukkimekka www.kuokkasenperuukkiliike.fi Facebook.com/peruukkimekka

äivä ilu1p0–17! a p op lo

Sh6.11. k

a keit 2 hui ia! a s s k as Luvtarjou

ALUSVAATTEET JA UIMA-ASUT Meri-Karinasta

Tervetuloa tutustumaan kauniisiin ja laadukkaisiin rintaliiveihin ja uima-asuihin!

Tuotteemme sopivat kaikille naisille, myös rintaproteeseja käyttäville. Lisäksi meiltä voit hankkia harrasteproteesit uintiin ja liikuntaan käytettäväksi.

Palvelemme yksilöllisellä sovitusajalla.

Varaa aika numerosta 02 2657 927 (ma, ke ja pe klo 9–11)

Meri-Karinan hyvinvointikeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku

LOKI

4 - 2025

Yrittäjä Merja Sahlberg sairastui syöpään vuonna 2023. Pari vuotta ennen sairastumistaan hän oli investoinut omaan liiketilaan, jonne hän muutti vuokratiloista.

Päällimmäisenä on kiitollisuus Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Pasi Leino Palatessaan viikon lomamatkalta kesällä 2025 yrittäjä Merja Sahlberg iloitsee, että pääsee jälleen työhön, joka on hänelle tärkeä osa elämää, ei vain taloudellisesti. Oma elämä tuntuu palanneen vaikeiden aikojen jälkeen.

Kylmä tammikuinen päivä vuonna 2023 on jäänyt jalkojenhoitaja Merja Sahlbergille, 64, mieleen. Tuolloin hän sai tietää sairastavansa rintasyöpää. Tieto ei varsinaisesti yllättänyt, sillä hän oli löytänyt itse sattumalta pienen kyhmyn kainalon läheltä. Gynekologi oli lähettänyt hänet mammografiaan, jossa tieto kasvaimesta varmistui.

– Kyllähän siinä itku tuli. Mielessä oli pelko siitä, kuinka tässä käy. Kadulla tuli vastaan tuttu koiranulkoilutuskaveri, jolle purin heti mieltäni. Hän käveli kanssani hetken siinä kaupungilla, Merja muistelee.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Siihen sairastuu vuosittain noin 5 000 naista, ja yhdeksän kymmenestä on elossa viiden vuoden päästä. Se on kuitenkin myös kuolemaan johtava tauti, jos hoidot eivät tehoa.

Merja Sahlberg on yrittäjä, ja hän oli pari vuotta aiemmin investoinut omaan liiketilaan, ja koronan jälkeen jalkahoitolan toiminta oli vasta vakiintumassa uudessa paikassa. Merjan perheeseen kuuluvat aikuiset tytär ja poika, jotka asuvat Turun seudulla.

Sairastumisessa oli monenlaisia kipukohtia: Voidaanko syöpä parantaa? Miten hoidot sujuvat? Miten lähipiiri selviää, jos minulle käy huonosti, eivätkä hoidot autakaan? Miten selviän yrittäjänä, jos en pääse työpaikalle?

Yksi pahimmista Hoidot käynnistyivät ripeästi, vaikka odotusaika tuntuikin pitkältä. Kysymykseen ennusteesta ei alussa voitu antaa vastauksia. Helmikuussa tehtiin päiväkirurginen leikkaus, jossa kainalon lähellä oleva pieni kasvain poistettiin. Kainalos-

ta otettiin neljä näytettä, joista yhdessä oli syöpäsoluja.

– Kainaloa ei enää automaattisesti ”tyhjennetä”, vaikka syöpä olisikin levinnyt. Selvisin osapoistolla, ja leikkauksesta todistaa enää pieni arpi. Rintojen kohtalo ei juurikaan huolestuttanut. Olisin varmasti antanut poistaa molemmatkin rintani, jos siitä olisi ollut apua.

– Alussa sitä tietenkin toivoi, että kyse olisi mahdollisimman pienestä jutusta.

Monellehan riittää leikkaus tai sädehoito.

Niin ei kohdallani kuitenkaan käynyt.

Syöpähoidot ovat nykyään hyvin yksilöllisiä. Patologin tekemä syöpäkasvaimen histopatologinen tutkimus kertoo syövän laadun, joka antaa osviittaa hoitojen valintaan. Osoittautui, että Merjan syöpätyyppi oli aggressiivinen HER2positiivinen rintasyöpä eli yksi pahimmista. Taudin taltuttamiseen tarvittiin koko hoitopaletti: leikkauksen jälkeen kaksinkertaiset solunsalpaajat eli sytostaatit, herseptiini ja sädehoito. Hormonilääkitystä tarvitaan ainakin viiden vuoden ajan.

Viimeisen päälle Leikkauksesta toipumisen jälkeen solunsalpaajahoidot aloitettiin huhtikuussa.

Käynnit syöpäpoliklinikalla muodostivat elämän aikataulut neljän kuukauden ajan. Vähitellen Merja oppi tietämään myös hoitojen vaikutukset.

– Hoitopäivänä poistuin Tyksistä reippaasti, sillä sivuvaikutusten aiheuttamat huonot hetket iskivät vasta muutaman päivän kuluttua. Silloin oli vain keskityttävä selviämään pahan olon kanssa. Mielialat vaihtelivat päivien mukaan. Solunsalpaajahoitojen jälkeisinä huonoina päivinä kävin melko pohjalla. Toisaalta opin luottamaan siihen, että olo taas paranee aikanaan.

– Koska syöpäni oli HER2-positiivinen, sain solunsalpaajien lisäksi syöpäsolujen kasvua ehkäisevää vasta-aineherseptiiniä tiputuksena kolmen viikon välein yli vuoden ajan.

Saamaansa hoitoa Merja kiittää lämpimästi.

– Hoito syöpäpoliklinikalla oli upeaa, henkilökunta tuki hienosti ja tunsin ole-

2025 - 5

LOKI

vani täysin turvassa. Hoitajat tulivat puolitoista tuntia kerrallaan kestävien solunsalpaaja- ja herseptiinihoitojen aikana tutuiksi. Heidän kanssaan jaoimme myös hyviä asioita. Eräänä päivänä saatoin iloita siitä, että minusta tuli ensimmäistä kertaa isoäiti! Vauvan kuvia jaoin juuri niin ylpeänä kuin muutkin saman onnen kohdanneet.

Kantavat rakenteet – Sairastamisen aikana ymmärsin todella olevani onnekas. Minulla oli tärkeä lähipiiri – lapset ja ystävät, jotka kannattelivat. Lapset avustivat tarvittaessa myös kuljetuksissa. Pitkäaikaiset asiakkaat olivat myötätuntoisia, ja keskustelin paljon heidän kanssaan sekä omasta että heidän tai läheistensä sairauskokemuksista.

– Menimme usein hoidoistani suoraan lounaalle, kun olo oli vielä hyvä. Pojan syntyessä kesäkuussa 2023 minulla oli sattumalta juuri silloin vaikea päivä solunsalpaajien jälkeen enkä päässyt heitä heti katsomaan sairaalaan toisten isovanhempien tapaan. Uuden elämänvaiheen onni toi kuitenkin paljon helpotusta elämään, kun sain läheltä seurata vauvan kehitystä. Uuden sukupolven syntymä toi ison ilon ja vei ajatukset pois sairaudesta.

Syyskuussa alkoivat sädehoidot.

– Silloin oli paljon hienoja syksyisiä päiviä, ja usein päätin kävellä Kaskenkadulta Tyksiin hoitoon. Voimat tuntuivat vähitellen palaavan. Olin päättänyt, että kun sädehoidot loppuvat, nostan sen kunniaksi lasin kuohuvaa. Muistan aina sen hienon aurinkoisen iltapäivän tyttären ja poikavauvan seurassa Aurajoen rannassa, jolloin tuo tavoite oli saavutettu.

Sinnittelijä pitää kiinni elämästään Merja pitää itseään sinnittelijänä ja on tietoisesti halunnut katsoa tulevaisuuteen ja olla valittamatta pienistä.

– Halusin nähdä hoitojaksojen päätyttyä niiden vaikutukset ja siirtyä eteenpäin, kun jokin etappi oli ohitettu syöpämatkalla. Kaikki eivät toiveikkuuttani ymmärtäneet, ja sain kerrankin kuulla, ettei pidä vielä iloita, kun se syöpä on niin arvaamaton… Toivon ylläpitäminen on kuitenkin ollut valintani.

Merja tunnistaa monien tunteman epävarmuuden syöpähoitojen jälkeisten outojen tuntemusten kanssa. Alitajuinen tämä ei jäänytkään tähän -ajatus vilahtaa helposti mieleen.

– Meillä kaikilla on erilaisia kipuja, joista helposti voi nousta pelkoa, ja sitä kyselee itseltään, voiko syöpä olla uusimassa. Minulla oli kuitenkin niin suuri luottamus saamieni hoitojen tehoon ja kun hyvä lääkärini sanoi hoitojeni jälkeen käymässämme keskustelussa ennusteeni olevan hyvä, olen luottanut siihen.

Sain kaikki mahdolliset hoidot, ja ne tehosivat. Olen niistä kiitollinen, ja niiden turvin mennään eteenpäin. Omat arveluni kehoni tuntemuksista eivät auta.

Syksyllä 2024 Merjan selkä kipeytyi ja hän hakeutui tutkimuksiin.

– En panikoinut, mutta koin, että asia pitää selvittää. Magneettitutkimuksessa varmistettiin ensimmäiseksi, ettei selän alueella ollut mitään syöpään viittaavaa.

Sukurasitteena oleva osteoporoosi oli edennyt, ja sitä saatu syöpälääkitys oli todennäköisesti edistänyt. Sille ei kuitenkaan voi mitään.

Kun yrittäjä sairastaa Merja Sahlberg on yrittäjä ja työskentelee yksin jalkahoitolassaan Kaskenkadulla, jonne hän muutti vuonna 2021 vuokratiloista Aninkaistenkadulta. Oman tilan hankinta oli tarkasti suunniteltu juttu, ja sen käyttöön saamiseksi hän teetti aluksi remontin, johon otti lainaa. Hän katsoi tulevaan luottavaisena. Tarkoituksena oli tehdä töitä niin kauan kuin mahdollista.

Eläköitymissuunnitelmia hänellä ei ollut.

Sairastuessa taloudellinen selviäminen oli siis yksi huolista. Merja halusi hoitojen välisinä hyvinä päivinä jatkaa töitä voimiensa mukaan. Se tuntui tärkeältä sekä taloudellisesti että mielialan kannalta. Työ auttoi pitämään kiinni normaalielämästä. Hoito- ja huonon voinnin päiviltä hän sai sairauspäivärahaa. Yrittäjäeläkkeen keskeyttäminen ei ollut mahdollista. Se oli irtisanottava ja aloitettava myöhemmin uudelleen.

Sairastaminen teki loven talouteen, mutta ei kaatanut yritystä. Merjalla oli mahdollisuus jatkaa työtään, kun hoidot olivat takana ja voimat palanneet. Työn määrää hän on parannuttuaan pyrkinyt hiemaan säännöstelemään. Vaikka työ ja asiakkaat ovat hänelle tärkeitä, elämässä on muutakin, jolle on annettava aikaa.

Viikkojen yhtämittaisia lomia hän ei edelleenkään harrasta. Mahdollisuus järjestää viikon matka toteutui kesällä 2025.

Hän matkasi pojan kanssa Tanskaan, jossa hän asui pari vuotta nuoruudessaan.

Mikä auttoi jaksamaan?

– Olen tukeutunut lähipiiriini. Olen mennyt eteenpäin vaihe kerrallaan enkä ole kokenut kaipaavani esimerkiksi mitään järjestettyä ryhmä- tai muuta toimintaa. Minulla on ollut vertaistukea ja mahdollisuus jutella huolistani myös terveydenhuollon ammattilaisystävieni kanssa. On kuitenkin hienoa, että erilaista tukea on mahdollista saada sekä sairaalassa että syöpäyhdistyksen kautta. Monet hyötyvät mahdollisuuksista käydä kokemuksiaan läpi ja saada vertaistukea ryhmistä. Oma reseptini oli kai se, että halusin elää mahdollisimman normaalia elämää koko ajan. Siihen oli tietenkin sovitettava kaikki syövän ja sen hoitojen mukanaan tuomat asiat, kuten aikataulut ja esimerkiksi hiusten lähtö.

Merja Sahlberg on viehättävä ja huoliteltu nainen. Peruukin hän hankki jo hyvissä ajoin ennen hiusten lähtöä ja valitsi sen huolella. Se ei kuitenkaan tuntunut ihan omalta. Lopputulos oli muiden mielestä vähintään onnistunut. Merja oli kuitenkin helpottunut, kun omien hiusten aika lopulta koitti. Alun hento kiharrus on vaihtunut tyylikkäästi raidoitettuihin suoriin hiuksiin. Omat hiukset ovat nyt takaisin.

– 2020-lukuni alkupuoli oli raskasta aikaa. Koronan lisäksi iäkkäät läheiset – äiti ja läheinen täti, josta olin paljon huolehtinut – kuolivat, ja sitten sairastuin.

Kun olen menetyksistä päässyt eteenpäin, on vähän voittajaolo. Hoitojen jälkeisen ensimmäisen kesän olin onnen huumassa toipumisestani. Jostain sitä voimaa kaiken kestämiseen vain tuli. Tunnistan kyllä itsessäni sen, että saatoin joskus Tyksissä esittää vähän Risto Reipasta tyyliin ”vanha hoitaja kyllä pärjää”, olenhan aiemmin itsekin työskennellyt syöpäklinikalla. Falskata ei kuitenkaan tarvinnut. Sain kaiken sen avun, jota tarvitsin.

– Pahinta tuntui aina olevan odottaminen ja tulevan pelko. Kun hoidoissa edettiin, alkoi kehittyä luottamus siihen, että eteenpäin mennään.

PALVELEVAT KATSASTUSASEMAT Liedossa ja Koskella Palvelemme: Koskella ma-pe klo 9.00-16.15 Liedossa ma-pe klo 8.00-17.00 Tervetuloa paikallisille konttoreille!

Kosken Katsastuspalvelu Liedon Katsastuspalvelu Koskentie 372, Koski Tl Tuulissuontie 34, Lieto 02 720 010 02 436 4300 www.koskenkatsastuspalvelu.fi www.wp-katsastus.fi

Alina on maineensa veroinen...

Jokaiselle Alina Alina on on maineensa maineensa löytyy kengät Alinaveroinen... on maineensa veroinen... veroinen...

Jokaiselle Ihan totta!

Jokaiselle Jokaiselle löytyy kengät löytyy kengät löytyy kengät Tule Alinaan.

Ihan totta!

Ihan Ihan totta! totta!

Syöpäyhdistyksen jäsenkortilla -10% Tule Alinaan.

Tule Alinaan.

Tule Alinaan.

- Kelakyydit: Kysy meiltä Toivetaksista – Kelakyydit: - Tavalliset taksimatkat Kysy meiltä Toivetaksista - Sopimusajot – Tavalliset taksimatkat - Paarikuljetukset

– Sopimusajot Tavataan taksissa!

– Paarikuljetukset 767 3071 Kimmo Rippstein Tavataan044 taksissa!

taksikimmonkyyti@gmail.com l www.fb.com/taksikimmonkyyti

Syöpäyhdistyksen Syöpäyhdistyksen jäsenkortilla Syöpäyhdistyksen jäsenkortilla -10% jäsenkortilla -10% -10%

Kenkäkauppa Kenkäkauppa Alina Alina Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki Alinenkatu 36, Uusikaupunki

Alinenkatu Uusikaupunki puh.

02-844 36, 3553 www.alina.fi puh. 02-844 3553 www.alina.fi puh. 02-844 3553 lawww.alina.fi Ark. 9-17.30, 9-14 Ark. 9-17.30, la 9-14 Ark. 9-17.30, la 9-14

Kimmo Rippstein

044 767 3071 taksikimmonkyyti@gmail.com www.fb.com/taksikimmonkyyti

Älykkäät tulostusratkaisut automatisoivat työnkulkuja ja pitävät tietosi turvassa

Toshiba Tec Nordic Ab www.toshibatec.fi

ILMOITA Haluaisitko ilmoituksesi kevään Oma Loki -jäsenlehteen?

Ota yhteyttä: viestintä@lssy.fi LEHDESSÄMME

LOKI

6 - 2025

Jäsenmäärän kasvun pysähdys huolettaa Teksti ja kuvat: Raija Kerttula-Rantanen

Valitettavasti kaikki syöpään sairastuneet eivät huomaa liittyä LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi, saati käyttää etuuksia, jotka ovat merkittävät kaikille 25 euron jäsenmaksun maksaneille.

Syöpädiagnooseja tehdään vuosittain Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimialueella noin 3500–3700. Yhdistyksen arvio on, että jokaiselle syöpädiagnoosin saaneelle syntyy tutkimus- ja hoitokustannuksia, joihin he voisivat hakea yhdistykseltä tukea. Etuuksista merkittävin lienee hoitokorvaus, joka maksetaan käyntien kulutositteita vastaan.

Yhdistys maksoi viime vuonna hoitokorvauksia vain 1 900 henkilölle. Määrä sisälsi myös edellisvuosina sairastuneita.

Sairastuneen on mahdollista hakea yhdistykseltä myös pienempää, niin sanottua alkukorvausta, sairauden diagnoosivaiheessa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen antaa konkreettisen esimerkin hoitokäyntien korvauksista.

– Kun Varha korotti tänä vuonna syöpäpotilaan sarjahoitokäynnin hinnan 18 euroon, reagoimme siihen niin, että nostamme hoitokorvaussummamme vuodenvaihteessa 10 euroon.

– Toivottavasti jäsenet muistavat hyödyntää myös muut etuudet. Meillä on runsas joukko jäsenetuja tarjoavia yhteistyöyrityksiä, joita ovat esimerkiksi apteekit lähes kaikilla Lounais-Suomen paikkakunnilla, Viitanen muistuttaa.

Neuvontaa, tukea ja tutkimusta Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on Suomen suurin alueellinen syöpäyhdistys vajaalla 25 000 jäsenellään. Ainaisjäseniäkin yhdistyksellä on vielä muutama sata, vaikka ainaisjäseneksi ei ole voinut liittyä enää vuosikymmeniin. Silti yhdistyksellä on huoli: jäsenmäärän kasvu on pysähtynyt.

Huolta lisää se, että jäsenmaksuja tultaneen tarvitsemaan aikaisempaa enemmän rahoituspohjan supistuessa Kelan sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen rahoitusmuutosten myötä. Viitanen muistuttaa, että yhdistys maksaa hoitokorvauksia juurikin jäsenmaksuilla.

– Meille on kunnia-asia, ettei syöpäpotilaan kukkaroa rasiteta, vaan päinvastoin pyrimme tukemaan monin tavoin. Meillä esimerkiksi myös sairastuneen omainen pääsee jäsenyyden turvin keskustelemaan maksutta psykologillemme kanssa. Sellais-

ta tukea ei julkisella puolella tunneta, Viitanen painottaa.

On hyvä muistaa, että jäsenet omistavat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen. Reilun puolen miljoonan euron jäsenmaksuilla se tuottaa suuren määrän jäsenpalveluita, ylläpitää ammattitaitoiset työntekijät palveluita tuottamassa sekä tukee osin syöpään liittyvää yliopisto- ja korkeakoulutason tutkimusta, joka tosin rahoitetaan pääosin yhdistyksen saamista testamenttilahjoituksista.

– Olemme esimerkiksi kolminkertaistaneet myönnettävien apurahojen määrän kymmenessä vuodessa. Kohteita ovat TY, ÅA ja ammattikorkeakoulu.

Yhtenä paikalliskohteista Viitanen mainitsee Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella tapahtuvan tutkimuksen.

– Palveluita kehitettäessä on tärkeää tutkia esimerkiksi sitä, miten tukea diagnoosin saanutta henkilöä, jolle tulevien toimenpiteiden odotusaika on stressaava ja mahdollisesti myös pitkä.

Tuki, toimijuus ja edut tasapainossa – Olen saanut jäsenyyden kautta paljon ja samalla myös antanut oman pienen panokseni yhdistykselle, kertoo Tuula Nikkilä, joka on ollut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsen vuodesta 2019.

Nikkilä haluaa tuoda esiin omalla kohdallaan myös toimijuuden. Kolmen sytostaatti- ja kolmen sädehoitojakson, kolmen leikkauksen ja kuuden sairausvuoden jälkeen hänelle syöpäyhdistyksen jäsenyys on nykyisin kaksisuuntaista – palvelujen hyödyntämistä, mutta myös osallistumista. Tätä hän suosittelee muillekin.

– Sairastuneen ei tarvitse olla vain potilas tai kohde. Toimijuus antaa osallisuuden ja merkityksellisen tekemisen kokemuksen, Nikkilä kertoo.

Hän liittyi yhdistyksen jäseneksi sairastuttuaan harvinaiseen sarkoomasyöpään.

Syöpäsairaudet samoin kuin yhdistyksen jäsenyys olivat tulleet tutuiksi jo aiemmin omaisten syöpäsairauksien myötä.

– Olen saanut syöpäyhdistykseltä taloudellista tukea, neuvontaa vertaistuen etsinnässä sekä perinnöllisyysneuvontaa, joka on sisältänyt keskustelun alan eri-

Miten voit liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi?

• Täytä verkkolomake osoitteessa liity.lounais-suomensyopayhdistys.fi.

• Soita jäsentoimistoon 02 2657 913.

koislääkärin kanssa. Ehdottomasti kannattaa muistaa myös yhdistyksen uutiskirjeet, lehdet ja kaikki muu informaatio.

Nikkilän arkeen mahtuu myös syöpäyhdistyksen järjestämiä tapahtumia. Hänen ohjenuoransa on, että syöpään ei voi vaikuttaa, mutta mieleen voi.

– Sairaus seurauksineen aiheutti sen, että mietin aiempaa tarkemmin, mihin haluan aikani käyttää. Siitä taas syntyy rakenne ajankäyttöön, Nikkilä kuvailee.

Hän ei ole sairautensa vuoksi työelämässä, mutta toimii voinnin sallimissa puitteissa aktiivisesti juuri esimerkiksi syöpäyhdistyksessä ja sen kautta kehittämisen asiantuntijana muun muassa vertaistuessa, asiakasraadissa ja kokemusasiantuntijana Varhassa.

I

• Jäsenmaksu on 25 euroa. Myös yhteisöt ja lapsisyöpäpotilasperheet voivat liittyä jäseniksi. Yhteisöjen jäsenmaksu on 50 euroa ja lapsisyöpäpotilasperheiden 32 euroa (kattaa vanhemmat ja perheen alaikäiset lapset).

• Katso jäsenedut osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/jasenyys/ jasenedut tai lehden sivulta 27.

– Jäsenen kannattaa voinnin mukaan olla myös mukana yhdistyksen toiminnassa, Tuula Nikkilä kannustaa.

Kannatusjäsenyys vei harrastusryhmiin Birgitta Vikstedt on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kannatusjäsen, kuten moni muukin syöpään sairastuneen läheinen. Syöpäyhdistyksen jäsenyys ei todellakaan edellytä itsellä todettua sairautta.

Vikstedtin mukaan se lähinnä edellyttää halua osallistua vuosittaisen jäsenmaksun

maksamisen verran.

Pitkän linjan jäsen muistaa liittyneensä jäseneksi yhdessä miehensä kanssa, kun puolison äiti menehtyi syöpään vuosikymmeniä sitten. Myöhemmin, 2000-luvun puolella, Vikstedtin tutustutti yhdistyksen tarjoamiin palveluihin konkreettisesti oman äidin syöpäsairaus.

– Myös äitini oli yhdistyksen jäsen.

Autoin häntä hakemaan erilaisia jäsenetuja yhdistykseltä hänen sairastuttuaan.

Oli monenlaisia etuuksia, muun muassa peruukkietu.

Sittemmin Vikstedt on nauttinut jäsenyyden tarjoamista mahdollisuuksista osallistumalla jäsenetuhintaan esimerkiksi Meri-Karinassa järjestettävään jumppaan. Toinen mukava kokemus on ollut äänimaljarentoutus. Tutuiksi ovat tulleet myös Meri-Karinassa järjestettävät hemmotteluviikonloput.

Tämä kaikki on antanut hänelle syyn jäsenyyteen ja sen ylläpitämiseen. Taustalle on hiipinyt vähitellen ajatus siitä, ettei tulevaa voi ennustaa.

– Koskaan ei voi tietää, mitä itselle tai miehelle tapahtuu. Tämä ja läheisten sairaudet ovat olleet sysäys jäsenyyteen ja

2025 - 7

LOKI

yhdistystoiminnan kannattamiseen.

Yhdistyksen kautta saa paljon tietoa, tukea ja apua, jäsenetuliikkeitä unohtamatta.

Miehet mukaan ja aktiiveiksi Jari Nyberg tutustui Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyyteen ja yhdistyksen toimintaan aluksi teoriassa. Jäsen hänestä tuli siinä vaiheessa, kun häneltä poistettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ensi kertaa tyvisolusyöpä kasvoista vuonna 2019.

– Sain puhtaan paperit, mutta jatkoin jäsenmaksun maksamista sillä ajatuksella, että jospa siitä olisi jotain hyötyä. Silloin en käyttänyt mitään palveluja, mutta totesin asian tärkeäksi. Se jotenkin kolahti ja koin, että jäsenyys on hyvä asia.

Tärkeäksi jäsenyys muodostuikin.

Vain muutamaa vuotta myöhemmin, toisen kasvojen tyvisolusyövän poiston jälkeen, hän sai tiedon, että kyseinen syöpä oli levinnyt kaulan imusolmukkeisiin.

– Silloin sain kimmokkeen perehtyä asioihin vielä tarkemmin. Minulle kaikista tärkeintä oli saada vertaistukea. Taloudellinen tuki on merkittävä asia jäsenille, samoin kuin kaikki toiminta. Psykologin tarjoama keskustelutuki on hyödyllinen mahdollisuus monelle, vaikkapa työterveyden lisäksi.

Nyberg painottaa, miten hänestä olisi tärkeää, että yhdistys saisi enemmän miehiä jäseniksi ja mukaan toimintaan.

– Ettei tarvitsisi useimmiten olla se ainoa tai toinen kahdesta, hän naurahtaa.

Tyvisolusyöpäoperaatiosta Nyberg käveli ulos parantuneena, mutta ”merkittynä” miehenä: kasvaimen poistosta kertoo reikä korvalehdessä.

Hänestä tuntuu ikävältä todeta, että vaikka saa niin sanotut terveen paperit, syövän kaveruus on silti loppuelämän juttu. Seurana kulkee ainakin alitajunnassa uusiutumisen pelko.

– Pitkään sairastaneille epätietoisuudessa eläminen etenee kolmen kuukauden kontrollipätkien syklissä.

Sitä joutuu miettimään, mitkä ovat niitä asioita, jotka aiheuttavat kunnon heikentymistä. Siksi syöpäyhdistyksen hyvinvointi- ja teemailloissa on mukava käydä ja jutella toisten kanssa. Niissä voi vaihtaa kokemuksia siitä, mikä auttaa ja mikä ei.

Nyberg menetti pitkien hoitojen jälkeen 22 kiloa painostaan, ja yleiskunto oli heikko. Häntä auttoi paljon mukanaolo vuonna 2024 järjestetyssä liikuntatutkimusryhmässä.

– Kävin Meri-Karinassa treenaamassa ryhmän kanssa, ja työpaikallani sain ohjausta fysioterapeutiltamme. Nyt tilanne on parantunut, ja käyn yhdistyksen liikuntaryhmässä viikoittain.

Yhteiskunnallinen yritys -merkki Lounais-Suomen Syöpäyhdistys sai Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallinen yritys -merkin vuonna 2019. Sen voi saada yritys tai yhdistys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen.

Myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus ovat osa myöntämiskriteereitä, jotka täyttyvät Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kohdalla.

I

Parturi-Kampaamo Arja Poutala Peruukkipalvelu (palveluseteli) Myrskylinnankatu 2 Loimaa puh. 050 36 555 60

TURKU Aninkaistenkatu 6 02-23 11 8 Kaskenkatu 02-23 11 8 TURKUAninkaistenkatu Aninkaistenkatu 6 61502-23 11 884 TURKU 02-23 11 884 RAISIO Kirkkoväärtinkuja 1 02-438 43 Kaskenkatu 15 02-23 11 881 Kaskenkatu 15 02-23 11 881 Liikeajan jälkeen puh. 02-23 11 884 www.hautauspert RAISIOKirkkoväärtinkuja Kirkkoväärtinkuja 1 102-438 4384 4384 RAISIO 02-438 Liikeajan jälkeen puh.jälkeen 02-23 11 88402-23 www.hautausperttala Liikeajan puh.

11688402-23 11 8 TURKU Aninkaistenkatu www.hautausperttala.fi Kaskenkatu 15 02-23 11 8 RAISIO Kirkkoväärtinkuja 1 02-438 43 TÄYDEN PALVELUN HAUTAUSTOIMISTO

Yhteenveto Nybergin kokemuksista voisi olla se, että kaikenlaista tukea ja tekemistä löytyy, kunhan on itse aktiivinen. Etsivä löytää tietoa esimerkiksi yhdistyksen verkkosivulta tai Turun yliopistollisen keskussairaalan osastoilla jaettavasta materiaalista.

– Jäsenyyden mukanaan tuomia etuja pitäisi osata enemmän käyttää hyväkseen ja tukea yhdistyksen toimintaa maksamalla vuosittainen jäsenmaksu.

Liikeajan 11 884 www.hautauspert Arkku jajälkeen uurna puh.

-10 %02-23 LSSY:n jäsenille.

ESTEETÖN KOTI on perusoikeus

Apua liikkumisesteen poistamiseen Esim: Maksuton • Tukikahvojen asennus • Sisäovien kynnysten luiskaus / madallus arviokäynti!

• Pyörätuoli- / rollaattorirampit • Myös perinteiset kylpyhuone-, huoneistoremontit ja terassit ym.

Ota yhteyttä, jutellaan!

✆ 050 300 7100 | info@arasmaa.fi | www.arasmaa.fi

varatuomari - riita-ja rikosasiain-oikeudenkäynnit - elatusavut - ositukset - vahingonkorvausasiat - huonevuokra-asiat - avioeroasiat

- perunkirjoitukset - asunto-ja kiinteistökauppariidat - lasten huolto-ja tapaamisoikeudet - perinnönjaot - testamentit - kauppakirjat,lahjakirjat, sopimukset

Oikeusturva-asiat ja maksuttomat oikeudenkäynnit Tuulensuunkatu 8, 21100 Naantali

Puh. 0400 720 178 (myös ilt. ja la-su) anne.teuri@nettikirje.fi www.anneteuri.fi

– Minulle yksi merkittävä asia oli vertaistuen löytyminen yhdistyksen kautta, Jari Nyberg sanoo.

Peruukkien erikoisliike Turussa!

Tule ja ihastu keveisiin ja helppohoitoisiin peruukkeihin.

Meiltä löydät myös laajan valikoiman ihastuttavia Christine Headwear -päähineitä.

Olemme Varhan:n hyväksymä palvelusetelituottaja.

Tällä ilmoituksella saat hoitotuotepaketin

arvo 34€

ilmaiseksi peruukin hankinnan yhteydessä, rajoitettu erä!

Rauhankatu 6 Puh. 044 761 2692 Ma-Pe 10.00-17.00 Katso lisää www.hiusextra.fi

Säkert och högklassigt boende

I ÅBO DIAKONISTIFTELSES SERVICEHEM ESIKKO Uittamovägen 7, 20810 Åbo

Även tillfälliga bostäder (t.ex. rörreparation) välkommen att bekanta dig med våra lägenheter!

Turvallista ja laadukasta asumista

TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN PALVELUTALO ESIKOSSA Uittamontie 7, 20810 Turku

Myös väliaikaisasuntoja (esim. putkiremontti), tervetuloa tutustumaan!

Tilläggsinformation: Verksamhetsledare Anu Salmi 040 184 0123 turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi 040 184 0123 turundiakoniasaatio.fi

Vuokra-asuntoja myös Vanhustentalo Vuokossa, Katteluksenkatu 1!

LOKI

8 - 2025

Sairaanhoitaja Sanna Tarvainen sai kirjallisuusterapian työpajoista uusia eväitä potilastyöhönsä.

Voittamisen eetos heitettiin romukoppaan Teksti ja kuvat: Raija Kerttula-Rantanen

Rintasyöpää sairastaneiden kirjoittajaryhmässä etsittiin omaa tapaa kertoa syöpään sairastumisesta. Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäpotilaita hoitavan henkilökunnan kirjoittajaryhmässä kirkastui ajatus siitä, miten potilaat kokevat syövän.

Viime syksynä julkaistussa Loki-lehdessä kerrottiin Suomen Akatemian rahoittamasta Syövän vastakertomukset -hankkeesta, joka haluaa antaa tutkimuksen ja siihen liittyvien käytännön kirjoittajaryhmien avulla syöpään sairastuneille mahdollisuuden löytää erilaisia tapoja tarinallistaa kokemuksiaan syövästä.

Hanke eteni loppuvuodesta 2024 konkreettiseksi kirjallisuusterapeuttiseksi ryhmätyöskentelyksi. Ryhmään osallistui työelämässä olevia rintasyöpää sairastaneita naisia, jotka kirjoittivat auki syöpäsairautensa tuntemuksia.

Henkilöstölle suunnatun ryhmän työpajoihin osallistui keväällä 2025 Turun yliopistollisen keskussairaalan henkilö-

kuntaa, joka työskentelee syöpäpotilaiden kanssa. Mukana oli sekä sairaanhoitajia että erikoislääkäreitä.

Kumpaakin ryhmää ohjasi kokenut kirjallisuusterapeutti, filosofian tohtori Päivi Kosonen sekä professori Hanna Meretoja, joka toi ryhmiin tieteellistä asiantuntemustaan ja toimii koko tutkimushankkeen vastaavana.

Koetun prosessointia yhdessä Käytännössä kirjoittajaryhmä tarkoitti Kososen mukaan klassisen kirjallisuusterapeuttisen ryhmämallin soveltamista.

Jäsenet saapuivat kirjoittajaryhmään tai työpajaan työpäivän jälkeen, ja ryhmä virittäytyi kirjoittamiseen ja oman tari-

nansa kertomistavan löytämiseen lukemalla ohjaajan valitsemia tekstejä ja keskustelemalla. Tärkeässä roolissa oli ryhmäläisten kokemuksellisuus.

Hanna Meretojalla on vahva tietämys erilaisista kulttuurisista syöpätarinoista. Hän on pohtinut paljon oman syöpäsairautensa vaikutusta elämäänsä sekä tapoja käsitellä niitä lukemalla ja kirjoittamalla. Hän on miettinyt myös sitä, miten sairastuneita voisi auttaa löytämään heille omalta tuntuvia tapoja tarinallistaa kokemuksiaan. Kohti tätä hanketta häntä vei ajatus siitä, etteivät niin sanotut taistelu- tai voittajakertomukset voi olla ainoa tapa kertoa vakavasta sairaudesta.

Saman pohdinnan äärelle päätyi kirjoittajaryhmän päätösvaiheessa myös Päivi Kosonen saatuaan täysin yllättäen syöpädiagnoosin hänkin. Hankkeesta ja ryhmän mukanaan tuomasta tiedosta ja kokemuksista on ollut paljon hyötyä

myös hänelle itselleen.

Meretoja ja Kosonen kertovat iloisina, miten kummassakin ryhmässä oli hyvin innostuneita osallistujia aivan alkuhaastatteluista lähtien. Sitoutuneisuus oli ihailtavaa.

– Pyysimme jokaisella kerralla palautetta. Ne vahvistivat kirjoittajaryhmän ja sen sisällön merkityksellisyyttä. Kiitosta tuli myös jäsentelystä ja ohjauksesta, joka lisäsi ryhmäläisten mielestä turvallisuutta ja luovuutta. Myös se havaittiin, miten fiktio tuo suojaa.

Sisältä ulos ja kauemmas Kirjottamisen suhteen on tuttu tosiasia, että fiktiota kirjoittamalla voi purkaa hyvinkin vaikeita asioita sekä etäännyttää niitä itsestään, mikä parhaimmillaan tekee aiheesta yleisesti kiinnostavan ja merkityksellisen.

Vaikka maailmalla on vältetty syöpäaiheista kirjallisuutta, tämän hankkeen

2025 - 9

LOKI

ryhmissä sitä luettiin rohkeasti. Kaunokirjallisen tekstin monimerkityksellisyys avautui ryhmissä. Ryhmäläisillä heräsikin tunnistamista ja sanallistamisen merkityksen oivaltamista. Ohjaajan mukaan jo se on vapauttavaa ja tuo etäisyyttä aiheeseen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan henkilöstöryhmä toteutui työpajamuotoisena: jokaisella kerralla oli oma teemansa, ja jokainen sai osallistua yhteen tai useampaan kertaan.

Kirjoittaminen kirjallisuusterapiaryhmässä oli henkilöstölle uutta, mutta heillä oli Kososen mukaan selkeä tarve tuelle ja halu kohdata potilaat mahdollisimman hyvin. Kerronnallisen toimijuuden tutkailu oli työntekijöillekin oppimisalue, missä esiin nousi muun muassa tapa hahmottaa työtään kannattelun ja hoivan kautta.

Ryhmien kirjallisterapeuttinen näkökulma mahdollistaa tunteita laajalla skaalalla, sen vahvistivat Meretoja ja Kosonen ryhmien jälkeen.

– Tapaamisiin mahtui niin naurua kuin itkua, eikä mustan huumorin merkitystä pidä väheksyä. Ryhmä resonoi, tunteet otettiin vastaan ja hyväksyttiin, mutta sen syvemmälle terapeuttisessa mielessä ei edetty, Kosonen selventää.

Turun yliopistollisen keskussairaalan suunnasta on esitetty kirjallisuusterapiaryhmien toteuttajille toive ryhmistä niin henkilökunnalle, potilaille kuin kolmannelle sektorillekin. Moni jää odottamaan ratkaisua. Seuraava vaihe hankkeessa on kuitenkin perustaa Turun ryhmiä vastaavat pilottiryhmät Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.

kuitenkin toi esiin erilaisia asioita, jolloin yllättäen löysin jotain, mitä en ollut aiemmin ”löytänyt”.

Kun Huokunalta pyytää konkreettista esimerkkiä, hän kertoo omasta surun kokemuksestaan.

– Huomasin, että itselläni oli aivan valtava suru sairastumisestani. Tässä yhdessä surussa oli sisällä kaikki elämäni surut. Havaitsin myös, miten paljon sairaus oli vaikuttanut naiseuteeni ja kaikkeen siihen, mitä olen kehollisesti. Sitä kautta todella ymmärsin, miten iso juttu sairastuminen oli minulle.

Suru ja kirjoittaminen kirkastivat hänelle, miten sairastumisen tuskassa on mukana koko elämä ja miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ryhmän kokoontumisia Huokuna kuvailee eheyttäviksi ja puhdistaviksi niiden väsyttävyydestä huolimatta.

Sanat paperilla eivät satuta Kirjoittajaryhmän perustamisidean mukaisesti esiin nousivat myös kysymykset

sairaudesta kertomisen eri tavoista.Ilmeistä on, ettei edes lähipiiri osaa aina suhtautua asiaan kannattelevasti. Tuollaisissa tilanteissa kirjallisuusterapian metodit astuvat mukaan kuvaan ja sairastunut voi huoletta vuodattaa paperille – tai naputtaa näytölle – omat tuntemuksensa ketään satuttamatta.

Vielä sananen voittamisen eetoksesta, jota tarinan kertomisen valtamuotona ryhmässä käsiteltiin, samoin kuin sen vastamuotoja. Kritiikin kohteena oli media ja sen rajoittunut tietämys syövästä ja siitä paranemisesta. Rintasyöpään sairastunuthan kohtaa mediassa valtatarinoita, joissa ihminen on selvinnyt syövästä voittajana.

– Juttujen perusteella ihmisillä on kuva, että jollekin tuli rintasyöpä, mutta voittajana hän parani siitä. Luulisin, että sellaisten juttujen takana on kuitenkin ”ryömimistä”, vihaa, raivoa, oksentamista ja vaikka mitä. Huolimatta syntyneestä voittajafiiliksestä, ajatuksiin jää silti se, miten sairaus kuitenkin tavallaan

vie loppuelämän.

Huokuna kuvailee, miten se vaanii loppuelämän ajan läsnä joka elämänilossa, onnistumisessa, haaveessa. Se kulkee mukana aivan jokaisessa asiassa, mitä teet tai suunnittelet.

– Mutta voi olla, että itselläni on tällainen olo, koska sairastumisestani on kulunut vasta niin vähän aikaa, Huokuna pohtii.

Merita Huokuna, kolmen lapsen äiti, vihittiin papiksi toukokuussa 2023. Vain puolen vuoden jälkeen hänellä todettiin rintasyöpä. Ennen teologian opintojaan hän ehti työskennellä 20 vuotta tehoosastolla sairaanhoitajana, joten hänellä oli tilanteessa sekä etuna että taakkana runsaasti teoreettista tietämystä lääketieteen puolelta.

Jatkuu seuraavalla sivulla

Rohkeasti kirjoittamisen löytöretkelle Sairastaneiden kirjoittajaryhmään osallistunut Merita Huokuna kannustaa jokaista tarttumaan vastaavanlaisiin mahdollisuuksiin – siitäkin huolimatta, vaikkei kirjoittaminen olisi ollut millään tavalla intohimo. Hän rohkaisee jokaista sairastunutta kirjoittamaan ja tekemään päiväkirjamerkintöjä.

– Kirjoittamisen kautta pystyy eri tavalla saamaan asioista kiinni. Kun kirjoittaa rehellisesti ilman suodattimia, esiin nousee vaikeitakin asioita. Pitää vain olla rohkea ja luottaa prosessiin.

Kun puhumme Huokunan kanssa terapeuttisesta kirjoittamisesta, oivallamme, että rohkeuden ja luottamuksen ohella on syytä olla turvallinen tila itsensä kesken.

Huokunalta riittää kiitossanoja ryhmälle, sen organisoinnille ja ohjaajalle, kauniille tilalle, turvallisuuden tunteelle sekä ryhmän pienelle koolle.

– Kokoontumistilamme yliopistolla oli rauhallinen. Huoneeseen astuessa tuntui kuin olisi laskeutunut levon tilaan, Huokuna kuvailee ryhmätilan merkitystä.

Ryhmän pieni koko varmisti Huokunan mukaan sitoutumisen, henkilökohtaisen tason avautumisen ja turvallisuuden tunteen.

Kokoontumiset eheyttäviä ja puhdistavia Kirjoitustehtävänsä ryhmäläiset tekivät pääasiassa kotona. Syntyneitä tekstejä ryhmä kävi halutessaan läpi ohjaajan tuella.

– Minulla ei ollut vaikeuksia ryhtyä kirjoittamaan ryhmässä, mutta kotona tehtyjen kirjoitustehtävien kanssa oli aika ajoin haastavaa. Aina kirjoittaminen

Kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen (vas.) vei läpi Turun yliopiston pilottiryhmät yhdessä professori, hankejohtaja Hanna Meretojan kanssa.

– Kirjoittaminen nousi todella tärkeäksi sekä sairastuneiden ryhmässä että henkilöstön työpajoissa. Molemmat toivoivat toiminnalle jatkoa.

LOKI

10 - 2025

Uusia näkökulmia potilastyöhön Sairaanhoitaja Sanna Tarvainen tekee kolmivuorotyötä Turun yliopistollisen keskussairaalan nenä-, korva- ja kurkkusyöpätautien poliklinikalla, vaikka nuorena hän ei voinut sietää sairaaloita isänsä kuoltua syöpään. Hän itse oli tuolloin vain 14-vuotias.

Silti ja ehkä juuri siitä syystä hän kuitenkin suuntasi hoitoalalle ja kouluttautui ensin lähihoitajaksi. Parhaillaan hän opiskelee ammattikorkeakoulussa kliinisen hoitotyön asiantuntijaksi. Koulutuksen päättyessä hänen tittelinsä on syöpäsairaanhoitaja.

Idean lähteä mukaan työntekijöille suunnattuun kirjallisuustyöpajaan Sanna sai kollegansa ehdotuksesta. Työpajan jälkeen hän on iloinen ratkaisustaan. Teemakohtaisissa ryhmissä oli mukana sairaanhoitajia samoin kuin lääkäreitä eri erikoisaloilta, muun muassa syöpäsairauksien ja palliatiivisen hoidon puolelta.

– Rakastan lukemista ja kirjallisuutta.

Ajattelin, että kiinnostavan aiheen kautta saan uutta näkökulmaa potilastyöhön kliinisen näkökulman rinnalle. Sainkin työpajassa uusia eväitä.

– Työvuosia on takana pian 20, ja tiedän, että tämä on minun juttuni. Haluan kouluttautua koko ajan lisää, sillä ihmisen kokonaisterveys kiinnostaa. Pidän ihmisten kanssa työskentelystä. Se on se antoisin asia työssäni.

Kannattelevana voimana Tarvaisen kertomaa kuunnellessa selviää, että työpajoissa nousi hyvin esiin Meretojan hankkeen kysymys syöpäsairaan toimijuudesta ja sen kuvaamisesta eri kerrontatavoin.

– Koska ryhmät olivat tiiviitä ja tunnelma oli turvallinen, tuli paljon pohdintaa niin potilaan kuin kliinisen puolen näkökulmista. Keskustelua syntyi

Merita Huokuna ei epäröinyt hetkeäkään lähteä mukaan kirjallisuusterapiaryhmään. Hän rohkaisee jokaista sairastunutta vähintäänkin kirjoittamaan päiväkirjaa.

myös osallistujien omista kokemuksista, mikä antoi todella paljon.

Ryhmät keskustelivat syövän sairastamisesta, kirjoittamisesta ja siitä, puhutaanko syöpää sairastamisesta matkana vai taisteluna. Keskustelua syntyi myös median tavasta kertoa syövästä.

– Kaikki nostivat esiin kannattelevan voimamme merkitys. Toki potilaalla on tukena perhettä ja läheisiä, mutta saimme vahvistusta sille, että myös hoitajat ja lääkärit toimivat potilasta kannattelevina voimavaroina.

Olennaista oli, että näkökulmat avar-

Jätä jälkesi kuntoportaisiin Haluaisitko yrityksesi nimen Meri-Karinan kuntoportaisiin? Tee lahjoitus ja yrityksesi nimi ikuistetaan portaiden askelmaan.

Tee lahjoitus

tuivat myös luetun kirjallisuuden kautta.

Teksteissä huomio käännettiin syöpään kuolevien tarinoihin ja itse kuolemaan.

Tarvainen totesi monen välttelevän vapaa-ajallaan tämän kaltaisen kirjallisuuden lukemista.

– Kun tekee raskasta työtä, täytyy välillä pitää etäisyyttä, vaikkei se aina onnistukaan, ihmisiä kun olemme. Kuitenkin ryhmässä moni toi esiin, että kyseinen kirjallisuus oli voimavara itselle ja antoi uutta perspektiiviä.

Työpajojen onnistumisesta kertonee sekin, että Sanna Tarvainen pyysi pian

ryhmien alettua Päivi Kososelta lisää kirjallisuusvinkkejä. Kirjallisuus, tarinat ja ryhmän keskustelut kirkastivat sitä, miten potilaat kokevat syövän. Ryhmissä korostui myös ymmärrys toivosta, joka ihmisellä on hänen sairastuttuaan.

– Jos sairastunut sammuttaa toivon kipinän, tulee helpommin masennusta ja ehkä luovuttaminen. Kaikki tämä ryhmissä jaettu tieto ja kokemus auttaa meitä potilaan kohtaamisessa. Uskon, että kun potilaalle annetaan diagnoosia, ymmärrys katsoa asiaa myös hänen näkökulmasta on aikaisempaa vahvempi.

Erikoishammasteknikko Marko Rosendahl

Lue lisää: www.lounaissuomensyopayhdistys.fi/ osallistu/lahjoituksetkeraykset

n Uusien hammasproteesien valmistus

n Hammasproteesien pohjaus ja korjaus n Hoitotuotteita ja jatkohoitoon ohjaus

n Hammasproteesien ja suun limakalvojen tarkastukset

OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

Hyvättyläntie 10 Lieto (katutaso)

AjAnvArAukset puh. (02) 733 7737 www.erikoishammasteknikkosalo.fi

KALLEN MONIAPU Kalle Hakala

myynti@johannakaihdin.fi www.johannakaihdin.fi Avoinna ma - pe 10-17 0440 161 170 -15% Lssy:n jäsenille

Nuppulantie 33, 20320 TURKU puh. 02 2769 300 Katrineholminkatu 9, 24240 SALO puh. 02 731 5415 jäsenille -20% LSSY:n Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen

SALORANTA

- Metallilevyjen leikkaukset ja kanttaukset - Auto- ja konekorjaukset sekä huollot - Maatalouskoneet ja -laitteet - Hitsaukset

Loventie 272, 21560 Ollila 044 204 7615 / Kalle Hakala 050 528 8530 pave.hakala@gmail.com

Tilausliikenne Hacklin Oy Tilausajot 8-19 paikkaisilla autoilla.

Kysy rohkeasti tarjousta!

010 200 9500 Huoltomiehentie 11, 21420 Lieto

Uudenkaupungintie 594, Taivassalo Antti 0400 831 266

- Kelakuljetukset -Invakuljetukset, oma pyörätuoli

Pirjo 040 587 9147

AN

ON KA

LOUHISAAREN

H

VIL

T

www.salorannanmarjatila.fi

A

KAR

www.konepukki.fi

a 30 v.

Palvelu ksella! u kokem

KARTANON KAHVILA

Avoinna Äitienpäivästä elokuun loppuun klo 10.30-17.00 Louhisaarentie Louhisaarentie229, 229,21240 21240ASKAINEN Askainen 431 2515 Puh. 02puh.

431 02 2515 l 044 281 4252 ylhainen.louhisaarenkartano@dnainternet.net Avoinna äitienpäivästä elokuun loppuun www.louhisaarenkartano.fi Muina aikoina tilauksesta!

040 741 9736

LAADUKASTA PERUUKKIPALVELUA VANKKA KOKEMUS JO YLI 50 VUODEN AJALTA. VARAA AIKA www.peruukkipalvelu.fi Meille käy myös sairaanhoitopiirien maksusitoumukset sekä palvelusetelit.

Palvelemme teitä osoitteessa Yliopistonkatu 31 (sisäpiha), Turku Ark. 8:30–16:30 / p. 010 680 1080

LSSY:n jäsenkortilla peruukeista -10 %

2025 - 11

LOKI

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä tapahtuu Tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan! Lisää tapahtumia ja lisätietoja kaikista tapahtumista löydät osoitteesta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi. Tietoihin on saattanut tulla muutoksia lehden painoon menon jälkeen, joten tarkistathan ne edellä mainitulta verkkosivulta. MeriKarina sijaitsee Turun Hirvensalossa, osoitteessa Seiskarinkatu 35, Turku.

Otathan tarvittaessa mukaan voimassa olevan jäsenkortin, jolla voit todistaa jäsenyytesi.

Yhdistyksen neuvonta-asemat

Neuvonta-asemat Turussa, Salossa ja Loimaalla tarjoavat muun muassa yleistä syöpäneuvontaa, syövän periytyvyysneuvontaa sekä ihomuutosten tarkastuksia. Varaa aika vastaanotolle tai etävastaanotolle sähköisestä ajanvarauskalenterista tai numerosta 02 2657 927. Ajanvarausnumero on avoinna maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 9–11. Palvelut on tarkoitettu sekä oireettomille että syöpää sairastaville.

Yhdistyksen neuvontapiste

Yhdistyksellä on neuvontapiste Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalassa, syöpäpoliklinikan ja sädehoitopoliklinikan välisessä aulassa. Etuset-ryhmän vertaistukijoita on tavattavissa tiistaisin klo 9–12, sairaanhoitaja keskiviikkoisin klo 9–12 ja vertaistukijoita torstaisin klo 9–12. Saat tietoa muun muassa yhdistyksen palveluista ja toiminnasta.

Meri-Karinan kuntoportaat

Tiesitkö, että Meri-Karinan kuntoportaat ovat kaikkien käytettävissä maksuttomasti?

Käynti portaille Meri-Karinan vieressä sijaitsevan Sorttamäen hiekkarannan kautta.

Huomioithan, että portaissa ei ole valaistusta eikä talvikunnossapitoa.

Etäliikunta ja -rentoutus

Syöpää sairastavien ohjatut ja maksuttomat etäliikuntatunnit ovat käynnissä 21.11. saakka. Tarjolla muun muassa joogaa, pilatesta, lymfajumppaa, rentoutusta ja lihasvoimaharjoittelua. Ilmoittautuminen. Katso aikataulu verkosta.

Wellness-mix Meri-Karinassa

Kevyt tunti sisältää venytyksiä sekä hengitys- ja rentoutusharjoituksia. Hinta: 11 €/ kerta, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 5,5 €/kerta. Katso aikataulu verkosta.

Äänimaljarentoutus Meri-Karinassa

Sopii jännityksen purkamiseen, ahdistuksen ja stressin lievittämiseen sekä kuormituksesta palautumiseen. Hinta: 11 €/kerta, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 5,5 €/kerta. Katso aikataulu verkosta.

Tanssimix-tunti Meri-Karinassa

klo 18.30–20 ja lauantaisin klo 9–12. Hinta: 5,50 €/kerta, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille maksuton.

Nuorten aikuisten vesijumpat Meri-Karinassa

Syöpää sairastavien nuorten aikuisten ohjattu vesijumppa lauantaina 4.10. ja 8.11. klo 13–14. Maksuttomia, ei ilmoittautumista.

Fuck Cancer -kahvit

Syöpää sairastavien ja sen sairastaneiden 18–40-vuotiaiden vertaiskahvit Café Art -kahvilassa tiistaina 7.10., 4.11. ja 2.12. klo 17–18.30. Kahveilla mukana yhdistyksen ammattilainen ja koulutettu vertaistukija.

Maksuttomia, ei ilmoittautumista.

Nuorten aikuisten kuntosalivuorot

Nuorten aikuisten päivä

Syöpää sairastavien nuorten aikuisten kuntosalivuoro kerran viikossa Kupittaalla tai Meri-Karinassa. Maksuttomia, ei ilmoittautumista. Katso tarkemmat tiedot verkosta.

Meri-Karinassa 25.10. klo 10.00–17.00 Syöpää sairastavien ja sen sairastaneiden 18–40-vuotiaiden päivässä muun muassa vertaistukea ja asiantuntijaluento. Maksuton. Ilmoittaudu 12.10. mennessä verkossa.

Vertaistukiryhmät

Hoitojen jälkeen -tilaisuus

Turussa ryhmät syöpään sairastuneille naisille, rintasyöpää sairastaville, hematologista syöpää sairastaville, syöpää sairastavien läheisille sekä vanhemmille, joilla on syöpää sairastava lapsi sekä vanhemmille, jotka itse sairastavat syöpää ja joilla on alaikäisiä lapsia. Ryhmiä myös Loimaalla ja Laitilassa. Maksuttomia, osaan ilmoittautuminen. Katso tarkemmat tiedot verkosta.

Kamratstödsgrupp för cancerpatienter i Åbo

Yksinkertaisia askelkuvioita sisältävällä helpolla ja hauskalla tunnilla liikutaan eri tanssityylien tahtiin. Hinta: 11 €/kerta, LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 5,5 €/ kerta. Katso aikataulu verkosta.

Gruppen träffas på tisdagen 21.10., onsdagen 19.11. och tisdagen 9.12. kl 17–18.30 i Folkhälsan. Anmäl dig via webbsidan www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > På svenska

Kuntosalivuorot Meri-Karinassa

Kamratstödsgrupp för cancerpatienter på Kimitoön

Kuntosalivuoro omatoimiseen harjoitteluun maanantaisin klo 9–10, keskiviikkoisin

och 10.12. kl 17.30–19.30 på Arkadiavägen 3. Ingen föranmälan behövs.

Gruppen träffas på onsdagen 15.10., 12.11.

Meri-Karinassa 12.11. klo 16.30–20.00 Aiheina muun muassa lasten syöpähoitojen myöhäisvaikutukset ja kokemusten jakaminen. Lastenhoito. Maksuton. Ilmoittaudu 4.11. mennessä verkossa.

Äijäpäivä

Meri-Karinassa 15.11. klo 8.00–16.00 Äijien omassa päivässä ohjattu kuntopiiri, keppijumppa ja äänimaljarentoutus sekä luento, lounas ja saunomista. Maksullinen.

Ilmoittaudu 7.11. mennessä. Katso tarkemmat tiedot verkosta.

Wellness Weekend for Ladies

Meri-Karinassa 21.–22.11.

Ohjelmassa kehomeditaatiota, terapeuttista joogaa ja äänimaljarentoutusta. Voit osallistua myös vain lauantaina. Maksullinen. Ilmoittaudu 14.11. mennessä. Katso tarkemmat tiedot verkosta.

PERUUKKIALAN ERIKOISLIIKE

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen juhlavuosi

Perustettu v. 1972

- kevyet nauha- ja monofilament pohjaiset yms. peruukit

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys juhlistaa 75-vuotista taivaltaan vuonna 2026.

Juhlavuosi käynnistyy kampanjalla, jossa haastetaan kaikki liikunnan ja luonnon pariin. Huhtikuussa kuulet yhdistyksestä Auran Aaltojen radiokampanjassa.

Yhdistys näkyy ja kuuluu pitkin vuotta myös lukuisissa erilaisissa tapahtumissa ympäri Lounais-Suomea.

Juhlavuonna lahjoitusvaroja kerätään erityisesti lapsiperheille, joissa joko lapsi sairastaa ja on hoitojen vuoksi infektioriskissä tai vanhempi sairastaa levinnyttä syöpää.

Seuraa tiedotusta osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi ja tule mukaan!

- turbaanit, huivit ja uimalakit - pesu- ja hoitotuotteet - huollamme ja korjaamme peruukit ja lisäkkeet ammattitaidolla Olemme Varsinais-Suomen hyvinvointipalvelujen hyväksymä palvelusetelituottaja Eerikinkatu 9 b 20100 Turku 02-231 9277 omistaja Tarja Laaksonen o.s. Hyvärinen

Wiklundin viereinen valopiha Ma-Pe klo 9.30-17, La 10-13 www.peruukkiliikehyvarinen.fi

75 tarinaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä

Haluaisitko jakaa tarinasi?

Miten Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on ollut mukana sinun elämässäsi? Kerro tarinasi osoitteessa: link.webropol.com/ s/lssy75tarinaa. Voit kertoa tarinasi nimimerkillä. Yhdistys

kerää tarinoita siitä, miten se on ollut mukana ihmisten elämässä vuosien varrella. Tarinoita julkaistaan juhlavuoden aikana eri viestintäkanavissa.

Kerro tarinasi!

MEILTÄ MYÖS PROTEESILIIVIT SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENKORTILL A

-10%

Seuraa meitä somessa!

KÄVELYKADULLA TURUSSA | YLIOPISTONKATU 26

www.waunainen.fi

LOKI

12 - 2025

KUN KIPU YLLÄTTÄÄ, PIHLAJALINNA PÄIVYSTÄÄ AJANVARAUKSELLA TAI ILMAN

YHDELLÄ SOITOLLA KAIKKI RAKENNUS- JA REMONTTIPALVELUT

Yhdellä soitolla kaikki rakennus- ja remonttipalvelut Kari Hämäläinen • 0400 521 664 www.rlkh.fi • info@rlkh.fi

Turku Kupittaa, Joukahaisenkatu 9 Ajanvaraus: pihlajalinna.fi tai 010 312 010 (puhelun hinta pvm/mpm)

PIDÄMME HUOLTA IHMISESTÄ

JOKAINEN YRITYS PITÄÄ HUOLTA OMISTAJISTAAN

Osuuskaupan omistamme me asiakkaat itse.

Kaikki tuottomme käytetään sinun ja lähialueesi hyväksi.

S olet sinä.

2025 - 13

LOKI

Paikallinen kuten sinäkin.

Turun Sanomat on ainoa media, joka kertoo kattavasti varsinaissuomalaisille tärkeistä ja arkeen vaikuttavista asioista.

Sillä me olemme paikallinen – aivan kuten sinäkin.

LOKI

14 - 2025 - N:o 1

Kohti yksilöllisempää kuntoutusta Teksti: Pekka Remes • Kuvat: Pekka ja Ville Remes

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää Meri-Karinassa Kelan rahoittamia kursseja syöpää sairastaville ja heidän läheisilleen. Toukokuun kurssille osallistuneet kertovat, miten he löysivät kurssin ja mitä se heille antoi.

Jos olet menneinä vuosina ollut mukana Kelan kustantamalla kurssilla, muistat, miten kurssi valittiin: kurssien joukosta etsittiin omaa syöpädiagnoosia vastaava kurssi, kuten esimerkiksi eturauhassyöpää sairastavien kurssi.

Vuoden 2025 alusta alkaen Kelan rahoittamat kurssit on suunnattu syöpädiagnoosien sijaan samassa ikävaiheessa oleville: kursseja on syöpää sairastaville 18–39-vuotiaille nuorille aikuisille, 40–64-vuotiaille keski-ikäisille sekä yli 65-vuotiaille ikääntyneille. Ratkaisevinta ei siis enää ole syöpäsairaus, vaan ikä.

Kurssilaisten toiveet kuullaan Kela on ohjaamassa kustantamiaan kursseja yksilöllisempään suuntaan: kurssilaiset täyttävät esitietolomakkeen, ja heihin otetaan yhteyttä noin kolme viikkoa ennen kurssin alkamista.

Ennakkoyhteydenotossa käydään läpi kurssin aikataulua. Etukäteen kartoitetaan muun muassa osallistujan toiveet ja kerrotaan ohjelman sisällöstä. Kurssille

osallistuva voi jo etukäteen miettiä, mitä hän kurssilta toivoo.

Noin kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä tehdään seurantayhteydenotto, jossa varmistetaan arjen sujuminen ja omakuntoutuksen jatkuminen.

Syöpä koskettaa koko lähipiiriä Aikaisempien vuosien tavoin kurssivalikoimassa on edelleen sekä yksilökursseja, joille osallistutaan yksin, että parikursseja, joille osallistutaan yhdessä puolison kanssa, sillä syöpä koskettaa myös sairastuneen läheistä. Monella syöpään sairastuneen läheisellä on kokemus, että sairaala ottaa huomioon vain sairastuneen, jolloin läheinen saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi.

Perheenjäsenen sairastuminen voi herättää läheisessä monia kysymyksiä: mitä läheisen sairastuminen tarkoittaa minulle, mitä se tarkoittaa keskinäiselle suhteellemme? Parikursseilla onkin tarjolla keskusteluja psykologin ja seksuaalineuvojan kanssa.

• Kelan rahoittamat kurssit ovat sopeutumisvalmennuskursseja, jotka auttavat syöpää sairastavaa sopeutumaan sairauden mukanaan tuomiin muutoksiin. Kuntoutuskursseilla pyritään turvaamaan ja parantamaan työ-, opiskelu- ja toimintakykyä, vahvistamaan elämänhallintaa ja tukemaan itsehoitoa.

• Kurssit tarjoavat vertaistukea, monipuolisesti tietoa syövästä ja sen hoidosta sekä työkaluja omien voimavarojen tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Ne tarjoavat myös konkreettista neuvontaa, ohjausta ja keinoja jatkaa mahdollisimman täysipainoista elämää syövästä huolimatta.

• Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää kursseja Turun Hirvensalossa sijaitsevassa Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa neljän vuorokauden jaksoissa. Kaikkia kursseja ohjaa moniammatillinen työryhmä.

• Kurssit ovat Kelan rahoittamia ja osallistujille maksuttomia. Kursseihin sisältyy maksuton majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa täysihoidolla.

• Syöpää sairastaville aikuisille on kahdenlaisia kursseja: yksilö- ja parikursseja. Yksilökurssille osallistutaan yksin, parikurssille tullaan yhdessä puolison tai poikkeuksellisesti muun läheisen aikuisen perheenjäsenen kanssa.

I

• Kumpikin kurssimuoto soveltuu henkilölle, joka on yli 18-vuotias ja jolla on todettu syöpäsairaus ja jonka sairauden ensivaiheen hoito on loppuvaiheessa, hoito on päättynyt tai hoitojen seurantavaihe on menossa.

• Kursseja järjestetään syöpää sairastaville 18–39-vuotiaille nuorille aikuisille, 40–64-vuotiaille keski-ikäisille ja yli 65-vuotiaille ikääntyneille. Osa kursseista on yhdistelmäkursseja, eli kurssilla on sekä nuoria aikuisia että keski-ikäisiä.

• Kurssit ovat valtakunnallisia, jolloin kursseille voi hakeutua mistä päin Suomea tahansa.

• Kurssille osallistuvan on mahdollista hakea Kelalta kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia.

Firat Altin (vas.), Jukka Silvennoinen, Sarianne Silvennoinen ja Maiju Karhu osallistuivat viime toukokuussa Kelan rahoittamalle syöpää sairastavien nuorten aikuisten ja keski-ikäisten kurssille, jonka järjesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa.

2025 - 15

LOKI

Katso kaikki kurssit ja niiden ajankohdat lehden takakannesta. Löydät kurssit myös osoitteesta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/kurssit.

Verkkosivulla kerrotaan tarkemmin kurssien sisällöstä.

On tärkeää, että kurssin osallistujat kokevat ilmapiirin turvalliseksi ja luotettavaksi, jolloin omista tunteistaan voi puhua luottamuksellisesti. Sama urheilutermein: mitä pukukopissa puhutaan, se pukukoppiin jää. Parikurssille voi poikkeustilanteessa osallistua myös muun läheisen aikuisen perheenjäsen kuin puolison kanssa.

Sattumalta sama diagnoosi Toukokuussa Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa järjestetylle syöpää sairastavien nuorten aikuisten ja keski-ikäisten yhdistelmäparikurssille osallistuivat muiden muassa Jukka Silvennoinen ja Sarianne Silvennoinen Sastamalasta sekä Maiju Karhu ja Firat Altin Rovaniemeltä.

Vaikka kurssille hakeuduttiin iän mukaan, sattumalta sekä Jukalla että Maijulla on sama diagnoosi eli aivokasvain.

Jukalle mahdollisuudesta hakea Kelan rahoittamalle kurssille kertoi lääkäri. Sopivan kurssin löytyminen ei ollut helppoa, sillä keväällä 2025 kurssit eivät vielä näkyneet Kelan verkkosivuilla, mutta jälkeenpäin tilanne on korjaantunut.

Maiju löysi kurssille perinteisen ”puskaradion” kautta. Hän osallistui ensin Sylvan eli valtakunnallisen syöpään sairastuneiden lasten, nuorten, nuorten aikuisten ja heidän läheistensä yhdistyksen järjestämälle nuorten aikuisten kurssille.

Sitten hän kuuli ystävältään mahdollisuudesta hakea Kelan kuntoutuskurssille.

Toiveissa oli löytää vertaistukea sekä aktiviteetteja. Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen puolesta puhui muun muassa sen sijainti luonnon keskellä, meren läheisyydessä.

– Mahtava olla luonnossa. Kurssi on ollut upeaa aikaa, tilaa tunteiden kokemiselle ja jaksamiselle on ollut, Maiju Karhu sanoo.

Vertaistukea toisilta syövän kohdanneilta Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää Kelan kustantamia kursseja Turun Hir-

vensalossa sijaitsevassa Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa. Kurssi kestää maanantaista perjantaihin, ja sen ajaksi kurssilaiset ja mahdolliset läheiset majoittuvat maksuttomasti MeriKarinassa.

Kurssin aluksi tutustutaan Meri-Karinan tiloihin, muihin kurssilaisiin, päivien ohjelmaan ja ruokailurytmiin. Ensikertalaisille kaikki on uutta ja opeteltavaa on paljon.

Toukokuussa järjestettyyn kurssiin sisältyi muun muassa tavoitekeskusteluja, kuntosaliopastusta, vesijumppaa ja kokemusten jakamista. Ohjelmaa oli sekä sairastuneelle että hänen läheiselleen yhdessä ja kummallekin erikseen.

– Aivokasvainpotilas tarvitsee lepoa, jotta hän pystyy ottamaan vastaan uusia aiheita, Sarianne Silvennoinen sanoo.

Maiju Karhu on samaa mieltä siitä, että kurssiohjelmaan kaivataan hieman väljyyttä. Toisaalta monet kurssilaiset ovat olleet tyytyväisiä siihen, että kursseilla on runsaasti mielenkiintoista ja hyödyllistä ohjelmaa.

– Kurssin sisältöihin voi osallistua oman jaksamisen mukaan. Osa kurssilaisista on toipunut syövästä pidemmän aikaa, jolloin he jaksavat osallistua paremmin, toisilla sairastumisesta on kuKurssin ohjaajana toimi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen moniammatillinen lunut vähemmän, jolloin omaa jaksa- työryhmä, josta kuvassa vastaava hoitaja Teija Kemppainen (edessä) ja mista on hyvä kuulostella, vastaavan sairaanhoitaja Elina Antola. hoitaja Teija Kemppainen LounaisSuomen Syöpäyhdistyksestä kertoo.

Jukka Silvennoinen ja Maiju Karhu löysivät kurssilta sitä, mitä sinne oli tultu hakemaan: vertaistukea muilta syö1. Hakeudu ensin lääkäriin, joka arvioi nais-Suomen Syöpäyhdistys, Meripää sairastavilta. kuntoutuksesi tarpeellisuuden ja kirKarinan hyvinvointikeskus). Löydät joittaa lääkärinlausunto B:n, jotta kaikki yhdistyksen kurssit osoitteesta – Olisi hienoa, jos kurssille voitaisiin voit hakea kuntoutuskurssille. www.lounais-suomensyopayhdistys. järjestää jatkokurssi. Viiden päivän aikafi/kurssit sekä tämän lehden takana ehtii tutustua muihin kurssilaisiin, 2. Täytä Kelan hakemus harkinnanvakannesta. mutta ei kuitenkaan kunnolla, Jukka rainen kuntoutus KU 132. LomakSilvennoinen tähdentää. keen saat Kelan toimistosta tai voit 4. Liitä hakemukseen saamasi lääkärinSarianna Silvennoinen jatkaa, että ”hiladata sen osoitteesta www.kela.fi/ lausunto B ja lähetä hakemus liitteitaasti lämpiävät” ihmiset tarvitsisivat lomakkeet tai www.lounais-suomenneen joko OmaKelassa tai kirjepostipidemmän ajan tutustuakseen muihin. syopayhdistys.fi/lomakkeet. na Kelaan.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 5. Saat Kelasta kirjallisen kuntoutuspää3. Täytä lomakkeelle omat tietosi sekä järjestämillä kursseilla on perinteisesti töksen postitse kotiisi. Näet päätökhaettavan kurssin ja palveluntuottaollut maittavaa ruokaa, ja sitä kehutaan sen myös OmaKelassa. jan eli kurssin järjestäjän tiedot (Loumyös nyt.

Hautauspalvelut - Floristipalvelut - Lakiasiat Neljä täyden palvelun hautaustoimistoa Käsityöläiskatu 4a, Turku (myös lakipalvelut) Eerikinkatu 25, Turku (myös floristipalvelut) Kiinamyllynkatu 5, Turku Henrikinkatu 2, Naantalissa torin laidalla

I

YKSILÖLLISESTI HÄNELLE

Suunnitellaan arkku yhdessä

Syksyn uutuuksia Anitalta.

puh. 02 2780 760

1932 - 2025

Palvelumme löytyvät myös verkosta:

93 v.

www.vehanen.fi Syöpäyhdistyksen jäsenetuna arkut ja uurnat -10%

HAUTAUSTOIMISTO

Pietét on nyt Turun alueella perustajaperheemme mukaan VEHANEN. Olemme Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsen

Annikki Perttala-Koskinen Oy

Linnankatu 3, Turku 02 231 4074 perttala.fi www.anita.com

LOKI

16 - 2025

Tuula Vasankari on Turun yliopiston keuhkosairausopin osa-aikainen professori ja Filhan pääsihteeri.

Keuhkosyöpä on salakavala sairaus Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Sanna Ikäläinen

Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpämme sekä naisilla että miehillä. Sairaus todetaan usein vasta myöhäisvaiheessa, jolloin ennuste on valitettavan huono. Röntgenseulonta auttaisi toteamaan keuhkosyövän aiemmin, jolloin sitä voitaisiin hoitaa paremmin.

Keuhkosyövän sijaan tulisi oikeastaan puhua keuhkosyövistä, sillä eri syöpätyypeillä on selvästi omat piirteensä. Keuhkosyöpiä todetaan vuosittain vajaa 3 000. Niiden määrä on hieman laskenut viime vuosina, mitä selittää tupakoinnin väheneminen. Kuolinsyissä keuhkosyövät ovat edelleen ykkössijalla, eikä niiden viisivuotisennuste ole hyvä. Viiden vuoden kuluttua keuhkosyövän toteamisesta siihen sairastuneista naisista on elossa noin neljännes ja miehistä vain 17 prosenttia.

– Huonoin ennuste on ärhäköillä pienisoluisilla keuhkosyövillä, joita on vajaa viidennes. Rakenteensa vuoksi ne eivät ole leikattavissa, ja ne leviävät nopeasti ja kasvattavat etäpesäkkeitä. Ei-pienisoluisilla eli adenokarsinoomilla, levyepiteelisyövillä ja suurisoluisilla keuhkosyövillä on omat piirteensä. Mikäli ne todettaisiin aikaisemmin, niitä voitaisiin leikkaamalla parhaimmillaan jopa parantaa, selvittää keuhkosairausopin professori Tuula Vasankari.

Yhdeksän kymmenestä keuhkosyöpä-

diagnoosin saaneesta tupakoi tai on tupakoinut jossain elämänsä vaiheessa. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, vaikka keuhkojen paraneminen vaatiikin vuosia.

– Tavoitteena pitäisi olla, ettei tupakointia koskaan aloitettaisi. Useinhan se tapahtuu jo varhain nuorena ja siihen jää riippuvaiseksi. Vuosien kuluessa lopettaminen on yhä hankalampaa. Myöskään vähemmän vaarallisina markkinoituja sähkösavukkeita ei tulisi suosia, sillä niiden pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta.

Keuhkoihin ei pitäisi hengittää mitään ylimääräistä.

Keuhkosyöpä voi olla myös työperäistä, varsinkin tupakoimattomilla. Keuhkosyöpien taustalta löytyy asbestia, krominkäsittelyä tai muita teollisuudessa ja rakentamisessa käytettyjä aineita, joita ei takavuosina osattu varoa.

– Myös maaperässä piilevä radon, josta me täällä Varsinais-Suomessa emme juuri joudu kärsimään, on yksi syöpää aiheuttavista aineista. Piilevä altistus on myös

otettava huomioon. Kaikkia keuhkoihin syöpää aiheuttavia aineita tai syntymekanismeja ei vielä tunneta.

Keuhko ei tunne kipua

Syövän ilmaantumista ja kasvua keuhkossa on usein vaikeaa huomata, koska keuhko ei tunne kipua. Keuhkoissa on tilaa kasvaimelle, ja kipu hälyttää vasta kun kasvain on viereisissä rakenteissa, välikarsinassa tai hermoissa. Kipua syntyy myös keuhkojen ulkopuolelle kehittyneistä etäpesäkkeistä, jolloin syöpä on jo pitkällä.

Yskä ja hengenahdistus voivat hälyttää vasta kun syöpä on ehtinyt kehittyä jo pitkälle. Tupakoitsija ei välttämättä kiinnitä huomiota pitkittyneeseen yskään, mutta useiden toistuvien keuhkokuumeiden tulee hälyttää. Verinen yskä on ehdottomasti syy hakeutua lääkäriin. Keuhkoröntgen ja tarkempi keuhkojen tietokonekuvantaminen paljastavat syövän.

Pienet leviämättömät kasvaimet voidaan parhaimmillaan poistaa ja parantaa leikkaamalla. Alkuvaiheessa kasvain voidaan saada kuriin sädehoidolla tai sen kasvua voidaan hidastaa. Nykyisillä lääkehoidoilla ei keuhkoihin tullutta syöpää voida parantaa.

– Lääkityksessä on nykyisin sytostaattien eli solunsalpaajien lisäksi tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja, joilla voidaan saada

lisäaikaa kuukausia, parhaimmillaan jopa vuosia. Keuhkosyöpien lääkehoito edellyttää tarkkaa tietoa syövän tyypistä ja rakenteesta, jolloin voimme tarjota sopivaa täsmälääkettä. Turun yliopistollisessa keskussairaalassakin on meneillään lääketutkimuksia, joiden avulla pystytään jatkossa saamaan käyttöön tehokkaampia lääkkeitä. Elinajan pidentämisen lisäksi voimme hoitaa syöpään liittyviä oireita ja tarjota palliatiivista hoitoa.

Fyysisten oireiden tuntemisen lisäksi tarvitaan myös tietoa potilaiden kokemuksista keuhkosyöpäpotilaana. Osa keuhkosyövistä on tunnetusti tupakkasyöpiä, joten sen sairastamiseen tuntuu usein liittyvän myös jonkinlaista häpeää tai ainakin siitä helposti vaietaan.

– Siksi meillä on meneillään tutkimus potilaiden sairauskokemuksista ja tautiin liittyvästä stigmasta. Potilasdatan keruu alkoi tammikuussa 2025, ja pääsemme pian kokoamaan sen tuloksia. Tulokset julkaistaan vuoden 2026 aikana.

Suomessa on valmisteilla myös syksyllä julkistettava keuhkosyöpäohjelma, jolla pyritään ennaltaehkäisemään sairastumista, lisäämään väestön tietoisuutta taudista, yhdenmukaistamaan ammattilaisten diagnostiikkaa ja hoitoa, vähentämään stigmaa ja lisäämään keuhkosyöpätutkimusta.

2025 - 17

LOKI

Ilmoittaudu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen asiakasraatiin

Ideoi, ehdota, vaikuta

Teksti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys • Kuvituskuva: ©Onchira – stock.adobe.com Haluaisitko kehittää yhdistyksen palveluja ja toimintaa? Tule mukana asiakasraatiin. Ilmoittautumisaikaa on 31. lokakuuta saakka.

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS noudattaa eettisiä periaatteita, joista yhtenä tärkeänä teemana on varmistaa osallistava ja läpinäkyvä päätöksenteko yhdistyksessä. Vuoden 2025 alusta alkaen olemme lisänneet jäsentemme osallistumismahdollisuuksia ja käynnistäneet asiakasraadin, joka osallistuu yhdessä kanssamme yhdistyksen palvelujen ja toiminnan kehittämiseen.

ASIAKASRAADIN tarkoituksena on jäsenten ja palvelujen käyttäjien näkemysten esiin tuominen yhdistyksen toiminnan suunnittelussa sekä päätöksenteossa.

Asiakasraadin toivotaan toimivan aktiivisena kehittämiskumppanina, joka tuottaa monipuolisia näkökulmia ja ideoita, antaa palautetta ja auttaa kehittämään uusia palveluja.

KUTSUMME RAATIIN nykyisten aktiivisten raatilaisten lisäksi uusia jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään yhdistyksen toimintaa. Asiakasraadin vetäjinä toimivat yhdistyksen tuki- ja neuvontapalvelujen vastaava sairaanhoitaja Teija Kemppainen sekä laatupäällikkö Henje Hyppänen-Joutsa. Asiakasraati toimii keskustelufoorumina, jossa käsitellään ennaltasovittuja teemoja. Vetäjien tehtävänä on johdatella keskustelua sekä dokumentoida keskustelun kulkua. Keskusteluista syntyvät johtopäätelmät laaditaan yhteistyössä raatilaisten ja vetäjien kesken ja ne viedään tiedoksi ja arvioitaviksi yhdistyksen johdolle ja hallitukselle.

RAATI KOKOONTUU neljästi vuodessa arki-iltaisin, ja yksi kokoontumiskerta kestää noin kaksi tuntia. Raatiin voi osallistua myös etäyhteydellä. Raadin toimikausi on kalenterivuosi, ja uusia raatilaisia haetaan aina syksyisin. Raatilaisilla on halutessaan mahdollisuus jatkaa omaa toimikauttaan ja raadista voi myös erota kesken toimikauden, mikäli esimer-kiksi elämäntilanne syystä tai toi-

sesta muuttuu. Raatilaisuus perustuu vapaaehtoisuuteen.

ILMOITTAUDU 31.10.2025 mennessä sähköpostitse henje.hyppanen@lssy.fi.

Mukaan mahtuu 20 raatilaista. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, miksi olet halukas osallistumaan raatiin ja millainen suhde sinulla on syöpäyhdistykseen – oletko esimerkiksi jäsen, asiakas, syöpää sairastava, syöpää sairastavan läheinen,

vapaaehtoinen tai kurssille tai paikallisosaston toimintaan osallistuva.

LISÄTIETOJA ANTAA laatupäällikkö henje.hyppanen@lssy.fi tai 02 2657 669.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen eettinen ohjeistus on luettavissa osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/ yhdistys/toiminta

ONGELMIA PUIDEN KANSSA? Meiltä ammattitaidolla - Puunkaadot - Ongelmapuiden kaadot (myös nosturilla) - Pihojen siistimiset - Tontin raivaukset Soita ja sovi maksuton arviointikäynti !

Petri Aittala 040 5244 976

Puh. 02 2360 329 Hautakivenkatu 5 20720 TURKU

turunhautakivipalvelu.fi posti@turunhautakivipalvelu.fi

LSSY:n jäsenille hautakivityöt -10% kun tilaat suoraan toimistostamme.

KULTA PMS 874 C=0, M=20, Y=50, K=30

HOPEA PMS 877 C=0, M=0, Y=0, K=40

MUSTA

Graafinen ilme - helmikuu 2019

LOKI

18 - 2025

Syöpä jättää jäljet Tekstit: Tuula Vainikainen • Kuvat: Verna-Maria Heikkilän kotialbumi

Suomessa asuu yli 300 000 syövän sairastanutta. Monella heistä sairastettu syöpä on jo kaukainen muisto, joillakin pelko syövän uusiutumisesta kalvaa välillä mieltä.

On myös heitä, joilla esimerkiksi lapsuudessa sairastettu syöpä aiheuttaa vaikeita myöhäisvaikutuksia. Verna-Maria Heikkilä on yksi heistä.

Verna-Maria Heikkilä sairastui harvinaiseen syöpään 13-vuotiaana kesällä 2009. Siihen saakka hän oli elänyt normaalia koulutytön elämää.

Sitten aukeni uusi todellisuus, johon kuuluivat pelot, monet oudot tutkimukset, leikkaukset ja kivut sekä huoli omasta ja perheen jaksamisesta.

Syöpä saatiin parannettua, mutta se jätti jälkeensä jäljet. Ne vaikuttavat monella tapaa hänen elämäänsä: On kipuja ja monenlaista epävarmuutta. Elämän suunnitteleminen tuntuu mahdottomalta.

Pääsiäisenä 2009 Verna-Maria oli perheineen Roomassa, jossa hän muistaa jalkojensa kipeytyneen ja ärtyneen. Urheilullinen ja tanssia harrastava tyttö ei jaksanut portaissa. Edellisvuonna vatsan aluetta oli kuvattu muun muassa keliakiaepäilyjen vuoksi. Muuten hän oli täysin terve tyttö. Heinäkuussa 2009 todettiin syöpä, jonka jälkimainingeissa hän elää vielä 16 vuotta myöhemmin, 29-vuotiaana.

Harvinainen, levinnyt syöpä Vanhemmat toimittivat 13-vuotiaan Verna-Marian Turun yliopistolliseen keskussairaalaan lasten poliklinikalle kovien vatsa- ja kylkikipujen vuoksi. Ultraäänitutkimuksissa todettiin laajentunut munuaisallas ja erillinen kookas seitsemän sentin mittainen vadelmanmuotoinen kasvain virtsarakon ja munasarjan tienoilla. Kyseessä oli retroperitonaalinen eli vatsakalvon läpi kasvanut rhabdomyosarkooma, hyvin harvinainen syöpäkasvain. Rhabdomyosarkoomaa on kahta lajia, alveolaarista ja embryonaalista, joista jälkimmäisen ennuste on parempi. Verna-Marian tapauksessa kasvaimessa oli molempia sarkoomarakenteita. Keuhkoista ja pään alueelta ei löytynyt etäpesäkkeitä.

Ultraäänessä todettu kasvain, joka osoittautui etäpesäkkeeksi, poistettiin tähystysleikkauksessa.

Kirurgi löysi leikkauksen yhteydessä toisen kasvaimen, joka osoittautui alkuperäiseksi kasvaimeksi. Se oli pikkulantion alueella, etäpesäkettä kookkaampi ja tiukasti kiinni verisuonistossa.

Toinen alaraajavaltimo oli kasvanut siihen kiinni. Uudessa leikkauksessa myös vasen munasarja poistettiin ja toinen munasarja siirrettiin tulevan sädehoidon vuoksi pois sädekentästä. Solunsalpaaja- ja muuta lääkehoitoa varten asennettiin keskuslaskimoportti.

Solunsalpaaja- eli sytostaattihoidot kestivät heinäkuusta helmikuulle. Vahvaan hoitoprotokollaan kuului useita lääkeaineita. Hoidot aiheuttivat Verna-Marialle voimakasta pahoin-

29-vuotias Verna-Maria Heikkilä sairastui harvinaiseen syöpään 13-vuotiaana. Syöpä saatiin parannettua, mutta se on jättänyt jälkensä, joiden kanssa hän elää vielä tänäkin päivänä.

2025 - 19

LOKI

vointia ja päänsärkyä, sekä tytön paino putosi muutamassa kuukaudessa 50 kilosta 37 kiloon.

Koska kyseessä oli etäpesäkkeitä lähettänyt tauti, johon tarvittiin intensiivihoitoa, tytön omia kantasoluja otettiin talteen ennen solunsalpaajahoitoa. Näin voitiin isommilla solunsalpaaja-annoksilla hävittää piilevää kasvainsolukkoa.

Hoitojen jälkeen kantasolut palautettiin maaliskuussa 2010.

Sädehoito oli vuorossa marras-joulukuussa 2009. Voimakkaalle säteilylle altistuneita riskielimiä olivat virtsarakko, peräsuoli ja selän L5-nikama. Päähän ja rintakehään ei tarvinnut kohdistaa säteilyä.

Verna-Marian syöpähoidot loppuivat maaliskuussa 2010, minkä jälkeen hän kävi seurantakäynneillä aluksi kuuden päivän ja sitten kolmen viikon välein.

Syöpä oli hoidettu, mutta sen jäljet olivat kasvavalla nuorella arvaamattomat.

Toisenlainen elämä Syöpään sairastuminen muutti teinitytön elämän niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Kun kaverit aloittivat yläkoulua, Verna-Maria oli pitkiä aikoja sairaalassa. Voimakasta pahoinvointia aiheuttaneiden sytostaattihoitojen välissä hän pääsi välillä käymään koulussa. VernaMaria muistelee pukeneensa päälleen synkällä mielellä valitsemansa mustan peruukin. Runsas meikki ja tekoripset olivat naamio, jonka taakse saattoi piilottaa tunteensa. Kaverien kanssa oleskelu oli tärkeää, vaikka hän kokikin itsensä ulkopuoliseksi. Omasta uudesta todellisuudesta outoja sanoja sisältävine hoitoineen oli vaikeaa kertoa normaalielämää eläville.

Sairastamisensa aikana Verna-Maria näki ja koki myös sen, että kaikki sairastuneet eivät parantuneet. Läheiseksi tulleiden vertaisten nuorten menetys ja syyllisyys omasta toipumisesta ottivat koville. Mielenterveyden haasteisiin tarvittiin terapiaa ja lääkitystä. Parasta apua Verna-Maria koki saaneensa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämästä taideterapiasta. Mielialalääkityksen hän lopetti viimeisenä yläkouluvuotena, ja siitä alkoi matka ylöspäin. Silloin ja myöhemminkin Verna-Maria muistaa ihmetelleensä, kuinka oli ”vielä täällä, näinkin selväjärkisenä”.

Nuoren naisen elämässä epävarmuutta aiheutti myös suhde toiseen sukupuoleen. Kun tuntee olevansa sairauden jälkeen pohjalla, on vaikeaa uskoa, että joku voisi välittää. Ensimmäinen poikaystävä oli merkittävä ihmissuhde ja toi myös itseluottamusta.

Yläkoulua Verna-Maria kävi neljä vuotta korottaen alkuperäisiä arvosanojaan. Sen jälkeen hän opiskeli visualistiksi Salon ammattikoulussa ja asui kaksi vuotta Salossa. Turkuun paluun jälkeen hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2017. Näin hän kirjoitti Facebookpäivityksessään: ”Peruskoulu, ammattikoulu ja ylioppilaaksi kirjoittaminen ei missään kohtaa ollut varmaa ja tämä on ollut yks mun elämän hienoimpia saavutuksia. Vähän kauemminhan siinä meni saada kaikki tehtyä, mutta se ilo laittaa

Verna-Maria Heikkilä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2017. Valkolakin saaminen ei missään kohtaa ollut varmaa, joten ylioppilaaksi valmistuminen on Verna-Marian mukaan ollut yksi hänen elämänsä hienoimpia saavutuksia.

valkoinen lakki päähän oli sanoin kuvaamaton.”

Taas sairaalassa, kivut kumppanina Sairaalamaailma on tullut tutuksi Verna-Marialle vuosien kuluessa useista näkökulmista. Myöhäisvaikutusten seurantakäyntien lisäksi hänelle on tullut tutuksi ennen kaikkea päivystys, jonne on ollut hakeuduttava eri syistä johtuvien kipujen vuoksi. Kipeytynyt sappirakko poistettiin vuonna 2012 avoleikkauksella sappirakontulehduksen eli kolekystiitin seurauksena.

Elämässä on ollut erilaisia jaksoja – lähes normaalielämältä maistuvia aikoja, sitten taas erimittaisia kipeitä vaiheita, joita on ollut yllättävien tulehdusten lisäksi myös onnettomuuksien vuoksi.

Kaatumiset ulkona liukkaalla ja kotona kylpyhuoneessa aiheuttivat olkapäävaurion ja toistuvia sijoiltaanmenoja ja kipuja. Olkapäätä on leikattu kolmesti vuosina 2018–2021, mutta raajaan jäi hermokipuoire. Selän L5-nikamassa on hermovaurio, joka kipuilee jalkaan. Välillä Verna-Maria on joutunut kulkemaan kepeillä.

Verna-Marialla on eri syistä muodostunut hankala pitkittynyt kipuoireyhtymä. Hän oli Turun yliopistollisen keskussairaalan kipupoliklinikan asiakas vuosia. Opiaateista ei ole vuosien aikana päästy kokonaan eroon. Kipuoireilu aiheuttaa myös ahdistuneisuutta ja taipumusta paniikkikohtauksiin kipujen pahentuessa. Erilaisia kuntoutusmuotoja on etsitty. Usein kipukohtausten yhteydessä hän on joutunut kokemaan, ettei hänen kipujaan aina oteta vakavasti. Se on raskasta.

Kevättalvella 2023 Verna-Maria oli moneen otteeseen sairaalassa. Hän kävi päivystyksessä lähes kuukausittain ja oli usein päiviä osastolla.

– Vatsan avoleikkausalueella oli jotain pielessä, mutta syytä ei löydetty, oli vain tulehduksia, joita ei saatu loppumaan.

Jouduin sen vuoden aikana perumaan itselleni todella tärkeitä juttuja niin paljon, että kaiken muun lisäksi elämä tuntui aivan helvetin epäreilulta ja surulliselta. Erilaisista leikkauksista syntyneet kiinnikkeet aiheuttivat paljon kipua. Eihän siinä voinut kuin ajatella, että hetki kerrallaan eteenpäin, vaihteeksi.

Syksyllä 2024 kaunis Verna-Maria hymyilee kuvassa valkoisin hampain. Lääkehoitojen ja oksennusten vaurioittamat hampaat on kunnostettu kruunuin ja uusin kuorin. Hammasremontti maksoi, mutta kauniit hampaat ovat tärkeät nuorelle naiselle. Myöhemmin syksyllä hän sai ADHD-diagnoosin, jonka vuoksi hänellä on edelleen hoitosuhde psykiatrian poliklinikalle, josta hän kokee saavansa tukea. Oma fysioterapeutti on ollut avuksi monissa leikkauksissa syntyneiden kipuja aiheuttavien arpien käsittelyssä.

Välitilaelämää Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Verna-Maria on tehnyt osapäivätöitä.

Välillä hän lähti opiskelemaan viittomakielen tulkiksi, mutta käsiongelmat ja toistuvat infektiot haittasivat opiskelua.

Sitten tuli korona, jonka aikana VernaMaria lopetti opiskelun: viittomakielen tulkkikaan ei vaikuttanut soveliaalta ammatilta infektioherkkyyden vuoksi.

Jatkuu seuraavalla sivulla

LOKI

20 - 2025

Pitkittynyt hankala kipuoireilu vaikuttaa luonnollisesti työkykyyn. VernaMarialle myönnettiin osa-aikaeläke vuoden 2022 alusta, ja nykyisin hän tekee kyetessään neljätuntista työpäivää joinakin päivinä viikossa.

Verna-Maria tuntee elävänsä jonkinlaista välitilaelämää. Mihin voi lokeroida itsensä, kun syöpä on parannettu?

Syövän ja sen hoitojen myöhäisvaikutusten vuoksi hän ei ole terve, mutta ei sairaskaan.

Tavatessamme heinäkuussa 2025 Verna-Marian kanssa Turun yliopistollisen

keskussairaalan vatsakirurgian osastolla tilanne oli paremmin sujuneen vuoden jälkeen muuttunut aallonpohjaksi.

– Kesän ja muutenkin tulevaisuuden suunnitelmat menivät kertaheitolla uusiksi, kun jouduin hätäleikkaukseen puhjenneen ja pahasti tulehtuneen paksusuolen takia. Isompia vatsaoireita ei ollut aiemmin, ja vasta viimeisillä tunneilla ennen leikkausta tajuttiin, että jotain on pahasti vialla. Edessä oli useita tunteja kestänyt vatsan avoleikkaus.

Verna-Maria kertoo toipumisen lähteneen alkuun hyvin käyntiin, mutta

pari päivää myöhemmin vointi romahti.

Jouduttiin uudestaan hyvin samanlaiseen leikkaukseen, jossa poistettiin lisää tulehtunutta suolta.

– Toipuminen toisesta leikkauksesta on ollut todella rankkaa, ja komplikaatiot ovat vieneet kehosta ja mielestä kaiken energian. Nyt suunta on onneksi hitaasti parempaan, ja viimeisin TT-kuva näytti, ettei tilanne ainakaan ole enää huonontunut.

– Paino on taas pudonnut kymmenen kiloa, ja toistaiseksi alas on mennyt ainoastaan nesteitä. Nenä-mahaletku on

poistettu. Edessä on pitkä matka.

Paljon lisää kipua, uuden opettelua ja kuntoutumista. Elämä tuntuu niin epäreilulta. Heinäkuun viides päivä tuli täyteen 16 vuotta ensimmäisestä sairaalapäivästä. Ja tässä sitä taas ollaan, sairaalassa, keho palasina ja elämä pysähdyksissä.

Oltuaan sairaalassa kolme viikkoa Verna-Maria siirtyi toipumaan vanhempiensa luo. Omassa kodissaan hän ei vielä selviydy yksin.

Lähteenmäki Taalas tutkii hoitojen myöhäisvaikutuksia Lasten syövät ovat harvinaisia, ja monet sairastuneet paranevat nykyisin. Rankoilla syöpähoidoilla on valitettavasti myös epätoivottuja vaikutuksia.

Niitä tutkitaan aktiivisesti Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään keskimäärin 160 alle 15-vuotiasta lasta.

Pohjoismaissa potilaita on vähän, joten yhteistyö maiden välillä on tiivistä. Lasten ja nuorten syöpiä myös hoidetaan yhteisten hoitoprotokollien mukaan.

ALL eli akuutti lymfaattinen leukemia on lasten yleisin syöpä. Sen hoito on nykyään tehokasta, joten valtaosa sairastuneista potilaista jää henkiin. Rankoilla hoidoilla on kuitenkin kääntöpuolensa, ja näiden pitkäaikaishaittojen tutkiminen on tärkeää parantuneiden elämänlaadun kannalta. Lääkäreillä on myös velvollisuus tuntea ja tutkia annettujen hoitojen vaikutuksia.

Lääkäri ja väitöskirjatutkija Tuomas Lähteenmäki Taalas sai apurahan väitöskirjatutkimukseen, joka käsittelee lapsena ja nuorena saatujen syöpähoito-

VUOKRAA KOTI HIRVENSALOSTA Merellinen Hirvensalo kutsuu asumaan!

Rivitalot ja pienkerrostalo sijaitsevat luonnon keskellä, meren läheisyydessä.

jen myöhäisvaikutuksia. Hän tekee tutkimustyötä etenkin Turun, Oulun ja Uppsalan lasten hematologien ja tutkijoiden kanssa.

Syöpähoitojen myöhäisvaikutuksien pariin lasten hematologialle hän päätyi jo vuonna 2014 ollessaan kesätyössä Turun ylipistollisessa keskussairaalassa tutkimusapulaisena, jolloin hän siirsi potilastietoja tutkimuskaavakkeisiin. Lääkäriksi Lähteenmäki Taalas valmistui Uppsalan yliopistosta.

– Minua kiinnostivat etenkin lapsena saadun syöpähoidon jälkeiset kardiovaskulaariset ja metaboliset eli sydän- ja verisuonisairauksiin ja lihavuuteen sekä insuliiniaineenvaihduntaan liittyvät myöhäisvaikutukset. Jatkoin Uppsalassa professori ja lasten hematologi Arja Harilan ohjauksessa syventäviä opintoja

aiheesta. Vuodesta 2021 olen ollut Turun yliopistolla Turun kliinisen tohtoriohjelman väitöskirjaopiskelijana.

Kokopäiväistä tutkimustyötä Väitöskirjatutkijan työ on vaihtelevaa, ja lääkäri tekee sitä yleensä kliinisen työn lomassa, usein iltaisin. Yhtäjaksoinen tutkimustyö on mahdollista yhtenäisemmällä tutkimusvapaalla apurahojen turvin.

– Tutkimustyöhön voi kuulua tehtävien tutkimusten, hypoteesien ja artikkeleiden suunnittelua, potilaiden ja verrokkien rekrytointia ja tutkimista, mittaustulosten syöttämistä tietokantaan, datan muokkaamista analysoitavaan kuntoon, kirjallisuuteen perehtymistä, statistikkojen kanssa kokoustamista, kirjoittamista ja kieliasun viilausta, konfe-

Majoitu meren äärellä Meri-Karinassa pääset nauttimaan upeasta luonnosta ja ainutlaatuisesta rauhasta meren äärellä.

Valittavanasi on yhden, kahden ja kolmen hengen huoneita ja superiorhuone, josta aukeaa merinäköala.

Tiedustelut Asuntovastaava Camilla Carpelan 050 591 4974 camilla.carpelan@lssy.fi

Palvelut • maksuton WiFi • ilmainen pysäköinti • sauna ja uima-allas • yksityinen ranta • kuntosali • kosmetologinen hoitola

www.merikarina.fi

Varaukset: Booking.com

Asuntoja on kaikille – yksinasuville, pariskunnille ja perheille.

järjestä kokous tai juhlat Meri-Karina tarjoaa ajanmukaiset av-laitteet sekä käyttötarkoitukseltaan ja kooltaan erilaisia tiloja kokous- ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen.

Meri-Karina soveltuu erinomaisesti myös juhlien tapahtumapaikaksi.

Upeat puitteet syntyvät merellisestä ympäristöstä, monikäyttöisistä tiloista sekä ammattitaitoisesta palvelusta.

Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli sijaitsee aivan Meri-Karinan naapurissa ja tarjoaa tunnelmalliset tilat elämäsi merkityksellisiin hetkiin.

Varaukset: 022657666 meri-karina@lssy.fi

renssiabstraktien ja -esitysten valmistelua, kurssien suorittamista ja turhautumista. Ennen kaikkea asiat vievät monesti odotettua pidempään, ja kaikki tapahtuu hitaasti.

Lähteenmäki Taalaan väitöskirjan neljästä osatyöstä kaksi on valmiina. Väittely on tavoitteena syksyllä 2026. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen myöntämä apuraha on hänelle tärkeä.

– Apurahan avulla voin käyttää aikaa väitöskirjatyöni edistämiseen kokopäiväisemmin. Se mahdollistaa kolmannen ja neljännen käsikirjoituksen muotoilun aloittamisen.

Lue lisää tutkimuksesta osoitteessa www.syovantutkimussaatio.fi

2025 - 21

LOKI

araa

Lisätiedot ja varaukset 02 2657 913, matkari@lssy.fi

Katso ennakkotietoa vuoden 2026 matkoista: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/matkari

29.11.2025 Joulutunnelmaa Fiskarsin ruukissa Perinteinen joulunalusretki 1600-luvulla perustettuun Fiskarsin ruukkiin, joka on tunnettu suomalaisen muotoilun ja taiteen keskuksena.

Lähtö Turun linja-autoasemalta klo 8.30. Ajetaan Fiskarsiin, jossa alkuun ruukkialueen opastettu esittelykierros. Kierroksen aikana tutustutaan erilaisiin pajoihin ja niiden toimintaan. Lounas ja kahvit nautitaan viehättävässä Fiskars Wärdshus -ravintolassa. Lounaan jälkeen on aikaa kierrellä putiikeissa tai vain nauttia paikan tunnelmasta. Paluumatkalle lähdetään klo 15.00. Matkalla pysähdytään ostoksille Muurlan tehtaanmyymälään. Turkuun saavutaan noin klo 17.30.

Matkan hinta yhdistyksen jäsenet 80 €, muut 90 €.

Hintaan sisältyy • bussikuljetukset Turusta alkaen • ruukkialueen opastettu esittelykierros • lounas ja kahvi Fiskars Wärdshus -ravintolassa • matkanjohtajan palvelut Kuva: Fiskars Village

31.12.2025 Tosca-ooppera Suomen kansallisoopperassa Kuuluisan oopperalaulaja Toscan ja taiteilija Mario Cavaradossin rakkaus kukoistaa Napoleonin ajan Roomassa, kunnes heidän kohtaloonsa puuttuu häikäilemätön poliisipäällikkö Scarpia.

Kun Cavaradossia epäillään poliittisen vangin auttamisesta pakoon, Scarpia käyttää tilannetta hyväkseen kiristääkseen Toscaa ja saadakseen naisen omakseen.

Esityskielenä italia, tekstitys suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kesto väliajan kanssa noin 3 tuntia 10 minuuttia.

Lähtö Turun linja-autoasemalta klo 14.30. Ajetaan Helsinkiin ja nautitaan kolmen ruokalajin päivällinen Oopperaravintolassa.

Esitys alkaa klo 19.00. Näytöksen jälkeen paluu Turkuun, jossa ollaan perillä noin klo 00.30.

Matkan hinta yhdistyksen jäsenet 255 €, muut 275 €.

Hintaan sisältyy • bussikuljetukset Turusta alkaen • teatterilippu permannolta • kolmen ruokalajin päivällinen • matkanjohtajan palvelut

men Kuva: Emma Suominen / Suo

Matkapoikien laadukkailla matkoilla näet ja koet enemmän Matkapojat on 100% suomalainen! Matkapojat Oy on suomalainen matkanjärjestäjä, joka palvelee kaikissa matka-asioissasi ammattitaidolla jo lähes 50 vuoden kokemuksella.

• RISTEILYT

• KIERTOMATKAT

• PERHELOMAT

• KAUKOMATKAT

• RANTALOMAT

• PATIKKAMATKAT

• KOTIMAAN KOHTEET

• RYHMÄMATKAT

• KAUPUNKILOMAT

• KOKOUSMATKAT

Matkassa mukana matkapojat.fi • p. 010 2323 200

Vastuullisuus on meille sydämen asia, haluamme olla matkailualalla suunnannäyttäjä, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta matkailun keinoin – yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa.

i.

kansallisooppera ja -balett

LOKI

22 - 2025

Teksti ja kuva: Liisa Koivula

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Irma Hyvärinen:

”Kaikki voivat osallistua syövän ennaltaehkäisyyn” Irma Hyvärinen harrastaa suunnistusta, melontaa ja kaikenlaista luonnossa liikkumista. Hän on myös kulttuurin kaikkiruokainen kuluttaja, sillä musiikki, teatteri, elokuvat ja kirjallisuus ovat osa hänen arkeaan monella tavalla.

Syöpään sairastuneiden tukeminen ja syövän ennaltaehkäisy ovat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ydin- niukkaa ja näyttää vain niukkenevan, tehtäviä, sanoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Irma Hyvärinen. Hänestä jokainen, joka on kiinnostunut Hyvärinen toteaa.

– Meidän toimintamme tulee olla niin oman syöpäriskinsä pienentämisestä ja terveistä elämäntavoista, voisi liittyä yhdistyksen jäseneksi. vaikuttavaa, että sitä halutaan tukea – Jäsenyys on myös tapa tukea tiedettä, sillä yhdistys jakaa vuosittain apurahoja syöpätutkimukseen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Irma Hyvärinen sanoo.

Hän muistuttaa, että tutkimus paitsi kehittää uusia syövän hoitokeinoja, tuottaa myös uusia diagnostiikkamenetelmiä, joilla syövät voidaan löytää entistä aikaisemmin.

– Olen erittäin seulonta- ja joukkotarkastusmyönteinen, joten aina kun kutsu seulontaan tulee, osallistun.

Irma Hyvärinen on Turun Seudun Osuuspankin muutos- ja kehitysjohtaja.

Hänen yhteytensä yhdistykseen syntyi jo 2000-luvun alussa pankin sidosryhmäyhteistyössä. Suhde, joka alkoi ikään kuin osana työnkuvaa, sai uusia ulottuvuuksia, kun Hyvärinen kutsuttiin ensin saattohoitosäätiön hallintoneuvostoon ja sitten vuodesta 2014 alkaen yhdistyksen hallitukseen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan tehtävässä hän aloitti vuoden 2025 alussa.

Koko lähipiiri tarvitsee tukea On tapana sanoa, että syöpä on sairaus, jonka lähes jokainen kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä, tavalla tai toisella. Sanonta on tullut todeksi myös Hyväriselle.

– Perheessäni ei ole syöpätapauksia,

mutta kaksi hyvää ystävääni on menehtynyt syöpään. Lisäksi kun työskentelee suuressa työyhteisössä, tulee nähneeksi, että erilaiset syöpädiagnoosit ovat todella mahdollisia. On hyvä huomata, että vakava sairastuminen vaikuttaa aina myös työyhteisöön monin tavoin.

Hyvärinen pitää tärkeänä, että yhdistys tukee syöpään sairastunutta, mutta ei myöskään unohda hänen perhettään ja muuta lähipiiriä. Sopeutumisvalmennuskurssit ja vertaistuki ovat yhdistyksen ydintoimintaa, jota tulee jatkaa ja kehittää jatkuvasti. Vuonna 2024 aloitettua palvelua, jossa syöpäpotilaille tarjotaan ammattimaista psykososiaalista tukea, Hyvärinen pitää erinomaisena avauksena.

– Tiedämme, että terveydenhuollossa tämän tyyppistä tukea on tarjolla aivan liian vähän. Teemme kaikkemme, jotta voimme jatkaa palvelua, mutta paljon on kiinni siitä, että löydämme työhön osaavia ihmisiä.

olevan muodissa. Hyvärinen toivoo, että jokainen terveistä elämäntavoista ja oman syöpäriskinsä pienentämisestä kiinnostunut harkitsisi syöpäyhdistyksen jäsenyyttä.

– Pidän itse erittäin tärkeänä syövän ennaltaehkäisyä. Yhdistys tekee sitä muun muassa jakamalla luotettavaa ja ajantasaista tietoa elämäntapojen vaikutuksesta terveyteemme, Hyvärinen sanoo.

Hän on pannut merkille, kuinka esimerkiksi rusketuksen ihannointi on tekemässä paluuta nuorison keskuuteen.

Syöpäyhdistys ei kiellä ketään oleilemassa auringossa, mutta sen asiantuntijat voivat kertoa, miten nauttia kesäpäivistä ja etelän lomamatkoista, mutta välttää vaarat, joita auringon liialliseen paahteeseen liittyy. Näyttää myös siltä, että vaikkapa tupakka- ja nikotiinivalmisteiden ja alkoholin syöpävaarallisuus ei ole kaikkihan sen tietävät -asia.

Myös terve voi olla jäsen

Vakaa talous vaatii töitä

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on vajaalla 25 000 jäsenellään maan ylivoimaisesti suurin syöpäyhdistys. Silti Hyvärinen toteaa, että jäsenmäärä on yksi yhdistyksen tulevaisuuden haasteista. Vaikka yhteisöllisyydestä puhutaan paljon, yhdistystoiminta ei tällä haavaa tunnu

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen talous on vakaa, ja Hyvärinen uskoo sen sellaisena myös pysyvän. Minään itsestäänselvyytenä sitä ei voi pitää. Vakauden ylläpitämisessä riittää töitä, sillä yhdistys ei ole voinut eikä voi tulevaisuudessakaan jättäytyä julkisen tuen varaan. Se on ollut

muun muassa avustuksin, lahjoituksin ja testamentein. Muutoinkin on tärkeää, että olemme kuuluvia ja näkyviä, ja viemme esimerkiksi poliittisille päättäjille tietoa ja kokemusta siitä, mitä syöpäpotilaan arki on.

Hyvärinen on iloinen siitä, että Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa on nytkin mukana tutkijoita ja terveydenhuollon ammattilaisia. Heidän kauttaan hallituksella on kanava tuoreimpaan syöpätutkimukseen ja tuntuma siihen, miten syöpähoidot kehittyvät Varhan ja Turun yliopistollisen keskussairaalan alueella.

Vapaaehtoisuus elämän suolana Miksi uranainen, jolla on vaativa työ, muitakin luottamustehtäviä ja paljon harrastuksia, haluaa antaa aikaansa vapaaehtoistoimintaan syöpäyhdistyksessä?

– Pidän sen ilmapiiristä, siellä on hyvä henki! Syöpäyhdistys on hyvinvoiva yhdistys, joka ei ole takamatkalla missään suhteessa, mutta haluaa kehittää toimintaansa jatkuvasti. Mutta ennen kaikkea minulle osallistuminen yhdistyksen toimintaan tuo kokemuksen merkityksellisyydestä, siitä, että voi todella tuntea ja nähdä, kuinka monet saavat apua tekemästämme työstä. Lisäksi hallituksessa oppii koko ajan uutta, Hyvärinen sanoo.

2025 - 23

LOKI

Niko-toiminta mukana kahdessa hankkeessa

Nuorten nikotiiniton tulevaisuus rakennetaan yhdessä Teksti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys • Kuva: Jan Holmberg

Nuorten nikotiinituotteiden käytön ehkäisy vaatii yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja nuorten osallisuutta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Nikotoiminta on mukana Vinssi-hankkeessa ja Nikotiiniton amis -toimintamallissa, jotka molemmat tukevat nuorten hyvinvointia kouluympäristöissä. Monialainen yhteistyö, monipuoliset menetelmät ja nuorten äänen kuuleminen ovat avainasemassa, kun rakennetaan nikotiinitonta tulevaisuutta.

Nuorten nikotiinituotteiden käyttöön vaikuttavat monet tekijät, kuten perinnöllisyys, vanhempien ja kavereiden esimerkki, sosiaalinen paine, kokeilunhalu, tiedon puute ja tuotteiden saatavuus.

Oppilaitokset ovat keskeisiä ympäristöjä terveyden edistämiselle, sillä ne tavoittavat suuren osan nuorista ja tarjoavat luontevan paikan vaikuttaa asenteisiin ja käyttäytymiseen.

Vinssi-hanke tukee yläkoululaisten hyvinvointia Turun ammattikorkeakoulun koordinoima Vinssi-hanke keskittyy yläkoululaisten hyvinvoinnin tukemiseen Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa. Kolmivuotinen hanke kehittää matalan kynnyksen osallistavia toimintamalleja elintapaohjaukseen sekä nikotiinituotteiden käytön ehkäisyn ja lopettamisen tueksi.

Tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta nikotiinituotteiden haitoista ja tukea terveellisiä valintoja. Samalla huoltajille ja koulujen ammattilaisille tarjotaan tietoa ja keinoja aiheen puheeksi ottamiseksi. Nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen nuorten raadeissa, teemapäivissä ja terveyskioskeissa. Esimerkiksi terveyskioskitoiminnassa nuoret voivat keskustella nikotiinituotteista, saada tietoa ja osallistua toimintaan matalalla kynnyksellä. Aikuinen on toiminnassa mukana terveyden edistämisen asiantuntijana. Avoimella keskustelulla luodaan luottamusta ja vahvistetaan nuorten omaa toimijuutta terveysvalinnoissa.

Yhteiskehittämiseen osallistuvat myös opettajat ja muut nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset, mikä lisää sitoutumista ja osallisuuden kokemusta.

– Tavoitteenamme on tarjota helposti lähestyttävää tukea yläkoululaisille, heidän huoltajilleen sekä koulujen ammattilaisille. Haluamme vahvistaa nuorten hyvinvointia yhdessä koko kouluyhteisön kanssa, kuvailee projektipäällikkö Anu Vaihekoski Turun ammattikorkeakoulusta.

Hankkeen lopputuloksena syntyy pysyvä toimintamalli, joka juurtuu osaksi Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten koulujen arkea. Hanketta rahoittaa sosiaalija terveysministeriö.

Nikotiinittomuus osaksi ammattioppilaitoksen arkea Nikotiiniton amis -toimintamallin tavoitteena on tuoda nikotiinittomuuden edistäminen osaksi oppilaitoksen arjen hyvinvointi- ja terveyden edistämistyötä.

Syöpäjärjestöjen luoman mallin avulla rakennetaan oppilaitosympäristöä ja -yhteisöä yhdessä oppilaitoksen johdon, henkilökunnan, opiskeluhuollon ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Niko-toiminta tukee mallin käyttöönottoa Varsinais-Suomessa ja Forssan seudulla.

Raision seudun koulutuskuntayhtymä on Varsinais-Suomen alueella ensimmäinen oppilaitos, joka on julistautunut nikotiinittomaksi.

– Olemme olleet savuton työpaikka jo pitkään. Haluamme kuitenkin pysyä ajassa kiinni, ja koska tänä päivänä nikotiinituotteita on runsaasti tarjolla perinteisten savukkeiden lisäksi, olemme päivittäneet toimintamallimme nikotiinittomaksi amikseksi, kertoo johtava rehtori Maria Taipale.

Opiskelijoiden ammatillista kasvua ja työkykyä tuetaan kaikessa toiminnassa – ei valvonnalla, vaan arjen pienillä teoilla. Malli auttaa vahvistamaan henkilöstön osaamista nikotiinittomuuden edistämisessä ja siirtymistä kohti yhteisöllistä hyvinvointityötä.

– Ammatillisessa oppilaitoksessa toimintamalli tarkoittaa paitsi henkilöstön ja opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä myös esimerkin ja mallin antamista. Nikotiinipussien ja sähkötu-

pakan käyttö yleistyy nuorten keskuudessa, ja on tärkeää, että tuomme aktiivisesti esiin niiden haittoja. Nikotiinittomaksi julistautuminen näkyy kaikessa viestinnässämme sekä asioiden aktiivisessa esillä pitämisessä, Taipale jatkaa.

Nuorten huomiointi tekee toiminnasta vaikuttavaa Sekä Vinssi-hanke että Nikotiiniton amis osoittavat, että nikotiinittomuuden edistäminen vaatii monialaista yhteistyötä ja rinnakkaisia toimenpiteitä.

– Yhteistyön lisäksi nuorten osallistuminen ja heidän näkökulmiensa huomioiminen tekevät toiminnasta vaikuttavaa ja merkityksellistä. Tavoitteena on, että jokaisella nuorella olisi mahdollisuus kasvaa terveellisessä ympäristössä ja tehdä valintoja, jotka tukevat hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa, toteaa terveyden edistämisen asiantuntija Jenni Vaskelainen Niko-toiminnasta.

Vinssi-hankkeen terveyskioski Nousiaisten Henrikin yhtenäiskoulun pihalla. Nuoret pääsivät pohtimaan yhdessä Nikotoiminnan terveyden edistämisen asiantuntija Jenni Vaskelaisen (takana) kanssa muun muassa nikotiinin vaikutuksia uneen.

LOKI

24 - 2025

OP Gold -kortin Tuoteturva on hyvä valinta Se vakuuttaa omistaja-asiakkaan korttiostokset hajoamisen varalta vuodeksi.

Tutustu ja hae korttia: op.fi/gold

Tuoteturvan myöntää Pohjola Vakuutus Oy. Omistaja-asiakkuuden tarjoaa osuuspankki.

Kortin myöntää OP Vähittäisasiakkaat Oyj.

2025 - 25

LOKI

Teksti: Ann-Mari Rannikko • Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Linnankatu 9-11, 20100 Turku & Kauppakeskus Mylly, Myllynkatu 1,21280 Raisio

www.casagrande.fi (02) 231 4693

Surun kohdatessa perheyrityksemme hoitaa hautausjärjestelyt toiveidenne mukaan.

02 23 23 235 Linnankatu 9, 20100 Turku www.hautaussaarinen.fi Arkku ja Uurna -10% Lssy:n jäsenille.

Säätiö paikkaa julkisen tuen vajetta

Omaishoitaja, kaipaatko tukea jaksamiseesi?

Hae omaishoitajan kuntoutuskurssille Kurssit tarjoavat sinulle ja hoidettavalle läheisellesi tukea ja virkistystä.

Kurssit ovat Kelan kustantamia ja osallistujille maksuttomia.

– Eschner-säätiö on ollut meidän tukijamme jo kauan. Säätiöltä saaduilla lahjoitusvaroilla on mahdollistettu valtakunnallisestikin huomioitua toimintaa. Eschner-säätiön lahjoitusvaroin on esimerkiksi pystytty kertomaan lapsille ja nuorille auringon ultraviolettisäteiden vaaroista. Samoin on laita nikotiinin vaaroista valistavan Niko-toiminnan, kertoo Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen tyytyväisenä.

Toimitusjohtajan mukaan nyt saatu 100 000 euroa mahdollistaa monia asioita, jotka helpottavat syöpään sairastuneiden ja heidän perheidensä arkea.

– Lahjoitus auttaa meitä auttamaan. Kaikki julkiset avustukset kutistuvat, jolloin juuri yksityisten säätiöiden tuki korostuu entisestään, Viitanen sanoo.

Pitkäaikaista yhteistyötä Eschner-säätiön toimitusjohtaja Jukka Sjösten puolestaan kiittelee Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä sen keskeisestä roolista syöpään sairastuneen ja hänen läheistensä tukemisessa sairauden aiheuttamassa kriisitilanteessa.

– Syöpäsairaus aiheuttaa sairastavalle ja hänen läheisilleen suuren elämänmuutoksen, jolloin avun tarve on merkittävä. Tämänvuotinen avustus Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle on jatkoa tärkeälle ja pitkäaikai-

selle yhteistyölle.

Toimitusjohtaja Jukka Sjöstenin mukaan Eschner-säätiöllä on pitkä kokemus yhteistyöstä eri kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

– Näemme kolmannen sektorin merkityksen kasvavan edelleen tulevaisuudessa. Tuen jakaminen testamentin mukaisesti ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon on jatkossakin perustehtävämme, hän sanoo.

Lahjoituksella laaja vaikuttavuus Saaduista varoista iloitsee myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Irma Hyvärinen.

• Säätiö on viralliselta nimeltään Stiftelsen Eschnerska Frilasarette sr.

• Se perustettiin vuonna 1919 toteuttamaan Carl Gustaf Eschnerin viimeistä tahtoa ja pitämään huolta testamentin varoista.

• Carl Gustaf Eschner (1805–1853) oli turkulainen perheetön kauppias, joka testamenttasi 30 000 hopearuplaa merimiehiä ja kauppamiehiä hoitavan vapaasairaalan rakentamiseksi. Töiden aloitus viivästyi ja inflaatio nakersi lahjoitusta.

• Lopulta vuonna 1967 todettiin, ettei Eschnerin alkuperäistä toi-

– Voin sanoa koko hallituksen puolesta, että arvostamme kovasti Eschner-säätiötä ja pitkää yhteistyötämme. Otamme avustuksen vastaan todella kiitollisina. Suomessa ei ole montaakaan tahoa, joka avustaisi kolmatta sektoria, Hyvärinen muistuttaa.

Hän pitää erityisen tärkeänä, että avustuksen turvin Lounais-Suomen Syöpäyhdistys pystyy jatkamaan muun muassa psykososiaalisen tuen tarjoamista ja syöpäpotilaiden taloudellista tukemista.

– Nyt saadulla avustuksella on todella laaja vaikuttavuus, myhäilee Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja tyytyväisenä.

vetta pystytä toteuttamaan, ja säätiön sääntöjä muutettiin niin, että säätiö voi vapaammin tukea muun muassa alueen ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa.

• Säätiö on viime vuosina jakanut lahjoituksia tehtävänsä mukaan vuosittain noin kahdella miljoonalla eurolla.

• Eschner-säätiön lähivuosien omana visiona ja tavoitteena on toteuttaa kaksikielinen sote-keskus sekä turvallisen asumisen konsepti Turun Kaskenmäelle.

I

Meri-Karinan hyvinvointikeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku 02 2657 610, kurssi@lssy.fi

PERUUKKIPALVELU Varhan peruukkisetelituottaja

PARTURI- JA KAMPAAMOPALVELUT

LAITA TALTEEN

!

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on saanut 100 000 euron lahjoituksen yksityiseltä turkulaiselta Eschner-säätiöltä. Kun yhteiskunnan avustukset syöpää sairastavia ja heidän läheisiään auttavalle ja tukevalle syöpäyhdistykselle vuosi vuodelta pienenevät, muodostuu Eschner-säätiön lahjoitus entistä tärkeämmäksi.

Katso aikataulu osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/kurssit

044 302 3303 Kuninkaankartanonk. 8 (Stålarminkadun kulma), Turku

Stålarminkatu

KIILTOPESU TÄLLÄ KUPONGILLA

24€

Tarjous voimassa vuoden 2025 loppuun!

ULOA!

Stålarminkatu

TERVET

!

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen psykologi Tiina Grocholski (vas.), Eschner-säätiön toimitusjohtaja Jukka Sjösten, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Irma Hyvärinen ja yhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen sekä Eschner-säätiön johtaja Gunilla Sjöberg sekä yhdistyksen vastaava hoitaja Teija Kemppainen iloitsevat pitkäaikaisesta yhteistyöstä.

ST1 Stålarminkatu 32, 20810 Turku puh. (02) 235 9300 Avoinna: ark. 6.00-21.00, la 8.00-21.00, su 9.00-21.00

LOKI

26 - 2025

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastojen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on toimialueellaan viisi paikallisosastoa: Forssan seudun, Salon seudun, Turun seudun, Loimaan seudun ja Vakka-Suomen paikallisosasto. Yhdistyksen alaisuudessa toimii myös kaksi potilaskerhoa: lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö ja eturauhassyöpäpotilaiden ryhmä Etuset.

Paikallisosastot ja potilaskerhot tarjoavat syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen monenlaista tekemistä, kuten vertaistukiryhmiä, luentotilaisuuksia sekä erilaisia retkiä ja matkoja. Osastojen ja kerhojen jäsenkunta koostuu yhdistyksen jäsenistä, eikä erillistä jäsenmaksua peritä. Toimintaa koordinoi erikseen valittu, vapaaehtoispohjalta toimiva johto- tai toimikunta.

Tietoihin on voinut tulla muutoksia lehden painoon menon jälkeen. Ajantasaisen tiedon paikallisosastojen ja potilaskerhojen toiminnasta sekä tiedot Loimaan seudun paikallisosaston toiminnasta löydät osoitteesta: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > yhdistys > paikallisosastot ja potilaskerhot

PAIKALLISOSASTOT

SALO Palveluasema Salo-Karina Helsingintie 52, Salo, 02 728 1670 Avoinna maanantaisin klo 10–12, muulloin jätä viesti vastaajaan.

Salon paikallisosaston toimialue käsittää Salon ja Someron kaupungit. Paikallisosasto jakaa asiatietoa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä antaa tietoa terveyteen liittyvistä asioista kaikille kiinnostuneille.

Palveluasemalta saat tietoa paikallisosaston ja yhdistyksen toiminnasta, jäsenyydestä ja korvauksista sekä kuntoutuskursseille hakeutumisesta.

Myös läheiset voivat tulla toimistoon keskustelemaan mieltään askarruttavista asioista.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontaasemalla on sairaanhoitajan vastaanotto keskiviikkoisin ajanvarauksella numerosta 02 2657 927.

Ajanvaraus on avoinna ma, ke ja pe klo 9–11.

Osoite: Helsingintie 52, Salo.

Tapaamisillat Salo-Karinassa eri aihein. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, ja ne alkavat kahvilla (2 €) puolta tuntia ennen esitystä. Seuraa tarkempaa ilmoittelua.

• 25.11. Matkalla mukana -tapahtuma Salon sairaalassa klo 9–12. Tarjolla tietoa muun muassa jäsenyydestä, kursseista, vertaistuesta ja neuvonta-aseman palveluista. Kahvitarjoilu.

• 13.12. Joulujuhla Lehmirannan lomakeskuksessa.

tien kuntosalilla klo 15–16.30. Omatoimista harjoittelua. Maksuton.

• Runoryhmä kerran kuukaudessa Salo-Karinassa erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Ohjaajana Marja Toivonen. Ei ennakkoilmoittautumista.

Maksuton.

FORSSA Paikallisosaston toimipiste Solukko Siurilankatu 28, 30300 Forssa Forssan seudun paikallisosaston toiminta-alue on Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Paikallisosasto järjestää syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen valistus- ja virkistystoimintaa erilaisten luentojen, tutustumiskäyntien ja virkistysmatkojen muodossa.

Jäsenilloista, naisten, miesten ja lapsisyöpäperheiden ryhmistä sekä virkistystoiminnasta ilmoitetaan Forssan lehden seura- ja yhdistyspalstalla sekä osoitteessa www.solukko.fi.

Liikunta • Tuolijumppaa jäsenille Solukon toimitilassa maanantaisin klo 14. Neljän euron kertamaksu.

• Jäsenillä on mahdollisuus ostaa kuntosali Stretchistä kymmenen kerran kortti kuntosalille ja kehonhuoltoryhmiin jäsenetuhintaan 69 €.

Lisätiedot • Anita Lilja, puheenjohtaja, naisten syöpäryhmä, 050 572 1912, lilja.anita@hotmail.com • Kari Saarinen, varapuheenjohtaja, miesten syöpäryhmä, kuoro, nettisivut, 044 033 5325, kari.i.saarinen@gmail.com • Anna-Kaisa Merikallio, sihteeri, 050 587 6484, annakaisa.merikallio@gmail.com • Eija Junttila, rahastonhoitaja, lapsisyöpäperheet, eija.r.junttila@gmail.com • Jenni Rauhaniemi, lapsisyöpäperheet, 050 380 3512, jrauhaniemi@gmail.com • Ritva Ojala, toimitila Solukon vuokraus, 050 521 2590, ritvaojala8@gmail.com • Satu Salomaa, 040 756 3362, satu.salomaa@surffi.net • Leena Rantaniemi, 045 139 7554, rantaniemi.leena@gmail.com • Sofia Rauhaniemi, 050 918 2160, sofia.rauhaniemi@outlook.com • forssa@lssy.fi • www.solukko.fi • Forssan lehden seura- ja yhdistyspalsta

Keskusteluryhmät • Eturauhassyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen suunnattu ryhmä kokoontuu joka kuukauden viimeinen torstai Salo-Karinassa (Helsingintie 52) klo 18. Ei ennakkoilmoittautumista.

• Rintasyöpään sairastuneille suunnattu ryhmä kokoontuu torstaina 2.10., 6.11. ja 4.12. Syty ry:n tiloissa (Helsingintie 6) klo 18. Ei ennakkoilmoittautumista. Järjestäjänä Rintasyöpäyhdistys.

Muu toiminta • Vesijumppaa torstaisin Lehmirannan lomakeskuksessa klo 9.30–11.30. Lisätiedot ja ilmoittautuminen, 044 357 5661.

• Keilausta keskiviikkoisin Salon keilahallissa klo 10–11. Lisätiedot ja ilmoittautuminen, 050 363 9091.

• Sytyn kuntosalivuoro keskiviikkoisin Ylhäisten-

Lisätiedot • Puheenjohtaja Kaisa Virtanen, 041 549 5115, kaisav80@gmail.com • salo@lssy.fi • www.sspo.fi • Facebook: @lssysalo TURKU Paikallisosasto tukee syöpää sairastavia ja heidän läheisiään jakamalla tietoa ja järjestämällä toimintaa, kuten luentoja, retkiä, teatterimatkoja sekä liikunta- ja kerhotoimintaa. Paikallisosasto pyrkii vuosittain lahjoittamaan varoja syövän tutkimukseen ja syöpää sairastavien syöpäpotilaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä lisääviin hankintoihin.

Jäsenillat Meri-Karinassa joka kuukauden toinen tiistai klo 18. Ohjelman lisäksi kahvitarjoilu ja arpajaiset. Jäseniltoihin järjestetään maksuton kuljetus, joka lähtee osoitteesta Aurakatu 14 klo 17.20. Paluukuljetus keskustaan klo 20.15.

Osoite: Seiskarinkatu 35, Turku.

• 14.10. Mielen ja kehon kulttuuri-ilta. Muun muassa Fuuga, Kaupunginteatteri ja Föli.

• 11.11. Voimaa luonnosta – kasvien ja kukkien käyttö hyvinvointia tukemassa. Ideoita jouluisiin asetelmiin. Toimintaterapeutti Minna Hakasalo.

• 9.12. Joulujuhla. Aninkaisten sävel. Ilmoittautuminen marraskuun jäsenillassa tai viimeistään 28.11. Meri-Karinan infoon, 02 2657 666 tai meri-karina@lssy.fi.

Tuolijooga Meri-Karinassa torstaisin 30.10. saakka klo 12–13. Hinta 3 €/kerta.

Ahkerat Kertut -käsityöpiiri ja käsityöpiirin putiikki Käsityöpiiri kokoontuu Meri-Karinan Ulapassa joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 10–12.30 ja joka kuukauden toinen tiistai klo 15–17.30 (ei 9.12.).

Vetäjinä toimivat Irmeli Raitanen ja Liisa Mannonen. Ahkerien Kerttujen käsitöitä on myynnissä joka päivä Meri-Karinan pääaulassa sijaitsevassa Putiikissa. Tiedustelut, 050 464 3719.

Retket ja matkat Turun paikallisosaston retket on tarkoitettu ensisijaisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille ja heidän läheisilleen.

• 19.11. Taiteentalo Chappe Tammisaaressa ja Billnäsin suklaatehdas. Sisältää opastuksen taiteentalossa, lounaan Tammisaaressa sekä kahvit ja tehdasesittelyn Billnäsissä. Lähtö Hepokullasta klo 9.30 ja Aurakadulta klo 9.45. Paluu Turkuun noin klo 17. Ilmoittautuminen ja maksu viimeisään 3.11. Hinta 58 €, museokortilla 48 €.

• 17.12. Joululounas tunnelmallisessa avotuliravintolassa Rikalan krouvissa Halikossa. Lähtö Hepokullasta klo 11.30 ja Aurakadulta klo 11.45.

Paluu Turkuun noin klo 16. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 1.12. Hinta 65 €.

Matkailmoittautumiset puhelimitse maanantaisin klo 12–14, 045 1360 123 tai matkat@turkulssy.fi.

Matkojen peruutukset: teatterimatkat 30 päivää ja muut retket 14 päivää ennen matkaa. Myöhemmissä peruutuksissa maksu voidaan palauttaa vain, mikäli matkalle saadaan toinen lähtijä. Matkat maksetaan pankkitilille FI21 5716 9020 0975 85.

Retkien lähtöpaikat: Hepokullassa Impivaaran jalkapallohallin parkkipaikka (Eskonkatu 1) ja Turun keskustassa tilausbussien pysäkki (Aurakatu 14).

Lisätiedot • Puheenjohtaja Seija Hummelin-Uusilehto, 050 545 0558, puheenjohtaja@turkulssy.fi • Sihteeri ja varapuheenjohtaja Eeva-Marja Matilainen, 040 180 4388, sihteeri@turkulssy.fi • turku@lssy.fi • www.turkulssy.fi • Facebook: L-S Syöpäyhdistys Turun seudun paikallisosasto • Turun Sanomien Yhdistystoiminta-palsta • Turun Sanomien verkkolehden Menovinkit VAKKA-SUOMI Ystävän Tupa Alinenkatu 26, Uusikaupunki 0440 453 022 Avoinna asiointia varten to klo 12–16 Ystävän Portti Vihtorinkatu 1, Laitila 044 755 9448 Avoinna asiointia varten to klo 14–17 Vakka-Suomen osaston toiminta-alueena on Kustavi, Laitila, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Paikallisosasto pyrkii tukemaan syöpäpotilaita ja heidän läheisiään jakamalla tietoa ja järjestämällä sosiaalista toimintaa, kuten luentoja, retkiä sekä liikunta- ja kerhotoimintaa.

Vertaistukiryhmät Ystävän Tuvalla.

• Rintasyöpää sairastavien ryhmä torstaina 16.10. ja 20.11. klo 16.

• Etuset-ryhmä torstaina 9.10. ja 13.11. klo 15.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

Toivekonsertti

TULE VAPAAEHTOISEKSI

SUNNUNTAINA 2.11. KLO 15.00

Tarjoamme vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille monenlaisia mahdollisuuksia. Vapaaehtoistehtäviin voi osallistua itselle sopivana ajankohtana omien voimavarojen mukaan.

Vapaaehtoiset myös koulutetaan ja perehdytetään tehtäviin. Tule mukaan!

MERI-KARINAN HYVINVOINTIKESKUKSESSA Konsertin tuotto lahjoitetaan eturauhassyöpäpotilaiden hyväksi. Solisteja säestää Timo Rautala & Atlas-orkesteri.

SEPPO HELENIUS KATRIINA RAINIO TINO AHLGREN OLA MIKOLA KIKE ELOMAA TUTTA CARPELAN AULIS KOTAVIITA SARI KASKELA

MERJA LEHTINEN LEILA MARTTILA JOUNI HAAPANIEMI PENTTI VATANEN PIRKKO PELANDER ERKKI LIIKANEN ESA ROUVALI TIITU LEPPÄNEN

Lisätietoa: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/ osallistu/vapaaehtoiseksi

Lippu

20 €

JUONTAJANA HANNU MÄÄTTÄNEN

Lippuja rajoitetusti! Varmista paikkasi ostamalla lippu ennakkoon Meri-Karinasta tai verkosta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi.

Tervetuloa lounaalle klo 12.00–14.30. Hinta 15 €. Pöytävaraukset 050 360 9393 tai keittio@ravintolakippo.fi. Ilmoita mahd. erityisruokavalio.

Kerro kappaletoive 24.10. mennessä meri-karina@lssy.fi, 02 2657 666.

Lippu 15 € (sis. kahvitarjoilun)

SEURAA MEITÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA Facebook: Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt Instagram: @lssyopajarjestot Oikeus muutoksiin pidätetään.

YouTube: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

2025 - 27

LOKI

ja potilaskerhojen toiminta Liikuntaryhmät Laitilassa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Ystävän Porttiin.

• Rintasyöpää sairastavien vesijumppa tiistaisin 9.12. saakka klo 18 Terveyskoti Laitilassa, Sairaalantie 1.

• Tuolijumppa torstaisin 4.12. saakka klo 13 Ystävän Portissa, Vihtorinkatu 1.

Matka joulumyyjäisiin lauantaina 13.12. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin paikallislehdissä.

Muu toiminta • Bingoa Ystävän Portissa tiistaina 14.10., 18.11. ja 9.12. klo 16 ja Ystävän Tuvalla joka toinen maanantai klo 17.

• Puurojuhla Ystävän Portissa perjantaina 12.12. klo 16 ja Ystävän Tuvalla torstaina 11.12. klo 17.

• Ihomuutosten tarkastuksia torstaina 6.11. (ajanvaraus 17.10. alkaen) ja torstaina 4.12. (ajanvaraus 7.11. alkaen) Tyks Vakka-Suomen sairaalan syöpäpoliklinikalla. Ajanvaraus numerosta 02 265 7927.

Ajanvarausnumero avoinna ma, ke ja pe klo 9–11.

• Vapaaehtoistoiminta on osaston toiminnan edellytys. Jos haluat löytää mielekästä tekemistä, tule vapaaehtoiseksi. Lisätietoja toimistoista.

Lisätietoja toiminnasta saa sähköpostitse jäsenille jaettavasta tiedotteesta, toimistoista, yhdistyksen verkkosivulta, Oma Loki -lehdestä ja paikallislehtien Yhdistykset toimivat -palstoilla.

Lisätiedot • Puheenjohtaja Esko Tähtinen, 040 577 5817 • Sihteeri Elisa Kivi-Jalonen, 044 755 9448 • uki@lssy.fi • laitila@lssy.fi

POTILASKERHOT LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN KERHO SYKERÖ Syöpää sairastavien lasten vanhemmista koostuva, vapaaehtoisvoimin toimiva Sykerö-kerho järjestää lapsisyöpäpotilaille ja heidän perheilleen muun muassa virkistystä, vertaistukea ja infektioriskittömiä tapahtumia. Toiminta on mahdollista lahjoitusvaroin sekä itse kerättyjen varojen turvin.

Toimintaa koko perheelle Infektioriskitöntä toimintaa järjestetään perheille läpi vuoden. Tapahtumien tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan aina lähempänä ajankohtaa.

Ilmoittautuminen tapahtumiin tehdään pyydettyyn päivään mennessä sähköpostitse osoitteeseen sykero@lssy.fi tai webropol-linkin kautta. Muistathan osallistua Sykerö-kerhon toimintaan vain täysin terveenä.

Tulevasta toiminnasta ilmoitetaan verkkosivulla, Facebook-sivulla, Instagramissa ja sähköpostitse Sykerö-kerhon sähköpostilistalla oleville.

Lisätiedot • Perhetyön asiantuntija Pia Ilves, 044 451 5655, pia.ilves@lssy.fi • sykero@lssy.fi • www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/sykero

• Instagram: @sykerokerho • julkiselta Facebook-sivulta, joiden lukemiseen et tarvitse omia tunnuksia: www.facebook.com/sykero ETURAUHASSYÖPÄPOTILAIDEN RYHMÄ ETUSET Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmä tarjoaa tietoa eturauhassyövästä, sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään sekä mahdollisuuden virkistyä ja tavata muita saman sairauden kokeneita. Ryhmässä ei ole erillistä jäsenmaksua, mutta edellytämme ryhmäläisten olevan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniä.

Luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään Meri-Karinassa. Tilaisuudet alkavat kahvitarjoilulla klo 17.30. Ohjelman lisäksi arpajaiset. Vuoden aikana Etuset järjestää muutakin toimintaa, jolloin toiminnasta ilmoitetaan erikseen kirjeitse tai sähköpostitse.

• 15.10. Edunvalvontavaltuutus – miksi ja miten se tehdään? OTM Kaisa Mähkä asianajotoimisto Kailialasta • 19.11. Diabetes, Diabetesyhdistys • 10.12. Joulujuhla • 21.1.2026 Vuosikokous Vertaistukipuhelimessa voit keskustella eturauhassyövästä, mieltä painavista asioista sekä saada neuvoa ja ohjausta. Vertaistuessa ei kuitenkaan oteta kantaa lääketieteellisiin asioihin. Voit soittaa täysin anonyymisti. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Vastaajina toimivat koulutetut vapaaehtoiset vertaistukimiehet. Puhelin palvelee arkipäivisin klo 12–17 numerossa 044 451 5510.

Liikuntakerho kokoontuu Meri-Karinassa maanantaisin klo 12. Ohjelmassa muun muassa mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua jokaisen oman kunnon mukaan. Liikunnan jälkeen on mahdollista saunoa ja uida.

Liikuntakerholaisille 10 kerran maksu on 35 € tai kertamaksuna 4 €. Maksu Meri-Karinan infoon.

Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Mukaan voi tulla myös kesken kauden.

Propo Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry on valtakunnallinen potilasjärjestö, joka toimii eturauhassyöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi. Järjestö tarjoaa eturauhasyöpää sairastaville ja heidän läheisilleen neuvontaa ja vertaistukea. Vertaistukiryhmiä järjestetään myös maakunnissa. Lisätietoja: www.propo.fi Lisätiedot • Puheenjohtaja Matti Kanniainen, 044 451 5510, etuset@lssy.fi • Jäsenrekisteri Kati Tilli, 044 055 1571, kati.tilli@lssy.fi • Facebook: ETUSET Eturauhassyöpäpotilaat

ROOSA NAUHA -KERÄYS Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys on maamme suurin keräys syövän voittamiseksi. Lahjoituksilla tuetaan suomalaista syöpätutkimusta sekä syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään.

Keräykseen voi osallistua ostamalla Roosa nauhan, rannekkeen tai keräystuotteita tai tekemällä lahjoituksen.

Tämän vuoden Roosa nauhan on suunnitellut toimittaja-juontaja Katja Ståhl.

Lue lisää: www.roosanauha.fi TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ: • Roosa nauha -päivä 3.10.

• Roosa nauha -viikko 29.9.–5.10.

• Roosa nauha Tanssii Tähtien Kanssa -jakso 26.10.

Katso Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Roosa nauha -teemaiset tapahtumat osoitteesta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi

Roosa nauhoja ja rannekkeita on myynnissä Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, Turku.

ROOSA NAUHAT YRITYKSILLE Varainhankintakoordinaattori Kati Tilli 044 055 1571, kati.tilli@lssy.fi Rahankeräyslupa: RA/2020/1107

SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENYYS TAKAA MONIA ETUJA Liity Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi ja olet oikeutettu moniin etuihin.

JULKAISUT • Valtakunnallinen Syöpä-lehti neljästi vuodessa • Yhdistyksen Oma Loki -jäsenlehti kerran vuodessa EDUT • Alkuavustuksen ja hoitopäiväkorvausten hakeminen • Keskustelu psykologin kanssa maksutta • Huolestuttavan ihomuutoksen tarkastus maksutta (1 maksuton tarkastus/jäsenmaksukausi) ALENNUKSET • Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen ruokailu- ja liikuntapalveluista • Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkakerhon järjestämistä matkoista • Viking Linen, EasyFitin, LadyLinen, Hotelli Pikku-Syötteen, Holiday Clubin, GreenStar-hotellien ja BookBeatin palveluista ja tuotteista • Jäsenalennusliikkeistä • Yksityisiltä lääkäriasemilta: Pihlajalinnan toimipisteet • Pihlajalinna Turku Keskusta • Pihlajalinna Turku Kupittaa • Pihlajalinna Salo • Pihlajalinna Parainen • Pihlajalinna Kemiö • Forever Turku Leaf Areena • 10 euron etuseteli, joka oikeuttaa etuun vapaavalintaisista terveydenhuollon palveluista Pihlajalinnassa. Etu on voimassa Turun, Salon, Paraisten ja Kemiön toimipisteissä.

Etuseteli on toimitettu jäsenille helmikuussa ilmestyneen Oma Loki -lehden mukana.

Leikkaa lehdessä oleva etuseteli ja ota se mukaan asioidessasi Pihlajalinnassa.

• 15 % etu laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista. Etu ei koske koronavirustestiä, magneettitutkimuksia, lääkärin vastaanotolla tehtäviä ultraäänitutkimuksia eikä laboratoriopakettitutkimuksia.

• Ilmainen koekuukausi Forever-ketjun kuntosalille sekä ryhmäliikuntaan. Etu on voimassa ainoastaan Foreverin Turun toimipisteessä. Lunastaaksesi edun ole yhteydessä Forever Turun asiakaspalveluun.

Mehiläisen toimipisteet • Mehiläinen lääkäriasema Turku • Mehiläinen lääkäriasema Salo • Mehiläinen lääkäriasema Raisio • Mehiläinen NEO Turku • Poliklinikkamaksu lääkärikäynneistä –30 % • Kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset –10 % (röntgenissä tehtävät) • Magneettitutkimukset –10 % • Patologiset tutkimukset –15 % • Rintojen alueen kuvantamistutkimukset ja näytteenotot –15 % • Hammashoito –5% Turun Gynekologikeskus • Ei toimistomaksua Tarkemmat tiedot kaikista alennuksista yhdistyksen verkkosivulla: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > Jäsenyys > Jäsenedut

LIITY JÄSENEKSI

• Soita numeroon 02 2657 913 • Täytä verkkolomake liity.lounais-suomensyopayhdistys.fi

OTA JÄSENHUONE KÄYTTÖÖN

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenten maksuton Jäsenhuone tarjoaa monia mahdollisuuksia: • Lataa jäsenkortti matkapuhelimeesi, jolloin se kulkee mukanasi.

• Tarkista ja muokkaa yhteystietojasi.

• Maksa jäsenmaksu.

• Hae alkuavustusta ja hoitopäiväkorvausta.

• Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi.

Kirjaudu Jäsenhuoneeseen osoitteessa oma.lssy.fi.

Kirjautuminen huoneeseen edellyttää, että sähköpostiosoitteesi löytyy yhdistyksen jäsenrekisteristä. Jos et vielä ole ilmoittanut sähköpostiosoitettasi jäsenrekisteriin, ota yhteyttä jäsentoimistoon.

Lisätietoja: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi > Jäsenyys > Jäsenhuone

Kaikki jäsenedut ovat voimassa vuoden 2025 ajan. Esitäthän voimassa olevan jäsenkortin ennen maksutapahtumaa.

LOKI

28 - 2025

Olemme tässä, sinua varten Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

Syöpään sairastuminen on pysäyttävä kokemus. Vakavan sairauden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin. Me haluamme olla tukenasi ja auttaa sinua jaksamaan raskaassa elämänvaiheessa.

Tule mukaan kurssille, joka tarjoaa sinulle vertaistukea, tietoa syövästä ja sen hoidoista sekä työkaluja omien voimavarojen tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Saat myös konkreettista neuvontaa, ohjausta ja keinoja jatkaa mahdollisimman täysipainoista elämää syövästä huolimatta. Tukenasi on ammattilaisten joukko, jolla on vahva osaaminen. Olemme järjestäneet kursseja yli neljänkymmenen vuoden ajan.

Kurssit toteutetaan meren äärellä, luonnon sylissä sijaitsevassa Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa Turun Hirvensalossa. Kurssit ja majoitus täysihoidolla ovat maksuttomia.

Kelan kurssit syöpää sairastaville

Kurssit syöpää sairastaville

PARIKURSSIT

Positiivista psykologiaa arkeen Yksilökurssi

16.2.–20.2.2026

Voimaa arkeen Parikurssi parantumatonta syöpää sairastaville

30.3.–2.4.2026

Maalaa mielenmaisemaa Kuvataidepainotteinen yksilökurssi

7.4.–10.4.2026

NUORET AIKUISET (18–39-v.) & KESKI-IKÄISET (40–64-v.)

Kurssi 2.2.–6.2.2026 Kurssi 4.5.–8.5.2026 Kurssi 5.10.–9.10.2026 Kurssi 9.11.–13.11.2026 Kurssi 7.12.–11.12.2026

Yhdessä eteenpäin Perhekurssi lapsiperheille, joissa lapsi sairastaa

22.6.–26.6.2026

Yhdessä eteenpäin Perhekurssi lapsiperheille, joissa vanhempi sairastaa

29.6.–3.7.2026

Reitti halki ristiaallokon Melontapainotteinen yksilökurssi

13.7.–17.7.2026

IKÄÄNTYNEET (yli 65-v.)

Kurssi 19.1.–23.1.2026 Kurssi 23.3.–27.3.2026 Kurssi 13.4.–17.4.2026 Kurssi 18.5.–22.5.2026 Kurssi 17.8.–21.8.2026 Kurssi 14.9.–18.9.2026 Kurssi 12.10.–16.10.2026 Kurssi 16.11.–20.11.2026

Hyvinvointia luonnosta Yksilökurssi

31.8.–4.9.2026

hyvinvointia liikkumalla Liikuntapainotteinen parikurssi

21.9.–25.9.2026

Voimaa luovuudesta Yksilökurssi

26.10.–30.10.2026

YKSILÖKURSSIT

Yhteistyönä järjestettävät kurssit • Kurssi ruoansulatuskanavan syöpää sairastavalle ja hänen läheiselleen 27.–30.4.2026 yhteistyönä Coloresin kanssa • Perhekurssi levinnyttä rintasyöpää sairastaville 8.–12.6.2026 yhteistyönä Rintasyöpäyhdistyksen kanssa • Välmående och arbetslivet – kurs för svenskspråkiga 8.–11.6.2026 i samarbete med Österbottens Cancerförening

NUORET AIKUISET (18–39-v.)

Kurssi 25.5.–29.5.2026 KESKI-IKÄISET (40–64-v.)

Kurssi 10.8.–14.8.2026

NUORET AIKUISET (18–39-v.) & KESKI-IKÄISET (40–64-v.)

Kurssi 2.3.–6.3.2026 Kurssi 14.6.–18.6.2026 Kurssi 2.11.–6.11.2026 IKÄÄNTYNEET (yli 65-v.)

Kurssi 9.3.–13.3.2026 Kurssi 28.9.–2.10.2026

Kaikkien kurssien sisältö ja hakuohjeet www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/kurssit Kurssitoimisto: 02 2657 610, kurssi@lssy.fi

Liikkeellä elämässä Tanssi-liiketerapiapainotteinen yksilökurssi 23.2., 2.3., 9.3., 16.3., 23.3., 30.3., 13.4., 20.4., 27.4. ja 4.5.2026 klo 18.00–19.30

Huomioithan, että parikurssille voi osallistua yksin tai yhdessä puolison tai muun läheisen, kuten perheenjäsenen tai ystävän, kanssa.

Kurssien aikataulu on alustava. Ajankohdat ja toteutumat ovat ehdolliset. Seuraa tietoja verkkosivultamme.

Tutustu Meri-Karinan hyvinvointikeskukseen www.merikarina.fi