Page 1

1/2017

LOKI

Petrea Kuntoutuksen toimipiste Meri-Karinaan Avanne ei estä elämästä Talletus Biopankkiin kannattaa Aina ei voida parantaa, aina voidaan hoitaa

N A N N U U S N E D U U I T T O Ä M ELÄ

Ammattitautina tullut keuhkosyöpä rytmittää Mikko Heinosen arkea, mutta periksi ei anneta.


LOKI

2 - 2017 - N:o 1

Satoja lounaissuomalaisia

Keneltäkään on tuskin jäänyt huomaamatta, että Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Rakasta kotimaatamme onnittelee luonnollisesti myös 65-vuotias Lounais-Suomen Syöpäyhdistys.

Entä jos

Sata vuotta sitten syöpä oli vielä outo tauti, johon monet kuolivat nopeasti. Tänään on toisin. Syöpä pystytään suurimmassa osassa tapauksista toteamaan ja hoitamaan tehokkaasti ja niissäkin tapauksissa, joissa sairastunutta ei voida parantaa, oireita voidaan lievittää. Suomen juhlavuoden kunniaksi lupaamme vuoden LOKI-lehdissä tarjota sadoille alueellamme asuville syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen luotettavaa ja ajanmukaista tietoa syövästä, sen ehkäisystä, toteamisesta, hoidosta, kuntoutumisesta ja elämästä sen kanssa. Sadoista tulee tuhansia ja kymmeniätuhansia. Jokainen syöpä koskettaa sitä sairastavan lisäksi myös kumppania ja muita perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä, tuttavia, työtovereita ja naapureita, moninkertaisesti. Jokaisella lounaissuomalaisella on varmasti mielessään vähintään yksi syöpään sairastunut. Syövän yhteydessä puhutaan usein taistelusta. Sotaisa termi kuvaa päättäväisyyttä ja halua vastustaa jotain ei-toivottua vihollista. Tiedolla voi parhaimmillaan torjua syöpää ja elää sen kanssa sovussa silloinkin, kun tautia ei saada täysin parannettua. Syövän kanssakin on elämää – monille siitä tulee kumppani useiksi vuosiksi. Tiedon lisäksi tarvitaan tukea. Sitä voivat lähipiirin lisäksi antaa sekä vertaiset että vapaaehtoiset. Kerromme tässäkin numerossa syöpäpotilaista, ammattilaisista sekä yhdistyksen tarjoamista monista tukimuodoista.

VAIHTAMALLA PARANEE? Kolme hyvää syytä tulla Säästöpankin asiakkaaksi: 1 2 3

Tutkitusti tyytyväiset asiakkaat. Yksilöllisempää palvelua ja huolenpitoa. Asiointi on helppoa paikallisen asiantuntijan kanssa.

Voit olla Säästöpankin asiakas jo huomenna! Ota yhteyttä ja me teemme vaihdon kanssasi vaivattomasti.

Tervetuloa saamaan ja antamaan tukea! Tuula Vainikainen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viestintäneuvoston puheenjohtaja, LOKI-lehden toimittaja

Ringar på vattnet

Alla har förmodligen märkt att Finland i år fyller hundra. Sydvästra Finlands Cancerförening rf, som själv fyllt 65, står naturligtvis i gratulanternas skara.

www.saastopankki.fi/liedonsp | p. 010 430 900*) *) Puhelu kiinteästä liittymästä 8,35 snt/puh. + 6 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

För hundra år sedan var cancer fortfarande en underlig sjukdom som ofta snabbt ledde till döden. Idag är det annorlunda. I de flesta fall lyckas man konstatera och sköta cancer effektivt. Också i de fall då cancern är obotlig kan man lindra dess symptom. Det finländska jubileumsåret till ära lovar vi att tidningen LOKI erbjuder de hundratals cancerpatienter och deras närmaste som bor i den här landsändan pålitlig och aktuell information om cancern – hur den förebyggs, hur den upptäcks och behandlas, hur man kan rehabiliteras och leva med den. Cancer berör, förutom dem som drabbas direkt, också partners och andra familjemedlemmar, släktingar, vänner, bekanta, arbetskamrater och grannar. Hundratals blir tusentals och tiotusentals. Var och en har säkert en eller flera cancerdrabbade i sinnet. Då man talar om cancer används ofta ordet kamp. Den krigiska termen andas beslutsamhet och beredskap att stå emot en ovälkommen fiende. I bästa fall kan man med kunskapens hjälp motarbeta cancern och leva med den också då den inte helt går att bota. Det finns ett liv också med cancer, och många lever det i flera år. Förutom kunskap behöver man stöd. Det kan man få av sina närmaste men också av andra cancerpatienter och av frivilliga. I detta nummer berättar vi såväl om cancerpatienter som om yrkesmänniskor och om de många stödformer som föreningen erbjuder. Välkommen med att få stöd, och att ge! Tuula Vainikainen Ordförande för Sydvästra Finlands Cancerförenings informationsråd, redaktör vid tidningen LOKI

PALVELEMME MEHILÄISEN TALOSSA KAUPPIASKATU 10

Avoinna: ma-pe 8-20 la 9-18 su 11-18 P-LOUHESTA SUORA YHTEYS HISSILLÄ SAAT KAIKKI TERVEYSPALVELUT SAMAN KATON ALTA!

Kuva: Pasi Leino

LOKI

Tietoa ja tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puhelin 02 2657 666 (info) Sähköposti: aleksi.rajamaki@lssy.fi Päätoimittaja: Aleksi Rajamäki Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Painos: 226 055 Painopaikka: Turun Sanomat Lue lehteä verkossa: www.lssy.fi/julkaisut Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2017 Kannen kuva: Pasi Leino

Puh. (02) 275 0400 Fax (02) 275 0430

www.linnanapteekki.fi


LOKI

N:o 1 - 2017 - 3

LOKIIN MERKITTYÄ Turun seudun paikallisosasto lahjoitti Meri-Karinaan defibrilaattorin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosasto lahjoitti MeriKarinan hyvinvointikeskukseen defibrillaattorin. Defibrillaattori eli sydäniskuri on elvytyksessä käytettävä laite, joka neuvoo käyttäjää läpi elvytyksen. – On suositeltavaa, että julkisissa tiloissa on sydäniskuri. Kun Meri-Karinassa ei tällaista laitetta ollut ja tiloissa kuitenkin liikkuu paljon potilaita, ajattelimme, että tällaiselle olisi tarvetta, Turun seudun paikallisosaston puheenjohtaja Anneli Suominen sanoo. – Laite voi osoittautua jollekulle hyvin tärkeäksi, Suominen jatkaa. Meri-Karinan vastaava hoitaja Teija Kemppainen haluaa kiittää paikallisosastoa siitä, että Meri-Karina sai oman laitteen. – Olemme jo jonkin aikaa pohtineet laitteen hankintaa. Kuntoutujien määrä Meri-Karinassa tulee kasvamaan, ja haluamme turvata kuntoutujat. Laite parantaa henkilöstön ensihoitovalmiutta, Kemppainen kertoo. Laitteen luovutuksen jälkeen henkilökunta osallistui koulutukseen, jossa opeteltiin laitteen käyttöä. Turun seudun paikallisosasto muisti Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä myös Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa lahjoittamalla 7500 euroa. Lahjoitus osoitettiin Saattohoitokoti Karinakodin hyväksi.

Turun seudun paikallisosasto lahjoitti Meri-Karinan hyvinvointikeskukseen defibrillaattorin, jota käytetään elvytyksessä. Meri-Karinan henkilöstö otti laitteen vastaan kiitollisena.

Lions Club Archipelago lahjoitti lapsisyöpäpotilaiden hyväksi Lions Club Archipelago tuki kesällä 2016 jo viidennen kerran järjestetyn CelebAm-hyväntekeväisyysgolftapahtuman 6300 euron tuotolla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykeröä. Lounaissuomalaisessa Syöväntorjuntapäivässä Sykerö-kerhon puheenjohtaja Niina Piippo ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsiperhekoordinaattori Niina Ollikainen ottivat lahjoituksen vastaan iloiten. – Näillä lahjoituksilla on suuri merkitys vapaaehtoisvoimin toimivalle Sykerö-kerholle. Ilman näitä arvokkaita lah-

joituksia kerhomme toiminta ei voisi yhtä mittavana tarjota tukea ja iloa sairastuneille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen, Sykerön puheenjohtaja Niina Piippo kiittelee. Tänä vuonna lahjoitusvaroja käytetään erityisesti perheiden yhteisten liikuntahetkien tukemiseen ja terveyden edistämiseen. Viimeaikaiset tutkimustulokset korostavat liikunnan merkitystä ja positiivisia vaikutuksia lapsena syövän sairastaneiden terveyteen. Näitä lapsia ja nuoria pitäisikin kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan hoitojen jälkeen. Ohjausta ja tukea turvalliseen, aluksi

leikin myötä tapahtuvaan liikkumiseen, tulisi voinnin salliessa antaa jo syöpähoitojen aikana. Etäyhteyden avulla näihin liikuntahetkiin voisi osallistua esimerkiksi kotona tai sairaalassa. Lahjoitusvarojen turvin Sykerö-kerho pystyy järjestämään myös infektioriskittömän uimakoulun, vanhempien virkistyspäiviä sekä koko perheen ulkoiluretkiä. Viime kesänä LC Archipelago lahjoitti lastenleikkipuiston laitteineen pienten potilaiden iloksi. Lahjoituksen mahdollisti vuonna 2015 järjestetty hyväntekeväisyysgolfturnaus. Kerätyillä varoilla Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen pi-

hassa sijainneeseen leikkipuistoon rakennettiin uudet laitteet. Leikkipuisto mahdollistaa sen, että infektioeristyksissä olevat syöpälapset voivat leikkiä turvallisesti ilman huolta infektiosta. Sykerö-kerho toimii Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen alaisena. Kerho tarjoaa monipuolista toimintaa lapsisyöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Syöpää sairastavien lasten vanhemmista koostuva Sykerö-toimikunta järjestää perheille muun muassa virkistystä ja vertaistukea. Toimikunta järjestää muun muassa infektioriskittömiä toimintapäiviä, perheuinteja ja elokuvanäytöksiä.

Meri-Karinan keittiö on suljettu viikonloppuisin Tämän vuoden alusta alkaen Meri-Karinan keittiö on ollut viikonloppuisin suljettu. Keittiö palvelee asiakkaitaan aikaisempaan tapaan arkisin. Lounastarjoilu on maanantaista perjantaihin klo 11.00–13.30. Lounaan hinta on

aikuisilta 9 e, 6–12-vuotiailta lapsilta 5 e ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniltä 8 e. Lounaslista on katsottavissa osoitteessa www.merikarina.fi. Meri-Karinassa voi edelleenkin järjestää erilaisia perhejuhlia, ku-

ten syntymäpäiväjuhlia, häitä, ristiäisiä ja muistotilaisuuksia. Meri-Karina soveltuu hyvin myös erilaisten kokousten, kongressien ja koulutustilaisuuksien tapahtumapaikaksi. Lue lisää osoitteessa www.merkarina.fi.

Meri-Karinan keittiö on viikonloppuisin suljettu. Keittiö palvelee asiakkaitaan arkisin.


LOKI

4 - 2017 - N:o 1

Arki avanteen kanssa

”Ei tarvitse jäädä kotiin häpeämään” Teksti: Marja Myllyluoma • Kuva: Minna Lämsä – Ei tämä sellainen vaiva ole, että pitäisi jäädä kotiin häpeämään, vakuuttaa euralainen Jyrki Esko. Yhtään menoa ei ole avanteen takia jäänyt menemättä. Mikäs on mennessä, kun turvana ovat pettämättömät kumppanit – kunnon tarvikkeet. Jyrki Esko antaa kyytiä turhille peloille, häpeäntunteille ja kauhukertomuksille puhumalla avoimesti avannearjestaan. Hän käy töissä, matkustelee, keilaa, ui, leikkii pienen pojantyttären kanssa – elää normaalia, elämänmakuista elämää. Juuri mistään ei ole tarvinnut luopua eikä juuri mitään muuttaa. Mitä nyt ruisleipä ja makeutusaineet ovat kiellettyjä. Toisaalta suolaa pitää lisätä ruokaan enemmän kuin ennen, sillä imeytymismatka on lyhentynyt. – Ja kilot on pidettävä kurissa. Olen perso hyvälle ruualle, Esko jatkaa. Garderobia tulee mietittyä ainakin sen verran, että farkut saavat mieluiten olla korkeavyötäröistä mallia. – Tavallaan elämä on osin helpompaakin kuin ennen avannetta, Esko pohtii pilke silmäkulmassa. – Pussin voi vaihtaa vaikka metsässä. Eikä ripulin yllättäessä tarvitse rynnätä ylös sängystä.

Korkki kiinni ja uimaan!

Arjen pelastajia ovat hyvät tarvikkeet. – Olen avanneilloissa tavannut vanhoja ihmisiä, joilla on yhä käytössään sa-

Euralainen Jyrki Esko ajelee silloin tällöin työpalavereihin Turkuun. Auton hansikaslokerossa on aina mukana avannetarvikkeita kaiken varalta. – Kertaakaan ei ole pettänyt, hän kehuu arsenaaliaan.

Avanteista ainoastaan kolmannes pysyviä

Uusia leikkausmenetelmiä ja -välineitä Kun kehon eritteet eivät pääse poistumaan luonnollista tietä, uudeksi ulostuloreitiksi tehdään avanne. Pysyviä avanteita on vähemmän kuin 20 vuotta sitten, mutta väliaikaisia vastaavasti enemmän. Kaikkiaan uusien pysyvien avanteiden määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan vuodesta toiseen, vaikka niiden merkittävin aiheuttaja, peräsuolen syöpä, lisääntyy koko ajan. – Muutos tilapäisten avanteiden hyväksi on ennen muuta uusien leikkausmenetelmien ja -välineiden ansiota, kertoo dosentti, vastaava ylilääkäri Arto Rantala Tyksin vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalta. Takavuosina avanteesta ei hevin päässyt eroon, kun sen kerran oli saanut. Nykyisin vain kolmannes potilaista joutuu elämään avanteensa kanssa lopun ikää. Suurimmalta osalta avanne voidaan myöhemmin poistaa, kiitos uusien menetelmien ja välineiden, ennen kaikkea erityisen saumauslaitteen. – Laitteen avulla pystytään tekemään siisti sauma lähelle peräaukkoa samalla kun syöpäinen osa suolta leikataan pois. Kun uusi sauma on aikanaan pa-

rantunut, suojaava avanne voidaan poistaa pienellä leikkauksella, Rantala selvittää. – Potilaalta avanteen poistamisen odottelu vaatii kärsivällisyyttä. Minulla onkin tapana sanoa, että pääset eroon tilapäiseksi suunnitellusta avanteesta siinä vaiheessa, kun olet ehtinyt tottua siihen. – Joka tapauksessa avanneleikkauksia tarvitaan aina vain, Rantala vakuuttaa. – Tyksissä ne ovat vatsakirurgian osastolla arkipäivää. Viime vuonna tehtiin 101 peräsuolisyöpäleikkausta. Pysyvä avanne oli pakko tehdä 32 potilaalle syöpäleikkauksen yhteydessä. Syöpä oli silloin niin hankalassa paikassa, ettei muita mahdollisuuksia jäänyt. Noin 60 leikattua sai tilapäisen avanteen.

Suolistosyöpää, Crohnin tautia...

Liki jokainen tuntee jonkun, jonka vaatteiden alla piileksii avannepussi. Tavallisin avannetarpeen aiheuttaja, suolistosyöpä, onkin kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Uusia tapauksia tulee ilmi noin lähes 3000 vuodessa, eikä luku ainakaan pienentyne tulevina vuosina, kun väestö ikääntyy.

Suolistosyöpään sairastuneiden keski-ikä on 65 vuotta. Vain kymmenen prosenttia potilaista on alle viisikymppisiä. Puhumme tavallisesti erikseen paksusuolen ja peräsuolen syövistä, vaikka paksu- ja peräsuoli ovat yhtä ja samaa elintä, kuten Rantala huomauttaa. Suolistosyöpätapauksista 55 prosenttia löytyy paksusuolesta, 45 prosenttia peräsuolesta. Kolmanneksi yleisin syöpämme on kaikeksi onneksi ennusteeltaan melko hyvä. Mutta kovin laajalle leviämään päässyttä syöpää on mahdoton enää leikata. Rantala rauhoittelee, ettei tuolloinkaan toivo ole välttämättä mennyttä: saatavilla on tehokkaita lääkkeitä. Silloin kun pysyvän avanteen teko on tarpeen, paksusuoliavanne tehdään vasemmalle, ohutsuolija virtsa-avanne oikealle puolelle alavatsaan. Nyt pysyttelemme vain vasemmalla. Vasemman laidan avanne on joskus tarpeen muidenkin riesojen kuin syövän vuoksi. Peräsuolessa voi vallita vaikea Crohnin tauti, suolen puhkeaman jälkitila tai sulkijalihasten paha toimintahäiriö.

Varsinkin muissa kuin syövän aiheuttamissa avannetapauksissa tilapäinen vaihtoehto on varteenotettava. Joskus harvoin avanne saa jäädä, vaikka sen voisi poistaakin. Potilas on ehkä niin sinut avanteensa kanssa, ettei välitä luopua siitä, tai huonokuntoinen vanhus haluaa välttää uuden leikkauksen.

Ammattiapua ja vertaistukea

Olipa avanne vatsalla pysyvästi tai tilapäisesti, sen kanssa voi elää täyttä elämää – vaikka käydä uimahallissa niin kuin television Elossa 24h -sarjassa esiintynyt Sauli käy. Turkulaismies ei piittaa avannepussia tuijottavista kanssauimareista. Avanne on hänen pelastajansa: sen myötä hän pääsi invalidisoiviksi luonnehtimistaan ulostusvaikeuksista. Avanteen tulo on kuitenkin suuri muutos. Hämmennys, pelko ja sokki ovat tavallisia reaktioita, kun ihminen kuulee joutuvansa avanneleikkaukseen. Potilasta ei jätetä yksin murehtimaan. Ennen leikkausta kirurgi selvittää juurta jaksain, miksi leikkausta tarvitaan. Sen jälkeen, ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen, avannehoitaja – korvaamaton


LOKI

N:o 1 - 2017 - 5

SOPIVASTI

mat tarvikkeet kuin 1970-luvulla. Kuitenkin useilla valmistajilla on markkinoilla monipuoliset, nykyaikaiset valikoimat, Esko sanoo. Hän on löytänyt itselleen passelin koosteen kuuntelemalla asiantuntijoita, lukemalla ja surffailemalla netissä. – Kertaakaan ei ole pettänyt, hän kehuu arsenaaliaan. Euran kunnalla on aina odottamassa kuuden viikon tarvike-erä. Kunta maksaa viulut eikä ole napissut hinnoista. Vinkein varuste on varmaankin korkki. Kun Jyrki Esko lähtee uimaan, hän vaihtaa rengaskiinnitteisen avannepussin korkkiin, eräänlaiseen tamponiin, joka sulkee suolensuun tiiviisti. Suoli on koulutettu olemaan hylkimättä kapinetta. Säntillisesti toimivan ruuansulatuksen ansiosta korkin turvin pärjää useita tunteja. Esko ei välitä kätkeä korkinkantaa uimahallissa saunovien katseilta, vaikka hänellä olisi lupa pitää saunassakin uikkarit jalassa. – Kerran eräs pikkupoika kysyi, onko sedällä pipi. Muita kommentteja ei ole korviini kantautunut.

– Se oli kuin rikkinäinen pesusieni, sellainen, jolla on pesty liikaa, Esko kuvailee näkemäänsä.

Kaksi kurjaa joululahjaa

Avanteen lisäksi Eskolle jäi tyypillisiä lieveilmiöitä. Kylmänarkuus pakotti käymään jääkaapilla hanskat kädessä. Kylmät juomat kiellettiin, koska ne aiheuttaisivat kramppeja. Sormenpäistä ja jalkapohjista hävisi tunto. Avannepotilaita herkästi kiusaavat iho-ongelmat puolestaan ovat loistaneet poissaolollaan. Tyrän, niin ikään tavallisen avanneriesan, Esko on saanut kerran. Tyrä leikattiin, ja uusia Esko torjuu käyttämällä keilatessa tyrävyötä. Henkinen kantti on kestänyt koko matkan. Oman asenteen lisäksi läheisten tuki ja esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssin anti ovat auttaneet pysymään pinnalla. – Nyt on minun vuoroni panna hyvä kiertämään, vertaistukihenkilöksi valmistautunut Jyrki Esko tuumaa.

Jyrki Esko tunnustaa, ettei tiennyt syövästä tai avanteista paljonkaan ennen loppuvuotta 2013. Tuolloin hän sai kaksi ikävää joululahjaa. Ensin meni firman konkurssin myötä työpaikka alta, sitten tuli suolistosyöpädiagnoosi. Esko sai uuden ja mieluisan, myyntiä ja projekteja käsittävän pestin kylmätiloja toimittavasta firmasta. Syöpä on selätetty. Vuoden päivät siinä meni. Totuttelu tulevaan lähti käyntiin oikeastaan jo alustavasta diagnoosista. Ulosteesta löytynyt veri oli työterveyslääkärin mukaan 99-prosenttisen varma merkki pahanlaatuisesta kasvaimesta. Kun tähystys sitten varmisti asian, tiedonhaluinen potilas uskaltautui itsekin katsomaan tähystyskohdetta.

tuki ja turva – opastaa kädestä pitäen, miten sidostarpeiden ja pussien kanssa toimitaan. Tyksin avannepoliklinikka on auki joka arkipäivä. Vertaistukea tarjoavat niin Syöpäyhdistys kuin avannepotilaiden oma, valtakunnallinen Finnilcojärjestö jäsenyhdistyksineen. Avannearjen alku saattaa olla hankalaa ennen kuin pussin oppii kiinnittämään niin lujasti, ettei se irtoa ja petä. – Likapyykkiä ja hajuhaittoja voi olla alkuun luvassa, Rantala tietää. – Pitää vain sopeutua. Kunhan suoli oppii uuteen komentoon ja käyttöön saa uudet, hyvät tuotteet, voi elää aika lailla normaalisti mutta eri tavalla kuin ennen. Avanteen reunalla vaanivilta vaivoilta ei silti sovi ummistaa silmiä. Ihopulmiin saa tehokasta apua avannehoitajalta. Vakavampia ongelmia, kuten kuolioita, tulehduksia, ahtaumia, esiinluiskahduksia ja tyriä, esiintyy noin seitsemässä ja puolessa prosentissa pysyvistä avanteista. Avannetyrä vaivaa vuosien saatossa jopa 10–20

Ajatukset pois sairaudesta

Avanneleikkaukseen Esko pääsi vuoden 2014 maaliskuussa. Siihen mennessä peräsuolen tienoo oli sädetetty leikkauskuntoon. – Kun vatsaani piirreltiin rukseja väliaikaisen tai pysyvän avanteen paikaksi, ajattelin, ettei tämä ole maailmanloppu millään lailla, hän kertoo. Maailmanloppua ei tullut, vaikka avanteesta jouduttiin tekemään pysyvä. Esko päätti heti ottaa asiat asioina – ja hoitaa kaiken avannetouhun itse. – En halua päästää ketään hääräämään ulosteideni kanssa, hän perustelee. Leikkauksen jälkeen seurasi kuukausien syöpähoito pillereineen ja sytostaatteineen. – Vaimo totesi, että on se kumma, kun sytostaattihoidoissa naisilta lähtee tukka, miehiltä näköjään ei, Jyrki sanoo. Hiukset siis pysyivät Jyrkin päässä, ajatukset sen sijaan keskitettiin muualle kuin sairauteen.

SINUNLAISESI

Luottamus syntyy teoilla, siksi tarjoamme arkeesi sopivia palveluita sekä aina tutun henkilön pankkiasioista juttelemaan. Tämä on nostanut meidät Suomen pankkien tyytyväisyystutkimuksessa yksityisasiakkaiden ykköseksi*. Tervetuloa paikalliseen pankkiin – meillä on aikaa sinullekin. *EPSI Rating: Suomen pankit 2015

Hyvä kiertoon vertaistukena

Lähellä ihmistä Kyröntie 31 / Puh. 02 762 5650 www.poppankki.fi/kyro

prosenttia avannepotilaista. Neljännes tyristä vaatii leikkauksen, toisinaan tyrää taltutellaan pienentämällä vatsanpeitteeseen avattua aukkoa. Apu tosin on harvoin lopullista. Uusin korjauskeino on verkon asentaminen tähystäen vatsaontelon kautta. Joskus harvoin avanteen paikkaa joudutaan vaihtamaan.

Suomalaiset ovat järkeviä

Rantalan kokemuksen mukaan suomalaiset ja ylipäätään pohjoismaalaiset suhtautuvat avanteeseen ja sen lieveilmiöihin sangen järkevästi. Sen sijaan eräissä eteläisemmissä kulttuureissa avanne on niin kauhea asia, että siitä jopa kieltäydytään jyrkästi. Kieltäytyjän mahdollisesti sairastaman syövän hoito tuolloin luonnollisesti hankaloituu. Malliksi mutkattomasta avanneasenteesta Rantala oli liittänyt viimesyksyisen luentonsa monisteeseen kopion useista sanomalehdistä tutun Fingerpori-sarjakuvan tripistä. Siinä päähenkilö Heimo Vesa naamioi saamansa vyölaukun avannepussiksi – ”ettei hävetä niin paljon”.

Turun Optiikka Humalistonkatu 5, Turku  (02) 251 0097 Ma-To 9-18, Pe 9-17, La 10-14 www.turunoptiikka.fi

Tykkää meistä Facebookissa

Optikko Ukkonen

Löydät meidät myös instagramista

Hämeenkatu 1, Turku  (02) 232 5333 Ma-To 10-18, Pe 10-17, La 10-14 www.optikkoukkonen.fi

@lssyopajarjestot


LOKI

6 - 2017 - N:o 1

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö jakoi 80 000 euroa Teksti: Minna Lämsä • Kuva: Ari Peuho / Studio Brahe Moikoisten Syöväntutkimussäätiö tukee Varsinais-Suomessa tehtävää syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä yhteensä 80 000 eurolla. Apurahoja myönnettiin 12 tutkijalle syöpätauteja koskevaan tutkimustyöhön sekä 3 tutkijalle matka-apurahoihin ulkomaille. Joulukuussa pidetyssä Lounaissuomalaisessa Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa jaettiin 3 500 euron arvoisia väitöskirjaapurahoja kuudelle ja 8 5000 euron arvoisia tutkimusapurahoja viidelle syöpätutkijalle. Parhaat pisteet apuraha-asiantuntijatyöryhmältä saanut tutkimus sai 10 000 euron arvoisen tutkimusapurahan. Matka-apurahoja myönnettiin kolmelle tutkijalle yhteensä 2 600 euroa. Eurooppaan suuntautuviin matkoihin myönnettiin 700 euroa ja Euroopan ulkopuolelle suuntautuviin 1 200 euroa. Apurahoja haki 39 tutkijaa tai tutkimusryhmää. Apurahojen jaosta päättää Moikoisten Syöväntutkimussäätiö apurahaasiantuntijatyöryhmän esityksestä. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön yhteydessä toimii 42 rahastoa, joista apurahoja myönnetään. Rahastot tukevat taloudel-

Vuoden 2016 apurahat myönnettiin 12 tutkijalle syöpätauteja koskevaan tutkimustyöhän sekä 3 tutkijalle matka-apurahoihin ulkomaille. Lounaissuomalaista Syöväntorjuntapäivää vietettiin Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa. Tilaisuudessa juhlistettiin myös 65-vuotiasta Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä. lisesti alueellista syöpätautien tieteellistä tutkimusta ja hoitomenetelmien kehittämistyötä. Toissa vuonna myönnettiin kolmivuotinen, yhteensä 90 000 euron arvoinen apuraha vuosille 2016–2018. Suurapurahan sai lääketieteen tohtori Maria Gardberg Turun yliopistosta. Myönnetystä suurapurahasta maksettiin aiemmin viime vuonna ensimmäisen vuoden osuus, 30 000 euroa. Lounaissuomalaisen Syöväntorjunta-

Munasarjasyövän tutkimuksella tulevaisuuteen Patologian professori Osmo Järvi, jonka nimeä juhlaesitelmä kantaa, oli paitsi 65-vuotisjuhliaan viettävän Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen perustajajäseniä myös Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäisiä professoreita vuosina 1944–1978. Hän oli myös tiedekunnan ensimmäinen dekaani ja Turun yliopiston rehtori, muistutti Järven nimikkoluennon pitäjä gynekologian professori Seija Grénman. Gynekologisen onkologian vetäjiä ja munasarjasyövän hoidosta vastaavia lääkäreitä ovat Tyksissä olleet professorit ja osastonylilääkärit Matti Grönroos, Tuula Salmi ja Seija Grénman sekä dosentti Sakari Hietanen. Munasarjasyövän hoidon avainasioita ovat ammattitaitoinen henkilökunta, hyvä yhteistyö ja sujuvat hoitoketjut. Kun kaikkia syöpähoitoja pyritään kehittämään entistä yksilöllisempään suuntaan, ovat hoidon suunnittelussa aiempaa tärkeämpään asemaan nousseet patologit, joiden rooli on muuttunut aiempaa aktiivisemmaksi. Myös kuvantaminen on kehittynyt viime aikoina. Varsinais-Suomessa leikkaushoidon keskittäminen Tyksiin ja parhaan mahdollisen, yksilöllisen hoitolinjan etsiminen on ratkaisevaa niin, ettei potilas saa ali- sen paremmin kuin ylihoitoakaan.

Yhteisvoimin syövän kimppuun

Munasarjasyöpä on gynekologisten syöpien suurin haaste, ja siksi sitä on tutkittu Tyksin Naistenklinikalla pitkäjänteisesti jo 1980-luvulta saakka. Tutkimusta on tehty yhteistyössä sekä Turun ja Helsingin yliopistojen että kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa. Turussa professori Seija Grénmanin ryhmän yhteistyökumppaneita ovat MUPET-tutkimuksessa olleet patologian professori Olli Carpén sekä dosentti Marko Seppänen PET-keskuksesta. MUPET-tutkimuksen tavoitteena oli parantaa munasarjasyövän levinneisyyden arviointia erityisesti vatsaontelon ulkopuolella PET/TT-tutkimuksen avulla, parantaa hoitovasteen arviointia sekä tutkia uuden merkkiaineen mahdollisuuksia. Projektista on toistaiseksi väitellyt Johanna Hynninen, ja Tuulia Valliuksen väitöskirja ilmestynee noin vuoden sisällä. Tällä hetkellä Seija Grénmanin tutkimusryhmä on osa 5-vuotista kansainvälistä EU:n rahoittamaa HERCULES-konsortiohanketta, jossa hyödynnetään

päivän tilaisuudessa kuultiin perinteiseen tapaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen perustajajäsenen, professori Osmo Järven mukaan nimetty juhlaesitelmä. Tällä kertaa puheen piti professori Seija Grénman, joka palkittiin tilaisuudessa Osmo Järvi -mitalilla.

Tunnustusta syöväntorjuntatyön tekijöille

Tilaisuudessa muistettiin myös muita

syövänvastaisessa työssä ansioituneita. Viime vuonna 80-vuotisjuhlavuottaan viettäneen Suomen Syöpäyhdistyksen juhlavuoden teemana oli vapaaehtoisuus. Kaikki yhdistyksen jäsenjärjestöt palkitsivat vapaaehtoisen taiteilija Virpi Talvitien Voimapuu-teoksella. LounaisSuomen Syöpäyhdistys palkitsi teoksella Uudenkaupungin paikallisosaston pitkäaikaisen vapaaehtoistyöntekijän TarjaLiisa Kukkosen. Lounaissuomalaisten

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys muisti vapaaehtoista

Nyt on aikaa auttaa ja kuunnella

Taiteilija Virpi Talvitien Voimapuu-teoksen sai Tarja-Liisa Kukkonen Uudestakaupungista.

Gynekologian professori ja Tyksin Naistenklinikan toimialajohtaja Seija Grénman vastaanotti juhlassa Osmo Järvi -mitalin ja piti juhlaluennon.

Vaikeasti todettava munasarjasyöpä Suomessa todetaan vuosittain yli 450 munasarjasyöpätapausta. Munasarjasyöpä on kaikista gynekologisista syövistä huonoennusteisin ja suomalaisten naisten viidenneksi yleisin syöpäkuolemansyy. Viiden vuoden kuluttua diagnoosista potilaista on elossa 44 prosenttia. Syynä huonoon ennusteeseen on taudin vähäoireisuus; siksi se todetaankin kahdessa tapauksessa kolmesta vasta pitkälle edenneenä. Munasarjasyöpään ei ole seulontatestejä, eikä siihen ole vielä onnistuttu kehittämään riittävän tehokkaita lääkkeitä. Esimerkiksi kohdunkaulasyövässä papa-koe tunnistaa syövän luotettavasti, ja sen esiintyvyys on romahtanut testin kehittämisen jälkeen. MUPET-tutkimuksen näytteitä ja tuloksia. Tarkoituksena on tutkia munasarjasyöpälääkkeiden vaikutusmekanismeja ja kehittää testi, jolla voidaan valita paras hoito yksittäiselle potilaalle. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Ari Peuho/Studio Brahe

Tarja-Liisa Kukkonen on huomannut, että sairauden eri vaiheissa on tärkeää, että joku kuuntelee mutta auttaa myös käytännön asioissa – vaikka niiden lukuisten lomakkeiden täytössä. Perushoitajana työskennellyt Tarja-Liisa jäi eläkkeelle Vakka-Suomen sairaalan kirurgiselta osastolta yli kymmenen vuotta sitten. Hän arveli, että työvuosien aikana kertyneelle tiedolle, taidolle ja ihmistuntemukselle olisi vielä käyttöä, ja kaikeksi onneksi hän päätti suunnata askeleensa Uudessakaupungissa sijaitsevalle Ystävän Tuvalle. – Vakka-Suomen sairaalassa leikattiin myös syöpäpotilaita, joten sairautena syöpä ei ollut minulle vieras. Sairaalassa vain ei ollut aikaa jutella potilaiden kanssa, mutta nyt tilanne on toinen, Kukkonen kertoo.

Miesten jutut eivät hämmennä

Tarja-Liisa päivystää Ystävän Tuvalla viikoittain joka torstai. Hän auttaa muun muassa silloin, kun täytyy tehdä paperitöitä: esimerkiksi sopeutumisvalmennuskursseja koskevat hakemukset, erilaiset korvausanomukset ja Syöpäjärjestöjen jäsenyyteen liittyvät paperityöt ovat hänelle tuttuja. – Jos on itse tai joku läheinen on vasta sairastunut, nämä jäsenyyteen ja kursseihin liittyvät asiat saattavat tuntua hankalilta tai aivan ylivoimaisilta. Silloin on hyvä, kun joku auttaa. – Samalla kun siinä yhdessä täytetään lomakkeita, ehditään juttelemaan, ja se on minusta hirveän tärkeää. Etunani on monessa asiassa se, että tunnen ihmiset ja heidän taustansa joskus pitkältäkin ajalta. Puhumamme asiat ovat luottamuksellisia, eikä siinä saa silloin olla läsnä ylimääräisiä korvia. Pelkkää toimistotyötä Tarja-Liisan vapaaehtoisura ei ole ollut, vaan hän on myös ollut mukana muun muassa rintasyöpä- ja eturau-

hassyöpäpotilaiden ryhmissä. Hän on pitänyt ryhmistä, ja tausta terveydenhuollon ammattilaisena on auttanut: eturauhassyöpää sairastavien miesten jutut eivät saa Tarja-Liisaa punastelemaan, eivätkä miehet ole kokeneet hänen läsnäoloaan ryhmässä kiusalliseksi. Tarja-Liisa vastaa Uudessakaupungissa ja sen seudulla syöpäpotilaiden vertaistukihenkilövälityksestä. – Vertaistuki on syöpäpotilaalle ihan parasta tukea, eikä sitä saa netistä. Moni ajattelee, että netistä löytää kaiken mitä sairastuessa tarvitsee. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että kasvoista kasvoihin on paras tapa kohdata ja selvitellä elämän vaikeitakin asioita. Teksti: Liisa Koivula Kuva: Ari Peuho/Studio Brahe

Tarja-Liisa Kukkonen toivoo, että vapaaehtoistyö saisi Uudessakaupungissa lisää tekijöitä. – Se on mielenkiintoista, ja siinä oppii paljon uutta, hän sanoo.


LOKI

N:o 1 - 2017 - 7

alueelliseen syöpätutkimukseen Syöpäjärjestöjen yhteinen vapaaehtoistyön mitali jaettiin toisen kerran, ja sen sai Turun seudun paikallisosaston johtokunnan jäsen Sirpa Teräs. Vuodesta 2001 myönnetyn Matti Koivurinta -mitalin vastaanotti PR-emäntä Taru Kinnunen. Mitali myönnetään yksityishenkilölle tai yhteisölle, jotka ovat merkittävällä tavalla osallistuneet lounaissuomalaisen syöväntorjuntatyön edistämiseen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viirit jaettiin viidelle syöväntorjuntatyössä ansioituneelle henkilölle ja taholle. Viirin saivat Leena Nordanberg, Laila Haahtio, Jouko Kivimaa, Konvehtimatamit sekä Orion Oyj:n kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat Seija Ratian johdolla.

Lahjoituksia syöväntorjuntatyön hyväksi

Tilaisuudessa myös jaettiin ja otettiin vastaan lahjoituksia. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys sai viime vuonna testamenttilahjoituksena Eila Fagerströmin kuolinpesältä asunto-osakkeen. Testamentin mukaan asunnon myynnistä saatavat varat on käytettävä Tyksissä tehtävän syöpäsairauksien tutkimustyön tukemiseen. Vuonna 2015 perustettu Syöpäkeskus koordinoi syövän hoitoa, tutkimusta ja diagnostiikkaa länsirannikon alueella. Yli 75 000 euron arvoisen lahjoituksen otti tilaisuudessa vastaan Tyksin Syöpäkeskuksen puolesta professori Heikki Minn. Orion Oyj:n kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat Seija Ratian johdolla lahjoittivat vuoden aikana saamansa askartelutuotot lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Niin ikään Konvehtimatamit, ompelukerho sekä LC Archipelago tukivat lapsisyöpäpotilaiden toimintaa lahjoituksin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun paikallisosasto lahjoitti 7 500 euroa, jotka osoitettiin saattohoitokoti Karinakodille uusien yöpöytien hankkimiseksi sekä Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen Pikkupuokama-nimisen monitoimitilan kalustamiseen. Tilaisuudessa juhlistettiin myös LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen 65-vuotista taivalta.

Moikoisen Syöväntutkimussäätiö myönsi apurahoja 15 tutkijalle syöpätauteja koskevaan tutkimustyöhön. Väitöskirja- sekä tutkimusapurahoja jaettiin 12 tutkijalle ja matka-apurahoja 3 tutkijalle. Kaikkiaan apurahoja myönnettiin 80 000 euroa, joista 21 000 euroa on väitöskirja-apurahoja, 52 500 euroa tutkimusapurahoja ja 2 600 euroa matka-apurahoja. Jaetut väitöskirja-apurahat Tutkija Tutkimuksen nimi LL Ahomäki Ritva Psykososiaalinen selviytyminen lapsena sairastetun syövän jälkeen. LL FM Birkman Eva-Lisa Epidermaalisen kasvutekijäreseptorin ja muiden biomarkkereiden merkitys ruuansulatus kanavan syövissä. MD Gurvits Natalia Securin välitteinen solusyklin säätely kolmoisnegatiivisen rintasyövän hoitopäätöksissä. LL Koivu Liisa Syöpäpotilaan elämän loppuvaiheen hoito Varsinais-Suomessa. FM Salmela Maria Lyydia Aktivoimattomat integriinit solujen tarttumisen säätelyssä. FM Montalvo Sheyla Retinoblastooma- ja E2F-proteiiniperheet munasarjan kehityksen säätelyssä. Jaetut tutkimusapurahat Tutkija Tutkimuksen nimi FT Alinikula Jukka Väärin kohdistuva somaattinen hypermutaatio syöpien synnyssä. LKT, prof. Järveläinen Hannu Dekoriinipohjainen onkosupressio ihmisen epitiaalisissa syövissä. LT Kero Katja EMMI-tutkimus, Emättimen mikrobiomi. Dos Kronqvist Pauliina Kolmoisnegatiivinen rintasyöpä, uusia ennustetekijöitä solunjakautumisen säätelystä. FT Saloniemi-Heinonen Taija Hormonaalisen kasvuvasteen, uusien hormonaalisten hoitojen ja uusiu-tumisen seurantamerkkiaineiden tutkiminen munasarjaperäiselle granuloosasolusyövälle. Dos Taimen Pekka Tuman lamiinien merkitys eturauhassyövän kasvun ja potilaskohtaisen ennusteen arvioinnissa. Jaetut matka-apurahat Tutkija Maa LL Korhonen Laura Melbourne FT Sainio Annele Praha M. Sc. Ojalill Marjaana Obergurgl Apurahoja myönnettiin seuraavista rahastoista: Anja ja Juhani Lundenin rahasto, Aina ja Helli Keskitalon rahasto, Rauha Syrjälän muistorahasto, Antero Voutilaisen muistorahasto, Pentti Lahden muistorahasto, Elvi ja Emil Heikkilän rahasto, Tuula ja Toivo T. Salmen rahasto, Liedon Säästöpankki -rahasto, Jukka ja Marja Ruolan rahasto, Mauno ja Gulla Korpivaaran muistorahasto, Aune Hyhkön rahasto, Asser ja Siiri Serjamon muistorahasto, Irja Ketosen muistorahasto, Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto, Ulla ja Risto Korpelan rahasto, Niina Piiroisen muistorahasto, Allan Rajamäen rahasto.

Kolkytviis vuotta – eikä suotta

Forssan seudun paikallisosaston toiminnan aloittamisesta tuli syyskuussa 2016 kuluneeksi 35 vuotta. Kuluneita vuosia juhlistettiin joulujuhlan yhteydessä jäsenistön ja lähimpien yhteistyökumppaneiden kanssa. – Osallistujamäärän ja juhlan tunnelman perusteella voi sanoa, että vuosien työ ei ole mennyt hukkaan. Edelleenkin ihminen tarvitsee yhteisöä, johon voi samaistua ja josta voi saada tukea, Forssan seudun paikallisosaston puheenjohtaja Kaisa Salminen sanoo. Forssan seudun paikallisosaston toiminta-alueena on Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten ja Ypäjän kunnat ja osittain Tammelan kunta, joka virallisesti kuuluu Etelä-Suomen alueeseen. Paikallisosaston tarkoituksena on alusta alkaen ollut tuottaa neuvonta-, opastus-, tuki- ja virkistyspalveluita syöpään sairastuneille ja heidän läheiselleen. Jäseniä paikallisosastossa on noin 700. – On ilo todeta, että toimintaamme osallistuu jäsenistöä koko toiminta-alueeltamme. Toivoisinkin, että Tammela saataisiin ihan virallisesti kuulumaan alueeseemme.

alkaa iltakuudelta. Jäsenilloissa on yleensä joku ulkopuolinen luennoitsija kertomassa ajankohtaisista asioista, toisinaan iltaa vietetään yhteislaulun merkeissä. Illan aikana nautitaan myös pullakahvit. Iltoihin osallistuu aiheesta riippuen 30–60 jäsentä. – Iloinen puheensorina ja naurunremahdukset ennen virallisen ohjelman alkua kertovat siitä, että yhteiset tapaamiset ovat jäsenille tärkeitä. Välillä en millään tahtoisi keskeyttää ihmisten keskinäistä kanssakäymistä. Paikallisosasto järjestää teatteri-, konsertti- ja kylpylämatkoja jäsenistön virkistykseksi sekä osallistuu matkojen kustannuksiin pienellä ”sponsoriosuudella”. Tällä halutaan taata, että mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan. Paikallisosastolle on myös varattu oma fysioterapeutin vetämä vesijumpparyhmä, joka jumppaa Vesihelmessä.

Jäsenilloissa käy iloinen puheensorina

Tukea saman kokeneelta vertaistukihenkilöltä

Paikallisosastolla on vuonna 2008 testamenttilahjoitusvaroilla hankittu oma toimitila nimeltä Solukko, joka sijaitsee osoitteessa Siurilankatu 28. Tiloissa järjestetään joka kuukauden toinen keskiviikko kesä-, heinä- ja elokuuta lukuun ottamatta jäsenilta, joka

Tällä hetkellä paikallisosastossa ei ole koulutettuja vertaistukihenkilöitä. Tarvittaessa tukihenkilö järjestyy muualta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen alueelta. Tukihenkilöä voi tiedustella tiistaista torstaihin

Rintaproteesin käyttäjä Tiedäthän että Sinulla on oikeus uusia rintaproteesi aina tarvittaessa. Hygieniasyistäkin vähintään kahden vuoden välein.

Seuraavalla kerralla muista valita paras!

09-649839  www.amoena.fi Suomen suolistosyöpäyhdistys järjestää avoimia vertaistukiryhmätapaamisia Meri-Karinassa yhteistyössä LounaisSuomen syöpäyhdistyksen kanssa. Tapaamiset ovat maksuttomia, eikä ilmoittautumista tarvita. Tapaamisiin ovat tervetulleita suolistosyöpään sairastuneet ja heidän läheisensä. Vertaistapaamisissa keskustellaan avoimesti suolistosyövästä, mutta ei oteta kantaa hoitoihin, lääkkeisiin eikä hoitohenkilökuntaan. Tilaisuuksia vetää aina Coloresin vertaistukikoulutuksen saanut vapaaehtoistyöntekijä. Edellytämme kaikilta osanottajilta hienotunteisuutta keskustelujen aikana ja niiden jälkeen. Tapaamisissa on tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Sydämellisesti tervetuloa! Tapaamiset ovat keskiviikkona 12.4. ja keskiviikkona 3.5.2017 klo: 17.30 19.30. Paikka: Takkahuone, Meri-Karinan toimintaja palvelukeskus Seiskarinkatu 35 20900 Turku. Lisätietoja: Suomen suolistosyöpäyhdistys, info@colores.fi, puh.050 3776770, www.colores.fi.

klo 10–17 numerosta 050 5777 338. Rintasyöpään sairastuneille tarkoitettu uusi keskusteluryhmä kokoontuu kuukausittain erikseen ilmoitettavina aikoina.

Toimintaa syöpään sairastuneille lapsille

Paikallisosasto on saanut lahjoituksena varoja, jotka on tarkoitettu nimenomaan syöpään sairastuneiden lapsien toiminnan järjestämiseen. Paikallisosastolla on oma yhteyshenkilö kyseistä toimintaa varten. – Ongelmana on se, että emme saa tietoa alueen lapsisyöpäpotilaista. Toivomme, että vanhemmat itse ottaisivat aktiivisesti meihin yhteyttä.

Varoja kirpputorimyynnistä ja vuokrayksiöstä

Varainhankintaa varten paikallisosastolla on oma Kirpputori Solukko, joka sijaitsee osoitteessa Kauppakatu 12. Myytävä tavara saadaan lahjoituksina. Lisäksi osasto on saanut testamenttilahjoituksena yksiön, josta saadaan vuokratuloja. Solukkoa myös vuokrataan muiden käyttöön. Tila soveltuu hyvin esimerkiksi perhejuhlien ja kokousten järjestämispaikaksi. Myös liikuntarajoitteisten on helppo tulla paikkaan, ja pysäköintitilaa on runsaasti. Kaikki saatavat tuotot käytetään yhdistyksen toimintaan. Paikallisosasto ottaa mielellään vastaan sekä lahjoituksia että testamentteja.

”Entiset Nuoret” tuo näkyvyyttä

Paikallisosaston oma kuoro ”Entiset nuoret” käy viih-

dyttämässä potilaita alueen eri hoitoyksiköissä. Viime vuonna kohteita oli 15. – Kuoro tuo omalta osaltaan paikallisosastollemme näkyvyyttä ja voi viedä tietoa toiminnastamme eri yksiköhin.

Nuoria kaivataan mukaan toimintaan

Oman haasteensa toimintaan tuo se, että alueen syöpään sairastuneita hoidetaan useammassa eri sairaalassa niin Turussa, Tampereella, Kanta-Hämeessä kuin Forssassakin. – Nykyään hoitoajat sairaaloissa ovat lyhyitä. Se, miten eri hoitolaitoksissa osataan tai ehditään antaa tietoa syöpäjärjestön ja paikallisosaston toiminnasta, voi jäädä sattumanvaraiseksi. Tosin pienellä paikkakunnalla on se etu, että ihmiset tuntevat toisensa ja osaavat ohjata sairastuneita palvelujen ja yhdistyksen toiminnan piiriin. – Toivoisin myös nuorempaa väkeä mukaan toimintaan. Meille on helppo tulla; emme erottele, oletko potilas- vai kannattajajäsen, ja itsestäsi kerrot sen, mitä parhaaksi näet. Tule edes kerran kokeilemaan niin huomaat, kuinka positiivista ja reipashenkistä sakkia olemme, Kaisa Salminen kannustaa. Tutustu paikallisosaston omiin kotisivuihin osoitteessa www.solukko.net. Seuraa ilmoittelua SeutuSanomien Yhdistykset-palstalla. Teksti: Kaisa Salminen


LOKI

8 - 2017 - N:o 1

Eturauhassyöpäpotilaat ja puolisot rinta rinnan

Etuset jakaa tietoa ja tarjoaa virkistystä Teksti ja kuvat: Markku Heikkilä Eturauhassyöpä on ilkeä sairaus, koska se ei alkuvaiheessa juuri oireile. Tähän hiljaiseen vaaraan sairastuu vuosittain pari miestä sadasta. Hyvä uutinen on, että eturauhassyövän hoito on nykyään tehokasta. Uusia, entistä parempia keinoja sen parantamiseksi kehitetään jatkuvasti. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä toimii aktiivisesti eturauhassyöpäpotilaiden Etuset-ryhmä, joka jakaa tietoa sekä tarjoaa virkistystä ja vertaistukea. Ryhmään ovat tervetulleita paitsi potilaat myös heidän puolisonsa. Tämä käytäntö ei ole kaikkialla Suomessa tavallinen, mutta saa Meri-Karinassa kokoontuvalta porukalta vuolasta kiitosta. Joskus ihmisellä voi olla hyvä onni. Pekka Korpelalle se osui kohdalle kymmenisen vuotta sitten. Bioanalyytikoksi opiskeleva tytär tarvitsi opintojaan varten ”koekaniinin”, jonka verinäytteestä voisi tehdä koulutukseen kuuluvia testauksia. Täysin terve mies suostui mielellään; kyllä hänestä hyvään tarkoitukseen saisi putkellisen punaista tiristää. Isäukon yllätykseksi tytär viestitti pikaisesti, että tulosten perusteella saattaisi olla hyvä käydä lääkärillä: eturauhasen tuottaman proteiinin määrän ilmoittava PSA-arvo kun näytti olevan vähän koholla. Turunmaan sairaalassa urologi Harri Backman totesi, että syöpähän se sisuksissa piileskelee. ”Et sä tähän kuole”, oli ammattimiehen suorasukainen arvio. Backmanin kanssa käytiin saman tien läpi vaihtoehtoiset hoitosuunnitelmat, ja potilas ilmoitti aika lailla empimättä olevansa lääkärin kanssa samaa mieltä: kasvain leikataan pois. Leikkaus onnistui hyvin, vaikka vuonna 2008 ei vielä käytetty kirurgin apuna robotiikkaa niin kuin nykyään käytetään. Muita hoitotoimenpiteitä ei tarvittu, ja Pekka toipui hyvin. Muutaman tuttavan vikittelyn ansiosta Pekka ja hänen puolisonsa Irma Korpela päättivät lähteä katsomaan, millaista olisi eturauhassyöpää sairastavien Etusetpotilaskerhon kokoontumisessa. Syöpä-

yhdistyksen toiminnasta yleisesti oli toki saatu paljon informaatiota heti, kun diagnoosi oli tullut ja hoitoihin valmistauduttiin. Ensikäynnistä Etuset-ryhmässä urkeni vuosia kestänyt aktiivisuus. Korpelat on usein nähty pariskunta kokoontumisissa, retkillä ja muissa tilaisuuksissa. Johtokunnassakin on istuttu neljä vuotta. – Me arvostamme valtavasti sitä, että Etuset-kerhossa ovat miesten mukana myös puolisot. Näin ei muualla maassa ole laita. Kyllä olivat viisaita kerhon perustajat, kun alusta asti ymmärsivät, että syöpä on aina koko perheen sairaus. Minusta on ollut valtavan voimaannuttavaa, kun olen saanut tavata muita potilaiden puolisoja, jakaa kokemuksia ja keskustella kaikista asioista, kertoo miehensä rinnalla hymyilevä Irma Korpela. Korpelat kertovat saaneensa Etusetryhmästä paljon uusia, hyviä ystäviä. – Ja nää ihanat tilat on meillä käytössä, kiittelee pariskunta, joka ehti haastatteluun Meri-Karinassa pidettyjen siivoustalkoiden tauolla. – Kun meitä niin hyvin tuetaan, niin mielellämme annamme jotain takaisin hiukan auttelemalla. – Juu, ihan kaikki asiat meidän tilaisuuksissa puhutaan ihan niin kuin ne on. Ei me mitään kierrellä, kuvailee Pekka.

Pöydälle nostetaan yhtä lailla kivut, kuolemanpelot kuin sairauden aiheuttamat seksielämän muutoksetkin. – Tietysti saunan lauteilla miehet puhuvat lisäksi miesten juttuja, ja rouvat purkavat keskenään omia tuntemuksiaan. Sekin kuuluu tähän meidän toimintaan. Kuukausittain järjestettävissä kokouksissa on vieraillut alustajia aivan laidasta laitaan. Kerran oli viiniasiantuntija, toisella kertaa jopa hautaustoimiston edustaja. Suurinta mielenkiintoa tuntuvat kuitenkin kerrasta toiseen herättävän lääkärivierailut. Kysymyksiä piisaa, ja keskustelut venyvät toisinaan pitkiksi. – Korpeloitten iloinen elämänasenne valloittaa. Viiden vuosikymmenen mittainen liitto on hitsannut pariskunnan yhteen kadehdittavalla tavalla. Eturauhassyöpää suurempi kuoleman uhka iski joitakin vuosia sitten, kun Pekka sai yllättäen sydänkohtauksen. Pumppu lopetti lyömisen 17 minuutin ajaksi, ja selviämismahdollisuudet olivat kiikun kaakun. Kun miestä teho-osastolla kolmen päivän tajuttomuuden jälkeen heräteltiin, oli Korpeloiden 47. hääpäivä. – Päätit sitten herätä henkiin hääpäivälahjaksi, sanoi Irma. Pekka törötteli hengitysmaskin takaa huuliaan pussausasentoon. Silloin herahtelivat kyyneleet vieressä olleen sairaanhoitajankin silmiin.

Tuon kokemuksen jälkeen ovat Korpelat muistaneet usein toistella motokseen ottamaansa lausetta ”jokainen aamu on aplodien arvoinen”.

”Näkyvyyttä tarvittaisiin enemmän”

Tänä keväänä kaksikymmentä vuotta täyttävän Etuset-kerhon puheenjohtaja Janne Tamminen ei ole iältään aivan pikkupoika. Viisikymppinen Janne on silti eturauhaspotilaaksi harvinaisen nuori, kirkkaasti nuorin vertaistukiryhmänsä jäsenistä. Tautiin sairastuu maassamme vuosittain viitisen tuhatta miestä, heistä alle 50-vuotiaita on vain kourallinen. Juuri nuoremmassa ikäluokassa tieto syövän puhkeamisesta olisi kiireellisin, sillä runsas testosteronihormonin määrä edesauttaa syövän leviämistä. PSA-seurannan merkitys on suuri. Janne Tammisen omakin syöpähistoria alkoi, kun koholla ollut PSA huomattiin rutiininomaisessa terveystarkastuksessa. Vaikka aggressiivinen syöpä oli jo ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä, se onnistuttiin rauhoittamaan pysäyttämällä miessukuhormonien eritys kemiallisesti. Nyt Janne voi hyvin, vaikka hormonitoiminnan muutokset aiheuttavat kiusallisia oireita, kuten niin sanottuja kuumia aaltoja. – Työpaikalla olen rouville virnistellyt, että ei minulle tarvitse tulla selittämään, miltä ne mummutaudin puuskat tuntuvat, kertoo huumorintajunsa säilyttänyt Janne. Etuset-ryhmän Janne löysi, kun hän alkoi diagnoosinsa jälkeen googlailla lisätietoa sairaudestaan ja etsiä vertaistukea. – Minä en tiennyt koko tästä syöpäasiasta yhtään mitään, olin aivan puulla päähän lyöty. Kun tämän porukan löysin, päätin ilman muuta lähteä mu-

Etuset tukee ja neuvoo Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmä Etuset tarjoaa tietoa eturauhassyövästä, sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään sekä antaa potilaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden tavata muita saman sairauden kokeneita. Ryhmä tarjoaa jäsenilleen myös virkistystoimintaa. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa ryhmän toimintaa ryhmäläisten toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Liittyäksesi Etuset-ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia ilmoita nimesi ja osoitetietosi puhelimitse (02 2657 666) tai postitse Meri-Karinaan (Seiskarinkatu 35, 20900 Turku) tai sähköpostitse Etuset-ryhmän osoitteeseen etusetpotilaat@ gmail.com. Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona Meri-Karinassa. Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu ja arpajaiset.

Pekka ja Irma Korpela kokevat, että yhdessä koettu kamppailu vakavaa sairautta vastaan on lähentänyt parisuhdetta entisestään.


LOKI

N:o 1 - 2017 - 9

Suomen tavallisin syöpä • Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä ja nykyään Suomen tavallisin syöpä. Vuosittain siihen sairastuu Suomessa noin 5000 miestä.

kaan. Tiedonjano oli suuri, kertoo Janne, joka on saanut Etuset-ryhmältä paljon tietoa syöpähoitojen uusimmista virtauksista ja muutakin arvokasta informaatiota. Sitäkin tärkeämpää on ollut yhdessäolo. – Vertaistuki ja siihen liittyvät sosiaaliset kontaktit, se on kaikkein suurin anti. Sen takia tässä niin mielellään on mukana, kuvailee Janne, joka sai grilli-iltaan kokoontuneiden päät kääntymään, kun marssi nuoren puolisonsa kanssa ensi kertaa Etuset-tapaamiseen. – Ihmettelivät, että mikäs kloppi se tuolta tulee, hymyilee ensihämmennyksen jälkeen nopeasti puheenjohtajan tuolille työnnetty mies.

Tiedon jakamista myös oman piirin ulkopuolelle

Etuset-kerho on maan aktiivisimpia eturauhaspotilaiden alueellisia yhteenliittymiä. Siihen kuuluu 350 jäsentä. Heistä hyvinkin puolet osallistuu tapahtumiin aktiivisesti. Jouluaterian liput myytiin loppuun, ja 19. huhtikuuta pidettävään 20-vuotisjuhlaan odotetaan runsasta osanottoa. Etuset-ryhmä kokoontuu joka kuukauden kolmas keskiviikko. Kokouksissa kuullaan alustus, minkä jälkeen alustajaa tentataan ja keskustellaan yhdessä. Ryhmä myös tekee retkiä. Niille

starttaa useimmiten kaksi isoa linja-autollista hyväntuulisia reissaajia. Taloudessaan omavarainen Etuset-kerho pystyy yleensä sponsoroimaan bussimatkan hinnan, siksi hyvin tuottavat kokoontumisissa pidettävät arpajaiset. Euron hintaisista puroista syntyy yllättävän mukavasti pesämunaa, koska arpoja ostetaan hyvin innokkaasti. On sovittu, että yksi ostaja ei voi saada yhdellä kerralla useaa voittoa. Systeemi on koettu porukassa reiluksi. Palkintojen lahjoittajille ollaan kiitollisia ja tietysti omalle Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle, joka tarjoaa kokoontumisille loistavat tilat ja auttaa luennoitsijoiden hankinnassa. Uutena puheenjohtajana Janne Tamminen on pohdiskellut, millaisia uusia toimintamuotoja sinänsä erinomaisesti toimiva Etuset-kerho voisi itselleen ottaa. Tiedon jakaminen myös oman piirin ulkopuolelle voisi

hänen mielestään olla yksi työ, johon aktiivisuutta voisi suunnata. – Voisimme varmaan tehdä entistäkin enemmän sen hyväksi, että tietoa eturauhassyövän varhaisesta havaitsemisesta olisi jaossa ja että kaikenikäiset miehet suhtautuisivat sairastumisriskiin vakavasti, aprikoi Janne. Pikku hiljaa on alettu etsiä sopivaa yhteistyökumppania ja ideoida mahdollisia tempauksia.

• Aiheuttajaa ei tiedetä, mutta mieshormoneilla lienee tekemistä syövän synnyn kanssa, koska korkea mieshormonipitoisuus lisää sairastumisriskiä. • Elintavoilla on vaikutusta eturauhassyövän syntyyn. Runsas rasvan käyttö, lihavuus ja tupakointi suurentavat sairastumisriskiä. • Isällä tai veljellä todettu eturauhassyöpä on hälytysmerkki, varsinkin jos syöpä on todettu alle 70-vuotiaana. • Eturauhassyövällä ei ole vain sille tyypillisiä oireita. Se voi aiheuttaa samanlaisia oireita kuin iäkkäämmillä miehillä yleinen hyvälaatuinen eturauhasen liikakasvu. Yleisimmin ilmenee virtsaamisvaikeuksia, joskus virtsassa voi näkyä verta. • Laboratoriotutkimuksista tärkein on prostataspesifisen antigeenin (PSA) mittaaminen verinäytteestä. Kohonnut PSA-arvo ei yksin ole merkki eturauhassyövästä. • Eturauhassyövän hoidot ovat nykyään tehokkaita. Paikallinen syöpä pystytään useimmiten parantamaan leikkauksella tai sädehoidolla. Pitkälle edennyttä eturauhassyöpää ei voida parantaa, mutta taudin etenemistä pystytään hidastamaan.

Janne Tamminen tuli Etusetryhmään nuorimpana jäsenenä ja päätyi aika pian kerhon puheenjohtajaksi.

• Eturauhassyöpää ei ole aina välttämätöntä hoitaa, sillä osa syövistä etenee niin hitaasti, että hoitaminen on turhaa ja pelkkä taudin seuranta riittää.

Metro-tukussa on helppo ja nopea asioida. Tilaa tuotteet eMetro-verkkokaupasta tai Android- ja iPhone-älypuhelimilla. Lue lisää emetro.fi-sivuilta.

Palvelemme asiantuntevasti ja luotettavasti HoReCa-alan, julkishallinnon sekä vähittäis- ja huoltamokaupan asiakkaita maanlaajuisen toimitusmyynnin sekä 25 Metro-pikatukun ja eMetro-verkkokaupan kautta. METRO-TUKKU Asiakaspalvelu 0200 50 200 | asiakaspalvelu.metro@wihuri.fi | www.emetro.fi


LOKI

10 - 2017 - N:o 1

Mikä ihmeen Biopankki?

Innostu suostumaan

Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Katja Kaartinen, VSSHP:n arkisto Talletus Biopankkiin kannattaa. Talletuksessa ei siirry rahaa, vaan tärkeää tietoa tutkijoille, jotka pankin näytteitä tutkimalla voivat parantaa sairauksien hoitoa. Tutkimus tuottaa korkoa korolle, kun näytteiden käytön yhteydessä karttuu myös pankin tietomäärä, joka hyödyttää jälleen uusia tutkimuksia. Suuri osa Tyksin erityisvastuualueella toimivan Auria Biopankin näytteistä palvelee nykyisin syövänhoitoa. Talletuksen tekeminen eli suostumuksen antaminen näytteiden talteen ottamiseen on yksinkertaista. Auria Biopankki on Suomen vanhin biopankki. Se sai toimiluvan vuonna 2014. Alun perin Tyksin ja Turun yliopiston näytteistä koostuneeseen pankkiin yhdistettiin myöhemmin Vaasan ja Satakunnan sairaanhoitopiirien näytteet. Nyt Auria Biopankki toimii koko Tyksin erityisvastuualueella. Biopankki on todennäköisesti tuttu ainakin niille, jotka ovat viime aikoina käyneet tutkimuksissa Tyksissä. Sairaalaan saapuvalta tiedustellaan jo etukäteen, antaako hän suostumuksensa siihen, että hänestä tutkimusten ja sairaanhoidon yhteydessä otettuja veri- ja kudosnäytteitä talletetaan Biopankkiin.

Kymmenien vuosien arkistot

Kiinamyllynkadulla Medisiina A -rakennuksessa sijaitsevan biopankin rungon muodostaa patologian näytearkisto, joka pystyttiin siirtämään julkisella tiedonannolla pankin perusvarannoksi. Sen jälkeen pankkiin on voitu tallettaa sekä kudos- että verinäytteitä sairaalassa hoidetuilta henkilöiltä, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa. Biopankin verinäytekokoelma karttuu niin, että kaikki, jotka ovat antaneet suostumuksen, kirjataan biopankin suostumusrekisteriin ja heistä tilataan näyte, joka otetaan seuraavalla sairaalakäynnillä. Pankin talletukset kertyvät normaalien hoitojen ja näytteenottojen yhteydessä. Kukaan ei tule sairaalaan vain biopankin näytteenantoa varten. Kudos- ja verinäytteiden määrä ei yksin selitä pankin hyödyllisyyttä, vaan suurin etu tulee siitä, että näytteet voidaan yhdistää potilastietojärjestelmien tietoihin potilaan henkilöllisyyttä paljastamatta. Sähköisiä potilastietoja on vähintään kymmeneltä vuodelta, patologian arkistoissa jopa 20 vuodelta. Biopankkiin siirrettäessä näytteestä, samoin kuin potilaan tiedoista, poistetaan kaikki henkilötiedot ja henkilötunnus ja niille annetaan numerokoodi. Vain biopankin johtaja voi tarvittaessa avata numerokoodin, esimerkiksi silloin, jos tutkimuksen yhteydessä saadaan selville tietoa, joka voisi vaikuttaa näytteenanta-

jan hoitoon. Johtaja ei kuitenkaan saa luovuttaa tietoja tutkijoille. Suomalaiset potilastiedostot ovat kattavia ja luotettavia, minkä vuoksi suomalaiset biopankit ovat haluttuja yhteistyökumppaneita myös kansainvälisille lääkeyrityksille. - Biopankin näytteitä lainataan tutkijoille valvotusti. Kun näytteet palautetaan biopankkiin, tutkija on velvoitettu luovuttamaan pankin haltuun ja muiden tutkijoiden käyttöön kaikki näytteiden avulla saavuttamansa geeni- ja muut tiedot. Näin kartutetaan pankin tietovarantoa eli saadaan ”korkoa korolle”, selvittää Tyksin tutkimusylilääkäri Päivi Rautava, joka on alusta lähtien ollut mukana kehittämässä Auria Biopankkia.

Rautava on ylpeä siitä, että Turussa on päästy biopankkialalla liikkeelle ensimmäisenä Suomessa ja niin, että tutkimus todella hyödyttää sairaalassa tehtävää tutkimusta ja potilaiden hoitoa. Välitöntä hyötyä yksittäiselle potilaalle ei välttämättä synny tänään tai vielä huomennakaan, sillä tutkimukset vievät usein vuosia.

Mikä selittää parantuneita hoitotuloksia?

Vaikka biopankkien näytteillä tehtävillä tutkimuksilla tähdätään uusien parempien hoitomuotojen kehittämiseen, niiden avulla voidaan analysoida myös nykyisiä hoitotuloksia ja päätellä missä on onnistuttu ja miksi. Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpätauti Suomessa rinta- ja eturauhassyövän jälkeen. Suolistosyövän hoitotulokset ovat parantuneet vuosien mittaan. Tähän on vaikuttanut muun muassa valtakunnallisen asiantuntijaryhmän toiminta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotulokset ovat linjassa valtakunnallisen kehityksen kanssa. – Meillä suolistosyövän hoito on keskitetty Tyksin kantasairaalaan. Tämä näkyy tutkimuksessamme sekä kokonaisettä tautivapaan eloonjäämisajan myönteisenä kehityksenä. Etenkin peräsuo-

Näytteiden keruun mahdollistava suostumusmenettely vaatii tiettyä paperisotaa, koska biopankkien toimintaa koskeva lainsäädäntö haluaa varmistaa, että näytteiden antaja on tietoisesti antanut luvan näytteidensä siirtoon biopankin käyttöön. Luvan voi koska tahansa myös peruuttaa. Suostumusten antaminen sairaalaan ilmoittautumisen yhteydessä vie hetken; sekin aika on säästettävissä, jos suostumuksen antaa jo kotitietokoneeltaan osoitteessa www.suostumus.fi. – Suostumusten kysyminen on kuitenkin välttämätöntä ja henkilökunnan velvollisuus. Jos nyt emme kerää kattavasti sairaalassa käyvien suostumuksia, ei kokoelmamme ole jatkossa enää riittävän edustava luotettavaan tutkimuskäyttöön, toteaa Auria Biopankin johtaja Heli Salminen-Mankonen ja toivoo, että varsinaissuomalaiset olisivat jatkossakin myönteisiä suostumuksen antamiseen, jotta Auria Biopankki säilyisi mahdollisimman edustavana syöpä- ja muun tutkimuksen käyttöön.

lisyöpää sairastavien ennuste on parantunut. Myös lääkehoidon tehostuminen näkyy aineistossa, selvittää Heikki Minn. Professori Minn ja LT Eetu Heervä ovat käyttäneet tutkimustyössään syöpäklinikasta vuosina 2003–2012 kerättyjä kudosnäytteitä ja potilastietoja selvittäessään miksi suolistosyövän hoitotulokset ovat parantuneet.

Erikoistuva lääkäri, LT Eetu Heervä (oik.) ja professori Heikki Minn hyödyntävät syöpäklinikasta vuosina 2003–2012 kerättyjä kudosnäytteitä ja potilastietoja selvittäessään miksi suolistosyövän hoitotulokset ovat parantuneet.

Syöpätutkimus pääsee entistä syvemmälle eri syöpien juurille Koska patologian näytteet muodostavat suuren osan kudosnäytteistä, on luonnollista, että syöpätutkimus muodostaa vielä suurimman osan biopankin aineistoilla tehtävästä tutkimuksista. Auria Biopankin johtaja Heli Salminen-Mankonen kertoo, että tällä hetkellä meneillään on 120 tutkimusta, joista noin 60 prosenttia on tutkijalähtöisiä,

loput yritysyhteistyötä esimerkiksi lääkeyritysten kanssa. Kaikissa yritysten kanssa tehtävissä tutkimuksissa on kuitenkin aina mukana paikallinen kliinikko. Tunnemme erilaisia syöpiä ja tiedämme, että esimerkiksi kaikkia rintasyöpäpotilaita ei voida hoitaa samalla tavalla. Kaikista syövistä on edistyneen gee-

nitutkimuksen keinoin löydetty lukuisia eri alatyyppejä, jotka voivat vaatia hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia hoitoja. Lisääntynyt tietämys yksittäisistä geeneistä ja niiden merkityksestä ihmisten sairaudelle ja terveydelle edistää niin sanottua yksilöllistettyä lääketiedettä. Kun jokaisen ihmisen koko geenistö eli genomi

voidaan nyt selvittää, voidaan hänen sairastuessaan saada selville myös juuri hänen sairautensa tyyppiin soveltuvia hoitoja. Tulevaisuudessa biopankkien avulla tehtävä tutkimus antaa työkaluja sairausriskien arviointiin, hoidon ja lääkityksen valintaan sekä uusien, monipuolisempien täsmälääkkeiden kehittämiseen.


LOKI

N:o 1 - 2017 - 11

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja Petrea Säätiö yhteistyöhön

”Ei ole meitä ja heitä vaan me” Teksti ja kuva: Minna Lämsä Helmikuusta lähtien Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa on ollut uudenlainen tohina päällä. Peltolantien varrella sijainneen Petrea Kuntoutuksen toimipisteen väki kantoi muuttolaatikot Meri-Karinaan ja aloitti työskentelyn uudessa toimipisteessään. Tohina Meri-Karinassa alkoi vauhdikkaasti jo tammikuussa, kun Petrea Kuntoutuksen asiakkaita ja työntekijöitä varten alettiin uudistaa tiloja juhlasalin ja alakerran aulaan. Viime vuonna alkaneet yhteistyöneuvottelut ovat nyt siinä pisteessä, että yhteistyö päästään kunnolla aloittamaan. Petrea Säätiön toimitusjohtaja Päivi Dahl ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen ovat iloisia yhteistyön alkamisesta. Yhteistyöstä on hyötyä molemmille osapuolille, niin Petrea Kuntoutukselle kuin Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Koska Petrea Kuntoutus luopui aiemmin itse tuottamistaan majoitus- ja ravintopalveluista, sen on nyt mahdollista keskittyä toiminnassaan kuntoutuspalveluihin. Keskittymällä ydinliiketoimintaan voidaan myös saada aikaan säästöä. – Saamme toimintaamme kapasiteettia tarpeen mukaan ja myös kuntoutuksen toimialalla tarvittavaa ketteryyttä, Päivi sanoo. Ville on puolestaan tyytyväinen siihen, että Meri-Karinan hyvinvointikeskus saa kaivattua lisämyyntiä majoitus- ja ravitsemuspalveluihin.

Humaani arvomaailma yhdistää

Petrea Kuntoutuksella ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on monia yhdistäviä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet yhteistyön syntymiseen. Päivin ja Villen mielestä he molemmat jakavat saman humaanin ja inhimillisen arvomaailman, jossa palvelujen tuottamisen keskipisteessä on aina asiakas. Yhdistäviä tekijöitä on myös muita. Merkittävä sellainen on kuntoutustoiminta. Sekä Petrea Kuntoutus että Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ovat keskittyneet kuntoutustoimintaan. Petrea on tarjonnut kuntoutuspalveluja vuodesta 1972 lähtien. Syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnatut sopeutumisvalmennuskurssit ovat olleet osa LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen toimintaa jo 1980-luvun alusta alkaen. Päivi ja Ville eivät koe, että Petrea Kuntoutus ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys kilpailisivat keskenään. Molemmat näkevät mahdollisuuden nykyistäkin syvempään yhteistyöhön. – Tarkoituksena on pohtia, mikä voisi olla sellaista yhteistä toimintaa, jossa molempien osaamista voisi hyödyntää. Voimme luoda yhdessä täysin uusia malleja ja näyttää esimerkkiä siitä, mihin hyvällä ja tavoitteellisella yhteistyöllä voidaan päästä, Päivi sanoo. Ville on Päivin kanssa samoilla linjoilla. Myös hän korostaa yhteen hiileen puhaltamisen tärkeyttä. – Alusta saakka on ollut se ajatus, että ei ole ”meitä” ja ”heitä” vaan ainoastaan ”me”, jotka työskentelemme yhdessä Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa, Ville sanoo. Yhteistyön myötä monipuolisuus ja moniammatillisuus saavat Meri-Karinas-

Petrea Säätiö • Petrea Säätiön tarkoituksena on parantaa kuntoutusmahdollisuuksia sekä edistää ja säilyttää ihmisten terveyttä ja kuntoa. • Tarkoituksensa toteuttamiseksi Petrea Säätiö tarjoaa kuntoutuspalveluita, työhyvinvointipalveluita, työterveyskuntoutusta sekä maksutonta kuntoutusneuvontapalvelua. Petrea Säätiö tarjoaa kuntoutuspalveluja etenkin työikäisille. • Toimipisteitä on kaksi, joista toinen sijaitsee Holiday Club Caribiassa ja toinen Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa. • Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa Petrea Kuntoutus toteuttaa tules-, IKKU-, KIILA-, TEAK- ja MYK-kuntoutusta.

Petrea Säätiön toimitusjohtaja Päivi Dahl ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen katsovat luottavaisin mielen kohti Petrea Kuntoutuksen ja Meri-Karinan yhteistyön tuomia mahdollisuuksia. – Palaset ovat loksahtaneet yksiin, ja yhteiset sävelet ovat olleet alusta saakka selvät. Tämä ratkaisu on kuin tähtiin kirjoitettu, Päivi Dahl sanoo. ta puhuttaessa aivan uuden merkityksen, sillä Petrea Kuntoutus toteuttaa Meri-Karinassa tuki- ja liikuntaelinsairaille suunnattua tules-kuntoutusta. Kuntoutusta järjestetään myös avomuotoisena, jolloin kuntoutus ja työssäkäynti on mahdollista yhdistää. Petrea toteuttaa Meri-Karinassa myös ikääntyneille suunnattuja IKKU-kuntoutuskursseja. Kuntoutus on suunnattu yli 68-vuotiaille. Sen tavoitteena on vahvistaa ja tukea ikääntyneiden kotona selviytymistä. Petrea Kuntoutuksen palveluihin kuuluu myös moniammatillinen yksilökuntoutus sekä työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK), joita molempia toteutetaan Meri-Karinassa. Myös uutta KIILA-kuntoutusta on tarjolla MeriKarinan toimipisteessä. Moniammatillinen yksilökuntoutus on suunnattu henkilöille, joilla on yksilöllisen kuntoutuksen tarve ja joilla on jonkin sairauden takia rajoitteita, jotka vaikeuttavat selviytymistä työssä tai arjessa. Kuntoutuksella henkilön toimintakykyä pyritään ylläpitämään tai parantamaan. Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa kuntoutujaa pääsemään mahdollisista rajoitteistaan huolimatta kiinni työelämään.

Yhteinen tahtotila ensiarvoisen tärkeää

Mikään ei koskaan kuitenkaan ole täysin mutkatonta etenkään, kun kyseessä on näin suuri yhteistyö. Yhteisen taipaleen ensimmäiset askeleet voivat olla hataria ennen kuin askeleisiin löytyy varmuus. Jotta yhteisyö sujuisi mallikkaasti, Päivi pitää tärkeänä yhteistä tahtotilaa. Muutos voi olla hyvä, uusi mahdollisuus, mutta se edellyttää jokaiselta muutoksessa mukana olevalta tahtoa. – Jokaisella työntekijällä on toki oma työtehtävänsä, mutta yhteistyö voi avata henkilöstölle uusia ovia. Tämä kuitenkin vaatii työntekijöiltä avoimuutta, Päivi sanoo. Yksi haaste saattaa piillä myös asiakasryhmien kohtaamisessa. Kohderyhmät, joille Petrea Kuntoutus ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tarjoavat palvelujaan, ovat

keskenään erilaiset: esimerkiksi tules-kuntoukseen osallistuva asiakas voi olla täynnä uutta intoa, kun taas sopeutumisvalmennuksessa käyvä asiakas voi tuntea olevansa elämässään myrskyn keskellä. – Tällaisia yhteentörmäyksiä voi tulla, mutta meidän ammattilaisina tulee hoitaa ne. Kuntoutus on aina kuitenkin myönteinen asia, jossa on kyse eteenpäin menemisestä, muutoksesta ja ihmisten kohtaamisesta, Päivi sanoo. Petrea Kuntoutuksella on aikaisempaa kokemusta yhteistyön tekemisestä. Pet-

rea on tuottanut kuntoutuspalveluja Holiday Club Caribiassa vuodesta 2012 lähtien. Kuntoutuspalvelutuotanto Caribian toimipisteessä jatkuu edelleen, ja se laajenee sisältämään aiempaa monipuolisempia kuntoutuspalveluja. Holiday Club Caribian toimipisteessä tarjotaan muun muassa tules-, ankkurija KIILA-kuntoutusta, moniammatillista yksilökuntoutusta sekä kursseja sepelvaltimotautipotilaille, metabolisesta oireyhtymästä kärsiville sekä nuoruus- tai aikuustyypin diabetesta sairastaville.

PROTEESIPROTEESIPROTEESIASIAKAS ASIAKAS ASIAKAS

LOIMAAN PESULA OY Vesipesut Kemiallinen pesu  Kotitalouspyykit

Emulsiopesu Pöytäliinavuokraus  Pyykinpesuaineiden myynti

KYSY KULJETUSPALVELUA! Avoinna ma-pe 6.30-16.30 02 762 1144, muina aikoina 0400 854 058 Oppipojankatu 5, 32200 Loimaa

www.loimaanpesula.fi

Matkalaukku 69cm

75cm

Maariankatu 3 02 231 5162

Ostaessasi meiltä Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit Rintaliivit, kokoliivit Ostaessasi meiltä tai uima-asun tai uima-asun Rintaliivit, kokoliivit Teemme valitsemaasi Teemme valitsemaasi tai uima-asun malliin proteesitaskun malliin Teemmeproteesitaskun valitsemaasi malliin ja proteesitaskun Liivien rantamuodin Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka Ykköspaikka Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka

125,139,ark. 10.00-17.30 la 10.00-14.00 (179,-) (199,-) www. laukkumarjanen.fi

Eerikinkatu 6 Eerikinkatu66 Eerikinkatu Kristiinankatu 10 Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 Kristiinankatu 10 Eerikinkatu 6 TURKU Kristiinankatu Eerikinkatu 610 TURKU TURKU Kristiinankatu 10 puh. 02-231 4427 TURKU Kristiinankatu puh.TURKU 02-231 442710 www.liivikauppahusso.fi www.liivikauppahusso.fi puh.TURKU 02-231 4427 www.liivikauppahusso.fi


LOKI

12 - 2017 - N:o 1

Ravitsemusterapeutti kertoo syöpää ehkäisevästä ja syöpähoitojen aikaisesta ruokavaliosta

Tehostettu vai ehkäisevä ruokavalio? Erivärisiä juureksia ja kasviksia kannattaa kerätä lautaselle. Niistä saa monia hyödyllisiä ravintoaineita.

Teksti ja kuva: Marjo Peltoniemi Syöpäpotilaan voi olla vaikeaa löytää oikeaa tietoa ravitsemuksesta, sillä kaikkien ravitsemusta käsittelevien artikkeleiden suositukset eivät perustu tutkimusnäyttöön. Valloilla myös on erilaisia ruokavalioita koskevia trendejä. Ne saattavat sekoittua ravitsemussuosituksiin, jotka ovat pysyneet pitkään ennallaan lukuun ottamatta pieniä korjauksia. Syöpäpotilaan ruokavalioon perehtynyt ravitsemusterapeutti Mari Salminen kertoo syöpää ehkäisevän ja syöpähoitojen aikaisen ruokavalion peruspilareista. Tyksissä järjestetään neljä kertaa vuodessa syöpäpotilaille tarkoitettu ensitietopäivä. Tilaisuudessa käyttävät puheenvuoron muun muassa lääkäri, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Tyksissä ravitsemusterapeuttina työskentelevä Mari Salminen on luennoinut useaan otteeseen syöpäpotilaiden ravitsemuksesta. Salminen on melkein päivittäin tekemisissä syöpäpotilaiden ruokavalion kanssa. Sekä tauti että sen hoidot vaikuttavat ruokahaluun. Kunkin potilaan tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon se, missä vaiheessa syöpää ja syöpähoitoja potilas on. – Tapaan vastaanotollani eniten pään ja kaulan alueen syöpäpotilaita, joilla syöminen on hankaloitunut. Potilas saa usein säde- ja sytostaattihoitoa, ja suu tai nielu tulee yleensä kipeäksi ja araksi, kun hoidettavana ovat nämä alueet. Solusalpaajahoidot voivat aiheuttaa makuaistin menetystä ja pahoinvointia, Salminen kertoo. Vaikeissa tapauksissa lääkäri arvioi, onko vaarana se, että potilaan syöminen loppuu kokonaan hoitojen aikana. Tällaisissa tapauksissa on mahdollista asentaa letku vatsanpeitteiden läpi turvaamaan ravitsemusta. Potilas saa tällöin osan ravinnosta tai tietyssä hoitovaiheessa kaiken ravinnon letkun kautta. Toisinaan Salminen kohtaa myös saat-

tohoidossa olevia potilaita. Heidän kohdallaan on tärkeää se, että potilas saa syödä mitä haluaa ja mihin aikaan haluaa. Näin voidaan tavoitella myös sitä, että potilas saa riittävästi ravintoa. Jos potilas pystyy syömään normaalisti syöpähoitojen aikana, ruoka-aineympyrä ja yleiset ravitsemussuositukset ovat hyvä ohjenuora. Jos taas ruokahalua ei ole, otetaan käyttöön tehostetun ravitsemuksen keinot. Kun syövän sairastanut on toipunut hoidoista, siirrytään takaisin syöpää ehkäisevään ruokavalioon.

Tehostetussa ruokavaliossa rasvan osuus kasvaa

Tehostetussa ruokavaliossa ei välttämättä mennä suositusten mukaan, vaan siinä pyritään turvaamaan riittävä energian ja proteiinin saanti miltei keinolla millä hyvänsä. Hoitojen aikana pyritään ehkäisemään painon, kunnon ja vastustuskyvyn lasku sekä lihasten menettäminen. Riittävä proteiinin ja energian saanti pyritään turvaamaan sellaisilla ruuilla, jotka potilaalle vain maistuvat. Terveellisestä ruokavaliosta on Salmisen mukaan hyvä säilyttää se, mikä on mahdollista, mutta tehostetussa ruokavaliossa esimerkiksi rasvan osuutta nostetaan. – Tavallinen rypsiöljy sopii lisättäväksi moniin ruokiin lisäenergiaa tuomaan

Ensitietopäivät Tyksissä Ensitietopäivä Salon sairaalassa 31.5., 30.8., 29.11.2017

9.5.2017

neutraalin makunsa vuoksi. Kylmäpuristetuissa öljyissä on se ongelma, että ne maistuvat ruuan läpi. Kolme ruokalusikallista tuo kätevästi noin 400 kalorin energialisän pehmeisiin lämpimiin ja kylmiin ruokiin. Apteekissa myydään erilaisia täydennysravintovalmisteita, joita kannattaa käyttää apuna, Salminen neuvoo. Tehostetussa ruokavaliossa on niin ikään tärkeää se, että ihminen syö riittävän tiheästi, vaikkei ruokahalu ilmoittaisikaan itsestään. Ruokailla voi jopa kahden tunnin välein, jos syö pieniä annoksia pitkin päivää. Jos lämpimät ruuat jäävät pois kokonaan, ruoka-ateria voi koostua vaikka jogurtista, rahkasta, smoothiesta sekä kiisselistä. Jälkiruokia on hyvä syödä, ja esimerkiksi suklaakonvehti sisältää mukavan energiamäärän samoin kuin keksi tai pieni annos jäätelöä. Jokaisella aterialla olisi hyvä nauttia jotain proteiinipitoista. Tupakointi suositellaan jätettäväksi pois ja alkoholia ei ole suositeltavaa nauttia ollenkaan hoitojen aikana. Syöpähoidoissa olevien potilaiden ei koskaan kannata laihduttaa, sillä voimavarat pyritään laihduttamisen sijaan kohdistamaan parantumiseen. Laihduttaessa on vaikeaa säilyttää hyvää ravitsemustilaa, joka on merkittävässä osassa läpi kaikkien hoitojen. – Kun hoidot loppuvat ja aikaa kuluu, ruokahalu paranee samalla kun suu parantuu ja makuaisti toipuu sytostaattien vaikutuksista. Tehostettu ruokavalio voidaan purkaa vähitellen pois, Salminen lisää.

Syöpää ehkäisevässä ruokavaliossa suositaan kasviksia

Salmisen vastaanotolle tulee myös maha-, suolisto- ja ruokatorvisyöpäpotilaita sekä rintasyöpäpotilaita esimerkiksi hoidon jälkeen painonhallinta-asioissa. – Jos ylipainoa on, maltilliseen tahtiin tapahtuvaa laihduttamista voidaan ajatella, kun hoidoista on toivuttu. Liikunta

Puh. 02 238 1457

www.apteekkitampereentie.fi

Varsinkaan syöpähoitojen aikana ei ole suositeltavaa syödä vitamiinien kaltaisia lisäravinteita, sillä ylimääräisillä lisäravinteilla voi olla yhteisvaikutuksia sytostaattihoitojen kanssa. Jos ruokavalio ei ole riittävän monipuolinen, turvallisin vaihtoehto on monivitamiini. Jos taasen maitotuotteita ei tule nautittua riittävästi, tueksi voi valita jonkin kalsiumvalmisteen. Talviaikaan kannattaa huolehtia myös D-vitamiinin riittävästä saannista.

on tärkeää, ja se on avuksi myös syövän ehkäisyssä, Salminen toteaa. Syöpää ja syövän uusiutumista ehkäisevä ruokavalio noudattelee pitkälti yleisiä ravitsemussuosituksia. Kiistatonta on, että runsas kasvisten käyttö on suositeltavaa. Erivärisistä juureksista ja vihanneksista saa monenlaisia hyödyllisiä ravintoaineita, samoin kuin marjoista, hedelmistä ja pähkinöistäkin. Marjojen terveysvaikutus säilyy, vaikka niitä nauttisi kinuski- tai vaniljakastikkeella tai kermavaahdolla, mutta valinnat vaikuttavat luonnollisesti painonhallintaan. Täysjyväviljat ovat kuitupitoisuuden kannalta tarkasteltuna suositeltavia. Grillatessa tai paistettaessa mustaksi palanutta ruokaa ei kannata syödä, koska se sisältää runsaasti karsinogeenejä. Myös savustettuja ruokia voi olla hyvä syödä hiukan harvemmin. Kohtuus kaikessa onkin hyvä ohje monissa asioissa. Kalalla ja kanalla kannattaa korvata punaista lihaa, kunhan ottaa kalankäyttösuositukset huomioon, jotta mahdollinen raskasmetallikuorma ei kasva liian suureksi. Myös suolan käytössä kohtuus kannattaa: suolaa on suositeltavaa käyttää mieluiten alle viisi grammaa päivässä. Sokeri on ollut viime aikoina tapetilla. Keskustelua on käyty siitä, voiko sokeri osaltaan vaikuttaa syövän syntyyn. Virallisessa, kansainvälisessä syöpää ehkäisevässä ruokavaliosuosituksessa sokeri rinnastetaan muihin nopeisiin hiilihydraatteihin ja tärkkelyspitoisiin ruokiin, eikä sokerin liikakäyttö ole suositeltua missään suosituksissa. Siitä, että sokeri vaikuttaisi syövän syntyyn, ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä. Mikään ruokavalio ei sinänsä takaa, etteikö syöpään voisi sairastua. Minkään haitallisenakaan pidetyn ruuan tai juoman nauttiminen ei sinällään sairastuta syöpään, mutta nykyisin tiedetään, että elintavat ovat vaikuttavina tekijöinä noin kolmasosassa syöpiä ja terveet elämäntavat ehkäisevät samalla muitakin sairauksia.

Lisää syöpäpotilaan ravitsemuksesta:

cancer.fi • syopapotilaat.fi/opas/syopapotilaan-ravitsemusopas

Tie terveyteesi on auki.

rtilla Etuko n S ä t l aa Mei ta vap Tampereentien Prisma, bonus uotteista. nt Vanha Tampereentie 108 kaupa

Vältä turhia vitamiineja

Autokatu 12, Turku puh. 238 5340, fax 276 4959 viktor.elooy@pp.inet.fi

www.viktorelo.fi


LOKI

N:o 1 - 2017 - 13

Musiikkiterapia avaa mielen lukkoja Teksti: Marja Myllyluoma • Kuvat: Minna Lämsä Ei tarvitse osata laulaa. Iällä tai oppiarvolla ei liioin ole merkitystä – kunhan vain heittäytyy estoitta mukaan. Keho ja mieli rentoutuvat, voipa aivojen sopukoista nousta esiin unohdettuja viisauksia. Musiikkiterapia on tuonut mielenrauhaa ja elämäniloa jo lukemattomille Meri-Karinan kurssilaisille. Meri-Karinan musiikkiterapiatunnit on aina sijoitettu kulloisenkin kurssin loppuviikolle. Siihen mennessä kurssilaiset ovat jo ehtineet tutustua toisiinsa ja ainakin toivottavasti uskaltavat ”antaa palaa”. Musiikkiterapiasta kun saa irti parhaat hyödyt heittäytymällä täysin rinnoin mukaan menoon. Musiikin moniosaajan, musiikkiterapeutti ja musiikkipedagogi Virve Niemeläisen on päässyt iloisesti yllättämään kurssilaisen jos toisenkin toteamus: en koskaan ole ollut näin rentoutunut. ”Täysinoppineena” väki ei kuitenkaan musiikkiterapiasta lähde, onhan kyse useimmiten yhdestä ainoasta kokoontumiskerrasta. – Teemme tunnin aikana pieniä terapeuttisia harjoituksia, joista osallistujat voivat valita itselleen parhaiten sopivat ja jatkaa halutessaan niiden tekemistä kotona itsenäisesti. Tavoitteena on löytää voimavaroja, uusia näkökulmia oman elämäntilanteen jäsentämiseen sekä keinoja oman hyvinvoinnin edistämiseen, Virve Niemeläinen selvittää.

Runo voi viedä asian ytimeen

Musiikkiterapiatunnin aluksi voidaan esimerkiksi kuunnella jokin kappale, jonka herättämiä mielikuvia käytetään keskustelun pohjana. – Sama musiikki ei vaikuta kaikkiin samalla tavoin. Mielikuvat voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta usein ne liittyvät senhetkiseen elämäntilanteeseen, Virve Niemeläinen kertoo. Musiikkiterapeutin tunnilla saatetaan musiikinkuuntelukokemukseen liittää runojen kirjoittamista. Runojen valmistuttua ne luetaan ja niihin liittyvistä aiheista keskustellaan. Runoissa mielessä liikkuvat asiat monesti kiteytyvät ja mahdollisesti asian ydin löytyy – joskus jopa yllätyksenä runontekijälle itselleenkin.

Musiikkiterapiatunnilla voidaan myös tarttua kynään ja paperiin.

Niemeläisen suosikki on indonesialainen runokaava, joka perustuu numeroihin yhdestä kahdeksaan. Kukin numero saa oman lauseensa. Osa lauseista toistuu matkan varrella. Tuloksena on ollut upeita, koskettavia runoja. Äänityöskentelyssä musiikkiterapeutti opettaa kuntoutujaa ”hengittämään ääneen”. Oman uloshengityksen aikana tuotetaan vokaaliäänteitä ja tutkitaan, missä kohden kehoa ääni värähtelee. Tällainen työskentely voi herättää ja aktivoida ihmisen oman rauhoitusjärjestelmän. Musiikkia kuunnellessa voidaan myös etsiä rentouttavia mielikuvia, tehdä samalla musiikkimaalaus tai liikkua musiikin mukaan.

Kivuille kyytiä

Musiikki on oivallinen terapiaväline: se avaa mielen lukkoja, aktivoi aivoja, rakentaa siltaa muistoihin ja mielikuviin, luo rentoutta ja mielihyvää. Näiden hyvien vaikutusten ansiosta esimerkiksi monen syöpäsairaan kivut ja lääkkeiden tarve ovat vähentyneet. Ilmiöstä saatiin taannoin vankkaa todistusaineistoa, kun 50 tutkimuksen tulokset koottiin yhteen. – Oma mottoni on, että vahvistetaan sitä, mikä on hyvää. Tarkoituksena on

Musiikkiterapeutti Virve Niemeläisen mielestä musiikki on oiva terapiaväline. – Sama musiikki ei vaikuta kaikkiin samalla tavoin. Mielikuvat voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta usein ne liittyvät senhetkiseen elämäntilanteeseen, Niemeläinen kertoo. antaa kuntoutujalle voimaa, Virve Niemeläinen sanoo. Musiikillista taituruutta terapiassa ei tavoitella. Niinpä ei ole väliä, osaako osallistuja esimerkiksi laulaa vai ei. Myöskään iällä ei ole merkitystä. – Musiikkiterapian aikana osallistujat saavat mahdollisuuden hieman leikkiä musiikin kanssa, Niemeläinen luonnehtii. Musiikkiterapia on paitsi hauskaa myös tehokasta; hyödynnetäänhän siinä alkuperäisintä aistiamme, kuuloa. – Korva alkaa toimia aistielimiemme ykkösenä jo sikiökaudella, Niemeläinen tietää. – Kuulo on yleensä myös viimeinen aistimme.

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

Eheytyä voi loppuun asti

Niemeläinen uskoo, että ihminen voi eheytyä viimeiseen henkäykseen asti. Hänestä musiikkiterapia sopii hyvin myös saattohoitoon. Hän toimikin aikoinaan muutaman vuoden musiikkiterapeuttina Karinakodissa tuoden lohtua asukkaiden viimeisiin elonpäiviin. Niemeläinen toivoo voivansa jatkaa vielä jonain päivänä työskentelyä saattohoidossakin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kurssit ovat edelleen Virve Niemeläisen vakituinen leipäpuu viulupedagogin työn lisäksi. Oman ”Ääneni”-yrityksensä kautta hän tarjoaa halukkaille musiikkiterapiaa sekä luentoja ja koulutusta muuallakin Turussa ja Suomessa.

Monipuolisia rakennusja remonttipalveluja Yläneentie 1507, 23100 Mynämäki 045 672 8092

www.tapetointiturku.fi ASUNTO- JA KIINTEISTÖKAUPPA

Ruusu Aula

TURVALLISESTI!

Tehokas myynti yli 20-vuoden kokemuksella SOITA ILMAINEN ARVIO!

Kiinteistö-ja tienhoitopalvelut O.Kylänpää Oy

AUTOHUOLTO SUVANTO MUOTOKUVAUS YRITYSKUVAUS

02-2363 700 Kaurakatu 22, Turku www.studiobrahe.fi

Martinsillan kulmassa ruusuaula@gmail.com

Tuureporinkatu 17, TURKU www.optimiasunnot.fi Ammattilaiset: Lasse Sandberg 0400 479 645 Tapani Raatikainen 0440 602 396 Karri Hällfors 050 521 9950, Timo Riski 0400 520 464

050 308 5605 www.okpalvelut.fi

KUVITTELE ME KUVITAMME

Martinkatu 1 %   235 6849

OptimiAsunnot Oy LKV

Puh. 02 2366 426

www.autohuoltosuvanto.fi

www.ruusuaula.fi

-10 % leikkokukista

Avoinna: ark. 9-17, la 8.30-14, su 9-14

T. Janger Oy

Tasalan apteekki

Orvontie 42 20960 Turku 0400 781 860

Avoinna ma-pe 9-20 la 9-17

Raisiontori 6, Raisio 02 433 6200

onko sinullakin ? piha-rakkaussuhde niin meilläkin! Alakyläntie 2-4, 20250 TURKU www.viherlassila.fi


LOKI

14 - 2017 - N:o 1

Ammattitautina tullut keuhkosyöpä muutti eläkepäivät Teksti: Tuula Vainikainen • Kuvat: Pasi Leino Mikko Heinonen oli ehtinyt nauttia eläkepäivistään vasta vuoden verran, kun elämä otti uuden suunnan. Ammattitautina tullut keuhkosyöpä rytmittää nyt elämää, mutta periksi sille ei anneta. Jokainen päivä eletään nyt tietoisemmin kuin aikaisemmin. – Näinkin voi käydä, että hyväkuntoinen ja urheileva mies, joka ei tupakoi, voi saada keuhkosyövän, puoliso Mirja Heinonen kertoo. Paattisilla asunut Mikko Heinonen jäi eläkkeelle putkimiehen työstään vuonna 2014. Heinonen on aina ollut urheilumiehiä. Nuorena miehenä harrastuksena oli soutu, joka toi useita Suomen mestaruuksia Nesteen soutajien joukkueessa. Kymmenvuotisen soutu-uran jälkeen hän valmensi soutajia. Hiihto, uinti ja lenkkeily ovat rakkaita harrastuksia. Puolison kanssa on kuljettu yhteisillä lenkkipoluilla tuntikausia kerrallaan, ja siellä oudot oireet alkoivatkin. – En kerta kaikkiaan pysynyt enää Mirjan perässä. Tunsin, että jossain oli jotain vikaa, kun en enää jaksanut mitään. Liikkuessa hengästytti ja makuulle mennessä yskitti kovasti. Pahimpina öinä nukuin istuallani tuolissa, muistelee Mikko syyskesää 2015. Erinäisten mutkien kautta diagnoosi selvisi. Sydänfilmi kertoi, että sydän on kunnossa, mutta keuhkokuvasta löytyi 1,5 litraa nestettä. TT- eli tietokonetomografiakuvassa ei löytynyt muuta epäilyttävää, mutta koepalasta paljastui mesote-

Mikko Heinonen harrasti nuorena miehenä soutua Nesteen soutajien joukkueessa. Mitaleita on kertynyt lukuisia, Suomen mestaruuksiakin useampi. Soutu-uransa jälkeen Heinonen valmensi soutajia.

liooma, joka on keuhkopussin pahanlaatuinen kasvain. Mikko Heinonen on yksi niitä suomalaisia, jotka ovat altistuneet työssään asbestille jo vuosikymmeniä sitten, sillä asbestia käytettiin muun muassa hänen työpaikallaan telakalla yleisesti sen hyvien palonkesto-ominaisuuksien vuoksi. Asbestin vaarallisten ominaisuuksien kanssa tultiin tutuksi vasta myöhemmin, ja 1980-luvulla sen käytöstä luovuttiin. Monien kohdalla vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut, ja tauti on puhjennut vasta vuosikymmenienkin päästä. Telakalta Mikko siirtyi putkimieheksi Turun kaupungin palvelukseen. Putkimiehilläkin eteen osui usein asbestia, aiemmin enemmän ja nykyisinkin vielä vanhojen rakennusten korjaustöissä, varsinkin pannuhuoneissa. Nykyisin asbestin haitoilta osataan jo suojautua, mutta aikaisemmin aineen vaarallisuudesta ei tiedetty. Tuosta tietämättömyydestä moni maksaa kallista hintaa.

Asbestisairaudet ja mesoteliooma Asbesti aiheuttaa ihmiselle kolmenlaisia vakavia keuhkosairauksia: asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa. Asbestoosissa eli asbestikeuhkossa keuhkoihin kertyy runsaasti kuituja ja niiden ympärille sidekudosta, mikä heikentää keuhkojen toimintakykyä. Kuitujen pituudesta riippuen eri asbestityypit aiheuttavat ensisijaisesti keuhkosyöpää tai mesotelioomaa. Mesoteliooma eli keuhkopussin pahanlaatuinen kasvain on melko harvinainen. Sitä aiheuttavat etenkin ohuet, noin viiden mikrometrin pituiset asbestikuidut. Pitkät ja paksut kuidut aiheuttavat enemmän keuhkosyöpää. Mesoteliooma on tavallisesti piilevänä 30–50 vuotta altistumisen alkamisesta. Vuosittain siihen sairastuu 60–80 suomalaista. Mesoteliooma voi joskus esiintyä myös vatsakalvolla tai sydänpussissa. Tauti etenee yleensä nopeasti, ja sen ennuste on huono. Tupakointi lisää selvästi keuhkosyöpäriskiä. Lähteet: Terveyskirjasto ja Hengitysliitto

Kun syöpä on keuhkoissa

– Keuhkosyövän ongelmana on, että se on pitkään salakavalan vähäoireinen. Parhaat hoitotulokset saadaan silloin, kun syöpä on löytynyt sattumalta, esimerkiksi muusta syystä tehdyssä röntgentutkimuksessa, kertoo ylilääkäri Tarja Laitinen. Usein jo terveyskeskuksessa otettujen keuhkokuvien lisäksi vartalon TT- tai PET-kuva löytää keuhkosyöpäkasvaimen. Lisäksi tarvitaan koepala todetusta muutoksesta joko keuhkojen tähystyksellä tai karkeaneulanäytteellä rintakehän läpi tietokoneohjauksessa. Patologi löytää näytteen analyysissä tärkeää tietoa kasvaimen tyypistä sekä kudoksen ja solujen ominaisuuksista hoidon pohjaksi. Lisätietoja saadaan verikokeista. Keuhkosyövissä on erilaisia alatyyppejä, joiden ennusteet ja hoitovaihtoehdot poikkeavat toisistaan. Leikkaukseen ryhdytään vain, kun tavoitteena on parantaa sairaus. Säästävät leikkausmenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina. Toisena vaihtoehtona erityisesti iäkkäille potilaille on sädehoito, jolla voidaan tuhota kasvain. Sädehoitoa voidaan antaa myös lievittämään hengenahdistusta ja muita oireita sil-

loin, kun sairautta ei voida parantaa. Lääkehoidossa on nykyisin tarjolla aiempaa enemmän suun kautta otettavia syöpälääkkeitä. – Diagnostiikka on usein vaativaa. Syövänhoidossa tärkeää on syöpäkasvaimen poisto, mutta keuhkosyövässä vain vajaa neljännes potilaista voidaan leikata. Jos syöpä on levinnyt, kun tauti todetaan, on valitettavasti vuoden jälkeen diagnoosista elossa alle 40 prosenttia sairastuneista ja viiden vuoden kuluttua enää joka kymmenes potilas, kertoo professori Tarja Laitinen.

Aina voi soittaa ja kysyä

Sairaanhoitaja Helena Lempiäinen työskentelee A-sairaalan päiväsairaalassa, missä tapahtuu keuhkosyövän hoito ja seuranta. Hän on mukana koordinoimassa potilaiden tutkimuksia ja lääkärinaikoja.

Levinneen keuhkosyövän tunnusmerkit

Keuhkosyöpä pähkinänkuoressa

• Kipu rintakehällä tai muualla luustossa – jopa murtuma

• Miesten toiseksi, naisten neljänneksi yleisin syöpä

• Kasvojen turvotus ja punakkuus

• Tärkein riskitekijä tupakointi, myös passiivinen

• Kivuton patti soliskuopassa tai kaulalla • Äänen käheytyminen • Kouristukset • Veren matala natriumarvo • Laihtuminen

Yhteyttä pidetään myös potilaiden terveyskeskuksiin tarvittaessa. Työstä iso osa on puhelimitse tapahtuvaa yhteydenpitoa, sillä potilaat ovat pääosan ajasta kotonaan, jos heidän kuntonsa sen sallii. Sairaalassa käydään vain saamassa solusalpaajia ja jos ilmaantuu ongelmia, kuten tulehduksia. Hoitaja on

• Parisataa uutta potilasta vuosittain Varsinais-Suomessa

• Vain 5–10 prosenttia sairastuneista on alle 50-vuotiaita • Paikallisoireita: yskä, veriyskä, hengityksen vinkuminen, hengenahdistus tai huonosti paraneva hengitystietulehdus

potilaalle tärkeä tukihenkilö ja linkki sairaalaan. – Potilaat tulevat tässä tutuiksi. Aina voi soittaa ja kysyä mieltä painavista huolista. Selvitämme sitten täällä asioita ja konsultoimme hoitavaa lääkäriä. Potilaan tutkimustuloksia jännittää usein yhtä paljon kuin potilas itse, Helena Lempiäinen pohtii.


LOKI

N:o 1 - 2017 - 15

– Tällaisen taudin iskiessä on tehtävä päätös siitä, mihin uskoo. Luottaako lääketieteeseen vai kaikenlaisiin ”vaihtoehtoihin”. Ensisokista turvan tunteeseen

– Sain diagnoosin 3. marraskuuta vuonna 2015. Keuhkolääkäri kertoi asian puhelimessa. Olihan se melkoinen sokki. Siitä hetkestä tilanne on tietenkin selkeytynyt, ja jollakin tavalla nyt, kun olen Tyksin hyvässä hoidossa ja tilaani seurataan huolellisesti, olo on rauhallisempi. Lääkäriltä tinkasimme vaimon kanssa ennustetta, jota hän ei mielellään olisi antanut, mutta kahdesta vuodesta hän lopulta puhui. Mutta kun olen vähän tällainen kilpailuhenkinen, niin ajattelin, että voisin tehdä tässäkin jonkinlaisen ennätyksen, mies sanailee. Ammattitautidiagnoosi varmistui helposti, kun hoitava lääkäri oli tutustunut Mikon työhistoriaan. Sairaalan sosiaalityöntekijä auttoi paperiasioissa, ja nyt monet sairauteen liittyvät kulut hoituvat vakuutusyhtiön kautta.

Asuminen uusiksi

Syöpädiagnoosi pisti ajattelemaan monia asioita. Puilla lämpiävä omakotitalo Paattisilla meni myyntiin, ja pariskunta muutti Turun keskustan liepeille. – Kun Mikon diagnoosi selvisi, jälkeläisemme innostivat meitä myymään talon, panemaan paperiasiat kuntoon ja keskittymään elämään. Onneksi lapset, Mikon neljä ja minun yksi, ovat perheineen tässä lähistöllä, Mirja Heinonen kertoo. Pariskunnan odotukset yhteisestä eläkeajasta olivat toisenlaiset: suunnitelmissa oli matkustaa ja katsoa maailmaa. Onneksi Meksiko ja Dominikaaninen tasavalta on jo nähty, nyt elellään kotimaassa. Viime kesänä he tekivät kylpylämatkan Pärnuun, jossa liikkuivat ahkerasti meren rannalla. Sieltäkö mahtoi olla kotoisin virus, joka aiheutti Mikolle pahan keuhkokuumeen, jonka yhteydessä epäiltiin jo syövän levinneen toiseenkin keuhkopussiin. Kyse oli kuitenkin virustaudista, josta parannuttua miehen kunto palautui lähes ennalleen. Lääketutkimukseenkin Mikko hyväksyttiin huolellisen seulan jälkeen, mutta hän joutui luopumaan tutkimuksesta sivuvaikutusten vuoksi. Nyt hän käy solunsalpaajahoidoissa keuhkopoliklini-

Hän tietää, että vaikka syöpää ei pystytä parantamaan, aina voidaan kuitenkin hoitaa ja lievittää oireita, muun muassa parantunein pahoinvoinninestolääkkein. Uusia lääkkeitä testataan koko ajan, ja joku saa niistä aina apua. Potilaiden hoitovastuu siirtyy asteittain saattaen kotikunnan terveyskeskukseen, kun erikoissairaanhoidon osaamista ei enää tarvita. Palliatiivinen hoitaja on siinä vaiheessa henkilö, joka huolehtii potilaasta. On tärkeää, että potilaalla on aina puhelinnumero, johon soittamalla saa apua ja tieto siitä, että sairaalaan pääsee kulkematta päivystyksen kautta. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Pasi Leino

Päiväsairaalan solunsalpaajahoidossa tankataan usein myös hyvää mieltä. Moni potilas sanoo täällä käytyään, ettei uskonut, että täällä nauretaan niin paljon. Muilta potilailta saatava vertaistuki on myös tärkeää, kertoo sairaanhoitaja Helena Lempiäinen. Ylilääkäri Tarja Laitinen todistaa.

kan päiväsairaalassa kolmen viikon välein. Veri-, maksa- ja muita arvoja seurataan huolellisesti hoitojen onnistumisen takaamiseksi. Edellispäivänä otettiin ylävartalon TT-kuva, ja lähipäivinä tiedetään, onko syöpä levinnyt.

Yksin ei ole hyvä olla

– Ilman Mirjaa en kyllä olisi pärjännyt. Hän on auttanut ja tukenut erinomaisella tavalla. Toimitsijan ammattitaidosta on ollut hyötyä monissa paperiasioissa. Tärkeintä on tietysti läheisyys ja tuki jokapäiväisessä arjessa. En jaksa liikkua portaissa enkä kantaa mitään. Lääkehapesta on apua liikkuessa, mutta ei se kaikessa auta. Pulssini on nykyisin korkea, mutta onneksi sydän on vielä kestänyt ylimääräisen rasituksen. Yksin olisi surullista olla tässä tilanteessa, kertoo mies, jonka äänessä hengästyminen kuuluu. Puolisoiden keskinäinen lämpö ja hyvät välit näkyvät joka hetkessä. Mirjasta on kehittynyt Mikon sairastaessa hyvä kotitohtori. Hän on hankkinut tietoa puolison sairaudesta ja osaa seurata hänen oireitaan ja etsiä niiden syitä. Hän on mukana myös lääkärikäynneillä. On selvää, että neljä korvaa kuulee enemmän kuin kaksi ja siitä on hyötyä, kun selvitetään jatkohoitoja. Puoliso elää muutenkin voimakkaasti sairastuneen rinnalla. Toisen yöunen häiriöt vaikuttavat aina toiseenkin. Kuorsaukseen on yhteisten vuosien aikana jo tottunut, mutta Mikon saama voimakas yöllinen hengenahdistuskohtaus säikäytti perusteellisesti. Sen syyksi paljastui yllättäen hoitamaton uniapnea. Sairaalan osastolla tehdyn unipolygrafian jälkeen Mikko sai kotiin CPAP-laitteen, jonka kanssa nukkuminen on sujunut paremmin. Omasta kunnosta huolehtiminen mahdollisuuksien mukaan on kannatellut Mikko Heinosta sairaudessaan. Hän pitää kuntoaan yllä kävellen ja uiden, tarvittaessa lisähapen avulla. Olon huononemista ei voi jäädä odottamaan.

Enemmän vertaistukea

Mikko ja Mirja Heinonen ovat yhdistysihmisiä. Mirja on tottunut työnsä puoles-

ta hakemaan tietoa, ja hän löysi Tampereella järjestetyn verkostoitumispäivän, josta oli paljon iloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piiriin hakeuduttiin nopeasti. Myös Hengitysliitosta on löytynyt tietoa. – Tapasimme Tyksissä empaattisen ja asiantuntevan psykoterapeutti Florence Schmittin, jonka kanssa on käyty tärkeitä keskusteluja. Hankkiuduimme myös yksityiseen psykoterapiaan, jossa olemme käyneet sekä yhdessä että erikseen keskustelemassa ammattilaisen kanssa. Itsesyytöksiin ei pidä sortua. On hyvä peilata ajatuksiaan jonkun kanssa, muuten iskee helposti ahdistus, Mirja kertoo. Mikolla on ollut aikaa miettiä missä mennään: – Tällaisen taudin iskiessä on tehtävä päätös siitä, mihin uskoo. Luottaako lääketieteeseen vai kaikenlaisiin ”vaihtoehtoihin”. Minä valitsin lääketieteen asiantuntijat ja luotan heidän osaamiseensa. Mirjan kanssa haluamme pysyä kärryillä siitä, mitä minulle tapahtuu ja mitä on odotettavissa. Olemme saaneet Tyksistä hyvin tietoja. Myös vaimon entinen työterveyslääkäri on ollut meille hyvänä tukena. Vertaistukea Heinoset kokevat edelleen kaipaavansa ja ovat itsekin halukkaita keskustelemaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. He ovat kuitenkin huomanneet, että samassa tilanteessa olevia ei ole helppo löytää, koska sairaalan henkilökunta ei voi luovuttaa tietoja muista potilaista. Yhden kohtalotoverin Mikko Heinonen on jo hyvästellyt kolmisen kuukautta sitten. – Mikon taudin lopullisuudesta huolimatta elämme tällä hetkellä onnellisina jokaisesta aamusta, jolloin saamme herätä yhdessä. Olemme uusiopari, ja meillä on takana 16 vuotta yhteistä matkaa, josta voimme olla onnellisia. Kaikki eivät ole saaneet tätäkään. Mikko ja Mirja Heinonen keskustelevat mielellään kokemuksistaan samassa tilanteessa olevien kanssa. Yhteyden heihin saa sähköpostilla tämän lehtijutun kirjoittajan kautta: tuula.vainikainen@saunalahti.fi

Mikko pitää kuntoaan yllä kävellen ja uiden. Happirikastimesta saa hengitysapua tarvittaessa.


LOKI

16 - 2017 - N:o 1

Lähde mukaan vapaaehtoistoimintaan Haluaisitko toimia vapaaehtoisena Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä? Etsimme uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaamme. Olisitko se kenties sinä?

Teksti: Kaarina Anttila • Kuvat: Minna Lämsä

Mitä vapaaehtoistoiminta on? Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä vapaaehtoistoiminta on omasta

Onko mielessäsi uusia ideoita? Onko sinulla jotain muuta osaamista, jota haluaisit päästä hyödyntä-

halusta ja kiinnostuksesta tehtävää palkatonta työtä, jota vapaaehtoiset tekevät vapaa-aikanaan. Toiminnan lähtökohtana on halu vaikuttaa yhteiskuntaan ja kokemus siitä, että muiden hyväksi tehtävä toiminta on mielekästä ja tarpeellista. Vapaaehtoisena voi toimia oman kiinnostuksen mukaan joko jossakin tietyssä, yksittäisessä tehtävässä tai osallistua useampaan eri toimintaan.

mään vapaaehtoistoiminnan merkeissä? Meri-Karinan asukkaat toivovat virikkeitä omaan arkeensa ja osallistuisivat mielellään erilaisiin kerho- ja viriketilaisuuksiin. Toiminta voi olla säännöllistä tai kertaluonteista. Pidätkö esimerkiksi laulamisesta, tanssimisesta, lukemisesta, runoista, käsitöistä tai peleistä? Tule ohjaamaan toimintatuokioita Meri-Karinan hyvinvointikeskukseen! Tai oletko kenties tietotekniikan osaaja? Uudet tietotekniset laitteet, kuten älypuhelimet ja tabletit, aiheuttavat välillä päänvaivaa yhdelle jos toiselle. Olisitko siis kiinnostunut avustamaan tekniikan kanssa? Tule käymään vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin pakeilla ja mietitään yhdessä, miten voisimme piristää asukkaiden arkea.

Ystävätoiminta Nyt kaipaamme erityisesti Arjen ystäviä. Syöpä vaikuttaa laajasti sairastu-

neen lähipiiriin. Etsimme Lounais-Suomen alueelta vapaaehtoisia mukaan auttamaan syöpäsairauden kanssa kamppailevia tai auttamaan heitä sopeutumaan takaisin normaalielämään. Arjen ystävä on seurana esimerkiksi harrastuksissa, kaupassa, asioiden hoidossa tai kävelyllä. Arjen apua kaivataan perheissä, joissa syöpää sairastavan äidin tai isän aika kuluu hoidoissa käynteihin ja lepoon. Välillä taas vanhemman keskittyessä lapseen saattavat kodin arkityöt jäädä tekemättä. Myös syöpäsairaiden lasten perheet kaipaavat apua arjen toimintoihin. Esimerkiksi kaupassakäynnin mahdollistaminen lapsen infektioeristyksen aikana on kultaakin kalliimpaa. Arjen ystävä -toiminta on arvokasta vapaaehtoistyötä. Olisitko sinä kiinnostunut tulemaan mukaan tähän tärkeään toimintaan? Tehtävään valituille tarjoamme tueksi osaamisemme ja järjestämme koulutuksen. Arjen ystävänä voit toimia myös Meri-Karinan asukkaille. Asukkaat kaipaavat apua muun muassa kodin ulkopuolisissa menoissa ja asioiden hoidossa. Juttukavereille ja ulkoiluseurallekin on tarvetta.

Talkootoiminta Otamme mielellämme mukaan myös uusia talkoolaisia. Talkootoimin-

taamme kuuluvat muun muassa pihatalkoot, tapahtumissa avustaminen – kalustaminen, kahvitus, messujärjestelyt, liikenteenohjaus ja järjestyksenvalvonta – lipaskeräys ja muut hyvinvointikeskuksen avustavat tehtävät. Jos esimerkiksi ruuvimeisseli on tuttu työkalu, löytyy Meri-Karinasta yhtä sun toista korjailtavaa. Muun muassa tuolit ja pöydät kaipailevat ruuvien kiristystä. Perinteeksi muodostuneet kevättalkoot järjestetään tänä vuonna 8.–9.5. ja syystalkoot 23.–24.10. Talkoolaisille tarjotaan runsas aamupala, maittava lounas ja virkistävä päiväkahvi. Tervetuloa!

Cancerföreningen är ett stöd på vägen Livet är alltid begränsat, och om det verkar ännu mera begränsat med cancer så är det ändå ett liv att leva. Också en cancerpatient lever sitt liv framåt. Cancerföreningen kan hjälpa med det. Cancer är, som det konstateras i ledaren annanstans i den här tidningen, en ovälkommen motståndare, men inte mera någon dödsdom. Cancerföreningarna hjälper både med att upplysa om hur man undviker att få de cancerformer som beror på livsstil och egna val, och med att anpassa sig då cancer och cancervård tvingar fram ändringar i livet. Här finns människor som vet mycket om cancervård och hur den komplicerar livet, och människor som vet av egen erfarenhet hur insjuknandet känns.

Många händer

Sydvästra Finlands Cancerförening har en liten kärntrupp av personal som håller ihop en stor helhet av kurser, föreläsningar, gruppmöten, rehabiliteringar, undersökningar och terapier. År 2016 var det 49 olika kurser och semestervistelser, räknar sjuksköterskan Teija Kemppainen som ansvarar för stöd-, kurs- och rådgivningstjänsterna. I år är det över 70, eftersom föreningen får ordna flera Fpa-kurser. Förutom henne består teamet av två andra sjuksköterskor, en specialsköterska, en socionom, en verksamhetsterapeut och en kurssekreterare. Men

Text och bilder: Mathias Luther

sammanlagt var det över 40 personer som deltog i att producera föreningens tjänster i fjol, bland dem en par- och sexualterapeut, en näringsterapeut, en näringsrådgivare, konst- och musikterapeuter och flera onkologer från universitetssjukhuset. Inte bara kommer cancerläkarna till föreningens verksamhetscentrum Meri-Karina i Åbo för att föreläsa, föreningen har också sedan 2015 en informationspunkt på ÅUCS. Där turas personalteamets medlemmar om att träffa patienter och anhöriga varje onsdag mellan 9 och 13. – Det har fört oss närmare patienterna och de anhöriga just då där de rör sig på väg till och från läkarna och behandlingarna, säger Teija Kemppainen.

Vandra med

Varje cancerfall är en viktig händelse för den som insjuknat och oftast också för flera närstående, vän-

ner och bekanta. När årligen 900 personer, av dem ungefär lika många patienter som närstående, deltar i Sydvästra Finlands Cancerförenings verksamhet så är det ett storverk i det tysta. – Vi försöker vandra med människorna längs hela vägen, säger Kemppainen. Kurser ges i olika format: femdagars kurser med boende på Merikarina från måndag till fredag, veckoslutskurser fredag-lördag eller fredag-söndag, öppna kurser med en träff i veckan eller endagskurser. Innehållsligt bjuds på kurser för familjer där en vuxen insjuknat, familjer med ett sjukt barn, kurser för par, för kvinnor eller för män. Kurser finns för människor med vissa speciella cancerformer och några för patienter oberoende av cancerform. Kurserna stöds av folkpensionsanstalten FPA eller social- och hälsoorganisationernas understödscentral


LOKI

N:o 1 - 2017 - 17

Onko sinulla kysyttävää vapaaehtoistyöstä? Ota yhteyttä! Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Kaarina Anttila p. 02 2657 841 (yhteydenotot puhelimitse maanantaista keskiviikkoon) kaarina.anttila@lssy.fi

Karin

HAVUPUUUUTEJUOMA

Nyt flunssan torjuntaan

Kari Herttua Havupuuuutejuoman kehittäjä

050 586 3122

Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan

Tuote johon sinun ei tarvitse uskoa - se toimii sittenkin Nyt jo Ravintorenkaan 40v ajan juhlavuosi

Talkoo- ja ystävätoiminnan peruskoulutus 7.4. Meri-Karinassa 8.30........Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00........Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tervehdys 9.30........Vapaaehtoistoiminnan periaatteet ja käytännöt sekä vapaaehtoisena toimiminen 11.00......Lounas Meri-Karinan ruokasalissa 11.45......Tutustuminen Meri-Karinaan 12.45......Talkootehtävissä toimiminen 13.30......Ystävänä toimiminen 14.15......Päiväkahvi 14.30......Asukkaan, asiakkaan, potilaan ja omaisen kohtaaminen 15.30......Todistusten jako ja koulutuspäivän päätös (Muutokset päivän asiasisältöön mahdollisia.) Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 29.3. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Kaarina Anttilalle, p. 02 2657 841 (ma-ke) tai kaarina.anttila@lssy.fi tai vapaaehtoistoiminta@lssy.fi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tarjoaa vapaaehtoisilleen koulutuksen ja vakuutuksen vapaaehtoistyöhön. Lisäksi voimme tarjota arkilounaslippuja Meri-Karinan herkulliselle lounaalle (noin 1 lippu/4h vapaaehtoistoimintaa) sekä matkakulukorvauksen (0,25e/km).

Stea som är ett nytt organ i samband med det fusionerade spelbolaget Veikkaus. Ansökningarna till FPA kräver också läkarremisser, cancerföreningen hjälper till med att fylla i blanketterna. Infallsvinkeln kan vara allt från att lära sig paddla till samvaro för sörjande som förlorat en anhörig. Cancerföreningen samarbetar med andra patientorganisationer kring vissa kurser för specialgrupper som patienter med Ménières sjukdom, celiaki eller synskada. Kurserna är på finska och det är stödgrupperna också, utom stödgrupperna på Kimitoön och i Pargas, som är övervägande svenska. I Pargas träffas gruppen ParCan den sista onsdagskvällen i månaden på Seniorum, på Kimitoön möts gruppen varannan månad och på olika ställen – informationen hittas i händelsekalendern på www.visitkimitoon.fi.

Ravintorengas Oy 29810 Siikainen, Puh. 02-552 6601 herttua@ravintorengas.fi

www.ravintorengas.fi

Pääsiäismyyjäiset

Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä.

12.4. klo 11

Myynnissä muun muassa herkullisia pääsiäisleivonnaisia. Pitkänäperjantaina 14.4. lounas tarjolla klo 11–14. oa! l u t Aikuiset 13 e, jäsenet 11 e, 6–12-vuotiaat 6 e. Terve Pääsiäispäivänä 16.4. katetaan juhlalounas klo 12–15. Aikuiset 26 e, jäsenet 22 e, 6–12-vuotiaat 10 e. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Meri-Karinan hyvinvointikeskus, Seiskarinkatu 35, Turku

Andligt och praktiskt

Mycket av cancerföreningens verksamhet går under rubriken ”andligt stöd”, men det ges också praktisk hjälp. Till det hör granskningen av födelsemärken och vårtor samt utprovning av bröstproteser, som sköterskorna gör enligt ett regelbundet schema i Åbo, Loimaa, Salo, Nystad och Forssa. Föreningen har också hyresbostäder – hela 79 stycken, av dem 12 i Salo och resten i Åbo. De är alla byggda på 1990- eller 2000-talet och i storlek från 35 till 85 kvadratmeter, mestadels omkring 40-45 kvadratmeter. Bostäderna i närheten av Meri-Karina har tillgång till städning, matservice och hemsjukvård. Dessutom finns hemmet Karinaranta med 14 bostäder för effektiverat serviceboende i lägenheter på 39,5 kvadratmeter.

Teija Kemppainen planerar cancerföreningens omfattande kursverksamhet.

Sjuksköterskan Eija Säteri gör bland annat undersökningar av födelsemärken och vårtor.


LOKI

18 - 2017 - N:o 1

Aina ei voida parantaa, aina voidaan hoitaa Teksti: Tuula Vainikainen, Minna Lämsä • Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen arkisto Vaikka levinnyttä syöpää ei aina voida parantaa, voidaan oireita aina lievittää. Palliatiiviseen, elämänlaatua vaalivaan hoitoon siirrytään, kun tunnistetaan, ettei tautia voida enää jarruttaa. Tällöin tehdään hoitolinjaus oireenmukaiseen hoitoon siirtymisestä. Varsinais-Suomessa palliatiivista hoitoa on kehitetty viime vuosina monella tasolla. Palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun sairaus ei ole enää parannettavissa, kuten pitkälle edenneissä syövissä ja muissa kroonisissa sairauksissa. Tyksin syöpätautien palliatiivisen poliklinikan lääkäri Outi Hirvonen kertoo levinnyttä syöpää sairastavasta potilaastaan, jonka tärkeimpiä lähikuukausien tavoitteita olivat mieluinen konsertti, tyttären häät ja tuleva joulu, joka oli todennäköisesti hänen elämänsä viimeinen. Tuota kallisarvoista aikaa hän ei halunnut käyttää runsaita haittavaikutuksia aiheuttavissa hoidoissa, joiden hyötykin oli jo menetetty. – Monia syöpäsairauksia voidaan hoitaa pitkään, minkä vuoksi parantavien ja sairauden kulkua jarruttavien hoitokeinojen loppuminen voi tulla omaisille yllätyksenä. Yleensä potilas kuitenkin itse aavistaa päiviensä käyvän vähiin ja haluaa elää kivuttomasti ja täyttä elämää läheistensä kanssa, tiivistää Varsinais-Suomen saattohoitotyöryhmän puheenjohtaja, toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö Tyksistä. Ryhmä on viime syksynä päivittänyt alueen palliatiivisen hoidon tilannetta. Kun parantavan hoidon keinot on käyty loppuun, on tärkeää tehdä potilaan kanssa yhdessä hoitolinjaus, jossa sovitaan palliatiivisen hoidon aloittamisesta ja tulevaisuuden toimenpiteistä. Asian puheeksiotto ei ole helppoa hoitavalle lääkärille, joka mielellään parantaisi potilaan, mutta se on potilaan ja hänen omaistensa etu, sillä potilas voi tällöin tehdä itse valintoja hoidostaan. Sairaanhoitaja Kirsi KiviojaViitala työskentelee lääkärin työparina syöpätautien palliatiivisella poliklinikalla määräviikoin. – Vastaanotolla potilasta ja hänen omaistaan rohkaistaan ottamaan mieltään vaivaavia asioita puheeksi. Usein

huolta on nimenomaan omaisilla. Mieltä vaivaavia asioita on helpompi käsitellä yhdessä lääkärin vastaanotolla hänen aloitteestaan. Palliatiivinen hoitovaihe voi kestää viikoista kuukausiin, jopa vuosiin. Sen aikana huolehditaan potilaan elämänlaadusta ja kivuttomuudesta. Saattohoito on sen viimeinen vaihe, jota ei pitäisi joutua viettämään sairaalassa kuin poikkeustilanteissa. Varsinais-Suomessa rakennetaan kolmitasoista palliatiivisen ja saattohoidon järjestelmää, jossa paikalliset kotisairaalat ja terveyskeskusten vuodeosastot hoitavat perus- eli A-tasolla suurimman osan hoitoa tarvitsevista. Erityistaso B:n ympärivuorokautista suppeaa palliatiivista päivystystä tarjoavia yksiköitä on suurimmissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Turussa on Kaskenlinnan saattohoitoosasto ja Saattohoitosäätiön ylläpitämä Karinakoti. Nämä ja Tyksin palliatiivinen poliklinikkatoiminta syöpäpoliklinikalla ja keuhkopoliklinikalla muodostavat vaativan erityis- eli C-tason, jonka yksiköistä saa apua erityistilanteissa. Kehittämistyö on hyvässä alussa, ja lähes kaikissa kunnissa on tarjolla kotisairaalapalveluita ja saattohoito-osaamista vuodeosastoilla. – Potilaat kuolevat nyt harvemmin Tyksissä. Elämän loppuvaiheessa harva haluaa viettää aikaansa yliopistosairaalassa kaukana kotoa. Vuodeosastolle tai saattohoitokotiin voi tulla, jos oireet ovat

hankalat, mutta muuten voi olla kotona läheisten kanssa, selittää syöpälääkäri Sirkku Jyrkkiö.

Omaiset potilaan rinnalla

Omaisten läsnäolo viimeisillä hetkillä on suurimalle osalle potilaista ensiarvoisen tärkeää. Karinakodissa omaiset otetaan huomioon hoidon alkumetreiltä siihen saakka, kunnes elämästä on aika luopua. Potilaan omaiset ovat tervetulleita Karinakotiin koska tahansa. Omaiset voivat yöpyä joko potilaan omassa huoneessa tai erillisessä omaishuoneessa. – Meille on tärkeää, että omaiset saavat olla vaivattomasti potilaan vierellä. Omaiset myös ovat paljon mukana loppuvaiheessa. He useimmiten myös haluavat yöpyä samassa huoneessa läheisensä kanssa. Joskus voi olla oman jaksamisen kannalta parempi nukkua etäämpänä, Karinakodin vastaava hoitaja Merja Leinonen sanoo. Tärkeää on myös omaisten henkinen tukeminen. Arkisissa kohtaamisissa monet haluavat keskustella potilaan tilanteesta. Siitä keskustellaan yhdessä omaisten kanssa, jos potilas on antanut siihen luvan. Läheskään aina tarve keskustella ei katso kelloa. Aikaa keskustelulle pyritään löytämään vaikka yön tunteita, jos omainen haluaa purkaa mieltänsä. Saattohoitokodissa työskentelevältä henkilökunnalta omaisten kohtaaminen vaatii rohkeutta olla lähellä sekä herkkyyttä tulkita tilannetta. – Osa omaisista haluaa, että asioista keskustellaan suoraan, toiset toivovat hienovaraisempaa keskustelua, Merja Leinonen sanoo. Omaista tuetaan myös silloin, kun hänen on luovuttava läheisestään. Ammat-

Kuoleman kohtaaminen unessa Monia kuoleman lähestymiseen liittyviä oireita, kuten kipuja, voidaan hoitaa eri keinoin. Joskus kaikki tarjolla olevat vaihtoehdotkaan eivät auta. Silloin on mahdollista helpottaa kuolevan tilannetta palliatiivisella sedaatiolla eli nukuttaa potilas. Kyseessä on tällöin vaikeasti oireilevan, lähellä kuolemaa olevan potilaan tajunnan alentaminen lääkkeillä, jos muilla keinoin ei kärsimystä ole saatu lievitettyä. – On tärkeää, että tästä vaihtoehdosta keskustellaan jo saattohoidon varhaisessa vaiheessa ja

että potilas ja omaiset ymmärtävät mistä on kyse. Sedaation tarkoitus ei ole edistää kuolemaa, kyse ei siis ole eutanasiasta. Toimenpiteellä ei myöskään lyhennetä potilaan elinaikaa. Potilas on unessa, eli hän on levollinen mahdollisimman pienellä lääkeannoksella ja on tarvittaessa herätettävissä unesta. Palliatiivista, syvää sedaatiota tulee käyttää vain potilailla, joilla odotettavissa oleva elinaika on vain tunteja tai vuorokausia, selvittää syöpätautien erikoislääkäri Johanna Ruohola Tyksistä.

titaitoinen ja kokenut henkilökunta on tällöin lähellä ja auttamassa. – Vaikka poismeno onkin odotettua, se on kuitenkin aina ainutlaatuinen hetki. Erityisesti näissä tilanteissa hoitajalta vaaditaan silmää: toiset kaipaavat vierellä oloa, toiset haluavat olla itsekseen, Merja Leinonen sanoo.

Kotisaattohoito kasvussa

Koti on monille se paikka, jossa viimeiset hetket mieluiten vietetään. Potilaan täytyy kuitenkin itse haluta kotisaattohoitoa, ja hänellä täytyy olla siihen tukenaan sopivia henkilöitä. Hoidon onnistumiseksi kotoa täytyy voinnin heiketessä olla mahdollista saada yhteys hoitavaan sairaalaan ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä. Sairaalan tukiosastolle täytyy myös olla mahdollista siirtyä suoraan, ilman päivystyskäyntiä. Kotisaattohoidon suunnitteleminen aloitetaan palliatiiviseen hoitoon siirryttäessä. Saattohoitokoordinaattori ottaa tiedon saatuaan yhteyttä potilaaseen ja sopii kartoituskäynnin kotona. Kartoituskäynnillä käydään läpi potilaan sairaus, oireet, toimintakyky, sosiaaliset suhteet, asumisolot ja apuvälinetarpeet sekä selvitetään tarvittavat palvelut ja saatavilla olevat etuudet. – Keskustelemme myös potilaan elämänkulusta, hänelle merkityksellisistä asioista ja toiveista. Käymme läpi hoitotahdon ja siihen liittyvät toiveet, saattohoitoon liittyvät asiat ja keskustelemme kuolemasta. Potilaan lääkitys, mahdolliset toimenpiteet sairaalassa ja tarvittava kotiapu kartoitetaan. Sitten sovimme jatkoyhteydenpidosta. Suurin osa potilaista kertoo, ettei pelkää kuolemaa, mutta loppuvaiheen oireita ja kipuja kyllä. Potilaat ovat usein väsyneitä ja uupu-

Yleensä lähtökohtana on potilaan oma toive päästä uneen loppuvaiheen vaikeiden oireiden aikana, väsyminen omaan sairastamiseen ja elämään, jonka tarkoitus on sairauden myötä hävinnyt. Oireet, joiden vuoksi potilas päädytään nukuttamaan, ovat yleensä niin vaikeita, että potilas on otettu niiden vuoksi laitoshoitoon: saattohoitokotiin, palliatiiviselle vuodeosastolle, terveyskeskuksen vuodeosastolle tai muuhun sairaalaan. Kotona palliatiivinen sedaatio ei näin ollen tule kyseeseen. Yleisin syy palliatiivisen sedaation käyttöön on hankala hengenahdistus.

Palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus aiheuttaa potilaalle ja hänen läheisilleen kärsimystä ja heikentää heidän elämänlaatuaan. Tavoitteena on lievittää fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä kärsimystä. Palliatiivinen hoito ei ole ajallisesti rajattu mihinkään tiettyyn sairauden vaiheeseen. Sen tarve kasvaa esimerkiksi syövän edetessä ja kuoleman lähestyessä. Saattohoito ajoittuu viimeisille elinviikoille ja on osa palliatiivista hoitoa.


LOKI

N:o 1 - 2017 - 19

neita, selvittää Turun kaupungin saattohoitokoordinaattori Heidi Kilpeläinen. Kotisairaanhoitajat voivat avustaa palliatiivisen hoidon järjestelyissä kotona, ja apua muuhun kotona selviämiseen on saatavissa kotihoidon muilta työntekijöiltä. Jos potilas haluaa kuolla kotona, tarvitaan tueksi myös kotisairaalaa. Sen kautta käyttöön saadaan kipu- tai pahoinvointipumput ja huolehditaan niiden käyttövalmiudesta.

Kotisairaala on erikoissairaanhoitoa, eli se tuo sairaalan palvelut kotiin. Sen työntekijät voivat muun muassa antaa suonensisäisiä lääkkeitä ja nesteytystä sekä tankata punasoluja. Lääkärin täytyy olla tarvittaessa tavoitettavissa. Omaiset tarvitsevat vahvaa tukea ja turvan tunnetta, sillä heidän pelkonsa ja avuttomuutensa voivat muutoin tehdä kuolevan kotihoidon hankalaksi tai mahdottomaksi. Heidän on myös saatava ymmärrettävää tie-

toa lähestyvän kuoleman merkeistä ja selkeät toimintaohjeet kuoleman varalle. Suunnitellun kotikuoleman yhteydessä ei lopussa tarvita ambulanssia tai poliisia, kuten odottamattomissa kuolemantapauksissa yleensä. Lääkäri käy mahdollisuuksien mukaan toteamassa kuoleman, kirjoittaa kuolintodistuksen ja ilmoittaa syöpärekisteriin. Ilmoitus poliisille tarvitaan vain silloin, jos kuolema on aiheutunut ammattitaudista,

kuten asbestialtistuksen aiheuttamasta mesotelioomasta. Kuolevan omaisille ja läheisille kotisaattohoito ja -kuolema ovat raskaita asioita, mutta parhaimmillaan antoisia, jos omainen tai läheinen saa kokemuksen, että rakas ihminen on saanut kuolla toivomallaan tavalla läheistensä ympäröimänä. Mahdollisuus keskustella kuolevan hoitoon osallistuneiden ammattilaisten kanssa helpottaa omaisten selviämistä jälkeenpäin.

Karinakodin hoitajat täydensivät saattohoidon erityisosaamistaan Turun ammattikorkeakoulu ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön ylläpitämä Karinakoti toteuttivat yhteistyössä palliatiivisen hoitotyön koulutuksen. Koulutus vahvisti henkilöstön osaamista sekä tarjosi uusia näkökulmia työn kehittämiseen. Saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 200 syöpäpotilasta ja noin 40 muita sairauksia sairastavaa potilasta sataatuhatta asukasta kohti. Saattohoidon suurin potilasryhmä on tällä hetkellä syöpäpotilaiden ryhmä, mutta myös muut potilasryhmät tulisi tulevaisuudessa huomioida entistä paremmin. Parantumattomasti sairaan hoidossa tulee turvata hoidon pitkäjänteisyys, inhimillisyys ja hyvä laatu. Myös potilaan läheiset tulee ottaa huomioon. Tämä perustuu hoitavan henkilökunnan ja eri ammattiryhmien välisen yhteistyön saumattomuuteen hoitoyksikön sisällä ja eri hoitoyksiköiden välillä. Karinakoti tarjoaa 20 potilaalle yksilöllisen paikan viettää elämänsä viimeiset hetket hyvässä hoidossa. Karinakodissa saa Lounais-Suomen alueella perustason saattohoidon lisäksi vaativan tason saattohoitoa. Vaativan tason saattohoidon yksikössä henkilöstöllä on oltava vahva erityisosaaminen.

Karinakodin toiminnassa on tapahtunut viime vuosina muutoksia. Esimerkiksi jaksottainen, niin sanottu intervallihoito on tullut mahdolliseksi. Hoito tarjoaa potilaalle mahdollisuuden olla kotona niin pitkään kuin mahdollista. Kehitteillä oleva päiväsairaalatoiminta voisi tarjota turvallista ja ihmisläheistä hoitoa tukemalla toimintakykyä, kotona asumista ja myös omaishoitajan virkistäytymistä.

Entistä vaikuttavampaa hoitoa

Turun ammattikorkeakoulu ja Karinakoti toteuttivat yhteistyössä Karinakodin hoitohenkilöstölle suunnatun palliatiivisen hoitotyön koulutuksen. Sen tavoitteena oli kehittää hoitajien palliatiivisen hoitotyön laaja-alaista osaamista, joka mahdollistaa sote-palvelujen uudistuksessa tavoiteltavan asiakaslähtöisen ja entistä vaikuttavamman hoidon.

Koulutus koostui kuukausittain toteutetuista lähipäivistä, välitehtävistä ja ohjauskeskusteluista. Kokonaisuuteen kuului suunnitelmallinen työssä tapahtuva oppiminen, joka tukee hyvien käytänteiden hyödyntämistä sekä oman työn ja työskentelytapojen kriittistä arvioimista. Vierailukäyntien yhteydessä eri yksiköt ja niiden toiminta tulivat aikaisempaa tutummaksi. Vierailut myös tukevat hyvää yhteistyötä, jonka avulla saumatonta hoitoprosessia voidaan toteuttaa Lounais-Suomessa. Koulutuksen aikana tehtiin myös työelämälähtöisiä ja käytännönläheisiä kehittämistehtäviä. Osa kehittämistehtävien myötä muodostuneista käytänteistä onkin jo otettu käyttöön Karinakodissa. Opiskelijoille koulutus oli hieno mahdollisuus osallistua koko työyhteisönä oman osaamisen ja työn kehittämiseen. Koulutus vahvisti palliatiivisen hoidon osaamista ja antoi uusia näkökulmia hoitotyöhön sekä lisäsi työyhteisön yhteistä intoa työn kehittämiseen. – Koulutuksen sisältö oli monipuolinen. Se sisälsi paljon mielenkiintoisia ja opettavaisia teemoja. Antoisaa oli, että lähipäivät sisälsivät luentojen li-

säksi pienryhmätyöskentelyä, keskusteluja sekä käytännön harjoituksia. Perehdyimme esimerkiksi potilaan kliiniseen tutkimiseen, koulutukseen osallistunut Karinakodin sairaanhoitaja Saila Paajanen sanoo. Paajasen mielestä koulutus vahvisti opiskelijoiden näkemystä omasta vahvasta osaamisesta ja herätti ajatuksia siitä, miten tietoa ja osaamista voisi jakaa saattohoidon kehittämiseksi siten, että potilaan oikeus hyvään saattohoitoon hoitopaikasta riippumatta toteutuisi. Vielä viimeisenä lähipäivänäkin osallistujat pohtivat aktiivisesti palliatiivisen hoitotyön, saattohoidon ja Karinakodin toiminnan kehittämistä. Teksti: Sulosaari Virpi, sh, TtT, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu Aalto Tiina, täydennyskoulutuspäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu Leinonen Merja, vastaava hoitaja, LounaisSuomen Saattohoitosäätiö, Karinakoti Paajanen Saila, sh, Karinakoti

TEHDÄÄN SUOMESTA PARAS PAIKKA ELÄÄ

ÄSSÄKENTTIÄ NUORILLE

KANNUSTAMME KASVISTEN KÄYTTÖÖN

RATKAISUJA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN

AUTAMME NUORIA TYÖELÄMÄÄN

paraspaikkaelaa.fi #paraspaikkaelaa


LOKI

20 - 2017 - N:o 1

Uutiset turuks tulkittuina.

MIESTEN YÖ Perjantaina 21.4. klo 18–23 Meri-Karinan hyvinvointikeskus, Seiskarinkatu 35, Turku ola

ir iE r ka ND A Sa DB A TB O N

Paikat kuntoon – eväitä asiantuntijoilta

nd e k e e W Wellness adies 6.-7.5.2017 for L ikeskuksessa t n i o v n i v y h n a n i r meri-ka

olisiko aika virkistää kehoa ja mieltä? naisil e suunnattu hyvän olon viikonloppu tarjoaa hauskaa ja luovaa li kuntaa sekä kehoa ja mieltä lepuuttavaa rentoutusta.

• 18.00 Ruokailu Miehen terveys ja hyvinvointi – terveysraadissa asiantuntijoina mm. Otto Ettala, Markus Hemmilä, Heimo Lajunen, Pekka Larkela, Antero Aaltonen • 20.00 Kahvi NOTBADBAND Matti Mäkinen Musiikkia, baritoni Sakari Eirola • n. 22.00 Ehtoollinen Taidekappelissa

Hinta 100 €/hlö (sis. majoituksen, ohjelman ja ruokailut)

Ohjelma, ruokailu ja kahvit 15 e. Tervetuloa t. Koirasen pojat

Lauantai

Järj. KRS:n miestyö Turussa ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

Lauantai ja sunnuntai

Hinta 60 €/hlö (sis. ohjelman ja ruokailut)

Klo 17.10 Bussi 54 Kauppatorin läheisyydestä, Eerikinkadulta Hansan edestä pysäkki T41 ja viimeiset bussit takaisin klo 21.52, 22.51 ja 23.21.

HakuLomake on saataviLLa • Meri-Karinan kurssitoimistosta • Osoitteessa www.merikarina.fi

Lisätiedot ja yHteydenotot kansanraamattuseura.fi/kaupungeissa/turku

p. 02 2657 610, kurssi@lssy.fi Seiskarinkatu 35, 20900 Turku

Wellness Weekend for Ladies .5.

Lauantai 6

8–9.30 10.30 12.00 13.30 15.00 16.00 17.30 18–21.30

aamupala majoittuminen ladyjumppa lounas fascia-jumppa välipala asahi päivällinen sauna ja uinti

7.5. Sunnuntai

8–9.30 10.00 11.30 13.00

aamupala lavis-lavatanssijumppa lounas nepalilainen äänimaljarentoutus

Syksyn Wellness Weekend for Ladies järjestetään 18.–19.11.2017


LOKI

Seiskarinkatu 35, Turku

ravintola- ja juhlapalvelut

Meri-Karina

N:o 1 - 2017 - 21

Meren äärellä sijaitseva täyden palvelun Meri-Karina soveltuu erinomaisesti juhlien sekä erilaisten kokousja koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Monikäyttöiset ja muunneltavat tilat takaavat erinomaiset puitteet. Meri-Karina sijaitsee Turun Hirvensalossa hyvien liikenneyhteyksien päässä Turun keskustasta, ja alueella on reilusti pysäköintitilaa. Meri-Karinan palveluja monipuolistaa keskuksen naapurissa sijaitseva Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli, joka tarjoaa upeat tilat vihkimiselle. Tutustu palveluihimme osoitteessa www.merikarina.fi. (juhlapalvelutilaisuudet minimissään 20 hengelle.)

Lounastarjoilu arkisin klo 11-13.30

Ota yhteyttä

Normaalihinta 9 e, jäseniltä 8 e, 6-12-vuotiailta 5 e

02 2657 666 meri-karina@lssy.fi

Suosittu seisova pöytä katetaan juhlapyhinä klo 12-15 Juhlapyhäkattaukset

Muistathan Voit myös majoittua Meri-Karinassa. Varaa huone: Booking.com tai 02 2657 666

pääsiäispäivänä 16.4. äitienpäivänä 14.5. isänpäivänä 12.11. itsenäisyyspäivänä 6.12. 3. adventtina 17.12. jouluaattona 24.12. joulupäivänä 25.12.

Normaalihinta 26 e, jäseniltä 22 e, 6-12-vuotiailta 10 e Pöytävaraukset: p. 02 2657 666 Juhlapyhien menut ovat nähtävissä osoitteessa www.merikarina.fi kaksi viikkoa ennen juhlapyhää


LOKI

22 - 2017 - N:o 1

Entinen sykeröläinen Aki

”Kiitos, hyvää kuuluu”

Teksti: Liisa Koivula, Niina Ollikainen • Kuva: Pasi Leino Aki Karppelin on entinen lapsisyöpäpotilas ja Sykerö-stipendien saaja. Nykyään 36-vuotiaalle miehelle kuuluu hyvää. Hän sanoo sairaudesta selviytymisen auttaneen häntä suhteuttamaan asioita: ihan pienestä ei kannata hätkähtää. Aki Karppelin oli turkulaisperheen esikoinen, ja hänen elämänsä isän, äidin ja pikkusiskon kanssa sujui tavalliseen malliin aina neljä ja puolivuotiaaksi saakka. Silloin pikkupojalla havaittiin munuaissyöpä. Aki kertoo, että hänellä on paljon muistikuvia sairastumisesta ja sen jälkeisistä ajoista. Osa on omia muistoja, osa saattaa olla hänelle kerrottuja asioita, jotka ovat sekoittuneet omiin muistoihin. – Muistan sairaalakäyntejä, Toivo T. Salmen, hoitajat ja hoidot. Hyvin selkeä muistikuva on siitä, kun istun ruokapöydässä maitolasi edessäni ja se ei maistu. Sairaus ja hoidot aiheuttivat ruokahaluttomuutta, Aki miettii. Hän tiesi, että syöpä on paha asia, mutta kuoleman mahdollisuutta lapsi ei miettinyt eikä käsittänyt.

Karina on tuttu paikka

Pikkupoikaa hoidettiin Tyksissä syöpähoitojen koko arsenaalilla. Toinen munuainen poistettiin, minkä jälkeen tulivat sytostaatti- ja sädehoidot. – Oli hienoa päästä leikkauksen jälkeen kotiin, ja hyppäsin vanhempieni sänkyyn, mutta silloin haava alkoi vuotaa. Ei siinä muu auttanut kuin lähteä takaisin sairaalaan, ja minun piti jäädä sinne moneksi päiväksi, Aki muistelee pettymystä. Elämä ja hoidot jatkuivat. Kavereita oli

samassa pihapiirissä, tarhassa Aki ei ollut. Hänellä ja pikkusiskolla oli kotona hoitaja koulun aloittamiseen saakka. Akin perhe lähti mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Sykerön toimintaan. – Sykerössä tehtiin matkoja ja pidettiin juhlia. Meidän perhe oli mukana myös sopeutumisvalmennuksessa. Niitä pidettiin Paasikivi-opistolla Kakskerrassa. Karina Itäisellä Pitkälläkadulla ja myöhemmin Meri-Karina tulivat tutuiksi, Aki kertoo. Hän muistaa vielä monia Sykerö-kavereitaan, mutta ei tiedä, mitä heille nykyään kuuluu.

Rohkeasti päin elämää

Akin syöpä saatiin kuriin, ja aikanaan hän lähti koulutielle, lukioon ja siitä eteenpäin datanomin opintoihin ammatti-instituuttiin. Myös Sykerö kannusti poikaa myöntämällä hänelle matkan varrella kaksi stipendiä opintoihin. Aki kertoo, että vaikka sairaus jäi hänen historiassaan yhä kauemmas taakse, vaikutti se elämään myös myöhemmin. Yksi käytännön vaikutuksista oli se, että yhden munaisen haltijana Akin piti olla mopoiässä hieman harkitsevaisempi kuin sen ikäinen poika olisi ehkä muuten ollut. Harrastuksia hänellä riitti silti laidasta laitaan. Aki uskoo, että sairaus muokkasi myös hänen asennoitumistaan elämään. Hän

osaa suhteuttaa asioita: ihan pienestä ei kannata hätkähtää. Akista tuntuu, että hän ymmärsi jo melko pienenä, että elämässä tulee vastaan tilanteita, joissa kiukuttelu ja huuto eivät auta, vaan on vain ”skarpattava, ryhdistäydyttävä ja jatkettava eteenpäin”. Tämä asenne on kantanut häntä muun muassa silloin, kun sairauden uusiutuminen on käynyt mielessä. – Jos syöpä uusiutuisi, olisi se kokonaan uusi sairaus. Jos niin kävisi, sille ei voi mitään ja se hoidettaisiin pois. Aki toki tietää, ettei syöpää aina voiteta eikä kaikki ole vain päättäväisyydestä kiinni. Hän menetti pari vuotta sitten äitinsä rintasyövälle. – Äiti eli loppuun asti täyttä elämää, Aki kertoo. Karinakotikin liittyy nyt siis äidin kautta Akin tarinaan. Aki elää nyt ruuhkavuosiaan, jossa tahdin sanelevat työ, perhe ja urheiluharrastukset. Lapset ovat 5- ja 2-vuotiaita. – Elämä on mennyt normipolkuja ja hyvä niin.

Sykerö-kerho muistaa oppilaitoksista valmistuvia tsemppistipendein Lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerho jakaa tsemppistipendejä eri oppilaitoksista valmistuvien, syöpää sairastavien tai sairastaneiden nuorten muistamiseen. Peruskoulunsa päättävien stipendi on 40 €, ammattiin valmistuvien sekä ylioppilastutkinnon suorittaneiden 100 €. Stipendiä voi hakea lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

Jarno Österman 0400 326 040

PARHAAT SYNTTÄRIT ILOA PÄIVÄÄSI! Suosittu laserpeli kaveriporukalle

www.megazone.fi Eerikinkatu 4 p. 040 417 1888

Olemme avoinna Ark 9-20 La 9-17 Su 12-16 APTEEKKI PRISMA LÄNSIKESKUS Viilarinkatu 3, 20320 Turku Puh. 02 8800 860 Hyödynnä

S-Bonuksia

APTEEKKI Länsikeskus

Kerrytä S-bonusta kaikista ei-lääkkeellisistä tuotteista.

Nykyään 36-vuotias Aki Karppelin sairasti pienenä munuaissyövän. Pikkupoika tiesi, että syöpä on paha asia, mutta kuoleman mahdollisuutta lapsi ei miettinyt.

lapsiperhekoordinaattori Niina Ollikaiselle, niina. ollikainen@lssy.fi Kirjoita hakemukseen: • milloin ja mistä oppilaitoksesta nuori valmistuu • tilitiedot stipendin maksamiseksi • yhteystiedot paperisen tsemppistipendin lähettämiseksi Hakuaika on jatkuvasti voimassa.

www.ruoppausta.com

Jouni Österman 0400 936 140


LOKI

N:o 1 - 2017 - 23

Milla sai elämän lahjaksi kaksi kertaa Teksti: Liisa Koivula • Kuva: Pasi Leino Kolmekymmentä vuotta sitten pikku Milla oli harvinainen näky Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäosastolla. Vain muutaman kuukauden ikäiset vauvat eivät yleensä selvinneet erittäin korkean riskin leukemioista. Tilanne on nykyään hieman parempi. Milla ei muista sairastamisestaan mitään, mutta hänen äitinsä Kirsi Kivimäki-Hellmanin muistoihin vuodet 1986–88 ovat etsautuneet lähtemättömästi. – Heinäkuussa 1986 olimme lähdössä Saksaan mieheni urheilu-uran takia. Hän oli lähdössä sinne ammattilaisurheilijaksi. Lähtöön oli kolme päivää. Mieheni oli luopunut työpaikastaan, ja koti oli annettu vuokralle. Milla oli kolme kuukautta vanha. Ajattelin, että käytän hänet ja hänen isoveljensä vielä rokotuksilla ennen lähtöä, KivimäkiHellman kertoo. Neuvolassa oli sattumoisin sijainen, joka kiinnitti huomiota Millan kalpeuteen. Rokottaminen jäi sikseen. Sen sijaan tytöltä mitattiin hemoglobiini ja tulehdusarvot. Tuloksista näkyi heti, että jokin oli pahasti vialla. Äiti ja tytär lähettiin siitä paikasta Tyksiin. Sairaalassa tilanne katsottiin niin vakavaksi, että lastenlääkäri Toivo T. Salmi tuli kesken kesälomansa töihin. – Ymmärsimme, että Millalla oli alle yksivuotiaana leukemiapotilaana hyvin heikot mahdollisuudet selvitä. Sairaalassa ei ollut yhtään niin pientä syöpäpotilasta, vaikka heitä oli sinne noina kuukausina tuotu muitakin. – Millan tilanteessa ei ollut mitään menetettävää, joten lääkäri päätti kokeilla seitsemän sytostaatin cocktailia, jota ei oltu koskaan aiemmin käytetty. Ja se rupesi tehoamaan! Tyttären täpärä pelastautuminen elämänsyrjään oli vasta kivisen tien alku. Millan terveys ja hoidot olivat ykkösasia, mutta ne vaikuttivat kaikkeen: heti kättelyssä perheen muutto ulkomaille peruuntui. Koska kummallakaan vanhemmista ei ollut töitä, perheen talous ajau-

tui kaaokseen. Ahdingosta päästiin vähitellen, kun Millan isä sai uuden työpaikan. Kirsi työllisti itsensä myöhemmin ryhtymällä yrittäjäksi. Kaiken keskellä vanhemmat yrittivät huomioida Millan isoveljen, joka oli hänkin vasta taaperoiässä. – Sisaruksen syöpä on koko perheen sairaus, johon pitäisi saada terapiaa, Kirsi miettii.

Kaksi vuotta akuuttihoitoa

Millan leukemian aktiviinen hoito kesti kaksi vuotta. Häntä hoidettiin sytostaateilla ja kortisonilla, ja hoitojen välissä jouduttiin varomaan visusti infektioita. Erona nykyiseen oli se, että kaikki pistohoidot annettiin vielä 30 vuotta sitten nimenomaan pistäen, kestokanyyleitä ei ollut. Leukemiapotilaille annettiin tuolloin myös vielä varmuuden vuoksi sädehoitoa pään alueelle. Näin haluttiin sulkea pois neuroleukemian mahdollisuus. Kahteen otteeseen toivo Millan paranemisesta hupeni liki olemattomiin. Ensimmäisen kerran maailma musteni, kun Millan luuydin lakkasi tuottamasta punasoluja. Tyttö lähetetiin sairaalasta kotiin, lääketieteen keinot oli käytetty loppuun. Kirsi Kivimäki-Hellman haki apua antioksidanttiklinikalta ja hän on varma, että sieltä saatu erikoisvalmiste ja muut hoidot käynnistivät Millan luuytimen uudelleen. Toisen kerran näytettiin olevan umpikujassa, kun tytär sairastui virusperäiseen maksatulehdukseen. Syöpähoidot piti lopettaa, ja äiti tytär joutuivat

eristykseen infektio-osastolle. Pikku potilas sai kaksi viikkoa elinaikaa. – Silloin eristyksessä tunsin ensimmäistä kertaa vihantunteita, kun näin, kuinka lääkärit puhuivat kandeille eristyshuoneen ikkunan takana. Tuli sellainen apinahäkkiolo… Ja tiesin heidän toteavan, että mitään ei ole tehtävissä. Sille, että Millan elämä ei päättynyt eristyshuoneen hiljaisuudessa, Kirsi Kivimäki-Hellman keksii vain arkikokemuksen yläpuolelle nousevia selityksiä. Yhtenä aamuna Milla oli kuumeeton ja maksan tulehdus oli hävinnyt, ja äidistä se ollut mikään muu kuin ihme.

Ei voi itkeä iltoja kotona

Äiti sanoo, että Milla oli sairaudestaan huolimatta iloinen lapsi, ja perhe yritti elää hänen kanssaan niin normaalia lapsiperhe-elämää kuin oli mahdollista. – Mitä siitä olisi tullut, jos olisin mennyt joka ilta kotiin vain itkemään sitä kaikkea, hän tiivistää. Kirsi kohtasi arvostelua siitä, että hän oli lapsen sairaudesta huolimatta töissä. Hänelle työ oli kuitenkin tapa jaksaa ja pitää yllä normaalia elämää. Ehkä se osin säästi hänet katkeruuden tunteilta; niiden kanssa hän ei ole joutunut taistelemaan. Millan isä kantoi vastuuta roolistaan joukkueessaan, opiskeluistaan ja työstään, lapset ja sairaalarumba jäivät äidin kontolle. Tilanne oli nuorille ihmisille raskas ja johti sittemmin pariskunnan eroon. Millan sairastettua noin vuoden perheellä syntyi yhteys Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen ja Sykerö-kerhoon. Monet kerholaisista olivat tulleet tutuksi jo sairaalassa. – Olimme syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuksessa, ja myöhemmin Sykerön kanssa tehtiin jopa matkoja. Se vertaistuki, jota siellä sai, oli upeaa. Toiminta oli sillä tavalla turvallista, että jos vaikka joku lapsista oli kipeä, hän ei tullut mukaan, koska kaikkien piti varoa infektioita. Oli tietysti hirveän surullista, kun joku ei enää tullut tapaamisiin, sillä lapsia tietysti myös meneh-

tyi, Kirsi toteaa. Hän toimi sittemmin itse muutaman vuoden Sykerön puheenjohtajana.

Erilaiseksi oppijaksi

Millan syövän akuuttihoito saatiin päätökseen vuonna 1988. Hän sanoo tänään, että kuuntelee äidin kertomaa kuin se olisi tapahtunut jollekulle muulle. – Samalla tiedän, että totta se on. Kävinhän minä kontrolleissakin sairaalassa pitkään. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka kovilla äiti oli ja vielä niin nuorena, nuorempana kuin minä nyt, kolmekymppinen Milla miettii. Kouluiässä Millalla havaittiin poikkeavuuksia, jotka todennäköisesti johtuvat syöpähoidoista. Hänellä on vaikeuksia kolmiulotteisuuden hahmottamisessa ja matemaattisten lukujonojen ymmärtämisessä. – Ehkä jos koulussa olisi osattu ottaa luovemmin huomioon erilainen tapani oppia, ongelmia olisi ollut vähemmän. Toivon, että nykyään on niin. Luulen, että aivoni ovat jotenkin oppineet kompensoimaan puutteitani, sillä olen hyvin visuaalinen ihminen, Milla kertoo. Hänellä on kaksikin tutkintoa aloilta, joissa vaaditaan sekä visuaalista oivaltamista että kädentaitoja. Kaikesta huolimatta Milla on mielestään saanut elää normaalin, onnellisen lapsuuden. Hänen annettiin harrastaa mielin määrin, eikä Millasta tuntunut, että hänen terveyttänsä olisi kotona vahdittu suurennuslasin kanssa. Murrosiän hän kävi läpi tavalliseen tapaan, eli äidin kanssa kärhämöitiin sapekkaat teinikärhämät. Tupakasta ei tosin tarvinnut tapella, sillä Milla päätteli jo teininä, että tupakointi ei ole hänen juttunsa. Millan terveyshistorian takia hänelle on suositeltu varhaista perheen perustamista. Nuori nainen ei kuitenkaan ole halunnut kiirehtiä niin isossa asiassa. – Nyt minulla on mies, jonka kanssa voisin ajatella perustavani perheen, mutta haluan olla rauhassa hänen kanssaan kahdestaan. Ajattelen, että koska olen selviytynyt syövästä, niin eiköhän niitä vauvojakin sitten tule, kun aika on.

Vauvaleukemia on yhä oma lukunsa Alle yksivuotiaiden pienokaisten leukemiat ovat edelleen hyvin vakavia tauteja, kertoo lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäri Päivi Lähteenmäki Tyksistä. Vauvaleukemia on tosin hyvin harvinainen: Suomessa tapauksia on vuosittain muutama. Imeväisen leukemia on vaativa hoidettava, koska se on biologialtaan yleensä erilainen kuin vanhempien lasten leukemia.

– Erittäin rakkaita ollaan, Milla-tytär ja äiti Kirsi Kivimäki-Hellman kuvaavat suhdettaan. Vaikka Milla ei muista sairastamisajastaan mitään, oma tarina on vahvistanut hänen vakaumustaan siitä, että elämä on lahja.

Yleensä lasten leukemioiden ennuste on melko valoisa, sillä 80–90 prosenttia lapsista toipuu syövästä. Vauvaleukemiassa luku on enintään 50–60 prosenttia. Leukemian hoidon suurin edistysaskel on Lähteenmäen mukaan ollut viimeisen 20–30 vuoden aikana kantasolusiirtojen kehittyminen ja vierailta luovuttajilta tehtävien siirtojen mahdollistuminen luovuttajarekisterin perustamisen myötä.


LOKI

24 - 2017 - N:o 1

LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: Matkari Oy Itäinen Pitkäkatu 30, Turku Avoinna: ma–pe klo 9–16.30 • P. 02 2657 913 • matkari@lssy.fi

Lähde kanssamme matkalle! Matkari järjestää yhteistyössä Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin kanssa kaksi matkaa

Pyhiinvaellus Pyhän Henrikin tiellä 22.5.2017

Pyhän Henrikin tie on 140 kilometrin mittainen keskiaikainen pyhiinvaellusreitti, joka kulkee halki Varsinais-Suomen ja Satakunnan kauneimpien luonnon- ja kulttuurimaisemien. Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli järjestää autuaan Hemmingin päivänä keväisen bussipyhiinvaelluksen Pyhän Henrikin reitillä.

Matkaohjelma Matkaan lähdetään aamulla klo 7.00 Turun kaupungintalon luota (Aurakatu 2). Aluksi ajetaan Kokemäelle, jossa aamukahvien jälkeen tutustutaan Pyhän Henrikin saarnahuoneeseen. Kokemäeltä matka jatkuu Köyliönjärven rantaan. Noin 500 metrin mittaisen kävelymatkan jälkeen siirrytään veneillä marttyyripiispan kuolinpaikalle, Kirkkokarille, jossa pidetään pieni hartaus. Tämän jälkeen matkaa jatketaan Köyliön ja Säkylän maisemissa. Puolenpäivän jälkeen nautimme yhdessä lounaan Säkylässä. Lounaan jälkeen matka jatkuu Yläneelle, jossa näemme muun muassa Kappelniityn vanhan kirkon paikan sekä lähes unohdetun Ristinummen hautausmaan. Tämän jälkeen retki jatkuu Vaski-

järven luonnonpuiston maisemissa ja Mynämäen kautta Nousiaisiin, jossa käymme katsomassa Pyhän Henrikin kirkon ja komean keskiaikaisen sarkofagin. Iltapäiväkahvien jälkeen jatkamme Maskun kautta Ruskon keskiaikaiselle kivikirkolle. Matkan lopuksi poikkeamme vielä Pirunpesällä ja Koroisten vanhan piispankirkon paikalla. Takaisin Turussa olemme noin klo 19. Otathan mukaan hyvät jalkineet ja säänmukaisen vaatetuksen. Matkan hinta: 75 e/hlö Hintaan sisältyy: linja-auto- ja venekuljetukset, lounas ja kahdet kahvit sekä matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa

Luostari- ja taidematka Viroon 7.–9.9.2017 Lähde mukaan tutustumaan Viron mielenkiintoiseen historiaan ja taiteeseen kirkollisen kulttuurin näkökulmasta. Tutustutaan kahteen Viron merkittävimpään luostariin ja käydään Kumun ja Tarton museoissa sekä Pôltsamaan linnassa. kiin ja käydään Põltsamaan linnan museossa ja Matkaohjelma kirkossa, jossa opastus. Lopuksi on vielä viinimaisTorstai 7.9. Lähtö Helsinkiin klo 7.00 Turun kaupungintalon tiaiset linnan idyllisessä viinikellarissa. Ruokailu luota (Aurakatu 2). Ajetaan Helsingin Länsisata- lähellä sijaitsevassa Carl Schmidtin talossa, minkä maan, josta Tallinkin Megastar lähtee klo 10.30. jälkeen jatketaan matkaa kohti Tallinnaa. Tallinkin Laiva saapuu Tallinnaan klo 12.30. Ajetaan Tallin- Megastar lähtee Tallinnasta klo 19.30 ja saapuu nan Kadriorgin puistossa sijaitsevaan Kumun tai- Helsingin Länsisatamaan klo 21.30. Ajetaan Tur”Miten menestyä vaivatta liike-elämässä” on 1960-luvun musikaalihelmi, joka koki uuden demuseoon, jossa 1,5 tunnin mittainen opastus ja kuun, jonne saavutaan noin klo 24.00. kukoistuksen Museovierailun Broadwaylla vuonna 2011.tehdään Musikaalikomedia kertoo nuoresta miehestä, J. kahvitarjoilu. jälkeen kau- Matkan hinta: 395 e, yhden hengen huoneessa 430 e Pierrepont Finchistä, joka pestautuu postipojaksi Globaalit pakettinappulat -firmaan ja aloitpunkikierros ja tutustutaan Tallinnan kirkolliseen Hintaan sisältyy: tietonsa taa alta aikayksikön kipuamisen yhä ylemmäs firman hierarkiassa. Finch ammentaa historiaan ja eri tunnustuskuntien kirkkorakennuk- linja-autokuljetukset ohjelman mukaan siin. Ajetaanjoka Piritan luostariin, jossa majoittumioppikirjasta, opastaa vaivattomaan menestykseen työelämässä. Kirjan ja neuvokkuuten- majoitus: 1. yö luostarissa ja 2. yö Tarton hotelnen. Päivällinen nautitaan luostarinsuuryrityksen vierastalossa sa ansiosta hän etenee ikkunanpesijästä toimitusjohtajaksi. Yrityksen, joka on lissa 2-hengen huoneissa klo 18.30. on aikaa tutustua Piritan vanhan ”niin suuri,Illalla että kukaan ei tarkalleen tiedä mitä muut tekevät”. Lopulta Finchin epätavalliset - 2 aamiaista, 1 illallinen, 2 lounasta, 2 kahvitarluostarialueen raunioihin. ja moraalisesti hyvin kyseenalaiset businesskoukerot vaarantavat sekä viininmaistelu lupaavasti alkaneen joilua, - suomenkielisen palvelut ja siPerjantai uran, että8.9. romanttisen suhteen kauniin sihteerin kanssa. ”Miten menestyä vaivatta paikallisoppaan liike-eläAamiainen vierastalossa. täyttämä, Kello 9.00 läh- silmänruokaa säänpääsymaksut ohjelman mukaan mässä” on luostarin upeiden tanssinumeroiden näyttävää tarjoava, hauska detään ajamaan kohti Kuremäkeä. kahvi- matkanjohtajan palvelut ja värikäs musikaalikomedia. NäyttävänMatkalla vauhdikasta menoa säestää vivahteikas Broadwayn tauko. Tutustutaan kuuluisaan Pühtitsan ortodok- Matkanjohtaja: Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhkultakauden musiikki. Rooleissa mm. Esko Roine, Antti Lang, Anna Victoria Eriksson, Laura siseen nunnaluostariin. Tämän jälkeen jatketaan distyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa Allonen,kohti Iikka Forss, Pekka Hiltunen. alueen vanhausmatkaa Tarttoa Peipsijärven koisten ortodoksien asuinseutujen kautta. Matkan Muita huomioita: varrella nautitaan lounas viehättävässä Avinurmen Ota matkalle mukaan voimassa oleva ulkomaanpuuaitassa. Tarttoon saavuttaessa tehdään kau- passi tai virallinen EU-henkilökortti. Matkavakuupunkikierros, jonka jälkeen majoitutaan kaupungin tus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä keskustaan, Tartu hotelliin. Illalla on vapaata aikaa. peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkaseuralaisen vakavan sairastumisen tai kuoleman Lauantai 9.9. varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen jälkeen. Aamiainen hotellissa. Tutustutaan Viron uuteen Perusrokotusten voimassaolo kannattaa tarkistaa. kansallismuseoon, jossa saadaan 1,5 tunnin mit- Matkavarauksen yhteydessä pyydämme ilmoittatainen opastus. Ajetaan Põltsamaan pikkukaupun- maan myös syntymäajan laivayhtiötä varten.

”Laulan isäni ja äitini muistolle”

Matkatoimisto Matkarin kohteet vuodelle 2017 25.3. ”Juurihoito” Suomen Kansallisteatterissa 16.4. Kirkkoretki Säkylään ja lounas Meri-Karinassa 22.4. ”Mielensäpahoittajan Suomi” Tampereen Työväen Teatterissa 5.5. Uutisvuodon nauhoitus 12.5. Taidetta ja kulttuuria Helsingissä – Arkkitehti Alvar Aallon elämä ja työ 24.5. Koskettavia kohtaloita Turun vanhalla hautausmaalla 14.–15.6. Mannerheim-ooppera Ilmajoen Musiikkijuhlilla 20.6. ”Niskavuoren nuori emäntä” Pyynikin kesäteatterissa 23.–25.6. Juhannus Ahvenanmaalla 28.6. ”Mies, joka ei osannut sanoa ei” Viikin kesäteatterissa 29.6. Retki Isonkarin majakkasaarelle ja Taidetalo Pilvilinnaan 5.7. Kahdeksan lossin kierros 12.–13.7. Savonlinnan Oopperajuhlat 17.–19.7. Viron kartanokierros Tartto–Rakvere–Vihula– Lahemaa–Tallinna 29.7. Westersin puutarha ja Sagalundin kulttuurikeskus Kemiönsaarella 6.8. Sillanpää-ooppera Hämeenkyrössä 11.–13.8. Mälaren-järven linna- ja puutarhakierros Gripsholm–Enköping–Grönsöö 20.8. Retki Mathildedalin ruukkimiljööseen 26.8. Örön linnakesaari 4.–11.9. Viehättävä Madeira 19.–24.9. Ruskamatka Rovaniemelle – Luontoa ja Lapin kulttuuria parhaimmillaan 30.9. ”Viulunsoittaja katolla” Tampereen Työväen Teatterissa 12.–15.10. Tunnelmallinen Praha 11.11. ”Myrskyluodon Maija” Helsingin Kaupunginteatterissa 18.11. Suomen Kädentaidot -messut Tampereella 13.12. Porvoon Lucian kruunaaminen 23.–26.12. Joulu Hämeenlinnan Aulangolla 24.–26.12. Jouluristeily Riikaan Turusta Baltic Princess -laivalla.

Suomen juhlavuoden kunniaksi Matkari järjestää

kolme oopperamatkaa Ilmajoen Musiikkijuhlat Mannerheim-ooppera 14.–15.6.

yöpyminen hotelli Lapuanhovissa��������������� Hinta: 325 €

Savonlinnan Oopperajuhlat Kullervo-ooppera 12.–13.7.

yöpyminen hotelli Pietari Kylliäisessä���������� Hinta: 485 €

Hämeenkyrö

Sillanpää-ooppera 6.8. ������������������������������ Hinta: 155 €

Tutustu muiden matkojen ohjelmiin osoitteessa: www.lssy.fi/matkari

Konsertti Karinakodin hyväksi Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa lauantaina 22.4.

Tule nauttimaan tasokkaasta konsertista tunnelmalliseen Pyhän Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin Turun Hirvensaloon. Konsertissa esiintyy sopraano Katri Jalonen pianisti Esa Ylösen säestyksellä. Konsertin tuotto suunnataan saattohoitokoti Karinakodin hyväksi. – Viime vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta isäni Jukka Leikkosen syntymästä. Mielessäni heräsi ajatus laulamisesta isäni ja äitinikin muistolle, Jalonen kertoo. Jalosen äiti menehtyi munasarjasyöpään vuonna 2000. Seitsemän vuotta myöhemmin hänen isänsä kuoli 91-vuotiaana, syöpään hänkin.

SAIRASTUMINEN JOHTI KRIISIIN

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkari Oy järjestää tänä vuonna yli 30 matkaa, jotka suuntautuvat niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Kaikilla matkoilla on mukana Matkarin oma matkanjohtaja. Yhdistyksen jäsenet saavat matkoista alennusta!

Jalonen valmistui luokanopettajaksi vuonna 1981, ja hän pääsi samana vuonna opiskelemaan laulua Turun konservatorioon. Vuonna 1983 hän jatkoi opiskelua Turun konservatorion ammattilinjalla valmistuakseen laulunopettajaksi. Samana syksynä hänen kotinsa naapurissa asunut täti kuoli rintasyöpään. Seuraavana keväänä Jalosen Helka-äiti sairastui munuaissyöpään.

– Hänet leikattiin Turussa, mutta seuraavana syksynä löytyi etäispesäke keuhkoista. Tilanne näytti ensin toivottomalta, mutta onneksi äitini pääsi – johdatuksena, niin kuin hän itse uskoi – Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Sieltä löytyi taitava kirurgi, joka suoritti operaation. Äiti toipui ja sai elää monta onnellista ja tervettä vuotta. Syksyllä 1999 Jalosen äiti sairastui munasarjasyöpään. Tautia ei pystytty parantamaan, ja hän menehtyi syyskuun viimeisenä päivänä vuonna 2000. – Äidin sairastuminen vuonna 1984 vaikutti omaan elämääni ratkaisevasti. Jouduin henkilökohtaiseen kriisiin, jonka seurauksena otin vastaan päätoimisen luokanopettajan viran Salosta ja opiskelin laulua työn ohessa. Monien vaiheiden jälkeen Jalonen pääsin täydentämään opintojaan Turun ammattikorkeakoulun musiikkipedagogin koulutusohjelmaan ja valmistui lopulta. Silloin hänellä oli jo oma perhe, aviomies ja kaksi lasta.

”JOKAISELLA ON OMA KOHTALONSA”

Jalonen ja Ylönen esittävät konsertissa kuutamoaiheisia

kappaleita. Kuutamoaihe on aina kiehtonut Jalosta, kuten varmasti monia ihmisiä. – Muistan elävästi nuoruudestani erään kuutamoisen talvi-illan. Isä kertoi, että nyt hanki kantaa. Silloin lähdimme koko perheen kanssa kävelemään peltoja pitkin kuun valaistessa maisemaa. Jalosen mukaan kuu liitetään usein ajatukseen kohtalosta. Hän itse on syntynyt maanantaina, kuun päivänä. – Jokaisella on oma kohtalonsa, oma elämänsä elettävänä. Uskon, että kokemani on todella tavallista. Syöpä koskettaa niin monia. Kuutamossa-hyväntekeväisyyskonsertti pidetään Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa (Seiskarinkatu 35, Turku) lauantaina 22.4. klo 18. Lippu 18 e. Hintaan sisältyy käsiohjelma. Varmista paikkasi ostamalla lippu ennakkoon Meri-Karinasta (Seiskarinkatu 35, Turku) tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsentoimistosta (Itäinen Pitkäkatu 30, Turku).


LOKI

N:o 1 - 2017 - 25

Vuoden tärkein päivä on päivä vapaaehtoisena Hyvää voi tehdä vaikka päivän kerrallaan. Hiiop on vapaaehtoistyön välityssivusto, jossa tarve ja tekijät kohtaavat. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kutsumme jokaisen tekemään kanssamme tärkeitä tekoja, sadan vuoden edestä. Anna sinäkin vuodestasi yksi päivä.

hiiop100.fi #hiiop


LOKI

26 - 2017 - N:o 1

PAIKALLISOSASTOJEN JA POTILASKERHOJEN TUKI- JA VIRKISTYSTOIMINTA Toimintaa ylläpidetään pääsääntöisesti vapaaehtoistyönä. Tarjolla on keskustelua, ryhmätoimintaa, vertaisia ja tukihenkilöitä sekä sovitusti myös yhdistyksen kouluttamia vertaistukijoita. Psykososiaalinen tuki sekä vertaisryhmät ovat maksuttomia syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Osastot ja kerhot järjestävät tukitoiminnan lisäksi monenlaista virkistystä. Toimintaa koordinoi erikseen valittu johto- tai toimikunta.

Lisätietoa toiminnasta saat: • netistä: lssy.fi/paikallisosastot ja lssy.fi/potilaille-laheisille/tukitoiminta/vertaistuki • puhelimitse osaston/ryhmän yhteyshenkilöltä/toimistosta tai Meri-Karinan infosta (02 2657 666) • LOKI-lehdestä ja paikallislehdistä Huom! Jos haluat oman paikallisosastosi ja/tai potilaskerhosi tiedotteen kotiin postitettuna, lähetä yhteystietosi sähköpostilla tai soita yhteyshenkilölle.

SYÖPÄYHDISTYKSEN PAIKALLISOSASTOT

dän läheisilleen kokoontuu Loimaan Kaupunginkirkon yläsalissa (Turuntie 32) yleensä kuukauden viimeisenä maanantaina (ei kesäkuukausina). Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontaasema Loimaalla toimii Loimaan aluesairaalan tiloissa, Seppälänkatu 15–17 - oireita koskevaa neuvontaa, terveystietoa ja opastusta: yleinen syöpäneuvonta, syövän periytyvyysneuvonta, rintojen omatarkkailun opastus - luomihuolipoliklinikka (jäsenille maksuton, eijäsenille 20 euron toimistomaksulla) - rintaproteesit, rintaliivit, uimapuvut Ajanvaraus ja soittopyynnöt ma-pe klo 9–11, p. 02 2657 927 Puhelinaika Loimaan syöpäsairaanhoitajalle to klo 9–10, p. 044 055 1572 (Huom! Puhelinaika, ei koske yleistä Meri-Karinaan keskitettyä ajanvarausta ma-pe klo 9–11, p. 02 2657 927) Lisätiedot ja yhteydenotot - puheenjohtaja Kaisa Hyvärinen, p. 040 762 4196 - loimaa@lssy.fi - lssy.fi/paikallisosastot/loimaa - lisätietoa myös paikallislehdistä

FORSSA

Paikallisosaston toimipiste Solukko Siurilankatu 28, 30300 Forssa - Tukihenkilövälitys ti-to klo 10–17, p. 050 5777 338 Forssan seudun paikallisosaston toiminta-alue on Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Paikallisosasto järjestää potilaille ja heidän läheisilleen valistus- ja virkistystoimintaa erilaisten luentojen, tutustumiskäyntien ja virkistysmatkojen muodossa. Jäsenillat Joka kuukauden toinen keskiviikko (ei kesä-elokuu) klo 18 paikallisosaston toimipisteessä Solukossa. - 12.4. ”Ronttismäki - linjalta linjalle” asiasta kertoo aiheesta kirjan tehnyt Eira Merilä. - 17.5. (Huom! päivä) makkaranpaistoa Tammelan kansanpuiston laavulla. - 13.9. Entiset nuoret laulaa ja laulattaa. Virkistystoiminta - Kylpylämatka Viron Rakvereen 21.–23.3. Hinta jäseniltä 190 e, muut 200 e. Lisätiedot matkasta ja ilmoittautumiset Kaisa: p. 050 5691 271 tai kaisam.salminen@gmail.com. - 12.8. Samppalinnan kesäteatteri ”Rakkauden autokorjaamo”. Muu toiminta - Vesijumppa Vesihelmessä torstaisin (ei kesäelokuu) klo 19.15. - Rintasyöpään sairastuneiden keskusteluryhmä kokoontuu erikseen ilmoitettavina aikoina. - Paikallisosaston oma Kirpputori Solukko (Kauppakatu 12, Forssa) ottaa vastaan lahjoituksina käyttökelpoista tavaraa. Tuotto käytetään paikallisosaston toiminnan tukemiseen. Avoinna: mape klo 10–17, la klo 10–14. Alennusliikkeet - Kauneuskeskus Marisa, Rautatienkatu 10, alennus -15 % - Satulinna, Sibeliuksenkatu 1, alennus -10 % (ei sidontatyöt) - Kello-Nyström, Sibeliuksenkatu 1 (Prismakeskus), alennus -15 % ovh:sta - Forssan Poika, Sibeliuksenkatu 1, alennus -10 % normaalihintaisista tuotteista - Liivikeskus, Torikeskus, alennus -10 % normaalihintaisista tuotteista Lisätiedot ja yhteydenotot - puheenjohtaja Kaisa Salminen, p. 050 5691 271, kaisam.salminen@gmail.com - Elina Kaislasalo, lapsisyöpäpotilaat, p. 040 5073 684, elina.kaislasalo@gmail.com - forssa@lssy.fi - lssy.fi/paikallisosastot/forssa tai www.solukko.net - ajankohtaisista asioista ilmoitamme Seutusanomien järjestöpalstalla.

LOIMAA Keskustelupiiri syöpään sairastuneille ja hei-

RANNIKKOSEUTU

Rannikkoseudun alueella (Masku, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko) toimivan paikallisosaston keskeisenä tehtävänä on terveyskasvatustoiminta. Tukitoiminta - Parainen, p. 050 569 0610 - Kemiö, p. 040 734 1931 ja 040 768 5456 Lisätiedot ja yhteydenotot - puheenjohtaja Raimo Sulonen, p. 040 848 7113 - rannikkoseutu@lssy.fi - lssy.fi/paikallisosastot/rannikkoseutu

SALO

Paikallisosaston toimisto ja palveluasema Salo-Karina Helsingintie 52, 24100 Salo p. 02 7281 670 Avoinna: pe klo 10–12 (suljettu kesä-heinäkuussa) - Vertaistukihenkilöiden välitys, p. 040 741 2736 (Siru Virpi) Salo-Karinasta saat tietoa paikallisosaston ja syöpäjärjestöjen toiminnasta, sopeutumisvalmennuskurssille hakemisesta sekä jäsenyydestä ja korvauksista. Toimistolle voit tulla keskustelemaan syöpään liittyvistä, mieltä askarruttavista asioista, ja tarvittaessa pyrimme hankkimaan tukihenkilön. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontapalvelu Neuvontahoitajan vastaanotto Salo-Karinassa parittomina viikkoina keskiviikkoisin. Luomitarkastukset jäsenille maksuttomia, ei-jäsenille 20 e. Ajanvaraus ja soittopyynnöt neuvontahoitajalle arkisin klo 9–11, p. 02 2657 927. Tapaamisillat Tapaamisiltoja järjestetään kuukausittain SaloKarinassa (ellei paikkaa toisin mainittu). Tilaisuu-

det ovat kaikille avoimia ja maksuttomia (kahvitarjoilu á 2 € sekä arvat á 2 € potilastoiminnan hyväksi). Otamme mielellämme vastaan arpavoittoja ja lahjoituksia. - 19.4. klo 18 Naistentautien syövät. Asiantuntijana Professori Tuula Salmi, naistensyöpätautien erikoislääkäri. - 20.5. klo 13–16 pihatapahtuma. Tapahtuma on kaikille avoin. Tarjolla kahvia, makkaraa, lettuja, arpoja sekä leikkimielisiä pelejä. Vapaaehtoinen osallistumismaksu. Teatterit - 18.3. Finnhits. Hämeenlinna. Hinta 48 e. Lähtö klo 15.15. - 1.7. Niskavuoren nuori emäntä. Pyynikin kesäteatteri. Hinta 52 e. Lähtö klo 14.15. - 19.8. Rakkauden autokorjaamo. Samppalinna. Hinta 45 e. Lounas Meri-Karinassa (varm. myöh.) Lähtö klo 12. - 13.1.2018 Cats. Tampereen teatteri. Ilmoittautuminen: Kirsti, p. 050 512 2245 tai Siru, p. 040 741 2736. Maksu 5 vk ennen tilille SOP FI15 5410 0220 1869 39. Keskusteluryhmät rintasyöpään sairastuneille jatkavat. Uudet ryhmät aloittavat syksyisin. Lisätietoja: p. 02 728 1670 (Salo), p. 044 012 4483 (Somero). Keskusteluryhmä eturauhassyövästä kiinnostuneille ja heidän läheisilleen jatkaa. Kokoontuminen kerran kuukaudessa lauantaina klo 10–12. Muita keskusteluryhmiä voidaan muodostaa kysynnän ja tarpeen mukaan. Kahvipussiaskartelut Salon Diabeteksen kanssa klo 13. Kysy paikkoja, p. 050 339 5286. Hartaushetket joka kuukauden toisena maanantaina klo 15. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Pilates tiistaisin klo 16.45, 18 ja 19.15 (10.1. – 11.4.). Syöpään sairastuneet 104 e, muut 143 e. Kysy paikkoja, p. 040 741 2736. Selviytyminen arjessa syöpähoitojen keskellä -ensitietopäivä Salon sairaalan auditoriossa (Sairaalantie 9) torstaina 9.5. klo 12–16. Lisätiedot ja yhteydenotot - puheenjohtaja Irma Lehtonen, p. 040 868 1247, ial.lehtonen@gmail.com - varapuheenjohtaja Maija Iltanen, p. 040 768 1534, maija.iltanen@hotmail.com - sihteeri Marja Ruokonen, p. 045 672 3626, marjaruokonen@hotmail.com - salo@lssy.fi - Salo-Karinan toimisto perjantaisin klo 10–12, p. 02 728 1670. Muina aikoina ajanvarauksella.

TURKU

Paikallisosaston tavoitteena on toimialueen syöpäpotilaiden virkistys- ja vertaistukitoiminta, lisäksi pidetään ajankohtaisia luentoja. Vuoden aikana järjestetään jäseniltoja, retkiä, matkoja ja myyjäisiä. Paikallisosasto lahjoittaa varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin vuosittain. Jäsenillat Kokoontuminen Meri-Karinassa joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45. Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Meri-Karinan tilaisuuksiin pääsee bussilla nro 54. Pysäkki on Eerikinkadulla kauppahallia vastapäätä. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20. - 14.3. Ulkoisen sädehoidon kehitys ja menetelmät, LT Miia Mokka. Terttu Honkaranta laulaa 1950–60-lukujen sävelmiä. - 11.4. Villivihannekset, biologi ja kokki Päivi Lehtonen. Lahjan Tytöt esiintyvät. - 9.5. Kevätjuhla. Ilmoittautumiset huhtikuun jäsenillassa tai viimeistään 2.5. Meri-Karinan infoon, p. 02 2657 666.

Retket ja teatterit Turun seudun paikallisosasto järjestää omia päiväretkiä ja teatterimatkoja. Osasto haluaa edistää syöpäpotilaiden virkistäytymistä ja aktiivista osallistumista retkille tukemalla matkojen hintaa. Osa kevään 2017 retkistä varattiin loppuun 13.12. pietyssä joulujuhlassa. Jäljellä olevia paikkoja ja peruutuspaikkoja voi tiedustella Ulla Strömiltä puhelimitse maanantaisin klo 13–15, p. 044 552 4814 tai sähköpostilla: ulla_strom@hotmail.com. - 18.3. klo 12 Kino-ooppera Verdin La Traviata, Finnkino, Kauppiaskatu 11. Esitys on tallennettu Metropolitan oopperatalossa. Kesto n. 3 tuntia. Englanninkielinen tekstitys, suomenkielinen tapahtumaseloste. Väliaikakahvi Elvina Caféssa. Hinta 30 e. Kokoontuminen Finnkinon ala-aulassa klo 11.45. - 20.4. Tuusulanjärven-retki: tutustutaan Lottamuseoon ja Villa Kokkoseen. Opastus Lottamuseossa, lounas Gustavelundissa ja opastettu tutustuminen leivoskahveineen säveltäjä Joonas Kokkosen kotimuseoon. Potilasjäsen 50 e, jäsen 55 e. Maksut viim. maaliskuun jäsenillassa 14.3. Lähtö Impivaara jalkapallohallin parkkipaikalta klo 7.45 ja Aurakatu 2:sta klo 8.00. Paluu n. klo 18. - 18.5. Retki Visavuoreen: tutustutaan Emil Wikströmin ateljeekotiin ja Kari-paviljonkiin. Lounas Ellilän Kievarissa. Paluumatkalla käydään Nuutajärven Lasikylässä ja Auran Palvituote Oy:ssä. Hinta 40 e. Maksut viim. huhtikuun jäsenillassa 11.4. Lähtö Impivaaran jalkapallohallin parkkipaikalta klo 7.45 ja Aurakatu 2:sta klo 8.00. Paluu noin klo 18. Käsityöpiiri Ahkerat Kertut kokoontuu MeriKarinan kirjastossa tiistaisin klo 10.00–12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 14.00–17.00. Ahkerien Kerttujen käsitöitä on myynnissä joka päivä Meri-Karinan pääaulassa sijaitsevassa Putiikissa. Tuolijoogaa Paikallisosaston järjestämä tuolijooga Meri-Karinassa torstaisin klo 10.10–11.00. Ohjaajana joogaopettaja Eva Suominen. Hinta 26 e/13 kert. Tiedustelut: 040 530 9942/Soile Tammero tai sähköpostilla turku@lssy.fi. Virkistyspäivä jäsenille Meri-Karinassa 25.3.2017 Ohjelmassa kevyttä liikuntaa, mukavaa yhdessäoloa ja hyvää ruokaa (aamiainen, lounas ja kahvit). Mahdollisuus saunomiseen ja uimiseen. Päivän hinta 15 e. Ilmoittautumiset Ulla Strömille maanantaisin klo 13–15 p. 044 552 4814 tai sähköpostilla ulla_strom@hotmail.com. Lisätiedot ja yhteydenotot - puheenjohtaja Anneli Suominen, p. 050 596 0470 - varapuheenjohtaja Salme Kauppinen, p. 044 205 8940 - sihteeri Soile Tammero, p. 040 530 9942 - Sirpa Teräs, Ahkerat Kertut -toiminta, p. 0400 226 616 - Marja-Leena Louhi, Ahkerien Kerttujen Putiikki, p. 050 533 1277 - turku@lssy.fi - Turun Sanomien Yhdistystoiminta-palsta - Turun Sanomien verkkolehden Menovinkit: http://menovinkit.ts.fi - lssy.fi/paikallisosastot/turku tai turkulssy.fi

UUSIKAUPUNKI Ystävän Tupa Alinenkatu 26, 23500 Uusikaupunki puhelin 02 8443 600 Avoinna: ma klo 10–13, ti klo 10–14, ke klo 10–14, to klo 10–13, pe 10–14 - Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto torstaisin klo 13–17 - korvausasiat, hakeutuminen sopeutumisvalmennuskursseille yms. - tukihenkilövälitys, p. 050 321 8173 (Tarja-Liisa Kukkonen).

Armi auttaa ylös ja kuntouttaa

Pihasoittokonsertti 23.5.2017 KLO 17 meri-karinassa, heikin pihalla Musiikista vastaa TIMO RAUTALA & ATLAS Konserttilippu 10 euroa (sis. kahvitarjoilun). Tuotto suunnataan Meri-Karinan asukkaiden viriketoimintaan. Lippuja voi ostaa etukäteen Meri-Karinasta tai paikan päältä. Meri-karina, Seiskarinkatu 35, Turku

• Armi Aktiivituoli auttaa, kun heikkovoimaisuus, selkä, lonkka tai polvet vaivaavat. • Fysioterapeuttien suosittelema ergonominen tuoli • Vahvistaa lihaskuntoa ja tasapainoa • Erinomainen ristiselän tuki • Mitoitetaan ja verhoillaan yksilöllisesti

AKTIIVITUOLI

www.armi-aktiivituoli.fi Kysy lisää 040 350 7117tai katso netistä ja lue käyttäjäkokemuksia Facebookista!

Tilaa kiitelty,sittely n kotieous. maksupto tai yydä tarj


LOKI

N:o 1 - 2017 - 27

Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystävän Tuvalle. Tilat on vuokrattu yhdessä Suomen Punaisen Ristin Uudenkaupungin paikallisosaston kanssa. Toiminta - Yhteislaulua joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 18. Hanurisäestys. - Kirjallisuuskerho toimii kerran viikossa. - Rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat Ystävän Tuvalla kerran kuukaudessa. Lisätiedot ja yhteydenotot - puheenjohtaja Esko Tähtinen, p. 040 5775 817 - sihteeri Marjo Öhrnberg, p. 050 3589 111 - uki@lssy.fi - lssy.fi/paikallisosastot/uusikaupunki - lisätietoa vertaistukihenkilöistä myös Ystävän Tuvalta, Tyksistä ja Tyksin Vakka-Suomen sairaalasta sekä Meri-Karinan hyvinvointikeskuksesta.

SYÖPÄYHDISTYKSEN POTILASKERHOT LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN KERHO SYKERÖ

Sykerö-kerho tarjoaa monipuolista toimintaa lapsisyöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Syöpää sairastavien lasten vanhemmista koostuva, vapaaehtoisvoimin toimiva Sykerö-toimikunta järjestää perheille muun muassa virkistystä, vertaistukea ja infektioriskittömiä tapahtumia. Toiminta mahdollistuu lahjoitusvaroin sekä itse kerättyjen varojen turvin. Sykerö-toimikunta ottaa mielellään mukaan uusia aktiivisia jäseniä toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen! Toimintapäivät Meri-Karinassa Infektioriskittömiä toimintapäiviä järjestetään Meri-Karinassa noin kerran kuukaudessa. Tapahtumien tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan aina lähempänä ajankohtaa Facebookissa, nettisivuilla ja sähköpostilla Sykerö-kerhon postituslistalla oleville. Ilmoittautuminen tapahtumiin tehdään osoitteeseen sykero@lssy.fi, pyydettyyn päivään mennessä. Leikkihuoneet ovat sykeröläisten käytössä koko toimintapäivän ajan. Muistathan saapua mukaan toimintapäivään vain täysin terveenä, kiitos! Infektioriskittömät perheuinnit ja uimakoulu Sykerö-kerho järjestää kevään 2017 aikana infek-

tioriskittömiä perheuinteja ja uimakoulun. Tarkista paikka ja aikataulu Facebookista tai nettisivuilta. Infektioriskittömät elokuvat Kinopalatsissa Sykerö-kerho järjestää infektioriskittömiä elokuvanäytöksiä lapsisyöpäpotilasperheille yhteistyössä Kinopalatsin kanssa. Tarkemmat ajankohdat tiedotetaan Facebookissa, nettisivulla ja sähköpostitse. Syöpää sairastavalle lapselle Sykerö-kerho tarjoaa elokuvakäynnin, muiden perheenjäsenten omavastuu on 5€/lippu. Varaathan tasarahan mukaan. Muu toiminta Sykerö-kerhon aktiiviset vanhemmat järjestävät infektioriskittömiä tapahtumia yhteistyössä muun muassa Zoolandian, Tivoli Seiterän, Vartiovuoren kesäteatterin sekä Turun kaupungin kanssa. Seuraa ilmoittelua Facebookissa ja nettisivulla! Lisätiedot ja yhteydenotot: • julkisilta Facebook-sivuilta: www.facebook.com/sykero • nettisivuilta: www.lssy.fi • sähköpostitse: sykero@lssy.fi • lapsiperhekoordinaattori Niina Ollikainen, p. 02 2657 853, niina.ollikainen@lssy.fi

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄ

Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä ja sen hoidosta sekä sairauden vaikutuksesta elämään. Ryhmä luo potilaille läheisineen mahdollisuuden virkistäytyä ja tavata muita saman sairauden kokeneita. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee toimintaa ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Liittyäksesi Etuset-ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia ilmoita nimesi ja osoitteesi puhelimitse: 050 591 4974 tai postitse Meri-Karinaan (Seiskarinkatu 35, 20900 Turku) tai sähköpostitse etusetpotilaat@gmail.com Lisätietoa Etuset-ryhmän toiminnasta em. sähköpostiosoitteesta tai sihteeriltä, 02 2657 841, kaarina.anttila@lssy.fi. Luento- ja keskusteluryhmätoiminta Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikko-

TULE MUKAAN TAPAHTUMIIN! Kuluva vuosi on täynnä monenlaisia tapahtumia. Katso, mitä kaikkea on luvassa! PÄÄSIÄISMYYJÄISET 12.4. klo 11 Meri-Karinassa. Myynnissä muun muassa herkullisia pääsiäisleivonnaisia. VUOSIKOKOUS 3.5. klo 16 Meri-Karinassa. WELLNESS WEEKEND FOR LADIES 6.–7.5 ja 18.–19.11. MeriKarinassa. Naisille suunnattu tapahtuma, jossa tarjolla liikuntaa ja rentoutusta. K50-FESTARIT 13.5. Hansakorttelissa ja Yliopistonkadulla. Yli viisi- kymppisille, aktiivisesta elämästä kiinnostuneille suunnatussa tapahtumassa yhdistyksellä on oma osastonsa. PIHASOITTOKONSERTTI 23.5. klo 17 Meri-Karinassa. ELÄ TÄYSILLÄ -PERHEFESTARIT 1.9. Meri-Karinassa. Luvassa muun muassa toiminnallista ohjelmaa, musiikki- ja tanssiesityksiä sekä herkullista ruokaa. ROOSA NAUHA -kampanja lokakuussa. Lokakuu on omistettu rintasyöpätutkimuksen edistämiselle. Yhdistys järjestää monenlaisia teemanmukaisia tapahtumia läpi lokakuun. SUOMEN SUURIMMAT JOULUMYYJÄISET 9.12. Turun Messukeskuksessa. Myynnissä muun muassa upeita käsitöitä, herkullisia leivonnaisia sekä ainutlaatuisia joulukoristeita. JOULUHERKKUMYYJÄISET joulukuussa Meri-Karinassa. Myynnissä muun muassa herkullisia joululaatikoita sekä makeita ja suolaisia leivonnaisia. MITEN SELVITÄ ARJESSA SYÖPÄHOITOJEN KESKELLÄ -ensi-tieto päivät klo 12–16 31.5., 30.8. ja 29.11. Tyksissä ja 9.5. Salon sairaalassa. Vasta sairastuneille ja syöpähoitojen alkuvaiheessa oleville potilaille suunnatuilla luennoilla asiantuntijat antavat näkökulmia muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys sekä paikallisosastot ja potilaskerhot järjestävät vuoden mittaan myös lukusia muita tapahtumia. Ajantasaiset tiedot löydät osoitteista:

lssy.fi • facebook.com/lssyopajarjestot • instagram.com/lssyopajarjestot

Kevät 2017 uutuuksia Anitalta.

na (huomioi ohjelmassa olevat poikkeukset) MeriKarinassa. Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Vuoden aikana Etuset-ryhmä saattaa järjestää muutakin toimintaa, jolloin toiminnasta ilmoitetaan erikseen kirjeitse. Luento-, keskustelu- ja virkistystoimintaa Meri-Karinassa (ellei toisin mainittu) - 15.3. klo 16.30 toimikunnan kokous, klo 18.00 Mariitta Vaara, hyvinvointi - 19.4. klo 16.30 toimikunnan kokous, klo 18.00 Etusetin 20-vuotisjuhla - 17.5. klo 7.45 Etusetin retki Visavuoreen ja Hämeenlinnaan - 21.9. klo 16.30 toimikunnan kokous, klo 18.00 grilli- ja saunailta - 18.10. klo 16.30 toimikunnan kokous, klo 18.00 urologi Harri Backman - 15.11. klo 16.30 toimikunnan kokous, klo 18.00 Auria Biopankki - 13.12. klo 16.30 toimikunnan kokous, klo 18.00 joulujuhla Liikuntakerho miehille ja naisille, Etuset-ryhmän jäsenille Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho MeriKarinassa maanantaisin klo 12. Jumppa kestää noin 45 minuuttia, jonka jälkeen sauna- ja allasosasto on varattuna jumppaajille klo 15 asti. Ohjelmassa muun muassa mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua, jokaisen oman kunnon mukaan. Aikaisempaa jumppa- tai liikuntakokemusta ei tarvita. Liikuntakerholaiselle 10 kerran maksu on 25 e tai kertamaksu 3 e (maksetaan Meri-Karinan infoon). Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Jos olet kiinnostunut yhdessä liikkumisesta tutussa porukassa, tule mukaan! Mukaan mahtuu ja voi tulla kesken kaudenkin. Liikuntakerho on tarkoitettu sekä miehille että naisille. Lisätiedot ja yhteydenotot - Etuset-ryhmän sihteeri Kaarina Anttila, p. 02 2657 841, kaarina.anttila@lssy.fi - Etuset-ryhmän puheenjohtaja Janne Tamminen, p. 040 963 0026, etusetpotilaat@gmail.com

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN KURSSI- JA NEUVONTAPALVELUT Ajanvaraus ja soittopyynnöt neuvontahoitajille: maanantaista perjantaihin klo 9–11, p. 02 2657 927 • neuvontahoitajat ovat kaikki syövän hoidon ammattilaisia • ohjausta ja neuvontaa: muun muassa yleinen syöpä neuvonta, kuntoutusohjaus, syövän periytyvyysneuvonta, rintojen omatarkkailun opastus • luomihuolipoliklinikka (jäsenille maksuton, ei-jäsenille 20 €:n toimistomaksulla) • proteesivälitys: rintaproteesit, rintaliivit, uimapuvut • keskusteluapua syöpäpotilaille ja läheisille • vertaistukihenkilövälitystä erityisesti ensitietovaiheessa

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA TURKU

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku Neuvontahoitajan vastaanotto maanantaista perjantaihin ajanvarauksella

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA LOIMAA

Seppälänkatu 15–17, 32200 Loimaa (Loimaan aluesairaalan tiloissa) Neuvontahoitajan vastaanotto ajanvarauksella Puhelinaika Loimaan syöpäsairaanhoitajalle to klo 9–10, p. 044 055 1572 (Huom! Puhelinaika, ei koske ajanvarausta)

SALO-KARINAN PALVELUASEMA

Helsingintie 52, 24100 Salo Neuvontahoitajan vastaanotto kaksi kertaa kuussa ajanvarauksella

MERI-KARINAN KURSSITOIMINTA

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku p. 02 2657 610 / kurssi@lssy.fi / lssy.fi / merikarina.fi

Vertaistukitoiminta perustuu osallistujiensa omaan elämänkokemukseen, keskinäiseen tasaarvoon, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukemiseen. Vertaistukihenkilöltä saatu tuki auttaa arjesta selviytymisessä, mutta ei korvaa ammattityötä. Vertaistukihenkilöinä toimivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kouluttamat vapaaehtoiset. Jos haluat yksin tai läheisesi kanssa keskustella vertaistukihenkilön kanssa, ota yhteyttä: neuvontahoitaja Pirkko-Liisa Santala, p. 02 2657 619 (soitot keskiviikkoisin), pirkko-liisa.santala@lssy.fi.

VERTAISTUKIHENKILÖKSI

Vertaistuki on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samoja elämäntilanteita kokeneiden ja samoja ongelmia käsittelevien kesken. Vertaistukihenkilöllä omakohtainen sairauden kokemus tai kokemus läheisen sairastumisesta (läheisvertaistukihenkilö) mahdollistaa yhteisen kielen ja kokemusmaailman jakamisen tuettavan kanssa. Uusille vertaistukihenkilötoiminnasta kiinnostuneille järjestetään koulutusta. Ennen peruskoulutukseen osallistumista on henkilökohtainen haastattelu. Tällä hetkellä erityistä tarvetta on harvinaisempia syöpäsairauksia sairastavien potilaiden vertaistukihenkilöille. Tiedustelut: Pirkko-Liisa Santala, p. 02 2657 619 (soitot keskiviikkoisin), pirkko-liisa.santala@lssy.fi.

TERVETULOA MUKAAN TALKOOJA YSTÄVÄTOIMINTAAN

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on mahdollisuus osallistua monipuoliseen talkoo- ja ystävätoimintaan. Tarvetta on esimerkiksi avustaviin keittiötehtäviin, tilojen kalustamiseen, keräystoimintaan ja pihatehtäviin sekä virikkeelliseen toimintaan, kuten kerhotoimintaan. Lisäksi kaivataan ystäviä hyvinvointikeskuksen asukkaille ulkoilu- ja keskusteluseuraksi. Talkoo- ja ystävätoiminnasta kiinnostuneille järjestetään perehdytyskoulutusta toimintaan. Mikäli olet kiinnostunut talkoo- tai ystävätoiminnasta, ota yhteyttä: Kaarina Anttila, p. 02 2657 841 (soitot ma-ke), kaarina.anttila@lssy.fi

LIITY SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI JA TUE TÄRKEÄÄ TYÖTÄMME! VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI: • yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku • p. 02 2657 913 (jäsentoimisto) tai p. 02 2657 666 (Meri-Karina) • www.lssy.fi/jaseneksi Jäsenmaksu vuodessa 20 € (vuonna 2017). Rekisteriseloste: www.lssy.fi/jaseneksi Huom! Muutokset jäsenrekisteriin mahdollista tehdä netissä: www.lssy.fi/jasenille/muutokset-jasenrekisteriin

YHDISTYKSEN JÄSENENÄ SAAT RAHANARVOISIA ETUJA JULKAISUT • Syöpä-Cancer-lehti neljästi vuodessa • LOKI-lehti kahdesti vuodessa ilmaisjakeluna • Yhdistyksen Jäsentiedote-lehti kerran vuodessa osoitteellisena

ALENNUKSET

• Meri-Karinan majoitus-, ruokailu- ja liikuntapalveluista • Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista • maksuttomat luomitarkastukset (ei-jäsenille 20 €) • jäsenalennusliikkeistä (ks. www.lssy.fi/jasenalennukset) • yksityisiltä lääkäriasemilta:

TERVEYSTALON TOIMIPISTEET

030 6000 Terveystalo Pulssi, Humalistonkatu 9–11, Turku Terveystalo Turku Aninkainen, Aninkaistenkatu 13, Turku Terveystalo Salo, Turuntie 12 B (2. krs), Salo Terveystalo Forssa, Kutomonkuja 2 A 2, Forssa • kuvantamis- ja laboratoriopalvelut –20 % (alennus voimassa olevasta hinnaston mukaisesta hinnasta, voimassa Turun, Salon ja Forssan toimipisteissä) • 40 euron etu hammastarkastukseen voimassa olevaa jäsenkorttia vastaan (voimassa Turun ja Loimaan toimipisteissä)

MEHILÄISEN TOIMIPISTEET

AVOINNA

Ma-Pe 8.00 - 20.00 La 10.00 - 18.00 Su 12.00 - 18.00 Juhlapyhinä suljettu.

Runsaasti ilmaista pysäköintitilaa!

INVAPAIKKA, JOSSA SOITTOKELLO

www.anita.com

VERTAISTUKI

VERTAISTUKIHENKILÖVÄLITYS

18, 13, 12, P3 Kupittaan Apteekki Kaupunginsairaalan alue Kunnallissairaalantie 20, 20700 Turku Puh. (02) 251 7222

010 414 00 Sairaala Mehiläinen Turku, Kauppiaskatu 8, Turku Sairaala Mehiläinen Salo, Vilhonkatu 8, Salo • ei poliklinikkamaksua lääkärikäynneistä • kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset – 10 % • patologiset tutkimukset – 15 % • rintojen alueen kuvantamistutkimukset ja näytteenotot – 15 % Lääkäriasemien edut ovat voimassa vuoden 2017 ajan. Etuja ja alennuksia ei voi yhdistellä.

RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI!

Tue arvokasta syövänvastaista työtä lahjoittamalla kuukausittain haluamasi summan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tilille FI96 5713 4520 0005 05 (viestikenttään ”tukilahjoitus”). Voit halutessasi tehdä myös kertalahjoituksen.

Kuva: Petri Jauhiainen/Plugi


LOKI

28 - 2017 - N:o 1

kurssitoimisto | Seiskarinkatu 35, 20900 Turku | p. 02 2657 610 | www.lssy.fi

Meri-karinan kurssi- ja neuvontapalvelut | Seiskarinkatu 35, 20900 Turku | 02 2657 610 | www.lssy.fi

lounais-suomen syöpäyhdistyksen

Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 KELAN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT

STEAn TUKEMAT SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET Parikurssi, KELA nro 67413 18.04. – 22.04.2017 Parikurssi, KELA nro 67414 05.06. – 09.06.2017 Parikurssi, KELA nro 67415 28.08. – 01.09.2017

GYNEKOLOGISET SYÖPÄPOTILAAT Minä, Nainen -yksilökurssi, STEA

29.05. – 02.06.2017

KAIKILLE SYÖPÄPOTILAILLE SYÖPÄSAIRAUDESTA RIIPPUMATTA Energiaa luonnosta – villivihannekset tutuiksi (pari-/yksilökurssi), STEA

22.05. – 24.05.2017*

HEMATOLOGISET JA KANTASOLUHOIDETUT SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET Parikurssi, KELA nro 67420 15.05. – 19.05.2017 Parikurssi, KELA nro 67419 12.06. – 16.06.2017 Parikurssi, KELA nro 67421 25.09. – 29.09.2017 RINTASYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 67452 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 67453 Parikurssi, yli 68 v., KELA nro 67456 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 67454 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 67455 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 67435 Yksilökurssi, yli 68 v., KELA nro 67437 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 67436

08.05. – 12.05.2017 07.08. – 11.08.2017 11.09. – 15.09.2017 16.10. – 20.10.2017 06.11. – 10.11.2017 02.05. – 06.05.2017 09.10. – 13.10.2017 13.11. – 17.11.2017

SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET Parikurssi, KELA nro 67466 24.04. – 28.04.2017 Parikurssi, KELA nro 67467 18.09. – 22.09.2017 KAIKILLE SYÖPÄPOTILAILLE SYÖPÄSAIRAUDESTA RIIPPUMATTA Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 67475 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 67476 Parikurssi, yli 68 v., KELA nro 67477 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 67485 Yksilökurssi, yli 68 v., KELA nro 67486

05.06. – 09.06.2017 ja 03.07. – 07.07.2017

Liikunnasta iloa ja eheyttä elämään -parikurssi, STEA

11.09. – 15.09.2017 ja 30.10. – 03.11.2017

Taideterapiapainotteinen yksilökurssi, STEA

13.11. – 16.11.2017**

Voimavarakurssi – parikurssi parantumatonta syöpää sairastaville, STEA

27.11. – 01.12.2017

AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT Vanhemmuutta tukeva perhekurssi, STEA

10.07. – 14.07.2017 ja 31.07. – 04.08.2017

Surusta tie eteenpäin -nuorten leskien perhekurssi, STEA

20.10. – 22.10.2017

AIVOKASVAINPOTILAAT JA LÄHEISET Voimavaroja arkeen -parikurssi, STEA

11.12. – 15.12.2017

SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET Suolistosyöpään sairastuneet -parikurssi, STEA

04.08. – 06.08.2017

AVO-KURSSIT 08.05. – 12.05.2017 21.08. – 25.08.2017 23.10. – 27.10.2017 07.08. – 11.08.2017 20.11. – 24.11.2017

PERHEKURSSIT / LASTEN JA NUORTEN KURSSIT

RINTASYÖPÄÄN SAIRASTUNEILLE - Toteutetaan yhteistyössä Tyksin rintasyöpähoitajien kanssa.  NUORTEN RINTASYÖPÄPOTILAIDEN RYHMÄ - Ryhmä kokoontuu Meri-Karinassa joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 18–20; 2.2., 2.3., 30.3. (Huom! viimeinen to), 4.5. ja 1.6.2017. YLI 45-VUOTIAIDEN RINTASYÖPÄPOTILAIDEN RYHMÄ - Ryhmä kokoontuu Meri-Karinassa joka kuukauden toinen torstai klo 18–20; 9.2., 9.3., 6.4. (Huom! ensimmäinen to), 11.5. ja 8.6.2017.

HYVÄNLAATUISIA KASVAIMIA SAIRASTAVAT LAPSET Lasten perhekurssi, KELA nro 61586

17.07. – 21.07.2017

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET Sopeutumisvalm.kurssi, KELA nro 61584 Sopeutumisvalm.kurssi, KELA nro 61585

26.06. – 30.06.2017 24.07. – 28.07.2017

NUORET SYÖPÄPOTILAAT Osittainen perhekurssi, KELA nro 61593

Keula kohti kaakkoa -melontakurssi (pari-/yksilökurssi), STEA

12.06. – 16.06.2017

HUOM! Muutokset kurssiaikatauluun mahdollisia.

 LEVINNYTTÄ RINTASYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN RYHMÄ - Ryhmä kokoontuu Meri-Karinassa joka kuukauden kolmas torstai klo 18–20; 16.2., 16.3., 20.4., 18.5. ja 15.6.2017. TAIDETERAPEUTTINEN AVO-KURSSI SYÖPÄLASTEN VANHEMMILLE - Ryhmä kokoontuu Meri-Karinassa maanantaisin klo 17.30–20.00. - 2.10., 9.10., 16.10., 23.10., 30.10. ja 6.11.2017. SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LÄHEISTEN VERTAISTUKIRYHMÄ - Toteutetaan yhteistyössä Lounais-Suomen Mielenterveysseuran kanssa. - Ryhmä kokoontuu Turun Kriisikeskuksen ryhmätiloissa joka toinen keskiviikko klo 17.00–19.00. - 1.3., 15.3., 29.3., 12.4., 26.4. ja 10.5.2017. SURURYHMÄ LOIMAALLA LÄHEISENSÄ SYÖPÄKUOLEMAN KOKENEILLE - Paikka: Loimaan syöpäneuvonta-asema. - Ryhmä kokoontuu viisi kertaa, päivämäärät tarkentuvat myöhemmin.

Katso tarkemmat tiedot Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen nettisivuilta

AVO-KURSSEILLE haetaan Syöpäjärjestöjen hakulomakkeella, joka palautetaan Meri-Karinaan. Hakuaika avo-kursseille päättyy 1 kk ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa. Syksyn 2017 avo-kurssien päivämäärät tarkentuvat myöhemmin.

www.lssy.fi

Lisätiedustelut:

Meri-Karinan kurssitoimisto 02 2657 610, kurssi@lssy.fi Seiskarinkatu 35, 20900 Turku

* + seurantapäivä syksyllä 2017 ** + seurantapäivä vuonna 2018

MERI-KARINAN VIRKISTYSLOMA Virkistysloma 22.5.–26.5.2017 Virkistysloma 2.10.–6.10.2017 2 hh 225 €/hlö

1hh 265 €/hlö

Virkistysloma sisältää täysihoidon, majoituksen ja ohjattua toimintaa. Täytä virkistyslomien hakemuslomake (lähetetään Meri-Karinaan), soita kurssitoimistoon tai hae kotisivujemme kautta.

LUE LISÄÄ VIRKISTYSLOMISTA: www.merikarina.fi

LOKI 1 2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you