Page 1

LOUNAIS –SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS– SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI

Aurinkoagentit Ruisrock-humussa Syöpäyhdistys jalkautui Tyksiin Seksuaalisuus on enemmän kuin seksi Mielenrauhaa ja voimaa luonnosta Krooninen syöpä on ikävä kumppani Tutustu laajaan kurssitarjontaamme!

1/2005 N:O 2/2015 2 /2004


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

2 - 2015 - N:o 2

Olen tässä, sinua varten

MIETI MILLAISEN KODIN HALUAT

Mikä viesti olisi sellainen, jossa kiteytyisi visio asiakaspalvelustamme parhaalla mahdollisella tavalla, mihin henkilökuntamme sitoutuu ja mikä näkyy myös toiminnassamme? Kuluvan vuoden henkilöstön kehittämisohjelman tulos on nähtävissä otsikosta, tiivistimme tavoitteemme neljään sanaan. Tuemme henkilöstömme jatkuvaa kouluttautumista ja samalla uudistamme toimintaamme. Yhtenä tärkeänä uudistuksena näen hoitopäiväkorvauskäytäntöjemme sujuvoittamisen. Riitta Norri, jonka haastattelu on luettavissa tästä lehdestä, haastoi meidät tarkastelemaan juuri näitä käytäntöjämme.

Me mietimme miten saisit sen.

Koska jäsenkuntamme on laaja, lapsisyöpäpotilasperheestä vuosikymmenien aikaisiin kannattajajäseniin, meidän tulee vastata hyvin erilaisiin tarpeisiin. Kansikuvassa on tärkeä viestimme terveellisestä aurinkokäyttäytymisestä, jota toteutimme Ruisrockissa. Myös aktiivinen yhteistyömme Tyksin kanssa näkyy eri tavoin. Syöpään sairastuneiden ensitietopäivissä ovat mukana mm. T-ja U-sairaalaan elokuun alusta viikoittain jalkautuneet asiantuntijamme. Olemme sairaalassa, syöpäpotilasta ja hänen läheistään varten. Otsikkona olisi voinut olla myös ”Nyt on syytä juhlaan”. Helluntaina vietettiin PROPOn valtakunnallisia kesäpäiviä, Karinakodin edustalla oli muistopatsaan paljastustilaisuus ja Meri-Karinan sisäpiha eli Heikin Piha sai virallisesti nimensä. Illemmalla juhli naapurissa 10-vuotias Taidekappeli. Elokuussa sen sijaan lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerho juhlisti 35-vuotista taivaltaan. Meri-Karinan palvelukeskus puolestaan viettää neljännesvuosisataansa toimintapäivällä lokakuussa. Aleksis Kiven päivä huipentuu niin ikään 25 vuotta juhlivan Salonkiorkesteri Promenaden konserttiin ja juhlatanssiaisiimme. Tervetuloa mukaan! Lokakuussa olemme uusien Roosa nauhojen kera Turun Kirjamessuilla. Siellä myös julkistetaan edeltäjäni eli Kari Ojalan muistelmateos. Osastollamme voi myös piipahtaa antamassa palautetta palliatiivisen hoitotyön kirjasta. Pinkin kuukauden kunniaksi järjestämme yhdessä Turun Donnien kanssa naisten Rintapäivän Meri-Karinassa. Luvassa on mm. asiantuntija-alustuksia, uimapuku- ja liiviesittelyä, uintia ja saunomista. Myös marraskuussa ja joulukuussa olemme monin tavoin tässä, teitä varten. Innostavia lukuhetkiä, antakaa palautetta! Toimitusjohtaja Tiina Surakka Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Jag är här för dig Vilket är det budskap som sammanfattar visionen i vår kundservice på bästa möjliga sätt, som vår personal förbinder sig till och som också syns i vår verksamhet? Resultatet av personalutvecklingsprogrammet innevarande år framgår av rubriken och vårt mål kan sammanfattas i fem små ord. Vi stöder en kontinuerlig personalutveckling och samtidigt förnyar vi vår verksamhet. Att göra vårddagsersättningspraxisen smidigare är en sådan viktig förnyelse. Riitta Norri, vars intervju kan läsas i denna tidskrift, utmanade oss uttryckligen att granska och förbättra detta förfarande. Då vår medlemskår är mycket bred, allt från barncancerfamiljer till personer som varit stödmedlemmar i flera årtionden, bör vi svara på mycket olika behov. På pärmbladet syns vårt viktiga budskap om att skydda sig tillräckligt för solen, vilket vi poängterade under Ruisrock. Vårt aktiva samarbete med ÅUCS syns också på många olika sätt. På de första informations-tillställningarna som ordnas för cancerpatienter deltar även bl.a. våra experter som från ingången av augusti arbetar på T- och U-sjukhusen varje vecka. Vi finns på sjukhuset för att stödja cancerpatienterna och deras närmaste. Vi kunde även ha använt rubriken ”Nu är det dags för fest”. Under pingsten firade nämligen PROPO riksomfattande sommardagar, vi höll en avtäckningsceremoni för minnesstoden framför Karinahemmet och gav Meri-Karinas innergård ett officiellt namn, Heikin Piha. Senare på kvällen firade Konstkapellet 10-årsjubileum i grannskapet. I augusti firade Sykerö-klubben för barncancerfamiljer sin 35-åriga verksamhet. MeriKarinas servicecentrum firar i sin tur 25-årsjubileum med en verksamhetsdag i oktober. Aleksis Kivi-dagen kulminerar med en konsert av Salonkiorkesteri Promenade, som likaså firar 25-årsjubileum i år och med en festbal i anslutning till den. Välkommen med! I oktober deltar vi med en ny Rosa bandet-kampanj på bokmässan i Åbo. På mässan offentliggörs även min föregångare Kari Ojalas memoarer. På vår avdelning är det också möjligt att lämna respons på boken om palliativt vårdarbete. Rosa månaden till ära ordnar vi även tillsammans med Turun Donnat en bröstcancerdag i Meri-Karina. På programmet finns bl.a. expertanföranden, baddräkts- och bh-förevisningar samt möjlighet att simma och bada bastu. Även i november och december är vi på många sätt här för er. Inspirerande lässtunder, ge respons! Verkställande direktör Tiina Surakka Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puhelin 02 2657 666 (info) Sähköposti: tiina.surakka@lssy.fi Päätoimittaja: Tiina Surakka Toimitussihteeri: Aleksi Rajamäki

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Painos: 231 000 Painopaikka: Turun Sanomat Lue lehteä verkossa: www.lssy.fi/julkaisut Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2016

KANNEN KUVA Lisää aurinkovoidetta? Lounais-Suomen Syöpäyhdistys toi helpotusta punottaville hartioille paahteisessa Ruisrockissa 3.–5. heinäkuuta. Kuva: Aleksi Rajamäki

Yhteistyössä

NÄIN SE KÄY 1.

Heti kun ajatus uudesta kodista tulee mieleesi, ota meihin yhteyttä.

2.

Meillä kaksi asiantuntijaa ryhtyy puolestasi töihin: Sp-Kodin asuntovälittäjä ja Säästöpankin pankkiammattilainen.

3.

Mietimme yhdessä selvät askelmerkit haluamaasi osoitteeseen.

Mene osoitteeseen: säästöpankki.fi/kodinvaihto Liedon Säästöpankki | Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku p. 010 430 900*) | saastopankki.fi/liedonsp *) Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min.,matkapuhelinverkoista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2015 - 3

Niina ja Leevi jalkautuivat Tyksiin jakamaan tietoa

Kasvotusten on helpompi auttaa Epätietoisuus kalvaa usein syöpään sairastunutta ja hänen läheisiään. Kaikki tieto ja apu ovatkin tarpeen. Siksi lapsiperhekoordinaattori Niina Ollikainen ja neuvontahoitaja Leevi Sandell jalkautuivat Tyksin T-sairaalaan kertomaan potilaille ja omaisille kasvotusten, millaisia palveluja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on tarjolla. Sohvanurkkaus T-sairaalan sädehoitopoliklinikan ja syöpäpoliklinikan aulassa on paikka, jossa Niina ja Leevi ovat syyskuun alusta lähtien jakaneet tärkeää tietoa aina keskiviikkoisin kello 10–15. Niina piipahtaa lisäksi puolenpäivän aikaan lasten hematologisella osastolla kuulostelemassa, onko siellä tiedon tarpeessa olevia vanhempia. – Työmme on tällaista matalan kynnyksen toimintaa. Kerron vanhemmille yhdistyksemme toiminnasta ja tukimuodoista, kuten esimerkiksi Kelan ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamista Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskursseista sekä lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon toiminnasta, Niina kertoo. Leevi opastaa samalla tavoin aikuispotilaita muun muassa hoitopäiväkorvausasioissa ja keskusteluavun sekä vertaistuen saamisessa. – Jos joku potilas tai omainen haluaa tietoa saattohoidosta, voin jalkautua osastolle siitä kertomaan ja järjestää tarvittaessa tutustumiskäynnin Karinakotiin, toteaa aikanaan 20 vuotta saattohoitokodissa työskennellyt neuvontahoitaja. Leevi on koulutukseltaan erikoissairaanhoitaja, Niina toimintaterapeutti. Kumpikin korostaa, etteivät he puutu Tyksissä hoitoihin. – Hoitoasiat kuuluvat täällä täysin sairaalan henkilökunnalle. Me teemme yhdistyksen tarjoamaa apua tutuksi. Aulatilan tapaamispaikasta löytyy myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen postilaatikko, johon voi jättää hoitopäiväkorvaushakemuksia ja halutessaan yhdistyksen jäsenhakemuksen.

Tiedon tarve on suuri Neuvontatyössä tärkeintä on Niinan ja Leevin mielestä yhteistyön kitkaton sujuminen kaikkien osapuolten, eli jalkautujien, oman työnantajan ja sairaalan väen välillä. – Tavoite on meillä kaikilla sama: se, että syöpäsairas saa parhaan mahdollisen avun, Niina tiivistää. Kaksikko kiittelee Tyksin henkilökuntaa, joka on ottanut heidät hyvin vastaan. – Kiersimme keväällä eri osastojen palavereissa esittelemässä suunnitelmiamme. Henkilökunnan mielestä on hienoa, että asiakkaita voi ohjata sellaisen henkilön luokse, joka osaa kertoa esimerkiksi kurssi- ja vertaistukimahdollisuuksista. Tiedotukselle on Niinan ja Leevin kokemuksen mukaan suuri tarve, ja sitä pitää suunnata kaikenikäisille. – Kursseillemme tulee usein ihmisiä, jotka kertovat, etteivät he ole saaneet tietoa, vaikka olisivat sitä halunneet. – On esimerkiksi ollut naispotilaita, jotka ovat rintasyöpäleikkauksen jälkeen käyttäneet vuosikausia liiveissään täytettä, koska he eivät ole tienneet, että heillä olisi oikeus proteesiin, Leevi kertoo. Niin tärkeitä kuin sairaalassa jaettavat esitteet ja tietopaketit ovatkin, ne eivät tiedonjanoisille aina riitä. Kasvokkain kohtaamisessa on sekin etu, että potilas tai omainen pääsee esittämään mieltään askarruttavia kysymyksiä.

Yhtenä oman pestinsä suurimmista haasteista Niina pitää perheiden tavoittamista oikea-aikaisesti. – Joku perhe voi tarvita tukea eniten heti alkuvaiheessa, joku hoitojen aikana ja joku vasta tilanteen mentyä ohi. Esimerkiksi syövän sairastaneen lapsen sisarukset saattavat alkaa oirehtia vasta sitten, kun kaikki on kunnossa. – Yksi kehittämiskohde onkin juuri se, miten voisimme suunnitella ja toteuttaa työmme niin, että vastaamme perheiden tarpeisiin näissä kaikissa vaiheissa.

Lapsiperheille runsaasti tukea Lapsiperhekoordinaattorin tärkeästä työstä Tyksiin jalkautuminen on vain pieni siivu. Niina vastaa työssään virkistys- ja vertaistukitoiminnan järjestämisestä lapsisyöpäpotilasperheille. – Pyrimme siihen, että perheet pystyisivät viettämään mahdollisimman normaalia arkea raskaista hoidoista huolimatta, hän korostaa. Virkistystoiminnan ytimessä ovat MeriKarinassa järjestettävät infektioriskittömät toimintapäivät, jotka tarjoavat perheille mahdollisuuden tavata muita samassa tilanteessa olevia lapsia ja vanhempia. Ohjelmaa järjestetään tiiviissä yhteistyössä lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon kanssa. – Arvostan suuresti vapaaehtoispohjalta toimivia Sykerö-vanhempia, jotka antavat aikaansa ja tarjoavat osaamistaan kaikkien kerholaisten hyväksi. Aktiiviset vanhemmat ovat järjestäneet infektioriskittömiä tapahtumia yhteistyössä muun muassa Finnkinon, Zoolandian, Tivoli Seiterän, Vartiovuoren kesäteatterin ja Turun kaupungin kanssa, Niina listaa. Tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää tukimuotoja myös niille lapsiperheille, joissa jompikumpi vanhemmista sairastaa syöpää. – Tällaiselle tuelle on selkeä tarve. Monilta perheiltä puuttuu lähellä oleva tukiverkko, ja arjesta suoriutuminen jää pelkästään terveen vanhemman harteille, mikä voi olla hyvin raskasta. Suunnitelmissa on myös Arjen ystävä -toiminnan käynnistäminen. Sen tavoitteena olisi vapaaehtoisten kouluttaminen lapsiperheiden tueksi.

Ryhmä tukee yksinäistä Leevi on tyytyväinen suunnitelmiin aloittaa syksyllä ryhmä yksinäisille syöpään sairastuneille. – Sopeutumisvalmennuskursseilla on aina korostunut se, miten paljon tukea potilaat saavat puolisoiltaan. Moni jää kuitenkin sairautensa kanssa täysin yksin, ja heille tällainen ryhmä olisi erittäin tärkeä. Neuvontahoitaja kaavailee, että ryhmäläisten kanssa voitaisiin kokoontua esimerkiksi kerran kuussa asiantuntijaluentoja tai alustuksia kuulemaan – tai suunnitella jotain muuta ryhmälle mieluisaa toimintaa.

Mikä lehden uudeksi nimeksi? Nyt on aika kysyä lukijoilta ehdotuksia julkaisun uudeksi nimeksi – vai kaipaako se mielestäsi päivittämistä lainkaan? Lähetä ehdotuksesi lyhyiden perusteluiden sekä yhteystietojesi kera 30.11. mennessä osoitteeseen viestinta@lssy.fi. Vastaanotamme mielellämme myös hahmotelmia nimilogon visuaalisesta ilmeestä. Syöväntorjuntasanomien viestintäneuvosto vallitsee ehdotuksista osuvimman, ja jos nimeä päätetään muuttaa, uusi nimilogo julkaistaan vuoden 2016 ensimmäisen lehden kannessa. Raati toivoo, että lehden uusi nimi olisi ytimekäs sekä mahdollisimman helppo lausua ja taivuttaa. Pidätämme

Lapsiperhekoordinaattori Niina Ollikainen ja neuvontahoitaja Leevi Sandell kertovat Tyksin T-sairaalassa potilaille ja omaisille Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tarjoamista palveluista.

Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen

– lähetä ehdotuksesi 30.11. mennessä ja voita viikonloppuloma Meri-Karinaan!

oikeuden säilyttää lehden nykyinen nimi tai keksiä uusi itse. Voittajanimeä ehdottaneelle on luvassa Turun Hirvensalossa sijaitsevan MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskuksen viikonloppupaketti (sis. majoittumisen kahden hengen huoneessa yhdeksi yöksi, aamiaisen ja lounaan kahdelle sekä sauna- ja allasosaston käytön). Jos voittanutta nimeä on ehdottanut useampi niminikkari, arvotaan palkinto heidän kesken. Kaipaamme palautetta paitsi lehden nimestä myös sisällöstä. Minkälaisista aiheista haluaisit lukea lisää, mistä puolestaan vähemmän? Onko lehden sivumäärä sopiva, entä lehden koko? Miten haluaisit kehittää

lehteä? Ruusut ja risut voi lähettää niin ikään osoitteeseen viestinta@lssy.fi.

Tietopaketti laajalle yleisölle Lounais-Suomen Syöpäyhdistys julkaisee kahdesti vuodessa ilmestyvää yhdistyslehteä. Jo 38 vuoden ikään ehtinyt julkaisu nimettiin ensin Lounais-Suomen Syöpäsanomiksi. Nykyisen nimensä Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat ja taiteilija Ulla Nymanin suunnitteleman nimilogon lehti sai vuonna 1990. Syöväntorjuntasanomien lisäksi yhdistys toimittaa kerran vuodessa julkaistavaa Jäsentiedote-lehteä. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat mm. kertoo yhdistyksen sekä sen paikallisosastojen ja potilasryhmien ajankohtaiset kuulumiset, esit-

telee tuoreimpia syöpätautien tutkimus- ja hoitotuloksia ja niiden kehityslinjoja sekä painottaa vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä ja talkoohengen merkitystä syöväntorjuntatyössä. Aiheisiin paneudutaan niin potilaan ja hänen läheisensä kuin yhdistyksen, hoitohenkilökunnan, tutkijan ja vapaaehtoistyöntekijän näkökulmasta. Lehden painosmäärä on 231 000 kappaletta, ja se jaetaan ilmaisjakeluna Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaalueelle sekä yhdistyksen sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille valtakunnallisesti. Syöväntorjuntasanomien suunnittelun ja toteutuksen apuna on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen nimittämä viestintäneuvosto, jonka puheenjohtajana toimii tiedetoimittaja ja -tiedottaja Tuula Vainikainen. Lehden päätoimittaja on toimitusjohtaja Tiina Surakka.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

4 - 2015 - N:o 2

Sykeröltä lähes 18 000 euroa Tyksin lastenohjaajan palkkaukseen Lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerho lahjoitti 17 879 euroa Tyksin lasten ja nuorten hematologisen osaston lastenohjaajan työn jatkamisen tukemiseksi. Suurin osa lahjoituksesta, reilut 11 000 euroa, kerättiin Sykerö-kerhon TOIVOA ON – ON -huutokaupassa, joka järjestettiin Facebookissa huhtikuun aikana. Lisäksi Sykerö lahjoitti palkkakustannuksiin 5000 euroa ja Suur-Seudun Osuuskauppa 1701 euroa internetäänestyksen perusteella. Huutokauppa on ollut kahden vapaaehtoisen äidin eli Niina Piipon ja Pia Päivänsäteen voimanponnistus. – Lapsen ja nuoren vakava sairastuminen syöpään muuttaa perheen elämää dramaattisesti. Lahjoituksella voimme parantaa sairaalassa hoidettavien syöpälasten ja -nuorten hoito-oloja sekä tukea lapsen kehitystä osallistumalla tarvittaviin henkilöstökustannuksiin. Lahjoituksen avulla lastenohjaajan työsopimusta voidaan jatkaa toistaiseksi vuoden

loppuun saakka, Sykerön puheenjohtaja Piippo kertoo. – Lahjoitusvaroilla on suuri merkitys, mutta nekään eivät kestä ikuisesti. Olisi hienoa, että varhaiskasvatuksen päättäjät VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin alueella havahtuisivat lastenohjaajan todelliseen tarpeeseen. Lastenohjaaja pyrkii järjestämään monenlaista toimintaa lapsille ja nuorille, jotka viettävät osastolla pitkiä aikoja henkisesti ja fyysisesti raskaissa syöpähoidoissa. – Hän voi leikin keinoin valmistella lasta rankkoihin hoitoihin, toisaalta mahdollistaa myös ilonhetkiä hoitojen aikana. Osastolla ohjaus on yksilöllistä, koska usein fyysinen kunto rajaa tekemisen mahdollisuuksia. Teksti ja kuva: Niina Ollikainen

Sykerö-kerho lahjoitti 17 879 euroa lasten ja nuorten hematologisen osaston lastenohjaajan palkkakustannuksia varten. Lahjoitustilaisuus pidettiin 26.5.2015 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lastenklinikalla. Sydämelliset kiitokset kaikille lahjoittajille ja huutokauppaan osallistuneille!

Lokakuu

on vaaleanpunainen - jo 13. kerran!

Potilaskerho Sykerölle uusi logo 35 vuoden ikään ehtinyt lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerho on uudistanut visuaalisen ilmeensä juhlavuoden kunniaksi. Logon suunnitelleen Taina Yleniuksen, Sykerön aktiivisen vapaaehtoisen, mukaan siinä yhdistyvät toiminnan monimuotoisuus, yhteisöllisyys ja välittäminen. – Hahmot sydämen ympärillä symboloivat yhdessä tekemisen meininkiä ja sitä, että tuemme toisiamme ja suojelemme sitä tärkeintä. Sydän kertoo itsessään jo rakkaudesta, mutta siinä näkyvät myös siivet. Sykerö tukee myös niitä perheitä ja lapsia, jotka eivät taistelusta selviä. Logossa punainen kuvaa rakkautta ja lämpöä, keltainen iloa, vihreä puolestaan toivoa ja luottamusta. Uusi visuaalinen ilme julkaistiin Sykerön 35-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa 30. elokuuta. Sykerön juhlassa avattiin samalla valokuvaaja Lari Järnefeltin TAISTELUTARINAT-valokuvanäyttely, joka on kuvasarja perheistä, jotka taistelevat lapsen syöpää vastaan. Kuvassa pääosassa on lapsi, mutta yhtä voimakkaana lapsen taustalla on koko perhe. Kuvasarjan ja valokuvanäyttelyn kautta valokuvaaja haluaa näyttää, että vaikka

PROTEESIASIAKAS

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja sen paikallisosastot toteuttavat tehokampanjaviikon 28.9.–4.10. Yhteistyökumppaneina Turun Osuuskauppa, Suur-Seudun Osuuskauppa ja Hämeenmaan Osuuskauppa. Varsinaista Roosa nauha -päivää vietetään pe 9.10., jolloin kaikki pukeutuvat pinkkiin!

Rintapäivä Meri-Karinassa ti 20.10.

Roosa nauha -konsertti Loimaalla su 25.10. Loimaan paikallisosasto järjestää tilaisuuden Roosa nauha -teemalla klo 15 alkaen Heimolinnassa, Heimolinnankatu 4. Kyösti Mäkimattila, runoja ja lauluja. Lippuja (20 €, sis. kahvin) ennakkoon: Tiinan Kukka, Loimaa.

Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka

Pinkki kuukausi huipentuu maakunnallisesti TPS-Blues-otteluun la 31.10. klo 17 HK Areenalla!

Olemme mukana myös Kirjamessuilla 2.–4.10. (B-halli, osasto 12) ja Osaava Nainen -messuilla 23.–25.10. (A-halli, osasto 111). Roosa nauha on Suomen Syöpäsäätiön kampanja, jonka keräysvaroilla tuetaan suomalaista rintasyöpätutkimusta ja tarjotaan asiantuntevia neuvontapalveluita syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Lue lisää: www.roosanauha.fi

Teksti: Aleksi Rajamäki

Uudenlainen Pihasoittokonsertti soi lapsisyöpäpotilaiden hyväksi Vuosittainen Pihasoittotempaus haki tänä vuonna uusia tuulia Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa maanantaina 11.5. järjestetyn konsertin muodossa. Musiikista vastasi Turun Soitannollisen Kerhon soittajat ja artistit, ja tapahtuma-areenana toimi katettu, hiljattain remontoitu Heikin Piha.

Osta Roosa nauha paikallisen toiminnan tukemiseksi!

Asiantuntija-alustuksia, uimapuku- ja liiviesittelyä, Roosa nauha -myyntiä, uintia ja saunomista. Tule tutustumaan Meri-Karinan (Seiskarinkatu 35, Turku) palveluihin ja keskustelemaan vertaistukihenkilöiden kanssa! Samalla saat tietoa neuvonta-, kurssi- ja vertaistukitoiminnasta. Tilaisuus alkaa klo 17, yhteistyössä Turun Donnien kanssa.

syöpä voi kohdata minkä tahansa aivan tavallisen lapsiperheen, löytyy voima taistella syöpää vastaan perheen sisältä. Yhdeksästä kuvasta koostuva näyttely on esillä Meri-Karinassa 4.10. asti. Siihen on mahdollista tutustua arkisin klo 8–20 ja viikonloppuisin klo 8–16. Lue lisää: www. taistelutarinat.fi

(HULNLQNDWX .ULVWLLQDQNDWX 785.8 SXK ZZZOLLYLNDXSSDKXVVRÀ

Pihasoittokonsertti oli osa perinteistä Pihasoittotempausta, joka järjestettiin tänä vuonna jo 42. kertaa. Elävää musiikkia kuultiin Turun, Raision, Naantalin ja Maskun asumalähiöissä, toreilla ja kauppakeskuksissa. Tempausta koordinoi maamme vanhimpiin musiikillisiin yhdistyksiin lukeutuva Turun Soitannollinen Kerho ry., joka järjestää jäsenistölleen mm. erilaisia musiikkiharjoituksia, retkiä sekä harrastus- ja opetustilaisuuksia. Tempauksessa kerätään varoja eri potilasjärjestöjen lapsille lipaskeräyksin ja pankkisiirroin. Meri-Karinassa järjestetyn konsertin tuotto suunnattiin pienten syöpäpotilaiden toiminnan tukemiseen. – Toimintamme ensisijaisena tarkoituksena on tarjota aktiviteetteja niille lapsille, jotka ovat infektioriskissä syövän takia. Järjestämme toimintapäiviä kuukausittain. Siellä lapset perheineen saavat tutustua

toisiinsa ja leikkiä suojatuissa tiloissa. Sykerö-kerho järjestää myös vertaistukitoimintaa perheille, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Sykerö-kerhon puheenjohtaja Niina Piippo kertoi Pihasoittotempauksen lähtöstartissa, joka pidettiin Turun kauppatorilla. Myös a cappella -kuoro Ramona muisti pieniä potilaita rahalahjoituksella. Kaarinalainen kuoro myönsi osan Turun työväenopistolla lauantaina 16.5. pidetyn konsertin lipputuloista Sykerö-kerholle. Lahjoitettavaksi kertyi yhteensä 900 euroa. Ramona-kuoron dramatisoitu ”Tie alkuun” -konsertti kuvasi yhden parisuhteen elinkaaren. Konsertissa kuultiin suomalaisten eturivin naisartistien tuotantoa, muun muassa Kaija Koosta Eriniin ja Chisuun, miehisesti Stigillä ja Cheekillä maustettuna. Teksti: Aleksi Rajamäki


Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2015 - 5

LapsisyÜpäpotilaille kyytiä jo 10 vuotta Turkulainen autourheilun Endurancea (kestävyysajoa) harrastava Momo Racing Team ry (MRT ry) on ajeluttanut ratakilpa-autoilla LounaisSuomen SyÜpäyhdistyksen lapsisyÜpäpotilaita eli sykerÜläisiä 10 vuoden ajan. Ajelutuspäivä on perinteisesti järjestetty juhannuksen aatonaattona. Näin myÜs tänä vuonna. Miten perinne alkoi? – Eräs meidän jäsenemme kysyi, voisiko lapsille järjestää elämyksiä ja tutustumista kilpa-autoihin ja mahdollisesti kyyditä heitä oikeilla kilpaautoilla radalla, kertoo Erkki Keskinen MRT ry:stä. Yhdistys otti yhteyttä Alastaron moottoriradan silloisiin omistajiin, jotka olivat myÜtämielisiä tapahtumalle. – Nykyinen Alastaron radan omistaja Tero Tupala on jatkanut tapahtuman tukemista keskeytyksettä. LapsisyÜpäpotilaiden lisäksi muutamana vuonna mukana on ollut lapsia muistakin avustettavista järjestÜistä. Lapsia on kyyditetty kilpaautoilla ja moottoripyÜrillä. Tänä vuonna moottoriradalla oli ainoastaan lapsisyÜpäpotilaita. SykerÜläisten lisäksi Satakunnan SyÜpäyhdistyksen lapsisyÜpäpotilaskerhon SyÜpykÜiden jäseniä osallistui tapahtumaan. SyÜpähoitojen takia eristettyä elämää viettävät lapset saavat tapahtumasta unohtumattomia elämyksiä, mutta mitä MRT saa tapahtumasta? – Saamme hyvän mielen, kun nä-

VWD ERQX VWD l W O L H 0 WWHL LWRWXR R LWl K H N V l l NH LW RVNHO (LN

7DPSHUHHQWLHQ3ULVPD 9DQKD7DPSHUHHQWLH 3XK

ZZZDSWHHNNLWDPSHUHHQWLHÂż

Kimmo Virtanen lähdÜssä ajeluttamaan pientä sykerÜläistä. Jyrki Manninen varmistaa, että kaikki on kunnossa. emme iloisia lapsia. Me autourheilijat haluamme tehdä jotain hyÜdyllistä, Keskinen hymyilee. Tapahtumassa on ollut mukana kilpa-autoja kaikista moottoriurheilun luokista. Aktiivisimmin ovat mukana olleet Endurance-teamit. Mukana on ollut myÜs Drifting-autoja, kilpakuorma-autoja ja ralliautoja sekä offroad-autoja. Kahtena vuotena mukana on ollut Kallio Racing teamin Vesa Kallio, joka on kyydinnyt halukkaita radalla 2-paikkaisella kilpamoottoripyÜrällä. Tänä vuonna paikalla oli myÜs Autourheilun Keskusliiton (AKK ry) vetämä Turvassa Tiellä -ohjelma. Perinteiseen tapaan MRT ry:n naiset tarjosivat lapsille pientä purtavaa. – MyÜs monien kuljettajien tyÜnantajat ovat suhtautuneet tapahtumaan myÜnteisesti antamalla kuljettajille vapaapäivän, Keskinen kiittää. – Näillä näkymin ensi vuonna jatketaan. Sama aika, siis juhannuksen

Maskulainen Reijo Tamminen on järjestänyt kymmenen vuoden ajan kirkkokonsertteja lapsisyÜpäpotilaiden hyväksi. Ajatus hyväntekeväisyyskonserteista sai alkunsa hieman yli vuosikymmen sitten. Tammisen silloinen puoliso oli syÜpähoidoissa Tyksissä. kerätystä kolehdista kertyi yhteensä 4167,45 euroa. Summa luovutettiin kokonaisuudessaan Lounais-Suomen SyÜpäyhdistykselle käytettäväksi lapsisyÜpäperheiden kuntoutustoimintaan sekä Tyksin lastenklinikan syÜpätutkimuksen hyväksi.

LIITY SYĂ–PĂ„YHDISTYKSEN JĂ„SENEKSI JA TUE TĂ„RKEĂ„Ă„ TYĂ–TĂ„MME!

aatonaatto, ja sama paikka.

Ison pyÜrän kyytiin Sandvikin Turun tehtaan moottoripyÜräkerho Sandvik RockBikers Turku on ollut mukana tapahtumassa kuusi kertaa. Kerholaiset ajeluttavat lapsia isoilla matkapyÜrillä. – Lapset saavat lähtemään mukaan tapahtumaan. Itselläni on pieniä lapsia, joten lasten asia on itselleni läheinen, kertoo Kimmo Virtanen. – Muutaman vuoden kokemuksella ja lapsilta saamamme palautteen perusteella teemme jotain, millä on lapsille suuri merkitys. Jyrki Manninen on samaa mieltä. Kerholaisille on ajokaudessa oikeastaan kaksi tapahtumaa ylitse muiden: ajokauden avaus sekä lapsisyÜpäpotilaiden ajelutuspäivä, joka varataan kalenteriin jo talven aikana. Teksti ja kuvat: Pekka Remes

LapsisyÜpäpotilaiden tapaaminen sai Reijo Tammisen järjestämään hyväntekeväisyyskonsertteja – Olin käymässä Tyksin sädehoitopuolella. Siellä kellarissa oli viisi lasta, viisi kaljupäistä poikaa menossa sädehoitoon. Nuorin oli kolmevuotias ja vanhin 11-vuotias. Silloin kyynel silmässä ajattelin, että voi kun nuo lapset saisivat apua, Tamminen kertoo. Tuolloin PerniÜssä asunut Tamminen keskusteli PerniÜn seurakunnan silloisen kanttorin Sini Niemisen kanssa mahdollisuudesta tulla kirkkoon laulamaan syÜpälasten hyväksi. Asia sopi seurakunnalle. Sen jälkeen Tamminen otti yhteyttä Lounais-Suomen SyÜpäyhdistyksen silloiseen toimitusjohtajaan Kari Ojalaan. Tamminen alkoi harjoitella konsertin ohjelmistoa. Ensimmäinen kirkkokonsertti järjestettiin vuonna 2004. Jo ensimmäinen konsertti keräsi satoja kuulijoita. Kirkkokonsertteja on ollut PerniÜn lisäksi Mynämäen ja Liedon kirkoissa. Syksyllä 2014 PerniÜn kirkko oli täynnä. – Siitä tulee hyvä mieli. En ole turhaan järjestänyt konsertteja, Tamminen kiittää yleisÜä. Syksyn 2014 konsertissa lauloivat Tammisen lisäksi Susanna Manelius ja Ilkka Leikkonen. Markku Liitola säesti harmonikalla. Urkumusiikista vastasi Margit Muurinen. Konsertin yhteydessä lastentautien erikoislääkäri Marika GrÜnroos kertoi lasten syÜpätaudeista Konsertin ohjelmien myynnistä sekä

Tie terveyteesi on auki.

Konserttisarja täytti siis kymmenen vuotta. Tamminen miettii vielä, tulisiko kirkkokonserteille mahdollisesti jatkoa. – Laulajalle tunnin kestävä konsertti on raskas, koska pitää laulaa ilman mikrofonia, ja se ottaa voimille. Konsertin jälkeen on �takki tyhjä�, mutta mieli on hyvä. On mahtava tunne, kun saa kirkon täyteen, ja on hyvä mieli siitä, että on saanut jotain aikaiseksi lapsisyÜpäpotilaiden hyväksi. Teksti ja kuva: Pekka Remes

VOIT LIITTYĂ„ LOUNAIS-SUOMEN SYĂ–PĂ„YHDISTYKSEN JĂ„SENEKSI: sYHDISTYKSENTOIMISTOSSA )TĂ‹INEN0ITKĂ‹KATU 4URKU sPJĂ‹SENTOIMISTO TAIP-ERI +ARINA sWWWLSSYlJASENEKSI *Ă‹SENMAKSUVUODESSAâ‚Źâ‚ŹVUONNA  2EKISTERISELOSTEWWWLSSYlJASENEKSI (UOM-UUTOKSETJĂ‹SENREKISTERIINMAHDOLLISTATEHDĂ‹NETISSĂ‹ WWWLSSYlJASENILLEMUUTOKSET JASENREKISTERIIN

YHDISTYKSEN JĂ„SENENĂ„ SAAT RAHANARVOISIA ETUJA JULKAISUT s3YĂšPĂ‹ #ANCER LEHTINELJĂ‹STIVUODESSA s,OUNAIS 3UOMEN3YĂšVĂ‹NTORJUNTASANOMATKAHDESTIVUODESSAILMAISJAKELUNA s9HDISTYKSENJĂ‹SENTIEDOTELEHTIKERRANVUODESSAOSOITTEELLISENA

ALENNUKSET s-ERI +ARINANMAJOITUS RAVINTOLA JALIIKUNTAPALVELUISTA s-ATKATOIMISTO-ATKARINJĂ‹RJESTĂ‹MISTĂ‹MATKOISTA sMAKSUTTOMATLUOMITARKASTUKSETEI JĂ‹SENILLEâ‚Ź sJĂ‹SENALENNUSLIIKKEISTĂ‹KSWWWLSSYlJASENALENNUKSET sYKSITYISILTĂ‹LĂ‹Ă‹KĂ‹RIASEMILTA

TERVEYSTALON TOIMIPISTEET 030 6000 Terveystalo Pulssi, (UMALISTONKATUn 4URKU Terveystalo Turku Aninkainen,!NINKAISTENKATU 4URKU Terveystalo Salo,4URUNTIE"KRS 3ALO Terveystalo Forssa,+UTOMONKUJA! &ORSSA s KUVANTAMIS JALABORATORIOPALVELUTnALENNUSVOIMASSAOLEVASTA HINNASTONMUKAISESTAHINNASTA VOIMASSA4URUN 3ALONJA&ORSSANTOIMIPISTEISSĂ‹

MEHILÄISEN TOIMIPISTEET 010 414 00 Sairaala Mehiläinen Turku,+AUPPIASKATU 4URKU Sairaala Mehiläinen Salo,6ILHONKATU 3ALO s EITOIMISTOMAKSUALËËKËRIKËYNNEISTË s LABORATORIO ULTRAËËNI JARÚNTGENTUTKIMUKSETn s PATOLOGISETTUTKIMUKSETn s RINTOJENALUEENKUVANTAMISTUTKIMUKSETJANËYTTEENOTOTn ,ËËKËRIASEMIENEDUTOVATVOIMASSAVUODENAJAN%TUJAJAALENNUKSIA EIVOIYHDISTELLË

RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI! 4UEARVOKASTASYĂšVĂ‹NVASTAISTATYĂšTĂ‹LAHJOITTAMALLAKUUKAUSITTAINHALUAMASI SUMMAN,OUNAIS 3UOMEN3YĂšPĂ‹YHDISTYKSENTILILLE&) VIESTIKENTTĂ‹Ă‹NvTUKILAHJOITUSv 6OITHALUTESSASITEHDĂ‹MYĂšSKERTALAHJOITUKSEN

Maskulainen Reijo Tamminen on järjestänyt kirkkokonsertteja lapsisyÜpäpotilaiden hyväksi kymmenen vuoden ajan.

Kuva: Petri Jauhiainen/Plugi


Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

6 - 2015 - N:o 2

Joka aamu on jaksettava nousta ylÜs Lukeminen on yksi Riitta Norrin harrastus. Tekstin täytyy vain olla melko kevyttä, sillä aina ei jaksa keskittyä.

Päivä kerrallaan on mentävä, on forssalaisen Riitta Norrin motto. Hän on sairastanut parantumatonta munasarjasyÜpää jo lähes kaksikymmentä vuotta. Lääkäri kutsuu häntä sitkeäksi sissiksi. Forssalainen Riitta Norri muistaa hyvin lokakuisen tyÜpäivän vuonna 1998. Kovat vatsakivut ja pahoinvointi yllättivät 46-vuotiaan poliisin Kylmäkoskelle suuntautuvalla vankikuljetuksella. Seuraavana yÜnä kivut yltyivät ja edessä oli sappileikkaus. Sappirakko oli tulehtunut ja kasvanut osittain maksaan kiinni. Leikkauksen jälkeen kaiken piti olla jo hyvin. Norri oli yksin lenkillä, kun kirurgi soitti. – Ennen kuin lääkäri ehti sanoa mitään, sanoin, että nyt sinä tiedät jotain kauheaa! Sitten lääkäri kertoi, että vatsasta oli tutkimuksissa lÜydetty myÜs syÜpää ja että maha oli avattava, koska ei tiedetty missä syÜpä tarkalleen ottaen oli. Se oli valtava järkytys, en ollut mitenkään valmistautunut tuohon tietoon, eikä ensitiedon saaminen puhelimessa ollut mukavaa. Lopulta minulta lÜydettiin munasarjasyÜpä. Tuo syÜpähän ei anna mitään oireita, ja minulla se lÜytyi tavallaan vahingossa, sanoo Riitta Norri. Seitsemäntoista vuoden aikana vatsan seutua on leikattu kymmenisen kertaa. Ensimmäisessä suuressa leikkauksessa poistettiin munasarjat, munanjohtimet, kohtu, umpisuoli ja kaikki näkyvä syÜpä. – Leikkausta seuraavana aamuna leikkaava lääkäri tuli potilashuoneeseen, jossa oli muitakin potilaita. Hän sanoi kaikkien kuulleen, että minulla oli pitkälle levinnyt syÜpä ja että he olivat miettineet, leikkaavatko he minua lainkaan, koska syÜpä oli levinnyt niin laajalle. Sitten leikkauspäätÜs kuitenkin tehtiin, ja mukaan kutsuttiin lisää lääkäreitä. Jos olisin tiennyt, mitä oli tulossa, olisin varmaan pyytänyt kahdenkeskistä keskustelua. Nykyään en enää halua kysellä tietojani muiden potilaiden läsnä ollessa, selvittää Riitta Norri, jonka sairastamasta munasarjasyÜvästä viiden vuoden jälkeen on elossa vain 35 prosenttia sairastuneista. Norrin munasarjasyÜpä on ollut krooninen tauti, josta paranemiseen ei ole annettu toivoa. SyÜpää on hoidettu Hämeenlinnan keskussairaalassa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Leikkausten lisäksi hän on saanut erilaisia sytostaatti- ja muita lääkeyhdistelmiä. Rankoilla hoidoilla on ollut kaikenlaisia sivuvaikutuksia: bakteeritulehduksia, kuumeilua ja leikkauksista on aiheutunut kivuliaita ja hankalia imunestekertymiä eli seroomia. Serooman seurauksena on tullut bakteerin aiheuttama verenmyrkytys, johon on tarvittu sekä suun kautta annettavia antibiootteja että suonensisäisesti tiputettavaa lääkettä. SyÜvän lisäksi on siis jouduttu hoitamaan myÜs hoidosta johtuvia ongelmia, serooman lisäksi mm. leikkaushaavan molemmin puolin ilmaantuneita tyriä. Vatsan huono toiminta ja nykyiset syÜmisvaikeudet ovat myÜs olleet hankalia. Tänä vuonna tehdystä viimeisimmästä leikkauksesta seurasi jälleen serooma.

– Ympyrä on sulkeutunut. Olen taas seroomakierteessä, enkä tiedä, miten se saadaan paranemaan. Lääkäritkään eivät tiedä. Viimeksi serooma leikattiin, nyt lääkärien mielestä leikkaus ei ole mahdollinen. Aika näyttää, mitä tapahtuu ja kuinka selviän.

Miten näitä harmeja jaksaa? – Olin tyÜssä koko ajan, kun pystyin. TyÜ oli ajoittaisesta huonosta olostani huolimatta henkireikä, se osa tavallista elämää, jossa pystyin olemaan mukana. Olin sairastumiseni aikaan ja monta vuotta sen jälkeen ainoa naispoliisi Forssassa. Miesvaltaisessa tyÜyhteisÜssä naistentaudeista puhuminen ei tullut kyseeseen, enkä kertonut sairauksistani. Siitä huolimatta sain eräänä äitienpäivänä tyÜkaverilta heiton �oletko nyt maho?�. Loukkaannuin sydänjuuriani myÜten. Se, että kyseinen henkilÜ on sanojaan myÜhemmin kännipäissään pyytänyt anteeksi, ei ole juuri helpottanut. Riitta Norri ei ole tätä ennen muutenkaan yleisesti puhunut tilanteestaan ja uskoo, etteivät monet paikkakuntalaiset hänen sairaudestaan tiedäkään. – Jäin eläkkeelle vuonna 2011. Sen jälkeen olen koettanut osallistua erilaiseen vapaaehtoistoimintaan. Oltuani nivelpsoriaasini vuoksi sopeutumisvalmennuskursseilla, lähdin mukaan syÜpäyhdistyksen toimintaan. Tuuraan mielelläni kirpputoreilla ja myyn eri paikoissa Ravinaisten makkaraa ja LC Forssa Floresin salaatinkastikkeita. Olin aikanaan perustamassa tuota naisten Lions-klubia ja olen innolla mukana tekemässä, ja keräämässä rahaa hyväntekeväisyyteen. Olen sosiaalinen ihminen ja mielelläni ihmisten kanssa tekemisissä. Päiväkodeissa olen ollut vapaaehtoisena, koska tykkään olla lasten kanssa, ja tuntuu siltä, että hekin leikkivät mielellään kanssani. Omat lapsenlapseni ovat jo niin isoja, ettei mummun leikkiseuraa enää tarvita, sanoo Riitta Norri ja katsoo haikeanylpeänä ainoan poikansa esikoispojan ylioppilaskuvaa olohuoneensa pÜydällä. – TukihenkilÜksi en ole halunnut ryhtyä. Kun sytostaattihoidoissa olen kuunnellut uusien potilaiden mietteitä ja huolia, en ole halunnut avata omaa tarinaani, koska se on tuntunut siellä liian kipeältä. Usein olen hoidoissa ollut hyvin väsynytkin, eikä siksikään ole jaksanut osallistua keskusteluun. Voivottelu ei joka tapauksessa auta ketään. Vastasairastuneille Riitta Norri haluaa sanoa: – Ota joku läheinen ihminen mukaan, kun menet lääkäriin, muuten monet tärkeät uudet ja pelottavatkin asiat voivat mennä ohi korvien. Neljä korvaa kuulee aina enemmän kuin kaksi, ja perusteellinen tieto omasta sairaudesta ja sen vaiheesta on tärkeää. On oltava koko ajan kartalla ja itsekin tarkkana. Tietoa kannattaa hankkia kysymällä ja lukemalla. Soitan itse herkästi asiantuntijoille ja

kysyn, jos tarvitsen tietoa. Se on minun oikeuteni. Katkeruuttakin Ritva Norri myÜntää ajoittain tuntevansa. – Sitä kysyy välillä itkuisena, miksi minä ja mitä pahaa olen tehnyt, että olen tämän pirullisen taudin saanut. En tiedä, mitä tulevaisuus tuo eteen. Pelkään kipuja, mutta haluaisin elää viimeiset aikani kotona, vaikka asunkin yksin. Mielialat vaihtelevat, ja rankat hoidot vaikuttavat muistiin. Koetan kuluttaa aikaa myÜs lukemalla, kirjojen on hyvä olla kevyitä, sillä aina ei jaksa keskittyä. Päivä kerrallaan on mentävä,

ja joka aamu on jaksettava nousta ylÜs. Jostain kuitenkin aina kaivan sen elämänhalun: �Permanto, nyt mennään�. Kaiken jaksamisen takana minulla on kuitenkin ollut vahva usko Jumalaan. Minulla on ystäviä, jotka ovat monesti rukoilleet puolestani, kun en aina ole itse jaksanut. Jumala tietää ja näkee kaiken, hän on kantanut minua kaikkien vaikeuksien läpi. Usein suruissani kuuntelen lempivirsiäni. Saviruukku koskettaa minua syvästi.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Seppo Pessinen

81789,..2-$-$ .$1$1825,.2,7$ 9LKOPDQ /HKWRQHQ2\ +XLWWLQHQ

+DXWRPR NDVYDWXVNDQDOD /HKWRQHQ 0HOOLOl

HYLYHOL#YLKOPDQOHKWRQHQÂż ZZZYLKOPDQOHKWRQHQÂż (YHOLLQDz9HOL

Yli 100 peruukin valikoima

)UUI\\Q\IQ\WQ[\I RIaS[QTÂ TTQ[\qXIT^MT]I )ZSMMVRIR]PTIIV 3]SSISI]XXI<qPSq )VQVSIQ[\MVSI\]<=:3= 8]P TMUIQT"SI\RI\WQ^WVMV(SWT]UJ][Ă&#x2026;


Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2015 - 7

Palliatiivinen hoitotyÜ -kirja tuo elämänlaatua parantumattomasti sairaille Kaikkia tauteja ei pystytä parantamaan. Monissa parantumattomissa sairauksissa on siitä huolimatta eripituisia jaksoja, joiden aikana sairastunut voi elää hyvää elämää. Taudin oireita voidaan lievittää ja elämänlaatua parantaa huomioimalla myÜs sairastuneen läheiset. Saattohoito on hoitoa juuri kuoleman edellä. Sitä edeltää jakso, jolloin palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla voidaan auttaa sairastunutta elämään ihmisarvoista elämää. Palliatiivista hoitoa on aiemmin valotettu kirjallisuudessa pitkälti lääketieteen näkÜkulmasta. Palliatiivinen hoitotyÜ -kirja on kokoomateos, joka korjaa puutteen ja käsittelee aihetta nimensä mukaisesti hoitajien näkÜkulmasta. Kirja on tärkeää luettavaa ammattilaisten lisäksi myÜs omaishoitajille, vapaaehtoistyÜntekijÜille ja parantumattomasti sairaiden läheisille. Palliatiivisen hoitotyÜn keskiÜssä on aina sairastunut läheisineen. Potilas on itse oman elämänsä paras asiantuntija, ja hänen kuulemisensa ja olosuhteiden järjestäminen sellaisiksi, että hän voi parhaalla mahdollisella tavalla elää loppuelämänsä, on palliatiivisen hoitotyÜn tärkein tehtävä. Ihminen on fyysinen, fysiologinen, psyykkinen, emotionaalinen, sosiaalinen ja yhteisÜllinen, kulttuurinen, henkinen ja hengellinen kokonaisuus. Tämä ihmisen kokonaisuus kiedotaan palliatiivisessa hoidossa turvallisen viitan sisään, sillä palliatiivinen tulee latinan sanasta pallium eli viitta. Jotta ihmisen moninaisia oireita pystytään lievittämään, häneen tulee tutustua ja kuulla hänen elämäntarinansa. Kukaan ei elä yksin, rinnalla elävä perhe on potilaalle tärkeä voimavara ja erityisen läsnä juuri tässä elämänvai-

heessa. Perhe voi olla lähellä fyysisesti, tai muistoissa. Perheeseen voi kuulua ihmisten lisäksi vaikka kissa tai koira, jonka huomioiminen palliatiivisessa hoidossa rikastaa potilaan elämää olennaisesti. Hyvä perushoito ja sairauden oireiden lievittäminen ovat perusasioita. Toimintakykyä voidaan tukea myĂśs vakavasti sairaalla potilaalla. Vuoteesta ylĂśs nouseminen pitää mukana elämässä ja parantaa mielialaa. Viihtyisä ympäristĂś antaa voimia. Elämän loppumiseen valmistautumiseen kuuluu myĂśs pelkoja, surua ja ahdistusta. Usein syyllisyyttäkin â&#x20AC;&#x201C; olisinko voinut toimia toisin? Syyllisyyttä voi potea sekä sairas että läheinen, ja tunteet vaikuttavat kaikkien käyttäytymiseen. Tähän elämänvaiheeseen liittyvien tunteiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta niille voidaan antaa tarvitsemansa tila ja tarvittaessa tukea niiden kohtaamiseen. Surun lisäksi läsnä on usein myĂśs iloa ja huumoria. Lämmin hymy tekee hyvää kaikissa elämänvaiheissa! Kirjan tekijät ovat hoitotyĂśn ja ihmisen kohtaamisen ja rinnalla kulkemisen ammattilaisia, joiden vahvoista asiantuntijuuksista muodostuu vankka kokonaisuus. LounaisSuomen SyĂśpäyhdistyksen toimitusjohtaja, terveystieteiden tohtori Tiina Surakka on vastannut kirjan kokonaisuudesta ja johtamiseen liittyvästä asiantuntemusalueesta. Lääkäri ja teologian tohtori Kati-Pupita Mattilan aluetta

ovat kärsimys, kuolemanpelko, syyllisyydentunteet ja hengellisyys. Hoitotieteen professori Päivi Ă&#x2026;stedt-Kurki on käsitellyt siirtymistä yksilĂśkeskeisyydestä perhekeskeiseen hoitotyĂśhĂśn ja huumoria palliatiivisessa hoidossa. Toivosta väitellyt hoitotieteen dosentti Jari Kylmä tuo mukaan oman asiantuntijuutensa, samoin surevan perheen tukemisesta väitellyt terveystieteiden tohtori Marja Kaunonen. â&#x20AC;?Kirjan tavoitteena on lĂśytää yhteinen kieli parantumattomasti sairaalle aikuiselle, hänen perheelleen ja terveydenhuollon ammattilaiselle. Teos vahvistaa näiden vuoropuhelua niin, että päästään sairauskeskeisyydestä perhekeskeiseen kohtaamiseen ja oireiden lievittämiseen hoitotyĂśn moninaisin keinoin.â&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C; Tämän tehtävän kirjoittajat täyttävät onnistuneesti. Kun elämään ei enää voida lisätä vuosia, voidaan jäljellä oleviin vuosiin, kuukausiin, viikkoihin ja päiviin tuoda elämisenarvoista ja mahdollisimman kivutonta elä-

mää, jolloin potilaan vierellä kulkevat sekä läheiset että hoitotyĂśn ammattilaiset potilaan omia tarpeita ja viestejä viisaasti kuunnellen. Tiina Surakka â&#x20AC;&#x201C; Kati-Pupita Mattila â&#x20AC;&#x201C; Päivi Ă&#x2026;stedt-Kurki â&#x20AC;&#x201C; Jari Kylmä â&#x20AC;&#x201C; Marja Kaunonen: Palliatiivinen hoitotyĂś. Parantumattomasti sairas ja hänen perheensä. Fioca 2015. Teksti: Tuula Vainikainen

Uutta tietoa kohdunrunkosyÜvän käyttäytymisen ennustamiseen Uusi tunnistettu biomarkkeri voi auttaa paremmin tunnistamaan ne kohdunrungon syÜpäpotilaat, joiden taudinkulku on aggressiivinen. Uuden tyÜkalun käyttÜ voi tulevaisuudessa auttaa kohdentamaan syÜpähoitoja tehokkaammin ja säästää tuhannet syÜpäpotilaat hoitojen haittavaikutuksilta. KohdunrunkosyÜpä on yksi yleisimmistä naisten syÜvistä. Vuonna 2013 siihen sairastui Suomessa lähes 900 naista. Taudin ilmaantuvuus kasvaa pidentyneen eliniän sekä ylipainon ja diabeteksen lisääntymisen seurauksena. Kohdun runko-osan syÜvän ennuste on kohtalaisen hyvä, mutta nykyisellään noin yhdellä potilaalla kymmenestä tauti uusii ensivaiheen hoitojen jälkeen. Tuore tutkimus käsittelee ASRGL1-prote-

iinin ilmentymistä kohdunrunkosyĂśvän soluissa. ASRGL1-vasta-aineella värjäytyvien solujen määrän perusteella tutkijat pystyivät erottelemaan potilaat kahteen ennusteeltaan toisistaan poikkeavaan ryhmään. EnnustetekijĂśiltään samankaltaisilla potilailla vähentynyt tai puuttuva ASRGL1-värjäytyminen viittasi huonoon ennusteeseen. â&#x20AC;&#x201C; Vaikka tämän kaltaiset tulokset täytyy aina muissa tutkimuksissa vahvistaa ja käy-

RAISION PSYKOLOGIPALVELU

Päivikki Nurmi

Psykoterapian erikoispsykologi PsL, psykoterapeutti YET, KELA

YksilÜterapiat Elämän kriisitilanteet Kelan kuntoutusterapiat TyÜterveyshuollon palvelut Erikoistunut syÜpäpotilaisiin

tännĂśssä vielä testata, tuloksemme vievät meitä askeleen kohti yksilĂśllistä hoitoa, toteaa lääkäri Jutta Huvila Tyksistä. â&#x20AC;&#x201C; Tämä on yksi tyĂśkalu korkean uusiutumisriskin kohdunrunkosyĂśpäpotilaiden tunnistamiseen. Tarkentuneen määrityksen avulla voisimme kohdentaa tehostettua hoitoa riskipotilaisiin ja näin vähentää taudin uusiutumia sekä syĂśpäkuolemia. Erityisesti matalan riskin potilaita voitaisiin hoitaa nykyistä kevyemmin, ja siten vähentää hoidon haittavaikutuksia tuhansilta taudista selviytyneillä potilailla. Tutkimusnäytteitä on yli 500 potilaalta Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Auria Biopankista sekä Bergenin Haukelandin Yliopistosairaalasta. Näytteet on kerätty vuosina 1981â&#x20AC;&#x201C;2007. Tutkimus on osa Upsalan yliopiston Human Protein Atlas -projektia. Tulokset julkaistiin keväällä Gynecologic Oncology -lehdessä.

â&#x20AC;&#x201C; On hienoa olla mukana yhteispohjoismaisessa tutkimusprojektissa, jossa sekä tutkimusyhteistyĂśn voima että verkottumisen tärkeys tulivat todistettua, tiivistää Jutta Huvila, toinen artikkelin ensikirjoittajista. Hän erikoistuu patologian erikoislääkäriksi TyksSapa-liikelaitoksessa ja tyĂśskentelee yliopisto-opettajana Turun yliopiston patologian oppiaineessa sekä väitĂśskirjatutkijana naistenklinikalla. Muut suomalaiset tutkijat olivat patologian erikoislääkäri Lauri Talve Tyks-Sapa-liikelaitoksesta, patologian professori ja Auria Biopankin johtaja Olli CarpĂŠn sekä synnytys- ja naistentautien erikoislääkärit professori Seija GrĂŠnman Tyksin naistenklinikasta ja dosentti Annika Auranen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Teksti: Tuula Vainikainen

:``Z\\[\\RZPH (UP[HS[H $XWRNDWX2ULNHWR7XUNX $XWRNDWX7XUNX SXKID[ YLNWRUHORR\#SSLQHWIL

ZZZYLNWRUHORIL

ILMAINEN PYSĂ&#x201E;KĂ&#x2013;INTI

Kauppakuja 2 z S-marketin talo 2. krs z RAISIO

Ajanvaraus 040 572 7429

Ruusu Aula

^^^HUP[HJVT 2H[ZVQpSSLLUT``Qp[ :[VYL3VJH[VY

0DUWLQNDWX

0DUWLQVLOODQNXOPDVVD UXXVXDXOD#JPDLOFRPZZZUXXVXDXODÂż

OHLNNRNXNLVWD $YRLQQDDUNODVX

KyrĂśn Seudun Osuuspankki


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

8 - 2015 - N:o 2

Rasvaa rokkaajille!

Täydellinen kesäsää houkutteli voidetuubien ja vesiastioiden ääreen

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys jakoi tietoa terveellisestä aurinkokäyttäytymisestä Ruisrockin hehkuvan auringon alla. Ajankohta oli otollinen – pilvetön sää takasi Turun Ruissaloon ennätysyleisön ja yhdistyksen teltalle tungosta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajat ja vapaaehtoiset jalkautuvat Turun Ruisrockiin heinäkuun ensimmäisenä viikonloppua. He olivat muistuttamassa festariväkeä oikeanlaisesta, auringolta suojaavasta pukeutumisesta sekä suojavoiteiden käytöstä. Lisäkerros rasvaa ja vesihörpyt tulivat tarpeeseen, sillä elohopea kipusi hellelukemiin. Festariyleisön oli mahdollista kuvauttaa itsensä ”Älä polt ittees” -kuvaseinällä ja osallistua kilpailuun jakamalla hyvänmielen selfie tai kaverikuva Instagramissa aihetunnisteella #lssyrokkaa. Yhdistys arpoi kolmen päivän liput ensi vuoden Ruisrockiin kaikkien kuvansa ladanneiden kesken.

”Tulettehan ensi vuonnakin?” Mukana menossa oli syöpäyhdistyksen oman väen lisäksi Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten yhdistyksen (Sylva ry) vapaaehtoisia. Yksi heistä, pitkään

lasten ja nuorten syöpäpotilaiden tukihenkilönä toiminut Marjukka Ojala näkee ennaltaehkäisevän työn ensiarvoisen tärkeänä. – Muutamat tulivat keskustelemaan ihosyövästä ja sen ehkäisystä. Sellaisiin asioihin elämässä, joihin pystyy vaikuttaa, kannattaa vaikuttaa. – Ruisrockissa huomasi, että ihmisillä oli jonkin verran vääriä käsityksiä ihon suojaamisesta auringolta. Esimerkiksi voidetta ei voisi käyttää, jos haluaa ruskettua. Ojala lähti mukaan vapaaehtoistyöhön vilpittömästi halusta auttaa. – Sairastin leukemian 3–6-vuotiaana. Vaikka siitä on jo kauan, auttamisen halu on säilynyt. Olen ollut mielelläni mukana tukitoiminnassa ja sopeutumisvalmennuskursseilla ohjaajana, tällaisen toiminnan kautta tutustuu erilaisiin ihmisiin, sairaanhoitajaksi sittemmin valmistunut ja mm. HUS:n lastenklinikan syöpäosastolla työskennellyt Ojala pohtii. Yhdistyksen telttaan oli mahdollista tulla pahimman paahteen aikaan levähtä-

mään varjoon, tankkaamaan vettä ja hakemaan helpotusta punottaville olkapäille. Ensiapua sai myös ”aurinkoagenteilta”, jotka soluttautuvat rasva-aseistuksen kanssa koko kansanpuiston festarialueelle. Heille riitti puuhaa, sillä perjantain ja lauantain liput oli myyty loppuun. – Festariväki oli erittäin myönteisellä mielellä. Moni koki, että teemme arvokasta työtä, ja kyseli, että tulemmehan myös ensi vuonna, Ojala hymyilee. Suomen suurimpiin musiikkifestivaaleihin lukeutuvaa Ruisrockia on järjestetty yhtäjaksoisesti 45 vuoden ajan. Ensi vuonna Ruissalon kansanpuisto täyttyy juhlijoista 8.–10. heinäkuuta, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on mahdollisesti myös silloin mukana oheisohjelman järjestämisessä.

Keskipäivän porotus on pahin Suomen kesä tuntui osuvan tänä vuonna juuri Ruisrock-viikonlopulle – muutoin hellekelit olivat harvinaista herkkua. Auringon valoa kaipaavat saattavat jo hamuta lämpimimmille leveysasteille. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitaja, erikoissairaanhoitaja Leevi Sandell muistuttaa, että aurinkoa on syytä välttää etenkin keskipäivällä sekä suojata itsensä vaatteilla, hatulla ja aurinkolaseilla.

– Aurinko tarttuu ihoon myös varjossa, mikä saattaa tulla yllätyksenä. Auringon UV-säteet heijastuvat esimerkiksi hiekasta ja vedestä, luonnollisesti myös aurinkoisista hangista. Liiallinen auringon UV-säteilylle altistuminen lisää ihosyöpiin sairastumisen riskiä merkittävästi. Itseä huolestuttavia ihomuutoksia kannattaa käydä vilauttamassa lääkärille tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajille. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ihosyöpä todetaan, sitä varmemmin se voidaan poistaa kokonaan. Ihosyövistä, kuten melanoomasta, merkittävä osa on ehkäistävissä suojautumalla auringolta oikein. Vaatetuksen antamaa säteilysuojaa täydentää aurinkovoiteiden käyttö, ihotyypin ja tilanteen mukaan. – Säteilyn voimakkuus, ihon palaminen ja runsasluomisuus kasvattavat melanooman vaaraa. Varsinkin etelään matkaavien, luonnostaan vaaleaihoisten suomalaisten kannattaa valita UVA- ja UVB-säteiltä suojan antava rasva, jonka kerroin on yli 30. Voidetta on syytä lisätä säännöllisesti, etenkin uinnin jälkeen ja jos ulkona viihtyy pidempään. Yhtä tärkeää on muistaa juoda tarpeeksi vettä, Sandell huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki

Lämmin kiitos yhteistyökumppaneillemme TOK, Wihuri, Linnan Apteekki ja Turun ammattikorkeakoulu!

”Suunta eteen” -iskulausein vuorattu, niittyalueella sijainnut teltta keräsi väkeä.

Elämäsi vakuutus on uudenlainen henkilövakuuttamisen kokonaisuus, joka muotoutuu sen mukaan, miten juuri sinä haluat saada hoitoa, toipua, kuntoilla, turvata talouttasi ja matkustaa. Testaa, millainen sinun elämäsi vakuutus olisi: op.fi/kuntotesti

Festivaalialueella suojavoidetta jakaneen agentin saattoi tunnistaa rintamerkistä, ”#lss yrokkaa”-huivista, cowboy-hatusta ja aurinkolaseista.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2015 - 9

Tyksin ihotautiklinikka tempaisi Euromelanooman merkeissä Tyksin ihotautipoliklinikan 12 lääkäriä ja hoitajakunta olivat mukana Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen järjestämässä Euromelanooma-tempauksessa toukokuussa. 15 minuutin aikana sairaanhoitaja valmisteli näyttäjät tutkimushuoneessa, ja sitten lääkärit, jotka hoitivat kahta vastaanottohuonetta vuorotellen, tarkastivat huolta aiheuttaneet luomet ja antoivat niistä arvionsa. – Iltapäivän aikana löydettiin muutamia luomia, joihin suositeltiin jatkotutkimuksia. Luomien poistoa varten asiakkaamme ohjattiin varaamaan aika omalta terveysasemaltaan, josta luomet sitten lähetetään patologien tutkittavaksi, kertoi Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, erikoislääkäri Sirkku Peltonen ihotautipoliklinikalta. Euromelanoomapäivä on vuosittainen tapahtuma, ja nyt saatujen hyvien kokemusten perusteella päivä tullaan järjestämään Tyksissä myös ensi vuoden toukokuussa.

Ihotautiklinikan ydinryhmä: vasemmalta Suomen Ihotautilääkärien puheenjohtaja, erikoislääkäri Sirkku Peltonen, osastonhoitaja Kaija Ruonti, sairaanhoitaja Tarja Jauhiainen ja professori Veli-Matti Kähärä.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Anu Pyrhönen

Luomihuoliin apua myös syöpäyhdistyksen neuvontahoitajilta Mieltä painavista, huolestuttavista tai muotoaan muuttavista luomista voi kysyä arviota läpi vuoden myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajien vas-

ILÄ

A

OJALAN AIK

H

Kari Oj l

Kari Ojalan 37-vuotinen ura Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen johtajana on hämmästyttävä voimannäytös. Turkulaisesta yksinhuoltajan pojasta tuli sosiaalineuvos ja ensimmäisenä maallikkona Syöpäjärjestöjen kultaisella ansiomitalilla palkittu lääketieteen kunniatohtori. Hänen työnsä nosti LSSY:n Suomen alueellisten kansalaisjärjestöjen kärkeen, mitattiinpa tulosta toiminnan laajuudella tai taloudellisin mittarein. Tuhannet syöpää sairastavat ja heidän omaisensa ovat tottuneet henkilöimään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen juuri Ojalaan.

Tutustu paikkakuntasi palveluihin ja varaa aika neuvontahoitajille: p. 02 2657 927 (ma-pe klo 9–11) Lisätietoja netistä: www.lssy.fi/neuvontapalvelut

t s a f k a e r B PKinArekenalla pe 23.10. klo 8.30

MARKKU HEIKK

Kirjallinen muotokuva syöväntorjuntatyön suurmiehestä

MARKKU HEIKKI

OJALAN AIKA

taanotoilla Turussa, Salossa ja Loimaalla. Palvelut ovat maksuttomia jäsenille, ei-jäseniltä peritään toimistomaksu 17 euroa käynniltä.

OJALAN AIKA Kari Ojala syövän torjuntatyön suurmiehenä

6\|  6\|SlS 6\| 6\

SDOYH

ti nallises eenalla! n u k a a K Ar uu m huipent klo 17 Turun H i s u a k . uu Pinkki kteluun la 31.10 es-ot TPS–Blu

Tutun turkulaisen radiopersoonan Markku Heikkilän toimittamassa eloisassa kirjallisessa muotokuvassa seurataan kiintoisasti Ojalan taivalta Parkin kentän lapsuusmaisemista Meri-Karinan johtajan huoneeseen ja vallan kammareihin. Ojala on palvottu johtaja, mutta myös särmikäs persoona. Tekstissä ja kirjan kuvituksessa vilahtelee suuri joukko myös muita syöväntorjuntatyön sankareita arvanmyyjistä maaherroihin, kahvinkeittäjästä vuorineuvokseen.

Tilaus- ja hintatiedot: Kirja julkistetaan Turun Kirjamessuilla: 20 €/kpl + toimituskulut 5,90 €/kpl Turun Kansallisen Kirjakaupan osasto 56 (A-halli) pe 2.10. klo 11. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus 02 2657 666, meri-karina@lssy.fi mukana messuilla 2.–4.10. (B-halli, osasto 12).

Kuukauden kohokohdasta kerrotaan tarkemmin Pink Breakfast -tapahtumassa pe 23.10. klo 8.30. Asiantuntijapuheenvuoroja, maittavaa purtavaa ja asiaa Roosa nauha -kampanjasta. Sisäänpääsy 15 € (sis. Roosa nauhan 2015). Seuraa ilmoittautumistietoja: PPP ELLR g

Kaikki naiset – toki myös miehet – tervetuloa mukaan!

Euromelanooma on ihotautilääkärien aloitteesta järjestettävä kansainvälinen kampanja, jonka tavoitteena on melanooman ja muiden ihosyöpien ehkäiseminen sekä varhainen diagnoosi. Kampanjan avulla pyritään lisäämään kuluttajien tietämystä ihosyövistä ja niiden tunnistamisesta sekä riskitekijöistä. Suomessa osallistuttiin kampanjaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa mm. sairaaloissa, apteekeissa ja lääkäriasemilla. Tyksissä toimintailtapäivän aikana oli varattu 153 aikaa, jolloin paikalle tulleet saivat näyttää luomiaan asiantuntijoille ja saada niistä arvion. Suurin osa ajan varanneista tuli paikalle, ja joinakin aikoina käynnillä katsottiin sekä luomen näyttäjän että hänen saattajansa luomet. Osastonhoitaja Kaija Ruonti ja sairaanhoitaja Tarja Jauhiainen vastasivat urakan suunnittelusta ja potilaiden vastaanottamisesta yhdessä vastaanottotiimin kanssa. Turkulainen Helena Kiviranta, 50, oli tullut näyttämään selässään olevaa isoa luomea. – Luomi on vähän hankalassa paikassa, kun se jää juuri liivin alle. Hieman oudoltahan se tuntuu, mutta se on ollut siellä niin kauan kuin muistan. Itse sitä ei näekään, eikä se siksi ole suuresti huolestuttanut. Kun tuttu hoitaja oli sitä mieltä, että sitä kannattaa nyt tulla näyttämään, lähdin matkaan. Olen vasta menossa tutkimukseen. Tämä on hyvä vaihtoehto selvittää asioita, hän kiitteli.


Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

10 - 2015 - N:o 2

Lapsena sairastettu syÜpä ei mene jälkiä jättämättä

Lapsena syĂśvän sairastaneille tarjolla myĂśhäisvaikutuspoliklinikka Suomessa on noin 7 000 aikuista, jotka ovat alle 25-vuotiaana sairastaneet syĂśvän ja selvinneet siitä. Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella (Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit) heitä on noin 1 200. Aikuistuvien lapsena ja nuorena syĂśvän sairastaneiden määrä kasvaa parilla prosentilla vuodessa. Suunnittelu alkoi vuonna 2011 Sosiaali- ja terveysministeriĂś perusti tyĂśryhmän miettimään aikuistuneiden lapsisyĂśpäpotilaiden seurantaa vuonna 2011. TyĂśryhmässä oli lääkäreitä, potilasedustajia, SyĂśpäsäätiĂśn ja Sylva ry:n edustajia. TyĂśryhmän mietintĂś valmistui seuraavana vuonna, jolloin jatkotyĂśryhmä aloitti toimintansa. JatkotyĂśryhmä suunnitteli toiminnan toteutusta kullekin erityisvastuualueelle (erva), teki psykososiaalisen tuen suunnitelman ja tyĂśsti seurantapassia. Tyksin erityisvastuualueella aloitettiin STEP-hanke, jonka nimi tulee sanoista selviytyjien terveys ja elämänlaatu paremmaksi. Tyks-ervan alueelle ollaan luomassa asiantuntijasairaanhoitajan vetämää myĂśhäisvaikutuspoliklinikkaa. Poliklinikan päätehtävänä on myĂśhäisvaikutuksia kokevien henkilĂśiden palveluiden tuottamisen koordinointi. Yksi keskeinen osa on palvelupuhelin-tyyppinen toiminta. STEP-hankkeessa rakennetaan asiantuntijasairaanhoitajan ja kuntoutusohjaajan toimintamalli ja luodaan perehdyttämismateriaalit koko erva-alueen toimijoiden käyttÜÜn. â&#x20AC;&#x201C; Alueen terveyskeskusten ja sairaaloiden henkilĂśkunnan kouluttaminen tunnistamaan syĂśvästä selviytyneiden tiedon ja tuen tarpeet ja vastaamaan niihin tasalaatuisesti ympäri erityisvastuualuetta on tärkeää, sanoo vastuualuejohtaja Lähteenmäki. â&#x20AC;&#x201C; Asiantuntijasairaanhoitajan ja kuntoutusohjaajan tyĂśpanos on alussa osa-aikainen, samoin kuin lääkärin, jonka tyĂśaikaa on tähän toimintaan käytettävissä yksi päivä kuukaudessa. Toimintamalli on uusi, ja vastuuhenkilĂśiden tehtävänä on luoda perehdytysmateriaalit verkkoon koko Tyksin eritysvastuualueen toimijoiden käyttÜÜn, Lähteenmäki selvittää. Kyseessä on uusi toiminta. Siksi on tärkeää kuvata poliklinikalla tyĂśskentelevien toimin-

Kouluun, kouluun Tyttäreni aloitti elokuussa ekaluokalla. Koulun alku aina jännittävää, mutta kun opintiensä aloittaa hoitojen jälkeisessä vaiheessa oleva lapsisyÜpäpotilas, on meillä aikuisilla huoli siitä, miten kaikki sujuu. Lapsena koettu syÜpäsairaus ei ole kuin flunssa, josta parannutaan entisenlaiseksi ja joka kohta unohdetaan. SyÜpähoidot ovat rankkoja, kestävät usein pitkään, ja ne saattavat jättää pysyviä jälkiä. Noin kahdella kolmesta lapsena syÜvän sairastaneesta on myÜhäisvaikutuksia vielä aikuisenakin. On jo vuosia keskusteltu siitä, minkälainen koulu olisi lapselle paras. Toiset vannovat pienten koulujen puolesta. Toisten mielestä lapsi pärjää suuremmassakin koulussa, kunhan oppilashuolto ja tukitoimet ovat kunnossa.

â&#x20AC;&#x201C; Lapsuusiän syĂśpien hoidon menestystarinalla on kääntĂśpuolenaan paranemisen hintana syntyneet myĂśhäisongelmat, sanoo vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri Päivi Lähteenmäki Tyksin lasten ja nuorten klinikalta. tamalli ja kehittää myĂśhäisvaikutuspoliklinikalla tehtävän tyĂśn vaikuttavuuden mittaamiseen sopiva mittaristo. YhteistyĂśtä tehdään Turun ammattikorkeakoulun ja SyĂśpäjärjestĂśjen asiantuntijoiden kanssa. â&#x20AC;&#x201C; Tavoitteenamme on luoda potilaan osallistumista ja voimavaraistumista tukeva seurantaväline, jonka avulla potilailta voidaan kerätä sähkĂśisesti tietoa terveydentilasta, psykososiaalisista ongelmista ja mahdollisista tutkimustarpeista. Selvitämme myĂśs, onko sairaalassa kertyvän kliinisen tiedon varaston

perusteella mahdollista tuottaa potilaskohtainen riskiarvio ja seurantapassi pitkäaikaisselviytyjän käyttÜÜn, kertoo Lähteenmäki. Hankkeen myÜtä on aloitettu myÜs tutkimuksia. Tutkimusten aiheina ovat kuntoutusohjauksen mahdollisuudet lapsena ja nuorena syÜvän sairastaneiden myÜhäisseurannassa sekä lapsena ja nuorena syÜvän sairastaneiden terveyspalveluiden käyttÜ aikuisena.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

KOLUMNI Julkisen talouden ongelmat ovat saaneet kunnat säästämään myÜs niin, että pieniä kyläkouluja on lakkautettu ja opetusta keskitetty suurempiin kouluihin tai yhtenäiskouluihin. Samalla on ehkä niin sanotusti järkeistetty toimintoja keskittämällä koko kunnan ruokapalvelut yhteen keskuskeittiÜÜn. No, jokainen voi päätellä, miten hyvin yksittäinen lapsi voidaan ottaa huomioon 500 oppilaan koulussa verrattuna 50 oppilaan kouluun. Onko esimerkiksi tarpeen, että koko henkilÜkunta tietää, ketkä koulussa ovat erityislapsia ja mitä asioita heidän koulupolkunsa varrella pitää ottaa huomioon. Mielestäni on. Onneksi tyttäreni pääsi kotikuntamme PÜytyän Mustanojan kouluun, joka on perinteinen kyläkoulu. Perinteinen siinä mielessä, että puiset koulurakennukset ovat

keskellä laajaa pihaa, jossa on puisto, ruohokenttä, hiekkakenttä, pieni jääkiekkokaukalo sekä metsää. Koulussa on myÜs ruoan valmistuskeittiÜ. Melkeinpä kaikki lapsisyÜpäpotilaat menettävät ruokahalunsa hoitojen aikana. Sytostaattihoidot aiheuttavat pahoinvointia ja muuttavat lapsen makuaistia. Lapselle ei maistu ruoka tai pahoinvointi saa oksentamaan. Ruokahalu ei palaa noin vain hoitojen jälkeen. Lapsi joutuu opettelemaan syÜmisen uudestaan ja tottumaan uusiin makuihin. Siksi on hyvä, jos koulun keittiÜ pystyy ottamaan lapsen tarpeet huomioon. Mustanojan koulussa henkilÜkunta, opettajat, koulunkäynninohjaajat ja ruokapalveluvastaava tuntevat oppilaat, ja oppilaat tuntevat heidät. HenkilÜkunnalle on kerrottu

Facebookissa

4)699//-0--/) /DDGXNNDDWPRQRĂ&#x20AC;ODPHQWSHUXXNLW DQWDYDWOXRQQROOLVHQLOPHHQ Â&#x2122;1\N\DLNDLVHWPXRGLNNDDWPDOOLW Â&#x2122;/DDGXNDVNHVWlYlPDWHULDDOL Â&#x2122;2PDWSHVXMDKRLWRWXRWWHHW 1HXYRQWDRSDVWXVMDNDPSDDPRSDOYHOXW

:LNOXQGLQ YLHUHLQHQYDORSLKD

5DTXHO:HOFK (XURSHDQ&ROOHFWLRQ

(HULNLQNDWX%7XUNX3XK

0D7R3HZZZSHUXXNNLOLLNHK\YDULQHQĂ&#x20AC;

Pekka Remes Kirjoittaja on PĂśytyällä asuva toimittaja, joka oli tyttärensä omaishoitajana vuosina 2010â&#x20AC;&#x201C;2011.

Tykkää

1SRMTYSPMRIRNEQYSHMRQYOEMRIR

((5,.,1.$'81

asioista, jotka liittyvät tyttäreni syÜpähoitoihin ja niiden vaikutuksiin koulupäivässä. HenkilÜkunta osaa ja on valmis tukemaan tytärtäni asioissa, jotka voivat tuottaa hänelle haasteita ikätovereitaan enemmän. Olivat pienet kyläkoulut kunnalle kalliita tai eivät, minulla on turvallinen olo, kun vien tyttäreni kouluun. Sille ei ole laskettavissa hintaa.

meistä

LÜydät meidät myÜs Instagramista @lssyopajarjestot #lssyrokkaa #merikarina

333H(//5Ho

333H)!.%'.%*Ho

Lounaissuomalaiset SyÜpäjärjestÜt

SyĂśpä ei mene jälkiä jättämättä. Kasvuiässä annetut syĂśpähoidot voivat aiheuttaa muun muassa hormonivajausta, lapsettomuutta, sydämen vajaatoimintaa, metabolista oireyhtymää, lyhytkasvuisuutta, korkeaa verenpainetta, osteoporoosia, munuaisten vajaatoimintaa tai muita mahdollisia myĂśhäisvaikutuksia. Lisäksi nuorilla voi olla psyykkisiä ongelmia ja ongelmia sopeutua tavalliseen elämään. â&#x20AC;&#x201C; Lapsuusiän syĂśpien hoidon menestystarinalla on kääntĂśpuolenaan vastuu eloonjäämislukujen paranemisen hintana syntyneistä myĂśhäisongelmista, sanoo vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri Päivi Lähteenmäki Tyksin lasten ja nuorten klinikalta. â&#x20AC;&#x201C; Lapsena syĂśvän sairastaneista vain alle kolmannes selviytyy aikuisuuteen ilman merkittäviä todettuja haittavaikutuksia taudista tai hoidoista. Suurimmalla osalla entisistä lapsisyĂśpäpotilaista ei ole ollut systemaattista aikuisiän seuranta- ja tukiverkostoa. Oman ongelmansa on tuonut se, että nuoret aikuiset muuttavat opiskelujen tai tyĂśn takia, perustavat perheitä tai vielä etsivät tyĂśpaikkaa. On siis epäselvää, kuuluvatko he opiskelijaterveydenhuollon, tyĂśterveyshuollon vai perusterveydenhuollon piiriin ja mikä taho vastaisi seurannasta. â&#x20AC;&#x201C; On kohtuutonta olettaa, että nuorella iällä syĂśvän sairastaneen olisi itse hallittava suuri tietomäärä ja kokonaan itse vastattava omasta seurannastaan, Lähteenmäki tähdentää. Asiaa voi tarkastella myĂśs kustannustehokkuuden kannalta. LapsisyĂśpäpotilaiden hoitoihin on panostettu voimavaroja ja lääketieteellistä osaamista. Panostus ei saisi loppua, kun lapsi kasvaa aikuiseksi ja kun hän mahdollisesti kohtaa syĂśpähoitojensa myĂśhäisvaikutuksia.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Pidä Luova Tauko arjen keskellä. OP Turun Seutu tukee monipuolisesti paikallista kulttuurielämää ja mahdollistaa omistaja-asiakkailleen ainutlaatuisia elämyksiä etuhintaan. Tutustu yhteistyökumppaniemme tarjoamiin etuihin osoitteissa op.fi/turunseutu ja op.fi/edut.

www.facebook.com/OP.turunseutu

Yhdessä hyvä tulee.

N:o 2 - 2015 - 11


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

12 - 2015 - N:o 2

Seksuaalisuus on enemmän kuin seksi Eturauhassyöpäpotilaiden hoidot vaikuttavat hyvin monella tavalla potilaan elämään. Kun hormonilääkehoidot alentavat miehen testosteronin määrän nollaan, huomaa mies muuttuvansa niin fyysisesti kuin mieleltäänkin. Samalla myös seksielämä muuttuu. – Pitää erottaa toisistaan ihmisen seksuaalisuus ja seksi, sanoo Tyksin urologian sairaanhoitaja ja seksuaalineuvoja Sanna Tölkkö. – Seksuaalisuus on sitä, mitä me olemme ihmisinä. Olemme seksuaalisia syntymästä kuolemaan. Seksi tulee elämäämme teini-iässä. Seksuaalisuutemme ilmenemismuodot riippuvat kulttuuristamme, elinympäristöstämme ja omasta identiteetistämme. Seksi, siis seksuaalinen toimintamme, ilmentää seksuaalisuuttamme. Hyvin yksinkertaista, paitsi että ei ole. – Kokemukseni mukaan 97 prosenttia miehistä yhdistää seksuaalisuuden ja seksin samaksi asiaksi, Tölkkö arvioi. Mutkan suoraksi vetäen suurimmalle osalle miehistä seksuaalisuus on samaa kuin seksi, joka sama asia kuin yhdyntä. Jos yhdyntä alkaa tuottaa vaikeuksia tai ei kiinnosta ollenkaan, jää tuon ajatusmallin mukaan seksi pois elämästä ja saman tien myös seksuaalisuus. – Iho on suurin erogeeninen elimemme. Siteeraan usein Tommi Tabermannin runoa Pieni laulu ihmisestä, jossa sanotaan muun muassa näin: Lämpimin peitto on toisen iho, toisen ilo on parasta ruokaa. – Onko miehuus sama asia kuin eturauhanen? Miehen miehuus löytyy korvien välistä.

Keskustelkaa toiveistanne Eturauhaspotilaiden sopeutumisvalmennuskursseilla potilaat ja heidän kumppanissa pääsevät keskustelemaan omissa ryhmissään. – Kerran kumppaneiden ryhmässä eräs vaimo oli helpottunut, kun mies ei enää tarvinnut seksiä kuten aikaisemmin. Vaimolle seksi tuotti hankaluuksia kuivien limakalvojen takia. Samaan aikaan potilaiden ryhmässä vaimon mies kertoi alkaneensa käyttää Viagraa, ja taas ”alettiin painaa sänkyhommia”. Pariskunta ei ollut keskustellut toistensa toiveista, Tölkkö kertoo esimerkkinä. – Usein unohtuu hellyys, koskettelu ja toisen hyvänä pito. Keskustelun kautta löytyy yhteinen tapa toimia, ja tapoihin löytyy lääkkeitä ja apuvälineitä. On olemassa erilaisia lääkkeitä, joilla erektio saadaan aikaan. On myös olemassa erektioproteesi, jossa peniksen paisuvaiskudokseen asennetaan proteesin sylinterit, joihin pumpataan nestettä lantion alueelle asennetusta säiliöstä. – Kun kursseilla keskustellaan seksistä, pyydetään usein puheenvuoro ja asiaa kevennetään kertomalla vitsejä. Se on hyvä asia, sillä seksuaalisuutta ei tarvitse ottaa vakavasti ja vitsit kertovat, että asia saa ajatuksia liikkeelle. Niin. Elämän iloksihan seksuaalisuus on meille annettu.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

T Tyksin urologinen sairaanhoitaja ja seksuaalineuvoja Sanna Tölkkö neuvoo keskustelemaan seksistä kumppanin kanssa. n a.

PROPOn kesäpäivillä kuultiin asiantuntijoita Suomen eturauhassyöpäyhdistys, PROPO, järjesti perinteiset kesäpäivänsä Meri-Karinassa yhteistyössä Etuset-ryhmän ja LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen kanssa 24.–25. toukokuuta. Kesäpäivän aloituspäivä vietettiin Meri-Karinassa, josta kesäpäivien osallistujat siirtyivät Turku–Tukholma-risteilylle m/s Viking Gracella. Sekä Meri-Karinassa että laivassa oli asiantuntijaluentoja eturauhassyövästä. Laivaristeilylle osallistui 160 henkeä. Kesäpäivien aluksi PROPOn puheenjohtaja Matti R. J. Niemi muistutti, että yhdistys täyttää 20 vuotta ensi vuonna. PROPO on varteenotettava toimija. Se on valtakunnallinen yhdistys, joka toimii yhteistyössä paikallisten syöpäyhdistysten kanssa. PROPOn toiminnanjohtaja Irma Lehtimaja toivotti kesäpäivien osallistuja tervetulleeksi. Kesäpäivillä on 12-vuotinen perinne, ja ne järjestettiin nyt seitsemännen kerran Meri-Karinassa. Kesäpäivien alkuunpainijoita olivat Hannu Tavio, Kari Ojala sekä arkkipiispa emeritus John Wikström, joka oli myös ensimmäisten kesäpäivien pääpuhuja vuonna 2003. Lehtimaja on toiminut PROPOn toiminnanjohtajana noin seitsemän vuonna. Hän siirtyy eläkkeelle elokuussa. Etuset-ryhmän puheenjohtajan Leo Lehdon ollessa estyneenä hänen puolestaan puhui urologinen sairaanhoitaja Sanna Tölkkö. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Tiina Surakka esittäytyi. LSSY:n

erikoissairaanhoitaja Tiina Hvitfelt kertoi eturauhassyöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskursseista. Päivillä kuultiin monia asiantuntijaluentoja. Syöpätautien erikoislääkäri Tapio Utriainen kertoi levinneen eturauhassyövän lääkehoidoista. Urologian erikoislääkäri Kari Rapala kertoi eturauhassyövän diagnoosista ja hoidosta. Lääkärit myös vastasivat yleisön kysymyksiin. Sanna Tölkön luennon aiheena oli eturauhassyöpä ja seksuaalisuus.

Päivän viihteellisestä osuudesta vastasi kirjailija Harri Raitis, joka kertoi turkulairkulaisista merkkihenkilöistä.

Teksti ja kuva: Pekka Remes Syöpätautien erikoislääkäri Tapio Utriainen kertoi levinneen eturauhasyövän lääkehoidosta Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen kesäpäivillä Meri-Karinassa toukokuussa.

Salon paikallisosasto haastaa viiksitalkoisiin Haluatko olla mukana hyvällä asialla? Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon Seudun Paikallisosasto haastaa kasvattamaan amishaituvia tai Poirot-viiksiä marraskuussa vietettävän Movemberin ajan. Kuukausi tempaistaan käyntiin to 29.10. klo 18, jolloin Salo-Karinassa (Helsingintie 52) kuunnellaan tärkeää asiaa kahvikupposen kera ja kaikki haasteen vastaanottavat voivat halutessaan kuvauttaa itsensä kuukauden aluksi.

Movember-kuukausi huipentuu entuu ma ttiopistolla 30.11. Salon seudun ammattiopistolla (Venemestarinkatu 35), jolloin viiksistä pääsee kätevästi eroon hiusalan opiskelijoiden käsittelyssä. Parturoinnin ohessa paikalla on paljon mielenkiintoisia ihmisiä kertomassa ja juttelemassa miesten terveysasioista. Jos et pääse paikan päälle, postaa vaikka kuva Facebookissa tapahtuman sivulle,

jonne pääset paikallisosaston sivujen kautta: www.facebook.com/lssy.sspo Movember on kansainvälinen hyväntekeväisyyskampanja, johon osallistuvat miehet kasvattavat itselleen viikset marraskuun ajaksi. Vuosittain järjestettävällä tempauksella halutaan lisätä tietoisuutta ja herättää keskustelua miesten eturauhassyövästä.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2015 - 13

Turkulainen Janne Tamminen sai tietää sairastavansa eturauhassyöpää samana keväänä, kun hän täytti 50 vuotta.

Janne Tammisen eturauhassyöpä löytyi työterveystarkastuksessa Turkulaisen Janne Tammisen, 51, eturauhasyöpä löytyi työterveyshuollossa samana keväänä, kun hän täytti 50 vuotta. Työterveyshuollossa Tammiselta otettiin täysi verenkuva, jossa tulehdusarvot olivat koholla. Hänet lähetettiin uuteen laboratoriokokeeseen.

Kimmo Järvisestä PROPOn toiminnanjohtaja Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n (PROPO) uudeksi toiminnanjohtajaksi on nimitetty terveydenhoitaja-diakonissa Kimmo Järvinen. Hän aloitti tehtävässään elokuussa 2015 runsaat kaksi vuotta valtakunnallisen potilasyhdistyksen toiminnanjohtajana työskennelleen Irma Lehtimajan jäätyä eläkkeelle. Järvinen on 50-vuotias ja toiminut mm. Vanhusten Kotiapusäätiön vt. toiminnanjohtajana. Aiemmalta ammatiltaan hän on viittomakielen tulkki ja opettaja. Vuonna 1997 perustettu PROPO on Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö.

Teksti ja kuva: Pekka Remes

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n hallitus päätti uudesta toiminnanjohtajasta kokouksessaan 11. kesäkuuta. Tehtävään oli kaikkiaan 55 hakijaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tekee hedelmällistä yhteistyötä PROPOn kanssa muun muassa tarjoamalla pitopaikan ja järjestelyapua perinteisille PROPOn kesäpäiville. Mukana on tiiviisti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Etuset-potilaskerho, joka toimii lounaissuomalaisten eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä hyväksi kerhon puheenjohtaja Leo Lehdon johdolla.

syyskonsertti sunnuntaina 1.11. klo 14

Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, Turku

apa

nkk

i

Hyväntekeväisyyskonsertilla juhlistetaan Pekka Innon, syyskonserttiperinteen isän, 70-vuotismerkkipäivää. Konsertin tuotto hematologisten syöpäpotilaiden hyväksi. iihd rav

uv ek Ku

Esiintyjämuutokset mahdollisia.

Hormonihoidoista on sivuvaikutuksia. Paino alkaa nousta, voimat heikkenevät, hikoiluttaa, tulee kuumia aaltoja, mieliala vaihtelee. – Kun kaikki testosteroni otetaan miehestä pois, se on raju muutos, Tamminen sanoo. – Hoito kuitenkin toimii, ja pyrin pitämään itseni kunnossa. Hoidot sivuvaikutukset ovat kuitenkin pieni paha siihen verrattuna, että tässä vielä keikutaan. Sairastuminen syöpään on muuttanut Janne Tammisen maailmankuvaa. – Nautin pienistä asioista ja teen asioita, joista pidän. Annan itselleni luvan olla itsekäs. Olisiko jotain voinut tehdä toisin? – Näin jälkeenpäin miettien minulla oli pieniä vaivoja ja särkyjä alapäässä, mutta pelkäsin mennä urologille. Nyt neuvon menemään, jos tuntuu olevan vaivoja, ja neuvon menemään verikokeisiin ja tutkimuksiin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä toimii eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä Etuset-ryhmä. Eturauhassyöpä mielletään iäkkäämpien miesten sairaudeksi. – Liityin Etuset-ryhmään, mutta en saanut vertaistukea, koska vertaisia, siis ikäisiäni miehiä, ei siellä ollut. Olen nyt itse käynyt vertaistukihenkilökoulutuksen. Kun se seuraava viiskymppinen mies tulee ryhmään, hänelle löytyy vertaistuki. – Tutkimukset kehittyvät koko ajan, ja on todennäköistä, että eturauhassyövät löytyvät yhä aikaisemmin. Tamminen yllättyi, että Etuset-ryhmässä ovat potilaiden puolisot mukana. – Vaimot ovat ryhmän voimavara, Tamminen antaa tunnustusta.

Sen tavoitteena on edistää eturauhassyöpäpotilaiden hyvää ja oikeudenmukaista kohtelua, parantaa heidän elämänlaatuaan sekä vähentää eturauhassyövästä aiheutuvaa kärsimystä. – Potilasjärjestöllä on merkittävä edunvalvonnallinen rooli, mutta sitä tarvitaan myös sairauden kohtaaman yksittäisen miehen tukena. Järjestö välittää tietoa tosiasioista ja antaa toivoa etenkin vertaistuen muodossa, Järvinen painottaa potilasjärjestötyön tärkeyttä PROPO-lehdessä 2/2015.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

Lääkitys muuttaa miestä

Au va:

– Siinä ilmeni korkea PSA-arvo (prostataspesifinen antigeeni), mutta tuolloin PSA-luku ei sanonut minulle mitään, ja se meni minulta täysin ohi, Tamminen muistelee. Työterveyslääkärin kautta tuli lähete Tyksin urologille jatkotutkimuksiin. Tamminen itse vähätteli koko asiaa ja ajatteli, että kyse olisi jostain muusta kuin syövästä. – Urologi totesi, että onpas aikamoinen PSA-arvo, kun se oli 140. Ensimmäinen arvoni oli 190. Alle 56-vuotiaan PSA-viitearvo on alle 3,3. Eturauhasen syöpäsolut tuottavat PSA:ta, joten sen pitoisuus suurenee syövän yhteydessä. Mitä korkeampi PSA-arvo on, sitä suurempi on eturauhassyövän mahdollisuus. Tyksissä seurasivat kuukauden kestäneet kattavat kokeet. Niiden löytönä oli ärhäkkä eturauhassyöpä. Tamminen oli kokeiden aikana ehtinyt mielessään käydä läpi kaikki mahdolliset tulevaisuuden vaihtoehdot aina sitä pahinta myöden. Lopulta lääkärin vastaanotolla se tärkein uutinen oli lyhyesti kerrottu: On olemassa hoito. Tamminen sai kahta hormonilääkettä, joiden ansiosta PSA-arvo putosi alle yhden. Lääkkeillä pyritään siihen, että potilaan testosteronitaso laskee. Mieshormonit eli androgeenit, erityisesti testosteroni, kiihdyttävät eturauhassyövän kasvua. Testosteroni toimii kuin ”polttoaine” syöpäsolulle. Kun testosteronia ei ole, eturauhassyöpää voidaan hidastaa.

Kike Elomaa Tino Ahlgren

Erkki Liikanen Aulis Kotaviita

Tutta Carpelan Merja Lehtinen

Ar to Nuotio ja monia muita...

Timo Rautalan ATLAS-orkesteri Liput 15 €. Väliajalla kahvitarjoilu. Varmistat paikkasi hankkimalla lipun ennakkoon Meri-Karinasta tai jäsentoimistosta (Itäinen Pitkäkatu 30, Turku).


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

14 - 2015 - N:o 2

Edesmenneelle turkulaisvaikuttajalle toivon patsas ja nimikkopiha

”Heikki Löyttyniemi oli pyyteetön syöväntorjuntatyön tekijä” Kaupunkineuvos Heikki Löyttyniemen, Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallituksen ensimmäisen puheenjohtajan, muistolle pystytetty graniittiveiston kuvaa enkelin siipiä. – Isä meni elämässään läpi harmaan kiven ja totesi joskus, että elämältä kaikki on maistunut, Heikin poika Matti Löyttyniemi muisteli patsaan paljastustilaisuudessa. Viime vuoden kesäkuun alussa poisnukkunut Heikki Löyttyniemi teki merkittävän elämäntyön turkulaisen kunnallispolitiikan ja liike-elämän palveluksessa. Hän toimi muun muassa Turun kaupunginvaltuuston pitkäaikaisena puheenjohtajana vuodesta 1977 sekä Turun kauppakamarin ja Turun Messujen toimitusjohtajana niiden perustamisesta alkaen lähes 30 vuoden ajan. Heikki Löyttyniemen muistoa kunnioitettiin adressilla, ja lahjoitusvaroilla hankittiin toivon patsas kukkien sijaan, Löyttyniemen omien toiveiden mukaisesti. Enkelin siipien muotoja mukaileva veistos löysi paikkansa Karinakodin edustalta. – Kukat haihtuvat aikanaan, tämä kivinen patsas säilyy ikuisesti. Kun mietimme sille oikeaa paikkaa ja tulimme Tiina Surakan (Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja) kanssa Karinakodin pihalle, päätös oli tehty. Massiivinen graniittiveistos ottaa tulijat vastaan enkelten siivin. Myös sisätiloissa olevat näkevät saman teoksen – toivon ja valon. Patsaan materiaalivalinnassa päädyttiin tummanharmaaseen graniittiin. Matti Löyttyniemen mukaan luonto oli lähellä edesmenneen isänsä sydäntä. – Kivi on aina synnyttänyt muistoja, mielleyhtymiä ja aistihavaintoja. Graniittia on työstettävä materiaalin ehdoilla ja kunnioituksella, koska sillä on oma tahtonsa. Toivon, että tämä teos herättää ajatuksia ja kysymyksiä sekä luo toiveita. Veistos on taiteilija Timo Suvannon käsialaa. Suvanto kertoo enkeliaiheiden ja siipien muotojen kiehtoneen häntä pienestä pitäen. – Enkelin kuva on muotoutunut tärkeäksi elämänkaaren varrella, kun on kokenut vastoinkäymisiä ja joutunut pyytämään voimaa pilven takaa, kolme syöpäsairautta selättänyt taiteilija kertoi paljastustilaisuudessa.

Heikin Pihasta monitoimikeskuksen olohuone Aurinkoinen helluntaipäivä oli yhtä juhlaa, sillä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa sijaitseva Heikin Piha nimettiin virallisesti samassa yhteydessä Heikki Löyttyniemen mukaan. Meri-Karinan majoitustilojen ja kesällä 2012 valmistuneen palveluvuokrakerrostalon väliin jäävä katettu tila on palvellut päivittäin kurssilaisten ja asukkaiden olohuoneena sekä erilaisten tilaisuuksien tapahtumapaikkana loppukeväästä 2014 lähtien. – Meri-Karinan synnystä on kulunut 25 vuotta. Näiden vuosien aikana tähän upeaan merimaisemaan on rakentunut lounaissuomalaisen syöväntorjuntatyön toiminnan sydän, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela lausui tervetulopuheessaan. – Yksi merkityksellisimmistä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lähes 65-vuotisen toiminnan menestyksen salaisuuksista ovat lukuisat pyyteettömät vapaaehtoiset syöväntorjuntatyön tekijät. Heikki Löyttyniemi kuuluu tähän arvokkaaseen joukkoon. Korpelan mukaan Heikki Löyttyniemen panos syöväntorjuntatyössä on merkittävä etenkin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, jolloin suunniteltiin Hirvensaloon Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäkeskusta, syövänvastaisen toiminnan lippulaivaa. Hankkeen keskeisiä luottamushenkilöitä olivat tuolloin myös maaherra Pirkko Työläjärvi, apulaiskaupunginjohtaja Ilkka Järvi ja toimitusjohtaja Kari Ojala. Löyttyniemi toimi Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallituksen puheenjohtajana vuosina 1990–1996. 20-paikkainen saattohoitokoti aloitti toimintansa helmikuussa 1994. Löyttyniemi työskenteli myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnassa vuosina 1986–1996. Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki

”Spes – toivon patsas” pystytettiin Heikki Löyttyniemen muistoksi 24. toukokuuta, hänen syntymäpäivänään. Tervetulosanat perheen puolesta lausui Heikin poika Matti Löyttyniemi.

Patsaan paljastivat Heikki Löyttyniemen vaimo Elvi Löyttyniemi ja toimitusjohtaja Tiina Surakka.

Kevyen musiikin säveliä tarjoili turkulainen SUMU Big Band puhallinorkesterikokoonpanolla.


Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2015 - 15

SyĂśpähoidoissa tarvitaan myĂśs suu- ja leukasairauksien asiantuntemusta Asianmukainen suun ja hampaiden hoito on olennainen osa syĂśvänhoitoa. Näin lievitetään syĂśpähoitojen aiheuttamia haittavaikutuksia tai kuntoutetaan suuta hoitojen jälkeen. Lasten syĂśpien parantuneen ennusteen vuoksi syĂśpälasten määrä on kasvanut klinikan asiakaskunnassa. MyĂśs hoitojen pitkäaikaisvaikutusten kanssa tehdään tĂśitä aiempaa enemmän. YksikkÜÜn onkin saatu uusi hammaslääkäri, jotta urakasta selvitään. â&#x20AC;&#x201C; Alkuvaiheessa syĂśpähoitojen vaatimat hammastarkastukset tehdään osastolla, jotta lapsia rasitettaisiin mahdollisimman vähän. Jokaiselle lapselle laaditaan yksilĂśllinen hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan syĂśpähoitojen eri vaiheet. Hoitoihin osallistuvat hammaslääkäri ja suuhygienisti. Vanhempia ja lasta informoidaan pitkän tähtäimen hoidon kulusta, kertoo lasten syĂśpähoidoista vastaava erikoishammaslääkäri Päivi Jääsaari Tyksistä. Terve suu kestää voimakkaita hoitoja paremmin. Siksi ennen syĂśpähoitojen aloittamista voidaan joutua tekemään suun terveyttä ylläpitäviä hoitoja. Joskus poistetaan myĂśs maitohampaita.

kuukauden välein. Tahnaksi suositellaan mietoa fluorihammastahnaa. Voimakkailla syÜpähoidoilla on valitettavan paljon vaikutuksia myÜs suun alueella. Kivut, anemia, pahoinvointi, limakalvojen tulehdukset, verenvuodot ja makuaistin muutokset ovat hankalia vaivoja, joita lievitetään kaikin mahdollisin keinoin. Suuta ärsyttäviä ruokia kannattaa välttää, ja kipuja

voidaan lievittää myÜs kylmällä, esimerkiksi jääpaloin. SyÜpähoitojen yhteydessä syntyy toisinaan nekroottisia eli kuolleen kudoksen peittämiä limakalvoalueita, joita on puhdistettava usein. Tarvittaessa puhdistus voidaan tehdä myÜs nukutuksessa. Solunsalpaajat ja pään alueelle kohdistunut sädehoito voivat vaikuttaa myÜs hampaiston ja leukojen kehitykseen. YhteistyÜ sädehoitoklinikan fyysikoiden kanssa on usein tarpeen käytettyjen sädeannosten selvittämiseksi ennen hammashoitojen aloittamista. SyÜpähoitojen vaikutus hampaisiin riippuu hampaiden kehitysvaiheesta hoitojen

aikana ja voi ilmetä lyhytjuurisuutena tai hammaskruunun pienikokoisuutena. Joskus hammas saattaa jäädä kokonaan kehittymättä. Hampaiden reikiintyminen runsaan makean syÜnnin seurauksena ja kiillehäiriÜt ovat myÜs syÜpää sairastavan lapsen ongelmia. Kun syÜpä on saatu remissioon, veriarvot saatu hyviksi ja iv-portti poistettu, jatkuu lapsen hampaidenhoito omassa terveyskeskuksessa. Oikomishoitoja suositellaan aikaisintaan vuoden kuluttua syÜpähoitojen päättymisestä.

Teksti: Tuula Vainikainen

Aikuisten suusyĂśpäpotilaiden suun ja purennan kuntoutus SuusyĂśpäpotilaan menetettyjen kudosten korvaaminen ja purennan kuntoutus on paitsi syĂśmisen ja puhumisen helpottamista myĂśs elämänlaadusta huolehtimista. Suomessa todetaan vuosittain noin 270 suuontelon syĂśpää, näistä 40â&#x20AC;&#x201C;50 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Näiden syĂśpien määrä on noussut hiljalleen, erityisesti naisilla. SuusyĂśpien ennuste ei ole juuri parantunut. Viiden vuoden päästä taudin toteamisesta elossa on kuusi potilasta kymmenestä sairastuneesta. SuusyĂśpä vaikuttaa varsinkin leikkaushoitojen jälkeen sairastuneen arkipäivään monin tavoin. Muun muassa puheen tuottaminen,

Infektioita vastaan on taisteltava Suussa paikallisesti ärsyttävät tekijät ja yleensä myÜs hampaiden oikomislaitteet poistetaan ennen syÜpähoitoja. Varsinkin huonosti puhdistettava oikomislaite on infektioriski syÜpäpotilaalle. Hygieniavaatimukset ovat korkeat, joten hampaiden hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota kotonakin. Hampaiden harjauksessa kannattaa käyttää pehmeää harjaa, joka on hyvä vaihtaa kahden

sosiaalinen elämä ja ruokailu hankaloituvat. â&#x20AC;&#x201C; Menetettyjen kudosten tilalle voidaan nykytekniikalla rakentaa uusia kudoksia. YhteistyĂśtä tehdään erityisesti korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikĂśn kirurgien kanssa. Uusi tekniikka, mm. 3D-suunnittelu, mahdollistaa hoidon suunnittelun entistä pidemmälle leikkaussalin ulkopuolella kirurgien tietokoneella, kertoo osastonylilääkäri Tero Soukka. Kaikki suusyĂśpäpotilaat eivät aina halua purennan kuntoutusta, vaan ovat valmiita

tulemaan toimeen vajaalla hampaistolla, irtoproteeseilla tai ilman hampaita. Kaikilla suusyĂśpäpotilailla on kuitenkin oikeus saada purennan kuntoutus osana muuta syĂśpäkuntoutusta. â&#x20AC;&#x201C; Purennan kuntoutuksella tarkoitetaan poistettujen hampaiden ja niihin liittyvien kudosten korvaamista. Usein käytetään hammasimplantteja. Sädehoito määrää marssijärjestyksen suun kuntoutuksessa. Implanttihoidon aika on noin vuoden kuluttua sädehoidosta, kun mm. suun alueen kudokset ja limakalvot ovat toipuneet riittävästi, selvittää apulaisylihammaslääkäri Juhani Laine.

Teksti: Tuula Vainikainen

MunuaissyÜvän etenemisen ennustamiseen uusi tietokoneavusteinen menetelmä MunuaissyÜvän taudinkulku on vaihteleva, ja noin puolelle potilaista kehittyy etäpesäkkeitä, usein vasta leikkauksen jälkeen. Elinajanodote vaihtelee kuukaudesta täydelliseen paranemiseen. Nykyiset leikkauksen jälkeiset ennustetekijät perustuvat syÜvän kliinisiin ominaisuuksiin, jotka eivät ennusta riittävän tarkasti taudin kulkua. MunuaissyÜvälle ei ole laajasti hyväksyttyjä geneettisiä ennustetekijÜitä kuten esimerkiksi rintasyÜvässä. Turun Biotekniikan keskuksessa matemaatikot, biologit ja syÜpälääkärit ovat yhdessä kehittäneet uuden tietokoneavustei-

sen menetelmän munuaissyÜvän ennustetekijÜiden lÜytämiseen. Bioinformaatikot Laura Elo ja Fatemeh Seyednasrollah, geneetikko Krista Rantanen ja dosentti, syÜpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Panu Jaakkola analysoivat munuaissyÜpäpotilaiden geeni-ilmentymiä kansainvälisestä Cancer Genome Atlas (TCGA) -tietokannasta. Menetelmä paljasti, että 152 geenin ilmentymä pystyy ennustamaan munuaissyÜpää sairastavien potilaiden elinaikaa leikkauksen jälkeen. Ennen menetelmän laajaa käyttÜÜnottoa tulokset vaativat vielä varmistamista

LOIMAAN PESULA OY

www.loimaanpesula.ďŹ

ja perustutkimuksen välimaastossa. Moniammatillista ja -tieteistä yhteistyÜtä tarvitaan nykyään entistä enemmän isojen lääketieteellisten ongelmien, esimerkiksi sairauksien syyn tai ennusteen tutkimuksessa laajojen geenitietojen avulla. Tässä tyÜssä mukana oli kliinisen, kokeellisen ja laskennallisen osaamisen asiantuntijoita. Tutkimus ilmestyi Nucleic Acids Research -lehdessä: http://nar.oxfordjournals.org/content/early/2015/08/11/nar.gkv806.full

Teksti: Tuula Vainikainen

7l\GHQSDOYHOXQKDXWDXVWRLPLVWR

-Vesipesut -Kemiallinen pesu -Emulsiopesu -PÜytäliinavuokraus -Pyykinpesuaineiden myynti KYSY KULJETUSPALVELUA! Avoinna ma-pe 6.30-16.30 Muina aikoina 0400 854 058 02-762 1144 Oppipojankatu 5, 32200 Loimaa

muissa laboratorioissa, mutta tulokset näyttävät lupaavilta. â&#x20AC;&#x201C; Tutkimus antaa paremmat mahdollisuudet ennustaa munuaissyĂśpää sairastavien potilaiden taudin kulkua. Näin saamme tarvitsemaamme tietoa siitä, millä tavalla ja kuinka usein potilaiden tautia tulisi kontrolloida leikkauksen jälkeen. Odotamme, että tällä menetelmällä pystytään tarkentamaan muidenkin syĂśpäsairauksien ennustetta, tiivistää tutkimuksen tekoon osallistunut erikoislääkäri Panu Jaakkola Tyksin syĂśpätautien klinikasta. Hän määrittelee itsensä translationaaliseksi tutkijaksi, joka toimii kliinisen



+XROHKGLPPHNDLNHVWDWDUYLWWDYDVWD MDQHXYRPPHNl\WlQQ|QDVLRLVVD



ZZZSLHWHWIL

ZZZSLHWHWÂż

(HULNLQNDWX7XUNX3 .LLQDP\OO\QN7XUNX3 +HQULNLQNDWX1DDQWDOL3



IRTAIMISTON

SUORA-OSTOT Hyvää oloa, maukasta ruokaa ja tehokasta kuntoutusta.

6$/25$17$ 8XGHQNDXSXQJLQWLH7DLYDVVDOR 3XK  

$QWWL 3LUMR0DWWL

www.terveyskoti.ďŹ

ZZZVDORUDQQDQPDUMDWLODIL

0400 152 555

- Huonekalut - Kullat, hopeat - Astiat - Korut - Taulut - Designesineet MuuttojäämistÜt, kuolinpesät

suoraostot.ďŹ

Yliopistonkatu 26, Turku (Kestilänkulma)


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

16 - 2015 - N:o 2

Toivoa ja hyvää elämää voi olla viimeisilläkin hetkillä Syöpä. Minullako – nyt? Potilaan on vaikea sulattaa lääkärin antamaa tietoa vakavasta sairaudesta. Helppoa tiedon antaminen potilasta tukevalla tavalla ei ole helppoa lääkärillekään. Kertomisen ja ymmärtämisen vaikeutta pahanlaatuisessa sairaudessa pohdittiin ammattilaisten ja potilaiden kesken seminaarissa Meri-Karinassa keväällä. LKT Jouko Viljanto muistutti, että saman sairauden ennuste voi olla erilainen eri potilaille. Tilastot eivät koskaan kerro juuri tämän potilaan ennustetta. Lääkäri ja potilas eivät välttämättä puhu samaa kieltä – vaikka puhuisivatkin suomea. Potilas on peloissaan, eikä kykene ottamaan tietoa vastaan. Kaikki eivät halua kuulla jäljellä olevasta elinajastaan. Niille, jotka haluavat tietää, vastataan rehellisesti, ilman aikailmaisuja.

Elämän ja tiedon rajallisuutta on vaikeaa hyväksyä – sekä potilaan että lääkärin – Meitä lääkäreitä ei ole koulutettu vuorovaikutukseen vaan luonnontieteilijöiksi – meillä ei ole koulutusta siihen, mitä hädässä oleva ihminen kaipaa, pohtii dosentti Sirkku Jyrkkiö. Potilaan ja asiantuntijan kohtaamista ei helpota sekään, että lääketiede pirstoutuu entistä kapeampiin osaamisalueisiin. Kokonaisvaltaisia osaajia on enää harvassa. Lääketiede monimutkaistuu: – Olemme entistä parempia sirpaletiedon osaajia – mutta toivon ylläpidosta tiedämme vähemmän. Vuorovaikutustaitomme ovat yksilöllisiä ja riippuvat myös ajankohdasta, kukaan ei ole aina parhaimmillaan. Jyrkkiö tunnustaa, ettei 35 vuoden lääkäriksi opiskelun ja syöpätauteihin perehtymisen jälkeenkään aina ymmärrä hoitamiaan tauteja. – Syöpätaudit, joita on monenlaisia, ovat minulle edelleen kuin puolituttuja, kaukaisia sukulaisia, jotka käyttäytyvät joskus yllättävästi. Lääkäri edustaa järkeä, potilas elää enemmän tunteen vallassa. Ratkaisevaa on aina potilaan oma elämänkokemus, turvaverkot ja läheiset. Hänellä on mukanaan kaikki siihen asti eletyn elämänsä voima tai taakat. Niiden varaan hän liittää myös tiedon syövästään ja tulevaisuudestaan. Jyrkkiön mukaan sekä potilailla että lääkäreillä on joskus ylisuuria odotuksia lääketieteelle. Seulonnan ja lääkehoidon hyötyjä yliarvioidaan helposti ja haittoja aliarvioidaan. Syöpää ei edelleenkään pystytä aina

Dosentti Sirkku Jyrkkiö ja Karinakodin vastaava hoitaja Merja Leinonen vaihtoivat kuulumisia seminaaritauolla. parantamaan, se meidän pitäisi pystyä hyväksymään. Siitä huolimatta potilaasta voidaan pitää huolta ja huolehtia elämän viimeisten päivien elämänlaadusta. Usein ne päivät olisi parempi olla kotona kuin kipeänä sairaalassa turhissa tutkimuksissa. Toivoa voi olla vielä kuoleman läheisyydessäkin. Ei toivoa paranemisesta, mutta toivoa hyvästä loppuelämästä. Joillekin myös tuonpuoleisesta. Dosentti Jari Kylmän mielestä toivon vahvistaminen on elämän tärkeimpiä asioita

myös sen loppuvaiheessa. – Ihminen on tehty toivosta: sen vastakohta on kärsimys, epätoivo ja toivottomuus. Rehellinen tieto voi auttaa toivon ylläpidossa, koska se vähentää epätietoisuutta ja tuntemattoman pelkoa. Sopusointu elämän ja kuoleman kanssa on keskeistä. Hyvän huolenpidon, läheisten kanssa vietettävän ajan ja kivuttomuuden merkitys korostuu. Turkulainen Jukka Mäkinen saattoi puolisoaan 53 yhteisen vuoden viimeisinä aikoina. Aivoinfarktin yhteydessä löydetty vatsasyöpä

Ammattilaisille: Toivon vahvistumisessa tärkeää: 1. Potilaan ja läheisten kohtaaminen ja tilan antaminen 2. Ammatillisen osaamisen rehellinen jakaminen 3. Yhteistyön laajentaminen hoitavan tiimin tasolla 4. Potilaan tunteiden vastaanottaminen

ja niihin vastaaminen 5. Rehellinen, jokapäiväisen elämän kohtaava hoito-ote 6. Potilaan rohkaiseminen myönteisyyteen 7. Vahvistavan tiedon antaminen

Saattohoidon järjestäminen on yhteinen vastuumme Saattohoidon toteutus vaihtelee eri osissa maata, hoitoyksiköittäin ja myös diagnoosiryhmittäin. Kun Suomeen tuotiin ajatus englantilaistyyppisestä saattohoidosta 1980-luvulla, ajateltiin ensisijaisesti syöpäpotilaita. Sittemmin saattohoidon piiriin on ryhdytty lukemaan myös mm. sydämen vajaatoimintaa, munuais- ja keuhkosairauksia sairastavia, lihassairauksista kärsiviä ja muistisairaita potilaita. Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi valtakunnallisen saattohoitohankkeen Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2014 kotimaiseksi erityiskohteeksi. Projektin kokonaistavoitteena on, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus saada tarvitsemaansa korkeatasoista saattohoitoa asuinpaikasta riippumatta. Hankkeen tarkoitus on myös lisätä tietoisuutta saattohoidosta ja nostaa kuoleman kysymykset yleiseen keskusteluun ja tietoisuuteen. Yhteistyössä kansallisteatterin kanssa järjestettiin 17.5.2015 Kuolepahtuma täyma ja kulttuuri -tapahtuma delle teatterisalille. Tilaisuus on nähtävissä Terhokodin din sivuilla www.terho.fi olevan an linkin kautta. Tavoitteena on myös vahvistaa olemassa olevia via saattohoidon toimintayksiköitä iköitä sekä lisätä ammatillisia valmiuksia saattohoidon toteuttamisessa. tamisessa. Hanke kohdentuu ensisijaiensi en sisi sija jaiisesti perustason saattoaattohoidon valmiuksien ien vahvistamiseen (AA A-

taso) kotisaattohoidossa, vuodeosastoilla ja hoivapaikoissa. Hankkeella on ohjausryhmä, jonka tehtävä on tukea hankkeen suunnittelua. Lisäksi muodostettiin saattohoidon asiantuntijoista koostuva ryhmä, joka on kokoontunut kahdesti. Ryhmässä on eri alojen edustajia eri puolilta Suomea. Varsinaisesti hankkeen toteutus alkoi vuoden 2015 alusta. Kevään aikana on tavattu järjestöjohtajia ja tiedottajia suurista potilas- /kansalaisjärjestöistä (Lihastautiliitto, Suomen Syöpäyhdistys, Hengitysliitto, Sydänliitto, Omaishoitajat ja läheiset, Kehitysvammaliitto, Muistiliitto, Vanhustyön keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto sekä Syöpäpotilaat ry). Järjestöjen kanssa on aloitettu pitkäjänteinen saattohoidon suunnittelu ja muodostettu työryhmät, jotka aloittavat toimintansa syksyllä 2015. Suunnittelun käynnistää suuri Finlandia talolla 24.9.2015 järjestettävä maksuton ja avoin seminaari. Yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa järjestetään 2015–2016 2 useita koulutustilaisuuksia, joissa myös seurakunnat laisuuksia ovat mukana. muk Yhteistyössä THL kanssa järje järjestetään syksyllä Saattohoito iäkkään pitkäaikaishoidossa -seminaari Finlandia-talolla F 1.10.2015. Saattohoito kuntoon -hankkeeSaat seen haettiin lehti-ilmoituksella mukaan hoitoyksiköitä, jotka olisimukaa vat halukkaita ha sitoutumaan noin kuuden kuud ku uden en kuukauden mittaiseen kehittämishankkeeseen, jossa tarjotaan tämishan maksutonta koulutusta, työnohjausmaksuto ta jja a konsultaatiota. Sitä ovat

toteuttamassa erikoislääkäri Eero Vuorinen, erikoissairaanhoitaja, kouluttaja Miia Salonen ja ylilääkäri Juha Hänninen. Tähän osahankkeeseen tuli 107 hakemusta, kun ilmoituksessa haettiin viittä yksikköä. Lopulta päädyttiin yhdeksään yksikköön, joissa kaikissa tehtiin keväällä 2015 kartoituskäynnit ja sovittiin hankeen aloitusaikataulu. Hoivakoitien, tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon lääkäreille järjestetään alueelliset saattohoidon koulutuspäivät syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana. Käytännön järjestämisvastuussa on erikoislääkäri Marja-Riitta Jaakkola. Keväällä 2015 oli Juha Hännisen pitämät ”Kuinka selviytyä ensi kesän saattohoitopotilaitten hoidosta kesäkandina” -lääketieteen kandidaattikoulutukset Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Lääkäriseura Duodecimin kanssa sovittiin yhteistyössä järjestettävistä saattohoidon verkkokursseista. Hoitajille suunnatun kurssin suunnittelusta vastaa Mirjasisko Anttonen ja lääkäreille Juha Hänninen. Kurssien valmistuminen on suunniteltu alkuvuoteen 2016, ja ne ovat vapaasti ja maksutta käytettävissä. Ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen opettajille järjestettiin 3.6.2015 koulutusja kehittämispäivä yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa. Työskentelyä on tarkoitus jatkaa ja yhdessä pohtia saattohoidon hoitotyön koulutusta tulevaisuudessa. Hankkeen puitteissa oltiin yhteydessä sairaanhoitopiireihin ja sovittiin järjestettäväksi alueelliset saattohoitopäivät yhdessä sairaanhoitopiirien, THL:n, STM/Etenen ja

vei Tuulikin muutamassa kuukaudessa. Viimeiset viikot Mäkiset viettivät Karinakodissa. – Emme puhuneet syövästä ollenkaan. Keskityimme elämään sitä elämää, joka meillä oli yhdessä jäljellä. Mahdollisuus päästä omasta huoneesta luonnon keskelle ihailemaan läheistä Pitkääsalmea oli tärkeä. Työnsin vaimoani pyörätuolissa pihalla, oleskelimme patiolla ja nautimme välillä juustoa ja viiniä. Iltaisin ovi oli auki ja kuuntelimme huoneessa kesäyön ääniä tai rauhoittavia barokkisonaatteja. Olisin toivonut, että olisimme voineet elää yhdessä vielä päiviä ja viikkoja… Niin ei kuitenkaan käynyt. Karinakodissa elettiin viimeiseen hengenvetoon saakka. Saimme kokea yhdessä lähtemisen kauneuden, muistelee Jukka Mäkinen. Lue Mäkisen haastattelu kokonaisuudessaan: http://epaper.hansaprint.fi/syopa/ SYOPA15_02_su/#28

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Niina Ollikainen

KOLUMNI Yhteisvastuu-hankkeen kanssa. Seminaarit järjestetään syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana, ja päivämäärät on sovittu (ohjelmat ja aikataulut sekä ilmoittautuminen www. hyvakuolema.fi). Seminaarit ovat avoimia ja maksuttomia. Juha Hänninen on kerännyt suomalaisia saattohoitokertomuksia. Maakuntien lehdissä olleen ilmoittelun perusteella kertomuksia on tullut 90 kappaletta. Niiden analysointi ja esittely tapahtuvat alueellisissa seminaareissa. Graafikko Tiina Aaltosen ja elokuvaohjaaja Virpi Suutarin kanssa on tehty kolme TV-spottia, joiden tarkoitus on lyhyesti kertoa, mitä saattohoito merkitsee. Yleisradion kanssa on sovittu, että spotit pyörivät TV:ssä ja radiossa lokakuun 2015 aikana. Niissä puhuvat Kalle Holmberg, Satu Silvo ja Hannu-Pekka Björkman. Yleisradion kanssa pyritään syksyn 2015 aikana muutoinkin nostamaan saattohoitoa esiin eri ohjelmissa. Koko Yhteisvastuun ajatuksena on kansallisella tasolla ja alueellisesti nostaa esiin saattohoidon merkitys ja tarve sekä lisätä valmiuksia tulevaisuudessa yhä paremmin järjestää kuolevien ihmisten hoitoa. Hankkeen yhteistyökumppaneina olevat sairaanhoitopiirit, järjestöt, THL ja STM/Etene sekä oppilaitokset, seurakunnat, Kirkkohallitus ja lukuisat muut mahdollistavat sen, että hankkeen loputtua on jäänyt jotain jälkiä saattohoidosta myös pysyviin rakenteisiin.

Juha Hänninen Terhokodin johtaja, ylilääkäri ”Kuolevan hyvä hoito – yhteinen vastuumme” -hankkeen koordinaattori Kuva: Studio Petteri Kitti Oy


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2015 - 17

mitä kaikkea on

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS? > TOIMINTAPÄIVÄ KLO 12–15 LÄHELLÄ SINUA? > 10.10.2015 > VAPAAEHTOISTYÖ? Meri-Karinan toiminta- ja SAATTOHOITOA? palvelukeskus sekä > Salonkiorkesteri Promenade 25vuotta > SOPEUTUMISVALMENNUSTA? > ROOSA NAUHA www.lssy.À

MERI-KARINASSA

ketkä toimivat kiinnostaako

kuka tarvitsee

entä

juhlakonsertti ja tanssiaiset klo 16, vapaa pääsy.

(Seiskarinkatu 35, 20900 Turku)

miten osallistua

-kampanjaan?

Ilmainen minibussikuljetus noin puolen tunnin välein Turun ortodoksiselta kirkolta, Yliopistonkatu 19, alkaen klo 11.45. Runsaasti paikoitustilaa palvelukeskuksen pihalla Perille tuo myös linja-auto nro 54. Rakennuttaminen Rakennesuunnittelu Infrasuunnittelu Kallio- ja ympäristösuunnittelu

t a m m i r u su n e m o t u e S s i ä j y y joulum TTURUN MESSUKESKUKSESSA la 5.12.2015 klo 11–17 Upeita käsitöitä, taidetta, vaatteita, leluja sekä joulukoristeita ja -herkkuja. Ravintola avoinna.

p. 0207 911 888 www.ains.fi

Linja-autokuljetukset (nro 100) Turun kauppatorilta.

aninkainen.fi

KIINTEISTÖVÄLITYS

Asunto Oy Naantalin Aurinkopalatsi Saunatie 2, 21110 Naantali

Asunto Oy Simpukkatien Helmi Simpukkatie 9, 21420 Lieto

Naantalin Aurinkopalatsi rakennetaan Naantalin keskustan tuntumaan palveluiden lähelle. Asuntojen levyiset lasiseinät ja lasiliukuovet liittävät parvekkeet ja terassit osaksi asuintiloja.

Viihtyisä ympäristö ja keskeinen sijainti ovat keskusta-asumista parhaimmillaan. Valittavanasi on 12 erilaisesta huoneistokoosta itsellesi tai perheellesi sopivin. Kaikissa asunnoissa on tilava lasitettu parveke tai terassi.

6 asuntoa jäljellä 4h+k+s 102 m2. Ennakkomarkkinointi. Rakennuttaja: Ojarannan Rakennus Oy

Ennakkomarkkinointi. Rakennuttaja: Ojarannan Rakennus Oy

Myyntihinta: 188 700 euroa. Lainaosuus 188 700 euroa. Velaton myyntihinta: 377 400 euroa. Tiedustelut: Toni Sjöroos, puhelin 050 400 2616

Velattomat myyntihinnat alkaen: 1h+kt+s, 28 m2 (4 krs.) 89 000 euroa. 4h+k+s, 103,5 m2 (4 krs.) 309 000 euroa. Tiedustelut: Toni Sjöroos, puhelin 050 400 2616

Vapaa sisäänpääsy, pysäköintimaksu 6 €. 333H(//5Ho


Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

18 - 2015 - N:o 2

SyÜpäkuntoutus hakee uusia uomia Lounais-Suomen SyÜpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyÜn helmiä esiteltiin Hyvinvointiakatemiassa Meri-Karinassa toukokuussa. Terveydenhoitaja Katja EssÊnin lopputyÜssä testattiin, miten rintasyÜpää sairastaneiden kuntoutuksen ohjaus onnistuu virtuaalimaailmassa. Sairaanhoitaja Miia Myllynen puolestaan selvitti Move on! -lopputyÜssään, mitä syÜvästä kuntoutuvien nuorten tukimuodot voivat olla tulevaisuudessa. Nuoret naiset saivat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon eli Master of Health Care -tutkintoon tähtäävän lopputyÜnsä valmiiksi keväällä. LopputÜissä oli kyse paitsi uusien kuntoutusmuotojen lÜytämisestä myÜs projektin johtamisesta ja esimiehenä toimimisen harjoittelusta. SyÜpäyhdistyksen en tavoitteena on saada tulevaisuuden malleja a syÜvän kuntoutukseen.

Nettipohjainen malli nuorille rille Nuoret sairastuvat eri syĂśpiin iin muun ikäisiä harvemmin, mutta a nuorelle syĂśpä on sitäkin kovempi isku. Kun koko elämä on edessä ja elimistĂś vielä kehittymässä, raskaita hoitoja vaativa sairaus tuntuu rankalta ja voi jättää nuoreen jälkensä. â&#x20AC;&#x201C; Elämänlaatuun liittyvät kysymykset ovat erityisen tärkeitä nuorelle, sillä kehonkuva muuttuu ja sairaus voi vaikeuttaa sosiaalisia kontakteja. Sairastaminen voi aiheuttaa a unettomuutta, ahdistusta ja masennusta, sanoo Miia Myllynen.. Hän rakensi omassa lopputyĂśsutyĂśssään alustavaa internetpohjaista a sopeutumisvalmennusmallia, joka voidaan oidaan lopullisessa muodossa aikanaan sijoittaa vaikkapa Lounais-Suomen SyĂśpäyhdistyksen äyhdistyksen nettisivuille. Sitä kautta nuori voi saada luotettavaa tietoa sairaudestaan, tyĂś- ja koulutusmahdollisuuksista ja eri tukimuodoista. Nuori voi myĂśs saada halutessaan vertaistukea: nettisivujen toivotaan ohjaavan nuoria syĂśpään sairastuneita syĂśpäyhdistyksen nuorten toimintaan mukaan. Vertaistukeen voi liittyä mahdollisuus chattiin eli reaaliaikaiseen keskusteluun kokemusten vaihdon kanavana. MyĂśs blogeissa voi käsitellä sairastumista. Miia nosti tyĂśssään esille myĂśs terapeuttiset musiikkivideot elämänhallinnan elementtinä. Niiden avulla syĂśpään sairastunut nuori voi lĂśytää voimaa ja sinnikkyyttä, joiden turvin jaksaa hoidot. Nettiin on mahdollisuus myĂśs rakentaa harjoitteita ravitsemukseen ja liikuntaan. Nettisivuilla voi täyttää liikuntapäiväkirjaa, ja sinne voi liittää ruokareseptejä.

Kuvas Miia Myllynen (vas.) ja Katja EssÊn, jotka tyÜn ja muiden kiireiden ohessa saivat tutkintonsa valmiiksi ja Kuvassa juhlan kunniaksi ruusut keväällä. juhl t tuki ja ravitsemus. Tämä ensimmäistä kertaa toteutettu projekti tehtiin yhteistyÜssä syÜpäkuntoutuksen hoitajien, ravitsemusterapeutin ja psykologin kanssa. Tiiviisti mukana olivat myÜs Second Life -virtuaalimaailman tunteva Turun ammattikorkeakoulun IT-asiantuntija ja Second Life -maailmasta kokemusta omaava ammattikorkeakoulun opettaja. RintasyÜpä on naisten yleisin syÜpätauti. Koko maassa siihen sairastui SyÜpärekisterin m mukaan 4 800 henkilÜä vuonna 2013. Varsin naissuomalaisia tästä määrästä oli 440. Koska ssyÜpä havaitaan usein ajoissa ja hoidot ovat k kehittyneet, suurin osa eli noin 90 prosenttia rrintasyÜpään sairastuneista paranee. Hoitojen jjälkeen kuntoutumista voi edesauttaa monin ttavoin terveyttä vahvistamalla. Tuen tarve jatk kuu vielä pitkään sairastumisen jälkeen. Virtuaalinen ohjaus mahdollistaa molemminpuolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ajasta ja paikasta riippumatta. Siinä voi saada vertaistukea, psykososiaalista tukea ja ajantasaista tietoa. Se mahdollistaa myÜs tuen saannin anonyymisti, henkilÜllisyyden paljastumatta.

Nuorille syÜpäpotilaille suunnitellussa Second Life -virtuaalimaailmassa voi vaihtaa ajatuksia oman hahmon, avattaren, välityksellä. LopputÜiden ohjaajina toimivat yliopettaja Raija Nurminen Turun ammattikorkeakoulusta, vastaava hoitaja Teija Kemppainen ja toimitusjohtaja Tiina Surakka Lounais-Suomen SyÜpäyhdistyksestä.

Mahdollisesti osaksi sopeutumisvalmennusta Projektiin osallistui syksyllä 2014 rintasyĂśvän sairastaneita henkilĂśitä ja asiantuntijoita, jotka toimivat hankkeessa kuntoutuksen ohjaajina. Pilottihanke toteutettiin ammattikorkeakoulun tiloissa Ruiskadun atk-luokissa, ja siihen saattoi osallistua myĂśs etäyhteydellä kotikoneelta. Second Life, â&#x20AC;?Toinen elämäâ&#x20AC;?, on nettiin rakennettu, muun muassa opetukseen käytetty

Virtuaalista ohjausta rintasyÜpäpotilaille Katja EssÊnin kehittämisprojektissa suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin rintasyÜvästä kuntoutuville virtuaaliohjaukseen painottuva hanke Second Life -virtuaalimaailmassa. Terveyden edistämisen teemoina olivat psykososiaalinen

         



 7ANHUSTENTALO +OTIKUMMUSSA TARJOAMME PALVELUASUMISTA tsWanhustentalo Kotikummussa on vapaana vanhusten tehostetun AINA VAATIVAANpaikkoja TASOON myĂśs ASTI MYĂ&#x161;S PALVELUSETELILLĂ&#x2039; palveluasumisen palvelusetelillä.

Perunkirjoitukset Pesänselvitykset z PerinnÜnjaot z Ositukset

Testamentit Avioehtosopimukset z Edunvalvontavaltuutukset

z

z

z

z

maailma, johon jokainen voi valita käyttäjänimen ja hahmon, avattaren. Siellä voi esimerkiksi seurata luentoja, keskustella tai tutustua muihin. â&#x20AC;&#x201C; Kyseessä on Yhdysvalloista Kaliforniasta lähtĂśisin oleva nettimaailma, jota kymmenet miljoonat käyttävät eri tarkoituksiin eri puolilla maailmaa, Katja EssĂŠn kertoo. Mukana olleet ohjaajat kokivat Second Life -pohjaan rakennetun ympäristĂśn elämyksellisenä vaihtoehtona. Tarkoitus onkin jatkaa menetelmän testausta syĂśpään sairastuneiden lasten ja heidän perheidensä kanssa. Menetelmä voisi olla tulevaisuudessa osa sopeutumisvalmennustoimintaa. Hyvinvointiakatemia esitteli seminaarissa 28. toukokuuta myĂśs syĂśpäpotilaan ravitsemusohjauksen tukemista. Sitä oli selvitetty sairaanhoitaja Salima el Bakrin lopputyĂśssä. Samalla kerrottiin myĂśs meneillään olevista hankkeista, joissa rakennetaan muun muassa virtuaalikirjastoa ja virtuaalista syĂśpätietokantaa sekä syĂśpäpotilaan kuntoutussuunnitelmaa. Fysioterapeuttiopiskelija Heidi Laxin hanke liittyy taas uuteen Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen SyĂśpäyhdistyksen yhteistyĂśhankkeeseen eli niin kutsuttuun Hyvinvointiakatemiaan, jossa koko toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan alueella parannetaan asukkaiden elämänlaatua osallistamalla asukkaat vaikka puutarhanhoitoon tai tietotekniikkataitoihin. Meri-Karinan alueella on palveluvuokra-asuntoja, joissa asukkaita on lähes 90, osa syĂśpää sairastaneita tai sairastavia. Asukkaiden keski-ikä on yli 75 vuotta.

Teksti ja kuva: Paula Heino

TURKU 02-23 11 881 Kaskenkatu 15 02-23 11 884 Aninkaistenkatu 6 RAISIO 02-438 438 4 Kirkkoväärtinkuja 1

â&#x2DC;&#x17D;

â&#x2DC;&#x17D; â&#x2DC;&#x17D; â&#x2DC;&#x17D;

Liikeajan jälkeen 02-23 11 884 www.hautaustoimistoperttala.fi

Â&#x201D;Â?Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x201D;Â?Â&#x192;Â&#x2013; njͳͲΨ ÇŁÂ?Â&#x152;ÂĄÂ&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2021;



5UDET NĂ&#x2039;KĂ&#x161;ALAHUONEET OVAT YKSILĂ&#x161;LLISIĂ&#x2039; JA KOOLTAAN   M tsErkkereillä varustetut näkĂśalahuoneet ovat yksilĂśllisiä ja kooltaan SANITEETTITILOINEEN 2 saniteettitiloineen. Huoneita on tarjolla myĂśs pariskunnille. 19â&#x20AC;&#x201C;29m s 0ARISKUNNILLE TARJOLLA YHTEISIĂ&#x2039; HUONEITA

t Maittavat kotiruoat valmistamme viikon jokaisena päivänä omassa skeittiĂśssä. +YSY MYĂ&#x161;S HOIVAPAIKKAA LYHYTAIKAISEEN TARPEESEEN

s 6APAITA PAIKKOJA VOI TIEDUSTELLA VASTAAVA SAIRAANHOITAJA

t Vapaita paikkoja voi tiedustella vastaava -ARI ,Ă&#x161;NNBĂ&#x2039;CKILTĂ&#x2039; P   sairaanhoitaja TAI OMASTA KUNNASTASI Mari LĂśnnbäckiltä p. (02) 477 2822

Tervetuloa tutustumaan! Uutta! Asukkaidemme käytĂśssä on Varsinais-Suomen ainoa vanhusten sähkĂśajoneuvoavusteinen ulkoilu- ja virkistysalue. -UURAISMĂ&#x2039;ENTIE   0IIKKIĂ&#x161; +AARINA P    WWWKOTIKUMPUNET

/LQQDQNDWX7XUNX  LQIR#GLJLOLQGÂż 0\|VRVDPDNVXOOD


Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2015 - 19

â&#x20AC;?EIKĂ&#x201E; YKSIKĂ&#x201E;Ă&#x201E;N PELASTUNUTâ&#x20AC;? Porin Teatterissa ke 11.11.2015 Kuva: Janne Alhonpää

Porin teatterin näytelmä, Agatha Christien mestariteos â&#x20AC;?Eikä yksikään pelastunutâ&#x20AC;? on Ola Tuomisen ohjaamana ryhdikäs sekä loppuun asti sekä jännittävä että viihdyttävä esitys. Se vie katsojat näyttelijĂśiden, lavastuksen ja asujen myĂśtä suoraan 1920â&#x20AC;&#x201C;1930-luvun Englantiin, Devon rannikolle, jossa seikkailu vasta alkaa... Rooleissa Marko Honkanen, Heidi Rantakeisu, Mirva Tolppanen, Janne Turkki ym. Matkaohjelma: - Klo 15.00 lähtĂś Ortodoksiselta kirkolta, Yliopistonkatu 19, Turku - Ajo Poriin, jossa nautitaan illallinen Raatihuoneen Kellarissa ennen esitystä. Illallinen sisältää alku- ja pääruo

an, kahvin/teen ja konvehdin. - Klo 19.00 alkaa teatterinäytÜs, kesto hieman yli 2 tuntia (sis. väliajan) - Klo 21.15 paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.15.

Matkan hinta: jäsenet 88 euroa ei-jäsenet 105 euroa Hintaan sisältyy: - linja-autokuljetukset - teatterilippu - illallinen Raatihuoneen Kellarissa, Porissa - matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Anu Salminen

â&#x20AC;?SLAVA! KUNNIA.â&#x20AC;? Helsingin Kansallisteatterissa la 5.12.2015 â&#x20AC;?Slava! Kunnia.â&#x20AC;? on rohkeasti kirjoitettu ja tulkittu, hurja teos! Pirkko Saisio on dramatisoinut kohtauksiksi ja lauluiksi totta ja tarua Venäjän nykypäivästä ja historiasta. Laura Jäntin ohjauksen sävyissä ei säästellä: on ahneita oligarkeja, rĂśyhkeää politikointia, vakoilijoita, mediatemppuja. â&#x20AC;?Slava! Kunnia.â&#x20AC;? on näytelmä, jossa nauru ja suru kulkevat käsi kädessä. Rooleissa Markku Maalismaa, Janne Marja-aho, Marja Salo, Katariina Kaitue ym. Matkaohjelma: - Klo 10.00 lähtĂś Ortodoksisen kirkolta, Yliopistonkatu 19, Turku - Ajo Helsinkiin, jossa esitys alkaa klo 13.00 - Väliajalla kahvitarjoilu. - Esityksen jälkeen paluu Turkuun,

jonne saavutaan noin klo 18.30 Matkan hinta: jäsenet 95 euroa ei-jäsenet 112 euroa Hintaan sisältyy: - linja-autokuljetukset

- teatterilippu - väliajalla kahvi ja mansikkaleivos - matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Maija Parmanen

ILMOITTAUTUMISET JA LISĂ&#x201E;TIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku sMATKARI LSSYls!VOINNAMA PEKLOn

Missä tahansa, ei mitä tahansa.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

20 - 2015 - N:o 2

Voimaa luonnosta ja yhdessäolosta

Pitkospuita pitkin mielenrauhaan Yksi on kotoisin Lapista, toinen Pohjanmaalta, kolmas Turun naapurista… Kuhankuonon kansallispuistossa patikoidessaan he ovat kaikki yhtä monen valovuoden päässä arkimurheista. Arjen haasteiden pariin he palaavat varmasti entistä vahvempina. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toukokuinen Luonnonvoimaa-viikonloppu tekee tehtävänsä. Ollaan vain 35 kilometrin päässä Turusta, silti kaukana kaikesta hälinästä. Reilun puolen tusinan joukko viikonloppuvieraita sekä Luonnonvoimaa-tempauksen vetäjät Teija Kemppainen ja Tiina Hvitfelt etenevät hanhenmarssia Kuhankuonon huikaisevan kauniita maisemia halkovia pitkospuita pitkin. Välillä reitti vaihtuu metsä- tai rantapoluksi. Taivalta taitetaan kuutisen kilometriä, Savojärven ympäri. Matka ei tunnu lainkaan rankalta, sillä kiirettä ei pidetä. Tuolloin tällöin pysähdytään ihastelemaan suloista pientä kukkaa, kummastelemaan käkkyräistä puuta tai tekemään pakura-

Liekit tekevät selvää mielenrauhaa jäytäneistä painolasteista.

kääpälöytöjä, ehkä vaihtamaan pari ystävällistä sanaa polulla vastaan tulevan tuntemattoman kanssa.

la naiset kertoivat itsestään, teki vaikutuksen lukemattomia elämäntarinoita kuulleisiin kurssiemäntiinkin.

Kuin vanhat ystävykset

Tervemenoa ikävät asiat

Kurssilaiset tulevat kuka mistäkin päin Suomea ja erilaisista oloista. Heitä yhdistää paitsi syöpä myös rakkaus luontoon. Metsästä, mereltä tai tunturista he ovat löytäneet lohtua silloinkin, kun sairaus on yrittänyt päästä niskan päälle ja maailma näyttänyt muutenkin mustalta. Luontoelämysten lisäksi sisarellinen yhdessäolo voimaannuttaa. Puolmatkan eväs- ja makkaranpaistotauolla retkeläiset touhuavat yhdessä kuin vanhat ystävykset konsanaan. Tutustuttu on vasta edellisenä päivänä Moikoisten Meri-Karinassa. Avoimuus, jol-

Makkaranpaistonuotioon singahtaa klapien lomaan keltainen paperitollo jos toinenkin. Naiset ovat Turkuun ja Meri-Karinaan tultuaan raapustaneet lapuille asioita, joista haluavat päästää irti. Pesäeroa voimistetaan symbolisella eleellä: lappuset viskataan Kurjenpesän nuotiopaikalla tuleen. Tuossa meni negatiivisuus, tuossa rahapulan voivottelu, kannoillaan sairauden vatvominen. Hyvästi ulkonäköpaineet, tervemenoa pahansuovat ajatukset! Aika moneen lappuun on kirjattu turhista huolehtiminen. Miksi kantaa koko

Kuhankuonon maisemat eivät tuota pettymystä. Kannatti tulla kaukaakin, retkeläiset tuumaavat.

maailman murheita harteillaan, naiset pohtivat. Kun viimeinenkin ikävä asia on poltettu poroksi, mieli rauhoittuu ja askel kevenee entisestään. Loppukilometrit taittuvat leikiten.

Jäähyväisvisiitti Ruissaloon Kuhankuonon-retken päätteeksi nautitaan pullakahvit järvenrannassa. Kylmäpäisin retkeläinen lupaa mennä uimaan jos ei nyt juuri tähän veteen niin Meri-Karinassa Pitkäänsalmeen, jo ennen saunaa. Samaiselle uskalikolle paikallaan istuminen on kuulemma vaikeaa. Ei hätää: iltapäivän mindfullrupeamaan voi osallistua patjalla loikoillen. Huomenissa koittaa vuorostaan haikea ero. Ennen hyvästejä luontoteemaa vahvistetaan tekemällä visiitti Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan. Luonnonvoimaa-voimaantumisviikonloppu on syöpäyhdistyksen ideapajan uutuuksia. Euroja toteutukseen on saatu Raha-automaattiyhdistykseltä. RAY:n tuki edellyttää, että hanke poikkeaa Kelan rahoittamista.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuvat: Liisa Käiväräinen

Kapoisilla pitkospuilla kulkeminen kohentaa sekä kehon että mielen tasapainoa.


Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2015 - 21

AVOINNA TUNNIN PIDEMPĂ&#x201E;Ă&#x201E;N JOKA PĂ&#x201E;IVĂ&#x201E; maâ&#x20AC;&#x201C;pe 9â&#x20AC;&#x201C;20 la 9â&#x20AC;&#x201C;16

Moikoisten liikekeskus Pitkäpellonkatu 2 20900 Turku puh. 02 2844 666

HIRVENSALON APTEEKKI PALVELEE SIELLĂ&#x201E;, MISSĂ&#x201E; SINĂ&#x201E; OLET. Hirvensalon apteekista saat monipuolisesti hyvinvointiisi ja terveyteesi liittyvät tuotteet ja palvelut. Verkkokauppamme saaristoapteekki.ďŹ toimittaa lääkkeet postitse kotiin, mĂśkille tai vaikka tyĂśpaikalle. Sairaanhoitajan palvelut apteekin Terveyspisteestä Voit mittauttaa helposti ja nopeasti verenpaineen, kokonaiskolesteroliarvot, pitkäaikaisen verensokerin, hemoglobiinin tai CRP:n ilman erillistä lähetettä. MyĂśs pienet hoitotoimenpiteet, kuten tikkien poisto tai rokotukset onnistuvat lähiapteekissasi. Varaa aika numerosta 02 2844 660 tai tule ilman ajanvarausta. Sinut ottaa vastaan sairaanhoitajamme Hanna-Mari. Terveyspiste palveluksessasi ma, ke ja pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;16 ti ja to klo 11â&#x20AC;&#x201C;19

4%26%45,/! +/4)-!)3%,,% +!43!3453!3%-!,,%

Sydämellisesti tervetuloa!

WP-Katsastus Oy Tuulissuontie 34, LIETO, puh. (02) 436 4300 www.wp-katsastus.ďŹ

Av. ma-pe klo 8-17

21.$

LOUHISAAREN

+

KARTANON KAHVILA

$

.$5

$1

9,/

7

7l\GHOOLVWlKDXWDXVSDOYHOXD\OLY Täydellistä hautauspalvelua yli 112 v

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02-431 2515 Ă&#x201E;itienpäivästä elokuun loppuun Muina aikoina tilauksesta!

OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYĂ&#x2013;VĂ&#x201E;NTORJUNTATYĂ&#x2013;TĂ&#x201E; www.saunarantti.fi

Pompen Saunarantti Kalastavankissankuja 21600 Parainen GSM 0400 534 822 Yrityksille ja perhejuhliin



/,,.(11(2< $UL/HKWLQHQ .XUNLVXRQNDWX.DDULQD 3XK    $68172-$.,,17(,67g.$833$

7859$//,6(67,

%5$1'(5 0$11(52< .ULVWLLQDQNDWX7XUNXSXKID[ HWXQLPLVXNXQLPL#EUDQGHUPDQQHUIL EPRIILFH#EUDQGHUPDQQHUIL ZZZEUDQGHUPDQQHUIL 0XXWWRLPLVWRW 3RKMRLVUDQWD$+HOVLQNL ,VRNDWX5DXPDSXKID[

leluja lapsille vuodesta 1912 /LQQDQNDWX7XUNX 3XK ZZZFDVDJUDQGHÂż

Sujuvaa apteekkipalvelua matkasi varrella

+$11(/(1 5DNHQQXVMD5HPRQWWL +DONNRQLLW\QWLH 0DVNX 3XK ZZZKDQQHOHQUDNHQQXVMDUHPRQWWLIL

Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h  ZZZKDXWDXVWRLPLVWRVDDULQHQ¿

www.hautaustoimistosaarinen.ďŹ $UNXWMDXXUQDW/66<QMlVHQLOOH

DUNODVX $ODN\OlQWLH 7XUNX SXK

ZZZYLKHUODVVLODÂż

.HOORMD.XOWDOLLNH -0b.(/b2< 7XUXQWLH/RLPDD SXK

Autistenkatu 1, Turku (Satakunnantien varrella) www.raunistulanapteekki.ďŹ $872.25-$$02

2SWLPL$VXQQRW2\/.9 7XXUHSRULQNDWX785.8 ZZZRSWLPLDVXQQRWÂż 7DYRLWDWPHLGlWP\|VNlVLSXKHOLQQXPHURLVWD 7DSDQL5DDWLNDLQHQ .DUUL+lOOIRUV7LPR5LVNL

/LQQDQNDWX7XUNX Linnankatu 9, Turku SXK puh. 02-23 23 23 5 .XOMHWXVSDOYHOXPPHSlLY\VWllK

Viherlassila

7HKRNDVP\\QWL\OLYXRGHQNRNHPXNVHOOD 62,7$,/0$,1(1$59,2 .(//2-$.8/7$/,,.(/,1'+2/0 .DOHYDQWLH 785.8 ,WlKDUMXQ3ULVPD

3XK)D[

HAUTAUSTOIMISTO

$6,$1$-272,0,672

 +XROWRPLHKHQWLH/LHWR ZZZNRQHSXNNLÂż

ZZZNXOWDVWRUHĂ&#x20AC; -b6(1(78623,08.6(108.$$1

JOHANNA KAIHDIN Eerikinkatu 38 20100 Turku puh. 02-253 5888

Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-13

www.paimio.ďŹ +\YLHQPXRWRNXYLHQPHUNHLVVl

 ZZZVWXGLREUDKHĂ&#x20AC;

www.rusko.ďŹ AUTOHUOLTO SUVANTO Puh. 2366 426 040 5113 781

www.autohuoltosuvanto.ďŹ

.DLKGLQOLLNH 6DQGEHUJ 1XSSXODQWLH7XUNX SXK .DWULQHKROPLQNDWX6DOR SXK 7l\GHOOLVWlSDOYHOXDYDONDHQ

IT-TUKI

Kotiin ja konttoriin 045 347 0220 teemu@iteemu.ďŹ www.iteemu.ďŹ

Kukat meiltä arkeen, juhlaan ja suruun... $UN/D6X .LUNNRNDWX0<1b0b., SXK  

Maariankatu 3 20100 Turku 02 231 5162 Fax 02 220 0357 ark. 10.00-17.30 la 10.00-14.00

www. laukkumarjanen.ďŹ


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

22 - 2015 - N:o 2

Toimintaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen TOIMINTAA ERI SYÖPÄPOTILASRYHMILLE Syöpäpotilaiden vesivoimistelut ja mattojumppa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa tNBBOBOUBJTJOLMP LBJLLJQPUJMBBU LMP SJOUBTZÚQÊQPUJMBBU  LMP KÊTFOFU KBLMP KÊTFOFU

tLFTLJWJJLLPJTJOLMP LBJLLJQPUJMBBU LMP SJOUBTZÚQÊQPUJMBBU LMP BWBOOFMFJLBUVU KBLMP LBJLLJQPUJMBBU

-JTÊLTJTZÚQÊQPUJMBJMMBPONBIEPMMJTVVTPTBMMJTUVBPIKBUUVVONBUUPKVNQQBBONBBOBOUBJTJOLMP.BUUPKVNQBOKBWFTJWPJNJTUFMVOLBVTJNBLTV UBNNJUPVLPLVVKBTZZTMPLBLVV POKÊTFOJMMF ǎ NVJMMFǎ-JTÊUJFEPUQ MJJLVOUBQBMWFMVU  UBJQ JOGP 

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄ &UVTFUSZINÊUBSKPBBUJFUPBFUVSBVIBTTZÚWÊTUÊKBTFOIPJEPTUBTFLÊTBJSBVEFOWBJLVUVLTFTUBFMÊNÊÊO3ZINÊBOUBBQPUJMBJMMFMÊIFJTJOFFONBIEPMMJTVVEFOWJSLJTUÊZUZÊKBUBWBUBNVJUBTBNBOTBJSBVEFOLPLFOFJUB3ZINÊMMÊPOPNBUPJNJLVOUB KPLBTVVOOJUUFMFF KBPIKBBUPJNJOUBBSZINÊMÊJTUFOUPJWFJEFONVLBJTFTUJ-JJUUZÊLTFTJ&UVTFUSZINÊÊOKBTBBEBLTFTJQPTUJB JMNPJUBOJNFTJKBPTPJUUFFTJQVIFMJNJUTFQPTUJUTF.FSJ,BSJOBBOUBJTÊILÚQPTUJUTFFUVTFUQPUJMBBU!HNBJMDPN-JTÊUJFUPKB&UVTFUSZINÊO UPJNJOOBTUBFNTÊILÚQPTUJPTPJUUFFTUBUBJWBQBBFIUPJTUPJNJOOBO LPPSEJOBBUUPSJMUB Q Luento-ja keskusteluryhmätoiminta &UVSBVIBTTZÚQÊQPUJMBJMMFKBIFJEÊOMÊIFJTJMMFFOUBSLPJUFUVUMVFOUP KBLFTLVTUFMVUJMBJTVVEFUKÊSKFTUFUÊÊO.FSJ,BSJOBTTBZMFFOTÊLVVLBVEFOLPMNBOUFOBLFTLJWJJLLPOB IVPNJPJPIKFMNBTTBPMFWBU QPJLLFVLTFU ,PLPPOUVNJTUFOZIUFZEFTTÊLBIWJUBSKPJMVKBBSQBKBJTFU7VPEFOBJLBOB&UVTFUSZINÊTBBUUBBKÊSKFTUÊÊNVVUBLJO UPJNJOUBB KPMMPJOUPJNJOOBTUBJMNPJUFUBBOFSJLTFFOLJSKFJUTF Luento-, keskustelu- ja virkistystoimintaa Meri-Karinassa tUJLMP1BJLBMMJTPTBTUPZIUFJTUZÚ,JWVONPOJOBJTVVT  3FJOP1ÚZIJÊ LJWVOIPJEPO QBMMJBUJJWJTFOMÊÊLFUJFUFFOKBTZE BOFTUFSJUZJTQÊUFWZZEFU0ZM .FJMBIUJ "5&, ):,4 5: ): tLFLMP6SPMPHJB )BSSJ#BDLNBO VSPMPHJ 5Vrunmaan sairaala tLFLMP+PVMVKVIMBU.FSJ,BSJOBTTB UBSLFNNBUUJFEPU &UVTFUJOTZLTZOKÊTFOLJSKFFTTÊ

Liikuntakerho &UVSBVIBTTZÚQÊQPUJMBJEFOMJJLVOUBLFSIP.FSJ,BSJOBTTBNBBOBOUBJTJOLMP+VNQQBLFTUÊÊOPJONJOVVUUJB KPOLBKÊMLFFO TBVOBKBBMMBTPTBTUPWBSBUUVOBLMPBTUJ0IKFMNBTTBNNNBUUPKVNQQBB LVOUPQJJSJÊKBLVOUPTBMJIBSKPJUUFMVB KPLBJTFOPNBO LVOOPONVLBBO-JJLVOUBLFSIPMBJTFMMFLFSSBONBLTVǎUBJ LFSUBNBLTVOBǎLSU.BLTV.FSJ,BSJOBOJOGPPO-JJLVOUBLFSIPOPIKBBKBOBUPJNJJGZTJPUFSBQFVUUJUBJLVOUPIPJUBKB,FSIPUBSLPJUFUUVTFLÊNJFIJMMFFUUÊOBJTJMMF NVLBBONBIUVVNZÚTLFTLFO LBVEFO

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEIDEN KERHO SYKERÖ 4ZLFSÚKÊSKFTUÊÊNPOJQVPMJTUBUPJNJOUBBMBQTJTZÚQÊQPUJMBTQFSIFJMMF Toimintapäivät Meri-Karinassa syksyllä 2015: tMB1ÊJWÊQBMPNJFIFOÊUBJQPMJJTJOB1BMPBVUPUKBQPMJJTJU UVMFWBUUBQBBNBBOTZÚQÊMBQTJQFSIFJUÊ.FSJ,BSJOBBO tMB)BMMPXFFOKVIMBU tMBLMP5BUVKB1BUV1JIBMMBOÊZUFMNÊ4ZLFSÚOZLTJUZJTOÊZUÚT5VSVOTFJLLBJMVQVJTUPO5JNBOUUJUFBUUFSJTTB tMB+PVMVBTLBSUFMVBKBMFJWPOUBB tMB4ZLFSÚOKPVMVKVIMB 5PJNJOUBQÊJWJOÊ.FSJ,BSJOBOMFJLLJIVPOFFUTZLFSÚMÊJTUFOLÊZUÚTTÊ VJOUJWVPSPLMPoKBWBSTJOBJOFOPIKFMNBLMPBMLBFO  FMMFJUPJTJOPMFJMNPJUFUUV.VVUPLTFUPIKFMNBBONBIEPMMJTJB QÊJWJUFUZUUJFEPU4ZLFSÚOOFUUJTJWVJMMB Tapahtumat, joissa päivä vielä avoin: t-BTUFOUFBUUFSJ,JTÊMMJLFSIPOLFTÊOOÊZUFMNÊ.FSJ,BSJOBTTBTZLTZOBJLBOB JOGFLUJPSJTLJUÚO&TJUZLTFOLFTUPONJO t4ZLFSÚMÊJTUFOJOGFLUJPSJTLJUÚOLZOUUJMÊQBKB5VSVOTFJLLBJMVQVJTUPOUPJNJOUBQBKBTTBNBSSBTKPVMVLVVOWBJIUFFTTB t­JUJFOTZLTZJOFOWJSLJTUZTQÊJWÊ 4ZLFSÚOTZZTLBVEFOJOGFLUJPSJTLJUUÚNÊUWBQBBUVJOOJUPWBUBMLBOFFU.FSJ,BSJOBTTB&OTJNNÊJOFOLFSUBPOUJLMPo KB VJOOJUKBULVWBUTBNBBOBJLBBOKPLBUPJOFOUJJTUBJLPLPTZZTLBVEFO BKBO"MMBTKBTBVOBUJMBUQFSIFJEFOWBQBBTTBLÊZUÚTTÊLBIEFOUVOOJOBKBO TVJILVKBQVLVUJMBUPMUBWBUZIKJOÊWJJNFJTUÊÊOLMP 6JOUFJIJOPTBMMJTUVUBBOUÊZTJOUFSWFFOÊ4VVOOJUFMNJTTBPOKÊSKFTUÊÊMBQTJMMFNZÚTVJNBLPVMVPQFUVTUBTZLTZOBJLBOB TFVSBBJMNPJUUFMVB 4ZLFSÚOTZLTZOJOGFLUJPSJTLJUUÚNÊUFMPLVWBOÊZUÚLTFU5VSVO,JOPQBMBUTJTTB UBSLFNNBUBKBOLPIEBUUJFEPUFUBBO4ZLFSÚOOFUUJTJWVJMMBKBTÊILÚQPTUJUTF&MPLVWBMJQQVKFOPNBWBTUVVǎMJQQV 7BSBBUIBONVLBBOUBTBSBIBO Lisätietoa Sykerön toiminnasta: tTZLFSP!MTTZGJUBJOJJOBPMMJLBJOFO!MTTZGJ Q tMTTZGJQPUJMBJMMFMÊIFJTJMMFUVLJUPJNJOUBWFSUBJTUVLJ MBQTJTZÚQÊQPUJMBBU

SYKERÖNUORET (13–17-VUOTIAAT) 4ZLFSÚOVPSJMMBPOPNB'BDFCPPLZIUFJTÚ4OVHHMFT3ZINÊPO TBMBUUV NVLBBOQÊÊTFFPUUBNBMMBZIUFZUUÊMBQTJQFSIFLPPSEJOBBUUPSJ/JJOB0MMJLBJTFFOOJJOBPMMJLBJOFO!MTTZGJ Q

Lisätietoa Sykerönuorten toiminnasta: tMTTZGJQPUJMBJMMFMÊIFJTJMMFUVLJUPJNJOUBWFSUBJTUVLJ nuoret

RINTASYÖPÄPOTILAIDEN VERTAISTUKIRYHMÄT

UPJNJNBBOUVLJIFOLJMÚJOÊ KBIFJMMFKÊSKFTUFUÊÊOLPVMVUVTUBKBPIKBVTUBZIEJTUZLTFOUPJNFTUB-JTÊUJFUPBTBBUUPIPJEPOUVLJIFOLJMÚUPJNJOOBTUB,BSJOBLPEJOWBTUBBWBIPJUBKB.FSKB-FJOPOFO Q 

,FTLVTUFMVSZINÊUVVTJMMFIJMKBUUBJOTBJSBTUVOFJMMFSJOUBTZÚQÊQPUJMBJMMF.FSJ,BSJOBTTB3ZINJFOUBSLPJUVLTFOBPOBVUUBBKBUVLFB QPUJMBJUBTPQFVUVNBBOTBJSBVEFONVLBOBBOUVPNBBOVVUFFOFMÊNÊOUJMBOUFFTFFO3ZINÊUPWBUPTBOPUUBKJMMFNBLTVUUPNJB FJLÊ OJJIJOUBSWJUTFFUVLÊUFFOJMNPJUUBVUVB3ZINÊUUPUFVUFUBBOZIUFJTUZÚTTÊ5ZLTJOTZÚQÊLMJOJLBOLBOTTB3ZINÊOWFUÊKJOÊUPJNJWBU TBJSBBOIPJUBKBU$ISJTUJOB#FSHFSKB,JSTJ,JWJPKB7JJUBMB3ZINÊU POUBSLPJUFUUVSJOUBTZÚQÊQPUJMBJMMF KPULBIBMVBWBUUJFUPB OFVWPB KBIFOLJTUÊUVLFB UBWBUBNVJUBSJOUBTZÚQÊQPUJMBJUBKBLFTLVTUFMMB BJIFFTUBUPJTUFOLBOTTB

VERTAISTUKIHENKILÖVÄLITYS

Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmät Meri-Karinassa tOVPSUFOSZINÊLMPo KB tZMJWVPUJBJEFOSZINÊLMPo KB

VERTAISTUKIHENKILÖKSI

Vertaistukiryhmä levinnyttä rintasyöpää sairastaville "WPJOLFTLVTUFMVSZINÊ&JFOOBLLPJMNPJUUBVUVNJTUB3ZINÊ LPLPPOUVV.FSJ,BSJOBTTBLMPo KB -JTÊUJFUPBSZINJFOLPLPPOUVNJTJTUBWBQBBFIUPJTUPJNJOOBOLPPSEJOBBUUPSJMUB Q NJOOBWBJOJOFO!MTTZGJ RINTAPÄIVÄ MERI-KARINASSA ti 20.10. klo 17–20 "TJBOUVOUJKBBMVTUVLTJB VJNBQVLVKBMJJWJFTJUUFMZÊ 3PPTBOBVIB NZZOUJÊ VJOUJBKBTBVOPNJTUB5VMFUVUVTUVNBBO.FSJ,BSJOBO 4FJTLBSJOLBUV 5VSLV QBMWFMVJIJOKBLFTLVTUFMFNBBOWFSUBJTUVLJIFOLJMÚJEFOLBOTTB4BNBMMBTBBUUJFUPBOFVWPOUB LVSTTJKB WFSUBJTUVLJUPJNJOOBTUB:IUFJTUZÚTTÊ5VSVO%POOJFOLBOTTB

ILOA JA ITSETUNTEMUSTA Virkistys ja rentoutusryhmä syöpää sairastaville naisille 7JSLJTUZTKBSFOUPVUVTJMMBUTJTÊMUÊWÊUBMVTUVLTFO LFTLVTUFMVB IBSKPJUVLTJBKBFSJMBJTJBPIKBUUVKBUZÚLBMVKBIFOLJTFFOIZWJOWPJOUJJO KBJMPPO3ZINÊOPIKBBKBOBUPJNJJWBMPLVWBBKBKBIZWJOWPJOUJWBMNFOUBKB1JSJUUB'PST Iloa ja itsetuntemusta -ryhmän kokoontumiset Meri-Karinassa klo 18–20 tUJ.JOÊPMFOUÊSLFÊ tUJ7PJNBBOUVNJTFOUZÚLBMVKB tUJ0NBTJTÊJOFOJEFOUJUFFUUJOJ tUJ7BMUBKBWBQBVTWBMJUBJMP tUJ.JOVOBBSSFLBSUUBOJ tUJ0NBOFMÊNÊOJLVOJOHBUUBSFOB 3ZINÊLÊZOOJTUZZ KPTPTBMMJTUVKJBPOWÊIJOUÊÊO3ZINÊÊONBIUVVPTBOPUUBKBBJMNPJUUBVUVNJTKÊSKFTUZLTFTTÊ0TBOPUUBKJMMF NBLTVUPO*MNPJUUBVUVNJTFUQFNFOOFTTÊWBQBBFIUPJTUPJNJOOBOLPPSEJOBBUUPSJQ NJOOBWBJOJOFO!MTTZGJ 7PJUNZÚTKÊUUÊÊTPJUUPQZZOOÚO.FSJ,BSJOBOJOGPPO Q 

VOIMAVARAA Syöpää sairastavien miesten keskusteluryhmä ,FTLVTUFMVSZINÊPOFOTJTJKBJTFTUJTVVOOBUUVNVJMMFLVJOFUVSBVIBTTZÚQÊQPUJMBJMMF KPJMMBPOPNB&UVTFUSZINÊOTÊ7PJNBWBSBB SZINÊTTÊWPJQVIVBTBJSBVEFOLPLFNVLTFTUBKBKBLBBBKBUVLTJB TBNBOLPLFOFJEFOLBOTTB3ZINÊÊOWPJUVMMBNZÚTLVVOUFMFNBBO KBTBBNBBOUJFUPBTFLÊOFVWPKB0IKBBKBOBUPJNJJTPTJBBMJKBUFSWFZTBMBOBNNBUUJMBJOFO3ZINÊPOPTBOPUUBKJMMFNBLTVUPO KBTF LÊZOOJTUZZ KPTPTBMMJTUVKJBPOWÊIJOUÊÊO&JSBKBUUVBJMNPJUUBVUVNJTBJLBB5JFEVTUFMVUKBJMNPJUUBVUVNJTFUWBQBBFIUPJTUPJNJOOBO LPPSEJOBBUUPSJ Q Keskusteluryhmä yksinäisille syöpää sairastaneille 5VOOFULPJUTFTJZLTJOÊJTFLTJTZÚQÊTBJSBVEFOLBOTTB ,BJLJMMBFJPMF MÊIFJTUÊKBLBNBTTBBSLFBKBTBJSBVEFONVLBOBBOUVPNJBUVOUFNVLTJB KB LPLFNVLTJB )BMVBULP KBLBB OÊJUÊ LPLFNVLTJB UBJ LVVOOFMMBUPJTUFOTZÚQÊÊOTBJSBTUVOFJEFOBKBUVLTJBTBJSBTUVNJTFTUBKBTFONVLBOBBOUVPNJTUBNVVUPLTJTUBKBTBBEBUJFUPBKBUVLFB BSLFFO -PVOBJT4VPNFO4ZÚQÊZIEJTUZTPOLÊZOOJTUÊNÊTTÊTZLTZMMÊWFSUBJTUVLJSZINÊÊOBJTJMMFKBNJFIJMMF KPIPONBIUVV PTBMMJTUVKBBJMNPJUUBVUVNJTKÊSKFTUZLTFTTÊ3ZINÊLÊZOOJTUZZ  KPTPTBMMJTUVKJBPOWÊIJOUÊÊO3ZINÊPTBMMJTUVKJMMFNBLTVUPO 5BQBBNJTJBKÊSKFTUFUÊÊO.FSJ,BSJOBTTBTZLTZOBJLBOBLFSUBB *MNPJUUBVUVNJTFU QF  NFOOFTTÊ WBQBBFIUPJTUPJNJOOBO LPPSEJOBBUUPSJ Q NJOOBWBJOJOFO!MTTZGJoWPJU NZÚTKÊUUÊÊTPJUUPQZZOOÚO.FSJ,BSJOBOJOGPPO Q

VERTAISTUKIRYHMÄ SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LÄHEISILLE 4BJSBTUVNJOFOTZÚQÊÊOKBTJJIFOMJJUUZWÊUTZÚQÊIPJEPUWFSPUUBWBU TFLÊTBJSBTUVOFFOJUTFOTÊFUUÊIÊOFOMÊIFJTUFOTÊWPJNBWBSPKB5FSWFFMMÊMÊIFJTFMMÊLÊÊOFJBJOBPMFTBBUBWJMMBUVLJIFOLJMÚÊ KPOLBLBOTTBKBLBBBSKFOKBTBJSBVEFOBJIFVUUBNBOLSJJTJO5ÊIÊOUBSKPBB NBIEPMMJTVVEFOWFSUBJTSZINÊ KPOLBPIKBBKBOBUPJNJJUBJEFUFSBQFVUUJ,BJTB)BMUJB4ZÚQÊÊOTBJSBTUVOFJEFOMÊIFJTJMMFUBSLPJUFUUV UVLJ KB LFTLVTUFMVSZINÊ PO UBSLPJUVT LÊZOOJTUÊÊ MPLBLVVTTB  KPTPTBMMJTUVKJBPOWÊIJOUÊÊO3ZINÊÊONBIUVVPTBOPUUBKBBJMNPJUUBVUVNJTKÊSKFTUZLTFTTÊ.BLTVUPOSZINÊLPLPPOUVV .FSJ,BSJOBTTBTZLTZOKBLFWÊÊOBJLBOBZIUFFOTÊ LFSUBB*MNPJUUBVUVNJTFULFNFOOFTTÊWBQBBFIUPJTUPJNJOOBOLPPSEJOBBUUPSJ Q NJOOBWBJOJOFO!MTTZGJUBJ KÊUÊTPJUUPQZZOUÚ.FSJ,BSJOBOJOGPPO Q

SAATTOHOIDON TUKIHENKILÖTOIMINTA 4BBUUPIPJUPWBJIFFOQPUJMBJMMBPOIBMVUFTTBBONBIEPMMJTVVTUBWBUB UVLJIFOLJMÚ7BQBBFIUPJTFOBUPJNJWBOUVLJIFOLJMÚOSPPMJPOPMMB QPUJMBBOKBIÊOFOMÊIFJTFOTÊUVLFOB LVVMJKBOBKBLPLFNVLTFO KBLBKBOBUVFUUBWBOUPJWFJTUBLÊTJO7BQBBFIUPJTFUPOLPVMVUFUUV

7FSUBJTUVLJUPJNJOUBQFSVTUVVPTBMMJTUVKJFOTBPNBBOFMÊNÊOLPLFNVLTFFO LFTLJOÊJTFFOUBTBBSWPPO LVVMMVLTJKBZNNÊSSFUZLTJ UVMFNJTFFOTFLÊLPIUBBNJTFFOKBLFTLJOÊJTFFOUVLFNJTFFO7FSUBJTUVLJIFOLJMÚMUÊTBBUVUVLJBVUUBBBSKFTUBTFMWJZUZNJTFTTÊ NVUUB FJLPSWBBBNNBUUJUZÚUÊ7FSUBJTUVLJIFOLJMÚJOÊUPJNJWBU-PVOBJT 4VPNFO4ZÚQÊZIEJTUZLTFOLPVMVUUBNBUWBQBBFIUPJTFU+PTIBMVBU ZLTJOUBJMÊIFJTFTJLBOTTBLFTLVTUFMMBWFSUBJTUVLJIFOLJMÚOLBOTTB  PUBZIUFZUUÊLVSTTJKBOFVWPOUBQBMWFMVJIJO Q NB QFo  7FSUBJTUVLJPOWBQBBFIUPJTUBKBWBTUBWVPSPJTUBLPLFNVTUFOWBJIUPB TFLÊUVLFNJTUBTBNPKBFMÊNÊOUJMBOUFJUBLPLFOFJEFO7FSUBJTUVLJIFOLJMÚMMÊPNBLPIUBJOFOTBJSBVEFOLPLFNVTUBJLPLFNVTMÊIFJTFO TBJSBTUVNJTFTUB MÊIFJTWFSUBJTUVLJIFOLJMÚ NBIEPMMJTUBBZIUFJTFO LJFMFOKBLPLFNVTNBBJMNBOKBLBNJTFOUVFUUBWBOLBOTTB6VTJMMF WFSUBJTUVLJIFOLJMÚUPJNJOOBTUBLJJOOPTUVOFJMMFKÊSKFTUFUÊÊOLPVMVUVTUB)FOLJMÚLPIUBJOFOIBBTUBUUFMVFOOFOQFSVTLPVMVUVLTFFO PTBMMJTUVNJTUB5ÊMMÊIFULFMMÊFSJUZJTUÊUBSWFUUBPOIBSWJOBJTJBTZÚQÊTBJSBVLTJBTBJSBTUBWJFOQPUJMBJEFOWFSUBJTUVLJIFOLJMÚJMMF4FVSBBWB WFSUBJTUVLJIFOLJMÚJEFO QFSVTLPVMVUVT KÊSKFTUFUÊÊO LFWÊÊMMÊ 5JFEVTUFMVUWBQBBFIUPJTUPJNJOOBOLPPSEJOBBUUPSJ Q 

TERVETULOA MUKAAN TALKOO- JA YSTÄVÄTOIMINTAAN -PVOBJT4VPNFO4ZÚQÊZIEJTUZLTFTTÊPONBIEPMMJTVVTPTBMMJTUVB NPOJQVPMJTFFOUBMLPPKBZTUÊWÊUPJNJOUBBO5BSWFUUBPOFTJN BWVTUBWJJOLFJUUJÚUFIUÊWJJO UJMPKFOLBMVTUBNJTFFO LFSÊZTUPJNJOUBBOKBQJIBUFIUÊWJJOTFLÊWJSJLLFFMMJTFFOUPJNJOUBBO LVUFOLFSIPUPJNJOUBBO-JTÊLTJLBJWBUBBOZTUÊWJÊQBMWFMVLFTLVLTFOBTVLLBJMMFVMLPJMVKBLFTLVTUFMVTFVSBLTJ5BMLPPKBZTUÊWÊUPJNJOOBTUB LJJOOPTUVOFJMMFKÊSKFTUFUÊÊOQFSFIEZUZTLPVMVUVTUB+PTPMFULJJOOPTUVOVU PUBZIUFZUUÊWBQBBFIUPJTUPJNJOOBOLPPSEJOBBUUPSJJO .JOOB7BJOJOFO QUBJKÊUÊTPJUUPQZZOUÚ.FSJ,BSJOBOJOGPPO Q

TALKOO- JA YSTÄVÄTOIMINNAN PERUSKOULUTUS -PVOBJT4VPNFO4ZÚQÊZIEJTUZTKÊSKFTUÊÊVVTJMMFUBMLPPKBZTUÊWÊUPJNJOUBBOUVMFWJMMFQFSVTLPVMVUVTQÊJWÊOQFLMPo  IBBTUBUUFMVFOOFOLPVMVUVTUB5JFEVTUFMVUWBQBBFIUPJTUPJNJOOBO LPPSEJOBBUUPSJ QUBJKÊUÊTPJUUPQZZOUÚ.FSJ,BSJOBO JOGPPO Q

PAIKALLISOSASTOJEN TUKIJA VIRKISTYSTOIMINTA 5PJNJOUBBZMMÊQJEFUÊÊOQÊÊTÊÊOUÚJTFTUJWBQBBFIUPJTUZÚOÊ5BSKPMMB POLFTLVTUFMVB SZINÊUPJNJOUBB WFSUBJTJBKBUVLJIFOLJMÚJUÊTFLÊ TPWJUVTUJNZÚTZIEJTUZLTFOLPVMVUUBNJBWFSUBJTUVLJKPJUB1BJLBMMJTPTBTUPUKÊSKFTUÊWÊUMJTÊLTJNPOFOMBJTUBWJSLJTUZTUÊ )60.+PTIBMVBUPNBOQBJLBMMJTPTBTUPTJUJFEPUUFFOLPUJJOQPTUJUFUUVOB MÊIFUÊZIUFZTUJFUPTJTÊILÚQPTUJMMBUBJTPJUBZIUFZTIFOLJMÚMMF-JTÊUJFUPBTBBUNZÚTOFUUJTJWVJMUBQBJLBMMJTPTBTUPLPIUBJTFTUJ

FORSSA

lssy.fi/paikallisosastot/forssa TAI www.solukko.net forssa@lssy.fi FORSSAN SOLUKKO 4JVSJMBOLBUV 'PSTTB tUVLJIFOLJMÚJEFOWÊMJUZT Q NBQFLMPo  tQBJLBMMJTPTBTUPOPNBTZÚQÊTBJSBBOIPJUBKBUBWBUUBWJTTBBKBOWBSBVLTFMMB Q NBQFLMPo

'PSTTBO QBJLBMMJTPTBTUPO UPJNJOUBBMVF PO 'PSTTBO LBVQVOLJ  )VNQQJMBO +PLJPJTUFO 5BNNFMBOKB:QÊKÊOLVOOBU1BJLBMMJTPTBTUPKÊSKFTUÊÊQPUJMBJMMFKBIFJEÊOMÊIFJTJMMFFOWBMJTUVTKBWJSLJTUZTUPJNJOUBBFSJMBJTUFOMVFOUPKFO UVUVTUVNJTLÊZOUJFOKBWJSLJTUZTNBULPKFONVPEPTTB 4ÊÊOOÚMMJTFUKÊTFOJMMBUKPLBLVVLBVEFOUPJOFOLFTLJWJJLLPLMP QBJLBMMJTPTBTUPOPNBTTBUPJNJQJTUFFTTÊ4PMVLPTTB t)BNQBBUKBIZWJOWPJOUJ TVVIZHJFOJTUJ4BOOB/VSNJOFO  '4),: tJIPUBVUJFOFSJLPJTMÊÊLÊSJ/PPSB5BLLJOFO t1VVSPKVIMBSBWJOUPMB7BOIBTTB7ÊSKÊSJTTÊ Virkistystoiminta t7FTJKVNQQB7FTJIFMNFTTÊUPSTUBJTJOBMLBFOLMPo t.FSJ,BSJOBOUPJNJOUBQÊJWÊKBWVPUJTKVIMBUTFLÊUBOTTJBJTFU MB-PVOBTKBQÊJWÊOUBQBIUVNJJOPTBMMJTUVNJOFO)JOUB KÊTFOFUǎ NVVUǎ t1FSJOUFJOFO.FSJ,BSJOBOTZZTLPOTFSUUJTV-PVOBT.FSJ ,BSJOBTTBFOOFOLPOTFSUUJB)JOUBKÊTFOFUǎ NVVUǎ t-VYFNCVSHJOLSFJWJPQFSFUUJ-PIKBMMBMB,SFJWJOÊJUTF +ZSLJ"OUUJMB)JOUBKÊTFOFUǎ NVVUǎ 3JOUBTZÚQÊQPUJMBJEFOLFTLVTUFMVSZINÊULPLPPOUVWBUFSJLTFFO JMNPJUFUUBWJOBBJLPJOB 1BJLBMMJTPTBTUPOPNB,JSQQVUPSJ4PMVLLP ,BVQQBLBUV 'PSTTB PUUBBWBTUBBOMBIKPJUVLTJB5VPUUPLÊZUFUÊÊOQBJLBMMJTPTBTUPO UPJNJOOBOUVLFNJTFFO"WPJOOBNBQFLMPo MBLMPo


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 5PJNJOOBTUB NBULPKFOMÊIUÚBKPJTUBZNJMNPJUBNNF4FVUVTBOPNJFOKÊSKFTUÚQBMTUBMMB-JTÊUJFUPKBNZÚTXXXTPMVLLPOFU Lisätiedot: t,BJTB4BMNJOFO QVIFFOKPIUBKB Q LBJTBNTBMNJOFO!HNBJMDPN t&MJOB,BJTMBTBMP MBQTJTZÚQÊQPUJMBBU Q FMJOB LBJTMBTBMP!HNBJMDPN t,JSQQVUPSJ4PMVLLP Q

LOIMAA

lssy.fi/paikallisosastot/loimaa loimaa@lssy.fi -PJNBBO4FVEVO1BJLBMMJTPTBTUPKÊSKFTUÊÊUJMBJTVVEFO3PPTBOBVIB UFFNBMMBTVLMP-PJNBBMMB)FJNPMJOOBTTB 7ÊJOÊNÚJTFOLBUV,ZÚTUJ.ÊLJNBUUJMB SVOPKBKBMBVMVKB-JQVUǎ TJT LBIWJO MJQQVKBFOOBLLPPO5JJOBO,VLLB -PJNBB Lisätiedot: t,BJTB)ZWÊSJOFO QVIFFOKPIUBKB Q tMJTÊUJFUPBNZÚTQBJLBMMJTMFIEJTUÊ

RANNIKKOSEUTU

lssy.fi/paikallisosastot/rannikkoseutu rannikkoseutu@lssy.fi Lisätiedot: t3BJNP4VMPOFO QVIFFOKPIUBKB Q Ruotsinkielinen tukitoiminta: t1BSBJOFO1JSLLP,BSSFOUP UFM t,FNJÚ6MMB(SBOSPUI UFMKB"OO,BUSJO"OEFSTTPO UFM

SALO

lssy.fi/paikallisosastot/salo TAI sspo.net salo@lssy.fi SALO-KARINAN PALVELUASEMA )FMTJOHJOUJF 4BMP Q "WPJOOBQFLMPo tWFSUBJTUVLJIFOLJMÚJEFOWÊMJUZT Q 4JSV7JSQJ

1BJLBMMJTPTBTUPOUPJNJTUPKBQBMWFMVBTFNB4BMP,BSJOBTUBTBBUJFUPB TZÚQÊKÊSKFTUÚJTUÊ QBJLBMMJTPTBTUPTUB TPQFVUVNJTWBMNFOOVTLVSTTJMMF IBLFNJTFTUB KÊTFOZZEFTUÊKBLPSWBVLTJTUB5PJNJTUPMMFWPJUUVMMBLFTLVTUFMFNBBOTZÚQÊÊOMJJUUZWJTUÊ NJFMUÊBTLBSSVUUBWJTUBBTJPJTUB NJFMFMMÊÊOBKBOWBSBVT KBUBSWJUUBFTTBQZSJNNFIBOLLJNBBOUVLJIFOLJMÚO -PVOBJT4VPNFO4ZÚQÊZIEJTUZLTFOOFVWPOUBQBMWFMVOFVWPOUBIPJUBKB4BMP,BSJOBTTBLBLTJLFSUBBLVVLBVEFTTBLFTLJWJJLLPJTJO 3JOUBQSPUFFTJOIBLVKBMVPNJFOUBSLBTUVTUB4BMP,BSJOBTTB BKBOWBSBVTOVNFSPTUB NBQFLMPo -VPNJUBSLBTUVLTFUKÊTFOJMMFNBLTVUUPNJB FJKÊTFOJMMFǎ 3JOUBTZÚQÊÊOTBJSBTUVOFJEFOSZINÊUBMPJUUBWBUNBLMP  4BMPTTBJMNPJUUBVUVNJTFUUPJNJTUPPOKB4PNFSPMMB4WFOTTPOJMMB  JMNPJUUBVUVNJTFUQ Tapaamisillat ,BJLJMMFBWPJNFUKBNBLTVUUPNBUUBQBBNJTJMMBU4BMP,BSJOBTTB LVVLBVTJUUBJO,BIWJBUBSKPMMBLMPBMLBFOIJOUBBOǎTFLÊ BSQPKBǎQPUJMBTUPJNJOOBOIZWÊLTJ tLMP-FWJOOFFOSJOUBTZÚWÊOIPJUP TZÚQÊUBVUJFOFSJLPJTMÊÊLÊSJ0VUJ)JSWPOFO )VPNNVVUUVOVUBJLB

tLMP.PWFNCFSIBBTUFFOBMPJUVT MVFOUPKBIBBTUFFO WBTUBBOPUUBOFJEFOIBBTUBUUFMVKB tLMP4BMPOTBBUUPIPJUPZLTJLÚOFTJUUFMZ t.PWFNCFSUFNQBVT4BMPOBNNBUUJPQJTUPMMBIJVTBMBO PQJTLFMJKPJEFOLBOTTB tLMP+PVMVKVIMB 3BWJOUPMB3PTNBSJJOJ ǎ Pilates o UJJTUBJTJOLMP   PIKBBGZTJPUFSBQFVUUJ .JB0LTBOFO)JOUBTZÚQÊÊOTBJSBTUVOFJMMFǎ NVVUǎ *MNPJUUBVUVNJTFUUPJNJTUPPO Hartaushetket 4BMP,BSJOBTTBZMFFOTÊKPLBLVVLBVEFOUPJTFOBNBBOBOUBJOBLMP Kahvipussiaskartelu QFSKBOUBJTJOLMPo OKPLBUPJOFOWJJLLPBML JMNPJUUBVUVNJTFUQUBJ

N:o 2 - 2015 - 23

Teatterit ja matkat *MNPJUUBVUVNJTFU QUBJ t1VLJKB ,PNFEJBUFBUUFSJ5BNQFSF ǎ tWL  1ÊSOVOLZMQZMÊUÊZTJIPJUP ZIUFZEFOPUPUQ  t3PPTBOBVIBUFNQBVTWL4BMPOTFVEVMMB/BVIPKFONZZOUJ 1SJTNBKB4NBSLFU JMNPJUUBVUVNJTFUUPJNJTUPPO Lisätiedot: t+VIBOJ*WBOPGG QVIFFOKPIUBKB Q KVIBOJ@JWBOPGG!IPUNBJMDPN t.BJKB*MUBOFO WBSBQVIFFOKPIUBKB  NBJKBJMUBOFO!IPUNBJMDPN t4JSV7JSQJ TJIUFFSJ Q TJSVWJSQJ!HNBJMDPN tXXXTTQPOFUKBXXXGBDFCPPLDPNMTTZTTQP

TURKU

lssy.fi/paikallisosastot/turku TAI turkulssy.fi turku@lssy.fi 1BJLBMMJTPTBTUPOUBWPJUUFFOBPOUPJNJBMVFFOTZÚQÊQPUJMBJEFOWJSLJTUZTKBWFSUBJTUVLJUPJNJOUB MJTÊLTJQJEFUÊÊOBKBOLPIUBJTJBMVFOUPKB7VPEFOBJLBOBKÊSKFTUFUÊÊOKÊTFOJMUPKB SFULJÊ NBULPKBKB NZZKÊJTJÊ1BJLBMMJTPTBTUPMBIKPJUUBBWBSPKBTZÚQÊQPUJMBJEFOIPJUPB KBIZWJOWPJOUJBFEJTUÊWJJOIBOLLFJTJJOWVPTJUUBJO Jäsenillat ,PLPPOUVNJOFO.FSJ,BSJOBTTBKPLBLVVLBVEFOUPJOFOUJJTUBJ LMP+ÊTFOJMMPJTTBLBIWJUBSKPJMVKBBSQBKBJTFU5JMBJTVVLTJJO QÊÊTFFMJOKBBVUPMMBOSP QZTÊLLJ&FSJLJOLBEVMMBLBVQQBIBMMJB WBTUBQÊÊUÊ1BMVVLVMKFUVT,BVQQBUPSJMMFLMP tUJ :IEFTTÊ&UVTFUSZINÊOLBOTTB ,JWVONPOJOBJTVVT EPT3FJOP1ÚZIJÊ,BMFWJ,BJNJPKB5JNP3BVUBMBNVTJTPJWBU tUJ,PIPOOVUWFSFOQBJOFoFJOJJOWJBUPOLVJOVTFJOBKBUFMMBBOEPT*MLLB,BOUPMB4BNCBB $BSJPDBSZOMBQTJSZINÊ tUJ+PVMVKVIMB Retket ja teatterit MJTÊUJFUPKBQBJLBMMJTPTBTUPOOFUUJTJWVJMUBKBTZZTUJFEPUUFFTUB

4ZLTZOSFULFUWBMJUFUUBWBTUJMPQQVVONZZUZKÊ UJFEVTUFMFQFSVVUVTQBJLLPKB6MMB4USÚN Q LMPo UBJ VMMB@TUSPN!IPUNBJMDPN tUP3FULJ,JSLLPOVNNFMMF1PLSPWBOLJSLLPPOKBWFMKFTZIUFJTÚÚO KPTTBPQBTUFUUVUVUVTUVNJOFOKBSVPLBJMV tMBLMP5"."3".VTJJLLJOÊZUFMNÊSBLBTUFUVTUBPQFSFUUJUÊIEFTUÊ 5VSVOLBVQVOHJOUFBUUFSJ -PHPNP  tTV3FULJ-PIKBMMF.FOOFFOBKBOKPVMVNBSLLJOPJMMF KPTTB TFLÊPIKFMNBBFUUÊQBMKPONVVUBOÊIUÊWÊÊ/BVUJNNFKPVMVBUFSJBO7JWBNPO&WÊTLBSUBOPTTB1BMVVNBULBMMBQZTÊIEZUÊÊO .VVSMBOMBTJUFIUBBONZZNÊMÊTTÊ Joulumyyjäiset la 5.12 klo 11–17 1BJLBMMJTPTBTUPMMBPOPNBNZZOUJQBJLLB4VPNFOTVVSJNNJTTB KPVMVNZZKÊJTJTTÊ5VSVONFTTVLFTLVLTFTTB Käsityöpiiri Ahkerat Kertut LPLPPOUVV.FSJ,BSJOBOLJSKBTUPTTBUJJTUBJTJOLMPo QBJUTJLVVLBVEFOUPJOFOUJJTUBJLMPo,ÊTJUZÚQJJSJOWFUÊKJOÊUPJNJWBU4JSQB5FSÊTKB4FJKB7FTBMB"ILFSJFO,FSUUVKFOLÊTJUÚJUÊ NZZOOJTTÊQÊJWJUUÊJO.FSJ,BSJOBOQÊÊBVMBTTBTJKBJUTFWBTTB1VUJJLJTTB KPUBIPJUBB.BSKB-FFOB-PVIJ Q 5VPUUFJUBNZZUÊWÊOÊNZÚT,BVQQBLFTLVT.ZMMZTTÊo *UÊIBSKVO 1SJTNBTTBoKB,BVQQBLFTLVT4LBOTTJTTBo

tUVLJIFOLJMÚWÊMJUZTUÊUPSTUBJTJOLMPo Q 5BSKB-JJTB,VLLPOFO  1BJLBMMJTPTBTUPOUPJNJOUBPOLFTLJUUZOZU:TUÊWÊO5VWBMMF5JMBUPO WVPLSBUUVZIEFTTÊ4VPNFO1VOBJTFO3JTUJO6VEFOLBVQVOHJO QBJLBMMJTPTBTUPOLBOTTB Vertaistukiryhmät t3JOUBTZÚQÊQPUJMBJEFOWFSUBJTUVLJSZINÊLPLPPOUVV:TUÊWÊO5VWBMMBLVVLBVTJUUBJOUPKBLMP t&UVSBVIBTTZÚQÊQPUJMBJEFOSZINÊUPJNJJBLUJJWJTFTUJLFTLVTUFMMFO KBBTJBOUVOUJKPJUBLVVOOFMMFO LPLPPOUVNJTFU:TUÊWÊO5VWBMMB UPKBNBLMP3ZINÊLÊZLVVMFNBTTBMVFOUPKB .FSJ,BSJOBTTB5VSVTTB&UVSBVIBTKBSJOUBTZÚQÊQPUJMBBUTBBWBU :TUÊWÊO5VWBMUBMJQQVKB6VEFOLBVQVOHJOVJNBIBMMJJO t.VVUQPUJMBTSZINÊUUPJNJWBU5VSVTTB KBOJJTUÊTBBMJTÊUJFUPB :TUÊWÊO5VWBMUB.FSJ,BSJOBTTBQJEFUUÊWJJOMVFOUPKBNVJIJO UJMBJTVVLTJJOKÊSKFTUFUÊÊOZIUFJTLVMKFUVLTJB KPULBPTBTUPLVTUBOUBB KÊTFOJMMFFO-JTÊUJFUPBWFSUBJTUVLJIFOLJMÚJTUÊ:TUÊWÊO5VWBMUB  5ZLTJTUÊ 5ZLTJO7BLLB4VPNFOTBJSBBMBTUBTFLÊ.FSJ,BSJOBO UPJNJOUBKBQBMWFMVLFTLVLTFTUB :IUFJTMBVMVBIBOVSJTÊFTUZLTFMMÊ:TUÊWÊO5VWBMMBKPLBLVVLBVEFO WJJNFJTFOÊUPSTUBJJMUBOBLMP ,JSKBMMJTVVTLFSIPUPJNJJLFSSBOWJJLPTTB 1BJLBMMJTPTBTUPOQVVSPKVIMB:TUÊWÊO5VWBMMBUPLMP Lisätiedot: t&TLP5ÊIUJOFO QVIFFOKPIUBKB Q t.BSKP½ISOCFSH TJIUFFSJ Q

Tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnasta myös www-sivuilta www.lssy.fi, www.merikarina.fi ja www.facebook.com/lssyopajarjestot

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN KURSSI- JA NEUVONTAPALVELUT Ajanvaraus ja soittopyynnöt neuvontahoitajille: NBQFLMPo Q t OFVWPOUBIPJUBKBULBJLLJTZÚWÊOIPJEPONPOJQVPMJTJB ammattilaisia t PIKBVTUBKBOFVWPOUBBNNZMFJOFOTZÚQÊOFVWPOUB  LVOUPVUVTPIKBVT TZÚWÊOQFSJZUZWZZTOFVWPOUB SJOUPKFO  omatarkkailun opastus t MVPNJIVPMJQPMJLMJOJLLB KÊTFOJMMFNBLTVUPO FJKÊTFOJMMF  ǎOUPJNJTUPNBLTVMMB

t QSPUFFTJWÊMJUZTSJOUBQSPUFFTJU SJOUBMJJWJU QFSVVLJU uimapuvut t LFTLVTUFMVBQVBTZÚQÊQPUJMBJMMFKBMÊIFJTJMMF t WFSUBJTUVLJIFOLJMÚWÊMJUZTUÊFSJUZJTFTUJFOTJUJFUPWBJIFFTTB

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA TURKU 4FJTLBSJOLBUV 5VSLV /FVWPOUBIPJUBKBOWBTUBBOPUUPNBQF BKBOWBSBVLTFMMB

Paikallisosasto tiedottaa toiminnastaan: t5VSVO4BOPNJFOZIEJTUZTUPJNJOUBQBMTUBKBWFSLLPMFIEFO  .FOPWJOLJU NFOPWJOLJUUTGJ  tUVSLVMTTZGJKBMTTZGJQBJLBMMJTPTBTUPUUVSLV

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA LOIMAA

Lisätiedot: t"OOFMJ4VPNJOFO QVIFFOKPIUBKB Q  BOOFMJNSTVPNJOFO!HNBJMDPN t-FJMB-FJOP WBSBQVIFFOKPIUBKB Q t4PJMF5BNNFSP TJIUFFSJ Q t4JSQB5FSÊT "ILFSBU,FSUVUUPJNJOUB Q

SALO-KARINAN PALVELUASEMA

UUSIKAUPUNKI MTTZGJQBJLBMMJTPTBTUPUVVTJLBVQVOLJ VLJ!MTTZGJ YSTÄVÄN TUPA "MJOFOLBUV 6VTJLBVQVOLJ Q "WPJOOBNBQFLMPo

Loimaan aluesairaalan tiloissa 4FQQÊMÊOLBUVo -PJNBB /FVWPOUBIPJUBKBOWBTUBBOPUUPUPKBQF BKBOWBSBVLTFMMB

/FVWPOUBIPJUBKBOWBTUBBOPUUPLBLTJLFSUBBLVVTTB BKBOWBSBVLTFMMB )FMTJOHJOUJF 4BMP

FORSSAN SOLUKKO  4JVSJMBOLBUV 'PSTTB  t QBJLBMMJTPTBTUPOPNBTZÚQÊTBJSBBOIPJUBKBUBWBUUBWJTTB  BKBOWBSBVLTFMMB Q NBQFLMPo

KURSSITOIMINTA MERI-KARINA 4FJTLBSJOLBUV 5VSLV QLVSTTJ!MTTZGJXXXMTTZGJXXXNFSJLBSJOBGJ


Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

24 - 2015 - N:o 2

kurssitoimisto | Seiskarinkatu 35, 20900 Turku | p. 02 2657 610 | ZZZOVV\Ć&#x201C;

lounais-suomen syÜpäyhdistyksen

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015-2016 KELA-RAHOITTEISET KURSSIT

jos saamme ray-rahoitusta, järjestämme vuonna 2016:

ETURAUHASSYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAAT JA LĂ&#x201E;HEISET: Parkurs fĂśr personer Ăśver 68 ĂĽr FPA nr 59909 HEMATOLOGISET JA KANTASOLUHOIDETUT SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAAT JA LĂ&#x201E;HEISET: Osittainen parikurssi, KELA nro 59952 Osittainen parikurssi, KELA nro 59953 Osittainen parikurssi, KELA nro 59954 RINTASYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAAT JA LĂ&#x201E;HEISET: Parkurs fĂśr personer Ăśver 68 ĂĽr, FPA nr 56148 Parikurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro 59946 Parkurs fĂśr personer Ăśver 68 ĂĽr, FPA nr 59948 SUUN- JA NIELUNALUEEN SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAAT JA LĂ&#x201E;HEISET: Osittainen parikurssi, KELA nro 59959 VATSAN- JA SUOLISTONALUEEN SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAAT JA LĂ&#x201E;HEISET: Osittainen parikurssi, KELA nro 56426 Osittainen parikurssi, KELA nro 59960 Osittainen parikurssi, KELA nro 59961 KAIKILLE SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAILLE SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;SAIRAUDESTA RIIPPUMATTA: Osittainen parikurssi alle 68-vuotiaille, KELA nro 59990

AIVOKASVAINPOTILAAT JA LĂ&#x201E;HEISET: Parikurssi, RAY Parikurssi, RAY

19.09.â&#x20AC;&#x201C;23.09.2016

PERHEKURSSIT

29.02.â&#x20AC;&#x201C;04.03.2016 04.07.â&#x20AC;&#x201C;08.07.2016 07.11.â&#x20AC;&#x201C;11.11.2016

AIKUISTEN SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAIDEN PERHEKURSSIT: Vanhemmuutta tukeva kurssi, RAY Nuoret lesket -perhekurssi, RAY

PARIKURSSIT: Liikunnallisuutta tukeva parikurssi, RAY Energiaa luonnosta -villiyrttikurssi (pari-/yksilĂśkurssi) + seurantapäivä 25.9.2016, RAY â&#x20AC;?Keula kohti kaakkoaâ&#x20AC;? melontakurssi -pari/yksilĂśkurssi, RAY â&#x20AC;?Keula kohti kaakkoaâ&#x20AC;? melontakurssi -pari/yksilĂśkurssi, RAY Liikunnallisuutta tukeva parikurssi, RAY Parantumatonta syĂśpää sairastavien ja läheisten parikurssi, RAY Parantumatonta syĂśpää sairastavien ja läheisten parikurssi, RAY

05.09.â&#x20AC;&#x201C;09.09.2016 05.10.â&#x20AC;&#x201C;09.10.2015 07.03.â&#x20AC;&#x201C;11.03.2016 10.10.â&#x20AC;&#x201C;14.10.2016

09.05.â&#x20AC;&#x201C;13.05.2016

RAY:N RAHOITTAMAT KURSSIT

PERHEKURSSIT/ LASTEN JA NUORTEN KURSSIT 23.11.â&#x20AC;&#x201C;27.11.2015 08.08.â&#x20AC;&#x201C;12.08.2016 25.07.â&#x20AC;&#x201C;29.07.2016

13.06.â&#x20AC;&#x201C;17.06.2016 11.07.â&#x20AC;&#x201C;15.07.2016 21.10.â&#x20AC;&#x201C;23.10.2016 06.06.â&#x20AC;&#x201C;10.06.2016

HUOM! Muutokset kurssiaikatauluun mahdollisia. Katso tarkemmat tiedot Louna Lounais-Suomen SyÜpäyhdis distyksen nettisivuilta

mmm$biio$Ă 

MITEN PĂ&#x201E;Ă&#x201E;SEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE?

YKSILĂ&#x2013;KURSSIT: Toivon tiellä -viikonloppukurssi läheisensä menettäneille, RAY Taideterapiapainotteinen yksilĂśkurssi, RAY â&#x20AC;?Me naisetâ&#x20AC;? -yksilĂśkurssi (rinta- ja gynekologiset syĂśvät), RAY Voimaannuttavan kirjoittamisen yksilĂśkurssi, RAY Harvinaiset syĂśvät yksilĂśkurssi, RAY MELANOOMAPOTILAAT JA JA LĂ&#x201E;HEISET (IHO JA SILMĂ&#x201E;): Parikurssi, RAY

Melanoomapotilaat ja läheiset (iho ja silmä): parikurssi, RAY 12.10.â&#x20AC;&#x201C;16.10.2015 02.11.â&#x20AC;&#x201C;06.11.2015 Parantumatonta syĂśpää sairastavat ja läheiset, RAY 09.11.â&#x20AC;&#x201C;13.11.2015 Taideterapiapainotteinen yksilĂśkurssi, RAY

OSITTAISET PARIKURSSIT (Kela): Osittaisella parikurssilla kuntoutujan kurssiohjelman kesto on 5 vrk:tta ja läheisen 2 vrk:tta. Läheinen voi halutessaan lisäksi asua Meri-Karinassa täysihoidolla 3 vrk:tta, täysihoidon hinta on 165 â&#x201A;Ź/hlĂś (sis. majoituksen jja ateriat).)

18.07.â&#x20AC;&#x201C;22.07.2016 18.11.â&#x20AC;&#x201C;20 11.2016

KAIKILLE SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAILLE SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;SAIRAUDESTA RIIPPUMATTA

02.11.â&#x20AC;&#x201C;06.11.2015 16.05.â&#x20AC;&#x201C;20.05.2016 19.09.â&#x20AC;&#x201C;23.09.2016

HYVĂ&#x201E;NLAATUISIA KASVAIMIA SAIRASTAVAT LAPSET JA NUORET: Lasten perhekurssi, KELA nro 56841 Lasten perhekurssi, KELA nro 60471 Nuorten osittainen perhekurssi, hyvänlaatuisia kasvaimia MDQHXURÂżEURPDWRRVLDVDLUDVWDYLHQNXUVVL.(/$QUR LAPSISYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILASPERHEET: Sopeutumisvalmennuskurssi, KELA nro 60469 Sopeutumisvalmennuskurssi, KELA nro 60470 Lapsen syĂśpähoitojen päättyminen -perhekurssi, RAY, SYLVA, LSSY NUORET SYĂ&#x2013;PĂ&#x201E;POTILAAT: Osittainen perhekurssi, KELA nro 60486

02.05.â&#x20AC;&#x201C;06.05.2016 12.09.â&#x20AC;&#x201C;16.09.2016

18.01.â&#x20AC;&#x201C;22.01.2016 13.05.â&#x20AC;&#x201C;15.05.2016 19.06.â&#x20AC;&#x201C;23.06.2016 25.07.â&#x20AC;&#x201C;29.07.2016 15.08.â&#x20AC;&#x201C;19.08.2016 15.08.â&#x20AC;&#x201C;19.08.2016 14.11.â&#x20AC;&#x201C;18.11.2016 26.02-â&#x20AC;&#x201C;28.02.2016 04.04.â&#x20AC;&#x201C;08.04.2016 25.04.â&#x20AC;&#x201C;29.04.2016 02.09.â&#x20AC;&#x201C;04.09.2016 05.10.â&#x20AC;&#x201C;07.10.2016 17.10.â&#x20AC;&#x201C;21.10.2016

1.

Olet sairastunut syÜpään, ja sairastumisestasi on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen tai RAY:n rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille. MyÜs syÜvän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syÜpään sinulla on mahdollisuus hakeutua kursseillemme.

2.

Lisätietoja: â&#x20AC;&#x201C; Kelan paikallistoimistosta tai Âą0HUL.DULQDVWD 6HLVNDULQNDWX7XUNX ZZZOVV\Âż p. 02 2657 610 (kurssitoimisto) tai 02 2657 666 (keskus), NXUVVL#OVV\Âż

3.

Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syÜpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko kuntoutujalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syÜpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen).

4.

Mikäli haet Kelan rahoittamalle kurssille, täytä Kelan hakemuslomake KU132. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoista, 0HUL.DULQDQNXUVVLWRLPLVWRVWDVHNl.HODQLQWHUQHWVLYXLOWD ZZZNHOD¿  Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Palauta hakemus liitteineen suoraan Kelalle.

5.

Mikäli haet RAY:n rahoittamalle kurssille, täytä RAY:n hakulomake ja lähetä hakemuksesi Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. +DNHPXVORPDNNHLWDRQVDDWDYDQDNRWLVLYXLOWDPPH ZZZOVV\¿ VHNl Meri-Karinan kurssitoimistosta.

MERI-KARINAN VIRKISTYSLOMAT

Wellness weekend for ladies la-su 21.â&#x20AC;&#x201C;22.11.2015

Ohjelmassa mm. tehokasta ja hauskaa liikuntaa, lattarirytmejä ja zumbaa. Vastapainona rentoutumista sekä koko kehoa ja mieltä virkistävää syvävenytystä. Hinta 90 â&#x201A;Ź/hlĂś (sis. majoituksen, ohjelman ja ruokailut). Mahdollista osallistua ainoastaan la 21.11. ohjelmaan hintaan 60 â&#x201A;Ź/hlĂś (sis. ohjelman ja ruokailut) Hyvänolon viikonlopun tuotto käytetään syĂśpäpotilaiden hyväksi!

Virkistysloma Virkistysloma Virkistysloma Virkistysloma Virkistysloma 2 hh 225 â&#x201A;Ź/hlĂś

09.11.â&#x20AC;&#x201C;13.11.2015 25.01.â&#x20AC;&#x201C;29.01.2016 30.05.â&#x20AC;&#x201C;03.06.2016 29.08.â&#x20AC;&#x201C;02.09.2016 17.10.â&#x20AC;&#x201C;21.10.2016 1hh 265 â&#x201A;Ź/hlĂś

Virkistysloma sisältää täysihoidon, majoituksen ja ohjattua toimintaa. Täytä virkistyslomien hakemuslomake (lähetetään Meri-Karinaan), soita kurssitoimistoon tai hae kotisivujemme kautta.

LUE LISĂ&#x201E;Ă&#x201E; VIRKISTYSLOMISTA JA TĂ&#x201E;YTĂ&#x201E; HAKULOMAKE: AKE:

ww.merikar_dW$Ă

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2015  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you