Page 1

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

N:O 2 /2004

Kuningasbasso sotii syöpää vastaan myös kotirintamalla Matti Salmisen ääni jylisi elokuussa Giuseppe Verdin Requiemin vavahduttavia säveliä Turun pimenevään iltaan suurkonsertissa, joka toteutettiin Suomen Joutsenella. Musiikki kantautui helposti vanhan Vulcanin puusepänverstaan paikalle. Saattoipa tarkkakorvainen kuvitella kuulevansa häiveitä Jumalten vihan jyrisevästä kumusta Stålarminkadun ja Kupittaankadun iltaliikenteenkin yli. Kuningasbasso oli palannut juurilleen. Kaikkien muiden ansioidensa ohella kamarilaulaja Matti Salminen on kansainvälisesti tunnetuin lounaissuomalainen syöväntorjuntatyön kummi. Maailmankuululle bassolaulajalle oli itsestään selvää, että Suomen Joutsenen spektaakkelin tuotto tuloutettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Matti Salminen on antanut mittavan panoksen taisteluun syöpää vastaan yli 20 vuoden ajan ja nähnyt työn myös kantavan hedelmää: vuosien kuluessa on tämän kansantautimme torjunnassa otettu monta edistysaskelta. Tumman soinnun menestystarinaan lyö se, että nyt Matti Salminen on joutunut silmätyksin syövän kanssa myös perhepiirissä. Matti Salmisen puoliso, toimittaja Arja Rinne, on kahdenkymmenen vuoden ajan ollut paitsi miehensä elämänkumppani, myös manageri ja huoltaja. Kaksi vuotta sitten tuli Matin vuoro olla Arjan tuki ja turva. Munuaissyöpä pakotti Arjan vaativaan leikkaukseen ja raskaisiin hoitoihin. Pahin on nyt ohi, mutta syövän kohdanneen perheen tuska, taistelu ja huojennus ovat tuoreina mielessä. Salminen tietää senkin, että aina ei kamppailua voiteta. Sisar Maija joutui lähtemään tästä maailmasta syövän uhrina. Viimeisten päivien ankaruutta lievensi MeriKarinan hoivayksikön tarjoama hoito ja huolenpito. MeriKarinan alueella sijaitsevasta Karinarannan tehostetun palvelun kodin miljööstä saateltiin viimeiselle matkalleen myös Matin isä, Heikki Salminen. Henkilökohtaiset kokemukset eivät kuitenkaan ole syy siihen, miksi Matti Salminen aikanaan lähti Lounais-

Suomen Syöpäyhdistyksen tukijaksi. - Näissä hommissa saisi hyväntekeväisyystalkoissa olla vaikka joka ainoa päivä: pyyntöjä tulee aivan mahdottomasti, ja kaikki asiat ovat tietysti arvokkaita ja tärkeitä. Olen kuitenkin omalta osaltani päättänyt, että syöväntorjunta on se minun juttuni. Minä olen saanut nähdä läheltä, miten tärkeää tämä työ on ja miten tehokkaasti sitä täällä tehdään, sanoi Salminen vieraillessaan Meri-Karinassa päivää ennen Suomen Joutsenen konserttia.

Juurilla Matti Salmisen juuret ovat lähellä Syöpäyhdistyksen nykyisiä toimitiloja. Hänen syntymäkotinsa oli Stålarminkadulla. Martin koulun laulunopettaja Aune Kuparinen johdatteli kuusivuotiaan Matin laulajan tielle Turun Työväenyhdistyksen Lapsikuoron riveissä. Samassa kuorossa lauloivat kaikkien tuntemat veljekset Stålarminkadun toiselta puolelta: Seppo, Matti ja Teppo Ruohonen. Varhaisessa lehtikuvassa kissanrusettikaulaiset pikkupojat Matti Salminen ja Seppo Ruohonen kajauttelevat duettoa kuoron eturivin solisteina. Matti Salmisen nuoruudenkoti oli Kupittaankadulla. Työmatka telakan puuverstaalle kesti viisi minuuttia. Töihin oli mentävä kesken opintojen, kun äiti Maire kuoli nuorena. Isä Heikin tulot eivät yksin riittäneet perheen elättämiseen. Telakan puuverstaalta lähti maailmanvalloitukseen myös tangolaulaja Esa Pasa. Taiteilijanimen keksi Matti Salmiselle Tapio Koivunen, jonka sekstetti oli 1960-luvulle tultaessa Turun seudun tanssilavojen suosituimpia yleisömagneetteja. Matti Salminen pääsi kokeilemaan ääntään Nummenpakan koulun lähellä sijainneen talon kellariin, missä sekstetti harjoitteli. Seuraavana lauantaina oli keikka Mynämäen paviljongilla. Salminen sanoi Koivuselle, että keikka käy, mutta jonkun muun nimen kuin omani saatte laittaa lehtiilmoitukseen. Lauantain Turun Sanomista uusi tangotähti sai sitten lukea, että Mynämäen keikalla debytoi Esa Pasa -

niminen laulaja. Esa Pasana Salminen tienasi pitkään pikkurahoja puusepän hommien ohella. Tuolta ajalta on mieleen jäänyt kunnioitus kaikkea musiikin tekemistä kohtaan. - Minä en suostu karsinoimaan musiikkia. Kaikissa musiikin lajeissa on hyvää mutta paljon enemmän huonoa. Kaikkeen taiteeseen pitää suhtautua vakavasti. Olen varma, että Satumaa -tangoa lauletaan vielä sadankin vuoden päästä. Siihen mennessä on unohduksen yöhön kadonnut tosi monta keskinkertaista ooppera-aariaa, sanoo kuningasbasso, joka sanojensa vakuudeksi on levyttänyt oopperan ja liedien ohella myös iskelmää ja laulelmia. Niin, ja joululauluja. Matti Salmisen ja urkuri Erkki Alikosken Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle tekemä levytys "Taas kaikki kauniit muistot" oli merkittävä virstanpylväs yhdistyksen varainhankinnassa ja edelleen monelle turkulaiselle se cd, joka tuo kotiin oikean joulutunnelman.

Takaisin Turkuun Vuosikymmenten maailmanvalloituksen jälkeen Matti Salmista nähdään entistä useammin myös kotikaupungissaan Auran rannoilla. Hän on taiteellisena johtajana, kun ensi kesäksi valmistuu Aurajoelle Forum Marinumin edustalle Richard Wagnerin unohtumaton Lentävä Hollantilainen. Rannalle rakennetaan peräti 5000 hengen katsomo. Lavasteina komeilee kaksi uljasta Turun symbolia: Suomen Joutsen ja Aurajokeen poikittain hinattava Sigyn. Roolit Matti Salminen lupaa täyttää "kokonaan kotimaisin mutta ehdotonta kansainvälistä huippua edustavin voimin". Lupaus saa oopperan ystävän odottamaan marraskuista miehityksen julkistamista ja ensi kesän suurtapahtumaa suorastaan vesi kielellä.

Teksti: Markku Heikkilä Kuva: Ulla Roine

Oopperalaulaja Matti Salminen on antanut mittavan panoksen taisteluun syöpää vastaan yli 20 vuoden ajan ja nähnyt työn myös kantavan hedelmää.


2 - 2004 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

SYÖVÄNTORJUNTATYÖ ON VAPAAEHTOISTYÖTÄ PARHAIMMILLAAN Vapaaehtoistyö on tunnettu Suomessa vanhastaan naapuriapuna ja talkootyönä. Keskeisin suomalaisia vapaaehtoistoimintaan motivoiva tekijä on halu auttaa. Vapaaehtoistoiminta on tavallisen ihmisen ehdoin ja taidoin tehtävää työtä. Kolmannen sektorin toiminta on voittoa tavoittelematonta ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Järjestöissä on vapaaehtoistyöntekijöitä arviolta 665.000. Vapaaehtoiset käyttävät toimintaansa noin 123 miljoonaa tuntia vuodessa. Rahallisesti tuon työn arvo on noin kaksi miljardia euroa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus edustaa parhaimmillaan mitä vapaaehtoistoiminnalla voidaan saada aikaan. Meri-Karinasta on muodostunut lounaissuomalaisen vapaaehtoisen syöväntorjuntatyön symboli ja sydän. Lukemattomat vapaaehtoiset ovat varojen kerääjinä olleet rakentamassa keskusta.

Järjestöt paikkaamaan yhteiskunnan turvaverkkojen aukkoja Vapaaehtoistoiminta täydentää merkittävästi mm. julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja toimii niiden yhteistyökumppanina. Se ei kuitenkaan korvaa ammatillista työtä. Kolmatta sektoria eli järjestöjä ja vapaaehtoistyötä pidetään kolmantena tukijalkana valtion ja yritysten rinnalla. Järjestöt täydentävät yhteiskunnan palvelutuotantoa mutta tulevaisuus näyttää tarvitaanko järjestöjä paikkaamaan yhteiskunnan turvaverkkojen aukkoja. Hyviä kokemuksia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on yrityksistä, joilla on ohjelmia, jotka rohkaisevat työntekijöitä vapaaehtoistyöhön. Yrityksillä on myös toimintaa, jossa työntekijät ovat työpäivän tutustumassa ja toimimassa vapaaehtoisjärjestössä. Vapaaehtoistyö on muuttumassa maailmanlaajuiseksi. Valtioiden leikatessa monia sosiaalisia ohjelmiaan, vapaaehtoisten järjestöjen toteuttaman työn osuuden kasvu näkyy kaikkialla maailmassa.

Vapaaehtoistyötä ei korosteta julkisesti Suomessa vapaaehtoistyöhön kuuluu merkittävänä osana sen tekeminen hiljaisuudessa. Sitä ei haluta korostaa julkisesti. Suomalaiset eivät hyväksy palkintoja kulttuurissa, jossa hyvää kansalaistoimintaa arvostetaan mutta vaatimattomuutta pidetään hyveenä. Vapaaehtoisjärjestöjen perinteinen ja yhteiskunnan kannalta merkittävä tehtävä on jäsenistön ja kansalaisten etuisuuksien ja palvelutarpeisiin vaikuttaminen painostusryhmänä. Tätä toimintaa eivät muut pysty ottamaan vastuulleen. Vapaaehtoistyö nostaa esiin hyvinkin keskeisiä yhteiskunnan rakenne- ja arvo-ongelmia. Vapaaehtoistyötä ei opeteta, eikä siihen juuri ohjata. Jos opiskelija voisi lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa hankkia lisäpisteitä osana opintoja tekemällä vapaaehtoistyötä ja hankkimalla siitä tietoja, vapaaehtoistoiminnan herättämää epäilystä, pelkoa ja vastahakoisuutta voitaisiin hälventää. Vapaaehtoistyön hyöty koituu loppujen lopuksi meidän kaikkien hyväksi.

ARBETE MED CANCERBEKÄMPNING ÄR FRIVILLIGARBETE SOM BÄST Frivilligarbete är från gammalt känt i Finland som grannhjälp och talkoarbete. Den viktigaste motiverande faktorn bakom finländarnas frivilligverksamhet är viljan att hjälpa. Frivilligverksamhet är arbete som vanliga människor utför med egna färdigheter och på egna villkor. Verksamheten på den tredje sektorn eftersträvar ingen vinst och grundar sig på frivillighet. Man beräknar att organisationerna har ca 665 000 frivilligarbetare. Frivilligarbetarna använder ca 123 miljoner timmar om året för verksamheten. Mätt i pengar skulle detta arbete motsvara ca 2 miljarder euro. Inom Sydvästra Finlands Cancerförening representerar verksamhets- och servicecentret Meri-Karina den bästa möjliga formen av frivilligverksamhet man kan tänka sig. Meri-Karina har blivit symbolen och hjärtat för det frivilliga arbetet med cancerbekämpning i Sydvästra Finland. Otaliga frivilliga har varit med om att samla in medel för centret.

Organisationerna fyller luckorna i samhällets skyddsnät Frivilligverksamhet utgör ett betydande komplement bland annat till den offentliga social- och hälsovården, och samarbetar också med denna. Men frivilligarbete ersätter inte professionella insatser. Den tredje sektorn, alltså organisationerna och frivilligarbetet, betraktas som en tredje stöttepelare vid sidan av staten och företagen. Organisationerna ger samhällets serviceproduktion ett bra stöd, men framtiden utvisar om organisationerna behövs allt mer för att fylla luckorna i samhällets skyddsnät. Sydvästra Finlands Cancerförening har bra erfarenheter av företag som har särskilda program för att uppmuntra medarbetarna till frivilligarbete. Företagen har också verksamhet där medarbetarna kan bekanta sig med och göra en insats i en frivilligorganisation under en hel arbetsdag. Frivilligarbete håller på globaliseras. Då staterna skär ner på många av sina sociala program, ser man att den andelen frivilligarbete växer överallt i världen.

Frivilligarbete inget man framhäver offentligt I Finland är frivilligarbete något man utför i det tysta. Det är inget man lyfter fram i offentligheten. Finländarna accepterar inte belöningar. I vår kultur värdesätter man medborgarverksamhet men anser anspråkslöshet vara en dygd. Frivilligorganisationernas traditionsenliga och ur samhällssynvinkel viktigaste uppgift är att som grupp påverka medlemmarnas och medborgarnas förmåner och behov av service. Det här är en uppgift som ingen annan kan axla. Frivilligarbete lyfter fram centrala strukturella och värdemässiga problem i samhället. Det finns ingen utbildning i frivilligarbete, knappt ens vägledning. Om en studerande vid ett gymnasium, en yrkeshögskola eller ett universitet hade möjlighet att få extra poäng genom att, som en del av studierna, utföra frivilligarbete och skaffa sig kunskaper om ämnet, vore det lättare att skingra den misstro, rädsla och motsträvighet som frivilligarbete i många fall väcker. Sist och slutligen kommer ju nyttan med frivilligarbete oss alla till godo.

Uusi tapa ajatella mustavalkoisesti. Kari Ojala Toimitusjohtaja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Verkställande direktör Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.

Vapaudu ennakkoluuloista. Toshiba haastaa mustavalkoiset käsitykset värikopioinnin kalleudesta. Uusi e-STUDIO 3511/4511 tekee sekä värillisiä että mustavalkoisia dokumentteja. Lisäksi se tulostaa, skannaa ja toimii tarvittaessa vaikka faksina. Vihdoinkin todellinen jokaisen toimiston monitoimilaite tavallisen mustavalkoisen hinnalla! www.toshiba-doc.com

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 270.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2005

Toshiba Stores Scribona Suomi Oy Pitkämäenkatu 6, 20250 TURKU Phone +358 (0)2 4690 888, Fax +358 (0)2 4690 890


N:o 2 - 2004 - 3

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Sairastuneet tarvitsevat yksilöllistä hoitoa ja tukea

Dosentti Päivi Hietasen mielestä on tärkeää, että syöpään sairastunut ihminen saa sairautensa alkuvaiheessa tukea sekä ammattiauttajilta että vertaistukijoilta, sillä eri tahot voivat antaa tietoja erilaisista näkökulmista.

Helsinkiläinen syöpätautien dosentti ja psykoterapeutti Päivi Hietanen luennoi Meri-Karinassa toukokuussa. Hän puhui tukihenkilötoiminnassa mukana oleville vertaistuesta ja sopeutumisvalmennuksesta. Syöpätautien klinikalla 24 vuotta lääkärinä toiminut Hietanen kertoi luennollaan mm. siitä, mitä sosiaalinen tuki on ja minkälaista tukea sairastuneet tarvitsevat.

taistuki ovat erittäin tärkeitä niille potilaille, joille sellainen tuki sopii ja jotka saavat avun oikeaan aikaan. Silti samanlaista tukea ei voida antaa kaikille. - On potilaita, joille ryhmätuki ei sovellu. He tarvitsevat yksilökohtaista apua. Täytyy kuitenkin muistaa, että on myös ihmisiä, jotka eivät halua jakaa sairauttaan muiden kanssa.

Erilaista tukea eri tilanteissa

Helsingin yhteistyökuviomalli voisi sopia Turkuun

Dosentti Päivi Hietanen kertoi, että sairastunut tarvitsee monenlaista tukea. Potilaalle ei hänen mukaansa yleensä riitä pelkkä henkinen tuki, vaan hän tarvitsee apua myös käytännön asioissa. - On tärkeää, että sairastumisen alussa joku on hoitamassa esimerkiksi potilaan taloudellisia asioita. Tärkeä tuki on myös oikean tiedon antaminen sairaudesta ja sen hoidosta. Asiantuntijatieto rauhoittaa ihmisiä. Sairastuneen tulisi Hietasen mukaan saada tukea sekä ammattilaisilta että vertaistukijoilta, sillä eri tahot voivat antaa tietoja erilaisista näkökulmista. Päivi Hietanen kertoi että sopeutumisvalmennus ja ver-

Helsingissä toimii yhteistyökuvio Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen ja julkisen sairaanhoidon välillä. Päivi Hietasen mukaan Etelä-Suomen Syöpäyhdistys on palkannut sairaanhoitajan, joka toimii sairaalassa neuvomassa syöpään sairastunutta potilasta heti alkumetreillä. - Sairaanhoitajan puheille pääsee heti eikä potilaan tarvitse jonottaa hänen luokseen. Sairaanhoitaja voi näin jo alkuvaiheessa jäsentää potilaan tilannetta ja ohjata häntä eteenpäin. Hän voi kertoa potilaalle myös syöpäyhdistyksen tarjoamista mahdollisuuksista. Syöpätautien dosentti Päivi Hietanen kertoi, ettei hän tunne yhtä hyvin Turun kuin Hel-

singin seudun mahdollisuuksia, mutta uskoo että Helsingin malli toimisi hyvin myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja esimerkiksi Turun yliopistollisen keskussairaalan välillä. Mikäli yhteistyötä LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen ja TYKS:n välillä alettaisiin toteuttaa, se kannattaisi Hietasen mielestä tehdä pitkälti samalla tavoin kuin Helsingissä. Syöpäyhdistyksen palkkaaman henkilön tulisi siis olla paikalla sairaalassa. - Yhdistyksen palkkaaman henkilön läsnäolo sairaalassa on olennaista tässä asiassa. Se on auttanut myös informaation kulun parantamisessa järjestön ja sairaalan välillä. Toisena vaihtoehtona järjestön varoilla palkatun henkilön sijaan voitaisiin Hietasen mukaan toimia mm. niin, että järjestö voisi auttaa sairaalaa vaikka joidenkin konsultaatiopalveluiden hankkimisessa. - Julkisella sektorilla on valitettavan vähän resursseja tällaisiin palveluihin, koska jo pelkkä syövän hoito on tullut niin kalliiksi että resurssit suunnataan pääasiassa sinne.

Syöpäyhdistysten merkitys kasvaa Syöpätautien dosentti Päivi

Turku Energialta ympäristöystävällistä sähköä Hyötytuuli on tuulivoimalla tuotettua sähköä. Tuulivoima on ympäristöystävällinen energian tuotantovaihtoehto, sillä tuulivoimalat eivät aiheuta tuotantokäytössä minkäänlaisia päästöjä ilmakehään. Turku Energian tuulisähkö tuotetaan Porin Reposaaressa sekä Raaheen juuri valmistuneessa Suomen suurimmassa tuulipuistossa. Solmi Hyötytuuli-sopimus asiakaspalvelussamme, puh. 0800 02500.

www.turkuenergia.fi • p. (02) 2628 111

Hietanen kertoi, että hän uskoo tulevaisuudessa kolmannen eli yhdistyssektorin merkityksen edelleen lisääntyvän. Syynä siihen hän pitää julkisen terveydenhuollon resurssien heikkenemistä. - Esimerkiksi tämän helsinkiläisten kadehtiman Meri-Karinan tulevaisuus näyttää siltä, että tarve sen olemassaololle kasvaa jatkuvasti. Päivi Hietasen mukaan lääketieteen kehitys on johtanut siihen, että se on tullut yhä enemmän kudoskeskeiseksi. Sairaaloissa osataankin hoitaa yhä paremmin tautien aiheuttamia fysiologisia ja elimellisiä vaurioita. Samalla tilanne näyttää aiheuttaneen sen, että ihmisiä ei enää hoideta kokonaisuutena. Hietasen mielestä terveydenhuollossa olisi äärimmäisen tärkeää, että potilas kohdattaisiin aina ihmisenä, eikä pelkkänä tapauksena. -Sairastuneet kokevat yksilöllisyyden erittäin tärkeäksi. Potilaiden kokonaisuutena ottamiseen pitäisi mielestäni kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Tätä puutetta voisivat myös paikata kolmannen sektorin voimavarat.

Teksti ja kuva: Maria Vakkamaa


4 - 2004 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Kotisaattohoitoa jo 20 vuotta

LOPPUUN SAAKKA KOTONA Koti on usein ihmisen elämän keskipiste ja turvasatama. Monelle se on myös paikka, jossa he mieluiten viettäisivät elämänsä viimeiset hetket. Kotisaattohoito auttaa ja tukee potilaita ja omaisia, jotka valitsevat laitoksen sijaan kodin hoitopaikaksi. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on tarjonnut maksutonta kotisaattohoitopalvelua jo 20 vuoden ajan. Syövän aktiivisen hoidot lopetetaan, kun käy selväksi, ettei sairaus taltu niillä. Kukaan ei kuitenkaan voi tämän jälkeen varmasti tietää, kuinka pitkään potilaalla on vielä elämää edessään. Missä ja miten se elämä vietetään, on tärkeä ratkaisu. Laitoshoitoon ei ole pakko jäädä, vaan jos potilas ja omaiset haluavat, hoitopaikka voi olla oma koti.

Ihmisiä, jotka tahtovat viettää sairautensa viimeiset ajat kotioloissa, tukee LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoitoryhmä. Se koostuu vastaava hoitaja Marja Kotirannasta, hoitaja Elisa Lehtosesta, vastaava lääkäri Marja Ollilasta, syöpätautien erikoislääkäri Väinämö Nikkasesta, anestesialääkäreistä ja vapaaehtoistyöntekijöistä. "Kotisaattohoidolla pyrimme siihen, että potilas voi olla kotona niin pitkään kuin mahdollista ja että halutessaan hän

voi myös kuolla kotona", Marja Kotiranta kiteyttää. Hän on ollut palvelussa mukana vuodesta 1986. Toiminta aloitettiin vuonna 1984. Kotisaattohoitoa puoltavat usein sekä järki että tunteet, sanovat hoitoryhmän jäsenet. "Ei ole järkevää, että potilas, joka pystyy ja haluaa olla kotona, menisi laitokseen tai esimerkiksi saattohoitokotiin moneksi kuukaudeksi", Marja Kotiranta sanoo. Elisa Lehtosen kokemus on, että ihmiset eivät aina tiedä, että kotihoito on sekä mahdollista että luvallista. Onkin hyvä, että hoitojärjestelmässä huomataan entistä useammin mainita tästä mahdollisuudesta.

Yksinasuvakin saa tukea Varsin tavallinen tapaus kotisaattohoidossa on aviopari, jossa toinen hoitaa toista aivan loppuunkin saakka. Palvelu on silti yhtä hyvin tarkoitettu yksin asuville, joita joukossa on ollut useita. Lapsia kotona ei ole saattohoidettu, nuorimmat potilaat ovat olleet 20-30-vuotiaita. Yhteys Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen saattohoitoryhmään syntyy potilaan suostumuksella esimerkiksi sairaalalääkärin kautta.Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen hoitajat käyvät tutustumassa potilaaseen, omaiseen ja kotiin. Sen jälkeen laaditaan yksilöllinen, joustava hoitosuunnitelma. Suunnitelma lähtee siitä, mitkä ovat potilaan ja omaisten toiveet ja tarpeet. "On potilaita, joille me soitamme kerran viikossa, ja kyselemme kuulumisia. Toisaalta sitten on paikkoja, joissa käymme joka päivä, ehkä useammankin kerran päivässä", Marja ja Elisa kertovat. Potilaita, joiden hoitoajat vaihtelevat päivästä kuukausiin, hoitajilla on kerrallaan noin 50.

Omainen tekee suuren työn Kotikäynneillään hoitajat tekevät samoja hoitoja, joita he tekisivät sairaalassa. He muun muassa asentavat potilaalle kipupumpun ja varmistavat, että kivunlievitys onnistuu. Tarpeen mukaan vaihdetaan katetreja, mitataan verenpainetta ja annetaan lääkkeitä. Hoitajat tarkkailevat potilaan oireita, ja jos tarvitaan pikaisesti lääkäriä, se järjestetään. Jos taas kotona on tultu vaiheeseen, jossa uudesta apuvälineestä olisi potilaalle hyötyä, se hankitaan. Lähin omainen on silti hän, joka tekee kotisaattohoidossa suurimman työn. Hänen ja muiden omaisten tukeminen kuuluu saumattomasti kotisaattohoitajien työhön. Omaisia kannustetaan kuuntelemalla, vastaamalla kysymyksiin ja neuvomalla käytännön asioissa. "Meidän tehtäviimme kuuluu huomata, jos hoitava omainen alkaa tulla voimiensa äärirajoille. Silloin voimme ehdottaa, että potilas olisi muutaman päivän intervallihoidossa vaikka Karinakodissa, jotta omainen saisi levätä ja kerätä voimiaan". Marja Kotiranta ja Elisa Lehtonen tähdentävät, että kotisaattohoito on aina tapauksen mukaan räätälöityä. Sujuvaksi sen tekevät hyvät yhteistyökumppanit, joita saattohoitoryhmälle ovat Turun terveystoimi, terveyskeskukset, kotisairaanhoito, kotipalvelu, hoitotarvikevarasto, apuvälinelainaamo ja eri apteekit.

Hoito muuttuu mutta ei lopu Saattohoitoryhmän lääkäri Väinämö Nikkanen on tehnyt työtään vapaaehtoisena kaksi vuotta. Hän ottaa potilaita vastaan 2-3 kertaa kuukaudessa

Hoitaja Elisa Lehtonen (oik.), vastaava hoitaja Marja Kotiranta ja syöpätautien erikoislääkäri Väinämö Nikkanen toteavat kotisaattohoidolla pyrittävän siihen, että potilas voisi olla kotona niin pitkään kuin mahdollista ja että halutessaan hän voi myös kuolla kotona. Meri-Karinassa. Hän vastaa potilaiden lääkehoidosta ja on hoitajien Lehtosen ja Kotirannan konsultti kaikissa saattohoidon tilanteissa. Kun sairaalalääkärit ilmoittavat, että syöpähoitoja ei kannata enää jatkaa, tullaan potilaan sairaushistoriassa suureen käännekohtaan. "Potilaalle se on valtava muutos, kun tämä hänen aktiivinen hoitonsa sairaalassa loppuu. Moni kokee silloin jäävänsä täysin tyhjän päälle. Haluamme osoittaa, että näin ei käy, vaan että heistä pidetään yhä huolta ja heitä hoidetaan", Nikkanen sanoo. Aktiivihoitojen jälkeen syöpäpotilaan hoidon pitäisi muuttua oireita lievittäväksi ja elämänlaatua ylläpitäväksi hoidoksi. Väinämö Nikkanen korostaa eritoten kivunhoidon merkitystä. Kaikesta valistuksesta huolimatta se ei aina onnistu. Moni syöpäpotilas kärsii turhaan.

"Lääkärit ovat liian arkoja määräämään potilaalle vahvaa kipulääkitystä! Esteenä ovat sekä asenteet että tietämättömyys", Nikkanen pahoittelee. Kipu ei ole loppuvaiheen syöpäpotilaan ainoa ongelma. Pahoinvointi, anemia, ruokahaluttomuus, ummetus ja hengenahdistus ovat muita tavallisia oireita. Niitä voidaan lievittää. Masennuksenkaan hoitoa ei pitäisi laiminlyödä. "Myös syövän uhkaavia komplikaatioita voidaan ennakoida ja pyrkiä torjumaan", asiantuntija muistuttaa. Nikkasen mukaan pienellä osalla potilailla varsinaista syöpähoitoakin voidaan mahdollisesti jatkaa kotona. Silloin käytetään suun kautta otettavia lääkkeitä, joilla pyritään joko hidastamaan tai pysäyttämään syövän eteneminen. Teksti: Liisa Koivula Kuva: Ulla Roiha

Potilaat tulevat hoitoon eri hoitotahojen lähettämänä, suurin osa TYKS:n syöpätautien klinikalta. Potilas ja omainen voivat myös ottaa yhteyttä hoitoryhmään. Vuosittain hoidetaan 160-180 potilasta, joista kotona kuolee 10-39 potilasta. Hoitoryhmä toimii yhteistyössä Karinakodin kanssa. Pääasiallisesti potilaat ovat turkulaisia. Toimintaa rahoittavat: Raha-automaattiyhdistys Turun kaupungin terveystoimi ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT 2004 CANCERBEKÄMPNINGSTALKO KERÄÄ VAROJA KOTISAATTOHOITOTOIMINTAAN SUURKERÄYKSEN TILINUMERO TOP 571345-2505


N:o 2 - 2004 - 5

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Aurajoen Puhelin uusi yhteistyökumppani

Lahjoitusvaroilla laatua kotihoitoon tystä voidaan säädellä yksilöllisesti, mikä helpottaa monen oloa. Yhdistyksen ympäri vuorokauden päivystävä kotihoitoyksikkö taas tuo kotihoitoon turvallisuutta. Kotisaattohoidossa LounaisSuomen Syöpäyhdistys r.y. tekee merkittävää yhteiskunnallista työtä. Yhdistyksen ansiosta sairaalan hoitovuorokausia on voitu vähentää jopa 10 000 vuorokautta vuodessa. Ojalan mukaan kiitokset kuuluvat kaikille niille, jotka ovat lähteneet mukaan tähän haastavaan vapaaehtoistyöhön. Aurajoen Puhelimen toimitusjohtaja Samuli Salanterä kiittelee Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä arvokkaasta työstä. – Syöpä on valitettavan tuttu monessa perheessä. Aurajoen Puhelin on mielellään mukana hankkeessa, jolla edistetään alueen ihmisten hyvinvointia ja helpotetaan arkea. Kotisaattohoito on tästä hyvä ja tärkeä esimerkki.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja paikallinen puhelinyhtiö Aurajoen Puhelin Oy ovat solmineet ensi vuoden helmikuun loppuun asti voimassa olevan yhteistyösopimuksen. Hankkiessaan Aurajoen Puhelimen dna+ myymälöistä sopimukseen kuuluvan liittymän syöpäyhdistyksen jäsenet tukevat myös yhdistyksen toimintaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala on enemmän kuin hyvillään syntyneestä yhteistyösopimuksesta. – Yritysten pääkonttorit ja samalla hyväntekeväisyystyö on viime vuosina keskittynyt Kehä kolmosen sisäpuolelle ja valtakunnallisiin järjestöihin, mikä on valitettavaa meidän paikallisten yhdistysten kannalta. Siksi on mukavaa, että Aurajoen Puhelin paikallisena puhelinyhtiönä on lupautunut mukaan tähän tärkeään projektiin. Samalla myös alueemme asukkaat voivat arkipäivän hankinnoissaan tehdä valintoja, jotka edistävät paikallista hyvinvointia, sanoo Ojala.

Mitä yhteistyösopimukseen kuuluu

Tavoitteena potilaan ja läheisten elämänlaatu

Uuden yhteistyösopimuksen mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenien Aurajoen Puhelimen dna+ myymälöissä tehdyistä ja avatuista palveluista Aurajoen Puhelin tulouttaa osan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Yhteistyösopimus koskee tämän lehden liitteenä olevalla arvosetelillä hankittuja Aurajoen Puhelimen Langatonta Liittymää, laajakaistaliittymiä sekä dna-liittymiä. Sopimuksen mukaan myös Langattoman Liittymän ja laajakais-

Yhteistyösopimus on tällä erää voimassa ensi vuoden helmikuun loppuun asti. Kertyneet varat ohjataan kotisaattohoitoon, jossa tarpeet ovat suurimmat. Ojala kertoo Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen olevan edelläkävijä kotisaattohoidossa Suomessa. – Varat ohjataan mm. kivunlievitykseen ja päivystävän kotihoitoyksikön toimintaan. Kipupumpun avulla kotihoidossa olevien potilaiden kipulääki-

Toimitusjohtaja Kari Ojala näyttää esimerkkiä. Hän on jo vaihtanut matkapuhelinliittymänsä Aurajoen Puhelimen dna-liittymään. – Hienoa, että vanha numeroni säilyi, toteaa Ojala Aurajoen Puhelimen toimitusjohtaja Samuli Salanterälle.

taliittymien avauksen saa veloituksetta kampanja-aikana. Matkapuhelinliittymien osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia tarjouksia. – Jos henkilö ottaa esimerkiksi lankapuhelimen korvaavan Langattoman Liittymän, nopean nettiyhteyden ja matkapuhelinliittymän yhteistyösopimuksen piiriin kuuluvista myymälöistä, on kertalahjoitus jopa 60 euroa. Näin yksityisellä henkilöllä on suuri mahdollisuus auttaa hankkiessaan arkielämän palveluja, kertoo myyntipäällikkö AriMatti Kytölä.

Turussa on jälleen paikallinen puhelinyhtiö Uusi varsinaissuomalainen puhelinyhtiö, Aurajoen Puhelin, tuli Turun ja Kaarinan markkinoille kevättalvella. Yritys tarjoaa palvelujaan niin kuluttajille kuin alueen yrityksille. Salanterän mukaan turkulaiset ja kaarinalaiset ovat ottaneet uuden paikallisen puhelinyhtiön hyvin vastaan. – Toimintamme perustuu paikallisuuteen ja alueen asiakkaiden tarpeisiin. Toisaalta valtakunnallisen Finnet-perheen jäsenyys takaa sujuvat yhteydet myös maailmalle. Kun valitset paikallisen, olet mukana kehittämässä alueellista hyvinvointia, muistuttaa toimitusjohtaja Salanterä. Teksti: Kristiina Paavola Kuva: Pasi Lahtinen

Dna laajakaistojen hinnat laskivat! Aurajoen Puhelimen laajakaistan tai kiinteistöliittymän omistajille Langaton Liittymä täysin ilman kuukausimaksuja, 1 liittymä/kaista.

Langaton Liittymä toimii kuten kännykkä, mutta kotinumerolla. Kuuluu koko (02)-suuntanumeroalueella. Vaatii kaksitaajuuspuhelimen.

Kysy lisää!

Uutuus!

Ytyä koneeseen

0,-

Tarjous on voimassa 1.9.–31.10.2004 Turun ja Kaarinan alueella. Ilmoitetut nopeudet ovat liittymän mahdollistamia enimmäisnopeuksia. Käytettävän kupariverkon pituus vaikuttaa lopulliseen nopeuteen. Palvelun saatavuus vaihtelee alueittain. Huolehdithan virusturvastasi. Lisätietoja dna+ myymälästäsi.

Langattoman Liittymän hinnat: Avausmaksu normaalisti 7,90 €, kk-maksu 3,20 €/kk. Puhelut Aurajoen Puhelimen Langattomiin Liittymiin, (02)-alueelle ja Lännen Puhelimen dna Cityliittymiin klo 8–21 9 snt/puh. + 5,9 snt/min, muina aikoina 9 snt/puh. + 1 snt/min. Kauko- ja ulkomaanpuhelut 9 snt/puhelu + 5,9 snt/min + puhelulajikohtainen maksu. Puhelu dna liittymiin 9 snt/puh. + 5,9 snt/min. Puhelu muihin matkaviestimiin alk. 9 snt/puhelu + 5,9 snt/min + matkapuhelumaksu (kyseisen operaattorin hinnaston mukainen maksu lankaverkosta soitettaessa). Tekstiviestit Aurajoen Puhelimen Langattomiin Liittymiin, (02)-alueen Cityliittymiin ja dna liittymiin 4,9 snt/viesti, muiden operaattoreiden liittymiin 7,9 snt/viesti. Vaativat kaksitaajuuspuhelimen. Em. hinnat voimassa 1.9.04 alkaen.

dna Laajakaista

/kk

dna Laajakaista 8 Mbit/s / 1 Mbit/s. Avaus (norm. 120,-).

0,-

Tarjous voimassa 31.10.2004 asti.

dna Laajakaista 8 M/ 1 M

58,-

Langaton Liittymä 2+1 Avaus ja 6 kk perusmaksut =3 veloituksetta!

alk.

28,-

512 kbit/512 kbit

dna Laajakaistan avaus nyt

0,-

(norm. 120,-)

1 M/512 kbit

/kk 256/256 kbit/s

Tarjous on voimassa 1.9.–31.10.2004 Turun ja Kaarinan alueella ja koskee kaikkia nykyisiä tilaajia automaattisesti. Ilmoitetut nopeudet ovat liittymän mahdollistamia enimmäisnopeuksia. Palvelun saatavuus voi vaihdella alueittain. Huolehdithan virusturvastasi. Lisätietoja dna+ myymälästäsi.

2 M/512 kbit

32,-/kk 38,-/kk 45,-/kk

Arvoseteli Nyt voi tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa myös Aurajoen Puhelimen kautta. Yhteistyösopimuksen mukaisesti Aurajoen Puhelin tilittää L-S Syöpäyhdistykselle tuottoa ostetuista palveluista seuraavasti: Kuluttajapalvelut Langaton Liittymä • dna liittymät • dna Internet • dna Laajakaista • dna Laajakaista Kiinteistö Yritysratkaisut Puhe • data • mobiili • järjestelmät Puhelimet, tietokoneet ja asennuspalvelut dna+ myymälät: TURKU Eerikinkatu 13 • Kauppiaskatu 13 • Viilarinkatu 4/ Länsikeskus • Varissuo/Itäkeskus RAISIO Myllynkatu 43, Kauppakeskus Mylly Maksuton palvelunumero (ma–pe klo 8–17) 0800 304 800 tai www.aurajoenpuhelin.fi

Langaton Liittymä

(saatavuus Turku, Kaarina)

Aurajoen Puhelimen Laajakaista-liittymä (saatavuus Turku, Kaarina)

dna-liittymät

(saatavuus koko LSSY:n alue)

10 € 20 € 30 €

Tärkeää: 1. Leikkaa tämä arvoseteli irti ja tuo se johonkin alla mainituista dna+ myymälöistä. Lahjoitusvarat ohjautuvat L-S Syöpäyhdistykselle vain tällä kupongilla. Muualla tehdyistä ja avatuista palveluista ei yhdistykselle tulouteta tukipalkkiota. 2. Arvoseteli on voimassa 28.2.2005 asti. Liittymän normaalit edut ja tarjoukset ovat voimassa samanaikaisesti. 3. Palvelujen saatavuus vaihtelee alueittain. Katso luetteloa dna+ myymälöistä.

dna+ myymälät: TURKU Eerikinkatu 13 • Kauppiaskatu 13 • Viilarinkatu 4/Länsikeskus • Varissuo/Itäkeskus RAISIO Myllynkatu 43 HALIKKO Prismantie 2 FORSSA Kauppakeskus Kutomo RAUMA Nortamonkatu 14 b


6 - 2004 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Toteuta haaveesi. Tule osuuspankkiin. Saat luottoa. Olipa haaveesi suuri tai pieni, osuuspankista löytyy ratkaisu sen toteuttamiseen. Tule käymään tai soita Puhelinpalveluumme 0100 0500. Kerromme samalla, miksi kannattaa olla osuuspankin omistajajäsen.


N:o 2 - 2004 - 7

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Kotisaattohoito antaa mahdollisuuden:

Normaalia elämää, päivä kerrallaan Eletään päivä kerral- jälkeen. Puolen vuoden aikana tisaattohoito-ryhmän kanssa, laan ja niin normaa- Albin sai sytostaattikuurin 12 sieltä luvattiin apua ja tukea Kasvain pieneni, mutta tarpeen mukaan. lia elämää kuin suin- kertaa. ei riittävästi. Kun joulu 2003 kin, semmoista kuin läheni, lääkärit totesivat, että me muutenkin elet- potilas on niin huonossa kunettä hoidot on pakko Taloon tehtiin täisiin. Emme tee pi- nossa, keskeyttää. Sittemmin niitä ei muutoksia tempiä suunnitelmia, enää jatkettukaan. Kotiin palattuaan Albin ei pysvaan nautimme joka tynyt kävelemään, mutta kunpäivästä, kertoo raitoutui vähitellen harjoitellen siolainen Seija Tuok- Laitos vai jalkamieheksi. Kävely sujui rollaattorin avulla, kunnes alko. Hän hoitaa suolis- oma koti? kävelytuki piti vaihtosyöpää sairastavaa Kukaan ei ehdottanut kotihoi- kukesästä taa pyörätuoliin. Vasta sen taaviopuolisoaan Albi- toa, vaan kysyin itse, miten se kia piti taloon ryhtyä tekemään olisi, jos yrittäisimme olla ko- muutoksia, sillä pyörätuolia nia kotona. Albin Tuokon syöpä löydettiin paksusuolentähystyksessä vuonna 2001. Seija Tuokko oli juuri jäänyt eläkkeelle tehden seuraa miehelleen, jonka oloneuvoksen päivät olivat alkaneet muutamaa vuotta aikaisemmin. Leppoisa yhdessäolo eläkeläisinä piti nyt unohtaa, syöpähoidot Turun yliopistollisessa keskussairaalassa alkoivat. Ristiluuhun kiinni kasvanutta kasvainta yritettiin kutistaa ennen leikkausta säde- ja sytostaattihoidoilla. Leikkauksesta ei ollut apua, mutta sen yhteydessä tehtiin avanne. Hoidot jatkuivat operaation

tona. Ei meitä esteltykään, minulta vain kysyttiin, pärjäättekö te, Seija Tuokko kertoo. Vaihtoehtona olisi ollut lähinnä paikka terveyskeskuksen vuodeosastolla.

varten tarvittiin luiska ulos. Ovet olivat riittävän leveät, mutta kynnykset piti poistaa. Muista käytännön ongelmista on selvitty mielikuvituksen avulla.

En olisi pannut vastaan laitokseen menoa, mikä olisi tässä tilanteessa ollut helppo ratkaisu. Asia oli Seija-vaimon päätettävissä. Ajattelin, että jos hänestä tuntuu, että hän jaksaa hoitaa, niin sitten kotiin, Albin Tuokko kertoo vaimoonsa viitaten.

Ihmeesti sitä keksii kaikenlaisia konsteja ja selviytymiskeinoja kun puhutaan vaikka kylpyyn tai vessaan menosta", Seija Tuokko naurahtaa.

Niin Tuokot tulivat takaisin kotiin, Albinin yli 40 vuotta sitten omin käsin rakentamaan taloon Raisioon. Turvana Tuokoilla oli sopimus LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen ko-

Ensi alkuun kotipotilaan kipuja hallittiin kipupumpulla. Pumppu vaihdettiin sittemmin suun kautta otettavaan lääkkeeseen, kun Albin tuli allergiseksi nestemäisen kipulääk-

Kotona parempi kummallekin

Uusin tieto elämän puolesta – olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä Novartis kuuluu maailman johtaviin lääkealan yrityksiin. Tutkimusalueitamme ovat mm. elinsiirrot, keskushermoston sairaudet, sydän- ja verisuonitaudit, syöpäsairaudet, ihotaudit, ruoansulatuskanavan sairaudet, hormonikorvaushoidot, osteoporoosi, allergia ja diabetes. Päämäärämme on edistää hyvinvointia ja terveyttä kehittämällä ja markkinoimalla innovatiivisia lääkkeitä.

Lisätietoja www.novartis.fi

keen lisäaineille. Muuten tarpeellisia hoitoja tehdään tilanteen mukaan. Seija Tuokko kertoo saaneensa hoitotyössään erittäin suurta käytännön tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lisäksi Raision terveyskeskuksen lääkäriltä Sirkka-Liisa Hiltuselta. Tiimi on toiminut kiitettävästi, hän sanoo. Syöpäyhdistyksen hoitajat ovat käyneet kotona tekemässä vaativimpia hoitotoimia ja Syöpäyhdistyksen lääkäri on vastannut hoidon lääketieteellisestä puolesta. Albin Tuokko on ollut muutamaan otteeseen lyhyen jakson Syöpäyhdistyksen Karinakodissa, jotta vaimo on saanut hoitaa omia asioitaan ja hengähtää hieman. Seija Tuokosta läheisen kotona hoitamisessa on monta hyvää puolta. Jos oikein itsekkäästi ajattelee, niin mitä se olisi, jos hän olisi laitoksessa Minäkin viettäisin siellä päivät pitkät. Sen sijaan kun olemme tässä kotona, minä voin puuhata omia hommiani. Täällä voimme elää niin normaalia elämää kuin mahdollista, nukkua kun nukuttaa ja juoda aamukahvit omalla terassilla siihen aikaan kun tahdomme. Teksti: Liisa Koivula Kuva: Ulla Roine

Seija ja Albin Tuokko ovat olleet avioliitossa 46 vuotta ja he ovat asuneet itse rakennetussa omakotitalossa melkein koko liittonsa ajan. Kesän ja alkusyksyn päivät Albin Tuokko on viihtynyt kodin terassilla, josta voi ihailla puutarhan istutuksia ja hedelmäpuita.


8 - 2004 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

LT, sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri Timo Joensuu

LT, sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri Timo Joensuu HYKS:n Syöpäklinikan nykyaikaisin laittein varustetussa sädetyshoitohuoneessa. Eturauhassyövän menestyksekäs hoito vaatii monen eri erikoisalan yhteistyötä. Urologit vastaavat erityisesti syövän diagnostiikasta ja radikaalileikkauksista. Usein jo alkuvaiheen tutkimuksissa, leikkauksissa ja kudoksen sisäisessä sädehoidossa (brakyterapia) tarvitaan mukaan anestesiologia. Patologin tutkimusten perusteella tehdään usein merkittäviä hoitovalintoja. Levinneisyystutkimusten tulkinnassa tarvitaan usein radiologien erikoisosaamista. Sädehoito ja syöpälääkärit hoitavat niitä potilaita, joita urologit heille lähettävät diagnostisten tutkimusten, hoitosuositusten ja potilaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Sädehoidon toteutuksessa sairaalafyysikoilla on hyvin merkittävä rooli. Myös hoitotyön erikoisosaaminen korostuu kaikissa eri hoitomuodoissa. Tutkimustyö etenee varsin laajalla rintamalla; odotettavissa onkin alati kehittyvä ja entisestään monipuolistuva eturauhassyövän hoitokäytäntö.

Sädehoidon käyttö on lisääntynyt Tänä päivänä eturauhassyövän hoitoon ei ole olemassa standardihoitoa. Kirurginen hoito muodostaa perinteisesti syövän hoidon perustan. Sitä on pidetty usein jopa ainoana parantavana hoitoa. Suomen Syöpärekisterin arvion mukaan Suomessa todetaan tänä vuonna noin 3700 uutta eturauhassyöpää. Eturauhasen radikaalilla poistoleikkauksella näistä hoidetaan noin 600, joten suurin osa hoidetaan nykyään jo sädehoidolla. Edelleen voidaan joidenkin kohdalla päätyä syövän hormonihoitoon, joka muodostaa hoidon kulmakiven erityisesti levinneen syövän hoidossa. Osalla potilaista voi pelkkä syövän seuranta ilman aktiivisia hoitotoimenpiteitä olla paras vaihtoehto. HYKS:in Syöpätautien klinikalla tehtiin 1995 50 eturauhassyövän radikaalisädehoidon suunnitelmaa. Vuonna 2003 Syöpätautien klinikalla 695 eturauhassyöpää sairastavaa miestä sai sädehoitoa, näistä radikaalilla sädehoidolla hoidettuja oli jo yli 500.

Sädehoidon lisääntyneeseen käyttöön on monta selitystä. Ensinnäkin hoitotulokset ovat parantuneet dramaattisesti. Sädehoitolaitteiden tekniseen kehittymiseen ja ennen kaikkea tietokonekuvantamiseen perustuvaan kohteen määrittelyyn ja annossuunnitteluun perustuen hoito pystytään toteuttamaan tarkemmin ja turvallisemmin. Sädehoito aiheuttaa edelleenkin peräsuolen ja virtsarakon ärsytystä, mikä ilmenee tihentyneenä virtsaamistarpeena ja suolen toiminnan vilkastumisena, joskus ripulina, etenkin jos ns. korkean riskin tautitilanteessa hoidetaan myös imutiet ja paikalliset imusolmukkeet. Sädehoidon hoitotuloksen on osoitettu erittäin selkeästi olevan eturauhaseen kohdistettavan sädehoidon kokonaisannoksesta riippuvan. Kun eri hoitomuotojen tuloksia arvioidaan, niin sädehoidon osalta pitäisi ottaa tänä päivänä mukaan ainoastaan ne tutkimukset, missä hoito on perustunut kohteen muotoiseen annossuunnitteluun ja eturauhasen saama sädeannos on ollut vähintään 72 Gy. Mikäli sädeannos jää alle 72 Gy tilanne on ikään kuin sama, jos eturauhasen radikaalin poiston sijasta tehtäisiin ainoastaan virtsaputken kautta tapahtuva höyläys; kyseessä olisi alimitoitettu, ei radikaali syövän hoito. Leikkaus ei enää olekaan ainoa parantava hoitomuoto. Jos tekniikka on nykyaikainen ja sädeannos nykykäsityksen mukainen niin sädehoidettujen ryhmässä on ihan yhtä paljon syövästä parantuneita kuin leikkauksellakin. Hoitotuloksen ja paranemisen mahdollisuuden ei enää katsotakaan riippuvan ensisijaisesti hoitomuodosta, vaan siihen vaikuttaa enemmänkin syöpään itseensä liittyvät ominaisuudet. Valinta sädehoidon ja leikkauksen välillä tehdäänkin useimmiten hoitoihin liittyvien haittojen perusteella. Osalle potilaista tuottaa jopa hämmennystä, että lääkäri ei valitsekaan tai määrää hoitoa vaan odottaa potilaan itse tekevän valinnan. Leikkaukseen ja anestesiaan liittyy omat riskinsä; leikkauskuolleisuuden riski

Eturauhassyövän hoito kehittyy hoitomahdollisuudet ovat monipuolistuneet tänä päivänä kuitenkin pyritään pitämään olemattomana mm. potilasvalinnalla. Eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen esiintyy virtsankarkailua, mutta yleensä sulkijalihasten pidätyskyky palautuu kuntoutuksella ja harjoituksella.

Monet seikat vaikuttavat hoitovalintaan Monella potilaalla keskeinen kysymys hoitovalintaa tehtäessä on sukupuolisen kyvykkyyden säilymisen todennäköisyys. Asiasta on tehty yksi kunnollinen selvitys. Amerikassa New Englandin alueella, vuoden kuluttua radikaali hoidosta vain 5 %:lla leikatuista erektio riitti yhdyntään, kun vastaava luku sädehoidetuilla oli 50 %. Potenssin heikkeneminen on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö ja mahdollista potenssin heikkenemistä voidaan erityisesti sädehoidetuilla ehkäistä uusilla paisuvaiskudoksen verenkiertoa lisäävillä potenssilääkkeillä. Leikatuillakin on yleensä mahdollisuus saada aikaan kunnon erektio ns. pistoshoidoilla. Sädehoidon mahdolliset haitat ovat hyvin yksilöllisiä; hoidon puolivälissä voidaan arvioida pidetäänkö sädehoidossa mahdollisesti taukoa 1-2 viikkoa, jotta limakalvot peräsuolessa ja rakossa rauhoittuisivat. Tauon merkityksestä on tehty monia tutkimuksia, joissa kaikissa on todettu, ettei tauko heikennä eturauhassyövän sädehoitotuloksia. Todennäköisesti siksi, että eturauhasen syöpäsolut jakaantuvat niin hitaasti, etteivät ne ehdi lisääntyä tauon aikana. Hoidon haitat kuitenkin vähenevät ja toipuminen tapahtuu nopeammin sädehoidon jälkeen, jos tauko pidetään. On helpottava ajatus että syöpää sisältänyt elin poistetaan kokonaan. Usein leikkauksen jälkeen todetaan kuitenkin, että syöpä ulottuu ennen leikkausta tehdyistä selvityksistä huolimatta kapselin läpi ja osalla syöpäsoluja jää sille alueelle mistä eturauhanen on poistettu. Maailmalla ja Suomessakin on aloitettu sa-

tunnaistettu tutkimus, missä haetaan vastausta kysymykseen kannattaisiko näille potilaille tarjota heti leikkauksen jälkeen sädehoitoa; voisiko leikkauksen ja sädehoidon yhdistäminen juuri näillä valikoiduilla potilailla lisätä paranemisen mahdollisuutta ilman vakavien haittojen lisääntymistä. Kudoksensisäisen sädehoito kiinnostaa monia. Se soveltuu kuitenkin vain pienelle osalle potilaista. Hoitotulokset ovat samanlaiset kuin leikkauksella ja ulkoisella sädehoidolla, paitsi jos kyseessä on ns korkean riskin tauti, niin silloin ulkoisen sädehoidon hoitotulokset ovat paremmat. Potilasvalinnassa oleellista on, että syövän pitäisi olla ehdottomasti paikallinen ja ns hyväennusteinen ja potilaiden pitäisi olla lähes oireettomia tai hyvin vähäoireisia. Pääasiallisena haittana kudoksensisäisestä sädehoidosta voidaan pitää virtsaputken ärsytystä, joka pienellä osalla voi johtaa virtsaumpeen ja katetrointitarpeeseen, joka kuitenkaan ei yleensä ole pysyvä.

Lisähoidot hyödyttävät korkean riskin syöpää sairastavia Eturauhassyövän hoidossa on edelleen paljon haasteita. Syöpä todetaan yhä nuoremmilla ja yhä varhaisemmassa vaiheessa. Käytössä olevat parantavat hoidot eivät kuitenkaan ole aina parantavia. Syöpä voi uusiutua sekä sädehoidon että leikkauksen jälkeen. Vaikka kirurgi toteaa leikkauksen onnistuneen ja patologi vahvistaa syövän tulleen kokonaan poistetuksi, osalla potilaista syöpä uusiutuu kuitenkin. Edelleen on varaa parantaa sekä hoitotuloksia että elämänlaatua. Syövän uusiutumisen riskin arvioimiseksi on olemassa jo välineitä. Korkean uusiutumisriskin tekijöitä ovat T3, joka tarkoittaa sitä, että syöpä ulottuu eturauhasen kapselin läpi, Gleasonin luokituksessa lukuarvot 8-10 sekä PSA arvo, joka on yli 20. Onneksi näiden korkean riskin syövän omaavien hoito-

KODAK HEALTH IMAGING Box 35 01531 VANTAA Puh. 09-2517 8260 www.kodak.com/go/health

tuloksia voidaan parantaa adjuvantti- eli lisähoidoilla. Mikäli radikaalileikkaukseen ja radikaalisädehoitoon liitetään esimerkiksi hormonihoito, niin taudin uusiutumisia tapahtuu harvemmin ja myöhemmin ja osa todennäköisesti paranneekin näiden lisähoitojen ansiosta. Hormonihoidon toteuttamiseksi on monta eri vaihtoehtoa. Useimmissa tutkimuksissa hoitomuotona on ollut ns. implanttihoito. Hoito aloitetaan radikaalihoidon jälkeen tai jo ennen sädehoitoa, koska lisähyötynä eturauhanen pienenee noin 30 prosenttia, mikä helpottaa sädehoidon toteutusta. Korkean riskin potilailla on suositeltu hoidon jatkamista 23 vuotta. Nykyaikaisin tapa on antaa hormonihoito tablettihoitona, joka on osoittautunut varhaisvaiheen eturauhassyövän hoidossa yhtä tehokkaaksi kuin ns. LHRH pistoshoidot. Bikalutamidi (Casodex) tablettihoidolla on oleellisesti vähemmän haittavaikutuksia kuin muilla hormonihoidoilla, koska sen vaikutus perustuu miessukuhormonin vaikutuksen estoon. Testosteroni taso ei laske, toisin kuin muissa hoidoissa, päinvastoin se saattaa hieman noustakin, jolloin lihas ja luustokunto säilyvät paremmin pitkissä hoidoissa eikä seksuaalinen halu tai kykykään yleensä häviä. Hoitoon liittyvää rintojen kasvua voidaan yrittää ehkäistä paikallisella kertasädehoidolla, mutta jos arkuus ja kasvu haittaavat senkin jälkeen, niin tehokkain hoito on kirurginen rintarauhaskudoksen poisto. Hormonihoidon alkuvaiheen hyvä teho levinneen syövän hoitona yleensä jonkun vuoden kuluessa loppuu ja syöpä muuttuu hormoneista riippumattomaksi. Vielä kymmenen vuotta sitten uskottiin että sytostaattihoidoista tässä vaiheessa on todennäköisimmin enemmän haittaa kuin hyötyä. Jo muutaman vuoden ajan eturauhassyöpäpotilaidenkin hoidossa on doketakseli osoittautunut tehokkaaksi, hyvin siedetyksi ja elinaikaa pidentäväksi vieläpä sen jälkeenkin kun hormonit ovat menettäneet tehonsa. Se kannattaisikin aloittaa jo siinä vai-

heensa kun ensi merkit hormonihoidon tehon hiipumisesta ilmaantuvat eli jos esim. PSA alkaa nousta hormonihoidon aikana niin silloin kannattaisi harkita doketakselihoitoon siirtymistä. Hormonihoitoa voisi jatkaa vielä sytostaattihoidon jälkeenikin. Doketakselilla on saavutettu jopa täydellisiä hoitovasteita. Esimerkiksi syövän paisuttamat vatsan alueen imusolmukkeet ovat 'sulaneet' normaaleiksi ja tukkeutuneet virtsanjohtimet ovat avautuneet niin, että potilaalta on voitu poistaa munuaisiin asetetut katetrit. Kivut ovat hävinneet tai vähentyneet merkittävästi ja monella PSA:kin on normalisoitunut.

Uusia hoitomahdollisuuksia tutkitaan Eturauhassyöpäpotilailla on usein anemiaa ja hoidot voivat myös aiheuttaa anemiaa. Omat kokemukset puhuvat sen puolesta, että hoidot voidaan toteuttaa tehokkaammin ja potilailla menee paremmin, jos anemia hoidetaan ja pyritään estämään EPO- hoidolla. Luustoon levinneen syövän hoitotuloksia voidaan parantaa radio-isotooppihoitoja hyödyntämällä. Useimmiten Suomessa käytetään samariumia lähinnä pahentuneiden kipujen hoitamiseksi. Sytostaattihoitoihin liitettynä vasteet kuitenkin todennäköisesti paranevat myös merkittävästi. Uusin lisähoitomahdollisuus ja käytännössä varmasti merkittävämpi kuin isotooppihoito luustoon levinneessä syövässä on tehokkaat aminobisfosfonaattihoidot. Zoledronaatin (Zometa) teho on erittäin hyvin dokumentoitu vähentyneiden murtumien ja kipujen osalta. Zoledronaattihoidon yhteydessä on syytä huolehtia riittävästä kalkin saannista ja munuaisten toiminnan varmistamisesta. Ibandronaatti (Bondronat), joka myös on saanut juuri myyntiluvan Suomessa, vaikuttaa yhtä tehokkaalta kuin zoledronaatti. Sitä voidaan antaa joko tabletteina tai infuusioina eikä se ole munuaistoksinen. Joten hoitomahdollisuudet ovat oleellisesti monipuolistuneet.


N:o 2 - 2004 - 9

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

TERVETULOA MUKAAN LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN MATKATOIMISTO MATKARIN MATKOILLE NIILIN RISTEILY JA LUXOR 4. - 11.4.2005

Astu laivaan aikoinaan julmalten kuninkaalle Amonille pyhitetyssä Luxorissa ja risteile pitkin faaraoiden vesireittiä, ikuista Niiliä. Matka vie satoje n porttien Thebasta aina Assuanin padolle saakka. Matkaohjelma: Maanantai 4.4.2005 Lähtö klo 6.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnairin lomalento Hurghadaan lähtee klo 9.30. Hurghadaan saavutaan klo 13.35. Jatketaan linja-autolla Luxoriin, jossa majoitutaan korkeatasoiseen Sonesta St. George -hotelliin. Ajomatka Hurghada - Luxor 280 km. Tiistai 5.4.2005 Aamupäivällä vapaata aikaa Luxorin kaupungissa tai voit osallistua lisämaksulliselle retkelle Luxorin basaareihin, noin 5 euroa. Puolen päivän aikaan siirrytään risteilyalukselle. Illalla tutustutaan Karnakin ja Luxorin temppeleihin. Keskiviikko 6.4.2005 Aamupäivällä mahdollisuus lähteä lisämaksulliselle retkelle muumiointimuseoon, Aboudi-kirjakauppaan, noin 10 euroa. Risteilyalus kulkee Esnan sulkuportin läpi. Iltapäivällä risteily jatkuu Edfuun, missä yöpyminen. Torstai 7.4.2005 Tutustutaan Horus-jumalan temppeliin Edfussa. Iltapäivällä vieraillaan Kom Ombon temppelissä, minkä jälkeen risteily jatkuu Assuaniin. Perjantai 8.4.2005 Aamupäivällä käydään Assuanin suurpadolla ja Philaen temppelissä. Iltapäivällä vapaata aikaa tutustua Assuanin kaupunkiin. Illalla mahdollisuus osallistua lisämaksulliselle retkelle moskeijaan ja vesipiippukahvilaan, noin 5 euroa. Lauantai 9.4.2005 Aamupäivällä tehdään veneretki Niilin koskialueelle. Uintimahdollisuus Niilissä tai mahdollisuus ratsastaa kamelilla. Iltapäivällä jätetään risteilyalus ja matkataan linja-autolla Luxoriin. Majoittuminen tuttuun Sonesta St. George -hotelliin. Illalla vieraillaan lastenkodissa. Ajomatka Assuan - Luxor 230 km. Sunnuntai 10.4.2005 Aamupäivällä tutustutaan Niilin länsirannan nähtävyyksiin:

MATKARI TEKEE KESÄN ENSIMMÄISEN RISTEILYN VISBYHYN ENSI JUHANNUKSENA SILJA OPERALLA! Lähde avajaismatkalle mukaan ja vietä keskikesän juhlaa ruusujen kaupungissa Visbyssä sekä historiaa ja luontoa ympäröivässä Gotlannin saaressa 24. - 26.6. 2005! Gotlannin saari on historian saatossa ollut keskiajan kauppa- ja taidekeskus, merirosvojen turvapaikka ja paljon muuta. Siitä ovat muistona jokakesäiset keskiaikapäivät, vanhat kirkot, kaupungin muurit. Visby on lomakohde, joka tunnetaan ruusuistaan, kapeista kaduistaan ja tunnelmastaan. Siellä kohtaavat meri, rannikko, luonto, historia ja nykyaika. Matkaohjelma: Juhannusaatto, perjantai 24.6.2005 Lähtö klo 12.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsingin Olympiaterminaaliin. Silja Opera lähtee risteilemään kohti Visbytä klo 16.00. Majoittuminen hytteihin. Juhannusaattoiltaa vietetään ohjelman ja illallisen merkeissä. Juhannuspäivä, lauantai 25.6.2005 Aamiainen laivalla. Silja Opera saapuu Visbyhyn klo 10.00. Päivän aikana tehdään 3 tunnin retki Visbyn ulkopuolelle. Retken aikana käydään katsomassa Lickershamnissa neitsytraukkia, maaseudulla keskiaikaista kirkkoa sekä tutustutaan Visbyn kaupunkiin ja kuullaan tarinoita saaren historiasta. Aikaa jää myös kiertelyyn Visbyssä omatoimisesti. Klo 17.00 Silja Opera lähtee paluumatkalle Helsinkiin. Iltaa vietetään ohjelman ja illallisen merkeissä. Sunnuntai 26.6.2005 Aamiainen laivalla. Aamupäivällä mahdollisuus tehdä verovapaita ostoksia laivalla tai nauttia kauniista merimaisemista. Silja Opera saapuu Helsinkiin klo 13.00. Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 16.00.

Memnonin kolosseihin, Kuninkaiden laakson hautoihin ja kuningatar Hatsepsutin temppeliin. Lisämaksusta kello viiden tee perinteisessä Old Winter Palace -hotellissa, jonne siirrytään vossikoilla, noin 10 euroa. Illalla lisämaksullinen ääni- ja valonäytelmä Karnakin temppelissä, noin 22 euroa. Maanantai 11.4.2005 Aamulla ajo Hurghadaan, josta Finnairin lomalento lähtee Helsinkiin klo 14.35. Helsinkiin saavutaan klo 20.55. Täältä jatketaan Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.30. Matkalle mukaan passi, jonka tulee olla voimassa vielä 2 kuukautta matkan jälkeen. Lisäksi tarvitaan viisumi, jonka saa Hurghadan lentoasemalla. Suositellaan matkavakuutuksen tekemistä. Valuutaksi Egyptin puntia. Vaihtokurssiltaan paras valuutta on euro. Vaihtokuitit säilytettävä, niitä saatetaan kysyä silloin kun maksuvälineenä on Egyptin punta. Rokotuksista suositellaan A-hepatiittisuojaa (keltatauti). Varmistettava, että polio- ja jäykkäkouristus/kurkkumätärokotteet ovat voimassa. Hotelli Sonesta St. George**** Corniche El Nile Street, Luxor puh. +20-95-382 575 Korkeatasoinen hotelli lähellä keskustaa. 224 huonetta, joissa kylpy/suihku, puhelin, TV, minibaari, ilmastointi, keskuslämmitys, parveke. Presidential Nile Cruises -varustamon jokilaiva M/S Odysseus M/S Odysseus on 150-paikkainen ilmastoitu jokilaiva. Hytit ovat kahden hengen ikkunallisia hyttejä, joissa on puhelin, ilmastointi, erilliset vuoteet, suihku ja wc. Pieni uima-allas. Lämmitystä ei ole. Hytin koko 18 m² ja siellä on hyvin säilytystilaa. Jännite on 220 V ja pistorasiat ovat kuten Suomessa. Laivassa 4 kerrosta, ei hissiä. Matkan hinta: jäsenet 930 euroa ei-jäsenet 950 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku - Helsinki-Vantaan lentoasema Turku * lentomatkat Helsinki - Hurghada - Helsinki Finnairin lomalennoilla * Egyptissä kuljetukset ohjelman mukaan * 3 vuorokauden majoitus Luxorissa Sonesta St. George -hotellissa 2 hengen huoneessa * buffetaamiainen hotellissa * 4 vuorokauden risteily M/S Odysseuksella 2 hengen ikkunallisissa hyteissä * täysihoito risteilyaluksella ja pakolliset palvelumaksut * risteilyaluksella monipuolinen ohjelma * viisumi * Aurinkomatkojen opaspalvelut koko matkan ajan, myös lisämaksullisilla retkillä * Matkarin matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. 2657 913 Itäinen Pitkäkatu 30 b. Turku Vastuullinen matkanjärjestäjä: Suomen Matkatoimisto Oy Matkan hinta henkilöltä: jäseniltä ei-jäseniltä Tourist inside 340 euroa 360 euroa Tourist outside 390 euroa 410 euroa Seaside 440 euroa 460 euroa Silja Class 490 euroa 510 euroa Commodore 540 euroa 560 euroa Sviitti 640 euroa 660 euroa Lisämaksu yhden hengen hytistä kaikissa hyttiluokissa 170 euroa. Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Turku * laivamatkat valitussa hyttiluokassa * 2 aamiaista laivalla * 2 buffet-illallista ruokajuomineen * retki Visbyn ulkopuolelle * laivan ohjelmatarjonta * matkanjohtajan palvelut

"WEST SIDE STORY" TAMPEREEN TEATTERISSA TORSTAINA 30.9.2004 UNOHTUMATON MUSIKAALI RAKKAUDESTA JA YSTÄVYYDESTÄ West Side Story on värikäs musikaali rakkaudesta, ystävyydestä ja suvaitsevaisuudesta. Nuorten koskettavaa rakkaustarinaa siivittävät Leonard Bernsteinin unohtumattomat sävelet. Musikaalin kantaesitys oli New Yorkin Winter Garden Theatressa 26.9.1957. Tampereen se valtaa jälleen 40 vuoden jälkeen. Musikaali perustuu Jerome Robbinsin alkuperäisideaan ja sen ovat suomentaneet Jukka Virtanen ja Kristiina Drews. Rooleissa mm. Maria Lund, Mikko Rantaniva, Kake Aunesneva, Markku Eskelinen, Jenni Gustafsson. Matkaohjelma: Lähtö klo 16.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Tampereelle, jossa klo 19.00 seurataan Tampereen teatterissa West Side Storya. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.30. Matkan hinta: jäsenet 60 euroa ei-jäsenet 72 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * musikaalilippu * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. 2657 913 Matkanjohtaja: Kalevi Rothberg

"IHMISIÄ HYVINVOINTIVALTIOSSA" TEATTERIMATKA KANSALLISTEATTERIIN MAANANTAINA 22.11. JA 29.11.2004 Reko Lundanin näytelmä vyöryttää katsojan eteen vauhdikkaan tarinan Suomen 1980- ja 1990-lukujen talouden kiihtyvästä noususta ja vielä nopeammasta laskusta. Näyttämöllä vilahtelevat tunnetut vaikuttajat eikä kukaan ole turvassa naurun tervehdyttävältä vaikutukselta. Rooleissa Katariina Kaitue, Terhi Panula, Ismo Kallio, Markku Maalismaa, JukkaPekka Palo, Seppo Pääkkönen ja Juha Varis. Matkaohjelma: Lähtö klo 16.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Kansallisteatterissa seurataan klo 19.00 "Ihmisiä hyvinvointivaltiossa" -esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00. Matkan hinta: jäsenet 50 euroa ei-jäsenet 62 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. 2657 913 Matkanjohtaja: Anneli Salenius

40-VUOTISJUHLAKONSERTTI TURUN KONSERTTITALOLLA PERJANTAINA 8.10.2004 KLO 19.00

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30 b. Turku puh. (02) 2657 913 Ilmoittautuessa tulee kertoa syntymäaika. Matkalle mukaan henkilöllisyystodistus. Suositellaan matkavakuutuksen tekemistä.

Lippujen ennakkomyynti Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku, puh. 2657 911

Lipun hinta: jäsenet 25 euroa ei jäsenet 28 euroa

MATKATOIMISTO MATKARI OY JÄRJESTÄÄ ● ●

Pääsiäismatkan Roomaan ja Napoliin 24.-28.3.2005 Vappumatkan Sloveniaan ja Kroatiaan 29.4.-6.5.2005

Lisätietoja ja matkaohjelmat Matkari Oy:n toimistosta, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku, puh. 2657 913


10 - 2004 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Joukkoseulonnalla syövän kimppuun varhemmin Suomalaisen syövän hoidon kehityksen menestystarinassa joukkoseulonnoilla on tärkeä merkitys. Ne auttavat yksittäisiä potilaita selviämään syövästään paremmin ja tuovat yhteiskunnalle säästöjä kun tautia päästään hoitamaan aikaisemmassa vaiheessa. - Suomella on vahva osaaminen joukkotarkastuksista. Kuulumme maailmanlaajuisesti niihin maihin, joissa joukkotarkastusten avulla on pystytty ehkäisemään syöpäkuolemia, varmistaa pääsihteeri Harri Vertio Syöpäjärjestöistä. Uusia joukkoseulontoja kehitellään, mutta niiden käyttöön ottaminen on harkittava tarkkaan. Oireettomia henkilöitä ei pidä seuloa ennen kuin voidaan olla varmoja, että seulontamenetelmä on riittävän turvallinen ja varma ja että löydettyjä syöpiä voidaan hoitaa. Kaikkiin joukkotarkastusmenetelmiin liittyy myös pieni määrä "vääriä positiivisia" tuloksia, mikä aiheuttaa turhaa huolta ja ahdistusta seulotuilla. Siksi ennen seulontoihin ryhtymistä on tarkoin punnittava myös niiden eettinen ja inhimillinen puoli.

Papa-kokeella kohdunkaulan syövät esiin Kohdunkaulan syöpien esiintyminen on Suomessa vähentynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Syynä on 1960luvulla käyttöön otettu joukkoseulontamenetelmä, irtosolututkimus eli Papa-koe, joka on saa-

nut nimensä tutkimuksen kehittäneen kreikkalaissyntyisen Georges Papanicolaoun mukaan. Papa-näyte otetaan naisen kohdunkaulakanavasta. Näytteen solut tutkitaan mikroskoopilla ja mikäli tutkimuksessa löydetään poikkeavia soluja, jatketaan tutkimuksia kolposkopialla eli kohdunkaulan tähystyksellä. Nykyisin Papa-kokeen avulla saadaan solupoikkeamat kiinni jo niin varhaisessa vaiheessa että ne voidaan hoitaa ja ehkäistä niiden muuttuminen pahanlaatuisiksi. Kaikkia kohdunkaulan syöpiä ei kuitenkaan ehditä löytää nykyisen joukkotarkastusohjelman avulla, sillä viiden vuoden seurantaväli on joillekin ärhäkästi kasvaville syöville liian lyhyt. Suomessa todetaan vuosittain noin 170 uutta kohdunkaulan syöpää ja siihen kuolee noin 60 naista vuosittain. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa maailman alhaisimpia. - Hoidettujen kohdunkaulankanavan syöpien esiasteiden määrä on Suomessa ollut jonkin verran kasvussa. Yhtenä syynä kasvuun on se, että nuorimmat joukkotarkastusohjelmaan kuuluvat eli 30-vuotiaat naiset eivät osallistu tutkimuksiin yhtä tunnollisesti kuin vanhemmat ikäluokat. Vuonna 2001 Suomessa noin 246 000 naista sai kutsun kohdunkaulan joukkotarkastuksiin ja heistä yli 177 000 naista noudatti kutsua. Seulonnat kattavat parhaiten 50-60 -vuotiaiden ikäryhmät, selvittää tutkimuspäällikkö Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteristä. Nuorten naisten laiska into osallistua kohdunkaulan syöpien seulontoihin huolestuttaa

Suolistosyövän joukkotarkastus alkaa Suomessa syyskuussa, kun ensimmäiset vastaanottajat saavat kotiin kirjeitse lähetettävän seulontatiedotteen sekä testin. Kotiin postitettavassa kirjeessä on tiedot seulonnasta sekä testi, joka osoittaa ulosteessa piilevän veren. Testi tehdään itse kolmena päivänä peräkkäin. Sitten se postitetaan seulontakeskukseen, jossa tulokset tulkitaan. Jos jatkotutkimukset ovat tarpeen, kotikunnan terveyskeskus vastaa niiden järjestämisestä. LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueelta mukana on toistaiseksi vain Rusko, jossa tutkimukset aloitetaan ensi vuonna.

vakavasti asiantuntijoita. Vain kuusi kymmenestä kolmikymppisestä noudattaa seulontakutsua ja se heikentää selvästi seulontojen kattavuutta.

Mammografialla hallitaan rintasyöpää Mammografia on toistaiseksi ainoa rintasyövän seulontamenetelmä,. jonka vaikuttavuudesta on luotettavaa näyttöä. Suomessa seulotaan tällä hetkellä pääasiallisesti 50-59vuotiaita naisia. Mammografiasta on osoitettu olevan hyötyä myös 60-69-vuotiaille naisille. Turussa tutkitaan valikoidusti rintasyöpäseulontojen hyötyä myös lakisääteistä nuoremmille ja vanhemmille ikäluokille eli 40-49-vuotiaille ja 70-74-vuotiaille. Seulonnan hyödyllisyydestä alle 50-vuotiailla tarvitaan vielä lisätutkimuksia, sillä esimerkiksi nuoremman naisen rintakudoksen tiiviys voi vaikeuttaa kuvien tulkintaa. Mikään menetelmä ei kuitenkaan ole täysin pomminvarma, niinpä nykyiset mammografiatutkimuksetkin tuottavat jonkin verran turhia positiivisia tuloksia, jotka jatkotutkimuksissa osoittautuvat vääriksi hälytyksiksi. Samoin pieni osa oikeista rintasyövistä voi jäädä tutkimuksissa havaitsematta.

Suolistosyöpien seulontaa harjoitellaan Paksusuolen ja peräsuolen syöpiä kutsutaan yhdessä suolistosyöviksi. Niihin sairastuu vuosittain lähes 2500 suomalaista. Suolistosyöpiin kuolee noin tuhat ihmistä vuodessa. Tauti todetaan liian usein siinä vaiheessa, että leikkaushoito ei enää riitä. Tauti on alkuvaiheessa usein oireeton. Osassa Suomea, lähinnä Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla aloitetaan vuosina 2004-2005 kokeiluluontoisesti varhaisvaiheen suolistosyöpien seulontatutkimus. Tähän mennessä mukaan on ilmoittautunut parisenkymmentä kuntaa. Varsinais-Suomen alueelta mukana on toistaiseksi vain Rusko, jossa tutkimukset aloitetaan ensi vuonna. - Turussa asiaa käsiteltiin terveyslautakunnassa vuosi sitten ja päädyttiin odottamaan tutkimuksissa muiden kuntien kokemuksia. Turku tuottaa tällä hetkellä muille Suomen kunnille korvaamatonta tietoa mammografiatutkimusten vaikuttavuudesta. Suolistosyöpien seulonnassa seuraamme puolestaan muiden kokemuksia ja odotamme sosiaali- ja terveysministeriön suositusta näiden seulontojen aloittamisesta koko maassa, kertoo ylilääkäri Anne Santalahti. Kehitteillä olevaa seulontaohjelmaa on suunniteltu Syöpäjärjestöissä kolme vuotta. Suomi on suolistosyöpien väestöseulonnassa ensimmäisiä maita maailmassa. Paksu- ja peräsuolen syöpien seulonnassa tutkitaan ulosteessa olevaa verta niillä potilailla, joilla tiedetään olevan suuri riski saada paksu- tai peräsuolisyöpä. Testi tehdään kotona ja potilas lähettää näytteet saamiensa oh-

jeiden mukaisesti tutkittaviksi Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen yhteydessä toimivaan seulontakeskukseen. Suolistosyöpien seulonta on ensimmäinen miehille suunnattu syövän joukkotarkastus. - Arvioimme, että seulontaohjelma voi täydessä laajuudessaan säästää jopa 150 henkeä vuodessa. Yksilön kannalta on tärkeää, että hän pääsee ajoissa hoitoon, eli silloin kun kasvain voidaan vielä poistaa kokonaan. Kun tauti havaitaan varhaisessa vaiheessa, avanneleikkaukset sekä raskaat solunsalpaaja- ja sädehoidot vähenevät, kertoo seulonta-asiantuntija LT Nea Malila Syöpäjärjestöistä.

Eturauhassyövän seulontaan painetta Miehillä yleistyneen eturauhassyövän esiintyminen todetaan usein paitsi miehen omien vaivojen myös ns. PSAarvon perusteella. Prostataspesifisen antigeenin (PSA) veripitoisuuden mittaamiseen perustuvan seulontamenetelmän vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole vielä tutkimuksissa luotettavasti todistettu. Useimmilla yli 50-vuotiailla miehillä PSAarvot kohoavat ja heillä esiintyy kudosmuutoksia, mutta tutkimuksissa esille nousee runsaasti myös hyvänlaatuisia kudosmuutoksia, jotka eivät koskaan kehity syöviksi. Pelkkään PSA-arvoon ei siis voida vielä tukeutua eikä laajamittaisia väestötutkimuksia nykyisen tiedon perusteella vielä voida aloittaa. Parhaillaan Suomessakin suoritetaan laajaa kokeellista väestötutkimusta Helsingin ja Tampereen seudulla, jonka perusteella voidaan muutaman vuoden kuluttua harkita uudelleen joukkotutkimuksiin ryhtymistä. Teksti: Tuula Vainikainen Lisätietoja syöpätautien joukkotarkastuksista löytyy mm. Syöpäjärjestöjen nettisivuilta www.cancer.fi

Syöpäseulontojen pelisääntöjä - Yhteiskunnan kustannuksella voidaan ylläpitää ja kustantaa vain luotettavia tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvia seulontamenetelmiä. - Käytetyn menetelmän tulee olla riittävän herkkä ja tarkka eli sen on löydettävä syövät riittävän varmasti. - Seulontojen on oltava hyväksyttyjä ja käyttökelpoisia ja niiden vaikutukset seulottavien elämänlaatuun ja mahdolliset sivuvaikutukset on tunnettava. - Seulonnoista on oltava myös taloudellista hyötyä. - Tauteja, joita ei voida hoitaa ei pidä seuloa. - Seulonnoilla ei voida ehkäistä syöpää eli syövän ehkäisy perustuu aina syövän syiden ja vaaratekijöiden (kuten tupakointi, ylipaino jne) vähentämiseen ja poistamiseen.

RINTATUTKIMUSASEMA

Mammografiat jäsenhintaan Helsingintie 52 24100 SALO Ajanvaraukset maanantaista torstaihin klo 12–16 Puhelin 727 1800


N:o 2 - 2004 - 11

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Uusia syöpäriskejä myös työpaikoilla Työn ja työympäristön arvioidaan aiheuttavan vuosittain ainakin 400 tai mahdollisesti jopa 1 000 syöpätapausta. Moniin ammatteihin liittyy niin paljon syövälle altistavia tekijöitä, että työsarkaa on riittämiin. Tärkeää on löytää keinot, joilla ehkäistään ennalta ammattisyövän syntyä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä toimii työryhmä,

joka etsii keinoja työperäisten syöpien vähentämiseen. Työryhmän puheenjohtaja, pääluottamusmies Raimo Huhtanen sanoo, että tutkittua tietoa on paljon, mutta valistusta ja toimenpiteitä tarvitaan. - Määrätietoisella työllä on saatu tuloksia, joilla on merkittävä vaikutus tulevaisuuden syöpätilastoihin. Esimerkiksi Huhtanen ottaa

asbestin, jota vielä 1960-luvullakin käsiteltiin rakennustöissä ilman suojavarusteita. Asbestin aiheuttama altistus muuttuu sairaudeksi vasta vuosikymmenten kuluttua. Huhtasen mukaan asbetoosia ilmenee vielä 10-15 vuoden ajan, vaikka asbestin käsittely ohjattiin pois vaaralliselta uralta jo yli 20 vuotta sitten. - Muutama viikko sitten

olin työmaalla, jossa asbestilla päällystetyn putkiston purkua tehtiin huolellisesti. Siinä työntekijät tiesivät, minkä kanssa he olivat tekemisissä, ja työnantaja oli luonut asiallisen työympäristön. - Valitettavasti voidaan kuitenkin sanoa, että vieläkin löytyy purku-urakoitsijoita, jotka eivät kerro työntekijöilleen asbestityön vaaroista, ja on myös

työntekijöitä, jotka eivät vaaroista välitä, Huhtanen kertoo.

Lopullinen totuus puuttuu Huhtanen on toiminut rakennusalalla lähes 37 vuotta. Suuren rakennusliikkeen pitkäaikaisena pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Huhtasen mieleen on jäänyt kaksi syöpätapausta, joitten osalta on jälkikäteen mietitty, olisivatko aiheuttajana olleet konekorjauspuolella käytetyt liuottimet.

Vaaralliset hitsauskäryt

Pääluottamusmies Raimo Huhtanen jututti toimistotornien työmaalla kirvesmies Jaakko Jokelaa (oikealla) ja kirvesmies Ari Martikaista.

Pääluottamusmies Huhtanen kiinnittää myös huomiota liuottimien, öljyjen ja kemikalioiden "käyttäytymiseen" silloin, kun tämäntapaisia aineita on hitsattavassa kohteessa. - Miten vaikuttavat nuo "käryt" hitsaajaan? Huhtanen pohtii. - Myös vuorivillan pöly aiheuttaa monasti ksysymyksiä työpaikoilla, Huhtanen selvittäää. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen seitsemän miehen työryhmää puheenjohtaja Raimo Huhtanen kiittelee määrätietoisuudesta. Ryhmään kuuluvat Huhtasen lisäksi Suomen Syöpärekisterin tilastojohtaja Eero Pukkala, lääkärit Lassi Pakkala ja Osmo Räsänen sekä pääluottamausmies Antti Salonen ja konehoitaja Risto Laakso. Ryhmän sihteerinä toimii toimitusjohtaja Kari Ojala. Rakennusalan suuriin per-

heyhtiöihin kuuluva Hartela saa puheenjohtaja Huhtaselta kiitokset ymmärtäväisestä suhtautumisesta syöväntorjuntatyötä kohtaan.

Työtavat yksi uhka Tilastojohtaja Eero Pukkala on kerännyt tietoja , joista löytää monia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tilastojohtaja Pukkalan mukaan on syytä olla valppaana mm. uudentyyppisiin työtapoihin liittyvien uhkien tiedostamisessa. - Ehkäpä tärkein sellainen on työssä tapahtuvan liikunnan väheneminen. Esimerkiksi naisten rintasyövistä, noin joka kymmenes olisi estettävissä, jos naiset liikkuisivat riittävästi työssään, työmatkoilla ja vapaa-aikana. - Pitkälti tutkimattomia alueita ovat nykypäivän työtressiin, pätkätyöhön ja yötyöhön liittyvät terveyskysymykset. Haasteita riittää, Pukkala painottaa. Teksti ja kuva: Olli Mäntylä

OSTA SYÖVÄNTORJUNTAADRESSIT LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN TOIMIPISTEISTÄ

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ MUUTOT JA KULJETUKSET

ARTO SOININEN Myös muuttolaatikoiden vuokrausta Puh. 0400 525 906 Puh/Fax 253 5418 E-mail: arso@auriamail.net

Humalistonkatu 17 b 20100 Turku. P. 02-231 1105 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JAAKKO LAINE VET.KORV. 75 %

Uudenmaankatu 6 A, 20500 Turku puh. 02-276 0100

KAUPPIASKATU 10 C 20100 TURKU

www.hotellinx.com

PUH. 02-233 6018

TURUN KAUPPATORIN APTEEKKI Puh 02-5102200 Avoinna joka päivä 8–23

Yli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa

Hoitokoti Niittykukka

PAIMION HAUTAUSTOIMISTO

Koskentie 207 A 31500 Koski TL Puh. 02-4841915

Taksi Seppo Heininen Suontaka Myös pyörätuolikuljetusta Auto: 0400 593 646 Koti: 853 934

RADIO- JA TV-SAARNI Linnankatu 8 Turku Puh. 251 0985

Terveys alkaa hampaista

STUDIO AURAN KUVA OY

KAUPPILAN PUUTARHAKESKUS Kaurakatu 43, 20740 Turku Puh. (02) 2761500 fax (02) 2761544 Sidonta 2761507

Vistantie 37 A 21530 Paimio puh. 02-473 2565

SLO OY LUKKOSEPÄNKATU 7 20320 TURKU PUH. 010 283 3400

Kukkakimppu Helsingintie 5, 24100 Salo (02) 733 3344, fax (02) 733 3534

Forssan Silmäasema Oy Kartanonkatu 4, 30100 Forssa Puh. 03- 422 5258, Silmälääkärit 03-422 3429

Yliopistonkatu 25 Turku

Turun Jalkaterapia rekisteröity jalkojenhoitaja Liisa Luolamaa puh. 2334606 Ruusukorttelin palvelukeskus Puistokatu 11 B 20100 Turku

JOHANNA KAIHDIN

HIRVENSALON APTEEKKI Pitkäpellonkatu 2 20900 TURKU Puh. 02-284 4666

Soita (02) 277 7000

JOKAKUVA

Eerikinkatu 38, 20100 Turku puh. 02-253 5888

Verkatehtaankatu 8 20100 TURKU Puh. 469 1491 jokakuva@jokakuva.fi

Villa Wanha

Kuva-Paijula Oy

Antiikkia-Taidetta ym. Entisöinti ja kahvila

Hämeenkatu 1, 20500 Turku Puh. 02-233 2383 fax 02-2510382 www.kuva-paijula.fi

Laitilan I Apteekki

Lallintie 72, Pöytyä P. 040 7414 780 tai 0500 538 644

KAIVINKONEURAKOITSIJA RAIMO KOLI Mahliontie 139, 21430 Yliskulma P. 487 5843, 0500 851 541

SEULOTTUA MULTAA

TAIVASSALON APTEEKKI

TURUN TAPETTI JA MATTO

Tutkittua peruskalkittua lannoitettua mustaa multaa

Reijo Kuosa

050 5692 165 (02) 7669 108

Keskustie 11 23310 Taivassalo Puh/fax 02-878 175

Orikedonkatu 2 Brahenkatu 6 P. 02-271 1000 p. 02-271 1011 Turku

PAINOLA Jousitie 2

KAUPPATORIN RÖNTGEN KY TURKU

20760 Piispanristi Puh. 274 9222

Keskuskatu 18 Laitila Puh. 02-856518

HAUTAUSTOIMISTO SAARINEN

KASKENMÄEN KUKKA

Kaskenkatu 1 20700 Turku puh. 02-231 6282

NAANTALIN APTEEKKI Luostarinkatu 25, Naantali, puh. 431 2720, www. naantalinapteekki.com RYMÄTTYLÄN SIVUAPTEEKKI, puh. 252 1202 Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen

Kaihdinliike Sandberg

Linnankatu 9, Turku puh. 23 23 235

Nuppulantie 33 TURKU, Puh 02-2769300 Katrineholmink. 9 SALO Puh. 02-7315415

TEIJON TAKSI K & M LAAKSONEN

KODINKONEHUOLTO T. SIREN

H-auto 0400 222 006 Bussi-taksi invavarustein 0400-123 852 Koti 02-736 6410

Jälleenmyyjä Suomessa Puh: 09-350 76 30 www.campscandinavia.se

Kylmiöt, pakastimet, jääkaapit, Panasonic ilmalämpöpumput yms.

0500 594 468, 02-767 3903 32100 YPÄJÄ

MATKATOIMISTO MATKARI OY Itäinen Pitkäkatu 30 b 20700 Turku Puh. 265 7913


12 - 2004 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tuplasyntymäpäivien kirkkokonsertin tuotto Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Auralaisten miesten - Mauri Wahlroosin ja Tuomo Korvenviime kesäiset, yhdessä käydyt tuumailut ihanteellisesta tavasta viettää kumpaisenkin lähestyviä syntymäpäiviä, tiivistyivät elokuun viimeisenä viikonloppuna kirkkokonserttiin Auran kirkossa. Juuri eläkkeelle kirkkoherran virasta jääneen Mauri Wahlroosin ( 60v. ) sekä lähestulkoon 20 vuotta seurakunnan erilaisissa luottamustoimissa toimineen Tuomo Korven ( 70 v. ) yhteinen taival on sisältänyt monia neuvotteluja niin seurakunnan hallinnollisista kuin taloudellisistakin asioista. Konsertin tuotosta, 1690 eurosta, syntymäpäiväsankareita kiitti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puolesta konsertissa läsnä ollut Kari Ojala, joka kukitti Mauri Wahlroosin (toinen vas.) ja Tuomo Korven sekä esiintyjät.

Aluksi miesten mielessä oli käväissyt lahjoittaa konserttiohjelman tuotosta kertyneet varat Lihulan seurakun-

nalle; sen yleishyödyllisiin hankkeisiin. Mutta sitten vahvaksi vaihtoehdoksi oli noussut suunnata varat LounaisSuomen Syöpäyhdistykselle.

Söderlundin ja kokoonpano Unelmavävyjen konserttiohjelmaan tuli viime hetkinä muutos, kun kitaristi Sami Rajalan esikoinen päätti syntyä juuri konserttipäivänä.

- Syöväntorjuntatyö on tullut läheiseksi asiaksi meille molemmille omien kokemustemme kautta, vaikka niin on ollut laita Lihulan seurakunnan avustamisenkin, mietti Tuomo Korpi. - Ja yhtä lailla kuin taannoin seurakuntalaiset innostuivat virolaisten ystäviemme majoittamisesta ja kestitsemisestä, innostuivat he nyt myös sankoin joukoin tulemaan konserttiin ja tukemaan syöväntorjuntatyötä ostamalla konsertin ohjelman ovelta, kertoi Wahlroos.

Trumpetisti ja laulaja Pekka Nebelung sekä Niholas Söderlund suoriutuivat ohjelmistosta silti ammattilaisten tavoin, sillä onhan Unelmavävyjen osaamisesta näyttönä mm. Suomen mestaruus tanssiorkestereille viime kevään Kolarin Ylläksellä pidetystä kilpailusta. Lisäksi Pekka Nebelung tunnetaan Kingkaraoken voitostaan sekä Suomen Tähti kisassa toiselle sijalle sijoittumisestaan.

Aurassa kanttorinakin toimineen Nicholas " Nikke"

Teksti ja kuva: Auli Kumpunen

Suurkeräykseen voi osallistua monin tavoin

Reijo Tamminen lauloi rahaa syöpälapsille Loppukesän aurinko pilkistää hyväksyvästi pilvenraosta, kun Meri-Karinan pihalla Turun Moikoisissa 1.161 euron shekki vaihtaa peräänkatsojaa. Sievoinen summa on tullut laulaen ja menee onnellisesti viheltäen syöpälasten hyväksi. Shekin ojentaa LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalle perniöläinen kultakurkku Reijo Tamminen. Tamminen on pitänyt kirkkokonsertin Perniön kirkossa. Tuoton solisti luovuttaa nyt uuteen, maakunnalliseen suurkeräykseen, jolla turvataan syöpälasten tulevaisuutta. Esimerkillään Tamminen muistuttaa, että keräyspottia voi kartuttaa monin tavoin; lippaan kanssa sukkulointi ei suinkaan ole ainoa keino osallistua hyvään hankkeeseen.

Koskettava loppulaulu Kesäinen konsertti oli menestys. Harvoin on Perniön kirkos-

sa istunut yhtä paljon väkeä, Tamminen iloitsee. Liki 300 kuulijaa nautti musiikista, johon oli tuttujen laulujen lisäksi valittu vieraampiakin teoksia. Harkiten koottu kokonaisuus oli onnistunut sekä esiintyjien että yleisön mielestä. Tammisen säestäjäksi lupautui kanttori Sini-Marika Nieminen, joka alusta asti oli täydestä sielustaan mukana juonessa. Kun taputukset ensimmäisen ylimääräisen kappaleen jälkeen vain jatkuivat ja jatkuivat, istutin Sinin etupenkkiin ja lauloin loppulaulun hänelle, olihan hän tehnyt niin paljon töitä tilaisuuden sujumiseksi, Tamminen muistelee konsertin huipennusta. Kun vangin laulu Leharin operetista kiiri kirkon holveihin, yksi jos toinenkin silmä kostui. Taide-elämys ja konsertin perimmäinen tarkoitus koskettivat syvästi.

"Pieniä kaljupäitä penkillä rivissä"

Valkosipuli avaa äänen

Kaikki alkoi Tyksin kellarista aikana, jolloin uusi ja valoisa T-sairaala ei vielä ollut syöpäpotilaiden palveluksessa. Reijo Tamminen oli sittemmin edesmenneen vaimonsa seurana jonottamassa vastaanotolle. Siellä heitä istui penkillä rivissä, pikkuisia kaljupäitä. Mielessäni heräsi ajatus, että miten voisin auttaa noita pieniä. Tasan 40 vuotta Perniön mieskuorossa laulanut entinen ykköstenori, nykyinen kakkosbasso löysi piankin oman tiensä. Eikä Perniön konsertti taatusti jää viimeiseksi, laulaja lupasi. Seuraavalla kerralla puuhaihmiset vain aikovat muistaa tiedottaakin tilaisuudesta paikallislehdessä. Tamminen arvelee, että sillä kurin kirkko saadaan täyteen, keräsihän viidakkorumpukin jo kunnioitettavan määrän kuulijoita.

Laulajamme kehaisee pilke silmäkulmassa, että olisi ollut valmis vetämään koko Perniössä kuullun repertuaarin läpi vaikka saman tien. Ääni oli nimittäin upeasti auki. Pelastukseni on valkosipuli, jota olen pureskellut aina pari päivää ennen kuoronkin solistitehtäviä, Tamminen paljastaa. Suosikkini on kiinalainen valkosipuli. Semmoisen koko kynnen kun vetäisee naamassens, niin a vot…Kyllähän se haisee kanssa, mutta lopputulos on varmasti lähimmäisten kärsimyksen väärti.

Mikael latasi ottelun avauspotkun

Turun Kupittaalla lapsisyöpäpotilaiden hyväksi 4.6. perjantaina pelatun jalkapallo-ottelun The Daltons vastaan Riverside Gladiators käynnisti kuusivuotias Mikael Kallio syöttämällä Saku Koivulle. Leikkimielisen mutta tiukan ja armottoman pelin voitti yllätysvahvistuksia saanut Riverside Gladiators maalein 5-1. Paikalla oli yli 3 500 katsojaa. Lahjasekkiin kertyi varjoja 12 664 euroa.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Markku Peltoniemi Vauhtia hyvälle asialle…Meri-Karinan perheleiriläinen Leevi on päässyt Reijo Tammisen keinutettavaksi. Ville seuraa sivusta.

SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT 2004 tarvitsee lisää tekijöitä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen suurkampanjan Syöväntorjuntatalkoot 2004 "joka kolmas sairastuu syöpään" valmistelut ovat edenneet jo pitkälle.Yhdistyksen toimialueen 62:een kuntaan on pyrkimyksenä perustaa paikallistoimikunnat jotka sitten paikallisjohtajansa luotsauksella kartoittavat kunnan kerääjätarpeen. Useimmissa kunnissa tilanne on hallinnassa mutta osaan ei organisaatioita vielä ole saatu muodostettua. Paljon puhuttua vapaaehtoista "työvoimaa" joudutaan haravoimaan monellakin tavoin. Lähestyvät kunnallisvaalit saavat jossain kunnassa ehdokkaat liikkeelle kun toisissa turvaudutaan jo aikaisempina keräysvuosina valikoituun joukkoon. Tarve kerääjistä on kuitenkin suuri. Kerääjiksi voi innostua lähtemään mukaan monin tavoin: yksityiset ihmiset esimerkiksi vaikkapa keräämään oma taloyhtiönsä tai omakotialueensa, yhdistys ja yrityspuolella tempauksena voi järjestää lipas- tai listakeräyksen henkilö-

kunnan ja johdon piirissä. Keräyksen kohteet ovat selvät - potilastoiminta ja siinä erityisesti ns. oireenmukaisen hoidon tehostaminen, syövän varhaistoteamiseen tarvittavien laitteiden hankinta ( joka tässä ennakoi suolistosyöpien seulonnan aloittamista myös täällä lounais-suomessa),kotisaattohoitotoiminnan jatkaminen sekä tietysti lapsisyöpäpotilaat ja heidän perheensä joiden selviytymistä vaikean sairauden kanssa tulee tukea monin tavoin. Syövän tietelliseen tutkimukseen tulee myös ohjata varoja. Tämän vuoden keräyksen erityispiirtenä on L-S Syöpäyhdistyksen kuuden paikallisosaston (Turku,Loimaa,Salo, Forssa, Naantali- Merimasku ja Uusikaupunki) määrittämät omat kohteet keräysvarojen käytöstä. Paikallisosastojen kohteet liikkuvat palveluasemien toiminnan tehostamisesta ja syöpätietouden paikkakuntakohtaisesta lisäämisestä aina eri kuntien syöpäpotilaiden välisten tapaamisten

järjestämiseen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen täyttäessä 50-vuotta tehtiin viimeksi suurkeräys.Tuolloin tulos oli hieno- yli 1,6 miljoonaa "mummonmarkkaa"! Tavoitteena tänä vuonna on kerätä 55 cent/kunnan asukas eli 250.000 euroa. Muun Suomen paljolti "kadehtima" lounaissuomalainen syövätorjuntahenki - tekemisen meininkeineen voi osoittaa taas voimansa! Toista auttaessamme ymmärrämme enemmän ihmisyydestä, ystävyydestä ja yhteisvastuullisuudesta. Keräys jatkuu vuoden loppuun saakka ja sen tehoaika on 20.09.-3.10. 2004 välinen aika. Useimmissa kunnissa keräys suoritaan tuolloin ja mediassa on useita syöpään liittyviä juttuja. Kerääjäksi voi ilmoittautua ja lähteä talkoisiin omalla paikkakunnallaan sekä asuin- tai työympäristössään tilaamalla lippaan tai listan numeroista 02-2657 602 tai 02 2657 687 fax 02-2657 668, sähköpostillaheikki.kylliainen@lss


N:o 2 - 2004 - 13

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Kaikkien apua tarvitaan Syöväntorjuntatalkoot 2004 suurkampanjassa Radiotoimittajana tutuksi tullut viihteen monitoimimies Markku Heikkilä on ollut mukana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnassa jo kaksikymmentä vuotta. Nyt hän kannustaa kaikkia lounaissuomalaisia tuntemaan vastuunsa sekä itsestään, että lähimmäisistään ja ottamaan osaa tämän vuoden Syöväntorjuntatalkoihin. Jokainen kerätty euro on tärkeä apu syövän ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Syöväntorjuntatalkoihin kuuluu osaltaan myös varojen keräys. Monet ihmettelevät minne rahat käytetään ja mitä hyötyä on keräykseen osallistumisesta.Markku Heikkilä kertoo, että keräyksillä hankitut rahat käytetään hyvin monialaisesti erilaiseen syövän ehkäisyyn ja syöpäpotilaita hyödyttävään toimintaan.

Viihteen monitoimimies Markku Heikkilä toteaa ihmisten usein luulevan, että syövän tutkimuksen ja hoitoon tarvittavan rahan tulevan valtiolta. Näin asia ei kuitenkaan ole ja keräyksillä hankittuja varoja käytetään syövän aiheuttamien kulujen kattamiseen.

Ennaltaehkäisevä työ Syöpäyhdistys käyttää keräämällä saamiaan varoja toimimalla myös jatkuvasti syövän ehkäisyyn tähtäävässä valistustyössä, kuten mm. kertomalla tupakanpolton- ja auringonoton riskeistä sekä neuvomalla luomien tarkkailuun ja terveisiin elämäntapoihin.

Keräyksiä tarvitaan

Tutkimus vaatii rahaa

Monet eivät tiedä keräyksiä todella tarvittavan syövän tutkimusta ja hoitoa varten. Markku Heikkilä kertoo, että usein ihmiset luulevat kaiken tarvittavan rahan tulevan automaattisesti valtiolta ja että keräysrahat kuluvat muihin asioihin. Näin ei kuitenkaan ole. Valtiolla ei ole mahdollisuuksia kustantaa kaikkia syövän aiheuttamia kuluja, vaan rahat pitää hankkia muualta.

Syöväntutkimus tulee jatkuvasti kalliimmaksi. Tutkijoiden päästessä lähemmäksi syövän ratkaisua huomataan, että myös hoidot tulevat yhä monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi. Samalla tutkimustyökin tulee vaikeammaksi ja vaatii enemmän rahoja. Syövän tutkimustyön rahoittaminen pelkillä yhteiskunnan varoilla ei myöskään ole mahdollista. - Aina vaan tarvitaan enem-

Lounais-Suomen Tämä on Sinun mahdollisuutesi osallis- Syöpäyhdistys r.y. ei pyydä apua itselleen. Yhtua syöväntorjuntatyöhön! distys on olemassa, koska

Arvoisa lukija

Syöpä on Suomessa merkittävä kansantauti. Yli 160.000 lähimmäistämme sairastaa tai on jossain elämänsä vaiheessa sairastanut syöpää. Yli 20.000 heistä elää LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueella. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toteuttaa Syöväntorjuntatalkoot 2004 ”joka kolmas sairastuu syöpään” -suurkampanjan ajalla 20.9.-31.12.2004 Kampanjan pääasiallinen varainkeräysmuoto on lipas- ja listakeräys sekä oheinen pankkisiirto.

- Sairauteen liittyy monia eri kustannuksia jotka eivät edes voisi olla verovaroin kustannettavissa. Tällaisesta voisi esimerkkinä olla vaikka lapsisyöpäpotilasperheiden kuntoutus ja vertaistuki. Muun muassa juuri tämän tyyppisen avun takia kansalaisjärjestötyö on syövän hoidossa todella tärkeää.

on niin paljon sen toiminnasta riippuvaisia, apua tarvitsevia ihmisiä. Toista auttaessamme ymmärrämme enemmän ihmisyydestä, ystävyydestä ja yhteisvastuullisuudesta.

män tukea. Tässä tulee mukaan yritysten antama tuki, teollisuuden antama tuki ja myös kansalaisten oma auttava käsi joka on tässä tapauksessa välttämätöntä, Heikkilä sanoo. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tukee vuosittain TYKSin piirissä tehtävää syöpätutkimusta 50.000-100.000 eurolla omien rahastojensa välityksellä. Rahat hankitaan kansalaiskeräyksin, testamentein ja lahjoituksin.

Keräysrahat menevät oikeaan osoitteeseen Markku Heikkilä kertoo Syöpäyhdistyksen keräysten rahojen menevän varmasti syövän tutkimukseen ja hoitoon. Ihmisten ei hänen mukaansa tarvitse epäillä, että rahat jäisivät keräystoiminnan omiin kuluihin, sillä yhdistys ei ole palkannut keräyksiä varten keräysjohtajaa, eikä se myöskään maksa kerääjille palkkaa. Kaikki työt tehdään joko vapaaehtoistyönä tai oman toimen ohessa. - Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on pystynyt osoittamaan loistavia lukuja kun katsotaan keräystoiminnan tuottoja ja keräystoiminnan kuluja. Tulos on aivan eri luokkaa, kuin mihin eri yhteisöjen keräyksillä yleensä päästään. Sen mahdollistavat kym-

KERÄYSKOHTEET • potilastoiminta • kotisaattohoitotoiminta • syövän varhaistoteamiseen tarvittavien laitteiden hankinta • lapsisyöpäpotilaiden kuntoutustoiminta • syövän tieteellinen tutkimus

menet tuhannet jäsenet sekä kevyt organisaatio, Heikkilä kehuu.

Lähimmäisen vastuu Syövän aiheuttamat kulut eivät lopu tai ole edes vähenemässä. Päinvastoin. Jokaisen syöpään sairastuneen hoito maksaa paljon. Hoitoon tarvittavasta rahamäärästä nykyisin hyvin merkittävä osa on juuri sitä rahaa, joka on saatu Syöpäyhdistyksen keräyksillä. - Mikäli nostamme kädet pystyyn ja sanomme, että sairastuneista huolehtiminen on yhteiskunnan tehtävä, niin samalla me myöskin lähimmäisinä luovumme siitä vastuusta joita meillä muita ihmisiä kohtaan pitäisi olla, Heikkilä toteaa.

Markku Heikkilä haastaa ystäviään ja tuttaviaan mukaan Markku Heikkilä haastaa Syöväntorjuntatalkoot 2004 -suurkampanjaan ystävänsä Susann Grönholmin ja hänen kauttaan matkatoimisto Susun -Toursin. Heikkilä haastaa mukaan myös Turku TV:n viikon viisastelijat. Teksti ja kuva: Maria Vakkamaa

Oheisella pankkisiirrolla voit osallistua suurkampanjaamme tai internetissä osoitteessa www.lssy.fi/talkoot Kiitos avustasi! LOUNAISSUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.


14 - 2004 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Mammografiaseulonta alentaa rintasyövän sairaalahoidon kustannuksia Turussa suoritettu tutkimus osoittaa, että mammografiaseulonnalla löydettyjen syöpien hoito on edullisempaa kuin muilla keinoin löydettyjen syöpien hoito. Tutkimuksessa todetusta seulontasyöpien paremmasta elinajan ennusteesta johtuen ero on suuri etenkin, kun mittarina käytetään elinpäivää kohti suhteutettua kustannusta. Hoidon säästöillä voidaan kompensoida lähes kolmannes seulontaan käytetyistä kustannuksista jo viiden ensimmäisen sairastamisvuoden aikana. Seulonnan hyödyt sekä kuolleisuuden että hoitokustannusten kohdalla alkavat näkyä vasta vuosien kuluttua seulonnan aloittamisesta. Seulontaohjelman läpivienti vaatii pitkäjänteisyyttä, jota Turun kaupunki on kiitettävällä tavalla osoittanut, kun se päätti jatkaa turkulaisnaisten seulontaa valtakunnallista seulontaohjelmaa laajempana myös kuluvana vuonna.

Turun kaupunki mammografiaseulonnan pioneeri Mammografiaseulonnan tavoitteena on löytää rintasyövät pieninä ja paikallisina ja aloittaa hoito varhaisessa vaiheessa, jolloin paranemisennuste ovat hyvä. Valtakunnallinen mammografiaseulonta aloitettiin 50-59-vuotiaille naisille

vuonna 1987. Turun kaupunki on tehnyt seulonnassa pioneerityötä, sillä se ulotti seulonnat koskemaan 40-74 -vuotiaita naisia. 40-49 -vuotiaiden ikäryhmästä parillisina vuosina syntyneitä alettiin kutsua seulontaan vuoden välein, parittomina vuosina syntyneitä kolmen vuoden välein ja muita ikäryhmiä kahden vuoden välein. Turun seulontojen vaikuttavuutta on selvitetty tieteellisen tutkimuksen keinoin. Turkulaisten naisten kannalta tulokset ovat myönteisiä. Valtaosa rintasyövistä löytyy seulonnan ansiosta pieninä ja paikallisina, ja seulontaryhmässä syöpään sairastuneiden potilaiden elossaoloaika on pidempi kuin potilailla, joilla on muilla keinoin löydetty syöpä.

kunnon perusteella. Pienten ja paikallisten syöpien hoito on usein keveämpää kuin levinneiden tai huonoja ennusteellisia tekijöitä ilmentävien rintasyöpien. Varhaisvaiheessa löydetyn syövän hoidoksi riittää pelkkä leikkaus tai leikkaus yhdistettynä sädehoitoon, kun taas korkeamman uusiutumisriskin omaavien syöpien hoidossa tarvitaan liitännäishoitoja, kuten solunsalpaajia ja hormonihoitoja. Seulonnan voidaan täten odottaa alentavan hoidon kustannuksia. Tutkimuksessa oli mukana 556 rintasyöpää, jotka löydettiin turkulaisilta 40-74-vuotiailta naisilta vuosina 19871993. Seulontaan osallistuneilla todettiin 427 rintasyöpää (77%). Näistä seulonnalla löydettyjä oli 337. Kahden peräkkäisen seulontakerran välissä löydettyjä ns. välisyöpiä oli 90. Ne löytyivät naisilta, jotka osallistuivat seulontaan, mutta syöpää ei siinä todettu, vaan se todettiin ennen kuin nainen sai kutsun seuraavaan seulontaan. Ilman seulontaa löytyi 129 syöpää (23%) naisilta, joita ei vielä ehditty kutsua seulontaan tai jotka eivät osallistuneet rintasyöpäseulontaan. Nämä syövät löytyivät esimerkiksi siten, että nainen löysi kyhmyn itse ja hakeutui hoitoon. Kunkin potilaan elinaikaa ja sairaalahoidon käyttöä ja kustannuksia seurattiin viisi vuotta diagnoosista lukien tai kuolemaan asti,

Seulonnalla voidaan alentaa hoidon kustannuksia Seulonnan vaikutuksista rintasyövän sairaalahoidon kustannuksiin on tehty tutkimus, jonka tulokset on julkaistu kesäkuussa 2004 eurooppalaisessa lääketieteellisessä lehdessä "The European Journal of Public Health". Rintasyöpää hoidetaan leikkauksella, sädehoidolla ja lääkehoidoilla. Hoito valitaan kullekin potilaalle yksilöllisesti syövän biologisten ennustetekijäin, syövän levinneisyyden ja potilaan yleis-

jos potilas kuoli ennen seuranta-ajan päättymistä.

Levinneen syövän hoito maksaa kaksi kertaa enemmän kuin paikallisen syövän hoito Seulomattomien ryhmässä potilaan keskimääräiset hoitokustannukset olivat 1,3-kertaiset seulottujen ryhmään verrattuna. Kun potilaan hoitokustannukset suhteutettiin diagnoosista lähtien laskettua elinpäivää kohti, seulomattomien kustannukset olivat keskimäärin kolminkertaiset seulottujen ryhmään verrattuna. Syövän levinneisyys oli tärkeä potilaskohtaisia kustannuseroja selittävä tekijä. Levinneen syövän hoito tuli maksamaan keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin paikallisen syövän hoito. Tämän tutkimuksen piiriin kuuluvan 556:n potilaan hoito tuli viiden vuoden seuranta-aikana maksamaan noin 4,7 miljoonaa euroa. Ilman seulontaa nämä hoitokustannukset olisivat olleet hieman yli miljoona euroa korkeammat. Viiden vuoden seuranta-ajan kuluessa hoitokustannuksista säästyi summa, joka vastaa 26 - 30% siitä noin 4 miljoonan euron määrärahasta, jolla Turun kaupunki rahoitti seulontaa vuosina 1987-1993. Tutkimus tarkasteli julkisen

Artikkelin kirjoittajan KTM Lea Kauhavan Turussa suoritettu tutkimus osoittaa, että mammografiaseulonnalla löydettyjen rintasyöpien hoito on edullisempaa kuin muilla keinoin löydettyjen syöpien hoito. sektorin eli Turun kaupungin kustannuksia rintasyövän torjuntaan ja hoitoon mammografiaseulonnan alkuvuosina. Hoitokustannukset suhteutettiin potilaan elinaikaan, joka kuvastaa seulonnan vaikuttavuutta. Sen sijaan potilaan elämänlaatua, johon seulonnalla niinikään on suuri merkitys, ei tässä tutkimuksessa ollut mukana.

Kauhava Lea, ImmonenRäihä Pirjo, Parvinen Ilmo, Helenius Hans, Kaljonen Anne, Räsänen Osmo, Pylkkänen Liisa, Klemi Pekka J. Lower costs of hospital treatment of breast cancer through a population-based mammography screening programme. The European Journal of Public Health 2004;14:128-133.

Sairaalahoidon keskimääräiset kustannukset potilasta kohti ja potilaan elinpäivää kohti seulottujen ja seulomattomien ryhmissä. Suluissa 95 %:n luottamusvälit Seulottujen ryhmä (selontasyövät ja välisyövät)

Seulomattomien ryhmä

p-arvo

Euroa/potilas

7.887 (7.197–8.577)

10.454 (9.099–11.808)

<0,001

Euroa/potilaan elinpäivä

5,8 (4,6–6,9)

17.2 (7,7–26,8)

<0,001

Mammografiscreening sänker kostnaderna för sjukhusvård vid bröstcancer

Sophie Nuance

En studie som genomförts i Åbo visar att behandlingen av cancer som hittas vid mammografiscreening är förmånligare än behandlingen av cancer som upptäcks på annat sätt. Skillnaden på grund av den i studien konstaterade bättre förväntade livslängden vid screeningupptäckt cancer är stor, i synnerhet om man

Digitaalinen

Sophie

Nuance

on

Planmedin

mammografialaiteperheen uusin jäsen. Laitteen tarkkaan harkitut yksityiskohdat ja digitaalisuus tarjoavat

entistä

paremmat

mahdollisuudet

rintasyövän havaitsemiseksi.

som mätinstrument tar kostnaderna i relation till livsdagarna. Genom besparingarna i vården kan man kompensera nästan en tredjedel av kostnaderna för screeningen redan under de första fem sjukdomsåren. Nyttan med screeningen med avseende på både dödligheten och vårdkostnaderna blir märkbar först flera år efter

att screeningen inletts. Att genomföra ett screeningprogram kräver långsiktighet, vilket Åbo stad på ett tacknämligt sätt har visat när staden beslöt att även i år fortsätta med screeningen för kvinnor i Åbo i större utsträckning än vad det riksom-fattande programmet gör.

Uudet monofilament pohjaiset peruukit saapuneet Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin.

• Pieni tai suuri suoradigitaalinen anturi (FFDM)

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot.

• Soveltuu rintasyöpäseulontaan ja diagnostiseen

Hetitoimituksessa laaja varasto.

mammografiaan • Sisältää MaxView-rinnanasettelumenetelmän

Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Hairaisers, Hair Parade, Hair Trix, Henri Margu, Natural Image, Stefan Bauer, Perucci, Wig, Fraca Ferretti,

Valmistus, huolto- ja asennustoiminta:

Planmed Oy, Asentajankatu 6, 00880 Helsinki, www.planmed.com Myynti ja markkinointi kotimaassa:

Fenno Medical Oy, Tähtäinkuja 9, 01530 Vantaa, www.fennomedical.fi

peruukkiliike

Eerikinkatu 9 20100 Turku puh. 231 9277


Itämeren iloisimmat pikkujoulut Silja Europalla

www.silja.fi

N:o 2 - 2004 - 15

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Nyt kannattaa olla kaukaa viisas ja varmistaa pikkujoulun paras paketti koko porukalle. Tervetulomalja, Silja Buffet -illallinen ruokajuomineen, nimekkäiden artistien hulvattoman hauska joulushow ja tanssia pikkutunneille on tarjolla Silja Europalla.

TYKSin T-sairaalassa on viehättävä kahvila-ravintola, joka on yhteinen potilaille, omaisille ja henkilökunnalle. Ominaista T-sairaalalle ovat viherkasvit, valo ja jokaisella osastolla olevat sisäparvet, jotka tarjoavat myös yksityisyyttä.

Turun yliopistollisen keskussairaalan uusi, viime kesäkuussa käyttöön vihitty T-sairaala, näyttää ulospäin aika tavanomaiselta rakennukselta. Mutta jo pääaulaan astuessa tuntee tulevansa aivan uudenlaiseen sairaalaan. Suurista ikkunoista ja osin lasilla katetusta katosta tulvii valoa, sisustuksessa on käytetty puuta ja värikylläisiä materiaaleja, käytävät ovat leveät ja huoneet viihtyisät. Joka puolelta voi katsella kaupungin avaria näkymiä. Täällä ollaan keskellä elämää. Syöpäpotilaille T-sairaala tulee tutuksi, toimiihan siellä iho- ja sukupuolitautien klinikan, keuhkosairauksien poliklinikan, kirurgian poliklinikan ja allergiayksikön lisäksi myös syöpätautien klinikka. Siellä hoidetaan paitsi varsinaissuomalaisia syöpäpotilaita, myös sädehoitoon tulevia ahvenanmaalaisia ja satakuntalaisia syöpäpotilaita. Sairaalan henkilökunta osallistui sairaalan suunnitteluun yhdessä arkkitehdin kanssa. Suunnitteluprosessi kesti liki kolme vuotta. - Tämä ei ole sanatorio, vaan aktiivinen hoitolaitos, Turun yliopiston syöpätautien professori ja TYKSin syöpäklinikan ylilääkäri Seppo Pyrhönen sanoo. Kierrämme Pyrhösen kanssa samoja jälkiä kuin potilas tullessaan sairaalan sisään. Syöpätautien poliklinikalla ilmoittaudutaan ja siellä suunnitellaan lääkehoito. Ylilääkäri näyttää psykososiaalisen yksikön tilat. - Täällä voimme työskennellä tiiminä, jonne lääkärin ja potilaan lisäksi mukaan mahtuvat esimerkiksi sairaanhoitaja, kuntoutushoitaja ja psykologi tai omaisia. Tämä on työmuoto, jota pyrimme resurssien salliessa kehittämään.

Lääkehoitoa yhdessä muiden kanssa Poliklinikalta löytyy myös sytostaattihoidon yksikkö. Se poikkeaa ehkä eniten vanhoista tiloista. - Tällaista ei varmaan löydy mistään muualta. Tämä on kuin päiväsairaalan ja

polikliinisen yksikön yhdistelmä, selittää Seppo Pyrhönen. Avaran ja valoisan huoneen keskellä on vähän lennonjohtoa muistuttava yksikkö, jossa istuvat sairaanhoitajat. Heidän ympärilleen huoneeseen on levitetty lepoasentoon taipuvia ergonomisia tuoleja, joissa potilaat saavat lääkehoitonsa. Vieressä on myös muutama perinteinen huone niille, jotka haluavat yksityisyyttä. - Lähes kaikki valitsevat kuitenkin yhteisen huoneen, jossa voi keskustella muiden kanssa, ylilääkäri sanoo. Yksikössä voidaan hoitaa yhtaikaa parikymmentäkin potilasta, vaikka yleensä heitä ei samaan aikaan ole niin monta. Sytostaattihoidon kesto on pisimmällään neljä tuntia, mutta yleensä potilaat viipyvät täällä puolesta tunnista tuntiin. - Syöpätautien hoidoista noin 85 prosenttia annetaan polikliinisesti, jolloin potilas voi yöpyä kotonaan tai jos hän tulee kauempaa, esimerkiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen potilashotelli Karinassa.

Vähemmän käyntejä Sädehoito-osasto on niin ikään muuttunut uudessa rakennuksessa paljon entistä käytännöllisemmäksi. - Täällä voimme kuvata potilaat tietokonetomografia-laitteella, josta kuvat saamme heti analysoitavaksi. Röntgenhoitajat ja sairaalafyysikot laskevat tietokoneilla hoitokenttien paikat ja hoitosuunnitelman vahvistaa lopuksi lääkäri. - Aiemmin potilaat jouduttiin ohjaamaan U-sairaalasta Asairaalaan röntgeniin ja kuvien kuljetuskin vei aikansa, ennen kuin järjestelmä saatiin elektroniseksi. Nyt tiedot saadaan samalla kertaa elektroniseen verkkoon. Potilas selviää nyt vähemmillä käyntikerroilla. Sädehoitoa annetaan useimmiten 25-30 kertaa viitenä päivänä viikossa. Sädehoito-osasto ei sijaitse enää kellarissa kuten ennen, vaan viihtyisästi normaalissa kerroksessa, jonne tulee luonnonvaloa, vaikka itse laitteet ovatkin ikkunattomissa tiloissa. Sädehoitoa ns. lineaarikiihdyttimellä annettaessa potilas voi katsella katossa olevaa kuvataideteosta.

nen. Se on kolmionmuotoinen, ja kolmion kärjessä on aina hoitohenkilökunnan palvelupiste. - Huoneet on järjestetty kahdeksan potilaspaikan soluratkaisuun niin, että potilaat ovat mahdollisimman lähellä omaa hoitajaa, jolloin aikaa ei udu siihen, että hoitaja juoksee paikasta toiseen. Tilojen keskellä, sisäringissä, sijaitsevat huoltotilat. - Näissä uusissa tiloissa olemme todenneet, että työmme on rauhoittunut kovasti, kun tilat ovat toimivat eikä potilaita tarvitse jatkuvasti siirtää käytävän yli, sillä jokaisessa potilashuoneessa on oma wc ja suihku. Suihkuun mahtuu myös sängyn kanssa. Huoneista neljä on yhden hengen huoneita ja loput kahden hengen huoneita. Myös omaisille on varattu oma huone ja tarvittaessa omainen voi yöpyä potilaan kanssa samassa huoneessa. Valoisiin tiloihin kellaritiloista ovat siirtyneet myös fysioterapian tilat. - On tärkeää, että kuntoutusohjelma aloitetaan jo täällä sairaalassa ollessa. Myös henkilökunnalla on viihtyisä taukohuone, josta pääsee ulos parvekkeelle. Potilaille sairaala avautui viime marraskuussa. Uusia syöpäpotilaita on vuosittain noin 2000. Noin puolet T-sairaalassa hoidettavista syöpäpotilaista on rintasyöpä- tai eturauhassyöpäpotilaita. Sairaalaan tutustuessa tulee mieleen, miksei sairaaloita useammin rakenneta näin viihtyisiksi. Esimerkiksi hotellien viihtyisyyttä pidetään itsestään selvänä, mutta eivätkö juuri vakavasti sairaiden hoitopaikat pitäisi olla viihtyisiä, edistäähän viihtyisyys paranemistakin. Investointi maksaa itsensä takaisin toimivina tiloina, joissa hoitaminen tehostuu ja myös henkilökunta jaksaa paremmin. Sisustusarkkitehtien yhdistys SIO myönsikin keväällä vuoden 2004 Hyvä ympäristö palkinnon T-sairaalalle, sillä se on rakennettu viihtyisäksi niin potilaille kuin henkilökunnallekin. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehti Mikael Paatela ja sisustusarkkitehti Pekka Kojo arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co Oy:stä.

50 €/hlö pe–la -lähdöillä esim. 62 €/hlö

su–to -lähdöillä esim.

Teksti: Paula Heino Kuva: Jari Laurikko

Hintaan sisältyy: - risteily Turisti I S -luokan 2 hlön hytissä - tervetulomalja - Silja Buffet -illallinen ruokajuomineen - Himmelin jouluyllätys -show Moulin Rouge -teatterissa klo 22.30 Ryhmän koko vähintään 10 henkeä.

Varaa matka omasta matkatoimistostasi tai Silja Linen yritys- ja ryhmämyynnistä. Soita 0203 274 552.

Viiden Tähden lähetti- ja kuljetuspalvelut sisälähettipalvelut ulkolähettipalvelut pakettien jaot ruokakuljetukset lavat ja rullakot posti ja matkahuolto kirjeiden jaot hyllytykset tilaukset 277 9900

LÄHETTIYKKÖNEN www.lahettiykkonen.fi Valitse liiviksesi Löydät meiltä Patrician uutuudet ja aina hyvin istuvat Classic -mallit AA-EE kupein. Rintaliivit, bodyt ja uimapuvut. Valitse itsellesi sopiva malli niin teetämme siihen proteesitaskun.

Kun käytät Syöpäsäätiön adresseja, tuet syöpätutkimusta Tekstatut adressit toimistostamme Liisankatu 21, 00170 Helsinki Puh. 0800-143 000

Adresseja myyvät myös: posti, kirja-, kukka- ja paperikaupat, hautaustoimistot, R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu 020 211

ien a Vuos muksell e k ko

Työ on rauhoittunut Syöpäpotilaiden 24 hengen vuodeosasto on myös erikoi-

ITÄMEREN ILOISIMMAT PIKKUJOULUT TURUSTA SILJA EUROPALLA 15.11.–15.12.2004

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Toimiva sairaala keskellä elämää

SYÖPÄSÄÄTIÖ Tku, Brahenkatu 5 Salo, Turuntie 1 Tre, Aleksanterink. 27 Pori, Eteläkauppatori 2

SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpätutkimukseen viime vuonna n. 3 milj. euroa


16 - 2004 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Nuorten asenne tupakkaa kohtaan muutoksessa:

Tupakan glamour karisee nuorten mielissä Nuorten kesän tekevät pitkään nukkuminen, jouten olo, kesätyöt ja kavereiden kanssa oleskelu. Yhdessä oloon kuuluu myös rajojen kokeilu, muun muassa suhtautuminen tupakkaan. Uusi, nuorten parissa tehty laaja kysely osoittaa, että suomalaiset nuoret tupakoivat paljon ja aloittavat savuttamisen aikaisin, mutta jotain asenteissa on muuttumassa. Tämän päivän nuoret ovat tarkkoja elämäntyylistään ja valinnoistaan. Hieman yllättäen tupakka ei näytä nykynuoren mielestä tekevän kenestäkään kiinnostavampaa. Asenteet tupakointia kohtaan ovat muuttuneet kriittisemmiksi ja yhä useampi tupakoiva nuori haluaisi tosissaan päästä tupakasta eroon. Kyselyyn vastanneet kertovat, että enemmistö tupakoivista nuorista haluaa lopettaa. Suurin motiivi lopettamiselle on yksinkertainen: nuori on huomannut tulleensa riippuvaiseksi. Polttaminen ei enää olekaan oman tahdon alainen asia. Muuta johtopäätöstä on vaikea tehdä, kun nuoret kertovat Suomen Syöpäyhdistyksen teettämässä tutkimuksessa tärkeimmäksi syyksi polttamiselleen tupakan rauhoittavan vaikutuksen ja fyysisen tai psyykkisen riippuvuuden. Tutkimuksen lisäksi verkossa tehty pikakysely sai nuoret kuvaamaan tupakkatuskaansa näin: "Hermot pettää koko ajan, eikä pysty keskittyy mihinkään. Tuskan hiki ja kaikkee. Voi olla mukavaa ja kovaa esittää frendeille, mutta entä sit kun on paha riippuvuus. Sitten sen vasta älyy, mitä mutsi on yrittänyt hokee ja takoo päähän joka päivä." Riippuvuuden lisäksi tupakka löytää nuorten suuhun kavereiden vuoksi. Hyväksyntää haetaan sauhuttamalla muiden mukana. Hylätyksi tulemisen pelossa kieltäytyminen on vaikeaa. "Pahinta on, ku kaverit tarjoo: ota nyt, et sä voi olla tosissas, raukka! Niin kauan kun semmosis jengeissä pyörii, on melkein toivotonta ees yrittää lo-

pettaa! Jokainen joka on joskus yrittänyt lopettaa polttamisen tietää, mitä mä tarkotan. Joskus sitä on varmaan niin vahva ja rohkea, että uskaltaa sanoa ei." Nuoriso kyllä tietää, että tupakka on tappava myrkky. Tutkimus kertoo, että nuoret arvioivat tärkeimmäksi lopettamisen perusteeksi terveyden heikentymisen, rahan menon ja keuhkosyövän mahdollisuuden. Usein tupakoinnin haitallisten vaikutusten arvellaan ilmaantuvan vasta sitten, kun ollaan vanhoja ja muutenkin vaivaisia. Osalla nuorista on tosin hyvinkin omakohtaisia kokemuksia tupakan vaarallisuudesta: "Tuttavani aloitti tupakoinnin hyvin nuorena sairastaessaan astmaa. Hän ei vielä silloin tajunnut mihin joutuisi, sillä nykyään hän istuu pyörätuolissa ja tarvitsee hengityslaitetta. Ilman sitä hän ei pystyisi hengittämään!"

Tupakka ei lisää kiinnostusta kavereiden silmissä Tutkimuksen teettäneen Suomen Syöpäyhdistyksen mielestä yllättävin havainto on tupakoivan nuoren imagossa tapahtunut käänne. 2000-luvun nuoret arvioivat tupakoivia ikätovereitaan kriittiseen sävyyn, toisin kuin vielä 90-luvulla. Jopa tupakoivat nuoret itse antavat saman suuntaisia vastauksia. Röökaajat arvioitiin tutkimuksessa nuorten asteikolla muun muassa muita huonommin menestyvimmiksi ja epäsiistimmiksi. Kiinnostavuutta tupakka ei lisää juuri kenenkään mielestä. "Joskus on pitäny näyttää muille, että uskallan mäkin polttaa. Se on typerää. Itse asiassa raukkamaista! Se on paljon rohkeampi joka uskaltaa olla koskematta minkäänlaisiin aineisiin." Nuoret uskovat tupakoinnin olevan yhteydessä rajuun juhlimiseen ja levottomampaan käyttäytymiseen. Ulkoinen olemuskaan ei kohene tupa-

koivilla, pikemminkin tupakka näyttää tappavan tyylin. Yli puolet kyselyyn vastanneista nuorista oli sitä mieltä, tupakka antaa käyttäjästään epäsiistin vaikutelman.

Kaveri ja vanhemmat auttavat tumppaamaan Tupakoinnin muututtua päivittäiseksi tavaksi, alkaa lopettaminen tuntua ajankohtaiselle, Kiinnostus lopettamiseen ja puhti päätökselle hiipuvat sitä mukaa kun tupakkaa kuluu enemmän. 80 prosenttia lähes päivittäin polttavista suunnittelee lopettamista. Säännöllisesti yli viisi tupakkaa päivässä polttavissa nuorissa lopettamista suunnittelevien määrä laskee jo puoleen. Jos omat vanhemmat tupakoivat, nuori uskoo heidän ja muidenkin läheisten, kuten hyvien ystävien, suhtautuvan poltteluun hyvin sallivasti. Vanhempien asenteella ja esimerkillä on siis väliä. "Mä alotin polttamisen 4. luokalla. Mutta sit kun vanhemmat sai tietää ja koulun opettajat niin rupes jo vähän tuntuu pahalta ja ajattelin lopettaa. Mut huomattiin mun kamun kaa et se ei ollukkaan niin helppoo. Hain apuu kaikilta kamuilta ja koulus otti terkkari yhteyttä. Mut se ei vielä auttanu. Sit tajuttiin kamun kaa et kannattaa antaa aikaa ittelle ja miettii sitä asiaa tarkemmin. Ja kuinka ollakkaan, me sit päästiin eroon ja nyt kummatkin käydään kouluu kunnolla ja niin pois päin!" Ammattilaisten mukaan lopettaminen kannattaakin aloittaa yhdessä kaverin kanssa. Silloin päätökselleen saa tukea vaikeina hetkinä ja voi yhdessä keksiä keinoja sinnitellä eteen päin, kunnes tupakkaa ei enää tee mieli. Moni yrittää lopettaa kerta heitolla. Joillekin se onnistuu, mutta lopettamiseen kannattaa myös valmistautua päättämällä lopettamispäivämäärä, hävittämällä tupakkaan liittyvät tavarat ja valmistautumalla jo etukäteen tilanteisiin,

Tupakka ei näy nykynuoren mielestä tekevän kenestäkään kiinnostavampaa.Asenteet tupakointia kohtaan ovat muuttuneet kriittisemmiksi ja yhä useampi tupakoiva nuori haluaisi tosissaan päästä tupakasta eroon.

jossa tupakasta joutuu kieltäytymään. Tilannetta helpottaa, jos tietää itse syyn lopettamiselleen ja osaa perustella sen muillekin. Tosiystävät pysyvät rinnalla ja luovat lopettajaan uskoa! *Tutkimustulokset perustuvat Suomen Syöpäyhdistyksen vuoden 2004 alussa valmistuneeseen laajaan asennetutkimukseen, johon vastasi yli 1400 suomalaisnuorta. Vastaajat olivat 12-17-vuotiaita. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla, joihin vastasi yli 1400 suomalaisnuorta. ** Käytetyt sitaatit ovat poimintoja verkossa tehdystä kyselystä, johon nuoret saivat vastata nimettömänä. Lisätietoja: Matti Rautalahti, Suomen Syöpäyhdistys, p. 135 331, sposti:matti.rautalahti@cancer.fi Jaana Aho, viestintätoimisto BNL, p 040 5155 212, sposti: jaana.aho@bnl.fi

Vinkkejä nuorelle tumppaajalle: - Kerro kaverillesi aikovasi lopettaa ja pyydä häntä olemaan tukenasi. - Tee lista hyvistä syistä, miksi aiot lopettaa. Muistuta syyt mieleesi aina silloin tällöin. - Laske, kuinka paljon rahaa säästät ja mieti, mitä rahoilla voit hankkia: musaa, pelejä, pienen reissun tai ihanan uuden vaatteen. Voit hankkia itsellesi pieniä palkintoja ensimmäisen viikon, kuukauden ja vuoden kuluttua säästyneillä rahoilla. Säästölaskurin löydät internetistä www.none.ws. - Vältä tilanteita, joissa sinua houkutellaan polttamaan. Päätä lujasti jo etukäteen, että kieltäydyt. - Kun pakottava tupakan tarve iskee, ala puuhailla jotain muuta. Tunne ei kestä kauan. - Jos sorrut, älä masennu. Tiedät, että lopettaminen on vaikeaa, mutta sinä et luovuta yhdestä vastoinkäymisestä. - Ole ylpeä itsestäsi! Olet pystynyt lujaan päätökseen ja olemaan itsenäinen.

Linkkejä lopettajalle: www.none.ws www.stumppi.fi www.tupakka.org

TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA LOKA–MARRASKUUN TARJOUS KAIKISSA TOIMIPISTEISSÄMME LÄÄKÄRIN LÄHETEHOITOSARJAN ALOITTANEILLE 1 ILMAINEN HOITOKERTA.

Yhdestoista siltaverokeräys tuotti lähes 6000 euroa Hirvensalopäivien yhteydessä elokuussa 2004 toteutettu perinteinen siltaverokeräys tuotti 5.940,75 euron kokonaistuloksen. Keräyksen tuotto luovutettiin LounaisSuomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa syöpäpotilaiden hyväksi. Kuluneen yhdentoista vuoden aikana siltaveroa on kertynyt yhteensä 74.034,22 euroa, eli 440.212,84 markkaa.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606 Itäinen Pitkäkatu 34, 207000 Turku puh. 233 8985 Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turku puh. 0400-510315 Esko Hirvinen 0400-510314 Pasi Vesa 0400-510315 (Lymfaterapia) Juha Karppanen 050-5509369 (Voice Massage)


N:o 2 - 2004 - 17

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Uusia syöpätapauksia todetaan enemmän - syöpään kuolleisuus vähenee

Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueen syöpäsairaudet maan keskiarvoa Syöpään sairastumisen ja kuolemisen tilastolliset tunnusluvut ovat Turun yliopistollisen keskussairaalan syövän hoidon vastuualueella, johon kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiirit, likimain samat kuin koko maassa. Miehillä yleisin syöpä on eturauhassyöpä ja naisilla rintasyöpä. Varsinaissuomalaisilla on hieman enemmän mahalaukun ja suoliston syöpää, vastaavasti sukuelinten ja rinnan syöpää hiukan vähemmän. Kohdunkaulan syövän joukkotarkastuksien (papa-tutkimus) pitkäaikaisen soveltamisen vuoksi ilmaantuvuus on yli kolmanneksen pienempää kuin Suomessa keskimäärin. Keuhkosyövässä muu Suomi on saavutta-

nut lounaissuoma-laisten matalan tason. Ilmeisesti tupakkavalistuksella ja vierottamistoimilla on saavutettu tuloksia. Tätä tupakoinninvastustamistoimintaa ei kuitenkaan tule lopettaa, koska aina meillä on kohderyhmänä nuoret alle 15vuotiaat mahdollisesti tupakoinnin aloittavat tytöt ja pojat. Jonkin verran myöskin tupakoivia luopuu savukkeiden poltosta vuosittain, osa vierotuskurssien seurauksena, osa nikotiinikorvaushoitojen seurauksena.

Syövän paranemisen ennusteet parantuneet Syöpäpotilaiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Vuosittain

Suomessa todetaan yli 22.000 uutta syöpätapausta. Syöpään kuolee vuosittain noin 10.000 suomalaista. Syöpätautien paranemisennusteet ovat parantuneet joten syöpäkuolleisuus on pitkään pienentynyt, vaikka uusien syöpätapauksien määrä on lisääntynyt. Mahasyöpä on vähentynyt. Suolistosyöpä on vastaavasti yleistynyt. Kun vuonna 1999 todettiin yhteensä 2.200 uutta perä- ja paksusuolisyöpää, todetaan niitä nykyään yli 2.500 tapausta vuosittain. Suomalaisia sairastuu syöpään vuodessa melkein kolme kertaa enemmän kuin 50 vuotta sitten. Väkiluvun ja erityisesti vanhojen ihmisten määräosuus on lisännyt syöpätapausten määrää. Syöpätaudit ovat

vanhojen ihmisten sairauksia. Alle 40-vuotiailla syöpää esiintyy harvoin. Sen sijaan 85 vuoden iän saavuttavista naisista joka kolmannella ja miehistä melkein joka toisella on diagnostisoitu elämänkaarensa aikana syöpä. Mahasyöpä ja ruokatorvisyöpä ovat harvinaistuneet. Myös huuli- ja kurkunpään syöpä ovat miehillä harvinaistuvia syöpiä. Miesten keuhkosyöpä yleistyi 1970-luvun taitteeseen saakka, jolloin uusien keuhkosyöpätapausten määrä on kääntynyt laskuun.

Ravintotottumusten muutokset lisänneet suolistosyöpää Eturauhas- ja virtsarakkosyöpien määrä on lisääntynyt. Osa kasvusta selittyy sillä, että toteamismenetelmät ovat kehittyneet. Suolistosyöpien lisääntyminen liittyy elintason kohoamisen mukanaan tuomiin tekijöihin, kuten ravintotottumusten muutoksiin. Suolistosyöpien seulonta miehillä ja naisilla on alkamassa yli 20 kunnassa, lähivuosina myös Lounais-Suomen alue tulee tähän mukaan. Ihomelanooma lisääntyi etelänmatkojen yleistyessä menneinä vuosikymmeninä.

Ihomelanooma todetaan kuitenkin aikaisemmin ja siitä syystä niiden ennusteet ovat parantuneet. Naisilla maha- ja ruokatorvisyöpä ovat harvinaistuneet, suolisto-, munuais- ja virtsarakkosyöpä sekä ihomelanooma ja keskushermoston kasvaimet yleistyneet. Toisin kuin miehillä, naisilla keuhkosyöpään sairastuminen on lisääntynyt, koska naisten tupakointi on yleistynyt. Rintasyöpä, kohdunrungonsyöpä ja munasarjasyöpä ovat yleistyneet. Elintasoon liittyvillä tekijöillä kuten ravinnolla ja vähäisemmällä liikunnalla on merkitystä ilmiön selittäjänä. Mammografiaseulonnoissa havaitaan seulottavissa ikäryhmissä, 50-69-vuotiailla naisilla yli 700 sellaista oireetonta rintasyöpää jotka eivät olisi tulleet esille ilman väestön järjestettyä seulontaa joka on Turussa alkanut vuonna 1977 ja koko maassakin vuonna 1987. Turussa käynnissä oleva tieteellinen mammografiaseulontahanke, joka alkoi vuonna 1987 on osoittanut että seulottujen rintasyöpäsairauksien ennuste ja hoidosta johtuvat kustannukset ovat kolmasosan verran pienempiä kuin muulla tavalla todettujen syöpien kustannukset.

Mammografia löytää pieniä ja oireettomia rintasyöpiä. Seulonnasta todettujen rintasyöpien sairaalahoitokustannukset ovat pienemmät kuin muiden rintasyöpien.

MIEHET Syöpä

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

Kaikki syövät1,2 Eturauhanen Keuhko Paksu+peräsuoli Virtsarakko2 Maha non-Hodgkin lymfooma Munuainen Haima Ihomelanooma Aivot/hermosto

Uusia tapauksia Lounais-Suomessa (vuosikeskiarvo 1995-1999) 1552 398 229 152 90 78 64 62 50 46 40

Ikävakioitu ilmaantuvuus 100 000 henkeä kohden vuodessa Lounais-Suomi Koko Suomi 276,5 65,3 40,0 26,6 15,3 13,3 12,2 11,4 8.8 9,0 9,9

279,1 71,7 41,0 25,9 15,5 11,7 11,8 11,5 8.7 8,3 10,3

1

Ei sisällä iho tyvisolusyöpiä (basalioomia) Ei sisällä virtsarakon papilloomia

2

NAISET Sija

Syöpä

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 15. 1

Kaikki syövät1,2 Rinta Paksu+peräsuoli Kohdunrunko Keuhko Maha non-Hodgkin lymfooma Munasarjat2 Haima Munuainen Aivot/hermosto

Uusia tapauksia Lounais-Suomessa (vuosikeskiarvo 1995-1999 1640 480 187 91 78 70 62 61 58 52 42

Ikävakioitu ilmaantuvuus 100 000 henkeä kohden vuodessa Lounais-Suomi Koko Suomi 231,1 78,2 22,1 13,2 9,9 8,1 8,3 9,6 5,9 6,8 9,0

233,1 79,5 19,6 14,8 9,0 6,4 8,8 10,9 5,9 6,2 11,7

Kohdunkaula3

16

2,6

4,2

Ei sisällä iho tyvisolusyöpiä (basalioomia) Ei sisällä munasarjojen borderline-kasvaimia 3 Ei sisällä kohdunkaulan carcinoma in situ -muutoksia 2

Kohdunkaulaosan syöpä väheni romahdusmaisesti sen jälkeen kun säännölliset irtosolututkimukset aloitettiin 1960-luvulla. Viime aikoina kohdunkaulaosan syövän ilmaantuvuus on huolestuttavasti lisääntynyt. Nuoret naiset eivät käy tarkastuksissa yhtä aktiivisesti kuin ennen. Lasten syöpätapauksia Suomessa todetaan noin 150 joka vuosi. Tämä on siis alle yhden prosentin kaikista syöpätapauksista. Yleisimpiä ovat leukemia ja aivokasvaimet, niiden yhteenlaskettu osuus on puolet kaikista alle 15-vuotiaiden syövistä. Lasten syöpätapauksien lukumäärä ei viime vuosina ole muuttunut. Elintapatekijät eivät vaikuta lasten syöpien syntyyn samoin kuin aikuisilla. Uusia syöpiä todetaan vuosi vuodelta enemmän, syöpään kuolleisuus vähenee. Tämä johtuu siitä että syöpätapauksia todetaan varhaisemmassa vaiheessa kun järjestetään seulontoja ja kun diagnostiset mahdollisuudet ovat parantuneet. Teksti: Osmo Räsänen Kuva: Ari Rapo

GYNEKOLOGIA Auranen Annika Hietanen Sakari Pallasmaa Nanneli Rantanen Virpi Rastimo-Lehto Eeva Salmi Tuula (ei uusia potilaita) Vähä-Eskeli Kalevi

Uusien syöpätapausten määrät Lounais-Suomessa keskimäärin vuosina 1995-1999 sekä ikävakioidun ilmaantuvuuden vertailu koko Suomen lukuihin. Sija

Säännölliset irtosolututkimukset alentaneet kohdunkaulaosan syöpää

• erikoislääkäreiden vastaanotot • kirurgiset toimenpiteet • gynekologiset ultraäänitutkimukset • eturauhasen ultraäänitutkimukset • laboratoriotutkimukset • irtosolunäytteiden otto (Papa) • siemennestetutkimukset • lapsettomuustutkimukset Erityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla: - ei poliklinikkamaksua (7.00 €) - laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin Erityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille: - laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin

KIRURGIA Aaltonen Riitta Auranen Aarre Vänttinen Esko ONKOLOGIA Asola Raija Huovinen Riikka Kankuri Minna Kätkä Kalevi Minn Heikki Nordman Eeva (ei uusia potilaita)

Paija Outi Ristamäki Raija Valavaara Ritva (ei uusia potilaita)

Vihinen Pia PSYKIATRIA Heikkilä Jyrki (ei uusia potilaita)

Pitkänen Marketta SISÄTAUDIT Asola Markku (ei uusia potilaita) Pirilä Laura Remes Kari Seppälä Pentti (ylilääkäri) Toivanen Auli

Ajantilaus 2657 927 2657 920 2657 933 2657 921

(lääkäreille ja sairaanhoitajille) (rintaproteesit, peruukit, tukihihat, rintaliivit, uimapuvut ajanvaraus klo 11.00-11.30, 14.00-14.30) (röntgen, mammografiat, rintarauhasen ultraäänitutkimukset) (laboratorio)

POLIKLINIKKA KARINA

Avoinna: ma-to klo 8-18, perjantaisin suljettu

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU


18 - 2004 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

H A L LI N

Puutarhakatu 15 A, 20100 TURKU puh. 02-232 7400 fax 02-232 9185 tj. Pirkko Mauro-Vuorinen kotip. 02-479 8797, 0500-795 881

A

1953 1953

TA

AL

O US

Tilitoimisto Mauro ja Kni Oy

V U O D ES

A M MATTIL

EN

ON

IN

N

SAMAN KATON ALTA KAIKKI TERVEYSPALVELUT

T Juan Carlos Carrasco huippuorkestereineen

Tanssit Ira ja Maria

JUHLAKONSERTTI TURUN KONSERTTITALO LAUANTAINA 16.10.2004 KLO 19.00 Lipunmyynti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku Puhelin 2657 911 Lippujen hinnat: aikuiset 24 € ryhmät, eläkeläiset ja opiskelijat 20 €

Uuden Vuoden vietto Meri-Karinassa 30.12.2004–02.01.2005 Uuden Vuoden vieton hinta on 125 euroa kahden hengen huoneissa ja 155 euroa yhden hengen huoneissa, sisältäen täysihoidon, majoituksen ja koko ohjelman.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35 Puhelin 02-2657 666 Telefax 02-2657 618


N:o 2 - 2004 - 19

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Nuorten syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssit ovat huippusuosittuja

UUSIA YSTÄVIÄ, ELÄMYKSIÄ JA VALMIUKSIA ITSENÄISTYMISEEN "Pärjää ilman vanhempia" kurssi on sopeutumisvalmennuskurssi 13-19 -vuotiaille syöpäpotilaille. Tänä vuonna kuusipäiväinen kurssi järjestettiin Meri-Karinassa kesäkuun alussa. Sopeutumisvalmennuksen tarkoituksena on auttaa nuoria itsenäistymään, sillä syöpää sairastavat tai sairastaneet lapset ja nuoret eivät yleensä hoidoista johtuen voi viettää samanlaista elämää muiden ikätoveriensa kanssa. Usein myös lasten ja nuorten vanhemmat saattavat kohdella lastaan pitkään erittäin huolehtivaisesti. Sen vuoksi "Pärjää ilman vanhempia" -kurssi on monille ympäri Suomea tuleville nuorille tärkeä paikka itsenäistymisen ja uusien ystävyyssuhteiden luomisen kannalta. Tänä vuonna osanottajia

oli 34. Ryhmän koordinaattorina toimi erityisopettaja Juha Kaljonen.

Hyödyllistä ohjelmaa ja rentoa yhdessäoloa Nuorten sopeutumisvalmennuskurssin ohjelmistossa oli tänä kesänä mm. taikurin vierailu, Marjo Sjöroosin vetämä ilta kauneudelle ja komeudelle, Aiju von Schönemanin opastama Turku-kierros, poliisin huumekasvatusta, laserammuntaa, vierailu Masa Yardsin telakalle, Naantalin risteily, ensiapukoulutusta ja loppukaronkka. Päivittäin nuorilla oli myös mahdollisuus pelata biljardia ja minigolfia, sekä uida, saunoa, ja tutustua toisiinsa vapaasti.

Nuoret kertoivat viihtyvänsä hyvin Meri-Karinassa. Kaiken tekemisen ohella heillä oli myös riittävästi vapaa-aikaa. Kurssilla olleiden Liisa Hämäläisen, Laura Kuosmasen ja Pertti Niemen mielestä yksi kurssin mielenkiintoisimmista anneista oli ylikonstaapeli Tuija Järvenpään luento huumeista. Tytöt pitivät myös kovasti asiantuntijan meikkivinkeistä. Lisäksi nuorten mielestä oli mukavaa tavata vanhoja ystäviä ja saada uusia tuttavuuksia. Teinit kiittelivät myös kurssin ohjelmistoon liittyvää palautteenanto-mahdollisuutta. Heidän mukaansa ohjelmaa oli tarvittaessa muuteltu sen perusteella mitä kurssilaiset toivoivat lisättävän tai mitä vähennettävän. Myös Meri-Karinan toi-

minta -ja palvelukeskus sai osansa kehuista. Nuoret sanoivat kuin yhdestä suusta paikan olevan kodikas ja tarjoavan mahdollisuuksia monenlaiseen vapaa-ajan viettoon. - Täällä on myös kauniit maisemat ja luonto on mukavan lähellä. Olen tykännyt olla täällä, Liisa Heinonen kertoi.

Supersuosittu nuortenkurssi kiinnostaa vuosi vuoden jälkeen Kansaneläkelaitoksen rahoittama nuortenkurssi on ollut alusta saakka suosittu. Sopeutumisvalmennukseen haetaan lehti-ilmoituksen perusteella. Moni osanottaja on ollut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kurssilla useamminkin kuin kerran. Varkaudesta ko-

toisin oleva kahdeksantoistavuotias Pertti Niemi ja kuopiolainen yhdeksäntoistavuotias Laura Kuosmanen olivat kurssilla neljättä kertaa. Varkauslainen Liisa Hämäläinen kuuli kurssista kummiensa pojalta. - Sukulaispoika oli käynyt näillä kursseilla ja sanoi, että täällä on mukavaa. Hakeuduin sitten sopeutumisvalmennukseen sukulaisten kannustuksesta, Liisa sanoi.

Sopeutumisvalmennuskurssi antaa mitä lupaakin "Pärjää ilman vanhempia" kurssi toimii nuorten mielestä niin kuin pitäisikin. Liisa, Laura ja Pertti ovat nyt jo sen ikäisiä, että he ovat vuosien

kuluessa tottuneet toimimaan itsenäisesti. Kuitenkin he kokivat sopeutumisvalmennuskurssin hyödylliseksi. Heidän mielestään vuosittain järjestettävä kurssi opettaa mukavalla tavalla tärkeitä itsenäistymisen alkeita erityisesti nuoremmille osanottajille. Koti-ikäväkään ei nuorten mielestä viikon aikana ehdi vaivaamaan. - Vain joillekin nuorimmille osallistujille voi tulla koti-ikävä, mikäli he eivät ole aiemmin olleet viikkoa poissa kotoa. Muuten täältä ei kukaan ole halunnut lähteä kesken kaiken pois, Pertti Niemi totesi. Teksti: Maria Vakkamaa Kuva: Matti Äärilä

Pertti Niemi (oik.) Liisa Heinonen ja Laura Kuosmanen ovat vuosien kuluessa tottuneet toimimaan itsenäisesti. He kokivat sopeutumisvalmennuskurssin hyödylliseksi. Kurssi opettaa mukavalla tavalla tärkeitä itsenäistymisen alkeita erityisesti nuoremmille osanottajille. COD MC, ARSE ja HOWLIN MOON-moottoripyöräkerhojen jäsenet ovat tarjonneet vuosittain “pärjää ilman vanhempia” -kurssin osallistujille moottoripyöräretken saaristoon.


20 - 2004 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Läheisen ihmisen kuolema koskettaa

´Yhtäkkiä tulevaisuutemme oli mennyttä´ - Nyt elämää löytyy omaisissani ja se on hyvin tärkeää. Mutta se tulevaisuus, jota Ulla-Britt ja minä suunnittelimme katosi, kaikki loppui. Löin päätäni seinään ja elin pitkää aikaa jonkinlaisessa horroksessa. Viihdyimme hyvin toistemme kanssa, oli hyvää olla. Yhtäkkiä kaikki on mennyttä… Paraislainen Ingmar Enroth menetti vaimonsa Ulla-

Britt helmikuussa vuonna 2003. Hän joutui luopumaan sinnikkäästä taistelustaan syöpää vastaan. Taistelun, joka sisälsi myötä- ja vastoinkäymisiä, toivoa ja epätoivoa. Vuonna 1992 Ulla-Britt Enroth sai lääkäriltään diagnoosin imusolmukesyöpää. Aluksi luultiin,että kysymyksessä on Hodgkinin sairaus mutta se osoittautuikin olemaan Burkit-

Tilanteet muuttuivat nopeasti. Tultuaan sairaalasta kotiin esim. perjantaina niin kuume nousi lauantaina ja hän joutui takaisin hoitoon, Ingmar Enroth toteaa ja vilkaisee vanhoja allakoita ja sairaskertomuksia. Hänen vaimonsa Ulla-Britt kuoli syöpään helmikuussa 2003. På fredagen kom Ulla-Britt hem men på lördagen steg febern och måste tillbaka till ÅUCS. Hennes sjukdom var upp- och nedgång mellan hopp och förtvivlan, säger Ingmar Enroth där han tittar i gamla kalendrar och journaler. - Livet finns i de mina och det är viktigt. Men den framtid som Ulla-Britt och jag skulle ha tog slut, det blev tvärstopp med allting. Jag slog huvudet i väggen och levde länge i en slags dvala. Vi trivdes med varandra och hade bra tillsammans som bästa vänner. Plötsligt är allt borta… Ingmar Enroth i Pargas förlorade sin hustru Ulla-Britt den 11 februari 2003. Hon tvingades ge upp sin enträgna kamp mot cancer, en drygt tio år lång kamp med upp- och nedgång, hopp och förtvivlan. År 1992 fick Ulla-Britt Enroth diagnosen lymfkörtelcancer. Först trodde man det handlade om Hodgkins sjukdom men det visade sig vara Burkitt lymfom, en mycket aggressiv cancersjukdom. - Då fattade vi vad det handlade om. Men vi förstod inte hur eller varför en ung människa, född 1953, skall drabbas av en sådan förbannelse som cancer är. Cancercellerna kan vara latenta ett tag, byter skepnad och slår till var som helst i kroppen. Jag tvekar inte att ta till ordet förbannelse och Ulla-Britt kämpade mot den i över 10 år. - Under kampen mot sjukdomen upptäckte man att folk ofta pratar om sina små problem medan andra kämpar för sitt liv, säger Ingmar.

Kampen mot sjukdomen är en svår sak i sig. Utöver det kom det andra saker som ytterligare börda. Ingmar ger några exempel. - Ulla-Britt arbetade med finansieringsfrågor vid Åbonejdens Andelsbanks huvudkontor i Åbo. Först blev hon sjukledig, fick sedan deltidspension och en dag hade FPA gett henne 100-procentig pension - utan att hon ansökt om det. Hon fick en chock, kände sig utskuffad och sade "…jag duger inte, jag dör snart…". Men hon var aktiv, intelligent och viljestark. Hon tog yrkesexamen som mediaassistent inom multimedia vid det kristliga institutet i Åbo och studedare vid Åbo Akademi, läste 40 studieveckor ADB och matematik. - I ett sent skede levde hon hemma och vi ansökte om färdtjänst men fick avslag. Vi sökte på nytt. Biljetterna kom med posten några dagar efter att hon gått bort. Det var makabert och hårt. Jag gick till stadens socialavdelning, returnerade biljetterna och sade att de här behövs inte längre…

Mellan hopp och förtvivlan Ulla-Britt Enroth genomgick flera upp- och nedgångar. Efter diagnosen behandlades hon

tin lymfooma, joka on hyvin agressiivinen syöpä. - Silloin ymmärsimme, mistä oli kysymys. Mutta emme ymmärtäneet miten tai miksi nuori, vuonna 1953 syntynyt ihminen, joutuu tällaisen kirouksen kohteeksi. Syöpäsolut saattavat olla piileviä jonkin aikaa, muuttavat muotoa ja iskevät mihin tahansa kehoa. En epäröi käyttää sanaa kirous. Ulla-Britt taisteli sitä vastaan yli 10 vuoden ajan. - Taistelussa sairautta vastaan huomattiin, että ihmiset tapaavat puhua pienistä ongelmista kun toiset taistelevat elämänsä puolesta, Ingmar Enroth sanoo. Taistelu sairautta vastaan on sinänsä raskasta. Mutta sen lisäksi on muitakin asioita, jotka vielä pahentavat asiaa. Ingmar kertoo muutaman esimerkin. - Ulla-Britt työskenteli rahoitusosastolla Turun Seudun Osuuspankin pääkonttorissa Turussa. Ensiksi hän sai sairaslomaa, myöhemmin osa-aikaeläkettä ja eräänä päivänä Kela antoi hänellä täyttä eläkettä vastoin hänen tahtoaan. Hän sai shokin, tunsi itsensä tarpeettomaksi ja sanoi "…en kelpaa enää, kuolen kohta…" Mutta hän oli aktiivinen, älykäs ja sinnikäs. Hän otti tutkinnon Turun kristillisessä opistossa ja jatkoi opiskelua Åbo Akademissa. Hän suoritti 40 opintoviikkoa tietojenkäsittelyssä ja matematiikassa. - Myöhäisessa vaiheessa Ulla-Britt eli kotona, haimme kuljetuspalvelua mutta se hylättiin. Haimme uudestaan. Matkaliput tulivat postitse pari päivä hänen kuolemansa jälkeen. Se oli minulle kova isku. Menin kaupungin sosiaalivi-

rastoon, palautin liput sanoilla että näitä ei enää tarvita…

Toivon ja epätoivon välissä Ulla-Britt Enroth koki useita myötä- ja vastoinkäymisiä. Diagnoosin jälkeen vuonna 1992 hänelle annettiin sytostaattihoitoa ja hänen tilansa parani. Mutta vuonna 1995 tilanne meni huonommaksi ja hänet hoidettiin kantasolujen siirrolla. - Ajattelimme, että nyt…. mutta ei. Vuonna 1996 syöpä iski jälleen. Tämä oli kovaa, Ingmar sanoo. Vaihtoehtohoidon lääkäri, dosentti Thomas Tallbergin luona sairaus taantui mutta iski uudestaan vuonna 1998. UllaBritt oli TYKSissä, Paimion sairaalassa ja taas TYKSissä. - Burkittin lymfooma on agressiivinen syöpä ja hoito on muutamasta päivästä kiinni. Vastustuskyky on alhainen ja veriarvot matalat. Hänelle tuli verenmyrkytys ja joutui antibioottikuurille. Tämä taas merkitsi sitä, että sytostaattihoitoa ei voitu antaa. On psyykkinen piina sairastua kuolemaan johtavaan sairauteen. Keskustelimme paljon mutta en tiedä paljonko hän piti sisällään, Ingmar Enroth sanoo. Vuonna 1998 professori Reidar Grenman TYKSissä pohti leikkausta mutta totesi tämän liian suureksi riskiksi. Ulla-Britt jatkoi Tallbergin rokotuksilla - syöpösoluista valmistettuja - mutta matka Helsinkiin rasitti kovasti. Silloin alettiin lähettää aineet Paraisten terveyskeskukseen missä rokotukset tehtiin. Tästä Enroth on hyvin kiitollinen. Rokotusten valmistusai-

neet kuitenkin loppuivat ja jatkettiin perinteisellä hoidolla. Ulla-Brittin tila parani. Vuonna 2001 Ingmar otti vuorotteluvapaata ja yhdessä he matkustivat Arabiemiraatteihin, Irlantiin ja oleskelivat Ingmarin kotitilalla Kvevlaxissa Pohjanmaalla. - Olimme aktiivisia niin kauan kuin pystyimme ja olen siitä iloinen. Ulla-Britt ajatteli samalla tavalla mutta sisimmissään hän oli huolissaan siitä, miten kauan hyvät hetket jatkuisivat. Ja loppuivathan ne. Vuoden 2001 lopussa hänen tilansa meni huonommaksi ja lisäksi tuli ongelmia jalkojen kanssa. Tammikuussa 2002 syöpä iski kovasti, jopa sydämen kammioihin. Kevät 2002 oli kauhea aika Ulla-Britille ja minulle.

´En löytänyt sanoja…´ Kesällä 2002 Ulla-Britt eli kotona mutta joutui sairaalaan elokuussa. Pohdittiin jopa luuydinsiirtoa mutta 20 prosentin onnistumisennusteella hän luopui siitä. - On kauheata kuunnella lääkäreiden prosenttilaskelmia. Saimme kuulla mistelilääke Helixorista ja päätimme tarttua tähän oljenkorteen. Lisäksi hän otti ylisuuria annoksia C-vitamiinia. Ulla-Britt taisteli ja minun tehtäväni oli yrittää tuoda auringonvaloa hänen ollessa kuolemanvarjon laaksossa. Espanjanmatka piristi mutta sitten hänen tilansa taas laski. - Marraskuussa 2002 saimme shokin. LD-arvo oli yli 990 kun sen pitäisi olla 400 paikkeilla. Muistan kun istuimme keittiöpöydän ääressä

ja Ulla-Britt pyysi minua olemaan sanomatta mitään. Mutta eihän minulla ollut mitään sanottavaa siinä tilanteessa. Hän oli saanut kuolemantuomionsa, minä romahdin psyykkisesti. Sain sairaslomaa ja myöhemmin jälleen vuorotteluvapaata. Yöllä 11. helmikuuta 2003 Ulla-Britt Enroth kuoli kotonaan. - Jouduin eräästä maailmasta toiseen. Olin mukana Ulla-Brittin taistelussa syöpää vastaan, olin yksin suruni kanssa ja piti hankkia arkun, kukkia, uurnan ja hautakiven. Kukkia en edes jaksanut ajatella. Myös Ulla-Britin äidillä oli vaikeaa, hän menetti toisen lapsensa. Ingmar Enroth palasi työhönsä TOP:in Paraisten konttorin johtajana marraskuussa 2003. Surutyö jatkuu mutta tänään Ingmarilla on tietty välimatka raskaimpiin kokemuksiin. - Ne, jotka sanovat, että aika parantaa puhuvat mielestäni tyhjää. Omasta puolestani en olisi voinut palata töihin aikaisemmin kuin mitä tein. Vuorotteluvapaani aikana sain hyvältä ystävältä neuvon lähteä matkalle. Olin pari viikkoa Turkissa, missä kukaan ei tuntenut minua, olin vain henkilö muitten joukossa. Tämä teki minulle hyvää. Ja tänä päivänä työni auttaa menemään eteenpäin. - Taistelu sairautta vastaan ja kaikki raskaat asiat jäävät pikkuhiljaa taakse. Ajattelen yhä enemmän niitä hienoja ja hauskoja hetkiä Ulla-Brittin kanssa, Ingmar Enroth sanoo. Teksti ja kuva: Henrik Laurén

Förlust av en nära berör starkt

´Plötsligt var vår framtid borta´ med cellgift och blev bättre men 1995 försämrades läget. Då behandlades hon med transplantation av stamceller. - Vi tänkte att nu….. men nej, 1996 slog cancern till på nytt. Det var hårt, säger Ingmar. Efter alternativ medicinering hos Thomas Tallberg gick sjukdomen tillbaka - bara för att åter slå till 1998. UllaBritt åkte mellan ÅUCS, Pemar sjukhus och ÅUCS. - Burkitt lymfom är aggressiv och åtgärder handlar om någon dag. Motståndskraften är borta och blodvärdena låga. Drabbas man t.ex. av blodförgiftning får man antibiotika och då avbryts behandlingen med cellgift. Det är en psykisk pina att ha en sjukdom som leder till döden. Vi pratade mycket men jag vet inte hur mycket hon höll inom sig, säger Ingmar Enroth. År 1998 dryftade Reidar Grenman på ÅUCS operation men bedöm det det som vanskligt. Man fortsatte med Thomas Tallbergs vaccin - gjort av

cancerceller - men resorna till Helsingfors var betungande. Då började man sända vaccinet till hälsovårdscentralen i Pargas där det injicerades, något som Ingmar Enroth är mycket tacksam över. Ämne för vaccinet tog slut och man fortsatte med traditionell vård. Ulla-Britt blev igen bättre. År 2001 tog Ingmar alterneringsledigt och man reste till Arabemiratet, till Irland och till Ingmars hemställe i Kvevlax. - Vi rörde på oss så länge vi kunde och det är jag glad över. Hon tänkte lika men funderade på hur länge det fina består. Och det tog slut. Mot slutet av 2001 blev Ulla-Britt sämre och fick därtill problem med gången. I januari 2002 drabbades hon av ett allvarligt angrepp, t.o.m. hjärtkamrarna angreps. Våren 2002 var en hemsk tid för Ulla-Britt och mig.

´Hade inga ord…´ Sommaren 2002 var Ulla-Britt

hemma men togs in på ÅUCS i augusti. Läkarna övervägde t.o.m. benmärgstransplantation men men 20 procent chans beslöt Ulla-Britt avstå. - Det är hemskt att höra läkarnas procentberäkningar. Vi fick höra om mistelpreparatet Helixor och beslöt klamra fast vid detta halmstrå. Därtill tog hon överstora doser C-vitamin. Hon kämpade och min uppgift var att sprida sol då hon befann sig i dödsskuggans dal. En resa till Spanien piggade upp men sedan gick det utför igen. - I november fick vi en chock, LD-värdet var över 990 då 400 är bra värde. Vi satt vid köksbordet och Ulla-Britt sa att jag inte skulle säga nånting. Och jag hade ju ingenting att säga… Hon hade fått dödsdom och jag slogs psykiskt ut, blev sjukskriven och tog sedan alterneringsledigt igen. Natten den 11 februari 2003 gick Ulla-Britt Enroth bort. - Jag hamnade ur en värld i en annan, från att ha kämpat mot sjukdomen till att välja

kista, blommor, urna och gravsten. Blommor orkade jag inte tänka på. Ulla-Britts mor hade också svårt, hon miste sitt andra barn. Ingmar Enroth återvände till arbetet som direktör vid Åbonejdens Andelsbanks kontor i Pargas i november 2003. Sorgearbetet fortsätter men han har i dag en viss distans till den tunga tiden. - De som säger att tiden läker alla sår talar toma fraser. För min del kunde jag inte ha återvänt till arbetet tidigare än vad jag gjorde. Under ledigheten gjorde jag, på rekommendation av en god vän, en resa till Turkiet. Ingen kände mig, jag var en bland andra. Det gjorde mig gott och arbetet ger mig i dag mycket. - Kampen mot sjukdomen och allt det tunga förskingras sakta och jag minns det roliga och fina tillsammans med Ulla-Britt, säger Ingmar Enroth. Text och bild: Henrik Laurén


N:o 2 - 2004 - 21

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y Turun seudun paikallisosasto Jäsenillat Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45 Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.00. 12.10.2004 Virtsanpidätyskyvyttömyyden koko kuva: Ponnistusvirtsankarkailu: erikoilääkäri Eija Laurikainen Yliaktiivinen virtsarakko: erikoislääkäri Antti Valpas Lääkehoito: Meda Oy:n edustaja Duo Kosonen esittää laulelmia 9.11.2004 Joulukuun 32. päivä: Kirkkoherra Esko Laine Trubaduuri Kapa Ahonen 7.12.2004 Joulujuhla SYDÄMELLISESTI TERVETULOA!

HAUTAUSTOIMISTO

Annikki Perttala-Koskinen Oy

Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen

Hämeenkatu 1 B

Puh. 231

4557

Perustettu 1932

A

PROTEESIASIAKAS

D C

Joulukortit syöpälasten hyväksi ovat taas myynnissä . Lapsisyöpäpotilasperheet tarvitsevat tänäkin jouluna tukea, lapsen vaikean sairauden himmentäessä rauhan ja yhdessäolon juhlaa. Korttien aiheet on maalannut tauluiksi taiteilija Kirsti Akolahti. Kortit ovat A.Turun Tuomiokirkko,B. Mikaelin kirkko, C Tuomiokirkon pääalttari, D. Näkymä joelta Martinkirkolle. Syöpälasten joulukorttien esitteitä, tilauslomakkeita ja itse kortteja ( 2-os. taitettu sis. kuoren/ min. 30 kpl) hinnaltaan 1 euro voi tilata Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä Seiskarinkatu 35 20 900 TURKU tai puh. 02-2657 602, fax 02-2657 668, sähköpostilla arja.makila@lssy.fi.

Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10

Linnanmäen Uuteen Iloiseen Teatteriin matkan vuosittain tekevä ryhmä pitää matkalla arpajaiset, joiden tuoton luovuttavat lapsipotilaiden hyväksi. Jo toisen kerran lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö oli lahjoituksen kohteena. Meri-Karinan Dragon Parkin vihkiäistilaisuuteen osallistuivat ryhmän edustajina rouvat Aila Salminen, Maija Mäkipaakkanen ja Terttu Sjöroos.


22 - 2004 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Savuttomia sairaaloita Suomessa jo muutama

Salon terveyskeskuksen arkea ei ole tupakantuska häirinnyt Tupakansavu on pikku hiljaa hälvenemässä Suomen sairaaloista ja muista terveydenhuollon laitoksista. Yksi edelläkävijä on Salon seudun terveyskeskus, jossa tupakointikielto tuli voimaan viime vappuna. Myös ainakin Oulu ja Seinäjoki voivat ylpeillä savuttomalla sairaalalla. Turussa Tyks on matkalla savuttomuuteen vuosien eipäs-juupas-väännön jälkeen. - En tiedä, kuinka kovaa tupakantuskaa meidän talossa podetaan. Joka tapauksessa määräystä on noudatettu hyvin, Salon seudun terveyskeskuksen johtava lääkäri Seppo Junnila sanoo. Hän muistuttaa, että henkilökunnasta suurin osa toimii avohoidon puolella. Ahkerimpia sauhuttelijoita ovat olleet vähemmistöön kuuluvat eli vuodeosastolla työskentelevät. Heille tupakkatauot ovat merkinneet yhteisiä rituaaleja, jotka ovat het-

keksi katkaisseet puurtamisen. Henkilökunnan tuntoja kuultaneen 22.9. pidettävässä koulutustilaisuudessa. Silloin perustetaan ehkä vieroitusryhmiäkin. Tosin ainakaan Junnila ei ole toistaiseksi havainnut väkensä niitä kaipailevan. Koulutustilaisuudessa joka tapauksessa kuullaan, miten vieroitus on järkevää organisoida. Vinkkejä jakaa Jaana Virtanen Turun kaupungin terveystoimesta. Salolaisia kouluttamaan tulee myös muun muassa Anne Pietinalho Filhasta.

Oppilaitokset tulevat perässä Savuttomat terveydenhuoltoalan ammattilaiset savuttomista opinahjoista - tähänasetelmaan tähtää hanke nimeltä SATASET 101/TEK/2004. Sosiaali- ja terveysministeriön projektin

on aloittanut Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Yhteistyökumppaneita ovat Turun ammattikorkeakoulu/Terveys Turku, Turun ammatti-instituutti/sosiaalija terveysala, Turun kaupungin terveystoimi sekä Tyksin keuhkosairauksien klinikka. Jotta opiskelijat jaksaisivat tukea toinen toistaan savuttomuuteen, heidän keskuudessaan on syksyllä aloitettu tutortoiminta. Hankesuunnitelmaan kuuluu myös erilaisia nuorille suunnattuja savuttomuuskampanjoita. Kestävän kehityksen ajattelu kulkee koko ajan mukana - savuttoman ympäristön luomiseksi ja tupakoimattomien suojelemiseksi tupakoinnin terveyshaitoilta. SATASET-hanke onkin asettanut pitkän tähtäyksen tavoitteekseen savuttomat oppilaitokset. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Matti Äärilä

Projektiryhmän Terttu Laaja (vas.), Kaarina Kaasalainen, Merja Manner, Päivi Grönroos, Jaana Virtanen ja Margetta Lotila edustavat kukin omaa sidosryhmäänsä.

Elämäntapaneuvonta-

ASEMA Monitoimitalo, Karina Itäinen Pitkäkatu 30 b

SATASET-hankkeen logo kuvaa vuoden tupakointiin kuluvaa rahamäärää: noin 1 500 euroa.

Elämäntapaneuvonta-asemalle on mahdollisuus soittaa tiistaisin klo 17.00–19.00 puh. (02) 265 7903 tai tulla käymään halutessaan henkilökohtaista neuvontaa tupakasta irti pääsemiseksi. Samalla voi myös mittauttaa keuhkojensa häkäpitoisuuden, verenpaineen tai PEF:n. Käynnit ovat maksuttomia. Elämäntapaneuvontaasemalla järjestetään myös ”Tupakasta irti” – kursseja, joista voit kysyä tiistaisin klo 17.00 – 19.00 puh. (02) 265 7903. Kurssin hinta on 20 euroa.

LISÄVOIMAA* NUJERTAA TUPAKKA - YKSI KERRALLAAN. TUPLAA MAHDOLLISUUTESI ONNISTUA NICORETTE 4 MG:N PURUKUMILLA.

Nicorette-nikotiinipurukumit ovat avuksi tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pidä poissa lasten ulottuvilta. Kun aloitat hoidon, lopeta tupakointi kokonaan. Jos sinulla on krooninen ihosairaus tai vakava sydän- tai verisuonitauti, olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärisi kanssa. Apteekista. *pelkkään tahdonvoimaan verrattuna.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

a o l u t e v Ter

e l l i s i l l edu

! e l l i s k o t os

Edullisempi lähikauppa – JOKA PÄIVÄ!

N:o 2 - 2004 - 23


24 - 2004 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tilaa Turun Sanomat –Tiedät enemmän! Televisio Ohjelmatiedot, elokuvaja ohjelmaesittelyt. Kolmen vuorokauden sää.

Urheilu Urheilu on parasta viihdettä, siksi Turun Sanomat on aktiivinen kentällä kuin kentällä. Talous Punnittua tietoa pörsseistä pienyrityksiin. Aina lauantaisin tuhti talouspaketti. Kulttuuri Kirjat, kuvat, musiikki ja tanssi – koko kulttuurin kirjo.

Kotimaa Kaikki tärkeät kotimaan tapahtumat. Uutisia ja taustatietoja paikallisista asioista.

Terveys Oma terveys on tärkeä. Asiaa terveydestä selkeästi ja kansantajuisesti. Liikunta Hyötyliikunta on osa terveellistä elämää. Uudet harrastusmahdollisuudet, vinkkejä kuntoilijalle.

Matkailu Maailma tutuksi pikku paloina yhdellä aukeamalla.

Ruoka Kotikeittiön kokeille reseptit ja ruokavinkit. Maailman makuja ja perinneruokia. Koti ja Asuminen Asiaa asumisesta laidasta laitaan. Asunnonvaihtajan ykköspaikka. Lehden luetuimpia osioita. Sunnuntai Viikon ajankohtaisten tapahtumien kokoaja. Tavallisen ihmisen tarinat.

Ulkomaat Avaa maailman tapahtumat juuri sinulle. Kertoo tärkeät uutiset ja niiden taustat tavallista ihmistä unohtamatta.

Mielipiteet Vai että tätä mieltä? Minä taas näen asian näin. Ota siis kantaa ja herätä keskustelua.

Ajassa Ihmisiä elämässä täysillä tätä päivää. Ilmiöitä ja ajankohtaista asiaa.

Kuluttaja Kertoo vinkit kukkarollesi ja vertailee sinulle hyödyllisiä tuotteita. Ympäristö Puhdas luonto on tärkeä asia meille kaikille. Taustoittaa ympäristöasioita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Auto ja liikenne Uusi osio lehdessä. Hyödyllistä tietoa liikenneturvallisuudesta pyöristä rekkoihin. Ja esilla tietysti uusimmat automerkit ja ilmoitukset. Extra Päivän pistot ja aimo annos – lauantaisin.

Treffi Erilaisia juttuja Matti Möttösestä. Keskiviikon Treffi hersyttelee asiat halki ja tarjoaa viikon menovinkit, levyarvostelut sekä tv-ohjelmat.

Tee tilaus. • Soita maksuttomaan palvelunumeroon 0800 122 422 ark. 8.15–17.00, la 8.15–14.00

• www.turunsanomat.fi

Piennistä iloista suuriin uutisiin.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2004  
Advertisement