Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat
8 - 2015 - N:o 1
SYKERÖ perustettiin vanhempien tueksi Raittius- ja urheiluseura Zoom ja Sykerö Team ovat jo useana vuonna pelanneet hyväntekeväisyysottelun lapsisyöpäpotilaiden hyväksi.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö on toiminut 35 vuotta. Sen perustajajäseniä olivat lapsisyöpäpotilaan vanhemmat Liisa ja Gustav Rönnholm, jotka ottivat yhteyttä LSSY:n silloiseen toimitusjohtajaan Kari Ojalaan vuonna 1979. Yksi syy kerhon perustamiseen oli vanhempien tarve vertaistuelle. Lapsisyöpäpotilaiden hoito oli 1980-luvun alussa vielä täysin toisella tasolla kuin nykyään. Tuolloin pienistä potilaista menehtyi neljä viidestä. Nyt neljä viidestä lapsesta paranee sairaudestaan. Professori Toivo T. Salmi teki työuransa Tyksin lastenklinikalla. Hän muistelee lapsisyöpäpotilaiden hoitoa 1970-luvulla. – Lapsisyöpäpotilaitten hoito tapahtui aluksi milloin missäkin osastolla. Kun (lastenklinikan ylilääkäri ja lastentautiopin professori) Tuomas Peltonen ja (lastentautien erikoislääkäri) Pentti Kero hoitelivat 1970-luvun alussa, olivat leukemiapotilaat joko osastolla 415 tai 416:lla, ja polikliininen hoito tapahtui polin silloisen osastonhoitajan Ulla Blumbergin kanssa. – Näin jatkui myös silloin, kun astuin remmiin 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Solidit tuumorit (kiinteät kasvaimet) hoidettiin kokonaan kirurgisella osastolla kirurgien toimesta. 1970-luvun lopussa toiminta muuttui vähitellen siten, että myös solidit tuumorit tulivat pediatrien (lastenlääkäreiden) hoidettaviksi, koska oleellinen osa hoidosta muuttui eli mukaan tulivat sytostaatit leikkausten ja sädehoidon lisäksi. – Hoidin lääkärin tehtävät aluksi sivutoimisesti eli vähän aikaa apulaislääkärinä (nykyään erikoistuva lääkäri), sitten eri erikoislääkärin tehtävissä, pisimmän aikaa apulaisopettajana (nykyään kliininen opettaja).
Retkiä ja mukavaa puuhaa Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten yhdistyksen Sylvan toiminnanjohtaja Anne VähäkyläAulo tuli mukaan Sykerön toimintaan hakemaan vertaistukea vuonna 1982. – Pikkuhiljaa lasten vanhemmat alkoivat järjestää erilaisia retkiä ja muuta mukavaa lapsille. Rahat saatiin myyjäisillä, Vähäkylä-Aulo muistelee. – Äidit, mummit ja kummit leipoivat myyjäisiin erilaisia tuotteita. Ternimaito oli kova sana, ja sitä saimme muistaakseni Loimaan ja Perniön suunnalta pakasteena, sen menekki oli hyvä. Myyjäisiä pidettiin Turun Itäisellä Pitkäkadulla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen monitoimitalo Karinassa 2–3 kertaa vuodessa. Sykeröllä oli myyjäisissä kirpputori, jossa myytiin omia ja ystävien tavaroita. Tuohon aikaa kirpputoreja oli vähemmän kuin nykyään, joten tavaroilla oli hyvä menekki. – Lisäksi osallistuimme LSSY:n muihin tempauksiin, olimme myymässä arpoja vapputorilla, lis-
Janne Kataja toi taikaa Sykerön sunnuntaihin Niilo Ylenius, 6 v, aikoo isona Aku Hirviniemeksi. Paraislaisen nuorenmiehen urasuunnitelmasta kuulee ensimmäisenä Akun julkkiskaveri Janne Kataja. Janne on viihdyttämässä Turun Meri-Karinassa Sykerön väkeä vinkeillä taikatempuilla. Lounaissuomalaisten lapsisyöpäperheiden kerholla on meneillään iloinen toimintapäivä. Eletään vuoden 2014 ensimmäistä adventtisunnuntaita: ilmassa on jo joulunkin taikaa. Tänä vuonna 35 vuotta täyttävä Sykerö on järjestänyt jäsenilleen toimintapäiviä vähintään kerran kuussa. Osa niistä on infektiosuojattuja, niin adventtiriehakin. Janne Katajan taikashow’ta tapittaa muiden mukana koko joukko pieniä kaljupäitä, joille isoon porukkaan pääseminen on harvinaista herkkua. Maailman parhaaksi tiedetty syöpähoito syö vastustuskykyä. Tavallinen flunssakin saattaa käydä kohtalokkaaksi; lasta ei voi viedä edes maitokauppaan. Eletään kuplassa, kuten syöpälasten vanhemmat usein kuvaavat. Janne Katajan hupsunhauskat taikatemput saavat ankaran arjen unohtumaan. Estradille on Jannen kanssa päässyt Samu Matintalo.
Jokainen voi auttaa Janne Katajan ovat herkistäneet pikkupotilaiden
asialle tausta lastenklinikoiden kummeissa ja oma isyys. – Isäksi synnytään sillä hetkellä, kun vauva tulee maailmaan. Äidiksi on synnytty jo odotusaikana, Janne pohdiskelee. – Isänä olo onkin sitten huolta 24/7. Voi vain kuvitella, miltä tuntuu, kun lapsi sairastuu vakavasti. – Lapsen sairaus on todella kohtuutonta. Meillä terveiden lasten vanhemmilla on suorastaan velvollisuus auttaa. Ilmaiseksi taikatemppuilevan Jannen mielestä kuka tahansa voi kantaa kortensa kekoon. – Aina ei tarvita rahaa vaihdantavälineeksi. Voi tarjota käyttöön omat taitonsa. Laskupäällä varustetusta esimerkiksi saisi varmaan kelpo kirjanpitäjän.