Helsingin ranta-alueiden kehityssuunnitelma - Liikunta kaupunkiympäristössä

HELSINGIN HIEATALAHDEN RANTA-ALUEIDEN KEHITYSSUUNNITELMA - LIIKUNTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ DIPLOMITYÖ - OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN OSASTO - TYÖN VALVOJA: PROF. HELKA-LIISA HENTILÄ - KARI PÖYKKÖ - 17.5.2010

Tiedekunta

Tiivistelmä

Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta

Dilomityössäni tutkin Helsingin Hietalahden satama- ja teollisuustoiminnalta vapautuneiden ranta-alueiden uusia käyttömahdollisuuksia. Lähtökohdaksi olen ottanut Helsingin kaupungin tavoitteen ottaa vapautuneet alueet ja uudet reitit virkistyksen käyttöön kehittäen samalla kaupungin vetovoimaisuutta.

Osasto

Arkkitehtuurin osasto Laboratorio

Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Tekijä

Kari Pöykkö k-03 Työn valvoja

Professori Hentilä Helka-Liisa

Näkökulmaksi olen valinnut liikunnan mahdollisuudet kaupunkiympäristössä. Kaupunkien haasteena on tarjota sopivaa ympäristöä ja paikkoja, jotka motivoisivat aktiiviseen ja terveyttä edistävään elämäntyyliin. Arkiliikunnan kasvattamiseksi liikuntapaikkojen tulisi olla aiempaa kiinteämmin osana kaupunkilaisten arkiympäristöä. Liikuntapaikkojen saavutettavuus ja houkuttelevuus vaikuttavat etenkin spontaaniin osallistumiseen. Liikuntapaikkojen tulisi tarjota innostavaa ympäristöä kaikille ihmisille ja käyttäjäryhmille. Kaupunkilaiset käyttävät yhä tietoisemmin kaupunkitilaa aktiviteetteihin, liikuntaan ja harjoitteluun, muiden ihmisten ja toimintojen seassa. Mitä enemmän ihmiset käyttävät kaupunkiaan aktiivisesti, sitä enemmän se vetää ihmisiä ja yleisöä puoleensa – ja useammat ihmiset tulevat esiin uusine aktiviteetteineen.Tämä toiminnallinen moninaisuus, ihmisten ja aktiviteettien sekoittuminen, levittäytyessään laajemmin, sulautuu kaupunkiin. Yhteisillä liikuntamuodoilla julkisilla paikoilla luodaan uutta vuorovaikutusta, joka parhaimmillaan ylittää aikaisemmat kulttuuriset ja sosiaaliset raja-aidat.

Työn nimi

Helsingin Hieatalahden ranta-alueiden kehityssuunnitelma - liikunta kaupunkiympäristössä Oppiaine

Työn tavoitteiksi asetin satamatoiminnoilta ja teollisuudelta vapautuneiden rantojen suunnittelun kaupunkilaisten virkistysalueeksi, olemassaolevan ulkoilu- ja virkistysalueverkoston jatkamisen ja täydentämisen, liikkumaan kannustavan yhtenäisen rantareitin luomisen, liikuntapaikkojen yhdistämisen perinteiseen katutilaan sekä liikkumismahdollisuuksien tarjoamisen kaikille ihmisryhmille.

Arkkitehtuuri Työn laji

Diplomityö Aika

Toukokuu 2010 Sivumäärä

25 + 14 Asiasanat

Liikuntaympäristöt, arkiliikunta, kuntoliikunta, aktiivinen elämäntyyli, kaupunkisuunnittelu Säilytyspaikka

Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kirjasto

Työn suunnitelmaosuus sisältää alkuselvityksen, jossa analysoin ympäristöä, rannan osien identiteettejä, sekä käyttäjäryhmiä. Alkuselvityksen ohjaamana tein koko alueen kattavan yleissuunnitelman, jota havainnollistan tarkentavilla osasuunnitelmilla.

SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA 1.1 Johdanto 1.2 Työn rajaus 1.3 Näkökulman esittely 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue 2.2 Alueen kehitysvaiheita 3 TAVOITTEET 4 SUUNNITELMA 4.1 Analyysi 4.2 Suunnittelualueen jako teemaoihin 4.3 Käyttäjäryhmät 4.5 Yleissuunnitelma 4.6 Käyttäjäryhmien jakautuminen alueelle 4.7 Rannan liikuntareitti 4.8 Urbaani rantapuisto 4.9 Telakan ranta 4.10 Uusi kevyenliikenteen silta 4.11 Jätkäsaaren laituri 4.12 Valaistusperiaatteet 5 LÄHTEITÄ JA VAIKUTTIMIA

1 TAUSTAA 1.1 JOHDANTO

1.3 NÄKÖKULMAN ESITTELY

Diplomityön aihetta miettiessäni päätin tehdä työn Helsinkiin. Kaupungin koko, sen rikas historia ja olemassaoleva rakennettu ympäristö antoivat mielekkäät lähtökohdat aiheen etsimiselle. Helsingin kaupunkikuttuuri ja urbaani elämäntapa kiehtovat ja inspiroivat pohtimaan tulevaisuuden kaupunkielämän mahdollisuuksia.

Tavoitteeni oli aluksi löytää alue tai tontti, jolle voisin tehdä rakennussuunnitteluun painottuvan opinnäytetyön. Helsingin Länsisataman kaupunginosan teollinen miljöö tuntui kiehtovalta, ja hain lisätietoa alueesta Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirastosta. Länsisatama elää tällä hetkellä kuitenkin niin voimakasta ja kokonaisvaltaista muutosta, että rakennussuunnittelun taustalle kaipaamani konteksti jäi liian avoimeksi. Rakennussuunnittelun sijaan ajankohtaisemmalta vaihtoehdolta tuntui kaupunkisuunnitteluun liittyvän aluesuunnitelman tekeminen. Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston avustuksella ja oman mielenkiinnon ohjaamana aiheeksi muotoutui lopulta Hietalahden ranta-alueiden suunnittelu.

Elämäntavat ja arki muutoksessa

Liikunta kaupunkiympäristössä

“Suomalaisen väestön elintaso on tällä hetkellä parempi kuin koskaan. Nykypäivän suomalaiset ovat koulutetumpia kuin edelliset sukupolvet ja lisäksi keskivertosuomalaiset syövät aiempaa terveellisemmin. Keskivertosuomalaisella on tyydyttävä terveys, hyvät asuinolot ja lisäksi suomalaiset elävät entistä pidempään.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna koko väestön terveydentila ja hyvinvointi ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan, mutta samalla korkeaan elintasoon liittyvät sairaudet ovat alkaneet lisääntyä.

Liikunnan kannalta lasten ja nuorten tilanne on huolestuttava, sillä noin viidennes nuorista pojista ja neljännes tytöistä liikkuu erittäin vähän ja elintapasairaudet ovat yleistyneet viime vuosina myös lasten ja nuorten parissa.

Lisäksi huomionarvoista on, että nuorten urheiluseuraliikunta ja sen mukana kokonaisliikunta vähenevät selvästi 12 ikävuoden jälkeen.

Yleisesti ottaen liikunnan harrastaminen on väestötasolla nousussa, mutta arkiliikunnan osuus on laskussa.

Kokonaisuutena arkiliikunnan vähentyminen on vaikuttanut siihen, että liikkumisen määrä on väestötasolla laskenut. Fyysisen terveytensä kannalta riittävästi liikkuvia on kouluikäisistä nuorista arviolta noin 40–50 % ja aikuisista noin 60–65 %. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes puolet kansalaisista tarvitsisi fyysisen terveytensä kannalta nykyistä enemmän liikuntaa joko harrastuksen tai muun fyysisen aktiivisuuden muodossa. Tämän päivän suomalaisten arkipäivä on entistä aikataulutetumpaa ja vähäisestä vapaa-ajasta kilpailevat monet tahot. Etenkin hyvin koulutetut suomalaiset ja lapsiperheiden vanhemmat kärsivät aikapulasta ja kiireestä.”

Kasvava määrä ihmisiä elää suurissa kaupungeissa ja kaupunkimaisissa ympäristöissä. Kaupunkien haasteena on tarjota sopivaa ympäristöä ja paikkoja, jotka motivoisivat aktiiviseen elämäntyyliin. Arkiliikunnan kasvattattamiseksi liikuntapaikkojen tulisi olla aiempaa kiinteämmin osana kaupunkilaisten arkiympäristöä. Liikuntapaikkojen saavutettavuus ja houkuttelevuus vaikuttavat etenkin spontaaniin osallistumiseen. Liikuntapaikkojen tulisi tarjota innostavaa ympäristöä kaikille ihmisille ja käyttäjäryhmille, riippumatta iästä, sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta.

Käytämme kaupunkitilaa paljon laajemmin toimintoihimme kuin ennen. Urbaani ympäristö toimii myös harjoitus ja liikuntaympäristönä. Se tarjoaa puitteet vapaa-ajan aktiviteeteille, liikunnalle, peleille ja leikeille – aktiviteeteille jotka ovat aiemmin kuuluneet vain urheilukentille ja –halleille. Kaupunkilaiset käyttävät yhä tietoisemmin kaupunkitilaa aktiviteetteihin, liikuntaan ja harjoitteluun, muiden ihmisten ja toimintojen seassa. Kaupunkitilaa onkin alettu kehittää sisältämään eri tyyppisiä aktiviteetteja – joko samanaikaisesti tai vuorottelemalla. Voimme nähdä perinteisempien pelikenttien ja liikunta-alueiden innostavan urbaaniin liikuntaan, kuten koripalloon, kuntourheiluun tai skeittaukseen. Tai voimme nähdä kaupunkitilojen suuren mittakaavan lähes luonnonmaisemana, joka ehkä mahdollistaa uimarannan ja kylpylän keskellä kaupunkia.

Puhutaanpa sitten urheilusta, kuntoliikunnasta tai kylpemisestä, aktiviteetit lisäävät elämää, joka houkuttelee katsomaan ja pysähtymään. Mitä enemmän ihmiset käyttävät kaupunkiaan aktiivisesti, sitä enemmän se vetää ihmisiä ja yleisöä puoleensa – ja useammat ihmiset tulevat esiin uusine aktiviteetteineen.Tämä toiminnallinen moninaisuus, ihmisten ja aktiviteettien sekoittuminen, levittäytyessään laajemmin, sulautuu kaupunkiin. Yhteisillä liikuntamuodoilla julkisilla paikoilla luodaan uutta vuorovaikutusta, joka ylittää aikaisemmat kulttuuriset ja sosiaaliset raja-aidat.

1.2 TYÖN RAJAUS Ennen tarkkaa suunnittelualueen rajausta, halusin ottaa itseäni kiinnostavan näkökulman rajaamaan aihetta. Valittu näkökulma antaa työlle sisältöä, sekä suunnittelua ohjaavan perustan. Näkökulman löytymiseen vaikutti osaltaan syyslukukaudella 2009 Tanskassa suorittamani opinnot, joiden teemana oli pohtia parantavaa arkkitehtuuria. Halusin jatkaa aiheen tutkimista myös ennaltaehkäisyn kannalta; miten kaupunki voisi kannustaa ihmisiä terveyttä edistävään elämäntyyliin. Liikunnan merkitys terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidon kannalta on hyvin tiedossa. Säännöllinen liikunta edesauttaa henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia, auttaa välttämään sairauksia, työkyvyttömyyttä ja liikalihavuutta. Mutta miten liikunta saadaan luontevaksi osaksi ihmisten arkipäivää myös kaupunkiympäristössä?

(Opetusministeriön julkaisuja 2008:45, Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011, 18)

2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SUUNNITTELUALUE Helsingin kantakaupungin lounaisrantaan sijoittuva Länsisatama on rakentumassa keskustan uudeksi rantakaupunginosaksi. Teollisuudelta ja satamatoiminnoilta vapautuvat ranta-alueet suunnitellaan asumisen ja virkistyksen käyttöön.

Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa kantakaupunki, lännessä ja idässä muutoksen alla olevat Jätkäsaari, Munkkisaari ja Hernesaari. Etelässä suunnittelualue rajautuu risteilijäsatamiin.

Suunnittelualue koostuu eri luonteisista osista historian ja nykyisen käytön mukaan. Munkkisaaren telakkateollisuusalue on yhä suljettu julkiselta käytöltä, mutta olen ottanut työn lähtökohdaksi alueen vapautumisen uuteen käyttöön. Kuvitteellisesta tilanteesta johtuen olen jättänyt avoimeksi mm. teollisuusrakennusten käytön ja keskittynyt tutkimaan ranta-alueiden ja laitureiden käyttömahdollisuuksia osana yhtenäistä rantareittiä. Teollisuudelta vapautuvan alueen kehityksen ensimmäinen askel voisi olla uusien turvallisten reittien ja väliaikaiskäytön suunnittelu, jolloin alueelle saadaan elämää, ja ihmiset tutustuvat alueeseen. Samalla paikan identiteetti voi rauhassa muodostua ja luoden pohjaa jatkosuunnittelulle. Rannan virkistysreitin ja liikuntapaikkojen voi ajatella elävän ympäristön muutosten mukaan, jolloin keskeneräisyys, väliaikaisuus ja muutos ovat hyväksyttävissä.

Tarkastelen suunnittelualuetta osana laajempaa ulkoliikunta- ja virkistysaluekokonaisuutta. Ranta-alueiden avautuminen yleiseen käyttöön antaa mahdollisuuden luoda uutta urbaania ympäristöä, uusia reittejä ja entistä paremman yhteyden rantaan.

Suunnittelualueen sijoittuminen kaupunkirakenteeseen.

Ilmakuva suunnittelualueesta.

KAMPPI

PUNAVUORI

HIETALAHDEN ALLAS

LÄNSISATAMA

HIETALAHTI

JÄTKÄSAARI

MUNKKISAARI

EIRA

HERNESAARI

Nosturit, telakka- ja teollisuusrakennukset hallitsevat Hietalahden kaupunkikuvaa. (kuvat: Juha-Pekka J채rvenp채채)

2.2 ALUEEN KEHITYSVAIHEITA Länsisataman alue koostui alunperin luonnontilaisista saarista, jotka olivat lähinnä kesähuvila- ja virkistyskäytössä. Tavarasataman rakentaminen alueelle alkoi vuonna 1913, jolloin alkuperäiset saaret tasattiin ja liitettiin yhteen täyttömaillla satama-, teollisuus- ja varastointitarpeisiin. Alkuperäisiä saaria olivat Jätkäsaari, Hietasaari, Kellosaari, Saukko, Salmisaari, Munkkisaari ja Hernesaasaari.

Teollisuus- ja satamatoiminnot ovat muokanneet aluetta vuosikymmenien aikana nykyiseen muotoonsa. Noin sata vuotta tavarasataman rakentamisen jälkeen teollisuus- ja satamatoiminnot ovat siirtymässä muualle ja alue palaa takaisin asuin- ja virkistyskäyttöön.

Alueen nykyinen rantaviiva verrattuna karttaan vuodelta 1874.

Retkeilijöitä merenrannalla 1900-luvun Nosturi Jätkäsaaressa alussa. v. 1924

Munkkisaari, kalastajien kojuja Hylkeenpyytäjänkadulla 1908.

Jätkäsaari on jo vapautunut sataman siirryttyä Vuosaareen. Saarta rakennetaan vuosien 2009-2025 aikana asuin- ja työpaikka-alueeksi. Jätkäsaaressa asuu sen valmistuttu noin 17000 asukasta ja siellä on noin 6000 työpaikkaa.

Hernesaaren telakka poistuu alueelta vuoden 2012 lopulla, minkä jälkeen alue vapautuu rakentamiselle. Hernesaareen on tulossa työpaikkoja, asumista ja kaksi purjevenesatamaa. Alueella asuu sen valmistuttua n. 4600 asukasta, ja työpaikkoja on noin 2000.

Munkkisaaren osa-alueista Eiranranta on rakennusten osalta valmis. Telakkarannan suunnittelu on käynnistynyt. Alueen vanhoja rakennuksia tutkitaan pääasiassa toimisto-,liike- ja kulttuuritiloiksi. Lisäksi alueelle suunnitellaan uutta asunto-, liike- ja toimitilarakentamista. Telakkaranta tullaan Hietalahden laiturin kautta liittämään osaksi julkista kantakaupungin rantoja kiertävää ulkoilureittiä.

Länsisataman suunnitelmien nykytilanne.

Havainnekuva alueen tulevaisuudesta.

3 TAVOITTEET 1. Suunnitella teollisuudelta vapautuneet rannat kaupunkilaisten virkistysalueeksi 2. Jatkaa ja täydentää kaupungin olemassaolevaa ulkoilu- ja virkistysalueverkostoa 3. Luoda aktiivinen rantareitti, joka kannustaa ja innostaa ihmisiä liikkumaan arkiympäristössään

PERINTEINEN LIIKUNTAPAIKKA

UUSI KAUPUN KAUPUNKITILA JOKA YHDIS YHDISTÄÄ MOLEMMAT

PERINTEINEN KAUPUNKITILA

4. Yhdistää liikuntapaikat osaksi perinteistä katutilaa 5. Tarjota mahdollisuuksia liikkumiseen kaikille ihmisryhmille URBAANI YMPÄRISTÖ

MAHDOLLISUUKSIA LIIKUNTAAN

AKTIIVINEN, TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTYYLI

4 SUUNNITELMA

4.1 ANALYYSI

1. SUUNNITTELALUE

3. YMPÄRISTÖN VIHER- JA VIRKISTYSALUEET

+ 14 500 ASUKASTA + 6000 TYÖPAIKKAA

+ 4 600 ASUKASTA + 2000 TYÖPAIKKAA

2. SATAMA- JA TEOLLISUUSALUEET: VAPAUTIMINEN VARMISTUNUT TELAKKA EDELLEEN TOIMINNASSA

4. YMPÄRISTÖN ULKOLIIKUNTAPAIKAT

4.1 ANALYYSI

5. VAIHTOEHTOJA UUDEN SILLAN SIJOITTAMISELLE

7. YHTEYDET YMPÄRISTÖÖN

2km

6. UUSI RANTAREITTI

8. UUSI VESIREITTI MELOJILLE JA PIENVENEILIJÖILLE

4.2 SUUNNITTELUALUEEN JAKO TEEMOIHIN Suunnittelualue voidaan jakaa kolmeen eri teemaan, joita pyritään vahvistamaan. Yksittäisen alueen luonne määrittyy siihen yhteydessä olevan kaupunginosan identiteetin ja historian mukaan. Ilmeeltään hyvin erilaiset rannan osat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka täydentää kaupungin kattavaa julkista rantavyöhykettä.

Promenade Samuel-De Champlain, Quebec City

Plaza De La Luna, Madrid

Plaza De La Luna, Madrid

Promenade Samuel-De Champlain, Quebec City

HIETALAHDEN LAITURI JA SILLILAITURI: URBAANI RANTAPUISTO Vanhan kantakaupungin päätteenä oleva ranta jää vilkasliikenteisen kadun ja veden väliin. Vanha käytöstä poistunut rata kulkee halki Hietalahden laiturin. Vanhojen rakennusten reunustama ranta voisi jatkaa Kaivopuistonrannan ja Merisatamarannan arvokasta ja edustavaa yleisilmettä. Rannan avautuminen etelään tekee siitä aurinkoisen ja viihtyisän ulkoilu- ja oleskelualueen.

JÄTKÄSAAREN LAITURI: HISTORIALLINEN SATAMA Jätkäsaaren puoleinen ranta on ollut satamatoimintojen aluetta, jonka aluerakenteet muistuttavat alueen lähihistoriasta. Kasvillisuutta on vähän, tila on avointa ja pinnat ovat yhtenäisiä asfaltti- ja betonipintoja. Vanhat varastorakennukset ja nosturit luovat tilaa rannan läheisyyteen.

Aalborg Havnefront

Aalborg Havnefront

Aalborg Havnefront

TELAKKA: TEOLLISUUSYMPÄRISTÖ Telakkateollisuus ja sen jäänteet leimaavat voimakkaasti aluetta. Hallirakennukset, nosturit ja laiturit luovat alueelle suurta mittakaavaa. Yleisilmettä hallitsevat karuus, rosoisuus ja keskeneräisyys.

Muutoksesta johtuen alueelle on ideoitu väliaikaiskäyttöä, joka tuo elämää alueelle. Tämä antaa mahdollisuuden myös käyttäjien muokattavissa oleviin ratkaisuihin. Alue elää ja muokkautuu ympärillä tapahtuvien muutosten mukaan.

Matrikel no 8, Kööpenhamina

Matrikel no 8, Kööpenhamina

Aalborg Havnefront

4.3 KÄYTTÄJÄRYHMÄT Ranta-alueet ovat kaupunkilaisten yhteistä virkistysaluetta. Siksi alueen tulee tarjota mahdollisimman monipuolisiia tarjoumia liikkujille. Jaan käyttäjät kolmeen eri ryhmään liikkumisen luonteen ja halutun tunnelman mukaan.

KÄYTTÄJÄRYHMÄ:

KAUPUNKITILAN LUOVAT JA AKTIIVISET KÄYTTÄJÄT: esim. lapset ja nuoret

RAUHALLISET ULKOILIJAT: esim. vanhukset, liikuntarajoitteiset, lapsiperheet

AKTIIVISET LIIKKUJAT: esim. kuntoliikkujat ja eri lajien aktiiviset harrastajat

AKTIVITEETIT:

YMPÄRISTÖ / TUNNELMA:

- TOIMINTA LIITTYY YHDESSÄOLOON TAI TAPAHTUU MUIDEN AKTIVITEETTIEN OHESSA - SPONTAANIA - LUOVAA

- JOUSTAVA YMPÄRISTÖ - INNOSTAA LIIKKUMAAN - EI LIIAN OHJELMOITUA - TILA ILMAN SÄÄNTÖJÄ - MÄÄRITTELEMÄTÖNTÄ TILAA

- ULKOILUA - YHDESSÄOLOA - HIDASTEMPOISTA - MAHDOLLISUUS LEPOON

- VIIHTYISÄ - TURVALLINEN - ESTEETÖN - ANTAA SUOJAA JA RAUHAA

- HARJOITTELU - VAUHDIKASTA - LIIKUNTA PÄÄOSASSA

- TOIMINTA KOROSTUU - LAJIEN VAATIMUKSET HUOMIOITU - JATKUVUUS TÄRKEÄÄ

4.5 YLEISSUUNNITELMA Suunnitelmassa liikunta- ja virkistysalueet rytmittyvät kaupunkitilojen sarjaksi pitkin rantavyöhykettä. Osakokonaisuuksia yhdistää 2km:n mittainen juoksu- ja rullaluistelureitti.

JÄTKÄ

HIETALAHDENALLAS

Vanha kääntösilta Hietalahden laiturin ja Sillilaiturin välissä korvataan jalankulkijoita paremmin palvelevalla kiinteällä sillalla. Toinen kevyenliikenteen silta alueen eteläosassa, Jätkä- ja Hernesaareen välissä, parantaa koko kaupunginosan liikenneyhteyksiä ja mahdollistaa samalla yhtenäisen rantareitin. Uusien siltojen vuoksi Hietalahden altaan purjeveneet on ajateltu siirrettäviksi esimerkiksi Jätkä- ja Hernesaareen uusiin purjevenesatamiin.

PALVELUKESKUS

NLAITU

SAARE RI

MERIUIMALA

HIETA

LAHD

EN L

TAIDEPUISTO

AITU

RI

Suunnitelman toiminnallinen keskus sijoittuu Hietalahden pohjoisosaan, nykyisen ravintola Merimakasiinin paikalle. Keskuksen sijainti on perusteltua ilmasuuntien, liikennyhteyksien ja näkyvyyden vuoksi. Se myös rajaa rannan vilkasliikenteisestä tiestä. Keskuksen palvelut tukevat ranta-alueiden liikunta- ja virkistystoimintaa, sekä laajemmin koko kaupungin alueella tapahtuvaa liikuntaa, kuten melontaa ja pyöräilyä.

HIETALAHTI KELLUVAT SAARET

KUMPUILEVA LIIKUNTALAITURI VIHREÄ LAITURIPUISTO

NTA

ARA

AKK

TEL

URBAANI TAKAPIHA

SI

UU I

AL

NA

KA

UUSI KEVYENLIIKENTEEN SILTA

0

YLEISSUUNNITELMA 1:4000

50m

100m

200m

4.6 KÄYTTÄJÄRYHMIEN JAKAUTUMINEN ALUEELLE

KAUPUNKITILAN LUOVAT KÄYTTÄJÄT

RAUHALLISET ULKOILIJAT

AKTIIVISET LIIKKUJAT

4.7 RANNAN LIIKUNTAREITTI

JUOKSU- JA RULLALUISTELURATA - KUMIPÄÄLLYSTEINEN REITTI - REITIN PITUUS N. 2 KILOMETRIÄ - YHTENÄINEN, ESTEETÖN

LEIKKIALUE - KUMIPÄÄLLYSTEISIÄ KUMPUJA - TRAMPOLIINI

Trekroner School, Roskilde

TRAMPOLIINI

4.8 URBAANI RANTAPUISTO - PALVELUKESKUS

Fuji Kindergarten, Tokio

KAJAKKILAITURI

Suunnitelman toiminnallinen keskus sijoittuu Hietalahden pohjoisosaan, nykyisen ravintola Merimakasiinin paikalle. Keskuksen sijainti on perusteltua ilmasuuntien, liikennyhteyksien ja näkyvyyden vuoksi. Se myös rajaa rannan vilkasliikenteisestä tiestä. Keskuksen palvelut tukevat ranta-alueiden liikunta- ja virkistystoimintaa, sekä laajemmin koko kaupungin alueella tapahtuvaa liikuntaa, kuten melontaa ja pyöräilyä. Rannan juoksureitti ylittää Hietalahden altaan ja Hietalahden vesiyhteyden siltana. Silta laajenee kanneksi, jonka yhteyteen sijoittuvat aluetta palvelevat sisätilat. Ulkoilijoilla on mahdollisuus vuokrata keskuksesta kanootteja, polkupyöriä, rullaluistimia, sekä peseytyä ja saunoa liikunnan jälkeen. Kannen päällä on kahvila, josta avautuu näkymä merelle.

AUTOPAIKAT

RULLALUISTIN- JA PYÖRÄVUOKRAUS HUOLTO

KAJAKKIVUOKRAUS JA -SÄILYTYS PUKUTILAT PESUTILAT SAUNAT

MERIUIMALA

KAHVILA

NÄKÖALAKANSI

LEIKKIALUE

JUO

KSU

1:1000

- JA

RUL

LALU

ISTE

LUR

ATA

4.8 URBAANI RANTAPUISTO - PALVELUKESKUS

Rakenneus rajaa rannan ja uimalan autotiestä

Näkymät merelle rakennusten väleistä

P Katutason liikenne: autotie, raitiovaunu pyörätie jalankulku

4.8 URBAANI RANTAPUISTO - RANTAVYÖHYKKEET

A KEVYEN LIIKENTEEN KANSI

B

RANTAKATU LAITURI

A 1:400

Urbaani rantapuisto rajautuu taustalla kulkevasta vilkasliikenteisestä tiestä rauhaisaksi rantavyöhykkeeksi, joka tarjoaa aiempaa paremman yhteyden veteen. Rajaavina elementteinä toimivat kevyet rakennelmat, kasvillisuus ja tasoerot. Näin näköyhteys rantaan säilyy, ja samalla rannan viihtyisyys paranee. Rantakadun kiveys tai laatoitus vaihtuvat veden läheisyydessä puiseksi laituriksi, joka laajentuessaan muuttuu kaupungin uudeksi meriuimalaksi.

Harbour Bath, Kööpenhamina

Sea Organs, Zadar / Croatia

Largo da Devesa square, Castelo Branco/Portugal

JUOKSURATA LEIKKIALUE

PUKUTILAT MERIUIMALA

RANTAKATU

B 1:400

4.8 URBAANI RANTAPUISTO - RANTAVYÖHYKKEET

C

C 1:400

Urbaanin rantapuiston telakan puoleinen osa liittyy toiminnallisesti Nosturin ja Telakkarannan mahdollisiin uusiin kulttuuritiloihin. Alue toimii aukiomaisena tilana, johon ihmisen mittakaavaa tuovat kalusteet ja kasvillisuus.

Puisto voi toimia niin läpikulku- ja levähdyspaikkana kuin kulttuuri- ja taidetapahtumien näyttämönä.

Aukion valo- ja vesitaideteokset kutsuvat ja aktivoivat ihmisiä leikkisään vuorovaikutukseen. Veden äänet lisäävät samalla miellyttävän ulottuvuuden kaupungin äänimaailmaan. Vesi-installaatiot tulee olla kytkettävissä pois päältä tarvittaessa, jotta ne eivät rajoita tilan käyttöä suurempiin tapahtumiin.

Frederiksberg New Urban Places, Barcelona Forum Park Kööpenhamina

Promenade Samuel-De Champlain, Quebec City

Bonn Square, Oxford

Frederiksberg New Urban Places, Kööpenhamina

Frederiksberg New Urban Places, Kööpenhamina

Frederiksberg New Urban Places, Kööpenhamina

4.9 TELAKAN RANTA - LAITURIT

D 1:400 E

E 1:400

D

Telakan alueen tuleva käyttö ei ole vielä selvillä. Tämän vuoksi ranta-alueita koskevissa suunnitelmissa ympäristön laajempaan käyttöön ei oteta kantaa. Suunnitelmat ovat lähinnä väliaikaiskäytön ideointia. Rannan reitit, liikunta- ja virkistysalueet voivat elää ja muuttua alueen kehityksen myötä. Suunnitellut aktiviteetit tuovat kuitenkin teollisuudelta vapautuneelle alueelle uutta eloa, ja rakentavat näin pohjaa tulevaisuuden hankkeille.

Maritime Youth House, Kööpenhamina

Telakan alue on ajateltu pääosin luovien liikujien alueeksi. Karu, rosoinen ja keskeneräinen ympäristö tarjoaa nuorille mielekästä ympäristöä, jossa eri aktiviteetit voivat levitä myös olemassaoleviin halleihin ja varastoihin.

Telakan alueelle jää kaksi pitkää laituria, joille ei ole enään käyttöä teollisuuden siirryttyä muualle. Suunnitelmissa toinen laitureista otetaan käyttöön puistomaisena virkistysalueena, jonka päätteenä on nuotiopaikka.

Pidempi laitureista on nuorisoa liikkumaan haastava, pinnanmuodoiltaan voimakkaasti kumpuileva rata. Laituri tarjoaa luovaa ympäristöä monille kaupungeissa syntyneille lajeille, kuten BMX:lle ja rullalautailulle, mutta myös hyppelylle ja juoksulle, oleskelulle ja istuskelulle.

HTO Park, Toronto

Yokohama Terminal

4.9 TELAKAN RANTA - LAITURIT

URATA

4.9 TELAKAN RANTA - URBAANI TAKAPIHA

PELIKENTTÄ

JUOKS

Hundsund Grendesenter, Oslo

KIIPEILYSEINÄ Matrikel no 8, Kööpenhamina

SI

UU KA

F

I

AL

NA

SKEITTIPUISTO

Matrikel no 8, Kööpenhamina

Telakan alueen väliaikaiskäyttö painottuu rajatulle alueelle, jolloin alueesta saadaan riittävän intiimi. Palloilukenttä, skeittipuisto ja kiipeilyseinä muodostavat yhdessä urbaanin liikunta-alueen.

Uusi kanaali erottaa Hernesaaren Munkkisaaresta, ja tarjoaa samalla melojille ja pienveneille rauhallisen reitin Helsingin edustalle. Näin vältetään melojien joutuminen risteilyalusten sekaan. Kanaalilla on luultavasti positiivista vaikutusta myös Hietalahden vedenlaatuun.

F 1:400

4.10 UUSI KEVYENLIIKENTEEN SILTA

Kevyenliikenteen silta yhdistää Jätkäsaaren ja Hernesaaren parantaen koko länsisataman liikenneyhteyksiä. Sillasta erotetaan turvallisuuden vuoksi omat väylät pyöräilijöille ja kävelijöille. Silta suunnitellaan joko kääntö- tai nostosillaksi, jotta suuremmilla aluksilla on tarvittaessa pääsy Hietalahteen.

G 1:400

G

Bryggebroen, Kööpenhamina

4.11 JÄTKÄSAAREN LAITURI

Jätkäsaaren puoleisen rannan historia säilytetään jättämällä sataman laiturialueet avoimiksi betoni- ja asfalttipinnoiksi. Muistumina laituriin kiinnittyvistä satamaaluksista rantaan tuodaan kelluvia ponttoonisaaria, jotka lisäävät rannan julkista tilaa. Ponttoonisaarten aktiviteetit voivat vaihdella tilanteen mukaan, tuoden elämää satamaan ympäri vuoden. Saaret tarjoavat ympäristön seurapeleille, kuten petankille, kroketille ja muille puistopeleille.

H

High Line, New York

H 1:400

4.12 VALAISTUSPERIAATTEET Valaistuksen pääperiaatteena on käyttää paljon epäsuoraa valoa sekä kohdevaloa pelkän yleisvalaistuksen sijaan. Valo suunnataan pintoihin, kasvillisuuteen tai korostettaviin kohteisiin, jolloin vähäinenkin valo riittää ympäristön hahmottamiseen. Etenkin veden äärellä valaistuksen on oltava hillittyä, jotta vältytään häikäisyltä ja liian voimakkaalta kontrastilta tumman meren kanssa.

Alueen historiallisia elementtejä, kuten nostureita, korostetaan värillisin kohdevaloin. Nosturit toimivat siten maamerkkeinä myös pimeällä ja auttavat suunnistamisessa.

Aukioilla ja puistoissa valaistus integroidaan kalusteisiin, vesitaideteoksiin tai muihin rakennusosiin.

4 1,3

1. Aukio- ja katualueiden valaisinpylväisiin ripustetaan kohdevalaisimia.

2. Valaistuksella korostetaan tärkeitä elementtejä.

3. Aukioiden ja puistojen valaistus integroidaan kadunkalusteisiin ja rakenteisiin.

2

1,3

2

1,3 4. Laitureiden reunat ja kulkuväylät valaistaan epäsuoralla valolla.-

5 Lähteitä ja vaikuttimia:

Suunnittelualueen lähtötiedot ja materiaali, Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto

Julkaisut, artikkelit ja raportit: - Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011. Opetusministeriön julkaisuja 2008:45. Yliopistopaino, Helsinki 2008 - Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista.

Statsrådets principbeslut om riktlinjer för främjande av idrott och motion.

Opetusministeriön julkaisuja 2009:17. Yliopistopaino, Helsinki 2009 - A healthy city is an active city: A physical activity planning guide.

Peggy Edwards and Agis D. Tsouros. World Health Organization 2008 - Luonto ja liikunta Helsingissä. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2005:26 - The Public Chance. New urban landscapes. a+t In common series 2008

Näyttelyt: - New Public Spaces. Danish Architecture Centre 1 october 2009 – 29 january 2010

Sähköiset lähteet: - www.hel.fi/ksv (Luettu 1.2.-10.5.2010) - www.oulu.fi/liikunnanolosuhteet (Luettu 1.2.-10.5.2010)

HELSINGIN HIEATALAHDEN RANTA-ALUEIDEN KEHITYSSUUNNITELMA - LIIKUNTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ DIPLOMITYÖ - OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN OSASTO - TYÖN VALVOJA: PROF. HELKA-LIISA HENTILÄ - KARI PÖYKKÖ - 17.5.2010

PLANSSIPIENENNÖKSET:

1A

2A

3A

4A

5A

6A

7A

1B

2B

3B

4B

5B

6B

7B

PLANSSI 1A TAUSTAA

LÄHTÖKOHDAT

NÄKÖKULMAN ESITTELY:

SUUNNITTELUALUE

ALUEEN KEHITYSVAIHEITA

Helsingin kantakaupungin lounaisrantaan sijoittuva Länsisatama on rakentumassa keskustan uudeksi rantakaupunginosaksi. Teollisuudelta ja satamatoiminnoilta vapautuvat ranta-alueet suunnitellaan asumisen ja virkistyksen käyttöön.

Länsisataman alue koostui alunperin luonnontilaisista saarista, jotka olivat lähinnä kesähuvila- ja virkistyskäytössä.

Tavarasataman rakentaminen alueelle alkoi vuonna 1913, jolloin alkuperäiset saaret tasattiin ja liitettiin yhteen täyttömaillla satama-, teollisuus- ja varastointitarpeisiin. Alkuperäisiä saaria olivat Jätkäsaari, Hietasaari, Kellosaari, Saukko, Salmisaari, Munkkisaari ja Hernesaasaari.

TAVOITTEET

LIIKUNTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ Miten kaupunki voisi kannustaa ihmisiä terveelliseen elämäntyyliin? Liikunnan merkitys terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidon kannalta on hyvin tiedossa. Säännöllinen liikunta edesauttaa henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia, auttaa välttämään sairauksia, työkyvyttömyyttä ja liikalihavuutta. Mutta miten liikunta saadaan luontevaksi osaksi ihmisten arkipäivää myös kaupunkiympäristössä?

Kasvava määrä ihmisiä elää suurissa kaupungeissa ja kaupunkimaisissa ympäristöissä. Kaupunkien haasteena on tarjota sopivaa ympäristöä ja paikkoja, jotka motivoisivat aktiiviseen elämäntyyliin. Arkiliikunnan kasvattattamiseksi liikuntapaikkojen tulisi olla aiempaa kiinteämmin osana kaupunkilaisten arkiympäristöä. Liikuntapaikkojen saavutettavuus ja houkuttelevuus vaikuttavat etenkin spontaaniin osallistumiseen. Liikuntapaikkojen tulisi tarjota innostavaa ympäristöä kaikille ihmisille ja käyttäjäryhmille, riippumatta iästä, sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta.

Käytämme kaupunkitilaa paljon laajemmin toimintoihimme kuin ennen. Urbaani ympäristö toimii myös harjoitus- ja liikuntaympäristönä. Se tarjoaa puitteet vapaa-ajan aktiviteeteille, liikunnalle, peleille ja leikeille – aktiviteeteille jotka ovat aiemmin kuuluneet vain urheilukentille ja –halleille.

Kaupunkilaiset käyttävät yhä tietoisemmin kaupunkitilaa aktiviteetteihin, liikuntaan ja harjoitteluun, muiden ihmisten ja toimintojen seassa. Kaupunkitilaa onkin alettu kehitellä sisältämään eri tyyppisiä aktiviteetteja – joko samanaikaisesti tai vuorottelemalla. Voimme nähdä perinteisempien pelikenttien ja liikunta-alueiden innostavan urbaaniin liikuntaan, kuten koripalloon, kuntourheiluun tai skeittaukseen. Tai voimme nähdä kaupunkitilojen suuren mittakaavan lähes luonnonmaisemana, joka ehkä mahdollistaa uimarannan ja kylpylän keskellä kaupunkia.

Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa kantakaupunki, lännessä ja idässä muutoksen alla olevat Jätkäsaari, Munkkisaari ja Hernesaari. Etelässä suunnittelualue rajautuu risteilijäsatamiin.

Suunnittelualue koostuu eri luonteisista osista historian ja nykyisen käytön mukaan. Munkkisaaren telakkateollisuusalue on yhä suljettu julkiselta käytöltä, mutta olen ottanut työn lähtökohdaksi alueen vapautumisen. Kuvitteellisesta tilanteesta johtuen olen jättänyt avoimeksi mm. teollisuusrakennusten käytön ja keskittynyt tutkimaan ranta-alueiden ja laitureiden käyttömahdollisuuksia osana yhtenäistä rantareittiä. Teollisuudelta vapautuvan alueen kehityksen ensimmäinen askel voisi olla uusien turvallisten reittien ja väliaikaiskäytön suunnittelu, jolloin alueelle saadaan elämää, ja ihmiset pääsevät tutustumaan alueeseen. Samalla paikan identiteetti voi rauhassa muodostua ja luoden pohjaa jatkosuunnittelulle. Rannan reitit ja liikuntapaikat voivat elää ympäristön muutosten mukaan, jolloin keskeneräisyys, väliaikaisuus ja muutos ovat hyväksyttävissä.

1. SUUNNITELLA TEOLLISUUDELTA VAPAUTUNEET RANNAT KAUPUNKILAISTEN VIRKISTYSALUEEKSI 2. JATKAA JA TÄYDENTÄÄ KAUPUNGIN OLEMASSAOLEVAA ULKOILU- JA VIRKISTYSALUEVERKOSTOA 3. LUODA AKTIIVINEN RANTAREITTI, JOKA KANNUSTAA JA INNOSTAA IHMISIÄ LIIKKUMAAN ARKIYMPÄRISTÖSSÄÄN

Teollisuus- ja satamatoiminnot ovat muokanneet aluetta vuosikymmenien aikana nykyiseen muotoonsa. Noin sata vuotta tavarasataman rakentamisen jälkeen, teollisuus- ja satamatoiminnot ovat siirtymässä muualle, ja alue palaa takaisin asuin- ja virkistyskäyttöön.

4. YHDISTÄÄ LIIKUNTAPAIKAT OSAKSI PERINTEISTÄ KATUTILAA 5. TARJOTA MAHDOLLISUUKSIA LIIKKUMISEEN KAIKILLE IHMISRYHMILLE

Jätkäsaari on jo vapautunut sataman siirryttyä Vuosaareen.

Saarta rakennetaan vuosien 2009-2025 aikana asuin- ja työpaikka-alueeksi.

Jätkäsaaressa asuu sen valmistuttu noin 17000 asukasta ja siellä on noin 6000 työpaikkaa.

Viistokuva suunnittelualueesta.

KAMPPI PUNAVUORI HIETALAHDEN ALLAS

LÄNSISATAMA

Hernesaaren telakka poistuu alueelta vuoden 2012 lopulla, minkä jälkeen alue vapautuu rakentamiselle. Hernesaareen on tulossa työpaikkoja, asumista ja kaksi purjevenesatamaa. Alueella asuu sen valmistuttua n. 4600 asukasta, ja työpaikkoja on noin 2000.

Munkkisaaren osa-alueista Eiranranta on rakennusten osalta valmis. Telakkarannan suunnittelu on käynnistynyt.

Alueen vanhoja rakennuksia tutkitaan pääasiassa toimisto,liike- ja kulttuuritiloiksi. Lisäksi alueelle suunnitellaan uutta asunto-, liike- ja toimitilarakentamista. Telakkaranta tullaan Hietalahden laiturin kautta liittämään osaksi julkista kantakaupungin rantoja kiertävää ulkoilureittiä.

HIETALAHTI

JÄTKÄSAARI MUNKKISAARI

Länsisataman suunnitelmien nykytilanne.

Havainnekuva alueen tulevaisuudesta.

PERINTEINEN LIIKUNTAPAIKKA

UUSI KAUPUN KAUPUNKITILA JOKA YHDIS YHDISTÄÄ MOLEMMAT

PERINTEINEN KAUPUNKITILA

URBAANI YMPÄRISTÖ

EIRA

Puhutaanpa sitten urheilusta, kuntoliikunnasta tai kylpemisestä, aktiviteetit lisäävät elämää, joka houkuttelee katsomaan ja pysähtymään. Mitä enemmän ihmiset käyttävät kaupunkiaan aktiivisesti, sitä enemmän se vetää ihmisiä ja yleisöä puoleensa – ja useammat ihmiset tulevat esiin uusine aktiviteetteineen.Tämä toiminnallinen moninaisuus, ihmisten ja aktiviteettien sekoittuminen, levittäytyessään laajemmin, sulautuu kaupunkiin. Yhteisillä liikuntamuodoilla julkisilla paikoilla luodaan uutta vuorovaikutusta, joka ylittää aikaisemmat kulttuuriset ja sosiaaliset raja-aidat.

EIRANRANTA

MAHDOLLISUUKSIA LIIKUNTAAN

HERNESAARI

Suunnittelualueen sijoittuminen kaupunkirakenteeseen.

Retkeilijöitä merenrannalla 1900-luvun alussa.

Nosturi Jätkäsaaressa v. 1924

TERVEELLINEN ELÄMÄNTYYLI

Nosturit, telakka- ja teollisuusrakennukset hallitsevat vielä Hietalahden kaupunkikuvaa. (kuvat: Juha-Pekka Järvenpää)

PLANSSI 1B ANALYYSI

SUUNNITTELUALUEEN JAKO TEEMOIHIN

Suunnittelun tavoitteena on löytää keinoja Hietalahden ranta-alueiden muuttamiseen kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistysalueeksi. Alue tulee olemaan osa laajempaa kokonaisuutta. Sen tulee olla luonteva lisä kaupungin ulkoilu-, liikunta- ja virkistysalueverkostossa. Uudet reitit ja liikenneyhteydet tekevät koko kaupungista entistä toimivamman ja miellyttävämmän. Liikenneyhteyksiä rakentamalla kaupunkitilat yhdistyvät sarjoiksi eristäytyneiden saarekkeiden sijaan.

Hietalahden ranta-alueet voidaan jakaa kolmeen eri teemaan, jotka antavat lähtökohdat alueen suunnittelulle. Teemoja pyritään myös vahvistamaan, jotta alueiden omaleimaisuus identiteetti säilyvät. Alueiden teemat määrittyvät niiden yhteydessä olevien kaupunginosien luonteen ja historian mukaan. Ilmeeltään hyvin erilaiset rannan osat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka rikastuttaa ja täydentää kaupungin julkista rantavyöhykettä.

HIETALAHDEN LAITURI JA SILLILAITURI: URBAANI RANTAPROMENADI Vanhan kantakaupungin päätteenä oleva ranta jää vilkasliikenteisen kadun ja veden väliin. Vanha käytöstä poistunut rata kulkee halki Hietalahden laiturin. Vanhojen rakennusten reunustama ranta voisi jatkaa Kaivopuistonrannan ja Merisatamarannan arvokasta ja edustavaa yleisilmettä. Rannan avautuminen etelään tekee siitä aurinkoisen ja viihtyisän ulkoilu- ja oleskelualueen.

Länsisataman kaupunginosaa pyritään nykyisten suunnitelmien mukaan kehittämään lähes autottomaan suuntaan.

Alueen julkinen liikenne ja kevyenliikenteen väylät kannustavat ihmisiä käyttämään liikkumiseen omia lihaksiaan.

JÄTKÄSAAREN LAITURI: HISTORIALLINEN SATAMATEEMA Jätkäsaaren puoleinen ranta on ollut satamatoimintojen aluetta, jonka aluerakenteet muistuttavat alueen lähihistoriasta. Kasvillisuutta on vähän, tila on avointa ja pinnat ovat yhtenäisiä asfaltti- ja betonipintoja. Vanhat varastorakennukset ja nosturit luovat tilaa rannan läheisyyteen.

TELAKKA: TEOLLISUUSYMPÄRISTÖ Telakkateollisuus ja sen jäänteet leimaavat voimakkaasti aluetta. Hallirakennukset, nosturit ja laiturit luovat alueelle suurta mittakaavaa. Karuus, rosoisuus ja keskeneräisyys antavat mahdollisuuden väliaikaisiin ja käyttäjien muokattavissa oleviin ratkaisuihin. Alue voi elää ja muokkautua ympärillä tapahtuvien muutosten mukaan.

+ 14 500 ASUKASTA + 6000 TYÖPAIKKAA

+ 4 600 ASUKASTA + 2000 TYÖPAIKKAA

1. SUUNNITTELALUE

2. SATAMA- JA TEOLLISUUSALUEET: VAPAUTIMINEN VARMISTUNUT TELAKKA EDELLEEN TOIMINNASSA

KÄYTTÄJÄRYHMÄT 3. YMPÄRISTÖN VIHER- JA VIRKISTYSALUEET

Ranta-alueet ovat kaupunkilaisten yhteistä virkistysaluetta. Siksi alueen tulee tarjota mahdollisimman monipuolisiia tarjoumia liikkujille. Jaan käyttäjät kolmeen eri ryhmään liikkumisen luonteen ja halutun tunnelman mukaan.

4. YMPÄRISTÖN ULKOLIIKUNTAPAIKAT

KÄYTTÄJÄRYHMÄ:

2km

KAUPUNKITILAN LUOVAT JA AKTIIVISET KÄYTTÄJÄT: esim. lapset ja nuoret

5. VAIHTOEHTOJA UUDEN SILLAN SIJOITTAMISELLE

6. UUSI RANTAREITTI

RAUHALLISET ULKOILIJAT: esim. vanhukset, liikuntarajoitteiset, lapsiperheet

AKTIIVISET LIIKKUJAT: esim. kuntoliikkujat ja eri lajien aktiiviset harrastajat

7. YHTEYDET YMPÄRISTÖÖN

1234567

AKTIVITEETIT:

YMPÄRISTÖ / TUNNELMA:

- TOIMINTA LIITTYY YHDESSÄOLOON TAI TAPAHTUU MUIDEN AKTIVITEETTIEN OHESSA - SPONTAANIA - LUOVAA

- JOUSTAVA YMPÄRISTÖ - INNOSTAA LIIKKUMAAN - EI LIIAN OHJELMOITUA - TILA ILMAN SÄÄNTÖJÄ - MÄÄRITTELEMÄTÖNTÄ TILAA

- ULKOILUA - YHDESSÄOLOA - HIDASTEMPOISTA - MAHDOLLISUUS LEPOON

- VIIHTYISÄ - TURVALLINEN - ESTEETÖN - ANTAA SUOJAA JA RAUHAA

- HARJOITTELU - VAUHDIKASTA - LIIKUNTA PÄÄOSASSA

- TOIMINTA KOROSTUU - LAJIEN VAATIMUKSET HUOMIOITU - JATKUVUUS TÄRKEÄÄ

8. UUSI VESIREITTI MELOJILLE JA PIENVENEILIJÖILLE

HELSINGIN HIEATALAHDEN RANTA-ALUEIDEN KEHITYSSUUNNITELMA - LIIKUNTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ DIPLOMITYÖ - OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN OSASTO - VALVOJA: PROF. HELKA-LIISA HENTILÄ - KARI PÖYKKÖ - 17.5.2010

PLANSSI 2A

KAMPPI

ri tu ai llil Si

PUNAVUORI

RI

TU

AI

nlaituri Jätkäsaare

IL

LL

SI

nta ra en hd a l eta Hi

HIETALAHDEN ALLAS ta an nr de lah eta Hi

KAJAKKILAITURI P-ALUE

KAHVILA

NÄKÖALAKANSI

JÄTKÄ

HUOLTOASEMA

SAARE

HIETA LAHD EN L AITU RI

TAIDEPUISTO

RI

NLAITU

MERIUIMALA

ta an ar kk la Te

LAITURI

NOSTURI SKEITTIRAMPPI

katui Tyynenmeren

HIETALAHTI

NUOTIOPAIKKA

ULKOILU- / PICNICSAARI LIIKUNTALAITURI

JÄTKÄSAARI

LAITURIPUISTO

NTA ARA AKK TEL

PLANSSI 2B ULKOILU- / PETANQUESAARI

TELAKKA

MUNKKISAARI

nkatu aare kkis Mun

I

AL

NA

KA

atu jänk pyytä een Hylk

SI

UU

KULKU AL LASHAL LIN LÄPI

KATUKORIS KIIPEILY SKEITTI

atu renk esaa Hern

KOIRAPUISTO

YLEISSUUNNITELMA Suunnitelmassa liikunta- ja virkistysalueet rytmittyvät kaupunkitilojen sarjaksi pitkin rantavyöhykettä. Osakokonaisuuksia yhdistää 2km:n mittainen juoksu- ja rullaluistelureitti.

UUSI KEVYEN LIIKENTEEN SILTA

Vanha kääntösilta Hietalahden laiturin ja Sillilaiturin välissä korvataan jalankulkijoita paremmin palvelevalla kiinteällä sillalla. Toinen kevyenliikenteen silta alueen eteläosassa, Jätkä- ja Hernesaareen välissä, parantaa koko kaupunginosan liikenneyhteyksiä ja mahdollistaa samalla yhtenäisen rantareitin. Uusien siltojen vuoksi Hietalahden altaan purjeveneet on ajateltu siirrettäviksi esimerkiksi Jätkä- ja Hernesaareen uusiin purjevenesatamiin.

HERNESAARI

0

50m

100m

200m

YLEISSUUNNITELMA 1:1000

1

234567

HELSINGIN HIEATALAHDEN RANTA-ALUEIDEN KEHITYSSUUNNITELMA - LIIKUNTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ DIPLOMITYÖ - OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN OSASTO - VALVOJA: PROF. HELKA-LIISA HENTILÄ - KARI PÖYKKÖ - 17.5.2010

PLANSSI 3A

PLANSSI 3B URBAANI RANTAPUISTO PALVELUKESKUS Suunnitelman toiminnallinen keskus sijoittuu Hietalahden pohjoisosaan, nykyisen ravintola Merimakasiinin paikalle.

Keskuksen sijainti on perusteltua ilmasuuntien, liikennyhteyksien ja näkyvyyden vuoksi. Se myös rajaa rannan vilkasliikenteisestä tiestä. Keskuksen palvelut tukevat rantaalueiden liikunta- ja virkistystoimintaa, sekä laajemmin koko kaupungin alueella tapahtuvaa liikuntaa, kuten melontaa ja pyöräilyä.

P Katutason liikenne:

Rakenneus rajaa rannan ja uimalan autotiestä

autotie, raitiovaunu pyörätie jalankulku

Näkymät merelle rakennusten väleistä

Rannan juoksureitti ylittää Hietalahden altaan ja Hietalahden vesiyhteyden siltana. Silta laajenee kanneksi, jonka yhteyteen sijoittuvat aluetta palvelevat sisätilat. Ulkoilijoilla on mahdollisuus vuokrata keskuksesta kanootteja, polkupyöriä, rullaluistimia, sekä peseytyä ja saunoa liikunnan jälkeen.

Kannen päällä on kahvila, josta avautuu näkymä merelle.

KAJAKKILAITURI

PORTAAT YLÖS

AUTOPAIKAT

Fuji Kindergarten, Tokio RULLALUISTIN- JA PYÖRÄVUOKRAUS HUOLTO N. 48Om²

PUKUTILAT PESUTILAT SAUNAT N. 320m²

KAJAKKIVUOKRAUS JA -SÄILYTYS N. 420m²

HYPPYALLAS LASTENALLAS HYPPY”TORNI”

KUNTOALLAS

MERIUIMALA

JUOKSU- JA RULLALUISTELURATA - Kumipäällysteinen reitti - Reitin pituus n. 2 kilometriä - Yhtenäinen, esteetön

KAHVILA -

NÄKÖALAKANSI LEIKKIALUE - Kumipäällysteisiä kumpuja - Trampoliini

Trekroner School, Roskilde

1 2

34567

LEIKKIALUE JUO KSU - JA

RUL LALU ISTE LUR ATA

1:500

HELSINGIN HIEATALAHDEN RANTA-ALUEIDEN KEHITYSSUUNNITELMA - LIIKUNTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ DIPLOMITYÖ - OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN OSASTO - VALVOJA: PROF. HELKA-LIISA HENTILÄ - KARI PÖYKKÖ - 17.5.2010

PLANSSI 4A URBAANI RANTAPUISTO - RANTAVYÖHYKKEET

A KEVYEN LIIKENTEEN KANSI

B

RANTAKATU LAITURI

A 1:200

Urbaani rantapuisto rajautuu taustalla kulkevasta vilkasliikenteisestä tiestä rauhaisaksi rantavyöhykkeeksi, joka tarjoaa aiempaa paremman yhteyden veteen. Rajaavina elementteinä toimivat kevyet rakennelmat, kasvillisuus ja tasoerot. Näin näköyhteys rantaan säilyy, ja samalla rannan viihtyisyys paranee. Rantakadun kiveys tai laatoitus vaihtuvat veden läheisyydessä puiseksi laituriksi, joka laajentuessaan muuttuu kaupungin uudeksi meriuimalaksi.

Harbour Bath, Kööpenhamina

Sea Organs, Zadar / Croatia

Largo da Devesa square, Castelo Branco/Portugal

RANTAPUISTON LAITURIALUEET

JUOKSURATA LEIKKIALUE

PUKUTILAT MERIUIMALA

RANTAKATU

B 1:200

PLANSSI 4B

URBAANI RANTAPUISTO - RANTAVYÖHYKKEET

C

C 1:200

Urbaanin rantapuiston telakan puoleinen osa liittyy toiminnallisesti Nosturin ja Telakkarannan mahdollisiin uusiin kulttuuritiloihin. Alue toimii aukiona, johon ihmisen mittakaavaa tuovat kalusteet ja kasvillisuus. Puisto toimii niin läpikulku- ja levähdyspaikkana kuin kulttuuri- ja taidetapahtumien näyttämönä.

Aukion valo- ja vesitaideteokset kutsuvat ja aktivoivat ihmisiä leikkisään vuorovaikutukseen.

Veden äänet lisäävät samalla miellyttävän ulottuvuuden kaupungin äänimaailmaan. Vesi-installaatiot tulee olla kytkettävissä pois päältä tarvittaessa, jotta ne eivät rajoita tilan käyttöä suurempiin tapahtumiin.

Barcelona Forum Park

1 2 3

4567

Frederiksberg´s new plazas, Kööpenhamina

Promenade Samuel-De Champlain, Quebec City

Bonn Square, Oxford

Frederiksberg New Urban Places, Kööpenhamina

Frederiksberg New Urban Places, Kööpenhamina

Frederiksberg New Urban Places, Kööpenhamina

HELSINGIN HIEATALAHDEN RANTA-ALUEIDEN KEHITYSSUUNNITELMA - LIIKUNTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ DIPLOMITYÖ - OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN OSASTO - VALVOJA: PROF. HELKA-LIISA HENTILÄ - KARI PÖYKKÖ - 17.5.2010

PLANSSI 5A

TELAKAN RANTA - LAITURIT

D 1:200 E

E 1:200

D

Telakan alueen tuleva käyttö ei ole vielä selvillä. Tämän vuoksi ranta-alueita koskevissa suunnitelmissa ympäristön laajempaan käyttöön ei oteta kantaa. Suunnitelmat ovat lähinnä väliaikaiskäytön ideointia. Rannan reitit, liikunta- ja virkistysalueet voivat elää ja muuttua alueen kehityksen myötä. Suunnitellut aktiviteetit tuovat kuitenkin teollisuudelta vapautuneelle alueelle uutta eloa, ja rakentavat näin pohjaa tulevaisuuden hankkeille.

Telakan alue on ajateltu pääosin luovien liikujien alueeksi. Karu, rosoinen ja keskeneräinen ympäristö tarjoaa nuorille mielekästä ympäristöä, jossa eri aktiviteetit voivat levitä myös olemassaoleviin halleihin ja varastoihin.

Telakan alueelle jää kaksi pitkää laituria, joille ei ole enään käyttöä teollisuuden siirryttyä muualle. Suunnitelmissa toinen laitureista otetaan käyttöön puistomaisena virkistysalueena, jonka päätteenä on nuotiopaikka.

Pidempi laitureista on nuorisoa liikkumaan haastava, pinnanmuodoiltaan voimakkaasti kumpuileva rata. Laituri tarjoaa luovaa ympäristöä monille kaupungeissa syntyneille lajeille, kuten BMX:lle ja rullalautailulle, mutta myös hyppelylle ja juoksulle, oleskelulle ja istuskelulle.

Maritime Youth House, Kööpenhamina

HTO Park, Toronto

Yokohama Terminal

PLANSSI 5B

1 2 3 4

567

HELSINGIN HIEATALAHDEN RANTA-ALUEIDEN KEHITYSSUUNNITELMA - LIIKUNTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ DIPLOMITYÖ - OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN OSASTO - VALVOJA: PROF. HELKA-LIISA HENTILÄ - KARI PÖYKKÖ - 17.5.2010

PLANSSI 6A

JUOKS URATA

TELAKAN RANTA - URBAANI TAKAPIHA

PELIKENTTÄ

Hundsund Grendesenter, Oslo

KIIPEILYSEINÄ Matrikel no 8, Kööpenhamina

SI

UU KA

F

I

AL

NA

SKEITTIPUISTO

1:500

Matrikel no 8, Kööpenhamina

Telakan alueen väliaikaiskäyttö painottuu rajatulle alueelle, jolloin alueesta saadaan riittävän intiimi. Palloilukenttä, skeittipuisto ja kiipeilyseinä muodostavat yhdessä urbaanin liikuntaalueen.

Uusi kanaali erottaa Hernesaaren Munkkisaaresta, ja tarjoaa samalla melojille ja pienveneille rauhallisen reitin Helsingin edustalle. Näin vältetään melojien joutuminen risteilyalusten sekaan. Kanaalilla on luultavasti positiivista vaikutusta myös Hietalahden vedenlaatuun.

F 1:200

PLANSSI 6B

UUSI KEVYENLIIKENTEEN SILTA Uusi kevyenliikenteen silta yhdistää Jätkäsaaren ja Hernesaaren parantaen koko länsisataman liikenneyhteyksiä. Sillasta erotetaan turvallisuuden vuoksi omat väylät pyöräilijöille ja kävelijöille. Silta suunnitellaan joko kääntö- tai nostosillaksi, jotta suuremmilla aluksilla on tarvittaessa pääsy Hietalahteen.

G

G 1:200

1 2 3 4 5

67

Bryggebroen, Kööpenhamina

HELSINGIN HIEATALAHDEN RANTA-ALUEIDEN KEHITYSSUUNNITELMA - LIIKUNTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ DIPLOMITYÖ - OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN OSASTO - VALVOJA: PROF. HELKA-LIISA HENTILÄ - KARI PÖYKKÖ - 17.5.2010

PLANSSI 7A JÄTKÄSAAREN LAITURI Jätkäsaaren puoleisen rannan historia säilytetään jättämällä sataman laiturialueet avoimiksi betoni- ja asfalttipinnoiksi. Muistumina laituriin kiinnittyvistä satama-aluksista rantaan tuodaan kelluvia ponttoonisaaria, jotka lisäävät rannan julkista tilaa. Ponttoonisaarten aktiviteetit voivat vaihdella tilanteen mukaan, tuoden elämää satamaan ympäri vuoden. Saaret toimivat kontrastina karulle satamalaiturille vihreine istutuksineen ja puisine kulkureitteineen. Ne tarjoavat ympäristön rauhalliselle ulkoilulle, yhdessäololle ja seurapeleille.

H

High Line, New York

Petankkiin soveltuva hiekkakenttä

H 1:200

PLANSSI 7B VALAISTUSPERIAATTEET

4 1,3 2 Barcelona Forum Park

Bryggebroen, Kööpenhamina

1. Aukio- ja katualueiden valaisinpylväisiin ripustetaan kohdevalaisimia.

2. Valaistuksella korostetaan tärkeitä elementtejä.

Erie Basin Park, New York

1,3

2

1,3

Valaistuksen pääperiaatteena on käyttää paljon epäsuoraa valoa sekä kohdevaloa pelkän yleisvalaistuksen sijaan. Valo suunnataan pintoihin, kasvillisuuteen tai korostettaviin kohteisiin, jolloin vähäinenkin valo riittää ympäristön hahmottamiseen. Etenkin veden äärellä valaistuksen on oltava hillittyä, jotta vältytään häikäisyltä ja liian voimakkaalta kontrastilta tumman meren kanssa.

Alueen historiallisia elementtejä, kuten nostureita, korostetaan värillisin kohdevaloin. Nosturit toimivat siten maamerkkeinä myös pimeällä ja auttavat suunnistamisessa.

Aukioilla ja puistoissa valaistus integroidaan kalusteisiin, vesitaideteoksiin tai muihin rakennusosiin.

Barcelona Forum Park

Frederiksberg´s new plazas, Kööpenhamina

J. V. Svenssons torg, Nacka Strand

Frederiksberg´s new plazas, Kööpenhamina

3. Aukioiden ja puistojen valaistus integroidaan kadunkalusteisiin ja rakenteisiin.

The Royal Danish Playhouse, Kööpenhamina

4. Laitureiden reunat ja kulkuväylät valaistaan epäsuoralla valolla.

1 2 3 4 5 6

7

HELSINGIN HIEATALAHDEN RANTA-ALUEIDEN KEHITYSSUUNNITELMA - LIIKUNTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ DIPLOMITYÖ - OULUN YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN OSASTO - VALVOJA: PROF. HELKA-LIISA HENTILÄ - KARI PÖYKKÖ - 17.5.2010