Liikennelentäjä 3/2022

Page 1

TyöhyvinvoinTi pinnalla

3/2022 EnsimmäinEn yliäänikonE lEnto pohjoisnavan yli
autokeskus.fi/bmw Puhelun hinta: 8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min TAMPERE 020 506 5155 HÄMEENLINNA 020 506 5181 RAISIO 020 506 5849 YRITYSMYYNTI 020 506 5454, yritysmyynti@autokeskus.fi Uusi BMW 2-sarjan Active Tourer on täällä. Ladattava hybridi jopa 92 km:n sähköisellä toimintamatkalla sekä innovatiivisella teknologialla. xDrive-neliveto kulkee käsi kädessä uuden urheilullisen muotoilun kanssa ja yhdessä ne tarjoavat sinulle aidon BMW-elämyksen. Tilaa nyt BMW 2-sarjan Active Tourer tai lue lisää: autokeskus.fi/bmw BMW 225e xDrive alk. 44.428,35 €, sis. toimituskulut. EU-yhd. kulutus 1,2 l/100 km, CO2-päästöt 25 g/km. Sähköinen toimintamatka jopa 92 km. Kulutukset ja päästöt määritelty WLTP-testimenetelmän mukaisesti. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat muun muassa kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. Kuvan auto erikoisvarustein. MIHIN OLETKIN MATKALLA. TERVETULOA KOEAJOLLE.

Miten tänään onnistuiMMe?

kehittymiselle. Palaute kannattaakin nähdä kritisoinnin sijaan palvelukse na, jonka tarkoituksena on auttaa tois ta kehittymään. Se on myös elintärkeä osa oppimista ja kehittymistä.

lit eivät kuitenkaan ole tuurilla synty neet. Esimerkiksi nykyisellä toimitus kunnalla on yhteenlaskettuna yli sa dan vuoden kokemus liikennelentä misestä.

Vähittäiskaupassa on yksinker

tainen, mutta toimiva tapa py syä pulssilla asiakastyytyväi syydestä. Ulko-ovien yhteyteen sijoi tettu palautepajatso, yksinkertainen kysymys "miten tänään onnistuimme" ja rivi hymiöitä tuottaa kapeaa mutta ajassa kiinni olevaa tietoa asiakastyy tyväisyydestä.

Keneltä lentäjä voi saada palau tetta työpäivän onnistumisesta? Matkustajat voivat arvioida omasta näkökulmastaan matkan sujuvuutta, mutta näkökulma lentäjän työhön jää ohueksi. Muu lentohenkilökunta tai työnantaja voi täydentää näkökulmaa, mutta edelleen katsantokanta jää hel posti ohjaamon ulkopuolelle.

Usein paras palautteenantaja on lähin kollega. Pienen tai yksinkertaisen pa lautteen antaminen vieressä istuval le lentäjälle – silloin kun siihen on ti laisuus ja aihetta – ei vie kauaa, mut ta isossa kuvassa sillä voi olla yllättä vän iso vaikutus. Myönteinen palaute energisoi ja synnyttää työn imua sekä positiivisia tunteita. Parhaimmillaan palaute antaa myös mahdollisuuden

Suomessa on monia ansiokkaita ilmai luun ja lentoliikenteeseen erikoistu neita julkaisuja. Kehuja ansaitsee esi merkiksi yksi harvoista kotimaisis ta kaupallisista ilmailulehdistä Siivet ja Suomen Ilmailuliiton jäsenlehti Ilmailu, jotka kattavat ison siivun il mailun eri muotoja harrasteilmailusta aina sotilasilmailuun. Verkossa puo lestaan ihailtavalla tarkkuudella ja omistautumisella lentoliikennettä ja ilmailualaa seuraa Lentoposti.fi.

Vuodesta 1953 lähtien ilmestynyt Liikennelentäjä-lehti on ehdottomasti paikkansa ansainnut samassa intohi moisesti ilmailujournalismiin suhtau tuvassa kategoriassa. Liikennelentäjän siipien alle mahtuu laaja kirjo ilmai lua, mutta juttujen näkökulma on vah vasti ohjaamossa. Toinen erottava te kijä muista alan julkaisuista on myös tehtävämme kertoa FPA:n ja sen jä senyhdistysten ajankohtaisista aiheis ta.

Liikennelentäjällä on jatkunut pit kään myötätuuli osaavien päätoimit tajien ja toimittajien kiinnittämisessä lehden toimitukseen. Jos onni on ol lut matkassa toimituskunnan kokoon panojen rakentamisessa, niin artikke

Aika näyttää, minkälainen onni Liikennelentäjä-lehdellä on tuoreim massa toimituskunnan jäsenen kiin nityksessä. Aloitan tämän numeron myötä kipparoimaan alan äänenkan nattajaa. Kannukseni tehtävään olen hankkinut logistiikka-alan yleistoimit tajana, mutta yhdessä lentäjistä koos tuvan toimituskunnan kanssa lehden artikkelien taso pidetään jatkossakin korkealla ja fokus liikennelentämisen ammatillisissa kysymyksissä eritoten lentäjäyhteisön näkökulmasta.

***

Tulemme syksyn aikana toteuttamaan lukijakyselyn Liikennelentäjä-lehden osalta. Palamme halusta kuulla, mi ten olemme tähän mennessä onnistu neet. Kerro meille tuolloin, minkälai sia juttuja sinä haluaisit jatkossa lukea ja minkälainen ilmailualan aviisi sinun tiedonnälkääsi parhaiten tyydyttäisi.

Palautettasi arvostetaan ja sitä tullaan käyttämään rakennusaineksena, kun suunnittelemme lehden tulevia juttu ja. Jos et malta odottaa palautteenan tamista lukijakyselyyn, niin voit lähet tää sitä suoraan sähköpostitse osoit teeseen ilmari.tuomivaara@fpapilots. fi. Kerro meille vaikka, miten olemme tässä numerossa onnistuneet.

3/2022 3 Pääkirjoitus
***

Lehti pyytää huomioimaan, että toimitustyön luonteen

resurssien vuoksi ilmestymisajankohdat

ohjeellisia. Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättyyn ajankohtaan mennessä. Toimitus pyrkii tiedottamaan etukäteen tiedossaan olevista julkaisuviiveistä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa tapahtuneeseen virheeseen rajoittuu ilmoitushinnan palautukseen.

Julkaisija: Suomen Lentäjäliitto ry. –

Pilots´ Association (FPA) Tikkurilantori 1 LT 4, 01300 Vantaa

Vastaava päätoimittaja: FPA:n puheenjohtaja

Akseli Meskanen p. +358 40 7430802 akseli.meskanen@fpapilots.fi

Päätoimittaja: Ilmari Tuomivaara p. +358 44 746 1454 ilmari.tuomivaara@fpapilots.fi

Tekstien viimeistely: Seoptimi Oy ja Hannu Kärävä

Toimittajat: Miikka Hult, Heikki Tolvanen, Antti Hyvärinen, Kaarle Setälä, Jouko Lankinen

Taitto: Maija Havola

Toimituksen sähköpostiosoite: toimitus@fpapilots.fi

Toimitusneuvosto: Suomen Lentäjäliitto ry:n hallitus

Ilmoitusmyynti/marketing: mainosmyynti@fpapilots.fi +358 40 219 2334

Tuula Nuckols tuula.nuckols@fpapilots.fi Sami Simonen sami.simonen@fpapilots.fi Mikael Währn mikael.wahrn@fpapilots.fi

Vuonna 2022 ilmestyy neljä numeroa.

Materiaalin jättöpäivät ja ilmestymis ajankohdat löytyvät myös FPA:n internetsivuilta: www.fpapilots.fi.

Kaikkien kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan, eivätkä ne välttämättä edusta Suomen Lentäjäliitto ry:n virallista kantaa. Virallisen kannan ilmaisee lehdessä ainoastaan Suomen Lentäjäliitto ry:n puheenjohtaja.

Kannen kuva: Miikka Hult

Lehden painotyö: PunaMusta, Forssa

3 Pääkirjoitus 5 Uutiset 9 FPA:n pulssilla 11 Puheenjohtajan palsta 12 Lentäjien työtyytyväisyys 16 Finnairin uudet naparetket 20 Ota riski, tutustu lennonjohtajaan 21 Uudet taustatarkistusvaatimukset 22 Henkilökuvassa: Antti Tuori 26 Nasan teknologiasuunnitelmat 28 Ensimmäinen yliääniliikennekone 30 Farnboroughin ilmailuteknologisia kehityshankkeita 32 Jukolan Pilottien 100 v Fly inn 36 Uusi Ilmailumuseo yhä ilman rahoitusta 42 Ilmailukesää laidasta laitaan 46 de Havilland Aircraft Museum 51 Konetyyppilistaus 3/2022 tässä numerossa
Finnish
Liikennelentäjä-lehden aineisto- ja ilmestymiskalenteri 2022 Nro Toimitusaineisto Ilmoitusaineisto Lehti ilmestyy 4 / 2022 27.11. 4.12. viikko 51
ja
ovat
22 4216

norwegian-poMo ei povaa sähköMoottoreille nopeaa läpiMurtoa

Toimitusjohtaja Geir Karlsen uskoo, että uusiutuvilla polttoaineella on kuitenkin mahdollista vaikuttaa pikaisestikin lentoliikenteen päästöihin.

Norwegianin toimitusjoh taja Geir Karlsen ei pidä tä hengitystään odottaes saan sähkömoottoreiden yleisty mistä taivailla.

"Minusta on epärealistista, että 10–20 vuoden sisällä Boeingin 727 tai Airbus 320 lentää sähköi sesti. Toivon olevani väärässä", Karlsen sanoi STT:lle.

Karlsenin mielestä lähivuosina paras tapa saada ilmailun päästö jä alas on investoida uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon. Tällä hetkellä pullonkaulaksi muodos tuu tarjonta, jota on toistaisek si aivan liian vähän ilmailun tar peisiin.

"Jotta voimme sekoittaa 20 pro senttia uusiutuvaa polttoainetta tavallisen polttoaineen sekaan,

tarvitsemme 150 tuhatta tonnia. Tänä päivänä tuotantoa ei ole", Karlsen sanoo.

Karlsenin mukaan toinen varteen otettava kehityskohde, joka auttaa vähentämään lentokoneiden polt toainekulutusta, on teknologia.

Ympäristönäkökulman lisäksi polttoaineen vähetämiseen mo tivoi talous, etenkin tällä hetkel lä, kun polttoaineen hinnat ovat muutenkin huolenaihe lentoalalla.

Karlsenin mukaan Norwegian va rautuu hiljaisella kaudella vähen tämään lentojaan, jotta kulut ka tettaisiin.

"Seuraamme markkinaa hyvin tarkasti. Varauskäyrät lyhenevät koko ajan, joten on koko ajan vai keampaa nähdä kolmea kuukaut ta pidemmälle", hän sanoi.

NorwegiaN rikkoi merkkipaaluja

Norwegian kyyditsi syksyllä 20. miljoonan nen matkustajansa Suomessa HelsinkiVantaalla. Tänä vuonna Norwegian viettää myös 20-vuotisjuhlavuottaan sekä 12. toi mintavuottaan Suomessa.

Norwegian aloitti lennot Suomessa vuonna 2010 avaamalla lennot Helsinki-Vantaalta Tukholmaan ja Osloon.

3/2022 5 uutiset
Norwegianin toimitusjohtaja Geir Karlsen vieraili syksyllä Suomessa juhlistamssa yhtiön merkkipaaluja.

suoMeen perustettiin uusi ilMaliikenteen tutkiMuskeskus

LIFT Future Aerospace Center haluaa vauhdittaa alan liiketoimintaa ja tutkimusta.

toimintansa käyn nistänyt tulevaisuuden ilmalii kenteen tutkimuskeskus LIFT Future Aerospace Center kokoaa toi mijoita yksityiseltä, julkiselta ja tutki mus- ja kehityssektorilta. Tavoitteena on kehittää ilmailualan innovaatiota ja alan liiketoimintaa.

Syyskuussa

Klusterissa aloittavat isäntäorgani saationa toimivan Redstone AERO Oy:n lisäksi VTT, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk sekä Paikkatietokeskus FGI. Yhteistyön ta voitteena on vahvistaa tutkimus-, ke hitys- ja innovaatioyhteistyötä (TKI) tulevaisuuden ilmaliikenteessä ja sa malla tukea uuden liiketoiminnan syn tymistä Suomeen.

VTT tiedotti asiasta 31.8.

”Tulevaisuuden ilmaliikenne ja ondemand -liikennepalvelut tarvitsevat nykyistä huomattavasti tiheämmän lentokenttäverkoston. Kehitämme LIFT:ssä konseptia, jossa lentokenttiä voidaan suunnitella, rakentaa, luvittaa ja operoida merkittävästi aiempaa te hokkaammin. Kutsumme mallia digi taaliseksi lentokentäksi”, sanoo tiedot teessa Helsinki-East lentokentän ope raattoriyhtiön Redstone AEROn hal lituksen puheenjohtaja Esa Korjula.

Suomella on etsikkoaikansa Sähköinen ja miehittämätön ilma liikenne on ollut julkisuudessa tänä vuonna erityisesti laitteiden viran omaispuolen ja puolustusvoimien käy tön vuoksi. Tuleva kehitys alalla onkin

erittäin kiinnostava ja LIFT toivottaa eri toimijat tervetulleiksi mukaan yh teiskehittämiseen.

"Miehittämättömien ilma-alus ten käyttö siviili- ja viranomaisso velluksissa on kasvanut nopeasti. Käyttömahdollisuuksien kasvu on kuitenkin vasta tulossa, kun miehit tämättömän ilmailun operaatiot saa daan turvallisesti sovitettua yhteen pe rinteisen miehitetyn ilmailun kans sa. Suomessa on erinomaiset mah dollisuudet ja osaaminen ottaa kiin ni tästä tulevaisuuden toimialasta”, sanoo ammattilentäjä ja droonitut kimuksen pioneeri Tomi Oravasaari, joka toimii NELI (North European Logistics Institute) TKI-yksikön joh tajana Xamkissa.

63/2022 uutiset
Tutkimuskeskus sijaitsee Pyhtäällä reilun 100 kilometrin päässä Helsingistä.

eMbraerin MonitoiMikuljetuskone teki ensivisiitin suoMeen

Embraerin KC-390 Millenium -monitoimikuljetuskone vierai li ensimmäistä kertaa Suomessa. Kuljetuskone laskeutui syyskuu ta 2022 Tampere-Pirkkalan lento asemalle.

KC-390 on taktinen sotilaskuljetus kone, joka voidaan varustaa myös ilmatankkauskyvyllä tai palosam mutuskoneeksi. Valmistajan mu kaan KC-390:n elinkaarikustan nukset ovat kokoluokassa markki noiden edullisimmat. Konetyyppi on valmistajan mukaan täysin Nato-yhteensopiva mm. avionii kan ja kommunikaatiojärjestelmi en osalta.

Voimanlähde: Kaksi IAE V2500-E5 -suihkumoottoria

Pituus: 35,2 m, siipien kärkiväli 35,05 m Kantama: 23 tonnin hyötykuormalla n. 2500 km, pisimmillään siirtolennoilla jopa yli 8000 km Rahtikapasiteetti: max. 26 tonnia

finnheMs tilasi airbus helicopters ec135 -helikopterin

Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava FinnHEMS on tehnyt hankintasopimuksen itävalta laisen HeliAirin kanssa Airbus Helicopters EC135 -he likopterin (H135) ostamisesta. Kone täydentää yhti ön EC135-kalustoa, jolla operoidaan Vantaan, Turun, Tampereen ja loppuvuodesta alkaen myös Seinäjoen tukikohdista.

Kaluston täydentäminen ja helikopterihankinta tuli ajankohtaiseksi toiminnan laajentuessa. FinnHEMSin on määrä aloittaa toiminta Pohjanmaalla loppuvuodes ta. Toiminnan käynnistyessä Seinäjoen tukikohdalla operoidaan EC135-helikopterilla.

Vuonna 2008 perustettu Finnish Helicopter Pilots Association (FHPA) toimii helikopterilentäjien osalta HEMS-lentäjien työehtojen neuvottelusta vastaavana ja on Suomen Lentäjäliiton jäsenyhdistys.

saksa teki ison tilin luftahansalla

Saksan valtio myi satojen miljoonien eurojen voitolla omistuksen, jonka se sai lentoyhtiö Lufthansasta osana koronapandemian alus sa laadittua pelastuspakettia.

Lufthansan pelastamiseksi Saksan valtio jär jesti yhtiölle keväällä 2020 yhdeksän miljar din euron pelastuspaketin, jonka hyvityksenä se sai yhtiöstä haltuunsa viidenneksen. Yhtiö kertoo, että valtio myi viimeisen osuutensa syyskuussa.

Uutistoimisto AFP:n mukaan valtio maksoi omistuksesta noin 310 miljoonaa euroa ja myi sen 1 070 miljoonalla eurolla. Valtio jäi siis osakekaupasta noin 760 miljoonaa euroa voitolle.

Lufthansan lentäjät saavuttivat osasopimuk sen työehtosopimusneuvotteluissa syyskuun alussa. Vuoden mittaisen osasopimuksen myötä lentäjien palkkoja nostetaan 980 eu rolla ja neuvottelut työehtosopimuksen muus ta kokonaisuudesta jatkuvat

3/2022 7 uutiset
Fakta

vinkat lensivät eläkkeelle

Vinkat palvelivat lentokoulutuskäytössä yli 40 vuotta ja niillä lennettiin kaikkiaan 197 600 lentotuntia.

Valmet L-70 Vinka -alkeiskoulu koneet poistuivat Ilmavoimien käytöstä 1. syyskuuta 2022. Vuonna 1980 Ilmavoimien käyt töönottamat suomalaisvalmisteiset Ilmavoimien ohjaajaoppilaat lensi vät ensimmäiset yksinlentonsa se kä tyyppi- ja suunnistuslennot Vinkalkeiskoulukoneilla yli 40 vuoden ajan. Koneilla on annettu lisäksi pi meälento-, mittarilento ja taitolento koulutusta. Vinka-koneiden ohjaimis sa ovat ottaneet ensiaskeleita käytän

nössä kaikki Puolustusvoimien sekä Rajavartiolaitoksen lentokone- ja he likopteriohjaajat.

Suomessa suunniteltu ja rakennet tu mäntämoottorinen Vinka kehitet tiin 1970-luvulla ruotsalaisvalmistei sen Saab Safirin korvaajaksi alkeis koulukoneena. Ensilentonsa koneen prototyyppi LEKO-70 teki 1.7.1975. Tuotantosarjan ensimmäinen kone VN-1 lensi ensilentonsa 29.12.1979 ja Ilmavoimien käyttöön Vinkat tulivat

Kauhavalla vuonna 1980.

Vinka-koneisiin on pitkän palvelus historian aikana tehty monenlaisia rakennevahvistustöitä ja muita modi fikaatioita. Vuonna 2002 koneet sai vat Garmin GNS 430 -avioniikkajär jestelmän. Alunperin Vinka-koneiden runkokohtainen elinikä oli 5 000 len totuntia, jota nostettiin elinikämodifi kaatiolla 7000-7100 lentotuntiin. Osa koneista on poikkeusluvalla lentänyt tätäkin enemmän.

Valmet l -70 Vin K a – te K niset tiedot

siipien kärkiväli: 9,36 m Pituus: 7,50 m Korkeus: 2,80 m tyhjäpaino: 792 kg suurin lentopaino: 1250 kg Rakenne: kokometallirakenne Voimalaite: nelisylinterinen Lycoming AEIO-360-A1B6 -mäntämoottori (149 kW / 200 hv) matkanopeus: 200 km/h (75 % teholla 1500 metrin lentokorkeudessa) lakikorkeus: 3000 m

Vinka on tullut neljän vuosikymmenen aikana tutuksi myös Suomen lentäjäliiton jäsenkunnalle, josta huomattava osa on suorittanut varusmiespalveluksen Ilmavoimien ohjaajakursseilla.

uutiset

FPA:n pulssilla

ECA:n kesäkuun kokous järjestettiin juhannus viikolla Brysselissä. Paikalla oli 16 jäsenmaata ja yli 65 prosenttia lentäjistä edustettuina. EU:n ta solla suurimmat haasteet lentäjien työympäristöl le muodostavat ympäristökysymykset ja sosiaali nen vastuullisuus.

ECA:n kokouksen myötä annettiin Euroopan len täjien yhteinen julkilausuma, jossa korostettiin tarvetta lentäjille hoitaa työnsä rauhassa ja vailla kaupallisia paineita. Lentoala on helisemässä re surssien ollessa koronan jälkeen jäljessä rekry tointi- ja koulutustarpeista ja tämä näkyy pitkinä työpäivinä, epäsäännöllisyystilanteina ja peruun tuneina lentoina. Väsymys on luonnollista ja vä symystä hoidetaan lepäämällä - tarvittaessa pe rumalla työpäivä omalta osalta.

pinnalla

#Vastuullisuus

ECA:n näkökulmasta lentoliikenneasetukseen liittyvi en keskustelujen osalta syksy 2022 on erittäin tärkeä. Valmistelutyön viivästyessä parlamenttikausi uhkaa loppua kesken ja tarpeelliseksi koettu päivityskierros voi siirtyä vuosilla eteenpäin.

#wetlease

Lentoyhtiöt ovat kiihtyvässä tahdissa paikanneet ka pasiteetin puutetta erilaisin wet lease -järjestelyin. Erityisesti Baltiasta on nähty lukuisia toimijoita keski sessä Euroopassa. ECA seuraa toimintaa ja on nosta nut ongelmallisia toimijoita viranomaisten tarkastus ten kohteeksi - usein johtaen siihen, että lentoyhtiö hä viää nopeasti uudesta kohteestaan ennen tarkastusten alkamista.

#postedworker

Wet leasen lisääntyessä kasvava määrä lentäjiä työs kentelee varsinaisen asemapaikan ulkopuolella pitkiä kin aikoja. Varsinkin maissa, jossa työntekijöillä ei ole edunvalvonnasta vastaavaa yhdistystä tai keskuste lukulttuuria yhtiön johdon kanssa ei harrasteta, nou see esiin työntekijöiden juridiset mahdollisuudet edis tää asemaansa. Asemapaikkansa ulkopuolella, toises sa maassa toimiessa tulee työntekijän osalta tarkastel la kohdemaan lainsäädäntöä vähimmäisehtojen näkö kulmasta. AirBalticilla voidaan hyvinkin olla 5-6 päivää ulkomailla töissä ja ennen seuraavaa lähtöä vietetään kotona yksi vuorokausi -joka ei riitä virkapuvun kuivu miseen kotioloissa.

#Fitfor55

FitFor55 nostaa lentoliikenteen kuluja pelkästään 2022-2030 62 miljardia euroa ja tämän laskun maksa minen tulee näkymään lentoyhtiöissä kulukarsinnassa. Kestävien polttoaineiden etsintä uhkaa muodostua glo baaliksi taisteluksi resursseista ja energiasta.

#Sääntömuutos

FPA:n hallitus on valmistellut syksystä 2021 alkaen sään tömuutosta, jolla mm. mahdollistetaan helpommin suo rien henkilöjäsenten hallinta, täsmennetään yhdistyk sen toimintakenttää ja käytäntöjä, sekä luodaan menet tely työehtosopimustoiminnan raameiksi. FPA järjestää lokakuussa 2022 ylimääräisen yhdistyksen kokouksen sääntömuutoksen käsittelemiseksi.

FPA:n
jäsenenä voit seurata edunvalvonnan kuulumisia myös jäsenille tarjotussa Workplacesovelluksessa
julkilausuma lEntäjiEn työrauhan puolEsta
103/2022 tilastojen valossa Lähtevien ja saapuvien lentojen lukumäärä syyskuussa 2022 vs. 2019 Lähtevien ja saapuvien lentojen lukumäärä globaalisti, syyskuu 2022 vs. 2019 Hitaimmat elpyjät 2019 vs 2022 Suomi on Eurocontrolin jäsenmaista 4. heikoin liikenteen elpymisen osalta. Ukraina Latvia Slovenia Suomi Moldova Tsekki Ruotsi Bulgaria Viro Saksa -100 % -38 % -36 % -33 % -24 % -24 % -23 % -23 % -21 % -21 % Lähde: EUROCONTROL Comprehensive Assessment - European Aviation, syyskuu 2022

lentäjien työhyvinvointikysyMykset eivät saa hautautua resurssipulan alle

FPA:n puheenjohtaja

Lentokentiltä

uutisoitiin kesäkau den aikana runsaasti epäkohtia, jotka näkyivät uutisissa satojen metrien pituisina jonoina turvatarkas tuksiin ympäri keskistä Eurooppaa. Kuluttajien näkökulmasta palvelu hei kentyi, lentoja peruttiin ja luottamus lentoyhtiöiden kykyyn täyttää palve lulupaus horjui.

Lentäjien näkökulmasta kesä tarkoit ti lisääntyvää epävarmuutta työvuoro listoille lentojen myöhästellessä turva tarkastusjonojen kasvaessa ja lentoja peruuntui myös miehistöpulan joh dosta. Äärimmilleen mitoitetut työn tekijämäärät tarkoittivat monella va paapäivätoiveiden läpimenon heiken tymistä, kasvavaa poissaoloa kotoa ja suuria blokkituntimääriä.

Poikkeuksellinen kokemus oli myös Amsterdamin kentän sulkeutuminen saapuvalta liikenteeltä asematason ol lessa täynnä turvatarkastuksesta mat kustajia odottavia koneita -“Airport is full and closed, what are your inten

sions?". KLM päätti kesäkuussa vetää käsijarrusta peruen satoja lentoja ja yhtiö lensi paluulennot Amsterdamiin ilman yhtäkään matkustajaa kaaoksen selvittämiseksi. Lontoon Heathrown kentällä taasen lentoyhtiöt lopettivat Lontooseen suuntautuvien lentojen lipunmyynnin määräaikaisesti koko naan. Delta lennätti tyhjän laajarun kokoneen Lontooseen hakemaan yli 1000 jälkeen jäänyttä matkalaukkua Yhdysvaltoihin. Poikkeustilanteiden purkaminen edellä olevilla keinoilla on tullut kalliiksi ja ovat vain osa ko konaiskuvaa.

Kesän liiken teen huippu jen jäädessä taakse on edes sä jälleen uu den suunnitte lu. Kysymys herää onko liian tiukasta resursoinnista ja liian myöhään aloi tetuista paluukoulutuksista tai rekry toinneista opittu mitään. Tämä kos kee mitä suuremmissa määrin myös lentäjien heikentyneitä työolosuhteita. Monessa lentoyhtiössä on todettu re surssien olevan liian kireällä ja apuun on huudettu lentäjiä joustojen muo dossa. Työn kasaantuessa liian pienel le joukolle väsymys kasvaa ja lentäjän työhyvinvointi heikkenee.

Lentoliikenteen kapasiteettiongelmien noustessa esiin monella tasolla ja ko

neiden ollessa hyvin täysiä, voisi kuvi tella lentoliikenteen saavuttaneen ko ronaa edeltävät tasot. Todellisuudessa Eurocontrollin alueella oltiin elokuus sa 2022 vasta noin 87 % liikennemää rissä vuoden 2019 vastaaviin lukemiin nähden. Suomen lähtevät ja saapuvat lennot ovat määrältään vasta 67 % ta solla. Tämä kertoo osaltaan sen, että kapasiteetti ja kyky sellaisenaan eivät ole lähelläkään lentoliikenteen aikai sempaa potentiaalia, mutta varautu minen kasvavaan kysyntään on ollut huonoa ja suunnittelu lyhytjänteistä.

Lasku liian ki reällä vedetys tä henkilöstös tä voi olla suu ri ja ajoituksel taan arvaama ton. Kasvava määrä lentäjäyhdistyksiä on ilmoit tanut kesän lopulla työnseisauksis ta nostaakseen työnantajan huomio ta työehtosopimuksia neuvoteltaessa. Lentoyhtiöiden tulisi työnantajan roo lissa kuunnella lentäjiä ja etsiä ennak koon ratkaisuja, joilla työhyvinvointia ja koronan varjolla leikattuja työehto ja parannetaan monella tasolla. Tässä proaktiivinen keskusteluyhteys lentä jäyhdistysten ja työnantajien välillä on keskeisessä asemassa. Työnantajan ei pidä antaa sulkea silmiään työhyvin vointikysymyksiltä.

3/2022 11
Puheenjohtajan Palsta
Akseli Meskanen
A320-kapteeni
Lasku liian kireällä vedetystä henkilöstöstä voi olla suuri ja ajoitukseltaan arvaamaton.

Lentäjien työtyytyväisyys: Kultaisia häKKejä ja alan vaihtajia

Tuore kysely selvitti lentäjien tyytyväisyyttä työhönsä. Epävarmat ajat ovat pakottaneet monet lentäjät pohtimaan tulevaisuuttaan.

edunvalvonta
Kuvat: Adobe Stock

Akseli Meskanen

Suomen

lentäjäliitto käynnisti vuoden 2021 lopulla yhteistyön Leicesterin De Montfort yliopis ton väitöskirjatutkimuksen kanssa. Neljän vuoden mittaisessa tutkimuk sessa keskitytään lentäjien työtyyty väisyyteen vaikuttaviin tekijöihin, joi ta tarkastellaan aikaisempien motivaa tion keskittyvien teorioiden pohjalta. Ensimmäinen lentäjien näkökulmia kartoittanut kyselykierros suoritettiin vuoden 2021 lopulla ja kyselyn lisäksi suoritettiin osalle vastaajista erillinen haastattelu.

Ensimmäisen tutkimuskierrok sen havainnoista on luotu Suomen Lentäjäliiton käyttöön yhteenveto, joka tarjoaa edunvalvontaan työpai koilla (jäsenyhdistyksien ja työnanta

jan keskustelut) tukea edunvalvonnan painopisteiden tarkasteluun. Lisäksi haastattelujen pohjalta on nostettu esiin lentäjäyhteisölle itselleen mah dollisia keinoja, joilla lentäjien työtyy tyväisyyttä voitaisiin parantaa.

Lentäjien työtyytyväisyys on laskenut koronan aikana

Kyselyn perusteella koronapandemi alla on ollut merkittävä vaikutus len täjien työtyytyväisyyteen. Pandemian alla jopa 49 prosenttia lentäjistä il moitti olevansa jokseenkin tai erit täin tyytymättömiä työhönsä. Eniten tyytymättömyyttä lentäjät yhdisti vät ammatin vaikutuksesta siviilielä mään, työn pysyvyyteen, mahdolli suuksiin edetä uralla, palkkaan ja ko kemaansa arvostukseen organisaati ossa. Huomionarvoista oli myös, et tä jopa 53 prosenttia lentäjistä ilmai

edunvalvonta

si erittäin suuren tyytymättömyyden työnantajansa politiikkaan ja hallin toon. Kyselyn perusteella 88 prosent tia vastaajista katsoi työnantajan toi minnalla (ja työtyytyväisyydellä) ole van vaikutusta omaan ammatilliseen kehittymiseen ja urapolkuun.

Epävarmat ajat vaikuttavat laajasti lentäjiin

Tutkimuksessa tarkastellaan lentäjien kokemuksia Hertzbergin motivaatio teorian pohjalta, jossa yksinkertaista en kokonaistyytyväisyyteen vaikutta vat motivaatiota lisäävät tekijät (mo tivators) ja tyytymättömyyttä lisäävät tekijät (hygiene factors). Nämä kak

si tekijää ovat toisistaan riippumat tomia. Perinteisesti työsuhteen pe rustarpeet (hygiene factors) luovat peruskiven ja vaikuttavina tekijöinä ovat esimerkiksi yrityksen johto, yri tyspolitiikka, palkka, työolot, suhteet työkavereihin ja työsuhteen pysyvyys. Motivaatiota taasen luovat teoriatasol la esimerkiksi saavutukset, tunne huo mioimisesta, työ itsessään, vastuu ja mahdollisuus kasvaa. Lentäjät usein kuvailevat työympäristöään siten, et tä kun ohjaamon ovi menee kiinni ja kone on taivaalla, on työ yksi parhaista mitä maailmassa voi kuvitella olevan.

Tutkimuksen myötä on lentäjien osal ta nostettu esiin uudet motivaatiote

kijät, jotka korostavat työn ja vapaaajan suhdetta, senioriteettia ja työpai kan säilyttämisen merkitystä. Näistä jälkimmäinen on hyvin sidonnainen aikaan ja korostuu lentoliikenteen poikkeusaikoina. Työpaikan säilyttä neet ovat ehkä kokeneet juuri työpai kan pysyvyyden lisänneen motivaatio ta, sillä moni lentäjä voi kokea oman työllistymisen haasteelliseksi täysin uudella alalla varsinkin ilman laajem paa koulutustaustaa. Perustarpeiden osalta lentäjillä on tutkimuksen myö tä nousseet esiin erityistarpeina koke mus työnantajan osoittamasta kunni oituksesta, työvuorolistojen raken ne, suhde omiin esimiehiin ja myös omaan ammattiyhdistykseen.

edunvalvonta

Korjaamattoman työtyytymättömyyden skenaariot

Lentäjien kokema tyytymättömyys on koronan aikana ollut laajamittaista ja epävarmat ajat, heikentyneet tulot ja pahimmillaan työpaikan menettämi nen ovat pakottaneet lentäjät pysäh tymään ja pohtimaan tilannettaan. Työtilanteen vakiinnuttua ja työmää rän kasvaessa esiin on noussut mones sa lentäjäyhdistyksessä vanhat haas teet: elämänhallinnan kysymykset ja jaksaminen. Lentäjien oltua korona tilanteen ja sittemmin Ukrainan so dan johdosta pakotettuja lentämään vähemmän, on monella herännyt aja tuksia vaihtoehtoisista työurista.

De Montfortin yliopiston tutkimuksen uusi kyselykierros on käynnistymässä vuoden 2022 lopulla.

FPA kannustaa lentäjiä osallistumaan tutkimukseen laajasti, sillä selkeillä, akateemisesta tarkastelua kestävillä tuloksilla pystyy vaikuttamaan alan ja ammatin tulevaisuuteen.

Työtyytymättömyyden pysytelles sä ratkaisemattomana, maalaa tutki mus kolme skenaariota, joilla on vai kutusta lentäjään itseensä ja lopulta myös lentoyhtiöiden omiin toimin tamahdollisuuksiin. Ensimmäisessä lentäjä(t) pysyvät työnantajan palve luksessa ja kokevat vaihdoksen muu alle olevan henkilökohtaisella tasol la liian arvokas. Tätä voidaan kuvata ”kultaiseksi häkiksi” ja kuvastaa erityi sesti kokeneemman lentäjän (ja yleen sä paremmin palkatun) tuntemuksia. Skenaariossa lentäjät pysyvät tyyty mättöminä ja kanavoivat mahdollises ti tuntemuksensa liiton välityksellä yh tiölle. Tässä tyytymättömyyden tilas sa riski voi kasvaa myös lentoturval lisuuden näkökulmasta, mikäli lentä jän motivaatio tehdä työnsä hyvin on heikentynyt.

Toisessa ja kolmannessa skenaari ossa nähdään lentäjien osalta äänes täminen jaloillaan. Lentäjä voi ha kea työpaikkaa toisesta yhtiöstä, jos sa tyytyväisyyttä voi saavuttaa esi merkiksi nopeammalla etenemisel lä uralla, sekä koetulla paremmal la työn ja vapaa-ajan suhteella. Osa lentäjistä on pohtinut myös vakavasti alan vaihtamista kokonaan yrittäjyy den tai aikaisemman palkkatyön pa riin. Ohjaamokeskustelujen perusteel la ehkä aikaisemmin Suomessa harvi naisemmat toinen ja kolmas skenaa

rio ovat selkeästi nostaneet päätään. Tyytymättömyyden pysytellessä kor kealla, vaikuttaa tilanne myös alalle mahdollisesti hakeutuvien määrään ja näin luodaan pitkällä jänteellä vai keuksia lentoyhtiöille operatiivises ti. Uusien lentäjien osalta kouluttau tumiskustannukset ovat vuosikausia olleet kasvussa ja lisääntyvä epävar muus heikentyneen työtyytyväisyyden kera ei muodosta houkuttelevaa koko naisuutta.

Lentäjän ammatin houkuttelevuus on jo uhattuna

Goose Recruitmentin ja Flight Globalin julkaisema yli 1700 lentä jän parissa tehty kysely on nostanut suomalaisten lentäjien parissa teh dyn tutkimuksen suuntaisia havain toja globaalilla tasolla. Vuonna 2022 julkaistun kyselyn perusteella yli 46 prosenttia vastaajista koki työnanta jan osoittaman arvostuksen heikenty neen. Samalla lentäjistä aikaisempaa harvempi investoisi lentäjän uraan uu destaan. Haaste lentäjien työtyytyväi syyden parantamiseksi on työnantaji en ja lentäjäyhdistysten kanssa yhtei nen. Monet ratkaisut ovat yksistään työnantajan käsissä, mutta lentäjäyh distykset voivat muodostaa yhteisen polun tyytyväisyyden parantamiseen korostamalla ratkaisuja, joilla oikeasti on parantavaa vaikutusta.

15 edunvalvonta

Finnairin uudet naparetket

Venäjä käynnisti 24.2.2022 hyökkäyssodan Ukrainaa vas taan. Vain päiviä tämän jälkeen sille asetettujen pakotteiden osana eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset valtiot sulkivat ilmatilansa venäläisiltä ilma-aluksilta. Vastapakotteena Venäjän ilmatila sulkeutui eurooppalaisilta 28. helmikuuta, mikä pakotti Finnairinkin reitittämään Aasian lentojaan uudelleen. Japanin ja Korean tapauksessa ratkaisuna oli lentää pohjoisnavan kautta.

Case

Matkaa taivalletaan jäisissä merkeissä enimmiltä osin.

Kuvat: Kaarle Setälä

Kympillä navan yli

Kuten monet lukijat tietävät ja muista vatkin, ensimmäistä kertaa ei Finnair ole lentämässä Aasiaan pohjoisnavan kautta. Vuonna 1983 avattiin reitti Tokioon lisätankein varustettua DC10-konetta hyödyntäen. Vaikka sil loinen Neuvostoliitto olisikin sallinut Siperian ylittämisen, kalliiden ylilen tomaksujen vuoksi reitti avattiin poh joista kiertotietä pitkin. Enimmillään 15 tunnin mittaisina nämä olivat aika naan pisimpiä kympillä ilman välilas kua suoritettuja lentoja. Myöhemmin 1990-luvun puolella päästiin käyttä mään Siperian yli kulkevia väyliä, mi kä loi kivijalan Finnairin Aasian stra tegialle. Tähän tuli kuitenkin äkillinen stoppi hyökkäyksen alettua.

Toimintaympäristö kapenee

Levottomuudet ympäri maailmaa oli vat hiljalleen vaikeuttaneet lennon suunnittelua Finnairin verkostos sa hyökkäystä edeltävinä vuosina, ja samalla hankaloittaneet isoympyrä reittien käyttöä. Itäistä Ukrainaa oli kierretty Krimin valtauksesta saakka. Koko Afganistan oli Yhdysvaltojen ripeän vetäytymisen takia muuttu nut valvomattomaksi ilmatilaksi lop pukesästä 2021. Niillä seuduin käy tössä on tällä hetkellä vain rajoitettu määrä väyliä, joilla maan rajojen si säpuolella vietetään vain lyhyt tuokio. Samoin Iranin ilmatilan käyttöön koh distuu rajoituksia. Syyrian, Irakin ja Jemenin yli ei lennetä lainkaan. Osaa Pakistanin ja Saudi-Arabian ilmati lasta vältellään. Valko-Venäjänkään yli ei ole menemistä. Valtio huijasi keväällä 2021 tekaistua pommiuhka usta savuverhona käyttäen Ryanairin lennon laskeutumaan alueelleen, jot ta sai pidätettyä koneessa matkusta neen toisinajattelijan. Tästä koitunei den sanktioiden lisäksi Valko-Venäjän hyökkääjälle osoittama tuki on johta nut eurooppalaisen ilmatilan sulkuun myös heidän koneiltaan.

Eteläisellä kiertoreitillä joudutaan siis taivaltamaan melkoisesti vää rään suuntaan, mikä lisää lentoai kaa merkittävästi. Matka alkaa len tämällä Baltian, Puolan, Slovakian, Unkarin ja Romanian kautta Bulgariaan, mistä jatketaan eteläistä Mustaamerta Turkin rannikkoseutuja koluten Georgiaan ja Azerbaidžaniin. Kaspianmeren ylityksen jälkeen len to suuntautuu Turkmenistaniin, Uzbekistaniin ja Kazakstaniin, min kä jälkeen jatketaan ikiaikaisten silk kiteiden yli läpi Kiinan. Lopulta EteläKorean kautta päästään Japaniin. Erityisesti paluumatka Eurooppaan tätä reittiä pitkin olisi suihkuvirtaus ten kulkusuunnasta johtuen erittäin epätaloudellinen.

Tie pohjoiseen

Venäjän ilmatilan sulkeutuminen syystä tai toisesta oli ollut riskiarvi oissa ja yhtiön skenaariomallinnuk sessa mukana vuonna 2014 tapahtu neesta Krimin valtauksesta lähtien. Kiertoreitin aktiivinen valmistelu aloi tettiin meneillään olevan sodan alet tua, kun kävi selväksi, että Venäjään kohdistuvat pakotteet ulottuvat myös kaupalliseen ilmailuun ja ilmatilan käyttöön.

Polar-toiminnasta on yhtiössä viime aikaistakin kokemusta, sillä muun muassa Los Angelesin, Seattlen ja San Franciscon reitit ovat viime vuo sina kulkeneet varsin pohjoisia le veyspiirejä pitkin. Pohjoisnavan kaut ta lennettäessä samalla lennolla yh distyvät NAT HLA -alueella toimi minen, arktisilla alueilla lentäminen ja pohjoisen Tyynenmeren NOPACreittijärjestelmässä kulkeminen.

Lentojen aloitus vaati käytössä olevi en koneiden ETOPS-sertifioinnin laa jentamisen tarkastelua. Valmisteluissa Airbus-laajarunkojen ryhmäpäälli kön ominaisuudessa vahvasti mu kana ollut Marko Valtonen kertoo: ”Periaatteessa Pohjoisnavan yli len täminen onnistuisi myös 180 mi nuutin ETOPS-sertifikaatin turvin. Suunnittelu kuitenkin helpottuu huo mattavasti, jos käytettävissä on 300 minuutin ETOPS-koneita. Kaikeksi

17
Pohjoisnavan yli
Kaarle Setälä A350-perämies

onneksi kymmenen uusinta A350konetta toimitettiin aiempaa suu remmilla rahtitilan palonsammutus pulloilla, mikä mahdollisti meille 300 minuutin ETOPS-sertifioinnin hake misen. Konerotaatioihin liittyvistä syistä yksittäisiä lentoja on suoritet tu myös yksilöillä, jotka ovat sertifioi tu 180 minuutin ETOPS-toimintaan.” Enimmillään A350-koneisiin on mah dollista hankkia 370 minuutin ETOPSluokitus.

Paitsi itse koneiden, myös eri osas tojen oli tehtävä joitakin erityisjär jestelyjä operaatioiden aloitusta var ten. Valtonen jatkaa: ”300 minuu tin ETOPS vaatii tekniikalta tiettyjen varaosien saatavuutta Helsingissä ja eräitä lisätoimia ETOPS-kelpoisuuden varmistamiseksi. Route planningin osalta oli tehtävä jonkun verran muu toksia toimintamalleihin ja päivitet tävä lennonsuunnittelussa käytettävä Lido-ohjelmisto ottamaan huomioon 300 minuutin ETOPS-suunnittelun tarpeet. Lento-osastolla suurin osa asiaan liittyvistä menetelmistä olikin jo käytössä etukäteen. Kun valmistelut oli tehty, haimme Traficomilta lupaa 300 minuutin ETOPS-luokitukseen.”

Lento-osaston sisällä valmistelut piti vät sisällään myös lentäjien tarkenne tun briefing-materiaalin tekoa ja yh teydenpitoa muihin lentoyhtiöihin. Normaalioloissa useat firmathan len tävät Yhdysvaltojen ja Aasian välisillä reiteillään pohjoisnavan ohi Venäjälle kulkevia Polar-väyliä säännöllisesti. Marko Valtonen kertoo prosessista: ”Olimme yhteydessä vuosien varrel la saatuihin kontakteihin FedExillä, Cathay Pacificilla, Deltalla, British Airwaysilla ja Japan Airlinesilla. Heiltä saimme kuulla kokemuksia ja tietoja muun muassa varakenttien hyväksyn tää varten. Esimerkiksi Cathay on käy nyt kaikilla varakentillä, joita käytäm me suunnittelussa navan yli menevil lä lennoilla, joten sieltä saimme erityi sen arvokasta informaatiota. Kävimme myös kaikkien matkan varrella olevien maiden AIP:stä läpi jokaisen FIR:n ja niiden toimintamenetelmät briefingmateriaalin tekoa varten. Anchoragen lennonjohdon kanssa luotiin myös menetelmä kommunikaatiokatkosti lanteita varten. Mikäli koneestamme

ei tule paikkailmoituksia tiettyyn ai karajaan mennessä, he ottavat yhte yden OCC:hen, joka saa paikkatietoa koneista myös napa-alueilla hyvin toi mivan Iridium-satelliittijärjestelmän kautta.”

Tehdyn briefing-materiaalin toimi vuutta käytännön operoinnissa va lidoi vararyhmäpäällikkö Aleksi Kuosmanen heti ensimmäisellä len nolla. Pientä hienosäätöä materiaa liin tehtiin kokemusten perusteella. Kuten reittiä lentäneet tietävät, var sinkin Anchoragen alueella kommu nikaatio toimii usein hieman epäfor maalimmin kuin käytettävissä oleviin lähteisiin painetusta tekstistä voisi olettaa.

Avaruussää vaikuttaa Pohjoisnavan lähistöllä lentämiseen, minkä vuok si lento-osastolla alettiin seurata NOAAn tekemää avaruussääennus tetta. Nyttemmin tarkastelu on siir retty osaksi normaalia lennonsuun nittelua. Tässä tarkastelussa katso taan, millainen on tilanne säteilyn, aurinkomyrskyjen ja radiokuuluvuu den suhteen. Myös miehistön saaman säteilyannoksen tarkasteluun on tehty muutoksia. Kun aiemmin riittävä tark kuus saatiin käyttämällä isoympyrä

reitillä Helsinki–Tokio saatua sätei lyannosarviota, nyt on siirrytty aktu aalista reititystä vastaavan annoksen kirjaamiseen.

Normipäivän lento

Kuten aiemmin mainittiin, välillä rei tillä Helsingistä Tokioon tai Souliin voidaan käyttää myös eteläistä rei titystä. Mikäli suunnittelu tehdään pohjoisnavan kautta, lähdetään koti kentältä suoraan kohti Norjaa, Bodøn FIR:iä ja NAT HLA -aluetta. Bodølta siirrytään Reykjavik OCA:lle. Venäjän ilmatilaan jätetään hajurakoa, joten aivan maantieteellisen pohjoisnavan yli ei lennetä.

Reitin pohjoisin piste on yleen sä suunnilleen paikassa 89°30’N 060°00’W. Niillä main siirrytään tuo kioksi Edmontonin lentotiedotusalu eelle, johon myös NAT-alue loppuu. HF-radiovastaanottimen päässä on Gander Radio, joka hoitaa yhteydenpi don sekä Kanadan että USAn arktisil la alueilla. Edmontonilta matka jatkuu Anchorage Arctic FIR:lle. CPDLC- ja ADS-C-yhteyksien toimiessa niitä pi detään kuhunkin lennonjohtoelimeen erikseen.

183/2022
Magneettikompassin käyttäytymisen tarkkailuun saattaa lennolla riittää aikaa. Kuvanottohetkellä lähellä maantieteellistä pohjoisnapaa oltaessa standby-kompassi näyttää noin suuntaa 185°…
Case

Alaskan rannikkoa lähestyttäessä tullaan jälleen VHF-peiton piiriin ja Anchoragen lennonjohdon huomaan. Beringinsalmen jälkeen lähestytään toista valtameren yli kulkevaa reittijär jestelmää. Pohjoisella Tyynellämerellä sijaitsevia NOPAC-väyliä pitkin len netään Venäjän rannikkoa pitkin –asianmukainen etäisyys pitäen – aina Japaniin asti. Kommunikaatiomielessä koneessa on melko hiljaista, sillä San Franciscoon ja Tokioon tehtäviä SELCAL-tarkastuksia lukuun otta matta radioon ei paljon tarvitse huu della. Ensisijaisena yhteydenpitoväli neenä käytetään CPDLC:n datalinkki yhteyttä.

Reititys Tokiosta Helsinkiin päin on lähes peilikuva menolennosta. Muutoksia saattaa suuntaan tai toi seen aiheuttaa esimerkiksi tulivuoren purkausten aikaansaamien tuhkapilvi en tai sääjärjestelmien välttely.

Napareitin erityispiirteitä

Napaseudun harvasta lentokenttä verkostosta aiheutuvat pitkät ETOPSsegmentit aiheuttavat välillä tarpeen tankata monta tuhatta kilogrammaa additional-polttoainetta. Muun mu

assa tästä johtuen matkaan lähdetään usein hyvin lähellä suurinta sallittua lentoonlähtöpainoa. Finnair harkit seekin MTOW:n nostamista osassa laivastoa 268 tonnista 280 tonniin. Keväällä sekä Japanin koronarajoituk set että tarve priorisoida kovatuottois ta rahtia johtivat siihen, että lennoille otettiin enimmillään 50 matkustajaa. Tämän jälkeen japanilaiset ovat höl lentäneet maahantuloon liittyviä kiin tiöitään ja markkinatkin ovat muuttu neet niin, että rajoituksia ei enää ole.

Navigoinnin osalta erityisesti mag neettikompassin ominaisuuksiin liit tyvät asiat korostuvat. Osalla vara kentistä käytetään tosisuuntia lähes tymismenetelmissä, toiset taas sijait sevat alueella, jossa eranto on suu ri. Kompassi itsessään on tunnetusti käyttökelvoton lähelle magneettista pohjoisnapaa mentäessä.

Avaruussään vaikutuksesta johtuvia yhteydenpitoon liittyviä haasteita on päivästä riippuen enemmän tai vä hemmän. Datalinkkiyhteyttä kyetään A350:ssa pitämään yllä paitsi satelliit ti- ja VHF-datayhteyden kautta myös HF-datan avulla. Mikäli nämä eivät toimi, voidaan turvautua satelliittipu helimeen tai HF-radioon. On kuiten kin päiviä, jolloin kaikkien toiminnas sa on hankalasti ennustettavissa ole via häiriöitä. Näiden vaikutusta len non kulkuun kuitenkin pyritään ai emmin mainitulla suunnittelulla vä hentämään.

Pohjoisnavan ylittäminen mahdollis taa pohjoisen Aasian kohteisiin len tämisen uusissakin poikkeusoloissa. Reiteillä käytettävä A350 on viimeis ten vuosien aikana osoittanut arvon sa Finnairin lippulaivana ja erilai siin tehtäviin mukautuvana konee na. Pidentynyt lentoaika luo kuiten kin haasteita reittien kannattavuu delle ja konerotaation ylläpidolle, min kä vuoksi tällä hetkellä esimerkiksi useimpia Japanin kohteita ei pystytä palvelemaan.

3/2022 19
…kun taas koneen NAV-display näyttää tosisuunnaksi 020°. A350 kertoo näytöllä myös GRID-suuntiman. Kartalla näkyvä piste NOPOL on itse pohjoisnapa. Uuden rautaesiripun NOTAM. Venäjän vastatoimi Suomen jo aiemmin julkaisemalle NOTAMille sulki ilmatilan suomalaisilta ilma-aluksilta.
Pohjoisnavan yli

Ota riski, tutustu lennOnjOhtajaan

Jos ajattelee sitä, miten erottamaton tekijä yhteistyömme on kummankin ammattikunnan työnkuvassa, on kerrassaan hämmentävää, kuinka vähän ammattiryhmämme ovat teke misissä keskenään, jos mikrofoni ja tangentti poistetaan yhtälöstä.

dän silmin. Näillä lennoilla oli silmiä avaava vaikutus kaikille läsnäolijoil le. Obs-lennoista on vuosien saatossa jostain syystä luovuttu, mutta niiden uudelleenaloituksen mahdollisuuksia selvitellään.

Yhteistoiminnalle

on molemmin puolin luotu selkeät proseduu rit ja toimintamallit, joita nou dattamalla päästään erittäin turvalli seen lopputulokseen. Kuitenkin ym märrys vastapuolen toiminnan näkö kulmista on vähintäänkin puutteellis ta. Tiedämme perusasiat mutta emme perusteita niiden takana tai sitä, mikä vaikuttaa mihin. Edellinen koskee mo lempia osapuolia.

Puutteet yhteisessä tilanneku vassa aiheuttavat arkisessa operoin nissa yllättäviä nopeita tilanteita tai odottamatonta viivettä. Ohjaamossa ei aina osata ennakoida, milloin on odotettavissa pitkiä vektoreita tai koska oikaisu on todennäköinen. Lennonjohtopuolella taas ei välttä mättä ymmärretä, miten ohjaamon työkuorma rytmittyy tai miksi oikai su ja nopeusrajoitus on huono yhdis telmä suihkukonekalustolle, kun taas turbo-propeille käy kaikki. Yhteistä molemmille on, että vaikka ratkaisut ongelmiin löytyvät, emme silti pidä yl lätyksistä. Haluamme tietää, mitä on tulossa.

Molemminpuolista ymmärrystä li säämällä meillä olisi mahdollisuus teh dä operoinnista jouhevampaa, turval lisempaa ja myös polttoainetaloudel lisempaa. Yhteistyö sujuvoituu esi merkiksi silloin, jos lentäjät osaavat paremmin ennakoida lähestymisessä lennettävän matkan ja lennonjohtajat rytmittää rullaamista paremmin. Entisaikaan lennonjohtajat pää sivät tasaisin väliajoin niin sanotul le obs-lennolle istumaan ohjaamon jumpparille ja havainnoimaan, mil tä heidän toimintansa näyttää mei

Kanavat yhteydenottoon olemassa

Koska osapuolten palkkaa maksa vat yhtiöt eivät luo mahdollisuuk sia suorille kontakteille, on molem missa ammattiryhmissä sisäisesti tiedostettu tarve parantaa osapuol ten ymmärrystä toistensa tekemisis tä. Tästä paras esimerkki on vuoro vuosittain SLJY:n ja SLL:n järjestä mä ”Painiristeily”. Risteilylle on avoin kutsu kaikille lennonjohtajille ja lii kenneilmailijoille Suomessa, ja yleisö onkin laajentunut pitämään sisällään myös Rajavartiolaitoksen ja ilmavoi mien lentäjiä.

Virallisten esitysten tuoman opin lisäksi risteilyllä on aina tuhannen taa lan paikka tehdä itseään tykö lennon johtajille ja päästä kasvattamaan omaa ymmärrystä lennonjohdon eri tilan teiden näkökulmista ja samalla lisätä lennonjohtajien ymmärrystä lentäjien ajatusmaailmasta. Keskustelut ovat ai na, poikkeuksetta, hedelmällisiä.

Toinen kanava sparraukselle on Facebookin Fight Forum -keskuste lupalsta. Palsta on niin sanotusti pii lotettu, eli se ei löydy avoimella haul la, vaan seuraajaksi pääseminen vaatii kutsun. Kutsutuksi tulemisen perus teeksi on asetettu ammattilentäjän tai lennonjohtajan lupakirjan omistami nen. Palstan keskustelunsäikeiden ai heet vaihtelevat, ja rima asioiden kysy miselle tai kommentoinnille on mata la. Itse pidän tätä palstaa erinomaise na alustana tiedonvaihdolle ja selven tämiselle. (Mikäli haluat kutsun foo rumille, voit lähestyä asiasta allekir joittanutta.)

Kolmas vaihtoehto on kutsua itsen sä lennonjohtoon kylään. AIP:stä löy tyy nopeasti googlaamalla esimerkik si EFHK-tornin ja -tutkan puhelinnu merot. Mikäli itsellä sattuu olemaan joutoaikaa kentällä, niin mainio ta pa käyttää tuo aika hyödyksi, on soit taa lennonjohtoon ja tiedustella, on ko heille sopiva hetki tulla vierailulle.

Halu kuulla ja tulla kuulluksi Lennonjohtajat potevat semikroonis ta halua lisätä omaa tietämystään len täjien tavasta ajatella sekä halua lisä tä lentäjien ymmärrystä lennonjoh don toiminnasta, joten tilanteen sal liessa vierailukutsuun usein vasta taan myöntävästi. Rimaa luonnolli sesti laskee, jos tornissa on esimer kiksi ”Painiristeilyltä” tutuksi tullut lennonjohtaja.

Lentäjien ja lennonjohtajien kans sakäymisen historiaa kuvaa hyvin, että risteily kulkee nimellä ”Painiristeily”, Facebook-foorumin nimi on ”Fight Forum” ja keskusteluihin viitataan sparraamisena. Historia tosiaan tun tee lentäjien ja lennonjohtajien väleis sä ajankohtia, jolloin hyökkäys oli pa ras puolustus. Tästä ajasta on heikko tutkakaiku jäljellä, mikä näkyy edel leen satunnaisena pilkkeenä silmäkul missa keskusteluissa. Tätä pilkettä ei kannata tulkita piikkinä, koska sen ta kana on kumminkin lähes aina vilpi tön halu parantaa edellytyksiä saada jokainen lento operoitua turvallisesti ja mahdollisimman jouhevasti portil ta/ständiltä taivaalle ja jälleen portil le/ständille.

Edellytys sille, että tämä tavoite saavutetaan korkealla tasolla, on pe rustasoa parempi ymmärrys toisen osapuolen tekemisestä. Me voimme joko jäädä ohjaamoihin taivastele maan, että miksi aina näin, tai voim me ottaa riskin ja selvittää asia ihan lennonjohtajan kanssa. Väitän, että tuo riski kannattaa.

203/2022 turvatoimikunta
Koska viimeksi olet keskustellut lennonjohtajan kanssa ilman, että olet painanut tangenttia?

UUdet taUstatarkistUsvaatimUkset – miksi sinun tulee tietää niistä?

Vuoden 2022 alusta Euroopan komissio muutti vaatimuk sia, jotka EU:n jäsenvaltioiden on täytettävä ennen kuin miehistön tai lentoaseman henkilökortti voidaan myöntää. On erityisesti kaksi merkittävää muutosta, jotka miehistön jäsenenä toimivan on tärkeää huomioida.

Ensimmäinen

muutos on se, et tä henkilökortin myöntävän kansallisen viranomaisen on nyt tarkastettava rikosrekisteri, mut ta – erotuksena entiseen – on tar kistettava lisäksi tiedustelutietoja ja muita ’saatavilla olevia, asiaankuu luvia’ tietoja. Suomessa taustatarkis tuksen tekee Suojelupoliisi käyttäen siihen tarvittavia rekistereitä ja tie toja turvallisuusselvityslain mukai sesti.

Tyypillisesti valtiot haluavat tietää paitsi rikosrekisterin myös sen, mi tä olet tehnyt viimeisen viiden vuo den aikana siitä hetkestä lähtien, kun turvallisuusselvitysmenettely on käynnistetty. Tämä tarkoittaa käy tännössä koko ajanjaksolta (vähin tään viisi vuotta) asiakirjatodisteita, jotka tukevat ilmoittamaasi histori aa. Kotimaassa – sekä käytännössä EU:n sisällä – erillisiä todisteita ei tarvita, sillä viranomaisten välinen tietojenvaihto selvittää hakijan teke miset itsenäisesti. Kolmansien mai den osalta tilanne voi olla toinen.

Toinen muutos on se, kuinka usein taustatarkistukset on toistettava. Aiemmin tarkistukset toistettiin käy tännössä viiden vuoden välein, mut ta väli on nyt lyhennetty yhteen vuo teen. Vaihtoehtoisesti valtiot voivat ottaa käyttöönsä jatkuvan arviointi prosessin. Suomessa tätä kutsutaan nimellä ’nuhteettomuusseuranta’. Se tarkoittaa, että taustatarkistusta voidaan harkita uudelleen heti, jos asianomaiseen miehistön jäseneen kohdistuu rikosepäily, esimerkik si törkeä ylinopeussakko. Tämä voi

siis tapahtua jo ennen kuin tuomioi ta on annettu.

Suomessa epäilystä menee tieto au tomaattisesti Suojelupoliisille, joka ottaa yhteyttä ensin rikosasiaa tut kivaan poliisiin ja sitten epäiltyyn. Annetun selvityksen perusteella Supo harkitsee tapauskohtaisesti, ilmoittaako se rikosepäilystä työn antajalle. Arvion teon vaikutuksesta työsuhteeseen ja päätöksen henkilön soveltuvuudesta työtehtävään tekee aina kortin myöntäjä eli työnantaja.

Pitkät ulkomailla oleskelut Käytännön esimerkki: Olet hakenut lentäjän työtä EU-valtiosta, ja sinul le tehdään ID-korttia varten tausta tarkistus. Toimivaltainen viranomai nen tarkistaa rikosrekisterisi sekä sinua koskevat tiedustelutiedot vii meisen viiden vuoden ajalta. Mutta mitä tapahtuu, jos viimeisen viiden vuoden aikana otitkin vähän aikaa itsellesi ja matkustit ympäri maail maa? Mitä jos opiskelit tai työsken telit ulkomailla? Olennaista on, et tä jos tämä aika oli pidempi kuin 28 päivää, sinun on mahdollisesti sel vitettävä, mitä käytännössä teit tuo na aikana. Siksi sinun pitää kerätä ja säilyttää mitä tahansa seuraavista asiakirjoista validoidaksesi sen, mitä sinulta tuosta ajanjaksosta kysytään:

● Oppilaitosten tutkintotodistuk set tai todistukset

● Referenssit edellisiltä työnanta jilta

● Edellisten työnantajien palkkalaskelmat

● Tiliotteet, joista näkyvät ilmoitetun työsuhteen palkka, työttömyyspäiväraha ja niin edelleen

● Matkakulut ja majoitukset pitki en matkojen yhteydessä

Kohdemaita on erilaisia. Kuten mai nittu, tieto vaihtuu EU:n sisällä vi ranomaisten välillä yleensä ottaen hyvin. Jos mennään niin sanottui hin kolmansiin maihin, on epävar maa, kuinka paljon eurooppalaista viranomaista tyydyttävää tietoa ky seinen maa toimittaa. Siksi tällainen oma selvitys ja verifiointi dokumen tein voi tulla eteen.

Mitä tämä merkitsee sinulle?

Jos olet tällä hetkellä työssä ja/ tai asut toisessa maassa (erityises ti EU:n ulkopuolella), säilytä mah dollisimman paljon todisteita työs täsi. Pidä palkkakuitit, tiliotteet, ho tellilaskut, sähkö- ja vesilaskut sekä muut vastaavat dokumentit talles sa. Mikä tärkeintä, kun lähdet ulko maisesta maasta, jossa olet laillises ti asunut, älä unohda pyytää rikosre kisteritodistusta, joka päättää oles kelusi kyseisessä maassa.

Jos matkustat yli 28 päivää muis ta syistä kuin lentotyön vuoksi, do kumentoi matkasi: liput, hotellilas kut ja muut vastaavat on pidettävä tallessa ja säilytettävä turvallisessa paikassa. Voi olla, ettet niitä koskaan tarvitse, mutta ne voivat myös ääriti lanteessa ratkaista, onko sinulla jat kossa työpaikka vai ei.

3/2022 21 turvatoimikunta

”monta ammattia, Ei yhtään työtä”

Toisen työn tai vaativan harrastuksen tekeminen lentäjän työn rinnalla ei ole tavatonta. Lentokapteeni ja ilmailulääkäri Antti Tuori kertoo Liikennelentäjä-lehdelle, miten hän on onnistunut yhdistämään kaksi kutsumusammattia toisiaan tuke vaksi kokonaisuudeksi.

223/2022 henkilökuvassa

mistuminen vuonna 1996 ja väitöskir ja valmiiksi muutamaa vuotta myö hemmin.

Lentäjän

ja lääkärin työssä on Antti Tuorin mukaan tiettyjä yhdistäviä piirteitä. Tuori pu huu aiheesta yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella, sillä hän on valmistunut lääkäriksi vuonna 1996 ja toiminut liikennelentäjänä Finnairilla vuodesta 2002 lähtien.

”Niin lentämisessä kuin lääketietees säkin analyyttisuudesta on hyötyä. Molemmissa ammateissa päätösten pitää perustua tietoon eikä mutuun. Lentäjänäkin pyrin hakemaan päätök silleni tietoa riittävän laaja-alaisesti”, Tuori sanoo.

Lääkärin työstä Tuori myös ammen si etenkin uransa alkuvaiheilla koneen ohjaamoon rohkeutta esittää omia nä kemyksiään.

”Silloin, kun aloitin perämiehenä, osa kapteeneista oli vielä hyvin autori täärisiä. Aiempi lääkärin ammatti oli valmistanut minua tulemaan toimeen erilaisten henkilöiden ja persoonien kanssa, enkä siksi ohjaamossakaan ujostellut sanoa omaa mielipidettäni.”

Nykyään ohjaamoissa vallitsee Tuorin näkemyksen mukaan onneksi varsin matala lakkikulma kapteenin ja perä miehen välillä.

Lääkäri oli unelma-ammatti

Tuori päätyi lentäjäksi kiertotietä. Ensisijainen urapolku oli suunniteltu lääkärin pestin ympärille.

”Jo lukiossa minulla oli vahva aja tus siitä, että haluan lääkäriksi. Ensimmäinen kosketus lentämi seen tuli eteen armeijassa, kun hain Ilmavoimiin ja pääsinkin lentorukin testeistä läpi. Näköennusteessa mi nulta löytyi kuitenkin hajataitteisuut ta ja ennuste lasien saamiselle oli tuol loin ehdoton ei. Sillä erää lentäminen jäi siihen”, Tuori sanoo.

Armeijan jälkeen fokus oli lääkärin urassa ja etenemin tapahtuikin nope asti: pääsy Helsingin lääkikseen, val

”Tuossa vaiheessa olin varma, että suuntaudun joko ortopediksi tai las tenkirurgiksi.”

Sitten sattuma astui kuvioon ja Helsingin Sanomissa ollut Finnairin ilmailuopiston mainos lentäjäkoulu tuksesta sattui Tuorin näkökenttään.

”Ajattelin, että enemmän sitä katuu asioita, joita ei tee kuin niitä, joita te kee. Laitoin paperit sisään, vaikka olin aika varma, etten tule hyväksytyksi. Silloin 30 vuotta oli yläikäraja ja täy tin samana keväänä 30. Lisäksi ajatte lin, että aiem pi koulutukse ni tuskin näyt täytyy eduksi valinnassa”.

Tuorin yllätyk seksi hänet hy väksyttiin kou lutukseen.

”Sen jälkeen piti toden teol la pohtia, mi tä haluan, sillä en koskaan ol lut varsinaises ti ajatellut, että en toimisi lääkärinä”, Tuori muistelee.

”Lentäminen on ollut hauskaa ja vie nyt kirjaimellisesti mennessään. Totta kai ammatti-identiteetin muuttumi nen vei aluksi aikaa. Varsinkin lääkä rin identiteetti, jota lähdetään raken tamaan jo ensimmäisistä kursseista lähtien, istuu lujassa. Varmaan ensim mäiset 5-10 vuotta meni pohtiessa vas tausta, mitä vastaan, kun joku kysyy ammattiani”, Tuori sanoo.

Tuorin lentäjän urapolun ensiaskeleet otettiin vuonna 1999 Porissa Finnairin Ilmailuopistossa, josta hän valmistui 2001 WTC-iskujen alla.

”Meillä oli jo tyyppikurssipaikat kalen terissa, mutta ne lähtivät terrori-isku jen myötä pois. Delaytä tuli lo pulta 8-9 kuu kautta”, Tuori sanoo.

”Silloin, kun aloitin perämiehenä, osa kapteeneista oli vielä hyvin autoritäärisiä. Aiempi lääkärin ammatti oli valmistanut minua tu lemaan toimeen erilaisten henkilöiden ja persoonien kanssa, enkä siksi ohjaa mossakaan ujostellut sanoa omaa mielipidettäni.”

Tyyppikoulu tuksen jälkeen alkoi uraputki Finnairilla, jo ka on kestänyt tähän päivään asti.

Lentäjän uran - tai pikemminkin kou lutuksen - miinuspuoliksi Tuorin lis taan piirtyi siihen menevä aika sekä koulutuksen aiheuttama ansionme netys.

”Tuossa vaiheessa minulla ei ollut lap sia, eli aikaa oli, ja rahaa en ollut tä hän maailmaan tullut tekemään, niin päätös alkoi kypsymään. Ja jos lentä jän ura ei olisi natsannut, niin toki mi nulla oli onnekas asema, että toinen ammatti oli jo taskussa.”

Lentäminen vienyt mennessään

Nyt yli 20 vuotta myöhemmin Tuori vakuuttaa, että päätös lähteä Poriin il mailuoppiin kannatti.

”Aloitin pikku bussista perä miehenä ja sitä lensin noin 4-5 vuotta. Sen jälkeen olin perämiehenä 330- ja 340-koneissa reilut yhdeksän vuotta, minkä jälkeen siirryin kippa riksi pikkubussiin.”

Nykyään Tuori lentää kapteeni na A320 ja 330-koneilla, edelleen Finnairin palveluksissa.

Lääkärin työtä mahdollisuuksien mukaan

Lentäjäksi valmistumisen jälkeen Tuori on tehnyt lentäjänä käytännös sä täyttä listaa. Kliinistä työtä, eli poti lastyötä, hän on tehnyt niissä väleissä, joita lentämiseltä on jäänyt.

Vuoteen 2015 asti Tuori anoi ja saikin vuosittain noin kuukauden virkava paata, jonka hän pyhitti lääkärintyöl

3/2022 23 henkilökuvassa
Ilmari Tuomivaara

”suOmessa hyvä ilmailulääketieteen tasO”

Perusilmailulääketieteen osaaminen on Suomessa Antti Tuorin mukaan hyvällä tasolla. Yhdeksi kotimaiseksi vahvuudeksi hän näkee sen, että tie donkulku ja keskustelu on täällä su juvaa.

”Toisin kuin joissain muualla, jossa viranomainen saattaa olla kuin nor sunluutornissa, niin Suomessa ilmai lulääkärit ja viranomainen käytännös

sä tuntevat toisensa. Keskustelu on su juvaa ja asioista pystytään nopeasti kin samaan näkemyksiä”, Tuori sanoo.

Pienen ja kompaktin ammattikunnan kolikon kääntöpuoleksi Tuori näkee alan ukkoutumisen.

”Meitä ilmailulääkäreitä Suomessa on noin 60 ja joukkoon kaivattaisiin eten kin nuoria lisää.”

yhä harvempi sairaus estää lentäjän työn

Tuori on mukana monissa luottamus toimissa, kuten esimerkiksi ICAO:ssa, EASA:ssa ja ECA:ssa (European Cockpit Association). Ryhmiä kon sultoidaan lääketieteellisissä asioissa muun muassa lentäjien kelpoisuus todistuksiin ja niiden muutoksiin liit tyen. Tällä hetkellä pöydällä on muun muassa HEMS-lentäjien yläikärajan nosto.

”Tähän asti HEMS-lentäjillä ikäraja on ollut 60 vuotta yhdellä lentäjällä operoitaessa. Tässäkin on tosin ollut paljon kansallisia poikkeuksia. Myös Suomi on hakenut poikkeusta, että tietyillä ehdoilla lentäjä saisi lentää 65-vuotiaaksi asti.”

Kelpoisuusehtojen muutosesitysten taustalla vaikuttaa lääketieteen kehit

le. Nousukausien myötä Finnairin vir kavapaahanat tyrehtyivät ja pidempiä yhtäjaksoisia pätkiä lääkärintyölle ei ole ollut mahdollista enää toteuttaa.

”Koronan aikana olin sitten taas enem män kliinisessä työssä, mikä oli lää kärintyön näkökulmasta hyvä teho jakso.”

Lääkärinä Tuori on erikoistunut ilmai lulääketieteeseen.

”Pääsääntöisesti olen tehnyt ilmailu lääkärin tarkastuksia sen jälkeen, kun sain vuonna 2013 ilmailulääkärin pä tevyyden ja muutamia vuosia myö hemmin luokka 1:n pätevyyden.”

Liikenne- ja ansiolentäjiltä sekä len nonjohtajilta ja lennontiedottajilta vaaditaan lääkärintarkastus, kun he haluavat uusia kelpoisuustodistuk sensa tai jatkaa sen voimassaoloaikaa. Lääkärintarkastuksen voi tehdä lääkä rikeskuksissa vain luokan 1 tarkastuk siin hyväksytty ilmailulääkäri (AME1). Hygieniasyistä Tuori ei tee tarkastuk sia Finnairin lentäjille tai kurssikave reilleen.

Ilmailulääkärin tarkastukset on Tuorin mukaan helppo yhteensovittaa lentä jän työn kanssa.

”Tarkastuksissa ei ole kiire ja jos jokin asia jää auki, niin sitä ei välttämättä

ole pakko hoitaa heti seuraavana päi vänä, mikäli esimerkiksi minulla sat tuisi olemaan lento. Kliinisen työn te keminen samasta syystä on haasta vampaa, eikä olisi potilaankaan etu, että asioiden hoito kestäisi.”

Lentämisen ja kliinisen lääkärin työn ohella Tuori on antanut paljon aikaan sa luottamustoimiin kotimaisissa ja kansainvälisissä lentäjäjärjestöissä.

”Aika pian sen jälkeen, kun aloitin Finnairilla, niin menin mukaan myös SLL:n turvatoimikuntaan, joka on nykyisin myös FPA:n turvatoimikun ta. Sitä kautta tie vei IFALPAan, joka on liikennelentäjäliittojen kattojärjes

243/2022 henkilökuvassa

tyminen. Esimerkiksi diabeteksen hoito on harpannut eteenpäin. Diabetesta sai rastava pystyy nykyään paljon paremmin sekä seuraamaan että säätelemään veren sokerin tasoa, jolloin ei pääse syntymään toimintakykyä leikkaavia laskuja.

”Insuliinihoitoinen diabetes ja lentäjän työ on tähän asti ollut täysin no go, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa se ei estä lentämistä.”

Tuori uskoo, että tulevaisuudessa Suomessakin diabetes ei enää välttämättä estä lentäjän ammattia. Lääkehoidon ke hittymisen ansiosta hän povaa myös yhä

useamman muun sairauden katoavan len täjän ammatin estävältä listalta.

”Aikaisemmin tietyt sairastetut syövät oli no go, mutta nykyään, jos syöpä on hoi dettu, leikattu ja saatu pois, niin se ei enää välttämättä estä lentämistä.”

Ilmailulääketiede on Tuorin mukaan var sin konservatiivista, mikä on etenkin ai emmin näkynyt hyvin pitkinä varoaikoina.

”Myös ilmailulääketiede on onneksi ke hittymässä fiksumpaan suuntaan ja ollaan koko ajan siirtymässä enemmän evidence based -ajattelumalliin.”

tö. Siellä olen ollut komitean varapu heenjohtajana ja vastannut lääketie teellisistä asioita vuodesta 2014 läh tien”, Tuori sanoo.

IFALPA:n lisäksi Tuori on muka na muun muassa ICAO:n Medical Provision Study Groupissa, EASA:n Medical Expert Groupissa sekä kai kissa EASA:n lääketieteellistä kelpoi suustodistusta koskevissa Rulemaking Taskeissa. Yhteinen nimittäjä eri työ ryhmille on keskustella ja ottaa kan taa ilmailulääketieteen kysymyksiin ja siten vaikuttaa muun muassa kelpoi suusehtoihin.

Tuori myöntää, että vaikka kuinka ki pinä lentämiseen ja lääkärintyöhön kantaa pitkälle, niin aina kahden am matin ja luottamustoimien yhdistelmä ei ole ollut kevyin polku kulkea.

”Esimerkiksi aikoinaan perämiehes tä kipparin vakanssiin siirtyminen oli raskas jakso. Olin keväällä aloitta nut kapteenin työt, jotka olivat aiem paa vaativimpia ja sisälsivät enemmän stressiä. Samana kesänä tuotannolli sista ja taloudellisista syistä kolmen viikon kesälomasta suli viikko pois. Silloin tuntui, ettei loma riitä palau tumiseen.”

Kaikesta huolimatta myös työnanta ja, mutta erityisesti liitto, saa kiitok sen Tuorilta.

”Finnair on mahdollistanut kohdal lani paljon ilmailulääketieteen asioi ta. Kun olen pyytänyt vapaapäiviä lii ton hommiin esimerkiksi EASA:n tai ICAO:n kokouksiin osallistumiseksi, niin aina niitä on saatu. Eritoten lii ton osuus on ollut täysin ratkaiseva. Jos olisin ollut jossain muualla töissä, niin olisi ollut ihan mahdotonta, että olisin pystynyt työn ohessa tekemään näin paljon.”

3/2022 25 henkilökuvassa

NasaN tekNologiasuuNNitelmat kOhti 2040-lukua

Nasa on käynnistänyt uuteen teknologiaan pohjaavan projektin, jonka tavoitteena on tulevaisuuden matkustajakone, jolla ei olisi juurikaan haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeen tutkimustyön tavoitteena on 2040-luvulla käyttöönotettava liikennekone. Projekti on muotoutumisvaiheessa, mutta sitä ennen Nasan on määrä saada valmiiksi vielä kuluvan vuosikymmenen aikana kestävän kehityksen liikenneilmailuteknologiaa edustava X-kone.

X-kone

Nasan tulevaisuuteen suunnatun projektin on tarkoitus olla askel pi demmällä kuin kestävän kehityksen X-koelentokoneen, jonka suunni tellaan aloittavan koelennot vuonna 2026. Tavoitteena on saada kapearun koisen liikennekoneen keskeiset run koon keskittyvät tekniikat valmiiksi vuoteen 2035 mennessä. X-kone on osa Nasan Sustainable Flight National Partnership (SFNP) -suunnitelmaa muiden virastojen, teollisuuden ja

akateemisen maailman kanssa. Se pe rustuu 2000-luvun puoliväliin ulottu vaan tutkimussarjaan koskien alisoo nisia liikennekoneita.

Uudet tutkimukset hyödyntävät Nasan vuosina 2005–2020 tekemää Subsonic Fixed Wing (SFW) -projek tia. N+-nimellä kulkenut konsepti aut toi tunnistamaan ja edistämään inno vaatioita, jotka keskittyivät lentome luun, päästöihin ja polttoaineen kulu tukseen. Lyhyemmän aikavälin N+1tutkimukset keskittyivät perinteisen liikennekoneen teknologioihin, jotka olivat valmiit täysimittaiseen kehityk seen vuoteen 2015 mennessä.

Projektin seuraava askel nimettiin N+2:ksi, ja sen tavoitteet on määrä ot taa käyttöön 2020-luvulla. Projektin referenssikoneena käytettiin GE90moottoreilla varustettua Boeing 777 -konetta. Tavoitteina olivat 42 dB Stage 4:ää pienempi lentomelu, 75 prosenttia CAEP 6-vaatimuksia pie nemmät NOx-päästöt lentoonlähtöjen ja laskeutumisten aikana ja vähintään 40 prosenttia pienempi polttoaineku lutus. N+3:n tavoitteet ovat vieläkin kunnianhimoisempia ja ne on määrä ottaa käyttöön 2030-luvulla.

SFW-projekti, joka tunnetaan nyky ään nimellä Advanced Air Transport

Heikki Tolvanen teknologia
Nasan suunnitelmia tulevaisuuden liikennekoneiksi. Kuvat: NASA

Technology (AATT), käynnisti myös Environmentally Responsible Aviation (ERA) -hankkeen, joka aloitettiin vuonna 2010. Toisin kuin aiemmis sa tutkimuksissa, ERA haastoi teol lisuuden ja tutkijat selvittämään, mi ten saataisiin täytettyä vaativat melu-, päästö- ja polttoaineen säästötavoit teet samanaikaisesti.

AATT-projektin johtaja Jim Heidmann kommentoi: "Se voisi olla loogises ti N+4, mutta kutsumme sitä 2040+ EIS -konseptitutkimusprojektiksi.”

Kyse ei ole vain polttoainekulutuksen pienentämisestä, vaan myös kokonais kuvasta. Nämä tutkimukset ulottuvat uusien lentokoneen runko-, käyttövoi ma- ja järjestelmäkonseptien ulkopuo lelle ja kattavat uusia aloja, kuten ve dyn ja muut kestävän kehityksen len topolttoaineet. Tällä hetkellä projek tin suorituskyky- tai päästövähennys tavoitteita ei julkisteta, vaikka Nasan strategisessa implementointisuunni telmassa alisoonisille liikennekoneille esitetyt tavoitteet tähtäävät 2040-lu vulle.

Tavoitteet ovat: 1) jopa 52 dB Stage 4 -vaatimuksia pienempi melutaso 2) 80 prosenttia CAEP 6 -vaatimuksia pie nemmät NOx-päästöt laskeutumisen ja lentoonlähdön sekä matkalennon aikana 3) jopa 80 prosenttia pienempi

polttoainekulutus verrattuna vuoden 2005 vähäpäästöisimpään kalustoon.

Vaikka vetypolttoaineita ja vetyenergi aan liittyviä teknologioita tutkitaan to dennäköisesti 2040+ -ohjelmaan liit tyen, ei Nasa ole ottanut virallista kan taa niihin.

"Etenkin Euroopassa on paljon kiin nostusta niihin liittyen ja arvioimme edelleen sen käytännön merkitystä. Olemme perehtyneet Airbusin suun nitelmiin", Heidmann sanoo.

"Nasan avaruuspuolella on kokemus ta polttoainetankkien kryogeniikas ta, jota voimme hyödyntää tarvittaes sa. Vedyn infrastruktuurihaasteet ovat myös asia, jota meidän on pohdittava." Tutkimustyö voi sisältää myös suu remmille lentokoneille suunniteltu ja sähkö- ja sähköhybridikonsepteja, joista osa voi olla sovellettavissa SFD X -koneelle.

"Keskitymme kumminkin tällä het kellä kapearunkoiseen malliin, mutta seuraavaksi uskon, että olemme avoi mempia eri kokoluokkien suhteen", Heidmann lisää ja jatkaa: " Se voi olla isompi tai pienempi. Se voi olla mitä tahansa markkinat tuolloin haluavat.”

Uudet tutkimukset voivat myös tar

kastella uudelleen fu turistisempia teknolo gioita, joita muun mu assa Nasa ja Boeing tutkivat SFW N+3 Advanced Concept Study:ssa jo vuodes ta 2008 alkaen. Näitä tutkimuskohteita oli vat monitoimikevytra kenteet ja sähköistetyt käyttövoimajärjestel mät sekä lentokoneen uusi muotoilu, kuten Boeingin Transonic Truss-Braced Wing (TTBW) -konsep ti. Kyseinen malli on kin Boeingin ehdotus X-konesopimukselle.

Boeing tutki vuon na 2011 myös N+4-

teknologioita osana työtään Nasan kanssa Subsonic Ultra Green Aircraft Research (SUGAR) -hankkeessa. Laaja-alainen työ sisälsi myös tutki muksia 2040-luvun matkustajako nesuunnittelusta, joihin kuului useita kehittyneitä aerodynaamisia ja käyttö voimateknologioita kuten nesteytetty maakaasu, vety, polttokenno- ja akku sähköhybridit, matalaenerginen ydin voima, rajakerrosvirtauksen hyödyn täminen, unducted fanit ja edistyneet potkurit.

Nasan mukaan SFD-tutkimus kestää vuonna 2026 tapahtuvan ensilennon jälkeen kuusi kuukautta ja valmistuu vuonna 2027. SFD:n maatesti- ja koe lentotietoja käytetään vertailudatana, kun parhaaksi valitun konseptikoneen suorituskykyä verrataan NASAn aset tamiin keskipitkän aikavälin 2025–2035 suorituskykytavoitteisiin. Ne edellyttävät, että ilma-aluksen melu taso on 32–42 dB Stage 4:ää hiljaisem pi sekä NOx-päästöjä, polttoaineen ja energiankulutusta koskevat tavoitteet ovat SIP-tavoitteiden mukaisia. Myös valmistajan teknologinen valmiusta so on oltava viidestä kuuteen (valmi us siirtyä tuotannon kehittämiseen).

Nasa on jo hahmotellut suunnitelmia tehdä yksityiskohtaisempia tutkimuk sia Boeingin TTBW-mallista SFNP:n laajempien tavoitteiden mukaisesti. Nasa aikoo myös esitellä suurille lii kennekoneille suunnitellun suurite hoisen hybridisähköisen työntövoi majärjestelmän, komposiittirakenteet, joita voidaan valmistaa jopa kuuteen kertaisella nopeudella nykytekniik kaan verrattuna ja pieniytimiset tur biinimoottorit, joilla on korkea läm pötehokkuus. X-kone integroisi näitä teknologioita ja toivon mukaan vah vistaisi niiden luomat hyödyt.

Suunnitelmat 2040+-konseptitutki muksista kehittyvät ja tarkentuvat, kun Nasan uusien työntövoimajärjes telmien ja yliääniteknologian lentotes taus lisääntyy. X-konesuunnitelman lisäksi NASA työskentelee Electric Powertrain Flight Demonstration -oh jelmaan valittujen yritysten kanssa se kä valmistelee X-59- hiljaisen yliääni pamauksen koelentokonetta ja X-57sähkölentokonetta.

27 teknologia
Boeingin ja Nasan Transonic Truss-Braced Wing (TTBW) -konsepti

eNsimmäiNeN yliääNiliikeNNekoNe

Useimmat liikenneilmailuun perehtyneet lienevät eläneet käsityksessä, että yliäänen ylittäneitä liikennekoneita on tasan kaksi – Concorde ja Tupolev Tu-144, joista jälkimmäinen suoritti kaksi kosta ensimmäisenä lennon yliääninopeudella kesäkuussa 1969. Vaan totuus onkin toisenlainen, sillä ensimmäinen liikennekoneen tarkoituksellisesti suoritettu äänennopeuden ylitys tapahtui jo elokuussa 1961, ja siitä kunnian sai Douglas DC-8-43 miehistöineen.

Ilmailumuseotarkastaja

Idea syntyi Douglasin koelen täjän, lentokapteeni William Magruderille, jolla oli tarkoi tuksenaan todistaa, että liikenneko ne voisi ylittää äänennopeuden edes hetkellisesti. Taustalla oli myös ko va kilpailu Boeingin kanssa, joka oli saanut markkinoilla vahvaa jalansijaa

Boeing 707 -tyypillä. Koneyksilöksi va likoitui Canadian Pacific Air Linesille korvamerkitty N96047Z (130. koneyk silö tuotantolinjalta) ja lento suori tettaisiin Edwardsin ilmavoimien tu kikohdasta Kaliforniassa. Kapteeni Magruderin lisäksi ohjaamossa olivat perämies Paul Patten, lentoinsinööri Joseph Tomich sekä koelentoinsinööri Richard H. Edwards.

Lentoa suunniteltaessa määritettiin syöksyyn vaadittava kuormituskerroin sekä oikea syöksykulma, jotta Mach 1.01 saavutettaisiin riittävän korkeal la, jolloin ilmanopeus ei kasvaisi lii an suureksi. Machin lukua ei seurat

taisi syöksyn aikana, koska ilmano peus antaisi paljon tarkemman indi kaation. Miehistö sopi, että lentoinsi nööri Tomich luettelisi kolmensadan metrin välein Magruderille nopeusta voitteen, joka hänen oli saavutettava seuraavaan korkeuteen mennessä. Se tarkoitti käytännössä, että nopeuksia lueteltiin kahden sekunnin välein DC8:n syöksyessä aina siinä ajassa tuon 300 metriä.

Lento päätettiin suorittaa elokuun 21.päivä suuntaamalla Douglasin tehtaalta Long Beachistä Edwardsiin. Polttoainekuorma minimoitiin, joten heillä oli menovettä Edwardsiin las

283/2022
Douglasin DC-8 valmistautuu yliääninopeuden ylittävään syöksyyn Edwardsin lentotukikohdan yllä vuonna 1961. Lennon kulkua seurasi Lockheed F-104 Starfighterissa legendaarinen Chuck Yeager. Kuva: Mike Machat (kuvan jälkiväritys Benoit Vienne)

keutuessa vain 30 minuutin nopeus ennätysyritystä varten. Kasi lennettiin 50 000 jalan (15.2 kilometrin) korke uteen, joka sekin oli silloinen liiken nekoneiden ennätys. Lennon saatto koneina olivat USAF:n kame rakoneena toi minut North American

F-100 Super Sabre ja Lockheed F-104 Starfighter, jon ka ohjaimissa oli Magruderin hyvä ystävä, muuan Chuck Yeager.

Magruder työnsi Kasin puolen G:n syöksyyn, joka vaati häneltä noin 22 kilon työntövoiman. Hän ei trimman nut konetta, koska halusi, että se läh tisi oikenemaan itsestään syöksys tä. Mach 1.01 -nopeus saavutettiin

45 000 jalan (13,7 kilometrin) korkeu della yliäänilennon kestäessä 16 se kuntia. Kasi käyttäytyi säyseästi, tosin Mach 0.96 -nopeudella esiintyi pien tä buffetointia niin kiihdytyksen kuin hidastuksenkin aikana, mutta muutoin meno oli tasaista.

Magruder hellit ti työnnön ja ko ne alkoi oikene maan syöksystä, mutta yrittäes sään vetää ratis ta, ei korkeuspe räsin reagoinut, sillä sitä ei ol lut suunniteltu toimimaan ylisoonisessa virtaukses sa. Magruder päätti yrittää oikaisua korkeusvakaimen avulla, mutta sen kään säätömoottori ei jaksanut ylit tää aerodynaamisen kuorman aiheut tamaa voimaa. Tellus lähestyi vauhdil

la ja heillä oli sen hetkisellä pystyno peudella maksimissaan minuutti ai kaa keksiä, miten pelastaa kone ja it sensä. Mitä siis teki kokenut koelen täjä? Työnsi koneen vielä jyrkempään syöksyyn, jotta korkeusvakaajan ae rodynaaminen kuorma hellittäisi, jol loin hän pystyikin liikuttamaan vakaa jaa ja sai sen avulla koneen oikaistua 35 000 jalan (10,6 kilometrin) korke uteen. Jälkikäteen koelentoinsinööri Edwards kommentoi: ”Emme me pe länneet, mutta olimme enemmän tai vähemmän iloisia, että tilanne oli ohi.”

Lennon jälkeen Douglasin toimitus johtaja Jackson McGowen kutsui mie histön yhtiöjohdon lounashuonee seen, jossa tarjosi heille lounaan. Ja lisäksi heille maksettiin tuhannen taa lan bonus ilmailuhistoriaan johtanees ta lennosta. Kapteeni Magruder pal kittiin myöhemmin lisäksi koelento yhdistyksen (Society for Experimental Test Pilots) Iven C. Kincheloe -palkin nolla.

3/2022 29 historian havinaa
Magruder hellitti työnnön ja kone alkoi oikenemaan syöksystä, mutta yrittä essään vetää ratista, ei korkeusperäsin reagoinut, sillä sitä ei ollut suunniteltu toimimaan ylisoonisessa virtauksessa.
Liikenne L entäjä myös digi L ehtenä www.fpapilots.fi/liikennelentaja-lehti.html Lehtiarkisto vuodesta 2003 alkaen 1/2019 SLL 70 -juhLavuo kar­air Biafran ilma 2019_01_v10.indd MD11-rahtilennot päättivät yhDen aikakauDen vieläkin kaivattu työjuhta Boeing 757 Airbus lAAjArunkouudistus: hyvää odotettinkauan 4/2019 Askelmerkkejä ilmAiluAlA uudelleenrAkentAmiseen nOtAm kOrjAtAAn vihdOin? A220 — pieni muttA pippurinen krIlmaIlu IIsIssä lentäjIen korkeakoulututkInto etenee 3/2020 2020_03_v5.indd

Farnboroughin ilmailutEknologisia kEhityshankkEita

Farnboroughin ilmailumessujen ykkösaihe oli vastuullisuus, mikä osoittaa, että alan kaikki sidosryhmät ymmärtävät välttämättömyyden työskennellä yhdessä, jotta lentoyhtiöiden maailmanlaajuinen sitoumus olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä saavutetaan. Messuilla julkistettiin useita kumppanuuksia ja tutkimusinvestointeja, jotka osoittavat, että puheet kestävän kehityksen toimista ovat muuttumassa konkretiaksi.

Yhteistyöllä parempaan tulevaisuuteen

Airbus allekirjoitti aiesopimukset useiden suurten lentoyhtiöiden, kuten Air Canadan, Air France-KLM:n, easy Jetin, International Airlines Groupin, LATAM Airlines Groupin, Lufthansa Groupin ja Virgin Atlanticin kanssa tutkiakseen mahdollisuuksia saada tu levaisuudessa hiilidioksidin talteenot totekniikan myötä hyvityksiä päästö kaupassa. Hiilidioksidin talteenotto

ja varastointitekniikka omaa paljon potentiaalia, sillä järjestelmä kerää, suodattaa ja poistaa lennolla ilmas sa olevaa hiilidioksidia lentokonee seen asennettavien fanien avulla. Kyse ei siis ole lentokoneen omien CO2päästöjen lisäsuodatuksesta vaan suo raan ilmasta ”imuroitavasta” hiilidiok sidista. Kun CO2 on poistettu ilmasta, se varastoidaan maassa turvallisesti ja pysyvästi geologisiin säiliöihin. Koska ilmailuteollisuus ei pysty ottamaan talteen omaa ilmakehään päätyvää hiilidioksidia, kykenisi se hiilidioksi din talteenotto- ja varastointiratkai sun avulla poistamaan päästöjään vas

taavan määrän hiilidioksidia suoraan ilmakehästä. Osana sopimuksia len toyhtiöt sitoutuivat aloittamaan neu vottelut poistohyvitysten mahdollises ta ennakkohankinnasta vuodesta 2025 vuoteen 2028. Poistohyvitykset hoitai si Airbusin kumppani 1PointFive, jo ka on Occidentalin Oxy Low Carbon Venturesin tytäryhtiö ja hiilidioksidin talteenottoyhtiö Carbon Engineeringin maailmanlaajuinen kumppani. Airbusin kumppanuus 1PointFiven kanssa sisältää 400 000 tonnin hiili dioksidipoistohyvitysten ennakkohan kinnan neljän vuoden aikana.

303/2022 ilmailutaPahtumia
Boeingin näkemys Future flight concepts -projektin sähköliikennekoneesta. Kuva: Boeing

Boeing julkisti yliopistojen kanssa yh teistyössä luodun uuden tietojen mal linnustyökalun, joka esittelee tehok kaimmat tavat nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 men nessä. Cascade-nimisellä ohjelmisto työkalulla mitataan koko elinkaaren ajalta uusiutuvan energian vaikutuksia huomioimalla vaihtoehtoisten energi an, kuten vedyn, sähkön ja uusiutu van lentopolttoaineen tuottamiseen, jakeluun ja käyttöön tarvittavat pääs töt. Boeing aikoo käyttää Cascadetyökalua lentoyhtiöiden, alan kump paneiden ja viranomaisten kanssa kye täkseen informoimaan milloin, missä ja miten eri polttoainelähteet risteä vät uusien lentokonemallien kanssa. Yhdysvaltalaisvalmistaja jakoi myös visionsa tulevaisuuden mahdollisista hybridi-, sähkö- ja vetykonsepteista (Future Flight Concepts).

Moottoriteknologiaa

Rolls-Royce ja brittiläinen EasyJet solmivat Farnborough'ssa H2ZEROkumppanuuden, joka tutkii vedyn pro pulsioteknologioita. Rolls-Roycen mu kaan kumppanuuden tavoitteena on osoittaa, että vedyssä on potentiaalia lentokoneiden polttoaineeksi 2030-lu vun puolivälistä lähtien. Nämä kaksi yritystä tekevät yhteistyötä myöhem min tänä vuonna alkavissa ja alusta vissa maatesteissä AE 2100 -mootto rin kanssa.

Collins Aerospace on saanut valmiik si alustavan suunnittelun yhden me gawatin sähkömoottorista ja moot torin säätimestä, joita yhtiö kehit tää Pratt & Whitney Canadan hybri disähköiselle regionaalilentokoneel le. Collins kertoi, että se on testan nut järjestelmää täydellä virralla, jän nitteellä sekä nopeudella ja toimit taa moottorin prototyypin P&WC:lle maatestausta varten myöhemmin tä nä vuonna. Koelentojen on määrä al kaa Montrealissa vuonna 2024.

Airbus ja CFM International teke vät yhteistyötä CFM:n avoroottorin lentotestauksessa. Airbusin A380koneella suoritettavien koelentojen tarkoitus on nopeuttaa uusien pro pulsioteknologioiden kehitystyötä osa na CFM:n Revolutionary Innovation

for Sustainable Engines (RISE) -oh jelmaa. Koelennot toteutetaan tä män vuosikymmenen jälkipuolis kolla Airbusin koelentokeskukses sa Toulousessa. Koelento-ohjelmalla on määrä saavuttaa useita tavoitteita, jotka voivat edistää tulevien mootto reiden ja lentokoneiden tehokkuutta. Näitä ovat:

● parempi ymmärrys moottorin ja siiven integroinnista ja aerody naamisesta suorituskyvystä

● työntövoimajärjestelmän tehok kuuden kasvu

● parempi polttoainetehokkuus, joka vähentäisi CO2-päästöjä 20 prosentilla nykyisiin tehok kaimpiin moottoreihin verrattuna

● akustisten mallien arviointi

● yhteensopivuus 100-prosentti sen uusiutuvan lentopolttoaineen kanssa.

Airbus UpNextin kehityshankkeet

Airbusin teknologiainnovaatio-osasto Airbus UpNext keskittyy tulevaisuu den teknologioiden nopeaan kehittä miseen. Yhtiö ilmoitti Farnborough'ssa kumppanuudesta Curtiss-Wrightin Actuation Divisionin kanssa tarjotak seen mukautettua käyttötekniikkaa eXtra performance WING -projektis sa. Curtiss-Wright-projekti tutkii ak tiivisia ohjaustekniikoita siiven suori tuskyvyn parantamiseksi älykkään sii venkärjen (semi-aeroelastinen sarana) avulla. Sopimuksen mukaan CurtissWright toimittaa Airbus UpNextille

saranakäyttöjärjestelmän skaalat tuun demonstraatiokoneeseen, jonka jälkeen eXtra performance WIING in tegroidaan Cessna Citation VII -liike suihkualustalle. Käyttöjärjestelmä si sältää täydellisen paketin, joka mah dollistaa tehokkaamman siipisuun nittelun, parantaa polttoainetaloudel lisuutta ja vähentää ympäristövaiku tuksia tulevien kaupallisten lentoko neiden työntövoimaratkaisusta ja ra kenteesta riippumatta.

Airbus UpNext aloittaa koelento-oh jelman tutkiakseen vetypolttomootto rin tuottamia jättövanoja osana yhti ön ZEROe-suunnitelmaa. Projekti, ni meltään Blue Condor, lanseeraa kaksi modifioitua Arcus-purjelentokonetta, joista toinen on varustettu vetypolt tomoottorilla ja toinen tavanomaisel la kerosiinikäyttöisellä polttomoot torilla, jotta voidaan verrata niiden jättövanoja korkeissa korkeuksissa. Vedystä ei muodostu palotapahtumas sa hiilidioksidia, mutta koska vesihöy ry ja lämpö ovat palamisen merkittä vimmät sivutuotteet, tuottaa vedyn polttaminen jättövanoja. Vaikka nämä jättövanat eroavat merkittävästi perin teisten JetA/A1-polttomoottoreiden tuottamista jättövanoista, on nii den koostumuksen ymmärtäminen avainasemassa hiilivapaan tulevaisuu den mahdollistamisessa. Blue Condor -projektia tukee Perlan Project -tiimi, joka vastaa Arcus-purjelentokoneiden modifioimisesta. Koelennot on suun niteltu loppuvuodelle 2022 PohjoisDakotassa yhteistyössä PohjoisDakotan yliopiston kanssa.

Airbus UpNext testaa polttomoottorilla modifioidun Arcus-purjelentokoneen avulla jättövanojen muodostumista. Kuva: Airbus / James Darcy

3/2022 31 ilmailutaPahtumia

juKolan Pilottien 100 v Fly inn

Kaksi

pitkän linjan lentokerhoa, Jukolan pilotit ja Finnairin len tokerho, löivät hynttyyt yhteen vuoden 2019 lopulla, kun takavuosi na parhaimmillaan 800 jäsenen FLK operoi silloin enää kahdella koneel la Malmin lentokentältä, jonka koh taloksi oli tulla suljetuksi Helsingin kaupungin jääräpäisen kaavoitusbyro kratian ja kylmän politisoinnin vuok si. Uusi koti löytyi Hyvinkään lento kentältä pitkäaikaisen veljeskerhon, Jukolan pilottien, kupeesta. Nykyään yli 400 jäsenen JuPi päätti järjestää jo pari kesää sitten 100 v Fly inn-tapah

tuman juhlistaakseen FLK:n 60 vuo tista ja JuPi:n 40 vuotista yhteishisto riaa. Kuten niin moni muukin tapah tuma, myös Fly inn jouduttiin siirtä mään koronapandemian seurauksena, mutta tänä kesänä oli sen aika elokuun 12–14.8. Hämmästyttävää kyllä Esteri oli suosiollinen suomalaiselle ilmailu tapahtumalle ja tapahtuma saatiin jär jestää upean sään helliessä satamää räistä juhlakansaa.

Maanäyttelyssä konekalustoa oli lähemmäs kolmisenkymmentä, niin JuPin oma kuuden koneen lai vasto kuin Fly inn:n paikalle hou kuttelemaa kalustoa, joista kaukai simmat Lufthansan lentokerhos ta Hampurista. Eksoottisimmat il ma-alukset olivat varmaankin Phil Lawsonin warbird-kaluston Jak-11 ja Viima, joista molemmat nähtiin myös taivaalla. Huippuluokan taitolentonu merot savuineen piirtyivät upeasti sini

selle taivaalle. Myös Hyvinkään ilmai lukerhon purjelentokalusto oli hyvin esillä ja yleisölennätykset niin moot tori- kuin pursikoneilla pyörivät ko ko päivän ajan. Suomen Ilmailuliiton Eagles-ohjelman myötä lennätyksiä järjestettiin nimenomaan nuorille, jot ta heitä saataisiin houkuteltua hienon harrastuksen pariin. Bonussektorilta mainittakoon, että kentän kupeessa jo kahdeksan vuoden ajan majaansa pitänyt maailman suurin yksimootto rinen kaksitaso Antonov An-2 oli saa tettu lentokuntoon ja teki kaksi paikal lislentoa – ainutlaatuista menoa, josta Ilmailumuseotarkastaja kertoo enem män tulevassa numerossa.

Onnistunut ilmailupäivä kruunat tiin gaalaillallisella JuPin uuden kar heassa lentokonehallissa. Koko tapah tuma oli mukavan kotikutoinen ja hy vin järjestetty – lisää tällaisia ilmailu tapahtumia!

ilmailutaPahtumia
Hyvinkään lentokentällä oli esitteillä kolmisenkymmentä erilaista ilma-alusta Jukolan pilottien 100 v Fly inn:iä juhlistamassa. Kuvat: Heikki Tolvanen
3/2022 33 ilmailutaPahtumia
Extra 330LX starttaamassa taitolentoesitykseen. Suomen warbird mesenaatti Phil Lawtonilla riitti keskuteltavaa uteliaiden Fly inn -vieraiden kanssa. Phil Lawton teki näyttävän lento näytöksen vuonna 1939 valmistuneella VL Viima II -koneella.
343/2022
Kaukaisimmat vieraat olivat saapuneet Hampurista Hanseatic Flying Clubilta, jonka Beechcraft F33A Bonanza kantoi edelleen Lufthansan lentokoulun värejä. Phil Lawtonin Jak-11:n tähtimoottori pöläytti kunnon savut käynnistyksen yhteydessä. Juhlavan päivän kirsikkana kakun päällä oli maailman suurimman yksimoottorisen kaksitason, Antonov An-2:n, esittelylento – harvinaista herkkua.
ilmailutaPahtumia
LEASINGAUTO NOPEALLA TOIMITUKSELLA. www .scc.fi Valikoimaamme on saapumassa erä: • Volvo XC60 T8 • Volvo XC90 T8 • Land Rover Defender P400e + monia muita! Tiesitkö, että SCC on myös valtuutettu Volvo-huolto? Lentäjäliiton yhteistyökumppanina tarjoamme teille uusiin premium ja exclusive luokan autojen leasingso pimuksiin liikkenne- ja kaskovakuutuksen erikoishintaan 49€/kk*. Tutustu koko valikoimaan ja valitse itsellesi sopiva leasingauto FPA-kampanjasivulla: www.scc.fi/fpa Lue koodi puhelimellasi ww.scc.fi/fpa AIRPORT | ESPOO | HELSINKI | JYVÄSKYLÄ | OULU | TAMPERE | TUUSULA | TURKU Volvo XC60 T8 Land Rover Defender P400e BMW i4 *Kaskon omavastuu 1000€

Käytävänäyttely avautui lentoasemalle 50 vuotta sitten uusi ilmailumuseo yhä ilman rahoitusta

Suomen Ilmailumuseo juhlisti 50-vuotiasta ilmailuhistorial lista näyttelytoimintaa kutsuvierastilaisuudessa 9. syyskuuta 2022. Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitsevalla ilmailu museolla on takana paljon merkittävää ilmailuhistoriaa, jota tehdään koko ajan lisää. Kehittyvällä ja uudistuvalla ilmailu museolla on vahvasta historiasta huolimatta edessään myös merkittäviä haasteita. Ilmailumuseotoimintaa on takana 50 vuotta ja siihen mahtuu paljon erityisiä hetkiä ja muistoja.

ilmailutaPahtumia
Suomen Ilmailumuseon johtaja Pia IllikainenKuvat: Miikka Hult

Arvovaltaiset

kutsuvieraat, ken raalikunnan edustajat entinen ilmavoimien komentaja kenraa liluutnantti Reino Artola ja tuolloinen ilmavoimien komentaja kenraaliluut nantti Eero Salmela sekä sisäministe ri Martti Viitanen, Ilmailuhallituksen pääjohtaja K.J. Temmes suorittivat historiallisen nauhan leikkauksen lait taen alulle nykymuotoisen Suomen Ilmailumuseotoiminnan. Tuolloin 12. kesäkuuta 1972 Helsinki-Vantaan len toaseman väestönsuojaan johtavassa yhdyskäytävässä avattiin suomalaista ilmailuhistoriaa esitellyt ns. käytävä näyttely. Sitä kutsuttiin avautuessaan pysyväksi ilmailuhistorialliseksi näyt telyksi.

“Viimeisestä 50 vuodesta yhdeksi kes keiseksi teemaksi nousee yhteistyö. Ilman yhteistyötä ja intohimoa ilmai lumuseota ei olisi varmaan koskaan syntynyt. Yhteistyötä tarvitaan edel leen, kun olemme uusien haasteiden edessä”, avasi Suomen Ilmailumuseon johtaja Pia Illikainen kutsuvierastilai suuden reilut 50 vuotta myöhemmin syyskuussa 2022.

Museojohtajan puheessa kiitokset sai vat erityisesti opetus- ja kulttuurimi

nisteriö ja Vantaan kaupunki, joiden molempien tuki on ollut museolle tär keää. Kiitosta annettiin luonnollises ti myös osaavalle henkilökunnalle, lukuisille vapaaehtoisille sekä ilmai lumuseosäätiön hallitukselle. Näiden ja monen muun tekijän välisellä yh teistyöllä Vantaan kaupungilla on laajat kokoelmat omaava merkittävä museokohde ja nähtävyys alueellaan. Suomen Ilmailumuseo on Vantaan suosituin museokohde.

Tukea ja yhteistyötä tarvittiin ja si tä oli siis tarjolla jo museotoiminnan alkumatkallakin. Ilmailuharrastajat järjestäytyivät yhdistysmuotoon, ja Ilmailumuseoyhdistyksen perusta va kokous järjestettiin 4.12.1969. Yhdistys otti tavoitteekseen valta kunnallisen ilmailumuseon perusta misen ilmailuperinteen säilyttämi seksi jälkipolville. Keskeisessä roolis sa ensimmäiselle näyttelyhankkeelle oli Ilmailulaitoksen ja liikenneminis teriön tuki. Liikenneministeriö luovut ti Ilmailumuseoyhdistykselle käytävä tilan näyttelyä varten 26.1.1971.

50-vuotisjuhlassa ilmailumuseotoi minnan historiasta oli kertomas sa myös yksi harvoista elossa ole vista 129 henkilöstä, jotka olivat pe rustamassa Ilmailumuseoyhdistystä (IMY). Perustajajäsen ja vuosina 1988-1989 yhdistyksen puheenjohta janakin toiminut ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust totesi, että hengis sä on ehkä vielä puoli tusinaa alkupe räisjäsentä. Tilaisuudessa oli mukana myös toinen perustajajäseniin kuu

lunut henkilö, ilmailukirjailija Kalevi Keskinen. Perustajajäsenistössä oli mukana silloisen ilmailun nimek käin kärki kuten kenraali Reino Artola, Antti Aarnio-Wihuri, Kaarlo J. Temmes, useita lentoupseereita se kä ilmailukerhoväkeä ja Finnairin len täjiä. Heidän tavoitteenaan oli luoda ilmailumuseo Suomeen.

Tuo ensimmäinen näyttelytila oli haas tava kapeuden ja tilan mataluuden ta kia. Käytävässä sijaitseva tila ei mah dollistanut kokonaisten lentokoneiden sijoittamista esille vaan tilaan valikoi tiin sinne mahtuvaa esineistöä, kuten valokuvia. Esille asetettiin kuitenkin myös lentokoneita. Tosin ei kokonai sina. Näyttelyyn kuului vuonna 1924 ensilentonsa suorittanut ilmavoimil lekin tarjottu Adaridi AD 3 -mootto rikone. Tuolloin osina näyttelyssä ol lut lentokone kuuluu edelleen Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin. Sen lisäk si näyttelyssä oli esillä valtion lentoko netehtaan 1920- ja 1930-luvuilla suun nittelemat VL Pyry II (PY-27) ja VL Sääski -koneiden rungot sekä Seppo ja Kalevi Kokkolan suunnittelema au togiro. Näyttelyn läheisyyteen ulko tilaan sijoitettiin Folland Gnat ja de Havilland Vampire -suihkukoneet se kä lentokenttäpaloauto.

Vuonna 1972 avattu käytävä näyttely sai myöhemmin nimek seen ilmailuhistoriallinen näyttely. Vuonna 1977 näyttelyn perustanut Ilmailumuseoyhdistys ry. nimesi käy tävänäyttelyn virallisesti ilmailumuse oksi vuonna 1977 Museoviraston ke

ilmailutaPahtumia
Perustajajäsen ja vuosina 1988-1989 yhdistyksen puheenjohtajanakin toiminut ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust

ilmailumuseoyhdistys perustettiin

ilmailumuseotoiminta alkoi Helsinki-Vantaan lentoaseman tiloissa

avattiin nykyisin tunnetun Suomen Ilmailumuseon ensimmäinen osa

kaarihalli avattiin 1985 välihalli avattiin 1989 II-halli avattiin 1995 arkisto/kellari välihallin laajennus 1997 ilmailun valtakunnallinen erityismuseo 1998 auditorio, kahvila ja kirjasto avattiin

kumppanuushaku Uusi Ilmailumuseo-hankkeeseen

ilmailun valtakunnallinen vastuumuseo

hotuksesta. Käytävänäyttelystä tie vei lopulta omaan museorakennukseen, kun Suomen Ilmailumuseon ensim mäinen näyttelyhalli avattiin yleisöl le vuonna 1981. Tätä seurasi ns. väli hallin avaaminen vuonna 1985 ja toi sen suuren näyttelyhallin käyttöönot to vuonna 1989. Näiden virstanpyl väiden väliin jäi päivämäärä 23. syys kuuta 1986, jolloin nähtiin museon kokoelmien suurimman lentokoneen Convair Metropolitanin roll-in hal lin suojiin. Kone vedettiin käsivoimin sisään hallin päädystä ennen seinän rakentamista. Noin kuukautta aiem min ilmailumuseolle teki epävirallisen vierailun presidentti Mauno Koivisto. Hän on toistaiseksi ainoa president ti, joka on saapunut ilmailumuseolle polkupyörällä.

Ilmailumuseotoiminnan ammatillis tumisen myötä toiminta siirtyi vuon na 1996 Suomen Ilmailumuseosäätiön hallintaan, jolloin siirryttiin kohti ny

kyistä statusta ilmailun valtakun nallisena vastuumuseona. Nykyinen Suomen Ilmailumuseo on siis ilmai lun valtakunnallinen vastuumuseo, jo ka tallentaa ja esittää monipuolisesti Suomen siviili-, sotilas- ja viranomais ilmailuun liittyvää aineistoa.

Syyskuisen juhlatilaisuuden kutsu vieraiden joukossa oli myös Uusi Ilmailumuseo -hankkeen kumppa nin Vantaan kaupungin kaupungin johtaja Ritva Viljanen sekä kaupun kikulttuurijohtaja Riikka Åstrand. Valtionedustajana tilaisuudessa pi ti juhlapuheen opetus ja kulttuurimi nisteriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja.

”Suomen Ilmailumuseo on ainutlaa tuinen toimija maamme museoken tällä. Kansallisesti merkittävää on, että Suomen Ilmailumuseo ylläpitää ja hoitaa laajinta ilmailukokoelmaa. Painopisteenä on Suomen ilmailu ja suomalaisten suunnittelemat tai käyt

Toinen ilmailun ammattimuseo Ilmavoimamuseo sijaitsee Tikkakoskella. Suomessa on kaikkiaan kuusi ilmailumuseota sekä satoja museolentokoneita. Niihin voi tutustua osoitteessa ilmailumuseot.fi.

383/2022
ilmailutaPahtumia 1969
1972
1981
1983
2019
2020

tämät lentokoneet”, sanoi OKM:n yli johtaja Kaivosoja.

”Suomen Ilmailumuseo on yksi pio neereista museoiden vapaaehtoistoi minnan kehittämisessä. Museotilaston mukaan vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos oli täällä viime vuonna yli 4000 tuntia. Koronapandemiaa en nen tunteja kertyi jopa yli 10 000. Työnjäljet näkyvät. Kymmenet näyt teillä olevat koneet on kunnostet tu vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoiset toimivat myös ilmailumuseolla simu laattorikouluttajina. Ilmailumuseon toteuttama vapaaehtoistyö on myös vaikuttava esimerkki kulttuuriperin nön yhdistävästä voimasta”, jatkoi Kaivosoja.

Tikkakosken Ilmavoimamuseon tervehdyksen tilaisuuteen toi museo johtaja Kai Mecklin. Hän nosti pu heenvuorossaan esiin ilmailumuseo kentän suurimman haasteen.

”Ilmailua ei oikein tahdota miel tää kulttuuriksi. Se ei voi olla vaikut

3/2022 39 ilmailutaPahtumia

tamatta yhteiskunnan päättäjien nä kemyksiin ja päätöksiin, jotka koske vat ilmailumuseoita. Tämä on näkynyt selvästi mm. muita ammatillisesti hoi dettuja museoita pienempänä rahal lisena tukena. Ilmailumuseot tuotta vat itse 30-40% budjetistaan, joka on huomattavasti enemmän kuin muis sa museoissa. Tästä seurauksena oli se, että yhteiskunnan eurojen määrä asiakasta kohti oli huomattavasti pie nempi kuin muissa museoissa. Koska prosenttiluku on kovasti korkea siitä voidaan tehdä johtopäätös, että ilmai lumuseot ovat kustannustehokkaita”, sanoi Mecklin.

”Yksi lentokone tarvitsee noin 100 ne liömetriä eli yhden omakotitalon pin ta-alan verran. Olemme väistämättä tilanteessa, jossa tulevaisuudessa on tehtävä tiukkoja valintoja ja kokoelmi en radikaalia supistamista. Enkä tar koita tässä supistamisella materiaa lin viemistä varastoon. Se on oikeasti poistettava. Ennen sitä tieto on kuiten

kin jotenkin tallennettava. Meidän pi tää mennä entistä enemmän digitaali seen toimintaan, että ne jäävät jollakin tavoin kansakunnan muistiin. Kaikkea me emme voi jatkossa tallentaa”, jat koi Mecklin.

”Uskon, että Suomen Ilmailumuseo löytää uusia innovatiivisia tapoja tar jota kävijöille museoelämyksiä, joita muissa museoissa ei voi saada”, päät ti Mecklin.

Ruotsin ilmavoimamuseon eli Linköpingin Flygvapenmuseumin ter vehdyksen tilaisuuteen toi Linus Berg, joka luovutti Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin Saab Gripen E -hävittäjän pienoismallin.

Juhlatilaisuuden kutsuvieraille tar jottiin buffet-illallinen 70-luvun hen gessä, jonka lisäksi heille tarjoutui mahdollisuus näyttelyyn tutustumi seen sekä ilmailuelämykseen simu laattorimaailmassa. Suosikiksi nousi Airbus A320-simulaattori, jossa len nättäjinä toimivat vapaaehtoistyössä Finnairin aktiivilentäjät sekä jo eläköi

tyneet lentäjät. Juhlaillan musiikkielä myksistä vastasi puolestaan Finnair Pilots Big Band.

Nyt Suomen Ilmailumuseolla on edessä mm. uudet Digimuseohankkeet, jonka osalta esillä on jo Douglas DC-3 -koneesta kertova di ginäyttely. Seuraava suurempi askel Suomen ilmailuhistorian tallenta misessa eli Uusi Ilmailumuseo -han ke toisi uudistetut näyttelyt koko naan uuteen näyttelytilaan Vantaan Aviapoliksessa. Ratkaisua ja rahoitus ta on haettu ja lähiajat näyttävät mi hin suuntaan museotoiminta on me nossa. Yhteistyössä Vantaan kaupun gin kanssa ilmailumuseolle on kaa vailtu uutta sijaintia, joka on aivan nykyisen Suomen Ilmailumuseon vie ressä osoitteessa Karhumäenportti 1. Kyseisen määräalan omistavat yhdessä Vantaan kaupunki (76%) ja Kiinteistö Oy Aviatontti II (24%), jonka taka na on Finavia Oyj. Nykyiset Suomen Ilmailumuseon tilat ovat toiminnal lisesti sekä teknisesti tiensä päässä.

403/2022 ilmailutaPahtumia
Finnair Pilots Big Band

Tarve uusille tiloille on jopa huutava. Onnistumiseen tarvitaankin jälleen yhteistyötä. Rahoituspäätöstä edelleen odottavan museohankkeen on mää rä uudistaa Suomen Ilmailumuseon toimintaa kokonaisvaltaisesti, mutta perinteitä kunnioittaen. Suomen hal lituksen eduskunnalle 19. syyskuuta 2022 jättämä budjettiesitys ei kuiten kaan edelleenkään sisältänyt esitystä rahoituksesta uudelle ilmailumuse olle. Nykyinen maanvuokrasopimus Finavian kanssa on voimassa vuoden 2028 loppuun saakka. Kustannukset ovat kuitenkin nousussa, sillä vuokra nousi vaiheittain markkinahintaisek si. Vuokrankorotus johtaakin museota entistä suurempaan tukimäärärahojen hakemiseen.

Suomen Ilmailumuseon miljoonas kävijä asteli sisään museon ovista lä hes 50 vuotta käytävänäyttelyn avaa misen jälkeen 24. lokakuuta 2019. Kahden miljoonan kävijän raja saa vutettaneen merkittävästi lyhyem

mässä ajassa, sillä Uusi Ilmailumuseo tavoittelee vuosittain jopa 100 000 kävijää. Vuosittainen kävijämäärä Ilmailumuseossa on ollut pandemiaa edeltävänä aikana noin 40 000.

Ilmailumuseon uudistamishanke ei ole aivan uusi asia, sillä se käynnistettiin jo vuonna 2012 Suomen Ilmailumuseon Lentoon 2015 -hankkeella, joka jat kui myöhemmin SIM2020 (Suomen Ilmailumuseo 2020) -hankkeena ja nyt Uusi Ilmailumuseo -hankkeena. Vantaan kaupunki tukee museohan ketta aktiivisesti ja olisi yksi rahoitta ja. Valtionrahoituksen mukaantulo on välttämätöntä, jonka lisäksi hankkeel le tarvitaan myös merkittävästi yksi tyistä rahoitusta. Uusi ilmailumuseo arvioitiin vuonna 2021 noin 20 mil joonan euron kokonaisinvestoinniksi, joka sisältäisi suunnittelu- ja rakenta miskulujen lisäksi myös näyttelyiden rakentamiskulut. Uusi Ilmailumuseo olisi pääosin yksikerroksinen halli mainen rakennus, joka olisi kooltaan

noin 5400 neliömetriä ja noin 6300 bruttoneliömetriä. Se olisi nykyis tä pienempi kokonaisuus, mutta len tokoneita ajatellen neliöitä tärkeäm piä on rakennuksen tilavuus kuuti oina. Ilmailumuseohankkeeseen liit tyykin vahvasti myös kokoelmakes kuksen perustaminen toisaalle, jossa lentokoneita voitaisiin säilyttää vaih tuvia näyttelyitä varten. Uuden ilmai lumuseon kokoelmiin mahtuisi ker ralla karkealla arviolla noin puolet tai ehkä vain kolmannes nykyisistä len tokoneista. Alustavan aiemmin jul kaistun aikatauluarvion mukaan Uusi Ilmailumuseo valmistuisi noin 30 kuu kauden kuluttua positiivisesta avus tuspäätöksestä. Tämän lisäksi muut to ja näyttelyn rakentaminen kestäisi noin yhdeksän kuukautta. Tämä tar koittaisi reilua kolmea vuotta. Koko hankkeen tavoitteena on ilmailukult tuuriperinnön säilyttäminen tuleville polville sekä ilmailun elämyksellisyy den kokemuksen jakaminen.

3/2022 41 ilmailutaPahtumia

IlmaIlukesää la

Lentäjien virallisen ilmailuke sän avasi jälleen vuonna 2022 jo perinteinen Oripään lento kentällä järjestettävä SEP-lentoleiri. Tapahtuman vetäjänä toimivat jälleen ansiokkaasti Martti Turppo ja apumies Tapio Pitkänen. Turun lentokerhon toimitiloihin ja kalustoon tukeutuvan tapahtuman aikana on aina tarjolla perinteistä ja tärkeää ilmailun kuppi latiimaa sekä muuta oheistoimintaa leirisaunan ja iltanuotion merkeissä. Talkoohenkisessä tapahtumassa on myös mahdollista lentää lennonopet tajan kanssa pienkoneilla sekä yllä pitää tai päivittää SEP-kelpuutusta. Paikalla on tarjolla leirimajoitus ja ruokailu toteutetaan kerhotalolla.

Kolmelle päivälle jaettu tapahtuma on ollut useina vuosina hyvinkin suosittu niin nuorempien kuin vanhempien lii kennelentäjien keskuudessa. Paikalla on perinteisesti nähty aktiivilentäjien lisäksi myös jo eläkkeelle siirtyneitä konkareita. Avauspäivänä lipunnos tossa korkeuksiin nousee suomalais ten lentoyhtiöiden historillinen lippu rivistö, jota on monena vuonna seu rannut ylilento.

Seuraavan kerran tämä lämmin henkinenkin ilmailuleiri järjestetään toukokuussa 2023. Paikalle voi saa pua vaikka vain yhdeksi päiväksi tai nauttia koko leirin ajan ilmailutun nelmasta.

lupakirjat voimaan, ja aurinkorannalle

423/2022
ilmailutaPahtumia
Kuvat: Miikka Hult

laIdasta laItaan

voimaan, sateelta suojaan aurinkorannalle

Kesän 2022 päälentonäytös toi ilmailujuh lan Porin lentokentälle kesäkuussa. Entisen Finnairin ilmailuopiston sekä nykyisen Suomen Ilmailuopiston kotikenttä Pori on tuttu paikka suurelle osalle Finnairin nykyisistä liiken nelentäjistä. Myös tapahtuman sää auttoi muiste lemaan mennestä, sillä sade ja matalat pilvet olivat taattua Poria jo lentokouluajoilta. Tällä kertaa sa detta ja pilvisyyttä oli tarjolla kuitenkin myös muu alla kuin vain Porin yllä.

3/2022 43
ilmailutaPahtumia

Alusta asti oli kuitenkin varmaa, et tä ainakin Rajavartiolaitoksen varti olentolaivue ja Utin Jääkärirykmentin NH90 lentäisivät. Lopulta taivaalla nähtiin monta muutakin upeaa len toesitystä, sillä lauantaipäivän sateet kuivuivat kohti iltaa. Sunnuntaina sää oli parempi, mutta tuulinen. Vesisateen lisäksi Porin yllä nähtiin tähtisadettakin, kun lentonäytöksen pääesiintyjä sveitsiläinen Patrouille Suisse kaarteli vauhdikkaasti kuudel la Northrop F-5E Tiger II (Freedom Fighter) -koneella käyttäen omasuo jaheitteitä.

Hävittäjähankkeen voittanut Lockheed Martin oli vahvasti pai kalla ja Suomeen lennätettiin kaksi maanäyttelyyn osallistunutta F-35A -hävittäjää. Ruotsin ilmavoimat on perinteisesti kunnioittanut suoma laisia lentonäytöksiä ja vauhdikas Gripen-solo nähtiin myös Porissa. Toimintaympäristön muutoksenkin mahdollisesti myötävaikuttamana pai kalla oli myös Englannin kuninkaallis ten ilmavoimien Eurofighter Typhoon. Hävittäjistä yleisön otti haltuunsa kui tenkin Suomen Ilmavoimien näyttävä F/A-18 Hornet-soolo.

Porin lentokenttäalueella jalat maas sa ja kentän yllä nähtiin jälleen useita liikennelentäjiä. Aeron historiallinen Douglas DC-3 saapui Poriin mittari lentomenetelmin ohjaimissaan Petri Munukka ja Mikko Jägerholm ja Vesa Kaartinen. Lentonäytösohjelmassa taivaalla nähtiin Petteri Tarman Navywingsin SNJ-2:n esityslento se kä Woikoski Safirs ja Arctic Eagles, joiden ohjaimissa nähtiin mm. Tapio Pitkänen ja Miikka Rautakoura. Suomen Ilmailuopiston pisteellä Phenom-liikesuihkukonetta esitte li Pasi Kallio. Virallinen lentonäytös selostajan ääni kuului luonnollisesti Riika Kaipaiselle.

Porin paikallisilla keskustelupalstoilla oli kyselty miksi lentonäytös oli juuri kyseisenä viikonloppuna eikä vaikka edellisenä tai seuraavana, jolloin en nusteessa sää oli aurinkoinen. Vuoden 2023 Suomen Ilmailuliiton päälento näytös järjestetään Turussa, joten nyt kaikki povaamaan aurinkoista kesää.

443/2022 ilmailutaPahtumia

Loppukesästä

elokuussa ilmai luväki kokoontui Suomen van himpaan maaseudulla toimi vaan täysihoitoa tarjoavaan matkai lukohteeseen eli Hauhon Ilorantaan. Kolmipäiväiseen Hauho Fly-in -tapah tumaan on perinteisesti kuulunut au rinkoinen ja lämmin säätyyppi, jonka kanssa järjestäjä oli jälleen onnistu nut. Ilorannan hiekkarannalle ja lai turiin kiinnittyi tapahtuman aikaan kymmenkunta vesilentokonetta ult rakeveistä aina Cessna 206 Stationair -koneeseen.

Lentotoiminnan lisäksi tapahtu maan kuuluu illallinen rannalla, ui mista, saunomista savusaunassa se kä kuppilatiimaa. Tapahtuman toi sena iltana pöytään saapui jälleen Porco Rosso -hengessä punainen si ka. Tapahtuman järjestäjänä toimii Suomen vesi- ja suksilentoyhdistys ry. Tapahtumamestarina toimi vii me vuosien tapaan ansiokkaasti Petri Munukka. Kesäistä Hauho Splash-in ja talvilentotapahtuma Hauho Skiinnejä on järjestetty yhteensä jo 56 kertaa.

3/2022 45 ilmailutaPahtumia

de havilland aircraft

Työnantajamme järjestämä elokuinen virkistysmatka Speedbirdin kotipesään mahdollisti tutustumisen Lontoon pohjoispuolella sijaitsevaan de Havillandin museoon. Siellä riittää laadukasta kalustoa lattiasta kattoon!

paikalla noin 54ekr – tosin kutsumat ta. Seudulle myöhemmin kehkeytynyt kartano lienee vuoden 1380 paikkeilla saanut nimekseen Salisbury Hall, nimi pätee edelleen.

Aikataulullisesti kriittinen kor keakulttuurimatka aloitettiin Uberilla suoraan hotellin pi hasta. Reilun puolen tunnin kuluttua ajoneuvo lipui maaseutumaisemissa keskellä historiallista maaseutua var sin epämuseaalisessa ympäristössä. Paikka on nimittäin vanhan maatilan pihapiirissä, hevoset laiduntavat vie ressä. Jo muinaiset roomalaiset pyö rivät aikoinaan alueella, kerrotaan jo pa itse Julius Caesarin pyörähtäneen

Pitkän ajan ja monenkirjavien vaihei den jälkeen kyseessä oleva alue sai lo pulta kytköksen ilmailuteollisuuteen kun de Havillandin Mosquito Design Team turvallisuussyistä muutti näil le Salisbury Hallin tiluksille loka kuussa 1939 kehittämään salassa de Havilland Mosquitoa. Paikalla ollutta muinaista vallihautaa vastapäätä pys tytettiin latoa muistuttava hangaari, jossa tämän sittemmin legendaarisen maineen saavuttaneen koneen ensim mäinen prototyyppi rakennettiin kä sityönä ei-strategisesta materiaalista,

puusta, käyttäen niin ikään ei-strate gista työvoimaa. Huippusalaisen ke hitystyön edistyttyä lennettiin tiluk sia ympäröiviltä pelloilta kaikkiaan kolme toisistaan hieman poikkeavaa Mosquiton prototyyppiä Lontoon ku peeseen Hatfieldiin, jossa koneiden kehittämistä vielä jatkettiin. Näin säästyttiin koneiden tarpeettomalta purkamiselta ja kokoamiselta.

Sodan jälkeen 1947 de Havillandin lähdettyä tiluksilta paikka joutui hun ningolle useammaksi vuodeksi, kun nes entinen Kuninkaallisten merivoi mien majuri Walter Goldsmith osti Salisbury Hallin 1955. Uuden omista jan käsissä käynnistettiin Britannian ensimmäinen ilmailumuseo, ja muse on halli avattiin yleisölle 1959. Säilössä

463/2022 matkakohde
Comet-kimara. Molemmat kakkosia alkujaan, vasen tehty nelosen simuksi. Kuvat: Antti Hyvärinen Prototyyppi Mosquito

ircraft MuseuM

ollut Mosquiton prototyyppi oli ollut pa hasti romutusuhan alla, mutta nyt sille jär jestyi synnyinsijoilleen sen historiallista arvoa korostava esittelypaikka. Hiljakseen muutakin de Havillandin tehtaan tuotan toa alkoi ilmaantua samaan pihapiiriin, ja nykyisin de Havilland -kokoelma on laa jin yhden valmistajan koneisiin keskitty nyt näytteillepano Britanniassa.

Astuessamme halliin tulee itseoikeutetus ti ensimmäisenä vastaan juuri Mosquiton proto. Sen säilymistä läpi sotavuosien voi daan pitää lähes ihmeenä. Kokoelmaan kuuluu lisäksi kaksi muutakin Mosquitoa, suurin kyseisen konetyypin yhtenäinen ko konaisuus missään. Edellisellä käynnilläni reilut kymmenen vuotta sitten kaikki ha lukkaat pääsivät ottamaan protosta kylmät tyypit, mutta nykyisin lippusiima kiertää kaluston tehokkaasti.

3/2022 47 matkakohde
Ja lisää Mosquitoa Tuomiopäivän laite, C.24

Mosquito-hallin nurkassa huomio ta herättää suurehko sodanaikaisen Airspeed Horsa -liitokoneen eturun ko. Jeeppi ja sotilaat vain liidokin kyytiin, Dakotan hinauksessa taivaal le ja hyökkäys vihollisen selustaan! Lentoonlähdössä käytettiin kolmepyö räistä telinettä, joka pudotettiin nou sun jälkeen; kone laskeutui alla ole van jalaksen varaan. Siivissä oli suu ret jarrulaipat, joiden avulla laskumat ka jäi lyhyeksi. Lukuisia Horsia käytet tiin muun muassa Normandian mai hinnousussa. Useimmat Horsan len täjät saivat vain lyhyen koulutuksen, koska heiltä edellytettiin pelkästään laitteen ohjaamista hinauksen aikana ja laskeutumistaitoa. Suotuisissa sää oloissa koneessa voitiin kuljettaa jo pa kaksi Willys Jeepiä, joilla varmis tettiin maahanlaskujoukkojen liikku vuus. Horsia rakennettiin kaikkiaan yli kolme ja puoli tuhatta kappaletta.

Seuraavassa hallissa tarjotaan lisää aarteita: suuri harvinaisuus on de Havilland Comet 1:n runko alkupe räisillä neliskanttisilla matkustamon ikkunoilla varustettuna. Koneen si sällekin pääsee ihmettelemään alku aikojen menoa. Kyseessä on maail man ensimmäinen suihkumatkusta jakone, ainoa jäljellä oleva lajissaan. Comet 1 suhteen kato on ollut kova, alkuaikojen onnettomuuksien jälkeen maine oli mennyttä. Katon repeämi

3/2022
Comet 1:n sisustaa Comet 1 -ohjaamo rauhoittavine värisävyineen Comet 1 -runko
matkakohde

nen metallin väsymisen seurauksena kesken lennon pilasi loistavasti alka neen uran. Tämän yksilön lisäksi on olemassa ainoastaan yksi kokonainen Comet 1, sen sijaintipaikka on RAFin museossa Cosfordissa, siinä ikkunat oli jo muutettu pyöreiksi.

Cometin rungon lisäksi esillä on myös yhtiön kangaspuuosastoa ku ten de Havilland Tiger Moth, Hornet Moth ja tuomiopäivän laitetta muis tuttava autogiro C.24. Vampire on aina vaikuttava näky, olihan kysei nen ilmakulkuneuvo myös Suomen Ilmavoimien ensimmäinen suihku kone. Sotilaallisempaa puolta edusta vat Chipmunk ja Venom. Myös moot toreita on esillä varsin edustava koko elma, mukaan lukien Ghost 50 -suih kumoottori joka työnsi Comet 1:n kor keille lentopinnoille.

Pihalla olevassa pressuhallissa puu haa miehiä. Meneillään on entisöin nissä olevan Dragon Rapiden siipien päällystys. Vapaaehtoisten entisöinti toiminta on voimissaan myös täällä. Huomiota herättää myös Comet 1:n ohjaamo joka on ollut aikanaan näyt teillä Lontoon Science Museumilla. Tyhjä sisältä, sisuskalut on luultavas ti siirretty runkoon näytille.

Ulkoalueella on sitten suurempaa ko netta. de Havilland Dove edustaa brit

Dragon Rapide työn alla

Rapiden yhden miehen ohjaamo

BAe

3/2022 49
146 matkakohde

tiläistä tyylikkyyttä parhaimmillaan. Tämä kaksimoottorinen lentolaite oli varsin laajassa käytössä aikanaan niin siviili- kun sotilaspuolellakin. Esillä on myös siitä kehitetty nelimoottorinen de Havilland Heron. BAe 146 "ilmo jen kiintopallo" kuuluu näyttelyesinei siin, valitettavasti siivet pätkäistynä. DH.125-liikesuihku on monelle tuttu. Comet-kimara jatkuu vielä ulkonakin, Comet 2:n nokka ja Comet 4 -simu laattori. Trident-matkustajakoneesta näytteillä on Trident 2:n eturunko ja Trident 3:n ohjaamo joka oli juu ri saapunut museoon Manchesterista. Kolmemoottorinen Trident edusti ai koinaan kehityksen kärkeä autoland-

ominaisuuksineen: Lontoon sumut eivät enää olleet este tehokkaalle len totoiminnalle! Myös Sea Vixen ja Vampire Trainer ovat esillä ulkona.

Visiitin päättää vierailu entisöintitilas sa, jossa työn alla on de Havillandin malli Dragon Rapide. Vapaaehtoiset työntekijät häärivät riisutun rungon ympärillä ahkerasti. Rungon puinen rakenne oli upeasti esillä ennen ver hoilun asennusta. Tämä kaksimootto rinen kaksitaso on tuttu myös Suomen taivaalta, Aero O/Y:hän operoi kahta Rapidea aikoinaan juuri ennen suur ta kähinää. Tyyppi oli kenties menes tynein brittien 1930-luvulla valmista

ma lyhyen matkan liikennekone, se oli käytössä useissa maailman maissa.

Kaikkiaan de Havillandin museo on erittäin suositeltava matkakohde. Mukaan pakotettu perämieskin vai kutti tyytyväiseltä korkeakulttuurin antiin! Laadukasta kalustoa oli tarjolla runsaasti ja kaikkea pääsi katsomaan läheltä. Museon lipunmyynnin yhtey dessä on pieni kauppa, josta saatava kuppi kuumaa maistuu toki aina kii reisen kierroksen jälkeen. Iloksemme totesimme myös, että paikalla pyöri vistä vapaaehtoisista sai helposti sa manhenkistä juttuseuraa.

503/2022
Trident 2. Nokkateline sijaitsee keskilinjan vasemmalla puolella ja menee poikittain sisään. DH Heron Trident 2 ja pässinsarvet DH Dove
matkakohde

Vuoden

2022 aikana kalusto kato jatkui. Finnair luopui ke väällä kolmesta vanhimmas ta A321-koneesta, joita olivat OHLZB, OH-LZC ja OH-LZD. Koneet oli otettu käyttöön vuosina 1999–2000. Nyt A321-laivastossa on enää kaksi ”legacy”-tyyppistä konetta (OH-LZE ja OH-LZF) muiden ollessa ns. sharkletversioita. Lisäksi Finnair ilmoitti luo puvansa yhdestä A319-koneesta (OHLVK) ensi vuoden alussa. Jetfliten käy töstä poistui puolestaan vuonna 2015 yhtiön käyttöön saapunut Challenger 350 OH-ADM. Kopteripuolella yk si H145 (SE-JSS) korvautui EC135 OH-HMG:llä vaurion seurauksena. Elokuun lopussa jäsenyhtiöiden ope roinnissa oli yhteensä 84 lentokonetta ja 9 helikopteria.

3/2022 51 lista KONETYYPPILISTAUS Pekka Lehtinen 2/2022 Yhtiö Koneita yhteensä Konetyyppi Lukumäärä Finnair 56 Airbus A319-100 Airbus A320-200 Airbus A321-200 Airbus A330-300 Airbus A350-900 6 10 15 8 17 Nordic Regional Airlines 24 ATR 72-500 Embraer 190 12 12 Jetflite 4 Bombardier Challenger 604 Bombardier Challenger 650 Dassault Falcon 7X Gulfstream G150 1 1 1 1 HEMS-helikopterit 9 Airbus Helicopters EC135 P2+ Airbus Helicopters H145 5 4
Kuva: Miikka Hult

36 kk /

sisältää mm.

000 km

käsiraha

autoon liittyvät rahoituskustannukset

määräaikaishuollot ja sijaisauton niiden ajaksi

pientarvikkeet (esim. pyyhkijänsulat ja polttimot huollon yhteydessä)

huoltojen ulkopuoliset tekniset korjaukset

kesä- ja talvirenkaat vanteineen sekä

vaihdot

-mobiiliapplikaation

Volvo tuo sähköä syksyyn! BILIA KAIVOKSELA Vantaanlaaksontie 6 Automyynti ma–pe 8–18, la 10–16 MARJO KASKINEN automyyjä 010 8522 659 050 3479 639 marjo.kaskinen@bilia.fi KYÖSTI LÄHDE automyyjä, tuotepäällikkö 010 8522 656 0400 597 256 kyosti.lahde@bilia.fi Kysy Marjolta ja Kyöstiltä lisää ajankohtaisista Finnair-työsuhdeautoeduistasi ja yksityisleasingin eduista. Sovi samalla koeajosta! www.bilia.fi Yksityisleasing
30
0 € •
renkaiden
ja uusinnan • Volvo On Call
ja tiepalvelun 24/7 bilia.fi Kuvan auto lisävarustein Volvo C40 Recharge Single Core aut. alkaen: autoveroton hinta 51 400 €, autovero 0 €, toimituskulut 600 €, yhteensä 52 000 €. CO2 päästöt 0 g/km (WLTP). Volvo XC60 T6 AWD Long Range Core aut. alkaen: autoveroton hinta 65 500 €, autovero 1 972,19 €, toimituskulut 600 €, yhteensä 68 072,19 €. EU-yhd. 1,0 l/100 km, CO2 23 g/km (WLTP). Auton kulutukseen ja toimintamatkaan sähköllä vaikuttavat muun muassa sähköajon osuus, kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. *Bilia yksityisleasing (ALD Yksityisleasing) esimerkkihinnat 36 kk/30 000 km. Sopimus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. ALD Yksityisleasing on Axus Finland Oy:n yksityisleasingtuote. Myös muita sopimuspituuksia saatavilla. Kysy lisää myyjiltämme. HUOM! Volvo C40 Rechargen kk-erä edellyttää valtion hankintatuen saamista. Tarjoukset koskevat uusia asiakastilauksia ja ovat voimassa rajoitetun ajan. Etuvetoinen Volvo C40 Recharge Single -täyssähköauto Nyt 599 €/kk* Biliasta yksityisleasingillä Volvo XC60 T6 AWD Long Range Core aut. -lataushybridi Nyt 749 €/kk*
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.