Yhteistyöristeily vat lennot viedään läpi vähimmillään vain 22 tunnin levolla kohteessa. Kaukoliikennettä Halmetoja piti mukavana mutta sanoi lähiliikenteessäkin olleen paljon hyviä puolia. ”Varsinkin, kun huomasi, että shampoota voi ostaa muualtakin kuin New Yorkista”, hän nauratti osanottajia. Pitkän linjan kouluttaja kertoi myös ohjaamoyhteistyön ja -kulttuurin muuttuneen paljon vuosien varrella. Aloittaessaan 22-vuotias Halmetoja lensi noin 55-vuotiaisen entisten sotilaslentäjien komennossa. ”Kaikki ei kuitenkaan ole kovin paljon muuttunut, sillä raw data -mielessä DC-8 kulutti kerosiinia 6 000 kg tunnissa nopeudella Mach 0.82 kymmenen tunnin lennolla. Saman verran kuluu myös nykyisellä nelimoottorisella A340-koneella. Tosin Airbus kuljettaa 300 matkustajaa, kasilla taas kulki yli sata vähemmän”, Halmetoja vertaa. ”Päivääkään en vaihtaisi pois”, hän kuvaili lentouraansa. Entinen kouluttaja muistutti kuulijoita myös lento-operaatioiden turvallisuuden vaalimisesta: ”Kyllä tarkka saa olla mutta ei kuitenkaan hölmö. Raw data pitää hengissä”, päätti Halmetoja esityksensä. Viron lennonjohdon kouluttaja Sigrid Uik kertoi kuulumisia maan lennonjohdosta ja operoinnista sen ilmatilassa. Erityisesti esillä olivat Nato Baltic Air Policing -operaatioihin kuuluuluvat hävittäjäkoneiden QRA-lähdöt aivan Tallinnan kentän vieressä sijaitsevasta Ämarin lentotukikohdasta. Ämärin jopa näkee Tallinnan lähilennonjohtotornista, josta on muutenkin parhaat näkymät koko kaupunkiin. Maininnan saivat myös Tallinnan lentokentälle rakennettava uusi rahtiasemataso sekä mahdollinen kiitotien siirto kohti itää CAT II -hankkeen takia. Syynä siirtoon on heti kentän länsipuolella radan 08/26 länsipäässä oleva Ülemiste-järvi, joka estää laitteistoasennukset.
pitkin etäisyydet ovat erittäin pitkiä, moniin kohteisiin Norjassa kannattaa ajaa Suomen kautta. Lentoliikenteellä on tärkeä rooli monella pienellä Norjan paikkakunnalla. Kirkenesin lennonjohto antaa lähi- ja lähestymislennonjohtopalvelua kahdelLähes 24 000 lentotunnin kokemuksen kerännyt Perttu le lentokentälle seHalmetoja tietää mistä puhuu. kä AFIS-palvelua kolmelle lentopaikalle. Operaatioita hoidetaan lasken- Helsinki-Vantaan lennonjohtajat känallisesti 7,3 lennonjohtajan voimin vivät läpi tulevia muutoksia lentoomasta 50-luvun tornirakennukses- asemalla ja lennonjohdossa. Jorma ta. Oma lyhyt kiitotie 06/24 (069/249, Karila kertoi Helsinki Airportin laaLDA 1905/1605m) mahdollistaa ope- jennusohjelmasta ja sen vaikutuksisraatiot enintään A320-, B737-, ja C17- ta asematason operaatioihin. Pontus suuruusluokan koneille. Myös korkea Hedlund esitteli Suomessa ja Helsinkimaasto aiheuttaa omat hankaluutensa. Vantaalla WAM-tutkajärjestelmän VOR-lähestymisen offset on 13 astet- myötä käyttöönotettavaa MODE S ta, ILS-lähestymisen liuku on 3,4 as- EHS (Enhanced Surveillance) -keltetta ja RNAV-lähestymisessä 4 astet- poisuutta. Sen avulla lennonjohto saa ta. Kirkenesiin operoivat Norwegian, tutkajärjestelmään tiedon ilma-alukSAS, Widerøe, ambulanssikoneet, il- sen ohjaajien valitsemasta korkeudesmavoimat ja charter-operaattorit. ta, mittarinopeudesta, magneettisesVuosittain kymmenen tuhannen ih- ta ohjaussuunnasta ja pystynopeudesmisen Kirkkoniemeen saapuu noin ta. Muutos vähentää radioliikennettä, 300 000 lentomatkustajaa revontuli- parantaa nopeussääntelyä ja erityisesen ja risteilymatkojen perässä. ti ehkäisee ennalta korkeusporrastuksen alituksia. Sigrid Uik kouluttaa lennonjohtajia Virossa ja jakoi risteilyllä ajankohtaisia kuulumisia etelänaapurimme lennonjohdon asioista.
Mielenkiintoisen esitelmän piti myös Avinorin lennonjohtaja Anssi Lisko, joka kertoi kuulumisia pohjoiskalotilta eli Kirkkoniemen lennonjohdosta. Kaukana kaikesta sijaitseva Kirkenes (ENKR) sijaitsee pohjoisempana kuin suurin osa Grönlannista. Maantietä
5/2015
51