Hullunkurinen maailma Turkuaz Airlines. Kuva: Wo st 01
Viscountin siipirakenteeseen, tote si minulle “Ei lentokoneita enää tolla tavalla rakenneta!” Seurasi pitkä kädenvääntö liittyen Caravellen taloudellisuuteen keskipit killä matkoilla, sen vallankumouksel liseen rakenteeseen (vain 2 moottoria ja nekin asennettuna pyrstöön!), ra hoitukseen, Lockheedin intensiiviseen mainoskampanjaan Suomessa ja muu alla Euroopassa ja lopuksi ilmailupo litiikkaan (mm. uhkana liittyminen SASiin). Hallitusneuvosto kuitenkin lopulta joulukuussa 1957 hyväksyi yk kösehdokkaan, Caravellen. Finnair oli neljäs lentoyhtiö, joka tilasi Caravellekoneita, edelle ehtivät Air France, SAS ja VARIG.
5/2012
Ja sitten alkoi ohjaajien koulutus. Ensin tietysti istuttiin luokassa ja pän tättiin päähän teoriaa ja ensimmäisen koneen saavuttua Suomeen 22.2.1960 teoriaa aloitettiin soveltaa käytäntöön koululennoilla. Tässä kohdassa haluan muistuttaa, että Finnair oli ensimmäi nen lentoyhtiö maailmassa, joka ope roi kaupallista suihkukonetta kahden ohjaajan miehityksellä (ei mekaanik koa). Ja nyt lopuksi pääsen asiaan, min kä johdosta kynään tartuin. Kun Caravellen Avon moottori käynnis tettiin ja turbiini oli pantu pyörimään, piti odottaa jonkin aikaa, ennen kuin korkeapainehana avattiin siirtämällä pedestaalissa oleva vipu eteen. Tätä
aikaa ei mitattu kellolla, vaan opetet tiin rauhallisesti mielessä laskemaan: “yksikolmatta – kaksikolmatta – kol mekolmatta” ja sitten siirtämään vi pu eteen. Kaarlo “Jurre” Juurikas oli kuitenkin sitä mieltä, että tämä hoke ma oli turhan tavanomainen ja yksito tinen ja hän keksikin mielestään mie lekkäämmän litanian, mitä mm. mi näkin sittemmin käytin. Hän vain las ki omalla tavallaan yhdestä kuuteen ja tämä litania kuului seuraavasti: “Ytty-kattu-kottu-nettu-v…ukuttu-vippu ettu”… Mauri Maunula Helsinki
47