Page 1

LEXPRESS Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry:n jäsenlehti

Vuosijuhlat Tietosuojatyö

02/18

HALLITUS 2017 I Korvaako teknologia juristit? I Iso-Excu Lukijakilpailu


Calonia Gallup Vuoden toisessa gallupissa opiskelijat vastaavat Turun joukkoliikenteeseen liittyviin kysymyksiin. Teksti: Leo Soitamo

1. Oletko seurannut keskustelua Turun joukkoliikenteen uudistamisesta? Mitä ajatuksia se on herättänyt? 2. Kummat haluaisit mieluummin Turkuun, superbussit vai raitiovaunut? Vai joku muu vaihtoehto? 3. Miten muuten Turun joukkoliikennettä voitaisiin mielestäsi kehittää? Lasse Kanerva, 3. vuosikurssi 1. En ole. 2. Ratikat olisivat siistimmät mutta superbussi on varmaan halvempi toteuttaa. 3. Ei ole ainakaan toistaiseksi ollut mitään valittamista.

Hannu Itälä, n. vuosikurssi 1. Jonkun verran, en mitenkään intensiivisesti. Mielenkiinnolla seuraan kehittymistä. 2. Superbussit ovat varmaan realistisempi vaihtoehto, ratikat ovat tietyllä tavalla kuitenkin helppoja. Olen ollut vaihdossa kaupungissa, jossa oli molemmat. Koin raitiovaunut näistä näppärämmiksi enkä käyttänyt paljoakaan busseja. 3. Se menee jo hyvään suuntaan, jos kaupunkipyörät ajatellaan sen osaksi. Niiden mukana pyöräilymahdollisuuksia voitaisiin kehittää.

Ville Laakso, 5. vsk. 1. Olen seurannut keskustelua hyvin aktiivisesti. Valitettavasti puhumme samanaikaisesti yhtäältä joukkoliikenneratkaisusta, mutta toisaalta poliittisesta arvovallasta. Raitiotien rakentaminen nousi kuntavaalien kampanjoinnissa niin merkittävään asemaan, että joillakin puolueilla on asiassa hyvin vähän liikkumavaraa. 2. Raitiovaunu on parempi vaihtoehto kaupungin kasvun ja kilpailukyvyn suhteen. Toisaalta tämän, kuin niin monen muunkin kannatettavan hankkeen kompastuskivenä on raha. Raitiovaunua ei tule rakentaa hintaan mihin hyvänsä. Arviota kustannuksista tarkennetaan parhaillaan ja asiaan palataan syksymmällä.  3. Tavoitteena tulee olla se, että joukkoliikenne ylittää houkuttelevuudessaan yksityisautoilun. Siksi joukkoliikenteen tulee olla sujuvaa, helposti hahmotettavaa ja sen käyttöön tulee olla matala kynnys niin fyysisesti kuin henkisestikin. Mobiilisovellusten tulee olla toimivia ja matkalippu pitäisi pystyä ostamaan esimerkiksi Mobilepaylla.


Toim. huom. Vuoden toisesta LexPressistä pääset lukemaan kiinnostavia juttuja muun muassa seuraavista aiheista: Sivulta 12 alkavassa artikkelissa Joel Nurmi kertoo maksukyvyttömyysmenettelyiden eroista Suomen ja Ranskan välillä. Sivuilta 21-23 voit lukea Anna-Emilia Vuorenmaan mietteitä kansainvälisyydestä. Uuden juttusarjan ”Lexiläiset töissä” toisessa osassa Hanna Parviainen kertoo työstään tietosuojakonsulttina sivulta 26 alkaen.

24, ja LexKurssien uudet verkkokurssit sivuilla 32-33. Arttu Kauppinen kertoo sivulta 29 alkavassa artik-

Vaikka minulla onkin kokemusta oikeastaan vain pienten, varsin merkityksettömien asioiden varsinaisesta suunnittelemisesta, uskallan olla sitä mieltä, että elämän liika suunnitteleminen voi viedä enemmän kuin antaa. -Sannimari Veini, s.54

kelissaan, millaista on elää alkoholitonta opiskelijaelämää. Sannimari Veini taas kertoo kolumnissa sivulta 53 alkaen mietteitään suunnittelusta. Emme saa unohtaa Lex ry:n 57. vuosijuhlaa, jota käsitellään lehdessä sivuilla 35-44. Noora Silventoinen kertoo sivulta 47 alkaen, millaista on ollut vaihto-opiskelu Maastrichtissa. Lisäksi lehteen on eksynyt jotain uutta ja jännittävää! Kurkistappa sivulle 14!

Lexin uusi laskettelukerho Skimbalex esitellään sivulla

Päätoimittaja: Julia Kinnunen lexpress@lex.fi Toimitusavustaja: Leo Soitamo

ISSN 1235-371X Copyright © 2018 Lex ry

Toimituskunta: Emilia Asikainen Leo Soitamo Olli Isoaho Joel Nurmi Anna-Emilia Vuorenmaa Heta Hovi Hanna Parviainen Arttu Kauppinen Noora Silventoinen Sannimari Veini Tanja Kulmala Minttu Miettinen

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Kansikuva: Jaana Loikkanen Taitto: Julia Kinnunen Leo Soitamo Galleriakuvat: Jaana Loikkanen Jani Utriainen/Star Image Oy Asianajotoimisto Avance/Valokuvausstudio Vega

Ilmoitusmyynti Essi Peltoniemi esampe@utu.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: Forssa Print Painos: 550 kpl


Sisällys 3  Calonia Gallup 4  Toim. huom. 6  Pääkirjoitus 8  Puheenjohtajalta 10  Edarissa tapahtuu 12  Maksukyvyttömyyttä Ranskassa ja Suomessa 15  Senilexin kuulumisia 21  Kansainvälisyyden hyödyistä 24  Esittelyssä Skimbalex 26  Lexiläiset töissä: tietosuojakonsultti 29  Vedenjakajana alkoholi 32  Esittelyssä LexKurssien Verkkokurssit 35 Lex ry:n 57. vuosijuhla 37 Vuosijuhlat: Puheenjohtajan tervehdys 39 Vuosijuhlat: Kunniapuhujalta 44 Vuosijuhlat: Puhe lexiläiselle 47 Vaihdossa Maastrichtissa 53 Kolumni 56 Opintopalsta 58 Sillis 2018


Muutokseen tottuu ajan kanssa LexPress on täällä jälleen! Taas on tehty pieniä muutoksia ja keksitty jotakin uutta. Haluan heti alkuun kiittää toimitusavustaja Leo Soitamoa, jonka tietokoneosaamisesta ja ideoinnista on ollut tämänkin lehden tekovaiheissa uskomattoman suuri hyöty. Toivon jokaisen lukijan kurkistavan sivulta 14, millaisen älynväläyksen parissa olemme kokoontuneet toimistolle kerran jos toisenkin. Ja kenties jo seuraavan lehden julkaisun aikoihin voit hankkia jotakin hauskaa lehteemme liittyvää haalareitasi koristamaan? Lähestyvän kesän myötä loppuuntaputtelua vaativia kursseja on paljon, puhumattakaan puuhasteluistani tämän lehden ja LexSpexin parissa. Harrastaakin pitäisi ehtiä. Pitkän to do-listan ja kroonisen aikapulan vuoksi olen samassa tilanteessa kuin hyvin moni muukin opiskelija: en kerkeä käydä kotikonnuillani niin usein kuin haluaisin. Veri vetää Jyväskylään ja Viitasaarelle, ja vaikka Turussa hyvin viihdynkin, tulen tuskin koskaan mieltämään itseäni miksikään muuksi kuin keski-suomalaiseksi.

6

Olen pohtinut näitä mietteitä erään hyvän ystäväni kanssa, jolle sopeutuminen Turkuun on ollut hyvin hankalaa. Opiskeluihin pitäisi jaksaa panostaa täysillä, mutta kotiseuturakastavalle ihmiselle on vaikeaa jättää kaikki tuttu ja turvallinen ja kohdata maailma yksin. Muistan hyvin, kuinka vaikeaa itselleni oli sopeutua pari vuotta sitten Turkuun muuttaessani. Perheeni ja etenkin kaksoissisareni olivat olleet joka päivä elämässäni fyysisesti, ja yhtäkkiä he olivatkin kaukana. Alun toivottomuuden tunteiden jälkeen opin kuitenkin nauttimaan

Lexpress

muutoksesta, löysin ystäviä ja paljon tekemistä. Sopeutumaan oppii ajan kuluessa kun huomaa, että esimerkiksi kotikulmille voi aina palata eikä muutos elämässä välttämättä tarkoita muutosta huonompaan suuntaan. Tärkeää on mielestäni pitää ystävät lähellä ja puhua tunteistaan kun siltä tuntuu. On ihan okei ikävöidä ja olla välillä vähän rikki.

Julia Kinnunen Päätoimittaja lexpress@lex.fi


Milloin lexiläisyys loppuu?

8

Näin viidennen opiskeluvuotensa ehtoopuolella alkaa väkisinkin miettimään sitä, millaiseksi elämä muodostuu valmistumisen ja Lex ry:n jäsenyyden jälkeen. Monet huolet nostavat päätään: missä niitä opiskelukavereita näkee yhtä sankoin joukoin kuin Calonian kahvilassa? Ja onko opiskeluvuosien taakse jääminen merkki myös siitä, että bileiden tulisi loppua? Onko aikuisten vappu yhtä hauska kuin opiskelijoiden? Onko minulla enää koskaan aikaa matkustella ja pitää vapaata työelämän ohella? Mitä jos opintoja tuleekin ikävä?

oikeustieteellisen tiedekunnan ja samalla koko Suomen ensimmäinen oikeustieteellinen alumniyhdistys, jonka tarkoituksena on edesauttaa opiskelijoiden ja työelämään siirtyneiden juristien yhteistyötä. Samalla Senilex on aktiivisesti yhteydessä tiedekuntaan opintojen kehittämistarkoituksessa: tiedekunnassamme järjestetään yhteistyössä Senilexin kanssa valinnaisia kursseja sekä mentorointia opintojensa loppuvaiheen opiskelijoille. Lisäksi Senilex jakaa kaksi kertaa vuodessa stipendejä valmistuneille lexiläisille.

Kun Lex ja lexiläisyys ovat olleet järisyttävän suuri osa elämää viimeiset viisi lukuvuotta, tuntuu oudolta, ettei aikatauluja tarvitsisi enää valmistumisen jälkeen suunnitella Lexin tapahtumakalenteria myötäillen. Lievän eksistentiaalisen kriisin paikka. Mitä minä olen ilman opiskeluaikojeni ystäviä, Lexiä ja sitä joukkoon kuulumisen tunnetta, joka meidän ainejärjestössämme niin vahvana vallitsee? Mehän emme kerro muiden tiedekuntien edustajille olevamme oikeustieteen opiskelijoita: me kerromme olevamme lexiläisiä. Millaista elämä sitten on, kun tämä kaikki lopulta päättyy?

Senilexiläisyys on lexiläisyyden uniikki voimavara, jota ei sisarainejärjestöissä osattu valjastaa. Olen Senilexin tapahtumia ja toimintaa seuratessani saanut ilokseni ja suureksi huojennuksekseni huomata, että lexiläisyys jatkuu kuin luonnostaan Senilexin kautta: se on loistava alusta vaalia niitä ystävyyssuhteita, joita opiskeluaikoina tuli luotua. Senilexin toiminnasta saa esimakua jo opiskeluaikoina muun muassa Senilex-paneelissa, -bileissä ja -sitseillä, jotka ovat upeita tilaisuuksia nähdä ilmi elävänä ne ihmiset, jotka ovat luoneet pohjan Lexin nykyiselle perinne- ja tapahtumarikkaalle opiskelijakulttuurille.

Voin kuitenkin luvata Lexiläisten marssin sanoja mukaillen tämän: lexiläisyys ei lähde meistä milloinkaan. Lexiläisyys vain muuttaa muotoaan. Se ei tule opiskelujen jälkeen olemaan läsnä arjessa yhtä vahvana kuin nyt, mutta se säilyy. Parhaimpina hetkinä se on jopa jotakin opiskeluaikoja vahvempaa. Juhlia voi jatkaa työelämäänkin päästyään, ja ainakaan tentit eivät ole silloin hauskapidon esteenä.

Mielestäni Lexissä turvaudutaan alumnien apuun yhä turhan niukasti. Alumniyhteistyö on kuitenkin äärettömän tärkeää niin opiskelijoiden kuin Lexin toiminnan jatkuvuudenkin kannalta. Alumnien apuun tulisi ehdottomasti turvautua silloin, kun yhdistyksessä on tarpeen tehdä suuren linjan muutoksia, mutta ammattitaitoa tai historiaan pohjautuvaa näkemystä muutoksia ajatellen ei ole.

Senilex ry on Turun yliopiston

Alumniyhteistyö takaa myös vah-

Lexpress

vat verkostot työelämää ajatellen, mikä onkin alallamme vastavalmistuneelle elintärkeä apu. Tästä syystä Senilexin jäsenyys on mielestäni luonnollinen jatkumo sille, kun päätös Lex ry:n jäsenyyden loppumisesta on annettu tiedoksi vastavalmistuneelle lexiläiselle. ”Turun Mafia” ei ole mikään myytti sisarainejärjestöjen alumnien keskuudessa, vaan lexiläisyys on aidosti poikkeuksellisen suuri valttikortti työelämässä. Summaten voisi sanoa, että lexiläisyys ei koskaan lopu, ja sen voi pitää vahvasti mukana arkielämässä osallistumalla aktiivisesti alumnitoimintaan. Muistakaa te nuoremmat kuitenkin pitää hauskaa nyt, jotta saatte jotakin muisteltavaa keinutuoliin ja tarinoita kerrottavaksi tulevillekin lexiläisille. Itse vietän vielä kuudennen lukuvuoden kanssanne pohtien kysymyksiä, joita esitin ensimmäisessä kappaleessa.

Joona Lapinlampi Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi


Ryhmä Lex on oikkareiden ja muiden yliopisto-opiskelijoiden edunvalvoja ylioppilaskunnassa Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa eli tuttavallisemmin TYY:ssä on laaja edustus eri alojen yliopisto-opiskelijoita. TYY:ssä jokainen opiskelijaryhmittymä ajaa tietyllä tavalla asioita oman äänestäjäkuntansa ja ryhmittymänsä taustavaikutuksessa. Tämä on totta kai normaalia, koska TYY:ssä kyse on politiikan tekemisestä ja vaikuttamisesta. Teksti ja kuva: Olli Isoaho

TYY:ssä päätetään yksittäisen opiskelijan kannalta merkittävistä opiskelijapoliittisista asioista sekä myös käytännön asioista. TYY voi esimerkiksi vaikuttaa osittain omistamansa Unica Oy:n ravintoloiden tar-

10

jontaan. TYY tarjoaa myös ulkomaisille vaihto-opiskelijoille starttipaketteja, joilla pääsee alkuun Suomeen muuttamisen jälkeen. Näin ollen TYY on myös muutakin kuin pelkkää poliittista päätöksentekoa.

Lexpress

Päätöksentekoon liittyen, Ryhmä Lexillä on mielestäni laaja vastuu TYY:n opiskelijapoliittisessa päätöksenteossa. Ryhmä Lex ei aja ainoastaan yksittäisen oikeustieteen opiskelijan etua. Ryhmä Lex pitää


Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkien asian käsittelyyn vaikuttavien seikkojen huomioon ottamista eikä ainoastaan pelkän oman edun ajamista. Tulevina juristeina joudumme myös punnitsemaan vaihtoehtoja, jotka eivät ole esimerkiksi yleisen poliittisen ilmapiirin mukaisia. Tulevina juristeina Tämä erityinen tehtävä meidän tehtävänämme on myös on ”langennut” meille opinto- kertoa epämiellyttävät asiat. taustamme perusteella. Kuten Tällä hetkellä TYY:ssä valtiosääntöoikeuden profeson käsittelyssä Turun ylioppisori Veli-Pekka Viljanen totesi erikoistumisjakson luennolla laslehden (”Tylkkäri”) uudis”Meidän juristien tehtävä on ju- tamiseen liittyviä asioita sekä ridisoida yhteiskunnan asioita”. ylioppilaskunnan poliittinen Näin ollen meidän Ryhmä Le- linjapaperi. Ryhmä Lexin taxiläisten tehtävä on juridisoida voitteena on saada uudistettua Tylkkäri vastamaan nykypäivän ylioppilasliikkeen asioita. huolen myös, että päätösten lainmukaisuus ja asianmukaisuus täyttyvät ylioppilasliikkeen päätöksenteossa. Ryhmä Lex valvoo näin samalla myös kaikkien muiden ylipisto-opiskelijoiden etua. On yhteinen etu, että TYY:n päätökset ovat asianmukaisia.

Lexpress

tarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa Tylkkärin tulevaisuuden näkymien selvittämistä ja palautteen keräämistä lukijoilta. Ryhmä Lexin mielestä tärkeintä on saada Tylkkäri vastaamaan yliopisto-opiskelijan tarpeita. Tylkkäri ei voi olla olemassa ainoastaan menneisyyden jäänteenä. Tylkkärin on oltava vahva yliopistolaisten äänenkannattaja. Ryhmä Lexin edustajistoryhmä on täynnä hyviä tyyppejä. Jos sinulle tulee kysyttävää TYY:n asioista tai haluat mukaan ryhmän toimintaan, ota yhteyttä ryhmän puheenjohtajaan Noora Wiléniin. Ryhmä Lexiin ovat kaikki tervetulleita.

11


Maksukyvyttömyyttä Ranskassa ja Suomessa – lyhyesti eräistä suomalaisen ja ranskalaisen maksukyvyttömyysoikeuden eroista Teksti: Joel Nurmi Kuvat: Flickr

Yhtiön kohdatessa maksuvaikeuksia yhtiön viimesijaisina keinoina on hakeutuminen maksukyvyttömyysmenettelyihin. Maksukyvyttömyysmenettelyillä tarkoitetaan Suomessa yrityssaneeraus- ja konkurssimenettelyjä. Yrityssaneerauksen tavoitteena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan jatkamiskelpoisen yrityksen toiminnan tervehdyttäminen, kun taas konkurssissa yhtiö on muuten kuin tilapäisesti maksukyvytön. Konkurssimenettelyn tavoitteena on konkurssisaatavien maksu velkojille. Ranskalainen insolvenssioikeus ei eroa huomattavasti suomalaisten vastaavasta, mutta tässä artikkelissa on tarkoituksena tuoda esille muutamia eroja järjestelmien välillä.

12

Lexpress


Ensinnäkin, yleisesti maksukyvyttömyysmenettelyiden kirjo on huomattavasti laajempi Ranskassa. Kun Suomessa maksukyvyttömyydellä viitataan konkurssiin tai yrityssaneeraukseen, Ranskassa maksukyvyttömyysmenettelyiden kirjo on huomattavasti laajempi. Esimerkiksi yrityssaneerausta muistuttavia menettelyjä on useita. Esimerkkinä yhdestä menettelystä on ns. ad hoc –tyylinen strukturointi, jossa tuomioistuin määrää velalliselle ad hoc –asiamiehen ja tuomioistuin antaa edustajalle määräyksen, mitä strukturoinnilla tavoitellaan ja mitkä ovat asiamiehen tehtävät. Erikoisluontoista on myös se, että pienyrityksille sekä yrityksille, joiden pääasiallinen toimiala on maatalous, on määrätty omanlaiset menettelynsä.

kurssiin. Suomessa vastaavanlaista velvollisuutta ei ole. Ranskan Code de Commercen mukaan yhtiön on hakeuduttava maksukyvyttömyysmenettelyyn 45 vuorokauden kuluessa siitä hetkestä, kun se ei kykene vastaamaan sen kuranteista veloista kuranteilla varoillaan. Kuranteilla varoilla tarkoitetaan varoja, joita voidaan käyttää heti yhtiön velkojen maksuun, esimerkiksi yhtiön kassavirtaa, käteisvaroja ja luottoa. Kuranteilla veloilla taas tarkoitetaan velkoja, jotka ovat riidattomia ja selkeitä.

kontekstissa tarkoitetaan sitä, että kaikki velat ovat suurempia kuin kaikki varat ja maksukyvyttömyys ei ole tilapäistä.

Vaikka Suomessa osakeyhtiön hallituksella ei ole yleistä velvollisuutta hakeutua konkurssiin, huomioon on otettava hallituksen jäsenen mahdollinen vahingonkorvausvastuu konkurssipesälle. Hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuu vois syntyä, jos hallitus on rikkonut osakeyhtiölain mukaista huolellisuusvelvoitettaan, joka on tyypillisesti ylivelkaisuustilanteissa Mikäli yhtiö ei noudata vel- korotettu. vollisuuttaan, hallituksen jäsenet Kolmannekseen, saatavien voivat joutua vahingonkorvausetuoikeudet poikkeavat. Esivastuun lisäksi myös rikosoikeudelliseen vastuuseen. Edellä merkiksi työntekijöiden palkkamainittu tilanne, johon viitataan saatavat 60 vuorokauden ajalta englanniksi termillä ”cessation ennen konkurssia ovat ”supereof payments”, ei kuitenkaan tar- tuoikeuden” asemassa. Tämä tarToisekseen, Ranskassa yh- koita sitä, että yhtiö olisi täydel- koittaa siis sitä, että konkurssissa tiöllä on tietyissä tilanteissa lisesti maksukyvytön. Maksu- edellä mainitut palkat maksetaan velvollisuus hakeutua kon- kyvyttömyydellä suomalaisessa konkurssipesän varoista ensimmäisenä ennen konkurssipesän omia kuluja, niin sanottuja massavelkoja, ja konkurssisaatavia. 60 vuorokauden ylittävillä palkkasaatavilla on taas konkurssipesän massavelkojen, kuten pesänhoitajan palkkion, ja vakuusvelkojien jälkeen korkein etusija. Tämä tarkoittaa siis sitä, että konkurssissa edellä mainitut työntekijöiden palkat maksetaan konkurssipesän varoista ensimmäisenä. Suomessa taas työntekijöiden palkkasaatavat ennen konkurssia ovat lähtökohtaisesti valvottavaa etuoikeudetonta velkaa, mutta pesänhoitaja voi hakea palkkasaatavien mak-

Lexpress

13


samista ELY-keskukselta ns. palkkaturvamenettelyllä, jos konkurssiyhtiön kirjanpitoa voidaan pitää luotettavana. Tällöin konkurssipesä hakee konkurssiyhtiön työntekijöiden puolesta palkkaturvaa ELY-keskukselta ja tilittää palkkasaatavat työntekijöille. Suomessa konkurssipesän massavelat maksetaan pesän varoista päältäpäin ja niillä on ns. ”superetuoikeus”. Tämän jälkeen tulevat pantti- ja pidä-

tysoikeuksien tuottamat etuoikeudet ja sitten saatavat, joiden vakuutena on yrityskiinnitys. Yrityssaneerauksen aikana syntyneillä saatavilla on myös etuoikeus. Etuoikeudettomat velat jaetaan taas saatavien suuruuksien mukaisissa suhteissa pro rata. Kirjoittaja on Erasmus-vaihtoopiskelija Lyonissa Université Catholique de Lyonissa.

Lähteet: European Judicial Network: Bankruptcy – France. http:// ec.europa.eu/civiljustice/bankruptcy/bankruptcy_fra_en.htm Konkurssiasiamiehen toimisto http://www.konkurssiasiamies. fi/ Konkurssilaki Laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä Code de Commerce (Ranska)

KILPAILU Ohjeet:

Osallistu LexPressin lukijakilpailuun!

1. Skannaa QRkoodi puhelimellasi (esim. Snapchatilla). 2. Vastaa linkin takaa löytyvään kysymykseen ja jätä yhteystietosi. 3. Odota arvontaa.

Oikein vastanneiden kesken arvotaan Lex Libri Oy:n sponsoroima yllätyspalkinto, arvo yli 130€. tinyurl.com/lexpresskilpailu

Kilpailu sulkeutuu perjantaina 25.5. klo 24.00. Yhteystietoja ei käytetä mihinkään muuhun. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, ja voittaja julkistetaan myös LexPressin somekanavilla. Palkinto noudettava Lexin toimistolta.

14

Lexpress


XVII Tiedekunnan päivä kokosi alumnit uudistuneeseen Caloniaan Teksti ja kuvat: Inari Kinnunen (vuosikurssi 1997) Asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava

Senilexin vuoden päätapahtumaan, jo seitsemänteentoista tiedekunnan päivään 23.3.2018 osallistui kaikkiaan noin 150 alumnia. Tiedekunnan päivä kuvastaa onnistunutta yhteistyötä parhaimmillaan: oikeustieteellinen tiedekunta, Senilex ry., kurssitapaamisten organisoijat sekä Lex ry. järjestävät vuosittain tapahtuman, joka kokoaa eri-ikäiset alumnit nauttimaan niin toistensa seurasta kuin asiaohjelmastakin. Tiedekunnan päivä on erinomainen alumnitapahtuma: kiinnostavien seminaarien lisäksi entiset lexiläiset pääsevät säännöllisesti tapaamaan toisiaan sekä viettämään hauskaa iltaa yhdessä. Tiedekunnan päivän seminaariosuuden jälkeen kyseisenä vuonna kurssitapaamisvuorossa olevat (nyt vuosina 1968, 1978, 1988, 1998 ja 2008 opintonsa aloittaneet) kokoontuvat iltapäiväksi omiin vuosikurssitapaamisiinsa. Nämä vapaamuotoiset tapaamiset ovat osoittautuneet oivaksi keinoksi koota yhteen samanaikaisesti opiskelleita juristeja vaihtamaan

Lexpress

15


kuulumisia sekä opiskeluaikojen muistoja. Suurin osa Tiedekunnan päivän osallistujista onkin tyypillisesti kurssitapaamisvuosikursseilta, mutta onneksi kiinnostavaa ohjelmaa sekä hauskoja kohtaamisia riittää myös muiden kurssien alumneille. Tänä vuonna osanottajaennätyksen teki vuonna 2008 opintonsa aloittanut ja nuorin

16

vuosikurssi, jonka tapaamiseen osallistui 45 henkeä eli lähes puolet koko kurssista! Tiedekunnan ja Senilexin kuulumiset Vuoden 2018 Tiedekunnan päivä oli sikäli erityisen hohdokas, että se järjestettiin peruskorjaustauon jälkeen jälleen

Lexpress

”kotona” Caloniassa. Päivän ohjelman avasi dekaani Jussi Tapani (vuosikurssi 1992) kertoen Calonian peruskorjauksesta. Väistötiloissa työskentely oli vaikuttanut sekä opiskelijoihin että tiedekunnan henkilökunnan työskentelytapoihin, mutta nyt onneksi tiedekunta on jälleen saatu omiin tiloihin, jotka ovat koko yliopiston moderneimmat. Tapani kertoi myös muista tiedekunnan kuulumisista: Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut suurta lähinnä eläköitymisten takia, sillä noin kolmasosa professoreista on jäänyt eläkkeelle viime vuosien aikana. Dekaani valotti myös opiskelijavalinnan uudistuksia sekä tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen tilannetta. Yliopiston pienimmän tiedekunnan resurssien riittävyys monitieteisiin tutkimusprojekteihin ei välttämättä ole itsestäänselvyys; oikeustieteen ollessa olennainen osa aikamme keskeisiä ilmiöitä, kuten esimerkiksi tekoälyä ja sote-uudistusta, tiedekunnan väkeä tarvittaisiin mukaan lähes kaikkiin monitieteisiin tutkimusprojekteihin. Senilexin hallituksen puheenjohtaja, Alma Median lakiasiainjohtaja Mikko Korttila (1982) kertoi avauspuheenvuorossaan alumniyhdistys Senilex ry:n viimeaikaisesta toiminnasta sekä varainkeruukampanjan onnistumisesta. Korttila myös muisteli toimineensa opiskeluaikanaan airuena Calonian


avajaisissa. Tuolloin edellisen illan juhlat Kirkkotiellä olivat hieman venyneet, mikä oli vaikuttanut airuiden olemukseen ja vireystilaan. Tiedekunnan professorien katseiden alla suoritettu airuen tehtävä oli kuitenkin hoitunut ongelmitta. Yhteisösakkotuomiot työturvallisuusrikoksissa Työturvallisuus, oikeushenkilöt ja rikosoikeudellisen vastuun rajat –seminaari aloitti päivän asiaosuuden. Tutkijatohtori Liisa Lähteenmäki kertoi mielenkiintoisesta monivuotisesta tutkimushankkeesta, joka koski yhteisösakkotuomioita työturvallisuusrikoksissa. Lähteenmäki on valtiotieteen tohtori ja oikeussosiologi. Hänen lisäkseen tutkimusprojektiin

osallistuivat oikeustieteellisestä tiedekunnasta mm. Jussi Tapani sekä oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi. Tutkimuksessa yhtäältä selvitettiin oikeushenkilön rangaistusvastuun lainsäädäntöhistoriaa ja toisaalta tutkittiin empiirisesti työturvallisuusrikoksista annettuja yhteisösakkotuomioita. Oikeushenkilön rangaistusvastuun sisällyttäminen Suomen rikoslakiin kesti yli kaksikymmentä vuotta. Lainsäädäntöprosessin poikkeuksellinen pituus selittyy osin tiettyjen tahojen vastustuksella: työnantajajärjestöt sekä suurin osa lainoppineista vastustivat hanketta muun muassa sillä perusteella, ettei oikeushenkilön rangaistusvastuu soveltuisi Suomen oikeusjärjestelmään. Tuolloin

pelättiin myös, että yhteys rikosoikeudelliseen syyllisyysperiaatteeseen menetettäisiin. Kun rangaistusvastuu lopulta kirjattiin kompromissina rikoslakiin vuonna 1995, työrikokset rajattiin viime metreillä soveltamisalan ulkopuolelle, minkä lisäksi soveltaminen oli muutenkin harkinnanvaraista. Vuonna 2003 työrikokset otettiin mukaan ja harkinnanvaraisuus poistui. Nykyään käytännössä 90 % yhteisösakkotuomioista annetaan nimenomaan työturvallisuusrikoksista. Tuomioilla vain pieni vaikutus talouteen Tutkimuksen empiirisenä aineistona olivat vuosina 20102014 annetut työturvallisuusrikoksista tuomitut yhteisösakkotuomiot (154 kpl). Tyypillisesti tuomioita oli annettu paperi- ja elintarviketeollisuuden toimijoille sekä rakennusalalle, tuomitut yritykset olivat suuria ja yleensä myös luonnollisia henkilöitä on tuomittu rangaistukseen. Yhtenä tutkimuksen havaintona oli samojen yhteisöjen toistuvuus: esimerkiksi yksi yritys oli tuomittu neljä kertaa tarkastelujakson eli viiden vuoden aikana. Tuomittujen yhteisösakkojen keskiarvo oli 10 700 euroa ja yleisin tuomittu yhteisösakko

Lexpress

17


5 000 euroa. Lain asettamasta 850 euron minimistä huolimatta yhdessä tapauksessa oli tuomittu vain 500 euron yhteisösakko, mikä nauratti alumniyleisöä suuresti. Yhteisösakot ovat joka tapauksessa keskimäärin vain 0,15 % yrityksen edellisen vuoden liikevaihdosta, joten tosiasiallinen vaikutus tuomitun yhteisön talouteen on yleensä minimaalinen. Empiirisen tutkimuksen tuloksissa kummastutti myös se, että valtaosa tuomioista

18

oli annettu Pirkanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuksissa, eikä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tai Varsinais-Suomessa ollut annettu kuin muutamia yhteisösakkotuomioita työturvallisuusrikoksista.

oikeustieteessä hämmentävän vähän, vaikka sen merkitys tulevaisuudessa kasvanee ja laajentuu työ- ja ympäristörikoksista esimerkiksi kirjanpito- ja rahanpesurikoksiin. Työhyvinvoinnista yliopistossa ja yrityksissä

Kahvitauon jälkeen Jussi Turun yliopiston hyvinvoinTapani kertoi oikeushenkilön rangaistusvastuun systematii- tipalvelujen johtaja Tom Riski kasta ja keskeisistä kysymyk- (1996) piti luennon teemasta sistä. Aihetta on tutkittu Suomen Työhyvinvoinnin merkitys ja

Lexpress


hyvinvoinnin strateginen johtaminen Turun yliopistossa. Työn tuottavuuden laskun ennaltaehkäisy on keskeistä erityisesti julkisella sektorilla. Turun yliopistossa hyvinvoiva työyhteisö on nostettu yhdeksi strategian pääteemaksi, eikä Turun yliopisto ainoana suomalaisena yliopistona ole perusbudjetin sopeuttamistoimissaan lähtenyt laajamittaisiin irtisanomisiin vaan tehnyt organisaatiomuutoksia sekä keskittynyt työn tuottavuuden parantamiseen. Yliopiston hyvinvointipalveluyksikkö on ensimmäinen Suomessa ja kenties koko maailmassa, ja sen toiminnasta on jo seurannut lukuisia palkintoja yliopistolle. Yksikkö tarjoaa eräänlaista uudenlaista HR:ää ja palvelee koko yliopistoyhteisöä: sekä henkilökuntaa että opiskelijoita, mistä seuraa tietenkin synergiaetuja. Lakimies Hanna Tuohimäki (1998) kertoi esityksessään työhyvinvoinnista yritysten strategisena painopistealueena. Työnantajabrändi ja työnantajakokemus ovat nykypäivän työelämässä ja asiantuntijaammateissa keskiössä, kuten myös parhaiden työntekijöiden sitouttaminen. Hauskanviettoa Koulussa ja Kirkkotiellä Seminaariesitysten jälkeen alumnit nauttivat lounaan Ca-

lonian aulassa, joskin osa vuosikurssitapaamiskursseista lähti saman tien omiin tapaamisiinsa. Lounaan jälkeen pääsimme ohjatusti kiertämään uudistuneessa Caloniassa, joka oli totta tosiaan kokenut runsaasti muutoksia. Entisiin Calonian kasvatteihin tekivät vaikutuksen muun muassa viihtyisät vetäytymistilat sekä henkilökuntatilat. Oli myös kovin yllättävää, ettei varsinaista kansliahuonetta ole enää lainkaan uudistetussa Caloniassa. Senilexin vuosikokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen määräämät asiat. Hallituksessa ei tapahtunut muita henkilövaihdoksia kuin Jussi Tapanin valinta hallitukseen Jaakko Ossan tilalle.

suttu myös alumnien vuosijuhlaksi, eikä kuvaus aivan väärä olekaan. Kolmen ruokalajin illallinen asiaankuuluvine ruokajuomineen maittoi alumneille. Senilexin järjestämä bussikuljetus vei illallisen jälkeen kahdessa erässä lähes sata pirteää ex-lexiläistä Kirkkotielle, jossa nostalgiset muistot omien opiskeluaikojen bileistä palautuivat monien mieliin. Suuret kiitokset alumnien puolesta myös kaikille teille lexiläisille, joita ilman jatkot eivät olisi olleet yhtä mainiot. Nähdään taas ensi vuonna Tiedekunnan päivässä!

Ravintola Koulun Bellmansalin täytti iloinen puheensorina, kun noin 130 alumnia kokoontui juhlaillalliselle – illallista on kut-

Lexpress

19


Kansainvälisyydestä opintojen aikana hyödyt nyt ja tulevaisuuden työelämässä Teksti: Anna-Emilia Vuorenmaa

Lukukausi vaihto-oppilaana, vaihto-oppilaisiin tutustuminen yliopistoympäristössä, työharjoittelu ulkomailla, ulkomaankomennus, opintomatkat, matkustelu eri mantereilla - kansainvälisyys ja matkustelu ulkomailla töiden, opiskelun tai vapaa-ajan merkeis-

sä kuuluvat monien oikeustieteen opiskelijoiden arkeen. Toisaalta verkostoitumisesta opintojen aikana ja varsinkin työelämässä puhutaan paljon, eikä suhteiden ja omien verkostojen luomisen merkitystä esimerkiksi alan suurimpien yritysten edustajien mukaan

Lexpress

voi korostaa liikaa. Näitä olen pohdiskellut paljon myös itsekseni ja yhdessä opiskelijaystävieni kanssa. Keskustelu on usein ajautunut kinkkisten kysymysten äärelle: miten suoriutua opinnoista kiitettävästi ja samalla hankkia mahdollisimman paljon arvokasta

21


kansainvälistä kokemusta? Missä poa valmistumisen lähestyessä. kaikkialla voisin luoda arvokkaita ja uudenlaisia ihmissuhteita alan Ainutlaatuinen yhteistyö yhopiskelijoiden ja ammattilaisten dentoista pohjoismaisen oikeuskanssa? tieteellisen ainejärjestön välillä on ollut minulle merkittävä keino Ensimmäisestä opiskeluvuo- ystävystyä opiskelijoihin kaikista destani asti olen toivonut pääse- Pohjoismaista ja itse asiassa jopa väni yliopistovaihtoon maisteri- Uudesta-Seelannista asti. Yhvaiheen opintojeni aikana vaih- teistyö on pääosin ilmennyt kvtokokemuksen myötä syntyvien viikkoina (Nordic week, nordiska ystävyyssuhteiden, kehittyvän vecka), joissa ajankohtaiseen kielitaidon ja tämän paljon pu- teemaan liittyvien luentojen ja hutun verkostoitumisen toivossa. mielenkiintoisten asianajotoimisLisäksi olen ottanut tavoitteekse- tovierailujen lisäksi on ollut mahni vaihto-oppilasvuoden lisäksi dollisuus myös ilta-aktiviteetein päästä hyödyntämään opiskelu- tutustua paikalliseen opiskelijavuosieni aikana muitakin keinoja kulttuuriin. tutustua mahdollisimman laajasti oikeustieteen opiskelijoihin ymPohdimme yhdessä muupäri Pohjoismaita ja maailmaa. taman aktiivisen ja uskomattoOpiskeluaikaisten kokemusten man avoimen opiskelijan kanssa myötä toiveenani on, että kansain- kansainvälisiä ja yllättäviäkin väliseen työympäristöön siirtymi- tilanteita, joista olemme oppineet nen olisi mahdollisimman help- sellaisia taitoja, joita emme olisi

22

Lexpress

yliopisto-opintojemme aikana ilman pohjoismaista yhteistyötä oppineet. Uppsalasta kotoisin oleva viidennen vuoden opiskelija Alexander Petersson kuvailee tärkeimmiksi hänen saavuttamikseen asioiksi itseluottamuksen, kyvyn verkostoitua sekä keskustella avoimesti ihmisten kanssa. Lisäksi hän vielä lisää naurahtaen, että tietysti taito laulaa karaokea eri kielillä on mainittava tässä yhteydessä. Rakkaan sisarainejärjestömme Pykälä ry:n vuoden 2017 ulkoasiainvastaava Lauri Laatunen jatkaa Peterssonin kanssa samoilla linjoilla. Opiskeluaikana on syntynyt kansainvälinen ystäväverkosto ja hyvät opiskelijaystävät, joiden kanssa hän on virallisten tapaamisten lisäksi käynyt muun muassa purjehtimassa, JF Stockholmin opiskelijatapahtumissa ja tietysti myös edustanut Pykälää täällä Turussa. Englannin kielen kehittyminen työkielen tasolle ja pohjoismaisten kielten parempi ymmärrys ovat myös Laatusen mielestä tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä kv-viikoilta käteen jääneitä taitoja. Keskustelujemme perusteella voin todeta, että opiskelijaystäväni kokevat hyötyvänsä myös työelämässä opiskeluaikaisesta kansainvälisyydestä ja yhteistyöstä ainejärjestöidemme välillä. Islannissa opiskelevan ainejärjestö Oratorin viime vuoden Int.Sekin Kolfinna Tómasdóttirin mukaan hän on saanut akateemista perspektiiviä ja kerryttänyt tietämys-


tään sellaisista oikeudenaloista, joita hän ei olisi pystynyt Islannin yliopistossa opiskelemaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on ”Cyber Law” eli oikeudenala, joka sääntele internetiä ja internetiin liittyviä teknologioita. Kolfinna on kiinnostunut luentojen myötä aiheesta niin, että hän on päättänyt tehdä jopa oman gradunsa aiheesta, ja toivoo työskentelevänsä aiheen parissa tulevaisuudessakin. Petersson nostaa mielenkiintoisten luentojen ohella erittäin suurena hyötynä sen, että monikansallisissa oikeuskysymyksissä on pieni kynnys ottaa esimerkiksi Suomessa tai muissa Pohjoismaissa asuviin kollegoihin yh-

teyttä ja pyytää tietoa paikallisesta lainsäädännöstä. Hän on myös päässyt vertailemaan alan suuria tekijöitä keskenään vieraillessaan näiden toimipisteillä ja kokee saaneensa hyvän pintapuoleisen kuvan alan pohjoismaisista suurimmista työllistäjistä. Yhteenvetona voisin nostaa oman kokemukseni perusteella, että toimiminen jollakin itselle sopivalla tavalla kansainvälisessä ympäristössä opiskeluiden aikana avaa täysin uudenlaisia näkökulmia myös opiskeluun täällä Turussa. Lisäksi opiskeluiden aikana luodut verkostot ja ystävyyssuhteet usein kestävät ja

Lexpress

laajenevat työelämään siirtymisen myötä, kuten opiskelijaystävänikin arvioivat. Opiskeluajasta on hyvä tehdä omannäköisensä kokonaisuus, josta riittää muisteltavaa vielä vuosikymmenienkin kautta. Kuten Laatunenkin totesi keskustelumme lopussa: ”Jokainen opiskelija ehtii suorittamaan jokaisen tentin ennen valmistumista, mutta vain opiskeluaikana on mahdollista kokea kaikki tämän toiminnan (kv-viikkojen) tarjoamat mahdollisuudet!”

23


Skimbalex Kauan odotettu Lexin oma laskettelukerho on vihdoin täällä! Teksti: Emilia Asikainen

Kerhon perustaminen oli ollut monen ajatuksissa jo pitkään, mutta idea sai siivet vasta Lexin ja Stadgan yhteisellä Tahkon matkalla. Matka oli kokonaisuudessaan onnistunut ja tapahtuman erilaisuus houkutteli monia osallistujia: laskettelua ja hauskanpitoa yhdessä vuosikurssia katsomatta! Matkan jälkeen innokkaimmat osallistujat kokoontuivat pohtimaan yhdessä mahdollisuutta Lexin omalle laskettelukerholle, ja näin Skimbalex sai alkunsa. Skimbalexin toiminta keskittyy laskettelumatkoihin, joista ensimmäiset järjestetään vuonna 2019. Ideana on lähteä sekä alppimaisemien syleilyyn että valloittamaan Suomen parhaita laskettelukeskuksia. Etenkin Suomessa järjestettävä matka on matalan kynnyksen matka, eli mukaan voi ja kannattaa todellakin tulla, vaikka aikaisempaa laskettelukokemusta ei vielä olisi ehtinyt kertyä. Matka tulee olemaan myös hinnan ja keston puolesta aloittelijaystävällisempi.

matkoille saa onneksi mukavamman hinnan. Matkan järjestäjinä toimivat Skimbalexin omat lasketteluopettajat, jotka jakavat mielellään laskuvinkkejä kanssaskimbaajille. Jotta Skimbalex ei jäisi kenellekään tuntemattomaksi, pyöräytämme toimintamme käyntiin tänä keväänä järjestämällä tapahtuman Turku Trampolin Parkiin ja tulevana syksynä on tiedossa vielä uusi tapahtuma, josta on tulossa tietoa myöhemmin. On ollut ilo nähdä, kuinka moni on jo osoittanut kiinnostusta kerhoa kohtaan ja toivomme, että yhteisellä aktiivisuudella saamme Skimbalexistä vielä jatkuvan perinteen! Skimbalex ottaa mielellään ideoita ja ehdotuksia vastaan kerhon toimintaan liittyen,

Toinen vuonna 2019 järjestettävä matka suuntaa kohti Alppeja. Tämä matka on noin viikon pituinen budjettimatka kokeneemmille laskettelijoille ja afterskirakastajille. Matkan hinta olisi luonnollisesti korkeampi kuin kotimaan matkan, mutta ryhmäalennuksilla

24

Lexpress

joten rohkeasti vain mukaan! Toimintaan osallistumisen voi aloittaa liittymällä Skimbalexin Facebook- ja Instagram-sivuille, joissa tiedotamme tulevista tapahtumistamme! Vuotta 2019 odotellessa… Afterski terveisin, Skimbalex


Tietosuojakonsultti Tietosuojauutisilta ei ole voinut välttyä tämän kevään aikana, jos on yhtään seurannut ympäröivää maailmaa. EU:n yleinen tietosuoja-asetus, eli tutummin GDPR, tulee sovellettavaksi 25. toukokuuta alkaen, minkä vuoksi yrityksetkin ovat viimeistään nyt heränneet miettimään, miten he käsittelevät asiakkaidensa ja työntekijöidensä henkilötietoja. Viime vuosi onkin ollut varsinaista kulta-aikaa perehtyä tietosuojan kiemuraiseen maailmaan! Teksti ja kuva: Hanna Parviainen, Privacy Specialist Privaon Oy (www.privaon.com)

Tietosuojan nousu Tietosuoja tarkoittaa henkilötietojen käsittelyn sääntöjä ja käytäntöjä. Henkilötietojen käsittelyllä puolestaan tarkoitetaan yhtä lailla henkilötietojen keräämistä, käyttämistä, siirtämistä kuin vaikkapa varastointiakin. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoitus on harmonisoida henkilötietojen käsittelyä EU:n alueella ja vahvistaa rekisteröityjen henkilöiden (luonnolliset henkilöt, joiden tietoja käsitellään) oikeuksia omien henkilötietojensa hallintaan. GDPR on merkittävä uudistus, sillä se asettaa velvollisuuksia myös

26

EU:n ulkopuolella sijaitseville yrityksille, silloin kun ne tarjoavat tuotteita ja palveluita EUkansalaisille. Minun tieni tietosuojan pariin vaati useamman vuoden kypsyttelyn. Opiskeluaikaani leimasi pitkään pohdiskelu siitä, mikä minua kiinnostaa ja mitä haluaisin tehdä työkseni. Perinteiset lakimiesammatit asianajoalalla tai tuomioistuinlaitoksessa eivät olleet tuntuneet kiehtovan minua yhtä paljon kuin opiskelutovereitani. Olin aina ollut kiinnostunut siitä, mitä tietoja mitä tietoja

Lexpress

minusta liikkuu ja miten niitä käytetään. Tämä kiinnostus sai nimen ja muodon syksyllä 2016 ”Yksityisyys ja muuttuva eurooppalanen tietosuoja” -erikoistumisjaksolla, jolloin minulle selvisi, että tätäkin lakimies voi tehdä työkseen. Kun sitten löysin viime kesänä Privaonin Future Privacy Specialistin työpaikkailmoituksen, hehkutin ystävilleni, että löysin vihdoin paikkani maailmassa. Millaista tietosuojatyö on? Privaon on Espoon Leppävaarassa sijaitseva, Euroopan johtava tietosuojaa palveluna tar-


joava yritys. Olemme tietosuojakonsulttiyritys, mikä tarkoittaa, ettemme anna juridista neuvonantoa, vaan konsultoimme asiakasta tämän liiketoimintaan liittyvissä tietosuojakysymyksissä. Käytännössä ero näkyy siinä, että emme neuvottele tai laadi sopimuksia asiakkaan puolesta, mutta voimme kommentoida so-

pimusta tietosuojanäkökulmasta, esimerkiksi tuleeko sopimukseen asettaa erityisiä suojamekanismeja henkilötietojen käsittelylle silloin, kun henkilötietoja siirretään EU:n ulkopuolelle ja mitä vaihtoehtoja tällaisiksi mekanismeiksi on. Konsultin työssä keskeistä on lähestyä kysymyksiä asiakkaan näkökulmasta ja

liiketoimintalähtöisesti. Ei ole riittävää vastata, että asiakkaan liiketoiminnassa on puutteita henkilötietojen käsittelyssä, vaan on tärkeää löytää ratkaisuja, miten toimintaa voidaan parantaa ja saattaa vaatimustenmukaiseksi. Kun aloitin työt, en oikein itsekään tiennyt, mitä odottaa työltä. Nyt, vajaan vuoden työskentelyn jälkeen tunnen jatkuvasti uusia haasteita tuovan tietosuoja-alan jo paremmin. Työssä on erottunut tällä hetkellä kaksi erityyppistä asiakasprofiilia. Tällä hetkellä mediassa nousevat esille tietosuoja-asetukseen liittyvät asiat, ja monilla asiakkaillamme työn alla onkin GDPR:n vaatimustenmukaisuuseli ns. ”compliance”-projekti. Toinen puoli asiakkaistamme on toimijoita, joilla henkilötietojen käsittely on kiinteä osa liiketoimintaa ja ratkottavat tapaukset keskittyvät enemmän liiketoiminnan optimoimiseen kansallisten ja EU-sääntelyn puitteissa. Näiden asiakkaiden osuus tulee varmasti jatkossa kasvamaan sitä mukaa, mitä enemmän Big Datan ja tekoälyn mahdollisuuksia hyödynnetään. Tänä päivänä henkilötietojen merkitys liiketoiminnalle on keskeinen. Tietosuoja-ala

Lexpress

27


tulee varmasti kasvamaan myös GPRD:n sovellettavaksitulon jälkeen, sillä uusien teknologioiden hyödyntäminen ja MyDataajattelun kasvu varmistaa sen, että organisaatioiden on huomioitava enenevästi tietosuoja. Hyvin toteutettu tietosuoja tuo kilpailuetua ja mahdollistaa makeidenkin juttujen toteuttamisen. Tietosuoja on olennainen osa asiakkaiden luottamuksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Kuluttajien tietoisuuden kasvu oikeuksistaan osaltaan pakottaa yritykset kehittämään toimintatapojaan. Future Privacy Specialistin työstä Future Privacy Specialistin työssä oppimiskäyrä on vahvasti nousujohteinen. Tietosuojaosaamiselle on kova kysyntä ja työskentelemme paljon suoraan asiakkaan kanssa, joten olen saanut vastuuta heti alusta lähtien. Pelkkä raaka substanssiosaaminen ei kuitenkaan riitä, sillä konsultin ja asiantuntijan työssä korostuvat myös ihmissuhdeja vuorovaikutustaidot. Aikaa menee kokouksissa asiakkaan luona ja Skypessä. Asiakaspalveluvalmiuskin on olennainen osa työtä, sillä työ perustuu puhtaasti siihen, että asiakas saa tarvitsemaansa apua ja kokee tulleensa kuulluksi ja näkee konsultoinnin synnyttämän lisäarvon omassa

28

liiketoiminnassaan. Jokaisena työpäivänä olen tavalla tai toisella mukana vaikuttamassa asiakkaiden ja heidän loppuasiakkaidensa toimintaan. Vaikutan työlläni siis useiden ihmisten työhön ja arkeen, eli käytännössä siihen, miten hen-

Hyvin toteutettu tietosuoja on yhdistelmä juridisesti, liiketoimintalähtöisesti ja teknisesti pohdittuja ratkaisuja. kilötietoja käsitellään. Monentyyppiset asiakastapaukset ja ammattitaitoiset ja motivoituneet kollegat ovat opettaneet paljon. Tietosuojan lisäksi tässä työssä oppii paljon liike-elämästä, sillä asiakas voi yhtä hyvin olla globaali organisaatio kuin paikallinen start-up:kin. Erinomainen työporukka auttaa viihtymään työpaikalla, mutta hyvä yhteys kollegojen kanssa on tärkeä edellytys myös työtehtävien hoitamiseksi, sillä työskentelytapaamme kuuluu usein pohtia vastauksia asiakkaan kysymyksiin yhdessä. Tietosuojakysymykset vaativat usein monia-alaista osaamista

Lexpress

ja monta kertaa pohdimme ratkaisuja asioihin, joihin ei löydy valmista vastausta. Keskustellessa voimme parhaiten hyödyntää jokaisen asiantuntijan osaamisen ja löytää innovatiivisiakin toimintatapoja. Oman mielenkiintoisen elementin työskentelyyn tuo Privaonin kasvuyritysasema. Liiketoiminnan painopisteenä on jatkuvien tietosuojapalveluiden tarjoaminen ja niiden kehittäminen. Palvelukehityksen ja asiakkaiden kasvavien tarpeiden myötä työnkuvakin muuttuu jatkuvasti. Vuoden päästä toimintamme ja sitä kautta työnkuvani saattaa näyttää aivan toisenlaiselta. Hyvin toteutettu tietosuoja on yhdistelmä juridisesti, liiketoimintalähtöisesti ja teknisesti pohdittuja ratkaisuja, minkä vuoksi Privaonille haetaan jatkuvasti näiden alojen asiantuntijoita. Tällä hetkellä monella asiantuntijoistamme on lakimiestausta, mutta se ei ole välttämättömyys, mikä osaltaan kiehtoo minua alassa. Pärjätäkseen tietosuojakentällä on kehitettävä osaamistaan laajaalaisesti, vaikka oikeustieteellinen koulutus antaakin hyvät valmiudet tehtävään.


Vedenjakajana alkoholi Teksti: Arttu Kauppinen Kuvat: Iida Koivisto

”En halua juoda alkoholia.” Tämä lause kuului useasti suustani fuksiviikolla, kun ihmiset kyselivät juomattomuuttani. En tiedä onko tämä neljän sanan vastaus jotenkin äärimmäisen vaikeaselkoinen, suorastaan verrattavissa Riverdalen jaksoihin, herättäen tusinan verran uusia kysymyksiä, vai onko siinä vain jotain täysin käsittämätöntä. Alkuun olin kärsivällinen, mutta lopulta kyllästyin vääntämään

lia? Aluksi se johtui pelkästään siitä, kuinka halusin mennä kotiin vellomaan yksinäisyydessä ja käydä ajoissa nukkumaan pitkien päivien jälkeen. Parin illan jälkeen minua alkoi kuitenkin suunnattomasti ärsyttämään se, kuinka juomatta oleminen on monelle todella poikkeuksellinen ja ihmeteltävä aihe, joka tulee kyseenalaistaa. Otinkin periaatteekseni sen, että en tule Miksen siis juonut alkoho- juomaan opiskelijatapahtumissa.

rautalangasta, ja annoin toinen toistaan valheellisempia selityksiä muun muassa siitä, kuinka uskontoni kieltää alkoholin, kuinka olen allerginen useimmille alkoholijuomille tai kuinka olen alle 18-vuotias, enkä siksi saa vielä juoda. Nämä selitykset tuntuivat uppoavan kyselijöille paremmin kuin pelkästään tahtomisen puute.

Lexpress

29


Valintani seurauksena olen päässyt kokemaan opiskelijaelämän ilman ainetta, joka poistaa estot tanssilattialla, antaa rohkeutta ihastuksen edessä sekä vauhdittaa iltaa kuin iltaa. Ehkä olen menettänyt jotain ratkaisuni vuoksi. Minulta jäävät ainakin paitsi ne elämän läpi kestävät ystävyyssuhteet, jotka ovat syntyneet Kirkkotien vessassa kyyneleet silmissä kerrotusta tarinasta ex-säädöstä. Olen hukannut kaikki ne mahdollisuudet pariutua toisten opiskelijoiden kanssa, kun en ole tarttunut tilaisuuksiin hyödyntää impulsiivisessa tilassa olevia vertaisiani. Minulla ei ole nyt kerrottavaksi huumorinsävytteisiä tarinoita siitä, kuinka olen tehnyt jotain ikimuistoista viinaspäissäni. Olisin voinut

30

Ainejärjestössämme on saada fuksivuodestani paljon varmasti monia muitakin, enemmän irti, myönnän sen. jotka eivät suuremmin juo Vaikka olisinkin missannut alkoholia. Osa näistä juo toimonia, varmasti upeita ja kiik- sinaan, osa ei koskaan. Kaikki kustuolissa haalittavia hetkiä, en yhtä hyviä vaihtoehtoja. Olen kadu aloitusviikolla tekemääni monelta taholta kuullut siitä, päätöstä. Kaikki solmimani ih- miten opiskelijatapahtumissa missuhteet pohjautuvat selvien voi pitää hauskaa ilman viinaa aivojen välisiin keskusteluihin, ja kuinka kaikki on vain omasta jotka muistan kokonaisuudes- asenteesta kiinni. Onhan se joisaan vielä monen aamun jälkeen. denkin kohdalla näin, mutta ei Minun ei tarvitse miettiä, pitääkö kaikilla. Vaikka sitä positiivista toinen minusta, vai oliko se vain asennetta löytyisi kuinka paljon, kännin nostevaikutuksella seli- en usko, että kenelläkään on tettävä ilmiö. Määrällisesti en selvänä hauskaa bileissä, joissa tunne oikiksesta monia, mutta pikkulasten tavalla käyttäytyvät koen että laadullisesti useita. nuoret aikuiset oksentelevat ymMonelle alkoholi voi olla sosi- päriinsä ja lääppivät satunnaisia aalisia tilanteita helpottava tekijä juhlijoita. Ne, jotka eivät juo, tai muuten vain juhlimiseen jättävät tulematta tapahtumiin keskeisesti kuuluva elementti. osittain tästä syystä. Minulle alkoholi ei tällaisia merMoni on varmasti huomannut kityksiä edusta.

Lexpress


sen, kuinka opiskelijatapahtumissa pyörivät samat kasvot. Oikkareita on Turun yliopistossa reilut sata per vuosikurssi, joten juristinkaan matikalla ei ole vaikea päätellä, että jotkut eivät koskaan ilmesty Kirkkotielle juhlimaan. Syitä tietenkin voi olla monia: kiinnostuksen puute, elämässä kiireitä tai ylitsepääsemätön välimatka, mutta voin vannoa, että joillekin se kynnys tulee vallitsevasta ryyppäyskulttuurista. Mielestäni alkoholiin hillitysti suhtautuvat maksavat aika kovan hinnan elämäntavastaan, jos he tämän vuoksi joutuvat jäämään ulos opiskelijayhteisöstä. Tällä hetkellä janoisten ja ei-janoisten välillä on kuilu, joka aiheuttaa sen, että samassa opinahjossa opiskelevilla saattaa olla täysin päinvastainen kokemus kohtelusta ainejärjestössään tai opiskelijaelämässä. Epäkohtaan voitaisiin puuttua monin keinoin. Tapahtumapalettia voisi koittaa monipuolistaa ja useammin lähteä siitä, ettei tapahtuman päätarkoitus nouse ryyppäämisestä tai päätyyn asti vetämisestä, vaikka alkoholia tarjoiltaisiinkin. Todella virkistävä ja erilainen tapahtuma oli esimerkiksi syksyllä oikeuspsykologiailta, jossa oli tarjolla pitsaa ja viiniä, mielenkiintoisia esitelmiä unohtamatta. Mielestäni kuulijakunnassa oli monenlaisia ihmisiä – osa sellaisia, joita en missään muussa tapahtumassa ole nähnyt. Ymmärrän kyllä, että alkoholilla läträäminen ja ryyppää-

Halu aisi n kuitenkin, että ihmiset miettisivät, miksi itse juovat alkoholia ja ryyppäävät känniin asti. minen ovat vielä ikäisillemme kiehtova, helppo ja tietyllä tapaa kiellettyjä rajojakin rikkova tapa irtaantua arjesta, ja sen vuoksi viina vetää porukkaa tapahtumiin aivan eri lailla kuin mikään muu. Jotenkin vain haluaisin toivoa, että lähes jo aikuisilta ihmisiltä löytyisi mielenkiintoa myös muunlaiseen ajanviettoon. Viimeaikaiset teatterikäynnit, tutustumiset vankilaan ja vierailut rikosmuseoon edustavat mielestäni juuri oikeanlaista kehityssuuntaa, johon ainejärjestön voimavaroja kannattaa

Lexpress

suunnata. Niistä nauttivat kaikki säädyt. Eikä tapahtumatarjonnan laajentaminen ole millään lailla uhka reiveille Kirkkotiellä. Niiden asemaa suosituimpina tapahtumina tuskin voi mikään horjuttaa. Korostan sitä, kuinka juomattomuus on oma valintani. En vaadi alkoholittomia juhlia tai tapahtumia, enkä muutenkaan taistele viinankiroja vastaan. En myöskään poissulje sitä, että joskus minäkin kuppiin tarttuisin. Kai viina ja kännissä olo kuuluvat opiskelijaelämään, niin oudolle kuin se kuulostaakin. Haluaisin kuitenkin, että ihmiset miettisivät, miksi itse juovat alkoholia ja ryyppäävät känniin asti. Onko sinulla siihen jokin tarve? Jos kyseenalaistamisen jälkeen jatkat juomista samoissa mitoissa, se on ihan ok. Se on sinun valinta, saat sen tehdä. Älä kuitenkaan arvostele toisten valintoja.

31


Omatoimisen pääsykoelukijan unelma – LexKurssien verkkokurssi Tänä vuonna LexKurssit ovat lanseeranneet uuden verkkovalmennuskurssin, jonka suosio on ylittänyt odotukset. Verkkokurssivastaava Juho Pöllänen vastaa kysymyksiin ja raottaa ovia uuden kurssin maailmaan. Teksti: Heta Hovi

Mikäs tämä verkkokurssi oikein on?

Mistä lähti idea LexKurssien verkkokurssista?

Verkkokurssi on LexKurssien valikoiman uusin tulokas, sähköisessä oppimisympäristössä järjestettävä valmennuskurssi. Pohdittaessa verkkokurssin sisältöä otin sen linjan, että verkkokurssi ei ole vain tallenteita muiden kurssien luennoilta, vaan sisältö on luotu nimenomaan verkkoon. Koska videoilla ei tarvitse tuhlata aikaa jaaritteluun, saadaan pienempäänkin tuntimäärään mahtumaan paljon asiasisältöä. En myöskään halunnut järjestää streamattuja luentoja, sillä omat kokemukseni niistä ovat vähintäänkin kehnoja.

Olen siinä mielessä väärä ihminen vastaamaan tähän, että idea ei ole minun. Käsittäkseni asiaa on pohdittu valmennuskurssineuvostossa jo aiemminkin, ja tämän vuoden vastaavat Miika ja Liisa tarttuivat ideaan ja rekrytoivat minut. Jos katsoo kilpailijoita, verkkokurssin tarve on tietenkin selvä. Väittäisinkin, että vuosi 2018 on oikiksen valmennuskursseissa nimenomaan verkkokurssien vuosi.

32

Mitä verkkokurssipaketti pitää sisällään?

Lexpress

499€ hintaan saa pääsykoekirjojen määrästä riippuen 25-35 tuntia verkkoluennointia, kaksi harjoituspääsykoetta verkossa sekä kotiin postitettavat materiaalit, eli kirjatiivistelmät ja harjoitustehtävät. Luennoitsijoiden verkkoluentojen tarkoituksena on käsitellä pääsykoekirjojen suuret linjat, ja valmennuskurssiopettajien lyhyemmät videot pureutuvat kirjojen hankalimpiin kohtiin. Lisäksi on luentoja luku- ja vastaustekniikasta sekä valmennuskurssipsykologilta. Jokaisella verkkokurssilaisella on tietysti myös oma tuutori. Millaiselle opiskelijalle verkkokurssi sopii? Verkkokurssi sopii ensinnäkin maantieteellisistä rajoitteista kärsiville, eli kaukana Turusta tai muista isoista kaupungeista asuville. Kurssia ovat kuitenkin ostaneet myös turkulaiset, eli selkeästi pelkkä sijainti ei määrittele kysyntää. Sanoisin, että verkkokurssi sopii itsenäiselle opiskelijalle, joka haluaa opiskella oman aikataulunsa mukaan, missä ja milloin vain. Lisäksi verkkokurssi on hyvä niille, jotka kokevat oppivansa parhaiten itse lukemalla, koska se jättää itsenäiseen lukemiseen hyvin aikaa.


Millainen verkkokurssin suosio on ollut nyt ensimmäisenä vuonna? Verkkokurssi on itse asiassa LexKurssien tämän vuoden suosituin kurssi! Menestys on ylittänyt kaikki ennakko-odotuksemme. Tänä vuonna LexKurssit ei järjestä enää fyysisiä kursseja Jyväskylässä ja Joensuussa. Verkkokurssi kehitettiin siis myös korvaamaan nämä kurssit, ja tämän tehtävän se on täyttänyt erinomaisesti. Miten verkkokurssia voisi mielestäsi vielä kehittää? Tietotekniikasta kiinnostuneena näkisin tietysti mielelläni, että LexKurssit profiloituisi tulevaisuudessa nimenomaan verkkokurssien järjestäjänä. Haluaisin

myös ehdottomasti olla mukana kehittämässä verkkokurssia jatkossakin valmennuskurssineuvoston kautta. Sähköinen oppimisympäristö on jatkossa suurin kehityksen kohde, sillä tänä vuonna emme valitettavasti ehtineet ostaa kustomoitua ympäristöä. Tulisi varmistaa, että sen käyttö olisi jatkossa mahdollisimman mutkatonta niin kurssilaisille kuin kuin järjestäjillekin. Myös kurssin tekemisen tulisi olla sen verran yksinkertaista, että verkkokurssivastaavan työ ei vaadi liikaa tietoteknistä osaamista. Näin varmistetaan se, että pestiin riittää jatkossakin tekijöitä. Näkisin mielelläni myös samantyylistä tarjontaa kuin muutamilla kilpailijoilla, eli monivalinnan tyylinen peli edullisemmalla hinnalla. Joka tapauksessa verkkotarjontaa

kannattaisi kasvattaa. Mitä verkkokurssivastaavan pesti on antanut sinulle? Verkkokurssivastaavan työ on ollut varsin antoisaa ja monipuolista. Olen tietysti kehittynyt omalla vastuualueellani, tietoteknisissä asioissa, mutta olen myös ollut paljon mukana LexKurssien markkinoinnissa ja oppinut siitä lisää. Olen vihdoin saanut kauan kaipaamaani asiakaspalvelukokemusta, sillä aikaisemmin olen leipäni eteen lähinnä leikannut nurmikoita. Nyt tässä vaiheessa, kun kurssin konkreettisen sisällön tekeminen on käsillä, opettaa tehtävä myös paineensietokykyä ja aikataulutusta. Vastineeksi tästä verkkokurssivastaavan pesti tulee kyllä mitä luultavammin pidättämään minulta kauppaoikeuden kurssin opintopisteet.


Lex ry:n 57. vuosijuhlat Vuosijuhlaviikonloppu on nyt takanapäin. Päällimmäisinä tunteina ovat helpottuneisuus ja kiitollisuus. Vuosijuhlien järjestäminen oli ajoittain melko stressaavaa ja samaan aikaan piti huolehtia monesta eri asiasta. Nyt onkin todella helpottunut olo, kun ei tarvitse jatkuvasti miettiä jotain juhlien järjestämiseen liittyvää. Kiitollisia olemme siitä, että saimme järjestää näin hienot juhlat ja tietysti olemme kiitollisia myös kaikille vieraille. Mielestämme juhlat olivat onnistuneet ja ihmisethän juhlan tekevät. Olemme todella tyytyväisiä, että ryhdyimme tähän toimeen ja voimme vilpittömästi suositella tätä muillekin. SAKARI: Vuosijuhlien järjestäminen on ollut meille molemmille todella mielenkiintoinen sekä opettavainen kokemus. Matkan varrelle on mahtunut monenlaisia mutkia ja juhlapaikkaa on tullut käytyä katsomassa Kaarinassa asti. Viime vuonna toimiessani viskaalina, en olisi uskonut, että seuraavana vuonna seisoisin itse lavalla juontamassa. Onneksi kuitenkin näin pääsi käymään, koska tämä on ollut ikimuistoinen ja hieno kokemus.

Vuosijuhlamarsalkat Sakari Jarva ja Ulla Jaatinen, kuva: Jaana Loikkanen

Lexpress

35


ULLA: Sakari pyysi minua mukaan tähän projektiin viime syksynä ja ilman aiempaa kokemusta vuosijuhlien järjestämisestä olin alkuun epäileväinen. Olin toiminut muissa ainejärjestön tehtävissä, mutta vuosijuhlamarsalkan rooli oli niihin nähden suuri harppaus. Välillä vaikeudet ja 12-tuntiset päivät saivat jopa epäilemään tämän kokoluokan projektin suorittamista. Tässä vaiheessa voin kuitenkin sanoa, että takana on

unohtumaton projekti, enkä voisi olla iloisempi, että puoli vuotta sitten päätin lähteä tähän mukaan. Haluamme kiittää kaikkia järjestelyihin osallistuneita, erityisesti vuosijuhlaviskaaleja Oona Keski-Vakkuria ja Katariina Leppästä, vuoden 2017 vuosijuhlamarsalkkoja Julia Rantaa ja Aleksi Mäenpäätä, emeriitta puheenjohtaja Hanni

Tihilää sekä puheenjohtajaamme Joona Lapinlampea. Lisäksi haluamme kiittää juhlien graafisesta ilmeestä vastannutta Juho Pöllästä, sekä koko vuosijuhlatoimikuntaa. Sakari Jarva ja Ulla Jaatinen, vuosijuhlamarsalkat 2018

Vuosijuhlia tukemassa Avance Asianajotoimisto Borenius Castrén & Snellman Eversheds Hannes Snellman HPP Asianajotoimisto Krogerus Roschier Waselius & Wist

kuvat: Jaana Loikkanen

36

Lexpress


Puheenjohtajan tervehdys Arvoisa juhlapuhuja, hyvät kunniavieraat, rakkaat lexiläiset, nordiska gäster! Taas on vuosi vaihtunut. 57-vuotta on pitkä aika yhdessä. Tämän pitkän avioliiton aikana meidän suhteemme on muuttunut luonteeltaan monella tavalla, mutta rakkaus ainejärjestöömme ja toisiimme on säilynyt vahvana, ja ainoastaan syventynyt yhdessä elettyjen vuosien saatossa. Osa teistä tietää, etten yhdistyksemme tavoin ole itsekään enää ihan poikanen. Näihin lähes viiteen akateemiseen vuoteen on mahtunut kaikenlaisia tapahtumia, joissa Lex on ollut miltei aina osallisena tavalla tai toisella. Tässä vuosijuhlien kynnyksellä heräsinkin pohtimaan sitä, miten Lexin toiminta on muuttunut omien opiskeluvuosieni varrella. Tapahtumien luonne on muuttunut – varmasti parempaan suuntaan – ja asiatapahtumia on aiempaa enemmän. Jo fuksina minulle kävi selväksi se, että Lexissä kaikki ovat saaneet osallistua toimintaan oman halunsa mukaan – ja saavat osallistua edelleen. Toimintaan on aina ollut helppo päästä mukaan, ja hommia on voinut tehdä vuosikurssista riippumatta. En ole ennen tätä vuotta istunut yhdistyk-

Lexin puheenjohtaja Joona Lapinlampi ja avec Ville Savolainen Kuva: Asianajotoimisto Avance/Valokuvausstudio Vega

Lexpress

37


semme hallituksessa, mutta nyt puhun täällä hallituksen puheenjohtajana. Tämä on hyvä osoitus siitä, ettei Lexillä ole teennäistä ja perinteikästä hierarkiaa, vaan ainoastaan vastuutehtäviä, joiden kautta hommat saadaan hoidetuksi ja toiminta pyörimään. Lex on parasta, mitä minulle on tapahtunut vuosiin. Olen tavattoman onnellinen ja kiitollinen saadessani puhua teille täällä tänään. En liioin jännittänyt tätä puheenvuoroa etukäteen, sillä tällä lavalla seison ystävien edessä. Lexistä olen saanut elinikäisiä ihmissuhteita ja – yhtään liioittelematta – suuren perheen. Nämä suhteet ovat niin minun kuin myös teidän tulevaisuutenne kannalta elämänne tärkeimpiä. Haluan rohkaista teitä vaalimaan niitä. Muistakaa tukea ja kannustaa toisianne silloin, kun kaverilla ei mene hyvin.

Muistakaa myös iloita toistenne lat, joiden merkeissä pääsemme tänäänkin nauttimaan toistemme menestyksestä. korvaamattomasta ja rakkaasMe Too ja Millä Oikeudella ta seurasta. Haluan vielä tässä -kampanjat ovat vain vahvista- vaiheessa kiittää vuosijuhlamarneet hallituksen tahtotilaa ja ym- salkkoja Ulla Jaatista ja Sakari märrystä siitä, miten toimintaa Jarvaa, vuosijuhlaviskaaleita voidaan kehittää siten, että kaikki Katariina Leppästä ja Oona tuntevat itsensä tervetulleiksi ja Keski-Vakkuria, sekä koko vuoturvatuiksi Lexin tapahtumissa. sijuhlatoimikuntaa. Ilman heidän Ongelmatilanteet on Lexissä rat- uurastustaan emme tänään juhlisi kaistu aina nopeasti ja joustavas- täällä näin hyvissä puitteissa ja ti, ja tähän tullaan panostamaan seurassa. jatkossakin. En pidättele teitä enää kauaa, sillä haluan itsekin päästä jo aloitMielestäni yhteishenki on meidän paras aseemme kaikkea tamaan juhlinnan. Kohotetaan häirintää vastaan. Yhteishenkeä, siis ensimmäinen malja 57- vuositä kuuluisaa Lex-henkeä, pää- tiaalle Lexille – kuitenkin niin, semme luomaan uudistetulla Ca- että kerron ensin pienen tarinan. lonialla, lukusalissa, luennoilla, kirjastossa ja Librin kahvilassa, sekä Lexin kärkitapahtumissa, esimerkiksi wappuna. Paras esiSaisinko hieman säestystä. merkki Lex-hengen olemassaPien lintu istu oksallans olosta ovat kuitenkin vuosijuhja kattoi näreikköön, ol’ kattellut se päivän kaks ja kertos tämmöttes: No mitä se sit sanos? JOO! pohjaan siis tää ensi malja juodahan, pohjaan siis, kyl lissää tuodahan. Ensimmäist’ ei surra saa, toista pian jo ootellaan, pohjaan siis… …tää malja juodahan! Joona Lapinlampi Lex ry:n puheenjohtaja

kuva: Jaana Loikkanen

38

Lexpress


Kunniapuhujalta helpompaa ryhtyä toimiin, kun arvokasta rekvisiittaa, kuten maalattu kaasupullo, vietäisiin Pykälän klubihuoneistosta. - Kuuluuko tämä edelleen perinteisiin? Siitä on 36 vuotta kun Lexin salakapakka paljastettiin tai pikemminkin poliisi ryhtyi toimenpiteisiin, julkinen salaisuushan se oli ollut kauan. Muistan sen hyvin, koska olin vuoden Brysselissä opiskelemassa ja minut kutsuttiin poliisiasemalle. Olin juuri lukenut isäni lähettämiä lehtileikkeitä – huom! ei internetiä - Lexin pidätyksistä ja hetken mietin, voisivatko todellakin Interpol, Belgian poliisi auttaa Turun poliisia tässä asiassa. No ei, se oli oleskeluluvan varmistamiseen liittyvä juttu. Siitä on 27 vuotta kun Neuvostoliitto hajosi ja on 22 vuotta kun Suomesta tuli EU:n jäsenvaltio. Suurimmalle osalle teistä tämä on kaikki varhaishistoriaa, koska ette olleet edes syntyneet silloin. Ja kuitenkin. On klisee, mutta niin kuin kliseet ovat totta, aika kutistuu vanhetessa. Minulle lapsena toinen maailmansota oli varhaishistoriaa. Sen päättymisestä oli kuitenkin alle kymmenen vuotta, kun synnyin. Se on nyt paljon lähempänä kuin silloin.

Hyvä puheenjohtaja Joona, juhlamarsalkat Ulla ja Sakari, dekaani Jussi, professori Broms, hyvät juhlavieraat, kära nordiska gäster!

kun vuonna 1976 olin Lexin puheejohtaja. Sinä vuonna vietettiin Lexin 15-vuotis-juhlia Börssissä. Muistan Pykälän puheenjohtajan tervehdyksessään pohtineen, että nyt kun Lex oli tullut rikosoikeuSiitä on 42 vuotta (APUA!) dellisesti vastuulliseen ikään, olisi

Lexpress

Mikä merkitys sillä oli Lexille ja lexiläisille, että Neuvostoliitto oli 70-luvulla voimissaan? Ei ehkä suoraan mitään, mutta suuri merkitys yleisen poliittisen rakenteen ja ilmapiirin kautta. Siihen aikaan Suomessa kaikki oli politiikkaa, ei feministisessä merkityksessä yksityinen on politiikkaa, vaan nimenomaan puoluepolitiikkaa. Kaikki

39


osakunnat olivat eri puolueiden tai niiden opiskelijajärjestöjen hallussa ja niitä vallattiin innokkaasti. Samoin eri ainejärjestöt. Samaan aikaan niiden julkikuva yleisestä yhteenkuuluvaisuutta ja hauskanpitoa, miksei opiskeluakin edistävästä toiminnasta jäi ainakin jossain määrin sivurooliin. Laadittiin julkilausumia, ”tehtiin politiikkaa”, erityisesti hallinnonuudistusta. Muistan itse miettineeni Turun torin poikki kulkiessani, onko minun todella pakko tunnustaa poliittista väriä voidakseni olla aktiivinen opiskelijaelämässä. Vastaus oli silloin kyllä. Mitä sellaisessa ilmapiirissä Lex antoi lexiläisille, sen aktiiveille ja jäsenille? Puoluepolitiikka oli rakenteissa. Pääryhmät Lexissä olivat Porvarit (porvarilex) ja Yleisdemokraatit (Turussa DEMlex eli demarit ja enemmistökommunistien Akateeminen Sosialistiseura, ASS), mukana oli myös joitakin keskustalaisia ja TUMOlaisia eli vähemmistökommunisteja. Heijastuisiko tässä selvä luokkajako? Kaikki vuosikokoukset juntattiin, ennen kokousta

hätistettiin paikalle kaikki tutut ja puolitutut ja vielä kokouksen aikanakin, jos tilanne näytti pahalta – huom! ennen kännykkää – soitettiin vielä lisää väkeä paikalle. Ensimmäinen äänestys koski aina esityslistaa, sillä selvitettiin, mitkä olivat voimasuhteet. Lexiläinen politiikka oli tietenkin osa yliopisto- ja ylioppilaskuntapolitiikkaa. Porvarit olivat vallassa Lexissä samoin kuin Medisiinareissa ja yleisdemokraatit useimmissa muissa ainejärjestöissä. Yhden kerran muistan olleeni isäntäväkenä Ylioppilaskunnan Porvareiden tarjoamalla illallisella Neuvostoliiton Komsomolin eli kommunistisen puolueen nuorisojärjestön edustajille Hotelli Ruissalossa. Silloin tiesin eläväni kaksoistodellisuudessa. Nämä Komsomolin edustajat olivat varmaan 35-40-vuotiaita kouliintuneita politrukkeja ja pitivät meitä täysinä kakaroina samaan aikaan, kun me tiesimme kuuntelevamme liturgiaa – ja myös puhuvamme sitä. Vuodet lexiläisenä 70-luvul-

la oli mitä tehokkain politiikan käytännön kurssi niin porvareille kuin muillekin. Piti hahmottaa eri osapuolien asemat, piti osata neuvotella, piti osata draftata. Vielä oikeusministeriön kansliapäällikkönäkin seuratessani usein poliitikkojen keskustelua läheltä, ja pystyin tietenkin näkemään ne samat rakenteet, lukemaan rivien välistä. Mutta kun hallitus oli koottu, toisin kuin Helsingissä Turussa tehtiin aina suhteelliset hallitukset eikä puhdasta yhden leirin hallitusta. Lexin sisällä toimittiin aikalailla yksituumaisesti opiskelijoiden eteen: valmennuskurssit, tenttikysymyspalvelu, kirjalainaamo, kesätenttien varmistaminen, Kirkkokadun juhlahuoneiston aukipitäminen kolmena iltana viikossa, matkoja Unkariin Etvos Lorandin yliopistoon, mutta myös Pietariin ja Tallinnaan. Tämän vuoksi myös henkilösuhteet yli puoluerajojen olivat hyvät eivätkä vain asialliset. Vieläkö Lex ylläpitää vierailuohjelmaa Etvos Lorandin oikeustieteen opiskelijoiden kanssa? Se oli tärkeää meille, mutta vielä tärkeämpää heille. Olimme Budapestissa Unkarin vallankumouksen 20-vuotispäivänä ja muistan, kuinka poliisi tuli silloin juhliimme, eikä kenelläkään ollut halua rähinöidä heidän kanssaan. Jos Suomi oli 70-luvulla suomettunut, ei meillä kuitenkaan kovaäänisissä juhlissa tarvinnut pelätä poliisia poliittisista syistä, ehkä muista. Toivon todella, että yhteistyö on jatkunut. Jälleen Unkarista kuuluu puhetta ja tehdään politiikkaa, joka pelottaa. Kaikki yhteydet, jotka varmistamat Unkarin kuulumista Eurooppaan, eurooppalaisiin

40

Lexpress


arvoihin, ovat tärkeitä. Ja sitten se Kirkkokatu. ”A room of one’s own”, toinen koti. Keskiviikkoiltana sinne saatettiin mennä usein suoraan mm. katsomaan yhdenlaista ”Salkkareiden” englantilaista versiota ”Testamentti”, jossa meillä kaikilla oli suosikkimme ja inhokkimme, mikä myös tehtiin selväksi tuijottamisen aikana. Joskus keskiviikkoilta saattoi muuttua juhlaillaksi, jolloin erinäisten kapakoiden kautta päädyttiin vielä jonkun kotiin jatkoille. Mutta enimmäkseen myöhäisiä iltoja olivat perjantai ja lauantai, jolloin aloitettiin muualla ja AINA päädyttiin Kirkkokadulle. Illan vastaavana muistan, kuinka kerran yksi jatkopaikkaan tullut kaupunginvaltuuston demarijäsen totesi minulle että ”se on omistavan luokan ongelma”, kun yritin estää häntä avaamasta kruunukorkkia upouuden keltaisen lasikuitupöydän reunaan. Muistaakseni samana iltana kaupunginhallituksen puheenjohtaja vaati minulta kuittia ostamastaan kaljasta, siis salakapakassa. Opetti ymmärtämään millaista on olla palveluammatissa. – Mistäköhän tämä merkittävä paikallispoliitikko luuli maksaneensa aamulla herätessään nähdessään käsin kirjoittamani kuitin? Niin tärkeä tämä Kirkkokatu oli meille, että kun kämppä paloi 80-luvun lopulla, sain hätääntyneen soiton yhdeltä hallitukseni jäseneltä. Hänestä selvästi tuntui, että nyt nuoruutemme oli poltettu. Vielä yksi tärkeä asia todettava Lexistä. Silloin 70-luvulla oikeustieteen opiskelijoista naisia oli neljäsosasta kolmasosaan opiskelijoista. Juridiikkakin oli vielä miesvaltainen ala. Lex oli edelläkävijä,

sillä Lexissä oli ensimmäinen naispuheenjohtaja eli Eeva Perho jo vuonna 1974. Pykälässä saatiin odottaa pidempään.

säksi Turun tiedekunnasta tuli tavallaan EY-oikeuden keskus, kun kirjastoon tilattiin ensimmäisenä Suomessa Euroopan yhteisöjen virallinen lehti – tosin tanskaksi, kun sen tilasi professori Zacharias Sundström – virallinen ja ensimmäisenä Suomessa Euroopan yhteisöjen oikeudesta väitteli Kari Joutsamo aiheenaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisumenettely.

Olen iloinen, että opiskelin Turussa, vaikka helsinkiläinen kollega esittelikin minut oikeusministeriössä ”Tiina on ihan hyvä juristi, vaikka hän on opiskellut Turussa”. Turussa koko kouluaikani asuneena, Lex avasi tien ulos Turun suljetuista piireistä, joissa aina tiedettiin kuka olet, mitä kouJa siinähän on selitys siihenlua olet käynyt, kenen kanssa olet kin, miksi nyt olen töissä siellä seurustellut, ketkä ovat veljiäsi ja missä olen. Vaikka polku ei aivan sisariasi jne. Luulen, että suurin suora olekaan ollut. osa oman hallituksenikin jäsenistä oli muualta kuin Turusta. Välihuomautus: En usko urasuunnitteluun, mutta jos voin jonMyös Turun yliopiston oikeus- kin neuvon uraansa miettivälle tieteellinen tiedekunta oli edelläkä- antaa se on ”never say never”. vijä. Yritin tarkistaa, mutten netistä Muistan nimittäin kirkkaasti 90-lulöytänyt vahvistusta kuulemalleni vun alussa todenneeni oikeusmiväitteelle siitä, että tiedekunnan nisteriössä, jossa oli arvopaperiperustamisen yhtenä perusaja- markkinalakia laativan komitean tuksena olisi ollut panostus lii- pääsihteeri: ”Tänne OM:ään en kejuridiikkaan, vientikauppaan. jää laatimaan lausuntoja muiden Siksi tiedekunnassa oli opiskeltava ministeriöiden hankkeista”. Oljoko ruotsia tai englantia – kukaan tuani muutaman vuoden New ruotsin lukijoista ei unohda Bo Yorkissa ja käytyäni kokeilemassa Grönholmin tiukkaa opetusta. Li- valtiovarainministeriötä, palasin

Lexpress

41


oikeusministeriöön yli 20 vuodeksi. Ja juuri, kun olin ääneenkin sanonut, että sieltä saan sitten lähteä eläkkeelle, tuli suurena yllätyksenä mahdollisuus hakeutua EU:n oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston johtoon. Kun aikanaan mietin gradun aihetta, Hannu T. Klami, legendaarinen monen eri oikeudenalan professori – minullakin on varmaan 5 merkintää häneltä opintokirjassa – ehdotti kansainvälistä konkurssioikeutta. Se tuntui jotenkin ahdistavalta, ja kysyin Josulta eli Joutsamolta jotain mielenkiintoisempaa, ja hän ehdotti vertailevaa kilpailuoikeutta. Ja niinpä päädyin vertaileman USA:n, Saksan ja EU:n kilpailuoikeutta noin 20 vuotta ennen Suomen liittymistä EU:hun. Tämä avasi minulle oven EU-oikeuden saloihin, Joutsamon tutkimusapulaiseksi, Ulkomaankauppaliittoon, Brysselin Vrije Universiteitiin, oikeusministeriön EU-oikeuden yksikköön ja nyt siis kaksi vuotta sitten komissioon. Eli

42

eläkeiän kynnyksellä jonnekin, messa sain olla valmistelemassa vaativaa ja vaikeaa lainsäädäntöä josta olin tavallaan aloittanut. kuten arvopaperimarkkinalaki, heAlussa EU-oikeudessa mi- delmöityshoitolaki, osakeyhtiölaki nua kiinnosti se, että voitiin luoda jne., Brysselissä vaikeusastetta hyvin konkreettista ylikansallista lisäävät jäsenvaltioiden oikeuslainsäädäntöä ja myös panna se järjestelmien erilaisuus ja niihin täytäntöön eri maissa. Ja täytän- liittyvät erilaiset herkkyydet. Ja jos töönpanossa on ollutkin sen sa- virkamiehen asema suhteessa polaisuus. Kuten kaikki tiedämme, liittisiin toimijoihin Suomessa oli EY-EU-tuomioistuimen vaikutus joskus hankalaa, tässäkin suhteessa eurooppaoikeuden kehityksessä valmistelu on vielä monimutkaisempaa komissioissa ja sitten neuon ollut valtava. vostossa ja lopulta ns. trilogissa, Opiskeluajoistani 70-luvulla jossa ovat komissio, neuvosto ja EU on laajentunut maantieteel- parlamentti yhdessä lyövät luklisesti, mutta sen toimivalta on koon lainsäädännön lopullisen laajentunut ainakin yhtä paljon ja tekstin. Hämmästyin, kuinka suuerityisesti oikeusalalla. Muistan, reksi Euroopan parlamentin valta kun vielä Tampereen huippukoko- on kasvanut niistä ajoista, jolloin uksen 1999 aikaan uskoimme, että kävin neuvottelemassa yksittäisiä oikeusministeriön seitsemännen hankkeita vuosituhannen vaihkerroksen rikos- ja prosessioikeu- teessa, ja kuinka voimakkaasti se den valmistelijat saavat aika rau- käyttää neuvotteluasemaansa. Se hassa jatkaa työtään Helsingissä, puolestaan merkitsee sitä, että kokun muut reissaavat Brysselissä missio, myös oma pääosastoni harneuvottelemassa. Toisin kävi, ja joittaa tiedustelutoimintaa EP:ssä, tähän vaikutti tietenkin se, mitä toisin sanoen yrittää selvittää, kuka maailmassa tapahtui. Vuonna 2001 ajattelee mitäkin, kuka on vahvoilNew Yorkissa 9/11 ja terroristi- la missäkin. iskut Euroopassa 2000-luvun alkuKomissiossa yläpuolellani puolella siirsivät valmistelun voimakkaasti rikosoikeuteen. Tämän ovat oma komissaarini, varapresijälkeen oikeusalueen politiikassa dentti ja presidentti kaikki voimakon ollut nähtävissä heiluriliike ri- kaine kabinetteineen. Suomessa kosoikeuden repressiivisten keino- saattoi pääosin toimia yhdessä jen ja oikeudenmukaista prosessia oman ministerin ja toisinaan pääkoskevien säännösten välillä. Hei- hallituspuolueiden vastaavien luri liikkuu turvallisuusajattelun ja kanssa. EU:ssa asiat tuntuvat väihmisoikeuksien välillä. Pariisin ja lillä häviävän omasta horisontista Brysselin iskujen jälkeen olemme palatakseen sitten ”kehiteltyinä” taas selvästi repressiivisessä vai- omalle pöydälle. - Viime päivinä jopa Suomessa on lehdissä puhuttu heessa. komission presidentin vahvasta Pääosastoni vastaa rakenteel- kabinettipäälliköstä, josta juuri tuli taan hyvin pitkälle oikeusminis- koko komission virkakoneiston teriötä: siviilioikeus, rikosoikeus, korkein virkamies. Lexin polioikeusvaltio ja perusoikeudet ml. tiikkakoulu on auttanut tarkastetietosuoja, syrjimättömyys ja ku- lemaan tätäkin. luttajansuoja. Työ on samanlaista Myös hallintokulttuurissa mutta myös erilaista. Jos Suo-

Lexpress


on oppimissa ja kaikkea en edes halua oppia. Kunnioitus hierarkian eri tasoja kohtaan on korkea. Oikeusministeriön viisas tiedottaja, joka oli pari vuotta komissiossa virkamiesvaihdossa, varoitti minua ennen lähtöäni, ettei minun pitäisi aina uskoa kun alaiseni ovat samaa mieltä kanssani, sillä hänen mukaansa he eivät vain uskalla olla eri mieltä. Ja tämän olen muutamaan otteeseen havainnut. Huomaan myös, että tapani olla sanomatta omaa mielipidettäni ensimmäisenä johtoryhmän kokouksissa oli aluksi ahdistavaa kollegoilleni, jotka olivat tottuneet aina tietämään, mitä mieltä pääjohtaja on ennen kuin lausuvat oman mielipiteensä. Kerran jopa yksi heistä huudahti: ”But you did not tell us what you thought”, kun totesin että olin täysin eri mieltä kuin he. Mutta miksi sitten haluan olla töissä komissiossa. Jälleen klisee: uskon että teemme jotain, mitä ei voi tehdä kansallistasolla. Monet tämän päivän ongelmista ylittävät rajat mennen tullen myös oman pääosastoni alalla: kuluttajansuojassa esim. Dieselgate tai Ryanair, perusoikeuksissa Puolan ja Unkarin tilanne, tietosuojassa Facebook, Microsoft jne., rikosoikeudessa e-evidence eli digitaalisten todisteiden hankkiminen rajojen yli. Mutta tässä työssä on aina ensin ratkaistava kysymys siitä, kenellä on kompetenssi, EU:lla vai jäsenvaltioilla missäkin asiassa. Eikä ole vain yksi tai kaksi kertaa kun komission ja neuvoston - siis jäsenvaltioiden - oikeuspalvelut ovat eri mieltä asiasta eikä kumpikaan instituutio pysty liikkumaan ennen kuin yksimielisyys löytyy.

taa lainsäädäntö (digi)ajan tasalle, myös vastata uusiin rajat ylittäviin ongelmiin. Iso kysymys on, onko Eurooppa valmis parantamaan kuluttajien kollektiivisia oikeuksia. Ei, en puhu amerikkalaistyylisestä ryhmäkanteesta, vaan sen eurooppalaisesta vastineesta, joka antaisi kuluttajille paremman neuvotteluaseman luomatta mahdollisuutta kanteella kiristämiseen. Omalla pöydälläni on viime päivinä ollut erittäin vaikea kysymys siitä, miten lainvalvontaviranomaisille taattaisiin pääsy elektroniseen todistusaineistoon ilman, että kansalaisten yksityisyyden suojaa, tietosuojaa vahingoitetaan. Tässä keskustelussa tunnen taas olevani tutussa ympäristössä. Aivan niin kuin Suomessa, monesti rajalinjat tuntuivat olevan sisä- ja oikeusministeriön välillä, komissiossa keskustelukumppanini on DG HOME. Mikä siis on loppuviestini 40 vuoden takaa ja miksei Euroopastakin?

Niitä on kaksi: Ensimmäinen viesti: Juristit ovat etuoikeutettuja yhteiskunnan jäseniä. Me osaamme opiskelujemme kautta yhteiskunnan, vallan rakenteet. Meillä on velvollisuus käyttää osaamistamme ei vain omaksi eduksemme, vaan myös muiden hyväksi. Ja tämän voi tehdä tietenkin missä juristiammatissa hyvänsä, ei tarvitse olla poliitikko eikä sen paremmin kotimainen kuin EU-byrokraattikaan. Kaikkialla voi toimia yhteiseksi hyväksi. Toinen viesti: Yksi oikeusministereistäni kertoi äitinsä opettaneen hänelle, että aina pitää juhlia, kun syytä juhlaan. Ehkä 57 vuotta ei ole suuren juhlan aihe – ei ainakaan minulle ollut – mutta LEX on aina. Siis malja Lexille! Tiina Astola Kuvat: Jaana Loikkanen

Vielä tänä keväänä komissio esittelee ns. New Dealin kuluttajille, jossa tavoitteena on paitsi saat-

Lexpress

43


Puhe lexiläiselle Arvoisa juhlapuhuja, arvon kunniavieraat, nordiska gäster, hyvä juhlakansa ja erityisesti te Rakkaat Lexiläiset. Yhteisöllisyys Mitä yhteisöllisyys oikeastaan sitten on? Luotettavan lähteen, eli Wikipedian mukaan, yhteisöllisyys tarkoittaa ihmisten sosiaalisten suhteiden muodostamaa kokonaisuutta, jonka kantavia teemoja ovat luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys. Näiden teemojen voisin, omasta suhteellisen kattavasta kokemuksestani, väittää toteutuvan vahvasti juuri lexiläisten keskuudessa. Konkretiaa rakastavana ihmisenä, aloin kuitenkin miettimään, missä lexiläisten yhteisöllisyys varsinaisesti näkyy ja mistä se juontaa juurensa. Vastausta oli helppo lähteä etsimään omasta tunnussävelmästämme, Lexiläisten laulusta. Vaikka kieltämättä lakikirjaa on tullut luettua, niin sanotusti enemmän kuin laki sallii, väitän että opiskeluaikojen tärkeimmät opit löytyvät aivan muualta, kuin oikeudenalojen perusteosten sivujen välistä. Välillä sitä toki soimaa itseään kaikesta siitä Calonian kahvilassa tapetusta ajasta. Mutta kuitenkin, ne opiskelukaverien kanssa kirjaston penkille palaamista vältellessä vietetyt tunnit, ovat loppujen lopuksi olleet ehkäpä se suurin yhdistävä tekijä ja sitä opiskeluarjen parasta antia. Mikäpä toisikaan ihmisiä paremmin yhteen kuin yhdessä tuskailu, kuinka taas piti jo tunti sitten olla lukemassa.

44

kuva: Jaana Loikkanen Tärkeää yhteisölle onkin Lexiläisten laulussakin sijansa saanut oma paikka, johon kokoontua ja jossa kokea sitä opiskelijoiden yhteiseloa. Ikävä kyllä, olemme joutuneet vastikään olemaan todis-

Lexpress

tamassa myös lexiläisten yhteisöllisyyden kriisiaikaa, kun Calonian remontti alkoi, rakas uimahallimme sulki ovensa, ja LexCafe muuttui Arcanumin kahvioksi. Vaikka toimistomme tietysti oli avoinna


lexiläisten kohtaamispaikkana ja helpotusta ikävään löytyi myös lexin tapahtumista, yhteisöllisyyden tunne tosiaan oli erilaista, kun luennot olivat ripoteltuina eri puolilla kampusta ja jouduimme kodikkaan lukusalimme sijaan uppoutumaan kirjoihimme ties missä oudoissa paikoissa. Vaikeat ajat tuovat kuitenkin lopulta ihmisiä tiiviimmin yhteen. Se tunne olikin aivan mahtava, kun tammikuussa pääsimme takaisin entistä ehommalle Calonialle, jossa varmasti törmää joka kerta johonkin tuttuun, jonka kanssa unohtaa opiskelukiireet jälleen hetkeksi. Pian voimme jo onneksemme sanoa, että fuksit eivät muista aikaa, jolloin eksyilimme DataCityn käytävillä ja vyöryimme sankoin joukoin valtaamaan Kauppiksen lukupaikkoja. Erityinen merkitys yhteisöllisyyden syntymiselle ja sen vahvistamiselle on tietysti myös lukuisilla Lexin tapahtumilla, aina fuksiviikosta siihen viimeiseen opiskelijawappuun saakka. Mikä olisikaan helpompi tapa tutustua uusiin opiskelukavereihin, kuin suorittaessa hölmöjä kastajaisrasteja tai tanssiessa Kirkkotiellä hittiputken tahdissa aamun tunteina. Tai puolestaan, mikä sen parempaa, kuin palata jo vanhempana tieteenharjoittajana toteamaan, ettei curling vieläkään ole alkoholiton tapahtuma ja testaamaan, kestääkö ne Kirkkotien pöydät edelleen tanssimista. Aika ehkä kultaa muistot, mutta jopa ensiksi tuskaisilta tuntuneet tapahtumien jonotukset ovat muuttuneet mielessä hauskaksi, yhteenhitsaavaksi tapahtumaksi jo itsessään. Olihan siinä nyt oma hohtonsa esimerkiksi muuttaa Calonia tietynlaiseksi leiriksi, etenkin kun palkintona oli liput huikealle Iso-Exculle mahtavassa

porukassa! Tämän tarkoitus ei nyt kuitenkaan ollut kannustaa fukseja taas ylipitkiin jonotuksiin, sillä me vanhat emme enää jaksa jonottaa lippuja tapahtumiin yötä myöten! Kuitenkin, monelle lexiläisyys itsessään kulminoituu juuri lexin tapahtumiin, kirkkotieiltoihin, kahvitteluun toimistolla ja yhteiseloon Calonialla. Näissä näkyy vahvimmin lexiläisten yhteisöllisyys ja se, mikä on mielestäni Lexissä parasta. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, Calonialle, Lexin toimistolle tai Kirkkotielle saapuessa voi tuntea, että olemme yhtä perhettä. Ei ole väliä, mistä tulet tai mitä olet aikaisemmin tehnyt, sillä Lexissä olet oletusarvoisesti se hyvä tyyppi ja tervetullut mukaan yhteisöön, joka kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä mitä erilaisemmista lähtökohdista. Lexillä on siis kieltämättä suuri rooli opiskeluaikana ihmisten yhdistäjänä ja loputtoman pänttäyksen piristäjänä. Mutta mikä merkitys lexiläisyydellä sitten on, kun railakkaat opiskeluajat alkavat olla ohi ja aikuistuminen häämöttää kulman takana. Tietysti, rakkaat Lexin kautta löytyneet ystävät, joista valtaosa omastakin ystäväpiiristäni muodostuu, pysyvät. Väitän kuitenkin, että myöskään yleisellä tasolla lexiläisyys ei katoa meistä ajan saatossa ja se toimii yhdistävänä tekijänä vielä vuosien päästä. Tai Lexiläisten laulun mukaisesti ”ei lexiläisyys meistä lähde milloinkaan”. Tästä konkreettisena todisteena on esimerkiksi alumnitapahtumat, joissa vanhat lexiläiset kerta toisensa jälkeen palaavat Kirkkotielle muistelemaan niitä vanhoja hyviä aikoja. Lexiläisyys yhdistää erityisesti kuitenkin myös arjessa ja työelämässä.

Lexpress

Ei ole kerta eikä kaksi, kun olen työpaikalla, alan tapahtumissa tai jopa työhaastattelussa päätynyt bondaamaan vanhan lexiläisen kanssa ja juttua onkin riittänyt siitä, mitä Lexille kuuluu ja mitä lexiläisyys on tarkoittanut eri ajanjaksoina. Vaikka ajat muuttuvat, asiat, jotka toistuvat kerta toisensa jälkeen, ovat lex-henki ja vahva yhteisö. Toivonkin, että tätä yhteisöllisyyttä ja lex-henkeä muistetaan vaalia myös jatkossa, sillä se on mielestäni arvokkainta, mitä Lexillä on meille kaikille antaa. On valitettava fakta, että kilpailu alallamme, erityisesti nuorten juristien välillä kasvaa sisäänottomäärien noustessa ja kehittyvän teknologian korvatessa ihmistyötä mekaanisissa työtehtävissä. Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että samaan aikaan kilpailun kovetessa sosiaalisten taitojen ja verkostojen merkitys työelämässä korostuu entisestään. Mikä olisikaan parempi paikka kehittää näitä taitoja ja luoda tärkeitä ihmissuhteita, kuin lexin kaltainen, jo valmiiksi vahva yhteisö. Tähän voisi myös lisätä kliseisen, mutta osuvan lainauksen Michael P. Watsonilta: ”Strong people don’t put others down, they lift them up.” Näenkin täällä salin täydeltä vahvoja, upeita henkilöitä, mutta muistammehan, että yhdessä olemme vieläkin vahvempia. Lopuksi haluan sanoa, että olen valtavan kiitollinen siitä, että olen saanut elää opiskeluaikani näin mahtavassa yhteisössä. Nyt on aika pitää hauskaa ja juhlia teitä, rakkaat Lexiläiset, sillä te olette se, mikä tekee tästä yhteisöstä niin upean! Milla Männistö

45


Vaihdossa Maastrichtissa Teksti ja kuvat: Noora Silventoinen

Vietän parhaillaan 5,5 kuukauden mittaista vaihtokevättäni Keski-Euroopan ytimessä Maastrichtissa, Alankomaissa. Niin kliseiseltä kuin seuraava lause kuulostakin, vaihtokevät on jo tähän mennessä ylittänyt kaikki odotukseni ja en voi muuta kuin kannustaa jokaista rohkeasti lähtemään vaihtoon! Uudet ystävät, matkustelu ja mielenkiintoiset kurssit ovat saaneet vaihdon ensimmäisen puolikkaan hurahtamaan hurjalla vauhdilla, ja jo nyt tiedän, että tulen vaalimaan kevään aikana karttuneita muistoja ja hyödyntämään matkan varrella kertyneitä oppeja koti-Suomessa. Kiinnostuin Maastrichtin yliopistosta jo ennen opintojeni alkua Turussa, ja olikin lähellä, etten lähtenyt tekemään koko notaaritutkintoani Maastrichtin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Olin siis jo vaihtohakua tehdessäni hyvin perillä, millainen yliopisto minua mahdollisesti keväällä odottaa; Maastricht on Alankomaiden kansainvälisin yliopisto, jossa opiskelijoille tarjotaan laaja valikoima eurooppaoikeuden ja kansainvälisen oikeuden kursseja. Opintojen erilaisuus on kuitenkin ollut kenties vaihtokevään eniten kulttuurishokkia aiheuttanut tekijä (jollei oteta huomioon seikkaa, ettei WC-tiloissa tule hanasta kuin kylmää vettä). Maastrichtin yliopisto on tunnettu ongelmalähtöisen oppimisen menetelmästä (problem based learning eli PBL). Paikallisilla opiskelijoilla vaikuttaa olevan jonkinlainen viha-rakkaus-suhde tähän metodiin, mutta itse ainakin olen kokenut sen olevan erittäin tehokas oppimistapa. Käytännössä PBL tarkoittaa siis, että kurssista on yleensä vain yksi luento viikossa, ja toinen tapaaminen järjestetään noin 20-hengen pienryhmissä (”tutorialeissa”).

Hieman kurssista riippuen pienryhmissä joko mennään viikon luentoa vielä syvemmälle aiheeseen tai päästään soveltamaan luennolla opittua teoriaa oikeustapauksissa.

Lexpress

Turkulaisiin opetusmenetelmiin tottuneelle pienryhmät tarjosivat mielenkiintoista vaihtelua, sillä pienryhmien ideana on toimia opiskelijavetoisesti, ja pienryhmän

47


henkilökunta tulee korin kanssa keräämään tavarat ja vapauttaa paikan jollekin toiselle. Kaikista kummallisin ilmiö on nimeltään ”German run”; kirjasto aukeaa 8:30 ja osa opiskelijoista tulee jo reilusti ennen ovien aukaisemista paikalle jonottamaan, ja ovien auettua he juoksevat varaamaan ”parhaat” lukupaikat. Nimensä tämä ilmiö on saanut siitä, että käytäntö on yleinen varsinkin saksalaisten keskuudessa, ja hyvä saksalainen ystäväni on kertonut, että hänen opiskelukaupungissaan Mannheimissa kirjaston kaikki paikat ovat pari viikkoa ennen tenttiviikkoja 2 minuuttia kirjaston aukeamisen jälkeen varattu. Maastrichtissa tilanne ei onneksi ole aivan yhtä paha, mutta Youtubesta löytyy muutamien vuosien takainen video (hakusanoilla German run Maastricht university), joka todistaa tapahtuman olevan totisinta totta myös Saksan ulkopuolella. Paikalliset myös vitsailevat toisestakin ilmiöstä, joka tunnetaan nimellä ”Maastricht syndrome”; opiskelijat käyttävät niin paljon aikaa opiskeluun ja stressitasot ovat korkealla, ettei heillä ole aikaa edes pariutua, vaan kaupunki on täynnä sinkkuja. opettaja (”tutor”) ohjaa ja esittää lisäkysymyksiä vain tarvittaessa. Lisäksi pienryhmät jaetaan ryhmätöitä varten vielä pienempiin ryhmiin, joten kurssin aikana tutustuu helposti kanssaopiskelijoihin. Pienryhmiä varten tulee valmistautua huolellisesti joka viikko (lukea kymmenestä sivusta muutamaan kymmeneen sivuun artikkeleita ja lisäksi vastata pohdintakysymyksiin ja ratkaista oikeustapauksia), joten töitä tehdään pitkin kurssia. Kurssin lopussa tällainen opiskelumenetelmä palkitsee, sillä tenttiä varten ei tarvitse lukea niin paljon,

48

kun kurssin aikana on jo oikeasti tehnyt töitä. Myös kirjastokulttuuri Maastrichtissa eroaa melkoisesti Turussa totutusta. Tenttiviikkojen lähestyessä kirjaston porteilla tulee näyttää opiskelijakortti ennen kuin pääsee sisään, sillä kirjasto on niin täynnä, ettei ”ylimääräisiä” sallita. Lisäksi aina kun käy tauolla, pitää omalle lukupaikalle jättää ”parkkikiekko”: lappu, johon merkitään monelta on lähtenyt tauolle. Jos tauko kestää yli puoli tuntia tai lappu unohtuu, kirjaston

Lexpress

Mitä tulee Maastrichtiin kaupunkina, uskallan väittää, että ainakin kaikki oikeustieteen opiskelijat Euroopassa tuntevat kaupungin nimeltä Maastrichtin sopimuksen ansiosta. Tämä Limburgin maakunnan pääkaupunki on muiden hollantilaisten mittakaavassa etelässä, ja Belgian rajalle on vain pari kilometriä matkaa. Erikoista Maastrichtissa muihin Alankomaiden kaupunkeihin verrattuna on esimerkiksi helmikuussa järjestettävä karnevaaliviikonloppu, jonne ihmisiä matkustaa kaikkialta Alankomaista. Meno vastaa Suomen vappua, mutta Maastrichtissa


ihan kaikki vauvasta vaariin ovat pukeutuneet päästä varpaisiin mitä värikkäimpiin asuihin. Kaupunkiin sopeutuminen sujui todella helposti, sillä Maastricht muistuttaa hieman Turkua kaupunkia halkovine Maasjokineen. Tuttua on myös se seikka, että pyörä on ehdottomasti paras kuluväline kaupungissa, ja ostinkin heti toisena päivänäni Facebook-ryhmän kautta itselleni käytetyn pyörän. Sain kuitenkin kantapään kautta oppia, että muuten turvallisessa Maastrichtissa pyöränsä kadottaa helposti, jollei se ole lukittuna tolppaan kiinni. Paikalliset kertoivatkin, että he käyttävät usein pyörän lukkoihin enemmän rahaa kuin mitä itse pyörä on maksanut. Toinen pyöräni on toistaiseksi pysynyt tallessa, joten parin kilometrin matkat yliopistolle, keskustaan ja kuntosalille sujuvat sutjakkaasti. Etäisyydet Maastrichtissa ovat muutenkin suhteellisen lyhyitä, ja kaupungin nähtävyydet kiertää helposti yhdessäkin päivässä. Kaupungilla tuntuu olevan erityinen suhde kirkkoihin; kuuluisimpiin nähtävyyksiin kuuluvat Vrijthoftorin kaksoiskirkot, mutta tiedän,

että kirkkoihin on rakennettu myös muun muassa kirjakauppa ja kuntosali. Lisäksi myös luentoja on pidetty kirkossa, ja vaikka itse en ole tällaisella kurssilla ollut, tuntuu luentosalivalinta mielenkiintoiselta muun muassa puuttuvan WiFi-yhteyden vuoksi. Kirkkojen lisäksi niin turistit kuin paikallisetkin viihtyvät Sint Pieter -nimisen kukkulan luonnonpuistoalueella. Vanha linnoitus kerää katseita, ja lisäksi kukkulan sisään rakennettuihin tunneleihin

Lexpress

pääsee oppaan kanssa kierrokselle; tunneleita käytettiin muun muassa toisen maailmansodan aikana pakoreitteinä Belgiaan. Alueella on myös useita kävelyreittejä, joiden varrella on lampaita ja kasvimaita. Maastricht tarjoaa myös lukemattomia ruokailumahdollisuuksia. Ravintolahinnat ovat Suomen hintatasoon verrattuna kohtuullisia, ja 10-15 eurolla saa helposti hyvän illallisen. Opiskelijoita ei kuitenkaan hemmotella yhtä paljon kuin Suomessa, sillä varsinaiset opiskelijaruokalat ovat harvassa. Oikiksella kahvila myy muutamalla eurolla sämpylöitä ja keittoa, mutta todellinen helmi on kahvila nimeltä Cato by cato, josta saa 3,5 eurolla maukkaan lämpimän aterian päivittäin vaihtuvasta valikoimasta. Joka keskiviikko ja perjantai kauppatorilla on markkinat, joista saa myös erittäin edullisesti tuoreita vihanneksia ja hedelmiä sekä lihaa ja kalaakin, joten kotonakin tulee kokkailtua. Toki mainitsemisen arvoista suomalaisen näkökulmasta on myös se, että viiniä saa mukavan helposti ruokakaupoista, ja muutamalla eurolla saa oikein hyvälaatuisen

49


italialaisen tai ranskalaisen punaviinipullon. Sokerina pohjalla on mainittava, että vaihdon paras anti on ollut saada mielettömän ihania uusia ystäviä ympäri maailmaa. Maastrichtin oikeustieteellisen tiedekunnan puolesta kevään uusille vaihto-opiskelijoille järjestettiin yhden päivän pituinen tutustumispäivä, jonka aikana saimme käytännön opastuksen lisäksi vapaasti tutustua toisiimme tiedekunnan tarjoaman viini/olutlasillisen ääressä. Lisää fuksiviikon-omaista ohjelmaa tarjosi ISN Maastricht (osa paremmin tunnettua Erasmus Student Networkia), joka järjesti kaikkien alojen vaihtopiskelijoille baarikierroksen, tervetuliaisjuhlat ja kulttuuriohjelmaa. Myös pitkin kevättä ISN:n ohjelmassa on paljon sekä pienempiä tapahtumia Maastrichtissa että pidempiä reissuja läheisiin kaupunkeihin, joten kavereiden saaminen on tehty helpoksi. Päätimme myös oman kaveriporukan kesken tehdä retkiä läheisiin kaupunkeihin ja ensimmäisen tenttiviikon jälkeen lähdimme pidemmälle road tripille kiertämään Belgian ja Alankomaiden kaupunkeja. Kaiken kaikkiaan vaihtoni Maastrichtissa on jo tähän mennessä ollut opiskeluaikani parhaimpia kokemuksia. Hollantilaiset ovat avoimia ihmisiä, ja ihmisiin tutustuminen on helppoa Maastrichtin kansainvälisessä ilmapiirissä. Uusien akateemisten oppien lisäksi mukaan Suomeen lähteekin myös ennen kaikkea rakkaus keskieurooppalaista elämäntyyliä kohtaan, ja olen varma, että tämä pieni kaupunki Euroopan sydämessä tulee aina tuntumaan minulle toiselta kodilta. nähtävyydet ilman ruuhkia ja jonoja. Keväällä, kun turistit valtasivat keskustan ja Barcelonetan rannan, oli puolestaan helppoa lähteä junalla karkuun tyhjemmille ja puhtaammille rannoille pienen matkan päähän kaupungista.

50

Suomen lentohintoihin tottuneena matkustelu Barcelonasta oli älyttömän halpaa. Lentoja kaikkialle Eurooppaan löytyi usein muutamalla kympillä ja myös Espanjan sisällä matkustelu, lentäen tai bussilla, ei tullut kalliiksi. Tein muutamia reissuja eri kaupunkeihin Espanjassa ja pääsiäisen aikaan kävimme muutaman päivän reissulla Italiassa. Jos nyt tekisin jotain toisin, matkustelisin varmasti enemmän ainakin Espanjan sisällä, mutta toisaalta Barcelonassakin on niin paljon tehtävää ja nähtävää, ettei vaihdon aikana tehnyt mieli edes poistua muualle! Pitempien reissujen lisäksi noin tunnin matkan päässä kaupungista oli upeita kohteita, joihin teimme

Lexpress

päiväreissuja. Pääsin käymään esimerkiksi huvipuistossa, vesipuistossa, syrjäisemmillä paratiisirannoilla ja vaeltamassa muun muassa seitsemän vesiputouksen reitillä ja vuorella, jossa on myös Montserratin luostari. Kaiken kaikkiaan vaihto oli aivan mahtava kokemus, jota voin suositella lämpimästi jokaiselle. Vaihtokohteeltakaan en olisi enempää voinut toivoa, sillä kuten jo aikaisemmin sanottu, Barcelonasta löytyi kaikki mitä kuvitella saattaa. Tärkeimpänä kokemuksesta käteen jäi valtavasti upeita muistoja ja läheisiä ystäviä ympäri maailmaa.


Satunnaisia sanasia suunnitelmista Väitetään että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. En ainakaan täysin usko moiseen lausahdukseen, mutta siitä huolimatta suunnittelen asioita varsin ahkerasti – ajoittain jopa hurjalla tarmolla. Jos kuitenkin mietin sitä, millainen suunnittelija olin muutama vuosi sitten, uskallan väittää suunnittelevani asioita nykyisin vähemmän – tai oikeastaan rutkasti vähemmän.

män maailmaani sillä hetkellä ainakin hiukan järisyttäneen oivallukseni seurauksena päädyin jättämään ehkä hieman liiallisuuksiin menneen suunnittelemiseni vähemmälle ja huomaamaan, että – yllätys yllätys – maailmani ei kaatunutkaan. On minun toki myönnettävä,

että tunnen yhä suurta tunteen paloa niin paperikalenteriani – jonka valintaan vuoden lopussa uskon kuluttavani huomattavasti keskivertoihmistä enemmän aikaa – kuin muistilappujanikin kohtaan. Pohdiskelenkin yhä sunnuntaisin sitä, mitä minun ainakin suunnilleen pitäisi seuraavalla viikolla saada tehdyksi,

Joku voisi kenties väittää, ettei entinen tapani suunnitella viikoittain esimerkiksi tiskaamisen, kynsien lakkaamisen, pyykkäämisen, kirjan lukemisen ja kaupassakäynnin ajankohdat ollut sijoitettavissa aivan normaalin suunnitelmallisuuden rajoihin. Tähän en ota kantaa, mutta totean kuitenkin, että aikoinaan minusta oli mukava suunnitella pikkuasioita ja tietää mitä tuleman piti. Haittapuolena oli toki se, että kauhistuin ajatuksesta tehdä jotain mitä en ollut suunnitellut ja ahdistuin, jos jostain syystä suunnitelmani eivät toteutuneetkaan – kuten arvattavasti varsin usein tapahtuikin. Jossain vaiheessa kuitenkin huomasin, ettei siitä, etteivät viikkosuunnitelmani toteutuneetkaan, seurannutkaan mitään kamalaa, vaan päinvastoin yleensä jotain paljon mukavampaa kuin olin suunnitellut. Tä-

Lexpress

53


Kolumni Palstan nimi

mutta enää minua ei juurikaan häiritse, ellen pääsekään rastittamaan viikon aikana muistilapuistani yli aivan kaikkia niihin raapustelemiani asioita. Huomioiden historiani varsin innokkaana suunnittelijana on sinänsä mielenkiintoista, että en koskaan ole juurikaan suunnitellut elämääni. Edes pikkutyttönä en suunnitellut häitäni, tulevien lasteni nimiä tai mitä nyt lapsena usein suunnitellaankaan. Myös unelma-ammattini vaihteli niin lapsuudessa kuin varttuneempanakin tiheään tahtiin aina balettitanssijasta Indiana Jonesiksi ja huippujalkapalloilijasta kustannustoimittajaksi. Oikeustieteen pariinkin päädyin hieman yllättäen. Oikeastaan koko ajatus sai alkunsa vitsistä ja sen muuttumiseen todeksi vaikutti olennaisesti se satunnainen seikka, että pääsykoekirjojen julkaisuajankohta sattui osumaan varsin sopivasti yhteen vitsini ilmoilleheittoajan kanssa. Vaikka tuolloin vakaa(hko)na aikomuksenani oli tähdätä opiskelemaan historiaa (ja vieläpä Tampereelle) päädyin kuitenkin hankkimaan oikeustieteellisen pääsykoekirjat, ja niin vain tiedekuntamme ovet aukesivatkin minulle ennen kuin ehdin kunnolla asiaa edes pähkäillä. Täällä sitä kuitenkin ollaan jo kolmatta vuotta, ja

54

kuten aikoinaan havaitsin viikkosuunnitelmieni toteutumattomuudenkin osalta, olen jälleen saanut havaita, että alkuperäisen suunnitelmani toteutumattomuudesta seurasikin jotain varsin mukavaa. Omalla kohdallani kaikki suuret asiat elämässäni ovatkin humpsahtaneet oikein mukavasti oikeille urilleen ilman sen kummempaa suunnittelua, mikä kylläkin on melkoisen ristiriidassa pikkuasioiden suunnittelua kohtaan tuntemani intohimon kanssa. Syynä tähän suunnittelemattomuuteeni lieneekin se, etten koskaan ole osannut päättää, mitä haluaisin elämässäni tehdä ja olenkin aina vain ajelehtinut sellaiseen suuntaan, mikä milloinkin on suunnilleen mukavalta tuntunut. Varsin intuitiivisesti ajelehtimalla olenkin myös viimeisen vuoden kuluessa löytänyt oikeustieteen alalta sen oman juttuni ja tämän löytöni jälkeen jälleen onnellisesti ajelehtinut sen viitoittamaan suuntaan. Vaikka minulla onkin kokemusta oikeastaan vain pienten, varsin merkityksettömien asioiden varsinaisesta suunnittelemisesta, uskallan olla sitä mieltä, että elämän liika suunnitteleminen voi viedä enemmän kuin antaa. Liika takertuminen suunnitelmiin saattaa joskus estää näkemästä muita, ken-

Lexpress

ties kiinnostavampia mahdollisuuksia ja uskonkin, että suunnitelmiin kuulumattomillekin asioille kannattaa antaa edes mahdollisuus. En toki väitä, että tarkoissakaan tulevaisuuden suunnitelmissa olisi sinällään mitään väärää, mutta sanonpa vain, että joskus saattaa päätyä huomaamaan, että mielekkäät asiat löytyivätkin yllättävän mutkan takaa. Välillä voi olla jopa niinkin, että suunnitelman kariutuminen tai sen muuttuminen joksikin aivan muuksi osoittautuukin parhaaksi asiaksi, mikä vain saattoi sattua. Olenkin asiaa pähkäiltyäni päätynyt uskomaan, että tarkan tulevaisuudenpolun suunnittelun sijaan ainakin useimmiten on ihan riittävää suunnitella vain sitä, mihin suuntaan liplattavan virran vietäväksi heittäytyy. Ainakin omien kokemusteni perusteella itsetuntemuksella, rohkeudella heittäytyä uusiin asioihin ja pienellä pohdiskelulla päätyy useimmiten hyvään paikkaan. Kesää odotellen (mutta ei ainakaan liikoja suunnitellen), Sannimari Veini


Paluu Calonialle Opintopalsta nostaa esiin opintoasioissa käsiteltävinä olevia asioita Me olemme nyt saaneet opiskella uudistuneessa Caloniassa melkein lukukauden verran. Tänä aikana olemme todennäköisesti myös nauttineet valoisasta ja useimmiten toimivasta tiedekuntarakennuksestamme. Olemme päässeet myös ihmettelemään joitain tehtyjä ratkaisuja kuten terassiauditorioita tai henkilökunnan avokonttoria, sekä niiden järkevyyttä. Erityisesti henkilökunnan osan siirtyminen työskentelemään avoimessa tilassa on johtanut harmaisiin hiuksiin ja hampaiden kiristykseen, sillä ymmärrettävistä syistä työskentelyrauhan turvaaminen on johtanut vastaanottoajoista luopumiseen. Muutos on kuitenkin herättänyt myös keskustelua edunvalvonnan toimijoiden parissa. Niin opetus kuin muunkin henkilökunnan helppo saavutettavuuus kun on kuitenkin hyvin tärkeää niin viihtyisän yhteisön kuin tehokkaan opinnoissa etenemisenkin saavuttamiseksi. Yleisten vastaanottoaikojen poistuminen tarkoittaa muiden viestintäkanavien merkityksen korostumista. Tiedekunta otti tammikuussa käyttöön kampuspuhelimet, joilla henkilökun-

56

myös tiedekunnassamme. Opiskelijoiden oikeusturvan varmistavan ja toimivien sekä helppojen viestintäyhteyksien varmistamisesta on käyty kevään aikana keskusteluja sekä valmisteltu muun muassa yhteydenottojen vastaamiseen liittyvän palvelulupauksen luomista tiedekuntaan. Nähtäväksi jää millaiseen lopputulokseen päädytään.

nan tulisi olla tavoitettavissa. Todennäköistä kuitenkin on, että tiedekunnan puhelinlinjat toimivat yhtä käyttäjäystävällisesti ja tehokkaasti kuin erään nimeltä mainitsemattoman opiskelijaterveydenhuollon säätiön vastaavat puhelinnumerot. Käytännössä tärkeimmäksi yhteydenpidon kanavaksi onkin noussut sähköposti. Modernien kirjeiden lähettelyssä on kuitenkin omat haasteensa. Viestitulvassa ja yleisessä saamattomuudessa viesteihin vastaaminen voi venyä taikka unohtua kokonaan, mikä aiheuttaa ongelmia niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin. Tämä on onneksi tiedostettu

Lexpress

Lopuksi on hyvä katsoa vielä kohti kesää ja anastaa porojuristien vastaavasta julkaisusta seuraava muistutus. Älkää sortuko CV:nne täyttämiseksi ilmaisen kesätyön tekemiseen. Se on pahasta niin itsellenne kuin meille muillekin. Jokaisen oikeustieteen ylioppilaan ja muun maan matosen on suotava arvostaa itseään ja tarjoamaansa työpanosta vaatimalla tahi vastaanottamalla siitä asianmukaista korvausta. Ja työnantajien on syytä muistaa, että kesätyöntekijöidesi riistäminen on kuuleman mukaan epäeettistä, joten jätetään se välistä. Vappua odotellen, Roni Sirjonen hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi


Sillis 2018 Vuoden 2018 akateeminen silliaamiainen järjestettiin lauantaina 17.3 Vaskion Pukkilassa Salossa. Kauan odotettu päivä koitti aurinkoisena ja vaikka aivan kaikilta kommelluksilta ei vältytty, tunnelma oli korkealla ja vieraat näyttivät viihtyvän. Kun fuksisyksyä oli kulunut vasta muutaman viikon verran, kyselyitä halukkuudesta sillisvastaavan pestiin alkoi kuulua hallituksen suunnalta. Ajatusta lämmiteltiin muutamien bileiden ajan ja kun eräänä aamuna Tanjan Facebookin Messengeriin oli pärähtänyt viesti eräältä hallituslaiselta ”Muista se sillisvastaavahaku!” päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Halukasta vastaavaparia ei tarvinnut kauaa etsiä, kun Minttu lähti mukaan. Emme oikeastaan tienneet täysin mihin olimme ryhtymässä, mutta päätimme, että tuli mitä tuli niin sen läpi mennään. Perehdytyksenä tulevaan urakkaan toimi osallistuminen TuKY:n sillikselle lokakuussa. Meille uusille fukseille, joille sillis oli vielä tässä kohtaa vain paljon puhuttu legenda, silliksen ympärillä pyörivä hype avautui meille aivan uudella tavalla. Railakkaasta ja hauskasta päivästä jäi käteen suuri määrä ideoita, inspiraatiota ja innostusta, jonka avulla oli hyvä laittaa rattaat kunnolla pyörimään. Lisäksi suurena tukena ja apuna prosessin aikana meille toimivat hallitus sekä viime vuoden loistavat sillisvastaavat, joiden puoleen pystyimmekin kääntymään aina kun neuvoille oli tarvetta. Vaikka tiesimme, että rakkaan ainejärjestömme maine ei ole paras mahdollinen vuokrapaikkojen keskuudessa ja että tuo maine on kiirinyt jo kauas Turun lähikuntiin, emme olisi uskoneet, että paikan löytäminen osoittautuisi niin haastavaksi. Lisäksi kasvanut vuosijuhlien osallistujamäärä tuotti hieman päänvaivaa, sillä lähes kaikki vuokrattavat juhlatilat osoittautuivat liian pieniksi lähes 500 juhlijalle. Useiden tuloksettomien tiedusteluiden jälkeen päätimme kääntyä vuoden 2017 sillispaikan puoleen ja kuten

58

jo aikaisemmin oli todettu, Vaskioon Lex oli jälleen tervetullut. Kun paikka oli varmistunut, muut järjestelyt saatiin toden teolla käyntiin. Jo alkusyksystä olimme pyöritelleet muutamaa eri teemavaihtoehtoa, ja melko äkkiä olimme yksimielisiä siitä, että silliksen teema tulee olemaan sirkus. Sirkus oli teemana sopivan laaja, jotta jokaisella olisi paljon vaihtoehtoja esimerkiksi teeman mukaisen pukeutumisen suhteen ja myös koristelut oli helppo toteuttaa ja mahdollisuudet olivat lähes rajattomat.

Lexpress

Perinteisesti sillikselle oli hankittavana muun muassa dj sekä pomppulinna. Teemaan sopivasti hankimme myös sirkusteltan, hattarakoneen sekä popparikoneen. Sirkusteltta osoittautuikin loistavaksi paikaksi bubbliksen pitämiseen, joten kv-vieraat saivat kokonaan oman tilan ohjelmanumerolleen. Lisäksi uutena aktiviteettina hankimme pihalle reivikontin, joka osoittautuikin oikeaksi hitiksi. Yksi suurimmista hämmennyksen aiheuttajista oli hallituksen uusi linjaus siitä, että kaikki juomat tulisi


hankkia Suomesta, eikä suunniteltua Tallinnan matkaa saataisi toteuttaa. Kuitenkin saatuamme lupauksen juomabudjetin venymisestä ja alkujärkytyksestä selvittyämme kaikki sujui hyvin. Emme varmasti ikinä unohda niitä katseita, joita osaksemme saimme tavallisena maanantai-iltana kantaessamme ostoskärrykaupalla mietoja ympäri Prismaa. Myös Alkon myyjän kommentti ”melko yksinkertainen maku tytöillä” noudettuamme yli 100 pullon tilauksen Koskenkorvaa jää varmasti elämään.

saatiin paikalle. Takaisku oli todella harmillinen ja ikävä, mutta onneksi juhlatunnelma vaikutti kuitenkin olevan kohdillaan ja tämän myötä vastaavatkin pystyivät pikkuhiljaa rentoutumaan muutaman puhelun jälkeen bussiyhtiön suuntaan. Myös kaikki sillispaikalla sujui hyvin, ja Lex on kuulemma edelleen tervetullut vuokralaiseksi Vaskioon uudelleen!

oli rankka ja paljon työtä vaativa tehtävä, oli silliksen järjestäminen todella antoisa ja mielenkiintoinen kokemus, joka myös opetti paljon. Vaikka noppien keräily jäi kovin vähälle alkuvuodesta, emme vaihtaisi päätöstämme lähteä pestiin. Kommelluksista huolimatta kaikki sujui kokonaisuutena hyvin ja mukaan tarttui paljon uusia kokemuksia ja hyviä muistoja!

Suuri kiitos silliksen järjestelyistä kuuluu ehdottomasti myös meitä auttaneelle sillistoimikunnalle, joiden haltuun pystyimme jättämään Viimeiset viikot ennen itse pää- vastuuta hyvillä mielin, sillä kasassa päivää kuluivat pitkälti auton ratissa oli aikaansaava ja tunnollinen ryhkaikkea tarvittavaa noudettaessa. mä. Vaikka silliksen järjestäminen Haettavana oli muun muassa grillit, 300 neliömetriä messumattoa, ruokaa yli 400 hengelle sekä juomia. Onneksemme saimme käyttöön pienen pakettiauton, sillä ilman sitä tavaravuorten edessä olisi mennyt äkkiä sormi suuhun. Lisäksi tavaran väliaikainen varastointi oli suuri hämmennyksen aihe, mutta onneksi saimme varastoida suurimman osan tavaroista jo valmiiksi Saloon aivan sillispaikan lähelle erääseen varastotilaan, josta ne oli helppo siirtää sillispaikalle perjantaina vujukansan juhliessa.

Tanja Kulmala ja Minttu Miettinen Sillisvastaavat 2018 Kuvat: Jani Utriainen/ Star Image Oy

Perjantaina pääsimme sillispaikalle laittamaan kaiken valmiiksi itse pääpäivää varten. Asensimme lattialle messumaton, koristelimme paikat ja teimme kaiken mahdollisen valmiiksi. Päivä oli pitkä, mutta pikkuhiljaa jännitys muuttui innostuneeksi odotukseksi itse päivää kohtaan. Koska kevät oli ollut hyvin kylmä, pelkäsimme hieman, onnistuuko esimerkiksi pomppulinnan ja sirkusteltan pystytys, sillä maa oli yhä routainen. Kaikki saatiin kuitenkin onnistumaan suunnitellusti ja pystyimme lähtemään illalla hyvillä mielin kotiin ja valmistautumaan h-hetkeen. Sillisaamu valkeni aurinkoisena, pienen pakkasen saattelemana. Kun vujukansa vasta palaili koteihinsa jatkojen jatkoilta, nostimme kytkintä kohti Saloa, jotta kaikki olisi valmista juhlakansan saapuessa. Itse juhlapäivä sujui muilta osin suunnitellusti bussiyhtiön sekoilua lukuunottamatta. Sovitut aikataulut eivät pitäneet, mutta onneksi viivästyksestä huolimatta juhlijat

Lexpress

59


Profile for LexPress

LexPress 02/2018  

LexPress 02/2018  

Profile for lexry
Advertisement