Page 1

LEXPRESS Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry:n jäsenlehti

04/18

Vaihdossa Bordeaux’ssa

Välimiesmenettelyn uudistustarpeet HALLITUS 2017 I Korvaako teknologia juristit? I Iso-Excu Oppimisvaikeudet

Töissä Patentti- ja rekisterihallituksessa


Calonia Gallup

Kesäkuussa avatussa kansalaisaloitteessa (Suostumus2018) vaaditaan raiskauksen määritelmän uudistamista lainsäädännössä niin, että se perustuu suostumukseen eikä käytettyyn väkivaltaan tai sen uhkaan. Suostumusta ei ole, kun henkilö on sellaisessa tilassa, ettei hän kykene antamaan vapaaehtoista suostumustaan. Teksti: Ida Rahkonen 1. Mitä mieltä olet aloitteesta? 2. Aloitteen mukaan kyseessä on raiskaus esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö on arvellut, ettei suostumusta ole, muttei ole ottanut asiasta selvää ja silti tehnyt seksuaalisen teon. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan tässä tahdonmuodostuksessa ei välttämättä ole mitään moitittavaa. Mitä sinä ajattelet? Tulisiko tämänhetkistä lainsäädäntöä kehittää vai pitää ennallaan? 3. Allekirjoittaisitko itse aloitteen? Miksi/miksi et? Ellenetta Jestoi, 1. vuosikurssi 1.Aloite on hyvä ja erittäin ajankohtainen! 2. Lainsäädäntöä tulee kehittää aloitteen määrittämällä tavalla, nykyinen raiskauksen tunnusmerkistö on vanhanaikainen eikä vastaa kansalaiskäsitystä (sitä miten kansalaiset mieltävät raiskauksen). 3. Allekirjoittaisin aloitteen ehdottomasti!

Tommi Manninen 5. vuosikurssi 1. Suostumusta ei luonnollisesti ole silloin, kun toinen ei ole suostumuksen antamiseen kykeneväinen. Aloite kuulostaa järkevältä, mikäli se ei mene äärimmäisyyksiin. 2. Luulisin, että mikäli suostumusta ei jommalta kummalta osapuolelta ole, niin se kävisi jollain tavalla ilmi. Jos tekijä arvelee, että suostumusta ei ole, niin todennäköisesti sitä ei silloin ole. 3. Täytyisi perehtyä asiaan tarkemmin, että voisin kirjoittaa aloitteen. Mahdollisuuksia lain parantamiselle voi hyvinkin olla, mutta molempien osapuolten oikeusturva täytyy pitää mielessä. Heidi Halttunen, 1. vuosikurssi 1. Aloite on taas yksi askel lähemmäs oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, eli puollan sitä täysin. Aloitteen sisältöön kuuluu myös seksuaalisen hyväksikäytön pykälän poistuminen laista, eli sitä ei enää erotettaisi raiskauksesta. Tämän hetkisessä lainsäädännössä seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä riippuvuussuhde on ikään kuin ’’lieventämisperuste’’, mutta mielestäni se pitäisi nähdä yhtälailla raiskauksena. 2. Ehdottomasti kehittää. Toivon mukaan tämä Suostumus2018 -kansalaisaloite saa kerättyä tarpeeksi nimiä ja menee läpi. Nykyisen lainsäädännön epäkohtana on se, että uhrin tulisi puolustautua tai sitten olla täysin puolustuskyvytön (esim. tajuton). Ajattelumallin mukaan siis luontainen reaktio raiskaukseen tulisi olla vastusteleminen, mutta sitä ei oteta huomioon, että uhri saattaa laamantua tai hänet on kiristetty sukupuoliyhteyteen esimerkiksi taloudellia keinoja käyttäen tai kolmatta osapuolta uhkailemalla. 3. Olen itseasiassa allekirjoittanut sen jo. Kritiikki ja pohdinta siitä, miten suostumuksen voi tulkita, on mielestäni hieman turhaa spekulointia. Suostumus käy kyllä selkeästi ilmi sanoista ja teoista - ei on ei ja sitä rataa. Suostumuksen voi aina varmistaa kysymällä, mutta jos jollekin sanojen ja tekojen tulkitseminen luo ylitsepääsemättömiä haasteita, niin tällainen henkilö voi sitten vaikka kantaa lupalappua mukanaan.


Toim. huom. Vuoden jo neljännestä LexPressistä löytyy taas paljon mielenkiintoista luettavaa!

Arttu Kauppinen kertoo sivuilla 41-43 siitä, millaista yliopistossa opiskelu oppimisvaikeuksien kanssa on.

Sivulta 15 alkavasta jutusta voit lukea Senilexin vierailusta Energiavirastoon.

Olli Isoaho kirjoittaa artikkelissaan sivuilla 45-47 insolvenssilainsäädännön uudistuksista.

Ilari Sarja kertoo sivulta 17 alkavassa artikkelissaan välimiesmenettelyn uudistustarpeista. Uuden juttusarjan ”Lexiläiset töissä” kolmannessa osassa Aapo Tapio kertoo työstään Patentti- ja rekisterihallituksessa. Sivulta 33 alkaa Nina Liskin pohdiskeleva teksti muun muassa syventävistä opinnoista.

Päätoimittaja: Julia Kinnunen lexpress@lex.fi Toimitusavustaja: Leo Soitamo

ISSN 1235-371X

Jussi Väätäinen kertoo vaihtarikokemuksistaan Ranskassa sivulta 49 alkaen. Toimituskuntalaisten työ palkitaan vastedes LexPressin uusilla uljailla haalarimerkeillä!

Olli Isoaho Arttu Kauppinen Nina Liski Essi Peltoniemi Ida Rahkonen Ilari Sarja Aapo Tapio Jussi Väätäinen

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Tutustu Lexin jäsenetuihin sivuilla 38-39!

Oikaisu lehteen 2/2018: CaloniaGallupissa haastateltavan nimi oli kirjoitettu väärin, oikea nimi on Lassi Kanerva. Pahoittelut.

Toimituskunta:

Copyright © 2018 Lex ry

Opintovastaavan mietteitä voi lukea tuttuun tapaan sivulta 52.

Kansikuva: Iida Koivisto

Ilmoitusmyynti Essi Peltoniemi esampe@utu.fi

Taitto: Julia Kinnunen

Julkaisija: Lex ry

Galleriakuvat: Julia Kinnunen Iida Koivisto Tanja Kulmala Nina Peltola

Painopaikka: Forssa Print Painos: 550 kpl


Sisällys 3  Calonia Gallup 4  Toim. huom. 6  Pääkirjoitus 8  Puheenjohtajalta 10  Edarissa tapahtuu 15  Senilexin kuulumisia 21  Välimiesmenettelyn uudistustarpeet 27  Lexiläiset töissä: Patentti- ja rekisterihallitus 33 Ajankohtaiset haasteet perustutkinto-opiskelussa 38  Lexiläisten jäsenedut 41 Jumissa oppimisvaikeuden kanssa 45 Insolvenssilainsäädännön ja luotonannon uudistukset

49 Vaihdossa Bordeaux’ssa 55 Kuvagalleria


Kaikesta selviää “When life gives you lemons, make lemonade,” sanotaan. Hyvä elämänohje, jota on vaikea noudattaa. Välillä tuntuu, että elämässä kaikki sujuu suunnitellusti ja rullaa omalla painollaan kuten pitääkin, kunnes jotain pahaa tapahtuu ja alamäki alkaa. Ongelmat kasaantuvat, ja niiden setviminen tuntuu ylitsepääsemättömältä. Kuinka tällaisessa tilanteessa sitten tulisi toimia? Vuodatukseni taustalla on pari viikkoa sitten sattunut kenties koko vuoden stressaavin tapahtumaketju. Olin Jyväskylässä kotikotonani, kun huomasimme rakkaan koirani käyttäytyvän eriskummallisesti. Eläinlääkärissä saatiin tuomio kohtutulehduksesta, joka olisi pikimmiten leikattava. Kuukautta ennen kuin koira oli tarkoitus steriloida – steriloiduille koirille ei kohtutulehdusta tule. Eikä vakuutusta tietenkään ollut hankittu. Koirani on ykkösprioriteettini, ja jäinkin sitten Jyväskylään käyttämään sitä leikkauksessa ja hoivaamaan pariksi päiväksi. Tästä johtuen LexPressin paukkuva taittodeadline tuotti päänvaivaa, yksi uusintatentti jäi väliin, kuten jäi myös eräs kiinnostava läsnäolopakollinen kurssi. Kaikesta tärkein kuitenkin tapahtui, eli koira saatiin kuntoon, joten olo oli kaikesta huolimatta onnellinen.

6

Kunnes palasin Turkuun. Menin toimistolle hyvällä fiiliksellä taittamaan, rakastan LexPressin tekemistä. Sain tehtyä taitosta suunnilleen 75%, ja taitto-ohjelma kaatui. Eihän siinä mitään, näin on käynyt ennenkin. Kone kiinni ja uusi yritys, ehkä se on vain jumissa. Eipä ollut, vaan koko tiedosto oli jollain tapaa vioittunut. Tietoteknisiltä taidoiltani olen melko rajoittunut, mutta yritin kaikkeni mitä vain keksin, mutta mikään ei auttanut. ”Tiedosto on vioittunut eikä sitä voida avata”. Kone kiinni, toimiston ovi säppiin, ja pyöräilemään kohti kotia vältellen kiusausta kääntää pyörännokka kohti Aurajokea. Ylöskirjoitettuna ei kuulosta niin pahalta kuin tuona viikkona tuntui, mutta olo oli todella lamaantunut. Mikään ei tuntunut sujuvan. Epätoivoon on helppo jäädä vellomaan ja myönnän olleeni tarpeettoman negatiivinen tuona aikana (pahoittelut kaikille, jotka joutuivat napinaani kestämään), mutta hankalana hetkenä täytyy vain ottaa itseään niskasta kiinni ja iskostaa ajatus kaiken järjestymisestä mielen sopukoihin. Tenttejä ja kursseja tulee ja menee. Pelastava ritari riensi valkoisella ratsullaan (lue: Onnibussilla) hätiin, teki piinaavien tuntien ajan taikojaan lehden kanssa ja pelasti mitä pelastettavissa oli. Suurin osa tekemästäni työstä taiton kanssa hävisi taivaan tuuliin, mutta

Lexpress

en voisi olla kiitollisempi siitä, etteivät lehtipohjat kadonneet. Opinkin valtavan paljon esimerkiksi varmuuskopioinnin tärkeydestä. Kiitos Joni Lehtiniemi, ilman apuasi ei tätä lehteä varmaankaan olisi. Toimitusavustaja Leo Soitamo on myös jälleen kerran ollut korvaamaton apu. Lehtiongelmat eivät suinkaan tähän jääneet, mutta niistä on tarpeetonta sen enempää märistä – kuten käsissäsi pitelemä lehti todistaa, vaikeudet on voitettu ja taas ollaan hitusen verran viisaampia.

Julia Kinnunen Päätoimittaja lexpress@lex.fi


Pari sanaa fukseille kavereita, jotka tsemppaavat eteenpäin ja joiden kanssa voi torstaisin tentin jälkeen unohtaa hetkeksi muun maailman ja keskittyä olennaiseen. Pian koittaa jo lokakuu, joka on Lex ry:n kannalta yksi tärkeimmistä kuukausista: uusi hallitus valitaan yhdistyksen toisessa sääntömääräisessä kokouksessa. Uuden hallituksen valintaan liittyy aina jännittynyttä odotusta, vauhtia, vaaratilanteita ja toivoa paremmasta – eikä syyttä, sillä kyseessä on yhdistyksen seuraavan vuoden linjaveto.

Lexin syyskausi on alkanut varsin vauhdikkaasti, eikä tahti tule hidastumaan ennen joulua – päin vastoin. Onkin ollut ilo huomata, että myös uudet lexiläiset ovat olleet tulevista tapahtumista silmin nähden innostuneita ja vapaaehtoisia auttavia käsipareja on riittänyt kaikkiin alkusyksyn tapahtumiin yllin kyllin. Haluan jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia fukseja erinomaisesta aktiivisuudesta ja lex-hengen ylläpitämisestä! Lexin toiminta on moni-

8

naista ja tapahtumia on niin paljon, että välillä saattaa hengästyttää. Vaikka aktiivinen tapahtumien kuluttaminen voi viedä paljon energiaa, antaa se takaisin sitäkin enemmän. Omien opiskeluvuosieni aikana olen huomannut, että parhaiten tapahtumista ja Lexistä saa irti osallistumalla myös itse tapahtumien järjestelyihin. Tätä kautta tulee väkisinkin tutuiksi muiden ainejärjestöaktiivien kanssa, ja loppu onkin historiaa. Myös opiskelu on huomattavasti mukavampaa, kun ympärillä on

Lexpress

Antakaa äänenne kuulua. Ainejärjestö on aina jäsenistönsä näköinen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei yhdistys voi koskaan elää täysin vapaata ja itsenäistä elämää, vaan kaikki sen toiminta on sidoksissa sen jäsenien toimintaan. Jos jokin asia Lexin toiminnassa miellyttää, kehittäkää juuri sitä toimintamallia entisestään. Jos jokin toimintamme osa koetaan menneen maailman jäänteeksi, muuttakaa suuntaa ja korjatkaa asia. Lexin hallitusvaaleja kannattaa tarkastella juuri tätä silmällä pitäen. Uudet ideat ovat aina ter-


vetulleita. Usein yhdistyksen johdossa työtä tekevät jo varttuneemmat ja kokeneemmat lexiläiset, jotka ovat jo saattaneet kangistua kaavoihinsa. Tällä en tarkoita sitä, etteivätkö kaikki Lexin luottamustoimijat tekisi ankarasti töitä uuden ja entistä ehomman yhdistystoiminnan eteen: tiiviin yhteistyön ja erinomaisen jatkuvuuden johdosta yhdistyksen toimintaa voi kuitenkin olla vaikeaa katsella uusin ja kriittisin silmin, jolloin kehitysideoitakin tulee

auttamatta vähemmän. Sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus. Tämä pitää luonnollisesti paikkansa. Lex on muuttunut yllättävän paljon niistä ajoista, kun allekirjoittanut aloitti fuksina tiedekunnassa vuonna 2013. Tapahtumia on muokattu ja osa niistä on pudotettu ohjelmasta pois. Myös nykyiset fuksit tulevat huomaamaan, että Lex on yllättävän dynaaminen yhdistys, joka pystyy vastaamaan uudistuvan yhteiskunnan haas-

teisiin. Kun vuosikurssi 2018 valmistuu, ei Lex ole enää se sama yhdistys kuin se on tänään. Vaikka Lex on jo nyt ainejärjestöjen aatelia, löytyy aina myös jotain kehitettävää. Ja jos kehitys on saman suuntaista kuin tähänkin saakka, ei allekirjoittaneella ole varmasti mitään moitittavaa tulevaisuudenkaan Lexin osalta.

Joona Lapinlampi Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi


Mukaan edariin!

Ryhmä Lex on oikkareiden ryhmittymä Turun ylioppilaskunnan (TYY) edustajistossa. Se on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja ajaa kuuden edustajansa voimin oikkareiden etua ylioppilaskunnassa. Tämän tehtävän lisäksi Ryhmä Lexillä on tiedekuntataustansa vuoksi tärkeä rooli edustajiston päätösten lainja asianmukaisuuden valvonnassa. Teksti: Camilla Saarinen, varaedaattori Ryhmä Lex

R

yhmä Lex on edustajiston aktiivisimpia ryhmiä, ja sillä on oikkareiden määrään nähden paljon edustajia. Edustajien määrä on viime vuosina kasvanut, kiitos sinnikkään vaalikampanjoinnin

10

ja aktiivisten äänestäjien. Ryhmä Lex painottaa toiminnassaan erityisesti TYYn edunvalvontatehtävää. Käytännön esimerkkejä Ryhmä Lexin vaikuttamisesta ovat opiskeli-

Lexpress

joiden liikuntaedunvalvonnan parantaminen ja Turun ylioppilaslehden paperiversiosta luopumisen kannattaminen. Ryhmä on myös herätellyt edustajistoa varautumaan entistä aktiivisemmin mahdolliseen pakkojäsenyyden


yhteiskunnallinen vaikuttaja, ja edarissa pääsee vaikuttamaan suoraan sen päätöksentekoon. Edaritoiminta on luonnollisesti erittäin poikkitieteellistä, joten siinä tutustuu helposti yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneisiin ihmisiin yli tiedekuntarajojen. Jos vastuutehtävät kiinnostavat, edustajisto on hyvä ponnahduslauta esimerkiksi TYYn toimielimiin tai hallitukseen taikka kunnallispolitiikkaan. Edarissa tutustuu TYYn ja sen hallituksen toimintaan. Ylioppilaskunta on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, ja edarissa pääsee vaikuttamaan suoraan sen päätöksentekoon. Vaikka äänimäärä vaaleissa

Kuvassa vasemmalta oikealle Camilla Saarinen, Kristiina Arpiainen, Emmi Simola, Kalle Kuusisto, Essi Lehto ja Roni Sirjonen

poistumiseen. Kun pakkojäsenyys poistuu, ylioppilaskunnan tulot romahtavat. Ryhmä Lexin blogissa voi tutustua perusteellisemmin ryhmälle tärkeisiin teemoihin. Edustajistossa pääsee po-

liittisen päätöksenteon makuun. Kokouskiemurat tulevat tutuiksi ja samalla saa arvokasta kokemusta esiintymisestä ja argumentoinnista. Edarissa tulee myös tutustuneeksi TYYn ja sen hallituksen toimintaan. Ylioppilaskunta on merkittävä

Lexpress

Edarissa tutustuu TYYn ja sen hallituksen toimintaan.Ylioppilaskunta on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, ja edarissa pääsee vaikuttamaan suoraan sen päätöksentekoon.

11


ei riittäisikään edustajapaikkaan, kaikista ehdolle asettuneista tulee varaedaattoreita. Varaedaattorit pääsevät osallistumaan Ryhmän kokouksiin ja edustajiston iltakouluun, sekä varsinaisten edaattorien estyessä myös edustajiston kokouksiin heidän tilalleen. Koska tällaisia esteitä tulee varsin usein, ryhmässä on aina tarvetta aktiivisille varoille. Varaedaattorien etusijajärjestys määräy-

tyy äänimäärän mukaan, mutta yleensä kaikki halukkaat ovat päässeet osallistumaan kokouksiin. Varaedaattorilla on siis hyvät mahdollisuudet päästä käyttämään ääntään ryhmän sisällä ja jopa kokouksissa ilman, että on sidottu toimintaan joka kuukausi. Ryhmä Lex järjestää 8.10. kello 18 Kirkkotiellä ”Oikkari vaikuttajana” -illan, jonne

ovat erittäin tervetulleita kaikki, jotka haluavat kuulla lisää ryhmän toiminnasta ja päästä tulevaisuudessa vaikuttamaan. Seuraavat edarivaalit järjestetään ensi syksynä, mutta jo sitä ennen on mahdollista osallistua Ryhmän toimintaan ja aloittaa tutustuminen ylioppilaskunnan maailmaan. Koska monet konkariedustajista ovat valmistumassa, uusia kasvoja tarvitaan.

TYYn edustajisto lyhyesti: - Käyttää ylintä päätösvaltaa TYYssä, eli päättää mihin TYY käyttää rahaa ja mihin se toiminnassaan keskittyy sekä valitsee muun muassa hallituksen - 41 jäsentä eli edaattoria, jotka valitaan suhteellisella vaalilla kahden vuoden välein (kaikki ylioppilaskunnan jäsenet voivat äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa) - Jäsenet jakautuvat ryhmiin esimerkiksi tiedekunnan, oppiaineen tai poliittisen suuntauksen mukaan - Kokouksia on kerran kuussa ja niitä voi seurata livenä Youtubessa

Lexpress

13


Senilex vierailulla Energiavirastossa: Lakimiestyöstä energiamurroksen etulinjassa

Teksti ja kuvat: Inari Kinnunen Asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava

Senilexin jäsenistö vieraili Energiavirastossa Helsingin Sörnäisissä kesäkuun alussa. Vierailuun osallistui kolmisenkymmentä alumnia sekä viisi opiskelijaa. Emäntänämme toimi Energiaviraston johtava lakimies, Lex-alumni Nora Kankaanrinta, jonka puheenvuorossa kuulimme runsaasti juristeja työllistävän Energiaviraston lakimiestehtävistä. Lisäksi vierailuun kuului useita viraston asiantuntijoiden puheenvuoroja ajankohtaisista ja kiinnostavista hankkeista, joista syntyikin vilkasta keskustelua alumnien joukossa. Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi lausui vierailun tervetulosanat ja kertoi viraston historiasta sekä toiminnasta. Energiavirasto perustettiin vuonna 1995 Suomen liityttyä EU:n jäseneksi, joskin alkuun se toimi nimellä Sähkömarkkinakeskus. Reilun kahdenkymmenen toimintavuoden aikana vastuualueita on tullut lisää päästökaupasta uusiutuvien energianlähteiden tuotantotukiin, ja niinpä alun perin kuuden virkamiehen virasto on kasvanut noin sadan hengen asiantuntijaorganisaatioksi. Simo Nurmi

Lexpress

15


Energiavirasto on riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen, joka toimeenpanee suomalaista ja eurooppalaista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Viraston tehtäväkenttä on todella laaja, samoin kuin siellä työskentelevien asiantuntijoiden asiantuntemuskin; Energiaviraston asiantuntijoiden osaamista käytetään paljon myös lainvalmistelutehtävissä. Virkamiesten koulutustaso on korkea. Eniten virastossa työskentelee diplomi-insinöörejä, mutta henkilöstössä on myös paljon lakimiehiä ja kauppatieteilijöitä.

esitys käsitteli energiamurroksen aiheuttamia haasteita sähköverkkojen valvonnalle. Energiaalalla on meneillään voimakas murrosvaihe, jossa suurista, perinteisistä energiantuotantojärjestelmistä ollaan siirtymässä hajautetumpaan tuotantoon ja uusiutuvaan energiaan. Tämä aiheuttaa haasteita koko sähköjärjestelmälle, jonka toiminnalle on oleellisen tärkeää kulutuksen ja tuotannon tasapaino.

Energiavirasto on itsenäisesti ja riippumattomasti toimiva päällikkövirasto, jonka yläpuolella ei ole mitään muodollista hallintoelintä. Itsenäisyysvaatimus perustuu EU:n sähkömarkkinadirektiiviin. Virasto on työ- ja elinkeinoministeriön tulosohjauksen piirissä, ja koska energia-asiat kuuluvat TEM:n vastuualueisiin, virkamiesyhteistyötä tehdään runsaasti.

Tärkeää on toki myös toimitusvarmuus, joka maamme 400 000 kilometrin pituisessa sähköverkossa pitää pystyä turvaamaan. Koska sähköverkkotoiminta on luvanvaraista monopolitoimintaa, Energiavirasto valvoo sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuutta. Eniten keskustelua herättivät yhdenvertaisen kohtelun ulottuvuudet ja hankaluudetkin, sillä verkkotoimijoissa on niin suur-

Nora Kankaanrinta

Energiamurros ja sähköverkkojen valvonnan haasteet Energiaviraston Verkotryhmän johtaja Veli-Pekka Saajo on työssään valvonut sähköverkkotoimintaa 1990-luvun lopulta lähtien; Saajo kertoi esityksessään olleensa aikoinaan järjestysluvultaan viraston virkamies numero 13. Saajon

16

Maiju Seppälä

Lexpress


yrityksiä kuin pieniä alueellisia toimijoitakin. Myös energiavarastoja koskeva tuleva EUsääntely kiinnosti kuulijoita. Uusiutuvan energian tukikenttä ja uunituore preemiojärjestelmä Johtava asiantuntija Maiju Seppälä Uusiutuva Energia -ryhmästä piti vierailulla kiinnostavan esityksen uudesta preemiojärjestelmästä. Seppälä kertoi olevansa taustakoulutukseltaan matemaatikko sekä työskentelevänsä paljon talon juristien kanssa, joita ilman hän omien sanojensa mukaan ei pärjäisi. Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on kasvattaa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuutta energian kulutuksesta. Energiavirasto huolehtii strategian mukaisen lainsäädännön ja asetuksien toteuttamisesta ja valvonnasta. Lisäksi Energiavirasto valvoo sähkön alkuperän ilmoittamisvelvoitteen noudat-

tamista sekä arviointilaitosten ja rekisterinpitäjän toimintaa. Energiavirasto vastaa myös uusiutuvaa energiaa koskevien kansallisten toimien vaikutusten arvioinnista, seurannasta ja raportoinnista. Uusi uusiutuvan energian tukijärjestelmä, ns. preemiojärjestelmä, hyväksyttiin eduskunnassa juuri ennen vierailuamme Energiavirastoon. Sen mukaan Energiavirasto tulee järjestämään uusiutuvan energian teknologianeutraalin tarjouskilpailun. Tarjouksia preemiojärjestelmään voivat tehdä tuulivoiman, aurinkovoiman, biomassan, biokaasun ja aaltovoiman sähkön tuottajat. Maiju Seppälä on vetänyt uusiutuvan energian teknistä tiimiä jo aiemman tukijärjestelmän toimeenpanosta lähtien ja avustanut tiimeineen työ- ja elinkeinoministeriötä uuden järjestelmän valmistelussa. Esityksessään Seppälä taustoitti uusiutuvan energian tukikenttää ja kävi läpi uuden järjestelmän erityispiirteitä, sen taivalta eduskunnassa sekä EU:n valtiontukisääntelyä.

Lexpress

Juristina Energiavirastossa Energiaviraston johtava lakimies Nora Kankaanrinta kertoi esityksessään Energiaviraston juristitiimistä sekä lakimiestehtävistä virastossa. Energiavirastossa työskentelee 18 juristia eri erityislainsäädännön osa-alueiden parissa, ja noin puolet juristeista keskittyy työssään sähkömarkkinasääntelyyn. Virastossa työskentelevien tehtäväkenttään kuuluu paljon yksityiskohtaista sääntelyä sekä viranomaisohjeita. Alalla toimivien yritysten intressit energiaasioissa ovat usein valtavat, joten Energiaviraston päätösten oikeellisuus on keskeistä. Kankaanrinnan mukaan viraston tekemät päätökset ovatkin useimmiten pysyneet myös valitusasteissa, kuten KHO:ssa. Nora Kankaanrinta vetää Energiaviraston juristitiimiä ja vastaa omassa työssään hallinnon juridiikasta: sopimuksista, hankinnoista, tietosuojasta, riskienhallinnasta ja HR-juridiikasta. Virastoa koskevan erityislainsäädännön lisäksi yleis-

17


lainsäädäntö, kuten hallinto- ja julkisuuslaki ja EU-sääntely, kuuluvat päivittäiseen viraston lakimiehen työkenttään. Regulaatio toki lisääntyy ja muuttuu jatkuvasti, mikä tuo myös uusia tehtäviä juristeille. Energiaviraston juristit työskentelevät moninaisissa tehtävissä ja eri rooleissa. Lakimiestyössä on kuitenkin yhteisiä piirteitä riippumatta siitä, minkä substanssialueen kanssa lakimies työskentelee. Päivittäisessä työssä selvitellään oikeuslähteitä ja laintulkintaa – tyypillisesti juristilla on työparina substans-

sin osaava tekninen asiantuntija. Kaikessa toiminnassa tulee ottaa huomioon menettelyjen oikeellisuus sekä hyvän hallinnon periaatteet. Energiaviraston lakimiehet pääsevät työskentelemään kansainvälisissä työryhmissä, sillä sääntelyllä on useimmiten ylikansallinen ulottuvuus. Lakimiesten tehtäväkenttään kuuluu myös valitusprosesseissa mukana oleminen. Virasto ei käytä ulkopuolisia juristeja prosesseissaan, vaan hoitaa esimerkiksi markkinaoikeudessa ja KHO:ssa vireillä oleviin vali-

tuksiin liittyvän työn itse. Energiaviraston lakimiehet myös avustavat ministeriön virkamiehiä lainvalmistelussa sekä työskentelevät uuden lainsäädännön toimeenpanoon liittyvien tehtävien, kuten viranomaisohjeiden laatimisen, parissa. Tyypillisesti Energiavirastoon töihin tulevilla lakimiehillä on taustaa asianajotoimistosta tai toisesta viranomaisesta. Toisaalta osa rekrytoiduista on tullut ensin harjoittelijoiksi, ja myös vastavalmistuneilla on mahdollisuus työllistyä virastoon.

Oikealta vasemmalle Nurmi, Kankaanrinta ja Saajo

18

Lexpress


Välimiesmenettelyn uudistustarpeet Teksti: Ilari Sarja

Välimiesmenettely on aihepiiri, jota ei käsitellä opintojen aikana kuin korkeintaan maininnan tasolla. Välimiesmenettely on kuitenkin merkittävä riitojen ratkaisun keino liike-elämässä, joka perustuu välimiesmenettelylakiin (VML, 967/1992) ja keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöihin. Aluksi Nykyinen välimiesmenettelylaki astui voimaan vuonna 1992 ja on edelleen asiallisesti saman sisältöinen kuin jo 26 vuotta sitten. Verrattaessa välimiesmenettelylakia uudistettuun jälkeiseen oikeudenkäymiskaareen havaitaan, että oikeudenkäyntiä koskevia säännöksiä on uudistettu vuoden 1992 jälkeen yli 30 kertaa. Näiden muutosten myötä oikeudenkäyntimenettelyä on kehitetty merkittävästi eteenpäin viimeisen lähes 30 vuoden aikana.

Ei siten olekaan ihme, että muun muassa Keskuskauppakamari on todennut välimiesmenettelylain olevan kipeästi uudistamisen tarpeessa. Oikeusympäristö ja liiketoiminta muuttuneet kuluneina vuosikymmeninä siinä määrin, että nykyinen laki ei enää vastaa nykyaikaa. Liikeelämän ympäristö on muuttunut huomattavasti kansainvälisemmäksi, sopimusjärjestelyt ovat merkittävästi monimutkaisempia ja useammat ratkaistavat riidat koskettavat useampaa kuin kahta, monesti kansainvälistä osapuolta

Lexpress

tai sopimuskokonaisuutta. Suomalaiset yritykset joutuvatkin globaalin kaupankäynnin myötä riitoihin ulkomaalaisten yritysten kanssa. Välimiesmenettely onkin eriytynyt tavallisesta tuomioistuinmenettelystä poikkeavaksi menettelykseen nopeus- ja tehokkuusvaatimuksineen. Näiden tekijöiden lisäksi Suomessa on ollut perinteenä seurata läntisen naapurin esimerkkiä ja Ruotsissa onkin käynnissä sikäläistä välimiesmenettelylakia (Lag om skiljeförfarande, 1999:116) koskeva uudistustyö.

21


Tässä kirjoituksessa onkin tarkoituksena käydä läpi ja esitellä keskeisimpiä välimiesmenettelylain muutostarpeita. Luonnollisesti kovinkaan syväluotaavaa analyysia ei ole mahdollista sisällyttää näille sivuille, joten keskitynkin vain suurimpiin puutteisiin ja muutostarpeisiin.

tavat tulkinta- ja soveltamisongelmia epäselvyydellään, mikä luonnollisesti hankaloittaa välimiesmenettelyn käyttämistä riitojen ratkaisun keinona niin puhtaan kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin liike-elämän riidoissa.

Ongelmakohtia

Ensimmäinen ihan jo pykälänumeroinninkin perusteella esiin nouseva ongelmakohta on välityskelpoisuus. VML 2 §:n

Välimiesmenettelyn ajan hapertamat pykälät ovat aiheut-

22

Välityskelpoisuus

Lexpress

mukaan: ”Yksityisoikeudellinen riitakysymys, josta voidaan tehdä sovinto, saadaan määrätä asianosaisten välisin sopimuksin välimiesten lopullisesti ratkaistavaksi. Samalla tavoin ratkaistavaksi voidaan määrätä myös sopimuksessa ilmaistusta oikeussuhteesta vastaisuudessa aiheutuvat mainitunlaiset riitakysymykset, jollei laissa ole toisin säädetty.”


Pykälän viittaus ”yksityisoikeudelliseen” riitakysymykseen on ongelmallinen. Käsite ”yksityisoikeudellinen” ei ole tarkkarajainen; välimiesmenettelyn käyttäjät voivat antaa sille eri merkityssisällön, varsinkin jos yksi tai useampi menettelyn asianosaisista tai välimiehistä on kotoisin muualta kuin Suomesta. Lisäksi välimiesmenettelyä on toisinaan katsottu voitavan käyttää myös sellaisissa riidoissa, jotka eivät ole puhtaasti ”yksityisoikeudellisia” vaan joilla on tiettyjä julkisoikeudellisiakin liittymiä. Välimiesmenettelylain soveltamisalaa koskevan tulkintaongelman poistamiseksi maininta ”yksityisoikeudellisesta” riitakysymyksestä olisi syytä poistaa laista. Muotovaatimukset VML 3.1 §:n välityssopimuksen kirjallista muotoa koskeva ehdoton muotovaatimus on puolestaan monella tapaa ongelmallinen. Pykälän sanamuodot ovat äärimmäisen vanhentuneita ja onkin siten ilmiselvää, että pykälän sisältämät viittaukset ”kaukokirjoitintiedotuksiin” ja muut vastaavat ilmaukset tulee poistaa. Vanhaa kieliasua suurempi ongelma on edellytys välityssopimuksen sisältymisestä ”asianosaisten väliseen kirjeenvaihtoon”. Nykyinen kieliasu nostaa pätevän välityssopimuksen riman korkealle. Käytännön esimerkkinä ongelmallisesta ja taktikointia

mahdollistavasta tilanteesta on tapa viitata välityslausekkeen sisältäviin yleisiin sopimusehtoihin, jotka vastapuoli puolestaan hyväksyy suullisesti. Tässä tapauksessa välityssopimusta ei Suomessa ole voitu katsoa syntyneen. Myöhemmin onkin mahdollista venkoilla vastoin osapuolten alkuperäistä tarkoitusta, mikäli osapuoli katsoo välimiesmenettelyn estämisen itselleen edulliseksi. Esteellisyysväite Kolmas ongelmallinen kohta on välimiehen esteellisyyttä koskevan väitteen käsittely. VML:n mukaan ”asianosaiset voivat sopia siitä, missä järjestyksessä välimiehen esteelliseksi julistamista koskeva vaatimus on tutkittava. Asianosaisella on kuitenkin tämän estämättä oikeus vaatia välitystuomion kumoamista 41 §:n nojalla.” Tämänkaltainen sääntely pakottaa asianosaiset odottamaan lopullisen välitystuomion antamista ennen kuin kysymys välimiehen esteellisyydestä saadaan lopullisesti ratkaistua itse välitystuomiota koskevan mahdollisen moitekanteen yhteydessä. Lainvalinta Lainvalintaa koskevan VML 31 §:n mukaan:

Lexpress

”Välimiesten on perustettava tuomionsa lakiin. Jos asianosaiset ovat sopineet, että riidan ratkaisemisessa on sovellettava tietyn valtion lakia, välimiesten on perustettava tuomionsa siihen lakiin. Jos asianosaiset ovat niin sopineet, saavat välimiehet kuitenkin perustaa tuomionsa siihen, minkä he katsovat kohtuulliseksi.” Pykälästä ei siten käy ilmi lakia eikä myöskään lainvalinnan perusteita, mikäli kv-välimiesmenettelyn osapuolet eivät ole siitä nimenomaisesti sopineet. Pykälä ei ota myöskään kanta siihen voivatko osapuolet sopia pätevästi siitä, että riita ratkaistaan tietyn kansallisen lain soveltamalla muita normikokonaisuuksia, kuten lex mercatoriaa, UNIDROIT-periaatteita tai EU:n sopimusoikeusperiaatteita. Keskuskauppakamari onkin esittänyt pykälän muuttamista UNCITRAL:n mallilakia. Välituomio VML 35 §:n mukaan välimiehet voivat antaa ns. välituomion: ”Välimiehet voivat, jos asianosaiset ovat niin sopineet, erikseen ratkaista välitystuomiolla sellaisen riitakysymyksen, jonka selvittämisestä asian ratkaiseminen muilta osin riippuu.” Näin ollen säännös mahdollistaa

23


välituomion antamisen ainoastaan, kun osapuolista jokainen suostuu siihen. Tästä seuraa, että mikäli yksikin asianosainen ilmoittaa vastustavansa välituomiota, välimiesoikeus ei voi antaa välituomiota siinäkään tapauksessa, että vastustus on ilmeisen taktinen veto ja välituomion antaminen olisi muutoin perusteltua. Keskuskauppakamari onki ehdottanut pykälän muuttamista siten, että välituomio voidaan antaa elleivät kaikki osapuolet vastusta sen antamista. Oikeudenkäyntikulut Ongelmallinen on myös VML 49 §:n asianosaisten oikeudenkäyntikuluja koskeva viittaus oikeudenkäymiskaareen, sillä viitattua pykälää on muutettu mahdollistamaan sovittelu useammin kuin alun perin. Tämä on ongelmallista, sillä välimiesmenettelyssä ratkaistaan pääasiassa tasavertaisten sopijapuolten välisiä kaupallisia riitoja ja sovittelumahdollisuus luo vain epävarmuutta oikeustilasta. Välitystuomion mitättömyyskanne VML:n sisältämät mitättömyyssäännökset ovat olleet poikkeuksellista innovointia. Vastaavat säännökset löytyvät ainoastaan Ruotsin välimiesmenettelylaista, josta ne on tarkoitus poistaa uudistuksen myötä. Mitättömyyssäännökset ovat ongelmallisia, sillä ne

24

antavat välimiesmenettelyn hävinneelle osapuolelle mahdollisuuden nostaa välitystuomion mitättömyyttä koskeva vahvistuskanne mistään aikarajoista riippumatta. Keskuskauppakamari on todennut mitättömyyskannemahdollisuuden olevan yksi merkittävimmistä syistä siihen, miksi ulkomaalaiset yritykset eivät pidä Suomea houkuttelevana paikkana kansainvälisille välimiesmenettelyille. Keskuskauppakamarin mukaan mitättömyyssäännösten nopea poistaminen VML:stä on lainuudistuksen tärkeimpiä päämääriä. Lopuksi Mainitut ongelmakohdat ovat vain muutamia ja merkittävimpiä nälkävuosia pitkästä suurien ja pienten epäselvyyksien, epätarkoituksenmukaisuuksien ja puutteiden listassa. Eräi-

Lexpress

den professorien mielilausetta lainatakseni, resurssien puutteen vuoksi seuraavat ongelmakohdat jäävät vain maininnan varaan. Ongelmia on yllä mainittujen lisäksi myös välitystuomion kumoamiskanteen määräajoissa, välitystuomioiden kansainvälisesti katsoen erikoisissa ja vaikeaselkoisissa tunnustamis- ja täytäntöönpanosäännöksissä ja lisätuomiosäännöksestä unohtuneessa (luit oikein, unohtuneessa) määräajassa. Tämä ei ole missään tapauksessa tyhjentävä lista. Mainittujen ongelmien lisäksi VML:stä on osoitettavissa useita ongelmakohtia ja suoranaisia puuttuvia säädöksiä. Niille uteliaille orgaanisille algoritmeille, jotka kokevat välihenkilön lisätiedonjanon syttyneen sisällään, suosittelen tutustumaan Keskuskauppakamarin kirjoituksiin aiheesta.


Töissä Patentti- ja rekisterihallituksessa Teksti: Aapo Tapio

”On siis kevät, kuljen Hakaniemen rantaan”

mitä kauppaoikeuden kurssilla on dioissa kerrottu.

Noh, en nyt ihan. Oikeasti suuntaan kivenheiton päähän Sörnäisten rantakadulle. Siellä sijaitsee remontin läpi käynyt Valtionkonttori, jonka naapuriksi samaan rakennukseen Patenttija rekisterihallitus on muuttanut viime vuoden lopussa. Patenttija rekisterihallitus ‒ tuttavallisemmin PRH ‒ on Työ- ja elinkeinoministeriön alainen valtion organisaatio, jonka tehtävänä on pitää yllä useita rekistereitä.

Olen pitänyt paljon PRH:ssa työskentelystä. Työnantajana PRH on joustava, ja melko poikkeuksellinen suhteessa muihin julkisen sektorin työnantajiin tulostavoitteellisuuden osalta. Työnteko järjestyy harjoittelijalle sekä osa-aikaisesti että täysipäiväisesti. Osa-aikaisuus

Aloitin kahdeksan kuukautta kestävän määräaikaisen viran korkeakouluharjoittelijana helmikuussa. Hain korkeakouluharjoittelijan paikkaa arresaari. fi-sivujen kautta, kun ystäväni vinkkasi minulle avoimesta paikasta. Hakemuksen lähettämisen ja haastattelun jälkeen pääsin työskentelemään Yritykset ja yhteisöt -tulosalueen Oikeudelliseen yksikköön, joka vastaa rekistereihin liittyvästä valvonnasta sekä juridista erityisosaamista vaativasta neuvonnasta. Työnkuvaani on kuulunut erityisesti kaupparekisteriin, mutta myös säätiörekisteriin sekä yhdistysrekisteriin liittyvien valvontaasioiden käsittely, asiakasneuvonta sekä sisäisten prosessien kehittäminen. Ja ennen kuin joku jälleen kysyy minulta, mitä tiedän patenteista, niin en tiedä patenteista sen enempää, kuin

on mahdollistanut minulle opintojen edistämisen toiveideni mukaisesti. Lisäksi liukuvat työajat ovat helpottaneet vapaa-aikaani sovittamista aikatauluihini. Työpäiväni ovat toisinaan venyneet yli kymmentuntisiksi, kun paperipinot ovat kasvaneet asiakkaiden yhteydenotoista johtuen. Vastapainona olen kuitenkin voinut hiljaisempina aikoina saapua töihin vasta puoli kymmeneen ja

Lähde: Copyright, Patent, or Trademark? BusinessSarah, Flickr

Lexpress

27


lähteä puoli neljän junalla kohti Turkua ja illan rientoja. Uudet toimitilat tarjoavat hyvät puitteet työnteolle. Avokonttorihenkinen työskentely tiimini kanssa sujuvoittaa töiden jakamista ja pitää kynnyksen matalana kysyä ja pohtia oikeudellisia kysymyksiä vanhempien lakimiesten kanssa. Päivittäinen työ vaatii kommunikaatiota työkaverien kanssa ja käsiteltävät valvonta-asiat ovat sen tyyppisiä, että asioiden tarkistaminen asiaan perehtyneeltä juristilta on välttämätöntä. Hiljaisuuttaa

tarvitsevat työntekijät pääsevät hoitamaan enemmän keskittymistä vaativia tehtäviä erikseen varattaviin vetäytymistiloihin. Erityisesti neuvontalakimiehet suosivat vetäytymistiloja asiakkaiden yhteydenottoihin vastatessaan. Tulostavoitteellisuus näkyy PRH:n toiminnassa siten, että virasto kattaa kulunsa palvelumaksuillansa 95 prosenttisesti. Täyden kattavuuden tavoitteesta on väliaikaisesti luovuttu tietojärjestelmähankkeista johtuvista investoinneista johtuen. Käytän-

nössä siis PRH toimii ilman verorahoja, minkä vuoksi viraston toimintakulttuuri ja -tavat muistuttavat enemmän yksityisen sektoria kuin useissa muissa virastoissa. Tämä näkyy muun muassa siten, että elinkeinoelämän vilkastuessa talouskasvun myötä myös kaupparekisteripalveluihin satsataan enemmän ja palvelulla pyritään edesauttamaan yritysten toimintaa ja talouden nousua. Lisäksi viraston sisällä kehitetään jatkuvasti palveluita tehokkaammiksi ja laadultaan kattavammiksi. Asiakkaiden onnistuminen sekä tietojen avoi-

Lähde: ImageCreator - http://www.imagecreator.co.uk/

28

Lexpress


muus ja helppokäyttöisyys onkin kirjattu PRH:n strategiaan. ”Konkurssin koin, en haluu enää maksaa” Korkeakouluharjoittelijan työtehtävät vaihtelevat talon sisällä laidasta laitaan. Tyypillisesti harjoittelijat avustavat erilaisten hakemusten käsittelystä ja asiakkaiden neuvonnasta. Harjoittelijat pääsevät käsittelemään omasta tulosalueestaan riippuen muun muassa tavaramerkkihakemuksia, yhtiöiden statuuttien muutoksia sekä yhteisöiden perustamis- ja lopettamisilmoituksia. Virkasuhde mahdollistaa hallinnollisten päätösten tekemisen, minkä vuoksi harjoittelijat pääsevät ratkaisemaan hakemuksia koulutuksen saatuaan. Oma työni Oikeudellisessa yksikössä on keskittynyt kaupparekisterin tilinpäätösasioihin. Tehtävinäni on muun muassa tilinpäätösten käsittely ja rekisteröinti sekä tilinpäätösten karhuaminen uhkasakkomenettelyllä. Tilinpäätökset ovat osa kaupparekisterissä saatavilla olevasta julkisesta yritystiedoista ja tilinpäätös tulee toimittaa rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluttua tilinpäätöksen vahvistamisesta. Rekisterin tiedon ajantasaisuutta valvotaan uhkasakkomenettelyllä, jossa yhtiön vastuullinen toimihenkilö velvoitetaan uhkasakolla toimittamaan puuttuva tilinpäätös rekisteröitäväksi. Suurin osa velvoitetuista toimittaakin asiakirjat nopeasti rekisteröitäviksi, mutta toisinaan prosessi etenee jopa uhkasakon tuomitsemiseen asti.

Lähde: http://www.patentswallart.com/

Mielenkiintoiseksi tilinpäätösasioiden käsittelyn tekee se, että yksikössäni viedään läpi kaupparekisterin puhdistusta toimimattomista yhtiöistä, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet elämään rekisteriin, vaikka niiden toiminta olisi jo loppunut. Normaali yritystoiminnan lopettaminen ja yhtiön purkaminen vaativat aina selvitystilamenettelyä, jonka suorittaminen on yhtiön ja sen asettaman selvitysmiehen vastuulla. Kevään aikana käynnistettiin kaksi menettelyä osakeyhtiölain nojalla, joissa velvoitettiin 10 000 yhtiötä toimittamaan tilinpäätösasiakirjat rekisteröitäviksi kaupparekisteristä poistamisen uhalla. Syksyn aikana käynnistetään vielä toiset kaksi vastaavaa poistomenettelyä. Tällaista viranomaisaloitteinen poistomenettelyä suori-

Lexpress

tettiin laajamittaisesti viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Poistosta ei seuraa yhtiön vastuullisille konkurssin kaltaista merkintää luottotietoihin, vaan yritys lakkaa konkreettisesti olemasta. Poistomenettelyissä on mukana mitä monimuotoisempia yhtiöitä ja erilaiset osakeyhtiömuodot ovat tulleetkin tutuiksi. Osalle rekisteriin merkittyjen yhtiöiden toimihenkilöistä on tullut täysin yllätyksenä, että yhtiö on edelleen rekisterissä, vaikka he muistelevat ajaneensa yhtiön alas jo toistakymmentä vuotta sitten. Pienempien osakeyhtiöiden omistajat ovat puolestaan tyytyväisiä, kun pääsevät eroon yrityksestä lopullisesti ilman selvitystilamenettelyä. Yllättävän usein yhtiöiden toimihenkilöille

29


tulee yllätyksenä, että osakeyhtiölain nojalla on toimitettava tilinpäätös rekisteröitäväksi myös tilanteissa, kun yhtiöllä ei ole ollut tilikaudella toimintaa. Kirjanpitolaki kuitenkin velvoittaa laatimaan päättyvältä tilikaudelta tilinpäätöksen riippumatta siitä, onko yhtiöllä toimintaa vaiko ei. Ensimmäinen tämän vuoden poistomenettelyistä päättyi syyskuun alussa. Jopa 60 % menettelyistä olleista yhtiöistä päädyttiin poistamaan. Rekisteritietojen ajantasaisuuden kannalta suunta on onneksi oikea. Todellisesti lakanneet yhtiöt saatiin pois rekisteristä ja siten muun muassa iso liuta toiminimiä vapautui toimivien yhtiöiden käyttöön. ”Sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa” Työtehtäviini kuuluu asiakkaiden kysymyksiin vastaaminen niin sähköposteilla, puhelimessa kuin kirjeillä. Asiakaspalvelutilanteissa pääseekin harjoittamaan juridisen argumentaatiota sekä neuvottelutaitoja. Usein asiakkaalla on tunteet pinnassa ja tavoitteena on tietenkin saada asiat järjestymään asiakkaan toivomalla tavalla. Uhkasakkopäätöksen saaminen haastemieheltä on monelle pienyrittäjälle todella ahdistava tilanne, kun hän ei ymmärrä lainsäädännöstä ja viranomaistoiminnasta tarpeeksi. Viranomaisen toiminta vaikuttaa tällöin usein kiusaamiselta. Lukemalla päätöksen yhteydessä toimitetut asiakirjat valveutunut yrittäjä kuitenkin tajuaa, että päätöshän raukeaa eikä uhkasakkoa tuomita, mikäli

tilinpäätösasiakirjat toimitetaan määräaikojen puitteissa PRH:lle ja ne kuitataan vastaanotetuksi. Yksinkertaisimmillaan asia järjestyy asiakirjojen lähettämisellä sähköpostitse, vaikka samana päivän aikana, kun tiedoksianto on saapunut perille. Yliopiston juridista kielikursseista on myöskin ollut hyötyä. Ruotsinkielisiä viestejä joutuu pahimpaan ruuhka-aikaan kirjoittamaan useita päivässä ja ainakin kerran viikkoon puhelimessakin pääsee antamaan neuvontaa toisella kotimaisella. Ensimmäiset puhelut vaihtuivatkin hyvin nopeasti suomenkielisiksi, kun asiakas ymmärsi vastaanottajan harjaantumattomuuden puhutun kielen kanssa. Kielitaidon parannuttua nämäkin puhelut kuitenkin on saatu vietyä loppuun asiakkaan kielellä.

Muidenkin kielten osaamisesta on ollut hyötyä, sillä suomalaisten sivuliikkeiden emoyhtiöt toimittavat yhtiöiden konsernitilinpäätöksiä eri EU-kielillä rekisteröitäviksi. PRH saa päivittäin yhteydenotoissa reklamointeja siitä, että tuntemattoman yrityksen postia saapuu reklamoijan kotiosoitteen tai että uuteen puhelinnumeroon tulee puheluita, jotka liittyvät numeron edellisen haltijan liiketoimintaa. Valitettavasti rekisterimerkinnät voivat päästä vanhentumaan, kun tiedot on unohdettu päivittää yhtiön omien nettisivujen lisäksi myös kaupparekisteriin. Pahimmillaan yhtiön uusi omistaja on unohtanut ilmoittaa rekisteriviranomaiselle ostaneensa yhtiön edellisiltä omistajilta ‒ 90-luvulla.

Kuva: Aapo Tapio

30

Lexpress


Reklamointitilanteissa kylmältäkin viranomaiselta löytyy kuitenkin sydän. Virheelliset osoitetiedot poistetaan kaupparekisteristä ja ikävät yhteydenotot loppuvat. Yhtiön toimihenkilöitä tosin kehotetaan päivittämään rekisteritiedot ajantasaisiksi, mitä yritys- ja yhteisötietolaki edellyttää tekemään viivytyksittä. ”Kevät, pystynkö mitään antaa” Korkeakouluharjoittelu on ollut omalta osaltani hyvä ja kasvattava kokemus. Sisäisiä prosesseja kehittäessä ja kokouksissa istuessa neuvottelutaidot kehittyvät. Työilmapiiri PRH:lla on erittäin hyvä ja korkeakouluharjoittelijana minut on otettu täysivaltaisesti työyhteisön osaksi. Näkemyksiäni kunnioitetaan ja pääsen vaikuttamaan työhöni. Olen päässyt viemään montaa asiaa eteenpäin ja samalla vaikuttamaan siihen, millaisilla tavoilla vastaamme paremmin asiakkaidemme tarpeisiin Tiimissäni olen päässyt myös tutustumaan muihin korkeakouluharjoittelijoihin muista oikeustieteellisistä. Korkeakouluharjoittelijoita on virastossa useita ympäri vuoden ja moni jatkaakin harjoittelun jälkeen PRH:lla. Talon sisällä on myös mahdollista edetä kokemuksen ja koulutuksen kartuttua. Korkeakouluharjoittelijat ovat voineet hakea opintojen loppusuoralla lakimiestehtäviin ja työn vaativuus kasvaa siten taitojen kehittyessä. Rekisteriviranomaisen työ on palkitsevaa ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Helsingin Sanomien ja Kauppalehden uu-

Lähde: Tappinen – Wikimedia Commons

tisista voikin bongata päivittäin uutisia, joita ei olisi voitu kirjoittaa ilman rekistereistä haettuja ajantasaisia tietoja. Kattavat ja ajantasaiset rekisterit luovat luottamusta yritysten ja sijoittajien keskuudessa. Ilman luottamusta yritysten liiketoiminta vaikeutuisi ja yrityksillä menisi huonommin. Vaikka

Lexpress

yrittäjää saattaakin harmittaa joutua valvonnan kohteeksi, tulisi hänen kuitenkin muistaa, että hänen yrityksensä rekisteritietojen ajantasaisuus on pidemmällä aikavälillä myös hänen etunsa.

31


Miten opintovastaava voi auttaa? Ajankohtaiset haasteet perustutkintoopiskelussa Teksti: Nina Liski

Omassa rakkaassa tiedekunnassamme on viime aikoina tapahtunut monenlaisia perustutkinto-opiskeluun liittyviä uudistuksia: erikoistumisjaksohaun- ja valinnanuudistus syksyllä 2017. Uusi arvosteluasteikko syventävien opintojen tutkielmille otettiin käyttöön nyt syksyllä 2018. Myös tiedekunnan tukemia harjoitteluja on uudistettu. On sanottu, ettei opintoasiaintoimikunnan toiminta ole aina riittävän näkyvää yhdistyksen jäsenille. Otin yhteyttä Lex ry:n opintovastaava Roni Sirjoseen, jonka kanssa keskustelimme ajankohtaisista perustutkinto-opiskeluun liittyvistä haasteista sekä siitä, mitä Lex ry valvoo oikeustieteen opiskelijoiden etua näissä asioissa. Seminaarityöt ja niiden ohjaus Kevätlukukaudella järjestettiin Tiedekunnan opintopäivä 18.4.2018, jossa keskusteltiin pienryhmissä seminaaritöiden kirjoittamisesta, opintoneuvonnasta ja oikeudenalojen perusteiden opintojaksoista. Siihen nähden kuinka paljon esimerkiksi erikoistumisjaksoista ja niillä kirjoitettavissa seminaaritöistä on viime aikoina käyty keskustelua, oli tilaisuuteen osallistuvien opiskelijoiden määrä suhteellisen harvalukuinen. Monia tiedekuntamme opiskelijoita huolestuttaa esimerkiksi seminaaritöiden ja ON-opinnäy-

tetyön kirjoittaminen. Kun opintoihin ei oikeudenalojen perusteiden aikana ole sisältynyt erityisen paljon tieteellisen kirjoittamisen konventioiden hallitsemista edellyttäviä tehtäviä, saattaa ensimmäisellä erikoistumisjaksolla kirjoitettava ON-opinnäytetyö aiheuttaa stressiä.

Ohjauksen määrä ei näyttäisi perustuvan esimerkiksi opintojen vaiheeseen eli siihen, kuinka monta seminaarityötä opiskelija on kirjoittanut, vaan on professorikohtaista. Pitäisikö tiedekunnassa siis pyrkiä siihen, että seminaarityön ohjausta järjestettäisiin kaikilla erikoistumisjaksoilla yhtä paljon vai onko opiskelijan itsensä vastuulla tietää milloin hän on joutunut vaikeuksiin seminaarityön kirjoittamisessa ja osata pyytää apua?

Tiedekunnan opintopäivässä keskustelua heräsi esimerkiksi siitä, miten opiskelijat eivät aina koe saavansa riittävästi ohjausta opinnäytetöihinsä. Kun työstä ei ole saanut riittävästi palautetta, saattaa arvosana tulla melkoisena yllätyksenä. Lisäksi professorien Roni Sirjosen mukaan tiedevälillä on huomattavia eroja sii- kunnan opiskelijat ovat aikuisia nä, kuinka paljon ohjausta saa. fiksuja ihmisiä, joiden toivoisi

Lexpress

33


valita tutkielmaansa näkökulman, joka yhdistää syventävien opintojen teeman ja opiskelijaa kiinnostavan aiheen. Hän lisää, että esimerkiksi oikeushistorian syventävissä opinnoissa pystyy kyllä halutessaan kirjoittamaan helposti yritysverotuksesta. Tällöin edellytyksenä on kuitenkin se, ettei opetussuunnitelmien kehitys vie jatkossa kohti spesifejä syventävien opintojen kokonaisuuksia nykyisistä oikeudenalakokonaisuuksista. Tiedekunnan järjestämät harjoittelut Roni Sirjonen

osaavan pyytää apua tarvittaessa. Toki on myös selvää, että jos kurssilla on tavoitteena tuottaa seminaarityö, on se myös ohjeistettava tarpeeksi hyvin. ”Hyvä olisi myös miettiä ONopinnäytetyön ohessa suoritettavan juridinen kirjoittaminen -kurssin sisältöä, joka itse sen käydessäni käsitti ”älä plagioi” -luennon ja lähinnä hyödyttömän työpajan kirjoittamisesta”, Sirjonen vastaa. Syventävien opintojen ryhmät

jäävät kokonaan ilman paikkaa syventävien opintojen ryhmässä. Myös ryhmä Lex julkaisi Facebook-sivuillaan aiheesta runsaasti keskustelua herättäneen päivityksen, jossa esimerkiksi kummasteltiin sitä, miksei yhtiöoikeuden ryhmää järjestetä vuonna 2018 ollenkaan. Mitä mieltä Lex ry siis on nykyisestä järjestelmästä eli pitäisikö opiskelijan saada valita vapaammin mistä oikeudenalasta hän kirjoittaa syventävien opintojen tutkielmansa?

Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, kuinka syventäviin opintoihin on yhä enemmän hakijoita eivätkä läheskään kaikki hakijat saa haluamaansa paikkaa – tai pahimmassa tapauksessa

Sirjonen kertoo, että nykyisin opiskelijat saavat valita syventävien opintojen ryhmänsä hyvin vapaasti. Suurimmassa osassa syventävien opintojen ryhmistä opiskelija voi yleensä

34

Lexpress

Tiedekunnassa järjestetään harjoittelu lakimiestehtävissä -opintojakso, jossa opiskelija siis saa harjoittelupaikan kuukaudeksi esimerkiksi asianajotoimistosta tai tuomioistuimesta. Harjoittelu on palkaton eli korvaukseksi siitä saa opintopisteitä. Lex ry on näkyvästi kampanjoinut palkattomia harjoitteluja vastaan eli miten Lex ry suhtautuu siihen, että tiedekunta järjestää palkattomia harjoitteluja? ”Kuukauden harjoitteluista saa tosiaan noppia sen verran, että mainitulta kuukaudelta saa opintotuet. Harjoitteluissa on myös kyse nimenomaan harjoitteluista, minkä toteutumista tiedekuntakin seuraa eli harjoittelija ei korvaa kenenkään työpanosta esimerkiksi kesälomasijaisena ja harjoittelijan tulisi saada kuukauden aikana jatkuvaa ohjausta.” Sirjonen katsoo, että kuukauden harjoitteluilla on ehkä enem-


män koulutuksellinen funktio kuin harjoittelutukisetelien avulla tehtävillä kesätöillä. ”Lexille ongelmana on ollut ilmaisen työn teettäminen, mistä ei ainakaan minusta kuukauden harjoitteluissa ole kyse”, Sirjonen täsmentää. Myös tiedekunnan tukemaan harjoitteluun on tullut muutoksia eli nykyään harjoittelu lakimiestehtävissä -opintojakson suorittaminen ei rajoita harjoittelutukisetelin saamista. Lisäksi aikaisemmin valituksi tulivat ne opiskelijat, joilla oli eniten opintopisteitä, mutta nyt harjoittelutukisetelit arvotaan kaikkien kriteerit täyttävien opiskelijoiden kesken. Vaikka valintakriteerinä on esimerkiksi se, että opiskelija on suorittanut ON-tutkinnon, voidaanko arpomalla harjoittelutukisetelit ottaa riittävästi huomi-

oon opiskelijan opintojen vaihe? Edelleen esimerkiksi harjoittelu lakimiestehtävissä -opintojaksolla valintakriteerinä on juuri opintopisteiden määrä. Sirjosen mukaan harjoittelutukisetelejä jaetaan sen verran vähän, ettei tarkempi opintojen vaiheen huomioon ottaminen tuota muuta kuin lisätyötä. Sirjonen kertoo, että maisterivaiheen opiskelijoita on niin paljon, ettei erottelu opintojen vaiheen perusteella ole juuri mahdollista. Esimerkiksi lisäehto, että kaikki erikoistumisjaksot olisi suoritettuna, tarkoittaisi edelleen isoa joukkoa hakijoista. Voivatko arvosanat olla vertailukelpoisia? Calonian käytävillä kuten

sosiaalisessa mediassakin on viime aikoina käyty keskustelua siitä, miten arvosanat tulevat vaikuttamaan vaikkapa tuomioistuinharjoitteluun pääsemiseen. Ainakin tällä hetkellä näyttäisi siltä, että valintakriteereissä annetaan huomattavaa painoarvoa opintomenestykselle. Toki arvosanoilla on merkitystä muutenkin, sillä ne vaikuttavat esimerkiksi niin erikoistumisjaksoille kuin syventäviin opintoihin pääsemiseen. Pitäisikö opiskelijan siis Sirjosen mielestä olla huolissaan opintosuoritustensa arvioinnista tai korostuuko opiskelijan oikeusturvan merkitys nyt entisestään? ”Totta kai, ja vaikka esimerkiksi tuomioistuinharjoitteluun pääsemisessä painaa muutkin seikat, perusteiden arvosanojen korostaminen tarkoittaa, että arvostelun ja arvosanojen tulee olla vertailukelpoisia eri opiskelijoiden ja tenttikierrosten välillä,” Sirjonen vastaa. Sirjosen mukaan Suomen oikeustieteellisissä tiedekunnissa on nyt kiinnitetty enemmän huomiota arvosanojen vertailukelpoisuuteen. Tällä hetkellä seurataan sitä, onko tavoitteessa myös onnistuttu. Sirjonen kuitenkin huomauttaa, että yleisesti ottaen arvosanat ovat sillä tavoin subjektiivisia, että niihin vaikuttaa myös professorin oma harkinta. Hän korostaa, että professorit osaavat kyllä ammattinsa ja että ainakin aiemman arvosanajärjestelmän aikana tilastot tutkielmien ja ON-opinnäytetöiden arvosa-

Lexpress

35


mutta voi tällöin kuitenkin tarttua toimeen saadun palauteen ja yhteydenottojen perusteella. Toistaiseksi palautetta ei kuitenkaan ole tullut ainakaan Roni Sirjosen toimikauden aikana, vaan hänen mukaansa näyttää siltä, että opiskelijat mieluiten hoitavat asiansa itse asianomaisen professorin kanssa. Jos opiskelija kuitenkin kokee joutuneensa tilanteeseen, jossa ratkaisua ei näytä löytyvän, Lex ry voi Sirjosen mukaan auttaa löytämään oikean kanavan asian selvittämiseksi tai auttaa asian viemisessä eteenpäin oikeaan valitusosoitteeseen. Hänen mukaansa Lex ry voi tarjota opiskelijoille tukeaan asian selvittelyyn ja tarvittaessa opintovastaava voi tulla mukaan keskusteluun tiedekunnan kanssa.

noista näyttivät siltä, miltä niiden pitäisikin eli esimerkiksi arvosana M (nykyisin 3) oli yleisin ja A (nykyisin 1) ja L (nykyisin 5) olivat harvinaisia. Arvioinnin yhdenmukaisuus Sirjonen kertoo, että Lex ry

36

suorittaa oikeudenalojen perusteiden osalta edunvalvontaa esimerkiksi osallistumalla tiedekunnan ohjeistusten ja opetussuunnitelmien valmisteluun. Seminaaritöiden, ONopinnäytetöiden sekä gradujen osalta Lex ry ei sen sijaan suorita suoranaista edunvalvontaa,

Lexpress

Mitä tulee seminaaritöiden yhdenmukaiseen arviointiin niin epäoikeudenmukaiseksi koettuun arviointiin on Sirjosen mukaan mahdollista hakea selvennystä. Esimerkiksi syventävien tutkielman tarkastaa kaksi henkilöä, mikä lisännee objektiivisuutta. Tiedekunnalla on myös yleisten määräysten lisäksi tarkemmat arvosteluperusteet ja -ohjeet tutkielmien arvioimiseksi. Nyt syksyllä Turun yliopisto on myös ottanut käyttöön yhdenmukaiset arviointiasteikot graduille. Haluatko ottaa osaa perustutkinto-opiskelua koskevaan keskusteluun? Ota yhteyttä LexPressin toimitukseen lexpress@ lex.fi!


Lexiläisten jäsenedut Tiesitkö, että lexiläisenä olet oikeutettu useisiin huikeisiin jäsenetuihin, jotka saat Lexin jäsentarraa vilauttamalla? Tästä voit tutustua kootusti etuihimme. Löydät edut myös Lexin nettisivuilta. Muista myös Frankin opiskelijaedut! Voit myös vuokrata Lexin biletilaa Kirkkotietä erittäin edullisesti. Koonneet Essi Peltoniemi ja Julia Kinnunen

Apollo Live Club Humalistonkatu 6A

Apollo tarjoaa Lexin jäsenille ilmaisen sisäänpääsyn jokaisena aukiolopäivänä ennen klo 24. Tämä ei koske erikoisiltoja, kuten keikkoja tai ainejärjestöjen bileitä. Lisäksi lexiläiset saavat samat juoma-alennukset kuin Apollon kanta-asiakaskortilla on tarjolla.

Börs Night Club Eerikinkatu 10

Börs tarjoaa lexiläisille ilmaisen sisäänpääsyn yökerhon jokaisena aukiolopäivänä klo 24 mennessä jäsentarraa esittämällä. Etu ei koske erikoisiltoja. Lisäksi myynnissä on kaksi LEXdrinkkiä.

Chic Linnankatu 18

Woolshed - Australian Gastropub Yliopistonkatu 29B

Lone Star Humalistonkatu 5

Lakimiesliitto

Chic tarjoaa lexiläisille sisäänpääsyn veloituksetta perjantaisin ja lauantaisin klo 22-24 sekä samoina iltoina hanatuotteet neljän euron hintaan.

Lone Starista saat 15%:n alennuksen normaalihintaisista ruoka-annoksista.

38

Lexpress

Woolshed tarjoaa lexiläisille paljon etuja eri juomista sekä muun muassa 10% alennuksen a la carte -listan aterioista. Katso Lexin nettisivuilta muut tarjoukset.

Lakimiesliiton jäsenenä saat etuja mm. Viking Linelta, Tallink Siljalta, Sokos Hotelleilta ja Holiday Club Resortsilta. Lakimiesliiton lomamökit ovat myös tutustumisen arvoisia! Lisää etuja löydät Lakimiesliiton sivuilta.


Jarkko Nieminen AREENA Kekkurintie 6

Flowpark Turku Skanssinkatu 10

Jarkko Nieminen AREENA tarjoaa lexiläisille mahdollisuuden päästä pelaamaan tennistä ma-su ennen kello 16 hintaan 10€ (normaalisti 15€) sekä sulkapalloa ma-pe ennen klo 16 ja la-su koko päivän hintaan 7€ (normaalisti 8,6€ ja 12€).

Haasta itsesi! Lexin jäsentarralla lippu 21€/hlö (norm. 24€/hlö) puiston aukioloaikoina syys-lokakuussa Turun Flowparkissa. Hanskat (3,5€/pari) kaupan päälle lipunoston yhteydessä. Lippu sisältää seikkailun, alkuopastuksen sekä varusteet (valjaat+kypärä).

Petrifun Store Mylly Myllynkatu 2170 Raisio

Ab Suomen Herrainpukimo Oy Herrainpolku 1, Forum Kortteli

Petrifun Store Myllystä saa voimassa olevaa opiskelijakorttia näyttämällä -25% normaalihintaisista tuotteista. Valikoimista löytyy monenlaisia paitoja joka lähtöön - arkeen ja juhlaan. Lisäksi löytyy hyvä valikoima paitoihin sopivia housuja, neuleita, solmioita, rusetteja ja taskuliinoja sekä muita asusteita.

Turun tyylikkäin miestenvaateliike Herrainpukimo Turun keskustassa myöntää etuja mm. asusteista, mittatilauspaidoista ja -puvuista sekä irtopukineista. Edut saa myös verkkokaupassa.

Hiusmuotoilua Tunteella Eerikinkatu 20

Boomerang Eerikinkatu 17, Hansakortteli

Lexiläiset saavat -10% alennuksen normaalihintaisista tuotteista Turun Boomerang Storesta.

Hiusmuotoilua Tunteella tarjoaa lexiläisille vuosijuhlilla mahtavia etuja mm. juhlakampauksista ja -meikistä sekä miesten hiustenleikkuista. Lisäksi he tarjoavat vaihtuvia tarjouksia, jotka kannattaa tarkistaa Lexin nettisivuilta.

Kauppalehti Juvenes Print Piispankatu 10

Juvenes Print (PunaMusta) tarjoaa lexiläisille -20% kaikesta. Heillä voit teetättää mm. pro gradu -tutkielmasi, kopioida ja painattaa tenttikirjat.

Ainejärjestömme jäsenenä olet oikeutettu saamaan Kauppalehden luettavaksesi maksutta painettuna ja digitaalisena, sekä saat käyttöösi mobiilisovelluksen. Voit myös halutessasi tilata pelkän digitaalisen Kauppalehden. Voit myös tilata Kauppalehti Option hyvin huokeaan opiskelijahintaan.

Lexpress

39


Jumissa oppimisvaikeuden kanssa Teksti: Arttu Kauppinen Kuvat: Iida Koivisto

K

uvittele tilanne, missä tenttiin sinun on opiskeltava lähemmäksi tuhat sivua kapulakielistä lakitekstiä, ja aikaa tälle on vain muutama viikko. Mitä enemmän kirjaa kahlaat lävitse, sitä työläämmälle lukeminen tuntuu ja alat harkitsemaan riskialtista tärpittämistä syvällisen sisäistämisen sijaan. Kuulostaako tutulle? Kuvittele tämä sama asetelma, mutta tällä kertaa niin, että lukiessasi teksti alkaa elämään. Yhtäkkiä kirjaimet tai sanat, jopa kokonaiset rivit vaihtavat paikkaansa, ja merkityssisältö muuttuu täysin päinvastaiseksi. Kirjan sivut tahtovat olla vaikeasti lähestyttäviä, ja kolmannenkaan lukukerran jälkeen niistä ei tahdo saada tolkkua. Kaiken kukkuraksi keskittymisesi riittää vain muutamaksi minuutiksi opiskeluun, sillä tämän ajan jälkeen miljoonat muut huutavat ajatukset puskevat tajuntaasi tyrmäten viimeisimmänkin toiveesi oppimisesta. Lopulta tahdot vain luovuttaa, sillä näin hidas opiskelu ei hyödytä mitään. Tälle tuntuu opiskelu oppimisvaikeuksien kanssa. Oppimisvaikeuksien kirjo on laaja: vaikeudet voivat näkyä keskittymiskyvyssä, muistiin

Arttu Kauppinen

painamisessa taikka muistiin palauttamisessa tai lukemansa ymmärtämisessä. Arvioidaankin, että noin joka neljännellä suomalaisella on jonkinlaisia

Lexpress

oppimisvaikeuksia. Vaikka koulutuksellisia tikkaita noustessa suhdeluku ei pysy täysin samana, tarkoittaa tämä silti sitä, että myös oikiksessa on parisen

41


sataa opiskelijaa, joille opiskelu on erityisen haastavaa. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan ole sen tyhmempiä kuin muutkaan, ei alkuunkaan, vaan useimmiten on kyse yksinkertaisesti siitä, että vaadittu opiskelutyyli on ei ole itselle hyvä tapa oppia asioita. Oikeustieteen opiskelu on kurssista riippumatta hyvin samanlaista. On luentoja, ja sitten on yksi tai useampi monisivuinen oppikirja, jotka tulee ottaa haltuun ennen tenttiä. Päntätty tieto syljetään paperille tentissä, eikä siihen enää ole tarvetta palata. Tämä taktiikka toimii opiskelijoille, joilla on kyky oppia muistamaan lyhyessä ajassa valtava määrä tietoa. Opiskelijat, joille tällainen opiskelutyyli ei toimi – puhumattakaan niistä, joilla on vakavia oppimisvaikeuksia – jäävät sitten levittelemään käsiään. Heille tentistä irtoaa ne kaikkein heikoimmat

arvosanat, jos siitä edes päästään läpi. Kannattaisiko oppimisvaikeuksien kanssa painiskelevien olla hakematta oikikseen? Mielestäni olisi kovin karua, jos jollain tieteenalalla pärjäisivät vain yhdenlaiset opiskelijat, eikä toisenlaisten kannattaisi edes vaivautua yrittämään. Hyvin banaali sanonta, jokainen oppii omalla tavallaan, on täysin totta. Miksi siis opetuksen tulisi olla sellaista, joka sopii vain kovin kapealle siivulle opiskelijoiden skaalasta? Sen sijaan, että opintojaksoilla menestyy juuri nämä tietyt yksilöt, voitaisiin suoritustapoja monipuolistaa siten, että hitaimmankin lukijan tai huonomuistisimman opiskelut etenevät muun sakin tahdissa. Mitä tämä voisi tarkoittaa siis käytännössä? Kursseille tulisi vakiinnuttaa vaihtoehtoiset

Päntätty tieto syljetään paperille tentissä, eikä siihen enää ole tarvetta palata. Tämä taktiikka toimii opiskelijoille, joilla on kyky oppia muistamaan lyhyessä ajassa valtava määrä tietoa. Opiskelijat, joille tällainen opiskelutyyli ei toimi – puhumattakaan niistä, joilla on vakavia oppimisvaikeuksia – jäävät sitten levittelemään käsiään. tavat osaamisensa osoittamiseen. Perinteinen lue-opettele-teetentti-mahdollisuus kyllä säilyisi yhtenä tapana läpäistä kurssi, mutta rinnalle tulisi muitakin keinoja. Näitä voisivat olla esimerkiksi portfolion tekeminen, suulliset kuulustelut ja keskustelutilaisuudet tai vaikkapa pienen tutkimuksen suorittaminen. Tällaisten suoritusten arvioiminen ei veisi opettajilta sen enempää aikaa kuin tenttien tarkistaminenkaan; se voisi olla jopa tehokkaampaa ja miellyttävämpää

42

Lexpress


kuin tenttiakvaariossa tuotetun, puoliksi päästä heitetyn vastauksen tavaaminen. Ja jos hetkeksi unohdetaan kaikki taloudelliset, käytännölliset ja muodolliset näkökulmat, näillä vaihtoehtoisilla tavoilla opiskella yliopistossa kohdattaisiin kaikki erilaiset yksilöt, ja se on ensisijaisesti tärkeintä. Onneksi Turun yliopistossa otetaan kuitenkin joissain asioissa huomioon opiskelijat, joilla on oppimisvaikeuksia. Tapaamiseen esteettömyyssuunnittelijan kanssa pääsee matalalla kynnyksellä, ja tätä kautta on mahdollista saada erityisjärjestelyitä muun

muassa tenttitilanteisiin. Lukivaikeuden omaavalle voidaan järjestää lisäaikaa ja opiskelijalle, jolle on vaikeaa keskittyä, oma rauhallinen tila tenttiä varten. Oikeustieteellisenkin henkilökunta on varsin ymmärtäväistä ja avuliasta tällaisissa tilanteissa, ja apua pyytäessä sitä myös saa. Myös opintopsykologille ja -ohjaajille voi mennä purkamaan oman opiskelun solmukohtia. Vaikka yliopistossamme pyritäänkin mahdollisimman laaja-alaisesti tukemaan kaikenlaisia opiskelijoita, paljon on vielä tehtävissä. Siihen asti opiskelijan, jolla on oppimisen vaike-

Lexpress

uksia, tulee tehdä enemmän töitä selvitäkseen opinnoistaan. Tästä seuraavaa valtavaa stressiä voi helpottaa turvautumalla siihen ajatukseen, että täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä. Parhaimpia arvosanoja ei ole pakko saada, sillä kurssin tärkeimpien asioiden osaaminen riittää. Ja vaikka olisi tehnyt kaikkensa, eikä silti pääse tentistä läpi, sekin on täysin hyväksyttävää. Tärkeintä on, että opiskellessaan oppisi aina jotain uutta – joko itsestään tai opiskeltavasta aiheesta. Silläkään ei ole väliä kuinka paljon tai mitä oppii, kunhan oppii jotain.

43


Insolvenssilainsäädännön ja luotonannon uudistukset ovat tarpeellisia yksityishenkilöiden ja kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi Teksti: Olli Isoaho Kirjoittaja on insolvenssi- ja vero-oikeudesta kiinnostunut oikeustieteen opiskelija Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta

Oikeusministeri, lakimies Antti Häkkänen on toimikaudellaan käynnistänyt lukuisia maksukyvyttömyysongelmien ja ylivelkaantumisen hillitsemiseen liittyviä hankkeita. Samalla oikeusministeri Häkkänen on nostanut maksukyvyttömyysasiat ja ylivelkaantumisen yleiseen keskusteluun sekä osaksi ajankohtaista keskustelua. Konkurssilain uudistamiseksi on esimerkiksi asetettu työryhmä ja erilaisten voimakaskorkoisten kulutusluottojen (pikavippien) lainsäädäntöä tullaan myös jatkossa tarkistamaan esimerkiksi korkotason osalta. Uudistusten perimmäisenä tavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista ja maksukyvyttömyysongelmien muodostumista. Tämän lisäksi Oikeusministeriössä on suunnitteilla positiivisen luottotietorekisterin perustaminen. Positiivisesta luottotietorekisteristä luotonan-

taja pystyisi vaivattomasti tarkistamaan luotonhakijan kaikki velkasitoumukset ja tulotiedot. Positiivisen luottotietorekisterin ydinajatuksena on hillitä yksityishenkilöiden ylivelkaantumista. Positiivisen luottotietorekisterin avulla lainantarjoajan saatavilla olisi tieto lainanhakijan kaikista velkasitoumuksista

Lexpress

ja maksukyvystä eikä ainoastaan rekisteröidyistä maksuhäiriömerkinnöistä. Tällaisella rekisterillä selvästi ylivelkaantuneiden henkilöiden luotonsaantia voitaisiin rajoittaa. Edellä mainitut insolvenssilainsäädännön ja luotonannon uudistukset ovat ehdottomasti

45


tarpeellisia. Samalla on kuitenkin kysyttävä, miksi tällaista sääntelyä tarvitaan näin voimakkaasti. Onko elämämme luottoyhteiskunnassa tulossa kohti eräpäivää? Huomionarvoista on, että valtaosalla Oikeusministeriössä alullepannuilla insolvenssilainsäädännön uudistuksilla pyritään hillitsemään yksityishenkilöiden ja etenkin kotitalouksen velkakierrettä. Professori Erkki Kontkasen selvityksessä positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän edellytyksistä todetaan, että digitaalisuus on lisännyt korkeakorkoisten kulutusluottojen määrää kotitalouksilla ja yksityishenkilöillä. Tämän lisäksi lainan saaminen on selvi-

tyksen mukaan nopeaa ja myös erilaisten sovellusten avulla reaaliaikaista. Edellä mainittujen reaaliaikaisten kulutuslainojen lisäksi erilaisten suoratoisto- ja ruuantilauspalveluiden, festivaalien juomarannekkeiden sekä muiden kulutushyödykkeiden veloitusominaisuus on mahdollista saada ainoastaan luotolliselle maksukortille. Tällä tavalla yksityishenkilö voi ”huomaamattaan” kerryttää kulutusluottoa maksettavakseen. Tällainen huomaamaton velkaantuminen havaitaan valitettavasti vasta luottokorttilaskun erääntyessä. Tähän perustuen voidaan todeta, että maksukyvyttömyyson-

gelmien kasautuminen yksityishenkilöiden kohdalla voi lähteä varsin helposti ja pienestä liikkeelle. Edellä mainittujen pienten suoraan luotolle ohjautuvien maksujen kerääntyessä velaksi, yksityishenkilö ei välttämättä edes huomaa velkaantuvansa yli varojensa. Tällaisesta ”digitaalisesta velkaantumisesta” voi näkemykseni mukaan tulla palvelujen automatisoituessa maksukyvyttömyysongelmien alkulähde. Myös näiden syiden vuoksi Oikeusministeriön ajamat uudistukset ovat tarpeellisia. Elämämme luotollisessa yhteiskunnassa tarvitsee lainsäätäjän asettamia rajoituksia sellaisten velkainstrumenttien kohdalla, jotka lisäävät yksityishenkilöiden voimakasta ylivelkaantumista. Tämä perustuu siihen, että kaikilla ei ole aina mahdollisuutta itse vaikuttaa omaan voimakkaaseen velkaantumiseensa esimerkiksi vaikean elämäntilanteen johdosta. Oikeusministeriön käynnistämät hankkeet ovatkin odotettuja ja tarpeellisia toimia etenkin yksityishenkilöiden ylivelkaantumisen estämisen osalta. Samalla on kuitenkin muistettava, että valtiovalta voi rakenteellisesti hillitä velkaantumisen mahdollistavia instrumentteja, mutta lähtökohtaisesti omasta taloudesta tulee pitää huolta.

Kuva: Marco Verch, Flickr

46

Lexpress


Vaihtarina Bordeaux’ssa Teksti ja kuvat: Jussi Väätäinen

Olin ajatellut meneväni Ranskaan vaihtoon koko opiskeluaikanani. Tätä varten olin aloittanut myös ranskan opinnot yliopistossa, jotta saisin vaihtoajastani enemmän irti. Ranskassa kiehtoi kieli ja ruokakulttuuri ja tietynlainen outo halu tietää, ovatko paikalliset byrokratian kiemurat yhtä kimurantteja kuin väitetään. Pääkohteinani olivatkin Ranskan Lyon ja Bordeaux. Vaihto-opiskelupaikakseni valikoitui lopulta Université de Bordeaux, Ranskassa. Vietin kaupungissa kevään 2018. Alussa minulla ei ollut vielä kämppää, joten vietin ensimmäiset kaksi viikkoa hostellissa Bordeaux’n keskustassa. Muuten järjestelyt yliopiston ja Ranskaan muuttamisen suhteen olivat helppoja ja sujuivat vaivatta. Tammikuun lopussa löysin kuitenkin kivan kimppakämpän keskustan tuntumasta. Minulla oli kämppiksinä belgialainen, saksalainen ja marokkolainen. Kaikki osasivat ranskaa loistavasti, joten pääsin myös kotona kunnon kielikylpyyn. Opiskelun taso yliopistossa ei sinänsä päätä huimannut. Suurimmalla osalla niistä kursseista, joihin osallistuin, opetusmetodina olivat massaluennot ilman Jussi ja kämppikset

Lexpress

49


hen, ettei ravintoloissa pystynyt joka päivä syömään. Bordeaux on kaunis ja yllättävänkin laaja kaupunki, jossa riittää nähtävää. Kävimme esimerkiksi paljon museoissa, sillä kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina museoihin oli vapaa pääsy.

dioja. Professori tai luennoitsija kertoi ranskaksi muistiinpantavat asiat ja satojen opiskelijoiden läppäreiden näppäimistöt paukkuivat. Tentit olivat kuitenkin omaan makuun hyviä, sillä ne olivat suullisia. Ne toivat hyvää vaihtelua Suomen pelkkiin kirjallisiin/sähköisiin tentteihin. Suullinen argumentointi on tuleville juristeilla kuitenkin tärkeä taito ja ominaisuus, joten suullisia tenttejä voisi harkita myös Turkuun. Suurin osa kursseistani oli ranskaksi, jolloin suulliset tentit olivat tietenkin hieman puutteellisen kielitaidon takia suhteellisen haasteellisia, mutta kielitaitoni kehittyi ja kaikesta selvisin kunnialla.

Minulle tuli Ranskassa asuessa hieman yllätyksenä mielenosoitusten ja lakkojen suuri määrä. Olin tietysti kuullut tästä ennen Ranskaan muuttamista, mutta silti tuntui, että vähintään joka toinen viikko raitiovaunu joutui pysähtymään jonkun mielenosoituksen takia, jolloin jouduin jatkamaan matkaani

Muuten elämä Bordeaux’ssa oli mahtavaa. Kävimme kavereiden kanssa monissa ravintoloissa ja baareissa viettämässä aikaa ja syömässä ranskalaisia herkkuja. Erilaiset juustot ja punaviinit tulivat vaihtoaikana tutuiksi. Hintataso oli suurin piirtein Suomen tasoa, mikä tietenkin vaikutti sii-

50

Lexpress

yliopistolle kävellen. Toinen ihmettelyn aihe Ranskassa oli tietenkin se byrokratian määrä. Annan kaksi esimerkkiä. Ensiksikin mikäli halusit irtisanoa ranskalaisen puhelinoperaattorin kanssa liittymäsopimuksen, tätä ei voinut tehdä netissä operaattorin nettisivuilla, vaan tämä toimenpide piti tehdä kirjallisesti, allekirjoittaa virallinen dokumentti sekä lähettää tämä postitse viikkoa ennen sitä päivämäärää, jolloin halusit liittymän katkaista. Toisena esimerkkinä voisin mainita asunnon vuokrasopimuksen purkamisen. Ranskan lain mukaan


vuokrasopimus täytyy laatia kestäväksi vähintään vuoden ajaksi. Mikäli haluat purkaa vuokrasopimuksen ennen tätä vuoden määräaikaa, sinun täytyy lähettää kuukautta ennen poismuuttamispäivää kirjallinen purkamisilmoitus. Edellä mainitut esimerkit eivät sinänsä haitanneet, mutta vaihtoreissulla sain ainakin perspektiiviä Suomen byrokratian valitteluihin. Toisaalta sain esimerkiksi yliopiston terveyskeskuksessa esimerkiksi ilmaisen terveydenhuollon ja asioiden hitaus tuotti tiettyä vakautta. Senkin huomasi, ettei ihmisillä tuntunut olevan niin kiire kuin Suomessa, eikä esimerkiksi raitiovaunun myöhästelystä tai pysähtymisestä valitettu juurikaan. Ranskan lisäksi matkustin Alankomaissa, Italiassa, Ukrainassa sekä Saksassa. Varsinkin huhti-toukokuussa oli enemmänkin aikaa matkustella, sillä suurin osa tenteistä oli tehty jo maaliskuun puolella. Tämä oli loistavaa, sillä halusinkin kierrellä Eurooppaa vaihdon aikana, mikä onnistuikin upeasti. Kaiken kaikkiaan 5 kuukauden vaihtoni oli mahtava kokemus, minkä aikana opin ranskan kieltä kelvollisesti ja sain uusia mahtavia ystäviä ja tutustuin uusiin kulttuureihin. Joitakin Erasmus-kavereitani tulen varmasti näkemään myöhemminkin jossain vaiheessa. Kliseisesti voisin sanoa loppuun: vaihtokokemus on sen verran unohtumaton, että jokaisen oikkarin tulisi käydä vaihdossa ainakin kerran opiskelujensa aikana.

Lexpress

51


Positiivista ja negatiivista Opintopalsta nostaa esiin opintoasioissa käsiteltävinä olevia asioita. Hyvää syksyä ja alkanutta vattamisen puolella. Varovaisesti lukuvuotta kaikille! sanottuna saatamme olla jopa sitä vastaan. Edunvalvonnalle tyypillinen piirre on se, että asioissa keskiYksi aloituspaikkojen määrän tytään siihen mikä on huonosti kasvattamisen perusteluista on ja missä on parannettavaa. Näin ollut juristikunnan hyvä työllitietenkin tulee ollakin, mutta sa- syystilanne ja tarve parantaa Suotunnaisesti on myös hyvä muistaa men yleistä työllisyyttä. En ole niitä asioita, jotka ovat hyvin. taloustieteilijä, mutta uskoakseni esimerkiksi paperimiesten työlliTässä hengessä onkin hyvä on- syystilanne ei varsinaisesti parane nitella kesällä aloittanutta tiede- sillä, että juristien työllisyystikunnan uutta dekaania professori lanne heikkenee. Yhden palavan Anne Kumpulaa. Hyvä on myös talon sijasta saammekin kaksi ja vielä kerran kiittää oikeaan maail- palokunta on edelleen hukassa. maan lähtenyttä professori Jussi Tapania hyvästä yhteistyöstä. Koulutukseen otettavien tuleToivon mukaan yhteistyö jatkuu vien juristien määrän kasvattamisuusinkin kasvoin laadukkaana ja ta on myös peilattava sitä vasten, opiskelijamyönteisenä. että alalta on, vahvasta eläköitymisestä huolimatta, kadonnut Lukuvuoden alussa myös tie- työpaikkoja. Erityisesti uraansa dekunnan opetus sai tunnustusta aloittelevien juristien perinteiset laadustaan kun oikeussosiologi- tehtävät, ja sitä myöten myös työan erikoistumisjakso palkittiin paikat, ovat korvautuneet uusilla vuoden opetusjaksona yliopiston teknisillä ratkaisuilla. Myöskin ja ylioppilaskunnan yhteisissä julkishallinnon supistuminen ja avajaiskarnevaaleissa. Onnea aiemmin juristien hallussa olleisiis myöskin professori Anne den tehtävien avautuminen muilAlvesalo-Kuuselle ryhmineen. lakin korkeakoulututkinnoilla operoiville asiantuntijoille on väJottei elämä aivan vaaleanpu- hentänyt tarvetta uusille juristeille. naista olisi tuli tiedekunnan uusien fuksien* mukana elämäämme, Jos aloituspaikkojen määrät myös vuosittain päätään nostava kuitenkin kaikesta huolimatta keskustelu oikeustieteellisen alan nousevat, on myös oikeustiealoituspaikkojen sopivasta mää- teellisten tiedekuntien saamien rästä. Vieläpä perinteiseen tapaan resurssien vastaavasti kasvettava. tutussa muodossa, eli väitteenä Tiedekunnat tekevät jo nyt rahosiitä ettei paikkoja olisi tarpeeksi. jensa käyttämisen kanssa arvovaEi liene yllättävää, noin tuhat- lintoja erilaisten opetusmuotojen ta jo sisälle otettua opiskelijaa välillä. Tällä hetkellä on myös tokuitenkin edustaen, että minä dellisuutta se, että käytössä olevat tai edustamani järjestö eivät ole resurssit ovat itseasiassa menossa aloituspaikkojen määrien kas- toiseen suuntaan eli laskemassa.

52

Lexpress

Juristien kouluttaminen on toki perinteisesti ollut halpaa, mutta tämä perinteinen halpa tapa ei pysty vastaamaan siihen mitä tulevaisuudessa valmistuvilta juristeilta tullaan vaatimaan. En ole vieläkään taloustieteilijä, mutta pystyn sen kuitenkin sanomaan ettei yhdistelmällä vähemmällä enemmän ja vähän vielä päälle lopputuloksesta hyvää tulla saamaan. Kun tästä nyt kaikesta positiivisuuteen pyrkimisestä huolimatta tuli melkoisen kaamosmasennuksen täytteinen kirjoitus on uusi lukuvuosi hyvä aloittaa tiedolla, että pian onkin jo joulu. Sitä odotellessa toivotan opiskeluntäytteistä syksyä. *) Onnittelut vielä kerran myös teille. Roni Sirjonen hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi


Profile for LexPress

LexPress 04/2018  

LexPress 04/2018  

Profile for lexry
Advertisement