LexPress 02/19

LEXPRESS Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry:n jäsenlehti

02/19

Lex ry:n 58. vuosijuhla TÖISSÄ TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:LLÄ

Millainen on tulevaisuuden HALLITUS 2017 I Korvaako teknologia juristit? I Iso-Excu oikkari?

Calonia Gallup Europarlamenttivaalit ovat yleensä ne suomalaisille kaikista tuntemattomimmat vaalit, ja vuonna 2014 äänestysprosentti oli noin 40. Huomioon tulisi ottaa myös erityisesti nuorten äänestysprosentti. Viime vaaleissa alle 25-vuotiaiden äänestysprosentti oli 10. Ruotsissa vastaava luku on 66 prosenttia. Näiden vaalien tarkoitus olisikin saada nostettua etenkin nuorten äänestysaktiivisuutta. Myös eduskuntavaaleissa nuorten äänestysprosentti on ollut pienempi kuin muun väestön.

1. Aiotko äänestää tulevissa europarlamenttivaaleissa?

2. Laskeeko ihmisten äänestysaktiivisuutta mielestäsi se, että europarlamenttivaalit järjestetään heti eduskuntavaalien perään?

3. Millä keinoilla voitaisiin mielestäsi lisätä nuorten kiinnostusta politiikkaan?

Laura Immonen, 2. vuosikurssi 1. Aion äänestää.

2. Uskon, että ihmiset, jotka yleensäkin äänestävät aktiivisesti äänestävät todennäköisesti ajankohdasta huolimatta. Passiivisemmille kahdet peräkkäin olevat vaalit voivat laskea intoa lähteä äänestämään kaukaisemmiksi koetuissa EU-vaaleissa.

3. On tärkeää, että kouluissa opetetaan politiikasta ja äänestämisestä jo peruskoulusta asti. Sen lisäksi mediassa voitaisiin pyrkiä luomaan yhä enemmän erityisesti nuorille suunnattua ja selkokielisempää sisältöä. Esimerkiksi erityisesti nuorille suunnitellut ja aktiivisemmin markkinoidut vaalikoneet voisivat auttaa.

Lari Sorvari 1. vuosikurssi 1. Kyllä, aion äänestää.

2. Mielestäni se hieman laskee ihmisten äänestysintoa. Ihmisten huomio kiinnittyi tänä keväänä erityisesti eduskuntavaaleihin ja nyt eurovaalien alla myös hallitusneuvottelut vievät ihmisten huomiota eurovaaleilta 3. Nuorten mielenkiintoa politiikkaan voitaisiin lisätä erityisesti puhumalla enemmän nuoria koskevista asioista. Nuorien on helpompi lähestyä politiikkaa itseään koskevien asioiden kautta Elisa Myllylä, 2. vuosikurssi 1. Aion äänestää.

2. En usko, että vaalien peräkkäisyys vaikuttaa merkittävästi siihen äänestävätkö ihmiset vai ei. Varmasti eduskuntavaaleissa äänioikeuttaan käyttäneet äänestävät aktiivisemmin myös europarlamenttivaaleissa kuin ne, jotka eivät edes eduskuntavaaleissa äänestäneet.

3. Tuomalla paremmin nuorten esille heihin vaikuttavia asioita, jotta politiikka ei vaikuttaisi niin kaukaiselta asialta. Esimerkiksi median ja koulun välityksellä tulisi kertoa konkreettisista päätöksistä, jotka vaikuttavat nuorten elämään. Jo varhaisemmin herätetty kiinnostus vaikuttaa yhteiskuntaan ja kertominen laajemmin vaalijärjestelmästä sekä puolueista vaikuttaisi myös varmasti siihen, äänestäisikö nuori äänioikeutetuksi tullessaan.

Toim. huom.

Vuoden toisesta LexPressistä:

vuosijuhlia, sivulta 21 eteenpäin.

Lisäksi sivulta 34 eteenpäin voimme palata vuosijuhlien ja silliksen parhaisiin hetkiin.

Puheenjohtaja Krista Alanen käsittelee Puhiksen palstallaan sitä, millainen on tulevaisuuden oikkari sivulta 8 alkaen.

Tällä kertaa ”Lexiläiset töissä” -palstalla Kasper Hannula kertoo työstään Teknologiateollisuus Ry:llä sivulla 37.

Sivulla 10 alkavassa jutussa käydään läpi TYYn toimintaa ja hallituksessa toimimista.

Tässä lehdessä voitte myös tutustua tämän vuoden LexWapun eri tapahtumiin.

Sivulta 15 eteenpäin käydään läpi Senilex-palstalla Tiedekunnan päivää.

Tässä lehdessä käydään myös läpi vuoden huipputapahtumaa,

Päätoimittaja: Mia Vainio lexpress@lex.fi Toimitusavustaja: Ava Lainema

Tämän vuoden Mölkyn Maailmanmestarit, Humalaiset pukit

Toimituskunta: Krista Alanen Samuel Brusila Kasper Hannula Eriika Kulta Ava Lainema Aleksi Nikkanen

ISSN 1235-371X Copyright © 2019 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Opintovastaava Elina Soinisen mietteitä voitte tällä kertaa lukea sivulta 48.

Kansikuva: Janina Eerola Taitto: Mia Vainio Galleriakuvat: Star Image Janina Eerola Eriika Kulta Sini Lilja Tatu Myllyllä Felix Suihko Reetta Pohjankukka Juho Pöllänen Robert Ruusunen

Ilmoitusmyynti Oona Keski-Vakkuri talous@lex.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: PunaMusta Oy Painos: 300 kpl

Sisällys 3 Calonia Gallup 4 Toim. huom.

6 Pääkirjoitus 8 Puheenjohtajalta 10 Edarissa tapahtuu 15 Senilexin kuulumisia 21 Lex ry:n 58. vuosijuhla 22 23 26 30 33

Vuosijuhlamarsalkat Lex ry:n puheenjohtaja Krista Alanen Varadekaani Janne Salminen Puhe lexiläiselle, Samuel Brusila Juhlapuhuja Veli Suortamo

34 Vuosijuhlien ja akateemisen silliaamiaisen parhaat hetket 37 Lexiläiset töissä 41 LexWappu 2019 48 Opintopalsta 50 Galleriakuvat

Kesä vai talvi?

Monet odottavat koko vuoden kesää kuin kuuta nousevaa. Talvella ei muuta ajatellakaan kuin sitä, että olisipa lämmin ja aurinko paistaisi. Kuitenkin kun kesä vihdoin koittaa, saattaa todellisuus olla eri. Varsinkin opiskelijoille. Monet menevät kesätöihin heti viimeisen tentin jälkeen, ja työskentelevät siihen asti, kun opinnot taas syksyllä alkavat. Ja kun vihdoin viikonloppu koittaa, riittää tekemistä aina mökkireissuista festareihin.

Eikä aina edes se aurinko paista.

Milloin me pääsemme sitten lepäämään? Olin viime vuonna kesän alussa iloinen siitä, että vihdoin pääsee rentoutumaan ja miettimään muutakin kuin sitä, milloin on seuraava tentti ja kuinka paljon on vielä luettavaa jäljellä. Kuitenkin kesän lopussa ainoa ajatukseni oli, että milloin pääsen takaisin opiskelemaan.

Virkistäähän tuo vaihtelukin, kun pariksi kuukaudeksi pääsee tekemään jotain muutakin, kun homehtumaan kirjaston tai sohvan nurkassa.

töiden jälkeen päätti esimerkiksi käydä treenaamassa, ei ollut oikeastaan aikaa enää mihinkään muuhun kuin ruuanlaittoon.

Ja sitten seuraavana päivänä sama uudestaan. Ja koska kesällä niitä viikonloppujakaan ei ole niin hirveästi, niin nekin on buukattu täyteen. Ja ainahan viikonloppuna juuri pitää sataa, kun olet koko päivän tuijotellut auringonpaistetta ikkunasta.

Monille meistä kesäloma ei olekaan loma. Odotamme sitä koko vuoden, mutta todellisuudessa pyrimme vain kasvattamaan lompakkomme kokoa, jotta selviäisimme seuraavasta lukuvuodesta ilman suurempia murheita.

Kesätyöpaikat ovatkin tiukassa, ja monesti päädymme tekemään töitä, joita emme välttämättä haluaisi. Monet työnantajat myös haluavat, että työskentelisimme koko sen ajan, kun olemme lomalla. Tämä yleensä tarkoittaa

Viime kesänä minulla alkoi kesätyöt heti viimeisen tentin jälkeen seuraavana maanantaina. Ajattelin heti aluksi, että onpas mukavaa, kun ei tarvitse jatkuvasti miettiä sitä, että tentteihin tulisi lukea, vaan sen ajan, joka päivästä jäi jäljelle sai käyttää ihan vapaasti. Kuitenkin kun on herännyt jo vähän viiden jälkeen, haluaa mennä myös aikaisin nukkumaan. Ja loppujen lopuksi

6

Lexpress

opiskelijoilla työskentelyä toukokuusta elokuun loppuun. Ja siitä heti takaisin tenttien pariin.

Useat meistä myös uusivat tenttejä kesän aikana, mikä tekee monille meistä kesäloman vielä raskaammaksi.

En tarkoita tällä sitä, ettei opiskelijoiden tulisi hankkia töitä, vaan lähinnä sitä, että kaikkien tulisi myös osata rentoutua pitkin talvea sekä kesää. Talvella tulisi yrittää välillä viettää vaikka edes yksi viikonloppu vähän rennommin miettimättä tenttejä ja niihin lukemista, ja kesällä taas muistaa nauttia niistä mökkiviikonlopuista ja kesäfestareista, joista emme talvisin pääse nauttimaan. Jos muistamme välillä työnteon lomassa rentoutua, jaksamme tehdä töitäkin sen jälkeen paremmin.

Mia Vainio Päätoimittaja lexpress@lex.fi

Millainen on tulevaisuuden oikkari?

M

uutoksia on tulossa meihin oikkareihin liittyen monelta suunnalta – niin tulevan todistusvalinnan, digitalisaation ja ylipäänsä juristin työkuvan muuttumisen muodossa, vain muutamia muutoskohteita nimetäkseni. Kaikkia näitä muutoksia seuratessaan herää kysymys siitä, millaisia oikkarit ovat tulevaisuudessa.

Tulevaisuuteen on vain varsin vaikea nähdä, mutta varmaa on se, että muutosta on jo tapahtunut viime vuosien aikana ja tulee aivan varmasti tapahtumaan jatkossakin. Kehitystä ei kuitenkaan tapahdu, ellemme mukaudu tämän muuttuvan maailman mukana.

Jos nostan esiin kolme keskeistä tätä päivää puhuttelevaa muutosta, niin ensimmäisenä, joskin konkreettisimpana muutoksena, on otettava esiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa toteutuva todistusvalinta. Vuonna 2019 oikeustieteelliselle alalle otetaan opiskelijoita sisään

8

suoraa ylioppilastodistusten perusteella. Spekulaatioita tämän muutoksen seurauksista on tehty liuta laidasta laitaan iloisista pelokkaisiin versioihin, mutta selvää on, ettei vaikutusta voi tietää ennen tulevien vuosien kehityksen seurantaa. Sama koskee viime vuonna muutoksen tuulia mukanaan tuonutta kaikkien oikeustieteellistä opetusta tarjoavien yliopistojen yhteisvalintaa, jonka vaikutuksia ei vielä näin vuodenkaan jälkeen pystytä sanomaan. Joka tapauksessa, näitä muutoksia ja niistä aiheutuvaa kehitystä on äärimmäisen mielenkiintoista jäädä seuraamaan vierestä.

Toisena suurena muutosteemana, joskin jo pitkään ilmoilla olleena, on ikivihreä digitalisaatio. Se järisyttää oikeuskenttää, yhteiskuntaa ja opiskelijan rutiineja. Tekniset taidot eivät ole enää pelkkää plussaa, vaan niitä myös oletetaan tiettyyn pisteeseen asti. Tekniikan käyttö onkin opiskelijoille enim-

Lexpress

mäkseen hyvinkin tuttua, mutta on mahdollista pohtia, onko tarpeen mennä edelleen eteenpäin teknisessä osaamisessa.

Keskusteluissa onkin vilissyt viime vuosina juttuja siitä, kuinka koodaamisesta on tulossa uusi kansalaisten perustaito, ja kuinka sen ymmärrys tulee olemaan erittäin tärkeää tulevaisuudessa jokaiselle meistä.

Siinä missä oikkarin ei välttämättä tarvitse teknologivelhoksi ryhtyä ellei niin halua, näistä keskusteluista on ymmärrettävissä, että jatkossa ei riitä vain se, että hyödyntää teknologiaa. On myös ymmärrettävä sitä. Tekoälyn kehitys on myös jatkuvaa, joskin pelko siitä, että robotit vievät työmme, ei mielestäni ole aivan vielä lähivuosien ongelma jos ollenkaan. Tähän asti tekoäly on synnyttänyt valtavasti työpaikkoja. Juristin työ sisältää jo nyt ja tulee sisältämään tulevaisuudessa vielä huomattavasti lisää kietoumia digitaaliseen kehitykseen.

Ken siis tietää, ehkä tulevaisuuden oikkari on huippukoodari, joka on pärjännyt hyvin ylioppilaskirjoituksissa ja joka on supliikki neuvottelija, ehkä ei.

Kolmas muutoskohde on juristin työ itsessään, joka on sekin muuttanut jo nyt muotoaan perinteisistä mielikuvista.

Yksi tähän vaikuttava tekijä on luonnollisesti edellä mainittu digitalisaatio. Vaikka perinteikkäämpiä tehtäviä löytyy yhä paljon, on moni juristin tehtävä muuttunut aiempaa neuvottelupainotteisempaan ja asiakaspalvelullisempaan työhön. Nämä muutokset tuovat esiin tarpeen kehittää näitä taitoja niin juristeilla kuin myös opiskelijoilla, sillä juristin työssä usein korostuu yhä enemmän ihmissuhteet ja sosiaaliset taidot, vaikka asiantuntijuudella onkin edelleen ratkaiseva merkitys.

Miten ihmeessä sitten olisi tarkoitus pysyä kaikkien näiden muutosten tahdissa mukana?

No, ensinnäkin voitaneen todeta, että hätää ei onneksi ole.

Muutoksia on meneillään lukuisia mainitsemieni lisäksi, mutta niitä on - kuten jo todettua - ollut aina ennenkin ja tulee aivan varmasti olemaan jatkossakin.

Näistä muutoksista kuitenkin selviää, kunhan on hereillä ja niihin valmistautuu. Lisäksi ne ovat ehdottoman tärkeitä, jotta

kehitymme opiskelijoina, ammattilaisina ja ihmisinä.

Ken siis tietää, ehkä tulevaisuuden oikkari on huippukoodari, joka on pärjännyt hyvin ylioppilaskirjoituksissa ja joka on supliikki neuvottelija, ehkä ei. Tulevaisuuden oikkari voi lopulta olla mitä vain, mutta sitä emme voi valitettavasti voi tietää ennen kuin vasta tulevaisuudessa sen jälkeen, kun muutokset ovat jo tapahtuneet.

Mainitut neuvottelu- ja asiakaspalvelutaidot ovat nykyaikana perusta menestyvälle juristille. Perustat tällaisille taidoille luodaan jo opiskeluaikoina. Tämä toki tuottaa siinä mielessä ongelmia, sillä vielä nykyään näihin työelämässä äärimmäisen hyödyllisiin taitoihin on varsin vähän opetusta. Vaikka nämäkin ovat opeteltavissa, tulee kokemus niistä tulee kasvattaa pitkälti vielä itse, elleivät taidot ole luontaisia. Oletettavaa kuitenkin on, että tämä kehityssuunta tulee syventymään entisestään.

Krista Alanen Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

Lexpress

9

Mikä **** on TYY? Sofia Engblom TYYn hallituksen jäsen ja ON

O

len ollut kohta neljä kuukautta TYYn hallituksen jäsen. Hain TYYn hallitukseen aika extempore, vaikka pinnan alla ajatus oli muhinut jo jonkin aikaa. Kriiseilin sitä, että 22-vuotiaana olin eläköitynyt opiskelija-aktiivin elämästä, saavuttanut sen hetkisistä partiopesteistä kaiken mitä halusin saavuttaa ja opintojen puolesta olisin voinut hakea syvärille jo keväällä. Syksyisessä illanvietossa kysyin silloiselta Ryhmä Lexin vararyhmäpuheenjohtajalta: “Mitä tarviis, että pääsis TYYn hallitukseen?”.

Valmistauduin hakuun huolella ja tulin valituksi hallitukseen.

TYYn toimisto tuntui heti kotoisalta ja hallituskollegat mahtavilta. Nyt ennen vapun kiireitä

10

on hyvä hetki palata miettimään niitä kysymyksiä, joita pohdin hallitukseen hakiessani ja tähän yhteisöön päästyäni.

Onko ylioppilaskunnalla merkitystä?

TYYn hallitushaun alkaessa en loppujen lopuksi tiennyt kovin paljoa siitä, mitä ylioppilaskunnat ylipäänsä tekevät. Silloin ja alkuvuodesta pohdinkin paljon sitä, mikä on ylioppilaskunnan merkitys. Nyt voin jo sanoa varmasti, että ylioppilaskunnalla on suuri merkitys, ja se merkitys on kaikkein näkyvin juuri edunvalvonnan puolella.

Ylioppilaskunta tuo opiskelijoiden äänen esiin tasolla, jolle opiskelijoiden äänet eivät ilman järjestäytymistä kuuluisi.

Omalla sektorillani eli kan-

Lexpress

sainvälisten asioiden sektorilla olemme tänä vuonna tehneet edunvalvontaa kv-asumiseen liittyen ja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuihin liittyen.

Jos me emme tekisi tätä edunvalvontaa, kuka tekisi?

Ylioppilaskunnalla on lisäksi mielestäni suuri merkitys opiskelijayhteisöön. Suomalainen opiskelijaelämä perustuu pitkälti opiskelijajärjestötoimintaan.

Parasta opiskelijaelämässä onkin monesti oman järjestön yhteisöön kuuluminen. Kaikkien TYYn jäsenten ei siis tarvitse tuntea läpikotaisin TYYtä, vaan me voimme tukea yksittäistä opiskelijaa tukemalla hänen omaa yhteisöään. TYYn asiantuntijat tukevat opiskelijoita ja järjestöjä omalla asiantuntija-

alallaan ja meillä on myös tehtäväänsä koulutetut häirintäyhdyshenkilöt sekä oikeudellisia palveluita jäsenille.

Onko hallitusvuosi “sen arvoista”?

Tässä vaiheessa vuotta voin sanoa rehellisesti, että on. Yksi suuri syy, miksi hain nimenomaan ylioppilaskunnan hallitukseen oli se, että halusin päästä ryhmään, jonka jäsenet ovat erilaisia ja eri taustoista kuin minä. Tottakai meillä on paljon yhteistä, olemme kaikki yliopisto-opiskelijoita ja kaikki tavallamme aktiiveja. Meillä on kuitenkin kaikilla eri koulutusala, toisin kuin ainejärjestötoiminnassa. Partiossa johtamiani ryhmiä yhdisti taas selkeä sama arvopohja.On ollut todella an-

toisaa tutustua uusin ihmisiin ja päästä tekemään minulle ihan uusia asioita uudessa porukassa. Hallituskavereiden lisäksi TYYn toimistolla on asiantuntijoita, ja on ollut hienoa päästä työskentelemään yhdessä asiantuntijaparin kanssa.

Mitä ylioppilaskunta oikeasti tekee?

Ylioppilaskunta on juridisesti mielenkiintoinen elin. Se ei ole yhdistys vaan lain määrämä yhteisö, jolla on laissa määrättyjä edunvalvonta- ja hallintotehtäviä. Oikkareille kirjoitettaessa Lisäksi vastaus edelliseen ky- en voi vastustaa viittamista lasymykseen, eli merkityksel- kiin. Yliopistolain 46 § mukaan: lisyyteen, vastaa myös tähän.

Kun hoidettavat tehtävät ovat “Ylioppilaskunnan tarkoitukmerkityksellisiä, on ajan käyt- sena on olla jäsentensä yhtäminen tehtävään sen arvoista. dyssiteenä ja edistää heidän Usein asiat ovat jo valmiiksi yhteiskunnallisia, sosiaalisia tosi hyvin tai joidenkin asioiden ja henkisiä sekä opiskeluun ja muuttaminen saattaa kestää opiskelijan asemaan yhteiskunvuosia. Olen kuitenkin tehtä- nassa liittyviä pyrkimyksiä.” vässäni päässyt tekemään riittävästi myös konkreettisia asioita Olen itse alkanut ajatella ylija ongelman ratkaisua, jolloin oppilaskuntaa enemmän opismerkityksellisyys tekemisessä kelijoiden ammattiliittona kuin opiskelijajärjestönä. on säilynyt.

Lexpress

11

Samalla tavalla kuin vaikkapa Lakimiesliitolla, meillä on työntekijöitä, luottamushenkilöitä, valiokuntia (TYYn siivet) ja jäseniä. TYY on demokraattinen yhteisö, jonka mielipide on vaaleilla valitun edustajiston mielipide.

Juridiikka sikseen, mitä TYY siis oikeasti tekee? Minulla on sektoreina kansainvälisyys, ympäristö, kehitysyhteistyö, yhdenvertaisuus ja vapaaehtoiset. Mainitsen tässä pari esimerkkiä siitä, mitä itse olen tehnyt näiden neljän kuukauden aikana. Olen järjestänyt opiskelijoiden ilmastolakkoa yhdessä aktiivisten opiskelijoiden kanssa, kokoustanut TYYn siipien kanssa ja auttanut siipiä edistämään TYYlle tärkeitä tee-

12

moja yliopistoyhteisössä. Olen kysellyt rehtorilta yliopiston hiilineutraaliuuteen pyrkimisen etenemisestä ja kehittänyt TYYn kaksikielistä viestintää.

Muut hallituksen jäsenet ovat tehneet omilla sektoreillaan koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa, kuntavaikuttamista, opiskelijakulttuuria, yritysyhteistyötä sekä tukeneet järjestöjä ja kehittäneet koulutuksia. ….

Nämä kysymykset saattavat olla sellaisia, että ne ovat pohdituttaneet minun lisäkseni myös muita opiskelijoita. Ainakin itse olen ollut tyytyväinen näihin vastauksiin, joita olen TYYn hallituksessa kysymyksiin löytänyt. Minusta on ehdottoman

Lexpress

tärkeää, että jokainen löytää opiskeluaikanansa yhteisön, johon voi kuulua. Yhteenkuuluvuus syntyy mielestäni yhteisistä arvoista ja kokemuksista.

Yhteenkuuluvuutta pitää voida tuntea niin aktiivin kuin rivijäsenenkin.

TYYn edustajistovaalit pidetään syksyllä. Äänestämällä rivijäsen pääsee vaikuttamaan edustajistoon ja edaattorit ja varaedaattorit vaikuttavat TYYn näkemyksiin opiskelijaa koskevista asioista. TYYn hallituslaisena pääsee toteuttamaan näitä näkemyksiä. Tähän mennessä se on ollut palkitsevaa ja merkityksellistä hommaa, ja uskon vastaavani kysymykseen samalla tavalla myös vuoden lopussa.

XVIII Tiedekunnan päivä: Teknologian murros ja oikeus Senilexin vuoden päätapahtumaan, jo kahdeksanteentoista tiedekunnan päivään 22.3.2019 osallistui kaikkiaan noin 150 alumnia. Tiedekunnan päivä kuvastaa onnistunutta yhteistyötä parhaimmillaan: oikeustieteellinen tiedekunta, Senilex ry., kurssitapaamisten organisoijat sekä Lex ry. järjestävät vuosittain tapahtuman, joka kokoaa kaikenikäiset alumnit nauttimaan niin toistensa seurasta kuin asiaohjelmastakin.

Tiedekunnan päivä on erinomainen alumnitapahtuma: kiinnostavien seminaarien lisäksi entiset lexiläiset pääsevät säännöllisesti tapaamaan toisiaan sekä viettämään hauskaa iltaa yhdessä. Tiedekunnan päivän seminaariosuuden jälkeen kyseisenä vuonna kurssitapaamisvuorossa olevat (nyt vuosina 1969, 1979, 1989, 1999 ja 2009 opintonsa aloittaneet) kokoontuvat iltapäiväksi omiin vuosikurssitapaamisiinsa. Nämä vapaamuotoiset tapaamiset ovat osoittautuneet oivaksi keinoksi koota yhteen samanaikaisesti opiskelleita juristeja vaihtamaan kuulumisia sekä opiskeluaikojen muistoja.

Suurin osa Tiedekunnan päivän osallistujista onkin tyypillisesti kurssitapaamisvuosikursseilta, mutta onneksi kiinnostavaa ohjelmaa sekä hauskoja kohtaamisia on tarjolla myös muiden vuosikurssien alumneille.

Tiedekunnan ja Senilexin kuulumiset Tiedekunnan dekaani, professori Anne Kumpula kertoi tervetulosanoissaan oikeustieteellisen tiedekunnan kuulumisia. Alumneille muutokset näkynevät konkreettisimmin tiedekunnan henkilökunnassa tapahtuneissa vaihdoksissa ja uusissa professoreissa – eläköitymistä on viime aikoina tapahtunut paljon.

Vuosina 2017-2018 tiedekunnassa toteutettiin tutkimuksen itsearviointi; Kumpula kertoi tiedekunnan tutkimuksen nykyään yhä tyypillisemmin ylittävän oppiainerajat sekä myös tieteenalojen rajat. Tiedekunnan määrittelemiä tutkimuksen painopistealueita, joita ovat esimerkiksi oikeus, tieto ja teknologia sekä taloudellinen sääntely, olisikin hankalaa sijoittaa perinteisen oikeudenalajaottelun lokeroihin.

Lexpress

Anne Kumpula kiitti puheenvuorossaan alumneja, jotka osallistuvat aktiivisesti tiedekunnan opetukseen. Senilexin hallituksen puheenjohtaja, Alma Median lakiasiainjohtaja Mikko Korttila kertoi omassa avauspuheenvuorossaan alumniyhdistys Senilex ry:n viimeaikaisesta toiminnasta: syystapaamisestamme eduskunnassa sekä Juristin monimuotoinen työ -seminaarista, joka järjestettiin yhteistyössä Lexin kanssa.

Mullistaako tekoäly oikeuden perusteet?

Apulaisprofessori Mika Viljanen ja professori Tuomas Mylly luennoivat kiinnostavasti vuoropuhellen tekoälyn ja oikeuden välisestä suhteesta.

Usein tekoäly herättää mielikuvia dystopioista ja uhkakuvista, mutta käytännössä se tällä

15

hetkellä ilmenee tavanomaisemmassa muodossa: koneoppimisena sekä tilastotieteen ja tehokkaan laskennan työkaluna.

Jo perinteisissä asiantuntijajärjestelmissä ja niiden automaatiossa on käytetty tekoälyä, ja nykyään sovellukset perustuvat lähinnä koneoppimiseen. Niin sanottu yleistekoäly, tekoälyn kehityksen kolmas vaihe, on vielä alkutekijöissään, sillä Turingin testin läpäiseminen antaa vielä odottaa itseään. Arvioiden mukaan kone saavuttaa ihmi-

16

sen älykkyyden vasta noin 2075 vuoden kuluttua. Toisaalta heti sen jälkeen ennustetaan tapahtuvan eksponentiaalista kehitykstä, jonka seurauksena tekoäly pystyy ohjelmoimaan omaa toimintaansa.

Mika Viljanen ja Tuomas Mylly olivat poimineet esitykseensä kiinnostavia ja käytännöllisiä oikeudellisia ongelmakohtia, joihin tekoälysovellukset jo nykypäivänä törmäävät – ja joihin tarvitaan uudenlaista oikeudel-

Lexpress

lista ajattelua, sillä perinteiset systeemit eivät tekoälyn suhteen välttämättä päde. Neuroverkkoteknologia, niin sanottu koneoppiminen perustuu tilastotieteelliseen menetelmään ja korrelaatioiden etsimiseen.

Erilaisten tekoälyyn pohjautuvien päätöksentekojärjestelmien suhteen onkin relevantti kysymys, voiko tekoälyä edes riittävän syvällisesti ymmärtää, jotta sitä pystyttäisiin sääntelemään.

Tekoälyn päätöksenteon läpinäkymättömyys on oikeudellisesti

ongelmallista, vaikka esimerkiksi EU:n tietosuoja-asetus edellyttäisi läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävää tietoa henkilöä koskevien päätösten perusteista (ns. right to explanation).

Tekoälyn tekemät päätökset voivat olla myös mahdottomia selittää, sillä tekoälyalgoritmin kehittänyt yritys voi pitää algoritmin yksityiskohtaisen sisällön liikesalaisuutena. Oikeus on inhimillistä toimintaa, jossa virheitä pystytään korjaamaan.

Oppivan algoritmin käytöllä sitä vastoin voi olla valtavat systeemiset kertausvaikutukset, ja siihen tehtävät korjausliikkeet ovat erittäin hankalia toteuttaa.

Tekoälyn sääntely ei siis Myllyn ja Viljasen mukaan ole ongelmatonta. Valtavien datamassojen käsittely ja datan kasvava merkitys ovat johtaneet myös talouden toimijoiden keskittymiseen, josta esimerkkinä on EU:n komission kilpailusääntöjen mahdollisen rikkomisen vuoksi tutkima Google. Myllyn ja Viljasen esittelemät muutkin esimerkit – tekoäly tekijänä ja tekijänoikeusnäkökohdat sekä robottiautot ja mahdolliset vastuut onnettomuuksista – osoittavat, ettei oikeusjärjestyksessämme ole valmiita malleja siihen, miten tekoälyn aikaansaamissa uusissa ongelmatilanteissa tulisi toimia.

Digiajan muuttuva kuluttajaoikeus Kahvitauon jälkeen Kilpailuja kuluttajaviraston lakimies Riikka Rosendahl piti mielenkiintoisen ja käytännönläheisen esityksen digitalisaation vaikutuksesta kuluttajaoikeuteen.

Digitaalitaloutta ja kuluttajien asemaa siinä voidaan hahmottaa nelikenttänä, johon kuuluvat alustatalous, jakamistalous, vuorovaikutustalous sekä algoritmitalous. Jakamistaloudessa kiinnostava oikeudellinen ilmiö on tiedon käyttäminen vastikkeena, ja siihen onkin suunnitteilla EU-tasoista sääntelyä. Nykyään kuluttajaoikeus soveltuu tyypillisesti vastikkeellisiin transaktioihin, mutta vastikkeena voivat nykyään yhä useammin olla kuluttajan henkilötiedot perinteisen valuutan sijasta: palveluista maksetaan datalla. Datan ja informaation arvolla on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on julkaissut useita tulevaisuuteen suuntautuvia selvityksiä, kuten Alustat kilpailu- ja kuluttajaoikeudellisessa tarkastelussa (2017) sekä Kilpailun ja kuluttajansuojan kysymyksiä datataloudessa (2019). Riikka Rosendahl kertoi, että kuluttajaviranomaiset Euroopan unionissa käyttävät ensisijaisesti

Lexpress

neuvottelullisia keinoja markkinatoimijoiden toimintaan puuttuakseen. Datatalouden osalta oikeudellisesti kiinnostavia ilmiöitä ovat tällä hetkellä esimerkiksi puolesta-asiointi ja valtuutukset, digipalveluiden virhevastuu ja omien tietojen siirrettävyys (data portability).

Immateriaalioikeuksien kautta illalliselle Asianajaja Sakari Salonen Castrén & Snellmanilta kertoi luennossaan tiivistetysti viimeaikaisista merkittävistä immateriaalioikeusuudistuksista: viime syksynä voimaan tulleesta liikesalaisuuslaista sekä eduskunnan maaliskuussa hyväksymästä tavaramerkkilain kokonaisuudistuksesta.

Seminaarin jälkeen vuosikurssit kokoontuivat tapaamisiinsa.

Ennen illallista järjestetyssä Senilexin vuosikokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat, eikä henkilövaihdoksia yhdistyksen hallituksen kokoonpanoon tullut.

Juhlaillalliselle Panimoravintola Koulun Bellman-salissa osallistui 140 henkilöä. Tunnelma oli katossa ja laulukin raikasi kuten sitseillä konsanaan. Illallisen jälkeen suurin osa alumneista jatkoi iltaa Senilexin järjestämän bussikuljetuksen

17

avulla jatkoille Kirkkotielle.

Yhteishankintamenettelyn jäätyä historiaan jatkojen juomapolitiikka oli ratkaistu siten, että Senilex tarjosi jatkojuomat osallistujille.

Tunnelimia kurssitapaamisesta Asianajaja Mikko Jalkanen Lukander Ruohola HTO:lta osallistui Tiedekunnan päivään sekä vuosikurssin 1999 kurssitapaamiseen – alla olevassa pikahaastattelussa ovat Mikon kommentit tapahtumasta.

18

Oletko osallistunut Tiedekunnan päivään aikaisemmin?

Entä muihin Senilexin tilaisuuksiin?

Olen osallistunut tiedekunnan päiviin muutamia kertoja aikaisemminkin, samoin kuin muutamiin Senilexin tilaisuuksiin Helsingissä. Osallistun aina kun mahdollista, mutta nykyinen asuinpaikka (Kuopio) rajoittaa välillä näihin tilaisuuksiin lähtemistä. Jokaisesta tilaisuudesta saa jotain uutta ja kuulee myös tuoreimmat uutiset siitä, missä organisaatioissa lexiläiset milloinkin vaikuttavat.

Lexpress

Teillä oli vuosikurssin 1999 tapaaminen Tiedekunnan päivän yhteydessä. Mitä teitte ja mitkä olivat tapaamisenne kohokohdat?

Meitä oli paikalla noin 40 – eli varsin hyvä edustus. Tiedekunnan päivän seminaariosuuden jälkeen vuosikurssillamme oli ensin ad hoc -tyyppiset tapaamisetkot Proffassa, ja sen jälkeen varsinainen kurssitapaaminen PwC:n tiloissa. Mitään suurempaa ohjelmaa ei kaivattu, sillä kuulumisten ja elämänkokemusten vaihtoa tuli tehtyä luonnostaan.

Tapaamisen kohokohta oli luonnollisesti kurssikavereiden tapaaminen rennosti ja kiireettömästi sekä yksimielinen havainto siitä, että kukaan ei ole muuttunut juuri lainkaan opiskeluajoista. Koulun illallisella havaittiin, että laulujen sanat olivat muistissa huomattavasti paremmin kuin kymmenen vuotta myöhemmin aloittaneilla.

Pienenä miinuksena mainittakoon se, että kurssimme isäntä ja Senilex ry:n perustamisen voimahahmo Jussi Heiskanen ei päässyt paikalle.

Mitä mieltä olet Senilexin toiminnasta?

Toiminta pysyy vireänä vuodesta toiseen ja tällaista toimintaa tarvitaan, jotta Turussa opiskelleiden juristien yhteys säilyy.

Jos on kerran ollut aktiivinen lexiläinen, on Senilexin toiminta siihen mukavaa jatkumoa.

Miksi Senilexiin kannattaisi liittyä heti valmistumisen jälkeen?

Järjestön nimi ei pahenna miestä tai naista eivätkä jäsenet ole seniilejä. Miksi lykätä tulevaisuuteen sellaista, mikä kannattaa tehdä heti!

Teksti ja kuvat: Inari Kinnunen Asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava

Lexpress

19

Lex ry:n 58. vuosijuhla Tänä vuonna juhlittiin Lex ry:n 58. vuosijuhlaa. Vuosijuhlassa esitettiin myös useita hyviä puheita, joita voit lukea tästä, mikäli ne ovat päässeet unohtumaan, tai et ole paikalle päässyt.

Lexpress

21

Vuosijuhlamarsalkoiden vuosijuhlapuheet Lex ry:n 58. vuosijuhlat on nyt onnistuneesti juhlittu! Siitäkin huolimatta, että marskien energiat alkoivat olla yhtä vähissä kuin silliskenkien valojen hohto silliksen päättyessä, muistelemme vuosijuhlaviikonloppua ja sitä edeltävää puolta vuotta lämmöllä. Nyt on hyvä siirtyä kesälaitumille ja kohti uusia tuulia. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että seuraaviin vuosijuhliin on enää noin 300 päivää, joten joku voisi jo todeta, että NÄR BÖRJAR? Haluamme vielä kerran kiittää kaikkia juhlan mahdollistaneita tahoja sekä tietenkin arvoisia juhlavieraitamme ikimuistoisesta illasta!

Puhe Vuosijuhlamarsalkka Aleksi Nikkanen Vuosijuhlien järjestäminen on yllättävän iso projekti.

Se kestää noin puoli vuotta.

Ja puoli vuotta sitten, kun Eriika rohkaisi minua tähän tehtävään, täytyy sanoa, että hieman jännitti, koska en ollut silloin vielä ollut yksilläkään vuosijuhlilla. Puolivuotta on kuitenkin mennyt hyvin nopeasti ja se on sisältänyt paljon ikimuistoisia hetkiä yhdessä.

Toivottavasti myös jokaisella juhlavieraalla on tänään ikimuistoinen ilta!

22

Lexpress

Puhe vuosijuhlamarsalkka Eriika Kulta Viime vuonna messukeskuksella mietin, että vuosijuhlien järjestäminen voisi olla kiva pesti. En voi kieltää, etteikö välillä pitkät päivät toimistolla ja matkan aikana kohdatut haasteet saaneet kyseenalaistamaan tätä ajatusta. Mutta nyt yhtä kokemusta rikkaampana voimme varmasti yhdessä todeta, että takana on unohtumaton ja hieno projekti,

emmekä voisi olla iloisempia, että otimme vastaan tämän tehtävän. Ja nyt voimme vihdoin nauttia tästä illasta!

Haluamme kiittää kaikkia järjestelyihin osallistuneita, erityisesti vuosijuhlaviskaaleja Ellenetta Jestoita ja Roosa Pienihäkkistä, entisiä vuosijuhlamarsalkkoja Ulla Jaatista ja Sakari Jarvaa sekä Julia Rantaa ja Aleksi Mäenpäätä, emeritus puheenjohtaja Joona Lapinlampea

sekä puheenjohtajaamme Krista Alasta. Lisäksi haluamme kiittää koko vuosijuhlatoimikuntaa.

Kesäisin terveisin Aleksi Nikkanen ja Eriika Kulta Lex ry:n 58. vuosijuhlan Vuosijuhlamarsalkat

Lex ry:n puheenjohtaja Krista Alanen Arvoisa juhlapuhuja, hyvät kunniavieraat, rakkaat lexiläiset, kära nordiska gäster, hyvä juhlakansa.

Olemme palanneet jälleen toiseen kotiimme, VPK:n talolle, juhlistamaan rakasta 58-vuotiasta yhdistystämme Lex ry:tä, tapaamaan ystäviämme ja iloitaksemme yhdessä. . .

Ilman ahkeria ja innokkaita toimijoita meillä ei olisi mahdollisuutta juhlia tänään yhdessä. Siksi haluankin kiittää

heti alkuun koko sydämestäni vuosijuhlamarsalkoitamme Eriika Kultaa ja Aleksi Nikkasta, jotka ovat syksystä asti uurastaneet lukemattomia tunteja meidän, juhlijoiden, iloksi.

Kiitos tunnollisuudestanne ja hyvästä asenteestanne.

Kiitoksen ansaitsevat myös tunnolliset viskaalit Roosa Pienihäkkinen ja Ellenetta Jestoi sekä koko vujutoimikunta. Valtava kiitos teille kaikille, jotka olette olleet mukana tämän unohtumattoman illan syntymisessä. Me vieraat lupaamme

Lexpress

nauttia illasta - toivottavasti tekin. . .

Nordiska gäster!

Are you still listening?

It is exciting to see that so many of you have joined our little gathering, and are here to celebrate with us. I hope you have had the chance to bond, and find friends for life.

Your past week has brought along great adventures and

23

Innokkuudella en tarkoita välttämättä mitään sen ihmeellisempää. Olen todistanut sitä monessa muodossa kohdistuen aina tenttikirjojen kahlaamisesta ja Kirkkotien tanssilattian kuluttamisesta Spexin lavalle ja omiin harrastuksiinsa panostamiseen. Olen häkeltynyt siitä innosta ja taidosta, jota kaikilla teillä on.

amazing experiences. For that I want to thank our intsek Jermu Salminen, who has made a true effort to make your week here in Turku the best possible. I want to thank you all for coming and I truly hope you will enjoy the rest of the week as well. . .

Ystävät

ta väkeä oikiksessa oikein on.

Jännitin valtavasti uusia ihmisiä, enkä varmasti ollut ainoa.

”Onko oikiksessa pukukoodia?”

Tämä yhdistävä tekijä on innokkuus.

Joskus kuitenkin voi tuntua siltä, että into on kateissa ja voimat lopussa.

Näin kuuluu Suomi24-sivustolla pyörivä keskustelu, johon törmäsin ennen kun aloitin opiskelut täällä. Keskustelu jätti minut pohtimaan, millais-

En ole ennen eläessäni nähnyt samanlaista valtavaa intohimoa ja paloa kaikenlaiseen tekemiseen, kuin mitä tässä salissa istuvalla joukolla olen nähnyt.

Opiskelijoilta vaaditaan nykyään valtavasti - suorituksia, aktiivisuutta ja kokemusta kaikesta maan ja taivaan välillä. Nämä paineet ovat omiaan

24

Huoleni olivat kuitenkin turhia.

Siinä missä kaikki yhdistävää pukukoodia ei ehkä ollut, olen huomannut opiskeluvuosien aikana jotakin muuta, joka yhdistää kaikkia tässä salissa istuvia.

Lexpress

Siinä missä kaikki yhdistävää pukukoodia ei ehkä ollut, olen huomannut opiskeluvuosien aikana jotakin muuta, joka yhdistää kaikkia tässä salissa istuvia.

Tämä yhdistävä tekijä on innokkuus.

tuottamaan suuria rasitteita hyvinvoinnillemme. Jokainen täällä voi varmasti samaistua tunteeseen jollakin tasolla.

sä kaikissa on. Vaikka kaikkeen emme voi vaikuttaa, voimme sentään pyrkiä pitämään huolta hyvinvoinnistamme.

Nämä paineet ovat huolestuttava asia. Opiskelijan tärkein tehtävä on kuitenkin kasvaa ihmisenä ja kokeilla eri asioita, eikä murehtia jatkuvasti. Huoli opinnoista ja suorituksista painaa yhä enemmän ja enemmän harteillamme, eikä se ole meille reilua tai hyväksi. Kaikki nämä suorituspaineet saattavat johtaa siihen, että unohdamme pitää itsestämme huolta. Sydäntäni särkee nähdä, kuinka ihmiset stressaavat itsensä puhki.

Siksi haluan, että juuri sinä, ystävä, aloitat itseesi panostamisen juuri tänään, juuri täällä.

Tälle kehitykselle on tehtävä jotakin. Onneksi hyvinvoinnista puhutaan nykyään enemmän, mutta toisin kuin mediassa, ei ratkaisussa kyse ole kuitenkaan joogatunneista tai vihersmoothieista. Hyvinvointi on sitä, että olemme täynnä sitä intoa ja potentiaalia, jota meis-

Siispä, toisin kuin minä, älkää etsikö ratkaisuja huoliinne ja parempaan hyvinvointiin Suomi24-sivustolta, vaan ottakaa omat ohjat käsiinne.

Panostakaa itseenne, murehtikaa vähemmän ja nauttikaa elämästä. Sillä myös omaan hyvinvointiin panostaminen

Miksi täällä?

No, katsokaa ympärillenne.

Ympäristönne on täynnä upeita, inspiroivia ihmisiä ja iloista tunnelmaa. Hyvinvointi lienee kuitenkin pohjimmiltaan sitä, että nauttii elämästä ja uskaltaa aina satunnaisesti rentoutua hyvässä seurassa, kuten tänään.

Lexpress

vaatii intohimoa. . .

Näiden sanojen jälkeen on aika aloittaa varsinainen juhliminen. Ennen sitä haluaisin kuitenkin kovasti kertoa teille pienen tarinan. Saisinko siihen hieman säestystä? . .

Pien lintu istui oksallans ja kattoi näreikköön, ol’ kattellut se päivän kaks ja kertos tämmöttes: No mitä se sit sanos?

JOO! pohjaan siis tää ensi malja juodahan, pohjaan siis, kyl lisää tuodahan.

Ensimmäist’ ei surra saa, toista pian jo ootellaan, pohjaan siis… …tää malja juodahan!

25

Varadekaani Janne Salminen Lex ry 58. vuosijuhla Oikeustieteellisen tiedekunnan varadekaanin tervehdys Turun VPK:n talo 29.3.2019

Hyvät oikeustieteen ylioppilaat ja arvoisat kutsuvieraat, hyvät juhlavieraat, Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta tervehtii tänään ilolla ja onnittelee lämpimästi 58. vuosijuhlaansa viettävää Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry:tä ja sen jäsenistöä.

Koen olevani etuoikeutettu saadessani tuoda juhlaanne tiedekunnan tervehdyksen.

Siitä kun olen edellisen kerran juhlinut Lex ry:n vuosijuhlaa tässä samassa tilassa, on jo aikaa. Viimeksi noin 25 vuotta sitten olin tässä samassa salissa näissä samoissa merkeissä. Jossain tuossa main istuin, kirkasotsainen nuori mies. Muistan monenlaista merkittävää siitä illasta: muistan, miten olin

26

pukeutunut. Muistan, millainen taskumatti minulla oli tämän frakin taskussa. Muistan pöytäseurueen. Muistan seuralaiseni, sittemmin nykyisen vaimoni puvun materiaalin ja värinkin.

Yhtä merkittävää ja opettavaista – ja myös vapauttavaa - minulle tämän illan yhtenä puhujana on se, mitä en muista: en nimittäin muista yhtään mitään ainoastakaan puheesta tai tiedekunnan tervehdyksestä. En muista edes, kuka puhui. Voi olla, että teille käy aivan samoin! Todennäköisesti kaikki puheet olivat minusta liian pitkiä – yritän siis olla tervehdyksessäni mahdollisimmat tiivis.

Yhdestä asiasta olen varma nyt.

Tässä juhlatalossa ei ole yhtään ihmistä, joka ei ymmärtäisi, kuinka keskeisiä instituutioita suomalaisessa yhteiskunnassa

Lexpress

yliopistot ovat nimenomaan opettajien ja opiskelijoiden yhteisönä.

Suomalainen yliopisto on – vallitsevan länsimaisen tradition mukaisesti – professoreiden, muiden tutkijoiden ja opettajien sekä opiskelijoiden yhteisö. Ilman opiskelijoita ei ole täydellistä yliopistoa.

Opiskelijat ja opettajat muodostavat yliopiston. Kaikista yliopistoa kohdanneista muutoksista huolimatta liitymme edelleen sivistysyliopiston ajatukseen tieteen sivistävästä merkityksestä sekä pyrkimykseen yhdistää tieteellinen tutkimus ja opetus, johon kuuluu olennaisesti opiskelijan näkeminen opettajansa nuorempana kollegana.

Haluan uskoa, että tiedekunnassamme tämä ei ole vain juhlapuhetta, ja toivon, että

opiskelijat todella kokevat olevansa opiskelijoina arvostettuja. Kysymme sitä teiltä jokaisessa kurssipalautteessa.

Kysymys ei luonnollisesti ole vain yksisuuntaisesta tiestä vaan kaksisuuntaisesta väylästä, johon kaikki osapuolet, opiskelijat itsekin, voivat vaikuttaa. Kutsun kaikki läsnäolevat mukaan kehittämään tiedekuntaa ja opetusta tiedekunnassa.

Yleisesti ottaen lähtökohta on alallamme hyvä, koska opiskelijat ovat motivoituneita opiskelemaan omaa alaansa ja siten valmiita panostamaan opiskeluun. Oman kokemukseni mukaan tiedekunnassa myös opettajat ovat opetuksestaan kiinnostuneita. Monet ovat innostuneita sen kehittämisestä.

Ajattelemme, että meillä on

tärkeä tehtävä tulevien juristien kouluttajana.

Teitä koulutetaan tärkeään t e h t ä v ä ä n y h t e i s k u n n a ssa. Missä tahansa juristin tehtävässä toimittekin, jotta olisitte hyviä siinä, mitä teette, teidän tulisi jo opintojenne aikana sisäistää, että juristin tehtävä on puolustaa ja edistää oikeusvaltion toteutumista.

Siis juristina tehtävänne on puolustaa ja edistää oikeusvaltion toteutumista. Jokainen voisi sen sanoa nyt hiljaa mielessään. Juristina tehtäväni on puolustaa ja edistää oikeusvaltion toteutumista.

Ja vaikka tiedänkin, että iloisena nousuhumalan hetkenä ja samppanjan poreillessa päässä ei ole hyvä muistuttaa

Lexpress

seuraavasta aamusta, teen sen kuitenkin. Jos olette parempia vuosijuhlajuhlijoita kuin minä konsanaan, muistatte aamulla ja vielä 25 vuoden päästäkin juuri tuon. Se on juristin tehtävä: juristin tehtävä on puolustaa ja edistää oikeusvaltion toteutumista. Sen voitte rauhassa unohtaa, kuka tätä opetti, kunhan vain muistatte tämän opin.

Ja kun sitä kuitenkin joku miettii: se puku oli ruskeaa samettia.

Arvoisat juhlavieraat, Haluan kohottaa maljan vuosijuhlaansa viettävälle Lex ry:n onneksi ja menestykseksi.

Juttu jatkuu sivulla 30

27

Puhe lexiläiselle, Samuel Brusila Nordiska gäster! Have you had a good time in Lex? I would have expected nothing less.

This speech is about Lex and the wonderful Lex-people, but it will be in Finnish. So stick with me for these next couple of minutes and try to work on your Finnish language skills by listening very carefully and quietly.

Hyvät naiset ja herrat – arvon lexiläiset Aivan aluksi täytyy nostaa kuvitteellista silinteriä marsalkoille ja viskaaleille – käsittämättömät bileet jälleen kerran.

Kiitos hallitus ja muut vastuurooleissa olevat, että Lex on voimissaan ja saamme nauttia kypsään ikään ehtineen ainejärjestömme syntymäpäivistä.

On suorastaan riemastuttavaa olla joukossanne tänä iltana

30

lausumassa muutama sananen meistä – lexiläisistä. Tulemme kaikki eri kolkista emmekä monetkaan jaa yliopistoaikaa edeltävää historiaa. Silti on olemassa jokin taikaliima, joka yhdistää ja saa minut tuntemaan, etten tällä hetkellä ole ventovieraiden kanssa, vaan omieni joukossa. Haluan selvittää tuon maagisen liiman koostumusta, tähystää lexiläisyyden sykkivään sydämeen ja otan teidät kaikki mielellään mukaan tuolle matkalle.

Siirtykäämme siis pohtimaan kysymyksistä keskeisimpiä.

Tulevina juristeina meidän on pakko olla edes hitusen kiinnostuneita käsitteistä ja niiden määrittelystä. Moni riita kumuloituu siihen, ettei sopimusosapuolilla ole yhteistä käsitystä siitä, mitä tietyn käsitteen alaan kuuluu. Toki ilmoilla on näin vaalien lähestyessä myös tahallista väärinymmärrystä.

Lexpress

Ajattelin kuitenkin välttää aidasta ja sen seipäistä koostuvat karikot ja kysyä aikamme guruilta, mikä muodostaa lexiläisyyden kovimman ytimen.

Mitä lexiläisyys on? Onko sillä jokin perusolemus, joka ei vuosikurssien vaihtuessa muutu, vaan pysyy ja kukoistaa?

Lähestyin ensimmäiseksi erästä monet tähän opinahjoon sisään lähes kädestä pitäen taluttanutta kiinteistölakimiestä - - Vesa Puistoa. Hänhän oli aikanaan hyvin aktiivinen Lexissä, muun muassa täysimittainen hallitusvuosi on koluttu läpi. Kaipuu lexiläisyyteen on niin kova, että mies kuuluu jo LexKurssien raskaan sarjan vakiokalustoon. Vesa määritteli lexiläisyyden näin: “Lexiläisyys on sitä, että vaikka kuinka yrittää tuhlata nuoruutensa, niin silti valmistuu joku päivä juristiksi.” Toisen

lexiläisyyden määritelmän sanaili Lexin timpuri, politiikan puuhamies ja hallituksen tuplana kokenut, virallisen veteraanistatuksenkin omaava Ville Laakso. Villen sanoin: “Ihmisen elämä lexiläisenä on juuri siinä lakipisteessä, että jonkinlaista synkkyyttä on takana ja toisenlaista synkkyyttä on edessä. Taakse ovat jääneet teini-iän angsti ja edessä on auton katsastus, mutta Kirkkotien tanssilattialla tuo ei haittaa.

Tässä elämänsä lakipisteessä lexiläinen on kypsynyt sietämään erilaisuutta, muttei kyynistynyt kanssaihmisiin.

Hän on vapaa tekemään mitä haluaa, mutta ymmärtää myös

kantaa vastuun teoistaan. Hänellä on jonkinlainen ajatus elämänsä suunnasta, mutta hän ei vielä aivan näe, mitä seuraavan mutkan takana odottaa.

Siksi lexiläisyys on vapautta ja vastuuta, kypsyneisyyttä ilman kyynisyyttä ja varmuutta ripauksella jännitystä.”

Kolmannen määritelmän antoi Raumalta liikuntavastaavaksi ja puheenjohtajaksi ponnahtanut Valtteri Tapala, jonka puheenjohtajaviiri liehuu nykyään Pohjois-Esplanadin lempeissä kevättuulissa. Hänen mukaansa “Lexiläisyys on sitä, että jaksaa ja uskaltaa, kun muut eivät. Kaikilla elä-

Lexpress

män osa-alueilla - niin opiskelussa, töissä tai Kirkkotiellä.

Til’ you collapse. Lexiläinen avaa suunsa silloin kun pitää ja ajoittain myös ns. vieraassa pöydässä – mauttomasti, mutta näyttävästi. Don’t be grey, be the lexest guy in the room.”

Näistä viiltävistä määritelmistä inspiroituneena aion yrittää itsekin määritellä lexiläisyyttä.

Lexiläisyys on sitä, kun noppapöydässä Lex Cafén herkullista kahvia hörppiessä kohtaa avoimesti opiskelutovereitaan ja vaihtaa ajatuksia, ystävystyy. Lexiläisyys on sitä, kun missä tahansa maailman kolkassa tietyn opinahjon käyneil-

31

Kun kävelin nuorena fuksina tiedekunnan ovista sisään vuonna 2013 jälkeen ajanlaskumme alun, en tiennyt millaiseen seikkailuun olin lähtenyt.

lä ja ainejärjestön tapahtumiin osallistuneilla on yhteinen nimittäjä, joka luo yhteenkuuluvuuden tunteen. Lexiläisyys on sitä, kun akateemisella silliaamiaisella aurinko paistaa taivaan täydeltä, endorfiini jyllää suonissa ja Suurlähettiläiden tapaan tekisi mieli seisauttaa kellot, kun maailma antaa kaikkein parastaan.

Kun kävelin nuorena fuksina tiedekunnan ovista sisään vuonna 2013 jälkeen ajanlaskumme alun, en tiennyt millaiseen seikkailuun olin lähtenyt. Cheek oli julkaissut modernin suomalaisen klassikon ‘Timantit on ikuisia’ ja vuosikurssimme tunnettiinkin nöyrästi timanttifukseina.

Katsoin kuitenkin roimasti ylöspäin tuutoreita ja hallituslaisia, jotka taianhohtoisissa sotisovissaan, bolognanpunaisissa haalareissa, näyttivät mallia elämisen helppoudesta.

Sivuhuomautuksena lienee sopivaa todeta, että Lex otti

32

ensimmäisenä tuutorointikonseptin käyttöön koko Turun yliopistossa. Tie lexiläisyyden syviin vesiin aukeni toden teolla päästyäni haastavaan orjan rooliin Toogabileiden orjatoimikunnassa. Ajauduin yhä syvemmälle tummanpunaiseen pyörteeseen ja kävin läpi Lexin instituutioita LexKursseista Lex Libriin ja hallituksesta tuutorointiin. Olin kuin matkustajana hurjassa vuoristoradassa, jossa vaunun perällä jarrumiehenä toimi myyttinen Calsun henki. Ja Calsun henkihän ei tunnetusti paljon jarrukahvasta vetele. Samassa vuoristoradan vaunussa on kulkenut huikea määrä hienoja ihmisiä, joiden kanssa olen taakseni vilkuilematta nostanut kädet ilmaan hurjimmissa kohdissa. Nuo hurjimmat kohdat voisi kai tulkita myös Frathouse Brothersin keikoiksi, mutta jätän osan intertekstuaalisista viittauksista kuulijoiden pureskeltaviksi.

Kai siinä sivussa on tullut muutama opintopistekin suori-

Lexpress

tettua, sillä nyt valmistumisen uhka on käsin kosketeltavissa.

Kun nyt kuudentena, siis N:ntenä opiskeluvuotenani, katselen täältä pöntöstä kaikkia teitä, näen iloisten kasvojen lisäksi tolkuttoman kasan yhdessä vietettyjä, syvälle mielen sopukoihin painuneita hetkiä.

Hetkiä, jotka ovat tehneet tästä opiskeluajasta merkityksellisen. Hetkiä, joista kerron valmistuttuani opiskelijoille ja kehotan olemaan kiirehtimättä yliopiston suorittamisessa.

Hetkiä, joiden ansiosta voin turuilla ja toreilla hymyillen kertoa olevani lexiläinen.

Lexiläinen, on ilo tuntea sinut.

Vaikka yhdistys meidät valmistumisen jälkeen erottaa, en usko, että lexiläisyys lähtee meistä milloinkaan. Ennen kuin skåålataan ja kumotaan pienet kupit, lauletaan Laulu numero X – Lexiläisten marssi.

Juhlapuhuja Veli Suortamo Juhlapuhujamme Veli Suortamo ei yleensä puheitaan juurikaan kirjoittele, joten hänen puhettaan emme tähän valitettavasti kokonaisuutena saaneet.

Puheessaan hän kertoi kuitenkin käsitelleensä 80 -luvun tapahtumia joita oli muun muassa TYY:n vaalit vuonna 1985, jossa hänen vaalimainoksensa vuoksi jouduttiin kutsumaan yleiskokous koolle ja hänen olisi pitänyt erota halliuksesta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan Suortamo valittiin tiedekuntaneuvostoon. Lisäksi hän kertoi Lex Librin perustamisesta vuonna 1986 ja tähän liittyvistä peloista. Puheessaan hän käsitteli lisäksi sitä, kun RAY:n tarkastaja käräytti Lexiläset rahalla toimivasta flipperistä. Puheessa hän käsitteli myös sitä, kuinka vuonna 1986 alkoivat Tapiolan Wappusoudut melkeinpä vahingossa.

Lisäksi hän sanoi puheessaan: Tutkinnosta halusin sanoa, että aika lexiläisenä on korvaamatonta: ”Lex oli elämänkoulu ja sen rooli ehdottoman tärkeä, suorastaan välttämätön”.

Loppuun Eino Leinon säkeet: Ken lemmi ei viiniä naisia ja laulua Hän koskaan ei käydä saa elämänkoulua Hän sokkona kulkee ja narriksi jää Ja tyhjääkin tyhjempi narrin on pää.

LEXILLE JA LEXILÄISILLE! (SNAPSI)

Lexpress

33

Parhaat hetket Palataan viel채 kerran niihin tunnelmiin, joita koimme vuosijuhlien ja akateemisen silliaamiaisen parissa. Kuvaamisesta n채iss채 hetkiss채 on vastannut Star Image.

34

Lexpress

Lexpress

35

36

Lexpress

Lexiläiset töissä: Teknologiateollisuus Ry Teksti: Kasper Hannula

Hei, nimeni on Kasper Hannula ja olen toisen vuosikurssin lexiläinen. Olen työskennellyt yhtäjaksoisesti opintojeni ajan Helsingissä kahdessa asianajotoimistossa ja viime maaliskuusta lähtien Teknologiateollisuus Ry:llä Eteläranta 10:ssä, Suomen suurimmalla työnantajaliitolla, jossa työsuhteeni jatkuu ainakin tulevan kesän. Avaan palstalla hieman kokemuksiani työskentelemisestä Helsingissä, opiskelusta Turussa ja näiden yhdistämisestä.

Vietin ensimmäiset puoli vuotta opinnoistani osa-aikaisena keskisuuressa, taikka Esplanadin skaalalla pienehkössä asianajotoimistossa Nordiassa. Toimistossa oli vakinaisena hieman reilut 10 työntekijää, pääasiassa asianajajia ja juristeja. Työtehtävät junior traineena olivat

pienessä toimistossa laajoja ja pääsin tekemään monipuolisesti erilaisia työtehtäviä oikeudellisista selvitystöistä tekstien kääntämiseen, mutta myös vähemmän juridiset työtehtävät kuten kokousten valmistelu, olivat joskus vastuullani. Töiden aloittaminen jo varhaisessa vaiheessa oli minulle vain hyvä asia, sillä töiden ja opintojen (ja bileiden) tasapainottaminen tuli tällä tavalla tutuksi jo opintojen alussa.

Nordialla vietetyn ajan jälkeen hain kesätöitä muualta ja päädyin isoon asianajotoimistoon Boreniukselle. Myös Boreniuksella tittelini oli junior trainee. Isoissa asianajotoimistoissa eri traineetasojen työtehtävät ovat suhteellisen tarkasti määriteltyjä ja junior traineen työtehtävät eivät ole sisällöllisesti juridisia, vaan

Lexpress

ennemminkin käytännön asioiden hoitamista ja juristien avustamista. Työ oli erittäin vapaata ja päätimme yhdeksän hengen junior trainee-tiimin kanssa omat työaikamme siten, että jokaisella oli noin 1-3 työvuoroa viikossa.

Suosittelen junior traineen tehtäviä kaikille asianajomaailmasta kiinnostuneille opiskelijoille.

Kirjoitushetkellä olen työskennellyt Teknologiateollisuus Ry:llä noin kaksi kuukautta.

Työpaikkaa hain Paragraaffin kautta, eivätkä tietoni työnantajaliitoista taikka työoikeudesta olleet työoikeuden perusteiden kurssia laajemmat. Kanssani liitossa aloitti kaksi opiskelijaa 4- ja 6-vuosikursseilta. Työsuhteemme alkoi laajalla perehdytyksellä ja ensimmäisen kuukauden kertasimme esimerkiksi työoikeuden käsitteitä,

37

Kokemukseni tiivistäen, voin suositella lämpimästi työskentelyä osa-aikaisena opintojen ohessa, oli työpaikka sitten Turussa tai Helsingissä

palkanlaskemisen perusteita ja kävimme läpi yleisesti liittojen toimintaa.

päätyvä vastaus lähtee minun nimelläni, eikä esimerkiksi osakas laita allekirjoitustaan työn alle.

Tittelini Teknologiateollisuudella on työsuhdeneuvoja ja työtehtävän liitossa ovat puhtaasti juridisia. Työsuhdeneuvonta on tärkein liiton tarjoama juridinen palvelu jäsenyrityksille ja työpäiväni koostuvat vastausten selvittämisestä työnantajien kysymyksiin. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi lainsäädäntöön, työehtosopimuksiin tai niiden tulkintaan. Työsuhteeseen liittyvät kysymykset voivat käsitellä palkanmaksua, työaika-asioita, työsuhteen päättymistilanteita eli irtisanomisia ja vaikkapa yhteistoimintaneuvotteluja. Tietoni työoikeudesta ovat kasvaneet erittäin nopeasti ja kiinnostus oikeudenalaa kohtaan on noussut, kun olen käsittänyt miten iso rooli työoikeudella on jokaisen töissä käyvän arjessa.

Työ on myös hyvin haastavaa ja vastuullista, sillä toisin kuin asianajotoimistoissa, asiakkaalle

Kokemukseni tiivistäen, voin suositella lämpimästi työskentelyä osa-aikaisena opintojen ohessa, oli työpaikka sitten Turussa tai Helsingissä. Arkea voi helpottaa, mikäli öitä pystyy viettämään sukulaisten tai kaverien luona Helsingissä. Reissaaminen kaupunkien välillä ilman majapaikkaa on kuitenkin hyvinkin mahdollista, enkä itse ole kokenut jatkuvaa matkustamista liian raskaana, vaan olen pystynyt ylläpitämään myös sosiaalista elämää ja osallistumaan opiskelijatapahtumiin. Töiden ja opintojen yhdistäminen myös opettaa (pakottaa) aikatauluttamaan asioita ja esimerkiksi työmatkalla onnibussissa tai VR:n hellässä huomassa on opiskeluun helppo käyttää tunti taikka toinenkin.

38

Toisena seikkana haluan nostaa esille sen, että käytännön juridiikkaa oppii vasta työelämässä.

Lexpress

Mikäli sinua on opinnoissa alkanut kiinnostamaan sopimusoikeus tai vaikka vero-oikeus, ei oikeudenalan parissa työskentely yleensä vastaa sen opiskelua.

Koen, että työskentely jo ennen valmistumista on erittäin arvokasta myös sen takia, että kokeilemalla erilaisia työpaikkoja on mahdollista löytää itselleen sopiva ala jo opiskeluaikana ja vielä, kun on mahdollisuus syventyä opinnoissa sinua kiinnostavaan oikeudenalaan esimerkiksi gradun kautta.

Toivon, että kokemuksistani on jotain apua sinulle, joka pohdit työn yhdistämistä opiskeluun.

Vastaan ja keskustelen mielelläni, jos sinulle heräsi tekstistä kysymyksiä!

Aurinkoista kesän odotusta toivottaen, Kasper Hannula

Lexpress

39

LexWappu 2019 Vuosijuhlien ja silliksen lisäksi lexiläisten suosikkitapahtumia vuosittain on Lexin vappuviikon tapahtumat. Monet aloittivat viikkonsa osallistumalla uudistetulle Hesaexculle, toiset lähtivät Skimbalexin matkaan Rukalle ja osa liittyi matkaan vasta Puolalanpuistoon Wappupiknikille vappuaattona.

Skimbalex Rukalla Maanantai 22.5 - Perjantain 26.5

Ensimmäiset, jotka aloittivat Lexin wapun, olivat ne skimbalexiläiset, jotka olivat päättäneet Rukalle lähteä. Viikko starttasi hieman ennen kello kahdeksaa toimiston edestä, josta lähdimme bussilla ajelemaan kohti Rukaa. Matka kestikin melkein 12 tuntia, ja vihdoin pääsimme perille.

Lexpress

41

Tämä reissu sisälsi hauskaa yhdessäoloa, nousuja sekä laskuja, sekä aivan huikean sään. Auringossa oleva mittarikin näytti välillä jopa 24 astetta. Tämä kuitenkin vaikutti rinteiden kuntoon, mutta kaikki olivat enemmän innoissaan kun harmissaan siitä, kun saimme reissullemme näinkin hyvät säät. Lisäksi iltaisin pääsimme nauttimaan niistä kuuluisista harmaista rinteistä.

Reissulta palasimme hyvin fiiliksin perjantaina, josta osa jaksoi vielä jaksaa MayDay Mayhemin jatkoille. Kiitos matkanjärjestäjille sekä kaikille, jotka päättivät tälle huikelle skimbalexin megavapulle lähteä.

Tiistai 23.5 Hesa-excu Monien niiden, joiden vappuviikko ei ollut vielä alkanut maanantaina Skimbalexin megavapun merkeissä, vappuviikko alkoi 23.5 hieman entuudestaan muuttuneen Hesa-excun parissa. Lexiläiset pääsivätkin tutustumaan taas moniin eri työnantajiin ja illan päätteksi päästiin tekemään tuttavuutta sisarainejärjestömme Pykälän kanssa Lexation Island -bileiden merkeissä. Lex kiittää kaikkia mukaan lähteneitä yrityksiä mielenkiintoisista luennoista ja hyvistä tarjoiluista.

42

Lexpress

Keskiviikko 24.5 Amazing race Keskiviikkona vuorossa oli Lexin, TuKY:n ja TLKS:n yhteisesti järjestämän Trilogian kolmas osa, Amazing race.

Tässä idea oli sama kuin alkuperäisessä TV-ohjelmassa, tarkoitus oli rasteilta annettujen vihjeiden avulla suunnistaa ympäri Turkua. Myös säät sallivat, joten kisailijoiden ei tarvinnut kärsiä kylmyydestä tai sateesta.

Kisa onkin vuosien saatossa vakiintunut yhdeksi lexiläisten vapun suosikkitapahtumista.

Tapahtuman suosion salaisuutena onkin varmasti ihmisten kilpailuhenkisyyden lisäksi hauskat rastit ja kanssaopiskelijoihin tutustuminen.

Torstai 25.5 CSI-Seminaari ja Sitsit Torstaina vuorossa oli TLKS:n ja Lexin yhteinen seminaari ja sitsit. Aiheena seminaarissa oli tänä vuonna elvytyskielto (Do not resuscitate) ja siihen liittyvä DNR-päätös. Seminaarissa käytiinkin läpi, millaisissa tilanteissa tälläinen kielto voitaisiin antaa ja minkä takia.

Mielenkiintoisen seminaarin jälkeen siirryttiin Kirkkotielle sitsaamaan ja tutustumaan lääkisläisiin vielä vähän paremmin.

Lexpress

43

Perjantai 26.5 MayDay Mayhem Perjantain koittaessa monet lexiläisistä lähtivät tutustumaan opikelijativoliin.

Tapahtuma järjestettiin perinteisesti Suomea kiertävässä, mutta vapun Turussa viettävässä Tivoli Sariolassa.

Alue oli varattu opiskelijoille klo 19 eteenpäin ja monet nauttivatkin suuresti tästä opiskelijaystävällisestä tapahtumasta.

Lauantai 27.5 Päiväsitsit P-Klubin kanssa sekä Pääkön boolit Lauantaina oli vuorossa sekä sitsit Kirkkotiellä, sekä tämän jälkeen boolit toimistolla. Ja koska kyseessä oli vappuviikko, sai näissä tapahtumissa varmasti maistella myös hyviä vappuherkkuja. Sitseillä päästiinkin tutustumaan lähemmin näihin politiikan tutkijoihin ja tämän jälkeen toimistolla nautittiin pääsihteerimme valmistamasta herkullisesta boolista sekä syötiin vähän lisää vappuherkkuja

44

Lexpress

Sunnuntai 28.5 MunanSulatteluSuunnistus Sunnuntaina oli vuorossa MunanSulatteluSuunnistus eli MuSuSu, joka järjestettiin tänäkin vuonna yhdessä Indexin kanssa. Tässä tapahtumassa suunnistettiin neljän hengen joukkueissa ympäri Turkua,käyttäen hyväksi ongelmanratkaisutaitoja ja tiimityötä. Tapahtumssa etsittiin vihjelistan avulla piilotettuja munia, ja tapahtumaan osallistueet saivatkin varmasti suunsa makeaksi löytämistään

Maanantai 29.5 Akateemisen Mölkyn Maailmanmestaruuskisat Maanantaina oli vuorossa monien lexiläisten suosikkitapahtuma, tuo Lexin oma mölkky. Tälläkin kertaa mölkkyvastaavat olivat järjestäneet meille huikean tapahtuman, johon sisältyi mölkyn peluun lisäksi myös pomppulinnaa ja kuplafutista. Tänä vuonna myöskin sää suosi, mikä mahdollisti entistä mahtavamman tapahtuman.

Lexpress

45

Tiistai 30.5 Wappusoudut Lex ry:n ja Merkantila Klubben rf:n perinteiset Wappusoudut järjestettiin jo 34. kerran Aurajoella. Wappusoudut olivatkin vappuaaton virallinen aloitus, ja monet olivat saapuneet kannustamaan Lexiä voittoon.

Wappupiknik ja Kirkkotien Wappu Wappusoutujen jälkeen lexiläiset kokoontuivat nauttimaan tästä aurinkoisesta päivästä sekä rennosta piknikistä.

Tarjolla oli pientä syötävää ja juotavaa, skumppaa, musikkia ja myös piknikin jälkeinen lakitus. Osa lexiläisistä jäi vielä nauttimaan auringosta, lämmöstä ja hyvästä seurasta.

Piknikin jälkeen olikin mukava lähteä suunnistamaan kohti Kirkkotietä, jossa kaikki lexiläiset pääsivät nauttimaan näistä kuuman kosteista, legendaarisista bileistä.

46

Lexpress

Kuinka sinä voit?

Opintopalsta nostaa esiin opintoasioissa käsiteltävinä olevia asioita.

Viime aikoina suuren keskustelun kohteena on ollut opiskelijoiden hyvinvointi. Tämä konkretisoituu esimerkiksi myös meidän hyvinvointiviikolla, jonka seurauksena toivomme lexiläisten kiinnittävän yhä enemmän huomioita omaan hyvinvointiinsa.

Monesti puhutaan, kuinka ennen kaikki oli paremmin ja välillä tämä pitääkin paikkansa. Esimerkiksi opiskelustressin tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Mistä ihmeestä se sitten johtuu, että emme voi enää hyvin, ja mistä se paine opintojen menestykseen on yhtäkkiä kasvanut?

Calonian käytävillä ja muutenkin kuulee puhetta siitä, kuinka arvosanat stressaavat. Myöskin tiedekunnassa on huomattu, että tenttejä käydään korottelemassa selvästi enemmän kuin aiemmin.

Juuri tulleet auskultointi- ja erkkariuudistukset varmasti osaltaan edistävät tätä painetta, sillä eihän kukaan meistä halua sulkea yhtäkään ovea. Tutkintomme pitäisi olla yleistutkinto, joten haluamme pitää kaikki mahdollisuudet avoinna. Käymme siis tekemässä tenttejä, kunnes saamme mieleisemme arvosanan. Loppujen lopuksi kuitenkin perusteiden arvosanat kertovat hyvin vähän osaamisestamme ja taidoistamme, joten olisi epäreilua jos arvosanoille laitettaisiin merkittävä painoarvo. Tenttejä on monia tässä vuosien aikana, ja jokaisella on oikeus olla tyytyväinen suoritukseensa jo ensimmäisen kerran jälkeen, oli arvosana mikä hyvänsä. Tämän

48

jälkeen voikin sitten siirtyä kohti seuraavaa haastetta. Muuten korottelu jatkuu loputtomana kierteenä, joka rasittaa jaksamista yhä enemmän. Kaikessa ei voi eikä tarvitse olla täydellinen, eivätkä loppujen lopuksi auskultointi- ja erkkariuudistuksetkaan vaadi huippuarvosanoja, vaikka sellainen mielikuva helposti syntyykin.

Opiskelijoiden hyvinvoinnista ja motivaatiosta kertoo myös jotain sekin, että viimesyksyisessä jäsenkyselyssä väittämään ”mielestäni oikeudenalojen perusteiden opintojaksot ovat sisällöltään ja opetukseltaan laadukkaita ja motivoivia” vain 2,3 % vastasi olevansa samaa mieltä.

Huomattavasti isompi määrä, eli 38,9 % vastasi olevansa jokseenkin samaa mieltä, mutta tämäkin on edelleen hälyttävän pieni osa. Opiskelemme perusteita kuitenkin kolme vuotta, ja tuona aikana meidän pitäisi olla innostuneita ja motivoituneita opiskelemaan oikeustiedettä.

Nykyisellä mallilla tämä ei kuitenkaan toteudu. Opiskelemme käytännössä kolme vuotta tärppilistoja ulkoa, emmekä välttämättä edes ymmärrä asioiden oikeaa merkitystä. Oikeudenalojen perusteiden kursseja tulisikin kehittää käytännönläheisempään suuntaan. Tämä palvelisi sekä opiskelijoiden hyvinvointia että osaamista.

asioille, joista tulee itselle hyvä mieli. Jokaisella meistä on lupa siihen, vaikka töiden ja opiskelujen ohella omaa aikaa saattaa jäädäkin niukasti. Me olemme sekä Lexissä että tiedekunnassa ottaneet asiaksemme varmistaa, että kaikki opiskelijat voivat hyvin. Tämän vuoksi toivoisinkin, että myös jokainen opiskelija ottaisi tavoitteekseen rentoutua ja oppia nauttimaan opiskeluista, ilman sitä kovaa painetta mikä monella on. Tähän voimme vaikuttaa jo paljon pelkällä opiskeluilmapiirillä.

Kaiken uurastamisen keskellä jokaisen tulisi muistaa jättää myös aikaa rentoutumiselle ja

Elina Soininen Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

Lexpress

Mukavaa kevättä ja kesän odotusta! Muistakaa rentoutua kesällä, jotta syksyllä taas jaksetaan ahertaa.