LexPress 01/2019

LEXPRESS Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry:n jäsenlehti

01/19

Vuoden opettaja 2018, Tuulikki Mikkola VAIHDOSSA BALILLA

Skimbalex Alpeilla HALLITUS 2017 I Korvaako teknologia juristit? I Iso-Excu

Calonia Gallup Monien korkeakoulujen pääsyvaatimukset ovat muuttumassa, ja monille aloille valitaankin jatkossa yhä enemmän ja enemmän ihmisiä ainoastaan ylioppilaskokeiden perusteella. Tämä koskettaa myös tämän kevään hakua oikeustieteelliseen, sillä Turkuun otetaan tänä vuonna enintään 30 opiskelijaa pelkkien ylioppilastodistusten perusteella.

1.Mitä hyvää korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus voisi mielestäsi tuoda?

2.Mitä huonoja vaikutuksia opiskelijavalintauudistuksella voi olla?

3.Koetko, että muutoksella voisi olla jotain merkitystä tulevien oikeustiedettä opiskelevien opiskelumotivaation suhteen?

Linda Kallinen, 2. vuosikurssi 1. Sen johdosta tulee erinomaisesti ylioppilaskirjoituksissa pärjänneille konkreettista hyötyä. Tähän mennessä hyvistä arvosanoista kirjoituksissa on hyötynyt vain vähän.

2. Opiskelijat joutuvat jo lukiossa käytännössä päättämään, mihin aikovat hakea. Pääsykoe on myös tasa-arvoisempi, sillä se on kaikille sama ja se mittaa paremmin soveltuvuutta kyseiselle alalle. Suoraan papereilla päässeillä ei myöskään ole mitään kosketuspintaa oikeustieteeseen ennen opistojen alkua, toisin kuin pääsykoekirjat lukeneilla.

3. Kyllä koen. Erinomaisesti kirjoittaneet voivat vain kokeillakseen hakea oikeustieteelliseen suoraan papereilla. Jos he eivät olekaan kiinnostuneita, voivat he lopettaa kesken.

Siten keskeytysprosentti kasvaa todennäköisesti.

Jukka Heinemaa, 1. vuosikurssi 1. Valintajärjestelmästä tulee selkeämpi ja johdonmukaisempi yhteispistekiintiön poistuessa. Pidän myös pääsykoetta tärkeänä mittarina opiskelussa tarvittaville valmiuksille.

Valintauudistuksen myötä pääsykokeen itsenäinen asema selvästi paranee.

2. Todistusvalintoihin siirtymällä halutaan jouhevoittaa nuorten siirtymistä korkeakouluun, karsia välivuosia ym. Hirveästi ei ole pohdittu sitä, monenko lukiosta valmistuminen tulee siirtymään suunniteltua pidemmäksi, kun kilpailu jatko-opiskelupaikoista alkaa jo entistä aikaisemmin.

3. En lähtisi kyseenalaistamaan kenenkään opiskelumotivaatiota, joka opintomenestyksen pohjalta tiedekuntaan valitaan.

Juha Vuorisalo, 2. vuosikurssi 1.Ylioppilaskirjoitusten aseman korostuminen pääsykokeisiin nähden poistaa pääsykokeiden luomia paineita ja stressiä nuorilta. Monilla aloilla tämä on varmasti todella toimiva järjestely.

2.Opiskelijavalintauudistus pakottaa nuoret päättämään aikaisemmin, mitä he haluavat tulevaisuudessa tehdä, mikä on mielestäni ehdottomasti huono asia. Monet eivät vielä myöhemmälläkään iällä tiedä, mikä olisi heille oikea ala eikä ole oikein painostaa päätösten tekemiseen vielä lukion aikana.

3.Oikeustieteellisen alan valintakoe mittaa hyvin sinnikkyyttä ja motivaatiota. Todistusvalinnan myötä on mahdollista, että alalle ajautuu sellaisia, joille oikeustieteellinen ala on varavaihtoehto. Tämä luonnollisesti voi näkyä opiskelumotivaatiossa negatiivisesti.

Toim. huom.

Vuoden ensimmäisestä LexPressistä:

millaista on aloittaa työnteko jo opintojen alkuvaiheessa.

Puheenjohtaja Krista Alasen ensimmäinen Puhiksen palsta alkaa sivulta 8.

Tässä lehdessä ”Lexiläiset harrastaa”-palstalla tutustutaan monien eri harrastusten sijaan Skimblexiin ja lasketteluun Alpeilla. Tästä voitte lukea sivulta 33 eteenpäin.

Sivulla 10 alkavassa jutussa käydään läpi Ryhmä Lexin kuulumisia viime syksyltä.

Viime lehden kolumniaihe saa myös jatkoa, kun tällä kertaa pohditaan maapallon tulevaisuutta.

Sivulta 15 eteenpäin käydään läpi Senilex-seminaaria.

Vuoden opettaja Tuulikki Mikkola esittäytyy sivulta 21 eteenpäin. Jutusta voitte lukea hänen matkastaan professoriksi.

Tällä kertaa ”Lexiläiset töissä” -palstalla Aleksi Nikkanen kertoo työstään keskisuuressa asianajotoimistossa, sekä siitä,

Päätoimittaja: Mia Vainio lexpress@lex.fi Toimitusavustaja: Ava Lainema

Beer Pong -turnauksen tunnelmia

Toimituskunta: Emilia Asikainen Emma Höyhtyä Ronja Jokinen Aleksi Nikkanen Anniina Kanervamäki Iida Kangaspeska Minttu Kopperoinen

ISSN 1235-371X Copyright © 2019 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Vaihdossa ollaan tällä kertaa oltu neljän hengen voimin Balilla!

Opintovastaava Elina Soinisen mietteitä pääsykoeuudistuksesta voitte tällä kertaa lukea sivulta 44.

Kansikuva: Lauri Kulmala Taitto: Mia Vainio Galleriakuvat: Janina Eerola Roosa Pienihäkkinen Robert Ruusunen

Ilmoitusmyynti Oona Keski-Vakkuri talous@lex.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: PunaMusta Oy Painos: 300 kpl

Sisällys 3 Calonia Gallup 4 Toim. huom.

6 Pääkirjoitus 8 Puheenjohtajalta 10 Edarissa tapahtuu 15 Senilexin kuulumisia 21 Vuoden opettaja 2018, Tuulikki Mikkola 27 Lexiläiset töissä 30 Mamma Mafia 33 Lexiläiset harrastaa - Skimbalex goes Bad Gastein 36 Kolumni: Tuhotaanko me meidän ainoa maapallomme?

40 Vaihdossa Balilla 44 Opintopalsta 45 Kuvagalleria

Aina on huominen?

Hei kaikki! Sain viime syksynä kunnian alkaa toimittamaan tätä Lexin ikiomaa lehteä. Vaikka kevät on jo puolessa välissä, tuntuu kuin minut olisi vasta valittu tähän rooliin. Mutta eikö aika kulukin nopeammin, kun pitää hauskaa?

Nämä pari kuukautta tästä vuodesta ovatkin menneet yllättävän nopeasti. On pitänyt käydä tenteissä ja lukeakin niihin, pari tapahtumaakin on pitänyt kiertää, ja lisäksi tämä lehtikin on vienyt oman aikansa. Helposti tätä kaikkea tehdessä ajattelee, että aina on huominen. Tenttiin voi alkaa lukea vasta seuraavana aamuna, ja viestin voi lähettää vasta tunnin päästä, kun sillä hetkellä ei juuri nyt jaksaisi.

päivittäin Netflixiä, ja nukunkin enemmän kuin ennen. Välillä mietin missä vaiheessa minusta tuli näin laiska. Vai onko se edes laiskuutta vai jotain muuta. Tuntuu, että jatkuvasti tulisi tehdä jotain. Itse ainakin olen sellainen, että jos jotain pitäisi tehdä, se pyörii päässäni jatkuvasti. Ja vaikka välillä tulisikin muistaa ottaa rennosti, ei aina ole aikaa huomiselle. Välillä asioiden kanssa ei voi viivytellä.

Samalla tavalla minulla on käynyt sekä tämän lehden kanssa, että tentteihin lukemisessa.

Ensin ilman mitään kiirettä tekee hommia aina välillä kun jaksaa, kunnes pari päivää ennen deadlinea huomaa, että hommat

Haluaisin kiittää viime vuoden päätoimittajaa Julia Kinnusta opastuksestaan tämän lehden tekoon. Ilman apuasi ei tämä lehti ei varmastikaan olisi tässä. Kiitos myös kaikille muille, jotka ovat tsempanneet ja auttaneet minua tämän ensimmäisen lehden tekemisessä Ja kaikille muille, kyllä se kesä sieltä vielä tulee kun malttaa odottaa!

Mia Vainio Päätoimittaja lexpress@lex.fi

Mutta onko aina huomista?

Voiko kaikissa asioissa aina ajatella, että kyllä sitä myöhemminkin ehtii, ei kaikki ole siitä parista tunnista kiinni. Itselläni on ainakin huono tapa siihen, että kun ei ole mitään sovittua menoa, en myöskään pääse sängystä ylös ennen kahtatoista, vaikka nukkumassa olisi ollut jo 12 tuntia. Ja illalla on aina mukavampaa katsoa Netflixiä, kuin lukea tenttiin.

Tuntuu siltä, että nuorempana olin koko ajan menossa, enkä edes juuri koskaan katsonut tv:tä. Saatoin nukkua alle 8 tuntia yössä, mutta olin silti ihan pirteä. Nykyään katson lähes

6

eivät ole edes puolessa välissä.

Sitten painetaankin hommia yötä myöten, vaikka pakko sanoa, että itse olen parhaimmillani juuri paineen alaisena.

Lexpress

Voiko opiskelija hyvin?

O

piskelijaan kohdistuu valtavasti paineita, vaikka siitä ei paljon puhutakaan. Opiskelijan pitäisi olla aktiivinen toimija, tunnollinen opiskelija, osallistua kaikkeen, kansainvälistyä ja vielä käydä töissäkin.

Ulkoinen paine luo monelle tunteen siitä, että pitäisi ”olla jotakin”, eikä siten niin sanotusti vain opiskella, oppia elämään arjen keskellä ja etsiä itseään.

Sama paine syntyy ryhmäefektinä siitä, kun muutkin ympärillä kokevat samat paineet.

Noidankehä on valmis.

Lähivuosien trendi opiskelijoiden keskuudessa tuntuukin olleen lisääntynyt opiskeluista stressaaminen, tenttien loputon uusiminen ja nouseva ahdinko.

Tämä ei ole ainoastaan kuvitelmaa, sillä myös opettajien ja professorien keskuudessa on huomattu tämä huolestuttava kehityskaari. Kaikista huolestuttavinta on, että kehitys on ollut hurjan nopeaa, ja esimer-

8

kiksi jo viiden vuoden aikana on tapahtunut huomattava muutos opiskelijoiden asenteissa.

Syitä lisääntyneelle stressille ja tenttien uusimiselle lienee monia. Ilmiselvin on lähes kaikkien oikeustieteen opiskelijoiden yhteinen pahanilmanlintu - auskultointiuudistus. Harva tietää sen sisältöä tarkkaan, mutta varmoja ollaan usein siitä, että oikeudenalojen perusteiden keskiarvon on parempi olla kunnossa, jotta auskultoimaan on joskus tulevaisuudessa edes mahdollisuutta päästä. Perusteiden arvosanoja korotetaan varmuuden vuoksi, jotta ei vain tule vahingossa suljettua mahdollisuuksien ovia. Ne, jotka ovat jo perusteet suorittaneet ja joko ottaneet oikeusnotaarin tutkinnon ulos tai kenties ulkoisen paineen pakottamana joutuvat jatkamaan opintoja eteenpäin, jäävät jalkoihin.

Näin käy myös valmistuneille, joilla ei ole ollut tietoakaan uudistuksista. Ahdinko lisääntyy.

Lexpress

Lähivuosien trendi stressin lisääntymisestä ei ole kuitenkaan vain oikeustieteen opiskelijoiden keskuudessa havaittu asia, vaan myös muiden opiskelijaryhmien keskellä todettu fakta. Siten syitä on oltava muitakin kuin pelkkä auskultointiuudistus. Voitaisiin sanoa, että koko opiskelijakentän suorituspaineet ovat luoneet maanlaajuisen massaefektin, eikä keinoja siitä eroon pääsemiseksi ole vielä löydetty.

Opiskelijoiden valtava paine suoriutua on erittäin huono asia niin itse opiskelijan kuin yhteiskunnan kannalta. Jo heti ensimmäisinä opiskeluvuosina loppuun kulutetulta opiskelijalta jää helpommin oma, henkilökohtainen kasvuprosessi vajanaiseksi tai kokonaan kokematta. Opiskelijan tehtävä, ainakin omasta mielestäni, on ennen kaikkea kasvaa ja kehittyä ihmisenä hieman viisaammaksi ja osaavammaksi yksilöksi, joka jaksaa työelämän pyör-

Lähivuosien trendi opiskelijoiden keskuudessa tuntuukin olleen lisääntynyt opiskeluista stressaaminen, tenttien loputon uusiminen ja nouseva ahdinko.

teet ja pärjää yllättävissäkin tilanteissa. Jos opiskelija kokee painetta joka suunnasta jo heti alusta saakka, kun kasvuprosessin pitäisi olla vielä pahasti kesken, saattaa moni tärkeä asia jäädä sivu suun. Ongelmia aiheuttaa luonnollisesti myös tehottomuus, joka aiheutuu siitä, kun opiskelijat viivästyttävät opintojaan oikeudenalojen perusteiden arvosanojen korottamiseksi.

rehtimiseen? Vastaus ei taida olla vielä täysin selvä, mutta koen, että jokaisella on myös itse mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Kehitystä on kuitenkin vielä tapahduttava yhteiskunnallisellakin tasolla, jotta opiskelijat jaksavat jatkossakin olla aktiivisia ja positiivisin mielin tulevaisuudestaan.

Toivon, että hyvinvointiin panostaminen tulee olemaan seuraava suuri opiskelijakenttää vavisuttava trendi. Jos hyvin sattuu, kehitys on senkin saralla nopeaa. Varmaa on, ettei nykyinen kehitys voi jatkua loputtomiin. Ja mikä tärkeintä: opiskelija, et ole yksin.

Opiskelijan hyvinvointi ei tarkoita vain mielenterveyden hyvinvointia, vaan myös kaikkea muuta, kuten sitä, muistaako opiskelija levätä, syödä hyvin ja viettää aikaa läheisten kanssa. Kaikki tämä helposti unohtuu, kun mielen päällä pyörivät vain suoritukset, joihin opiskelijaa kannustetaan.

On toki tärkeää muistaa opiskella ja etenkin oppia etsimään työkaluja tulevaa varten, mutta kaikista tärkeintä on mielestäni silti tasapainon löytäminen ja itsensä kehittäminen.

Kaiken negatiivisen paineen ja ahdingon keskelle jää nuori tai vähintäänkin nuorenmielinen opiskelija. Kuka pitää huolta opiskelijasta, jos tämän kaikki aika menee mu-

Krista Alanen Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

Lexpress

9

Ryhmä Lexin syksyn kuulumiset

Kristiina Arpiainen Ryhmäpuheenjohtaja Ryhmä Lex

H

eippa, nimeni on Kristiina Arpiainen ja toimin tällä hetkellä Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtajana. Olen neljännen vuoden lexiläinen, joka on alun perin innostunut Ryhmä Lexin toiminnasta jo fuksisyksynä, jolloin eksyinkin jo edarivaaleihin ehdokkaaksi.

Enemmän olen aktivoitunut kuitenkin vasta tällä kaudella ja joulukuussa otin kantaakseni ryhmäpuheenjohtajan viitan.

Aloittelimme edarivuotta 2019 viime viikolla iltakoululla, renkaan (TSE-lista, TYY Terveeksi ja Ryhmä Lex) tavoiteillalla sekä itse edustajiston kokouksella, mutta ajattelin että

10

olisi mukava päivittää tänne, mitä kaikkea olemme syksyllä touhunneet! Vuodesta 2019 on tulossa TYY:n kannalta jännittävä, sillä edessä on edustajistovaalivuosi. Ryhmä Lexissä on tapahtunut paljon vaihdosta edaattorien suhteen vanhojen jäädessä sivuun, minkä huomaat varmastikin myös tekstistä. Näin ollen vaalien myötä kasvot tulevat varmasti muuttumaan edustajistossa etenkin ryhmämme osalta, joten jos edaritoiminta kiinnostaa, niin suosittelen jo tässä vaiheessa nykäisemään hihasta!

nä kokousedustajien nimityksiä sekä ansiolautakunnan valitseminen. Kokouksen kokoonpano oli myös tavanomaisesta poikkeava ja mukana olikin neljä ensikertalaista. Syys- ja elokuun vaihteessa osallistuimme myös fuksirientoihin. Fuksiviikon tiistaina ihmismetsästyksessä pidimme fukseille väittelyharjoituksia ja vaikutuimme tulevaisuuden edaattoritoivojen retorisista taidoista. Kastajaisissa pidimme taas tietovisailua, jonka toteutus alkoi illan myötä heikkenemään. Hauskaa oli kuitenkin!

Syyskuussa saatettiin edarisyksy käyntiin kokoustamalla edarin mittapuulla uskomattoman lyhyesti (vain 30 minuuttia!!) ja asialistalla olikin lähin-

Lokakuussa edustajiston kokouksen asialistalla oli toimintasuunnitelman (tuttavallisemmin TOSU) sekä tavoiteohjelman käsittelyn muutoseh-

Lexpress

”Ryhmä Lex haluaa kehittää Turun ylioppilaslehteä entistä sähköisempään, digitaalisempaan ja ekologisempaan suuntaan ajan hengen mukaisesti .”

dotuksineen. Ryhmä Lexillä oli suhteellisen paljon kysymyksiä, kommentteja sekä muutosehdotuksia TOSUun, joista pidimme myös ryhmäpuheenvuoron edustajistossa. Lisäksi kävimme lähetekeskustelun keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmasta. Keskustelu oli molempien osalta vilkasta ja ryhmämme kyseenalaisti erityisesti Turun Ylioppilaslehden budjetin suuruuden ja otimme kantaa sen supistamiseksi 10 prosentilla sekä lehden siirtämiseksi sähköiseen muotoon. Myös Q-talon budjetin reilu alijäämäisyys herätti keskustelua. Tilan käyttöaste ei luultavasi sen uutuudesta johtuen ollut saavuttanut tavoiteltua tasoa ja tappiot vuodelta 2018 olivat nousseet 13 000 euroon.

Lokakuun kokouksessa hyvästelimme riveistämme Heli Luukkosen, joka on tehnyt tämän kauden ajan upean aktiivista työtä. Onnea Helille uusiin haasteisiin!

Marraskuussa kokoustimme kaksi kertaa. Toinen kokouksista oli edustajiston juhlakokous Turun kaupungintalolla, jossa Turun Ylioppilaskunnassa sekä sen alayhdistyksissä ansioituneita palkittiin. Tilaisuus oli hieno ja myös monia lexiläisiä muistettiin aktiivisuudesta erilaisilla huomionosoituksilla.

Yliopiston entinen rehtorin Kalervo Väänänen piti puheen, jossa hän kertoi luottavansa meihin tulevaisuuden luojina. Myös Ryhmä Lexin Ville Laakso piti huikean jäähyväispuheen edustajistolle saattaen viisivuotisen edaattoriuransa päätökseen. Kiitos Ville kaikesta ja hyvää jatkoa!

Marraskuun ”varsinaisen” kokouksen iltakoulu pidettiin poikkeuksellisesti Pikku Macciassa, jossa meille pidettiin Unica-koulutus ja pääsimme esittämään kysymyksiä yrityksen toimitusjohtajalle. Tiesitkö, että Universitas Oy:n kautta TYY omistaa huomattavan osan Unicasta Fazer Food Services Oy:n ohella?

Marraskuun kokouksessa hyväksyimme edellisessä kokouksessa lähetekeskustelussa olleet TOSUn ja tavoiteohjelman sekä esitimme muutoksia keskipitkään taloussuunnitelmaan.

Kokouksen jännittävin osuus olikin Turun Ylioppilaslehteen liittyvistä esityksistä äänestäminen. TYY Terveeksi oli tehnyt esityksen keskipitkään taloussuunnitelmaan Tylkkärin budjetin supistamisesta. Myös soihdunkantajat tekivät asiassa esityksen ja lisäksi esityksen Tylkkärin strategian muuttami-

Lexpress

seksi. Soihdunkantajien tapaan myös me teimme kaksi esitystä, joista ensimmäinen kuului näin: Aloite Turun ylioppilaslehden strategian muuttamisesta

Ryhmä Lex haluaa kehittää Turun ylioppilaslehteä (Tylkkäri) entistä sähköisempään, digitaalisempaan ja ekologisempaan suuntaan ajan hengen mukaisesti. Ryhmä Lex esittää, että Tylkkärin johtokunta valmistelee alkukevääseen mennessä Tylkkärin strategiaan muutoksen lisäämällä tavoitteeksi Tylkkärin sähköistämisen kokonaisuudessaan.

Siirtymäajan ei tule olla yhtä vuotta pidempi. Ryhmä Lex ehdottaa, että paperisten lehtien määrää vähennetään jo siirtymäaikana. Tällöin aikaa jää entistä enemmän laadukkaan ja monipuolisen sähköisen sisällön kehittämiseen. Syksyllä rekrytoitavien henkilöiden kohdalla tulee kiinnittää huomiota siihen, mitä osaamista heillä on erityisesti sähköisen lehden tuottamisesta ja valinta tulee tehdä tällaista erityisosaamista silmällä pitäen. Ryhmä Lex ehdottaa, että siirtymän parissa työskentelevän toimitusharjoittelijan rekrytoinnissa harkitaan myös vaihtoehtona käyttää tiedekuntien harjoittelutukea.

11

Ryhmä Lex Turun kaupungintalolla edustajiston juhlakokouksessa

Esitys: Ryhmä Lex esittää edustajistolle, että se päättää Turun ylioppilaslehden johtokunnan valmistelevan alkukevääseen 2019 mennessä Turun ylioppilaslehden strategiaan muutoksen lehden muuttamiseksi kokonaan sähköiseksi.

Ja toinen: KTS-esitys: ”Ylioppilaskunta on ensisijaisesti edunvalvontaorganisaatio, eikä sen pääasiallinen tehtävä ole tuottaa palveluita.

Ryhmä Lexin mielestä ei ole

12

kohtuullista, että TYYn budjetista menee 80 000 euroa vuosittain eli 10% Turun ylioppilaskunnan lehden (Tylkkäri) avustamiseen. Tämä summa on liikaa suhteutettuna muihin avustuksiin. Yhteensä kaikki järjestöavustukset ovat vain hieman enemmän ja toisaalta esim Q-talosta päätettäessä edustajisto yksimielisesti linjasi, että sen tulisi pyöriä siirtymäajan jälkeen omavaraisesti. Minkä takia sitten Tylkkäriin käytetään niin paljon ylioppilaskunnan varoja vuosittain? Tämä ei ole ryhmämme mielestä kovinkaan oikeudenmukaista tai loogista, minkä takia haluamme kehittää Tylkkäriä omavaraisempaan suuntaan.

Lexpress

Useamman vuoden ajan olemme Ryhmä Lexinä olleet sitä mieltä, että lehteä ei tulisi tehdä paperisena ja pelkästään lehden sähköistäminen toisi säästöjä pitkällä aikavälillä.

Tämä omalta osaltaan puoltaa tuen leikkaamista tulevaisuudessa. Tämän lisäksi Tylkkäri on jo nyt tehnyt viime vuosina noin neljä tuhatta euroa alle budjetin ja näin ollen toiminta ei muutu noin neljän tuhannen leikkauksella. Lisäksi moni muu ylioppilaslehti pyörii paljon pienemmällä avustuksella, mikä olisi myös Turun yliopiston opiskelijoiden etu, joten siihen tulee pyrkiä.

Tämä uudistus auttaisi ke-

hittämään toimintaa omavaraisempaan suuntaan, minkä näemme ylioppilaskunnan kokonaisetuna. Sen vuoksi ehdotamme lisäksi, että Tylkkärin budjettia vähennetään 10 000 euroa vuonna 2019. Luotamme osaavaan lehden johtokuntaan ja toimitukseen tarkempien keinojen etsimisessä.Tämä säästö voidaan käyttää kattamaan Qtalon tuottamia odottamattoman suuria tappioita.

Joulukuussa kokoustimme viimeistä kertaa ja kokouksessa valittiin Turun Ylioppilaslehden johtokunta, johon Ryhmä Lexistä tulivat valituiksi Jussi Väätäinen (pj), Joel Nurmi sekä Samuli Raikunen. Lisäksi järjestäydyimme uudelleen ja kuten alussa sanottu toimin nykyisin Ryhmä Lexin ryhmäpu-

heenjohtajana Noora Wilénin astuessa sivuun tehtävästä.

Kiitos Nooralle upeasta vuodesta!

Näin ollen Ryhmä Lex esittää muutosta KTS:aan siten, että Tylkkärin TYYn saamaa avustusta pienennetään 80 000 eurosta 70 000 euroon vuonna 2019.”

Näkemyksiä kokouksessa oli monenlaisia todella moneen suuntaan ja edustajisto päätyi äänestämään jopa siitä, kuinka asiasta tulisi äänestää.

Harmiksemme hävisimme äänestykset todella täpärästi ja Turun Ylioppilaslehden budjetti säilytettiin ennallaan Edellä mainittujen lisäksi marraskuun kokouksessa äänestettiin vuoden 2019 TYYn hallituksesta ja Ryhmä Lexistä valituksi tuli Sofia Engblom vastuualueinaan kansainväliset suhteet sekä vapaaehtoiset.

Myös valintatoimikuntaa sekä taloustoimikuntaa täydennettiin. Ryhmä Lexistä valintatoimikuntaan tuli valituksi tuli Essi Lehto ja taloustoimikuntaan Aleksi Nikkanen. Uusien valintojen ohella saimme taas kuulla yhden jäähyväispuheen, tällä kertaa LMP:n eli Laura-Maria Poikelan puolesta.

Laura on ollut omasta fuksivuodestaan asti TYY-aktiivi ja toivonkin hänelle kaikkea hyvää tuleviin työhaasteisiin!

Ryhmä Lexin edustus Lex ry:n kastajaisissa. Mukana Camilla Saarinen, Veera Peltonen, Noora Wilén, Kristiina Arpiainen, Essi Lehto sekä Julianne Koskelainen.

Lexpress

13

Senilex-seminaari: Vilkasta keskustelua lakimiesammateista ja urasuunnittelusta Alumnien ja opiskelijoiden yhteinen Senilex-seminaari järjestettiin jo viidennen kerran Calonialla helmikuun alussa. Paikalla oli kuutisenkymmentä opiskelijaa ja toistakymmentä alumnia. Paneelikeskustelun tarkoituksena on välittää opiskelijoille tietoa lakimiesten moninaisista ja kiinnostavista ammateista sekä urapoluista keskittyen erityisesti julkiseen sektoriin, josta tietoa on tarjolla vähemmän. Paneelikeskustelun jälkeiset sitsit Kirkkotiellä osoittivat jälleen, ettei alumnien ja opiskelijoiden välillä niin suurta kuilua olekaan. Sitsiosallistujissa oli kenties ensimmäistä kertaa saman perheen kahden sukupolven edustajat: alumni-äiti sekä hänen opiskelijatyttärensä Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi Senilexin hallituksen jäsen, asianajaja Salla Suominen Avancelta.

Vaikka keskustelu kesti lähes kaksi tuntia, aika loppui silti kesken, eikä kaikkia kysymyksiä ehditty käsitellä. Paneeli-

keskusteluun osallistunut Saara Ingström harmitteli jälkikäteen unohtaneensa vinkata opiskelijoille lakimiesten työttömyyskassaan liittymisen tärkeydestä jo opiskeluaikana, mikäli työssäoloehto täyttyy. Saara oli ollut työttömänä puolisen vuotta

Lexpress

valmistumisensa jälkeen, ja koska hän ei ollut liittynyt kassan jäseneksi, ansiopäivärahan saaminen työttömyyden aikana ei ollut mahdollista. Tarkemmat tiedot työttömyyskassaan liittymisestä kannattaa tarkistaa Lakimiesliiton verkkosivuilta!

15

Paneelikeskustelun osallistujista Realia Group Oy:n lakiasiainjohtaja Ulla Bono on aiemmin työskennellyt Ahlstrom Oyj:n lakiasiainjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä keskittyen pörssiyhtiön lakiasioiden ja compliance-toimintojen hoitoon. Ulla on myös työskennellyt Pöyry Oyj:n palveluksessa ja työssään ollut eri kansallisuuksista koostuvien lakimiesten tiiminvetäjänä. Ulla valmistui Turun yliopistosta vuonna 1995, minkä jälkeen hän suoritti töiden ohella oikeustieteen lisensiaattitutkinnon vuonna 1998.

Ulkoministeriön EU-tuomioistuinasioiden yksikössä lainsäädäntösihteerinä työskentelevä Saara Ingström vertasi työtehtäviään asianajotoimistojen avustavien lakimiesten

16

tehtäviin, sillä hän ei (vielä) itse pledeeraa viitta päällään Luxemburgissa. Saara työskenteli opiskeluaikana harjoittelijana eri asianajotoimistoissa Helsingissä, mutta päätti kuitenkin hakeutua töihin julkiselle sektorille. Valmistuttuaan vuonna 2015 Saara oli ensin töissä Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä, josta hän siirtyi auskultoimaan ensin VarsinaisSuomen käräjäoikeuteen ja sitten Turun hovioikeuteen. Auskultoinnin jälkeen Saara aloitti nykyisessä työssään, ja hänen työtehtäviinsä kuuluu Suomen hallituksen kirjallisten ja suullisten huomautusten valmistelu Suomen osallistuessa Euroopan unionin tuomioistuimessa tai EFTA-tuomioistuimessa vireillä olevan tuomioistuinasian käsittelyyn.

Varsinais-Suomen kärä-

Lexpress

jäoikeudessa käräjätuomarina työskentelevä Stina Selander valmistui vuonna 2008 ja auskultoi vuonna 2009. Stina on työskennellyt useita vuosia Turun hovioikeuden viskaalina sekä käräjätuomarina Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa.

Tällä hetkellä Stinalla on virka Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa, mutta hän on siitä virkavapaalla ja toimii käräjätuomarina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Jaakko Laurila valmistui vuonna 2010, ja hän on työskennellyt yli seitsemän vuotta Lääketeollisuus ry:ssä erityisasiantuntijana – alkuun perhevapaansijaisena ja sittemmin vakituisena työntekijänä. Jaakon toimenkuvana on osallistua alan edunvalvontatyöhön yhdistyksen juridisena asiantuntijana, eli työnkuva on sekoitus perin-

teisen lakimiehen ja lobbarin hommia. Yhdistyksen yleisten lakiasioiden lisäksi Jaakon vastuualueena on erityisesti lääkkeiden markkinoinnin valvonta, lääkealan itsesääntely ja siihen liittyvä eurooppalainen yhteistyö. Ennen Lääketeollisuutta Jaakko työskenteli vuoden verran Helsingin kaupungin liikennelaitoksen lakimiehenä muun muassa metron automatisointineuvotteluiden parissa.

Opiskeluaika: Urasuunnitelmista ja arvosanoista Paneelikeskustelijoiden opiskeluajan urasuunnitelmat ja opiskelun kestoajat poikkesivat toisistaan – eihän opiskeluaikaa ollut aikaisemmin rajoitettu siinä määrin kuin nykyään, ja opintoja suoritettiin muutenkin yksilöllisemmässä tahdissa.

Selkeä visio tulevasta urasta vaikutti olevan poikkeuksellista, ja ennemminkin työuralle oli ajauduttu osin sattumien kautta.

Juristitutkinnon tuomat mahdollisuudet koettiin monipuolisiksi ja hyviksi.

Ulla Bono valmistui tiedekunnasta viidessä vuodessa, joista kahden vuoden ajan hän oli myös kokoaikatöissä Brander & Mannerilla pankkioikeudenkäyntien ja konkurssiasioiden parissa. Ulla kertoi menestyneensä opinnoissaan aina hyvin, osin ehkä jonkinlaisen näkömuistinsa ansiosta.

Opiskeluaikanaan hänellä ei ollut selkeitä tulevaisuudensuun-

nitelmia – Ulla kertoikin, ettei hän vieläkään varsinaisesti ole tehnyt lopullista uravalintaansa, vaan työskentelevänsä kulloinkin niiden asioiden parissa, jotka tuntuvat kivoilta.

Jaakko Laurilan opinnot kestivät 7,5 vuotta, joista kaksi vuotta kului Lexin hallituksessa int. sekinä ja puheenjohtajana. Jaakko suoritti myös opiskelijavaihdon Maastrichtissa, mistä hän totesi olevan hyötyä erityisesti kansainvälisen kokemuksen osoittamisena cv:ssä.

Jaakollakaan ei aikoinaan ollut selkeää urasuunnitelmaa, vaan opiskellessaan hän tavallaan osti aikaa eri vaihtoehtojen pohtimiseen. Sattumoisin edunvalvontatyö, johon Jaakko ajautui, tuntuu sopivan hänelle hyvin. Opintojensa aikana Jaakko työskenteli ahtaajana satamassa, vanginvartijana Kakolassa, verotoimistossa sekä asianajotoimistossa harjoittelijana. Arvosanoista puhuttaessa Jaakko totesi, ettei niillä hänen urallaan ole ollut merkitystä.

Ura tuomioistuimessa oli Stina Selanderin selkeänä tavoitteena jo opiskeluaikana.

Stinan opinnot kestivät viisi vuotta, ja hän sai ensimmäisen lapsensa jo opintojen aikana.

Työkokemusta kertyi kahtena kesänä kaupparekisteristä sekä Silja Linen viinikonsulentin tehtävistä. Selander harmitteli nykyistä arvosanojen ylikorostamista auskultointipaikkojen ja asessoritehtävien haussa

Lexpress

– omista arvosanoistaan hän totesi kurssien läpäisyn olleen riittävää.

Saara Ingström kertoi haaveilleensa YK:n pääsihteerin tehtävästä silloin, kun hän pyrki oikeustieteelliseen. Osallistuttuaan Vis Moot -oikeustapauskilpailuun Saara innostui riidanratkaisusta, ja hän ajatteli ryhtyä oikeudenkäyntijuristiksi.

Graduprosessin aikana Saara kuitenkin päätti hakeutua julkiselle sektorille toiveenaan päästä tekemään yhteiskunnallisesti merkityksellisempää työtä. Opintojen ohella Saara työskenteli kolmen vuoden ajan postinjakajana, ja hän suoritti myös harjoittelujaksot kahdessa asianajotoimistossa. Saaran opinnot kestivät seitsemän vuotta, joista yhden vuoden hän vietti opiskelijavaihdossa Chilessä ja yhden vuoden reppureissaten. Saara toimi myös Lexin hallituksen tiedotusvastaavana.

Saara kertoi menestyneensä opinnoissaan aina hyvin, mutta hän koki silti, ettei hyvillä arvosanoilla ole työllistymisen kannalta ollut merkitystä muuten kuin ehkä asianajotoimistojen harjoittelurekrytoinneissa.

Oikeudellisesta ajattelutavasta ystävyyteen Rekrytoinnissa keskeisintä panelistien mielestä on hakijan persoona. Ulla Bono ei rekrytoidessaan juristeja kysy arvosanoja; tärkeintä on millainen ihminen on kyseessä ja mitä

17

kaikkea hän on tehnyt. Stina Selander on osallistunut notaarien rekrytointiin ennen kuin se keskitettiin tuomioistuinvirastoon.

Tällöin Stina painotti nimenomaan ihmisen kohtaamisen merkitystä: pystyykö henkilö vetämään tuomioistuinprosessin läpi ja tekemään ratkaisuja, sillä kyky päätöksentekoon on tuomarin työssä tietenkin välttämätöntä.

Paneelikeskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että keskeisin oikeustieteellisestä tiedekunnasta saatu taito on opintojen aikana muodostuva oikeudellinen ajattelutapa, johon kuuluu myös olennaisen erottaminen epäolennaisesta. Saara Ingström kertoi työnsä olevan osin verran-

nollista tutkijan työhön, ja EUtuomioistuinasioiden yksikössä substanssiasioihin pääseekin perehtymään monipuolisesti eri oikeudenaloilta. Saaran mukaan OTM-tutkinnon tietyt opintojaksot palautuvat tällöin mieleen, eli myös yksittäisten kurssien substanssiosaamisesta on hänelle edelleen hyötyä. Ulla Bonon mielestä oikeudellinen ajattelutapa yhdistää kaikkia juristeja taustasta riippumatta.

Työskennellessään juristitiimeissä, joissa on esimerkiksi brasilialaisia ja tsekkiläisiä juristeja, yhteinen sävel ja näkemys on helppoa löytää – toisin kuin ehkä muista koulutustaustoista tulevien kanssa.

Opiskeluajan parhaan an-

nin – tutkinnon sekä oikeudellisen ajattelun ohella – todettiin olevan ystävyyssuhteet: panelistien nykyiset parhaat ystävät ovat nimenomaan oikisopintojen ajalta. Lexissä aktiivisesti toiminut Jaakko kertoi oppineensa ainejärjestötoiminnassa erityisesti toimimista erilaisten ihmisten kanssa ja myös kriisikontrollia (toim. huom. Kirkkotie paloi Jaakon puheenjohtajakaudella).

Kun Jaakko haki työpaikkaa Lääketeollisuudesta, hakuilmoituksessa edellytettiin osaamista mm. immateriaalioikeudesta, lääkelainsäädännöstä ja hankintalainsäädännöstä, minkä lisäksi todettiin järjestökokemuksen olevan hakijalle eduksi. Jaakon mukaan hänen kohdallaan täyttyi ainoastaan järjestökokemus Lexin ansiosta, mutta hän sai silti paikan. Saara Ingström kertoi Lexissä toimimisen myötä muodostuneesta verkostostaan, johon kuuluu myös esimerkiksi yhteiskuntatieteilijöitä, olevan suurta hyötyä myös ammatillisesti. Kun työssä tulee vastaan vieraampiin oikeudenaloihin liittyviä kysymyksiä, Saara voi aina soittaa jollekulle asiasta tietävälle tutulle, jonka kanssa asiaa voi sparrailla.

Auskultoinnin suorittaminen on tuomioistuimessa toimiville juristeille lähes ehdoton edellytys, ja myös oikeudenkäynneissä avustaville juristeille se on Stina Selanderin mukaan hyvin hyödyllistä. Läheskään

18

Lexpress

kaikissa juristiammateissa auskultoinnin suorittaminen ei kuitenkaan ole välttämättömyys tai edes hyödyksi. Ulla Bono koki auskultoinnin suurimpana etuna sen, että se opetti tekemään päätöksiä. Jos hän nyt saisi valita uudelleen, esimerkiksi MBA-tutkinnosta olisi varmasti enemmän hyötyä nykyisissä työtehtävissä.

Työn merkityksellisyydestä Saara Ingströmin työn henkilökohtainen merkityksellisyys syntyy mahdollisuudesta vaikuttaa EU-oikeuden sisältöön.

Saara harmitteli, että joskus politiikka tulee juridiikan tielle, sillä Suomen kannat päätetään ministeriöiden tasolla – EUtuomioistuinasioiden yksikön tehtävä on laatia kirjelmät ja vastineet ministeriön päättämän linjan perusteella, eli kantaa ei kirjelmää kirjoittaessaan voi itse päättää. Lopputulosten osalta joskus saattaa vaikuttaa siltä, ettei EUT ole edes lukenut Suomen kantaa, kun taas toisinaan tuomio näyttää laaditun pitkälti suomalaisten argumenttien pohjalta. Työnsä parhaana puolena Saara piti myös työkavereitaan.

Ulla Bono tunnusti kaipaavansa nykyisessä työssään kansainvälisyyttä – aikaisemmissa tehtävissään hänellä saattoi olla

jopa sata matkapäivää vuodessa.

Ullalle on tärkeää työskennellä yrityksessä, joka toimii eettisesti ja jonka arvopohjan hän jakaa.

Hän kokee työn merkityksen muodostuvan myös siitä, että hän itse kokee sen kiinnostavana ja hauskana. Jaakko Laurilan työssä parasta on monipuolisuus sekä pitkäjänteisyys, sillä edunvalvontaa tehdään pitkällä tähtäimellä. Vaikuttamisaspektin hän kokee myös mielenkiintoiseksi.

Käräjätuomarin työssä Stina Selander arvostaa sen monipuolisuutta sekä jatkuvaa kiinnostavuutta. Työssä pääsee reagoimaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin. Välillä työ on tosin yksinäistä, sillä tuomiot kirjoitetaan käräjäoikeudessa itsenäisesti – hovioikeudessa esittelijällä on myös ratkaisukokoonpanon tuki. Selander kokee onnistuneensa työssään, jos hän tuomiota julistaessaan kykenee kommunikoimaan asian siten, että asiakas (esimerkiksi rikoksesta tuomittu tai huoltoriidan osapuoli) aidosti ymmärtää kyseisen tuomion perustelut.

Käräjätuomarin työtä tehdään nimenomaan asiakkaille.

Palkkaus ja työpaikan vaihtaminen Julkisella sektorilla työskentelevien juristien palkkaus

Lexpress

on tyypillisesti alempi kuin yksityisellä puolella, mutta virkamiehillä ja tuomareilla on toisaalta pidemmät lomat sekä rajattu työaika, eikä lomalla tarvitse vastata sähköposteihin tai työpuheluihin. Jaakko Laurila ja Ulla Bono kertoivat yksityisen sektorin bonusjärjestelmistä, joilla saattaa olla merkittäväkin vaikutus kokonaispalkkaan.

Joskus työpaikan vaihtaminen mahdollistaa myös palkan hilaamisen ylöspäin rekrytointineuvotteluissa.

Työpaikan vaihtaminen yksityiseltä julkiselle puolelle tai toisin päin on panelistien mukaan viime vuosina lisääntynyt: valmistumisen jälkeinen työpaikka ei siis tosiaankaan paaluta työuraa pysyvästi tietylle sektorille. Tuomioistuimista siirtyminen yksityiselle sektorille ei tosin ole yhtä yleistä kuin toisin päin. Joka tapauksessa kokemuksesta muuntyyppisistä tehtävistä sekä eri näkökulmasta on hyötyä työssä kuin työssä.

Näin ollen ensimmäisestä työpaikasta tai gradun aiheesta ei kannata valtavasti stressata, sillä ammatin ja työnkuvan muuttaminen toisenlaiseksi on täysin mahdollista koko työuran ajan.

Teksti: Inari Kinnunen Asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava

19

Vuoden opettaja 2018, Tuulikki Mikkola Vuoden opettaja tittelin ansaitsi vuonna 2018 kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola. Valintaa perusteltiin etenkin luennoitsijan mukaansatempaavuudella ja hauskuudella. Lisäksi Mikkolan kuvailtiin tuovan opetukseensa vahvasti käytännön tuntemusta ja erilaisia oppimisen tapoja. Tässä olisikin teille vielä hänen tarinansa siitä, miten hän on tähän pisteeseen päätynyt.

Ole paras itsesi Teksti: Tuulikki Mikkola En ole niitä, joiden ammatillinen tulevaisuus on määräytynyt jo lapsena. Minä unelmoin siitä, että olisin presidentti ja myöhemmin haaveet vaihtelivat. Välillä halusin olla eläinlääkäri, liikunnanopettajakin - ja viimein lukioaikana biologi. Surmattuani kaikki Kangasalan lukion banaanikärpäset ymmärsin, että ehkä minulle voisi joku muu polku ollakin parempi. Koska en tiennyt, mikä minusta tulisi isona, valitsin juridiikan opinnot.

Aloitus Lapin yliopistossa vuonna 1990 oli takkuinen.

Motivaatiopula iski. En ymmärtänyt, miksi olin, missä olin. Lounaalla muut puhuivat olkatopatuissa jakuissaan ja kauluspaidoissaan siitä, miten valmistumisen jälkeen voisi ostaa hyvän auton ja tilavan rivitalon, mutta minulle raha tai status ei riittänyt houkuttimeksi edetä valitsemallani tiellä. Oikeudelliset kysymykset tuntuivat haastavilta ja pidin assistentteja yli-ihmisinä, joiden nerouden tasolle en

Lexpress

koskaan voisi yltää. Mieleeni jäi kuitenkin rikosoikeuden professorin johdantoluento, jossa hän ennakoi, että meistä noin sadasta sinä vuonna aloittaneesta tilastojen valossa kaksi tulisi myöhemmin tohtoroitumaan.

Opintojen edetessä huomasin kuitenkin, että juridinen ajattelu sopii minulle. Aloin innostua. Suoriuduin kiitettävin arvosanoin ja kolmen vuoden jälkeen olin uunituore oikeustieteen kandidaatti. Olin reput-

21

tanut vain yhden tentin, joka oli perhe- ja jäämistöoikeus.

Toisella kertaa pääsin onneksi läpi. Olisi voinut käydä niin kuin eräälle, nykyisin sijoitusalalla päällikkötehtävissä toimivalle ystävälleni, joka joutui uusimaan kauppaoikeuden tentin yhdeksän kertaa.

Valmistuttuani päätin, että oli aika avartaa näkökulmia ja suunnata ulkomaille. Lähdin Nottinghamin yliopistoon kirjoittamaan jäämistöoikeuden

22

alalta lisensiaatintyötä. Sieltä oli tarkoitus jatkaa suoraan auskultoimaan. Jälkikäteen ajateltuna tuossa vaiheessa en ollut ottanut omaa elämääni hallintaani ja ohjannut sitä haluamaani suuntaan. Etenin kuten olin ajatellut, että sopii edetä ilman, että olin kysynyt itseltäni, mitä haluan tehdä.

Sitähän varten olin juridiikan valinnut, että tuo kysymys säilyisi avoimena, mutta outoa kyllä en silti koskaan etsinyt siihen vastausta. Sattuma

Lexpress

puuttui peliin.

Eräänä kylmänä päivänä Nottinghamin talvessa sain isältäni kirjeen. Lapin yliopistosta oli tullut valmistuneille ilmoitus siitä, että ensimmäinen oikeustieteen tohtorikoulu aloittaisi toimintansa Helsingin yliopistossa ja sinne voisi lähettää hakemuksen. Vuonna 1993 tietokoneet, printterit ja muut olivat sen verran hankalasti saatavilla, että kirjoitin hakemuksen käsin – isän kannus-

Vaikka professorin työn sisältö on vuosien myötä muuttanut muotoaan, sen ydinsisältö – opiskelijoiden opettaminen ja ohjaaminen - on kuitenkin pysynyt ennallaan.

tuksesta – ja isäni kirjoitti sen Yhtyneiden Paperitehtaiden kirjoituskoneella puhtaaksi.

Isäni, englantia osaamaton paperimies, kopioi hakemuksestani kaikki englanninkieliset sanat väärin. Valintalautakunta oli kuitenkin sisällöstä sen verran vaikuttunut, että kutsui minut haastatteluun. Minä ja Lapin yliopistosta valmistunut kurssikaverini, nykyinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti, pääsimme sisään vuonna 1995 alkaneeseen ohjelmaan ja väittelimme Lapin yliopistossa peräkkäisinä viikonloppuina elokuussa 1999.

Olen monesti miettinyt, miten elämäni olisi ilman tohtorikoulua mennyt. Olen myös miettinyt, miksi en ottanut härkää sarvista kiinni jo opintojen aikana tai edes valmistuttuani, ja miettinyt, mitä aidosti haluan elämässäni tehdä. Maailma

ei ollut minulle avoin, kun kuljin laput silmillä putkea pitkin kohti jotain, minne ajopuun lailla lopulta kulkeutuisin.

Tohtorin hattu päässä uskalsin jo hieman unelmoida tulevasta.

Asetin tavoitteen, että kansainvälisen yksityisoikeuden ja oikeusvertailun professorin jäädessä eläkkeelle Lapin yliopistosta, minä hakisin näin vapautunutta virkaa. Tavoitteen saavuttaminen edellytti akateemista meritoitumista.

Käärin hihat. Monia epäuskon hetkiä matkan varrella oli. Mietin mitä jos en saavuta tavoitettani, mitä jos joku muu tulee valituksi. Hakeuduin yhdessä vaiheessa asianajotoimistoon tarkoituksenani kartuttaa käytännön kokemusta, jos akateemisen maailman ovi sulkeutuisi nenäni edestä. Monta kertaa jouduin tekemään valinnan: jatkanko tavoitettani kohti vai annanko

Lexpress

periksi. Mutta kun tavoite on selvä, on myös se selvää, että jos olisin antanut periksi, olisin harmitellut koko loppuelämäni mitä jos. Uskon siihen, että harvemmin ketään jälkikäteen harmittaa yrittäminen, vaikka se johtaisi epäonnistumiseen.

Mutta aina harmittaa, jos ei edes yritä.

Onnistuin tavoitteeni saavuttamisessa. Vaikka professorin työn sisältö on vuosien myötä muuttanut muotoaan, sen ydinsisältö – opiskelijoiden opettaminen ja ohjaaminen - on kuitenkin pysynyt ennallaan. Nautin työstäni ja koen, että se sopii minulle. Tiedän, miksi teen sitä mitä teen.

Ja mikä parasta, töitä on kiva tehdä. Perhe- ja jäämistöoikeus on nautinnollista opetettavaa, koska jokainen opiskelija löytää kurssilta liittymiä omaan elämäänsä. Oppiaine on myös

23

haastava, ja haastavuudessaan yllättävän vaikea opetettava.

Yrityksen ja erehdyksen kautta – sekä palautteen varteen ottaen – olen edennyt tähän pisteeseen. Se, että minut valittiin vuoden opettajaksi 2018, on minulle suuri ilo ja kunnia. Se osoittaa, että olen oikealla tiellä ja motivoi minua edelleen kehittämään itseäni opettajana.

Tämän jutun tarkoituksena ei ollut niinkään kertoa minusta, vaikka se kulkemiani polkuja kartoittaakin. Tarkoitukseni on omia kokemuksiani vasten peilaamalla havahduttaa huomaamaan, miten tärkeä olisi mieltää juridiikan monien maailmojen olemassaolo. Jokaisen opiskelijan kannattaisi mielestäni miettiä, millais-

ta oikeutta haluaa harjoittaa: olipa se yritysjuridiikkaa, perheoikeudellisten toimeksiantojen hoitamista, tuomioistuintyötä tai mitä tahansa.

Jo opintojen aikana kannattaa miettiä, millaisella psyykellä on varustettu; osaako illalla rentoutua kotisohvalla, jos on päivällä puolustanut syytettyä murhaoikeudenkäynnissä ja jääkö lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö vaivaamaan päiväkausiksi, vaikka juttu olisi jo poistunut omalta työpöydältä. Haluaako harjoittaa juridiikkaa, jossa pääsee toteuttamaan omia käsityksiä oikeudenmukaisuudesta ja jossa ehkä tienestit eivät ole suurimmat mahdolliset vai haluaako pyöritellä numeroita, tienata kohtuullisesti ja golfata illalla

kavereiden kanssa. Haluaako olla luova, kirjoittaa kirjoja ja luennoida vai riittääkö se, että siteeraa ja analysoi taitavasti, mitä muut ovat oikeudellisessa kirjallisuudessa kirjoittaneet.

Mikään vaihtoehto ei ole toista parempi tai huonompi, mutta kaikki vaihtoehdot eivät sovi kaikille.

Jos jonkun yleisen neuvon yrittäisin kiteyttää, olisi se tämä: älä ikinä turhaan pienennä itseäsi vaan usko itseesi ja kykyihisi, aseta tavoite ja käy rohkeasti, reilun pelin hengessä, sitä kohti. Astu juridiikan maailmoista siihen, joka antaa sinulle enemmän kuin ottaa.

Valinta siitä, millainen ihminen ja juristi olet, on sinun.

Mikään vaihtoehto ei ole toista parempi tai huonompi, mutta kaikki vaihtoehdot eivät sovi kaikille.

24

Lexpress

Työ keskisuuressa asianajotoimistossa Teksti: Aleksi Nikkanen

Olen 21-vuotias 2. vuosikurssin lexiläinen ja työskentelen asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervalla. Toimistomme on keskisuuri kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto ja päätoimipisteemme on Helsingissä.

Työskentelen itse pääasiallisesti Tampereen toimistollamme, mutta matkustelen myös satunnaisesti Helsinkiin erilaisiin työtehtäviin sekä muihin yhteistyötapaamisiin.

Aloitin Kuhanen, Asikainen & Kanervalla opiskeltuani vasta puolisen vuotta oikeustieteellisessä. Aluksi olikin hyvin stressaavaa, kun opintoja ei ollut takana kuin muutama kurssi, mutta töissä työskentelin jo monimuotoisten kiinteistöjuridiikkaa käsittelevien tehtävien parissa. Työn ja vapaa-ajalla opiskelun kautta kiinteistöala alkoi kuitenkin olemaan pikkuhiljaa tutumpi

ja työpäivät rupesivat sujumaan jo hyvinkin mukavasti.

Oman tiedekuntamme kurssitarjonnastahan ei juurikaan löydy kiinteistöjuridiikkaan tai asumiseen liittyvään juridiikkaan keskittyneitä kursseja, mikä tekee työstäni entistä mielenkiintoisempaa ja samalla antaa entistä enemmän arvoa tulevaisuuden työmarkkinoita ajatellen.

Toimin toimistossamme Legal Trainee (tai Oikeustieteen ylioppilas) tittelillä ja työtehtäväni ovat monien muiden trainee-positioiden tapaan hyvin vaihtelevia. Normaaliin työpäivääni traineena kuuluu aamulla ensimmäisenä sähköpostin tarkastaminen sekä päivän tulevien kokousten valmistelu. Päivän mittaan teen asiakaspalvelua sekä puhelimitse että myös asiakkaiden vastaanoton muodossa. Myös erilaiset juridiset selvitysteh-

Lexpress

tävät/asiakirjojen laatimiset, joita saan toimistomme juristeilta ovat osa normaalia työpäivääni. Olen pitänyt toimistossamme erityisesti siitä, että työtehtävien vaikeustasoa on noussut oman osaamiseni kehittymisen myötä. Alun helpompien tehtävien jälkeen pystyttyäni osoittamaan oman osaamiseni tason, ovat toimistomme juristit antaneet vaikeampia tehtäviä ja enemmän vastuuta. Olen kokenut tämän tukevan ja kannustavan toimistomme harjoittelijoidemme kehittymistä itsenäisiksi oikeustieteen asiantuntijoiksi.

Lisäksi toimistollamme on hyvin kannustava ilmapiiri eikä virheitä tarvitse pelätä. Kun työskentelee huolellisesti ja tunnollisesti tehden parhaansa, on työn jälki usein myös sen mukaista.

Toimistollamme työskentelee noin 15 juristia ja noin

27

kymmenkunta oikeustieteen opiskelijaa, sekä noin viisi asianajoavustajaa. Suurin osa toimistomme harjoittelijoista on pykälistejä, mutta muutama lexiläinen löytyy minun lisäkseni. Kaikki traineet eivät tietenkään ole samaan aikaan töissä, vaan jaamme kuukauden keskenämme ja työvuoroja kertyy hieman kuukaudesta riippuen noin 5-8 kappaletta jokaiselle. Suurin osa opiskelijakavereistani toimistollamme on vanhemman vuosikurssin edustajia ja olenkin toimistomme nuorin kaikilla asteikoilla mitattuna. Näin ollen toimistolla saamani työtehtävät ovat

28

pitkälti juridisia ja siten saan kerrytettyä korvaamatonta oppia jokaiselta työpäivältä!

Koska opiskelen Turussa ja työpaikkani sijaitsee Tampereella, tulee luonnollisesti VR:n sarjalippuja kulutettua hyvinkin runsaasti. Toisella paikkakunnalla työskentelyn haittapuolena voi toki pitää sitä, että matkustuspäiviä kertyy paljon, mutta junassa matkustaminenkin on nykypäivänä suhteellisen mukavaa ja junamatkoilla saa hyvin esimerkiksi opiskeltua tulevaa tenttiä varten.

Lexpress

Yhteenvetona kuitenkin, voin lämpimästi suositella kaikille opiskelijoille oman alan töiden hakemista jo heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Eri toimistojen trainee-positioissa oppii paljon hyödyllisiä taitoja, joita ei luennoilla opeteta. Lisäksi, vaikka Kela onkin opiskelijoiden tulorajoista tänä päivänä hyvin tarkka, on se mukava saada joka kuukauden alussa muutama ylimääräinen euro tilin pohjalle kasvamaan.

Keväisin terkuin, Aleksi Nikkanen

Mamma Mafia!

Niin on kevät lähtenyt käyntiin ja Spex-tuulet puhaltavat jälleen. Minä ja tuottajaparini Mari Ovaska olemme pian vuoden ajan tehneet töitä, pidättäneet hengitystämme ja ennen kaikkea nauttineet ajastamme koko ajan kasvavan produktiomme parissa.

Mutta mitä 60-henkinen porukka on touhunnut koko syksyn ja alkukevään?

Tanssin syksy meni tosi nopeasti. Tunnit vaihtuivat viikoittain, ja tanssijat pääsivät kokeilemaan eri tanssilajeja lattareista balettiin. Paljon fukseja lähti heti alusta mukaan, mikä oli tosi hieno juttu, ja porukkaa kävi treeneissä innokkaasti. ”Joulun lepäilyn jälkeen kevät on lähtenyt aika vauhdikkaasti käyntiin, kun nyt treenataan kaksi kertaa viikossa. Näytösviikko lähestyy hurjaa vauhtia, mutta koreografiat

30

alkavat pikkuhiljaa muodostua ja jokainen harjoittelee ahkerasti myös vapaa-aikana, jotta saadaan mahdollisimman hieno näytös aikaiseksi. Treeneissä on hyvä yhteishenki ja rento fiilis, ja kaikki on innolla mukana tekemässä speksiä!”, kommentoi tanssivastaava Milla Lyyra. ”Meillä on kasassa huippuporukka ja ollaan todella iloisia, että niin moni fuksikin on lähtenyt mukaan.

Näytöksiin on luvassa hienoja ja vaihtelevia koreoita ja odotamme jo innolla näytösviikkoa!”, tanssivastaava Katri Saarnio hehkuttaa.

Kuorolla menee myös hyvin. Kuoronjohtaja, lauluvastaava Heta Hovi kertoo olevansa todella innoissaan tästä vuodesta, sillä lähes kaikki kuorolaiset jatkoivat viime vuodelta porukassa ja uusiakin vahvistuksia saatiin.

Lexpress

”Yhteensä 11 hengen laulutiimissä on hyvä meininki ja treenit viuhahtavat aina äkkiä ohi, kun on niin hauskaa! Ollaan treenailtu nyt kerran viikossa, nyt keväällä ennen speksiä pidetään vähän pidempiä treenejä ja osallistutaan tietysti yhteisiin läpäripäiviin.

Luvassa on tosi hienoja musiikkinumeroita, moniäänistä laulua ja aiemmista vuosista poiketen myös melkoinen annos miesääniä. Näyttelijätkin osallistuvat laulutreeneihin ja on ilo huomata, miten paljon lauluintoa meidän speksistä löytyy”, Heta Hovi kommentoi. ”Kaiken kaikkiaan odotan innolla yhteistreenejä, tiivistä yhteistyötä ollaan tehty jo nyt bändin kanssa, mutta vasta ensimmäisissä läpäreissä näkee, miten yksittäiset musanumerot istuvat koko esitykseen. Ja näytösviikosta vasta hauska tuleekin!

Kuorotäti on sitä mieltä, että tästä

tulee paras speksi ikinä!”

Bändillä on myös riittänyt tekemistä. Pari bilekeikkaa ja vähän sofistikoituneempi publiikin setti. ”Vaikka hommaa on ollut melko paljon, niin kaikki on rullannut yllättävän hyvin. Suurin kiitos siitä on lähinnä sille, että bändin runko on säilynyt muuttumattomana pitkään, niin tuttujen tyyppien kanssa on helppo treenata ja esiintyä. Käytännön asiatkin hoituvat koko ajan helpommin, kun jengi kehittyy porukalla ja niin sanotusti kasvaa yhteen. Kaikki hallitsee hyvin omat roolinsa ja kaiken kaikkiaan bändissä on hyvä henki.

Pientä väsymystä on ollut silloin tällöin havaittavissa itse kullakin, mutta väsymys haihtuu aina kun päästään tositoimiin”, toinen bändivastaava Lasse Heliste kommentoi. Kevään speksitreenit ovat myös lähteneet hyvin käyntiin. Varmaan edellä mainituista syistä biisit löytyivät suhteellisen helposti. Nyt vaan hiomista ja varmuutta.

LexSpex on ilmiö. Kun ensimmäistä kertaa lähdin mukaan, se oli menoa. Lämminhenkinen porukka kiskoi mukaansa, eikä paluuta menneeseen enää ollut. Lavataide on koukuttavaa,

improvisoidessa pystyy hetkeksi jättämään kaiken koulustressin ulkopuolelle. LexSpex tarjoaa luovaa tekemistä ihan jokaiselle.

Tehtäviä on näyttelemisestä ruuan laittoon! On ihanaa huomata, kuinka rakkaus tätä produktiota kohtaan sitoo erilaisia ihmisiä yhteen.

LexSpex on spektaakkeli.

Olemme vielä nuori – ja verrattain pieni – speksi Turussa, mutta joka vuosi mukaan lähtee enemmän ja enemmän taitavaa porukkaa. On ollut ilo ja kunnia seurata, kuinka joka vuosi opitaan edeltäjiltämme, ja saamme kehittää produktiota kohti jatkuvasti parempaa teatterishow’ta.

LexSpex on perhe. Tässä porukassa jokaisesta pidetään huolta, treeneihin tullessa pystyy jättämään kaikki roolit Kirkkotien ovien ulkopuolelle. Noh, ainakin tahattomat roolit. Tälle porukalle voi jakaa ilot ja surut, tämän porukan kanssa teemme paljon töitä ja juhlimme onnistumisia. Tällaista yhteyttä isoon porukkaan löytyy vain harvoin.

LexSpex on Mamma Mafia.

Mutta mikä on Mamma Ma-

Lexpress

fia? Idea käsikirjoitukseen syntyi monien aivoriihien jälkeen. Kun löydettiin kaikille sopiva teema, koko käsikirjoitustiimissä syttyi inspiraatio. Teemasta saa irti kaiken, mitä speksiltä voi toivoa; dramatiikkaa, aseita ja huumoria.

Käsikirjoitusviikonloppuna käsikirjoitustiimi kokoontui yhteen, ja yhdessä tuumin kirjoitimme käsikirjoituksen alusta loppuun.

Ja niin se oli paperilla. Ohjaajiemme Emilia Pekkalan ja Viljami Sainion johdolla tarina siirrettiin paperilta näytöslavalle. Loppu on historiaa.

LexSpex 2019: Mamma Mafia yhdistää lavalla kekseliäitä omstarteja, hersyilevää spexhuumoria, taitavia tanssiesityksiä sekä monipuolista musiikkia.

Dramaattiset juonenkäänteet, nokkela tarina sekä omalaatuiset roolihahmot pitävät huolen siitä, että yleisö pysyy varpaillaan esityksen ensimmäisestä sekuntista aina loppukumarruksiin saakka.

Upeista elementeistä olemme koonneet uskomattoman upean spektaakkelin, jota ei kannata jättää näkemättä!

Nähdään näytösviikolla!

Minttu Kopperoinen, LexSpex 2019 Tuottaja

31

Lexiläiset harrastaa Tällä kertaa tutustumme monien lexiläisten yhteiseen harrastukseen, lasketteluun!

Skimbalex goes Bad Gastein

Skimbalex on Lexin laskettelukerho, joka perustettiin vuonna 2018. Idea kerhon perustamiseen lähti Lexin järjestämän Tahkon matkan jälkeen, ja pitkälle ollaankin päästy vuoden takaisista hahmotelmista. Alppimatkan järjestäjät Lauri Kulmala ja Juho Tuppurainen olivat valinneet matkan kohteeksi lumiparatiisin Bad Gasteinin. Skimbalex lähti neitsytmatkalleen Itävallan Alpeille tammikuun 5. päivä. Ilmassa oli innokasta jännitystä, kun lexiläiset odottivat koneen lähtöä Itävaltaan Helsinki-Vantaalla. Vaikka matkanjärjestäjämme ovatkin kokeneita alppimatkailijoita, oli ryhmämatkan järjestäminen heillekin uusi haaste:

matkanjärjestäjien puhelimet kävivät kuumana heinäkuun helteilläkin ja pientä säätöä riitti paljon, mutta lopussa kiitos seisoi ja reissu onnistui loistavasti. Matkanjärjestäjänä toimiminen Skimbalexin ensimmäisellä matkalla oli Laurin ja Juhon mielestä uskomattoman hieno kokemus, jonka he tulevat muistamaan pitkään!

Bad Gastein on tunnettu pitkistä rinteistään, laajoista rinnealueistaan ja riehakkaista after ski -mahdollisuuksistaan. Bad Gasteinin idyllisessä alppikylässä kaikki puitteet olivat kohdallaan, sillä majapaikkamme, Ski Lodge Reineke, sijaitsi aivan rinteiden

Lexpress

vieressä ja lähellä palveluita.

Palvelukokonaisuuteemme kuului majoituksen lisäksi buffet-aamiainen sekä pöytään katettu illallinen, ai miten ylellistä! Käytetyin palvelumme majapaikkamme ulkopuolella taisikin pitkien laskupäivien jälkeen olla kylän kuuluisin after ski -ravintola Silver Bullet, jonka tanssilattialla pääsimme palauttelemaan päivän aikana reisiin kerääntyneitä maitohappoja.

Bad Gasteinin lähialueilla oli paljon laskettavaa, joten rinteitä riitti kaikkien makuun ja kokemustasoon. Lunta tuli viikon aikana runsaasti, mikä ilahdutti Skimbalexin offaritiimiä. Muut alamäkilaskijat

33

nautiskelivat paikallisesta rinnetarjonnasta. Laskijat pystyivät päivän fiiliksen mukaan valitsemaan, lähdettiinkö tänään rinteeseen keräämään kilometrejä vai pyhitettiinkö päivä suurimmaksi osin after skille. Silver Bulletin suuresta suosiosta huolimatta jokainen alppimatkailija löysi aina tiensä rinteeseen aamun koittaessa. Hatunnostot siitä.

34

Alamäkikilometrejä laskijaa kohden kerääntyikin peräti noin 220 km.

Matkan aikana Skimbalexiläiset pääsivät nauttimaan kylän kuuluisista kylpylöistä ja muun muassa badmasterin performansseista. Matkan yksi ehdottomista kohokohdista oli yhteinen fondue-illallinen.

Ravintola sijaitsi rinteessä,

Lexpress

joten ravintolaan mentiin tuolihissillä ja laskettiin kilpaa alas kelkoilla. Kelkkakisassa monien sisäinen kilpailuvietti pääsikin valloilleen.

Reissun aikana pääsi tutustumaan moneen uuteen tuttavuuteen ja syventämään vanhoja kaverisuhteita entisestään. Kaikki olivat lähteneet matkaan hyvällä laskuasen-

teella ja täynnä energiaa. Yhteistä tekemistä reissullamme oli laskupäivien ja after skin lisäksi muun muassa kortin pelaaminen sekä Silver Bulletin jälkimainingit useana iltana tavaksemme muodostuneessa kynttiläpiirissä hotellillamme.

“Näihin kuviin ja tunnelmiin, täältä tähän”, “POWPOWPOW” ja kiitos kaikille reissussa mukana olleille 6/5.

“Fun yet dangerous” “Nukuttiin ja mentiin eteenpäin” “Seuramatkalla”

Alppimatkalaisten kommentteja reissusta: “Aina pääsee alas”

After ski -terveisin Skimbalexin Emilia ja Anni

Lexpress

35

Kolumni: Tuhotaanko me meidän

ainoa maapallomme?

Yhtenä kuumista puheenaiheista on tällä hetkellä ilmastonmuutos ja sen vaikutukset.

Monet tutkijat ovatkin sitä mieltä, että vuosien saatossa veden pinta nousee ja jotkut valtioista voivat jopa upota veden alle.

Lisäksi monet uskovat myös ilmastonmuutoksen vaikuttavan sääoloihin, ja erilaisten myrskyjen ja maanjäristysten pelätäänkin pahenevan tulevai-

36

suudessa. Lähivuosien monet hirmumyrskyt ja maanjäristyksien aiheuttamat tsunamit ovatkin antaneet vähän vaikutteita siihen, mitä ilmastonmuutoksen seurauksen voi esimerkiksi olla. Monet eläimet ovat myös vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Kiina on yrittänyt poliittisella toiminnalla rajoittaa. Lukumäärä maailmassa alkaa lähennellä jo 8 miljardia, joista yli puolet asuu Aasiassa.

Maapallon väestön lukumääräkin on jatkuvassa kasvussa, vaikka sitä esimerkiksi

Monille suomalaisille tämä ilmaston muuttuminen voi tuntua melko kaukaiselta. On-

Lexpress

Mutta miten me voisimme siihen vaikuttaa?

han täällä vielä järvet melko puhtaita ja puhdasta vettä saa myös suoraan hanasta ympäri Suomea. Talvella nähdään yleensä vielä lunta ja kesäisin sataa myös vettä. Kaikkialla ympärillä voimme myös nähdä puita ja muuta kasvillisuutta, eikä ihmisten tarvitse murehtia saasteista ilmassa. Me suomalaiset olemme kuitenkin yksiä maailman suurimmista kuluttajista. Mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa.

kustella ja ostaa uusia tavaroita.

Monet omistavat oman auton ja välimatkatkin ovat usein pitkiä. Helposti voisi kuvitella, että rikkailla kansoilla olisi myös toiminnassaan helppo ajatella ympäristöä. Yleensä se ei kuitenkaan näin mene. Todellisuudessahan juuri näiden köyhempien valtioiden kulutus on kaikista pienintä. Siellä ei ihmisillä ole varaa kuluttaa samalla tavalla kun meillä. Ei ole autoja tai puhelimia, eikä kaikilla ole edes puhdasta vettä.

Suomalaiset ovatkin keskimäärin melko varakasta kansaa, ja meillä on usein varaa mat-

Todellisuudessahan, jos kaikki suomalaiset tekisivät pieniä tekoja ympäristön eteen,

Lexpress

voisi jo pelkästään sillä olla huomattava merkitys. Jos kaikki välillä ottaisivat bussin tai pyöräilisivät töihin, ei tällä olisi suurta merkitystä yksittäisen ihmisen elämässä, mutta maailmanlaajuisesti huomattava muutos. Jokaisen tulisikin muistaa, että jo pienillä teoilla voi olla merkitystä, kun niitä tekevät kaikki maailman ihmiset.

Miten ilmastonmuutos näkyy lainsäädännössämme?

Myös lainsäädännöllä ja poliittisilla toimilla on pyritty hillitsemään ilmastonmuutosta.

Uusimpana esimerkkinä on Eu-

37

roopan Unionin direktiivi, joka kieltää muoviset vanupuikot, aterimet, lautaset, mehupillit ja sekoitustikut. Tämä direktiivi on tulossa voimaan vuonna 2021, ja sen tarkoituksena on vähentää ympäristövahinkoja 22 miljardilla eurolla. Suomi on myös sitoutunut esimerkiksi Pariisin ilmastosopimukseen. Suomessa säädettiin myös vuonna 2015 ilmastolaki, jolla on myös pyritty täsmentämään toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sen lisäksi siis, että Suomi pyrkii itse säätele-

38

mään ilmastonmuutosta, saa se sovellettavaksi myös EU:n direktiivit ja asetukset. Paineita lainsäätämiseen luo myös muut valtiot, joissa lainsäädäntö on jo edistyneempää kuin Suomessa.

Kaikessa tässä tulee kuitenkin muistaa, ettei lainsäätämisestä ole mitään hyötyä, jos sitä ei noudateta. Mikäli ihmiset eivät muuta toimintatapojaan, ei ympäristön tilanne myöskään muutu.

Vaikka teknologia on jatku-

Lexpress

vassa kehityksessä, ja monet uusista keksinnöistä kuluttavat myös paljon, ajatellaan ympäristöä ja ilmastonmuutosta nyt enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.

Monet uusista keskinnöistä on kuitenkin nimenomaan kehitetty siihen tarkoitukseen, että tulevaisuudessa voitaisiin ajatella yhä enemmän ympäristöä. Nykyään kierrättämien on yleistä ja lähes jokaisessa perheessä kerätään edes pahvit ja lehdet erikseen. Myöskin teknologiaa on pyritty kehit-

Mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa.

tämään siihen suuntaan, ettei tulevaisuudessa tarvitsisi käyttää niin paljoa luonnonvaroja.

Sähköautot yleistyvät ja sähkön tuottamisessakin on alettu käyttämään yhä useammin esimerkiksi vesi-, aurinko- tai tuulivoimaa. Myös monet eri valtiot ovat alkaneet huomioimaan ympäristöä yhä enemmän toiminnassaan, ja ovat sitoutuneet eri kansainvälisiin sopimuksiin ja säätäneet lakeja ilmastonmuutoksen estämiseksi. Jotta ilmastonmuutosta voitaisiin kuitenkin hillitä, tarvitsemme

jokaiselta valtiolta toimia sen eteen.

Monet opiskelijat ovat kuitenkin jo vanhempia edellä ympäristön huomioimisessa.

Kasvisten syönti on yleistynyt viime vuosina huomattavasti, etenkin juuri nuorten keskuudessa. Voi olla, että se johtuu siitä, että sosiaalisessa mediassa puhutaan jatkuvsti ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista, tai voi olla että se johtuu jostain muusta. Kaikki varmaan kuitenkin haluavat pitää maa-

Lexpress

pallomme asuinkelpoisena ja luonnon yhtä monimuotoisena kuin nykyään.

Lähteet: https://yle.fi/uutiset/3-10563052 http://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2015/20150609 https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/

39

Vaihdossa Balilla Teksti ja kuvat: Ronja Jokinen, Iida Kangaspeska, Anniina Kanervamäki, Emma Höyhtyä

Olemme neljä nyt kolmannella vuosikurssilla opiskelevaa oikiskaverusta, jotka ystävystyivät jo fuksiviikolla vuonna 2016.

Jokainen meistä oli ajatellut lähtevänsä vaihtoon jossain kohtaa opintoja ja saimmekin 2. vuoden syksyllä kansainvälisen oikeuden portfoliotyötä urakoidessamme hullun idean lähteä kaikki yhdessä samaan kohteeseen.

Päädyimme selaamaan suomalaisen Asia Exchange -nimisen vaihto-organisaation nettisivuja.

40

Kohteita oli monia, mutta hetken selattuamme valinta Balista oli selvä. Alkuun idea tuntui vain vitsiltä, mutta muutaman kuukauden sulattelun jälkeen päätös lähdöstä varmistui. Päädyimme lähettämään hakemukset alkuvuodesta 2018 ja vahvistus hyväksymisestä Udayana Universityyn saapui nopeasti hakemusten lähettämisen jälkeen. Hakeminen sujui mutkattomasti nettisivuilta löytyvän lomakkeen kautta ja

Lexpress

tämän lisäksi kirjoitimme motivaatiokirjeet.

Aloitimme vaihtovalmistelut hyvissä ajoin, sillä niihin liittyi paljon tehtävää. Jälleenvuokrasimme asuntomme Suomessa, haimme opiskelijaviisumia Indonesian suurlähetystöltä, otimme tarvittavat rokotteet, haimme yliopiston yleistä apurahaa ja ostimme lennot.

Elokuun 22. päivänä suuntasimme innoissamme kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää.

37 tunnin matkustamisen jälkeen laskeuduimme Singaporeen, jossa vietimme muutaman päivän ennen vaihtokohteeseen saapumista. Singapore oli pehmeä lasku aasialaiseen kulttuuriin nykyaikaisuutensa ja länsimaalaisuutensa vuoksi. Modernien pilvenpiirtäjien ja siistien katujen jälkeen Balille saavuttuamme koimme pienen kulttuurishokin.

Liikenne tuntui aluksi kaoottiselta, ruokakauppojen valikoima rajoittui lähinnä suklaapatukoihin ja sipseihin ja täsmällisyyteen tottuneina suomalaisina balilaisten suurpiirteisyys tuntui välillä turhauttavalta. Koska opintomme alkoivat vasta syyskuun puolella, meille jäi hyvin aikaa

tutustua uusiin kotikulmiimme ja totuttautua uuteen kulttuuriin. Olimme päättäneet hankkia asuntomme vasta kohteessa, ja tämä osoittautui hyväksi päätökseksi, sillä alueissa oli suuria eroja ja asunto oli kiva nähdä paikan päällä. Balilla on tavanomaista asua villassa ja päädyimmekin vuokraamaan kolmen makuuhuoneen villan omalla uima-altaalla. Suomalaisina

olimme aluksi hämmentyneitä ulkokeittiöstä, pihaa vartioivasta yövartijasta ja viikoittaisesta siivouspalvelusta.

Lukukausi alkoi yliopiston kampuksella järjestetyllä orientaatiolla, jossa tapasimme muut vaihto-oppilaat ja saimme käytännön vinkkejä. Meitä vaihtareita oli 160 yli kymmenestä eri maasta. Yllätyimme suomalais-

Lexpress

ten suuresta edustuksesta – meitä oli peräti 20! Saksalaisia oli kuitenkin ylivoimaisesti eniten, melkein puolet yliopiston vaihtareista. Kurssivalinnat olimme tehneet jo Suomessa, ja mielenkiinnolla odotimme millaisiksi ne osoittautuisivat. Kaikkien vaihtareiden tuli opiskella indonesian kieltä ja kulttuurien välistä viestintää, joiden lisäksi olimme valinneet Indonesian historiaa ja oikeutta käsittelevät kurssit.

Jokaisesta suoritetusta kurssista sai Suomessa hyväksiluetuksi 3-6 opintopistettä. Läsnäolo kursseilla oli pakollista, mutta opinnot eivät olleet kovinkaan vaativia. Luentoja meillä oli vain maanantaisin ja tiistaisin, joten aikaa jäi hyvin muuhunkin kuin opiskeluun. Koska uskonto aikatauluttaa vahvasti balilaisten ihmisten arkea, luentoja peruttiin tai siirrettiin usein uskonnollisten juhlapyhien ja rituaalien vuoksi.

Suomalaiseen opiskelukulttuuriin tottuneina meitä välillä harmitti, että tehtäviksi annettuja esseitä ja ryhmätöitä, joiden eteen olimme nähneet vaivaa, ei lopulta koskaan tarvinnutkaan palauttaa. Kurssien vaativuustaso ja opetusmetodit vaihtelivat paljon aineesta ja opettajasta riippuen. Toisissa kokeissa sallittiin muistiinpanojen ja muiden apuvälineiden käyttö, kun taas toisissa vaadittiin enemmän valmistautumista ja ulkoaopettelua.

Yliopiston asettamat pukeutumissäännöt, jotka edellyttivät olkapäiden, polvien ja varpaiden peittämistä, tuottivat toisinaan tuskaa kolmenkymmenen asteen helteessä.

41

Skootterit osoittautuivat välttämättömiksi kulkuvälineiksi Balilla, sillä välimatkat olivat pitkiä, jalkakäytäviä ei juurikaan ollut ja ruuhka-aikana lyhyenkin matkan taittaminen autolla kesti ikuisuuden. Kaoottisen liikenteen ja usean näkemämme kolarin vuoksi vierastimme aluksi ajatusta skoottereiden hankkimisesta ja kuljimmekin ensimmäisen kuukauden paikallisella überilla paikasta toiseen. Jatkuva ruuhkassa istuminen ja toisinaan kyytien hankala saatavuus saivat meidät viimein hankkimaan omat skootterit. Lopulta ajelimme kuin paikalliset konsanaan liikennevaloissa seisovien autojonojen ohi olemattoman pienistä väleistä pujotellen ja mitä mielenkiintoisimpia oikoreittejä hyödyntäen.

Vapaa-ajallamme osallistuimme useisiin vaihtojärjestömme järjestämiin tapahtumiin.

Muun muassa kiipesimme 1717 metriä korkean tulivuoren huipulle ihailemaan auringonnousua, laskimme vauhdikkaasti koskea sademetsän keskellä ja vietimme aikaa vaihtareiden kesken hyvän ruoan ja juoman parissa. Mielettömiä ravintoloita Balilla riittikin ja valinnanvaraa oli moneen eri makuun paikallisesta paistetusta riisistä smoothiebowleihin ja falafeleihin. Ravintolassa syöminen oli jopa edullisempaa kuin ruoan tekeminen itse, joten söimmekin pääasiassa vain ulkona.

42

Lexpress

Matkustelimme paljon syksyn aikana – Indonesian lisäksi kiertelimme Australiassa, Filippiineillä ja Malesiassa. Balilta oli edullista ja kätevää matkustaa muualle ja otimme tästä kaiken hyödyn irti. Myös itse Balilla ja sen lähisaarilla riitti runsaasti nähtävää: loputtomasti vihreitä riisipeltoja, toinen toistaan upeampia vesiputouksia, päättymättömiä valkoisia hiekkarantoja ja kirkkaan turkoosia merta.

Törmäsimme matkoillamme monenkirjaviin eläimiin, kuten viheliäisiin apinoihin, jättimäisiin kilpikonniin, värikkäisiin kaloihin ja lentäviin torakoihin.

Vietimme Balilla elämämme parhaimman syksyn, emmekä ole katuneet vaihtoon lähtöä hetkeäkään. Ikävöimme balilaista kulttuuria, jolle on ominaista ihmisten välitön ystävällisyys ja auttavaisuus. Tämän lisäksi mielessämme on päivittäin Balin lämpö, rannat ja siellä vallitseva rento tunnelma. Mikäli vaihtoon lähtemisen suurimpana motivaattorina on akateeminen oppiminen, Bali ei välttämättä ole ykkösvaihtoehto. Jos taas odotat vaihdolta elämyksiä ja haluat kokea täysin erilaisen kulttuurin, luonnon ja kielen, suosittelemme Balia vaihtokohteena.

Vietimme Balilla elämämme parhaimman syksyn, emmekä ole katuneet vaihtoon lähtöä hetkeäkään.

Lexpress

43

Edunvalvonnan uusia tuulia Opintopalsta nostaa esiin opintoasioissa käsiteltävinä olevia asioita.

Vuosi on taas vaihtunut, ja edunvalvonta jatkaa siitä mihin jouluna jäätiin. Viime vuosien projekteja jatketaan eteenpäin, mutta myös uutta on tulossa.

Vaikka minullakin on paljon opittavaa, niin odotan innolla mitä tuleva vuosi pitää sisällään.

Kun kevät alkaa sarastamaan, on meidän alalla yksi aihe aina ylitse muiden. Pääsykokeet.

Tänä vuonna taas tuhansia hakijoita pänttää ahkerasti kuukauden, toivoen että se kovasti haluttu opiskelupaikka olisi lopulta heidän. Tämä vuosi on kuitenkin ainutlaatuinen, sillä ensimmäistä kertaa oikeustieteellisiin tiedekuntiin otetaan sisään myös pelkällä ylioppilastodistuksella, opiskelijoiden suuresta vastustuksesta huolimatta. Muutoksetkaan eivät jää tähän, vaan jo vuosia jatkunut muutostyö tuo uusia tuulia myös seuraavina vuosina.

Yhtenä esimerkkinä voisin mainita Toinen reitti yliopistoon -hankkeen, jonka tavoitteena yhdessä 10 muun yliopiston kanssa kehittää pääsykoeuudistuksen ja todistusvalinnan rinnalle vaihtoehtoinen mahdollisuus osoittaa valmiuksia korkeakouluopintoihin. Suunnitelmissa on luoda kolme erilaista vaihtoehtoa: näyttöreitti, vaihtoehtoinen reitti ja elinikäisen oppimisen reitti.

Turun oikeustieteelliseen tiedekuntaan näistä tulisi käyttöön näyttöreitti, joka tarkoittaisi että osaamisensa juridiikkaan voisi

44

osoittaa jo toisen asteen opintojen yhteydessä. Hanke on vielä ihan suunnitelmavaiheessa ja mielenkiinnolla odotan että kuinka tämä tulee toteutumaan.

Ajatuksena on, että esimerkiksi lukiossa voisi käydä kurssin, jonka perusteella tehdään valinta oikikseen sisään pääsijöistä.

Tämä kuitenkin kummastuttaa, sillä koko pääsykoeuudistuksen tavoitteena oli keventää lukiolaisten viimeistä vuotta, kun taas tämä toisi lisää työtä. Toisaalta tämä tarjoaa kunnianhimoisille toisen asteen opiskelijoille mahdollisuuden keskittyä jo siinä vaiheessa siihen alaan, mikä heitä kiinnostaa.

Tiedekunnassamme on tänä vuonna ollut suunnitelmissa päivittää opintojen ohjausta ja varmistaa, että jokainen saa neuvontaa läpi opiskelujen aina kun siihen on tarvetta. Opettajatutoreiden roolia halutaan korostaa sekä panostaa opintojen suunnitteluun. Esimerkiksi toisen vuosikurssin opiskelijat ovat jääneet täysin heitteille ohjauksen kanssa, mutta nyt siihen on tulossa muutos. Uusien infotilaisuuksien ja yhteydenottokanavien kautta on yhä helpompi saada vastauksia kysymyksiin. Opiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen ovat myöskin olleet suurena huolenaiheena, ja tarkoituksena on että jokainen voisi rauhassa saada neuvoja opiskelumotivaation uudelleenlöytämiseen ja muihin askarruttaviin ongelmiin.

Lexpress

Muutoksia on paljon tulossa, ja silloin opiskelijoiden ääni on entistä tärkeämpi. Kurssit ja tentit tulevaisuudessa kehittyvät, ja meidän on varmistettava että suunta on oikea. Edunvalvonta on hidasta ja pitkäjänteistä, ja välillä voi tuntua ettei omalla äänellä ole merkitystä. On kuitenkin ehdotonta, että ongelmakohdat tuodaan esiin. Seuraavaa opinto-ohjelmaa ruvetaan suunnittelemaan jo syksyllä, joten nyt on mainio aika kaikkien vaikuttaa. Se on helppoa esimerkiksi ihan vain antamalla kursseista palautetta, tai laittamalla minulle tai koko hallitukselle sähköpostia. Mukavaa kevättä ja hyvää opintomenestystä kaikille!

Elina Soininen Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi