Lp 01 10

OlisikO aika testata pelisilmää käytännössä?

Kun haluat laajentaa pelikenttääsi työelämän puolelle, tarvitset hyvän valmentajan, jolta saat parhaat eväät tulevaisuuden urallesi. Hanki arvokasta käytännön työkokemusta mutkattomassa ja kansainvälisessä työympäristössämme ja suosituissa harjoitteluohjelmissamme.

Lisätietoja saat osoitteessa: www.castren.fi/opiskelijat liity joukkoomme!

Castrén & Snellman on juridiikan opiskelijoiden suosituin työnantaja maamme asianajotoimistoista.

(The Universum Student Survey 2009)

www.castren.fi

TOIM. h u o m .

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua - ja vähän GT:tä Pitelet käsissäsi uuden vuosikymmenen ensimmäistä LexPressiä, kiitos siitä! Vuoden vaihtumisen myötä tähänkin lehteen on tehty muutamia uudistuksia. Ensimmäisenä varmaan huomasit kanteen ilmestyneet muutokset. Lisäksi tässä lehdessä aloittaa kaksi uutta palstaa: juvis- ja vinkkipalsta. Vinkkipalstalla lehdittäin vaihtuva hallituksen jäsen antaa kullanarvoisia vinkkejä jäsenistön elämää helpottamaan - tällä kertaa Sarkku kertoo edullisen mutta maukkaan kotiruoan tekemisestä ja antaa reseptin herkullisen juustokakun tekoon!

Katso vinkit ja resepti sivulta 17!

Toinen uusi palsta on Juvispalsta, jonka palstoilla jokaisessa lehdessä käsitellään julkaisuajankohtaa lähimmän juviksen aihepiiriä pintaa syvemmältä.

Vuoden ensimmäinen juvis, drinkkijuvis, järjestetään 25.3. ja ensimmäinen Juvispalsta siksi keskittyykin drinkkien maailmaan - tarkemmin sanottuna GT:hen, tuohon jumalten juomaan.

Yhtenä merkittävimmistä muutoksista tämän vuoden lehtiin palautettiin teemaajattelu. Tämän lehden teemana on talous, ja teema huokuu kannen lisäksi vahvasti myös sisällysluettelossa - säästämistä, sijoittamista ja kulukuureja. Kurkkaappa vaikka sivulle 43 lukeaksesi dekaani Jukka Mähösen kirjoituksen tiedekuntaa ja opetusta koskevista säästösuunnitelmista.

Tähän lehteen on kirjoittanut myös poikkeuksellisen paljon vieraskyniä - jo tiedekunnasta valmistuneita asiantuntijoita, kuten Timo Ritakallio (ks. s.24), mutta ei huolta, ei opiskelijoita olla unohtamassa. LexPress on ja pysyy meidän opiskelijoiden lehtenä, lexiläisten “ajatusten foorumina”, kuten

lehteä on virallisissa yhteyksissä totuttu kutsumaan.

Kevään toinen LexPress ilmestyy toukokuun puolivälissä ja sen teemana on Eurooppa ja Euroopan Unioni. Jos tunnet, että sinulla olisi teemaan jotain sanottavaa, niin tule ihmeessä mukaan toimituskunnan kokoukseen!

Vanhat ahkerat toimituskuntalaiset ovat lehdelle kullanarvoisia, mutta niin ovat myös uudet kirjoittajat ja uudet näkökulmat.

Kansi on käynyt läpi kokonaisuudistuksen ja lisää muutoksia on tulossa kesällä. Silloin on tarkoitus iskeä kansien sisäpuolelle ja muokata layouttia nykyaikaisemmaksi. Teemme uudistuksen yhteistyössä vuoden 2006 päätoimittajan Teemu Oksasen kanssa. Häntä haluaisin jo tässä vaiheessa kiittää suuresta avusta uuden kannen toteuttamisessa.

Kiitokset myös edeltäjälleni Maijalle kaikista neuvoista ja vinkeistä!

- Paula ja LexPressin toimitus -

lexpress@lex.fi

Päätoimittajien yhteiskuva pikkujouluissa 2009

LEXP r e s s

3

CALONIA g a l l u p Kysymykset: 1) Aiotko seurata Vancouverin Olympialaisia?

2) Montako mitalia Suomi saa tänä vuonna?

LexPress 01/10

s. 26

Päätoimittaja:

Anu Perho, 6. vuosikurssi 1) Tuskin aion kovinkaan paljon seurata, eihän sitä silti koskaan tiedä. Jos jotain satun katsomaan, niin todennäköisesti lätkää.

2) Veikkaan, että 5 mitalia, joista yksi tulee yhdistetystä.

Heikki Pesola, 4. vk 1 ) Ky l l ä aion s e urata .

Jääkiekko, mäkihyppy ja hiihto kiinnostavat.

2) Veikkaukseni on 8 mitalia; mäkihypystä, yhdistetystä, hiihdosta sekä erikoisemmista lajeista kuten lumilautailusta.

Johanna Ojansuu, n. vk 1) Jos seuraan, niin taitoluistelua sitten.

2) Veikkaan, että 3 mitalia, ei mitään erityistä lajia. Kiiran ja Lauran kohtalo vähän jännittää.

Ville Nyström, 2. vk 1) Joo, aion. Lähden 13.2.

Vancouveriin. Lätkään on jo liput ja yhdistettyyn pitää sellaiset hankkia.

2) 6 mitalia; yhdistetystä ja naisten hiihdosta ja jääkiekosta kultaa.

Teksti: Suzanne Simon-Bellamy Kuvat: Paula Kovari

Paula Kovari lexpress@lex.fi

Taitto: Paula Kovari Teemu Oksanen

Toimituskunta: Saana Heiskanen Suzanne Simon-Bellamy Sarianna Järviö Katrin Puolakainen Antti Säiläkivi Markus Talvio Idamaria Utunen Noora Yli-Huhmo Teemu Hyvönen Juho Jalo Laura Nikkanen Aleksi Lundén Sanna Rättyä Jukka Mähönen Timo Ritakallio Teemu Oksanen Tuomas Fonselius Lotta Rautela Otso Pohjalaienn Pirita Virtanen

s. 36

Etukannen kuva: Markus Laine

Etukansi: Teemu Oksanen Paula Kovari

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Newprint Oy

Painos: 550 kpl

ISSN 1235-371X

Copyright © 2010 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

s. 34

sisällys s. 17

Toim.huom.: Jotain uutta, jotain vanhaa... . . . . . . . . . . . . .

3

Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Sisällys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Pääkirjoitus: Sitä asiapitoisempaa luettavaa . . . . . . . . .

6

Puheenjohtajalta: Aivan kamalia ihmisiä . . . . . . . . . . . . . . .

8

Edarissa tapahtuu: Yliopistojen yhdistymisen jälkeen . .

10

Senilexin kuulumisia: Kevättä rinnassa . . . . . . . . . . . . . . . .

12

Acta Legis Turkuensia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Vinkkipalsta: Sarkun reseptivinkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Juvispalsta: GT - Jumalten juoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

19

Lex Librin uudet kasvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Mitä finanssikriisin jälkeen? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 s. 19

Lupa Säästää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Sillisvastaavat esittelyssä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Vuoden opettaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Secondment - Yritysjuristiksi mars! . . . . . . . . . . . . . . 36 Sijoitusvinkkejä OP-seminaarista . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Dekaani: Tiedekunta säästökuurille . . . . . . . . . . . . . . 43 Akateemisen Kyykän MM-kisamatka . . . . . . . . . . . . . . 46 Klubi-ilta välimiesmenettelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Päivi Paasto in Memoriam . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Tuomiokapitulin lakimiehenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Oikeustaju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

s. 46

Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 LEXP r e s s

5

PÄÄ k i r j o i t u s

Sitä asiapitoisempaa luettavaa Alku aina hankalaa Ensimmäisen oman lehden pääkirjoituksessa olisi ilmeisesti tarkoitus puhua siitä, miten alku oli hankalaa ja lehden teko työläämpää kuin mitä ikinä pystyi kuvittelemaankaan. Mutta kuinka se kuitenkin oli hyvin palkitsevaa ja miten seuraavan lehden tekoa jo oikein odottaa. Kaikenlaisia kommelluksia matkan varrella ehti sattua, mutta nyt lehti on ulkona.

Ja olo helpottunut.

Uudistuksia on tehty, mutta myös perinteitä kunnioitetaan. Vuoden ensimmäinen lehti on aina tulvillaan henkilöesittelyjä, ja tässä lehdessä ääneen pääsevätkin niin Librin uudet naamat kuin myös varmasti unohtumattoman silliksen meille järjestävät Niina ja Riikka. Vuoden opettajan Lars Björnen haastattelu puolestaan löytyy sivulta 34.

LexPressin tekemisen lisäksi myös hallitusvuosi on lähtenyt mukavasti käyntiin. Porukka on motivoitunutta ja uusia tapahtumia suunnitellaan suurella innolla. Jos haluat antaa hallitukselle palautetta sen toiminnasta, niin vuoden vaihteessa käyttöön palautettiin nettisivujen nimetön hallituspalautepalsta. Käy siis osoitteessa www.lex.fi avaamassa sanainen arkkusi! Palautetta voi antaa myös tästä lehdestä ja vaikkapa uudistuksista, joita LexPress on käynyt läpi.

Acta Legis Turkuensia Viime vuonna perustettu Lexin oikeustieteellinen aikakausjulkaisu Acta Legis Turkuensia, kutsumanimeltään ihan vaan Acta Legis, on ottanut tärkeitä askelia kohti ensimmäisen numeron julkaisemista. Ensimmäiset artikkelit on kerätty ja referee-menettely käynnistynyt. Jännityksellä odotan toimituskunnan varsinaista työvaihetta, sitä kun pääsemme lukemaan ja kommentoimaan ansioituneita juridisia kirjoituksia. Luulen että sekä kirjoittajat että me toimittajat tulemme oppimaan prosessista paljon.

Lisää Acta Legiksestä sekä siitä, kuinka voit saada oman kirjoituksesi julkaistua voit lukea Piritan asiapitoisesta artikkelista sivulta 15 sekä Lexin nettisivuilta.

6 LEXP r e s s

Talouden pyörteissä Lehden teemaan sopien voisin kappaleen verran tälläkin palstalla puhua taloudesta. Ja siitä, kuinka globaali finanssikriisi on ehkä taittumassa, mutta kunkin oma henkilökohtainen finanssikriisi vain pahenee. Eikä sitä auta ollenkaan Kimmo Sasin esitys tulevan mediamaksun suuruudesta: 195 euroa. Tai eri työryhmien ja komiteoiden ehdotukset yliopistokoulutuksen lukukausimaksuista. Kyllä me tämä koulutus vielä maksetaan veroina takaisin!

Tämän lehden talousteema on askel kohti asiapitoisempaa LexPressiä. Tänä vuonna ei esimerkiksi tulla lukemaan raportteja kv-viikoista tai kertomuksia kosteista illanvietoista. (Kyllä äiti, me juhlitaan täällä joskus.) Uudistuksen tarkoituksena on osaltaan saattaa lehteä vakavastiotettavampaan suuntaan. Lex julkaisee kahta lehteä, ja niitä kevyempiä juttuja voi sitten lukea tiedotuslehti Cal§arista.

Aivan kokonaan kevyttä luettavaa ei kuitenkaan suljeta LexPressin ulkopuolelle.

Isoimmista tapahtumista, kuten iso-excusta tullaan lukemaan tulevissa numeroissa varmasti. Tässä numerossa kevyempää juttutyyppiä edustaa kertomus kisamatkasta Akateemisen Kyykän MMkisoihin Tampereelle.

Kiitokset Haluaisin vielä pääkirjoituksessanikin kiittää ahkeraa toimituskuntaani sekä Teemua, jonka apu taittovaiheessa oli korvaamatonta.

Erityiskiitos vielä hyvälle henkilökohtaiselle ystävälleni Vesalle, joka ehkäisi katastrofin syntymisen. Ei tätä lehteä ilman apua kunnialla olisi ulos saatu.

Nautinnollisia hetkiä uudistuneen LexPressin parissa!

Paula Kovari LexPressin päätoimittaja lexpress@lex.fi

PUHEEN j o h t a j a l t a

Aivan kamalia ihmisiä En voinut kuin ihmetellä, mistä olin saanut käsitykseni lexiläisistä ikävinä ihmisinä.

Sanon sen nyt suoraan, vaikkei ehkä pitäisi: lexiläisiä pidetään Turussa muiden opiskelijoiden keskuudessa aikamoisina kusipäinä. Lexiläiset ovat itseään täynnä olevia pappa betalar –nuoria, jotka eivät voisi vähempää välittää ympäristönsä tai lähimmäistensä hyvinvoinnista. Lexiläiset myös jaksavat aina muistuttaa siitä, kuinka ylivertaisia he ovat ihmisinä, verrattuna kaikkiin muihin ihmisryhmiin. Tämä johtuu lähinnä siitä, että he ovat aina oikeassa kaikissa asioissa, ja osin toki myös siitä, että he tulevat tienaamaan enemmän kuin suurin osa muista opiskelijoista.

Ennen pääsyäni tiedekuntaan käsitykseni lexiläisistä oli kuulemani perusteella juuri tuo. Aurinkoisena päivänä 22.6.2005 valitsin auringonoton rannalla oikiksen pääsykokeiden sijaan, perusteenani juuri se, että arvelin tulevien opiskeluvuosieni olevan joka tapauksessa yksinäistä puurtamista vailla kavereita. Enhän voisi ikinä viihtyä turhan itsetietoisten ja muita ihmisiä vähe k s y v ien tulevien helsinkiläisten sikajuristien kanssa samoilla luennoilla.

Kuitenkin, tultuani järkiini ja astuttuani sisälle Calonian ovista seuraavan vuoden

8 LEXP r e s s

syksynä, huomasin olevani keskellä hyvin sekalaista joukkoa. Suurin osa heistä onkin äärettömän mukavia tyyppejä, joista monet ovat ystäviäni varmasti vielä 50 vuotta valmistumisen jälkeenkin.

Näin ainakin toivon. Siinä vaiheessa en voinut kuin ihmetellä, mistä olin saanut käsityksen oikkareista niinkin ikävinä ihmisinä.

Lexiläiset ovatkin joutuneet karmeiden ennakkoluulojen kohteeksi ja tuntuu, etteivät nämä ennakkoluulot ole vuosien saatossa juuri muuttuneet. Pikkuhiljaa minulle onkin selvinnyt, että näitä ennakkoluuloja esiintyy nimenomaan ihmisillä, jotka eivät tunne yhtään lexi-läistä, tai yleisemmin oikkaria.

pääosin kuitenkin meihin kannattaa ihan oikeasti tutustua.

Ratkaisun avain löytyykin siitä, että pyritään leikkimään enemmän muidenkin kanssa. Kutsutaan toisia ainejärjestöjä leikkimään meidän hiekkalaatikolle Kirkkotielle ja mennään itse tarkastamaan niiden parhaat käytännöt niin sitseillä kuin muissakin tapahtumissa. Suhtaudutaan avoimesti uusiin juttuihin ja tuttuihin.

Tänä vuonna hallitus pyrkiikin tietoisesti järjestämään jäsenistöllemme enemmän poikkitieteellistä aktiviteettia ja tekemään enemmän yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa.

Tällä saadaan toivottavasti edes hieman hälvennettyä niitä omituisia ennakkokäsityksiä, joita meihin oikkareihin ja lexiläisiin opiskelijayhteisön keskuudessa liittyy. Samalla saatamme ehkä itsekin oppia jotain, kun jossain tapahtumassa törmäämme ituhippikauppatieteilijään, tai absolutistiteekkariin tai vaikka nuoreen oikeistolaisen maailmankatsomuksen omaavaan humanistiin.

Tänä vuonna hallitus pyrkii tietoisesti tekemään enemmän yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa.

Mistä näitä juttuja sitten kumpuaa, ei voi tietää.

Toisaalta tämä kuuluu samaan sarjaan sen kanssa, että kaikki humanistit ovat viherpiipertäjähippejä, jotka polttelevat pilveä tai että kaikki kauppatieteilijät ajattelevat vain ja ainoastaan rahaa ja usea on jo myynyt isoäitinsä teollisuuden käyttöön. Emme siis ole ainoita, jotka joutuvat näiden ennakkoluulojen kanssa painiskelemaan. Myös lehtien tekemät mielikuvakyselyt tiettyjen alojen opiskelijoista kertovat karua tarinaa siitä, mihin muottiin jokaisen odotetaan mahtuvan. Tämä on myös itseään ruokkiva kierre; odotatte minun kuitenkin olevan sieluton riistäjä, kai sitten yritän ollakin sitä. Enhän halua tuottaa kenellekään pettymystä…

Miten näistä ennakkoluuloista voisi sitten päästä eroon? Miten vakuuttaa ihmiselle, joka ei ole koskaan lexiläistä tavannut, mutta on jo mielipiteensä meistä muodostanut, että oikeastaan me olemme ihan mukavaa sakkia?

Poikkeus toki vahvistaa säännön, mutta

Katrin Puolakainen Hallituksen puheenjohtaja

P.S. Huomasitteko muuten, että Kaverisitseillä kukin lexiläinen ja hänen muualta tullut kaverinsa olivat yllättävän samannäköisiä ja –oloisia? Ihan tiedekuntarajoista riippumatta.

LEXP r e s s

9

EDARISSA t a p a h t u u

Arkea yliopistojen yhdistymisen jälkeen Vuosi on vaihtunut jo tovi sitten, ja sen myötä uusi ylioppilaskunta uusine toimijoineen on nähnyt päivänvalon.

Viime vuoden lopulla käytyjen hallitusneuvotteluiden tulos oli meille oikeustieteilijöille varsin mieluinen: joulukuun kokouksen päätöksellä Lexin Joel Uusi-Oukari tuli valituksi uuden ylioppilaskunnan ensimmäiseen hallitukseen!

Lisäksi oikeustieteilijöiden puolta pitää iso liuta muita lexiläisiä erilaisissa TYYn alaisissa toimi-, johto- ja valiokunnissa.

Avoimella ja ennakkoluulottomalla asenteella olemme mukana rakentamassa sellaista ylioppilaskuntaa, josta voimme olla ylpeitä ja johon kaikki haluamme kuulua. Turhalla meuhkaamisella ja huutelulla ei saavuteta mitään, päinvastoin menetetään jo saavutetut etuudet. Ainoastaan aktiivisella toiminnalla ylioppilaskunnan sisällä voidaan saada aikaan konkreettisia muutoksia ja parannuksia opiskelijan arkeen kampuksella.

Mikä strategia?

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa (27.1.) tärkeimmäksi puheenaiheeksi nousi vuonna 2007 hyväksytty TYYn strategia ja sen päivittäminen.

Strategiassa määritellään TYYn tehtävä, millainen TYY olisi parhaimmillaan ja ne konkreettiset toimenpiteet,

joiden avulla tehtävää pystytään parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan.

Tarvitaanko ylioppilaskunnassamme tällaista asiakirjaa? Onhan meillä jo nyt poliittinen linjapaperi ja toimintasuunnitelma, joihin tukeutua. Tehtaillaanko uusia papereita ainoastaan tekemisen ilosta?

Tue ryhmää!

Lienee sanomattakin selvää, että kaikkien ryhmien intressinä on yhteisessä ylioppilaskunnassamme tehtävä pitkäjänteinen ja johdonmukainen edunvalvontatyö. Pidemmän aikavälin tavoitteellista työskentelyä palvelee toimintasuunnitelmaa ja poliittista linjapaperia huomattavasti paremmin strategia, jonka päivittämisen kannalla Ryhmä Lex on.

Päivittämisen ajankohtaistuessa voimme taas alkaa miettiä, minkä vuoksi meillä on ylioppilaskunta ja mitkä ovat ne keinot ja välineet, joiden avulla se kykenee parhaiten toteuttamaan tehtävänsä.

Muistathan, että edustajistoryhmälle on avattu fanisivut myös Facebookissa, ja tukesi ryhmällemme voit antaa jo pelkästään liittymällä kyseiseen ryhmään.

Lähde mukaan toimintaan!

Tuomas Fonselius Ryhmäpuheenjohtaja Ryhmä Lex

10 LEXP r e s s HUOM! Ryhmä Lexin blogi: http://lexed.wordpress.com/

WSOYpro – Opiskelusi tukena!

WSOYpro Oy tarjoaa Lex ry:n jäsenille vapaapaikkoja juridiikan koulutuspäiviin, joissa tapaat alan ammattilaisia ja kuulet huippuasiantuntijoita. Opiskelusi tukena myös WSOYpron juridiikan teokset, jotka löydät kätevästi Lex ry:n omasta kirjastosta.

Lisäksi käytössäsi lakimiehille sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ammattilaisille suunnattu WSOYpro-onlinepalvelu, ilmaiseksi yliopiston päätteiltä.

Tutustu WSOYpron tarjontaan:

Opiskelija – hyödynnä ajankohtaisia koulutuksia, uutuuskirjoja ja päivittyvää onlinepalvelua jo opiskeluaikanasi!

a Sanoma company

www.wsoypro.fi

SENILEXIN kuulumisia

Kevättä rinnassa: tavoitteena jäsenmäärän lisääminen Täysi hönkä päällä

Senilexissä helmi- ja maaliskuu on kiireistä aikaa. Hallitus tekee päätöksiä ja ehdotuksia seuraavan hallituskauden budjetiksi ja valmistelee yhdistyksen varsinaista vuosikokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään tänäkin vuonna Tiedekunnan Päivän yhteydessä, eli perjantaina 26.3.2010. Kokous alkaa Ravintola Kårenin Argentina-salissa klo 18.45. Erillinen kokouskutsu toimitetaan yhdistyksen sääntöjen mukaisesti ilmoitustaululle ja lähetetään myös Senilexin sähköpostilistalle.

Tiedekunnan Päivän illanvietto ja vuosikokousasiaa

Vuosikokouksen jälkeinen illallinenkin järjestetään Ravintola Kårenilla perinteitä noudattaen. Viime vuonna osallistujia oli noin 140 ja uskon että tänä vuonna tuo edellinen ennätys rikotaan.

Hyvän ruoan ja juoman sekä yhdessäolon lisäksi hallitus on tänä vuonna ottanut illan tavoitteeksi myös viime vuotta suuremman lahjoitussaldon yhdistyksen erilliseen stipendirahastoon. Näinä maksukorttien aikoina iltajuhlassa, kuten myös itse Tiedekunnan Päivässä, tullaan kiertämään erillisen lahjoituslistan kanssa, jotta käteisen puute ei muodostuisi ongelmaksi lahjoitusten osalta. Lienee selvää (mutta mainittakoon nyt kuitenkin järjestyksen vuoksi), että yhdistyksellä on lääninhallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Tässä asiassa siis suutarin lapsellakin on kengät.

Vuosikokouksen asialistalla ei tänä vuonna olekaan sääntömääräisten asioiden lisäksi kun yksi asia: hallitus esittää, että yhdistys ottaa käyttöön sääntöjen salliman erillisen kannatusjäsenmaksun.

Kannatusjäsenmaksu on tarkoitettu erityisesti yhteisöille ja hallitus esittää kannatusjäsenmaksun määräksi 200 euroa vuodessa. Jäsenmaksuasiasta myös sen

12 LEXP r e s s

verran että hallitus on päättänyt ulkoistaa yhdistyksen tilinpidon tilitoimistolle.

Näin taloudenhoitaja pystyy keskittämään resurssejaan aikaisempaa enemmän budjetointiin ja hallitustyöskentelyyn, ja samalla ulkoinen taho pystyy seuraamaan paremmin yhdistyksen jäsenmaksutilannetta.

Perinteisesti Senilexiläiset eivät ole olleet aivan kehuttavan aktiivisia vuosijäsenmaksun maksajia. Toivottavasti tähän saadaan ystävällismielinen muutos kun maksuasian valvonta on jatkossa ulkopuolisen ammattilaisen käsissä. Toki hallitus seuraa jäsenmaksutilannetta edelleenkin ja muistuttaa tarvittaessa erääntyneistä vuosimaksuista.

Tiedekunnan Päivän, ”0”-vuosikurssien kurssitapaamisten ja Kårenin iltajuhlan jälkeen halukkaat voivat siirtyä jatkamaan iltaa Kirkkotielle. Aikaisempina vuosina väkeä on ollut paikalla runsain mitoin ja sukupolvien välistä kuilua on kurottu umpeen Kikan tahdissa. Toivottavasti sama meno jatkuu myös tänä vuonna.

Osallistuminen kevään opetukseen

Senilex on tänäkin vuonna aktiivisesti mukana ”Oikeusriidan voittaminen” –nimisen valinnaisen opintojakson toteuttamisessa. Kurssille osallistujat vierailevat Senilexin hallituksen puheenjohtajan isännöiminä Metsäliitossa ja Senilex on myös ollut mukana hankkimassa sparraajia oikeustapauskilpailuun valmistautumiselle. Kurssin ideahan on (opintooppaasta poimittuna) seuraavanlainen: Opintojaksolla pyritään kehittämään osallistujien valmiuksia johdonmukaiseen ja vakuuttavaan oi-keudelliseen argumentointiin. Opintojaksolla työskennellään kansainvälistä kauppaa koskevan oikeustapauksen pohjalta. Osallistujat valmistautuvat edustamaan riidan osapuolia suullisessa oikeuskäsitte-lyssä. Oikeudenkäyntiroolissaan osallistujan tavoitteena

on voittaa juttu esittämällä kantansa tueksi vahvempia oikeudellisia perusteita kuin vastapuolella. Oikeustapaukseen ei etsitä ”oikeaa” vastausta, vaan voittajan ratkaisee argumentoinnin luovuus ja esiintymisen vakuuttavuus.

Vuosikurssien yhteyshenkilöprojekti

Yhdistyksen hallitus on asettanut erääksi keskeisimmistä tavoitteeistaan Senilexin jäsenmäärän lisäämisen (ainakin kaksinkertaiseksi nykyisestä noin 400 jäsenestä). Tätä tavoitetta varten erillinen työryhmä on kokoontunut käymään tiedekunnasta valmistuneiden alumnien yhteystietolistaa läpi tavoitteenaan löytää jokaiselta vuosikurssilta yhteyshenkilöt (mielellään kaksi), jotka voisivat koota ko. kurssin yhteystietoja ja toimia Senilexin viestinviejänä tahoille, jotka eivät vielä ole yhdistyksen jäseniä. Tämän työlään projektin eteneminen on jo kantanut ilahduttavasti hedelmää, sillä yhteyshenkilöiksi ajatelluista tahoista yli 90 prosenttia on ilmoittanut mielihyvin suostuvansa tähän tehtävään ja lopuillekin vuosikursseille ol-

laan jo löytämässä yhteyshenkilöt.

Pori Jazz ja Senilexin kesätapahtuma

Porissa vaikuttavat Senilexin jäsenet ovat ilahduttavalla tavalla ottaneet aloitteen ja ehdottaneet kesätapahtuman järjestämistä Porissa Jazzien aikaan, eli viikonloppuna 23-25.7. Hallituksen mielestä tällainen aloite on vallan mainio ja nyt asiaa aletaan viemään vauhdikkaasti eteenpäin.

Tapaamisen luonne ja tarkka ajankohta on vielä avoinna, mutta jäsenistölle tullaan tiedottamaan tästäkin tapahtumasta aktiivisesti sekä Senilexin nettisivujen (www. senilex.fi) kautta että Senilexin sähköpostilistalla. Muistetaan vielä lopuksi mainita, että Senilexin jäsenille löytyy myös oma ryhmänsä Facebookista.

Nähdään tiedekunnassa ja Kirkkotiellä 26.3!

Antti Säiläkivi asianajaja Senilex ry:n hallituksen tiedotusvastaava

Acta Legis Turkuensia?

Acta Legis Turkuensia eli lyhemmin Acta Legis on vuonna 2009 perustettu Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden juridinen aikakauskirja. Aikakauskirjan ensisijaisena tarkoituksena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus julkaista laadukkaita seminaaritöitään ja osuuksia graduistaan.

Julkaisumahdollisuuden lisäksi toiminta tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää akateemisen kirjoittamisen ja arvioinnin taitojaan sekä osallistua käytännön julkaisutyöhön.

Acta Legisin toimituskunnan soveltama julkaisuprosessi täyttää tieteelliseltä julkaisulta vaadittavat kriteerit: julkaistavat artikkelit käyvät läpi referee-menettelyn. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kirjoituksen saavuttua päätoimittajille se lähetetään nimettömänä kokeneelle oikeustieteen asiantuntijalle arvioitavaksi. Refereet paitsi arvioivat kirjoituksia myös esittävät parannusehdotuksensa ja lopulta päättävät kirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Referee-arvioinnin jälkeen kirjoitus palautuu toimituskunnalle, joka analysoi kirjoitusta ja oikolukee sen sekä tekee omat parannusehdotuksensa. On syytä huomata, että kirjoitusta käsitellään toimituskunnassa nimettömänä – ainoastaan päätoimittajat tietävät kirjoittajan henkilöllisyyden.

Päätoimittajat välittävät lopulta toimituskunnan ja refereen esittämät huomiot kirjoittajalle, joka työstää kirjoitustaan näiden pohjalta edelleen.

Tiedekuntamme on aktiivisesti tukemassa julkaisutoimintaa.

Ensinnäkin julkaisuprosessia valvoo ja ohjaa tiedekuntamme professoreista koottu Akateeminen neuvosto. Lisäksi tiedekuntamme henkilökunta on apuna toimituskunnan koulutuksessa ja kaikin puolin tukee julkaisutyötä. Aikakauskirjan rahoituksesta puyolestaan vastaa Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy. Lisäksi Turun yliopiston ylioppilaskunta on mukana tukemassa julkaisutoimintaa.

Toimituskuntamme tämänhetkisenä tavoitteena on julkaista yksi aikakauskirja vuodessa – ensimmäinen Acta Legis julkaistaan syksyllä 2010.

Yksi Acta Legis sisältää 5-7 juridista kirjoitusta laajasti eri oikeudenaloilta.

Julkaisutoiminnan kehittyessä tavoitteena on laajentaa julkaisu kaksinumeroiseksi sekä kehittää tiedekuntaamme toimituskunnan työskentelyyn ohjeistava valinnainen opintojakso.

Kiinnostaako Sinua saada laadukas juridinen kirjoituksesi julkaistua? Ensimmäiseen numeroon kirjoituksesi ei enää valitettavasti ehdi, mutta toiseen numeroon etsitään nyt hyviä kirjoituksia! Kirjoituksesi voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen ja sen alussa tulee olla noin puolen sivun mittainen englanninkielinen tiivistelmä. Tii-vistelmän laatimiseen saa tarvittaessa apua toimituskunnalta.

Kirjoitus saa olla enintään 15–20 sivun pituinen ja sen ulkoasun tulee noudattaa tiedekunnan sivuilta löytyviä seminaarikirjoitusten kirjoittajaohjeita. Voit lähettää artikkeliehdotuksesi osoitteeseen julkaisu@lex.fi.

A c ta L e g is on o piskeli joidemme ikkuna ulospäin, tehdään siitä paras mahdollinen!

16 LEXP r e s s

Päätoimittajat antavat mielellään lisätietoa julkaisuun liittyen: Antti Vaaja antti.vaaja@utu.fi, 040 833 2516 Pirita Virtanen pirita.virtanen@utu.fi, 040 776 6476

Teksti: Pirita Virtanen Kuvat: Maija Mäntylä ja Paula Kovari

SARKUN RESEPTIVINKKI Monelle opiskelijalle ruoan osuus arjen kuluista näkyy lompakossa. Varsinkin, kun tuet kattavat usealla opiskelijalla vain vuokran, olisi ruokaan menevän rahan määrä keskitettävä olennaiseen eli terveelliseen ja edulliseen ruokaan. On kuitenkin huomattava, että nykyään Unican ravintoloista Assarin ullakko ja Tottisalmi ovat lauantaisin auki, jolloin ruoanlaittoon ei välttämättä tarvitse panostaa huikeita määriä energiaa kotona.

Jos olet viimeksi tarttunut kattilaan yläasteen köksän tunnilla, on aika muuttaa asennetta. Kukapa uskoisi, että voit tehdä viikonlopunkin ruoat edullisemmin kuin mitä maksaisi mennä ravintolaan silloin, kun opiskelijaravintolat ovat kiinni.

Vaikka hehkutetaan, että yksin asuvalle tulee halvemmaksi mennä ravintolaan syömään kuin mitä maksaisi tehdä ruoat itse, on se hauskaa ja suhteellisesti kaiken kaikkiaan joskus jopa halvempaakin tehdä ruokaa vähän enemmän ja pakastaa ylijäämä. Kokeilemisen arvoinen vaihtoehto on kerätä kokoon kaveriporukka ja tehdä yhdessä vähän erikoisempia ruokia, kuten esimerkiksi sushia tai aitoa italialaista spagettia. Lottovoittohan olisi ostaa tai pyytää lahjaksi edullisten reseptien keittokirja ja muutella kirjan reseptejä itse mielensä mukaan.

Vinkkejä ruoanlaittoon: Hyvin maustetun soijarouhe- ja jauhelihakastikkeen makua ei erota helposti toisistaan.

Jokainen kykenee leipomaan kaupan sämpyläjauhopussin ohjeen mukaan sämpylät, joista ylimääräiset voi pakastaa ja nauttia myöhemmin. Ruoan maku kärsii kevyttuotteissa ja mielessä kannattaa pitää se seikka, että jos ruoka maistuu herkulliselta, sitä ei tarvitse syödä niin suuria annoksia. Herkuttele laadukkailla herkuilla (esimerkiksi hyvä ja kallis suklaa), jolloin tulet kohtuullisesta määrästä kylläiseksi.

Hae äidiltä irtopohjavuoka ja kokeile tätä juustokakkureseptiä: 300g digestive-keksejä minttusuklaakarkkeja 85g margariinia 200g tuorejuustoa 250g maitorahkaa 1 tlk vaniljakermaa vaahdotettuna 8 liivatelehteä 1,5 dl mansikkamehutiivistettä 2dl sokeria 4dl mansikoita 1. Murskaa keksit ja karkit vuokaan.

2. Sulata margariini ja sekoita keksimurskaan. Painele sekoitus irtokakkuvuoan pohjaan tiiviiksi massaksi.

3 Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

4. Vatkaa vaniljakerma vaahdoksi ja lisää tuorejuusto vaahdon joukkoon 5. Kuumenna mansikkamehutiivistettä koko ajan sekoittaen, kunnes liivatelehdet sulavat nesteen joukkoon.

6. Murskaa mansikat ja sekoita sokeri joukkoon. Sekoita mansikkamurska vaahdon joukkoon.

7. Kaada mansikkamehuliivatesekoitus ohuena norona vaahdon joukkoon.

8. Kaada koko massa irtopohjavuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa joitakin tunteja.

9. Nauti hyvässä seurassa.

LEXP r e s s 17

18 LEXP r e s s

Juvis palsta Teksti: Teemu Oksanen Kuva: Andrew Duhan / stock.xchng

GTJumalten juoma Gin tonic – tuttavallisemmin geetee – lienee yksi lexiläisten, ellei koko maailman yleisimmistä drinkeistä. Kyseinen hieman kitkerähkö nektarihan valmistetaan G:stä (eli ginistä) ja T:stä (eli tonicvedestä). Yhtä ja oikeaa sekoitussuhdetta ei ole. Lasin pohjalle siis vain sopivasti jäätä, G:tä ja T:tä oman maun mukaan ja päälle limetai sitruunaviipale – a vot!

Juoman historia vie kauas 1800-luvun brittiläiseen Intiaan, jossa tonic-vettä käytettiin lääkkeenä. Tonicin sisältämää kiniiniä käytettiin nimittäin malarian ehkäisyyn ja hoitoon. Tuolloinen tonic-vesi oli varsin kitkerää, ja sen maku saatiin miellyttäväksi lisäämällä siihen viljasta ja katajanmarjoista tislaamalla valmistettua giniä.

Suomen tiukka alkoholilainsäädäntö ei ainakaan ole hyväksi juomalle: hiukkasen enemmän giniä tasaa usein mukavasti tonicin kitkeryyttä. Toki myös gineissä on eroa; esimerkiksi monien suosima Bombay Sapphire -gini sisältää perusainesten lisäksi mm. mantelia, sitruunankuorta ja cubeb-pippuria.

Mikäli normaali GT maistuu sinusta kuitenkin liian happamalta, käytä mielikuvitustasi. Voit vaikkapa koittaa korvata osan ginistä esimerkiksi Sour Apple -liköörillä.

Ja kun makuaisti sitten tottuu G:n ja T:n makuun, voit vähitellen ottaa askelia kohti sitä aitoa juristijuomaa.

Tiesitkö muuten, että juuri tonic-veden sisältämä kiniini saa juoman hohtamaan baarien ultraviolettivalossa?

Lisää drinkeistä opit Lexin drinkkijuviksessa, joka järjestetään 25.3.!

Iloinen Johanna ja sympaattinen Tuomas

eli Lex Libri vuosimallia 2010

LexPressin tiukkaan tenttiin valikoituivat tällä kertaa Lex Cafén iloinen kahvilanhoitaja Johanna sekä Lex Librin nykyinen toimitusjohtaja, sympaattinen Lex-aktiivi Tuomas Fonselius. Onnekkaat haastateltavat pääsivät sammuttamaan toimittajan tiedonjanoa koskien Lex Cafén tarjoamia maukkaita antimia sekä Lex Librin tuoreimpia kuulumisia.

Lex Cafén kahvilanhoitaja

Nimi ja kotipaikkakunta?

Olen Johanna Lindström ja kotoisin Turusta.

Miten päädyit töihin Lex Librin kahvilaan?

Tänne töihin päätyminen on pitkä tarina, mutta lyhyesti sanottuna sain tietää tuttavan kautta kahvilan tarvitsevan työntekijää.

Ennen tänne tuloani työskentelin myös kahvilassa - työkokemusta alalta onkin kertynyt jo 13 vuotta. Koulutukseltani olen merkantti ja ylioppilas.

Millaisia kokemuksia työskentely Lex Librin leivissä on tuonut sinulle tähän mennessä?

Olen viihtynyt mainiosti täällä ja minulla on ollut mukavia kokemuksia. Olen tietysti kiinnittänyt huomiota myös eroihin verrattuna edelliseen työpaikkaan. Yllätyin siitä, miten paljon sämpylää ja karkkia täällä menee. Kahvia menee tietysti paljon ja hinnat ovat verraten huokeat.

Mikä työssäsi on palkitsevinta?

Palkitsevinta on ennen kaikkea tyytyväiset asiakkaat. Lisäksi palkitsevaa on onnistumisen tunne, jonka saa aikaan asiakkaan hymy ja hyvin sujuneet kahvitukset.

Mitkä ovat parhaat eväät arjesta selviytymiseen?

Maukkaan ruoan lisäksi arjen keskellä jaksamisessa auttavat pitkät yöunet, liikunta, terveelliset elämäntavat sekä ystävät.

Mitä tavoitteita sinulla on tälle Lex Libri Oy:n toimitusjohtaja vuodelle?

Kuka olet ja mistä tulet?

Olen ajatellut vähitellen kehittää ja moOlen 22-vuotias kolmannen vuosikursnipuolistaa kahvilan tuotevalikoimaa. Suunnitteilla on lisätä valikoimaan lämpimät sin opiskelija Tuomas Fonselius, kotoisin leivät, karjalanpiirakka munavoin kera, Seinäjoelta. kinkkupiirakka sekä tonnikala- ja kaMillaisia kokemuksia sinulla on natäytetyt sämpylät. tähän mennessä Lex Librissä toimimMainitse kolme ominaisuuttasi, isesta?

En ole ennen toimitusjohtajan pestiä oljoista on eniten hyötyä tekemässäsi lut mukana Lex Librin toiminnassa, mutta työssä.

Avoimuus, iloisuus ja vastuuntun- tähän mennessä kokemukset ovat olleet mukavia. Toimitusjohtajan hommassa on toisuus vielä paljon opittavaa ja se on tuonut muRuokaisa sämpylä vai maistuva mar- kanaan paljon haasteita. japiiras?

Entä ainejärjestömme Lexin toimMinun kohdallani kyllä marjapiiras! innasta? (naurua) Olen ollut aktiivinen lexiläinen ihan Millaisia terveisiä haluaisit lähettää opiskelujen alusta asti. Aktiivisen toimiLexPressin lukijoille ja Lex Caféssa kunnissa toimimisen lisäksi kokemuksia on karttunut mm. vaaliasiamiehen homkäyville herkkusuille?

Palautteen saaminen on minulle kahvi- masta viime keväältä. Nyt olen TYYn lanhoitajana ensiarvoisen tärkeää. Minulle edustajistossa Edustajistoryhmä Lexin saa tulla esittämän omia toiveita, otan niitä ryhmä-puheenjohtajana. Yksi kokemus mielelläni vastaan. Tervetuloa herkuttele- ylitse muiden on kuitenkin viimesyksyinen maan!

tuutorina toimiminen. Sain nähdä paljon uusiin ihmisiin sekä pääsin tutustumaan koko uuden vuosikurssin hyvin läheltä.

Mitä työnkuvaasi kuuluu?

Työnkuvaani kuuluu käytännössä viimekätinen vastuu siitä, että kaikki juoksevat asiat hoituvat, kuten niiden pitääkin. Käytännössä olen siis vastuussa palkanmaksujen hoitamisesta, kampanjoiden järjestämisestä, markkinoinnista sekä kirjojen tilaamisesta.

Hommassani pääsee hyvin näkemään, mitä osakeyhtiön pyöritys arjessa on.

Mitä haasteita odotat toimitusjohtajan pestin tuovan tullessaan?

Tähän mennessä kaikki on omalla tavallaan ollut uutta ja haastavaa.

Haasteita tulee varmaan jatkossakin olemaan paljon, ja pyrin hoitamaan ne parhaan kykyni mukaan.

Mikä on työssäsi antoisinta?

Parasta on, kun pääsee toimimaan ihmisten kanssa ja saa olla yhteydessä yhteistyökumppaneihin. Antoisaa on myös työn tuoma vastuu.

Mitä tavoitteita Lex Librillä on vuodelle 2010?

Tavoitteena yhtiöllä on tarjota opiskelijoille hyvää palvelua opiskelijaystävälliseen hintaan. Konkreettisella tasolla tänä vuonna on tarkoituksena tuoda myyntiin Lex-aiheinen huppari.

Lisäksi kaupan tuotevalikoiman edelleen laajentamisen mahdollisuutta on mietitty ja osittain jo toteutettukin.

Mainitse kolme ominaisuuttasi, joista on eniten apua toimitusjohtajan työssä.

Täsmällisyys, tarkkuus ja palveluhenkisyys Mikä on mielestäsi veikein tuote Lex Librin kaupan valikoimassa?

Haalarimerkkikilpailuiden tuloksena saadut uudet merkit.

Millaisia elämänohjeita tai terveisiä haluaisit antaa LexPressin lukijoille?

Muistakaa olla aktiivisia ja positiivisia!

Tervetuloa juttelemaan ja asioimaan Lexin kauppaan!

Infolaatikko: Lex Libri Oy Historiaa:

Lex ry:n omistama Lex Libri Oy on toiminut vuodesta 1987 aluksi Lexin toimistolla, yhdistyksen pääsihteerin toimiessa myös yhtiön toimitusjohtajana. Vuonna 2003 toiminta siirtyi Calonialle mahdollistaen yhtiön toiminnan jatkuvan kasvun.

Yleistä yhtiöstä:

Lex ry omistaa yhtiön osakekannasta 100%. Yhtiön hallitukseen kuuluu 5-8 jäsentä, joista yhden valitsee Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii vuonna 2010 Antti Vaaja.

Monipuolinen toiminta:

Yhtiön toimintaan kuuluvat kirjanvälitys, gradunvälitys, kahvituspalvelut sekä yrityksen näkyvimpänä osana kahvilatoiminta Lex Cafén muodossa. Lisäksi Lex Librin kauppa myy monia Lex ry:n ainejärjestötuotteita, kuten haalarimerkkejä ja kaulaliinoja, sekä vuosijuhlatarvikkeita, kuten taskumatteja ja neulapinssejä.

Toiminta-ajatus:

Yhtiön alkuperäinen toimintaajatus, palveluiden tuottaminen oikeustieteen opiskelijoille opiskelijaystävälliseen hintaan, on säilynyt muuttumattomana tähän päivään asti.

Teksti ja kuvat: Saana Heiskanen

22 LEXP r e s s

MITÄ FINANSSIKRIISIN JÄLKEEN? Ensimmäiset merkit yhdysvaltalaisten asuntomarkkinoiden ongelmista havaittiin tasan kolme vuotta sitten, maaliskuussa 2007.

Heinä-elokuussa samana vuonna kansainväliset pääomamarkkinat alkoivat ensimmäistä kertaa todenteolla huolestua arvopaperitettujen niin sanottujen subprime -lainojen luottokelpoisuudesta.

Tätä ajankohtaa voidaankin perustellusti pitää kansainvälisen finanssikriisin alkuajankohtana. Luottoriskimarginaalit lähtivät nousuun erilaisissa luottoriskiä sisältävissä rahoitusinstrumenteissa ja vähitellen epäluottamus toisia markkinaosapuolia kohtaan kasvoi kasvamistaan seuraavan vuoden aikana.

Kun sitten syyskuussa 2008 amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers ajautui vararikkoon, käynnistyi täysi kaaos kansainvälisillä pääomamarkkinoilla: pörssikurssit romahtivat, luottoriskimarginaalit kohosivat ennätyskorkeille tasoille ja pankkien varainhankintaongelmat heikensivät niiden kykyä rahoittaa niin yritysten kuin kotitalouksien investointeja. Investointiaktiviteetin romahtaminen käänsi talouskehityksen kaikissa keskeisissä talouksissa selvään laskuun ja kansainvälinen finanssikriisi oli muuttunut globaaliksi talouskriisiksi.

Vuoden 2009 jälkipuoliskolla talouskehitys on valtioiden massiivisten elvytystoimien ja ennätysalhaisten korkojen ansiosta kääntynyt vähitellen uudelleen nousuun. Laman pohja on selvästikin ohitettu, vaikka esimerkiksi Suomessa talous elpynee 6-12 kuukauden viiveellä USAn talouskehitykseen verrattuna.

Nyt on aiheellista pohtia, mitä seuraa finanssikriisin jälkeen? Vaikka maailmantalous onkin kääntynyt uudelleen kasvuun, on kasvu edelleen epävakaalla pohjalla. Elvytyksen myötä

24 LEXP r e s s

velkaantuneiden valtioiden velkaongelmat herättävät huolta. Kreikan velanhoito-ongelmat jäävät tuskin ainoaksi ongelmaksi. Myös elvytyksen lopettamisen ajoitus vaatii tarkkaa harkintaa.

Jos elvytys lopetetaan liian aikaisin, orastava talouskasvu voi kääntyä uudelleen laskuun. Myös keskuspankkiirit joutuvat pohtimaan, mikä on oikea aika aloittaa ohjauskorkojen nostaminen ja lopettaa siten korkoelvytys.

Huolta herättää myös voimakasta velkavipua sisältävien kiinteistösijoitussalkkujen velanhoitokyky tulevaisuudessa, kun korot palautuvat normaalimmalle tasolle. Samoin pankkien vakavaraisuussäännösten suunniteltuun kiristämiseen liittyy riskejä. Jos niitä kiristetään liian nopeasti, se voi uudelleen halvaannuttaa pankkien rahoituskyvyn ja siten hidastaa tuntuvasti talouskasvua.

F i n a n s s i k r i i s i ä s e u ra n ne e n globaalin talouskriisin pohja on ohitettu, mutta toipumisen kestävyyteen liittyy useita riskejä. Keskeisten talous- ja rahapoliittisten toimenpiteiden oikea-aikaisuus on ratkaisevassa asemassa kestävän kehityksen varmistamisessa. Myös pääomamarkkinoiden ja pankkien sääntelyn lisääminen ja kiristäminen voi väärin ajoitettuna vaurioittaa orastavaa talouskasvua.

Teksti: Timo Ritakallio Kirjoittaja on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja, joka vastaa yhtiön 26 miljardin sijoitussalkusta. Ritakallio on vuonna 1985 valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta. Lisäksi hänellä on MBA-tutkinto Teknillisestä korkeakoulusta ja hän on suorittanut jatko-opintoja Harvard Business Schoolissa. Ritakallio on myös Senilexin hallituksen varapuheenjohtaja.

LEXP r e s s 25

Opiskelijoiden kulutus- ja säästämistottumukset

Opiskelijan kulutus on lisääntynyt ja laadukkaamman elämän sekä vapaa-ajan merkitys on kasvanut viime vuosikymmenten aikana.

Vaikka talouden hoitaminen keskittyykin suurimmalla osalla rahan riittävyydestä huolehtimiseen, myös erilaiset säästämisen ja sijoittamisen muodot ovat taloudestaan huolehtivalle opiskeli jalle arkipäivää. Tutkimuksen* mukaan kiinteiden kustannusten jälkeen opiskelijalle jää 30 prosenttia tuloista käteen: keskimäärin viisi prosenttia kaikista tuloista päätyy säästöön. Luvut vaihtelevat kulutustottumusten mukaan.

- Pitkäaikaissäästämistä on noin 30 %:lla pankkimme nuorista asiakkaista.

Suosituimpia ovat tilit, sen jälkeen rahastot ja vakuutukset. Keskimäärin nuoret eivät kuitenkaan suunnittele talouttaan kovin pitkälle tulevaisuuteen, Marjo Haapala Turun Seudun Osuuspankista puolestaan pohtii.

Ensiasuntoon säästäminen suositeltavaa

Aiempaa useampi nuori säästää tavoitetilille tai rahastoihin. Hyvä taloudenhoitokeino on asioiden suunnittelu etukäteen ja omien menojen suhteuttaminen tuloihin.

Myös vararahaston kerääminen on suositeltavaa.

Pienistäkin tuloista pystyy säästämään, kun suunnittelee taloutensa järkevästi.

-Oma näkemykseni on, että opiskelijat pitävät hyvää huolta taloudestaan.

Moni laittaa kesätöistä ansaitut tulot säästöön talven varalle, ja kun opiskelujen edetessä aikaa saattaa jäädä vähän enemmän töissäkäyntiin, tulee mukaan usein autoon tai asuntoon säästäminen. Tärkeintä on valita sellainen säästämisen muoto, joka palvelee parhaiten tarkoitustaan, asiakkuuspäällikkö Heidi Saaristo Sampo Pankista kertoo.

- On hyvä ajatus jakaa omat varat aikajanalle: helposti käytettävissä olevaan vararahastoon sekä hieman pidemmän tähtäimen säästämiseen. Tähän tarkoitukseen ovat hyviä tili tai lyhyen koron rahasto. Hieman pidemmän tähtäimen ratkaisuksi sopivat hyvin erilaiset osake- tai yhdistelmärahastot joihin säästetään kuukausittain. Rahastoihin pääsee mukaan jo 30 eurolla kuukaudessa, Heidi Saaristo muistuttaa.

Suosittu ja suositeltu säästämisen muoto on myös omaan ensiasuntoon säästäminen.

- Alkupääoman kerääminen säästämällä on hyvä tapa päästä kiinni omaan asuntoon. Asuntosäästöpalkkiotilin, ASP-tilin, talletuskorko ja lisäkorko ovat verovapaita ja talletuspääoma voi kerryttää osuuspankin omistajajäsenille OP-bonuksia. ASP-säästötilille maksetaan myös valtion varoista 3.000 euron säästöpalkkio, jos asunnon ostosopimus

Vaikka säästöpalkkiota mielivän on aloitettava säästäminen kuluvan maaliskuun aikana, on ASPtili kannattava vaihtoehto myöhemminkin.

Erilaisia säästämisen muotoja

P ienistäkin tuloista pystyy säästämään, kun suunnittelee taloutensa järkevästi. Pankit tarjoavatkin opiskelijoille useita erilaisia säätämisen muotoja. Perinteisen tilisäästämisen lisäksi erilaiset rahastot ja puhtaat osakekaupat kasvattavat suosiotaan jatkuvasti.

LEXP r e s s 27

tehdään tai omakotitalon rakentaminen aloitetaan viimeistään 31.12.2011, Marjo Haapala painottaa.

Asuntosäästämisessä on hyvä muistaa myös valtion ilmainen korkosuojaus, mikä on rahanarvoinen ja merkittävä lisä. Ja vaikka säästöpalkkiota mielivän on aloitettava säästäminen kuluvan maaliskuun aikana, on ASP-tili kannattava vaihtoehto myöhemminkin.

- Tar vittaessa säästöt voi nostaa pois, jos suunnitelmat myöhemmin muuttuvat, eikä haluakaan ostaa asuntoa, sanoo yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen Nordea Pankista.

Opintolainalla kiinni osakkeisiin

On tutkittu, että opintolainaa otettiin vuonna 2009 enemmän kuin aikaisempina vuosina. Kesätyö- ja muita työpaikkoja oli tarjolla aiempaa vähemmän, joten laina kului useimmilla puhtaasti opiskeluajan elämän rahoittamiseen.

-O pinto lainaa ottaa nykyisin noin kolmannes opiskelijoista.

Se on nuorelle edullisin rahoitusvaihtoehto, johon saa valtiontakauksen. Lainaa voi käyttää opintojen rahoittamiseen ja arjen pyörittämiseen, kuten vuokraan, ruokaan ja opiskelutarvikkeisiin, Haapala sanoo.

muoto, ja taloudellinen taantuma tarjosi sopivan tilaisuuden ostaa osakkeita, hän kertoo.

Osakesijoittaminen vaatii Leskiseltä päivittäistä kurssien seuraamista ja yleistä kiinnostusta yritysmaailman suhdanteita kohtaan. Sijoittajan tulee sietää riskejä ja olla suunnitelmallinen. Äkkirikastumise s t a e i vä l ttämättä kannata haaveilla.

- Tämänhetkisille sijoituksille minulla on muutaman vuoden suunnitelma. Tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa perehtyä sijoitusmaailmaan myös laajemmin.

“Sijoittaminen on hyvä säästämisen muoto, ja taloudellinen taantuma tarjosi sopivan tilaisuuden ostaa osakkeita”, Kalle kertoo.

Opintolainaa käytetään kuitenkin enenevissä määrin myös muuhun tarkoitukseen kuin opintojen aikaiseen elämään. Sijoittamisesta opintolainarahalla on tullut suosittua.

Ensimmäistä vuottaan oikeustiedettä Turun yliopistossa opiskeleva Kalle Leskinen on yksi niistä opiskelijoista, joka on aloittanut sijoittamisen juuri opintolainarahalla.

-Sijoittaminen on hyvä säästämisen

28 LEXP r e s s

Leskinen kannustaa myös muita sijoittamaan opintolainarahalla.

-Mikäli on kiinnostunut osakevaihteluista, edullinen opintolaina on hyvä rahoituksen muoto, Leskinen huomauttaa.

Itselle parhaiten sopivan säästämisen ja sijoittamisen keinon voi etsiä pankin edustajan kanssa.

-En kuitenkaan suosittele isojen riskisijoitusten tekoa lainarahalla. Nyrkkisääntönä olisi hyvä muistaa, että ottaa

riskiä ainoastaan sellaisilla rahoilla, jotka on varaa myös hävitä, Anu Numminen Nordea Pankista huomioi.

Opintolainojen korkojen maksu on myös hyvä huomioida opiskeluaikana, jotta välttää ongelmat jatkossa.

Valinnoilla kulutus tasaiseksi

Opiskelijaelämä ja myös lainanottokulttuuri on muuttunut viime vuosien aikana eri rahoitusinstrumenttien myötä. Työtilanne kaikilla aloilla ei ole kuitenkaan sama, mikä vaikuttaa myös rohkeuteen nostaa opintolainaa.

-Olisin täysin yllättynyt, mikäli esimerkiksi lääketiedettä tai oikeustiedettä opiskelevalla ei olisi enemmän velkaa valmistuessaan kuin humanistisessa tiedekunnassa opintonsa suorittaneella opiskelijalla. Nykyään on kuitenkin hyvin vähän ankarasti velkaantuneita opiskelijoita, assistentti, VTM Tomi Kortela

Taloustieteen laitokselta kertoo.

Tilannetta kutsutaan intertemporaaliseksi valinnaksi: kulutukseen sidotut päätökset liittyvät tulevaisuuteen, ja elinkaariajattelun avulla kulutus pyritään jakamaan tasaiseksi eri elämänvaiheisiin.

-Mikäli tulevaisuuden tulot ovat varmoja, voidaan lainarahalla maksimoida hyöty jo nyt, Kortela valottaa.

Yksinkertainen vinkki oman talouden suunnitteluun on pitää järki päässä ja huomata opintolainan ja pikavippien hintavertailu - Kannattaa muistaa, että menojen pienentäminen on yleensä helpompaa kuin tulojen lisääminen. Säästäminen on pieniä päivittäisiä valintoja, Anu Numminen vinkkaa. *Artikkelissa viitataan Nordea Pankki Suomi Oyj:n teettämään tutkimukseen opiskelijoiden taloudesta(2008).

Täällä haisee SILLI(S)!

Vauhdilla lähestyvät kesä tuo kevättä rintaan ja toinen toistaan hullumpia karkeloita. Eniten innostusta herättävät vuoden odotetuimmiksi juhliksikin tituleeratut vuosijuhlat, mutta aivan kannoilla kirii legendaarinen sillis. Tänäkin vuonna juhlaväkeä kaitsee kaksi innokasta fuksia, joilta emme voi odottaa muuta kuin ikimuistoista juhlaa.

Koko nimi ja syntymäpaikka?

Niina: Niina Marjatta Lehtonen, Espoo Riikka: Riikka Hannele Heikkinen, Rauma Miksi halusit sillisvastaavaksi?

Niina: Vaikutti kivalta hommalta Riikka: ’cause life sucks but Sillis doesn’t Kolme sanaa jotka kuvaavat sinua?

Niina: Ahkera, hölmö, sosiaalinen Riikka: Huumorintajuinen sarkastisella oudolla tavalla, hyvän ruokahalun omaava, määrätietoinen

Riikka pitää sylitansseista, erityisesti jos miehellä on seksikäs sänki.

30 LEXP r e s s

Kolme sanaa jotka kuvaavat silliskumppaniasi?

Niina: tarkkasilmäinen, ystävällinen, iloinen Riikka: Uhkarohkea, vähän pönttö, muuten kiva.

Fuksivuoden paras muisto?

Niina: Köpisexcu ja espanjajuvis.

Pirun hyvä porukka ja helkkarin hauskaa Riikka: Sylitanssi Silja Europalla Hunksilta

Missä opiskelisit jos et olisi oikiksessa?

Niina: opiskelisin hissan laitoksella Riikka: maantietoa Ketkä kolme ylimääräistä vierasta kutsuisit Vuosijuhlaan?

Niina: Samuli Vaaramon, Eero Ritalan ja Maria-Sisko Aallon Riikka: Jonen Riksusta, Aku Hirviniemen ja yhden Hunkseista Täydennä lause: En voi mennä nukkumaan ennen kuin olen ...?

Niina: Suudellut Samuli Vaaramon kuvaa Riikka: Laittanut turvalukon kiinni ja ottanut kaulimen viereeni Niina on kunnostautunut myös kvviikoilla, mutta ei silti ulkomaillakaan laita kinkkua ja juustoa saman leivän päälle!

Mitä jääkaapistasi löytyy aina?

Niina: Juustoa, hilloa ja voita Riikka: Ketsuppia Kokkausbravuuri?

Niina: Sämpylät Riikka: Ikean lihapullat uunissa Kumpi ensin leivän päälle, kinkku vai juusto?

Niina: Niitä ei laiteta ikinä samaan aikaan Riikka: Kinkku Montako tuntia vietät aikaa päivästäsi naamakirjassa?

Niina: 1-3 h Riikka: 5 min Paras Paula Koivuniemen kappale?

Niina: Tummat silmät ruskea tukka Riikka: Aikuinen nainen, hyvä kännikaraokebiisi Tauski vai Günther?

Niina: Tauski. Molemmat yhtä limasia, mutta Tauski on suomalainen Riikka: Sinä vain, eli Tauski Viikset vai parta?

Niina: Hyvin trimmattu yhdistelmä Riikka: Seksikäs sänki Mitä olet uhrannut silliksen vuoksi?

Niina: opintopisteeni Riikka: Hyvän tenttimenestyksen, jota tosin ei ollut ennenkään Mikä tekee vuoden 2010 silliksestä erityisen?

Niina: Meillä on jäätävän hieno haalarimerkki Riikka: Vuoden -09 fuksit ovat siellä

Teksti: Noora Yli-Huhmo Kuvat: Maija Mäntylä

LEXP r e s s 31

Teksti ja kuvat: Markus Talvio

VUODEN OPETTAJA LARS BJÖRNE:

Itsenäisyyttä ja yleissivistystä

Kirjoittamisen aloittaminen on joskus vaikeaa. Professori Björnen kohdalla näin ei ole. Vaikeaa sen sijaan on päättää, mitä jättäisi pois.

Kaikki kun ei millään mahdu tähän kirjoitukseen. Björne muuten ehdotti omaan tyyliinsä, että ”laita siihen juttuun iso kuva ja vähän tekstiä”.

Tiedekunnassa etenkin nuorempien opiskelijoiden keskuudessa hänet saatetaan tuntea hieman pölyttyneenä historioitsijana. Toisaalta se saattaa kuulua perinteisen historioitsijan imagoon, mutta on tyystin väärä mielikuva hänen kohdallaan. Siitäkin huolimatta, että hänen työhuoneensa kirjahyllyssä on metrikaupalla paksuja komeita vanhoja kirjoja. Dekaaniamme Jukka Mähöstä lainaten, Björnen persoona ei välttämättä aukea opiskelijoille hänen luennoillaan. Björne on Mähösen mukaan myös mainio seuramies. Tähän mielipiteeseen moni yhtyy. Professorin kanssa onkin äärettömän mutkatonta keskustella.

Björne pitää kirjoittamisesta.

Tekstiä häneltä on syntynytkin paljon sitten Åbo Akademin aikojen. Yhteensä noin 90 julkaisua, joista kymmenkunta on kirjoja (paksujakin!) ja loppu artikkeleita, useilla eri kielillä. Nyt yksi

kokoomateos voisi olla työn alla, mutta muuten hän kertoo keskittyvänsä vain artikkeleihin. Hän hallitsee pohjoismaiset kielet ja lisäksi saksan erittäin hyvin, sekä ainakin englannin. Åbo Akademiin hän tosin kertomansa mukaan meni hieman vastentahtoisesti, koska muualtakaan ei töitä saanut. Me saimme Björnen vuonna 1976 ja professuuria hän on meillä hoitanut helmikuusta 1979. Aikaa Calonian jälkeen hän ei suostu ajattelemaan. Ilmeisesti sen miettimisen aika ei ole vielä. Mies siis viihtyy Calonian 2. kerroksessa kuin kotonaan, vaikka on alkanut tekemään kirjoitustöitä myös kotoa Hirvensalosta käsin.

M ö k i l l e Ta i v a s s a l o o n h ä n ei kirjoitustöitä kuitenkaan vie mukanaan. Mökillä ei ole edes tietokonetta ja kännykkä on kuulemma ainoa yhteys ulkomaailmaan. Luonto ja meri ovat hänelle tärkeitä, joten mökillä tuleekin vietettyä paljon aikaa.

Professori on oikeutetusti mielissään valinnastaan vuoden opettajaksi. Osasyyksi valintaan hän epäilee sitä, että puolusti näkyvästi tiedekuntamme itsenäisyyttä. Näin varmasti on, mutta muitakin syitä löytyy roppakaupalla.

Dekaani Mähönen mainitsi taannoin

suuresti arvostamastaan kollegasta, että ”Lasse on henkeen ja vereen akateeminen ihminen”.

Tämä selittänee myös Björnen aktiivisuutta tiedekunnan itsenäisyystaistelussa. Hän peräänkuuluttaa yleissivistystä oikeustieteen opiskelussa ja pelkää, että osana kauppakorkeakoulua juristien yleissivistyksestä jouduttaisiin tinkimään. Epäilemättä näin on.

Olisittepa olleet kaikki kuulemassa hänen argumentointiaan tiedekunnan johtokunnan kokouksissa.

Kyllä kauppatieteilijät kalpenevat.

Jokainen ymmärtää, että historian tunteminen auttaa tuntemaan myös tätä päivää. Björne haluaa tarjota opiskelijoille yleissivistystä j a hy v in hän sen teke ek in.

Jos professori Lars Björnen luennot eivät lennokkuudellaan kaikkia innosta, on siihen ehkä syy. Hän nimittäin kertoo, että haluaa keskittyä olennaisimpaan, eli oikeushistoriaan. Jos hän kertoisi vitsejä tunnilla, vain ne muistettaisiin.

Sitten hän kuulemma saisi lukea samat huonot vitsit uudestaan tenttivastauksista. Toivottavasti saamme nauttia Björnen historian tuntemuksesta vielä kauan.

K u u n ne l k a a p a B j ö r ne ä tarkoin luennolla ja seminaareissa. Hän on nimittäin yksi tunnetuimpia suomalaisia oikeustieteen tutkijoita rajojemme ulkopuolella. Lisäksi hänellä on pilke silmäkulmassaan.

Secondment - yritysjuristiksi mars! ”Olet vaihtanut työpaikkaa?!” ”En, olen secondmentilla. Siis työkomennuksella.” ”Ai, siis vielä Cassulla. Ja ne vaan komensi?

No kuka sun palkan maksaa?”

Kaikki me olemme käyneet asianajotoimistojen esittelyissä ja kuulleet uskomattoman joustavista mahdollisuuksista tehdä secondmenttejä Suomessa ja ulkomailla. Kun tarjoilut jo houkuttavat ja solmio kaulassa alkaa ahdistaa, niin sanoma menee helposti ohi.

Castrén & Snellmanin Teemu Hyvönen valaisee LexPressin lukijoille secondmenttien ehkä tuntematonta maailmaa omien kokemustensa kautta.

Teksti: Teemu Hyvönen, OTK, VT Kuvat: Sirpa Uuspelto

Mikä ihmeen secondment?

Asianajotoiminnassa secondment eli työkomennus tarkoittaa tyypillisesti järjestelyä, jossa asianajotoimistossa työskentelevä juristi siirtyy määräajaksi yksityisen yrityksen palvelukseen. Vaikka työtä tehdään asiakasyrityksen toimitiloissa ja ohjauksessa, keskeiset työnantajavelvollisuudet, kuten palkanmaksu, jäävät asianajotoimiston vastuulle. Juristi pysyy siten työsuhteessa asianajotoimistoonsa. Yritys ja asianajotoimisto sopivat keskinäisistä ehdoistaan, kuten asianajotoimistolle maksettavasta korvauksesta, erillisellä sopimuksella. Työkomennukset kestävät normaalisti noin puolesta vuodesta vuoteen, ja työtä voidaan tehdä joko kokopäiväisesti tai esimerkiksi muutamana päivänä viikossa.

Nordisk Rentingin tarpeisiin. Lopullista siirtoa edelsi vielä työhaastattelu nykyisten ruotsalaisten kollegojeni kanssa.

Jo ensimmäinen heinäkuinen työpäivä antoi viitteitä uudesta roolistani. Juristia kaivattiin kiinteistömme vesivahinkojen katselmukseen. Vesilammikossa seisoessamme, kolmella eri kielellä kommunikoiden, saavutimme nopeasti yhteisymmärryksen vastuukysymyksistä. Urakkasopimusta ei tarvinnut edes kaivaa salkusta.

Päivittäisessä liiketoiminnassa myös yritysjuristin on pyrittävä välttämään vastapuoliasetelmaa.

Jokainen alalla toimiva yritys on joko olemassa oleva, tai potentiaalinen yhteistyökumppani.

Välillä juridiikka on kyettävä unohtamaan kokonaan ja toisinaan hyvä lakimies on näkymätön lakimies.

Välillä juridiikka on kyettävä unohtamaan kokonaan ja toisinaan hyvä lakimies on näkymätön lakimies.

Secondment-paikat avautuvat lakimiehille yleensä muutaman vuoden työrupeaman jälkeen. Tällöin juristilla on jo kokemusta arkisesta toimeksiantotyöstä asiakasyrityksen kannalta keskeisiltä oikeudenaloilta. Perusammattitaitoa ei siis lähdetä harjoittelemaan itse yritykseen. Työkomennuksen taustalla on usein asianajotoimiston ja yrityksen aikaisempi hyvä yhteistyö, ja tehtävään siirtyvä lakimies on usein yritykselle tuttu. Keskeistä on tietysti myös juristin oma halukkuus siirtyä väliaikaisesti yritysjuristin saappaisiin. Ketään ei siis vastentahtoisesti ”komenneta” secondment-jaksolle.

Vuokrajuristi kiinteistöjä vuokraamassa

Oma secondment-paikkani Nordisk Rentingillä avautui varsin yllättäen. Vaikka kiinteistötoimiala olikin tuttua, minulla ei juuri ollut yhteistä historiaa kyseisen yrityksen kanssa.

Työnantajani Castrén & Snellman katsoi kuitenkin profiilini sopivan parhaiten

38 LEXP r e s s

Molemminpuolista hyötyä

Nuoren lakimiehen kannalta yrityksessä työskenteleminen mahdollistaa erityisesti business-osaamisen syventämisen. Asianajajan työ edellyttää nykyisin asiakkaan liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä, eikä pelkkä juridinen ammattitaito ole riittävää.

Secondment-paikat tarjoavat usein myös ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda uusia kontakteja toimialan sisäpiiristä.

Kiitos kuuluu lisäksi niille asianajotoimistoille, jotka ovat valmiita tukemaan myös tällä tavoin nuoren juristin ammatillista kehittymistä. Omalla kohdallani Cassu oli erittäin kannustava työkomennukseni suhteen, vaikka auskultoinnistanikaan ei ollut vielä kulunut pitkää aikaa.

Joustavuus onkin mielestäni yksi isojen toimistojen eduista - sota ei hetkellisesti yhtä juristia kaipaa.

Asianajotoimiston näkökulmasta secondment-jär jestely antaa mahdollisuuden asiakassuhteen ja aidon

kumppanuuden kehittämiseen. Juristin ammattitaidon kehittyessä myös toimiston toimialatuntemus ja näkyvyys paranevat. Työssään juristi edustaakin aina paitsi asiakasyritystä, myös toimistoaan.

Kysyntää vuokrajuristeille riittää

Asiakasyrityksen syyt ”vuokrajuristin” tarpeelle voivat vaihdella.

Peruste voi olla hyvin arkinen, kuten yhtiön oman lakimiehen väliaikainen poissaolo esimerkiksi vanhempainloman vuoksi. Toisaalta lisääntynyt oikeudellisen asiantuntemuksen tarve ja siihen liittyvät taloudelliset realiteetit antavat yritykselle usein alkusykäyksen secondment-järjestelyyn. Tällöin juristi voi olla yritykselle myös askel vakinaisen lakimiestarpeen (tai sen lisäämisen) tunnistamiseen. Juristin havaitaan tuottavan lisäarvoa myös muissa tehtävissä kuin mihin häntä oli alun perin kaavailtu.

Oma arvonsa on myös sillä, että juristi on aidosti käytettävissä ja lähellä.

Nähtäväksi jää, vaikuttaako nykyinen taloudellinen tilanne lakimies-secondmenttien kysyntään. Tietyillä toimialoilla vuokratyöntekijöiden käyttäminen on ollut epävarmassa taloustilanteessa yksi keino saada lisää joustavuutta työvoiman käyttöön. Asiantuntija-ammateissa kysymys on tuskin niin yksiselitteinen.

Todennäköisesti perinteinen secondment-järjestely tulee säilyttämään paikkansa siinä missä ulkoistettujen asianajopalveluiden ja inhouse-juristienkin tarve.

Kirjoittaja on asianajotoimisto Castrén & Snellmanin juristi, joka on ollut työkomennuksella Nordisk Renting Oy:llä heinäkuusta 2009 lähtien. Secondmentin aloittaessaan hänellä oli noin kolmen vuoden juristikokemus erityisesti kiinteistö- ja rakentamisoikeuteen liittyvistä kysymyksistä.

INFOBOKSI: Castrén & Snellman

on liikejuridiikan koko kirjon osaava asianajotoimisto, jolla on toimipisteet Helsingissä, Moskovassa ja Pietarissa. Vuoden 2008 liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa, josta noin puolet muodostui kansainvälisistä toimeksiannoista.

Nordisk Renting Oy

hankkii, omistaa ja kehittää kiinteistöjä vuokrattavaksi pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla.

Nordisk Renting Oy on Nordisk Renting AB:n 100%:sti omistama tytäryhtiö ja kuuluu The Royal Bank of Scotland (RBS) – konserniin. RBS on aktiivinen kaikissa Pohjoismaissa mukaan lukien oma konttori Helsingissä. Nordisk Rentingin Suomen kiinteistö-sijoitusten tasearvo on noin 1000 miljoonaa euroa.

40 LEXP r e s s

Seminaari säästämisestä ja sijoittamisesta Lexin hallitus kävi kuuntelemassa kuumimpia sijoitusvinkkejä Osuuspankin järjestämässä sijoitusseminaarissa. Illan puhujiksi oli saatu Suomen sijoitusmaailman terävintä kärkeä, eli Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, Pohjolan tutkimusosaston johtaja Jussi Hyöty sekä OP-Rahastoyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Mika Kivimäki. Illan päätteeksi jokaisen Lexin edustajan mielessä pyöri sama ajatus: Voi kun olisi rahaa mitä sijoittaa!

Aluksi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kävi läpi finanssikriisiä koko laajuudessaan. Suomi selvisi maailmanlaajuisesta finanssikriisistä suhteellisen helpolla verrattuna moniin muihin taloudellisesti vahvoihin valtioihin. Yhtenä syynä vähäisiin vahinkoihin oli se, että Suomessa päätettiin, ettei yhdenkään suuren pankin anneta kaatua.

Suomen Pankki antoi lainaa pankeille, jotta ne pystyivät välttämään konkurssit.

Liikasen mukaan tulevaisuuden näkymät sijoitusmarkkinoilla tällä hetkellä ovat hyvät, mutta eivät vakaat. Tällä hetkellä sijoittajien pitäisi ottaa huomioon ennätyksellisen alhainen korkotaso ja hyödyntää sitä parhaansa mukaan.

Pohjolan tutkimusosaston johtaja Jussi Hyöty on Suomen pörssimaailman iso nimi. Hän on mm. toiminut Glitnirin ja FIM:n pääanalyytikkona. Hän toisti udelleen ja uudelleen kysymystä, joka huolestutti häntä eniten markkinoiden tulevaisuutta ajatellen: Miten paljon valtio voi velkaantua? Monet valtiot ovat ottaneet paljon lainaa oman valtionsa talouden elvyttämiseksi ja monien valtioiden velkaprosentit ovat kohonneet huimiin lukemiin. Suomen pörssissä Hyöty kehotti sijoittajia kiinnittämään huomiota osinkoihin. Moni

noteerattu yhtiö maksaa tänä vuonna viime vuosiin verrattuna hyvät osingot, mikä kertoo luottamuksesta markkinoihin. Silti USA:n kuluttajien luottamus markkinoihin on edelleen alhainen, mikä vaikuttaa monella tapaa koko maailman talouteen. Hyvä pelikenttä Hyödyn mukaan tällä hetkellä on kehittyvät markkinat, koska suuri osa työvoimasta on siellä ja niillä on paljon sekä potentiaalia että tietotaitoa kehittymiseen.

OP-Rahastoyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Mika Kivimäki aloitti esittelemällä uusia sijoitusvaihtoehtoja.

Toki OP tarjosi jälleen uusia vaihtoehtoja eläkesäästämiseen, mutta meikäläisiä kiinnosti enemmän, missä se raha oikeasti poikii. Kivimäki, kuten myös edelliset asiantuntijat, korosti kehittyvien markkinoiden mahdollisuuksia. Mielenkiintoisia markkinoita ovat erityisesti Kiina, Intia ja Brasilia. Venäjän markkinat laahaavat vähän perässä, mutta ei ole silti poissuljettu vaihtoehto. Eniten hän korosti uusia rahastoja, jotka sijoittavat kehittyvien valtioiden yrityksiin.

Kokonaisuudessaan seminaari oli erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. Kaikki kolme puhujaa olivat samaa mieltä siitä, että talous on nousussa, mutta sijoittajien täytyy olla valmiita ottamaan riskejä ja huomioimaan markkinoiden epävakaus. Silti opiskelijana ja henkilökohtaisten finanssikriisien todennäköisenä uhrina sitä ajatteli, että kyllä minä sitten kun olen iso ja rikas. Perintöä ja valmistumista odotellessa…

Teksti: Sanna Rättyä

LEXP r e s s 41

42 LEXP r e s s

Dekaani Jukka Mähönen:

Tiedekunnan tulevaisuutena rankat säästökuurit Uusi Turun yliopisto

Valmistelussa mukana myös opiskelijoita

Alkuvuosi tiedekunnassa on ollut pitkälti siirtymäaikaa uuteen Turun yliopistoon ja uuden yliopistolain maailmaan. Tiedekunta jatkaa yhtenä uuden yliopiston seitsemästä tiedekunnasta. Organisaatiomuutossuunnitelmia ei tällä hetkellä ole, mutta tiedekunnan on siitä huolimatta keskityttävä vahvistamaan asemaansa eräänä yliopiston keskeisimpänä tutkimus- ja opetusyksikkönä. Tämä edellyttää verkostoitumista yliopiston muihin yksikköihin, muun muassa, mutta ei pelkästään, kauppakorkeakouluun.

Suurin työ on ollut tiedekunnan budjetin viilauksessa yhdessä yliopiston talousjohdon kanssa.

Yliopistolaki ja sitä kautta yliopiston uusi johtosääntö muuttivat jonkin verran tiedekuntaneuvoston (nyttemmin johtokunnan) ja dekaanin toimivaltasuhteita. Myös henkilöstöasioissa on tapahtunut paljon muutoksia, eikä vähiten siksi, että henkilöstön asema muuttui yliopistolailla virkasuhteista työsuhteiksi.

Siirtymäaikana vanhat tiedekuntaneuvostot jatkoivat johtokuntina.

Vaikka budjetti on kesken, on selvää, että tiedekunnalla on edessään rankka kulukuuri.

LEXP r e s s 43

Yliopiston vaaleissa maaliskuussa valitaan mm. jäsenet johtokuntiin. Uusi johtokunta aloittaa toimintansa 1.4.

Koska tiedekunnan opintosuunnitelmien valmistelu on tällöin kesken, jatkoin tiedekunnan monijäsenisten valmisteluelinten, muun muassa suunnittelutoimikunnan, toimiaikaa lukuvuoden loppuun. Opiskelijat saivat kuitenkin mahdollisuuden vaihtaa nimeämiään jäseniä. Kevään aikana pohditaan, miten sinänsä erittäin hedelmällistä valmisteluelinjärjestelmää jatketaan. On kuitenkin varmaa, että tiedekunnassa jatkaa perustutkinto-opetuksen suunnittelusta ja valmistelusta vastaava monijäseninen elin, jossa perustutkinto-opiskelijoilla on vahva edustus.

Säästökuureja tulossa

Vaikka budjetti on vieläkin kesken, on selvää, että tiedekunnalla on edessä rankka kulukuuri. Tiedekunnan yliopistolta saamat määrärahat eivät kasva ja opetusministeriön huippu- ja laatuyksikkörahoitus, josta tiedekunta on nauttinut eri jaksoissa vuodesta 1999 lähtien, päättyy tänä vuonna. Erityisesti holtittomiin mittasuhteisiin paisunut tuntiopetus on saatava kuriin, ja sen kulut ainakin puolitettua nykytasoon verrattuna. Tämä edellyttää entistä tarkempaa tiedekunnan opetushenkilökunnan työpanoksen suunnittelua ja resurssien ohjaamista tiedekunnan kannalta keskeisimpiin käyttökohteisiin eli erikoistumisjaksoihin ja englanninkieliseen opetukseen.

vausta vastaan. Opetusohjelmassa on jo nyt useita tällaisia kursseja, mutta työtä niiden määrän lisäämiseksi on tehtävä, pitäen kuitenkin mielessä, että laatu on pidettävä korkealla tasolla. Tällaiset kurssit ovat lisäksi erinomainen tapa pitää yhteyttä tiedekunnasta valmistuneisiin.

Pyrin saamaan tiedekunnan budjetin johtokuntaan 9.3., jolloin myös opiskelijoilla on tilaisuus ottaa kantaa tiedekunnan talouteen.

Tiedekunnan opetuksen kehittämisen kannalta keskeistä on englanninkielinen maisteriohjelma Master’s Degree Programme in Law and Information Society, jota suunnitellaan paraikaa. Näillä näkymin ensimmäinen vuosikurssi aloittaisi syksyllä 2011.

Maisteriohjelma on suunniteltu sekä omille ON-opiskelijoille että muille kandidaattitasoisille opiskelijoille Suomesta ja ulkomailta. Tavoitteena on vahvistaa muutoinkin tiedekunnan englanninkielistä opetusta.

Esimerkiksi joidenkin oikeudenalojen perusteet -jaksojen tuottaminen ainakin osittain englanniksi ei ole mitenkään poissuljettua erikoistumisjaksoista puhumattakaan.

Erityisesti holtittomiin mittasuhteisiin kasvanut tuntiopetus on saatava kuriin.

Säästöjen merkitys opetukseen ja englanninkielinen maisteriohjelma

Eräs tapa järjestää opetusta kustannustehokkaasti erityisesti valinnaisten opintojen osalta ovat pro bono -kurssit, joissa tiedekunnan alumnit ja muut ammattilaiset antavat koulutusta ilmaiseksi tai nimellistä kor-

44 LEXP r e s s

Viimeisenä asiana nostaisin esille tiedekunnan viestinnän kehittämisen. Tämä tarkoittaa muun muassa tiedekunnan internetsivujen uudistamista nykyistä informatiivisimmaksi ja käyttäjäystävällisemmiksi yhteistyössä alakampuksen muiden tiedekuntien kanssa. Muutoinkin tiedekunnan on panostettava viestintään muun muassa luomalla viestintästrategia. Tiedekunnan itsenäisyyden säilyttäminen edellyttää entistä suurempaa näkyvyyttä sekä yliopiston sisällä että sen ulkopuolella.

Teksti: Jukka Mähönen,

OTT, KTM, LL.M. Kuva: Lexin arkistot

LEXP r e s s 45

n ä k y y K n e s i m e e Akat T amperereel t u l i a p l i k MM la 13.2.2010 Tampereen Hervannassa järjestettävät Akateemisen kyykän MM-kilpailut keräävät vuosittain yli 3000 opiskelijaa kilvoittelemaan tämän vuosisatoja vanhan karjalaisen perinnepelin herruudesta. Turkuun valtikka oli viimeksi matkannut yli 20 vuotta sitten, joten oli jo aikakin, että lexiläiset lähtivät ennakkoluulottomasti palauttamaan turkulaisten kunniaa kyykkäareenoilla, löytyihän riveistämme jopa kyykän kaukaisen sukulaislajin, Akateemisen Mölkyn maailmanmestareita.

Bussimatkalle kohti Tamperetta lähdettiin varhain lauantaiaamuna. Aikaisesta herätyksestä johtuen osa joukkueista valmistautui päivän koitoksiin parin tunnin nokosilla, tosin jonkun nähtiin jopa tutustuvan kyykän sääntöihin. Muutama itsevarma kisaaja oli puolestaan katsonut parhaakseen jättää edellisen yön unet kokonaan väliin. Kirpeä talvipakkanen karisti unihiekat väsyneimpienkin silmistä, kun saavuimme perille Hervantaan valmiina haastamaan teekkarit ja muut maailmanmestaruustaistoon. Useimmille meistä kyykkä oli melko tuntematon laji, joten päätimme korvata pelitaitojen puutteet ottamalla vastustajista henkisen niskalenkin. Teekkareiden leikkimielinen kiusaaminen alkoikin heti ensimmäisissä peleissä.

Yleisen sarjan kyykkäjoukkueita oli 512 ja ne oli jaettu neljän joukkueen lohkoihin. Näihin joukkueisiin lukeutui myös Lexin yhdeksän joukkuetta. Alkusarjassa jokainen joukkue pelasi kolme ottelua, joiden jälkeen lohkovoittajat jatkoivat pudotuspeleihin.

Tällä kertaa lexiläiset eivät aivan hätyy-

46 LEXP r e s s

telleet mitalisijoja, mutta ihan jokaista peliä emme kuitenkaan hävinneet.

Kaksi Lexin joukkueista onnistui voittamaan yhden alkusarjan otteluistaan, joista tosin toinen oli joukkueidemme keskinäisestä ottelusta. Loput peleistä sitten menivätkin vähän heikommin.

Alkusarjan otteluiden päätyttyä puolilta päivin meille jäi rutkasti paukkuja jälkipeleihin, jotka olivatkin vähintään yhtä intensiiviset kuin itse MM-kisat.

Iltapäivällä siirryimme viettämään aikaa Omenahotelliin, josta jatkoimme loppuillaksi paikalliseen yökerhoon.

Kaiken kaikkiaan reissu onnistui oikein hienosti. Vaikka urheilullinen menestys jäi vaatimattomaksi, niin hauskaa riitti aamusta yöhön saakka.

Tärkeintähän ei ole voitto, vaan hyvät eväät!

Teksti: Juho Jalo Kuvat: Paula Kovari

Klubi-ilta Kirkkotiellä 9.2.2010, aiheena

Välimiesmenettelyn salat

Kirkkotien valtaa iloinen puheensorina, mutta haalareita ei näy eikä pullojen kilinää kuulu. Kyseessä on varmastikin klubi-ilta, joita on järjestetty Lexin kosteiden tapahtumien vastapainoksi jo vuodesta 2004 lähtien. Helmikuun klubi-illan aiheena oli välimiesmenettely.

Vuoden 2010 ensimmäinen klubi-ilta järjestettiin Kirkkotiellä 9. helmikuuta. Illan aiheena oli välimiesmenettely, josta puhumassa olivat useasti välimiehenä toiminut Matti Manner sekä kokenut välimiestuomari Ari Saarnilehto. Illan aihe sekä puhujat houkuttelivat paikalle täyden salillisen kiinnostuneita lexiläisiä. Tässä artikkelissa kertausta illan annista paikalla olleille ja muille kiinnostuneille.

Välimiesmenettely on erityisesti liike-elämässä ja yritysten välillä käytetty riidanratkaisutapa, jolla katsotaan olevan monia etuja tavalliseen tuomioistuinmenettelyyn verrattuna. Välimiesmenettely edellyttää, että sopimuksessa on kirjallinen välityslauseke, minkä nojalla sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat riidat ratkaist-

aan välimiesmenettelyssä. Luonnolliseti välimiesmenettelystä voidaan sopia aianomaisten kesken myös riidan jo puhjettua.

Välimiesmenettelyssä ratkaistaan uesin mm. yrityskauppoja, rakennusriitoja ja kansainvälisen kaupan sopimuksia koskevia erimielisyyksiä. Välimiesmenettelyn etuna pidetään juurikin sen joustavuutta: osapuolet valitsevat välimiehensä itse sekä sopivat menettelystä ja siinä noudatettavista säännöistä keskinäisin sopimuksin - toisin kuin tarkasti säännellyssä tuomioistuinmenettelyssä. Välimiehet nauttivat asianosaisten luottamusta ja yritykset saavat nopean ratkaisun riitaan, joka vaatii erityisosaamista kyseisellä osa-alueella.

Välimiesmenettely kestää keskimäärin noin yhdeksän kuukautta.

LEXP r e s s 49

Välimiesmenettelystä annettu tuomio on lopullinen, eikä siitä voida lähtökohtaisesti valittaa. Välitystuomio voidaan kumota kanteella vain karkean menettelyvirheen, kuten välimiehen esteellisyyden, takia. Välitystuomio on heti täytäntöönpantavissa tuomioistuimen antaman lainvoimaisen tuomion tavoin.

Välimiesmenettelyllä voidaan ratkaista riidat, joissa sovinto on mahdollinen. Välimiesmenettely ei siis sovellu riitoihin, jotka vaativat viranomaisten myötävaikutusta, kuten esimerkiksi julkisoikeudellisiin riita-asioihin. Yleisesti välimiesmenettelyä ei käytetä taloudelliselta arvolta vähäiseen ja yksinkertaiseen riitaan, koska menettelyn kustannukset ovat tuomioistuinmenettelyä korkeammat.

Välimiesmenettelyä saatetaan pitää ainoana ratkaisuna riidoissa, missä osapuolet tulevat eri valtioista, koska kahden eri valtion yritykset eivät halua ratkaista riitaansa toisen valtion tuomioistuimessa. Myöskään eri maiden tuomioistuintuomiot eivät ole suoraan täytäntöönpantavissa omien rajojensa ulkopuolella, vaan maiden välillä on oltava tuomioiden täytäntöönpanoa koskeva sopimus. Kansainvälisiä kytköksiä omaavat välimiesmenettelyt ovatkin enemmän sääntö kuin poikkeus.

Välimiesmenettelyä käytetään yritysten välisissä sopimusriidoissa myös sen salaisuuden takia. Usein on ensiarvoisen tärkeää, että kahden yrityksen riidat pysyvät poissa julkisuudesta, vain osapuolten välisinä.

Teksti: Idamaria Utunen Kuvat: Paula Kovari

50 LEXP r e s s

P채ivi Paasto

In Memoriam 16.12.1958 -22.12.2009

Päivi Paasto oli tiedekuntamme kasvatti. Hän kiinnostui tutkimuksesta jo opiskeluaikoina. Hänen tieteellinen kiinnostuksensa kohdistui omistusoikeuteen, jota hän tarkasteli vuonna 1994 ilmestyneessä väitöskirjassaan ”Omistuskäsitteistön rakenteesta” ja kymmenen vuotta myöhemmin ilmestyneessä teoksessa ”Omistuksen juuret”. Väitöskirjassaan Päivi tarkasteli niin kutsuttua jaettua omistusoppia koskevia käsityksiä ruotsalaisessa oikeuskirjallisuudessa.

Jälkimmäisessä teoksessaan hän tarkasteli omistusoikeuden oikeutuksen perustelujen eroja yhteiskuntafilosofisessa ja oikeustieteellisessä kirjallisuudessa. Molemmat tutkimukset kertovat hänen tutkimuksellisesta asenteestaan: hän oli kiinnostunut oikeudellisista ilmiöistä historiallisina ja kehittyvinä. Ne kertovat myös hänen monipuolisesta lukeneisuudestaan.

Jo opiskeluajoista lähtien Päivi oli uupumaton lukija. Hän oli kiinnostunut oikeudellisista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä laaja-alaisesti, kuten jokainen hänen Calonian työhuoneessaan käynyt tietää. Huone oli täynnä eri alojen kirjallisuutta – ja lehtiöitä, joihin Päivi omintakeisella käsialallaan kirjoitti muistiinpanoja lukemistaan kirjoista ja artikkeleista sekä huomioita seminaareista, opintopiireistä ja keskusteluista. Kiinnostus yhteiskunnallisiin

kysymyksiin johdatti Päivin 1990-luvulla naisoikeudellisten kysymysten pariin. Hän opetti naisoikeutta tiedekunnassamme usean vuoden ajan. Vuonna 2007 Päivi julkaisi laajan artikkelin “Naiset, Lakimies ja Oikeus”, jossa hän tarkasteli naistutkijoiden roolia suomalaisessa oikeustieteellisessä keskustelussa. Näihin teemoihin liittyivät myös hänen keskeneräisiksi jääneet tutkimuksensa.

Päivi oli ennen muuta yhteisöllinen toimija ja opettaja. Hän oli kiinnostunut uusista teemoista ja erilaisista oikeustieteen tekemisen tavoista ja osallistui aktiivisesti seminaareihin, keskustelutilaisuuksiin sekä opintopiireihin. Hän luki ja kommentoi kollegojensa ja opiskelijoiden tekstejä tehden aina oivaltavia huomioita ja tiivistyksiä. Tarvittaessa hän uskalsi myös kyseenalaistaa ja vaatia perusteluja. Yhteisöllinen asenne vei hänet vuosien varrella myös lukuisiin akateemisiin luottamustehtäviin. Hän toimi tiedekunnassa suunnittelutoimikunnan puheenjohtajana ja hän oli useaan otteeseen tiedekuntaneuvoston jäsen ja pitkäaikainen Turun tieteentekijöiden yhdistyksen hallituksen jäsen. Näissä tehtävissä häntä arvostettiin hänen paneutumisensa, monipuolisen asiantuntemuksensa ja yhteistyökykynsä ansiosta. Opettajana Päivi vierasti luentosalien kateederi-luentoja, ja viihtyi pikemminkin seminaarisaleissa. Hän korosti kirjoittamista oppimisen tapana ja näki sitä kautta mahdollisuuden opettaa kriittistä ajattelua ja välittää opiskelijoille tietämystään.

Anne Kumpula 52 LEXP r e s s

Päivi – vaativa, mutta osaava, innostava ja ymmärtäväinen opettaja.

Valitsin ensimmäiseksi erikoistumisjaksokseni naisoikeuden, koska olin kuullut, että Päivi panosti seminaaritöiden ohjaukseen. Naisoikeuden jakso koostui erilaisista opetusmuodoista: jakso alkoi alkukuulustelulla sekä naistutkimuksen ja naisoikeuden luennoilla, jatkui seminaarityön kirjoituksella ja seminaari-istunnoilla ja päättyi tenttiin ja Moodlessa referoitaviin artikkeleihin. Matkan takia jouduin olemaan pois kahdelta luennolta. Kun kysyin asiasta Päiviltä etukäteen, hän totesi tomerasti ”Minä olen opettajana vaativa mutta myös joustava” ja samaan hengenvetoon hän antoi minulle kaksi artikkelia referoitavakseni. Tämä hieman huvitti minua, koska tiedekunnassamme ei ole luentopakkoa erikoistumisjaksoilla.

Ajattelen kuitenkin, että jos vaatii niin paljon itseltään, saa vaatia paljon myös muilta.

Seminaarityön aiheen saimme valita oman kiinnostuksemme mukaan.

Jokaisen opiskelijan tuli erikseen sopia tapaaminen Päivin kanssa.

Tapaamisessa tuli esitellä seminaarityön tutkimuskysymyksiä ja aiheen rajausta. Koska tein ensimmäistä erikoistumisjaksoani, olin hermostunut ja mielessäni pyöri monia kysymyksiä.

Istuin Päivin huoneessa lähemmäs kolme tuntia, kun Päivi perusteellisesti kertoi minulle, miten seminaarityö tulisi tehdä ja rohkaisi minua, että varmasti pystyisin tekemään kelvollisen seminaarityön toteamalla ”Kyllä kaikki täällä ovat pystyneet seminaarityön saamaan aikaan”.

Seminaari-istunnoissa oli vapaa ja keskusteleva ilmapiiri. Jokaista luentoa ja seminaari-istuntoa varten Päivi oli kopioinut meille kymmenien sivujen mittaisia artikkeleita ja lehtileikkeitä, jotka käsittelivät luennon ja seminaaritöiden aiheita. Seminaarityöstä sai kattavan ja pilkuntarkan palautteen. Seminaarityöni oli täynnä kaunokirjaimin tehtyjä korjauksia otsikoiden sanamuodoista koko työn rakennetta koskeviin korjauksiin.

Uskon, että puhun koko ryhmämme puolesta, kun sanon, että kirjoitimme seminaarityön uudelleen alusta loppuun korjausten perusteella. Se oli hyvin opettavaista ja antoisaa.

Toivoin saavani kesällä jatkaa seminaarityöstäni notaarityön ja Päivin kanssa olikin helppo sopia työn aikataulu oman aikatauluni mukaisesti. Päivi totesi, että ei kuitenkaan malttaisi olla pitkiä aikoja pois työn parista, vaan pitäisi kesäloman osissa. Kesän mittaan istuin taas useampaan otteeseen tuntikausia Päivin huoneessa, kun hän innostuneena kertoi minulle työni aiheesta, sukupuoli-kiintiöistä kunnallisessa päätöksenteossa. Hänellä oli paljon käytännön kokemuksia ja tietämystä aiheesta. Työni hän arvosteli heti seuraavana päivänä sen jättämisen jälkeen ja arvosana oli rekisterissä vielä samana iltana. Päivillä oli taito innostaa, kannustaa ja vaatia minulta juuri oikeassa suhteessa. Kiitos Päivi siitä ohjauksesta ja innostavuudesta, joita Sinulta sain oikeustieteelliseen ajatteluun ja kirjoittamiseen.

Laura Nikkanen LEXP r e s s 53

Kirkon töissä - siis lakimiehenä Lakimiehiä on töissä asianajotoimistojen ja pankkien ulkopuolellakin, yhtenä erikoisimmista paikoista myös seurakunnan palveluksessa. LexPress haastatteli Turun tuomiokapitulin lakimiesasessori Matti Mäkistä.

Turun tuomiokapituli tulee julkisuuteen useimmiten pappeihin ja muihin seurakunnan työntekijöihin kohdistuvan kurinpitomenettelyn myötä. Tosiasiassa vuodesta 1276 toimineen viraston, Suomen vanhimman, tehtävät ovat monipuolistuneet, ja nykyään ne koskevat sekä itse arkkihiippakunnan hallintoa että toimintaa. Yksi tuomiokapitulin jäsenistä on saanut pätevyytensä oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Tuomiokapitulin lakimiesasessori Matti Mäkinen hoitaa kapitulissa monenlaisia lakiasioita, lähinnä hallintojuristin tehtäviä.

Matti Mäkisen pääsääntöisinä työkaluina toimivat hallintolaki ja kirkkolaki, jotka määrittävät hyvin pitkälle viraston toimintaa.

Vaikka Mäkinen on tuomiokapitulin jäsen, jolla on äänestyksissä äänivaltaa myös kirkon opillisten kysymysten ratkaisussa, hän katsoo olevansa ennen kaikkea se jäsen, jolle on delegoitu sananvaltaa oikeudellisiin asioihin liittyen. Vastineeksi lainopillisesta tuesta tuomiokapitulin pappisjäsenet antavat tietoa uskonnon näkökulmasta tuomiokapitulin käsiteltävänä olevissa asioissa. Osittain kirkon palveluksessa olevien lakimiesten vähäisyydestä johtuen Mäkinen kokee itsensä tarpeelliseksi. Hänen antamansa oikeudellinen neuvonta ei ulotu vain tuomiokapitulin teologeihin, vaan hän palvelee myös seurakuntia ja niiden viranhaltijoita sähköpostin ja puhelimen kautta.

Joskus saman pöydän ääressä istuvien teologien ja oikeustieteilijän näkemykset ovat keskenään ristiriidassa, mikä näkyy esimerkiksi pohdittaessa, soveltuuko joku henkilö kirkon virkaan sukupuolensa tai sukupuolisen suuntautumisensa vuoksi.

Lakimiehen kanta on selvä: eduskunta on säätänyt tasa-arvoon tähtäävän lain, jota noudatetaan. Piste.

Joidenkin miespappien kieltäytyminen yhteistyöstä naispuolisten kollegojensa kanssa tai hiljattain piispainkokouksessa tehty päätös, jonka mukaan homo- ja lesbopareja ei edelleenkään kirkollisesti siunata, perustuu Raamatun ja kirkon opin tulkintaan. Jotta kirkon suhtautuminen näihin kysymyksiin muuttuisi, tarvittaisiin Mäkisen mukaan uusi tulkinta Raamatun tekstistä, ja tämä taas on monimutkaisen muutosprosessin alkupiste. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on vuodesta 1994 saanut lisää autonomiaa saamalla itse määrätä kirkkojärjestyksestä, mutta ajan vaatimusten mukaisesti myös maallinen lainsäädäntö on otettava työssä ja kirkon omissa säännöksissä huomioon.

Oman erityispiirteensä sääntelyyn tuo Euroopan unionin massiivinen pykälämäärä. ”Kirkko on joutunut omaksumaan valtion lainsäädännön”, Mäkinen kiteyttää. Kirkon ja valtion nykyinen yhteispeli on kuitenkin ollut yhä varsin saumatonta eikä näköpiirissä

LEXP r e s s 55

Mäkisen mukaan ole muutospaineita.

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys on ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon ja tuomarin pätevyyden lisäksi yksi ammatin pätevyysvaatimuk-

Matti Mäkinen painii tuomiokapitulissa muun muassa kiinteistö-, henkilöstö- ja hallintosäännösten parissa. ”Ulkopuolisista voi näyttää, että tämä on yksipuolista.” Mäkinen hymähtää.

56 LEXP r e s s

sista. Mäkinen muistuttaa, että kyseessä ei ole hengellinen virka, mutta kirkon työtä ja uskonasioita täytyy ammatissa kunnioittaa, eikä kovasti kirkon vastainen henkilö ole ammattiin sovelias.

Teksti: Otso Pohjalainen

OIKEUS taju Tohtorikoulutettava Metsärannan analyysissä

Törkeä pahoinpitely ruotsinlaivalla

Oikeustaju-palstalla juristin koulutuksen saaneelle henkilölle esitellään lyhyesti joukko tositapauksia, joita hänen tulee kommentoida omilla mielipiteillään, parhaaksi katsomallaan tavalla. Tällä kertaa sanaisen arkkunsa avasi tohtorikoulutettava Tuomas Metsäranta.

Tapaus 1

Kuopion käräjäoikeus tuomitsi 39-vuotiaan miehen kahden vuoden ja 31-vuotiaan miehen yhden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen yhdestätoista törkeästä petoksesta.

Lisäksi miehet velvoitettiin korvaamaan uhreilleen noin 125 000 euroa.

Pieksämäkeläismiehet julkaisivat Internetissä kahden eri firman nimissä ilmoituksia, joissa luvattiin edullisia autoja ulkomailta. Ostajat maksoivat autoista ennakkomaksuja tai koko hinnan, mutta autoja ei kuulunut eikä rahoja maksettu takaisin. Yhdessä tapauksessa ostaja sai auton, mutta sen kunto oli kaukana luvatusta. Miehet oli ennenkin tuomittu vastaavanlaisista rikoksista ja olivat liiketoimintakiellossa kyseisiä petoksia tehdessään.

Vastaus

Arvioitaessa onko jokin teko petos, voidaan rikoslain 36 luvun 1 §:n mukaisesti kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, onko tekijä tavoitellut taloudellista hyötyä siten, että tämä on erehdyttänyt jotakuta tai käyttänyt erehdystä hyväkseen ja saanut toisen tällä tavoin tekemään jotakin, joka aiheuttaa tälle taloudellista vahinkoa.

Käräjäoikeuden tuomitsemien miesten voidaan katsoa tavoitelleen itselleen

oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä, kun he ovat tarjonneet ostettavaksi edullisia autoja, joita ei yhtä tapausta lukuun ottamatta koskaan luovutettu. Kyseiset miehet myös saivat ostajat erehdytettyä maksamaan autoista ennakkomaksuja tai niiden koko hinnan, joten kyseessä voidaan siis katsoa olevan petos.

Kun uhreille korvattavaksi velvoitetun summan määrä on noin 125 000 euroa ja kun kysymys on yhdestätoista törkeästä petoksesta ja autojen ostettavaksi tarjoamisesta, niin tästä voisi päätellä, että tapauksessa on myös tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja aiheutettu huomattavaa vahinkoa.

Tällöin tekoa voidaan pitää myös törkeänä petoksena, jos petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Toiminta vaikuttaa myös suunnitelmalliselta, kun katsotaan tekotapaa ja sitä, että kysymyksessä on 11 törkeää petosta. Kun vielä otetaan huomioon, että miehet oli ennenkin tuomittu vastaavanlaisista rikoksista ja että he olivat liiketoimintakiellossa petoksia tehdessään, voisi tämän katsoa osoittavan myös ilmeistä piittaamattomuutta lain käskyistä ja kielloista. Rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus ja aikaisempi rikollisuus, joka esimerkiksi sen LEXP r e s s 57

ja uuden rikoksen suhde huomioon ottaen osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta lain käskyistä ja kielloista, ovat rangaistuksen koventamisperusteita rikoslain 6 luvun 5 §:n mukaan. Voisi olettaa, että käräjäoikeus on ottanut nämä seikat huomioon rangaistusta määrätessään.

Kun kysymyksessä on törkeään petokseen tuomitseminen, miehille tuomitut kahden vuoden ja yhden vuoden vankeusrangaistukset vaikuttavat kohtuullisilta.

Tapaus 2

***

Turun käräjäoikeus tuomitsi 22-vuotiaan turkulaismiehen törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Sen ohella mies tuomittiin 90 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Erilaisia vahingonkorvauksia syytetyn maksettavaksi kertyi yli 17 000 euron arvosta.

Tästä 3400 euroa koostui kivun ja säryn aiheuttamasta tilapäisestä haitasta, 2000 euroa kärsimyksestä ja yli 7000 sairaalahoidosta ja sairauskorvauksista.

Syytetty riitaantui ruotsinlaivan hyttiosastolla toisen matkustajan kanssa ja kaatoi tämän lattialle. Hän löi tätä nyrkillä kasvoihin, potki päähän ja jatkoi hakkaamista vielä sen jälkeen kun uhri oli menettänyt tajuntansa. Erityisen törkeäksi käräjäoikeus katsoi sen, että mies löi hytin oven voimakkaasti uhrin päähän tämän maatessa ovenkarmin ja oven välissä. Uhri sai kasvoihin ja silmäpohjaan useita murtumia. Tästä aiheutui pitkä työkyvyttömyys. Tapahtuma tallentui valvontakameralle.

Rangaistuksen mittaamisessa tulisi kiinnittää rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan huomiota sekä teon vahingollisuuteen että vaarallisuuteen. Vahinko ja vaara viittaavat myös siihen vahinkoon ja vaaraan, joka teosta ennalta arvioiden olisi saattanut odottaa aiheutuvan (HE 44/2002 s.187). Lisäksi rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan huomioon tulee ottaa myös esimerkiksi rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Toisaalta törkeiden pahoinpitelyjuttujen osalta on oikeuskäytännössä katsottu, että rangaistuksen mittaamisen arviointi rangaistuskäytännön yhtenäisyyden kannalta vaikeutuu sen takia, että törkeät pahoinpitelyt poikkeavat toisistaan esimerkiksi rikoksen vahingollisuuden ja vaarallisuuden osalta.

Ennalta arvioiden voisi ajatella, että päähän potkimisesta ja oven lyömisestä päähän saattaisi aiheutua vakavampiakin seurauksia kuin pitkä työkyvyttömyys kasvojen ja silmäpohjan murtumien vuoksi. Kun seuraamuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös vahingot, jotka olisivat saattaneet aiheutua, tapauksessa olisi saattanut mielestäni olla perusteita vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta kovempaankin rangaistukseen. Toisaalta rangaistuksena oli myös 90 tunnin yhdyskuntapalvelu, joten tämä on ilmeisesti vaikuttanut käräjäoikeuden arviointiin vankeustuomion ankaruutta ar vioitaessa.

Vahingonkorvausten yhteismäärästä voisi päätellä, että uhrille on aiheutunut melko paljon vahinkoa teon seurauksena.

Vastaus

Tapauksessa tehty ruumiillinen väkivalta, joka on tehty muun muassa päähän potkimalla ja lyömällä hytin ovi uhria päähän, on tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla, joten tällöin kysymys on törkeästä pahoinpitelystä rikoslain 21 luvun 6 §:n mukaisesti. Esimerkiksi päähän potkimisen on katsottu olevan yleensä raaka tekotapa (HE 94/1993 s. 96).

58 LEXP r e s s

Tapaus 3

***

Turun käräjäoikeus tuomitsi 25-vuotiaan kaarinalaismiehen 20 päiväsakkoon ja vahingonkorvauksiin kotirauhan rikkomisesta. Korvauksia vastaaja joutui maksamaan lähes 6200 euroa, joista 800 euroa oli henkisestä kär-

simyksestä ja 3400 euroa oikeudenkäyntikuluja. Tuomio tuli yli yhdeksän kuukautta jatkuneesta meluhäiriöstä.

Syytetty soitti Piispanristillä sijainneella omakotitaloalueella musiikkia kovaäänisesti usein yöaikana. Musiikki kantautui selvästi vierekkäisestä omakotitalosta muutaman metrin päähän samalla seinustalla olevaan toisen talon makuuhuoneeseen, häiriten naapurien yöunia etenkin tärisyttävillä ja jyrisyttävillä bassoäänillä. Vastaaja kiisti soittaneensa musiikkia liian kovaa. Käräjillä kuultiin yhteensä kahdeksaa todistajaa, joiden lausunnot menivät kuitenkin ristiin. Käräjäoikeuden mukaan näyttöä kertyi etenkin kahden ulkopuolisen todistajan kuulemisella sekä asianomistajien melusta pitämillä päiväkirjamerkinnöillä. Myös todisteena esitetyt melunmittaustulokset osoittivat melutason ylittäneen hyväksyttävät arvot.

ollut kuitenkaan aivan varmaa. Ilmeisesti tapauksessa on kuitenkin kertynyt riittävästi näyttöä etenkin kahden ulkopuolisen todistajan kuulemisella ja melunmittaustuloksilla. Jotkut muutkin kuin asianomistajat ovat siis ilmeisesti kuulleet, että musiikkia on kuunneltu yöllä suhteellisen kovaäänisesti.

20 päiväsakkoa ja 800 euroa vahingonkorvauksia henkisestä kärsimyksestä tuntuvat sopivan suuruisilta seuraamuksilta, joskaan aivan selvää ei tosiaan ole, kuinka usein metelöintiä tapahtui tuon yhdeksän kuukauden aikana. Asianomistajille ei ilmeisesti aiheutunut unien häiriintymisen lisäksi myöskään muuta vahinkoa vastaajan metelöinnistä.

Teksti ja kuva: Lotta Rautela

Vastaus

Vastaajan yhdeksän kuukautta jatkunut yöllinen musiikin soitto on tässä tapauksessa ollut ilmeisesti niin kovaäänistä, että se on häirinnyt naapurin yöunia. Tässä mielessä voisi katsoa kysymyksessä olevan kotirauhan rikkominen metelöimällä rikoslain 24 luvun 1 §:n mukaisesti. Tapausselosteesta ei tosin käy ilmi kuinka toistuvaa vastaajan musiikin kuuntelu on ollut, mutta jos kertoja kuitenkin on ollut useita, niin yhdeksän kuukautta jatkunut toistuva yöllinen basson tärisyttäminen kuulostaa jo aika pitkältä ajalta.

Toisaalta, mikä on liian kovaa musiikin soittamista ja onko tässä tapauksessa volyymit osoittaneet liikaa kaakkoon? Todistajien kertomukset ovat menneet tapauksessa ristiin, joten näyttö ei ole LEXP r e s s 59