Page 1

LEXPRESS Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry:n jäsenlehti

05/17

Iso-Excu Vaihdossa Tokiossa Hallitus 2018 esittäytyy

HALLITUS 2017 I Korvaako teknologia juristit? I Iso-Excu


Calonia Gallup Vuoden viimeisessä LexPressissä opiskelijat vastaavat kysymyksiin, jotka koskevat tiedekuntarajat ylittäviä opintoja.

Teksti: Camilla Saarinen ja Suvituuli Saarnilehto

1. Oletko suorittanut tai ajatellut suorittaa kursseja muista Turun yliopiston tiedekunnista tai muista korkeakouluista? 2. Ovatko tällaiset oman tiedekunnan ulkopuoliset opinnot mielestäsi hyödyllinen lisä tutkintoon? 3. Pitäisikö yliopistolla olla tarjolla enemmän poikkitieteellisiä kursseja, joilla yhdistettäisiin esimerkiksi oikeustiedettä ja jotain muuta tieteenalaa? Sakari Jarva, 2. vuosikurssi 1. Olen suorittanut kolme kurssia yleistä valtio-oppia ja tällä hetkellä on menossa kaksi kurssia. Ensi syksynä pitäisi suorittaa viimeinen, jolloin saan tehtyä sivuaineen perusopintokokonaisuuden. 2. Mielestäni on tosi hyvä suorittaa niitä, koska meillä ei ole pakollista sivuainetta. On hyvä lukea muitakin kuin oikeustieteen tekstejä: ne ovat hyvää vastapainoa oikiksen teksteille, jotka ovat paljon raskaampia. Valtio-opin luennot ovat pohtivampia ja yleisluontoisempia kuin oikiksen luennot - eivät vain pänttäämistä. Voin suositella muillekin opintoja muista tiedekunnista. 3. Ihan hyvä idea, mutta en tiedä miten se toteutettaisiin. Ehkä yhteiskuntatieteitä voitaisiin yhdistää oikeustieteeseen. Ne ovat yleissivistäviä kaikille ja ne voisivat olla läheisin tieteenala oikeustieteen kanssa.

Kiia Sipakko, 1. vuosikurssi 1. Olen suorittanut, sillä opiskelen oikeustieteellisen lisäksi kauppakorkeakoulussa. 2. Mielestäni ovat, sillä ne syventävät omaa osaamista ja auttavat ymmärtämään asioita laajemmin. Itse koen, että mikä tahansa tutkinnon ulkopuolinen osaaminen on aina hyödyllistä ja tuo lisäarvoa omaan tutkintoon. Uskon, että työelämässä arvostetaan jatkossa yhä enemmän monialaista osaamista. Tämä on yksi syy siihen, miksi haluan suorittaa tutkinnot sekä kauppiksesta että oikiksesta. Mielestäni nämä tutkinnot myös tukevat toisiaan hyvin. 3. En näe sitä pakolliseksi, mutta haittaakaan siitä ei olisi. Jo pelkästään se, että voimme ottaa eri tiedekunnista kursseja ja tehdä erilaisia sivuainekokonaisuuksia oman tiedekunnan ulkopuolelta on hieno asia, jota kannattaa myös mielestäni hyödyntää.

Julianne Koskelainen, 1. vuosikurssi 1. Olen ajatellut jossain vaiheessa suorittaa opintoja toisissa tiedekunnissa. Mielenkiintoista olisi ainakin kuulla oikeuspsykologiasta. 2. Ehdottomasti! Talouselämän tuntemus on varmasti arvokasta osaamista tulevaisuudessa. 3. Kyllä. Esimerkiksi juuri psykologian opintoja voisi yhdistää oikeustieteen opiskeluun.


Toim. huom.

Toim. huom. Vuoden viidennessä LexPressissä on mielenkiintoisia juttuja muun muassa seuraavista aiheista:

Juvonen ja Emmi Simonen kertovat mistä he ovat saaneet idean Facebook-ryhmän perustamiseen.

Tänä vuonna Budabestiin sijoittuneen Iso-Excun tunnelmiin pääset sivuilla 22-25, kun Iso-Excu vastaavat Iiris Paavola ja Sanni Pakkala kertovat miten reissu meni ja mitkä olivat Iso-Excun kohokohdat.

Ryhmä Lex kasvatti paikkamääräänsä viidestä kuuteen syksyn 2017 edustajistovaaleissa. Vielä muutama vuosi sitten ryhmällämme oli neljä paikkaa. Ryhmä Lexin nousu parrasvaloihin on kuin tuhkimotarina. Suuri kiitos vaalimenestyksestä kuuluu jokaiselle äänestäjällemme. Työ paremman opiskelun ja ylioppilaskunnan eteen jatkuu. - Tuomas Dahlström s.10

Sivulta 27 alkaen Turun tiedostavat oikkarit -Facebook-ryhmän ylläpitäjät Anni

Sivulta 31 alkaen pääset tutustumaan Lex ry:n uuteen hallitukseen: hallituksen jäsenet

Sivulta 18 alkaen Harry Jansson kertoo Ahvenanmaan erityisasemasta Euroopan unionissa englanninkielisessä artikkelissa Åland - Unique on the whole EU-level.

Päätoimittaja: Nina Liski lexpress@lex.fi Taitto: Julia Kinnunen Nina Liski

Toimituskunta: Julia Kinnunen Joona Lapinlampi Iiris Paavola Sanni Pakkala Laura-Maria Poikela Camilla Saarinen Suvituuli Saarnilehto

ISSN 1235-371X Copyright © 2017 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä

kertovat miksi he hakivat kyseiseen hallituspestiin ja mitä he haluavat saada aikaan hallitusvuotensa aikana. Lisäksi kuulet mikä on jokaisen hallituksen jäsenen paras oikismuisto. Sivuilla 37-40 tiedekuntamme opiskelija Joona Lapinlampi muistelee vaihtokokemuksiaan Tokiossa. Sivulla 43-44 kolumnistimme LauraMaria Poikela puolestaan pohtii, miten vuosi TYYn hallituksessa sujui.

Kansikuva: Ilona Vartiainen

Ilmoitusmyynti Kalle Kuusisto talous@lex.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: Forssa Print Painos: 550 kpl


Sisällys 3

 Calonia Gallup

4

 Toim. huom.

6

 Pääkirjoitus

8

 Puheenjohtajalta

10  Edarissa tapahtuu 15  Senilexin kuulumisia 18  Åland - Unique on the whole EU-level 22  Iso-Excu 27  Turun tiedostavat oikkarit 31  Hallitus 2018 esittäytyy 37  Vaihdossa Tokiossa 43  Kolumni 46  Opintopalsta


Pääkirjoitus

Kohti vuotta 2018 Kirjoittaessani nyt vuoden viimeistä ja myös minun osaltani viimeistä LexPressin pääkirjoitusta, on tunnelma odotetusti haikea. On ällistyttävää, miten lyhyeltä ja samalla niin pitkältä yksi vuosi voi tuntua. Oikeastaan pitkältä tuntuivat vain ne yöt, jotka vietin toimistolla LexPressiä taittaen. Muita hetkiä mitä luultavimmin jään kaipaamaan. Parhaita hetkiäni päätoimittajana olivat ehdottomasti ne, kun sain kannustaa ja auttaa muita. Toki upeaa oli aina myös se, kun lehti tuli painosta kovan odotuksen jälkeen ja sai nähdä niin oman kuin koko toimituskunnan työn tulokset. Päätoimittajana olen siinä mielessä erityisessä asemassa, että tänä vuonna tehtävänäni oli tavanomaisten päätoimittajan tehtävien lisäksi LexPressin uudistaminen. Tänä vuonna veimme siis läpi kauan suunnitellun LexPressin ulkoasun uudistuksen sekä lisäksi oli myös aika tehdä muutoksia lehden sisältöön. Vaikka vuosi on ollut osaltani kiireinen eikä kommelluksiltakaan ole täysin vältytty, on vuosi silti ollut mitä mahtavin.

6

On myös ollut hienoa saada jättää oma kädenjälkeni LexPressiin sekä olla vaikuttamassa siihen, millainen lehti LexPress tulee jatkossa olemaan. Tosin se, millainen lehti LexPress tulee jatkossa olemaan riippuu myös seuraajastani, Julia Kinnusesta, jota haluan onnitella vielä kerran suuresti. Olen varma siitä, että Julia tulee kehittämään LexPressiä päätoimittaja-vuotensa aikana entistä parempaan suuntaan. Luovutan siis pestini hänelle luottavaisin mielin, sillä tiedän, että LexPress on varmasti hyvissä ja osaavissa käsissä myös ensi vuonna. Sydämelliset kiitokset myös koko toimituskunnalle sekä kaikille muille LexPressin tekemiseen osallistuneille. Ilman teidän työpanostanne tuskin yksikään lehti olisi valmistunut. On ollut aivan mahtavaa työskennellä kanssanne! Kiitos myös kaikille teille LexPressin lukijoille. Toivottavasti LexPress on ilahduttanut teitä ja teillä on ollut antoisia lukuhetkiä LexPressin parissa. Juuri teille me teemme LexPressiä, ja te olette se syy, joka saa meidät täällä toimituksessa

Lexpress

jaksamaan puurtaa yön pimeinäkin tunteina. Vielä ennen kuin tulee aikani siirtyä uusiin tehtäviin, haluan toivottaa onnea niin ensi vuoden hallitukselle kuin kaikille muillekin Lexin toimijoille. Vuosi on lyhyt aika, ottakaa siitä kaikki irti! Mukavia lukuhetkiä ja aivan mahtavaa vuotta 2018 toivottaen,

Nina Liski Päätoimittaja lexpress@lex.fi


Puheenjohtajalta

Katsaus Lexin kuluneeseen vuoteen

Vuoden viimeinen LexPress on käsillä, ja tämä hallitusvuosi alkaa pikkuhiljaa olla lopuillaan. Tässä kohtaa on perinteisesti hyvä pysähtyä ja tarkastella kulunutta vuotta. Vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon niin Lexissä, tiedekunnassa kuin yleisestikin yliopistomaailmassa. Tänäkin vuonna on ollut ilo huomata, että ainejärjestömme toiminta ja tulevaisuus kiinnostavat edelleen suurta joukkoa opiskelijoistamme. Saamme joukkoomme vuosittain taitavia ja innokkaita tekijöitä, jotka jättävät oman jälkensä Lexiin. Yksi puhuttavimmista ja näkyvimmistä asioista tänä vuonna on ollut valtakunnallinen valintakoeuudistus. Kirjottaessani tammikuussa LexPressiin 1/17 valintakoeuudistus oli vielä muotoaan hakeva, ”joskus tulevaisuudessa toteutettava” uudistus. Varmaa oli jo silloin,

8

että yhteisvalintaan siirrytään vuonna 2018, mutta tarkemmat yksityiskohdat olivat vielä auki. Kuluneen vuoden aikana valintakoeuudistus on ottanut aimo harppauksia eteenpäin, ja uudistusten tahti tulee vain kiihtymään. Jo ensi keväänä siirrytään siis valtakunnalliseen yhteisvalintaan. Tämän lisäksi ylioppilastutkinnon pisteytys on yhtenäinen kaikkiin hakukohteisiin ja valmistautumisaika lyhenee noin kuukauteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön ajamaa todistusvalintaa kokeillaan kaikissa suomen kielisissä oikeustieteellisissä tiedekunnissa jo vuonna 2019. Lexille valintakoeuudistus on merkinnyt sitä, että valmennuskurssivastaavien on täytynyt seurata tiiviisti valtakunnallista päätöksentekoa, tehdä rohkeasti uudistuksia ja mennä kohti tuntematonta, ja näin on

Lexpress

tehtykin. LexKurssit ovat kuluneena vuonna yhtenäistäneet visuaalista ulkoasuaan, uudistaneet nettisivut sekä päivittäneet kurssitarjontaa. Ensi keväänä toteutetaan ensimmäistä kertaa verkkokurssit, jotka järjestetään perinteisten Turussa järjestettävien kurssien lisäksi - tästä rohkeasta uudistuksesta kaikki kunnia nykyiselle valmennuskurssitiimillemme! Yhdessä Lakimiesliiton ja sisarainejärjestöjen kanssa on käyty moninaisia keskusteluja. Merkittäviä teemoja ovat olleet juuri edellä mainittu valintakoeuudistus, palkattomat harjoittelut sekä yliopistossa tapahtuva kiusaaminen. Olemme muutaman viime vuoden aikana luoneet hyvän pohjan sille, että palkattomat harjoittelut saadaan loppumaan ja kiusaamiseen puututaan. Näiden isojen teemojen osalta työ jatkuu.


Puheenjohtajalta Tiedekunnassa tapahtuneista uudistuksista opiskelijoita on koskettanut erikoistumisjaksohaun ja -valinnan uudistus. Uudistuksessa ensisijaisuus- ja toissijaisuuskiintiöt poistuivat, ja nykyisin voi hakea vaikkapa kaikille erikoistumisjaksoille itse haluamassaan järjestyksessä. Myös hakuperusteet muuttuivat: valinnassa huomioidaan oikeudenalojen perusteiden arvosanat ja haettaessa erikoistumisjaksolle tulee olla vähintään 85 opintopistettä. Oikeustieteellinen tiedekunta ja Senilex ry järjestivät varainkeruukampanjan, jossa kerättiin rahoitusta Turun yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle. Varat käytetään vahvistamaan oikeustieteellisen koulutuksen työelämärelevanssia perustamalla Professor of Practice -tehtäviä. Tätä opiskelijat ovat paljon toivoneet. Kampanja tuotti noin 183 000 euroa ja Lex ry lahjoitti keräykseen 1500 euroa. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa nauttia työelämään valmentavista ja mielenkiintoisista kursseista. Tänä vuonna myös Lexissä on tehty pieniä päivityksiä ja viety yhdistyksen toimintaa taas muutama askel eteenpäin. Alkuvuodesta uudistimme LexPressin koon sekä ulkoasun yhdessä Turun ammattikorkeakoulun Mainostoimisto Gurun kanssa. Samalla lehdistä poistuivat teemat. Lehdessä on julkaistu myös esimerkiksi ensimmäinen ruotsinkielinen juttu. Kirkkotiellä klubimestari otti käyttöön avec- säännön, jotta tietäisimme paremmin, keitä Kirkkotiellä järjestettäviin tapahtumiin osallistuu. Avecsääntö on toiminut hyvin, ja olemme saaneet juhlia koko vuoden ongelmitta. Tapahtumapuolella legendaariset Akateemisen Mölkyn Maailman Mestaruuskisat olivat suositumpi ja isompi tapahtuma kuin aiempina vuosina. Tapahtumalla on edelleen potentiaalia kasvaa opiskelijavapun ykköstapahtu-

maksi. Syksyllä järjestettiin myös uutena tapahtumana taloustoimikunnan toimesta Turku-Excu, jossa tutustuttiin paikallisiin työnantajiin. Paljon on ehtinyt tapahtua vuonna 2017 - tässä vain osa Lexin tämän vuoden työn tuloksista. Haluan omasta puolestani kiittää kaikkia Lex-aktiiveja, tiedekuntamme opiskelijoita, yhteistyökumppaneita, tiedekuntaa, alumneja, lakimiesliittoa ja sisarainejärjestöjä kuluneesta hienosta vuodesta. Toivon, että yhdistyksemme kehittäminen jatkuu. Tähän työhön haluan toivottaa onnea ja intoa uudelle hallituksellemme!

Hanni Tihilä Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

Lexpress

9


Edarissa tapahtuu

Ryhmä Lex vaalivoittoon edustajistovaaleissa Ryhmä Lex kasvatti paikkamääräänsä viidestä kuuteen syksyn 2017 edustajistovaaleissa. Vielä muutama vuosi sitten ryhmällämme oli neljä paikkaa. Ryhmä Lexin nousu parrasvaloihin on kuin tuhkimotarina. Suuri kiitos vaalimenestyksestä kuuluu jokaiselle äänestäjällemme. Työ paremman opiskelun ja ylioppilaskunnan eteen jatkuu. Oman vaalimenestyksemme lisäksi vaalirenkaamme nappasi edustajiston yksinkertaisen enemmistön.

Ryhmä Lex kasvatti edustajistovaaleissa paikkamääränsä ennätyksellisesti kuuteen paikkaan. Suuri kiitos ja kumarrus tästä kuuluu kaikille teille äänestäjille! Teidän ansiostanne meidän yhteinen ääni kuuluu ylioppilaskunnassa vahvana taas seuraavat kaksi vuotta. Lupaamme olla ääntenne arvoisia ja vaikutustyötä voi seurata Ryhmä Lexin blogissa sekä somessa. Ryhmä Lexillä oli vaalien suurin ehdokasmäärässä mitattuna 63:lla

10

Ville, Tomi, Noora, Tuomas, Laura-Maria, ja Laura

Lexpress


Edarissa tapahtuu ehdokkaalla, he kaikki antoivat hienon panoksensa kampanjalle. Kiitos kuuluu myös upealle vaalipäälliköllemme Roni Sirjoselle, nykyisille edaattoreillemme ja taustavaikuttajille vankkumattomasta työstä. Usko oli koetuksella moneen otteeseen, mutta jokainen Ryhmä Lexin äänestäjä ja vaikuttaja oli tekemässä ennätystulosta! Edustajistoon Ryhmä Lexistä ponnistivat Tuomas Dahlström (126 ääntä), Ville Laakso (66 ääntä) Noora Wilén (64 ääntä), Laura-Maria Poikela (42 ääntä), Olli Isoaho (35 ääntä) ja Emmi Simonen (34 ääntä). Dahlström, Laakso ja Wilén uusivat paikkansa edustajistossa. Poikela, Isoaho ja Simonen ovat uusia edaattoreita. Ryhmässä sekoittuu siis mukavasti sekä kokemusta että uusia näkemyksiä. Kaikki Ryhmä Lexin listalla ehdolla olleet toimivat Ryhmä Lexin varaedaattoreina. Mikäli joku varsinaisista on estynyt saapumasta kokoukseen, niin

varajäsen saapuu tuuraamaan kokoukseen. Kaikki halukkaat ovat saaneet mahdollisuuden istua kokouksia kuluneen edustajistokauden aikana, joten oletettavasti näin tapahtuu myös edustajistokaudella 2018-2019. Ryhmä Lex on edustajiston kolmanneksi suurin ryhmä. Kauppakorkeakoulua edustava TSE-lista nappasi edustajistovaaleissa yhden lisäpaikan ja on yhdeksällä paikallaan edustajiston suurin ryhmä. Lääketieteellistä tiedekuntaa edustava TYY Terveeksi kasvatti paikkamääräänsä kahdella, heillä on nyt edustajistossa seitsemän paikkaa. Ryhmä Lex, TSE-lista ja TYY Terveeksi kuuluivat vaaleissa samaan vaalirenkaaseen, joka nappasi 22 paikkaa 41:stä eli yksinkertaisen enemmistön. Ryhmä Lex aloittaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen työn vaalitavoitteiden edistämiseksi, kerromme väliaikatietoja tavoitteiden edistämisestä. Jos

Ryhmä Lexin toiminta on alkanut kiinnostaa vasta vaalien aikana, niin Ryhmä Lexin toimintaan on mahdollista tulla mukaan milloin tahansa, vaikkei ehdokkaana olisi ollut. Ota rohkeasti yhteyttä ryhmäpuheenjohtajaan tai keneen tahansa Ryhmä Lexin edustajaan. Edustajistovaalien äänestysprosentti oli 41,98 %. Se on korkein äänestysprosentti Turun yliopiston ylioppilaskunnassa 37 vuoteen. Vaalit käytiin 13 ylioppilaskunnassa tänä syksynä ja TYYn äänestysprosentti oli koko maan korkein. Lisäksi ehdokkaita oli eniten kaikista Suomen ylioppilaskunnista. Vaalien järjestelyt sujuivat muutenkin erinomaisesti, viestintä onnistui ja keskusvaalilautakunta ei joutunut käsittelemään yhtäkään eettisten pelisääntöjen rikkomista koskevaa tapausta. Vaalit olivat puhtaat ja reilut. Turun yliopiston ylioppilaskunnassa me oikkarit äänestimme ahkerimmin. Tiedekuntamme opiskelijoista 62,2 % äänesti edustajistovaaleissa. Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti 58,9 % kaikista suomalaisista, joten tiedekuntamme opiskelijat ovat käyneet ahkerasti sähköisellä vaaliuurnalla. Olen saanut luotsata loistavaa Ryhmä Lexiä vuoden 2017 ryhmäpuheenjohtajana. Varsinaisina edaattoreina tänä vuonna lisäkseni ovat toimineet Ville Laakso, Noora Wilén, Tomi Paavola, Sami-Petteri Seppä, Laura

Lexpress

11


Edarissa tapahtuu Leppä-Aro ja Elina Lemponen. He kaikki ovat käyttäneet valtavasti aikaa ja vaivaa opiskelijoille tärkeiden asioiden ajamiseen. Kiitos kahdesta vuodesta teille koko Ryhmä Lexin ja äänestäjien puolesta. Vaalikauden lähestyessä loppua Ryhmä Lexissä tapahtuu luonnollisesti henkilö-

12

vaihdoksia, sillä Ryhmän täytyy uudistua. Tämä onkin viimeinen LexPress-palstani Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtajana ja viisivuotisen LexPress-toimittajaurani viimeinen kirjoitus. Nyt on osaltani aika saada päätös spiraaliin ja

Lexpress

saattaa saaga finaaliin. Toivotan kaikkea parasta seuraajalleni Noora Wilénille, jonka Ryhmä Lex valitsi järjestäytymiskokouksessaan yksimielisesti uudeksi ryhmäpuheenjohtajaksi. Ryhmä Lex on hyvissä käsissä myös ensi vuonna.


Senilexin kuulumisia

Senilexin syystapaaminen Nordeassa: Pankkimaailma murroksessa Teksti ja kuvat: Inari Kinnunen, asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava

Alumniyhdistys Senilexin perinteinen syystapaaminen järjestettiin sateisena lokakuun tiistai-iltana Nordea Campuksella Helsingin Vallilassa. Kovista tuuliolosuhteista huolimatta paikalle saapui nelisenkymmentä entistä lexiläistä tapaamaan toisiaan sekä kuulemaan esitykset Nordean Group Legalista ja pankkisuhteesta digimaailmassa. Luento-osuuden jälkeen osallistujat nauttivat tarjoiluista sekä vilkkaasta keskustelusta alumnituttujen kesken.

Senilexin hallituksen puheenjohtaja Mikko Korttila lausui tilaisuuden avaussanat ja kertoi lyhyesti Senilexin kuulumisista. Tilaisuutta isännöi Lex-alumni, Nordean lakiasiainjohtaja Heikki Alanen, joka esitteli aluksi Nordean toimintaa yleisellä tasolla. Nordeahan on Pohjoismaiden suurin finanssipalveluiden tarjoaja, joka on muodostunut lukuisien fuusioiden kautta. Konsernilla on 11 miljoonaa asiakasta ja sen

luottosalkku on hyvin pohjoismainen. Pääkonttori Suomeen Syystapaamisemme vierailukohde osoittautui hyvin ajankohtaiseksi Nordean ilmoitettua syyskuussa konsernin pääkonttorin siirtämisestä Helsinkiin. Siirto toteutuu alustavan tiedon mukaan 1.10.2018. Lakiasiainjohtaja Heikki Alanen kertoi Suomen etuja niin sanotussa

Lexpress

pääkonttorikilpailussa olleen maamme kuuluminen Euroopan pankkiunioniin sekä asemamme yhtenä Nordean vahvimmista kotimarkkina-alueista. Suomi myös tarjoaa Nordealle sääntelyympäristön, jossa konserni on tasavertaisessa asemassa kilpailijoidensa kanssa. Kotipaikan siirto nähdäänkin Nordeassa tärkeänä strategisena askeleena. Tämänhetkisen arvion mukaan muutama sata henkilöä

15


Senilexin kuulumisia

muuttaa pääasiallisen työntekopaikkansa Suomeen; kyseessä ovat lähinnä konsernihallinnon työntekijät. Kotipaikan siirron seurauksena Nordeasta tulee suurin Suomeen rekisteröity pörssiyhtiö. Disruptiosta ja ketteryydestä Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Petri Nikkilä piti alumnijoukolle esityksen pankkisuhteesta digimaailmassa. Nikkilä totesi konservatiivisuuden olevan pankkialan DNA:ssa, mutta käynnissä oleva liiketoiminnan valtava, disruptioksikin kutsuttu murros on pakottanut myös konservatiiviset pankit muuttamaan kulttuuriaan ja toimintaansa. Esimerkiksi IT-maailmasta tutut ketterän kehityksen menetelmät ovat nykyään käytössä Nordean projekteissa.

entisestään chattien, bottien ja verkkotapaamisten muodossa.

Nordean asiakkaista valtaosa, noin kymmenen miljoonaa, on henkilöasiakkaita. Pankkitoimialan murroksen ollessa käynnissä keinoälyyn varaudutaan isojen tietomassojen käsittelyssä. Lähitulevaisuudessa pankkien asiakassuhteet syntyvät digitaalisesti, kaikki palvelut ovat ostettavissa digitaalisesti ja prosessit on digitalisoitu. Tulevaisuudessa robotiikkaa ja analytiikkaa hyödynnetään laajasti, minkä lisäksi asiakasyhteydenpito monipuolistuu

Pankki- ja rahoitustoiminnassa noudatettavan regulaation määrä on valtava ja sen muutosvauhti ripeää. Jopa yksi kolmasosa Nordean henkilökunnasta työskentelee sääntelyhankkeisiin liittyvien työtehtävien parissa. Tällä hetkellä työllistävimpiä hankkeita ovat EU-tasolta tulevat sijoittajansuojaa koskevat MiFID II- ja MiFIR -säännökset, maksupalveluja koskeva PSD2-sääntely, joka mahdollistaa uusien toimijoiden tulemisen maksamisen markkinoille

16

Nordean Petri Nikkilä

Lexpress

sekä yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja yksityisyyden suoja. Nikkilä kertoi Nordealla olevan yli tuhat eri järjestelmää, joissa yhdestä asiakkaasta voi olla tietoja, minkä seurauksena GDPR:n vaatimusten täyttämisen varmistaminen ei ole aivan yksinkertaista. Lakimiestehtävät Nordeassa Nordean lakiasiainyksikössä työskentelee konsernitasolla noin kaksisataa henkilöä. Heikki Alasen johtamassa Suomen Group Legalissa on töissä 47 juristia ja neljä assistenttia.


Senilexin kuulumisia

Syystapaamisen osallistujia (etualalla Heikki Alanen)

Suomen yksikkö toimii Nordea Campuksella Vallilassa, Helsingin toiseksi vanhimmassa edelleen käytössä olevassa teol­ lisuusrakennuksessa, joka on itse asiassa vanha sokeritehdas. Koko lakiasiainyksikön henkilökunta työskentelee samassa kerroksessa avokonttoritiloissa. Kaiken kaikkiaan Nordea Campuksella on töissä 4 200 ihmistä, joita varten on 3 800 työpistettä. Työpisteitä voi olla vähemmän kuin palkkalistoilla olevia henkilöitä, sillä etätöitä suositaan ja tapaamisia on paljon. Kaikki Nordea Campuksen tilat ovat avokonttoreita eikä työntekijöillä ole omia työpisteitä.

Lakiasiainyksikön juristien tehtävät eivät keskity vain pankkijuridiikkaan, mistä yhtenä esimerkkinä on tällä hetkellä lakimiehiä työllistävä yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantulo. Muissakin Nordean yksiköissä on toki lakimiehiä, ja esimerkiksi Group Compliancessa on töissä satoja juristeja. Nordean organisaatio on osin kompetenssipohjainen ja osin liiketoimintapohjainen. Nordealla on Graduate-ohjelma, jossa työuransa alkupuolella olevat maisterintutkinnon suorittaneet työskentelevät tietyllä liiketoiminta-alueella mutta myös kiertävät konsernissa eri tehtävissä. Lakimiesten palk-

Lexpress

kaamisesta kysyttäessä Heikki Alanen totesi osaajia olevan varsin vaikeaa löytää, olipa kyse rahoitusjuridiikasta tai muista Nordean liiketoiminnalle keskeisistä oikeudenaloista. Valitettavasti muutosvauhti on niin kova, ettei substanssiosaamisen kartuttaminen työn ohessa aina ole mahdollista, vaan nimenomaan valmiille osaajille olisi Nordeassa eniten tarvetta – etenkin nyt pankkitoiminnan murroksen ollessa käynnissä.

17


Kuva kuvapalvelusta Flickr, kuvaaja Susanne Nilsson


Åland - Unique on the whole EU-level

Teksti: Julia Kinnunen Kuvat: Harry Jansson, Kuvapalvelu Flickr

Everyone knows that Åland’s relationship with Finland is special because of the autonomy Åland has. What isn’t so commonly known is that the joining process of Åland to European Union was quite unique on the whole EU-level, even though some similarities are found from other joining cases. I’m interviewing Harry Jansson, a politician from Åland, who was one of the negotiators in the process. Åland has many special rights regarding that it’s not sovereign country but an autonomous part of Finland. For example the trade on the ships is taxfree between Åland and the mainland, and the right of domicile can be gained only by certain rules. There are also laws regulating how one can buy real estate in Åland or exercise trade or profession without the right of domicile. When joining to EU, how did Åland get the special rights, which are very uncommon on the whole EU-level? From the very beginning Åland took advantage of the international background, i.e. the special status of Åland in international law. We argued the fact that because the International Com-

munity (League of Nations) settled the so called Åland’s Question in Geneva 1921, our requests were legitimate. Of course, we were able to back our objectives with one very strong argument: that Åland could have decided not to join EU at all. Before we started the direct dialogue with Brussels we put a lot of effort into examining every territory within the member states which had any kind of special relations under the EU treaties. Our goal was that every demand we had should have some kind of connection to existing arrangements within the EU. Luckily we were able to refer to the Channel Islands, Isle of Man and in some extent also to the Faroe Islands. The very unique character of the Åland solution is of course that

Lexpress

the Islands have derogations within EU. i.e. that the so called Åland Protocol permits the Islands to derogate from EU-rules in such an extensive way. Harry Jansson is one of the persons behind the joining process. How did the negations go and how were they organized? How was your view presented and were you pleased with the results? The negotiations can be looked upon from two different views: the Finnish part and the EU part. The first round between Mariehamn and Helsinki took 18 months and the second only 6 months. The numbers show how difficult it was for Åland to persuade Helsinki to conduct the upcoming negotiations with the

19


right approach. The reluctance to meet the Åland objectives was clear from the very beginning and at some points the negotiations more or less broke down due to disagreements. One might say that Finnish officials were shocked by Åland’s list of objectives. The formal process in Helsinki took place within a special working group governed by mr. Niilo Jääskinen (who served as Advocate General at the European Court of Justice from October 2009 to October 2015). The negotiations with the European Commission were handled by a special Task Force. We were quite pleased with the outcome of the process but still unhappy with how the politicians from Åland failed to convince the Finnish government to make necessary amendments in the Autonomy Act. For example, we didn’t get a representative for Åland in the EU-Parliament.   There were two votings in Åland about the actual joining to EU. Could it have been possible that the result of the votings would have been negative, only Finland would have joined and Åland would have stayed outside EU? Or could it have been possible that only Åland would have joined and Finland would be outside? Åland has under the Autonomy Act the right not to accede to international treaties concluded by Finland which impinge upon the autonomy. Today, it is not possible for Åland to join an international body on its own

20

Harry Jansson

merits, i.e. Finland needs to become a member at the same time or already be a member. So Åland could have stayed outside EU but could not have joined without Finland. The Åland referendum on 20.11.1994 (73,6% voted in favour) was consultative. On December 2nd, the Åland Parliament gave its assent to

Lexpress

the Finnish Law implementing the Treaty of Accession by the votes 26-4. The outcome of the process could have been different if the EU-negotiations were regarded bad and Finland would have accepted to negotiate a solution putting Åland outside EU. Now it was just a ”take it or leave it”-deal, meaning that a negative answer from Åland would have left the Islands with-


Kuva kuvapalvelusta Flickr, kuvaaja Susanne Nilsson

out any legal links to EU. The worst scenario, of course, for a community dependent of trade relations. What was the most common opinion about the EU and the joining that time on Åland? Was the voting process smooth and were people positive? Thanks to the worldwide shipping by past generations the Ålandic people are quite open minded, but still the reluctance to join EU was obvious (proved by the result of how the Åland voters cast their votes in the

national Finnish referendum on 16.10.1994: in Finland the result was 57 % in favour, whereas on Åland 51,9 % voted in favour). Now Finland and Åland have been members of European Union for decades. How is the situation concerning EU nowadays in Åland? Is the common opinion more EU-positive or more negative? Åland has much agriculture, and the agricultural aids can bring troubles for the farmers.

we have suffered several setbacks in the Court of Justice, i.e. the prohibition of hunting birds 2005 and the selling of snuff for oral use. And, of course, we still struggle to survive the EU bureaucracy created by the fact that the Islands are a so called third territory regarding indirect taxes. The derogation saved the duty-free sales to and from Åland, but the Ålanders still really hate the extensive paper work in daily life and the costs that follow.

In general the Ålanders are quite negative towards EU since

Lexpress

21


Iso-Excu 2017: Budabest Teksti: Iiris Paavola ja Sanni Pakkala Kuvat: Ilona Vartiainen

Tänä vuonna Iso-Excu vei 40 lexiläistä Unkarin pääkaupunkiin Budapestiin. Koimme heti alkumetreillä opintoihin liittyviä vastoinkäymisiä, kun saimme tietää fuksien pakollisten oikeustapausten esittelyiden menevän Iso-Excun kanssa päällekkäin. Tämän takia suurin osa fukseista ei päässyt exculle osallistumaan. Saimme mukaan kuitenkin yhden rohkean fuksin, ja kaikki loputkin liput exculle saatiin myytyä (vaikkakin muutama lopulta lyytin kautta). Lisäksi rikosoikeuden moodletentti oli viimeisenä excupäivänä, mutta se ei menoa haitannut! Reissulle lähdettiin sunnuntai-iltapäivänä sateisesta Turusta, ja Budapestiin saavuimme illalla klo 21 aikoihin. Hostellille päästyämme jatkoimme saman tien ensimmäisen illan ruokapaikkaan, aivan hostellin vieressä sijaitsevaan Nikas-ravintolaan. Ravintolassa meille tarjoiltiin kolmen ruokalajin illallinen sekä hyvät juomatarjoilut viineistä cocktaileihin. Ruokailun jälkeen suurin osa matkaajista palasi hostellille päivän matkaamisen uuvuttamana, mutta osa lähti vielä katsastamaan Budapestin yöelämää. Eräiden herrasmiesten ensimmäisen illan seikkailuista voitte lukea lisää Cal§arista.

Island ja muut Budapestin nähtävyydet tulivat tutuiksi. Aurinko ja lämpö hellivät excuilijoita, ja kaupungin syke veti kaikki reissaajat heti mukaansa. Illalliselle suuntasimme noin 15 hengen

porukan kanssa kehuttuun italialaiseen ravintolaan Akademia Italiaan, jossa jokainen sai suun ja vatsan täydeltä pitsaa, pastaa ja erinomaista viiniä. Illallisen jälkeen osa jatkoi baariin, jossa

Maanantaina jokainen tutustui tahoillaan kaupunkiin kavereiden kanssa. Parlamenttitalo, Tonavassa sijaitseva Margaret

Lexpress

23


kurkun kostuketta oli tarjolla lisää. Sitkeimmät siirtyivät vielä Budapestin suurimpaan yökerhoon, Instantiin, jossa ilta venähti aamun pikkutunneille asti. Tiistaina saimme tutustua paikalliseen DLA Piperin asianajotoimistoon. Jakauduimme kahteen 20 hengen ryhmään; en-

24

simmäinen vierailu alkoi klo 10 ja toinen klo 12. Toimistolla saimme kuulla DLA Piperista kansainvälisenä yrityksenä sekä tarkemmin sen toiminnasta Budapestissa. Lisäksi pääsimme näkemään toimiston tilat ja keskustelemaan paikallisten trainee -harjoittelijoiden kanssa oikeustieteen opiskelusta ja mahdollisista opintojen ero-

Lexpress

avaisuuksista Suomen ja Unkarin välillä. Päivän virallisen osion jälkeen excuilijat palkittiin Pub Crawlilla. Tutuistuimme kahden paikallisen oppaan avulla kolmeen ”ruin pubiin”, vanhojen rakennusten raunioihin rakennettuihin pubeihin. Ilta päättyi jälleen suureen ja sokkeloiseen Instant-yökerhoon, joka sisälsi


kahdeksan baaritiskiä, neljä tanssilattiaa sekä ravintolan. Keskiviikkona edellisillan uuvuttamat excuilijat suuntasivat Budapestin kuuluisimpaan kylpylään, Szechenyi Spahan. Kylpylässä on 18 erilaista, 18-40 -asteista allasta, joista osa sijaitsee sisällä, osa ulkona. Lisäksi kylpylässä on 10 saunaa sekä erilaisia hierontoja ja hoitoja. Aikamme rentouduttuamme lämpimissä altaissa, oli aika lähteä takaisin hostellille ja valmistautua viimeisen illan ruokailuun. Illan ruokailu oli buffet-ravintolassa,

Trofea Grill´issä, jossa jokainen reissaaja sai vatsan täydeltä upeita ruokia ja juomia. Illallinen olikin ihana päätös onnistuneelle reissulle. Torstaina huoneiden luovutuksen jälkeen ahkerimmat rikosoikeuden perusteiden suorittajat jäivät hostellille tekemään moodletenttiä. Muilla oli vielä melkein kokonainen päivä aikaa nauttia Budapestin nähtävyyksistä ja hankkia viimeiset tuliaiset kotiin viemiseksi. Bussi kohti lentokenttää lähti myöhään iltapäivällä, ja Suomeen saavut-

Lexpress

tuamme tilausajobussiin kömpi silmin nähden väsynyttä mutta onnellista excu-kansaa. Haluamme kiittää kaikkia reissussa olleita mahtavasta seurasta, hyvistä nauruista ja hienoista kokemuksista!

25


Turun tiedostavat oikkarit

Teksti: Suvituuli Saarnilehto Kuva: Anni Juvonen ja Emmi Simonen

Anni Juvonen ja Emmi Simonen ylläpitävät Turun tiedostavat oikkarit -nimistä Facebook-sivua, jonka tarkoitus on tuoda yhteen ja aktivoida Turun oikeustieteen opiskelijoita, joita yhdistää kiinnostus niin sanottuun maailmanparannukseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Sivulla jaetaan tietoa näihin teemoihin liittyvistä tapahtumista. LexPress tapasi ylläpitäjät kyselläkseen tarkemmin sivusta. Anni Juvonen kertoo, että sivulla tiedotetaan Turussa järjestettävistä tapahtumista, jotka voisivat kiinnostaa oikeustieteen opiskelijoita. Emmi Simosen mukaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa näkökulma on usein aika suppea, ja ainejärjestöjen järjestämät tapahtumat liittyvät usein tiettyihin oikeudenaloihin ja jopa tiettyihin yrityksiin. Facebook-sivullaan haastateltavat haluavatkin lisätä tietämystä ja laajentaa näkökulmaa siitä, mitä opinnoissa voi painottaa ja millaisilla aloilla juristina voi työskennellä. He haluavat korostaa myös poikkitieteellisyyttä. Haastateltavat kertovat, että he valitsivat tietoisesti vähän

humoristisen, jopa itseironisen nimen Facebook-sivulleen. Ympäristöasiat, ihmisoikeudet, kestävä kehitys ja sosiaalinen kansalaisuus ovat teemoja, joita he pitävät tärkeinä, ja joita heidän mukaansa oikeustieteen opinnoissa käsitellään melko vähän. He ovat itse kiinnostuneita näistä teemoista, ja Facebook-sivu toimiikin tiedotuskanavana näihin teemoihin liittyville tapahtumille. Anni toteaa, että pienimuotoisellakin toiminnalla voi vaikuttaa. Haastateltavat painottavat, että he eivät halua toimia kilpailijoina ainejärjestöjen järjestämille tapahtumille, vaan haluavat tarjota tietoa vaihtoehtoisista tapahtumista ja erilaisista mahdollisuuksista.

Lexpress

Haastateltavat painot tavat, että he eivät halua toimia kilpailijoina ainejärjestöjen järjestämille tapahtumille, vaan haluavat tarjota tietoa vaihtoehtoisista tapahtumista ja erilaisista mahdollisuuksista. Sivulla tiedotetaan tapahtumista laidasta laitaan. Emmi toteaa, että Turun alueella järjestetään todella paljon erilaisia tapahtumia, joita oikkarit voisivat pitää mielenkiintoisina, mutta

27


siltä, että ihmiset kokivat työnsä mielekkääksi, ja yhdessä tekeminen oli vahvaa, kun ihmisillä oli samanlaiset arvot. Hänen mukaansa on tärkeää elää omien arvojensa mukaan, ja hän haluaisikin tulevaisuudessa työskennellä sellaisten tehtävien parissa, jotka kokee mielekkäiksi. Emmin mielestä esimerkiksi ympäristönsuojelu ja perus- ja ihmisoikeudet ovat tärkeitä teemoja, joiden parissa olisi hänen mukaansa mielekästä työskennellä.

Anni Juvonen ja Emmi Simonen

jonkalaisia Lex ja ELSA eivät ehkä järjestä. Anni kertoo, että hän on löytänyt tietoa sivulla jaettavista tapahtumista erilaisten sähköpostilistojen ja itseään kiinnostavien Facebook-sivujen kautta. Emmi kertoo heidän ilmoittaneen ELSAlle ja Lexille, että heille voi laittaa viestiä, jos ainejärjestöt järjestävät sivun teemoihin liittyviä tapahtumia. Hän mainitsee myös löytäneen-

28

sä Turun yliopiston Intranetistä tietoa tapahtumista, joista moni ei välttämättä tiedä. Haastateltavat kokevat sivun vastaanoton olleen hyvä. Emmin mukaan on ollut mukava kuulla kavereilta, että he ovat löytäneet uusia tapahtumia sivun kautta. Anni kertoo olleensa harjoittelussa perusoikeuksien parissa. Hänestä harjoittelussa vaikutti

Lexpress

Haastateltavat kehottavat kaikkia näistä aiheista kiinnostuneita oikeustieteen opiskelijoita tykkäämään Facebook-sivusta sekä sen yksittäisistä julkaisuista, jotta mahdollisimman moni saisi tietää tapahtumista. Sivulle saa myös rohkeasti kirjoittaa ja jakaa tapahtumia, jotka liittyvät sen teemoihin. Kiinnostuneet voivat myös ottaa ylläpitäjiin yhteyttä, mikäli haluavat osallistua sivun kehittämiseen. Sivun löytää osoitteesta: www.facebook.com/tiedostavatoikkarit/


Hallitus 2018 esittäytyy 1. Kerro hieman itsestäsi ja siitä miksi hait kyseiseen hallituspestiin? 2. Mitä haluaisit saada aikaan hallitusvuotesi aikana omalla vastuualueellasi ja mitä odotat hallitusvuodelta? 3. Kerro jokin ikimuistoinen oikismuisto.


Puheenjohtaja Joona Lapinlampi 1. Olen Joona Lapinlampi, 24-vuotias viidennen vuoden oikeustieteilijä ja Lex ry:n puheenjohtaja vuosimallia 2018. Vaikka opiskeluvuosia onkin takana jo kohtuullinen määrä, ei energia ja aito kiinnostus opiskelijaelämää ja kanssaopiskelijoita kohtaan ole kadonnut minnekään. Tästä syystä haluan edelleen olla mukana Lexin toiminnassa mahdollisimman suurella panoksella. Ymmärsin, että monipuolisen ainejärjestöhistoriani vuoksi vanhalla ainejärjestöaktiivilla on paljon annettavaa Lexille, mistä johtuen päätin antaa kokemusteni kautta kertyneen tietotaidon ainejärjestömme käyttöön. 2. Mielestäni Lexin alumnitoiminnasta ei edelleenkään olla otettu kaikkea hyötyä irti. Otan tavoitteekseni edistää tätä toimintaa, jotta jo valmistuneilla, työelämään siirtyneillä entisillä lexiläisillä olisi aito mahdollisuus antaa mielipiteensä suurista linjoista, jotka koskettavat yhdistyksen nykytilaa ja tulevaisuutta. Toisaalta luotan myös siihen, että uudet nuoret mielet tuottavat tuoreita ideoita, joilla Lexin toiminnan laatua kehitetään edelleen. Kannustankin kaikkia Lexin toimijoita ylittämään edeltäjänsä niin, että koko toimintamme tapahtumista edunvalvontaan nousisi asteen verran korkeammalle tasolle. Odotan hallitusvuoden olevan tapahtumarikas ja unohtumaton elämys niin minulle kuin koko muullekin hallitukselle. Hallitustoverien jaksamisesta on kuitenkin syytä huolehtia, mistä syystä tulen kiinnittämään erityistä huomiota työmäärän tasaiseen jakautumiseen ja apukäsien hyödyntämiseen. Toisaalta myös muut lexiläiset tulee ottaa huomioon kaikessa hallituksen toiminnassa, ja hallitustyöskentelyn avoimuuteen tullaan satsaamaan tulevana vuonna. 3. Yhtä parasta Lex-muistoa on kovin vaikea nimetä, mutta muistelen erityisellä lämmöllä omaa kevättäni vuosijuhlamarsalkkana, jolloin pääsin nauttimaan pitkän uurastuksemme hedelmistä itse vuosijuhlien iltajuhlassa ja myöhemmin legendaarisella silliksellä. Myös kv-viikot ja lukemattomat illat Kirkkotiellä ovat jättäneet oman jälkensä muistoihini. Tulevaksi muistoksi osaan suoraan nimetä paluun uudistuneelle Calonialle, kun koko Lex saadaan jälleen saman katon alle.

Talousvastaava Jani Hannonen 1. Olen Jani Hannonen 23-vuotias oikeustieteen opiskelija ja aktiivinen lexiläinen. Edustan kolmatta vuosikurssia. Lexissä olen tehnyt monenlaisia pienempiä tehtäviä laidasta laitaan, mutta tärkeimpänä vastuutehtävänäni pidän valmennuskurssivastaavan pestiä kurssivuonna 2017. Valmennuskurssien järjestäminen sai minut kiinnostumaan yhdistyksen taloudesta laajemmin ja halusin vaikuttaa tulopuolen lisäksi myös yhdistyksen menoihin. 2. Odotan talousvastaavan pestin olevan vaativa, omatoimisuutta ja järjestelmällisyyttä edellyttävä tehtävä, jonka vastapainona pääsee tutustumaan laaja-alaisesti yhdistyksen kaikkiin toimintoihin ja ennen kaikkea jäsenistöön vuosikurssiin katsomatta. Hallitusvuoden aikana haluan kyseenalaistaa toimintamallin, jonka mukaan asiat tehdään kuten ennenkin miettimättä uusia vaihtoehtoisia toteutustapoja. Haluan toimia linkkinä yhdistyksen eri toimintojen välillä, jotta pystytään välttämään päällekäisiä kuluja ja lisäämään hankittujen välineiden käyttöastetta. Lisäksi haluan lisätä hallituksen ja valmennuskurssiorganisaation yhteistyötä. 3. Hienoimpia muistoja oikisajalta on fuksivuoden akateemisen mölkyn maailmanmestaruuskilpailu, jolloin sää oli kuin morsian elämäni ensimmäisen opiskelijavapun loppupuolella. Olimme kaveriporukalla järjestämässä tapahtumaa mölkkytuomarin roolissa. Tapahtuman ikimuistoisuutta lisäsi vielä seuraavan vapun kaamea räntäsade räikeänä vertailukohtana.

32

Lexpress


Pääsihteeri Krista Alanen 1. Olen Krista Alanen, 20-vuotias toisen vuoden lexiläinen kotoisin Lempäälästä. Olen hyväntuulinen ja hymyileväinen höpöttelijä. Pääsihteeriksi hain, sillä olen saanut tähänastisista ainejärjestötehtävistä valtavasti iloa ja upeita kokemuksia - halusin tehdä entistäkin enemmän yhteisen hyvän eteen! Tehtävistä pääsihteerin pesti tuntui kaikista lähinnä sydäntä olevalta ja luontevimmalta. 2. Haluan olla positiivisen ilmapiirin ja hyvän mielen ylläpitäjä toimistolla ja sen ulkopuolella. Haluan myös, että ihmiset pystyvät näkemään minut helposti lähestyttävänä, nauravaisena ja auttavaisena. Toimistoa haluan uudistaa entistäkin parempaan ja viihtyisämpään suuntaan. Lisäksi haluan pitää leipomukset makoisina ja jäsenistölle mieluisina! Hallitusvuodelta odotan roppakaupalla ikimuistoisia kokemuksia sekä valtavasti uusia tuttavuuksia ja ystäviä. Vuosi tulee olemaan varmasti hauska ja unohtumaton, mutta tiedän sen vaativan raskasta työtä ja pitkiä öitä. Kokonaisuudessaan vuosi tulee pitämään sisällään paljon naurua ja vähintäänkin yhtä paljon kyyneliä. 3. Kultaisia muistoja on jo nyt kertynyt paljon, mutta yksi on viime vapulta. Olin auttamassa Wappusouduissa. Oli kylmä, räntää satoi ja kädet tärisivät, olin väsynyt pitkän viikon jäljiltä, mutta päällimmäisenä tunteena muistan vain onnen – unohtumaton viikko sekä ympärillä olevat ihanat ihmiset tekivät tilanteesta erityisen iloisen.

Klubimestari Karoliina Kuusniemi 1. Olen Turusta kotoisin oleva 24-vuotias neljännen vuosikurssin opiskelija, jolla riittää intoa kuin fuksilla. Lexissä olen aikaisemmin toiminut Ämmäkerhon pää-ämmänä sekä valokuvaillut paljon tapahtumia. Hain klubimestariksi, sillä Kirkkotiestä on tullut opiskeluvuosien aikana itselleni tärkeä paikka ja haluan tehdä siitä vieläkin paremman! 2. Haluan saada aikaan Kirkkotiellä näkyviä muutoksia ja kannustaa ihmisiä entistä enemmän osallistumaan kirkkotiebileisiin vuosikurssista riippumatta. Odotan hallitusvuodelta paljon ikimuistoisia kokemuksia sekä vuoden tuomia haasteita. Erityisesti odotan kuitenkin uusiin ihmisiin tutustumista ja ensi vuoden kirkkotiebileitä. 3. Vaikea päättää mistä kertoisi, koska ikimuistoisia muistoja on niin paljon! Yksi mieleenpainuvimmista on kuitenkin fuksivuoteni LexCurling, kun kaikkien yllätykseksi joukkueeni tuli toiseksi PwC:n joukkueen jälkeen ja olimme siis Lexin paras joukkue. Se, miten näin pääsi käymään on vieläkin itselleni pieni mysteeri, mutta hauskaa meillä oli!

Lexpress

33


Tiedotusvastaava Stina Hedman 1. Olen Stina Hedman, iloinen ja reipas toisen vuosikurssin lexiläinen. Olen hallituksen kiintiösaamelainen ja alun perin kotoisin Rovaniemeltä. Olen aikaisemmin toiminut Lexissä vuosikurssiemäntänä ja olen ollut aktiivinen myös tapahtuma-, klubi- ja tiedotustoimikunnissa. Hain tiedotukseen, sillä rakastan kirjoittamista, sekä asiatekstin muodossa, että vähemmän asiallisessa muodossa. 2. Haluaisin omalta osaltani parantaa lexiläisten yhteishenkeä lähinnä cal§arin avulla. Haluan myös auttaa LexPressin visuaalisen ilmeen kehittämisessä entistäkin parempaan suuntaan. Ehdottomasti asialistallani on myös tiedotuksen selkeyttäminen ja hyvän tapahtumamarkkinoinnin toteuttaminen. Tavoitteenani on lisäksi verkostoitua ja tutustua uusiin ihmisiin, etenkin meidän ihaniin nykyisiin ja tuleviin fukseihin! Odotankin saavani paljon uusia tuttavia sekä tietenkin edustaa Lexiä muille ainejärjestöille. 3. Toogasiivous. Vaikka homma itsessään oli varsinainen via dolorosa, kanssafuksien seura ja väsynyt huumori tekivät siitä ikimuistoisen kokemuksen, jonka myötä tajusin haluavani puuhastella Lexissä myös jatkossa.

Ulkosuhdevastaava Sini Lilja 1. Olen parikymppinen, toisen vuosikurssin oikkari ja kotoisin Pomarkusta, Satakunnan perukoilta. Intohimonani on aina ollut reissaaminen, ja utelias sieluni on aina valmis uusiin seikkailuihin. Vapaa-aikani kuluu lähinnä kavereiden kanssa ja satunnaisesti myös liikunnan parissa. Olen melkoisen menevä luonne, ja tanssijalka jaksaa yleensä vipattaa aina aamuun asti. Hain ulkosuhdevastaavaksi, koska haluan antaa täyden panoksen Lexin eteen ja yhdessä muun hallituksen kanssa olla luomassa uutta hienoa vuotta olla lexiläinen. Haluan yhdessä toveriainejärjestöjen kanssa luoda legendaarisia tapahtumia ja pitää hyvää tunnelmaa yllä niin Turussa kuin kaikkialla muuallakin Pohjoismaissa. Tämän pestin kautta pääsen myös vaikuttaman siihen, kuinka tervetulleiksi vaihtarit kokevat itsensä ja kuinka paljon heitä saadaan mukaan toimintaan. 2. Haluan onnistua tuomaan kv-viikot lähemmäs jäsenistöä ja innostaa entistä enemmän uusia mukaan. Haluan myös ylläpitää perinteiksi muodostuneita poikkitieteellisiä tapahtumia ja kuulostella, jos uusia yhteistyömahdollisuuksia aukenisi. Olen varma, että yhdessä aktiivisen toimikunnan kanssa saamme koottua kasaan mahtavan ja meidän näköisemme kv-viikon. Lisäksi haluan nähdä entistä enemmän vaihtareita myös Lexin tapahtumissa - aina kun se vain on molemminpuolin mahdollista. Hallitusvuosi tulee muutenkin varmasti olemaan täynnä paljon uusia tuulia ja uskon oppivani monenlaista niin epäonnistumisien kuin onnistumisienkin kautta. Rankkaakin tulee olemaan, mutta varmasti on sen arvoista. On vain muistettava nauttia matkan varrella. 3. Vaikka koko tähänastinen oikisaikani on ollut yhtä juhlaa ja hauskaa on ollut yhden elämän edestä, yksi tapahtumaketju nousee esille selvänä ykkösenä: Lexin vappuviikko. Seitsemän päivää yhtäjaksoista elämästä nauttimista, hyvää seuraa, hauskoja tapahtumia, paljon uusia tuttavuuksia ja munkkeja. Mitä muuta voi ihminen toivoa? Vappua 2018 odotellessa...

34

Lexpress


Tapahtumavastaava Katri Kyytsönen 1. Hei! Olen Katri Kyytsönen 22-vuotias toisen vuoden lexiläinen. Turkulaiseksi olen varsin puhelias ja positiivinen. Kiinnostus ainejärjestötoimintaan heräsi jo fuksisyksynä. Sen jälkeen olenkin ehtinyt touhuta Lexissä kaikenlaista. Tällä hetkellä toimin ämmäkerhon miniämmänä. Päätös hakea hallitukseen kypsyi kesän aikana ja lopullinen pestin valinta valmistui alkusyksystä. Tapahtumavastaavaksi hakeminen oli minulle pienestä pohdinnasta huolimatta se luonnollinen valinta, sillä tapahtumat ja kaikki niiden ympärillä tapahtuva järjestely on aina ollut lähellä sydäntäni. 2. Haluaisin tuoda Lexin tapahtumakalenteriin lisää monipuolisia tapahtumia ja panostaa poikkitieteellisyyteen. Ideoita ja ajatuksia uusista tapahtumista on paperilla monia, nähtäväksi jää moniko niistä selviää kalenteriin saakka. Hallitusvuodelta odotan tietysti uusia kokemuksia ja tuttavuuksia, sekä ennen kaikkea oppimista. Kohta onkin jo aika kääriä hihat ja päästään toden teolla hommiin! 3. Näitä kyllä riittää! Ensimmäisenä mieleen tulee kuitenkin oma fuksiviikko.

Opintovastaava Roni Sirjonen 1. Roni Sirjonen, 3.vuosikurssin lexiläinen Lapualta. Hain opintovastaavaksi koska haluan olla vaikuttamassa yhteisiin asioihin ja koska yhdistystoiminnassa ei ole hallitustyöskentelyä parempaa tapaa osallistua toimintaan. 2. Tarkoitus tietysti on että Lex ry:n edunvalvonta toimii vahvasti myös vuoden päästä ja erityisesti tavoitteena on saada opintoasiaintoimikuntaa tutummaksi isommalle joukolle lexiläisiä, koska kaikilta kuitenkin löytyy kanta opintoasioihin. Mitä odotan hallitusvuodelta? Mukavaa ja tapahtumarikasta vuotta osana mahtavaa yhteisöä. 3. Sellaisia on paljonkin, mutta erityisesti ensimmäiset vuosijuhlat olivat kyllä aika mahtavat.

Lexpress

35


Konnichiwa Tokio! Teksti ja kuvat: Joona Lapinlampi

Se joka väittää, että japanilaiset ovat hiljaisia, kohteliaita ja vaatimattomia, ei ole tavannut parikymppisiä japanilaisia opiskelijoita. Toki japanilaiset nuoret kasvatetaan edelleen suomalaisen silmiin hiukan jäykän konservatiivisella tavalla. Ei olekaan ihme, että kun japanilaiset nuoret muuttavat lopulta pois vanhempiensa luota ja pääsevät viettämään opiskelijaelämää keskellä Tokiota sijaitsevan, rikkaille japanilaisille nuorille suunnatun yksityisen yliopiston kampukselle, ei riemulla ole rajaa. Japanilaiset nuoret rakastavat valvomista. Tai ainakin siltä minusta tuntui, kun muutin opiskelija-asuntolaan viime maaliskuun lopulla. Paperinohuiden seinien läpi kuuli kaiken, mitä naapurihuoneen asukkaat tekivät. Siis kaiken. Japanilaiset nuoret juoksivat yöt läpeensä pitkin asuntolan käytäviä, huusivat, kikattivat ja koputtelivat toistensa ovia. Kerran havahduin kello kolmelta aamuyöstä siihen, että joku imuroi. Vaikka kaikki se, mitä Tokion valo- ja väriloistosta kerrotaan on totta, löytyy kaikkien stereotypioiden alta ihmisyksilöitä, jotka ovat niin kompleksisia, että tavallinen suomalainen hämmentyy varmasti. Japanilaiset rakastavat paperia. Päästäksesi vaihtoon Tokioon, on sinun lähetettävä viisitoista erilaista paperidokumenttia, joista yksi piti sisällään keuhkojen röntgenkuvan. Ja jos paperitöitä oli paljon ennen vaihtoon lähtöä, oli sitä kaksin verroin enemmän, kun pääsin perille Saitamaan, To-

Lexpress

37


kion naapurikuntaan, jossa asuin vaihtoni ajan. Kaikki paperit piti pääsääntöisesti täyttää paikan päällä paikallisella kielellä, mihin rahkeeni eivät olisi riittäneet ilman paikallisten tutoreiden apua. Yksin ei siis asian kanssa tarvinnut jäädä painiskelemaan.

kuitenkin ajoittaa ruuhka-ajan ulkopuolelle. Paras hetki päivässä oli ehdottomasti lounastauko. Itse onnistuin valitsemaan kurssini niin, että oppituntini loppuivat miltei joka päivä jo ennen puol-

Tavanomainen päivä yliopistolla alkoi junamatkalla Tokion yhdelle suurimmista alueista, Ikebukuroon. Ikebukuro tarkoittaa karkeasti japanista suomeksi käännettynä pöllöä. Tämä sopi hyvin kampuksemme sijainniksi, sillä ainakin minun yliopistossani japanilaiset korvasivat vähät yöunensa nukkumalla päivisin oppitunneilla. Japanissa tärkeää ei ole se, että kuuntelisit ja tekisit jotain tunnilla, vaan se, että olet paikalla. Läsnäolopakko olikin jotain, johon minun oli vaikea näin oikeustieteilijänä sopeutua. Tokio on maailman suurin metropoli. Tokio -nimistä kaupunkia ei siis varsinaisesti ole olemassa, vaan se on monen eri alueen summa. Tällä alueella asuu yhteensä yli 35 miljoonaa asukasta. Kun siis aamuisin nouset junaan matkataksesi yliopistolle, joudut työntämään itsesi sisään väkisin: junat ovat niin täynnä, että konduktöörien on välillä työnnettävä ihmisiä sisään, jotta ovet saadaan kiinni. Tämä johtaa usein tilanteeseen, jossa jäät jumiin mitä eriskummallisempiin asentoihin ihmisten väliin. Toki ahtaassa väkijoukossa on se hyvä puoli, että koko junamatkan voi vaikka nukkua toisen olkaa vasten. Matka-aika ei onneksi ollut kovin pitkä, noin 25 minuuttia, ja sopu sijaa antaa. Matkustaminen kannattaa

38

Lexpress

tapäivää. Lounastunnilla teimme ystävien kanssa läksymme ja söimme. Opiskelijaruoka oli hieman kalliimpaa kuin Suomessa, mutta ei kohtuuttoman hintaista. Jossain kohtaa japanilainen ruoka alkoi kuitenkin maistua puurolta. Opettajani kertoi luen-


nolla, että usein ihminen kaipaa eniten kotimaansa ruokaa, kun hän poistuu maasta pidemmäksi aikaa. Tämä ilmiö tuli minulle tutuksi jo parin viikon jälkeen, enkä voinut olla haaveilematta ruisleivästä ja salmiakista.

Japanilaisesta ruoasta mainitsen ehdottomaksi suosikikseni – yllätys, yllätys – sushin. Japanilainen aito sushi on hivenen yksinkertaisempaa, mutta maultaan ja koostumukseltaan huomattavasti länsimaista sus-

hia miellyttävämpää. Tokiossa onkin kalatori, josta saa varmasti maailman tuoreinta sushia – jos siis jaksaa herätä kello neljä aamulla jonottamaan suosituimpien sushiravintoloiden eteen. Koska päiväni olivat opiskelujen puolesta lyhyitä, minulla oli paljon aikaa tutustua kaupunkiin ja sen tarjoamiin viihdemahdollisuuksiin. Vaihtoni aikana kävin tarkastamassa lukemattoman määrän puistoja ja temppeleitä. Eräs australialainen ohikulkija sanoi viisaasti, että kun on nähnyt yhden japanilaisen temppelin, on nähnyt ne kaikki. Tämä piti paikkansa, vaikkakin osa temppeleistä oli koristeellisempia kuin toiset. Minusta oli silti hienoa nähdä, mitä samaa, ja mitä erilaista ja uniikkia eri temppeleissä oli. Japanilaisista puistoista tuli mieleeni: japanilaiset vihaavat aurinkoa. Heidän kulttuurissaan ruskettunut iho on työläisyyden merkki, mistä syystä erityisesti japanilaiset naiset välttävät aurinkoa. Japanilaisista kaupoista ei löydykään alle 35 suojakertoimista aurinkorasvaa, ja aurinkovarjot ovat kovassa huudossa. Me länsimaalaiset puolestaan olimme siitä hyvässä asemassa, että puistojen aurinkoiset osat olivat aivan vapaita, kun taas puunaluset olivat tupaten täynnä varjoissa piileksiviä japanilaisia. Paras esimerkki japanilaisten aurinkokammosta löytyi kuitenkin uimarannoilta, jonne japanilaiset pystyttivät telttoja, joissa he viettivät päivänsä. Toisaalta kävi välillä kateeksi, sillä Tokion kesäpäivinä lämpötila kipuaa reippaasti yli 30 asteen. Minun

Lexpress

39


ei kuitenkaan tarvinnut varta vasten etsiytyä meren ääreen tai puistikkoon, sillä meidän asuntolassamme oli huikea kattoterassi, josta näkyi parhaimpina päivinä Fuji-vuori. En itse kiivennyt Fujille, mutta kävimme ystävieni kanssa sen juurella patikoimassa. Fuji on uskomattoman suuri, ja sen juurelle on rakennettu huvipuisto, joka on täynnä maailman hurjimpia vuoristoratoja. Tokion yöelämä on huikea. Yökerhoja ja baareja on luonnollisesti mistä valita, eikä aika varmasti käy tylsäksi. Ainoa huono puoli oli, että junat eivät kulje yöllä kahdentoista ja aamu viiden välillä. Jos väsymys iski kesken illan, oli mentävä esimerkiksi paikalliseen McDonald’siin odottelemaan junien kulkemista. Toisaalta taas alkoholi oli Japanissa todella halpaa. Paras esimerkki oli suosikkijuomamme Strong Zero, joka muistutti perinteistä suomalaista lonkeroa. Se oli kuitenkin vahvuudeltaan yhdeksän prosenttista ja puolen litran tölkki maksoi suunnilleen puolitoista euroa. Kaiken kaikkiaan aikani Tokiossa oli yksi elämäni parhaita kokemuksia, vaikka koti-ikävääkin ehti välillä potea, erityisesti ennen vappua, juhannusta ja Ruisrockia. Korvasin kotimaiset juhlat matkustelemalla ympäri Japania, ja kävin Ruisrock-viikonloppuna Osakassa Universal Studiossa. Luotijuna on muuten näppärä, joskin kallis keino matkustaa. Juhannuksen vietin puolestaan Kiotossa. Eipä juuri harmittanut.

40

Lexpress


Kolumni

Vuosi pakettiin Teksti ja kuvat: Laura-Maria Poikela

Tätä kirjoittaessani on tasan kaksi kuukautta jouluun. Vaikka opiskelijan elämässä vuosi kulkeekin yleensä syyskuusta syyskuuhun, on monissa luottamustehtävissä noudatettava sykli kuitenkin kalenterivuosi. Eilen valittiin Lex ry:lle uusi hallitus vuodelle 2018. TYYn edustajistovaalit alkavat viikon kuluttua ja marraskuun lopussa meillä on uusi edustajisto kaudelle 2018-2019. Lisäksi marraskuun aikana valitaan yliopiston hallintoon runsaasti uusia opiskelijaedustajia. Olen saanut toimia Ryhmä Lexin edustajana TYYn hallituksessa kuluneena kalenterivuonna. Kohta minunkin tehtäväni on päätöksessään ja on aika kirjoittaa seuraajalleni testamentti siitä, mitä minä olen vuoden aikana tehnyt ja mistä hänen olisi hyvä jatkaa, omalla tyylillään tietenkin, tärkeän edunvalvontatyön tekemistä. Kun lähdin tähän hommaan, tiesin että tulen oppimaan paljon. Se miten paljon, yllätti

minut täysin. Elokuussa laadin lausuntoa hallituksen esitykseen laista opintotukilain muuttamiseksi huoltajakorotuksen osalta. Minulla oli selkeä kuva siitä, miten huoltajakorotuksen saaja tulisi määritellä. Kirjoitin tämän kantani lausuntoon. Viime viikolla HE oli eduskunnan täysistuntokäsittelyssä ja sain lukea STM:n lainaavan suoraan omaa tekstiäni huoltajakorotukseen oikeutettujen henkilöiden määrittämisestä. Yksi lause. Mutta minä, pieni oikeustieteen opiskelija Turun yliopistosta, olin kirjoittanut

jotain niin fiksua, että se huomattiin ja nostettiin sellaisenaan keskustelussa esiin. Olen saanut lausua monesta muustakin valmistelussa olevasta laista tämän vuoden aikana. Olen saanut lobata, tavata paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä, keskustella, väitellä, esiintyä, puolustaa opiskelijoiden etua ja nähdä ideoideni, kädenjälkeni ja antamani palautteen todella vaikuttaneen johonkin. En halua tässä luetella yliikkeen saavutuksia kuluneelta vuodelta enkä kertoa missä mer-

TYYn vuoden 2017 hallitus vapputunnelmissa

Lexpress

43


Kolumni Kolumninimi Palstan

keissä seuraajani kausi alkaa. Haluan kertoa yhden oivalluksen ja yhden oppimani asian.

”pääkallopaikoilla”. Ihmisiä, joita arvostetaan jo asemansa perusteella.

Kuten sanoin, olen saanut tavata paljon ihmisiä tämän vuoden aikana. Suurimman osan näistä ihmisistä olen tavannut ensimmäistä kertaa, enkä välttämättä tapaa heitä enää koskaan uudelleen. Jotkin heistä tulen tapaamaan säännöllisesti jatkossakin, jonkun kanssa saatan päätyä samaan työpaikkaan. Toisten tapaamista uudelleen odotan innolla ja toisia en toivo enää milloinkaan näkeväni. Olen tavannut vaikutusvaltaisia ihmisiä, vaikuttavia ihmisiä, taitavia puhujia, älykkäitä keskustelijoita, mieleenpainuvia hahmoja, ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä, isoja egoja…

He tarjosivat minulle monta ensikohtaamista ja ensivaikutelmaa, joista suurin osa oli miellyttäviä, mutta ne muut opettivat minulle eniten. Oivaltamani haluan kirjoittaa neuvojen muotoon, koska uskon, että näistä on hyötyä meistä jokaiselle.

Oivallukseni avainsanat ovat ensivaikutelma ja arvostus. Ensimmäinen on mahdollista hoitaa oikein vain kerran. Jälkimmäisen ansaitseminen voi tapahtua hetkessä tai kestää pitkäänkin. Jälkimmäisen voi ansaita ja menettää myös ensivaikutelman aikana. Vuoden mittaan olen tavannut sekä paikallisia että valtakunnallisia vaikuttajia, ammattijohtajia ja pomoja - ihmisiä, joilla kaikilla on pitkä ura takanaan yliopistolla, yritysmaailmassa, elinkeinoelämässä, politiikassa tai julkisen sektorin arvostetuilla

44

Älä koskaan pidä itseäsi tärkeämpänä kuin se, jonka tapaat ensi kertaa. Älä koskaan aliarvioi tai aliarvosta kohtaamaasi henkilöä, hän kyllä huomaa sen. Älä käännä selkääsi kun joku puhuu sinulle. Kun kättelet jotakuta, älä koskaan katso hänen ohitseen, ylitseen tai paidan kauluksesta sisään. Älä kuvittele, että kaikki tuntevat sinut, esittele itsesi kun kättelet toista ensimmäistä kertaa. Älä tytöttele tai vähättele muilla tavoin. Ole viehättävästi itsevarma, älä täynnä itseäsi. Jää tapaamiesi ihmisten mieliin oikealla tavalla. Opin hymyilemään myös tilanteissa, jotka johtivat oivallukseeni. Tilanteissa, jotka tapahtuessaan ensimmäisen kerran saivat minut kokemaan suuren epäoikeudenmukaisuuden ja jopa kiukun tunteen. Pystyn nyt hymyilemään ja sietämään kokemani yllättymättä ja pettymättä.

Lexpress

Laura-Maria Poikela

En ole ylpeä siitä, että opin tällaisen taidon, mutta uskon sen tulevan tarpeeseen elämässä. Mutta hei, joku huomasi ja arvosti mielipidettäni STM:ssä.


Opintopalsta Opintopalsta nostaa esiin opintoasioissa käsiteltävinä olevia asioita

Opintokyselyn arviointia Lokakuun ja marraskuun aikana toteutettiin opintokysely, johon kertyi vastauksia oikein mukava määrä: miltei 200 vastaajalta. Kyselyn teemat noudattivat pitkälti samaa kaavaa kuin aikaisempina vuosina, myös eräänlaista seurantafuktiota toteuttaen. Joukossa oli myös kysymyksiä ja teemoja ajankohtaisempiin asioihin liittyen. Informatiivisia vastauksia saatiin molempiin kategorioihin. Ehkä suurimman yllätyksen kyselyssä sai aikaan suhtautuminen luento-opetukseen. Opinahjomme valttina on pitkään ollut vähäinen määrä läsnäolopakkoa, mikä on mahdollistanut opiskelun joustavuuden ja opiskeluaikaisen työssäkäynnin. Ilmeisesti kuitenkin syksyllä 2016 toteutetun tutkinnonuudistuksen lisäämät vaikutukset näkyvät luentoihin suhtautumisessa. Vaihtoehtoisten suoritusmuotojen lisääntyessä, myös läsnäolopakkoa oltaisiin valmiita lisäämään, jos vain kurssien

46

suorittaminen muuttuisi tätä myötä mielekkäämmäksi. Arviointi kohdistuu tässä tilanteessa oikeudenalojen perusteisiin. Tutkinnonuudistuksen myötä toteutettu rakenteellinen muutos perusteiden suoritusaikataulussa nosti kuitenkin esiin selkeän epäkohdan: 81 % vastaajista oli sitä mieltä, että peruste kerrallaan -malli olisi toimivin tapa suorittaa oikeudenalojen perusteita. Opetuksen laatuun ja sisältöön niin oikeustieteellisissä kuin kieli- ja viestintäopinnoissa oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kuten yleensä, vaihtelua toki aina löytyy - niin myös kyselyn vastauksista. Opiskelijat kuitenkin toivoivat yleisesti malttia uudistusten suhteen: on tarpeetonta alkaa kehittää aina vain uusia rakenteita, jos edellisiäkään ei olla saatu vielä toimimaan. Uudesta erikoistumisjaksovalinnasta oli kyselyssä myös oma osionsa, mutta sen osalta saatu palaute jäi laihahkoksi.

Lexpress

Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että valtaosa kyselyyn vastanneista oli opiskeluissaan erkkareita aikaisemmassa vaiheessa. Uudistuksen seuraamiseksi olisi ollut tärkeää saada vastauksia myös vanhemmilta opiskelijoita. Huoli erikoistumisjaksoille pääsemisestä oli kuitenkin yhteinen - opintojen vaiheesta riippumatta. Vastauksia saatiin myös hyvin opiskelua yleisesti käsitteleviin kysymyksiin. Orastavan huolenaiheen nosti esiin kaksi kohtaa: viidesosa vastaajista totesi, ettei ole saanut halutessaan apua opintojensa kanssa ja ettei koe häntä arvostettavan opiskelijana tiedekunnassa. Myös huoli toimeentulon vaarantumisesta paikoin joustamattomien opiskelukäytäntöjen vuoksi jakoi vastaajakuntaa. Opintokyselyn avulla saatiin siis jälleen melko kattava kuva opintojemme nykytilasta, ja tämä on erittäin tärkeä työkalu suunniteltaessa tulevaa. Tulevan suunnittelussa otetaan


Opintopalsta mukaan myös uusi uljas hallitus, jolle tahdonkin tässä lopussa vielä toivottaa isosti onnea ja tsemppiä tulevaan vuoteen. Ainejärjestötoiminnassa yksi suurimmista haasteista on toiminnan jatkuvuus - näin on erityisesti edunvalvontapuolella. Yritetään siis jatkossa panostaa siihen, että saamme uusia tekijöitä mukaan porukkaan, vanhojen vielä opastaessa nuorempiaan. Tällä tavoin saamme pidettyä yllä yhdessä tekemisen kulttuuria ja tiedon ja taidon siirtymistä eteenpäin. Mukavaa joulunodotusta! Jarno Piltonen Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi


Profile for LexPress

LexPress 05/2017  

LexPress 05/2017  

Profile for lexry
Advertisement