LexPress 5/2025 by LexPress

LEXPRESS

OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N JÄSENLEHTI 5/25

Vanhemman harjoittelijan työ Cassulla on ollut opettavaista ja antanut tärkeitä valmiuksia tulevaisuuttani silmällä pitäen. Työtehtävät ovat monipuolisia ja työskentely asiantuntevien kollegoiden rinnalla tarjoaa loistavan paikan kehittyä ja onnistua. Lisäksi työilmapiiri Cassulla on vertaansa vailla ja harkkarina olen tuntenut olevani osa tiimiä heti ensimmäisestä päivästä lähtien.

Olli Erkko, vanhempi harjoittelija, 2025

Arki

Syksy on ihanaa aikaa, kun kaikki alkaa uudestaan ja ystäviä näkee taas pitkän kesän jälkeen. Kaikki kiva kuitenkin loppuu aikanaan ja ennen kuin huomaatkaan illat (ja aamut) ovat pimenneet, Turussa vallitsee jatkuva tihkusade ja koulutehtävien deadlinen paukkuvat. Kuinka ylläpitää jotenkuten järkevää sosiaalista elämää ja pysyä ajan tasalla koulutehtävien kanssa, samalla kun auringonvaloa on koko kuukauden aikana ollut viisi minuuttia? Kysyimme lexiläisiltä heidän parhaat vinkkinsä jaksamiseen arjen keskellä.

Mistä pienistä asioista löydät iloa arjessa juuri nyt?

2. 3. Vinkkaa keino, jolla arki on vähän kivempaa.

Onko jokin tietty tapa, harrastus tai tilanne, joka tuo sinulle eniten piristystä arkeen?

TEKSTI | IINA MARTTILA KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Siiri Ala 3. vuosikurssi

Tällä hetkellä arkea piristävää erityisesti kaikenlainen joulufiilistely: joulujazzin kuuntelu aamulla, pienen tekokuusen koristelu ja kaikenlaiset joulutapahtumat tuovat joulufiilistä!

Koska pimeä tulee aikaisin ja lunta ei ole, oon käynyt arkisin päivällä juoksemassa kuunnelleen samalla jotain hyvää podcastia, niin pystyn hyödyntämään sen parin tunnin mittaisen valoisan ajan päivästä! Oon myös ollut innoissani siitä, että tänä vuonna joulupuurot eri täytteillä on se juttu ja mun joulukuun to do -listalla on mahdollisimman monen puuron kokeilu!

Nyt on täydellinen aika tehdä jotain hyvää ruokaa tai leipoa yhdessä läheisten tai ystävien kanssa! Itseäni on myös helpottanut sen hyväksyminen, että tähän vuoden aikaan ei tarvitsekaan olla yhtä energinen kuin vaikka kesällä jos ei siltä tunnu, vaan sohvan nurkkaan voi käpertyä välillä jo keskipäivällä ihan hyvällä omalla tunnolla :)

Hellis Ohtonen, 2. vuosikurssi

Näin talven tullen auringonsäteet pakkasaamuna saavat aikaan pienen hymynpilkkeen, mutta valitettavaa on että näitä aamuja täälläpäin harmittavan vähän. Joulufiilistely ja lumisade myös lämmittävät sydäntä kummasti. Tietysti ystävistä saa aina iloa arjessa, mutta parhaita hetkiä on opiskelutauot, kun ei millään malttais palata kirjojen pariin. Tiistaiaamusin minua hellitään lempipodacstini uudella jaksolla.

Uusimpana tulokkaana tenniksen paluu arkeen on ollu erityisen hauskaa ja tietysti kävely hyvän musiikin parissa aina piristää. Viikonlopuille on myös kiva suunnitella kavereiden kanssa jotain spesiaalimpaa tekemistä, kun kerrankin on enemmän aikaa. Opiskelukaveriksi ostan melkeinpä aina opiskelujuoman, joka kummasti piristää päivää.

Joonas Hallman, 3. vuosikurssi

2. 1. 3.

Arjen kiireissä suurin ilon lähde tulee tyttöystävästä ja kavereista. Ja kahvista.

Jos Kirkkotietä voi kuvailla harrastuksena, niin sanon kyllä sen. Parasta on kun saa painaa opiskelupaineet hyvällä tekosyyllä kaapin nurkkaan ja mennä puuhastelemaan Kirkkotielle.

Aina välillä on hyvä vetäytyä luonnon rauhaan kaupunkielämän melusta ja stressistä. Metsän vireys ja vehreys virkistää ja vetreyttää varmasti.

Ehdoton ykkönen on arjen romantisointi. Silloin arki näyttää ja tuntuu keskivertoa paremmalta ja tavallisistakin hetkistä saa erityisen tuntuisia. Kannattaa myös etsiä niitä juuri itselleen sopivia aktiviteetteja tai päinvastoin olla pakkaamatta kalenteria liian täyteen. Arki on mieluisampaa, kun välillä saa pysähtyä hetkeen eikä aina tarvitse olla miettimässä seuraavaa tekemistä.

Vuoden 2025 puheenjohtajamme kiitokset voit lukea sivulta 10 alkaen.

Mikä ihmeen Int.Sek. ja mitä hän vuoden aikana tekeekään? Ja mitä tapahtui Lexin kv-viikolla? Näistä pääset lukemaan sivulta 24 alkaen!

Senilex vieraili OP Vallilassa 25 v. juhlavuosiseminaarinsa kunniaksi. Lue tapahtumasta sivulta 14 alkaen

Henkilökohtaisissa älypuhelimissamme on paljon arkaluonteista tietoa ja niihin kohdistuviin laite-etsintöihin liittyy paljon juridista problematiikkaa. Lue lisää sivulta 32.

Seuraa somessa:

Päätoimittaja: Iina Marttila lexpress@lex.fi

Toimitusavustaja: Hellis Ohtonen

Toimituskunta:

Siiri Ala

Joonas Hallman

Viliina Heikkinen

Stina Nurmi

Hellis Ohtonen

Sonia Palovaara

Hilla Sundholm

Ulkoasiainjaosto

ISSN 1235-371X

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Taitto ja ulkoasu: Iina Marttila

Kansikuva: Janniina Pellonpää

Galleriakuvat: Janniina Pellonpää

Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

@LexTurku

@lexturku

@LexTurku

Ilmoitusmyynti: Toni Heikkilä talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Painosalama Oy

Painos: 100 kpl

08 PÄÄKIRJOITUS

Viimeistä kertaa - kuulemisiin!

10 PUHEENJOHTAJALTA

On aika kiittää ja kättä puristaa...

12 EDARISSA TAPAHTUU

Oikkarit jälleen kärjessä!

14 SENILEXIN KUULUMISIA

Senilexin 25v. juhlavuosiseminaari OP Vallilassa

18 LEX FACTOR

22 CALONIA CONFIDENTAL

Hyvät ja huonot uutiset

24 INT.SEKIN VUOSI

30 OPINTOPALSTA

Vuosi vaihtuu, työ jatkuu

32 EUROOPPALAISTUVA PROSESSIOIKEUS:

Sielun peili laite-etsintöjen kohteena

39 LOPUKSI

Syksyn melskeestä kohti joulua

Viimeistä kertaakuulemisiin!

Niin se vain on: kaikki hyvä loppuu aikanaan. Illat ovat pimenneet, aurinkoa on nähty joulukuussa huikeat kuusi minuuttia ja minä kirjoitan vuoden viimeistä pääkirjoitusta. Kulunut vuosi on ollut kaikkea muuta kuin mitäänsanomaton, ja illan pimeydessä, sateen ropistessa ikkunalautaan, onkin ollut hyvä hieman kerrata mielessä, mitä vuoden aikana on tullutkaan tehtyä.

Lähdin tähän vuoteen tavoitteena tuoda LexPressin sivuille entistä enemmän opiskelijoiden näkökulmaa. Vuoden kaksi uutuuspalstaa, Lex Factor ja Calonia Confidential, ovat osaltaan edesauttaneet tätä. Lex Factorin sivuilla olette päässeet lukemaan lexiläisistä työelämässä, ja toivon mitä syvimmin, että haastattelut ovat innoittaneet edes jotakuta teistä tutustumaan esiteltyihin työmahdollisuuksiin syvemmin. Halusin palstalla esitellä työ- ja harjoittelumahdollisuuksia, joista ette välttämättä aikaisemmin ole kuulleet. Toivottavasti olen tässä onnistunut. Calonia Confidential -palstalla olette taas päässeet lukemaan Calonialla puhututtaneista asioista hieman rennompaan tyyliin. Valtavan suuret kiitokset ihanalle Venlalle palstan isännöinnistä!

luvat korvaamattomalle toimitusavustajalleni Hellis Ohtoselle . Ilman hänen apuaan en olisi tästä vuodesta selvinnyt.

Nyt on kuitenkin minun aikani laskea kynä ja siirtyä kohti uusia koitoksia. En kuitenkaan ole täysin katoamassa, ja tulette varmasti vielä saamaan minulta viestejä (joidenkin mielestä jopa liiallisuuksiin saakka). Puikkoihin astuu vuonna 2026 Pilvi Oinonen ja voin käsi sydämellä todeta, että lehti on taatusti äärimmäisen pätevissä käsissä. Odotan innolla, mitä Pilvi saa aikaan, ja kannustan jokaista teistä lukemaan LexPressiä myös ensi vuonna!

LexPress on valtavan mielenkiintoinen, vuoden mittainen projekti, jonka tekemisestä olen nauttinut suunnattomasti. Uskon vahvasti, että perinteiselle medialle, kuten ainejärjestölehdille, on edelleen tarvetta, ja on ollut kunnia päästä huolehtimaan LexPressin kaltaisesta perinteikkäästä julkaisusta. Vuoteen on mahtunut nousuja ja laskuja, mutta kaikesta on selvitty, ja jokainen lehti on saatu kunnialla maaliin. Suuret kiitokset tästä kuuIina Marttila Päätoimittaja lexpress@lex.fi

OP Gold on opiskelijan luottokortti

Turvaa maksamiseen, etuja matkustamiseen, vakuutus tapahtumalipuille ja paljon muuta.

Tutustu ja hae: op.fi/opiskelijan-luottokortti

Kortin myöntää OP Vähittäisasiakkaat Oyj. Lipputurvan myöntää Pohjola Vakuutus.

On aika kiittää ja kättä puristaa...

On aika kiittää ja kättä puristaa, nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa…

Kuullessani ”Jäähyväiset” huomaan palaavani mielessäni vuosien taakse, oman ala-asteeni päättäjäispäivään. Kaikki kuudesluokkalaiset parhaimmissaan olivat kokoontuneet koristeltuun liikuntasaliin. Lavalla seistiin suorissa riveissä ja laulettiin hiljaa musiikinopettajan säestäessä. Tuossa hetkessä tuntui siltä, että tuttu ja turvallinen oli päättymässä ja edessä avautui jotakin uutta ja jännittävää.

Tässä vaiheessa omaa puheenjohtajakauttani koen samaistuvani 12- vuotiaaseen Fransiin. Jokin tuttu ja turvallinen elämänvaihe on päättymässä. Olen koko opiskeluaikani ajan ollut todella aktiivisesti mukana ainejärjestötoiminnassa, ja oma Lex-urani on huipentunut nykyiseen puheenjohtajakauteen. Vuoden vaihtuessa tämä kaikki jää taakse. Edessä on paluu takaisin rivijäseneksi, joka varsinkin hallitusvuosien jälkeen tuntuu samanaikaisesti haikelta ja hyvältä. Voin olla ylpeä kaikista asioista, mitä viimeisten vuosien aikana olemme yhdessä saaneet aikaan.

Voin olla ylpeä kaikista asioista, mitä viimeisten vuosien aikana olemme saaneet yhdessä aikaan.

Tänä vuonna Lexissä tehtiin paljon suuria uudistuksia, joita on valmisteltu koko vuoden ajan. Uudistukset kohdistuivat mm. sääntöpohjaan, taloudenhoitoon, yhdenvertaisuuteen ja edunvalvontaan. Kaikki kulminoitui yhdistyksen kolmanteen sääntömääräisen kokoukseen, jossa mm. hyväksyttiin uusi edunvalvontaohjesääntö, päivitettiin sijoitusohjesääntöä ja kansainvälisten viikkojen ohjesääntöä, esiteltiin yhdistyksen graafinen ohjeistus, järjesteltiin merkittävästi yhdistyksen sijoitusvarallisuutta ja hyväksyttiin vuoden 2026 talousarvio.

Tehdyt muutokset ovat olleet välttämättömiä yhdistyksen toiminnan ja sen jatkuvuuden kannalta. Uudistukset ovat vaatineet paljon työtunteja hallitukselta, mutta onneksi olemme saaneet arvokasta tukea myös jäsenistöltä. Haluankin esittää lämpimän

kiitoksen jokaiselle, joka on ollut mukana viemässä uudistuksia maaliin – tukenne on ollut korvaamatonta!

Astuessani tehtävääni uutena puheenjohtajana tammikuussa 2025, minulla oli selkeä visio siitä, mihin suuntaan halusin kehittää yhdistystoimintaa. Onnekseni sain rinnalleni hallituksen, joka koostuu hienoista ja minulle tärkeistä ihmisistä. Tämä porukka jakaa kanssani saman tekemisen meiningin ja yhtä vahvan palon Lexiä kohtaan. Nyt vuoden päättyessä voin tyytyväisenä katsoa taaksepäin ja todeta olevani ylpeä siitä, mitä olemme yhdessä saavuttaneet. Uskon, että tulevina vuosina on tärkeää keskittyä toiminnan vakiintumiseen. Pohtikaa silti rohkeasti, miten asioita voisi jatkossakin kehittää entistä paremmiksi unohtamatta sitä, mistä Lex tulee ja kuinka syvälle sen juuret ulottuvat.

Palatakseni vielä ala-asteen päättäjäisten hetkeen, jossa 12-vuotias Frans mietti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt 24-vuotias Frans pohtii pitkälti samaa. Uskon, että moni teistä lukijoista varmaan jakaa saman tunteen. Vuosi vaihtuu ja edessä voi olla valmistuminen, vielä uuteen kotikaupunkiin totutteleminen tai yleinen epäselvyys tulevaisuuden suunnasta. Vastatakseni rehellisesti sekä 12- että 24-vuotiaalle itselleni, en aivan tarkkaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan – ja juuri se on myös vapauttavaa. Uuden elämänvaiheen kynnyksellä ei ole pakko tietää jokaista seuraavaa askelta. Tärkeintä on kulkea kohti sitä, mikä aidosti kiinnostaa. Pienet sivureitit paljastuvat yleensä juuri oikeiksi valinnoiksi. Tommy Tabermann sanoikin viisaasti: ”Jotka tulevat suorinta tietä, saapuvat tyhjin taskuin. Jotka ovat kolunneet kaikki polut, tulevat säihkyvin silmin, polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa säkissään. Niin se ystäväni on, niin se on, että eksymättä et löydä perille.”

Näillä sanoilla voin luottavaisin mielin luovuttaa puheenjohtajan nuijan seuraajalleni ja astua sivuun. Tiedän, että Lex jää hyviin käsiin vuoden 2026 hallituksen ja seuraajani Iiro Toivosen johdolla. Suuri kiitos teille, että olen saanut tehdä tätä nämä vuodet. Nyt on aika nostaa purjeet ylöspäin!

Uuden elämänvaiheen kynnyksellä ei ole pakko tietää jokaista seuraavaa askelta.

Frans Salminen Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

Oikkarit jälleen kärjessä!

TEKSTI JIMI MAHONEN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA

Vuoden 2025 edustajistovaalien tulos on nyt selvillä! Oikis pääsi äänestysaktiivisuudessa jälleen piikkipaikalle, sillä lähes joka toinen oikkari äänesti edarivaaleissa.

Tiedekuntakohtaiset äänestysprosentit:

Humanistinen tiedekunta 35,11 %

Kasvatustieteiden tiedekunta 19,91 %

Lääketieteellinen tiedekunta 30,33 %

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 22,69 %

Oikeustieteellinen tiedekunta 46,77 %

Teknillinen tiedekunta 23,68 %

Turun kauppakorkeakoulu 34,85 %

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 42,23 %

TYY:n yleinen äänestysaktiivisuus oli 30,62 %.

Ryhmä Lexin paikkamäärä pysyi neljässä, eli paikkamäärä säilyi muun renkaan tapaan entisellään. Viiden paikan metsästys jatkuu siis seuraavissa vaaleissa.

Ryhmä Lexiltä varsinaisiksi edaattoreiksi kaudelle 2025-2027 nousevat Niilo Peräaho, Jimi Mahonen, Ella-Sofia Lindeman sekä Frans Salminen . Varsinaisten edaattorien kanssa meillä on upea joukko aktiivisia varaedaattoreita, jotka pääsevät seuraavan kahden vuoden aikana kokoustamaan.

Lisäksi pitkäaikainen Ryhmä Lex -aktiivi ja TYYn istuva puheenjohtaja Elisa Hyvärinen valittiin kolmatta kertaa edustajistoon tällä kertaa yhteistyöryhmämme TSE-listan riveistä!

Paikat jakautuivat edustajistossa seuraavasti:

Vaaliliitto Paikkoja (suluissa muutos)

Vihreä vasemmisto 9 (+1)

TSE-lista 7 (ei muutosta)

Fuusio 5 (-2)

Soihdunkantajat 5 (+1)

TYY Terveeksi 4 (ei muutosta)

Ryhmä Lex 4 (ei muutosta)

Humanistilista 3 (+2)

TYYn Demariopiskelijat ja sitoutumattomat 1 (ei muutosta)

Kokoomus 1 (-2)

Vihertyy 1 (-1)

Turun Keskustaopiskelijat 1 (+1)

Ryhmä Lex lähtee uutta kautta kohti innokkaissa ja odottavaisissa tunnelmissa. On ilo nähdä, kuinka paljon saimme Ryhmä Lexin rinkiin mukaan uusia tekijöitä. Edunvalvontaa ja yliopistopolitiikkaa oppii parhaiten tekemällä.

Haluamme kiittää jokaista äänestäjää sekä Lexiä vahvasta tuesta!

Näiltä pohjilta on hyvä lähteä edustajistoon kertomaan, mitä oikkarit ajattelevat!

Edunvalvontaa ja yliopistopolitiikkaa oppii parhaiten tekemällä!

Senilexin 25 v. juhlavuosiseminaari OP Vallilassa

TEKSTI| STINA NURMI

KUVAT| ANTTI VAAJA JA STINA NURMI

Kuvassa: OP Ryhmän tietosuojajuridiikan päällikkö Hanna Lankinen kertoi tietosuoja- ja datasääntelyn sääntelytsunamista

Toukokuussa vuonna 2000 perustetun alumniyhdistys Senilex ry:n 25 vuotisjuhlavuosi on lähestymässä loppuaan. Juhlavuonna yhdistys on järjestänyt useita mielenkiintoisia tapahtumia, kuten vierailun Korkeimpaan hallinto-oikeuteen helmikuussa sekä ennätysyleisön keränneen Tiedekunnan päivän maaliskuussa. Syksyllä neljännesvuosisadan täyttymisen kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari OP Vallilan tiloissa. Juhlaseminaarin mielenkiintoiset puhujat ja aiheet vetivät OP Vallilaan toista sataa osallistujaa. Senilexin seminaareihin voivat osallistua myös opiskelijat - tälläkin kertaa opiskelijoille oli varattu oma kiintiönsä ja opiskelijoitakin saapui paikalle runsain mitoin.

Tilaisuuden asiaosuuden avasivat OP Ryhmän lakiasiainjohtaja Rami Kinnala sekä Senilexin puheenjohtaja, johtava työmarkkina-asiantuntija Antti Vaaja tervetulosanoilla. Vaaja kertoi yleisölle myös juhlavuoden kunniaksi kootusta Senilexin historiaa käsittelevästä artikkelista, joka on luettavissa Senilexin verkkosivuilta.

OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio puhui tekoälyn vaikutuksesta finanssialaan ja juristin työhön. Ritakallio korosti, että tekoäly ei sinällään ole uusi keksintö, mutta generatiivinen tekoäly on

Mielenkiintoiset puhujat houkuttelivat OP Vallilan auditorioon runsaasti osallistujia.

luonut nopeasti murroksen, johon sekä finanssialan että juristien tulee sopeutua. Hän kertoi, että OP Ryhmässä henkilöstön tekoälyosaamiseen on panostettu ja Copilotia käytetään työn apuna jo sujuvasti. Lisäksi hän korosti tekoälyn merkitystä.

Hän halusi rohkaista juristeja suhtautumaan tekoälyyn uteliaalla mielellä. Ritakallio korosti sitä, että tekoäly ei tule viemään juristin työtä, mutta totesi, että yksittäisen juristin työn voi viedä sellainen juristi, joka osaa käyttää tekoälyä.

Emeritusprofessori Heikki Halila piti puheenvuoron Turun yliopiston ja oikeustieteellisen tiedekunnan syntyyn merkittävällä tavalla vaikuttaneesta T.M. Kivimäestä . Puheenvuoron pohjana toimi

Halilan kirjoittama elämänkerta Professori ja valtiomies −Toivo Mikael Kivimäki . Kivimäki tunnetaan parhaiten pääministerikaudestaan 1932-1936 sekä sotasyyllisyystuomioista. Kivimäki ehti uransa aikana toimia muun muassa lakimiestehtävissä, pankinjohtajana, Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorina sekä useissa ministeripesteissä. Halila kävi Kivimäen uran lisäksi esityksessään läpi Kivimäen roolia Turun yliopiston sekä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan perustamisessa.

Kuvassa: Asiaosuutta seurasi verkostoitumishetki kevyen illallisen ääressä.

Kuvassa:

Halilan teos on ensimmäinen Kivimäestä kertova elämänkerta. Halila kertoi olleensa aina kiinnostunut historiasta ja kiinnostus Kivimäen uraa kohtaa sinetöi päätöksen laatia elämäkertateos.

OP Ryhmän tietosuojajuridiikan päällikkö Hanna Lankinen kertoi tekoälysääntelyn soveltamisesta pankkisektorilla. Lankinen toi esille, että tietosuoja- ja datasääntelyä luodaan niin nopeaa tahtia, että voidaan puhua jopa sääntelytsunamista. Ajankuvasta kertoo paljon se, että lisääntyneen sääntelyn johdosta komissio on ehdottanut EU:n digisääntelyn yksinkertaistamista Digital Omnibus esityksen kautta.

Asiaosuuden jälkeen osallistujille oli varattu tilaisuus verkostoitua ja vaihtaa kuulumisia kevyen illallisen äärellä OP Vallilan Valopihalla.

Kuvassa: OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion puheenvuorossa käsiteltiin tekoälyä

Kuvassa: T.M. Kivimäki tunnetaan muun muassa sotasyyllisyystuomioistaan.

KURSSIKIRJAT JA LAKITIETO E-AINEISTOINA

Kaiken juridiikasta tarjoaa Alma Insights

Käytä palveluita veloituksetta yliopiston verkossa!

VERKKOKIRJAHYLLY

Alan parhaiden asiantuntijoiden ylläpitämät hakuteokset ja juridiikan kirjallisuus kaikilta oikeudenaloilta – kurssi- ja tenttikirjasi diginä.

EDILEX JA SUOMEN LAKI -PALVELU

Aina ajantasainen lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja esityöt sekä uutiset, juridiset artikkelit ja muu ajankohtaistieto.

JURISTIKIRJE

Maksuton Juristikirje tarjoaa kahden viikon välein asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Tilaa ja tiedät, mitä alalla tapahtuu!

Lue lisää ja tutustu: almainsights.fi/e-aineistot-opiskelijoille

Oikea tieto oikeaan aikaan.

Lex Factor

Vuoden 2025 LexPresseissä päästään tutustumaan lexiläisten puuhiin työelämässä ja vapaa-ajan toiminnassa opintojen ohella. Mikä oikein on Lex Factor? Mitä kaikkea lexiläiset voivatkaan tutkinnollaan tehdä? Palstalla pureudutaan tutkintomme hyödyntämiseen yhteiskunnan jokaisella osa-alueella.

TEKSTI | IINA MARTTILA

Vuoden viimeisessä numerossa Sonia Palovaara kertoo työstään rikosylikonstaapelina poliisin rikostutkinnassa.

Mikä on tämänhetkinen työsi ja miten päädyit siihen?

Toimin rikosylikonstaapelina poliisilaitoksella operatiivisessa rikostutkinnassa. Näin hakuilmoituksen korkeakouluharjoittelijaksi poliisin oikeudelliseen yksikköön ja hain paikkaa, koska koin osaamiseni aluehallintovirastossa sopivan myös yksikön tehtäviin, missä käsitellään muun muassa erilaisia kanteluasioita. Pääsin haastatteluun, mutta minua ei valittu kyseiseen rooliin. Minulle tarjottiin kuitenkin korkeakouluharjoittelijan paikkaa rikostutkinnan puolelta, johon suostuin mielelläni. 6 kuukauden korkeakouluharjoittelun jälkeen sain jatkoa rikosylikonstaapelina, jossa kelpoisuusvaatimuksen voi täyttää oikeusnotaarin tutkinnolla sekä osaamisella poliisista.

Mikä osa työstäsi vaatii eniten oikeudellista osaamista?

Työssäni arvioin usein rikoslain rikostunnusmerkistöjä ja kirjoitan erilaisia esitutkintalain mukaisia päätöksiä tai rajoitusesityksiä. Työssä tarvitaan myös pakkokeinolainsäädännön ymmärtämistä. Työssä pääsee siis käytännön tasolla soveltamaan erityisesti rikos- ja prosessioikeutta.

Miten opintosi oikeustieteellisessä ovat hyödyttäneet sinua työssäsi?

Oikeustieteellisen koulutuksen kautta olen saanut hyvän pohjan ymmärtää rikosprosessia teoreettisella tasolla. On ollut hyödyllistä ymmärtää syyttäjän ja tuomioistuimen roolin ja niiden tekemän oikeudellisen arvioinnin perusteita. Kokonaisuuden ymmärtäminen auttaa myös suuntaamaan esitutkintaa oikeaan suuntaan, jotta rikosprosessissa pystytään selvittämään tuomioistuimessa arvioitavia seikkoja.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Työpäiväni ovat erittäin vaihtelevia, joten on vaikea kuvailla tyypillistä työpäivää. Kaikkiin työpäiviin kuuluu kuitenkin yksikön aamupalaveri, jossa päivän akuutit jutut jaetaan ryhmän tutkijoille, jonka jälkeen mennään yhdessä lyhyelle aamukahville. Useimpiin työpäiviin kuuluu rikosjuttujen läpikäyntiä esimerkiksi katsomalla mitä tutkintatoimenpiteitä jutusta vielä puuttuu, onko tunnusmerkistö oikea, voinko itse edistää juttua jotenkin tai voisiko asiaa esimerkiksi rajoittaa tai siihen tehdä jonkinlaisen päätöksen.

Mikä on yllättänyt työn suhteen eniten?

Minua on yllättänyt eniten se, että myös siviilitaustaisena poliisivirassa oleva voi tehdä kaikenlaisia esitutkintatoimenpiteitä, joita myös poliisitaustaiset hoitavat. Olen esimerkiksi saanut kuulustella asianosaisia ja tehdä muita tutkintatoimenpiteitä turvallisuuden rajoissa. Siviilitaustainen ei voi kuitenkaan tehdä operatiivista tutkintaa poliisilaitoksen ulkopuolella.

Mihin suuntaan haluaisit kehittää uraasi tulevaisuudessa?

Tällä hetkellä toivoisin tulevaisuudessa työskenteleväni rikosoikeuden parissa julkisella tai yksityisellä. Voisin nähdä itseni tulevaisuudessa syyttäjällä ja lisäksi haluaisin jossain vaiheessa auskultoimaan. Myös poliisilla on paljon eri rooleja, joissa juristi voi työskennellä kuten tutkinnanjohtajana tai rikostarkastajana. Toisaalta minua voisi kiinnostaa myös järjestöissä työskenteleminen ja uskon, että nykyisestä kokemuksestani on hyötyä myös yksityisellä puolella.

Miten työssäsi yhdistyy juridiikka ja muut taidot, kuten viestintä tai projektinhallinta?

Rikosylikonstaapelille voi kuulua myös muita rikostutkintaan liittyviä tehtäviä, jotka eivät liity suoranaisesti juridiikkaan. Soittelen usein rikosasian asianosaisille tai todistajille esiselvittäessäni tapauksia tai olen yhteydessä muihin tahoihin, kuten vakuutusyhtiöihin tai yrityksiin. Rikosylikonstaapelit vastaavat myös ison juttumäärän hallinnasta, mikä voi myös tarkoittaa juttujen jakamista tutkijoille tai syyttäjäyhteistyön tekemistä. Työ on ehdottomasti kehittänyt sekä viestintä että projektinhallintataitojani kiireisessä ympäristössä.

Millaisia oppeja olet tähän mennessä saanut työelämästä?

Olen oppinut, että oikiksessa opittu teoreettinen juridiikka voi joskus olla aika kaukanakin siitä, miten lakia käytännössä sovelletaan. Teoriaosaamisesta on ollut paljon hyötyä, mutta olen pärjännyt hyvin työelämässä, vaikka en ole koskaan ollut mikään ahkerin pänttääjä tai toisaalta minulla ei ollut tältä oikeudenalalta kokemusta ennen tätä työtä. Reippaalla asenteella ja sillä, että on valmis opettelemaan uusia asioita, pääsee jo pitkälle. Lisäksi olen oppinut, että kannattaa olla avoin erilaisille mahdollisuuksille. Esimerkiksi itse en ajatellut ikinä työllistyväni rikosoikeuden pariin, ja huomasinkin vasta viidennellä vuosikurssilla tämän työpaikan kautta, että rikosoikeus tuntuukin omalta jutulta.

Työn ja opiskelun yhteensovittaminen voi olla kuormittavaa. Miten pidät huolta työn ja vapaaajan tasapainosta?

Poliisilla pidetään kokemukseni mukaan aika hyvin kiinni säännöllisistä työajoista, joten koen että tasapaino säilyy hyvin. Toisaalta pidin huolta hyvinvoinnistani esimerkiksi niin, että pyysin gradun kirjoitusta varten opintovapaata töistä, koska tunnistan omat rajani opintojen ja töiden yhteensovittamisen kanssa.

Haluaisitko itse päästä kertomaan omasta työkokemuksestasi tai muusta toiminnasta, jossa olet päässyt hyödyntämään opintojasi? Tunnetko jonkun jota voisi kiinnostaa? Ilmianna itsesi!

lexpress@lex.fi tai osallistu Tiedotustoimikunnan kokoukseen. Kokouksen ajankohdat ilmoitetaan aina Lexinfossa!

EHyvät ja huonot uutiset

TEKSTI | VENLA KALAJAINEN KUVAT | KOTIALBUMI

Calonia Confidential -palstalla kolmannen vuoden lexiläinen Venla Kalajainen pureutuu ajankohtaisiin ilmiöihin Calonialla ja sen liepeillä. Tällä kertaa puhumme siitä, miten silmät on joskus (ja etenkin talvella) lupa sulkea.

n ole koskaan oikein osannut päättää, alkaako henkilökohtainen uusi vuoteni syksyllä vai tammikuussa.

Siitä huolimatta (kalenteri)vuoden loppu herättää aina katsomaan taaksepäin kaikkea sitä, mitä onkaan ehtinyt tapahtua. Kulunut vuosi on repinyt ainakin itseäni moneen suuntaan: Turkuun, Tampereelle, Helsinkiin (ja jollekin kaukaiselle paratiisisaarelle, jonne pakenemisella olen uhonnut koko vuoden, mutta ainakin toistaiseksi näkymä ikkunastani avautuu marraskuiseen Suomeen). Se on repinyt kouluun, töihin, vapaa-aikaa viettämään ja ruokakauppaan. Ystävien luokse, yksin kotiin, perhettä tapaamaan. Kaikkialle, eikä yhtään mihinkään, samaan aikaan.

Joskus se, miten monen asian välillä tasapainottelee, valkenee vasta, kun oikeasti pysähtyy. Paikallaan oleminen voikin tuntua yllättävän vaikealta, kun on tottunut tekemään, tarkkailemaan ja vastaanotta -

maan tietoa tauotta. Luulen, ettemme aina täysin edes hahmota, miten valtavassa tehtävä- ja informaatiotulvassa seikkailemme päivittäin, ja minkälainen vaikutus sillä on oloomme.

Syyskuun puolivälissä saavutin sen pisteen varhaisiän vanhentumista, jossa jäin koukkuun A-studioon. Uusi rutiini ei lopulta kuitenkaan kestänyt kauaa; uutisaiheet ovat viime aikoina olleet aika raskaita missä tahansa vaiheessa päivää, ja päädyin aika nopeasti siihen, ettei niistä jäänyt kovinkaan levollinen mieli loppuillaksi.

Uskon vahvasti, että sillä, miten päivänsä aloittaa ja lopettaa, on suuri vaikutus paitsi kyseiseen päivään, myös sitä seuraavaan. Moni meistä tekee sen puhelin kädessä. Avatessamme eri sosiaalisen median sovelluksia emme koskaan ennalta tiedä, mitä algoritmi kullakin kertaa päättää eteemme nostaa. Sosiaalinen media on tuonut tiedonvälityk -

selle täysin uuden ulottuvuuden, ja altistaa meidät huolestuttavalle uutisoinnille usein ihan huomaamattammekin. Kaiken keskellä kaikuu lisäksi yhä äänekkäämpi viesti siitä, ettemme saa sulkea silmiämme kaikelta maailman kurjuudelta vain, koska pystymme.

Luulen, että moni meistä jakaa saman tunteen velvollisuudesta ja halusta pysyä perillä maailmalla tapahtumista. Tulevina juristeina se on meillä kai selkärangassakin, olemmehan valinneet alan, jolla oikeuden toteutuminen ja ihmisten auttaminen ovat kaiken lähtökohta. Siksi ehkä voikin joskus tuntua, ettei ole lupaa jättää uutisia lukematta. Mutta tässä sinulle lupa: selkänsä täysi kääntäminen ja päivän uutistulvan rajoittaminen oman mielen suojaamiseksi ovat kaksi eri asiaa. Kukaan ei pysty prosessoimaan jatkuvaa hätää, oli se sitten suoraan edessämme tai video puhelimen näytöllä.

Kun heti herättyämme avaamme puhelimemme, heräämme samalla täysin ulkomaailman värittämään päivään. Kenties yleinen, mutta tosiasiassa hyvin harvan hyödyntämä vinkkini onkin seuraava: älä avaa somea heti herättyäsi. Odota vaikka aamupalan jälkeen, silloin annat itsellesi tilaa asettua päivään sellaisenaan. Usein kaikenlaisiin viesteihin ja uutisiin pystyy suhtautumaan paremmin, kun on ensin saanut hetken vain omille ajatuksilleen. Myös uutisten mahdollinen vaikutus ajatuksiimme on mielestäni tärkeää tunnistaa. Siispä toinen vinkkini: jos olet yhtään herkkä ikäville uutisille, niin niiden seuraamiseen riittää oikeasti vain kerta päivässä. Ole myötätuntoinen itsellesi!

Toivottavasti juuri Sinun vuotesi on ollut hauska ja onnellinen! Jos se kuitenkin oli hieman vaikeakulkuista maastoa, on sekin täysin okei. Sateessa on se hyvä puoli, että sen jälkeen paistaa aina aurinko (LuonnonL 1§). Alkavan kaamosajan kunniaksi koen asiakseni muistuttaa, että moni ihminen tarvitsee (muun muassa oppimisen kannalta tärkeää) REM-unta päivien lyhetessä tavallista enemmän (ks. esim. Frontiers in Neuroscience 17.2.2023). Muistakaa siis nukkua talviunenne!

Lopuksi haluan vielä jakaa muutaman hyvän uutisen kuluneelta vuodelta. Niiden myötä toivon teille jokaiselle onnellista ja nauruntäyteistä talvea ja alkavaa vuotta 2026! <3

Kajalainen 3. vuoden lexiläinen Nauttii auringonlaskuista ja hyvästä musiikista, ja uskoo vahvasti, että kaikella on tarkoituksensa.

1. Majavaperhe rakensi (ilman rakennuslupaa) Tšekin valtion pitkään suunnitteleman padon kahdessa päivässä, säästäen rahaa ja tarjoten hyvät olosuhteet myös muille kosteikossa viihtyville eläimille. (HS, 4.2.2025)

2. Kivihiilen käyttö energiatuotannossa loppui Suomessa tänä vuonna käytännössä kokonaan. (Valtioneuvosto, 1.4.2025)

3. Liemikilpikonna (jota pyydystettiin keittoa varten) on onnistuttu pelastamaan sukupuutolta. (BBC, 10.10.2025)

Extravinkki: ainakin Helsingin Sanomilla on olemassa ainoastaan hyville uutisille omistettu palsta!

Venla

Int.Sekin vuosi

TEKSTI | VILIINA HEIKKINEN, ULKOASIANJAOSTO

KUVAT | VILIINA HEIKKINEN

Ulkosuhdevastaavan pestin keskeinen osa on toimiminen Lexin

Internationell Sekreterarena Nordiska Sekretariatetissa, pohjoismaisten oikeustieteen opiskelijoiden yhteistyöelimessä. Int.Sekit organisoivat kvviikkoja, joiden aikana oikeustieteen opiskelijat pääsevät tutustumaan toisiinsa sekä vaihteleviin oikeudellisiin aiheisiin. Kv-viikkoja on vuodessa kymmenen, joten Int.Sek. viettää hallitusvuodestaan suuren osan matkaten ympäri Pohjolaa. Tässä artikkelissa kurkistetaan siihen, miltä kv-viikot ovat näyttäneet yhden Lexin Int.Sekin silmin. Suuri kiitos kaikille lexiläisille sekä muille, jotka ovat osallistuneet reissuille: teidän ansiostanne vuodessa on koettu elämän edestä ikimuistoisia asioita!

Vuosi käynnistyi SkimbaLexin alppireissulla Val Thorensissa. Innokkaaksi skimbailijaksi tunnustautuva Int.Sek. osallistui hallituksen kokoukseen etäyhteydellä Ranskasta, väänsi fuksiristeilyn hyttijakoja afterskin jälkeen, ja onnistui vielä murtamaan kylkiluunsa laskettelurinteessä. Antoisalta alppilomalta ehti Turkuun päiväksi, jonka jälkeen edessä olivat hallituksen yhteistyöneuvottelut Helsingissä ja vuoden ensimmäinen kv-viikko Bergenissä.

Viikon aiheena oli tänä vuonna Offshore and Shipping, eli laivarahtausta ja lastien vakuutuksia koskeva lainsäädäntö. Bergen on upeiden vuonojen ympäröimänä satamakaupunki, ja maisemia päästiin ihailemaan Fløyen-vuoren huipulta, jonne vei Turun funikulaarin serkku Fløibanen. Bergenin sää on tyypillisesti sateinen, mutta tänä vuonna koko viikon paistoi yllättäen aurinko (pois lukien yksi ilta, jolloin sade muistutti vedenpaisumusta.) Viikolla nauttitiin innostavista luennoista, lasketteluteemaisista hyttesitseistä ja norjalaisesta penkkaribussista, ryssebussista. Norjalaiset pukivat valtavin kaiuttimin varusteltuun reiviluolaan ylleen suomalaisia ainejärjestöhaalareita vastaavat haalarit, ja discovalot vilkkuvat bussin puikkelehtiessa pitkin Bergenin katuja. Viikon hauskinta antia olivat myös railakkaat kv-sitsit, jossa

nähtiin Bergenin ainejärjestömaskotin esiintyminen.

Helmikuu

Bergenin viikon jälkeen oli yksi väliviikko ennen Tanskan kv-viikkoa: Åarhus on kaunis satamakaupunki, joka tunnetaan nimellä Smilets by, hymyjen kaupunki. Viikona aiheena oli ”Regulating the Intangible: NFTs, Data, and Personality Rights”, ja luennoilta tarttui mukaan mielenkiintoisia näkökulmia esimerkiksi kryptovaluuttoja koskevaan sääntelyyn. Århusin kv-viikko on kuitenkin luentojaan tunnetumpi vauhdikkaista vuosijuhlista, joissa puhujat pitävät puheensa ”av med byxorna”, professorit osallistuvat lukuisiin konferensseihin, ja juhlavieraat pitävät omia välikonferenssejaan pöytien alla. Myös tanskalaisten oikkareiden hurjat juomaperinteet tulevat tutuksi: Viikon jälkeen jokainen osallistuja tietää, kuinka tulee toimia kuullessaan huudon: ”Vi tyller!”. Reissu käynnistyi epäonnisesti, kun Int.Sekin laukku katosi Tukholman välilaskulla. Onneksi pohjoismaiset ystävät auttoivat hädässä: Hyttesitsit vietettiin Artiklan kollegan haalareissa, ja Int.Sek. sai tanskalaisen ystävänsä asunnon käyttöönsä, kun tämä oli reissussa etelän lämmössä. Asunto sijaitsi keskellä vanhaa kaupunkia, ja vapaa-ajalla Int.Sek. kierteli alueen kapeita katuja ja suloisia

pikkuputiikkeja. Viikon teema taisi olla asioiden katoaminen, eivätkä niinkään NFT:t. Vuosijuhlilla Int.Sek. huomasi pöydän alla vietetyn tarinahetken jälkeen tuolinsa kadonneen. Onneksi lopulta tuoli sekä myös matkalaukku saatiin takaisin.

Seuraavan viikon maanantaina muutama Int.Sek. kiersi Åarhusin nähtävyyksiä ja vieraili illallisella Nordiska Sekretariatetin presidentin vanhempien luona. Tiistaina matka jatkui junalla Kööpenhaminaan, ja sieltä lentokoneella kohti Islantia.

Oratorissa aiheena oli ”Childcare and Protection in Cases of Domestic Violence”, mutta viikon paras anti paljastui lentokoneen laskeutuessa pilvikerroksesta paljastaen Islannin taianomaiset vulkaaniset maisemat. Uskomattoman vieraanvaraiset islantilaiset olivat huolehtineet, että viikolla tutkaillaan saaren nähtävyyksiä huolellisesti: Ennen hyttesitsejä tehtiin klassinen turistibussikierros geysireille, vesiputoukselle ja Þingvelliriin, eli luonnonpuistoon, jossa allting eli Islannin yleiskäräjät alun perin kokoontuivat. Kierros päättyi jäisen laskettelurinteen keskellä sijainneelle mökille, jossa pidettiin jännityksellä odotetut hyttesitsit. Sitsirangaistuksena oli islantilainen ”herkku”, hákarl eli kuivattu hai. Hajultaan melkoisen luontaantyötävän perinneruoan maku jakoi mielipiteitä, mutta aina toimiva (lisärangaistuksilta säästävä) kommentti oli ”hmm, interesting.” Hytteyön jälkeen osallistujat pääsivät rentoutumaan Blue Lagoon-kylpylässä sekä tutustumaan paikalliseen panimoon. Viikolla päästiin lisäksi tapaamaan Islannin presidenttiä, jonka kanssa vietettiin teehetki keskustellen lasten ja nuorten asemasta Pohjoismaissa. Presidentti sai myös muiston Lexistä parin haalarimerkin muodossa.

Maaliskuu & huhtikuu

Maaliskuu kului Lexin oman kv-viikon järjestelyissä, suomalaisten oikkariainejärjestöjen tapaamisessa, Judican vuosijuhlilla Joensuussa sekä risteilyllä. Stressi viikon järjestämisestä oli valtava, mutta kova työ palkittiin: Lexin viikko nousi Int.Sekin vuoden ehdottomaksi kohokohdaksi!

Mitä sitten itse Lexin kv-viikolla oikein tapahtuikaan? Lue ulkoasianjaoston kuulumiset itse viikolta!

Tiistai - Hyttesitsit

Jaoston osalta kv-viikko lähti käyntiin, kun suuntasimme autolla yhdessä kohti hyttepaikkaa vieraiden tullessa bussilla perästä. Pääsimme perille upeaan hyttepaikkaan, joka oli sen verran metsässä, että kerran taidettiin ajaa ohi. Paikka oli tilava leirikeskus, josta tuli mieleen hyvällä tavalla oma ripari. Vieraiden saavuttua oli pari tuntia vapaata hengailua ennen kuin ”your favorite fruit” -teemaiset sitsit alkoivat. Emme tienneet, mitä odottaa sitseiltä, mutta päästiin nopeasti jyvälle näiden sitsien erikoisuuksista ainejärjestöesittelyineen ja sääntöineen. Onneksi saatiin opetella yhdessä ja tarkkailla kokeneempien vieraiden meininkiä.

Sitsit kuluivat vauhdikkaasti samalla ihaillen upeaa auringonlaskua isoista ikkunoista veden äärellä, jollaista ei Kirkkotiellä voi mitenkään päästä kokemaan. Sen jälkeen oli luvassa saunomista, ja reippaimmat uskalsivat myös käydä pulahtamassa meressä. Saunomista kesti pidemmälle yöhön, mutta jaoston matka jatkui yöpalalle - toiset saunakamppeissa ja toiset enemmän pukeutuneina. Jossain kohtaa yötä alkoi uni maistamaan, vaikka bileet varmasti jatkuivat tätäkin pidempään. Kovin montaa tuntia ei ollut aikaa nukkua, kun hyttetyyliin kajahti soimaan kaiuttimesta aamuinen herätys ja oli aika repiä itsemme ylös sängyistä ja ryhtyä siivoamaan. Hytte meni nopeasti, mutta oli ehdottomasti yksi viikon parhaista paloista!

Keskiviikko - Minttuolympialaiset

Aamu alkoi hyttepaikan siivouksella ja suuntasimme (todella pirteinä) kohti kotia pienen Hese-excursion jälkeen. Päästyämme Naantalin Hesburgerista lepäsimme hetken aikaa kotona ja toivuimme hyttestä. Automatkalla olimme suunnitelleet vielä tulevan illan kuvioita, sillä vuorossahan oli perinteikkäät Minttuolympialaiset ja sitä ennen uusi lisäys ohjelmaan, eli Minttumystery.

Minttumysteryssä vieraat saivat arvailla erilaisten minttujen makuja ja samalla selvittää murhamysteeriä. Mysteeri olikin joko hieman liian helppo, tai vieraamme vain todella kekseliäitä, sillä kaikki arvasivat oikein. Minttymysteryn jälkeen jatkoimme Minttuolympialaisilla, jossa yhteen kerääntyi Lexin toimijoita minttu-aiheisten rastien merkeissä.

Vieraamme kiersivät rasteja ja suorittivat tehtäviä kunnialla ja meno oli hyvä. Rastikierros venyi myöhään yöhön ja sen loputtua suunnattiin jatkoille. Kuuleman mukaan vahvimmat soturit bilettivät Bar Toimistossa aamuyön tunteihin asti. Ulkoasiainjaoston jäsenet eivät valitettavasti olleet tätä todistamassa, sillä olimme kaikki päätyneet kotiin unille rankan hyttesuorituksen jälkeen.

Torstai - Kv-sitsit

Minttuolympialaisten jälkeen oli aika palata jälleen Kirkkotielle, sillä vuorossa olivat mysteeristä mainetta nauttivat kv-sitsit. Kv-vieraille tarjottiin ulkoasiainjaoston taikoma kolmen ruokalajin illallinen, samalla kun sitsien teema eli "iconic bald people" näkyi pöydissä aina Pitbullista Muumien Mörköön ja kaikkeen siltä väliltä.

Sitseillä ehdittiin laulaa ja iloita monilla eri kielillä, kunnes sitsaajien ja keittiön suureksi yllätykseksi Kirkkotien valot sammuivat. Syynä ei ollut se, että joku olisi vahingossa nojannut valokatkaisijaan, vaan aikamme nappeja paineltuamme totesimme, että kyseessä oli perinteinen sähkökatkos. Kv-sitsit sitsattiin kuitenkin kunnialla loppuun tunnelmavalaistuksessa, puhelimien taskulamppujen ja rengasvalon loisteessa. Sähkökatkos aiheutti hieman ongelmia vasta siinä vaiheessa, kun Kirkkotie piti siivota taskulamppujen valossa, mutta siitäkin selvittiin ja kaikki päätyi lopulta hyvin. Jaoston jäädessä siivoamaan onnelliset kv-vieraat lähtivät jatkoille kohti Heidi’siä, jossa ei suurinta osaa jaostostamme enää nähty.

Perjantai - Lexin 64v vuosijuhlat

Loppusuora alkoi jo häämöttää kun perjantai aloitettiin kokoontumalla vielä yhdelle luennolle ja mitaliseremoniaan, jossa Lexin kv-viikosta kunniakkaasti selvinneet pohjoismaiset vieraat palkittiin mitaleilla. Yhteisen hengailun ja laittautumisen jälkeen vieraat kuljetettiin kohti Turun VPK taloa Lexin loistokkailel vuosijuhlille. Viikon aikaisemmista pukeutumisteemoista poiketen kv-vieraat oli vihdoin mahdollista nähdä parhaat päällä ja harvinaisen edustavina. Ulkoasiainjaostosta vice int.sek Sara ja vuosijuhlaviskaalina toiminut Siiri osallistuivat juhlahumuun, muita jaostolaisia odotti ansaittu lepoilta.

Vuosijuhlat sujuivat hienosti; saimme kuulla hienoja puheita, syödä hyvää ruokaa ja seurata perinteisen, kv-vieraiden tähdittämän (sika) pöydän ilakointia juhlan aikana. Vuosijuhlien arvokkaasta luonteesta huolimatta kv-viikon iloinen tunnelma jatkui yhtä ja juhlasta sai todella nauttia. Juhlan loppupuolella vierailevat tähdet eräästä nimeltä mainitsemattomasta helsinkiläisestä ainejärjestöstä pyrkivät vielä toteuttamaan törkeän lipunryöstöoperaation, kuitenkin luonnollisesti siinä epäonnistuen. Ilta ei tietenkään VPK-talolle päättynyt vaan bussit kuljettivat vuosijuhlavieraita ensin baariin tanssimaan ja yön pikkutunneilla innokkaimmat vielä Kirkkotielle bilettämään aamuun asti. Viimeisimmät bilettäjät saivat hyvällä tuurilla vielä muutaman tunnin unta ennen sillikselle lähtöä.

Lauantai - Pääpäivä eli SILLIS!

Bussit starttasivat toimiston edestä aamupäivällä kohti sillistä, mutta jaoston jäsenistö oli lähes täydessä vahvuudessa paikalla jo aamulla valmistelemassa juhlia silliskomitean kanssa. Föli kuljetti tällä kertaa reippaimmat vujuvieraat Sauvoon saariston kupeeseen nauttimaan kevään auringonpaisteesta ja hyvästä seurasta. Musiikki oli kohdillaan ja ulkosalla sillisvieraat pääsivät osallistumaan muun muassa Kaalimatobingoon. Samalla kun silliskansa nautti ruoasta ja juomasta livahtivat kv-vieraat alarannan mökkiin Bubblikselle.

Bubbliksella rakas int. sekkimme Viliina sai vastaanottaa kv-vierailtamme kiitoksia viikon järjestämisestä kosteissa tunnelmissa. Loppuvaiheessa int. sek oli tuskin itsekkään tietoinen päällä olevien merch-paitojen lukumäärästä, jotka tosin tulivat tarpeeseen aurinkoisena, mutta tuulisena päivänä. Kun silliskansa oli syönyt ja juonut tarpeeksi saunaa unohtamatta, kuljettivat bussit juhlijat Sauvosta Kirkkotielle jatkoille. Aamuisesta väsymystilasta ei ollut tietoakaan ja juhlat jatkuivat energisinä boolin ja hot dogien voimalla vielä Kirkkotieltä legendaariseen bambubaariin. Ulkoasiainjaosto poistui tässä vaiheessa paikalta kotiin nukkumaan kunnon yöunia ensimmäistä kertaa viikon sisään ja odottamaan innolla jo seuraavan vuoden kv-viikkoa.

Viikko oli pitkä ja raskas, mutta todella hauska ja unohtumaton. Vaikka viikon järjestäminen verotti ulkoasiainjaoston energiavarastoja, se oli silti upea kokemus, jota emme koskaan vaihtaisi pois <3.

Heti historiankirjoihin jääneen viikon jälkeen suunnattiin Helsinkiin Pykälän kv-viikolle, jonka teemana oli ”Global Tax & Offshore Tax Havens”. Pykälä vietti 90. vuosijuhliaan, mikä näkyi myös viikon ohjelmassa: Pykälälle tyypillisen runsaan luentoja excuohjelman lisäksi päästiin esimerkiksi pikaristeilylle Tallinnaan. Int.Sekin näkökulmasta viikon parasta antia oli kuitenkin rakkaan pykälistiystävän luona yöpyminen. Ystävä antoi Int.Sekille kaivattua lisäenergiaa viemällä hänet kuuluisaan Torstaikalleen ja huolehti, että jääkaapissa oli aina gourmet-tason ruokaa. Viikon kohokohta olivat Pykälän vuosijuhlat, joissa kuultiin Tarja Halosen puhe ja nautittiin Behmin esityksestä. Jatkot vietettiin Pykälän kerhotiloissa, ja Int.Sekin muistona juhlista on kotimatkalla taksin ikkunaan heijastunut auringonnousu. Pykälän viikko päätti kv-viikot kevään osalta, mutta muut menot eivät kuitenkaan loppuneet: heti seuraavana aamuna suunnattiin Hesa-exculle, joka käynnisti kolmen viikon mittaisen LexWapun.

Syyskuu

Syksyn ensimmäinen kv-viikko järjestettiin myös Helsingissä. Helsingin ruotsinkielisten oikkareiden Codexveckan on tunnettu etenkin lukuisista legendaarisista sitseistään. Int.Sek. ei työkiireiden vuoksi päässyt osallistumaan kuin vuosijuhlille, mutta oli mukana koko viikolla vuonna 2024, jolloin teemana oli ”Fashion Law”. Tällöin sitsejä oli viikon aikana yhteensä viidet: Viikko alkoi tervetuliaisssitseillä, hyttesitsit vietettiin Suomenlinnassa, ja keskiviikkona vuorossa oli kuuluisa K-Supé. Perinteisten kv-sitsien päälle myös sillis oli sitsimallinen. Vuonna 2025 viikon teemana oli “Leadership, Professionalism and Psychology: People Skills in the Legal Profession”. Codex juhli 85-vuotisjuhliaan, ja juhlallisuudet olivat merkkipäivän mukaiset: hulppeassa Paasitornissa nautittiin Oneviolinin esityksestä ja tanssittiin aamuyön pikkutunneille. Juhlista Int.Sek. suuntasi aamun ensimmäisellä junalla takaisin Turkuun: illalla olivat edessä vielä Efficion 1. vuosijuhlat.

Lokakuu

Oslon kv-viikko seuraa heti Codexin jälkeen, ja molemmille viikoille urhoollisesti osallistuvat palkitaan Double Week-mitalilla. Int. Sek. uhmasi koitosta edellisvuonna, ja ei voi kuin ihmetellä, kuinka entisaikojen kolmesta peräkkäisestä viikosta on voinut selvitä elävien kirjoissa.

Työkiireet painoivat Int.Sekillä edelleen päälle, mutta onneksi muita innokkaita lexiläisiä lähti tutustumaan ESG:hen ja vihreään siirtymään. Sorvin ääressä oli mukava muistella edellisvuoden Oslon kv-viikkoa.

Oslon kv-viikon kohokohta vuonna 2024 oli ehdottomasti hytte, jota vietettiin Juristforeningenin omalla saunalla varustellulla mökillä, Hoppesæterilla! Oslon reunaseuduille matkattiin julkisilla, ja edelleen pakettiauton takaosassa kuin panttivangit. Loppumatka täytyi patikoida, mutta palkinto oli huima: Norjan upeat metsämaisemat avautuvat suoraan mökin takaterassilta! Tarjolla oli (turkulaisella hanavedellä) terästettyä kaakaota, joka lämmitti reippailun jälkeen. Lähellä mökkiä oli myös järvi, jonne muutama uskalias (Int.Sek mukaan lukien) päätti yön pikkutunneilla suunnata viilentymään hyttesitsien jäljiltä. Ongelmana oli ainoastaan järven löytäminen: Metsässä oli pilkkopimeää ja lenkkipolku muuttunut sateen jäljiltä mutaiseksi esteradaksi. Järvi kuitenkin löytyi, ja hyinen lokakuinen järvivesi virkisti mukavasti rankan sitsauksen jälkeen. Oslon viikon aiheena oli vuonna 2024 ”Maritime Law”, jota käsiteltiin erilaisilla vierailuilla asianajotoimistoihin ja julkisiin virastoihin. Juristforeningen vietti 100-vuotisjuhliaan, ja juhlien mielenkiintoisinta antia olivat ainejärjestön maskottiin, Hoppe-hevoseen, liittyvät rituaalit: Hoppen patsas kannettiin lavalle soitinsaattueessa, ja jokainen juhlapuhuja puhutteli sitä palvovin ylistyssanoin. Iltatilaisuuden loputtua hulppean hotellin tanssisali täyttyi parhaimpiinsa pukeutuneista vieraista, ja tansseja jatkettiin keskiyöhön. Viikko oli unohtumaton, mutta raskas: tanssien loputtua Int.Sek löysi paikallisen hostin väsymyksestä nukahtaneena hotellin sohvalta.

Lokakuussa ehdittiin myös juhlia Stadgaa, mutta kv-viikkojen osalta kuukausi huipentui Artiklan vieraina Rovaniemellä. Napapiirin viikko on suosittu sijaintinsa vuoksi, mutta tätä enemmän korostuu pohjoisten oikkareiden heittäytyvä ja vauhdikas asenne sekä sydämellisyys. Artiklalaiset olivat järjestäneet valtavasti ohjelmaa 30:n järjestämänsä kv-viikon kunniaksi: Viikon aikana muun muassa vierailtiin joulupukin maassa ja porofarmilla, sekä nautittiin paikallisesta taiteesta. Viikon aihe oli ”Financial Crimes: Fraud and Forgery”, johon tutustuttiin erilaisista näkökulmista luentojen, oikeustapausharjoitusten ja excursioiden kautta. Viikolla päästiin myös hoitamaan Nordiska Sekretariatetin virallista protokollaa syyskokouksen eli möten merkeissä: Int.Sekejä ei juurikaan naurattanut, kun kokous aloitettiin kv-sitsien jälkeisenä aamuna kello yhdeksän. Artiklan kv-viikolta mieleen ovat painuneet yliopiston lähialueella tehty rastikierros, 20-lukuteemaisten kv-sitsien upea saksofoninsoittaja ja iltaohjelmien jatkot Rovaniemen klassikkobaareissa, joissa pääsi esittämään kaikki karaokebravuurinsa ja kuluttamaan tanssilattian puhki. Myös vuosijuhlat olivat erityiset: Ne vietettiin Joulupukin omana kotiluolana tunnetussa SantaParkissa, kallion sisään louhitussa elämyspuistossa. Ennen iltajuhlaa päästiin testaamaan taikajunaa ja puiston muita aktiviteetteja, mikä sai vieraat hilpeälle mielelle. Artiklalaisille tyypillisesti railakas juhla sisälsi hienoja puheita ja esityksiä, mutta kaikista suurimmat aplodit sai komeiden arktisten palomiesten saapuminen juhlapaikalle sen jälkeen, kun palohälyttimet olivat lauenneet keittiöstä tulleen ruoankäryn takia. Jatkoille suunnattiin Rovaniemen keskustaan, ja jatkojen jatkot vietettiin hallituksen yhteisen majoituksessa saunan ja joulupotpurin merkeissä.

Marraskuu

Marraskuun ensimmäisellä viikolla jatkettiin kotimaahan tutustumista Vaasassa: Vuorossa oli Justuksen kv-viikko. Vuonna 2024 Int.Sek osallistui koko viikolle, mukaan lukien Culpa Cupiin joka on vuosittain vaihtuvalla kv-viikolla järjestettävä leikkimielinen jalkapallotapahtuma. Viikon teemana oli ”The Art of Negotiation: Exploring the Strategies and Techniques of Effective Legal Negotiations". Viikolla oli ehkä päätetty panostaa enemmän vapaa-ajan aktiviteetteihin, sillä virallisia luentoja taisi olla vain yksi. Tämä oli kuitenkin kaivattua vaihtelua kv-viikoille tyypillisesti tiiviiseen luentoaikatauluun. Int.Sekillä on viikolta paljon unohtumattomia muistoja, parhaimpana niistä rastikierros, jossa hän tapasi yhden hyvistä ystävistään. Myös hyttesitsit ja Euroviisuteemaiset kv-sitsit ovat jääneet mieleen hulluimpina sitseinä, joille Int.Sek on osallistunut. Kv-sitseillä hauskuutta saatiin Justuksen kerhohuoneelta löytyvästä entisestä uima-altaasta, joka löytyy nykyään lattialuukun alta. Voi vain kuvitella, kuinka hulvatonta vieraiden mielestä oli vuorotellen teljetä toisiaan altaaseen. Onnenpotkuksi muodostui myös vuosijuhlia edeltänyt cocktail-tilaisuus, jossa Int.Sek. voitti asianajotoimiston esittelyssä villasukat. Siirryttäessä iltajuhlaan Int.Sek nimittäin unohti vaihtokenkänsä kuvauspaikalle, ja huomasi tämän vasta jatkojen jatkoilla aamukahdeksalta. Onneksi voitetut villasukat jalassa oli mukava tassutella hostin luokse vaihtamaan haalarit sillikselle. Sillistä seuranneen perinteisen Tropiclandiareissun jälkeen virkistynyt Int.Sek lähti ajamaan kohti Turkua. Paluumatkaltakaan ei jännitystä puuttunut, kun pimeällä tieosuudella vastaantulevasta rekasta renkaista iskeytyi valtava kivi suoraan auton tuulilasiin. Onneksi iskemä ei lähtenyt leviämään, ja kotiin selvittiin ehjin nahoin. Int.Sek onkin sanonut, että Justuksen kv-viikko yritti tehdä hänestä selvää kaikin mahdollisin keinoin.

Vuonna 2025 Justuksen kv-viikon teemana oli ”Energy Law - Legal Dimensions of Modern Energy Challenges”. Int.Sek osallistui vain viikonlopun juhlallisuuksiin, mutta koko viikolla olleen Lexin edustuksen mukaan viikko oli vähintäänkin yhtä vauhdikas kuin edellisvuonna. Tätä ei ollut vaikea uskoa, sillä pelkästään pari päivää tuntuivat siltä, kuin olisi osallistunut koko viikolle. Mieleen jäivät iltajuhlassa soittaneen artistin esitys sekä hallituksen majoituksessa kovalla käytöllä olleet sauna ja poreallas.

Kv-viikkojen osalta vuosi päättyy marraskuun lopussa Tukholmassa. Viikon teemana vuonna 2024 oli ”Conflict of Interest - the Principle of Objectivity in a Lawyer’s Daily Work”. Muistoihin on jäänyt etenkin Ruotsin parhaaksi tituleeratun puolustusasianajajan pitämä luento, vierailu Ruotsin korkeimpaan oikeuteen sekä Juridiska Föreningenin hienoissa kerhotiloissa vietetyt useammat bileet. Tiloissa on oma Klubbmästaren hoitama baari. Jokainen klubbmästare suunnittelee oman haalarimerkkinsä, jonka voi saada vain, jos tapaa klubbmästaren henkilökohtaisesti. Int.Sekin oma suosikkihaalarimerkki onkin Tukholman viikolta, jossa hänen onnistui tavata yksi klubbis. Int. Sek majoittui aivan yliopiston kampuksen kupeessa, jossa yliopistorakennuksia ympäröivät lehmien ja hevosten laidunpellot. Tämä oli hulvatonta aamukuudelta, kun ruotsihittien tahdissa biletetyiltä vuosijuhlajatkoilta suunnattiin kotiin: Int.Sek luuli näkevänsä näkyjä, kun kahden metrin päässä keskellä suurkaupunkia olikin hevonen vapaana. Viikko oli tunteikas edellisvuoden Int.Sekien päättäessä oman yhteisen taipaleensa, ja kyyneliltä eivät säästyneet muutkaan vieraat. Silliksen jälkeen lexiläiset suuntasivat takaisin Turkuun yölaivalla, jonka keinutuksessa ja rauhallisen jazzmusiikin soidessa oli hyvä pohtia omaa tulevaa Int.Sek.-vuotta. Vuoden 2025 viikolla Tukholmassa tutkaillaan teemaa ”Insurance law - Liability, Coverage, and the Boundaries of Protection”, mutta enemmän Int.Sek odottaa kuitenkin mahdollisuutta tavata ruotsalaisia ystäviään, sekä päästä juhlimaan muiden Int.Sekien kanssa Tukholman yöhön, viimeistä kertaa vuodelle 2025.

Lopuksi

Int.Sekin vuosi on kuin Pohjoismaiden halki kulkeva vuoristorata, jossa metsät ja vuonot vaihtuvat tulivuoriin, hyttemökit vuosijuhlaglamouriin ja klubit unisiin aamuluentoihin. Se on ystävyyttä, joka syntyy kadonneiden laukkujen, yöllisten rastikierrosten ja sattumanvaraisten kohtaamisten seurauksena. Samalla vuosi on tilaisuus nähdä, miten eri maiden oikkarit juhlivat, opiskelevat ja ylipäätään ajattelevat oikeudesta. Ennen kaikkea se on mahdollisuus kuulua tiiviiseen, ainutlaatuiseen pohjoismaiseen yhteisöön, jonka jäsenet ja perinteet tekevät jokaisesta viikosta uudenlaisen seikkailun. Int.Sekin vuosi on intensiivinen, hulvaton ja unohtumaton – ja siksi yksi vuosista, jonka jälkeen mikään ei ole aivan ennallaan.

Vuosi vaihtuu, työ jatkuu

Vuosi on lyhyt aika, ja erityisen lyhyeltä se tuntuu rakkaan ainejärjestömme hallituksessa. Alkuvuoden ideat ja päämäärät ovat vuoden mittaan muuttuneet edunvalvontaan käytettyjen tuntien kautta konkretiaksi ja uudistuksiksi. Lukemattomista tunneista huolimatta kaikkea ei millään silti saa vuodessa valmiiksi. Tämän vuoden aikana onkin vahvistunut käsitykseni siitä, että näissä hommissa vaaditaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Moni asia ja uudistus edistyy hitaasti ja harkiten. Esimerkiksi tutkintouudistusta valmisteltiin vuosia, opetussuunnitelmatyö aloitetaan vuosi ennen OPSin vaihtumista ja suuria ongelmia harvoin voidaan yhdessä vuodessa korjata. Jos asioita halutaan muuttaa ja uusia ideoita viedä eteenpäin, vaatii se ylivuotista toimintaa ja yhtenäistä linjaa. Toimijat kuitenkin vaihtuvat vuosittain. Miten siis varmistetaan se, että edistetyt asiat eivät kuole kasaan toimijoiden vaihtuessa ja että kaikkea ei tarvitse aina aloittaa alusta?

Yksi uusi työkalu ylivuotisuuden parantamisessa on yhdistyksen kolmannessa sääntömääräisessä kokouksessa vahvistettu edunvalvontaohjesääntö. Edunvalvontaohjesäännön tarkoituksena on

Jos asioita halutaa muuttaa ja uusia ideoita viedä eteenpäin, vaatii se ylivuotista toimintaa ja yhtenäistä linjaa.

ensisijaisesti parantaa edunvalvontatoiminnan jatkuvuutta ja sitouttaa toimijoita yhteiseen linjaan. Ensimmäistä kertaa Lexin historiassa yhdistyksen kokouksessa vahvistettiin tuleville vuosille ne päämäärät, joihin toiminnassamme tulee erityisesti keskittyä. En väitä, etteikö samoja asioita olisi aiemminkin edistetty, mutta toiminnan tarkoitus ja päämäärä selkeytyvät huomattavasti, kun tärkeimmät linjaukset eivät siirry toimijalta toiselle vain hiljaisena tietona tai tietona, joka vain “kuuluu” tietää. Ohjesääntö ei ole ratkaisu kaikkeen, mutta toivon, että siitä on tulevina vuosina paljon apua tuleville toimijoille. Samalla myös toiminnan läpinäkyvyys paranee, kun linjaukset on vahvistettu koko jäsenistön edessä.

Ylivuotisuuden osalta on myös äärimmäisen tärkeää, että edunvalvontatoiminnassa on mukana tarpeeksi aktiivisia ihmisiä kaikilla mahdollisilla tasoilla. Toiminnassa tulee olla m ukana sekä uusia innokkaita aktiiveja että jo kokemusta kerryttäneitä jyriä.

Tunnen ylpeyttä ja kiitollisuutta siitä, että Lexistä löytyy vuodesta toiseen motivoituneita ihmisiä jokaiseen eri pestiin. Se ei ole itsestään selvää, eikä sitä tule jatkossakaan ottaa itsestäänselvyytenä. Toiminnan pitää olla tehokasta, näkyvää ja innostavaa, jotta halukkaat varmasti löytävät avoinna olevat mahdollisuudet. Edunvalvonnalliset asiat ovat mielettömän mielenkiintoisia - varsinkin kun niihin perehtyy pintatasoa syvemmälle.

Kaikkien ei tokikaan tarvitse uhrata vapaa-aikaansa yhteisten asioiden edistämiseen, mutta tarpeeksi monta tällaista hullua on mukaan saatava. Kun mukana on paljon aktiiveja, joilla on kokemusta eri asioista erilaisista ympäristöistä, saadaan kaikki mahdollinen tieto vaikuttamistyön pohjaksi. Suosittelenkin kaikille, joita edunvalvonta kiinnostaa vähääkään, lähtemään mukaan toimintaan. Niin ikään suosittelen kaikkia nykyisiä toimijoita hakemaan uusiin pesteihin nykyisten loppuessa. Se on tärkeää yhdistyksen kannalta, mutta tarjoaa myös henkilökohtaisesti hienoja mahdollisuuksia oppia oikkareiden asioista ja hankkia taitoja, joita ei muualta saa. On joku joskus myös todennut edunvalvonnan olevan seksikästäkin…

Näin päättyy oma opintovastaavavuoteni, joka on kulunut aivan liian nopeasti. Monia asioita on edistetty ja saavutettu, mutta moni asia jää myös täysin kesken. Onnekseni voin kuitenkin kertoa, että seuraavat pestit jo odottavat - ja työ jatkuu.

Kaikkien ei tokikaan tarvitse uhrata vapaaaikaansa yhteisten asioiden edistämiseen, mutta tarpeeksi monta tällaista hullua on mukaan saatava.

Niilo Peräaho Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

Eurooppalaistuva prosessioikeus: sielun peili laite-etsintöjen kohteena

Vanhan sanonnan mukaan silmät ovat sielun peili. Se oli aikana ennen älypuhelimia.

Vielä hiljattain poliisi saattoi tutkia epäillyn puhelimen sisältöä ilman tuomioistuimen lupaa. Tämä on kuitenkin muuttumassa. Hallitus on antanut esityksen (HE 70/2025 vp), jonka mukaan jatkossa laite-etsinnästä päättäisi kiireettömissä tapauksissa tuomioistuin eikä enää pidättämiseen oikeutettu virkamies.

Lakimuutoksen tavoitteena on saattaa Suomen lainsäädäntö EU-oikeuden mukaiseksi ja samalla vahvistaa yksityiselämän suojaa. Oikeusministeriön tiedotteen (18.6.2025) mukaan lain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2025.

Muutoksen taustalla on Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) lokakuussa 2024 antama Landeck-ratkaisu (C-548/21). Ratkaisussa EUT totesi, että viranomaisen pääsy matkapuhelimen tietoihin edellyttää riippumattoman tuomioistuimen tai hallintoelimen etukäteisvalvontaa, koska puhelin voi paljastaa käyttäjästään poikkeuksellisen arkaluonteisia tietoja.

Käräjäoikeus vahvisti 20.1.2025 antamassaan päätöksessä, että laite-etsintä oli ollut pakkokeinolain suhteellisuusperiaatteen vastainen ja siten perusteeton. Päätös laite-etsinnästä oli tehty ilman toimivaltaa, joten se oli myös EU-oikeuden vastainen. Poliisin hallussa olleet muistisisällön jäljennökset ja muistiinpanot määrättiin hävitettäviksi.

Suomen valtio ja keskusrikospoliisi valittivat päätöksestä Turun hovioikeuteen, mutta hovioikeus pysytti käräjäoikeuden päätöksen (ks. lehdistötiedote asiassa R25/112, 28.8.2025). Päätös herätti laajaa huomiota. Se osoitti, että Suomen voimassa oleva pakkokeinolaki ei täyttänyt EU-oikeuden edellytyksiä. Pidättämiseen oikeutettujen virkamiesten tutkintakeinot kapenivat.

Tähän erikoiseen tyhjiötilaan lähdettiin välittömästi hakemaan ratkaisua sääntelyn avulla. Kuitenkin keväällä 2025 kolmentoista EU:n jäsenvaltion oikeusministerit vastustivat yhteisellä kirjeellään todisteiden hyväksyttävyyttä koskevaa EU-lainsäädännön muutosehdotusta, jolla on tarkoitus vaikuttaa siihen, millaista todistusaineistoa tuomioistuimessa saa esittää todisteena. Oikeusministerit katsoivat, että vapaa todistusteoria on kansallisen rikosoikeusjärjestelmän kulmakivi,

Landeck-ratkaisun vaikutukset näkyivät Suomessa nopeasti. Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsitteli jo saman vuoden lopulla tapauksen, jossa poliisin katsottiin suorittaneen laite-etsinnän ilman riittävää oikeudellista perustetta. Käräjäoikeus totesi, että vaikka Landeck-ratkaisu ei ollut vielä lainvoimainen, sen oikeusperiaatteita oli noudatettava, sillä EU-oikeus velvoittaa jäsenvaltioita välittömästi.

TEKSTI | HILLA SUNDHOLM KUVAT | PIXABAY

jota ei tule rajoittaa EU-sääntelyllä. Kirjeessä vedottiin siihen, ettei sääntelymuutos ottaisi huomioon kansallisten järjestelmien eroavaisuuksia. Suomen oikeusministeri oli yksi kolmestatoista allekirjoittaneista. Suomen kannan mukaan maan kansallinen lainsäädäntö, jonka tulkinnassa otetaan EIT:n oikeuskäytäntö huomioon, on riittävä.

(Oikeusministeriön tiedote “EU-sääntelyllä ei tule rajoittaa vapaata todistelua”, 18.2.2025)

Hallituksen esityksessä 70/2025 vp kuitenkin niiataan. Jatkossa laite-etsintä edellyttäisi tuomioistuimen lupaa, ellei kyse ole kiireellisestä tilanteesta, tai etsintä perustu henkilön omaan suostumukseen. Jos lakiesitys hyväksytään, oikeustila selkenee. Toisaalta liian tiukka sääntely voisi monimutkaistaa esitutkintaa lisäämällä tyhjiä askelmia byrokratian portaisiin.

Asianajaja Markku Fredman kommentoi tuoreessa blogipostauksessaan (Prosessioikeus.fi, “Laite-etsintä ja asianosaisen oikeusturva”, 7.11.2025) laite-etsintöjä koskevan lakimuutoksen vaikutusta asianosaisen oikeusturvaan. Hän muistuttaa, että Landeck-ratkaisun jälkeen Suomessa käynnistynyt lainvalmistelu on johtanut hallituksen esitykseen HE 70/2025, josta on jo saatu perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 32/2025 sekä lakivaliokunnan mietintö LaVM 13/2025. Lakiesitys on siirtymässä täysistuntokäsittelyyn.

Fredman tuo esiin, että laite-etsinnän määritelmä pakkokeinolaissa (PKL 8:20.1) kattaa teknisen laitteen, kuten älypuhelimen muistissa olevan tietosisällön. Pelkkä laitteen haltuunotto ei vielä oikeuta viranomaista tutkimaan sen tietoja. Laite-etsinnän edellytykset (PKL 8:21.1) rinnastuvat esineelliseen kotietsintään. Rikosepäilyn tulee siis olla vakava ja etsinnässä voidaan olettaa löytyvän rikokseen liittyvää takavarikoitavaa dataa.

Fredman muistuttaa, että Landeck-ratkaisu merkitsi perustavanlaatuista muutosta, sillä laite-etsintä voidaan nähdä rinnastuvan telekuunteluun ja televalvontaan. EU-tuomioistuimen mukaan pääsy puhelimen koko tietosisältöön voi paljastaa henkilön elämänpiirin lähes kokonaan ja siksi laite-etsinnän etukäteinen riippumaton valvonta on välttämätöntä.

Hallituksen esityksen 70/2025 vp mukaan Suomi tuo sääntelyn

Jatkossa laite-etsintä edellyttäisi tuomioistuimen lupaa, ellei kyse ole kiireellisestä tilanteesta, tai etsintä perustu henkilön omaan suostumukseen.

EU-oikeuden mukaiseksi. Fredman kuitenkin huomauttaa, että samalla laitteen haltijan oikeusturva heikkenee. Esityksessä kumottaisiin pakkokeinolain 8:29a §, joka mahdollisti jälkikontrollin. Jälkikontrollin avulla laitteen haltija saattoi jälkikäteen saattaa laite-etsinnän tuomioistuimen arvioitavaksi. Jatkossa päätökset tehdään tuomioistuimessa ilman laitteen haltijan kuulemista, eikä hänellä ole muutoksenhakuoikeutta tuomioistuimen päätökseen.

Fredman varoittaa, että tämä siirtää väittelyn laite-etsinnän edellytyksistä vasta rikosasian pääkäsittelyyn, jolloin etsinnän tulokset ovat jo osana esitutkintapöytäkirjaa. Näin ollen tehokasta oikeussuojakeinoa ei käytännössä enää ole. Hän kysyykin, että miten tuomioistuin voi arvioida pakkokeinon asianosaiselle aiheuttamaa haittaa, jos asianosaista ei kuulla lainkaan.

Fredmanin mukaan ehdotetun uudistuksen myötä Suomi siirtyy jälkikontrollista näennäiseen etukäteisvalvontaan, jossa vain viranomainen toimii asianosaisena. Perustuslain 21 §:n vaatima kuulemis- ja muutoksenhakuoikeus jää toteutumatta. Näin Landeck-ratkaisu, jonka tarkoituksena oli vahvistaa yksityisyyden suojaa, saattaa Fredmanin mukaan Suomessa johtaa oikeusturvan heikkenemiseen.

Fredmanin mukaan laite-etsintöjä tehdään Suomessa keskimäärin 25 päivässä, myös viikonloppuisin. Jos puhelimen tietojen tutkiminen sallittaisiin vain vakavien rikosten torjunnassa, viranomaisten laajasti käyttämät tutkintaoikeudet kaventuisivat merkittävästi.

Hyödyntämiskieltoa ei tulisi soveltaa takautuvasti ennen Landeck-ratkaisua tehtyihin etsintöihin, ellei etsintä ole ollut muuten lainvastainen. Poliisin rooli oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaajana edellyttää riittäviä toimivaltuuksia. Mikäli tuomioistuimet alkavat katsoa kansallisen lain mukaisen toiminnan hyödyntämiskiellon perusteeksi, on vaarana rikosoikeudellisen vastuun vesittyminen. Kuitenkin yksityisyyden suoja osuu perusoikeuksien ytimeen, eikä Suomen nykyinen pakkokeinolaki riitä torjumaan yksityiselämän suojaan kohdistuvaa puuttumista.

Puntarissa on siis rikosten selvittämismotiivi sekä yksityisyyden suoja. Hallituksen esitys 70/2025 vp vahvistaa kansalaisten oikeusturvaa yksityisyyden osalta, mutta lisää samalla tuomioistuinten työtaakkaa ja vaatii poliisilta tarkempaa ennakkoarviota toimenpiteiden välttämättömyydestä. Esityksen muutos on perusoikeusnäkökulmasta kuitenkin välttämätön.

EU-tuomioistuimen linjauksen mukaan pelkkä jälkikäteinen valvonta ei riitä, kun kyse on laitteista, jotka sisältävät ihmisen koko digitaalisen elämän. Laite-etsintä ei ole pelkkä tekninen toimenpide, vaan syvällinen puuttuminen kansalaisen yksityisyyden ytimeen. Hallituksen esityksen 70/2025 vp mukainen lakimuutos vahvistaisi kansalaisten luottamusta siihen, että puhelintemme tiedot, kenen kanssa viestimme, missä liikumme ja millaisia typeriä kysymyksiä esitämme tekoälylle, nauttivat oikeussuojaa. Puhelimemme eivät ole vain teknisiä laitteita, vaan ne ovat peilejä koko elämäämme.

Kuva: Pixabay

Tulevien juristien yhteisiä muistoja luomassa

SYKSYN MELSKEESTÄ KOHTI JOULUA

TEKSTI | HELLIS OHTONEN

stun syyskuisena päivänä Calonian ovista sisään ja aula kuhisee uusia kasvoja. Tulevalla viikolla häämöttää Lex on the beach ja Toogiin tuntuu olevan vielä ikuisuus. Päivitän kavereilleni kesän parhaimmat käänteet eikä jutusta meinaa tulla loppua. Illat tuntuvat loputtoman pitkiltä eikä puhettakaan, että takkia pitäisi koulumatkalla pitää päällä. Puissa on lehdetkin tallella. Räpäytän silmiäni ja naamalleni sataa vedensekaisia lumihiutaleita. Syksy meni hujauksessa. Tätä kirjoittaessani enää pikkujoulut ovat edessä ja pian nekin ovat historiaa ja lämmin muisto sydämessä.

Pimenevät illat, loppuunpalaneet kynttilät ja realitysarjojen finaalijaksot ovat takuuvarmoja merkkejä joulun tulosta. Niin on myös vuoropäivin loskaiset ja törkeän liukkaat jalkakäytävät, jotka näyttävät ennemmin curling-radoilta. Lunta ei näy mailla halmeilla, mikä on tällaiselle Lapin kasvatille suorastaan kulttuurishokki. Tähän aikaan kuuluisi lumen narskua kenkien alla.

Jos joulufiilistä ei ulos katsomalla saa, on nyt viimeistään korkea aika laittaa joululaulut soimaan, paistaa piparkakkuja ja laittaa jouluvaloja ihan luvan kanssa. Kävelytahti liukkailla keleillä ei kuitenkaan ole ainoa asia,

mitä talven tullen saa hidastaa. Toivon, että jokainen saisi joulun tullen pienen hengähdystauon ja nauttia hieman rauhallisemmasta arjesta. Tiivis syyslukukausi vierähti ohi silmänräpäyksessä ja viimeisiä kurssiarvosanoja odotetaan kuumeisesti. Koko syksy on ollut yhtä tykitystä viikosta toiseen tapahtumissa ja toisinaan luennoilla ravaten. Nyt saadaan ottaa hetki happea ja valmistautua tulevaan vuoteen 2026 ja kevätlukukauteen.

Moni suuntaa jouluksi koti-kotiin vanhempien hellään huomaan ja pääsee vihdoin nauttimaan läheistensä seurasta. Kuppi glögiä ja viltti kainalossa on hyvä alkaa miettimään kulunutta vuotta ja kaikkea ihanaa, mitä olemme saaneet sen aikana kokea. Halukkaat voivat jo alkaa miettimään ensi vuoden uudenvuodenlupauksia.

Oli miten oli, jokainen voi taputtaa itseään olalle. Taas on yksi vuosi selätetty sekä rämmitty läpi, ja kaikesta sitä on lopulta selvitty. Tältä erää hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta ihan jokaiselle, ja muistakaa levätä. Ensi vuoteen!

Kirjoittaja on toisen vuoden lexiläinen, eläköityvä toimitusavustaja ja päätoimittajan oikea käsi, jonka kanssa päätoimittaja on luvan kanssa voinut kriiseillä.