Lexpress 42011

CALONIA g a l l u p Juhlavuoden viimeisessä gallupissa tiedusteltiin ihmisten mielipiteitä työstä ja erityisesti yrittäjyydestä.

Teksti ja kuvat: Jenni Heurlin

Kysymykset: 1. Oletko koskaan ajatellut suuntaavasi yrittäjäksi heti valmistumisen jälkeen?

2. Mitä hyviä ja huonoja puolia on yrittäjyydessä?

3. Mikä sinulle on työssä tärkeintä?

Susanne Klami, 1. vuosikurssi 1.

Olen ajatellut. Jos tulisi esimerkiksi mahdollisuus alkaa yhdessä jonkun kanssa niin, että voi jakaa työtehtäviä ja vastuuta sekä yhdistää kompetenssinsa.

2.

Hyviä puolia yrittämisen vapaus, haasteellisuus, itsenäisyys ja kiinnostavuus. Se onnistumisen tunne, kun saa jotain aikaan, voi olla suurempi, kuin jos olisi mennyt jonkun palkkalistoille. Kuitenkin yrittämisessä on riskinsä sekä pitkät päivät.

3.

Se, että saa tehdä jotain tärkeäksi ja kiinnostavaksi tuntemaansa asiaa sekä mahdollisuus käyttää kielitaitoa.

Kun on paneutunut asiaan ja kouluttautunut hyvin, pitäisi saada myös vaativaa työtään vastaavaa (eli hyvää) palkkaa. Myös viihtyisä työympäristö on tärkeä.

Ville Kaituri, 4. vuosikurssi 1.

En, en koe itseäni valmiiksi yrittäjäksi valmistumisen jälkeen. Ensin kokemusta.

2.

Hyviä puolia vapaus ja se, että kaikki työ, mitä tekee, menee omaan pussiin. Se on myös motivoivaa. Huonona puolena, ettei kukaan ole piiskaamassa, vaan pitää repiä selkärangasta.

3.

Kai pitäisi nauttia siitä. Myös se, että jää aikaa muullekin, ettei työstä tule elämä.

Liisa Meritähti, 1. vuosikurssi 1.

En ehkä heti valmistumisen jälkeen, ensin olisi hyvä saada työkokemusta. Helpompi yrittää, kun on kokemusta asioista ja tietää, miten homma toimii.

2.

Hyviä puolia on, että on vapautta ja saa tehdä kaiken miten haluaa. Huonona puolena sinänsä vastuu ja työmäärä, mutta toisaalta työtä tekee sitten itselleen.

3.

Ainakin haastavuus ja se, ettei joka päivä tee samaa työtä. Myös kansainvälinen työ olisi siistiä!

TOIM. huom.

PAINAVAA PALAUTETTA LexPressin lukijoilla oli mahdollisuus antaa palautetta ja osallistua kilpailuun aiemmin syksyllä. Oli mukava nähdä, että lehti todella kiinnostaa ja näin ollen palautettakin tuli. Julkaisemme tässä osan palautteista anonyymisti.

Tuleva päätoimittaja tulee varmasti jatkamaan lehden kehittämistä entisestään näiden sanojen pohjalta.

-Hieno lehti jälleen kerran! Kiinnostavia ja monipuolisia juttuja. Ehkä vielä hitusen enemmän haluaisin juttuja opiskelijaelämästä, koska niitä on todella kiinnostava lukea. Eli asialinjalla LexPressin pitääkin jatkaa, mutta toivottavasti pysytään silti mahdollisimman lähellä myös lexiläisten tämän hetken elämää. Eli nykypaketti on nyt tosi hyvä, pitäkää tämä!

-Erityisesti auskultointi-juttu oli hyvä. Myös Lexin historiaa vuosikymmen kerrallaan käsitellyt juttusarja oli mielenkiintoinen. Toivottavasti yhdistyksemme aiemmista vaiheista kerrotaan myöhemminkin.

-Tosi hyvä lehti!

-LexPress on mielestäni kehittynyt teema -ajatteluineen todella hyväksi ainejärjestöpohjalla tehdyksi lehdeksi. Myös taitto vaikuttaa olevan ihan hyvällä pohjalla.

-LexPressissä on parasta se, että sitä voi lukea netistä ilmaiseksi.

-Teema-ajattelu on tänä vuonna todellakin toiminut ja lehti on jatkanut laadukasta linjaansa.

LexPress 04/11

Päätoimittaja:

s. 18 ...

Aleksi Lundén lexpress@lex.fi

Taitto: Aleksi Lundén Satu Majuri

Toimituskunta: Annika Falben Jenni Heurlin Laura Hoffrén Iiris Jokinen Jesse Jokinen Henna Keto Markus Laine Satu Majuri Niko Markkanen Noora Mäki Mona Numminen Teemu Oksanen Sheima Ridha Jenni Vartiainen Antti Vaaja

s. 28 ...

Etukansi: Aleksi Lundén

Kansikuva:

Markus Laine Kuvassa: Mirka Niemi Jonne Rantanen Valtteri Tapala

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Newprint Oy

Painos:

Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvottiin kirjapalkinto ja voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Kiitokset vielä kerran palautteesta ja antoisia lukuhetkiä vuoden viimeisen LexPressin parissa.

Aleksi

550 kpl

ISSN 1235-371X

Copyright © 2011 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

s. 54 ...

sisällys Ura, yrittäminen ja osakkuus

... s. 24

... s. 37

... s. 62

Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom.: Painavaa palautetta . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Pääkirjoitus: Tönimistä ja taputtelua . . . . . . . . . . . . 6 Puheenjohtajalta: Ajan haasteisiin sopeutuen . . . . . . . 8 Edarissa tapahtuu: Tilinpäätöksen aika . . . . . . . . . . 10 Lex 50 -seminaari Varmalla . . . . . . . . . . . . . . . 11 Senilexin kuulumisia: Juhlaseminaari . . . . . . . . . . . . . . 12 Kohti menestystä: Seinä vastassa . . . . . . . . . . . 15 Nuorena yrittämään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Pohjola-Norden -seminaari . . . . . . . . . . . . . . . 23 Portaita pitkin partneriksi . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Pehmeämpi lasku työelämään . . . . . . . . . . . . . 28 Vieraasta kynästä Vs. Omasta kynästä . . . . . . . 32 Värikäs juhlavuosi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 LEX 50 vuotta Minä lexiläisenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Lex uudella vuosituhannella . . . . . . . . . . 39 Vallan kahvassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Oikeustaju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 London calling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Liikeideoiden syntylähteillä . . . . . . . . . . . . . . . 59 Sisar tervehtii: Codex . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 Huumassa hurmoksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

PÄÄ kirjoitus

Taistelua ja taputtelua Taas taitaa olla se aika vuodesta, kun varsinkin opiskelijoilla alkaa olla aito stressi päällä. Vaikka paineita ovat saattaneet aiheuttaa vuoden viimeiset tentit, opintopisteitä vaativa tukilaitos tai joululahjojen osto, lienee syytä todeta, että suurin paniikin aiheuttaja saattaa olla työpaikan hankinta tulevaksi kesäksi. Osassa yrityksistä haku ensi kesän tekijöistä nimittäin on jo päättynyt, ja jokaisen on viimeistään vuoden alussa herättävä toimimaan, jotta ei tule kiire. Etenkin tällä hetkellä vallitsevassa maailmanlaajuisessa talouden tilanteessa saattaa työpaikan hankinta vaatia erityisiä ponnisteluja.

silöinä, sillä ketään ei haeta kotoa sohvan pohjalta peliin mukaan, vaan kullakin on oltava omat verkot vesillä, ja vain jokaisen omat henkilökohtaiset keinot merkitsevät.

Kovan kilpailutilanteen vallitessa asetelma voi kääntyä rumaksikin nälkäisten juristinalkujen keskittyessä oman tulevaisuuden rakentamiseen.

Toisaalta tottahan se on, että monessa muussa asiassa ei voi olla egoistisempi kuin työnhakuprojektissa. Taistelun huomaa turkulaisen opiskelijan silmin alkaneen todenteolla etenkin silloin, kun pääkaupunkiseudulla käydään salamyhkäisesti, eikä todellista tilannetta tohdita kertoa opiskelukavereille – kuka tahansahan voi olla juuri pahin kilpailija.

Jopa absurdeihin mittakaavoihin paisuva kyräily saattaa tehdä tilanteesta jossain määrin huvittavan mutta samalla niin jännittävän. Pieni edessä olevan tuuppaaminen tai sivuun tönäisy ei kuitenkaan

“Nyt taputellaan tämä projekti päätökseensä ja suunnataan katse kohti tulevaa.”

Varsinainen työnhaku on mielenkiintoinen prosessi. Näppäimistöt viritetään verbaalisiksi miekoiksi, ansioluettelot nostetaan kilpien tapaan esille ja strategiat käydään mentaaliharjoituksen lailla valmiiksi läpi. Taistelu voi alkaa.

Taistelu, mikä käydään nimenomaan yk-

6

LexPress

ehkä ole se paras ratkaisu päästäkseen taputtelemaan oikeaa henkilöä selkään.

Hyvät tavat kannattaa muistaa työnhaussakin, ja olisi hyvä myös miettiä, mistä asioista todella on etua ja hyötyä omaa uraa suunnitellessa eteenpäin ja ylöspäin.

Tähän saa kosolti vihiä kädessäsi olevan lehden sivuilta.

Selkään taputtelujen lisäksi on tullut aika taputella myös sykähdyttävä juhlavuosi pakettiin. Se tehdään LexPressissä näyttävästi muuttamalla koko lehti värilliseksi: on aika astua uudelle aikakaudelle. Tämän lisäksi Lex haluaa kiittää kuluneesta vuodesta ainejärjestön aktiivitoimijoita, ja tästä syystä tämä lehti on postitettu kotiovelle asti isolle joukolle aktiivisia lexiläisiä.

Ura, yrittäminen ja osakkuus ovat vuoden viimeisen lehden teemoja, ja on lehden tyylin mukaista käsitellä näitä aiheita monipuolisesti. Saamme lukea juristista, joka hyppäsi yrittäjyyden kelkkaan jo uran alkumetreillä, mentorointiohjelmasta pehmentämässä laskua työelämään ja yrityshautomosta. Pääsemme myös selvittämään, mitä osakkuus asianajotoimistossa todella tarkoittaa, voiko oman uran mokata ja mitkä ovat valttikortteja työnhaussa. Kaiken tämän lisäksi kertaamme, mitä lexiläisille tapahtui Lontoossa, selvitämme, mistä PMMP:n Mira on huumassa ja muistelemme millainen oli vuosituhannen alku Bolognan punaiset haalarit jalassa.

Tämän pääkirjoituksen otsikko, ei viittaa viimeiseen pullaan eikä uuniin, kuten kovin useasti viimeisellä päätoimittajan palstalla on ollut tapana. Sen sijaan nyt taputellaan tämä projekti päätökseensä ja suunnataan katse kohti tulevaa.

Tässä kohtaa lienee paikallaan kiittää myös kaikkia niitä, jotka ovat olleet tuomassa LexPressiä kanssani siihen, missä se nyt on. Erityiskiitos kuuluu koko toimituskunnalle sekä kanssani hallituksessa istuneille. Mahtava vuosi on nyt ohi.

Me tehtiin se.

Nöyrästi kiittäen, Aleksi Lundén

LexPressin päätoimittaja lexpress@lex.fi Kuva: Markus Laine

LexPress

7

PUHEEN johtajalta

Ajan haasteisiin sopeutuen Historiaan tutustuessa kiinnostavimmat elementit ovat kenties mahdollisuus verrata menneisyyttä nykyisyyteen sekä tietynlainen nostalgia. Nyt, kun 50 vuotta yhdistyksen historiaa on takana päin, on mielenkiintoista pohtia, miltä meidän nykyopiskelijoiden aika näyttää vaikka 30 vuotta myöhemmin tarkasteltu. 1970luku oli poliittisen kärjistyneisyyden aikaa: sama leimasi myös Lexiä. Mistä sitten 2010-luku tullaan muistamaan ja miten nykyiset suuremman luokan suuntaukset heijastuvat Lexiin?

Laajemmassa kontekstissa nykyopiskelijoiden asemaa leimaa vahvasti opintososiaalisten etuuksien roolin analysointi.

Opiskelijoiden halutaan valmistuvan nopeammin. Siihen on tarjottu lääkkeeksi nyt toteutetun opintotuen rakenteellisen uudistuksen lisäksi mm. ”välivuosien” karsimista erilaisin keinon, omia kiintiöitä ilman opiskelupaikkaa oleville tai abeille, opintotuen lainapainotteisuuden lisäämistä sekä opiskelun maksullisuutta joko kokonaan tai esimerkiksi toisen tutkinnon osalta.

Lexissä nämä muutokset ja suunnitelmat on nähty usein uhkina, jotka vievät pois opiskelijoita yhdistystoiminnan pii-

8

ristä. Toisaalta Lexin koulutuspoliittisen vaikuttamisen on tarkoitus toki edistää opintojen suorittamisen sujuvuutta.

Parasta olisikin varmaan löytää hyvä tasapaino, jossa on mahdollista toimia aktiivisesti yhdistyksessä, mutta samalla saada opintoja mukavasti eteenpäin. Sitä tavoitetta voidaan edistää esimerkiksi sopeuttamalla yhdistyksen tehtävänjakoa sekä mahdollistamalla uusia joustavampia opintojen suorittamistapoja, kuten ns. ”tenttiakvaarioita”. Työelämän odotuksiin vastaamiseksi taas olisi toivottavaa, että järjestötoiminnasta saatava kokemus nähtäisiin eräänlaiseksi osaksi koulutusta, jota ei voi kirjoista oppia.

Tässä kohtaa erot työpaikoissa vallitsevien näkemysten välillä saattavat olla varsin suuria. Tällä kaikella yritän sanoa, ettei järjestöaktiivisuus ole työelämän ja tuottavuuden vihollinen; se vain tuottaa hyötynsä hieman eri kautta.

Quo vadis, Lex?

Kuten sanottu, ajan haasteisiin on pystyttävä vastaamaan. Syksyn edetessä jo pitkään esillä olleet mietteet yhdistyksen uudistustarpeista nousivat entistä voimakkaammin esille. Ratkaisevan askeleen ottamiseksi päätettiin perustaa ns.

LexPress

tulevaisuusryhmä, joka pohtii suurempia linjoja yhdistyksen organisaation kehittämiseksi ja työnjaon uudistamiseksi.

Työn tuloksena on toivottavasti entistä ehompi Lex! Uutta ideoimaan ovat luonnollisesti kaikki lexiläiset erittäin tervetulleita, ja ajatuksia voi jättää työ-

“Mielenkiintoista on nähdä, miten tämän päivän opiskelijoiden aika nähdään 20 vuoden päästä.” ryhmälle nettisivuilla, jossa työn edistymistä voi seurata muutoinkin. Se olisi erittäin arvokasta, jotta kaikki voisivat kokea mahdollisimman hyvin, että Lex on koko jäsenistöään varten. Palaute ja kritiikki on siis tässäkin kohtaa tervetullutta, jotta saamme kehitettyä yhdistystä mahdollisimman onnistuneesti.

Aikansa kutakin

Toiminta Lexissä jää taakse haikein mielin, mutta helpotustakin on pinnassa. Onneksi Lex-henkeä ja tunnelmia on mahdollista kokea myös valmistumisen jälkeen, kuten Lex 50 –seminaari Varmalla 29.11. osoitti. Tässä hengessä piileekin se Lexin paras voimavara.

Kulunut vuosi on ollut erittäin, no, vaiherikas, viimeisen päälle hauska ja antoisa mutta myös rankka. Haluan tässä vaiheessa kiittää hallitusta ja kaikkia lexiläisiä, jotka ovat tehneet yhdistyksemme juhlavuodesta näin upean! Te todella olette Lex! Tästä vuodesta jäävät muistot ovat sanoinkuvaamattomia, ja paljon tullut opittua matkan varrella. Toivotan kaikkea hyvää Teemulle ja ensi vuoden hallitukselle. Kiitän ja kuittaan, pitäisi tästä varmaan vielä valmistuakin.

Tulevaisuuteen kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti eikä jumiutua valmiisiin rakenteisiin. Se ei ole väheksymistä kenenkään työtä kohtaan vaan ihan normaalia kehityskulkua. Uutta ei saavuteta ilman rohkeutta. Tämän syksyn fuksit ovat osoittaneet tästä loistavaan esimerkkiä pistämällä pystyyn Lexin oman spexin; vihdoin, sekin on ollut pinnan alla jo pitkään.

Toivottavasti siis tulevaisuus sujuu rakentavassa ja suvaitsevaisessa hengessä, niin yhteiskunnassa yleisesti kuin Lexissäkin. Meistä itsestämme se on kiinni ihan täysin. Mielenkiintoista on nähdä, miten tämän päivän opiskelijoiden aika nähdään 20 vuoden päästä.

Antti Vaaja Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LexPress

Kuva: Markus Laine

9

EDARISSA tapahtuu

Tilinpäätöksen aika Uuden TYYn ensimmäinen edustajistokausi alkaa olla takana päin. Vaalit on käyty. Lex nosti äänimääräänsä yli sadalla ja piti neljä paikkaansa edustajistossa. Uudet toimijat nousevat nyt lexiläisten keihäänkärjiksi.

Lex sai kuitenkin todella huiman äänimäärän, ja kiitos tästä kuuluu kaikille upeille ehdokkaillemme sekä tietysti ehdokkaidemme äänestäjille. Oikkareista muuten 54 % äänesti vaaleissa – muissa tiedekunnissa äänestysprosentti oli keskimäärin 33 %. Kiitos siis Teille kaikille vielä kerran!

Ensi vuonna Ryhmä Lexin varsinaisina edaattoreina toimivat Vesa Puisto, Mirjam Scheinin, Janne Laasonen ja Sanna Rättyä. Varajäseniksi nousivat hienosti Lauri Kattelus, Jussi Sjöblom, Antti Vaaja ja Hanna-Maria Seppä. Lienee myös syytä mainita, että vaikka Lexin paikkamäärä ei noussut, sai yhteinen vaalirenkaamme lääkisläisten ja kyltereiden kanssa yhteensä huikeat 17 paikkaa 41:stä. Yhteistyössä on voimaa.

TYYn talous, musta tulevaisuus?

Yksi Ryhmä Lexin vaaliteemojen kärjistä oli kritiikki TYYn taloudenpitoa kohtaan. Vaalien alla TYYn hallitus toi edustajistolle lähetekeskusteluun vuoden 2012 talousarvion, jossa kuluja oli lisätty 64 000 € verrattuna kuluvaan vuoteen.

Tämä olisi tehnyt noin 5 € per TYYn jäsen eli kyse ei ole mistään pikkurahasta!

10

Kulut oli tarkoitus kattaa aiempien vuosien ylijäämällä. Luulisi raivokkaimpienkin TYY-idealistien ymmärtävän, että moinen rahankäyttö ei ole kestävällä pohjalla. Näytti siis vahvasti siltä, että vaaliteemamme kysymysmerkki oli vaihtumassa jo nyt huutomerkkiin. TYYn talous, musta tulevaisuus!

Onneksi Ryhmä Lex sai puhuttua lopullisessa talousarviokeskustelussa järkeä edustajistolle ja kululisäys jäi edes hieman pienemmäksi. Jäsenmaksu tosin nousee ensi vuonna joka tapauksessa eurolla 91 euroon.

Aika kiittää

Nykyisen edustajistoryhmän viimeinen kokous on takana. Joulukuussa uusi edustajisto pitää järjestymiskokouksensa. Takana on kahden ja puolen vuoden pituinen, ennätyspitkä edustajistokausi.

Tänä aikana moni aktiivinen lexiläinen on toiminut TYYn edustajistossa, valiokunnissa ja muissa toimielimissä. Kantavana ajatuksenamme on aina ollut opiskelijan – erityisesti oikeustieteen opiskelijan – parempi huominen.

Nyt on vanhojen toimijoiden aika tehdä tilaa uusille toimijoille ja tuoreille ajatuksille. Haluan kiittää kaikkia Ryhmä Lexin toiminnassa mukana olleita.

Niin se on, että vain me ajamme TYYssä oikeasti oikkarien etua – nyt ja tulevaiTeemu Oksanen Ryhmäpuheenjohtaja Ryhmä Lex

LexPress

HUOM! Ryhmä Lexin netissä: www.ryhmalex.fi

Lex siis piti neljä paikkaansa uudessa edustajistossa. Unelma viidennestä paikasta jäi lopulta arvan varaan. Jokainen ääni on tärkeä ja nyt jäimme tavoitteesta tasan yhden äänen. Mutta ei auta itku markkinoilla.

Lex 50 –seminaari Varmalla – haasteet kestävyysvajeisessa Suomessa Teksti: Antti Vaaja

Lex ja alumniyhdistyksemme Senilex järjestivät yhteistyössä juhlavuoden merkeissä Lex 50 –seminaarin Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman tiloissa tiistaina 29.11. Seminaarin teemana toimi ”haasteet kestävyysvajeisessa Suomessa”, yleisö sai kuulla tiukkoja näkemyksiä yhteiskunnan sekä erityisesti oikeuslaitoksen rahoitusmalleista. Suuri kiitos tapahtuman puitteista ja järjestelyistä kuuluu vanhalle puheenjohtajallemme, Varman toimitusjohtaja Matti Vuorialle.

Puhetta seminaarissa johti Lex ry:n pitkäaikainen kunniapuheenjohtaja Matti Manner. Varman varatoimitusjohtaja Risto Murron puheenvuoro euron tilanteesta poiki runsaasti kysymyksiä yleisöstä. Matti Vuoria taas käsitteli Suomen taloustilannetta yleisemmin. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola puhui EU:n talouskriisistä juridisesta näkökulmasta, ja valtakunnansyyttäjä emeritus Matti Kuusimäki käsitteli oikeuslaitoksen haasteita ja kehitystarpeita. Lopuksi edellä mainitut kävivät paneelikeskustelun alustetuista aiheista. Kokonaisuutena paketti oli todella mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, ja yleisö pysyi takuulla hyvin valveilla.

Keskustelu jatkui cocktailtilaisuudessa kevyemmissä tunnelmissa. Seminaari kokosi hienolla tavalla yhteen opiskelijoita ja alumneja, ja tutustuminen jatkui vielä yhteisessä paluubussissa Turkuun. Alumniyhteistyö otti tapahtuman myötä taas askeleen eteenpäin.

PJ-tapaaminen

Seminaarin yhteydessä Varmalla järjestettiin Lex ry:n puheenjohtajien tapaaminen.

Paikalla oli 26 hallituksen puheenjohtajaa sekä vanhimpana emeritus-kunniapuheenjohtaja Juhani Kyläkallio. Tunnelma oli erinomainen ja tapahtuman edetessä kuultiin mielenkiintoisia tarinoita Lexin vaiheista. Kiitokset myös tämän tapahtuman puitteista menevät Matti Vuorialle.

SENILEXIN kuulumisia

Juhlaseminaari alumninäkökulmasta – haastattelussa Ritva Kauppi

Juhlaseminaari alumninäkökulmasta – haastattelussa Ritva Kauppi Lex 50 vuotta –seminaarin yhteydessä järjestettiin Senilex ry:n perinteinen syystapaaminen, johon osallistui yli sata Lex-alumnia. Lexpressin haastateltavaksi päätyi entinen aktiivinen lexiläinen, VT Ritva Kauppi (o.s. Iittiläinen), joka toimi Lexin vuosijuhlamarsalkkana vuonna 1999 ja Lexin hallituksen kulttuuritoimikunnan puheenjohtajana vuonna 2000.

Ritva on myös saanut Lexin tunnustusmitalin eli kettumerkin vuonna 2001. Ritva valmistui vuonna 2005 ja työskentelee nykyään lakimiehenä Teollisen yhteistyön rahasto Oy:ssä (Finnfund).

Teksti ja kuva: Inari Kinnunen, Asianajaja, Senilex ry:n hallituksen tiedotusvastaava

Kertoisitko LexPressin lukijoille hieman työpaikastasi Finnfundista ja työtehtävistäsi siellä?

Finnfund on vuonna 1980 perustettu valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö, joka rahoituksen kohdealueita ovat kehitysmaat sekä Venäjä. Finnfund edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla niissä itsekannattavasti vastuullista yksityistä yritystoimintaa. Instrumenttina voi olla laina, oman pääoman ehtoinen sijoitus tai välirahoitus. Sijoituksissamme kiinnitämme erityistä huomiota myönteisiin kehitysvaikutuksiin muun muassa ympäristö- ja sosiaaliasioiden osalta.

Esimerkkinä yhdestä sijoituksesta voin mainita vaikkapa opo-sijoituksen kenialaiseen lääketehtaaseen, joka valmistaa malaria- ja AIDS-lääkkeitä. Tehdas sai taannoin WHO:n hyväksynnän AIDS-lääkkeelleen, mikä tarkoittaa käytännössä laadukkaita lääkkeitä niitä tarvitsevien lähialueilta. Kehitysmaissahan ongelmana on usein paitsi lääkkeiden saatavuus myös niiden laatu. Yhtiön lakimiehenä laadin kaikenlaisia sijoituksiimme liittyviä sopimuksia. Paikallisen kohdemaan juristeja käytetään toki neuvonantajina paikallisten lakien osalta. Tällä hetkellä minulla on hankkeita muun muassa Keniassa, Kiinassa, Intiassa, Etelä-Afrikassa, Venäjällä, Ukrainassa, Thaimaassa ja Laosissa.

Mielenkiintoinen tilanne työssäni suomalaisen juristin näkökulmasta voisi olla vaikkapa seuraava kokemus. Neuvottelimme yhtä osakassopimusta, johon perustajaosakas halusi ehdon, jonka mukaan yhtiö vastaisi hänen vaimostaan, mikäli hän kuolisi ennen vaimoaan. Kyseessä oli siis maa, jossa ei juuri tunneta eläkettä eikä juuri muutakaan sosiaaliturvaa – siis se tavallinen tarina kehitysmaassa. Ehdotin, että vaimon turva järjestettäisiin jollain muulla tavalla. Sopimushetkellä miehellä oli tosin vain yksi vaimo, mutta mielessäni oli pahin mahdollinen tilanne eli että hänellä kuollessaan olisi kyseisen maan lain sallimat neljä vaimoa. Näin ollen vaimon elatus miehen kuoleman jälkeen sovittiin miehen ja vaimon välillä jollain muulla sopimuksella.

12

LexPress

Mitä mieltä olit seminaarista - sen asiasisällöstä sekä tunnelmasta?

En etukäteen ehtinyt orientoitua tulevaan seminaariin, vaan lähdin osallistumaan vähän kesken työpäivän. Suomalaisen tuomioistuinlaitoksen ajankohtaiset kuulumiset ja kehitysnäkymät eivät nykyisessä työssäni tule mitenkään esille. Siksi erityisen mielenkiintoinen oli Matti Kuusimäen puheenvuoro.

Oletko aiemmin osallistunut Senilexin tapahtumiin?

Olen pari kertaa aiemmin ollut syystapahtumassa sekä vuonna 2007 tiedekunnan päivässä.

Miksi alumnitoiminnassa kannattaa mielestäsi olla mukana?

Liityin Senilexiin heti valmistumisen jälkeen, kun ajattelin, että tapahtumissa pääsee mukavasti tapaamaan opiskeluaikaisia ystäviä ja tuttuja. Näin on käynytkin.

Toivon vain, ettei tulevaisuudessa käy niin, että vanhoja ystäviä näkee vain alumnitapahtumissa. Pidetään siis yhteyttä!

Mitä Lex sinulle merkitsee?

Lexin toiminnan kautta sain paljon hyviä ystäviä. Osaan tutustuin jo esilexiläisenä aikana Lexin valmennuskurssilla.

Kertoisitko jonkin mieleenpainuvan Lexiin liittyvän muiston?

Ainakin hauskimpia hetkiä olivat sitsit, vuosijuhlat ja kv-viikon mökkikeikat.

Mitä Senilex sinulle merkitsee?

Senilex on hyvä kanava kuulla tiedekunnan kuulumisia, tavata opiskelukavereita joita näkee harvemmin sekä kuulla mahdollisesti myös Lexin nykykuulumisia.

Millaista ohjelmaa tai toimintaa toivoisit tulevaisuudessa järjestettävän alumneille?

Lex kutsui joka toinen vuosi vanhat hallitukset kymmenen edellisen vuoden ajalta Kirkkotien sitseille. Kutsua ei enää tule, joten toivoisin, että raja nostettaisiin 20 vuoteen!

Seminaarihumussa senilexiläiset (etualalla) Helena Wetterstrand (vas.), Hanna Seppänen ja Ritva Kauppi.

kohti menestystä

SEINÄ VASTASSA? Ei ole mitenkään epätavallista, että opiskelija kokee opintomenestyksessään vahvempia ja heikompia kausia. Mikäli opinnot tuntuvat jo jonkin aikaa polkeneen paikallaan, ei peli suinkaan ole menetetty – on vain ryhdyttävä toimiin tilanteen oikaisemiseksi.

Teksti: Mikael Lustig

Tämä palsta on aiemmin pureutunut työhakemuksen tekoon, uran aloittamiseen juristina sekä opiskelutekniikoiden kehittämiseen. Tämä juhlavuoden päätösnumero antaa ohjeita ja vinkkejä siihen tilanteeseen, kun opinnot eivät etenekään toivotulla tavalla. Kela hiillostaa ja turhautuminen kasvaa - jotakin pitäisi tehdä, mutta mitä?

Mitä ongelmien taustalla?

Viime numerossa opiskelijaa kehotettiin asettamaan itselleen sopivat tavoitteet. Aina nämä eivät kuitenkaan toteudu, ja tilanne voi kärjistyä niin, että kovasta yrittämisestä huolimatta tentit eivät vain mene läpi. Syitä tähän voi olla monia: uupumus, motivaation puute, yksityiselämän ongelmat ja yksittäisen epäonnistumisen viemä itseluottamus heijastuvat helposti opintomenestykseen. Epätoivoon ei kuitenkaan pidä joutua, sillä asialle on paljonkin tehtävissä.

Tartu härkää sarvista

Ongelman tiedostaminen on tärkeä osa sen ratkaisemista. Voi olla, että kyseessä on vain itsestään korjaantuva vastoinkäyminen, mutta kannattaa kuitenkin pohtia, missä kenties menee vikaan. Omatoimisestikin voi tehdä paljon! LexPressin edellisen numeron hyvistä vinkeistä ei voi liiaksi korostaa aikataulutuksen merkitystä opintojen edistymisessä. Selvät suunnitelmat siitä, mitä tekee nyt ja mitä seuraavaksi, aut-

tavat käyttämään ajan oikeisiin asioihin ja vähentävät stressiä.

Vaikka ongelmia pystyy usein hoitamaan myös itse, ei kuitenkaan kannata jäädä niiden kanssa yksin. Suomalaisille on kenties tyypillistä kasvojen menettämisen pelossa koettaa selviytyä omin avuin tilanteesta kuin tilanteesta, mutta se voi johtaa ongelmien pahenemiseen.

Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä johonkuhun, mikäli opinnot tuntuvat tervanjuonnilta.

Vaihtoehtoja on monia

Kenen puoleen opiskelijan pitäisi sitten kääntyä? Yliopistolla opiskelijan tukena ovat muiden opiskelijoiden lisäksi opinto-ohjaajat, opettajatuutorit ja tiedekunnan muu henkilökunta sekä opintopsykologit ja YTHS:n psykologit.

Heidän kanssaan voi puhua luottamuksellisesti, mikä tekee hyvää kiireen ja stressin keskellä.

Opinto-ohjaajat osaavat auttaa opintojen suunnittelussa ja aikatauluttamisessa. Usein jo pelkkä puhuminen ja suunnitteleminen auttavat saamaan opinnot takaisin raiteilleen. Meillä opinto-ohjaajat ovat yhtä lailla tiedekuntamme opiskelijoita ja tietävät, millaista opiskelu oikeustieteellisessä on, joten heiltä voi saada eräänlaista vertaistukea.

Kynnys ottaa heihin yhteyttä on siis matalalla. Opinto-ohjaajat neuvovat myös oikealle ovelle, kun kyseessä on aikataulujen sekoittumista suurempi ongelma.

LexPress

15

kohti menestystä Psykologit opiskelijoita varten

Opintojen suunnittelua syvemmissä kysymyksissä opiskelijan apuna ovat psykologit. Yliopiston opintopsykologit ovat perehtyneet oppimiseen ja ovat opiskelijoiden ohjaamisen ammattilaisia. Heidän tavoitteenaan on opiskelijan kanssa yhdessä löytää ratkaisut ongelmiin: ensimmäisellä tapaamiskerralla on tarkoitus hahmottaa nämä ongelmat, ja niiden luonteesta riippuen tapaamiskertoja on yleensä sen jälkeen yhdestä neljään. Yleisemmissä opiskelijan elämäntilanteen ongelmissa apua taas tarjoavat YTHS:n psykologit ja muu henkilökunta, joihin otetaan yhteyttä mielenterveyspalveluiden kautta. Epäröivän kannattaa pitää mielessä, että psykologit työskentelevät nimenomaan opiskelijoita varten, ja mennä rohkeasti heidän juttusilleen.

Vaihtoehto kahdenkeskiselle tapaamiselle psykologin kanssa on opintopsykologin johdolla kokoontuva Opinnoissa eteenpäin -ryhmä, jonka tavoitteena on

kehittää osallistujien opiskelutaitoja ja -motivaatiota. Opiskelijan oma rooli tässä enintään kahdeksanhenkisessä ryhmässä on aktiivinen, sillä jäsenet saavat itse vaikuttaa käsiteltäviin teemoihin, ja kahdeksan kokoontumiskerran lisäksi työskentelyyn kuuluu kotitehtävien suorittaminen.

Opinnoissa eteenpäin -ryhmä sopii erinomaisesti oikeustieteen opiskelijalle, onhan hänen arkensa pääasiassa yksinäistä puurtamista. Ryhmä on yleensä järjestetty kahdesti vuodessa, joten todennäköisesti seuraavan kerran pääsee mukaan ensi keväänä. Sitä ennen suositellaan kuitenkin mahdollisesti tapaamista opintopsykologin kanssa.

Lopuksi muistutettakoon, että etenemisvaikeuksien kohdatessa tärkeää on ongelmiin tarttuminen ja niistä puhuminen – sitä kautta kullekin sopivimmat ratkaisukeinotkin löytyvät. LexPress toivottaa menestystä opintoihin!

Muista nämä, mikäli opinnot eivät etene: • • • • •

Tartu määrätietoisesti ongelmiin! Älä jää yksin ongelmiesi kanssa!

Puutu ongelmaan nopeasti, silloin se on helpointa hoitaa.

Pyydä apua siltä, jonka luo tuntuu helpoimmalta mennä puhumaan (opinto-ohjaaja, opettaja, psykologi).

Pohdi ongelman syitä - sekin auttaa valitsemaan, kehen olla yhteydessä.

Artikkeli on tehty yhteistyössä oikeustieteellisen tiedekunnan opinto-ohjaajan Anne Yli-Alhon sekä Opinnoissa eteenpäin -ryhmän vetäjän, psykologi Saara Laitinen-Krispijnin kanssa.

16

LexPress

NUORENA YRITTÄMÄÄN Yrittäminen on elämäntapa, joka vaatii rohkeaa asennetta, oikeanlaista innostusta ja uskoa omaan tekemiseen. Yrittäjän menestyksen takaavat vastuullisuus, pitkäjänteisyys, määrätietoisuus ja luja työ. Uudet mahdollisuudet ja vapaus kannustavat yrittäjyyteen. Oman yrityksen perustaminen ei käy käden käänteessä, vaan edessä on monia läpäistäviä haasteita. Ainakaan yrittäjyyden alkumetreillä koettelemuksilta ei voi välttyä. Asianajaja Markus Ingström kertoi LexPressille oman tarinansa nuorena yrittäjänä toimimisesta.

Teksti: Satu Majuri, Kuvat: Markus Ingström

18

Markus Ingström on 30-vuotias asianajaja, varatuomari ja kauppatieteiden maisteri. Ingström on valmistunut Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2005. Hän toimi auskultanttina käräjäoikeudessa ja pienen asianajotoimiston palveluksessa yli kolme vuotta ennen oman yrityksen perustamista. Yrittäjyyden lisäksi Ingström opiskelee Turun yliopistossa jatko-opiskelijana.

Loppukesästä 2011 syntyi oma yritys toiminimellä Asianajotoimisto Markus Ingström. Asianajotoimisto sijaitsee Helsingissä ja on keskittynyt insolvenssioikeuteen ja oikeudenkäynteihin. Ingströmin erityisalaa on konkurssioikeus ja hän toimii esimerkiksi konkurssipesissä

pesänhoitajana.

Mistä yrittäjän rohkeus?

Markus Ingström kertoo seuranneensa lakimiesyrittäjyyttä hyvin läheltä yli kolme vuotta ennen oman asianajotoimiston perustamista.

-Toisaalta olen aina tiennyt, että tulen joskus perustamaan oman toimiston.

Viime kesänä sitten tuli olo, että nyt on aika.

Ingström toteaa, että oman toimiston perustaminen ei vaadi ylitsepääsemättömiä investointeja.

-Alkuun pääsee melko pienillä kustannuksilla, joten varsinaisen rohkea en kokenut olevani. Ainoa huoli on se,

LexPress

Markuksen vinkit: Viisi huomiota yrityksen perustamisessa 1. Myös juristin kannattaa kysyä nöyrästi neuvoa yritystä perustaessaan!

2. Hae starttirahaa ennen yrityksen perustamista, selvitä rahoitusmahdollisuudet!

3. Selvitä itsellesi selkeästi, mistä asiakaskuntasi tulee muodostumaan!

4. Muista markkinointi!

5. Ole realisti!

että rahaa ei tule heti sisään, vaikka töitä onkin.

Käytännön työ

Juridiikan alan yrityksen pyörittäminen ei pohjimmiltaan eroa muiden alojen yritysten hoitamisesta Ingströmin mielestä.

-Omalta osaltani yrityksen pyörittäminen tarkoittaa ensinnäkin infrastruktuurin ylläpidosta huolehtimista.

Pitää varmistaa, että laskut maksetaan ajallaan, jotta tietoliikenneyhteydet toimivat ja katto pysyy pään päällä, Ingström listaa.

Toiseksi tulee huolehtia markkinoinnista. Tulee varmistaa myös muiden sellaisten seikkojen toimivuus, joilla yritetään saada asiakkaita, joiden avulla ne laskut maksetaan.

-Lopulta vielä itse työtkin pitää jonkun tehdä. Yrityksen pyörittäminen on siis myös ajankäytön hallintaa ja priorisointia, Ingström kertoo.

Neuvot oikeustieteen opiskelijoille – tuleville yrittäjille

Markus Ingströmin vinkki on, että kesä- ja muut opiskeluaikaiset työt tulisi mahdollisuuksien mukaan tehdä sellaisessa työpaikassa, joka tukee myöhempää yrittäjyyttä.

-Suhteiden luominen alan toimijoihin on hyvä aloittaa mahdollisimman varhain. Omasta asianajotoimistosta haaveilevan kannattaa esimerkiksi yrittää päästä töihin tuomioistuinlaitokseen tai asianajotoimistoon, jolloin opintojen vastapainoksi pääsee näkemään myös käytäntöä ja tutustumaan ihmisiin.

Ingström kannustaa oikeustieteen opiskelijoita hyödyntämään liiketaloustieteiden opiskelua yliopistolla.

-Yrittäjälle ei tee pahitteeksi osata hieman laskentatoimea, vaikka kirjanpitäjää käyttäisikin, hän vihjaisee.

Fakta on myös se, että jonkinlainen ymmärrys markkinoinnin perusteista on välttämätöntä myös yhden henkilön yrityksessä.

LexPress

19

Yrityksen johtoon suoraan koulun penkiltä

Mikään ei Ingströmin mielestä estä koettamasta yrittäjyyttä suoraan koulun penkiltä.

-On mahdollista, että valmistuvalla juristilla on selkeä visio sitä, millaista liiketoimintaa tulee pyörittämään, asiakaskunta on tiedossa ja suhteetkin ovat kunnossa.

Ingströmin mukaan tällöin on kuitenkin oltava valmis oppimaan monia asioita kantapään kautta.

Lähtökohtaisesti muutaman vuoden kokemus kokeneemman lakimiehen alaisuudessa on hyvä ratkaisu Ingströmin mielestä, vaikka tietäisikin haluavansa yrittäjäksi.

-Kirjoista oppii teorian, mutta lakimiehenä toimiminen vaatii myös käytännön osaamista, hän muistuttaa.

Tarjottu apu nöyrästi vastaan

Itse yrittäjyyteen, erotuksena juristin ammatista, oikeustieteellinen koulutus ei Ingströmin mielestä tarjoa juurikaan valmiuksia.

-Luonnollisesti paperisota eri viranomaisten kanssa käy helpommin, mutta yrittäjyys on paljon muutakin. Eräs aloittavien yritysten kanssa toimiva henkilö työvoimatoimistossa totesikin, että yleensä juristit luulevat yrityksen perustamisvaiheessa tietävänsä liiketoiminnasta kaiken oleellisen, vaikka todellisuudessa myös heidän kannattaisi ottaa tarjottu apu nöyrästi vastaan.

-Suhteiden luominen alan toimijoihin on hyvä aloittaa mahdollisimman varhain, asianajaja Markus Ingström vinkkaa.

20

LexPress

Hyvinvointivaltion ylläpito ja kilpailukyky vaikuttajien huulilla Pitkät perinteet omaava Pohjola-Norden seminaari pureutui Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa erittäin ajankohtaiseen aiheeseen. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin ylläpito vaatii rahaa ja sitä saadakseen on elintärkeää, että valtiot pitävät yllä kilpailukykyään investointien houkuttelemiseksi. Puhujina seminaarissa oli niin elinkeinoelämän huippuvaikuttajia kuin politiikankin merkkihenkilöitä.

Teksti: Mona Numminen, Sheima Ridha

Seminaarissa puhuneet Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Ole Johansson ja Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark pitivät ajankohtaiset alustukset siitä, millaisia valttikortteja Suomella ja Ruotsilla on muuhun maailmaan verrattuna, jonka vuoksi kansainväliset yritykset haluaisivat sijoittaa toimintojaan tänne. Mutta mitkä ovat syyt sille, että nämä tärkeät investoinnit jäävät saamatta?

Miten teollisuustuotteet saadaan maailmalle, jos satamamme ovat vanhentuneet ja käyttökelvottomat? Mikä järki on pitää tehtaita kehä kolmosen ulkopuolella, jos teitä ja rautateitä ei pidetä kunnossa?

Pekka Lundmark korostikin puheessaan faktaa, että vienti tuottaa noin puolet Suomen verotuloista, joilla rahoitetaan välittömästi hyvinvointivaltion ylläpitoa. Tämä on siis asia, joka on pidettävä kirkkaana mielessä päätöksiä tehtäessä.

Pohjoismaissa hyvä ja laadukas koulutus on lähtökohtana työelämään sijoittumiselle. Osaamispääoman lisäksi koulutus vaikuttaa myös työnantajien ja työntekijöiden kykyyn löytää yhteinen kieli työnteon sujuvoittamiseksi. On kuitenkin varmistettava, että koulutus vastaa työmarkkinoiden kysyntää ja siellä vaadittavaa osaamisen tasoa, sillä rajalliset resurssit on käytettävä viisaasti.

Suomen kova verokanta luo harmaan pilven teollisuuden ylle. Yhteisöverotus ja ansiotulon verotus vaikuttavat ulkomaisiin sijoittajiin. Elinkeinoelämän vaikuttajat halusivat myös kiinnittää huomiota joustamattomaan palkanmuodostukseen liittotasoissa raamisopimuksissa, jota tälläkin hetkellä yritetään saavuttaa.

Joustava työaikajärjestelmä on ehdoton etu suomalaisessa työelämässä, kunhan vain palkkojen muodostaminenkin saataisiin yhtä joustavaksi.

Johanssonin mukaan avoin kansantalous ja vapaa kauppa tekevät toiminnan sijoittamisen helpoksi ja houkuttelevuutta lisää myös olematon korruptio ja oikeusnormien järjestelmällinen noudattaminen. Sekä Johansson, että Lundmark korostivat kuitenkin, että jokin on silti pielessä. Suomi tarvitsee enemmän ulkomaisia investointeja, jotta pystymme tuottamaan hyvinvointivaltion palvelut niitä tarvitseville. Sijoittuminen kansainvälisten kilpailukykymittausten kärkipäähän ei ole tuonut Suomelle tarpeeksi haviteltuja investointeja ulkomailta, mikä siis neuvoksi?

Infrastruktuurista huolehtiminen liittyy välittömästi viennin edistämiseen.

Sekä Johansson että Lundmark olivat yhtä mieltä siitä, että julkisen sektorin tuottavuus olisi saatava paremmaksi.

Samalla työvoiman tarjonnan kehitykseen olisi panostettava, kuten Ruotsissa on tehty. Jokainen on varmasti samoilla linjoilla siinä, että järjestelmä joka ”sallii” sen, että on taloudellisesti kannattavampaa olla kotona eläen työttömyysturvaetuuksien varassa kuin että menee matalapalkkaiseen työhön, joista verojen jälkeen käteen jää vähemmän, on toimimaton ja syytä muuttaa pikimmiten.

Tähän rakkaassa naapurimaassamme on jo puututtu ja näin on myös meidän syytä tehdä.

LexPress

23

Portaita pitkin partneriksi Hyvältä osakkaalta vaaditaan asiantuntijuutta, yrittäjähenkeä ja esimiestaitoja Teksti: Aleksi Lundén, Kuvat: Markus Laine

Moni omaa tulevaisuuttaan ja uraansa suunnitteleva oikeustieteilijä pohtii, minkälaisia valintoja tekee ja minkä tasoisia päämääriä uskaltaa itselleen asettaa.

LexPress oli etuoikeutettu haastattelemaan viittä erilaista urapolkua ja -portaikkoa kulkenutta juristia saadakseen mahdollisimman kattavan kuvan siitä, miten omaa uraa voi rakentaa kohti osakkuutta. Vai voiko? Tai minkälaisia kilpailuvaltteja työnhakijana kannattaa vaalia? Kaikkia haastateltavia yhdisti yksi tekijä: osakkuus suomalaisessa asianajotoimistossa. Nyt heitetään ennakkokäsitykset romukoppaan ja tutkitaan, kenestä voi tulla partneri.

Helsingin Bulevardin reunalla komeilevan jykevän kivitalon kerroksissa sijaitsee Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:n toimitilat. Arvokkaan kiinteistön yhdessä monista neuvotteluhuoneista istuu osakas, asianajaja Klaus Nyblin. Hän tuli yritykseen töihin suoraan opiskeluista valmistuttuaan ja on jäänyt samalle tielle. Toisin sanoen yrityksessä, missä Nyblin on nyt osakkaana, oli myös hänen ensimmäinen työpaikkansa. Nyblin viihtyi alusta asti niin hyvin, ettei työpaikan vaihto ole ollut missään vaiheessa uraa edes vaihtoehtona, ja kun mahdollisuus osakkuuteen näytti potentiaaliselta, hän tähtäsi siihen.

– Ensinnäkin osakkaaksi pitää pyrkiä.

Sitä pitää tietoisesti haluta. Eri toimistoissa tavat varmasti vaihtelevat, mutta yksi keskeinen asia on alkaa saavuttaa tietyllä kompetenssialueella sellaista asemaa suhteessa asiakkaisiin, että olemassa olevat osakkaat haluavat kiinnittää juristin osakkaaksi.

Nyblinin mukaan henkilö voi olla useamman vuosikymmenen juristina tulematta osakkaaksi, mutta ura ei ole välttämättä mennyt silti pieleen.

– Voi olla varsin hyvä juristi, vaikka ei olisikaan osakas.

Saman tosiasian allekirjoittaa äitiysvapaaltaan tavoitettu asianajaja Elina Koivumäki. Hän on puolestaan osakkaana niin ikään Helsingin ytimessä toimivassa Asianajotoimisto Juridia Oy:ssä.

– On aivan luonnollista, että asianajotoimistoissa on myös pitkäaikaisia työntekijäjuristeja, jotka eivät edes halua tai tavoittele osakkuusasemaa, Koivumäki painottaa.

Osakkaaksi pääsyyn monta reittiä

Henkilöt, jotka ovat osakkaita, ovat tavoitelleet asemaansa määrätietoisesti jo pitkän aikaa. Osakkaaksi tuleminen tai pääseminen vaihtelee riippuen yrityksestä ja sen toimintatavoista. Pääsääntöisesti tehdään töitä useita vuosia, kunnes on mahdollisuus päästä osakkaaksi, taikka tehdään töitä provisiopalkkauksella, mikä muistuttaa hyvin paljon osakkuutta. Loppupeleissä kaikki on kuitenkin

ihmisestä itsestään kiinni.

Alan uusi haastaja Avance Attorneys Ltd pyrkii muuttamaan juurtuneita käsityksiä sekä vanhoja toimintatapoja ja tavoittelee toisenlaista ratkaisua myös tässä asiassa. Uutuuttaan hohkaavassa toimistossa Kluuvissa on syksyn aikana aloitettu toiminta ison osakasjoukon voimin.

– Me uskomme siihen, että on hyvä tulla mukaan omistajaksi aikaisemmin.

Jos ylipäätään pääsee meille töihin, se on jo osoitus siitä, että me uskomme kyseiseen ihmiseen. Silloin osakkuuden esteenä ovat ainoastaan Asianajajaliiton asettamat aikarajoitteet, yrityksen toinen perustajaosakas Carl-Henrik Wallin selventää.

Kaikista ei ole osakkaaksi

Olisi kuitenkin hyvin epätavallista, jos kuka tahansa voisi päästä osakkaaksi. Hyvältä osakkaalta vaaditaan paljon ja on muistettava, että normaalin asianajotyön lisäksi osakas huolehtii myös yrityksen hallinnollisesta puolesta. Osakkaaksi pääsy, on monien tekijöiden summa; se on sekä tietoisia valintoja että sattumaa.

– Tärkeimpiä vaikuttajia tähän on laadukas työ sekä palvelun korkea laatu.

Samalla on erittäin tärkeää osoittaa työnantajalle olevansa oikeantyyppinen henkilö, jotta työnantajalle herää kiinnostus pitää sinut talossa, Koivumäki listaa.

Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy toimii true partnership -mallilla.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki osakkaat tekevät yhdessä työtä koko toimiston menestymiseksi sekä asiakkaiden palvelemiseksi. Yksi yrityksen osakkaista, asianajaja ja oikeustieteen tohtori, Tuomas Lehtinen uskoo, että kaikista juristeista ei kuitenkaan ole partneriksi.

– Tulee ymmärtää, että tämä ala vaatii mahdollisesta henkilökohtaisesta kyvykkyydestä huolimatta soveltuvuutta ja ahkeruutta. Saattaa myös olla, että sama henkilö on toisessa toimistossa niin sanottua osakasainesta ja toisessa ei, Lehtinen pohtii.

LexPress

25

Oma aktiivisuus pääomana tulevaisuuteen

Kivenheiton päässä Esplanadilta sijaitsee muiden alan toimistojen tapaan myös asianajaja Kari Karjalaisen työhuone. Hän, jos joku tietää, mitä lakialan yrittäminen on, sillä Karjalainen on perustanut ensimmäisen oman toimistonsa jo opiskeluaikana Turkuun. Nyt, vuosien jälkeen, hän on yksi Asianajotoimisto Juridicus Oy:n neljästä osakkaasta.

– Mikäli sinulla on omia vakioasiakkaita, ja he luottavat juristiinsa, niin uskoisin heidän myös pysyvän juristin mukana. Kun juristille ajan kuluessa on kertynyt sopiva määrä asiakkaita, edesauttaa se pääsyä osakkaaksi.

Oma aktiivisuus onkin ensiarvoisen tärkeää.

– Perustaessani ensimmäistä omaa yritystä pääomana olivat ainoastaan tuntemani ihmiset. Jos jotain hyötyä oli opiskeluaikaisesta aktiivisuudesta, se olikin juuri tämä, Karjalainen painottaa.

Jako partnereihin ja renkeihin – totta vai tarua?

26

Osakkuudesta liikkuu toisinaan mitä erilaisimpia tarinoita ja huhupuheita vaikkapa siitä, millaista osakkaana oleminen on. Nyt onkin hyvä aika katkaista saduilta siivet ja todeta osakkuuden olevan muuta kuin pelkkää golfia.

– Usein luullaan, että osakkuus on oleskelua taivaan porttien tuolla puolen, mutta ajatus kyseisestä konseptista on totaalisen aikansaelänyt. Meillä kaikki ovat juristeja ilman erityisoikeuksia tai –vapauksia.

Jos asiakas ampuu lattiaan, me tanssimme, Wallin vakuuttaa.

Osakkaalla ja osakkaaksi haluavilla on oltava tietyntyyppistä yrittäjähenkeä ja laaja-alainen intohimo tehtävää kohtaan.

– Osakkaalla on enemmän valtaa kuin

ei-osakkaalla, mutta se tarkoittaa samalla vastuuta. Taustalla on alati vastuu siitä, että toimiston muilla lakimiehillä sekä tukitoimintojen henkilökunnalla on riittävästi töitä ja että palkanmaksu kulkee, Koivumäki painottaa.

Lehtisen mukaan asianajoura ei välttämättä sovi kaikille, eikä alalla ole varsinaista yhtä ja ainoaa tapaa tehdä uraa.

– Hyvän osakkaan ominaisuuksia ovatkin ahkeruus, ammattitaito, maalaisjärki, huolellisuus, empatia, luja tahto ja rehellisyys.

Hyvälle asianajajalle ei siis riitä, että saa juostua asiakaan kiinni, vaan täytyy päästä hieman tämän edelle. Näin on hyvällä kommunikaatiokyvyllä ja asiakaspinnan tuntemuksella mahdollisuus päästä vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan jatketaan.

Kantti valita oikean ja väärän väliltä

Oman uran päämäärätietoinen vieminen eteenpäin on hyvin tärkeää, vaikkei liian yksityiskohtaisia urasuunnitelmia alkuvaiheessa kannatakaan tehdä. On jätettävä varaa myös sattumalle. Wallinin mukaan kannattaakin tehdä mahdollisimman paljon sellaisia asioita, joista todella pitää ja joissa viihtyy. Toisaalta on hyvä välttää asioita, joita vain muut pitävät merkittävinä.

– Yleensä elämässä tietää, mikä on oikein ja mikä on väärin. Se, pystyykö valitsemaan niiden väliltä ja onko rohkeutta tehdä tarvittava päätös, on eri asia.

– On hyvä, jos pystyy hankkimaan useammanlaisista juristin työpaikoista kokemusta jo opiskeluaikana, riippumatta siitä, mihin lopulta päätyy. Kannattaakin muistaa, että opiskeluaikaisessa työpaikassa ei ole tärkeää se, että osaa kaiken, vaan että on hyvä tyyppi. Se on tapa, mikä avaa ovia, Nyblin painottaa.

On siis osattava vaihtaa kurssia ajoissa, mikäli tuntuu siltä, että suunta on väärä.

– Sitten kun on siinä tehtävässä, missä viihtyy, tulee kaikki tehdä niin hyvin, kuin voi. Mitä vähemmän laiskottelee, sitä parempi ulosanti tulee olemaan, Wallin lisää.

LexPress

Pettämällä voi pilata koko uran

Urapolkuaan kulkiessa kannattaa luonnollisesti varoa sellaisia sudenkuoppia, mitkä estävät ammatillisen etenemisen jatkossa. Karjalaisen mukaan uran voikin todella pilata, jos palvelee asiakkaita huonosti, eikä vastaa kirjeisiin taikka kirjelmiin. Kun jättää asiat tekemättä, viidakkorumpu alkaa laulaa.

– Mokata voi ottamalla oikoteitä etiikan tai sääntelyn osalta taikka muuten toimimalla lainvastaisesti. Mikään ei ole tämän pahempaa, Wallin painottaa.

Luottamuksen pettäminen on myös Koivumäen mukaan negatiivisinta uran kannalta.

– Rehellisyys ja sopimuksista kiinni pitäminen on kaiken toiminnan peruskivi, niin osakkuuden kuin uran ylipäänsä.

nen väheneminen eli asianajopalveluiden yhä kasvava kilpailuttaminen on yksi haasteista. Hyvästä työstä huolimatta asiakas saattaa puhtaasti kustannusten vuoksi vaihtaa palveluntarjoajaa, vaikka asianajopalveluissa, kuten muissakin asiantuntijapalveluissa, raha ei saisi olla ainoa ratkaiseva asia. Toinen haaste on asianajoalan maine työnantajana, eli miten ala pidetään houkuttelevana toimialana juridiikan opiskelijoiden ja valmistuneiden lakimiesten silmissä.

Krooninen kiire haasteena

Virheettömiin tuloksiin pyrkiessä on pystyttävä vastaaman tämän päivän asianajomaailman haasteisiin kuitenkin tehokkaasti. Asenteen tulee olla oikealla tavalla viritetty.

– Eniten itseäni motivoi se, että voi todella ajaa asiakkaan vaikeitakin asioita, auttaa asiakasta vaikeissa tilanteissa ja löytää vastaus juridisesti vaikeaa n kysymykseen. Varmasti haasteellisinta tässä työssä on juuri ajankäyttö eli krooninen kiire, Lehtinen toteaa.

Tiedon määrän kasvaminen ja kommunikaation nopeutuminen ovat luoneet alalle myös pysyviä haasteita. Karjalaisen mukaan juuri informaation hallitseminen vaikeuttaa tämän päivän työtä.

– Hyvän asianajajan on osattava hallita aikaa, sillä muuten on kohtuullisen kuluttavaa työskennellä jatkuvasti aikamoisen aikataulupaineen alla. Asianajajan työhän painottuu loppukiireeseen, kun tehdään vaikkapa allekirjoitettavat kauppakirjat, tulee sovintoneuvottelu taikka alkaa oikeudenkäynti. Tämä on kuin valmistautuisi kokoajan yhteen isompaan tenttiin, hän naurahtaa.

Koivumäen mukaan koko asianajoala on muutaman selkeän haasteen edessä.

– Asiakkaiden sitoutumisen jonkinlai-

Kilpailuvalttina intohimo

Kilpailu on kova ja omia askelia seuraavalle tasolle on toisinaan haasteellistakin suunnitella. Mitä sitten alan konkarit pitävät merkittävinä kilpailuvaltteina itse työnhaussa?

- Työntekijänä erotutaan olemalla oma itsensä, uskomalla omaan toimintaan ja olemalla vilkuilematta, miten muiden mielestä pitäisi olla, Wallin tähdentää.

Koivumäen mukaan intohimon olemassaolo ja sen esiintuonti ovat erityisiä valtteja. Myös hakijan persoona on erittäin tärkeällä sijalla. Kilpailussa on oltava mukana reipas mutta nöyrä asenne.

– Itse painotan lisäksi arvosanoja.

Asianajotoiminnassa myös kirjoittaminen on olennaista sekä kielitaito. Sillä, miten paljon ansioluettelossa on harjoittelujaksoja, on merkitystä, mutta se ei ole tärkein tekijä, Nyblin linjaa.

– Yleisesti voisi sanoa, että avoinna olevaan toimeen sopivuus on olennaisin kilpailuvaltti, Lehtinen päättää.

LexPress

27

Pehmeämpi lasku työelämään Nopea kenttäkysely paljastaa, että suuri osa vastaantulijoista ei ole kuullutkaan yliopiston mentorointiohjelmasta ja lopuillakaan ei ole juuri käsitystä siitä, mikä sen tarkoitus on tai mitä se sisältää. Asiaa selvittääkseni haastattelin Emmi Äijälää ja Emmi Koirasta, jotka ovat osallistuneet tämänvuotiseen mentorointiohjelmaan.

Teksti ja kuva: Jesse Jokinen

Emmi Koiranen (vas.) ja Emmi Äijälä ovat tyytyväisiä mentorointiohjelmaan.

Turun yliopiston internetsivujen mukaan mentorointiohjelman tarkoituksena on tukea lähellä valmistumista olevien opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Mentoroinnissa jo työelämässä oleva mentori – siis vapaaehtoiseksi ilmoittautunut henkilö, joka täyttää yliopiston sivuillakin mainitut vaatimukset – jakaa näkemyksiään, kokemustaan ja osaamistaan opiskelijalle, jolla ei välttämättä vielä ole suurempaa kosketuspintaa opiskeluja seuraavaan elämänvaiheeseen. Pääasiallinen toteuttamistapa ohjelmassa on vapaamuotoiset ja vapaamääräiset keskinäiset tapaamiskerrat, joiden lisäksi järjestetään vuoden alussa koulutusseminaari, jolloin mentoroitavat tapaavat mentorinsa ensimmäisen kerran, sekä väliseminaari touko-kesäkuussa ja päätösseminaari marraskuussa. Pääasiallinen tapaamisten määrä on noin kerran kuukaudessa, jota kummatkin haastatellut pitivät hyvänä määränä. Useampienkin tapaamiskertojen järjestäminen riippuu ainoastaan parin omista valinnoista, ja paikka sekä keskustelun muoto on täysin omavalintaista.

- Minulle mentorointi on ollut ainakin sitä, että olen tavannut mentorini kanssa yhteensä viisi tai kuusi kertaa tähän mennessä ja meillä on ollut aika rentoa, olemme käyneet kahvilla ja olen kysellyt häneltä kysymyksiä, jotka ovat askarruttaneet mieltä, sanoo Äijälä.

- Mekin olemme keskustelleet välillä niitä näitä ja sitten taas asiaa, kahvilla, lounaalla ja suurimmaksi osaksi mentorin työpaikalla, täydentää Koiranen.

– Itse on oltava avoin, kiinnostunut ja esitettävä kysymyksiä, koska sekä mentori että itse on mukana vapaaehtoisesti.

Seminaareista kaksi ensimmäistä, jotka haastatelluilla oli jo ollut, olivat olleet nekin kohtuullisen vapaamuotoisia tilaisuuksia. Alkuseminaarissa he olivat tutustuneet mentoriinsa ja väliseminaarissa kuulleet siitä, miten muilla mentoripareilla oli mennyt. Keskusteluissa kuuli myös sen, millaisia ajatuksia muiden alojen edustajilla oli.

Tärkeänä asiana kummatkin mainitsivat sen, että he saattoivat olla mentoriinsa yhteydessä myös tapaamisen ulkopuolella sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Lisäksi, vaikka yliopisto

tähdentää, ettei kysymyksessä ole graduohjaaja, oli kumpikin haastatelluista ainakin sivunnut aihetta tapaamisissa.

- Eihän mentori tietenkään ole tutkielman ohjaaja, mutta jos häntä kiinnostaa aihe, niin siihenkin saa samalla tsemppausta, sanoo Koiranen.

Ei erityisiä odotuksia, mutta paljon mahdollisuuksia

Kumpikin haastattelemistani Emmeistä on ollut mukana tämän vuoden mentorointiohjelmassa, joka päättyy marraskuussa päätösseminaarin myötä. Äijälä oli kuullut ohjelmasta työkaverilta, jonka tuttava oli aikaisemmin ollut mukana siinä. Koiranen taas oli kuullut mentoroinnista suoraan kaveriltaan, joka oli kehunut sekä ohjelmaa että mentoripariaan. Koirasen parina oli käräjätuomari Pekka Määttä ja Äijälän parina Turun kaupungilta hankintalakimies Jukka Vanto. Äijälällä ei ollut alussa suurempia odotuksia, koska ei tiennyt ohjelman sisällöstä vielä paljoa. Hän odotti lähinnä saavansa tukea työnhakuun ja osaltaan tutustuvansa oman alan paikallisiin harjoittajiin siltä varalta, että haluaisi tulevaisuudessa työskennellä lähiseudulla.

- On tietysti omia tuttuja opiskelujen kautta aika liuta, mutta toisaalta olisi hyvä olla myös vanhempia tuttuja, joiden kanssa jutella, hän sanoo. Äijälä sai esimerkiksi sovittua graduunsa liittyvän tapaamisen mentorinsa kautta. Vaikka hän olisi todennäköisesti saanut sovittua tapaamisen lopulta itsekin, mentori oli auttavaisessa roolissa selvittäessään asiaa ja käytännössä järjestäessään kontaktin.

Koiranen puolestaan suoritti valtion harjoittelun käräjäoikeudessa, jossa hänen mentorinsa oli käräjätuomarina.

Hakuprosessiin sillä ei ollut mitään vaikutusta, mutta käräjäoikeudessa saattoi tutustua uusiin ihmisiin myös hänen kauttaan.

- Sitäkin myös sanotaan, ettei mentorointiohjelma ole mikään työpaikka-automaatti, mutta ei se haitaksikaan ole. Oman alan ihmisiin tutustuminen opiskelujen loppuvaiheessa

LexPress

29

lakimiesliiton mentorointiohjelma alkaa vuonna 2012

Myös Lakimiesliitto aloittaa oman mentorointiohjelmansa ensi vuonna. Mikko Salo Lakimiesliitosta kertoo tulevasta ohjelmasta seuraavaa: Lakimiesliiton mentorointiohjelman tarkoitus on antaa Liiton jäsenille mahdollisuus saada mentorointia kokeneemmilta kollegoilta. Ensisijaisena tavoitteena mentoroinnissa on aktorin eli mentoroitavan työuran hallinnan ja uralla kehittymisen tukeminen. Toisaalta myös mentorit oppivat paljon uutta onnistuneen prosessin tuloksena. Onnistunut mentorointisuhde on aina kaksipuolinen ja siitä on molemmille osapuolille hyötyä.

Lakimiesliiton mentorintiohjelmaan voi aktorina osallistua kuka vaan Lakimiesliiton jäsen. Hakuaika vuoden 2012 ohjelmaan päättyi 31.10. Liiton mentorointiohjelman erityispiirre on, että se on nimenomaan juristien oma mentorointihanke, jossa juristit toimivat toisilleen sekä mentoreina että aktoreina. Lakimiesliittolaisessa mentoroinnissa on siten myös ajatuksena kehittää juristien ymmärtämystä omien kollegoidensa työelämässään kohtaamista haasteista ja tiivistää ammattikuntamme keskinäistä kollegiaalisuutta. voi avata yhtä sun toista myöhemmin, jonkun etukäteen ja pyytänyt kysymään Äijälä kertoo. häntä, sekin olisi onnistunut, sanoo ÄiMentoroinnissa on mahdollisuuksia paljon muuhunkin. Mentoristaan on muun muassa mahdollisuus vapaaehtoisesti tehdä haastattelemalla mahdollisesti verkkosivuillekin luettavaksi päätyvä uratarina, jonka Koiranen oli tehnytkin. Koiranen oli myös käynyt katsomassa mentorinsa istuntoa ja keskustellut siitä hänen kanssaan myöhemmin kahvilla.

- Joistakin asioista voi myös joskus opiskelijana olla tietynlainen kuva, joten voi olla helpottavaa kuulla mentorin kertovan työelämästä, että ei se tosiasiassa ihan niin mene, Koiranen sanoo.

Mentoriin voi vaikuttaa

Mentorointiohjelman hakuun kuuluu hakemuksen sekä motivaatiokirjeen ja siihen liitetyn CV:n lähettäminen. Näiden avulla pyritään löytämään jokaiselle sopiva mentori ohjelmaan, ei niinkään karsimaan hakijoita. Haastatellut kertoivat, että jokaiselle lopulta osallistuvalle oli löytynyt mentori. Edellä mainittujen keinojen lisäksi siihen, ketä valikoitui omaksi mentorikseen, on myös muutoin mahdollista vaikuttaa.

- Selkeästi sai sanoa ainakin, jos oli joku henkilö, jota ei halunnut mentorikseen. Luulen, että jos olisi tuntenut

30

jälä.

Muutenkin mentorin suhteen sai vaikuttaa ainakin sillä, että ohjelmaan kuuluvassa yhteishaastatteluvaiheessa kysyttiin muun muassa onko jotakin alaa jossa ei missään nimessä haluaisi työskennellä, sekä sitä, missä näkee itsensä viiden vuoden päästä.

- Sanoin siellä tuomari, ja mentorini on käräjätuomari, Koiranen toteaa.

Kovin paljon kritisoitavaa haastatellut eivät ohjelmasta löytäneet. Heidän kommenttinsa liittyivät lähinnä ohjelmasta tiedottamiseen, joka on ollut jossakin määrin puutteellista tai huolimatonta.

Esimerkkinä Äijälä mainitsi, että tänä vuonna ohjelmaan oli hakenut vain kolme oikeustieteilijää, kun viime vuonna heitä oli ollut parikymmentä, ja monet olivat tietämättömyyttään myöhästyneet hakuajasta. Koirasen mukaan myös ohjelman sisältöä voisi tuoda enemmän esille.

- Jos ohjelma kiinnostaa, kannattaa olla hereillä sen alun suhteen, Äijälä muistuttaa.

Tietoa mentorointiohjelmasta on löydettävissä Turun yliopiston sivuilta osoitteesta http://www.utu.fi/alumni/ mentorointi/.

LexPress

LexPress

31

vieraasta kynästä 4Tällä palstalla juristikunnan ulkopuolinen henkilö pohtii nykyajan oikeudellisia haasteita.

Oikeustieteellisen tiedekunnan itsenäisyys ei ole uhattuna – johtaako Ryhmä Lex oikeustieteilijöitä tahallaan harhaan?

Oikeustieteen opiskelijoiden Ryhmä Lex kampanjoi syksyn edustajistovaaleissa voimakkaasti oikeustieteellisen tiedekunnan itsenäisyyttä korostavalla teemalla. Ryhmä Lex totesi useaan otteeseen, että tiedekunnan itsenäisyys on uhattuna.

Ihmettelemme, mihin tämä näkemys perustuu ja katsomme tarpeelliseksi avata keskustelua, jotta oikeustietelijät varmasti saavat asiasta faktoihin perustuvaa tietoa myös vaalien jälkeen.

Oikeustieteellisen tiedekunnan itsenäisyydestä keskusteltiin toden teolla viimeksi vuonna 2008. Tuolloin ylioppilaskunnan hallitus päätyi lausunnossaan kannattamaan sitä, että yliopistossa olisi vähemmän tulosvastuullisia yksiköitä.

Ylioppilaskunnan kanta ei kuitenkaan tuolloin edennyt eikä sitä sitä aktiivisesti ajettu, vaan tiedekuntarakenne säilyi muuttumattomana. Vuoden 2009 syksyllä ylioppilaskunta muutti kantaansa linjapaperin käsittelyn yhteydessä siten, ettei tiedekuntarakennetta ole tarpeen muuttaa.

Vuoden 2011 aluksi yliopiston hallitus päätti perustaa uudelleen rakenteellisen kehittämisen työryhmän kahden yliopiston hallituksen ulkopuolisen jäsenen esityksestä. Työryhmää olivat perustamassa myös kaksi yliopiston hallituksessa istuvaa oikeustieteilijää, professori Ari Saarnilehto ja opiskelijajäsen Pirita Virtanen.

Ylioppilaskunta nimitti edustajakseen työryhmään hallituksen puheenjohtaja Rauli Eleniuksen, joka ajoi siellä yllä kuvattua linjapaperiin pohjautuvaa kantaa.

Elenius kertoi edustajiston kokouksessa toukokuussa 2011 työryhmän työstä seuraavaa: ”Muutokset, jos niitä tehdään, ovat opiskelijan näkökulmasta hyvin maltillisia”(3). Ylioppilaskunnan kanta päätyi myös rakenteellisen kehittämisen työryhmän väliraporttiin, joka on ollut jokaisen yliopistolaisen saatavilla julkaisemisestaan lähtien. Siellä todetaan ykskantaan: ”Tiedekuntien perusrakennetta ei muuteta” .

Tästä huolimatta Ryhmä Lexin huoli tiedekunnan itsenäisyydestä jatkui.

Teemu Oksanen toivoi uuden linjapaperin lähetekeskustelussa edustajiston kokouksessa lokakuussa 2011 linjapaperiin kirjausta siitä, että yliopiston rakenteen pitää jatkossakin perustua nykyiseen tiedekuntarakenteeseen. Tuolloin Elenius totesi vastauksena uudelleen: ”Tämä on linjaus yliopistossakin. Tiedekuntarakennetta ei olla muuttamassa ja olen ilmoitusasioissa asiasta tiedottanut keväällä. Rakenteellinen kehittäminen jatkuu, mutta se ei enää koske tiedekuntia.”

Yllä olemme osoittaneet, että yliopiston tiedekuntarakenteita ei olla oltu uudistamassa sen paremmin lähimenneisyydessä kuin -tulevaisuudessakaan. Oikeustieteellisen tiedekunnan itsenäisyys ei ole uhattuna sen paremmin yliopiston hallinnon kuin opiskelijoidenkaan taholta. Siksi on mielestämme perusteltua kysyä mihin Ryhmä Lexin huoli perustuu. Johtiko Ryhmä Lex oikeustieteilijöitä tahallaan harhaan vaalikampanjassaan ja missä muissa asioissa se toimii samalla tavalla?

Rauli Elenius Vihreä lista

TYYn hallituksen puheenjohtaja 2011 TYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava 2010 Edustajiston jäsen 2012-2013

32

Elias Laitinen Vihreä vasemmisto

TYYn hallituksen puheenjohtaja 2010 TYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava 2009 Edustajiston jäsen 2012-2013

LexPress

omasta kynästä 4Tällä palstalla lexiläiset vastaavat viereisen sivun kirjoitukseen ja siinä esitettyihin näkemyksiin.

Lexiläiset puolustavat itsenäistä oikista – nyt ja tulevaisuudessa Haluamme kiittää Eleniusta ja Laitista heidän mielipiteestään. On ilo huomata, että Ryhmä Lexin vaaliteemat ovat herättäneet aiheellista keskustelua myös oikiksen ulkopuolella. Kirjoittajat vetävät kuitenkin varsin monta mutkaa suoraksi väittäessään, ettei yliopiston tiedekuntarakennetta oltaisi lähimenneisyydessä oltu uudistamassa. Kirjoittajien kannat perustuvat lähinnä eri asiakirjojen lopullisiin kirjauksiin eivätkä he mielipiteessään huomioi asiasta käytyä varsin kiivasta keskustelua.

Kun Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistymistä vuonna 2008 valmisteltiin, pohdittiin samalla uuden yliopiston rakennetta. Yliopistohallinnon syövereissä syntyi tuolloin ajatus, että oikeustieteellinen tiedekunta olisi pitänyt yhdistää ensisijaisesti kauppakorkeakouluun tai toissijaisesti yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.

Ajatus itsenäisen oikeustieteellisen tiedekunnan alasajosta sai tuulta alleen myös TYYssä. Vaikka TYYn hallituksessa oli tuolloin kaksi tiedekuntamme itsenäisyyttä puolustanutta lexiläistä, otti ylioppilaskunta äänestyksen jälkeen asiaan selkeän kannan, joka ilmoitettiin myös yliopiston rakennetyöryhmälle: Oikeustiede tieteenä kuuluisi luonnollisimmin kauppakorkeakoulun alaisuuteen ja yhdistelmä olisi suorastaan lyömätön!

Haluamme huomauttaa, että TYY ei missään vaiheessa kysynyt esimerkiksi Lexin tai muiden tiedekuntajärjestöjen kantaa yliopiston rakenteelliseen kehittämiseen.

Sen sijaan TYY lähti lausunnollaan hännystelemään yliopiston hallinnossa syntyneitä linjauksia täysin kritiikittömästi.

Oikeustieteen opiskelijoiden sekä tiedekunnan henkilökunnan ja alumnien keskuudessa syntyi tällöin kansanliike ajamaan tiedekuntamme itsenäisyyttä.

Lopulta myös ylioppilaskunnan pää saatiin asiassa käännettyä: TYY lausui yliopiston rakennetyöryhmälle, ettei tiedekuntajakoon tulisi tässä vaiheessa puuttua.

On totta, että tällä hetkellä oikeustieteellisen tiedekunnan asemaan ei kohdistu välitöntä uhkaa. Mikään ei kuitenkaan takaa, etteivätkö tiedekuntamme itsenäisyyttä uhkaavat myrskypilvet jonain päivänä vielä palaisi taivaalle.

Ryhmä Lex on valmis tekemään kaikkensa, että nuo tummat pilvet pidetään mahdollisimman kaukana Turun yliopiston päältä. Yhtenä osoituksena tahdostamme on se, että edustajistoryhmämme ajoi marraskuun edustajistossa TYYn linjapaperiin selkeän linjauksen asiasta: nykyiseen tiedekuntajakoon ei saa puuttua. Emme voi kuin ihmetellä, miksi esimerkiksi Eleniuksen johtama ylioppilaskunnan hallitus vastusti ehdottamaamme lisäystä, jos kyseinen linjaus kerran on TYYn kannan mukainen.

Onneksi edustajisto lopulta hyväksyi lisäyksemme.

Kun yliopiston rakenteesta myös tulevaisuudessa keskustellaan, haluamme TYYn kannan olevan asiassa täysin selvä. Oikeustieteellisen tiedekunnan itsenäisyys on Ryhmä Lexille ja yleisesti meille oikeustieteilijöille niin arvokas asia, että se haluttiin tästä syystä nostaa esiin myös yhtenä tärkeänä vaaliteemana. Kyse ei ole populismista tai harhaanjohtamisesta, vaan meille lexiläisille aidosti tärkeästä asiasta. Oikeustiede on ollut ja sen tulee jatkossakin olla oma tieteenalansa, ei osa kauppa- tai yhteiskuntatieteitä.

Teemu Oksanen Ryhmäpuheenjohtaja, Ryhmä Lex

Antti Vaaja Puheenjohtaja, Lex ry

LexPress

33

värikäs ju

Oikeustieteen opintoja, edunvalvontaa Lex ry ei todellakaan pode keski-iän kri nuorekkaampana. Vuosi 2011 on ollut jonka vauhdikasta juhlavuotta lexiläis tapahtumien keskellä. Tänä vuonna Le ja riennot ovat olleet sen mukaiset ym mitä yhdistyksemme on jäsenilleen vä Teksti: Satu Majuri, Kuvat: Lex ry TURKU 50

Lexin historian suurimmat vuosijuhlat aloittivat näyttävästi juhlavuoden sankarimme kunniaksi. 50-vuotiasta Lex ry:tä juhlittiin 18.3.2011 Turun Messu- ja Kongressikeskuksen tiloissa asianmukaisin menoin ja ohjelmin. Juhlahumua tahdittivat arvokkaat puheet, tunnelmaan sopivat esiintyjät sekä runsas ruoka- ja juomatarjoilu. Jatkoja tanssahdeltiin Klubilla ja ilta jatkui jatkojen jatkoina Kirkkotiellä innokkaimmille juhlijoille.

50-vuotiaan Lexin muistaminen huipentui seuraavan aamun juhlavuoden Sillikseen.

KULLAN HOHTOA

Juhlavuoden symboli, kullattu Lex 50v. –logo, sai koristaa LexPressin kantta koko juhlavuoden ajan. Juhlavuosi näkyi LexPressissä monella eri tavalla. Vuosikymmen kerrallaan kurkistettiin Lex ry:n historiaan aloittaen 60- ja 70-luvuista aina 2000-luvulle saakka. Myös sisarainejärjestömme saivat tervehtiä LexPressin välityksellä 50-vuotiasta Lex ry:tä.

HARMAUDESTA VÄREIHIN

Turun oikeustieteellisen tiedekunnan rakennus somistautui loppuvuodesta juhlistamaan viisikymppistä ainejärjestöämme. Valokuvanäyttelyn myötä Calonialla saatiin ihastella valokuvia 60-luvulta vuoteen 2011. Kuvista päätellen Lex-

34

henki on ollut läsnä ainejärjestömme alkuajoista lähtien.

LEX – SUI GENERIS

Lex ry:n puolivuosisatainen taival on puhallettu yksiin kansiin. Tapani Kunttu valittiin laatijaksi Lex ry:n 50-vuotishistorialle. Valmis teos Lex ry:n monivivahteisista vaiheista julkaistiin Turun kaupungintalolla maaliskuussa 2011.

SALAKAPAKKABILEET

Vuotta 1988 muisteltiin kapakkatunnelmissa Salakapakkabileissä. Vielä 80-luvulla Kirkkotie toimi lexiläisten salakapakkana kunnes mysteerisen kapakan ylläpitäminen paljastui ja Kirk-

LexPress

uhlavuosi

a ja opiskelijaelämää jo vuodesta 1961. iisiä vaan näyttäytyy jäsenilleen entistä unohtumaton 50-vuotiaalle Lex ry:lle, set ovat saaneet viettää ainutlaatuisten ex on antanut jäsenilleen aihetta juhlaan mpäri vuoden. Nyt on aika muistella, ärikkään juhlavuoden aikana antanut.

kotien toiminta sai jämäkämmät raamit.

Alkuvuoden Salakapakkabileiden suosio oli huikea – juhlavuonna Kirkkotie sai kärähtämättä muistella menneitä.

LONTOO KUTSUU

Juhlavuoden iso-excu jär jestettiin kulttuurin sykkivään sydämeen. Lontoo sai lexiläiset matkakuumeesta sekaisin ja lippuja ainutkertaiselle reissulle saikin jonottaa enemmän kuin yhden vuorokauden. Lontoo tarjosi lexiläisille vierailun asianajotoimisto Berwin Leighton Paisneriin, Suomen suurlähetystöön ja We Will Rock You –musikaaliin. Lexiläiset turistit saivat myös opastetun sightseeing-kierroksen sekä mahdollisuuden tanssahdella Lontoon värikkäässä yöelämässä. Lontoo-excu on varmasti jäänyt juhlavuoden tapahtumista kirkkaana muistoihin.

tiin puhujina Matti Vuoriaa, Risto Murtoa, Tiina Astolaa sekä Matti Kuusimäkeä. Tiukka yhteiskunnallinen keskustelu herätti suurta mielenkiintoa yleisössä, ja keskustelu aiheista jatkui cocktailtilaisuudessa. Tapahtuma keräsi paikalle mukavan määrän sekä opiskelijoita että alumneja.

LEGENDAARISET PIKKUJOULUT

50-vuotis juhlavuoden huipennuksena oli Lex ry:n pikkujoulut ja tällä kertaa lexiläisiä viihdytti räväkästi PMMP. Mira ja Paula pistivät Börs Night Clubin tanssilattian tärähtelemään kun Lex ry juhli juhlavuoden viimeistä tapahtumaa jouluisin menoin. Myös hallituksen vaihto järjestettiin pikkujouluissa perinteikkäästi lahjoja ja kiitospuheita vaihtaen. Lex ry:n pikkujoulut ei tälläkään kertaa jättänyt juhlijoitaan kylmiksi.

LEX 50 SEMINAARI

Loppuvuodesta Lex järjesti seminaarin yhteistyössä alumniyhdistys Senilexin kanssa Varmalla Helsingin Salmisaaressa.

Teemana toimi ”Haasteet kestävyysvajeisessa Suomessa”, ja tapahtumassa kuul-

LexPress

35

36

LexPress

Lex 50 vuotta 2000-luku 4Tällä palstalla aikansa aktiivinen lexiläinen muistelee omaa opiskeluaikaansa.

minä lexiläisenä Vuosituhannen alku on ollut Lexin historiassa melko tapahtumarikas ajanjakso. Itse aloitin opinnot tiedekunnassa vuonna 2003 ja tästä näkökulmasta tapahtumien keskeisimpiä painopisteitä ovat olleet tutkinnonuudistus sekä kerhohuoneistomme remontointi, palo ja jälleenrakentaminen.

Oma fuksivuoteni alkoi varsin perinteisissä merkeissä silloin vastaremontoidulla Kirkkotiellä. Suurremontti ja tilojen uudistaminen lisäsi kuulemma sekä paikan käyttöastetta että tapahtumiin osallistuvien ihmisten määrää. Remonttiin oli käytetty paljon yhdistyksen varoja, ja muuten maltillista talouslinjaa oli siten helppo perustella.

Valmennuskurssien tuottoaste oli kuitenkin kohdillaan ja talous jo muutamassa vuodessa jälleen mukavalla kasvu-uralla.

Lisäksi ulkopuolinen tapahtumien tukeminen ja yhteistyö yritysmaailman kanssa otti vuosikymmenen puolivälin aikoina suuria askeleita eteenpäin. Varainhankintapohjan kasvattaminen toi lisävakautta myös valmennuskurssien menestyksestä riippumatta. Kun vielä 2006 valmennuskursseja laajennettiin

erittäin onnistuneesti, oli paketti varsin kunnossa.

Toimittuani vuoden 2005 Lexin ulkoasianvastaavana, tulin valituksi puheenjohtajan tehtävään 2006. Tuolloin vietettiin 45v. juhlavuotta ja eräs yleinen keskustelunaihe oli se, tulisiko Lexin käyttää enemmän varallisuuttaan jäsentapahtumiin, kun rahaa kerran oli. Nämä keskustelut hiipuivat kuitenkin melko ymmärrettävästi Kirkkotien heinäkuussa tapahtuneen tulipalon myötä.

“Työelämään siirtyneet eivät turhaan totea opiskeluajan olleen aivan huikeaa.”

Vakuutukset olivat onneksi kunnossa, ja kerhohuoneisto saatiin jälleenrakennettua reilussa puolessa vuodessa. Myös osa alakerran irtaimistosta ja vanhasta, jopa historiallisesta tavarasta saatiin pelastettua. Jouduimme järjestämään lukuisan määrä tapahtumia vuokratuissa taikka muiden järjestöjen tiloissa, mistä oli luonnollisesti paljon ylimääräistä vaivaa. Näin myöhemmin ajatellen oli lexiläisille toisaalta myös ihan hyödyllistä nähdä muitakin nurkkia. Klassisesti omaa bilepaikkaa oppi arvostamaan paremmin, kun sitä ei hetkellisesti ollut.

LexPress

37

Opintorintamalla vuosituhannen alussa alkanut niin kutsuttu Bolognan prosessi toi suuria muutoksia tutkintoon ja sen rakenteeseen. Pitkään valmisteltu uudistus astui käytäntöön syksyllä 2005. Yksi suurista muutoksista oli siirtyminen kaksivaiheiseen tutkintojärjestelmään, jolloin oikeusnotaarin välitutkinnosta tuli pakollinen. Lisäksi vuonna 2005 tuli voimaan opintoaikojen lähtökohtainen rajaus viiteen vuoteen, jonka vaikutus tosin ei heti lähivuosina ollut juurikaan näkyvä.

Uudistuksiin liittyneet siirtymäajat tosin johtivat siihen, että kohtalainen määrä erityisesti pitkään tiedekunnissa viettäneitä opiskelijoita pyrki rutistamaan opintonsa kasaan ennen pakollisia muutoksia.

Omana aktiiviaikanani Lexin toiminnassa eräitä tietoisesti kehitettyjä teemoja oli poikkitieteellisyyden lisääminen ja toiminnan aktivoiminen TYYn suuntaan. Myös joitakin uusia tapahtumia syntyi ja perinteisiksi muodostuneista suurimpia lienevät poikkitieteelliset Lex Curling sekä vapun Lex Mölkky. Jälkimmäinen kehitettiin korvaamaan pitkään jatkunut Olvijuoksu kyseisen panimon kanssa tehdyn yhteistyön loputtua. Mainitsemisen arvoinen on myös vuonna 2003 aloitettu juusto-, viini- ja sikarikerho eli Juvis, joka saavutti välittömästi suuren suosion.

On ollut mukava huomata, että tiettyihin samoihin asioihin on pyritty panostamaan ja kiinnitetty huomiota myös nykyisin. Lexiläiset viihtyvät onneksi erinomaisesti keskenään, mutta on hienoa, että tapahtumia järjestetään välillä myös muiden ainejärjestöjen kanssa. Toivon myös sydämestäni, etteivät opintoaikoihin liittyvät tiukennukset näivetä ihmisten rohkeutta ainejärjestötoimintaan. Työelämään siirtyneet eivät turhaan totea opiskeluajan olleen aivan huikeaa.

Jaakko Laurila, Erityisasiantuntija, Lääketeollisuus Kirjoittaja on toiminut vuonna 2005 ulkoasiaintoimikunnan puheenjohtajana ja vuoden 2006 Lex ry:n puheenjohtajana.

Kuvassa hän on valmistautumassa fuksisitseille syksyllä 2005, päällään juuri lahjaksi saatu viininpunainen aamutakki.

38

LexPress

Lex 50 vuotta

2000-luku

4Juhlavuoden aikana katsahdetaan menneisiin vuosikymmeniin.

Lex uudella vuosituhannella Juhlavuoden LexPress on käsitellyt Lexin vaiheita sen ensimmäisistä vuosikymmenistä lähtien. Viimeisessä artikkelissa tarkastellaan 2000-luvun vaiheita ja lexiläisyyttä Tapani Kuntun kirjoittaman teoksen Lex – Sui Generis pohjalta. Järjestö on lähtenyt liikkeelle pienestä ja jatkanut vain kasvamistaan. Uusi vuosituhat on tuonut Lexille muun muassa mahtavia tapahtumia ja kahteen kertaan uusitun Kirkkotien.

Teksti: Iiris Jokinen, Kuvat: Lex ry

Aikaisemmalla vuosikymmenellä Kirkkotie oli kärsinyt suosion laskusta.

Uuden vuosikymmenen kovana haasteena oli saada aikaan Kirkkotien maineen nostatus. Kirkkotien remontti oli ollut esityslistalla jo vuonna 2001, mutta remonttisuunnitelmat lähtivät kunnolla käyntiin vasta Tapio Rantalan hallituksen aikana. Kirkkotien pelastamiseksi perustettiin Kirkkotie 2002 – toimikunta, joka toimi Katariina Huikon, silloisen klubiksen, johdolla. Kirkkotien remonttitoiveista mielipidettä tiedusteltiin jäsenistöltä kyselyllä. Asiasta kuultiin myös jäsenneuvostoa. Jäsenistö oli yhteneväisesti sitä mieltä, että Kirkkotie tulisi remontoida. Kun hyväksyntä oli ylimääräisessä kokouksessa jäsenistöltä saatu, alkoi Kirkkotien täysremontti kesäkuussa 2003 ja työ saatiin päätökseen syyskuussa. kirkkotien toinen käry

Vastaremontoidusta Kirkkotiestä ei kuitenkaan ehditty kauaa nauttia, koska jo kolmen vuoden päästä heinäkuussa 2006 kävi Kirkkotien toinen käry. Palo lähti liikkeelle viereisen kaupan tiloista aiheuttaen mittavat vahingot Kirkkotielle. Kolme vuotta aiemmin tehdyn

remontin piirustukset ja suunnitelmat olivat onneksi tallessa ja niiden pohjalta pystyttiin aloittamaan Kirkkotien kunnostus. Koska vakuutukset olivat kunnossa ja piirustukset tallessa, remontti voitiin niiden avulla suorittaa suhteellisen nopeasti.

yhteistyökuviot laajenevat

Kohti nykypäivää jatkuvasti kasvanut yritysyhteistyö on lisännyt Lexin toimintamahdollisuuksia. Yhteistyökentän laajentuessa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yksi tärkeistä tehtävistä onkin huolehtia sopimuksista yhteistyökumppaneiden kanssa. Ensimmäisen yritysyhteistyökumppanin Lex sai Hannes Snellmanista vuonna 2001. Vuositu-

LexPress

39

Lex 50 vuotta 2000-luku ohjelmatarjonta paisuu

hannen alusta yhteistyökumppaneiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Toiminnan kasvaessa myös varallisuuden sijoittaminen on tullut aiheelliseksi. Vuonna 2009 hyväksyttiin sijoitusohjesääntö, jonka mukaan Lexin jokavuotinen sijoitussuunnitelma tulee hyväksyttää jäsenistöllä III sääntömääräisessä kokouksessa.

Lexiläiset ovat olleet hyvin yhtenäisesti sitä mieltä, että oikeustieteellisen tiedekunnan itsenäisyys tulee säilyttää.

Itsenäisyyttä uhattiin rakenneuudistuksessa vuonna 2008. Rakenneuudistuksessa uhkana oli, että oikeustieteellinen tiedekunta ja kauppakorkeakoulu yhdistyisivät. Yhteistyöllä tiedekunta ja Lex saivat säilytettyä tiedekunnan itsenäisyyden. Yhteistyö kuvaa hyvin jo ainejärjestön alusta asti olleita läheisiä suhteita oikeustieteelliseen tiedekuntaan ja sen henkilökuntaan. Vaikutusta on varmasti myös sillä, että useat henkilökunnan jäsenet ovat vanhoja lexiläisiä.

Ohjelmatarjonta on jatkanut paisumistaan 2000-luvun aikana. Tarjonnan laajuus on ajoittain myös herättänyt kysymyksiä sen rajoittamisesta. Monella tapahtumalla on Lexin historiassa pitkät perinteet. Valtavaksi poikkitieteelliseksi vapputapahtumaksi paisunut Akateemisen Mölkyn MM-kisojen paikalla oli aina vuoteen 2004 Olvi-juoksu. Perinne kuitenkin jouduttiin lopettamaan Olvin lopetettua sen sponsoroimisen. Tilalle kehitettiin LexMölkky, joka sai virallisen muotonsa Akateemisena MM-Mölkkynä silloisen varapuheenjohtajan Henri Kaikkosen innoittamana. Samaisen vuosikymmenen aikana lähti liikkeelle myös jokaisen kulinaristin lempilapsi juusto-, viini- ja sikariklubi eli juvis. Juvis järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Saman vuosikymmenen uutuuksia on lisäksi ollut laadukkaiden esiintyjien tähdittämät pikkujoulut ja kiitosristeilyt. Vuosikymmenen lopulla oman paineensa ohjelmatarjontaan on tuonut Lexin lähestyvä juhlavuosi. Juhlavuoden valmistelu aloitettiin jo Matti Lajusen hallitusvuoden aikana vuonna 2009.

Juhlavuoden onnistumisen takaamiseksi perustettiin juhlavuositoimikunta ja historiatoimikunta. senilexin synty

Ainejärjestön alkutaipaleella oli jo pienimuotoista vanhojen lexiläisten senioritoimintaa, mutta toiminta ei saanut tuulta siipiensä alle ja hiipui ennen aikojaan. Aktiivinen senioritoiminta lähti käyntiin vasta 2000-luvun puolella. Nykyinen Senilex ry. perustettiin toukokuussa 2000 ravintola Svenska Klubbenilla. Tämän ensimmäisen oikeustieteellisen alumniyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Juhani Salonen. Senilexin tavoitteeksi otettiin valmistuneiden lakimiesten yhdistäminen ja yhteistyön lisääminen valmiiden ja tulevien lakimiesten kanssa sekä oikeustieteellisen opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen tukeminen.

40

LexPress

yhteenkuuluvuuden tunne

Mitä Lexistä on tullut 50 vuodessa?

Mitä on lexiläisyys? Miltä Lexin tulevaisuus näyttää? Ainakin 50 vuodessa Lexin volyymi on monessa suhteessa kasvanut; jäsenmäärä, kerhotilat, tapahtumatarjonta ja varallisuus. Historiateoksen kirjoittajan Tapani Kuntun sanoin Lex on kuin menestyvä yritys olematta kuitenkaan yritys. Lexiläisiä on useana vuosikymmenenä pidetty korkean omanarvontunnon omaavana ja sisäänpäin lämpiävänä joukkona. Yhteenkuuluvuuden tunteen on varmasti ollut omiaan aiheuttamaan korkea sisäänpääsykynnys ja alan yleinen arvostus sekä vahva ainejärjestökulttuuri. Lexin eristyneisyyttä muista ainejärjestöistä edesauttoi varmasti myös Kirkkotien valmistuminen, mutta 2000-luvulla useat juhlat ovat kuitenkin myös siirtyneet keskustan baareihin ja useita juhlia järjestetään yhdessä muiden ainejärjestöjen kanssa. Yhteyden muihin ainejärjestöihin on tuonut myös aktiivinen toiminta TYYssä, jossa yhteisistä asioista on ollut päättämässä kirjava joukko eri alojen opiskelijoita. passiivijäsenten henki

Lexissä on jo 60-luvulta lähtien puhuttu lexiläisyydestä ja korostettu yhteenkuuluvuutta. Lexiläisiä kuitenkin loppujen lopuksi on aina edustanut aika pieni porukka ja heidän vaikutus yhdistyksestä ulospäin näkyvään kuvaan on ollut laaja. On kuitenkin paljon myös lexiläisiä, jotka eivät osallistu juurikaan juhliin saati yhdistyksen toimintaan.

Lexiläiset, jotka eivät kuluta aikaansa opiskelijariennoissa, eivät välttämättä koe samanlaista

yhteenkuuluvuutta ja Lex-henkeä. tulevaisuustyöryhmä työssään

Tapani Kuntun historiateoksen Lex – Sui Generis pohjalta tämän vuoden aikana tehty artikkelikokonaisuus on osoittanut sen, että muutosta on tapahtunut paljon Lexissä 50 vuoden aikana, mutta myös monien samojen asioiden ja ongelmien kanssa painitaan edelleen. Aktiivilexiläisyyttä ei helpota niskaan hengittävä opinto-oikeuksien rajaus tai Kelan noppavaatimukset. Vaikka Lex ja lexiläisyys ovat vahvassa jäsenistön keskuudessa, voidaan kysyä tyydyttääkö Lex kaikkien jäseniensä tarpeet. Miten Lex saataisiin tuntumaan koko jäsenistön omalta?

Miten vastuuta ja hallituksen jäsenten valtavaa työtaakkaa saadaan jaettua laajemmalle alalle? Näitä kysymyksiä ja haasteita ratkomaan onkin perustettu Tulevaisuustyöryhmä, joka pohtii yhdistyksen mahdollista sääntömuutosta ja toiminnan kehittämistä eteenpäin.

Juhlavuosi alkaa olla lopuillaan, mutta kehitys ja muutos jatkuu. Mitä Lex on viiden tai 50 vuoden päästä?

Artikkelin lainaukset, kuvat ja lähteet on otettu Tapani Kuntun kirjoittamasta teoksesta LEX - SUI GENERIS, Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry 1961-2011.

Artikkelisarja päättyy.

LexPress

41

vallan kahvassa esittelyssä hallitus 2012 Uusi hallitus pääsee vihdoin aloittamaan toimintansa vuoden vaihtuessa.

On siis syytä laittaa hallituslaiset pieneen tenttiin ja selvittää, keitä he oikein ovat. Jokaiselle hallituslaiselle esitettiin kaksi kiperää kysymystä: 1. Mitä odotat oman toimikuntasi toiminnalta ja jos sinulla ei ole toimikuntaa, niin hallituksen toiminnalta? ja 2. Paljasta itsestäsi jotain sellaista, mitä muut eivät vielä tiedä. Lue, niin tiedät, ketä on vallan kahvassa vuonna 2012.

Teksti: Mona Numminen ja Sheima Ridha, Kuvat: Markus Laine

Lex ry:n vuoden 2012 hallitus on valmiina tarttumaan ainejärjestön tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Puheenjohtaja Teemu Auressalmi: Porista Turkua riemastuttamaan tullut Teemu on kolmen vuoden lexiläisyyden jälkeen ottamassa haltuun todellisen vallankahvan. Toista vuottaan tiedekunnassa opintojaan suorittava herratulevapuheenjohtaja vietti viime lukuvuoden isänmaata palvellen. Vuosikurssi-isäntä vm. 2009 osoitti todellista lexiläisyyttä myös armeija-aikanaan, sillä Teemu osallistui silloinkin toimintaan minkä ehti.

Teemu on ystävällinen, avulias ja helposti lähestyttävä.

1. Odotan ensi vuodelta railakasta hallitushenkeä ja yhdessä tekemistä.

Kasassa on nuori ja innokas porukka, joten uskon, että onnistumme tekemään joitain asioita hieman aiempia vuosia erilaisella ja paremmalla tavalla.

2. Syntymäpaikkani ei olekaan Pori.

Varapuheenjohtaja Sanna Mäkilä: Tulevan hallituksen ainoa turkulainen ottaa hellään huomaansa Lexin varapuheenjohtajan tehtävät. Sanna, kuten niin moni muukin tuleva hallituksen jäsen, on kunnostautunut aktiivisena lexiläisenä jo aiemmin. Edellisen varapuheenjohtajan tavoin myös Sanna on toiminut LexKurssien kurssiasiavastaavana. Lisäksi Sanna on vuosikurssiemäntä vuodelta 2010.

Islantiakin taitavalla Sannalla on hersyvä nauru ja älyttömän pitkät ripset, joiden voimalla ensi vuoden kinkkisistäkin tilanteista selvitään silmänräpsäytyksellä.

1. Koko hallitukselta odotan loistavaa yhteishenkeä, ja omaa toimikuntaani aion kehittää niin, että saisin mahdollisimman paljon kiinnostuneita mukaan niin yritysyhteistyöhön kuin tapahtumien järjestämiseen. Esimerkiksi yksi aktiivinen toimikuntalainen on jo luvannut ottaa vastuulleen baariyhteistyötä. Toivottavasti siis mahdollisimman moni kiinnostunut lähtisi mukaan taloustoimikunnan toimintaan, onhan edellisen naisvarapuheenjohtajan kaudesta jo 20 vuotta!

2. Minulla on vielä maitohampaita.

LexPress

43

Pääsihteeri Mirka Niemi: Tampereelta tuleva toisen vuoden lexiläinen pitää ensi vuonna huolen Lexin toimistosta ja päivystää siellä aina tiistaista torstaihin iloiseen tyyliinsä.

Kahvinkeitto, missatut lipunmyynnit ja kaikki muut maan ja taivaan välillä olevat ongelmat ovat kaikki sellaisia joiden kanssa painiessasi voit kääntyä Mirkan puoleen. Kyllä Mirka osaa ja auttaa mielellään!

Taloudenhoitaja Henriikka Tiainen: Jyväskyläläinen Henriikka vastaa vuonna 2012 Lexin taloudenpidosta mutta tässä tuskin tulee olemaan mitään ongelmia, sillä Henriikka on tottunut pitämään ihmiset ruodussa, onhan hänellä kokemusta cheerleading-joukkueen valmennuksestakin. Aina niin hyväntuulinen Henriikka varmasti myös nukkuu hymy huulillaan.

1. Tähän mennessä olen jo kerännyt paljon tietoja ja saanut perehdytystä pääsihteerin tehtävien hoitamiseksi ja nyt odotankin jo innolla tositoimiin ryhtymistä. Tuleva hallitus 2012 vaikuttaa hyvältä porukalta ja uskon, että pystymme säilyttämään ja entisestään parantamaan ainejärjestömme tiivistä yhteishenkeä. Ensi vuodelta odotankin tämän vuoksi hauskanpitoa ja yhdessäoloa monipuolisten tapahtumien merkeissä. Toivon myös, että ensi vuonna yhä useampi uskaltautuisi tulla toimistolle viihtymään kahvin ja hyvän seuran pariin.

2. En ole kovin siisti, järjestelmällinen ja pikkutarkka ihminen ja kotonanikin vallitsee “hallittu” epäjärjestys, mutta tästä huolimatta lupaan pitää toimiston siistinä!

1. Uusi, tuleva vuosi tulee olemaan jännittävää aikaa. En malta odottaa, mitä kaikkea silloin tulee sattumaan ja tapahtumaan. Tulevalta vuodelta odotan uusia kokemuksia, hauskanpitoa, uusien asioiden oppimista sekä uusiin ihmisiin tutustumista.

2. Jos pitäisi kertoa itsestä jotain, mitä muut eivät vielä tiedä, niin salaisuuteni on intohimo vaaleanpunaiseen väriin.

44

LexPress

Urheilutoimikunnan pj Valtteri Tapala: Jos tulevassa hallituksessa Turku on aliedustettuna, niin Satakunta on sitten sitäkin enemmän. Raumlaine Juuso Valtteri Tapala liikuttaa lexiläisiä ensi vuoden. 22-vuotias Valtsu tunnetaan todellisena herrasmiehenä ja kaikkien kaverina ja tasoituksen ollessa ihan minimaalinen, on varmasti sanomattakin selvää, että Lex-golffaus ei lopu ensi vuonnakaan.

1. Odotan, että toimikuntani saa uusia innokkaita jäseniä fukseista ja myös vanhemmista tieteenharjoittajista, jotka ovat kiinnostuneita liikuntatoimikunnan toiminnasta. Lisäksi toivon aktiivista osallistumista kaikilta lenkkipiiriin. Nähdään ensi vuonna!

2. Nyt lyö kyllä niin tyhjää, mutta suurin saavutukseni on edelleen Utusen orjana toimiminen ja toisena mainittakoon, että Henry Saari on isäni serkku.

Ohjelmatoimikunnan pj Emmi Kuivala: Mäntsälästä Turun menoa vauhdittamaan saapunut Emmi nähdään ensi vuonna sitsikeittiön päällikkönä. Sitsejä rakastavalle Emmille tämä sopii kuitenkin paremmin kuin hyvin. Circuitista pitävän Emmin bravuurina on erittäin suklainen suklaakakku ja jääkin nähtäväksi saadaanko sitseillä nauttia tästä suurella sydämellä leivotusta ihanuudesta.

1. Ohjelmatoimikunnassa on perinteisesti ollut erittäin aktiivisia toimikuntalaisia, joten uskon (ja toivon!), että ensi vuonnakin toimikuntalaiset ovat innokkaasti mukana kaikessa. Olisi erittäin mukava yhdessä suunnitella ja toteuttaa tapahtumia - jokainen pääsisi toteuttamaan itseään mielipuuhassaan isolla tai pienellä porukalla. Vaikka ohjelmatoimikunnassa on tavallisesti ollut naisvalta, kannustan myös komeampaa sukupuolta tulemaan rohkeasti mukaan!

2. Fiilistelen mielelläni suomiräppiä.

LexPress

45

Kulttuuritoimikunnan pj Noora Yli-Huumo: Suomen virallisesta tangokaupungista Seinäjoelta lähtöisin oleva Noora pitää lexiläiset kulturelleina ensi vuonna.

Juhlavuoden vuosijuhlamarsalkkana toiminut Noora taitaa etikettisäännöt etu- ja takaperin ja pitää uusien asioiden kokemisesta ja tekemisestä, joten jäämme jännityksellä odottamaan mitä kulttiksemme keksii päämme menoksi hallituskaudellaan!

1) Eniten odotan sitä, että pääsen konkreettisesti ideoimaan ja järjestämään tapahtumia. Kaikki suunnitteleminen ja pieni näprääminen on piristävää, ja kulttiksen tapahtumat ovat todella erilaisia. Toivon myös, että toimikuntaan tulee entistä enemmän toimijoita. Onhan se kliseistä mutta totta, että porukassa tekeminen on vaan paljon hauskempaa.

Erityisesti odotan Arvostele mun illallinen- tyylistä uutta tapahtumaa, koska sitä ei ole ennen järjestetty ja olen jo kauan halunnut osallistua johonkin sen tapaiseen.

2) Luulin 12-vuotiaaksi asti että levähdyspaikka-liikennemerkki tarkoittaa, että sen lähettyviltä saa käydä hakemassa talvella ilmaisen joulukuusen.

Opintoasiaintoimikunnan pj Mikael Lustig: Opintotätien jälkeen on loistavaa saada asiantunteva ja asioille omistautunut opintosetä hallitukseen. Nokialta kotoisin oleva 23-vuotias Mikael tunnustaa olevansa lasagnen ystävä ja lisäksi on sanottava, että Mikael tulee toimeen ihan jokaisen kanssa.

1. Opintoasiaintoimikunnassa on mahdollisuus päästä oikeasti vaikuttamaan asioihin, jotka näkyvät meidän kaikkien päivittäisessä opiskelussa. Liian usein tehdään asioita tietyllä tavalla vain siksi, että ennenkin on tehty niin. Täällä pääset sanomaan suorat sanat professoreista! Odotankin ensi vuodelta sitä, että laadimme yhdessä tajunnanräjäyttävästi perustellut parannusehdotukset ja kannanotot tiedekunnalle. Sen lisäksi, että teemme piinkovaa koulutuspolitiikkaa, myös rennompaa meininkiä on luvassa.

2. En ole kertaakaan elämässäni käynyt Tallinnassa.

46

LexPress

Klubimestari Tapio Hokkanen: Fuksiviikosta tapahtumia kiertänyt Tapio tietää, että Kirkkotie tarvitsee musiikkia jatkossakin. Petäjävedeltä kotoisin oleva Tapio on rehti ja reipas lexiläinen, joka on innolla ollut mukana kaikenlaisessa toiminnassa.

1. Klubitoimikunnan on tarkoitus kehittää ensi kevään aikana uusi “Asko-systeemi”, jolla pyritään saamaan kirkkotielle aina lexiläinen valvoja kun sitä vuokrataan ulkopuolisille. Kevään aikana pyritään järjestämään myös koulutus tähän valvojan tehtävään. Muuten ei merkittäviä muutoksia toimintaan, porukkaa vaan messiin mahdollisimman paljon!

2. Oon yhtä taiteellinen kuin laatikko.

Ulkoasiaintoimikunnan pj Niina Lehtonen: Kv-viikoja kiertänyt Niina on nähnyt Pohjolaa varmasti enemmän kuin laki sallii. Niina tuo hallitukseen tehokkuutta ja sillisvastaava vuodelta 2010 tietää kaiken kokemuksensa perusteella millainen on unohtumaton kv-viikko.

Sellaisen hän toivottavasti tuo myös ensi vuonna Turkuun!

1. Odotan toimikunnaltani innokasta porukkaa ja että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin sekä omasta tiedekunnasta että muista - ulkkishan hoitaa pitkälti Lexin yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa. Mutta nimenomaan toimikunnalta odotan ennakkoluulotonta asennetta ja hyvää tekemisen meininkiä!

2. No, moni sen kyllä tietääkin, mutta kaksihaaraisten metsästys on lempipuuhaani sekä luennoilla että lukusalissa.

LexPress

47

Tiedotustoimikunnan pj Jonne Rantanen: Satakunnan hyperedustaja voisi ehkä joku sanoa, sillä Jonne on syntynyt Raumalla ja lisäksi asunut Porissa… Jonnen mielessä on ensi vuonna kolmen M:n yhtälö; mitä, missä ja milloin. Sanavalmiille ja hauskalle Jonnelle tämä ei kuitenkaan tuota ongelmia. Jonnea voisi myös kuvailla hieman yllytyshulluksi, tästä todisteena miehen lyhentynyt hiusmalli.

1. Odotan aktiivisia ihmisiä, joiden kanssa voimme toteuttaa Cal§arista vaka vasti otettavan poliittisen julkaisun =) 2. Olen ultimate One Tree Hill -fani.

LexPressin päätoimittaja Satu Majuri: Pieni, mutta sitäkin pippurisempi lahtelainen Satu ottaa kontolleen juristinalkujen journalismin. Satu, vuoden fuksiksikin valittu, on hullunhauska, mutta silti samalla asiallinen ja voisikin sanoa, että hyvästä huumorintajusta on tuskin haittaa ensi vuoden LexPressejä taittaessa. Aina viimeisen päälle laitettu Satu on edustava ja innostava päätoimittajanalku.

1. Odotan LexPressin ihanilta vanhoilta ja uusilta toimituskuntalaisilta yhtä innokasta aktiivisuutta toimituskunnassa kuin tänäkin vuonna. Toivon, että ensivuoden toimituskunnassa saadaan aikaiseksi neljä upeaa lehteä, joissa näkyy lexiläinen kädenjälki.

Tunnelma ensivuodesta on jo nyt äärimmäisen hyvä, olen todella luottavaisin mielin uudistamassa LexPressin toimituskunnan toimintaa ja toivottamassa ainejärjestölehtemme tekoon aivan kaikki vuosikurssiin katsomatta. Nähdään toimituskunnassa!

2. Kaikki taitaa jo tapetilla olla, mutta moni ei tiedä, että osaan kamppailulajeja.

48

LexPress

OIKEUS taju

MIKÄ ON OIKEUS JA KOHTUUS? Palstalla pääsivät tällä kertaa syyniin kauppaoikeuden kinkkiset koukerot. Erityisesti, mikä on kohtuullista mainontaa ja lainkäyttöä.

Tapauksista oikeudellisen arvionsa antoi siviilioikeuden professori sekä tiedekuntamme dekaani Jukka Mähönen.

Tekstin koonnut: Jenni Heurlin

TAPAUS 1 KKO 2011:65 PIENEN PRÄNTIN DILEMMA TELEVISIOMAINONNASSA Teleoperaattori oli markkinoinut matkapuhelinliittymää televisiomainoksella, jossa oli ilmoitettu näkyvästi liittymän kuukausimaksu ja liittymän hankkimisesta johtuva määräaikainen puheaikaa ja tekstiviestejä koskeva hintaetu. Muut liittymän käyttökustannukset sekä sanotun hintaedun rajoitukset oli esitetty pienellä, vähän aikaa näkyvillä olleella tekstillä.

Kysymys siitä, oliko liittymän käytöstä aiheutuvat kustannukset sekä hintaedun rajoitukset ja ehdot ilmoitettu selvästi ja oliko hintaetu hallinnut mainosta päätuotteen kustannuksella niin, että markkinointi oli ollut näissä suhteissa kuluttajan kannalta sopimatonta.

KOMMENTTI: Tässähän on kyse klassisesta pienen präntin dilemmasta, nyt vain sillä mausteella, että pientä pränttiä vain vilautetaan. Vanhoina hyvinä aikoina Pihtiputaan mummolle sentään annettiin teoreettinen mahdollisuus tihrustaa kärpäsenkakkoja paperilta. Nyt mummoparka sai teleoperaattorilta aikaa kolmeen pieneen pränttiin kolme sekuntia kuhunkin, joiden aikana joku muija vielä hörisi omiaan.

Erityisesti tässä jutussa kuitenkin pistää silmään teleoperaattorin posketon puolustus kuluttaja-asiamiestä vastaan markkinaoikeudessa. Yhtiön mukaan television ”luonne mainosmediana oli erilainen kuin esimerkiksi painetun lehtimainonnan, ja siksi tiedonantovelvollisuutta televisiomainonnassa tuli arvioida erilaisin kriteerein.”

Eli on ihan oikein Pihtiputaan mummolle, että hänelle vain vilautetaan, mitäs hölmö on television mennyt hankkimaan ja erityisesti siitä mainoksia katsomaan. Pitäisihän tuon tajuta, ettei sitä firma televisiomainokseen kaikkea jaksa laittaa, tyhmiä hintatietoja, ehtoja ja rajoituksia, varsinkin kun niitä ”hyödykkeen luonteen vuoksi oli runsaasti”: ”Televisiomainoksen tehtävänä oli herättää kuluttajan huomio, ei antaa yksityiskohtaisia, täydellisiä tietoja markkinoitavasta hyödykkeestä.” Kuluttajaasiamies oli lisäksi tyhmä nipottaja, kun painotti tylsiä detskuja tajuamatta mistä televisiomainonnassa on kysymys: ”Kuluttaja-asiamies oli käsitellyt hakemuksessaan vain televisiomainoksen 20 sekunnin mittaista jälkiosaa, vaikka asian kokonaisarvioinnissa oli olennaista ottaa huomioon myös sen 40 sekunnin mittainen imagollinen pääosa sekä muissa medioissa julkaistu markkinointiaineisto.” Totta kai mummon

50

LexPress

velvollisuutena oli tarkistaa detaljit sähköinternetistä! (Jos se nyt sattui toimimaan, kun operaattori oli kerinyt mummon puhelinpiuhan rullalle, antanut tälle mokkulan ja sanonut lähtiessä, että herran haltuun mokkuloinesi.)

Mutta ei se kuluttaja-asiamies ainoa nykymaailmaa ymmärtämätön ollut tässä jutussa. Vaikka markkinaoikeus osittain ymmärsikin teleoperaattoria, korkein oikeus ei tajunnut teleoperaattorin pointtia lainkaan, vaan katsoi sen toiminnan sopimattomaksi ja harhaanjohtavaksi sekä kielsi teleoperaattoria jatkamasta toimintaansa sakon uhalla.

Ratkaisu osoittaa yleistuomioistuimen vahvuuden. Korkein oikeus ei ostanut markkinaoikeudenkin osittain nielemää ajatusta siitä, että ei televisiomainoksessa ennätä kaikkia ehtoja mainita, kun on niin kova kiire ja kun on tuo netti ja kaikki.

Oikeusneuvokset tarkastelivat mainosta kuten mitä tahansa markkinamateriaalia ja epäkelvoksi sen havaitsivat.

TAPAUS 2 KKO 2011:79 VOIKO SÄÄTIÖ OLLA SANEERAUSMENETTELYN KOHTEENA? Säätiö ei voinut olla saneerausmenettelyn kohteena, vaikka se harjoitti taloudellista toimintaa. (Ään.)

KOMMENTTI: Haa – säätiö! Niistä minä pidän ja jonkin verran suutani pieksänytkin. Oikeusministeriö on muuten perustamassa juuri nyt työryhmää valmistelemaan säätiölain kokonaisuudistusta.

Säätiöitähän on monenlaisia: on pääomasäätiöitä, jotka täyttävät tarkoitustaan omaisuutensa tuotoilla ja laitossäätiöitä, jotka tekevät sen toimintansa tuotoilla. Säätiölain mukaanhan säätiö saa harjoittaa liiketoimintaa, joka on mainittu säännöissä ja joka välittömästi edistää säätiön tarkoituksen toteuttamista.

Tässä meillä on käsillä jälkimmäistä tyyppiä edustava Kaustisen Kansanmusiikkisäätiö, jonka yrityssaneeraushakemuksen korkein oikeus tässä käsitellyllä päätöksellä 17. lokakuuta hylkäsi, jonka seurauksena puolestaan Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus asetti säätiön konkurssiin 24. lokakuuta.

Miten tässä sitten näin kävi? Yrityssaneerauslain 2 § mukaan saneerausmenettelyn kohteena voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö ja taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys. Säätiötä ei siis ole mainittu lainkaan. Käräjäoikeus katsoi, että säätiön toiminta voi olla periaatteessa saneerausmenettelyn kohteena. Hovioikeuden ja korkeimman oikeuden enemmistö olivat sen sijaan tylyllä linjalla. Kun säätiö ei ole listassa, se ei ole listassa, ja näin ollen se ei kelpaa yrityssaneerausmenettelyyn.

Erityisesti korkeimman oikeuden enemmistön perustelut ovat masentavia. Se sivuuttaa yrityssaneerauslain perusteluista ilmenevän lähtökohdan, jonka mukaan mahdollisuus saneerausmenettelyyn koskee kaikenlaista yritystoimintaa ja on kaikenlaisten yritysten käytettävissä. Tästä huolimatta enemmistö on tuijottanut vain pykälän sanamuotoa. Erityisen huomionarvoista on se, että korkein oikeus hyväksyi

LexPress

51

OIKEUS taju vuonna 2004 Down By The Laituria pyörittäneen Pro Laituri ry:n saneeraushakemuksen, vaikka aatteellista yhdistystä ei myöskään ole mainittu luettelossa (KKO 2004:29). (Tosin korkein oikeus sotki tuossa tapauksessa aatteellisen ja taloudellisen yhdistyksen, mutta ei sillä väliä.)

Ilahduttavinta korkeimman oikeuden ratkaisussa on kuitenkin oikeusneuvos Mikko Tulokkaan eriävä mielipide. Hänen mukaansa ratkaisua yrityssaneerauslain soveltuvuudesta säätiön harjoittamaan yritystoimintaan ei voida perustaa pelkästään siihen, ettei säätiötä mainita yrityssaneerauslain 2 §:ssä. Yrityssaneerauslaista tai säätiölainsäädännöstä ei seuraa, etteikö säätiötä voisi asettaa yrityssaneeraukseen.

Säätiötä on siis kohdeltava samalla tavoin kuin aatteellista yhdistystä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa.

Pitkäaikainen haaveeni on ollut kirjoittaa jotakin Tulokkaan eriävistä mielipiteistä.

Hän kirjoittaa suomalaisen karusti, mutta hänessä on jotain samaa kuin eriävistä mielipiteistään tunnetuissa mustissa viitoissaan viipottavissa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden lakivelhoissa: pykälän sanamuoto ei saa olla esteenä lain järkevälle käytölle. Emme tiedä, olisivatko yrityssaneerauksen muut edellytykset täyttyneet, mutta Kansanmusiikkisäätiöllä olisi tullut olla oikeus saada oikeudenmukainen kohtelu ja hakemuksensa aineellisesti arvioitavaksi. Nyt jutulla on surullinen loppu eli tyly konkurssi.

Toivottavasti säätiölakia uudistettaessa kiinnitetään huomio myös tähän kysymykseen ja korjataan yrityssaneerauslain 2 §:ää siten, että siinä on mainittu nimenomaisesti myös aatteelliset yhdistykset ja säätiöt.

52

LexPress

LexPress

53

n i l l a c n o d n o L tiin n a l eng a t s ursio c x e aasi t r o p Eli re

Bussimme starttasi heti puolen päivän jälkeen ja innokkaina lähdimme kohti Harry Potterin kotimaata ja Lontoota. Perillä olimme paikallista aikaa noin kahdeksan maissa, joten sunnuntai-ilta vierähti hostellia etsiessä ja mahalaukkua täyttäessä englantilaisilla herkuilla. Osalla riitti heti ensimmäisenä iltana vielä energiaa lähteä tutustumaan paikalliseen pubikulttuuriin. Tämä on tarina isosta excusta Lontooseen.

Teksti: Annika Falbén ja Noora Mäki, Kuvat: Niko Markkanen, Aleksi Lundén

54

Maanantaiaamuna suurin osa jaksoi kuitenkin jo kukonlaulun aikaan herätä valloittamaan Oxford streettiä ja iltapäivällä jokaisella itseään kunnioittavalla juristinalulla heilui kädessä vähintään yksi (Primarkin) kassi. Puolenpäivän jälkeen kokoonnuimme Monumentin aseman vierellä sijaitsevan asianajotoimiston

aulaan. Berwin Leighton Paisner, eli tuttavallisemmin BLP avasi meille ovensa ja pääsimme tutustumaan Thames-joen rannalla sijaitsevaan asianajotoimistoon ja sen toimintaan hieman lähemmin. Turusta uralleen ponkaissut Juha RantaAho oli päätynyt Hannes & Snellmannin kautta Lontooseen uraansa jatkamaan ja

LexPress

ng

hän olikin järjestänyt meille ainutkertaisen tilaisuuden tutustua kansainvälisen rahoitusjuristin arkeen. Päällimmäisenä Ranta-Ahon puheesta jäi mieleen se, että suomalaisella juristilla on täydet mahdollisuudet työllistyä ulkomailla ja menestyä suomalaisen tutkinnon tarjoamilla tiedoilla. Helena Nathanson oli toinen suomalaiset juuret omaava BLP:llä työskentelevä juristi, mutta hänen taustansa erosi Ranta-Ahosta siinä, että Nathanson oli muuttanut Englantiin opiskelemaan lakia ja päätynyt sitä kautta BLP:lle.

Suomalaisten juristien lisäksi pääsimme harjoittamaan kielikorvaamme Keith Wilsonin ja Claire Englandin jatkaessa esittelyä . Wilson piti lyhyen Powerpoint -esityksen, josta mieleen jäivät tilastot sekä tilastot (ainiin, ja tilastot). Wilson luetteli myös useita kunnianosoituksia, joita firmalle oli sadellut vuosien mittaan.

Viimeisenä ennen esittelyn epävirallista osiota England kertoi lyhyesti, miten traineeksi voi hakea. Lopuksi saimme viinilasien äärellä tilaisuuden tutustua

paikallisiin trainee-harjoittelijoihin ja itse esittelijöihin. suurlähetystö tutuksi

Asianajotoimistosta kiisimme metrolla kaupungin toiseen osaan, Notting Hilliin, jossa meitä odotettiin Suomen suurlähetystön edustustilassa. Tanja Jääskeläinen, joka toimii ministerinä suurlähetystössä, otti meidät vastaan yhdessä korkeakouluharjoittelijan kanssa, joka opiskeli Helsingin oikeustieteellisessä sekä valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Jääskeläinen tutustutti meidät suurlähetystön arkeen, jonka jälkeen korkeakouluharjoittelija kertoi omista kokemuksis-

LexPress

55

taan Lontoon suurlähetystössä. Lopuksi oli varattu aikaa kysymyksille, joita tuntui riittävän. Matkaa oli kuitenkin jatkettava jo seuraavaan kohteeseen, joka olikin hieman rennompi.

We will rock you

Noustessamme metrosta katutasolle silmiin osui heti loistava teksti ”Domina Theater” jonne kävikin tiemme. Huikea We Will Rock You -musikaali vei lauluillaan ja lavasteillaan varmasti jokaisen mennessään. Musikaalin jälkeen paikalliset lexiläiset johtivat porukan pienelle sightseeing –kierrokselle, joka päättyi Piccadilly Circukselle, josta osa jaksoi vielä jonottaa opiskelijabileisiin. Loppu ryhmää siirtyi oman hostellin baaritiskille viettämään iltaa.

n o d n o L

ostoksia ja nähtävyyksiä

Tiistaina vuorossa oli shoppailua ja halukkaille kulttuuria Lontoon museoissa ja turistikohteissa. Visa vinkui Oxford streetin varrella ja kamerat välkkyivät British Museumin Egypti –näyttelyssä.

Myös Kings Crossin asemalla käytiin fiilistelemässä laiturilla 9 ja ¾. Illaksi oli suunniteltu yhteisiä hostellietkoja, jotka kuitenkin kariutuivat hostellin nihkeän

56

g n i l l a c

baarimikon keskeytettyä ilonpidon. Tunnelma ei kuitenkaan tästä laskenut, vaan metrossa suomalaiset juristinalut näyttivät muulle kansalle, kuinka sitsilaulut raikuvat. Pienen harhailun jälkeen kaikki kuitenkin löysivät tiensä baaritiskille.

Myöhemmin hostellilla bileet jatkuivat aamuun asti (kunnes baarimikko pyysi viimeisiä juhlijoita poistumaan aamiaisen tieltä). viimeinen ehtoollinen

Keskiviikkona ennen kotiinlähtöä ihmiset pakkailivat laukkujaan, nauttivat viimeistä englantilaista aamiaista, paniikkishoppailivat tai kiersivät kaupungilla. Klo 14 jätimme hyvästit hostellille ja lähdimme porukalla syömään vähän hienompaan intialaiseen ravintolaan, josta meille oli varattu oma kabinetti.

Viimeisen ehtoollisen jälkeen päädyimme Victoria stationille odottelemaan eksyneitä lampaita, jotka saapuivatkin hetken kuluttua hilpeissä tunnelmissa ja matka jatkui. Vielä viimeiset karkit (tai oluet) lentokentällä ja ryhmäkuva ennen kotimatkan alkua viimeistelivät reissun.

Yöllä laskeuduimme Helsinki- Vantaalle ja kaikkien selvittyä passitarkastuksesta (tavalla tai toisella) lähdimme köröttelemään kohti rakasta Turkua.

LexPress

58

LexPress

liikeideoiden syntylähteillä Pääsimme tutustumaan Turku Science Parkin yrityshautomo-konseptiin.

Kenelle nämä hautomopalvelut ovat tarkoitettuja ja minkälaisten ideoiden parissa siellä oikein pyöritään? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin meille vastasi yrityskehityksestä vastaava johtaja Olli Mankonen.

Teksti: Jenni Vartiainen ja Henna Keto

Kenelle yrityshautomopalvelut ovat ensisijaisesti suunnattu?

Kenelle tahansa kenellä on innovatiivinen liikeidea. Yrityshautomopalveluun kehiteltäviksi tuleville liikeideoille on usein yhteistä mahdollisuus kasvuun ja kansainvälisyyteen. Usein liikeideat liittyvät teknologiaan.

Millaisia palveluita yrityshautomo tarjoaa? Millaisia yrityksiä toiminnan johdosta syntyy?

Aivan alkuvaiheessa kuullaan ja arvioidaan mistä liikeideassa on kysymys. Liikeideoiden joukosta valikoituvat yritykset siirtyvät esihautomoon jossa liikeidea hiotaan siihen vaiheeseen, että yrityksen toiminta voidaan käynnistää. Varsinaisessa hautomovaiheessa yritys käynnistää toimintansa. Tässä 1-3 vuotta kestävässä vaiheessa yrityshautomon tehtävänä on kehittää ja tukea yritystoimintaa. Hautomosta syntyneet yritykset ovat olleet usein esimerkiksi ohjelmistoyrityksiä.

Millaisia kuluja toiminnasta muodostuu niiden käyttäjälle? Sitoutuuko käyttäjä johonkin?

Esihautomovaihe, joka ei yleensä kestä yli puolta vuotta on yrityksille maksuton.

Varsinaiseen hautomovaiheeseen, johon yrityksen on sitouduttava vähintään vuodeksi, kuuluu 600 euron suuruinen hautomomaksu jota vastaan yritys saa käyttöönsä hautomon palveluita yhden päivän ajan kuukaudessa.

Onko yrityshautomossa käynnistetty esimerkiksi asianajotoimistoja tai muita yrityksiä joissa toimijana ovat olleet juristit? Olisiko tällainen mahdollista?

Tavallisesti juridisia palveluita tuottavat yritykset eivät samalla tapaa täytä innovatiivisuuden vaatimusta. Mikäli liikeidea esimerkiksi asianajotoimistosta on tarpeeksi erilainen, niin miksi ei.

Millaista yhteistyötä yrityshautomo tekee yliopiston kanssa?

Yliopistolähtöiset liikeideat ovat mielestämme mielenkiintoisia. Lisäksi käymme kertomassa toiminnastamme yliopistoissa sekä ammattikorkeakouluissa. Toivomme että yrityksen perustaminen kiinnostaa opiskelijoita.

Millaisia vinkkejä antaisit oikeustieteen opiskelijalle joka harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä?

Kaikki liikeideat jotka perustuvat kilpailukykyisyyteen ovat hyviä. Kun liikeidea on vahva suhteessa kilpailijoihin, on yrityksellä hyvät mahdollisuudet. Meitä kiinnostavat liikeideat joiden toteuttamiseen osallistuu eri henkilöitä joilla on vahvuuksia eri osa-aluilla. Miksei tällaisessa tiimissä olisi myös hyvä paikka oikeustieteilijälle!

LexPress

59

sisar tervehtii 4 Sisarainejärjestön edustaja kertoo oman näkemyksensä Lexistä.

Codex och Lex Codex och Lex, Lex och Codex. Vad bra dessa ord klingar tillsammans och till råga på allt kommer ämnesföreningarna väldigt bra överens. Vi hoppas att vårt goda samarbete kommer att bära över till kommande studerandegenerationer.

Man kan säga att år 2011 tillhörde Lex, det var ju ändå ert 50-års jubileum.

Och vilken fin fest det var! Hela Codex styrelse deltog i festligheterna och det var en av årets definitiva höjdpunkter.

Alla minnesbitar går inte att pussla ihop, men nedan följer vissa fina stunder som vi kommer ihåg: biffen var utsökt(1), nordisterna bedrev bar verksamheten(2), bland annat gratis jägermeister utdelades, yra episoder i Omenahotelli (3) och Codex dominerade sillisen (4). Speciellt punkt fyra gjorde ett stort intryck. Bubblandet skedde utomhus och det var snö överallt. Maten var förfärlig (svettiga pyttipannan anyone?) men vem bryr sig då drinkarna består till 80% av sprit?

Två tigerpojkar dansade entusiastiskt till ett strålande liveband och stämningen i pulkabacken var ytterst livfull. På gården blev atmosfären rentav eldig, då en yr kille brände sina byxor framför en hurrande publik.

En fin fest, ett fint år och en ytterst fin sillis. Codex tackar Lex för det gångna året!

Henrik Hautamäki Chefredaktör, Codexpressen

HUUMASSA HURMOKSESTA PMMP villitsee yleisönsä ja liikuttuu samalla itsekin Teksti: Aleksi Lundén, Kuva: Satu Majuri

Soundcheck on käynnissä. Soittolistojen hittibiisi soi tyhjälle yökerholle ja iltaa varten jo valmiiksi laittautunut suomen huippuartisteihin lukeutuva Mira Luoti on ottanut lavan haltuunsa.

Luodin aisapari, Paula Vesala, tulee vasta myöhemmin Turkuun, sillä hänellä on opiskelupäivä pääkaupunkiseudulla.

PMMP on valmistautumassa villitsemään yli kuusisataapäisen pikkujouluyleisön ja päättämään komeasti Lexin juhlavuoden, mutta Luodin murheena on, pääseekö lavalla kiipeämään ja roikkumaan keikan aikana johonkin.

-Ei tämä suomalaisen artistin elämä koko ajan pelkkää glamouria ole. Lähtiessä annoin lapsille iltasuukot ja aamu alkaa puurolla. Se puolitoista tuntia siinä keikalla tuntuu siltä, että tämä on todella siistiä, Luoti kuittaa.

PMMP:n nousukiito alkoi liki kymmenen vuotta sitten, ja jo instituutioksi muodostunut yhtye on omalla asenteellaan ja työnteollaan juurtunut Suomen tähtitaivaalle jäädäkseen.

-Saamme olla kiitollisia siitä, että on yleisöä ja voimme keikkailla. Aiemmin artisteilla ei ollut samanlaista tilannetta, ja nykyään ei ole itsestään selvyys, että kaikki pääsee esiintymään.

No, PMMP pääsee. Kovimpina vuosina keikkoja on ollut liki 200, mutta nyt on osattu myös rauhoittua. Ja levytkin pysähdytään tekemään nykyään ihan studiolle. Alkuaikoina kun niitä nauhoitettiin melkein keikkabussista käsin.

62

LexPress

Muusikon lakialoite

Vaikka keikkoja on takana iso liuta, ei alan ammattilaisiltaakaan kaikki jännitys ole karissut pois.

-Me ollaan tosi kovia jännittämään. Se hurmos ja tunteet, mitä voi nähdä yleisössä, voivat koskettaa esiintyjääkin. Takahuoneeseen päästyämme voidaan suu vaahdoten käydä läpi keikan jälkeen, mitä kaikkea olemme nähneet, Luoti naurahtaa.

Hurmoksesta huolimatta muusikkoa huolettaa tekijänoikeuksien tilanne artistin näkökulmasta.

-Levy-yhtiöt ovat jostain syystä nukkuneet eikä olla oltu riittävän valveutuneita asioista. Tämän hetkisessä tilanteessa surettaa eniten se, että iso osa muusikoista joutuu luovuttamaan, koska rahaa ei tule.

Kun keskustelussa on saatu tuntuma juridiseen kontekstiin, onkin aika selvittää, mikä voisi Luodin mielestä olla muusikon oikeuksiin liittyvä lakialoite. Naurava ja hyväntuulinen nainen vaikenee hetkeksi pohtimaan, kunnes apuun rientää bändin rumpali Heikki Kytölä.

-Verotuksessa tulisi ottaa mallia Ruotsista, missä taiteilijoita verotetaan useamman vuoden syklissä. Ongelmana siis on, että yhtenä vuonna tehdään levy eikä ole mitään tuloja ja toisena vuonna tulee levystä kertyvät tulot. Nämä pitäisi Suomessakin voida jakaa usealle vuodelle, Kytölä heittää ja tähän epäkohtaan on Luodinkin helppo yhtyä.

Oma kappale juristeille

Kuten normaalisti on tapana, myös kaikki PMMP:n sopimukset tarkastutetaan juristeilla ennen allekirjoittamista. Heillä tosin tähänkin liittyy omintakeinen tarina.

-Muusikoiden sopimuksista huolehtiva juristi oli aikoinaan menossa naimisiin ja hän huomasi vasta viimehetkellä häälaulajan puuttuvan. Tällöin minut hälytettiin paikalle ja kiitollisena tästä hän tarjosi apuaan, mikäli ikinä tulisin tekemään musiikin tekoon liittyvää sopimusta.

Tämä kaikki tapahtui siis vuosia ennen PMMP:tä, mutta kun ensimmäisen levytyssopimuksen allekirjoittamishetki todella myöhemmin tuli, Luoti otti yhteyttä juristiin, joka lunasti kauan sitten antamansa lupauksen.

PMMP:n turkulaistaustan omaava edustaja on niin välitöntä juttuseuraa, että keskustelua voisi jatkaa pidempäänkin. On kuitenkin aika päästää artisti valmistautumaan illan keikkaa varten. Ennen sitä vielä yksi kysymys: Jos raflaavista sanoituksista ja oivaltavista teksteistä tunnettu yhtye tekisi kappaleen juristeista, mikä biisin nimi olisi? Kuin sattuman kaupalla Miran puhelin soi ja soittajaksi paljastuu yhtyeen kanssa tiiviisti musiikkia tekevä Jori Sjöros. Yhteistuuminkaan ei tunnu vastausta löytyvän, kunnes Luoti lohkaisee: -Se varmaan alkaisi ainakin niin, että rinnasta puristi, mut pelasti juristi.

Myöhemmin samana iltana PMMP todella villitsi pikkujoulukansan, pääsi roikkuman ja kiipeämään lavalla, sai varapuheenjohtajamme pauloihinsa, huusi SAKKE:a ja ehkä liikuttui itsekin.

Sana-assosiaatiotehtävä

eli mitä Miralle tuli seuraavista sanoista ensimmäisenä mieleen: JURISTI - turisti VALTIO - halkio LAULUKILPAILU - kakkoset pärjää JOULU - kuusipuu SAKKE - turkulainen rumpali (Sauli Koivula)

LexPress

63

Lisää kuvia netissä: www.lex.fi