LEXPRESS 2/2026

LEXPRESS OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N JÄSENLEHTI

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN TEHOTTOMUUS

FUKSIEN TUNNELMIA

2/26

VUOSIJUHLAT JÄÄHALLISSA

Hyvinvointi TEKSTI | SILJA YLI-HINKKALA

KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Opinnot painavat päälle, Kirkkotiellä on juhlittu taas liian pitkään ja olo on mitä nuutunein. Opiskelijan arki on välillä raskasta, jolloin hyvinvointiin panostaminen ja oman rauhoittumiskeinon löytäminen on tärkeää. Auttaako sinua vaikkapa meditointi, lukeminen, juoksulenkit, kylpyläreissut, yhdessäolo vai jokin muu? Kysyimme lexiläisiltä, miten hyvinvointi näkyy heidän arjessaan.

1.

Mitkä asiat auttavat sinua rentoutumaan kiireen keskellä?

2.

Millainen merkitys yhteisöillä, kuten esim. Lexillä on hyvinvoinnin kannalta?

3.

Paras hyvinvointivinkkisi vappuun?

CALONIA GALLUP

Vilja Lahtinen, 1. vuosikurssi 1. Kiireen keskellä rentoutumisessa auttaa urheilu, kirjojen lukeminen sekä ystävien näkeminen. Viime syksynä innostuin myös popristikoiden tekemisestä :)

2. Mielestäni yhteisöillä on iso merkitys hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi Lexissä saamani ystävät auttavat minua jaksamaan kiireen keskellä sekä samalla Lexin tapahtumat myös tasapainottavat opiskelua.

3. Vaikka tapahtumia on paljon, kaikissa ei ole pakko käydä, jos tuntuu ettei jaksa :) myös lepo on tärkeää!

Julia Ihantola, 2. vuosikurssi 1. Mulle kiireen keskellä auttaa rentoutumaan ajan viettäminen ystävien ja perheen kanssa. Sen lisäksi tykkään urheilla ja kuunnella musiikkia.

2. Lexillä on mielestäni suuri merkitys hyvinvoinnin kannalta, sillä koen siellä vahvaa yhteenkuuluvuudentunnetta. Lexissä on paljon samanhenkisiä ihmisiä, jotka jakavat saman elämäntilanteen ja kiinnostuksen kohteet. Myös Lexin järjestämät tapahtumat tuovat arkeen iloa, ja ilman niitä opiskelu voisi tuntua välillä yksinäiseltä. Sen lisäksi Lexissä jokainen

Santeri Taavitsainen, 5. vuosikurssi 1. Parhaat rentoutumista edistävät asiat omalla kohdallani ovat jo pitkään olleet säännöllinen treenaaminen, ystävien kanssa vietetty laatuaika sekä iltaisin rauhoittuminen hyvän sarjan parissa.

2. Yhteisöjen, kuten Lexin, merkitystä yksilön hyvinvoinnille ei voi korostaa liikaa. Lexin toiminnasta mukaan tarttuneet ystävät sekä heidän kanssaan jaetut hetket niin Kirkkotiellä kuin Calonialla ovat olleet omalla kohdallani merkittäviä hyvinvointia edistäviä tekijöitä.

3. Hyvinvointivinkkini vappua varten on valmistautua siihen huolellisesti etukäteen. Kun kaikki on suunniteltu, aikataulutettu ja hoidettu valmiiksi, on vappuna helppo keskittyä vain siihen kaikkein olennaisimpaan.

voi tuntea olevansa merkittävä osa yhteisöä, sillä varmasti jokaiselle löytyy mielekästä toimintaa, jossa olla mukana.

3. Nauti vapun tapahtumista, sillä ne ovat ehdottomasti opiskeluajan parasta aikaa! Suosittelen osallistumaan mahdollisimman moneen tapahtumaan, sillä niistä syntyy muistoja, joita muistelee myöhemmin lämmöllä. Kuitenkin on myös tärkeää kuunnella itseään ja levätä silloin, kun siltä tuntuu.

TOIM. HUOM.

s. 14

Kurkkaa miten Senilexin tapahtumavuosi on lähtenyt käyntiin!

2/26 s. 18

Lue miltä Lex ja lexiläisyys on näyttänyt fuksien silmin.

s. 26

Seuraa somessa: @LexTurku

Jäikö vuosijuhlien juhlapuhe kuulematta?

Koko puhe nyt luettavissa!

@lexturku @LexTurku

Päätoimittaja: Pilvi Oinonen lexpress@lex.fi Toimitusavustaja: Silja Yli-Hinkkala

ISSN 1235-371X

Toimituskunta: Aada Blåfield Julia Ihantola Emil Jacobsson Vilja Lahtinen Saku Leskinen Cecilia Mäkelä Stina Nurmi Janne Salminen Santeri Taavitsainen

Copyright © 2020 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. | LEXPRESS 6

Taitto ja ulkoasu: Pilvi Oinonen Kansikuva: Heidi Virtanen Galleriakuvat: Heidi Virtanen Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

Ilmoitusmyynti: Pietari Halme talous@lex.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: Painosalama Oy Painos: 80 kpl

SISÄLLYS

06 PÄÄKIRJOITUS Joko kohta helpottaa?

08 PUHEENJOHTAJALTA Nauti nyt – tämäkin aika päättyy 10 EDARISSA TAPAHTUU Poliittisen linjapaperin kevät

14

14 SENILEXIN KUULUMISIA Senilexin tapahtumavuoden aloitus Patrialla ja alumnien kuulumiset vuosijuhlilta 18 FUKSIN VUOSI 23 LEX RY:N 65. VUOSIJUHLAT Vuosijuhlat jäähallissa

18

26 JUHLAPUHE Janne Salminen 30 BEHIND THE LEX 32 OPINTOPALSTA Haastattelussa professori ja varadekaani Tuulikki Mikkola 36 MYRSKYJÄ MAKROKOSMOKSESSA – miksi kansainvälinen oikeus vaikuttaa kykenemättömältä ylläpitämään maailmanrauhaa?

23

35 LOPUKSI Me ei kuuluta toisillemme?

LEXPRESS

|

5

PÄÄKIRJOITUS

Joko kohta helpottaa?

N

iin se taas koittaa, nimittäin vapun aika. Ensim-

vaan vähän pakon edessä. Silti siinä on ollut jotain rentout-

mäiset vapputapahtumat on jo polkaistu käyn-

tavaa: lupa levätä ilman huonoa omatuntoa, vaikka tekemät-

tiin, ja pian niiden myötä päättyy taas yksi luku-

tömien asioiden lista yrittääkin muistutella olemassaolostaan.

vuosi. Kevät on aina jonkinlainen käännekohta

– valo lisääntyy, mutta samaan aikaan myös kalenteri täyttyy, ja

Keväässä on myös jotain armollista. Valon lisääntyminen tekee aa-

arki tuntuu yhtä aikaa kevyemmältä ja yllättävänkin raskaalta.

muista helpompia, ja pienetkin asiat alkavat tuntua merkityksellisemmiltä. Kaikki ei tunnu enää yhtä raskaalta kuin pimeimpinä

Alkuvuosi on varmasti ollut monelle hektistä aikaa. Deadlinet

kuukausina. Arkea helpottavat jutut – kuten vaikka ne sähköpot-

kasaantuvat, kurssit vaativat viimeisetkin voimien rippeet ja sa-

kulaudat, joilla ehtii paikasta toiseen vähän vaivattomammin –

maan aikaan katse alkaa siirtyä jo kesään: kesätyöhakemuksiin,

tuntuvat yhtäkkiä yllättävän isoilta pelastuksilta kiireiseen arkeen.

epävarmuuteen, mutta myös kaikkeen siihen hyvään, mitä on tulossa. Kevät on siis kummallinen yhdistelmä painetta ja odotusta.

Kaiken kiireen keskellä tämän lehden tekeminen on ollut yllättävä hengähdyshetki. Vaikka siihenkin liittyy aikatauluja ja vastuuta,

Myös omalla kohdallani tämä kevät on ollut yllättävän kiireinen.

olen saanut keskittyä johonkin ihan muuhun: ideoimaan ja luo-

Päivät ovat täyttyneet milloin mistäkin, ja usein tuntuu, että paikasta

maan. Se on muistuttanut siitä, että suorittamisen rinnalle mahtuu

toiseen siirtyminen on melkein oma harrastuksensa. Lähes poikkeuk-

myös tekemisen ilo. Ja vaikka kiire ei heti katoa, sen rinnalle voi

setta jokainen päivä tuntuu vähintään kahdelta, sillä monesti päivät

silti löytää jotain, mikä tekee kaikesta puurtamisesta kevyempää.

ovat yhtä liikkeessä olemista siitä hetkestä, kun aamulla nousee ylös, siihen asti kun illalla kaatuu takaisin sänkyyn. Välissä ehtii tapah-

Jos tämä kevät on tuntunut raskaalta, et ole yksin. Pian kalenteri

tua paljon, mutta harvoin ehtii oikeastaan pysähtyä vain olemaan.

kevenee ja tilalle tulee jotain muuta. Tämäkin vaihe menee ohi ja helpottaa.

Hektisyydestä puheen ollen mieleen tulee oma fuksikevääni, jonka lopulla matkustin pitkästä aikaa kotikaupunkiini käy-

Toivotan kaikille ihanaa vapun aikaa sekä voimia opintojen

mään. Olin tuolloin niinkin väsynyt riehakkaan fuksivuoden

loppurutistukseen. Ja muistakaa levätä – ei vasta sitten, kun on

jäljiltä, että istuin junassa kuusi tuntia tekemättä oikeastaan

pakko, vaan jo vähän sitä ennen!

mitään. Tehtävää olisi kyllä riittänyt, mutta tuijottelin vain ikkunasta ulos, kun maisemat vaihtuivat. Jälkikäteen ajateltuna tuo tyhjyyteen tuijottelu taisi olla enemmän kuin paikallaan.

Ehkä juuri siinä on jotain olennaista. Ei aina huomaa, kuinka kuormittunut on, ennen kuin keho tai mieli pakottaa hidastamaan. Viime aikoina olen itsekin saanut tästä muistutuksen kevään sairastelukierteen kautta, jonka keskeltä tätä pääkirjoitusta kirjoitan. Pysähtyminen ei tullut suunniteltuna,

6

|

LEXPRESS

Pilvi Oinonen Päätoimittaja lexpress@lex.fi

I L J A E K E L S I Ä P M O Ä I STÄ!

T U A N Aamukahvista pikkutunneille — kurkkaa kaikki opiskelijaedut Raflaamosta

–– raflaamo.fi ––

PUHEENJOHTAJALTA

Nauti nyt – tämäkin aika päättyy

O

piskeluarki ja opiskelijaelämä tuntuu välillä

omalta

lalta. tä,

todellisuudesta

Vaikka että

hetkittäin

kellumme

irralliselta voi

tuntua

painottomina

kupsilmuun

maailman kulkiessa eteenpäin ympärillä on tämäkin hetki ohi kiitävää. Opintoja aloittaessa voi tuntua siltä, että tästä tulee

Opintoja aloittaessa voi tuntua siltä, että tästä tulee vain lyhyt ajanjakso.

vain lyhyt ajanjakso, jonka aikana siirrytään yhdestä elämänvaiheesta toiseen. Uskallan kuitenkin väittää, että opiskeluaika itsessään on merkittävä vaihe meidän jokaisen elämässä.

Tuntuu, että katseemme on jatkuvasti suunnattu pidemälle ja pidemmälle tulevaisuuteen. Enkä tarkoita tällä ainoas-

Vaikka oma fuksiviikko tuntuu olleen vasta eilen, olen val-

taan sitä, että odotus on kohti tulevaa viikkoa, vaan tulevia

mistautumassa nyt jo kolmanteen opiskelijawappuuni. Näi-

kuukausia ja jopa vuosia. Opiskelujen alussa mieli vaeltaa kuin

hin kolmeen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia hetkiä,

itsekseen kohti erikoistumisjaksoja ja tutkielmien kirjoitta-

joista aivan jokainen ei välttämättä ole edes soveltuva tämän

mista. Isojen toimistojen harjoittelupaikkoja saatetaan hakea

lehden kansien väliin muisteltavaksi. Kun peilaan omaan “nor-

vuoden päähän. Kesätyöhaku yleisesti alkaa jo joulukuun aikana.

maaliin” elämääni ennen opiskeluaikaa, olisivat nämä hetket saattaneet olla vuoden parhaita muistoja. Nyt niitä saattaa hy-

On hieman kliseistäkin käyttää tätä minulle ojennettua ainutlaa-

vällä tuurilla osua samalle viikolle tai viikonlopulle useampi.

tuista mahdollisuutta siihen, että muistutan tarttumaan hetkeen,

Wappuun niitä mahtuu varmaan muutamankin vuoden edestä.

mutta näin sitä taas kävi. Vaikka opiskelijan arki on hektistä ja

8

|

LEXPRESS

PUHEENJOHTAJALTA

Olemme kuitenkin myös etuoikeutettuja, kun saamme nauttia tästä kaikesta.

hetkittäin voi tuntua siltä, että seinät kaatuvat päälle aivan jokai-

sisarainejärjestömme

sesta suunnasta. Olemme kuitenkin myös etuoikeutettuja, kun

laulua. “Ollaan oikkareita kerran ja ehkä hetken verran, tänään-

opiskelijoiden

tunnuskappaletta

Justus-

saamme nauttia tästä kaikesta. Itselleni opiskeluaika on tuonut

kin saa sitä juhlistaa.” Näiden sanojen kannustuksen kautta

elämänmittaisia ystävyyksiä, uuden oppimista sekä unohtumat-

toivotan jokaiselle lukijalle hyvää Wappua. Muistakaa nauttia

tomia ja välillä myös unohtuneita hetkiä, joita en vaihtaisi mi-

näistä hetkistä, sillä opiskelijawappuja on vain rajallinen määrä.

hinkään, vaikka välillä väsymys ja päänsärky ovatkin olleet läsnä.

Isot asiat kuten valmistuminen ja työelämä kuitenkin vaanivat tuolla jossain tulevassa. Osa tapaamistani ihmisistä onkin jo ottanut tämän askeleen opiskelijaelämästä ikuiseen oravanpyörään.

Se on varmaankin syy sille, miksi kirjoitan juuri tästä aiheesta.

Tiedän kyllä, ettei valmistuminen ole mikään vankilatuomio, mutta se päättää tämän ainutlaatuisen kokemuksen, jonka saimme viettää Suomen kauneimmassa opiskelijakaupungissa yhdessä muiden lexiläisten kanssa.

Huhtikuu on aina ollut mielestäni hyvin keskinkertainen kuukausi kevään ja kesän taitekohtana. Sille on kuitenkin muodostunut paikka sydämessäni viime vuosina, sillä huhtikuu on nykyisin synonyymin wapun viettämiselle. Lainaan vielä lopuksi vaasalaisen

Iiro Toivonen, hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LEXPRESS

|

9

EDARISSA TAPAHTUU

Poliittisen linjapaperin kevät TEKSTI | ELLA-SOFIA LINDEMAN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA

P

oliittinen linjapaperi, tutummin lipa, on yli 40-si-

Mistä sitten lipassa puhutaan? Noh, oikeastaan lähes kaikesta.

vuinen

määri-

Ensimmäinen ja pisin osio keskittyy koulutuspolitiikkaan, jota

tellä se, mitä TYY on mieltä. Lipa päivitetään

myös Ryhmä Lex pitää lipan “pihvinä”. Hallituksen pohjasta löy-

dokumenttihirviö,

jonka

pitäisi

kerran kahdessa vuodessa ja tänä keväänä se on

tyy monia kannatettavia ehdotuksia, kuten Exam-tilojen avaa-

jälleen edustajistoryhmien pöydällä. Dokumentti on tarkoi-

minen opiskelijoiden käyttöön ympärivuorokautisesti. Ryhmänä

tus hyväksyä kahdessa osassa huhti- ja toukokuun kokouksissa.

esitämme, että tämän lisäksi myös muut yliopiston tilat tulisi olla opiskelijoiden käytettävissä aina. Kannamme huolta jatku-

Ryhmä Lex korosti jo lähetekeskustelussa, että lipan tuli-

vasta aloituspaikkojen nostamisesta ilman riittäviä resursseja.

si olla merkittävästi nykyistä lyhyempi. Tavoitteen tulisi olla,

Esitämme lipaan kirjausta, jossa TYY suhtautuisi lähtökohtaisesti

että jokainen uusi fuksi jaksaisi ja ehtisi lukea sen läpi ensim-

kriittisesti sisäänottomäärien kasvattamiseen alasta riippumatta.

mäisellä viikollaan. Tällä hetkellä lipa uhkaa kuitenkin jäädä pölyiseksi sisäiseksi asiakirjaksi, josta kaivetaan tukea milloin mihinkin yksittäiseen kantaan. Tämä on huolestuttavaa, sillä TYY on noudattanut linjaa, jonka mukaan kantaa otetaan vain asioihin, jotka on erikseen mainittu lipassa. Koska ylioppilaskunnan jäsenyys on pakollinen, jokaisella jäsenellä on oikeus tietää helposti ja nopeasti, kenen etuja oma järjestö ajaa.

10

|

LEXPRESS

Tavoitteen tulisi olla, että jokainen uusi fuksi jaksaisi ja ehtisi lukea sen läpi ensimmäisellä viikollaan.

EDARISSA TAPAHTUU

Perinteisesti lipa on herättänyt edustajistossa kiivastakin keskustelua.

Kaikki uudet ehdotukset eivät kuitenkaan saa meiltä varaukse-

Ota Ryhmä Lexin Instagram seurantaan! Päivitämme sin-

tonta kannatusta. Suhtaudumme kriittisesti vaatimukseen, jonka

ne

mukaan yliopiston päätöksentekoon tulisi voida osallistua kaikilla

me, niin pysyt kärryillä siitä, mihin suuntaan TYYtä viedään.

tuoreeltaan

tiedot

läpimenneistä

kirjausehdotuksistam-

tutkintokielillä. Tämä tarkoittaisi dokumenttien kääntämistä ja kokousten pitämistä englanniksi. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jossa lähes kaikki suorittavat tutkintoaan suomeksi, tämä söisi valtavasti resursseja tuomatta varsinaista hyötyä opiskelijoille.

Lipan muut osiot käsittelevät sosiaalipolitiikkaa, opiskelijayhteisöä tajisto

ja

ruotii

yhteiskuntavaikuttamista. toukokuun

kokouksessa.

Nämä

osiot

Meille

on

edustär-

keää, että näissäkin osioissa keskitytään opiskelijan arjen kannalta olennaisiin seikkoihin ja vältetään turhaa paisuttelua.

Perinteisesti lipa on herättänyt edustajistossa kiivastakin keskustelua, eikä tämä vuosi ole poikkeus. Jo lähetekeskustelussa ryhmät nostivat esiin tärkeitä pointteja muun muassa tekoälyn käytöstä. Jäämmekin innolla odottamaan, millainen lopullisesta lipasta muovautuu.

LEXPRESS

|

11

Teemme vain mitä osaamme

SENILEXIN KUULUMISIA

Senilexin tapahtumavuoden aloitus Patrialla ja alumnien kuulumiset vuosijuhlilta TEKSTI | STINA HEDMAN KUVAT | STINA HEDMAN

Vierailu Patrialle Senilexin tapahtumavuosi alkoi tänä vuonna yritysvierailulla, kun

kotimaassa että kansainvälisesti esimerkiksi sopimusten laatimi-

senilexiläiset pääsivät torstaina 5.3. vierailemaan Patria Oyj:n ti-

sessa, päivittäisessä juridisessa neuvonannossa sekä riita-asioiden

loissa. Patria on kansainvälinen puolustus- ja teknologiateollisuus-

ja yritysjärjestelyiden hallinnoimisessa. Lakitiimin lisäksi yhtiös-

yhtiö ja Suomen puolustusvoimien strateginen kumppani. Tilai-

sä on erikseen HR-juristi, joka kuuluu konsernin HR-yksikköön.

suudessa esiteltiin Patrian liiketoimintaa sekä perehdyttiin juristin työn erityispiirteisiin puolustusteollisuuden alalla toimivassa yri-

Koskenranta kertoi, että juristin työ Patrialla eroaa monesta muusta

tyksessä. Tilaisuuden yhdistyksen jäsenille mahdollisti Patrialla

in house -juristin työstä siinä, että sopimusten neuvotteluajat ovat

Legal Counsel -roolissa työskentelevä Lex-alumni Oskari Jokinen.

hyvin pitkiä ja juristit ovat usein tiiviisti mukana sopimusten laatimisessa alusta asti. Toisena erikoisuutena Koskenranta toi esille tieto-

Tilaisuuden alkuun Patrian lakiasiainjohtaja Ara Haikarai-

turvan, johon Patrialla liittyy keskimääräistä enemmän vaatimuksia.

nen taustoitti yleisölle Patrian liiketoimintaa ja puolustusteollisuuden erityispiirteitä. Patrian konserniin kuuluvat emoyh-

Tapahtuma oli jäsenistömme keskuudessa erittäin suosittu, ja se

tiö Patria Oyj:n lisäksi sen tytäryhtiöt Suomessa ja ulkomailla

menikin täyteen hyvin nopeasti. Senilex ry kiittää Patriaa äärim-

sekä Patrian osaomistamat Millog Oy, norjalainen Nammo AS

mäisen mielenkiintoisesta vierailusta!

sekä norjalainen Kongsberg Aviation Maintenance Services AS. Haikarainen kertoi lyhyesti Patrian liiketoiminta-alueista ja tär-

Alumnit vuosijuhlilla

keimmistä tuoteryhmistä. Patria tuottaa muun muassa panssaroituja ajoneuvoja miehistönkuljetukseen ja muihin tarkoituksiin sekä

Lex ry:n 65. vuotisvuosijuhlia juhlittiin perjantaina 27.3.2025

erilaisia puolustus- ja asejärjestelmiä, kuten kranaatinheittimiä,

Gatorade Centerillä. Yhdistyksen historian toistaiseksi suurimmil-

drooneja ja tiedustelusensoreita. Yhtiön VP Legal Affairs Laura

le vuosijuhlille oli kutsuttu paikalle myös runsaasti alumneja. Osa

Koskenranta kertoi yleisölle juristin työstä Patrialla. Patrialla on

heistä intoutui myös pitämään puheita vapaan sanan aikana. Alla

tällä hetkellä 6 hengen lakitiimi, joka tukee liiketoimintaa sekä

koottu näistä muutamia nostoja.

14

|

LEXPRESS

SENILEXIN KUULUMISIA

TPS:ltä mestaruuden korkealla mailalla vuonna 1994. Kaikesta huolimatta vastoinkäymisetkin kasvattavat yhteisöllisyyttä.

Niinpä Lex nousi entistä ehompana kirkkotien palon jälkeen.

Puheessa nostettiin esiin myös huoli opiskelijoiden kasvaneesta stressistä ja todettiin, ettei arvosanojen tulisi olla keskiössä.

Työelämässä korostuvat erityisesti vuorovaikutustaidot, luovuus ja kyky hahmottaa kokonaisuuksia – taidot, joita opitaan ennen kaikkea yhdessä tekemällä. Näistä taidoista myös Turun yliopiston alumnit tunnetaan. ”Maailma ei tule valmiiksi suorittamalla”, Vaaja ja Toponen kiteyttivät.

Vapaan sanan aikana lavalle nousivat myös Lex ry:n vuoden 2022 opintovastaava ja vuoden 2023 puheenjohtaja Kaapo Havuluoto sekä vuoden 2020 talousvastaava Krister Koskela.

Kaapo Havuluoto kiitti puheessaan Turun palloseuraa aikaisesta kesälomalle siirtymisestä, sillä se mahdollisti juhlatilan käytön.

Hän kertoi, että on hienoa nähdä, miten iso joukko lexiläisiä on kerääntynyt yhteen yli vuosikymmenrajojen juhlistamaan ainejärKuvassa: Senilex Patrialla.

jestömme pitkää historiaa.

Havuluoto kuvaili Lexin yhteishenkeä vahvaksi ja sukupolvet ylit-

Senilex ry:n puheenjohtaja Antti Vaaja ja yhdistyksen rahaston-

täväksi: hänen mukaansa lexhenki on syvää yhteisöllisyyttä, joka

hoitaja Antti Toponen toivottivat lämpimät onnittelut Lex ry:l-

yhdistää yli vuosikurssirajojen ja sukupolvien. Hän kertoi myös

le 65-vuotisjuhlan johdosta ja totesivat tiedekunnan vahvuuden

oman ystävyytensä Krister Koskelan kanssa syntyneen ainejärjes-

olevan ennen kaikkea yhteisöllisyydessä, joka näkyy tänäkin ilta-

tötoiminnan kautta ja kantaneen pitkälle aktiivivuosien jälkeen.

na. Vaaja ja Toponen totesivat Lexin olevan kuin Hollannin jalkapallomaajoukkue – pieni mutta elegantti, joka pärjää omalla

Krister Koskela puolestaan kertoi rakastavansa ainejärjestöä ja

tavallaan suurempien rinnalla. He jatkoivat toteamalla, että Le-

pitävänsä tärkeänä, että alumnit kutsutaan mukaan juhliin. Hän

xin ansiosta tarinat opiskeluajoilta siirtyvät sukupolvelta toisel-

muisteli vuoden 2020 hallituksen joutuneen perumaan vuosijuh-

le ja näistä voi jutella vaikka itseään jopa 50 vuotta vanhempien

lat koronapandemian vuoksi, mutta iloitsi siitä, että kuuden vuo-

ihmisten kanssa. Opiskeluaika kestää vain hetken, mutta yhteisö

den jälkeen sama hallitus voi juhlia yhdessä 65-vuotiasta Lexiä.

koko elämän. Yhteiset muistot ovat ylisukupolvisia – kuten Turun Palloseuran voitto Inter Milanista San Sirolla vuonna 1987,

Koskela kuvasi myös omaa taustaansa ja uraansa: hän kertoi, ettei

jota puhujat kertovat olevansa liian nuoria muistamaan. Sen si-

hänen perheessään ollut korkeakoulutettuja, mutta lukiossa teh-

jaan he muistavat hyvin, kuinka Jokereiden Otakar Janecký vei

dyn ryhtiliikkeen jälkeen tie vei oikeustieteelliseen ja Lexin yh-

LEXPRESS

|

15

SENILEXIN KUULUMISIA

Lexhenki on syvää yhteisöllisyyttä, joka yhdistää yli vuosikurssirajojen ja sukupolvien.

teisöön. Koskela kertoi, että Lex on antanut hänelle paitsi ystäviä, myös eväitä ja taitoja työelämään, joita hän arvostaa yli kaiken.

Vapaan sanan pitivät myös vuoden 1996 Lex ry:n hallituksen jäsenistä puheenjohtaja Miina Vuorela (ent. Horttonen), LexPressin päätoimittaja Johannes Piha (vuoden 1997 pj), taloudenhoitaja Mikko Heinonen, ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Hanne Lehtovuori (ent. Juntunen) sekä pääsihteeri Vilja Hahto. Vuorela kiitti Lex ry:tä kutsusta tapahtumaan ja kertoi olevansa otettu siitä, että myös valmistuneita kutsutaan juhlaan.

Hallituksen vuosimallia 1996 vuosijuhlista on kulunut 30-vuot-

Kuvassa: Kaapo ja Krister.

ta; tuolloin oltiin VPK:n talolla, juomalaulut ja conferancet olivat spontaaninpia, mutta nyt on juhlassa enemmän väkeä.

Vuorela halusi kiittää nykyisiä lexiläisiä siitä, että he ovat pitäneet ainejärjestöstämme niin hyvää huolta ja kertoi tulevansa mielellään muihinkin juhliin. Vuorela kehottikin opiskelijoita tulemaan juttelemaan alumneille ja muistutti, että lexiläisten ei koskaan tarvitse teititellä toisiaan.

Heinonen jatkoi toteamalla, että Calonian kahvilassa rakennetaan ylisukupolvista yhteisöllisyyttä. Se näkyy Heinosen mukaan velkakirjalaista tutun katkeamattoman siirtosarjan tavoin siinä, miten yhdistystä vaalitaan useiden lexiläissukupolvien jatkumona.

Lisäksi hän vertasi Lexin vuosijuhlia tapana viettää kevättä, kun TPS ei halua pelata playoffeja.

Senilex ry kiittää 65-vuotiasta Lex ry:tä vuosijuhlista. Allekirjoittanut sekä yhdistyksen sihteeri kiittävät myös varsin erinomaisesta akateemisesta silliaamiaisesta.

Kuvassa: Vaaja ja Toponen.

16

|

LEXPRESS

60°26'96"N 22°15'78"E

KAUPUNGIN PARHAIDEN BILEIDEN KOORDINAATIT

est. 1991

FUKSIN VUOSI

Fuksin vuosi TEKSTI | MALINDA KAISANLAHTI HERTTA MARTIKAINEN ELLA PARVIAINEN ALISA SALMI

KUVAT | MALINDA KAISANLAHTI

Millaisia on oikeustieteen opinnot ja ensimmäinen vuosi yliopistossa? Millaista on tulla osaksi Lexiä ja mihin kaikkeen ainejärjestössä voikaan osallistua? Miten tasapainoilla opintojen, opiskelijatapahtumien ja oman arjen kanssa, kun kaikki tuntuu uudelta? Nämä ja monet muut ovat keskeisiä kysymyksiä ja teemoja ensimmäisenä vuonna Lexissä ja yliopistossa. Nyt kun eka lukuvuosi alkaa kevään myötä lähestyä loppuaan, olemme me fuksitkin onneksi päässeet selville yliopiston ja Lexin arjesta (ja juhlasta). Halutaankin kertoa, millainen meidän ensimmäinen vuosi Lexissä on ollut ja mitä kaikkea se on pitänyt sisällään!

18

|

LEXPRESS

FUKSIN VUOSI

O

pintojen alku oli melko rento, kun pääsi tutustumaan opintoihin ja kanssafukseihin ryhmätyön merkeissä. Kirjojen sivumäärät aina vähän kuumottavat kurssien alkaessa, mutta niihinkin on jo

ehtinyt tottua. Opinnot ovat alkaneet sujua huomattavasti helpommin, kun ne on saanut tasapainotettua muun elämän kanssa. Jaksamista on parantanut paljon myös itse opintojen rinnalla kaikki muu mahdollinen toiminta, kuten urheilu, opiskelijatapahtumat ja kavereiden näkeminen, jolloin on pystynyt nollaamaan ajatukset täysin.

Itsenäinen opiskelu on ollut merkittävä osa opintoja ja se on vaatinut paljon itsekuria, mutta samalla se on mahdollistanut omien aikataulujen luomisen. Melko itsenäisissä opinnoissa vastuu omasta tekemisestä tarkoittaa, että kukaan ei katsele enää perään, muistaako esimerkiksi ilmoittautua tentteihin tai kursseille. Tämä on hyvää harjoitusta myös työelämään, jossa itseohjautuvuus ja vastuu lisääntyvät. Onneksi meillä on kuitenkin ollut myös jonkin

verran läsnäoloa vaativia kursseja, kuten enkun kurssit, joissa on päässyt näkemään muita. Yhdessä opiskelu tuo kivaa vaihtelua siihen, että vain yksin kalpeana ja hiljaa lukisi kurssikirjoja läpi!

Itse opintojen lisäksi fuksivuoteen on mahtunut rutkasti kaikkea

Tämä on hyvää harjoitusta myös työelämään, jossa itseohjautuvuus ja vastuu lisääntyvät.

muutakin uutta. Ainejärjestötoiminta tuntui aluksi valtavalta, monimutkaiselta palapeliltä, jonka lukuisten jaostojen, kerhojen ja toimijoiden hahmottaminen otti oman aikansa. Syksyn aikana tapahtumia kierrellessä ja fuksipassin leimoja milloin mistäkin kerätessä alkoi selkeytyä, minkälainen toiminta Lexissä voisi juuri itseä kiinnostaa, ja kuin huomaamatta olemmekin päässeet mukaan jos minkälaisiin jaostoihin, komiteoihin ja muihin nakkihommiin.

Ainejärjestötoimintaan

mukaan

hyppääminen

tuntuu

aluk-

si jännittävältä, mutta se tarjoaa meille fukseille erinomaisen mahdollisuuden tutustua vanhempien vuosikurssien lexiläisiin ja päästä osaksi yhteisöä. On ollut ihanaa huomata, kuinka vastaanottavia ja kannustavia muut lexiläiset ovat ja kuinka ainejärjestötoimintaan ryhtyminen on avannut uuden oven Lexiin.

LEXPRESS

|

19

FUKSIN VUOSI

Fuksivuoden parhaimmat muistot liittyvät ehdottomasti tapahtumiin ja reissuihin, niin osallistujana kuin järjestäjänäkin, eikä karismaattisinkaan proffa pysty niiden kanssa kilpailemaan.

Kannatti siis kuunnella vanhoja ja viisaita ylempien vuosikurssien lexiläisiä ja lähteä rohkeasti ainejärjestötoimintaan mukaan.

Vuoden lemppareiksi on ehdottomasti nousseet monet Lexin tapahtumat, etenkin erilaiset sitsit ja Kirkkotien meno ovat maistuneet!

Turussa on myös kivasti kaikkea muuta, kuten Pikkulaskiainen ja erilaisia approja, joihin ollaan päästy osallistumaan. Turussa on yleisesti ollut mahtavaa kokea aktiivinen ja näkyvä opiskelijailmapiiri.

Lemppariruokapaikaksi yliopistoilla on muodostunut Assari, jonka yleinen suosio näkyy myös joskus jonon pituudessa. Yhdessä syöminen kavereiden kanssa tuo arkipäiviin kivaa piristystä!

Etenkin yksinasuvana opiskelijana olemme huomanneet, että on erityisen tärkeää muodostaa arkeen pieniäkin kohtaamisia mui-

On ollut ihanaa huomata, kuinka vastaanottavia ja kannustavia muut lexiläiset ovat.

20

|

LEXPRESS

FUKSIN VUOSI

den kanssa, sillä hyvä seura inspiroi ja energisoi. Yhteiset ruo-

takin, kuten lajikokeiluja ja lautapeli-iltoja, joiden ansiosta

kailut, opiskeluhetket ja esimerkiksi lenkkeily yhdessä ovat suju-

Lexissä on jokaiselle jotakin. Fuksivuoden opinnot ja lukuisat

via ja arkisia keinoja edistää niin jaksamista kuin ihmissuhteita.

kivat tapahtumat ovat myös muistuttaneet jaksamisen ja oman hyvinvoinnin

Fuksivuosi on tosiaan ollut täynnä kaikkia huippujuttuja, kivoja ta-

huomioimisesta.

Vuosi

on

ylittänyt

odotuk-

siamme, etenkin Lexin yhteisöllisyys on tuntunut arvokkaalta.

pahtumia ja uusia ihmissuhteita! Fuksille Lex on mainio paikka, sillä vanhemmat lexiläiset ovat vastaanottavaisia uusia lexiläisiä kohtaan

Olemme kiitollisia ja iloisia kuluneesta vuodesta ja super innois-

ja kanssafuksit ovat avoimia ja innokkaita uusille tuttavuuksille.

samme kaikesta tulevasta!

Reflektoidessamme näin keväällä kulunutta fuksivuottamme voimme todeta olevamme aidosti kiitollisia yhteisöstä, johon olemme päässeet mukaan. Fuksivuoden aikana yhteisöllisyyden merkitys on korostunut: opintoihin, opiskelijatapahtumiin ja elämään liittyvät ilot ja surut löytävät merkityksensä siitä, että ne jaetaan muiden kanssa. Siksi fuksien kannattaakin olla avoimia uusille kokemuksille ja ihmissuhteille, joita ensimmäinen opiskelijavuosi tarjoaa!

Lexissä vaikutuksen on tehnyt erityisesti myös toiminnan monipuolisuus: perinteisten tapahtumien lisäksi on paljon muu-

LEXPRESS

|

21

We’re committed to exceptional legal work, and we achieve this by creating an inspiring workplace where individual growth and team success support each other.

Join us and become part of a firm where we build careers together!

Vuosijuhlat jäähallissa TEKSTI | AADA BLÅFIELD, CECILIA MÄKELÄ KUVAT | JONI ILMANEN, PIXABAY

22

|

LEXPRESS

Lex ry:n 65. vuosijuhlat on nyt juhlittu! Hypätään vielä hetkeksi juhlapäivään, kun vuosijuhlamarsalkat kokoavat juhlapäivän tapahtumia yhteen.

N o saako siitä Gatorade Centeristä hienon?

T

ämä on todennäköisesti yleisin kysymys, johon

olemme

seet

vastaamaan.

kuluneen

kan

heti

vuoden

Saimme

valintamme

tietää

jälkeen,

ja

ajan

pääs-

juhlapaikieltämättä

yllätyimme itsekin. Kuitenkin aiemmista Gatoradella järjestetyistä gaaloista kuvia katsellessa juhlapaikan potentiaali valkeni. Yhtäkkiä olimmekin jo jääkiekkoharjoitusten aikana kiertämässä tilaa ja suunnittelemassa juhlan konkreettista toteutusta.

Cocktail-tilaisuus järjestettiin Gatorade Centerillä yhdessä pienemmistä tiloista. Cocktail- tilaisuudessa kutsuvieraat, kuten sisarainejärjestöt, muut ainejärjestöt ja yritysten edustajat esittivät onnittelunsa 65-vuotiaalle Lexille. Juhlavuoden erityispiirteenä tervehdystä ei esittänyt vain viimeisin Lex ry:n hallitus, vaan kaikki hallitukset vuodesta 2020 alkaen. Heidän antamiaan lahjoja, kuten reaktiopeliä ja vesiliukumattoa, pääsee varmasti näkemään Lexin tapahtumissa tai toimistolla. Cocktail-tilaisuuden lopuksi jaettiin myös stipendit ainejärjestömme jäsenille.

Cocktail-tilaisuuden aikana ensimmäiset bussit olivat jo saapuneet juhlapaikalle, ja potrettikuvien otto oli kovassa vauhdissa. Perinteisten potrettikuvien lisäksi saimme iloksemme tänä vuonna tilaisuuteen myös photo boothin, jossa juhlakansa pystyi ottamaan kuvia itsekseen. Kuvausmahdollisuuden jälkeen pääjuhla alkoi puoli kuudelta. Puheiden ja laulujen tahdittamaan juhlaan kuului kolmen ruokalajin illallinen viinikaatoineen. Puheen lexiläiselle piti viime keväänä valmistunut Noora Lindqvist, ja illan juhlapuhujaksi saimme kunnian kuuluttaa oikeuskansleri, professori Janne Salmisen.

24

|

LEXPRESS

Illan loistavat laulunjohtajat olivat Toni Heikkilä ja Jesse Rönkä.

Jos joku ei pysynyt mukana laskuissa, oikeusvaltio mainittiin illan

Juhlavuosi ja sen myötä myös täysin uusi juhlapaikka toivat mu-

puheissa yhteensä 71 kertaa.

kanaan lisähaasteita järjestelyihin. Vaikka matkaan mahtui monia yllätyksiä, se oli meille marsalkoille mahtava ja unohtu-

Ensi vuoden vuosijuhlamarsalkoille menestystä toivottaen,

maton kokemus. Emme tietenkään olisi kahdestaan pystyneet

Aada Blåfield & Cecilia Mäkelä

järjestämään tätä juhlaa, vaan meillä oli onneksi tiimissämme

Vuosijuhlamarsalkat 2026

loistavia apukäsiä. Erityisesti haluamme kiittää huikeita vuosijuhlaviskaaleitamme Karla Kirvesmäkeä, Iida Liimulaa ja Nina Viitasta! Haluamme myös kiittää vuosijuhlakomiteaa, vuosijuhlayhteistöistä

vastaavaa

yrityssuhdevastaavaa,

entisiä

vuo-

sijuhlamarsalkoita, Lex ry:n hallitusta ja kaikkia muita, jotka ovat olleet jollain tapaa osana juhlan järjestämistä. Kiitos kuuluu myös teille hyvä juhlakansa! Ei ole juhlia ilman osallistujia.

LEXPRESS

|

25

Juhlapuhe TEKSTI | JANNE SALMINEN KUVAT | JONI ILMANEN, PIXABAY

Perinne jatkuu, kun Lex ry:n 65:n vuosijuhlien juhlapuhe julkaistaan tänäkin vuonna LexPressissä.

Juhlavuoden puheen piti oikeuskansleri, professori Janne Salminen.

A

rvoisa Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekun-

kö siihen myös muita ulottuvuuksia? Ei kai vain ole puhe siitä,

nan opiskelijoiden yhdistys Lex ry:n puheenjohtaja,

mistä on puutetta. Vai mistä on kysymys? Ajattelen, että oikeus-

hyvät yhdistyksen jäsenet, opiskelijat ja kutsuvie-

valtiosta puhutaan nykyisin paljon, koska se nähdään monesta

raat, rakkaat kuulijat,

suunnasta uhattuna tai haastettuna. Kotimaisittain edelleen on kuitenkin käsittääkseni yhteisesti laajasti jaettu käsitys siitä, että

Lämpimät onnitellut 65. vuosijuhlaansa juhlivalle Lex ry:lle.

oikeusvaltio Suomessa voi hyvin. Suomi sijoittuu kansainvälisis-

Kaikki viittaa siihen, että yhdistys voi hyvin ja kehittyy ajas-

sä oikeusvaltiovertailuissa kärkijoukkoon. Omana pontimenani

sa. Nykymuotoiset opiskelijayhdistykset ovat tärkeä osa yliopis-

oikeusvaltiopuheelle on ollut yhtäältä oikeuskulttuurinen, ju-

to-opiskelijoiden toimintaa, ja niillä on paikkansa opiskelijoi-

ristien ja yhteiskunnan itseymmärryksen kasvattamiseen liittyvä.

den yhdyssiteenä ja yhteisöinä. Kiitän kutsusta juhlaanne ja mitä

Toisaalta olen halunnut käydä keskustelua siitä, mitä seikkoja

parhaimmasta seurasta tähän asti. Tämä on minulle suuri ilo ja

oikeusvaltiossamme tulisi parantaa kuin pahojen aikojen varalle.

kunnia. On ollut mahtava elää kuluvaa viikkoa eteenpäin, kun tiedossa on ollut tämä juhla kanssanne. En voisi keksiä upeampaa

Keskustelua

tapaa viettää perjantain iltaa. Tämä on viikon todellinen lakipiste.

ajankohtaiset ilmiöt. Kansainvälinen kehitys on huolestuttavaa.

oikeusvaltiosta

Maailmanlaajuisesti

pitävät

aiheellisesti

oikeusvaltion

tila

on

yllä

monet

heikentynyt.

Arvaattekin ehkä, mistä ajattelen puhua tänään. Kyllä, puhun

Tämä epäilemättä heijastuu Suomeen tarpeena korostaa ja puo-

oikeusvaltiosta. Täällä meillä kaikilla on siitä ajatuksia ja siihen

lustaa omaa oikeusvaltiollisuutta. Lisäksi olemme omassa vii-

näkökulmia. Niin kuuluukin olla. Kuten olen aikaisemminkin sa-

teryhmässämme,

nonut, meillä oikeustieteellisen koulutuksen saaneilla on erityinen

teen murenemista. Euroopan unionin sisällä eräiden maiden

ja yhteinen vastuu oikeusvaltiosta. Oikeusvaltiota pidetään yllä ja

tilanteet ovat nostaneet oikeusvaltioperiaatteen ja sen haurau-

uusinnetaan kaikissa juristiammateissa.

den yhteiskunnallisen ja oikeudellisen keskustelun keskiöön.

Meillä on koulutuksemme vuoksi myös käsitys siitä, mitkä asiat

Näihin eurooppalaisiin kehityskulkuihin viitaten monet tutkijat

oikeusvaltioon kuuluvat ja mitkä asiat siihen eivät ainakaan kuulu.

ja asiantuntijat sekä ihmisoikeustoimijat varoittavat, että oikeus-

Euroopassa,

nähneet

oikeusvaltioperiaat-

valtio ei ole itsestäänselvyys. Muutoksien suhteen on oltava valpOlette varmaan panneet merkille, että oikeusvaltiosta puhutaan

paana. Varoitus on sikäli tarpeen, että oikeusvaltio tuskin missään

nyt paljon.

on kerralla muuttunut epäoikeusvaltioksi, vaan oikeusvaltiollisuutta heikentävät kehityskulut ovat tyypillisesti olleet vähittäisiä,

Äkkiseltään ajateltuna se on varmasti hieno asia. Mutta liittyy-

26

|

LEXPRESS

eroosionkaltaisia muutoksia oikeusvaltion tärkeissä elementeissä.

Perusajatus on tällöin se, että oikeusvaltio rapautuu vähitellen,

vempi. Oikeusvaltiopuheessa on selvästi strategisen viestinnän

jos emme pidä siitä huolta. Ei siis välttämättä ole yhtä näkyvää

ulottuvuus, ja lisäksi se on ikään kuin korvannut perusoikeuspuheen.

hetkeä, jossa oikeusvaltiota on asetuttava puolustamaan, vaan kuten jo edellä toin esiin, uusinnamme oikeusvaltiota koko ajan.

Vaikka oikeusvaltiosta puhuminen on tärkeää oikeusvaltion ydinsisältöjen puolustamiseksi, keskusteluun osallistuvan on

Oikeusvaltion heikentymistä voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun

hyvä tarkastella kriittisesti omaa ja muiden puhetta, sillä lisään-

riippumatonta oikeuslaitosta ryhdytään kyseenalaistamaan tai

tyneeseen oikeusvaltiopuheeseen liittyy tiettyjä ongelmiakin.

vähättelemään. Onkin ryhdytty puhumaan oikeusvaltion itsepuo-

Keskustelussa käsite väistämättä myös politisoituu ja, kuten

lustuksesta ja tarpeesta vahvistaa rakenteita, jotta ne kestäisivät

totesin, myös välineellistyy. Oikeusvaltioperiaatteesta voi tulla

mahdolliset poliittiset kriisit. Kunnioitusta esimerkiksi riippumat-

poliittinen keino, jolla myös pyritään leimaamaan vastustajia

tomien tuomioistuinten toimintaa kohtaan punnitaan jatkuvasti

tai ajamaan omia tavoitteita. Oikeusvaltion varsinainen merki-

- nytkin kun käydään keskustelua ajankohtaisista tuomioistuimien

tys voi tässä hämärtyä. Oikeusvaltio ei ole retoriikkaa tai jokin

ratkaisuista tai myös vireillä olevista asioista.

tyhjä ”slogan”. Lisäksi kun oikeusvaltiosta tulee muotisana, jota käytetään lähes jokaisessa poliittisessa kiistassa, se saattaa ko-

Hyvät kuulijat! On hieman hätkähdyttävääkin huomata, kuin-

kea myös sisällöllistä inflaatiota. Kansalaisille voi tulla vaikeak-

ka oikeastaan kaikki puheissaan ilmoittavat nykyään olevan-

si hahmottaa, mikä on todellinen oikeusvaltiollinen ongelma ja

sa nimenomaan oikeusvaltion asialla. Oikeusvaltiosta on tul-

mikä taas tavallista poliittista erimielisyyttä. Inflatoitumiseen

lut suosittu myös poliittisessa puheessa. Sen varjolla kuitenkin

liittyy myös se, että nykyisellään moni itsessään hyväksi koettu

edistetään monenlaista asiaa. Kehitykseen kuuluu myös se, että

asia saatetaan puheessa esittää olevan myös, ellei nyt aivan oi-

samalla kun oikeusvaltiosta on julkisessa puheessa tullut kovin

keusvaltiollisuuden edellyttämää, vähintäänkin siihen kuuluvaa.

suosittua, perus- ja ihmisoikeuksista tuntuu puhuvan paljon har-

LEXPRESS

|

27

Lisäksi koska oikeusvaltio kytkeytyy vahvasti demokratiaan ja myös

päivitetään, koska se ei ole lopullinen eikä täydellinen. Sekin oli

perus- ja ihmisoikeuksiin, näihin liittymiin kuuluu myös jännit-

jatkoa komission vuoden 2011 oikeusvaltioperiaatetta koskevalle

teitä. Ne ilmenevät useimmiten enemmistön tahdon ja oikeusval-

raportille. Näin meillä on siis melkein parinkymmenvuotinen jat-

tioon olennaisesti kuuluvan vähemmistöjen suojan ja riippumatto-

kumo oikeusvaltion perussisältöjen kartoitusta. Keskeistä on ym-

mien tuomioistuinten tuomiovallan kesken. Lisäksi jos keskustelu

märtää se lähtökohta, että oikeusvaltio on oikeudellinen käsite.

koetaan elitistiseksi, se voi lisätä edelleen poliittista polarisaatiota.

Päivittäminen on tarpeellista, koska ensinnäkin teknologinen murEn toki tarkoita, etteikö oikeusvaltiosta saisi puhua, päinvastoin,

ros on tuonut uusia, aiemmin vielä ennakoimattomia kysymyksiä.

mutta yhtäältä meidän pitää kyetä pitämään selvänä, mitä se on

Tekoälyjärjestelmät vaikuttavat keskeisesti päätöksenteon vastuul-

ja mitä se ei ole, ja toisaalta opetella kertomaan siitä ihmisille.

lisuuteen, läpinäkyvyyteen, oikeusvarmuuteen, yhdenvertaisuuteen ja myös tuomioistuinten riippumattomuuteen. Toiseksi huomatta-

Hyvät kuulijat! Kirkastakaamme siis itsellemme vielä lopuksi, mis-

vien yksityisten toimijoiden nousu on lisännyt huolta oikeusvalti-

tä oikeusvaltiossa onkaan kysymys. Sitä on aika ajoin muutenkin

operiaatteiden horisontaalisesta soveltamisesta. Vaikka jo vuoden

hyvä tarkastella. Oikeusvaltion sisällölliset vaatimukset voivat

2016 tarkistuslista mainitsi julkisten tehtävien yksityistämisen ja

myös muuttua. Oikeusvaltion heikentyminen onkin lisännyt te-

kiinnitti huomiota muutenkin horisontaalisiin suhteisiin, siinä ei

hokkaiden vallanjakoa turvaavien järjestelmien ja riippumatto-

käsitelty tilanteita, joissa yksityisille toimijoille kertyy valtaa nykyi-

mien, ei-enemmistöperiaatteelle perustuvien instituutioiden mer-

sessä mittakaavassa. Kolmanneksi, paradoksaalista kyllä, uudenlai-

kitystä, kuten vaikkapa ylimmän laillisuusvalvonnan ja toimivan

sena oikeusvaltioteemana on kysymys, miten oikeusvaltiollisuus pa-

perustuslakikontrollinen merkitystä. Tämä näkyy myös Venetsian

lautetaan rikkomatta itse oikeusvaltioperiaatteita. Neljännen aiheen

komission (Demokratiaa oikeusteitse -toimikunta) vastikään päi-

päivityksille antaa huolestuttava oikeusvaltiokehitys ylipäätään.

vitetyssä oikeusvaltion tarkistuslistassa (Rule of Law Checklist).

Venetsian komission uusikin oikeusvaltion tarkistuslista sisälJoulukuussa 2025 Venetsian komissio hyväksyi uuden tarkistuslis-

tää edelleen oikeusvaltiollisuuden viisi keskeistä standardia – siis

tan. Vuoden 2016 oikeusvaltiotarkistuslista ei alun perinkään ollut

laillisuus, oikeusvarmuus, vallan väärinkäytön estäminen, yhden-

tarkoitettu ikuiseksi vaan siinä nimenomaisesti todettiin, että sitä

vertaisuus ja syrjimättömyys sekä oikeuden saatavuus. Ne pysyvät

28

|

LEXPRESS

mukana, vaikkakin laajennettuina. Esimerkiksi lainvalmisteluun

Lopuksi nostan vielä esiin tuoreesta Oikeusvaltion tarkistuslis-

liittyviä kysymyksiä esitetään enemmän kuin aiemmin. Näissä

tasta yhden asian, jotta pääsen takaisin puheenvuoroni alkuun

kaikissa ulottuvuuksissa Venetsian komission oikeusvaltion tarkis-

ja siinä mainitsemaani kaikkien vastuuseen oikeusvaltiosta.

tuslista tarjoaa tärkeän refenssipisteen oikeusvaltiokeskustelulle.

Tarkistuslistan mukaan oikeusvaltio voi kukoistaa vain maassa, Lisäksi päivitys tuo mukanaan kaksi oikeusvaltion lisäarviointi-

jonka päättäjät ja koko väestö moninaisuudessaan kokevat kollek-

kriteeriä, nimittäin vallan tasapainon ulottuvuuden ja perustus-

tiivista vastuuta sen toteutumisesta ja tekevät siitä erottamattoman

lakikontrollin. Näiden kahden kokonaisuuden nostaminen it-

osan omaa oikeudellista ja poliittista kulttuuriaan. Oikeusvaltio-

senäisiksi sisällöllisiksi kriteereiksi on merkittävin sisällöllinen

ta ei siis tehdä vain säännöillä eikä mikään perustuslaki tai laki

muutos tarkistuslistassa. Vallan tasapainoa painottava kriteeri

sitä turvaa, vaan oikeusvaltio palautuu vahvaan oikeuskulttuuriin.

sisältää ohjeita sekä institutionaalisista mekanismeista että kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten sääntelystä. Perustusla-

Rakkaat

ystävät,

toivotan

kaikille

hyvää

vuosijuhlapäivää.

kikontrollia koskeva kriteeri määrittelee muun muassa arviointiperusteet perustuslakituomioistuimille tai vastaaville elimille.

Salminen on valtioneuvoston oikeuskansleri, oikeustieteen tohMyös silloin, kun omassa piirissämme käymme keskustelua oikeus-

tori ja dosentti Helsingin yliopistossa sekä Åbo Akademissa.

valtion standardeista, Venetsian komission oikeusvaltion tarkistus-

Hän on toiminut oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina.

lista on avuksi.

LEXPRESS

|

29

BEHIND THE LEX

BEHIND THE LEX TEKSTI | PILVI OINONEN KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT, PIXABAY

Ainejärjestön arki rakentuu monista tehtävistä, joita ei aina huomaa ulospäin. Tämä palsta avaa Lexin ehkä vähemmän näkyviä pestejä sekä kertoo niiden sisällöstä. Ennen kaikkea juttusarjassa tullaan esittelemään ne ihmiset, joiden työ kulissien takana mahdollistaa järjestön toiminnan sellaisena kuin se on!

1. Mitä teet Lexissä?

2. Mistä pestissäsi on kyse – mitä siihen sisältyy?

3. Millaista pestissä toimiminen on ollut? Mikä on ollut parasta tai yllättävintä?

4. Miksi juuri kyseiseen pestiin kannattaa lähteä – kenelle suosittelet pestiä?

5. Kuvaile pestiäsi yhdellä sanalla.

30

|

LEXPRESS

Marianna Eronen, markkinointijaosto

1.Kuulun Lexin markkinointi- ja tapahtumajaostoon. Suunnittelen mielelläni grafiikoita myös muihin lexiläisten projekteihin.

2. Yksinkertaisuudessaan pestini on markkinointimateriaalin tuottamista Lexille. Yleensä markkinointijaosto saa tehtäväkseen tuottaa Kide-appiin tulevia tapahtumabannereita, tapahtumajulisteita sekä haalarimerkkejä. Tapahtumajärjestäjät lähettävät materiaalipyynnöt Lexin tiedotusvastaavalle, ja hän välittää ne edelleen markkinointijaostolaisille. Teemme luovan työn annettujen ohjeiden perusteella, mutta esimerkiksi haalarimerkkien tilaaminen valmistajalta kuuluu tapahtuman järjestäjälle.

3. Pestissä toimiminen on ollut ihan mahtavaa. Tehtävänannot tulevat kaikkien saataville, joten kaikki jaoston jäsenet pääsevät mukaan erilaisiin projekteihin eikä työtä kasaannu yksittäisille henkilöille liikaa. Mielestäni parasta markkinointijaostossa toimimisessa on oman kädenjäljen näkyminen Lexin arjessa. Tykkään erityisesti bongailla suunnittelemiani merkkejä opiskelijatovereideni haalareista. On mielettömän siistiä suunnitella jotakin, mitä ihmiset on valmiita kiinnittämään haalareihinsa tai julkaisemaan mainoksena Lexin tapahtumille.

On myös tosi kiva saada palautetta omista töistä ihmisiltä, joiden kanssa ei muuten välttämättä tulisi juteltua.

4. Pestiin kannattaa lähteä, jos luova tekeminen ja sen yhteensovittaminen oikiksen kanssa kiinnostaa. Pääset markkinointijaostossa Lexin jaostotoimintaan vähän vapaammalla aikataululla mukaan sekä kokeilemaan uusia lähestymistapoja oman luovuuden harjoittamiseen.

Meillä on käytössä kattava valikoima kuvankäsittelytyökaluja sekä kuvapankkeja, ja esimerkiksi haalarimerkkien suunnitteluun saa apua jos siitä ei ole aiempaa kokemusta. Mikään Photoshop-velho ei siis tarvitse olla, vaan kiinnostus markkinointia sekä sen visuaalista puolta kohtaan riittää.

5. Monipuolinen.

Olivia Tielinen, Pääkön apurit 1. Oon pääsihteerin apuri eli tuttavallisemmin pääkön gobo! (SeilaiLexin lisäksi) 2. Apurin pestiin kuuluu auttaa pääsihteeriä tämän juoksevissa asioissa ja eritoten toimiston ylläpidossa. Eli siis esimerkiksi suunnitellaan teemapäivystyksiä tai tuuraan tarvittaessa pääsihteeriä eli Vilmaa.

3. Tämä on jo mun toinen jaostovuosi, eli oon tykännyt kyllä kovasti! Parasta jaostossa on ehdottomasti hyvä yhteishenki ja se, että pääsee kohtaamaan erilaisia lexiläisiä. Oon myös tykännyt kovasti, että jaostossa saa käyttää luovuutta jonkin verran, kun ollaan suunniteltu teemapäivystyksiä.

4. Tähän pestiin kannattaa lähteä, jos ainejärjestötoiminta kiinnostaa, mutta ei välttämättä uskalla hypätä ”syvään päätyyn”. Tämä pesti on helppo tapa tulla mukaan Lexin toimintaan, ja tämän pestin kautta pääsee helposti tutustumaan lexiläisiin!

5. Antoisa.

LEXPRESS

|

31

OPINTOPALSTA

Haastattelussa professori ja varadekaani Tuulikki Mikkola 1. Kuka olet ja mitä teet? ”Olen Tuulikki Mikkola ja työskentelen tiedekunnassa perheoi-

keskityin oikeusvertailuun ja kansainväliseen yksityisoikeuteen.

keuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden professorina. Toimin

Koska halusin sitoa nämä johonkin konkreettiseen oikeudenalaan,

myös opetuksesta vastaavana varadekaanina. Professorin ja varade-

oli kuitenkin luonteva ottaa kohteeksi pejä – oikeusjärjestelmä- ja

kaanin toimenkuvat ovat monipuoliset, ja saan osallistua monen-

kulttuurisidonnainen oikeudenala, jossa riittää aina lisää kiin-

laiseen tekemiseen yliopistolla ja se ulkopuolella.”

nostavaa tutkittavaa. Lopullisesti valinnan lukitsi työskentelyni helsinkiläisellä asianajokentällä. Tein kolmisen vuotta yritysjuridiikkaa ja velkasaneerausjuttuja, ja ihmiset juttujen takana

2. Millainen oli urapolkusi?

jäivät etäisiksi. Asianajokokemus oli silti monella tapaa urallani merkityksellinen ja opin, että hyvät ovat todella hyviä. Ajattelen,

”Valmistuin oikeustieteellisestä 22-vuotiaana ja pohdin, että

että olipa ammatti mikä tahansa, kannattaa pyrkiä siihen, että on

minulla on vielä aikaa syventää oppimaani ennen auskultoimis-

erinomainen siinä mitä tekee.”

ta. Auskultointipaikka sovittuna lähdin vuodeksi Englantiin, Nottinghamin yliopistoon, kirjoittaakseni lisensiaatin työn, mutta tämän vuoden aikana joku oli lähettänyt Kangasalle vanhempieni osoitteeseen ilmoituksen ensimmäisestä oikeustieteen tohtorikoulusta sekä hakuohjeet siihen. En ollut koskaan uskonut, että pystyisin luomaan tieteellisen uran, mutta tein silti hakemuksen – ja pääsin yllätyksekseni kouluun mukaan. Peruutin auskultointipaikkani, muutin Helsinkiin ja väittelin neljä vuotta myöhem-

4. Mikä työssäsi on parasta? ”Opiskelijat. Jos työhöni kuuluisi vain esimerkiksi tutkimusta, en viihtyisi työssäni läheskään näin hyvin. Pidän opettamisesta todella paljon ja vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa antaa minulle energiaa.”

min. Väitöksen jälkeen asetin tavoitteeksi professuurin. Tiesin, minkä professuurin halusin ja kymmenen vuoden kovan työnteon jälkeen minut nimitettiin oikeusvertailun ja kansainvälisen yksityisoikeuden professoriksi Lapin yliopistoon. Viihdyin mainiosti, mutta joskus elämä yllättää ja kymmenisen vuotta sitten siirryin Turkuun. ”

3. Oletko aina kokenut perhe- ja jäämistöoikeuden mieluiseksi? ”Opiskelijana suhtauduin oppiaineeseen pelonsekaisin tuntein ja sain aineen tentistä kertaalleen hylsynkin. Sittemmin pääsin läpi ja olen jotain oppinutkin. Minä en kuitenkaan aloittanut tieteellistä uraani perhe- ja jäämistöoikeuden kärki edellä vaan

32

|

LEXPRESS

Zozan Altun, hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

OPINTOPALSTA 5. Mitä opetusta koskevia ajankohtaisia asioita on tällä hetkellä pöydälläni? ”Tiedekunnassa toteutettu opintojen uudistus on herättänyt keskustelua sekä opiskelijoiden että opettajien keskuudessa.

Olemme kuulleet heitä molempia ja tiedekunnassa järjestettiin pyöreän pöydän keskustelu, jossa opiskelijoille ja opettajille tarjottiin tilaisuutta keskinäiseen ajatustenvaihtoon. Tilaisuus oli minusta oikein onnistunut, ja ajatuksia sekä ideoitakin vaihdettiin vilkkaasti. Tuossa tilaisuudessa kävi myös ilmi, että tekoäly haastaa opettajat pohtimaan esimerkiksi lisäpistetehtäviä opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Lisäksi opiskelijat nostivat esiin pohdinnat opetuksemme työelämärelevanssista ja tässä suhteessa tulemme kiinnittämään uudella opintosuunnitelmakaudella huomiota opintojaksojen osaamistavoitteisiin ja niiden muotoamiseen. On myös mielestäni hienoa, miten työelämäprofessorit rikastuttavat opintotarjotinta. Lisäksi haluaisin vielä mainita ohjauksen, jota opiskelijat ovat toivoneet lisää. Olemme yrittäneet täyttää opiskelijoiden ohjaustarpeita eri tavoin, esimerkiksi järjestelmällä opekahvit-tilaisuuksia. Olemme myös jutelleet opettajien kesken ohjaamisesta, erityisesti liittyen

Kuvassa: Professori ja varadekaani Tuulikki Mikkola

erikoistumisjaksojen ja syventävien opintojen läpivientiin.”

6. Jos käytössäsi olisi rajattomat resurssit, miten muuttaisit tiedekuntamme opetusta? ”Jos resursseissa olisi mukana myös aika, niin tahtoisin järjestää

pitäisiko sijaissynnyttäjän käyttäminen sallia Suomessa tai siitä,

viikoittaisia oikeustapausharjoituksia pienryhmittäin. Ryhmien

pitäisikö lakiosajärjestelmästä luopua tai siitä, onko avio-oikeus-

kokoontumisten välisenä aikana opiskelijat argumentoisivat kes-

järjestelmä oikeudenmukainen järjestelmä.”

kenään kiinnostavista ajankohtaisista kysymyksistä, kuten siitä,

Harrastukset: Urheileminen on minulle tärkeää. Enää en kilpaile, mutta en lähtökohtaisesti urheile vailla tavoitteita. Nykyisin hiihdän (kesälläkin rullilla), pelaan erilaisia pallopelejä, käyn (omalla) salilla ja melon. Uusi harrastukseni urheilun saralla on barre. Myös musiikki on minulle tärkeää. Soitan pianoa, viulua, kitaraa, harmonikkaa ja käyn laulutunneilla. Lisäksi luen dekkareita ja tykkään kulttuuririennoista.

Vakiotilaus Calonian kahvilasta: Kahvi, mitä suurempi sen parempi.

Lempimuisto Calonialta: On kaksi erityistä muistoa. Eräs perusteiden kurssi on jäänyt mieleen siksi, että meillä oli opiskelijoiden kanssa poikkeuksellisen hyvä meininki ja oppimistulokset olivat yleisesti ottaen yläkanttiin. Toinen lempimuistoistani liittyy henkilökunnan taannoiseen yhteispäivään, jossa meillä oli erilaisia työryhmiä. Minä osallistuin olutryhmään, jossa meille pidettiin kiinnostava esitelmä oluen valmistamisesta. Tilannetta letkeytti vielä entisestään se, että aina kun esitelmöitsijä mainitsi sanan ”humala” niin joka ikinen kerta eräs kollegani hihitti.

Mitä lexiläiset eivät tiedä sinusta: Minulla on eri pituiset jalat, pahimmillaan reilusti yli 3 cm. Pituuseroa pyrittiin aikoinaan tasaamaan rajuilla toimenpiteillä, mutta olen edelleen hieman kallellaan.

LEXPRESS

|

33

WCN rakentaa urapolkuja ja avaa ovia työelämään naisille – opiskelijaverkosto, jossa kasvetaan tulevaisuuden osaajiksi Women’s Career Network (WCN) tarjoaa enemmän kuin verkostoja; se antaa mahdollisuuden kasvaa ja ottaa vastuuta jo opiskeluaikana. Lue alta Iida Paussoin matkasta.

loppuun: tapahtumien suunnittelua ja toteuttamista, yritysyhteistyön rakentamista sekä uusien ideoiden kehittämistä. Samalla oppii koko ajan uutta, hän sanoo.

Paussoin mukaan yhteisö on yksi toiminnan tärkeimmistä voimavaroista.Ympärillä on kunnianhimoisia naisia, jotka tukevat toisiaan.

Se tekee tästä paikasta erityisen hyvän kasvaa.

WCN yhdistää opiskelijat ja työelämän WCN Finland on osa kansainvälistä Women’s Career Networkia.

Se kokoaa yhteen erityisesti kauppa- ja oikeustieteen sekä teknoloKuva: Iida Paussoi

gia-alojen opiskelijoita.

Iida Paussoin polku Women’s Career Networkiin (WCN) alkoi

Toiminta jakautuu opiskelijayhteisöön sekä WCN PRO -puoleen,

mentorointiohjelmasta. Kokemus vei nopeasti mukanaan, ja pian hän

joka yhdistää uransa alkuvaiheessa olevat opiskelijat ja pidempään

siirtyi mukaan myös hallitukseen kehittämään toimintaa. Hallitusvuo-

työelämässä olleet ammattilaiset. Näin opiskelijat ja kokeneet osaa-

tenaan Paussoi oli mukana käynnistämässä WCN Career Conversations

jat kohtaavat suoraan. Keskiössä ovat mentorointi, yritysyhteistyöt

-podcastia, jossa nostetaan esiin erilaisia urapolkuja ja näkökulmia

ja tapahtumat, joissa pääsee tutustumaan eri aloihin ja rakentamaan

työelämästä.

verkostoja jo opintojen aikana. Tavoitteena on madaltaa kynnystä vaativiin tehtäviin ja tehdä urapoluista näkyvämpiä.

WCN:n kautta hän on päässyt tutustumaan uusiin yrityksiin, toimialoihin ja ihmisiin. Samalla hän kertoo kehittyneensä esiintyjänä sekä vahvistaneensa ammatillisia taitojaan, tiimityöskentelyä ja johtamista.

Miksi hakea?

WCN tarjoaa kokemuksia, joita ei pelkästään luentosalissa saa: vastuuta, verkostoja ja konkreettista kosketusta työelämään.

Nyt WCN:n puheenjohtajana hän vastaa koko toiminnan kokonaisuudesta, rekrytoinneista tiimien johtamiseen ja yhteisön kehittämiseen.

Tämä on yhteisö naisille, jossa omaa suuntaa voi testata käytännös-

WCN:ssä pääsee tekemään asioita, joihin harva opiskelija muuten pää-

sä. Samalla rakentuu verkosto, jolla on merkitystä pitkälle tulevai-

see käsiksi. Vastuu ei ole nimellistä, vaan käytännön tekemistä alusta

suuteen, Paussoi sanoo.

Haku käynnistyy huhtikuussa WCN:n rekrytointi kaudelle 2026–2027 käynnistyy huhtikuussa. Mukana on rooleja eri tiimeissä mentoroinnista yritysyhteistyöhön. Hakijoilta toivotaan motivaatiota kehittyä sekä yksilönä että osana tiimiä.

WCN tarjoaa mahdollisuuden kerryttää käytännön kokemusta, rakentaa verkostoja ja saada etumatkaa työelämään.

Lue QR-koodi ja seuraa meitä Instagramissa, niin pääset seuraamaan ajankohtaisesti toimintaamme sekä rekryjä!

Ensiasunnon ostajana saat asuntolainan ilman toimitusmaksua Saat edun käyttöösi, kun saat meiltä lainatarjouksen viimeistään 31.8.2026 ja nostat asuntolainasi lainatarjouksen voimassaoloaikana.

Lue lisää ja hae: op.fi/asuntolaina

Omistaja-asiakkaan asuntolainasta kertyy OP-bonuksia

Esimerkiksi 100 000 euron asuntolainasta voi kertyä ensimmäisenä vuonna lähes 280 euron arvosta OP-bonuksia.

Kampanja on voimassa 31.8.2026 asti. Asuntolaina on kertaluotto. Todellinen vuosikorko 170 000 euron lainalle 20 vuoden maksuajalla on 3,1 %, kun 12 kk euribor on 2,205 % (23.2.2026) ja lainan marginaali on 0,7 %. Lainanhoitokulu 2,50 €/kk. Kertaluontoinen toimitusmaksu on 680 €.

Lainan arvioitu kokonaiskustannus on 226 456,93 €. Laskelmassa koko laina nostetaan kerralla, korot ja kulut eivät muutu laina-aikana ja laina maksetaan takaisin 938,24 €/kk tasaerissä. Maksueriä on 240 kpl. Esimerkkilaskelma on suuntaa antava ja edustaa tyypillistä lainaa osuuspankissa. Laskelmassa ei ole huomioitu toimitusmaksun alennusta. Omistaja-asiakkuus edellyttää osuuspankin jäsenosuusmaksun maksamista, useimmiten maksu on 100 euroa. Tutustu op.fi/omistaja-asiakkuus. OP-bonuksia kertyy vain osuuspankin omistaja-asiakkaille ja niiden kertymä vahvistetaan vuosittain. Asuntolainan myöntää osuuspankki.

Myrskyjä Makrokosmoksessa - miksi kansainvälinen oikeus vaikuttaa kykenemättömältä ylläpitämään maailmanrauhaa?

TEKSTI | EMIL JACOBSSON KUVAT | PIXABAY

M

oderni kansainvälinen oikeus on elänyt pit-

Iraniin valtaisalla pommitusten aallolla. Iran aloitti kostonsa ja

kän ja maineikkaan elämän sen jälkeen, kun

sulki osana sitä Hormuzinsalmen laivaliikenteeltä - se merilii-

se syntyi vuoden 1648 Westfalenin rauhan

kenteen rauhanomaisesta kauttakulusta, vaikka Iran ei merioi-

myötä. Jo alusta asti kansainvälisen oikeuden

keusyleissopimusta olekaan ratifioinut. Ei voi myöskään unoh-

ytimessä on ollut kiinnostus sotaa ja rauhaa kohtaan sekä laillisen

taa, että ICC:n viimevuosina etsintäkuuluttamista Gallantista,

sodan määrittelemiseen. Viime vuosikymmeninä ydin on painot-

Netanjahusta ja Putinista ainoatakaan ei ole vielä saatu Haagiin.

tunut yhä enemmän kansainvälisen rauhan ylläpitämiseen erilaisten instituutioiden keinoin. Nykyaikaisen kansainvälisen oikeuden

Voi vilpittömästi kysyä, miksi kansainvälinen oikeus ei tunnu ky-

kaksi tärkeintä tehtävää voitaneenkin määritelläkin seuraavasti:

kenevän ylläpitämään rauhaa tai edes jakamaan sen kiistattomille

Ensinnä sen tarkoitus on turvata eheä ja yhtenäinen, valtioiden

rikkojille sanktioita. Miksi tuntuu siltä, että suurvaltojen johtajat

suvereniteettiin perustuva kansainvälinen järjestelmä. Toiseksi

voivat viitata kintaalla järjestelmän keskeisiä periaatteita kohtaan?

sen yhä merkittävämpi päämäärä on edistää konfliktien rauhan-

Onko niin, että lyhyen aikavälin poliittiset tavoitteet voivat ajaa

omaista ratkaisua sekä saattaa kansainväliset rikolliset vastuuseen.

oikeudellisen normijärjestelmän ohi? Näihin kysymyksiin vastaamista varten on aluksi selvitettävä, minkälaiseen historialliseen ja

Jos näiden tavoitteiden toteutumista mittaisi viime vuosien pe-

teoreettiseen kontekstiin viime vuosien tapahtumat ovat asetetta-

rusteella, saisi tuskin muuta kuin päänsäryn. Ukrainan täysimit-

vissa. Toisin kuin mahdollisesti pessimistisimmissä arvioissa, us-

taisen sodan alkamisesta tuli helmikuun 24:ntenä päivänä kulu-

kon viime aikojen olevan vain väliaikainen poikkeama kansain-

neeksi neljä vuotta, eikä kriisin ratkaisemiseksi näy tai kuulu YK:n

välisen oikeuden ylevässä historiassa. Puutteistaan huolimatta

Peruskirjan mukaisia kansainvälisen rauhan turvaamistoimenpi-

uskon, ettei kansainvälinen oikeus ole tuuliajolla globalisaation

teitä. Neljä päivää myöhemmin Israel ja Yhdysvallat hyökkäsivät

ja kansainvälisten suhteiden monimutkaistumisesta huolimatta.

36

|

LEXPRESS

Kansainvälinen oikeus versus kansainväliset suhteet

vaan periaatteeseen »Niin Ylhäällä, kuin Alhaalla; ja niin Alhaalla kuin Ylhäällä». Kansainvälisen oikeuden normien te-

Kansainvälisen oikeuden paradoksi on, että valtiot tulevat velvoitetuiksi vain sellaisiin asioihin, joihin haluavat. Siksi muutokset kansainvälisessä poliittisessa ympäristössä aiheuttavat välittömiä muutoksia myös kansainväliseen oikeuteen. Totuus on, että valtiot eivät ole monoliittisiä, muuttumattomia kokonaisuuksia. Jo presidentin vaihtuminen Bidenistä Trumpiin 2025 johti suuriin muutoksiin niissä velvollisuuksissa, johon Yhdysvaltojen uusi hallinto halusi tulla sidotuksi. Juuri tätä tekstiä kirjoittaessa 8.4. Trump on esittä-

hokkuus on luontaisesti riippuvaista yksittäisten valtioiden teoista ja linjauksista - ja valtiot vastaavasti luovat toiminnallaan kansainvälistä tapaoikeutta ja keskenään uutta säännöstöä.

Havainto antaa toivoa siitä, ettei kansainvälinen oikeus ole perimmäisiltä periaatteiltaan viallinen ja kyvytön puolustamaan maailmanrauhaa. Se on vain ankkuroitu tiiviisti kulloistenkin kansainvälisten suhteiden runkoon. Molemmat liikkuvat historiallisten

nyt jopa ajatuksen USA:n vetäytymisestä Pohjois-Atlantin liitosta.

aikajaksojen aallokossa, toisinaan toisiaan vetäen, kolhien tai luot-

Kansainvälisen oikeuden paradoksi johtaa siihen, että järjes-

arvauksia siitä, minne ne ovat yhdessä tulevaisuudessa kulkemassa.

telmä on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Ei ole absoluuttista toimeenpanevaa voimaa, joka pakottaisi valtion nou-

saten. Tämän aallokon hahmottamalla voidaan tehdä valistuneita

Idealismin ja realismin jaksot

dattamaan velvollisuuksiaan. Ei ole maailmanpoliisia, ja nyt Yhdysvallatkin vaikuttaa kyllästyneen sellaisena leikkimiseen.

Kansainvälisen oikeuden kehitystä ja muutoksia voidaan jaksottaa erilaisilla teoreettisilla tavoilla. Voidaan esimerkiksi painottaa, mil-

Kansainvälisen

oikeuden

ja

relaation

tiivistää

makrokosmoksen

voisi

kansainvälisten

suhteiden toimintaa

kor-

loin on korostettu luonnonoikeutta ja milloin positivismia – tai mil-

kuvaa-

loin juuri espanjalaiset, ranskalaiset tai brittiläiset lakimiehet ovat

LEXPRESS

|

37

2020-luvulla on kuitenkin paluu realismiin käynyt selväksi.

edistäneet tieteen kehitystä. Emeritusprofessori Martti Koskennie-

tiset 1990–2000 -luvut olivat seurausta Neuvostoliiton romahta-

mi on ansiokkaasti tutkinut, milloin kansainvälisen oikeuden kes-

misesta ja kylmän sodan vastakkainasettelun päättymisestä. Francis

kiössä on ollut käsitys järjestelmästä koko sivilisaatioiden kehitystä

Fukuyama tunnetusti ehti jo 1992 julistaa historian jo päättyneeksi

ajavana moottorina. Vuosien 1870 ja 1960 välillä tämä, osittain vik-

uskoessaan, että länsimainen demokratia leviäisi ympäri maailman.

toriaaninen ajattelumalli johti ihmisoikeuksien merkittävään kehitykseen ja uusien kansainvälisten instituutioiden syntymiseen. Pai-

2020-luvulla on kuitenkin paluu realismiin käynyt selväksi. Sape-

notus väistyi 1960-luvulla pragmaattisemman tulokulman vuoksi.

linkalistelun kilinää kantautuu niin Lähi-Idästä, Etelä-Amerikasta kuin Euroopastakin. Kyse ei ole vain viime vuosina tapahtuneesta

Kun painoarvoa annetaan kansainvälisen oikeuden vuorovaikutuk-

muutoksesta, eikä mittareina voida käyttää yksinomaan sotia; tar-

selle kansainvälisten suhteiden kanssa, käytännöllisin jaksottamis-

kalleen ottaen esimerkiksi Venäjällä rauhanaika on ollut enemmän

tapa on jakaa sen historia idealismin ja realismin aikakausiin. Näin

poikkeus kuin sääntö vuoden 1994 Tšetšenian ensimmäisen sodan

on siitä huolimatta, että jako on jokseenkin yleistävä ja Euroop-

alkamisen jälkeen. Kansainvälisten suhteiden jännitteisyyden kas-

pa-keskeinen. Idealismin aikakausia kansainvälisessä oikeudessa

vaminen on kuitenkin ilmeistä. Valtiot ovat valmiita toimimaan

kuvaavat pyrkimykset rauhaan ja järjestelmän vakauteen, sitä tur-

voimakkaammin sekä itsenäisemmin oman turvallisuutensa puoles-

vaavien instituutioiden luonti sekä valtioiden välisen kanssakäyn-

ta tukeutumatta instituutioihin. Kansainvälisesti sotilasmenot ovat

nin kukoistaminen. Realismin aikakausia kuvaavat peittelemättö-

kasvaneet yhtämittaisesti vuoden 2017 jälkeen ja Itämerelläkin on

män voima- ja etupiiripolitiikan vahvistuminen, instituutioiden

ilmaantunut uutena ilmiönä erilaiset sabotaasit, jonka vuoksi vää-

heikkeneminen sekä kasvavat konfliktit valtioiden välillä. Idealis-

rinkäytöksistä epäiltyjä laivoja otetaan tuon tuosta takavarikkoon.

min aikakausiksi voidaan kuvata esimerkiksi maailmansotien jälkeisiä aikoja, jolloin luotiin Kansainliitto, YK, solmittiin EIS ja

Milloin kansainvälisen oikeuden asema sitten vahvistuu? Vastaus

perustettiin kansainväliset tuomioistuimet PCIJ sekä ICJ. Idealis-

kysymykseen riippuu siitä, missä vaiheessa kuljemme realismin

38

|

LEXPRESS

aikakauden sisällä. On vaikea nähdä, etteivät kansainväliset suh-

tilanteet ovat usein sovittavissa. Alan juristeilla on valinnan-

teet ikinä lientyisi, luoden uutta idealismin aikakautta ja kansain-

vapautta, jopa moraalinen velvollisuus, etsiä sellaisia ratkai-

välisen oikeuden renessanssia. Se, mikä on vaikeaa, on arvioida

suja, jotka soveltuvat kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen.

milloin tämä muutos tapahtuisi.

Kansainvälisen oikeuden juristien olennainen, jopa elintär-

Onko aallonpohja vasta edessäpäin?

keä tehtävä on luoda toivoa valtioille. Voi olla, että Putinia, Gallantia tai Netanjahua ei ikinä saada Kansainväliseen rikos-

Kansainvälisen oikeuden tulevaisuus näyttänee kirkkaalta, mutta

tuomioistuimeen, mutta kunhan on tarpeeksi monta valtiota,

myrskyn laantumista saa vielä odotella. Kestoa voi arvioida kiin-

joissa uskotaan järjestelmän tulevaisuuteen, sotarikolliset eivät

nittämällä huomiota pieniinkin signaaleihin: yksittäisten val-

voi ikinä nukkua öitään rauhassa. Ja jo silloin ja jokaisen pie-

tioiden toiminnalla on suuri vaikutus koko järjestelmään. On

nenkin saavutuksen myötä kansainvälinen oikeus on puhjen-

kuitenkin kiistatonta, että taloudellisten ja sotilaallisten suur-

nut taas kukkaan. Haluankin päättää tämän tekstini kiitoksiin

valtojen - EU:n, USA:n, Venäjän sekä Kiinan toimilla on suu-

kaikille, jotka haluavat olla rakentamassa tulevaisuuden kestä-

rin painoarvo. Hyviäkin signaaleja on havaittavissa. Euroopan

vää kansainvälistä oikeutta ja toiveikkaita kansainvälisiä suh-

maat ovat olleet vastahakoisia osallistumaan Yhdysvaltojen Ira-

teita. On vaikea olla korostamatta, miten suuri vaikutus yh-

nin sotaretkeen, ja Kiinakaan ei vaikuta kiinnostuneelta työn-

delläkin innokkaalla juristilla on koko järjestelmän kannalta!

tämään lusikkaansa uusiin konflikteihin ainakaan Lähi-Idässä.

Kansainvälisen oikeuden juristille optimismi vaikeassa ajassa on erityisen tärkeää. Enemmän kuin muilla oikeudenaloilla, kansainvälistä oikeutta kuvaa sen joustavuus ja vapaaehtoisuus.

Järjestelmä perustuu valtioiden suvereniteettiin ja siihen, että

LEXPRESS

|

39

Tulevien juristien yhteisiä muistoja luomassa

LOPUKSI

Me ei kuuluta toisillemme?

TEKSTI | SAKU LESKINEN

K

uulin isältäni pääsiäisvapaiden aikaan seuraavan väit-

Se on täysin ok. Yhdistyksen vastuutehtäviin on hakuja pitkin vuotta,

tämän: eletty elämä tuntuu eletyn elämän pituudes-

ja uusia ideoita yhdistys toimijoineen myös kuulee oikeasti mielellään.

ta riippumatta eläjän mielestä aina yhtä pitkältä. Jäin pohtimaan tuota lausetta vielä pääsiäisen jälkeenkin.

Poptähdet Evelina ja Ani laulavat eräässä kappaleessa, että me ei kuuluta toisillemme. Voi hyvinkin olla, että asia kaksikon välil-

Lexiläisyys on jotain, mihin meidät Calonian kasvatit koulutetaan

lä niin on. Turun yliopiston oikeustieteen opiskelijan ja Lexin kes-

jo fuksiviikolla. Liekö aivopesua vai erinomaisesti suunniteltua mark-

kinäistä suhdetta kyseinen laini ei kuitenkaan sovi kuvaamaan, ei

kinointia, harva jäsenistöstämme on (ainakaan ääneen) kyseenalais-

sitten ollenkaan! Lexin toimintaan voi liittyä aktiivisemmin erin-

tanut sitä, miksi uusia tiedekunnan opiskelijoita kierrätetään kovasti

omaisesti myös kakkos-, kolmos- tai kutosvuonna. Lex tarvitsee

tuona ensimmäisenä oikisviikkona yhdistyksen toiminnassa ei vain

toimijoikseen monenlaisia henkilöitä. Jälleen tulevana lukuvuon-

ilta- vaan myös päiväsaikaan. Lexiläisyyteen oppii nopeasti, kun uusien

na haussa on toimijoita niin matkojen järjestämiseen, tapahtuma-

opiskelukaverien kanssa pistäytyy toimiston sohvilla ihmettelemässä

tuotantoon, viestintään ja markkinointiin kuin edunvalvontaankin.

seiskavisan konseptia, ja kun iskee silmänsä dekaanin tervetuloluennon loppumista odottaneiden tuutoreiden viininvärisiin haalareihin.

Annan sinulle kesälahjaksi ajatusleikin.

Yhteisöllisyyden muodostumisen kannalta on kriittistä, että ainejär-

Jos saisit viettää viisiplusmiinus vuotta Suomen värikkäimmäs-

jestö on läsnä nimenomaan orientaatioviikolla. Jokainen fuksiviikko

sä opiskelukaupungissa, olla jäsenenä yli 1,000 eläjän yhteisössä,

kuitenkin myös päättyy aikanaan. Alkaa arki. Tuttu, ehkä, mutta silti

olisiko jotain, mitä haluaisit noina vuosina tehdä tai oppia? Osal-

niin toisenlainen.

listuisitko

vapaaehtoistyöhön

oikeusavun

parissa?

Rohkenisitko

toimimaan harrastelijateatterissa? Käyttäisitkö monipuolista yhdisFuksisyksynä moni käy elämänsä ensimmäisillä Kirkkotie-sitseillä, tutus-

tystä (teko)syynä ottaa yhteyttä ihailemaasi taiteilijaan tai yrittäjään?

tuu oikeudelliseen alaan klubi-illoissa ja/tai tarjoaa hopealautasella omaa aikaansa koko vuosikurssin yhteisten Toogien kunnialliseksi toteutta-

Toivon kohtaavani Sinut jälleen syksyllä. Toivon kovin.

miseksi. Ensimmäiset Lex-valinnat tehdään loppuvuodesta, ja osalla on fuksikeväänä toteutettavana muiden kiireiden keskellä jo omankin toimi-

Toivon Sinun muistavan, että Lex kaipaa persoonaasi. Lex on kaikkien

jan tuotantoja. Tänäkin lukuvuonna kevät on jälleen taittumassa kesään.

vuosikurssien yhteisö, joka alkaa pian taas kierrättää uusia fukseja toimistolla, ja jota tuutorit pian taas selittelevät opetettavilleen. Muiden muassa!

En tiedä, pitääkö tuo alussa mainitsemani väittämä elämän pituudesta

Lex on seuraavanakin lukuvuonna ennen kaikkea yhteisö ja idea-alusta,

paikkansa, mutta sen tiedän, että Lexin jäsenyys kattaa koko opiskelu-

jonka toimintaan on jokaisen vuosikurssin opiskelija tervetullut ilman

ajan. Vaikka fuksit ovat syksyisin aina keskiössä, kohdistuu yhdistyksen

ennakkovaatimuksia. Me lexiläiset ja Lex, kun kuulumme toisillemme.

toiminta Lexissä jokaisen vuosikurssin hyväksi. Id est Lexin toimintaan siis voi – ja saa – omasta tahdosta riippuen hypätä, astua tai hivuttautua

Kirjoittaja on toisen vuosikurssin lexiläinen ja kulttuuritoimija,

– mukaan fuksisyksyn lisäksi myös myöhemmässä vaiheessa opintoja.

joka näkee liian usein valonpilkahduksen vastaantulevan lexiläisen silmissä.

LEXPRESS

|

43