LEXPRESS
OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N JÄSENLEHTI
FUKSIEN TUNNELMIA
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN TEHOTTOMUUS VUOSIJUHLAT JÄÄHALLISSA
Hyvinvointi
TEKSTI | SILJA YLI-HINKKALA KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT
Opinnot painavat päälle, Kirkkotiellä on juhlittu taas liian pitkään ja olo on mitä nuutunein. Opiskelijan arki on välillä raskasta, jolloin hyvinvointiin panostaminen ja oman rauhoittumiskeinon löytäminen on tärkeää. Auttaako sinua vaikkapa meditointi, lukeminen, juoksulenkit, kylpyläreissut, yhdessäolo vai jokin muu? Kysyimme lexiläisiltä, miten hyvinvointi näkyy heidän arjessaan.
1. Mitkä asiat auttavat sinua rentoutumaan kiireen keskellä?
2. Millainen merkitys yhteisöillä, kuten esim. Lexillä on hyvinvoinnin kannalta?
3. Paras hyvinvointivinkkisi vappuun?
Vilja Lahtinen, 1. vuosikurssi
1. Kiireen keskellä rentoutumisessa auttaa urheilu, kirjojen lukeminen sekä ystävien näkeminen. Viime syksynä innostuin myös popristikoiden tekemisestä :)
2. Mielestäni yhteisöillä on iso merkitys hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi Lexissä saamani ystävät auttavat minua jaksamaan kiireen keskellä sekä samalla Lexin tapahtumat myös tasapainottavat opiskelua.
3. Vaikka tapahtumia on paljon, kaikissa ei ole pakko käydä, jos tuntuu ettei jaksa :) myös lepo on tärkeää!
Julia Ihantola, 2. vuosikurssi
1. Mulle kiireen keskellä auttaa rentoutumaan ajan viettäminen ystävien ja perheen kanssa. Sen lisäksi tykkään urheilla ja kuunnella musiikkia.
Santeri Taavitsainen, 5. vuosikurssi
1. Parhaat rentoutumista edistävät asiat omalla kohdallani ovat jo pitkään olleet säännöllinen treenaaminen, ystävien kanssa vietetty laatuaika sekä iltaisin rauhoittuminen hyvän sarjan parissa.
2. Yhteisöjen, kuten Lexin, merkitystä yksilön hyvinvoinnille ei voi korostaa liikaa. Lexin toiminnasta mukaan tarttuneet ystävät sekä heidän kanssaan jaetut hetket niin Kirkkotiellä kuin Calonialla ovat olleet omalla kohdallani merkittäviä hyvinvointia edistäviä tekijöitä.
3. Hyvinvointivinkkini vappua varten on valmistautua siihen huolellisesti etukäteen. Kun kaikki on suunniteltu, aikataulutettu ja hoidettu valmiiksi, on vappuna helppo keskittyä vain siihen kaikkein olennaisimpaan.
2. Lexillä on mielestäni suuri merkitys hyvinvoinnin kannalta, sillä koen siellä vahvaa yhteenkuuluvuudentunnetta. Lexissä on paljon samanhenkisiä ihmisiä, jotka jakavat saman elämäntilanteen ja kiinnostuksen kohteet. Myös Lexin järjestämät tapahtumat tuovat arkeen iloa, ja ilman niitä opiskelu voisi tuntua välillä yksinäiseltä. Sen lisäksi Lexissä jokainen voi tuntea olevansa merkittävä osa yhteisöä, sillä varmasti jokaiselle löytyy mielekästä toimintaa, jossa olla mukana.
3. Nauti vapun tapahtumista, sillä ne ovat ehdottomasti opiskeluajan parasta aikaa! Suosittelen osallistumaan mahdollisimman moneen tapahtumaan, sillä niistä syntyy muistoja, joita muistelee myöhemmin lämmöllä. Kuitenkin on myös tärkeää kuunnella itseään ja levätä silloin, kun siltä tuntuu.
Kurkkaa miten Senilexin tapahtumavuosi on lähtenyt käyntiin!
s. 14
Lue miltä Lex ja lexiläisyys on näyttänyt fuksien silmin.
s. 18
2/26
Jäikö vuosijuhlien juhlapuhe kuulematta?
Koko puhe nyt luettavissa!
s. 26
Päätoimittaja: Pilvi Oinonen lexpress@lex.fi
Toimitusavustaja: Silja Yli-Hinkkala
Toimituskunta:
Aada Blåfield
Julia Ihantola
Emil Jacobsson
Vilja Lahtinen
Saku Leskinen
Cecilia Mäkelä
Stina Nurmi
Janne Salminen
Santeri Taavitsainen
ISSN 1235-371X
Copyright © 2020 Lex ry
Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.
Taitto ja ulkoasu: Pilvi Oinonen
Kansikuva: Heidi Virtanen
Galleriakuvat: Heidi Virtanen
Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry
@LexTurku @lexturku
@LexTurku
Ilmoitusmyynti: Pietari Halme talous@lex.fi
Julkaisija: Lex ry
Painopaikka: Painosalama Oy
Painos: 80 kpl
06 PÄÄKIRJOITUS
Joko kohta helpottaa?
08 PUHEENJOHTAJALTA
Nauti nyt – tämäkin aika päättyy
10 EDARISSA TAPAHTUU
Poliittisen linjapaperin kevät
14 SENILEXIN KUULUMISIA
Senilexin tapahtumavuoden aloitus
Patrialla ja alumnien kuulumiset vuosijuhlilta
18 FUKSIN VUOSI
23 LEX RY:N 65. VUOSIJUHLAT
Vuosijuhlat jäähallissa
26 JUHLAPUHE
Janne Salminen
30 BEHIND THE LEX
32 OPINTOPALSTA
Haastattelussa professori ja varadekaani Tuulikki Mikkola
36 MYRSKYJÄ MAKROKOSMOKSESSA
– miksi kansainvälinen oikeus vaikuttaa kykenemättömältä ylläpitämään maailmanrauhaa?
35 LOPUKSI
Me ei kuuluta toisillemme?
Joko kohta helpottaa?
Niin se taas koittaa, nimittäin vapun aika. Ensimmäiset vapputapahtumat on jo polkaistu käyntiin, ja pian niiden myötä päättyy taas yksi lukuvuosi. Kevät on aina jonkinlainen käännekohta – valo lisääntyy, mutta samaan aikaan myös kalenteri täyttyy, ja arki tuntuu yhtä aikaa kevyemmältä ja yllättävänkin raskaalta.
Alkuvuosi on varmasti ollut monelle hektistä aikaa. Deadlinet kasaantuvat, kurssit vaativat viimeisetkin voimien rippeet ja samaan aikaan katse alkaa siirtyä jo kesään: kesätyöhakemuksiin, epävarmuuteen, mutta myös kaikkeen siihen hyvään, mitä on tulossa. Kevät on siis kummallinen yhdistelmä painetta ja odotusta.
Myös omalla kohdallani tämä kevät on ollut yllättävän kiireinen. Päivät ovat täyttyneet milloin mistäkin, ja usein tuntuu, että paikasta toiseen siirtyminen on melkein oma harrastuksensa. Lähes poikkeuksetta jokainen päivä tuntuu vähintään kahdelta, sillä monesti päivät ovat yhtä liikkeessä olemista siitä hetkestä, kun aamulla nousee ylös, siihen asti kun illalla kaatuu takaisin sänkyyn. Välissä ehtii tapahtua paljon, mutta harvoin ehtii oikeastaan pysähtyä vain olemaan.
Hektisyydestä puheen ollen mieleen tulee oma fuksikevääni, jonka lopulla matkustin pitkästä aikaa kotikaupunkiini käymään. Olin tuolloin niinkin väsynyt riehakkaan fuksivuoden jäljiltä, että istuin junassa kuusi tuntia tekemättä oikeastaan mitään. Tehtävää olisi kyllä riittänyt, mutta tuijottelin vain ikkunasta ulos, kun maisemat vaihtuivat. Jälkikäteen ajateltuna tuo tyhjyyteen tuijottelu taisi olla enemmän kuin paikallaan.
Ehkä juuri siinä on jotain olennaista. Ei aina huomaa, kuinka kuormittunut on, ennen kuin keho tai mieli pakottaa hidastamaan. Viime aikoina olen itsekin saanut tästä muistutuksen kevään sairastelukierteen kautta, jonka keskeltä tätä pääkirjoitusta kirjoitan. Pysähtyminen ei tullut suunniteltuna,
vaan vähän pakon edessä. Silti siinä on ollut jotain rentouttavaa: lupa levätä ilman huonoa omatuntoa, vaikka tekemättömien asioiden lista yrittääkin muistutella olemassaolostaan.
Keväässä on myös jotain armollista. Valon lisääntyminen tekee aamuista helpompia, ja pienetkin asiat alkavat tuntua merkityksellisemmiltä. Kaikki ei tunnu enää yhtä raskaalta kuin pimeimpinä kuukausina. Arkea helpottavat jutut – kuten vaikka ne sähköpotkulaudat, joilla ehtii paikasta toiseen vähän vaivattomammin –tuntuvat yhtäkkiä yllättävän isoilta pelastuksilta kiireiseen arkeen.
Kaiken kiireen keskellä tämän lehden tekeminen on ollut yllättävä hengähdyshetki. Vaikka siihenkin liittyy aikatauluja ja vastuuta, olen saanut keskittyä johonkin ihan muuhun: ideoimaan ja luomaan. Se on muistuttanut siitä, että suorittamisen rinnalle mahtuu myös tekemisen ilo. Ja vaikka kiire ei heti katoa, sen rinnalle voi silti löytää jotain, mikä tekee kaikesta puurtamisesta kevyempää.
Jos tämä kevät on tuntunut raskaalta, et ole yksin. Pian kalenteri kevenee ja tilalle tulee jotain muuta. Tämäkin vaihe menee ohi ja helpottaa.
Toivotan kaikille ihanaa vapun aikaa sekä voimia opintojen loppurutistukseen. Ja muistakaa levätä – ei vasta sitten, kun on pakko, vaan jo vähän sitä ennen!
Pilvi Oinonen Päätoimittaja lexpress@lex.fi
Nauti nyt – tämäkin aika päättyy
Opiskeluarki ja opiskelijaelämä tuntuu välillä omalta todellisuudesta irralliselta kuplalta. Vaikka hetkittäin voi tuntua siltä, että kellumme painottomina muun maailman kulkiessa eteenpäin ympärillä on tämäkin hetki ohi kiitävää. Opintoja aloittaessa voi tuntua siltä, että tästä tulee vain lyhyt ajanjakso, jonka aikana siirrytään yhdestä elämänvaiheesta toiseen. Uskallan kuitenkin väittää, että opiskeluaika itsessään on merkittävä vaihe meidän jokaisen elämässä.
Vaikka oma fuksiviikko tuntuu olleen vasta eilen, olen valmistautumassa nyt jo kolmanteen opiskelijawappuuni. Näihin kolmeen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia hetkiä, joista aivan jokainen ei välttämättä ole edes soveltuva tämän lehden kansien väliin muisteltavaksi. Kun peilaan omaan “normaaliin” elämääni ennen opiskeluaikaa, olisivat nämä hetket saattaneet olla vuoden parhaita muistoja. Nyt niitä saattaa hyvällä tuurilla osua samalle viikolle tai viikonlopulle useampi. Wappuun niitä mahtuu varmaan muutamankin vuoden edestä.
Opintoja aloittaessa voi tuntua siltä, että tästä tulee vain lyhyt ajanjakso.
Tuntuu, että katseemme on jatkuvasti suunnattu pidemälle ja pidemmälle tulevaisuuteen. Enkä tarkoita tällä ainoastaan sitä, että odotus on kohti tulevaa viikkoa, vaan tulevia kuukausia ja jopa vuosia. Opiskelujen alussa mieli vaeltaa kuin itsekseen kohti erikoistumisjaksoja ja tutkielmien kirjoittamista. Isojen toimistojen harjoittelupaikkoja saatetaan hakea vuoden päähän. Kesätyöhaku yleisesti alkaa jo joulukuun aikana.
On hieman kliseistäkin käyttää tätä minulle ojennettua ainutlaatuista mahdollisuutta siihen, että muistutan tarttumaan hetkeen, mutta näin sitä taas kävi. Vaikka opiskelijan arki on hektistä ja
Olemme kuitenkin myös etuoikeutettuja, kun saamme nauttia tästä kaikesta.
hetkittäin voi tuntua siltä, että seinät kaatuvat päälle aivan jokaisesta suunnasta. Olemme kuitenkin myös etuoikeutettuja, kun saamme nauttia tästä kaikesta. Itselleni opiskeluaika on tuonut elämänmittaisia ystävyyksiä, uuden oppimista sekä unohtumattomia ja välillä myös unohtuneita hetkiä, joita en vaihtaisi mihinkään, vaikka välillä väsymys ja päänsärky ovatkin olleet läsnä.
Isot asiat kuten valmistuminen ja työelämä kuitenkin vaanivat tuolla jossain tulevassa. Osa tapaamistani ihmisistä onkin jo ottanut tämän askeleen opiskelijaelämästä ikuiseen oravanpyörään. Se on varmaankin syy sille, miksi kirjoitan juuri tästä aiheesta. Tiedän kyllä, ettei valmistuminen ole mikään vankilatuomio, mutta se päättää tämän ainutlaatuisen kokemuksen, jonka saimme viettää Suomen kauneimmassa opiskelijakaupungissa yhdessä muiden lexiläisten kanssa.
Huhtikuu on aina ollut mielestäni hyvin keskinkertainen kuukausi kevään ja kesän taitekohtana. Sille on kuitenkin muodostunut paikka sydämessäni viime vuosina, sillä huhtikuu on nykyisin synonyymin wapun viettämiselle. Lainaan vielä lopuksi vaasalaisen
sisarainejärjestömme opiskelijoiden tunnuskappaletta Justuslaulua. “Ollaan oikkareita kerran ja ehkä hetken verran, tänäänkin saa sitä juhlistaa.” Näiden sanojen kannustuksen kautta toivotan jokaiselle lukijalle hyvää Wappua. Muistakaa nauttia näistä hetkistä, sillä opiskelijawappuja on vain rajallinen määrä.
Iiro Toivonen, hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi
Poliittisen linjapaperin kevät
TEKSTI | ELLA-SOFIA LINDEMAN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA
Poliittinen linjapaperi, tutummin lipa, on yli 40-sivuinen dokumenttihirviö, jonka pitäisi määritellä se, mitä TYY on mieltä. Lipa päivitetään kerran kahdessa vuodessa ja tänä keväänä se on jälleen edustajistoryhmien pöydällä. Dokumentti on tarkoitus hyväksyä kahdessa osassa huhti- ja toukokuun kokouksissa.
Ryhmä Lex korosti jo lähetekeskustelussa, että lipan tulisi olla merkittävästi nykyistä lyhyempi. Tavoitteen tulisi olla, että jokainen uusi fuksi jaksaisi ja ehtisi lukea sen läpi ensimmäisellä viikollaan. Tällä hetkellä lipa uhkaa kuitenkin jäädä pölyiseksi sisäiseksi asiakirjaksi, josta kaivetaan tukea milloin mihinkin yksittäiseen kantaan. Tämä on huolestuttavaa, sillä TYY on noudattanut linjaa, jonka mukaan kantaa otetaan vain asioihin, jotka on erikseen mainittu lipassa. Koska ylioppilaskunnan jäsenyys on pakollinen, jokaisella jäsenellä on oikeus tietää helposti ja nopeasti, kenen etuja oma järjestö ajaa.
Mistä sitten lipassa puhutaan? Noh, oikeastaan lähes kaikesta. Ensimmäinen ja pisin osio keskittyy koulutuspolitiikkaan, jota myös Ryhmä Lex pitää lipan “pihvinä”. Hallituksen pohjasta löytyy monia kannatettavia ehdotuksia, kuten Exam-tilojen avaaminen opiskelijoiden käyttöön ympärivuorokautisesti. Ryhmänä esitämme, että tämän lisäksi myös muut yliopiston tilat tulisi olla opiskelijoiden käytettävissä aina. Kannamme huolta jatkuvasta aloituspaikkojen nostamisesta ilman riittäviä resursseja. Esitämme lipaan kirjausta, jossa TYY suhtautuisi lähtökohtaisesti kriittisesti sisäänottomäärien kasvattamiseen alasta riippumatta.
Tavoitteen tulisi olla, että jokainen uusi fuksi jaksaisi ja ehtisi lukea sen läpi ensimmäisellä viikollaan.
Perinteisesti lipa on herättänyt edustajistossa kiivastakin keskustelua.
Kaikki uudet ehdotukset eivät kuitenkaan saa meiltä varauksetonta kannatusta. Suhtaudumme kriittisesti vaatimukseen, jonka mukaan yliopiston päätöksentekoon tulisi voida osallistua kaikilla tutkintokielillä. Tämä tarkoittaisi dokumenttien kääntämistä ja kokousten pitämistä englanniksi. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jossa lähes kaikki suorittavat tutkintoaan suomeksi, tämä söisi valtavasti resursseja tuomatta varsinaista hyötyä opiskelijoille.
Lipan muut osiot käsittelevät sosiaalipolitiikkaa, opiskelijayhteisöä ja yhteiskuntavaikuttamista. Nämä osiot edustajisto ruotii toukokuun kokouksessa. Meille on tärkeää, että näissäkin osioissa keskitytään opiskelijan arjen kannalta olennaisiin seikkoihin ja vältetään turhaa paisuttelua.
Perinteisesti lipa on herättänyt edustajistossa kiivastakin keskustelua, eikä tämä vuosi ole poikkeus. Jo lähetekeskustelussa ryhmät nostivat esiin tärkeitä pointteja muun muassa tekoälyn käytöstä. Jäämmekin innolla odottamaan, millainen lopullisesta lipasta muovautuu.
Ota Ryhmä Lexin Instagram seurantaan! Päivitämme sinne tuoreeltaan tiedot läpimenneistä kirjausehdotuksistamme, niin pysyt kärryillä siitä, mihin suuntaan TYYtä viedään.
Teemme vain mitä osaamme
Senilexin tapahtumavuoden
aloitus Patrialla ja alumnien kuulumiset vuosijuhlilta
TEKSTI | STINA HEDMAN KUVAT | STINA HEDMAN
Vierailu Patrialle
Senilexin tapahtumavuosi alkoi tänä vuonna yritysvierailulla, kun senilexiläiset pääsivät torstaina 5.3. vierailemaan Patria Oyj:n tiloissa. Patria on kansainvälinen puolustus- ja teknologiateollisuusyhtiö ja Suomen puolustusvoimien strateginen kumppani. Tilaisuudessa esiteltiin Patrian liiketoimintaa sekä perehdyttiin juristin työn erityispiirteisiin puolustusteollisuuden alalla toimivassa yrityksessä. Tilaisuuden yhdistyksen jäsenille mahdollisti Patrialla Legal Counsel -roolissa työskentelevä Lex-alumni Oskari Jokinen
Tilaisuuden alkuun Patrian lakiasiainjohtaja Ara Haikarainen taustoitti yleisölle Patrian liiketoimintaa ja puolustusteollisuuden erityispiirteitä. Patrian konserniin kuuluvat emoyhtiö Patria Oyj:n lisäksi sen tytäryhtiöt Suomessa ja ulkomailla sekä Patrian osaomistamat Millog Oy, norjalainen Nammo AS sekä norjalainen Kongsberg Aviation Maintenance Services AS.
Haikarainen kertoi lyhyesti Patrian liiketoiminta-alueista ja tärkeimmistä tuoteryhmistä. Patria tuottaa muun muassa panssaroituja ajoneuvoja miehistönkuljetukseen ja muihin tarkoituksiin sekä erilaisia puolustus- ja asejärjestelmiä, kuten kranaatinheittimiä, drooneja ja tiedustelusensoreita. Yhtiön VP Legal Affairs Laura Koskenranta kertoi yleisölle juristin työstä Patrialla. Patrialla on tällä hetkellä 6 hengen lakitiimi, joka tukee liiketoimintaa sekä
kotimaassa että kansainvälisesti esimerkiksi sopimusten laatimisessa, päivittäisessä juridisessa neuvonannossa sekä riita-asioiden ja yritysjärjestelyiden hallinnoimisessa. Lakitiimin lisäksi yhtiössä on erikseen HR-juristi, joka kuuluu konsernin HR-yksikköön.
Koskenranta kertoi, että juristin työ Patrialla eroaa monesta muusta in house -juristin työstä siinä, että sopimusten neuvotteluajat ovat hyvin pitkiä ja juristit ovat usein tiiviisti mukana sopimusten laatimisessa alusta asti. Toisena erikoisuutena Koskenranta toi esille tietoturvan, johon Patrialla liittyy keskimääräistä enemmän vaatimuksia.
Tapahtuma oli jäsenistömme keskuudessa erittäin suosittu, ja se menikin täyteen hyvin nopeasti. Senilex ry kiittää Patriaa äärimmäisen mielenkiintoisesta vierailusta!
Alumnit vuosijuhlilla
Lex ry:n 65. vuotisvuosijuhlia juhlittiin perjantaina 27.3.2025 Gatorade Centerillä. Yhdistyksen historian toistaiseksi suurimmille vuosijuhlille oli kutsuttu paikalle myös runsaasti alumneja. Osa heistä intoutui myös pitämään puheita vapaan sanan aikana. Alla koottu näistä muutamia nostoja.
Senilex ry:n puheenjohtaja Antti Vaaja ja yhdistyksen rahastonhoitaja Antti Toponen toivottivat lämpimät onnittelut Lex ry:lle 65-vuotisjuhlan johdosta ja totesivat tiedekunnan vahvuuden olevan ennen kaikkea yhteisöllisyydessä, joka näkyy tänäkin iltana. Vaaja ja Toponen totesivat Lexin olevan kuin Hollannin jalkapallomaajoukkue – pieni mutta elegantti, joka pärjää omalla tavallaan suurempien rinnalla. He jatkoivat toteamalla, että Lexin ansiosta tarinat opiskeluajoilta siirtyvät sukupolvelta toiselle ja näistä voi jutella vaikka itseään jopa 50 vuotta vanhempien ihmisten kanssa. Opiskeluaika kestää vain hetken, mutta yhteisö koko elämän. Yhteiset muistot ovat ylisukupolvisia – kuten Turun Palloseuran voitto Inter Milanista San Sirolla vuonna 1987, jota puhujat kertovat olevansa liian nuoria muistamaan. Sen sijaan he muistavat hyvin, kuinka Jokereiden Otakar Janecký vei
TPS:ltä mestaruuden korkealla mailalla vuonna 1994. Kaikesta huolimatta vastoinkäymisetkin kasvattavat yhteisöllisyyttä. Niinpä Lex nousi entistä ehompana kirkkotien palon jälkeen.
Puheessa nostettiin esiin myös huoli opiskelijoiden kasvaneesta stressistä ja todettiin, ettei arvosanojen tulisi olla keskiössä.
Työelämässä korostuvat erityisesti vuorovaikutustaidot, luovuus ja kyky hahmottaa kokonaisuuksia – taidot, joita opitaan ennen kaikkea yhdessä tekemällä. Näistä taidoista myös Turun yliopiston alumnit tunnetaan. ”Maailma ei tule valmiiksi suorittamalla”, Vaaja ja Toponen kiteyttivät.
Vapaan sanan aikana lavalle nousivat myös Lex ry:n vuoden 2022 opintovastaava ja vuoden 2023 puheenjohtaja Kaapo Havuluoto sekä vuoden 2020 talousvastaava Krister Koskela
Kaapo Havuluoto kiitti puheessaan Turun palloseuraa aikaisesta kesälomalle siirtymisestä, sillä se mahdollisti juhlatilan käytön. Hän kertoi, että on hienoa nähdä, miten iso joukko lexiläisiä on kerääntynyt yhteen yli vuosikymmenrajojen juhlistamaan ainejärjestömme pitkää historiaa.
Havuluoto kuvaili Lexin yhteishenkeä vahvaksi ja sukupolvet ylittäväksi: hänen mukaansa lexhenki on syvää yhteisöllisyyttä, joka yhdistää yli vuosikurssirajojen ja sukupolvien. Hän kertoi myös oman ystävyytensä Krister Koskelan kanssa syntyneen ainejärjestötoiminnan kautta ja kantaneen pitkälle aktiivivuosien jälkeen.
Krister Koskela puolestaan kertoi rakastavansa ainejärjestöä ja pitävänsä tärkeänä, että alumnit kutsutaan mukaan juhliin. Hän muisteli vuoden 2020 hallituksen joutuneen perumaan vuosijuhlat koronapandemian vuoksi, mutta iloitsi siitä, että kuuden vuoden jälkeen sama hallitus voi juhlia yhdessä 65-vuotiasta Lexiä.
Koskela kuvasi myös omaa taustaansa ja uraansa: hän kertoi, ettei hänen perheessään ollut korkeakoulutettuja, mutta lukiossa tehdyn ryhtiliikkeen jälkeen tie vei oikeustieteelliseen ja Lexin yh -
Kuvassa: Senilex Patrialla.
Lexhenki on syvää yhteisöllisyyttä, joka yhdistää yli vuosikurssirajojen ja sukupolvien.
teisöön. Koskela kertoi, että Lex on antanut hänelle paitsi ystäviä, myös eväitä ja taitoja työelämään, joita hän arvostaa yli kaiken.
Vapaan sanan pitivät myös vuoden 1996 Lex ry:n hallituksen jäsenistä puheenjohtaja Miina Vuorela (ent. Horttonen), LexPressin päätoimittaja Johannes Piha (vuoden 1997 pj), taloudenhoitaja Mikko Heinonen , ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Hanne Lehtovuori (ent. Juntunen) sekä pääsihteeri Vilja Hahto . Vuorela kiitti Lex ry:tä kutsusta tapahtumaan ja kertoi olevansa otettu siitä, että myös valmistuneita kutsutaan juhlaan. Hallituksen vuosimallia 1996 vuosijuhlista on kulunut 30-vuot -
Kuvassa: Vaaja ja Toponen.
ta; tuolloin oltiin VPK:n talolla, juomalaulut ja conferancet olivat spontaaninpia, mutta nyt on juhlassa enemmän väkeä. Vuorela halusi kiittää nykyisiä lexiläisiä siitä, että he ovat pitäneet ainejärjestöstämme niin hyvää huolta ja kertoi tulevansa mielellään muihinkin juhliin. Vuorela kehottikin opiskelijoita tulemaan juttelemaan alumneille ja muistutti, että lexiläisten ei koskaan tarvitse teititellä toisiaan.
Heinonen jatkoi toteamalla, että Calonian kahvilassa rakennetaan ylisukupolvista yhteisöllisyyttä. Se näkyy Heinosen mukaan velkakirjalaista tutun katkeamattoman siirtosarjan tavoin siinä, miten yhdistystä vaalitaan useiden lexiläissukupolvien jatkumona. Lisäksi hän vertasi Lexin vuosijuhlia tapana viettää kevättä, kun TPS ei halua pelata playoffeja.
Senilex ry kiittää 65-vuotiasta Lex ry:tä vuosijuhlista. Allekirjoittanut sekä yhdistyksen sihteeri kiittävät myös varsin erinomaisesta akateemisesta silliaamiaisesta.
Kuvassa: Kaapo ja Krister.
60°26'96"N 22°15'78"E
KAUPUNGIN PARHAIDEN
BILEIDEN KOORDINAATIT
est. 1991
Fuksin vuosi
TEKSTI |
MALINDA KAISANLAHTI
HERTTA MARTIKAINEN
ELLA PARVIAINEN
ALISA SALMI
Millaisia on oikeustieteen opinnot ja ensimmäinen vuosi yliopistossa? Millaista on tulla osaksi Lexiä ja mihin kaikkeen ainejärjestössä voikaan osallistua? Miten tasapainoilla opintojen, opiskelijatapahtumien ja oman arjen kanssa, kun kaikki tuntuu uudelta? Nämä ja monet muut ovat keskeisiä kysymyksiä ja teemoja ensimmäisenä vuonna Lexissä ja yliopistossa. Nyt kun eka lukuvuosi alkaa kevään myötä lähestyä loppuaan, olemme me fuksitkin onneksi päässeet selville yliopiston ja Lexin arjesta (ja juhlasta). Halutaankin kertoa, millainen meidän ensimmäinen vuosi Lexissä on ollut ja mitä kaikkea se on pitänyt sisällään!
KUVAT | MALINDA KAISANLAHTI
Opintojen alku oli melko rento, kun pääsi tutustumaan opintoihin ja kanssafukseihin ryhmätyön merkeissä. Kirjojen sivumäärät aina vähän kuumottavat kurssien alkaessa, mutta niihinkin on jo ehtinyt tottua. Opinnot ovat alkaneet sujua huomattavasti helpommin, kun ne on saanut tasapainotettua muun elämän kanssa. Jaksamista on parantanut paljon myös itse opintojen rinnalla kaikki muu mahdollinen toiminta, kuten urheilu, opiskelijatapahtumat ja kavereiden näkeminen, jolloin on pystynyt nollaamaan ajatukset täysin.
Itsenäinen opiskelu on ollut merkittävä osa opintoja ja se on vaatinut paljon itsekuria, mutta samalla se on mahdollistanut omien aikataulujen luomisen. Melko itsenäisissä opinnoissa vastuu omasta tekemisestä tarkoittaa, että kukaan ei katsele enää perään, muistaako esimerkiksi ilmoittautua tentteihin tai kursseille. Tämä on hyvää harjoitusta myös työelämään, jossa itseohjautuvuus ja vastuu lisääntyvät. Onneksi meillä on kuitenkin ollut myös jonkin
verran läsnäoloa vaativia kursseja, kuten enkun kurssit, joissa on päässyt näkemään muita. Yhdessä opiskelu tuo kivaa vaihtelua siihen, että vain yksin kalpeana ja hiljaa lukisi kurssikirjoja läpi!
Tämä on hyvää harjoitusta myös työelämään, jossa itseohjautuvuus ja vastuu lisääntyvät.
Itse opintojen lisäksi fuksivuoteen on mahtunut rutkasti kaikkea muutakin uutta. Ainejärjestötoiminta tuntui aluksi valtavalta, monimutkaiselta palapeliltä, jonka lukuisten jaostojen, kerhojen ja toimijoiden hahmottaminen otti oman aikansa. Syksyn aikana tapahtumia kierrellessä ja fuksipassin leimoja milloin mistäkin kerätessä alkoi selkeytyä, minkälainen toiminta Lexissä voisi juuri itseä kiinnostaa, ja kuin huomaamatta olemmekin päässeet mukaan jos minkälaisiin jaostoihin, komiteoihin ja muihin nakkihommiin.
Ainejärjestötoimintaan mukaan hyppääminen tuntuu aluksi jännittävältä, mutta se tarjoaa meille fukseille erinomaisen mahdollisuuden tutustua vanhempien vuosikurssien lexiläisiin ja päästä osaksi yhteisöä. On ollut ihanaa huomata, kuinka vastaanottavia ja kannustavia muut lexiläiset ovat ja kuinka ainejärjestötoimintaan ryhtyminen on avannut uuden oven Lexiin.
Fuksivuoden parhaimmat muistot liittyvät ehdottomasti tapahtumiin ja reissuihin, niin osallistujana kuin järjestäjänäkin, eikä karismaattisinkaan proffa pysty niiden kanssa kilpailemaan. Kannatti siis kuunnella vanhoja ja viisaita ylempien vuosikurssien lexiläisiä ja lähteä rohkeasti ainejärjestötoimintaan mukaan.
Vuoden lemppareiksi on ehdottomasti nousseet monet Lexin tapahtumat, etenkin erilaiset sitsit ja Kirkkotien meno ovat maistuneet! Turussa on myös kivasti kaikkea muuta, kuten Pikkulaskiainen ja erilaisia approja, joihin ollaan päästy osallistumaan. Turussa on yleisesti ollut mahtavaa kokea aktiivinen ja näkyvä opiskelijailmapiiri.
Lemppariruokapaikaksi yliopistoilla on muodostunut Assari, jonka yleinen suosio näkyy myös joskus jonon pituudessa. Yhdessä syöminen kavereiden kanssa tuo arkipäiviin kivaa piristystä! Etenkin yksinasuvana opiskelijana olemme huomanneet, että on erityisen tärkeää muodostaa arkeen pieniäkin kohtaamisia mui -
On ollut ihanaa huomata, kuinka vastaanottavia ja kannustavia muut lexiläiset ovat.
den kanssa, sillä hyvä seura inspiroi ja energisoi. Yhteiset ruokailut, opiskeluhetket ja esimerkiksi lenkkeily yhdessä ovat sujuvia ja arkisia keinoja edistää niin jaksamista kuin ihmissuhteita.
Fuksivuosi on tosiaan ollut täynnä kaikkia huippujuttuja, kivoja tapahtumia ja uusia ihmissuhteita! Fuksille Lex on mainio paikka, sillä vanhemmat lexiläiset ovat vastaanottavaisia uusia lexiläisiä kohtaan ja kanssafuksit ovat avoimia ja innokkaita uusille tuttavuuksille. Reflektoidessamme näin keväällä kulunutta fuksivuottamme voimme todeta olevamme aidosti kiitollisia yhteisöstä, johon olemme päässeet mukaan. Fuksivuoden aikana yhteisöllisyyden merkitys on korostunut: opintoihin, opiskelijatapahtumiin ja elämään liittyvät ilot ja surut löytävät merkityksensä siitä, että ne jaetaan muiden kanssa. Siksi fuksien kannattaakin olla avoimia uusille kokemuksille ja ihmissuhteille, joita ensimmäinen opiskelijavuosi tarjoaa! Lexissä vaikutuksen on tehnyt erityisesti myös toiminnan monipuolisuus: perinteisten tapahtumien lisäksi on paljon muu -
takin, kuten lajikokeiluja ja lautapeli-iltoja, joiden ansiosta Lexissä on jokaiselle jotakin. Fuksivuoden opinnot ja lukuisat kivat tapahtumat ovat myös muistuttaneet jaksamisen ja oman hyvinvoinnin huomioimisesta. Vuosi on ylittänyt odotuksiamme, etenkin Lexin yhteisöllisyys on tuntunut arvokkaalta.
Olemme kiitollisia ja iloisia kuluneesta vuodesta ja super innoissamme kaikesta tulevasta!
We’re committed to exceptional legal work , and we achieve this by creating an inspiring workplace where individual growth and team success support each other. Join us and become part of a firm where we build career s together!
Vuosijuhlat jäähallissa
TEKSTI | AADA BLÅFIELD, CECILIA MÄKELÄ KUVAT | JONI ILMANEN, PIXABAY
Lex ry:n 65. vuosijuhlat on nyt juhlittu! Hypätään vielä hetkeksi juhlapäivään, kun vuosijuhlamarsalkat kokoavat juhlapäivän tapahtumia yhteen.
No saako siitä Gatorade Centeristä hienon?
Tämä on todennäköisesti yleisin kysymys, johon olemme kuluneen vuoden ajan päässeet vastaamaan. Saimme tietää juhlapaikan heti valintamme jälkeen, ja kieltämättä yllätyimme itsekin. Kuitenkin aiemmista Gatoradella järjestetyistä gaaloista kuvia katsellessa juhlapaikan potentiaali valkeni. Yhtäkkiä olimmekin jo jääkiekkoharjoitusten aikana kiertämässä tilaa ja suunnittelemassa juhlan konkreettista toteutusta.
Cocktail-tilaisuus järjestettiin Gatorade Centerillä yhdessä pienemmistä tiloista. Cocktail- tilaisuudessa kutsuvieraat, kuten sisarainejärjestöt, muut ainejärjestöt ja yritysten edustajat esittivät onnittelunsa 65-vuotiaalle Lexille. Juhlavuoden erityispiirteenä tervehdystä ei esittänyt vain viimeisin Lex ry:n hallitus, vaan kaikki hallitukset vuodesta 2020 alkaen. Heidän antamiaan lahjoja, kuten reaktiopeliä ja vesiliukumattoa, pääsee varmasti näkemään Lexin tapahtumissa tai toimistolla. Cocktail-tilaisuuden lopuksi jaettiin myös stipendit ainejärjestömme jäsenille.
Cocktail-tilaisuuden aikana ensimmäiset bussit olivat jo saapuneet juhlapaikalle, ja potrettikuvien otto oli kovassa vauhdissa. Perinteisten potrettikuvien lisäksi saimme iloksemme tänä vuonna tilaisuuteen myös photo boothin, jossa juhlakansa pystyi ottamaan kuvia itsekseen. Kuvausmahdollisuuden jälkeen pääjuhla alkoi puoli kuudelta. Puheiden ja laulujen tahdittamaan juhlaan kuului kolmen ruokalajin illallinen viinikaatoineen. Puheen lexiläiselle piti viime keväänä valmistunut Noora Lindqvist , ja illan juhlapuhujaksi saimme kunnian kuuluttaa oikeuskansleri, professori Janne Salmisen .
Illan loistavat laulunjohtajat olivat Toni Heikkilä ja Jesse Rönkä . Juhlavuosi ja sen myötä myös täysin uusi juhlapaikka toivat mukanaan lisähaasteita järjestelyihin. Vaikka matkaan mahtui monia yllätyksiä, se oli meille marsalkoille mahtava ja unohtumaton kokemus. Emme tietenkään olisi kahdestaan pystyneet järjestämään tätä juhlaa, vaan meillä oli onneksi tiimissämme loistavia apukäsiä. Erityisesti haluamme kiittää huikeita vuosijuhlaviskaaleitamme Karla Kirvesmäkeä , Iida Liimulaa ja Nina Viitasta ! Haluamme myös kiittää vuosijuhlakomiteaa, vuosijuhlayhteistöistä vastaavaa yrityssuhdevastaavaa, entisiä vuosijuhlamarsalkoita, Lex ry:n hallitusta ja kaikkia muita, jotka ovat olleet jollain tapaa osana juhlan järjestämistä. Kiitos kuuluu myös teille hyvä juhlakansa! Ei ole juhlia ilman osallistujia.
Jos joku ei pysynyt mukana laskuissa, oikeusvaltio mainittiin illan puheissa yhteensä 71 kertaa.
Ensi vuoden vuosijuhlamarsalkoille menestystä toivottaen, Aada Blåfield & Cecilia Mäkelä Vuosijuhlamarsalkat 2026
Juhlapuhe
TEKSTI | JANNE SALMINEN KUVAT | JONI ILMANEN, PIXABAY
Perinne jatkuu, kun Lex ry:n 65:n vuosijuhlien juhlapuhe julkaistaan tänäkin vuonna LexPressissä.
Juhlavuoden puheen piti oikeuskansleri, professori Janne Salminen.
Arvoisa Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden yhdistys Lex ry:n puheenjohtaja, hyvät yhdistyksen jäsenet, opiskelijat ja kutsuvieraat, rakkaat kuulijat,
Lämpimät onnitellut 65. vuosijuhlaansa juhlivalle Lex ry:lle. Kaikki viittaa siihen, että yhdistys voi hyvin ja kehittyy ajassa. Nykymuotoiset opiskelijayhdistykset ovat tärkeä osa yliopisto-opiskelijoiden toimintaa, ja niillä on paikkansa opiskelijoiden yhdyssiteenä ja yhteisöinä. Kiitän kutsusta juhlaanne ja mitä parhaimmasta seurasta tähän asti. Tämä on minulle suuri ilo ja kunnia. On ollut mahtava elää kuluvaa viikkoa eteenpäin, kun tiedossa on ollut tämä juhla kanssanne. En voisi keksiä upeampaa tapaa viettää perjantain iltaa. Tämä on viikon todellinen lakipiste. Arvaattekin ehkä, mistä ajattelen puhua tänään. Kyllä, puhun oikeusvaltiosta. Täällä meillä kaikilla on siitä ajatuksia ja siihen näkökulmia. Niin kuuluukin olla. Kuten olen aikaisemminkin sanonut, meillä oikeustieteellisen koulutuksen saaneilla on erityinen ja yhteinen vastuu oikeusvaltiosta. Oikeusvaltiota pidetään yllä ja uusinnetaan kaikissa juristiammateissa.
Meillä on koulutuksemme vuoksi myös käsitys siitä, mitkä asiat oikeusvaltioon kuuluvat ja mitkä asiat siihen eivät ainakaan kuulu.
Olette varmaan panneet merkille, että oikeusvaltiosta puhutaan nyt paljon.
Äkkiseltään ajateltuna se on varmasti hieno asia. Mutta liittyy -
kö siihen myös muita ulottuvuuksia? Ei kai vain ole puhe siitä, mistä on puutetta. Vai mistä on kysymys? Ajattelen, että oikeusvaltiosta puhutaan nykyisin paljon, koska se nähdään monesta suunnasta uhattuna tai haastettuna. Kotimaisittain edelleen on kuitenkin käsittääkseni yhteisesti laajasti jaettu käsitys siitä, että oikeusvaltio Suomessa voi hyvin. Suomi sijoittuu kansainvälisissä oikeusvaltiovertailuissa kärkijoukkoon. Omana pontimenani oikeusvaltiopuheelle on ollut yhtäältä oikeuskulttuurinen, juristien ja yhteiskunnan itseymmärryksen kasvattamiseen liittyvä. Toisaalta olen halunnut käydä keskustelua siitä, mitä seikkoja oikeusvaltiossamme tulisi parantaa kuin pahojen aikojen varalle.
Keskustelua oikeusvaltiosta pitävät aiheellisesti yllä monet ajankohtaiset ilmiöt. Kansainvälinen kehitys on huolestuttavaa. Maailmanlaajuisesti oikeusvaltion tila on heikentynyt. Tämä epäilemättä heijastuu Suomeen tarpeena korostaa ja puolustaa omaa oikeusvaltiollisuutta. Lisäksi olemme omassa viiteryhmässämme, Euroopassa, nähneet oikeusvaltioperiaatteen murenemista. Euroopan unionin sisällä eräiden maiden tilanteet ovat nostaneet oikeusvaltioperiaatteen ja sen haurauden yhteiskunnallisen ja oikeudellisen keskustelun keskiöön.
Näihin eurooppalaisiin kehityskulkuihin viitaten monet tutkijat ja asiantuntijat sekä ihmisoikeustoimijat varoittavat, että oikeusvaltio ei ole itsestäänselvyys. Muutoksien suhteen on oltava valppaana. Varoitus on sikäli tarpeen, että oikeusvaltio tuskin missään on kerralla muuttunut epäoikeusvaltioksi, vaan oikeusvaltiollisuutta heikentävät kehityskulut ovat tyypillisesti olleet vähittäisiä, eroosionkaltaisia muutoksia oikeusvaltion tärkeissä elementeissä.
Perusajatus on tällöin se, että oikeusvaltio rapautuu vähitellen, jos emme pidä siitä huolta. Ei siis välttämättä ole yhtä näkyvää hetkeä, jossa oikeusvaltiota on asetuttava puolustamaan, vaan kuten jo edellä toin esiin, uusinnamme oikeusvaltiota koko ajan.
Oikeusvaltion heikentymistä voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun riippumatonta oikeuslaitosta ryhdytään kyseenalaistamaan tai vähättelemään. Onkin ryhdytty puhumaan oikeusvaltion itsepuolustuksesta ja tarpeesta vahvistaa rakenteita, jotta ne kestäisivät mahdolliset poliittiset kriisit. Kunnioitusta esimerkiksi riippumattomien tuomioistuinten toimintaa kohtaan punnitaan jatkuvasti - nytkin kun käydään keskustelua ajankohtaisista tuomioistuimien ratkaisuista tai myös vireillä olevista asioista.
Hyvät kuulijat! On hieman hätkähdyttävääkin huomata, kuinka oikeastaan kaikki puheissaan ilmoittavat nykyään olevansa nimenomaan oikeusvaltion asialla. Oikeusvaltiosta on tullut suosittu myös poliittisessa puheessa. Sen varjolla kuitenkin edistetään monenlaista asiaa. Kehitykseen kuuluu myös se, että samalla kun oikeusvaltiosta on julkisessa puheessa tullut kovin suosittua, perus- ja ihmisoikeuksista tuntuu puhuvan paljon har -
vempi. Oikeusvaltiopuheessa on selvästi strategisen viestinnän ulottuvuus, ja lisäksi se on ikään kuin korvannut perusoikeuspuheen.
Vaikka oikeusvaltiosta puhuminen on tärkeää oikeusvaltion ydinsisältöjen puolustamiseksi, keskusteluun osallistuvan on hyvä tarkastella kriittisesti omaa ja muiden puhetta, sillä lisääntyneeseen oikeusvaltiopuheeseen liittyy tiettyjä ongelmiakin. Keskustelussa käsite väistämättä myös politisoituu ja, kuten totesin, myös välineellistyy. Oikeusvaltioperiaatteesta voi tulla poliittinen keino, jolla myös pyritään leimaamaan vastustajia tai ajamaan omia tavoitteita. Oikeusvaltion varsinainen merkitys voi tässä hämärtyä. Oikeusvaltio ei ole retoriikkaa tai jokin tyhjä ”slogan”. Lisäksi kun oikeusvaltiosta tulee muotisana, jota käytetään lähes jokaisessa poliittisessa kiistassa, se saattaa kokea myös sisällöllistä inflaatiota. Kansalaisille voi tulla vaikeaksi hahmottaa, mikä on todellinen oikeusvaltiollinen ongelma ja mikä taas tavallista poliittista erimielisyyttä. Inflatoitumiseen liittyy myös se, että nykyisellään moni itsessään hyväksi koettu asia saatetaan puheessa esittää olevan myös, ellei nyt aivan oikeusvaltiollisuuden edellyttämää, vähintäänkin siihen kuuluvaa.
Lisäksi koska oikeusvaltio kytkeytyy vahvasti demokratiaan ja myös perus- ja ihmisoikeuksiin, näihin liittymiin kuuluu myös jännitteitä. Ne ilmenevät useimmiten enemmistön tahdon ja oikeusvaltioon olennaisesti kuuluvan vähemmistöjen suojan ja riippumattomien tuomioistuinten tuomiovallan kesken. Lisäksi jos keskustelu koetaan elitistiseksi, se voi lisätä edelleen poliittista polarisaatiota.
En toki tarkoita, etteikö oikeusvaltiosta saisi puhua, päinvastoin, mutta yhtäältä meidän pitää kyetä pitämään selvänä, mitä se on ja mitä se ei ole, ja toisaalta opetella kertomaan siitä ihmisille.
Hyvät kuulijat! Kirkastakaamme siis itsellemme vielä lopuksi, mistä oikeusvaltiossa onkaan kysymys. Sitä on aika ajoin muutenkin hyvä tarkastella. Oikeusvaltion sisällölliset vaatimukset voivat myös muuttua. Oikeusvaltion heikentyminen onkin lisännyt tehokkaiden vallanjakoa turvaavien järjestelmien ja riippumattomien, ei-enemmistöperiaatteelle perustuvien instituutioiden merkitystä, kuten vaikkapa ylimmän laillisuusvalvonnan ja toimivan perustuslakikontrollinen merkitystä. Tämä näkyy myös Venetsian komission (Demokratiaa oikeusteitse -toimikunta) vastikään päivitetyssä oikeusvaltion tarkistuslistassa (Rule of Law Checklist).
Joulukuussa 2025 Venetsian komissio hyväksyi uuden tarkistuslistan. Vuoden 2016 oikeusvaltiotarkistuslista ei alun perinkään ollut tarkoitettu ikuiseksi vaan siinä nimenomaisesti todettiin, että sitä
päivitetään, koska se ei ole lopullinen eikä täydellinen. Sekin oli jatkoa komission vuoden 2011 oikeusvaltioperiaatetta koskevalle raportille. Näin meillä on siis melkein parinkymmenvuotinen jatkumo oikeusvaltion perussisältöjen kartoitusta. Keskeistä on ymmärtää se lähtökohta, että oikeusvaltio on oikeudellinen käsite.
Päivittäminen on tarpeellista, koska ensinnäkin teknologinen murros on tuonut uusia, aiemmin vielä ennakoimattomia kysymyksiä. Tekoälyjärjestelmät vaikuttavat keskeisesti päätöksenteon vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen, oikeusvarmuuteen, yhdenvertaisuuteen ja myös tuomioistuinten riippumattomuuteen. Toiseksi huomattavien yksityisten toimijoiden nousu on lisännyt huolta oikeusvaltioperiaatteiden horisontaalisesta soveltamisesta. Vaikka jo vuoden 2016 tarkistuslista mainitsi julkisten tehtävien yksityistämisen ja kiinnitti huomiota muutenkin horisontaalisiin suhteisiin, siinä ei käsitelty tilanteita, joissa yksityisille toimijoille kertyy valtaa nykyisessä mittakaavassa. Kolmanneksi, paradoksaalista kyllä, uudenlaisena oikeusvaltioteemana on kysymys, miten oikeusvaltiollisuus palautetaan rikkomatta itse oikeusvaltioperiaatteita. Neljännen aiheen päivityksille antaa huolestuttava oikeusvaltiokehitys ylipäätään.
Venetsian komission uusikin oikeusvaltion tarkistuslista sisältää edelleen oikeusvaltiollisuuden viisi keskeistä standardia – siis laillisuus, oikeusvarmuus, vallan väärinkäytön estäminen, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys sekä oikeuden saatavuus. Ne pysyvät
mukana, vaikkakin laajennettuina. Esimerkiksi lainvalmisteluun liittyviä kysymyksiä esitetään enemmän kuin aiemmin. Näissä kaikissa ulottuvuuksissa Venetsian komission oikeusvaltion tarkistuslista tarjoaa tärkeän refenssipisteen oikeusvaltiokeskustelulle.
Lisäksi päivitys tuo mukanaan kaksi oikeusvaltion lisäarviointikriteeriä, nimittäin vallan tasapainon ulottuvuuden ja perustuslakikontrollin. Näiden kahden kokonaisuuden nostaminen itsenäisiksi sisällöllisiksi kriteereiksi on merkittävin sisällöllinen muutos tarkistuslistassa. Vallan tasapainoa painottava kriteeri sisältää ohjeita sekä institutionaalisista mekanismeista että kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten sääntelystä. Perustuslakikontrollia koskeva kriteeri määrittelee muun muassa arviointiperusteet perustuslakituomioistuimille tai vastaaville elimille.
Myös silloin, kun omassa piirissämme käymme keskustelua oikeusvaltion standardeista, Venetsian komission oikeusvaltion tarkistuslista on avuksi.
Lopuksi nostan vielä esiin tuoreesta Oikeusvaltion tarkistuslistasta yhden asian, jotta pääsen takaisin puheenvuoroni alkuun ja siinä mainitsemaani kaikkien vastuuseen oikeusvaltiosta.
Tarkistuslistan mukaan oikeusvaltio voi kukoistaa vain maassa, jonka päättäjät ja koko väestö moninaisuudessaan kokevat kollektiivista vastuuta sen toteutumisesta ja tekevät siitä erottamattoman osan omaa oikeudellista ja poliittista kulttuuriaan. Oikeusvaltiota ei siis tehdä vain säännöillä eikä mikään perustuslaki tai laki sitä turvaa, vaan oikeusvaltio palautuu vahvaan oikeuskulttuuriin.
Rakkaat ystävät, toivotan kaikille hyvää vuosijuhlapäivää.
Salminen on valtioneuvoston oikeuskansleri, oikeustieteen tohtori ja dosentti Helsingin yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Hän on toiminut oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina.
BEHIND THE LEX
TEKSTI | PILVI OINONEN KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT, PIXABAY
Ainejärjestön arki rakentuu monista tehtävistä, joita ei aina huomaa ulospäin. Tämä palsta avaa Lexin ehkä vähemmän näkyviä pestejä sekä kertoo niiden sisällöstä. Ennen kaikkea juttusarjassa tullaan esittelemään ne ihmiset, joiden työ kulissien takana mahdollistaa järjestön toiminnan sellaisena kuin se on!
1. Mitä teet Lexissä?
2. Mistä pestissäsi on kyse – mitä siihen sisältyy?
3. Millaista pestissä toimiminen on ollut? Mikä on ollut parasta tai yllättävintä?
4. Miksi juuri kyseiseen pestiin kannattaa lähteä – kenelle suosittelet pestiä?
5. Kuvaile pestiäsi yhdellä sanalla.
Marianna Eronen, markkinointijaosto
1.Kuulun Lexin markkinointi- ja tapahtumajaostoon. Suunnittelen mielelläni grafiikoita myös muihin lexiläisten projekteihin.
2. Yksinkertaisuudessaan pestini on markkinointimateriaalin tuottamista Lexille. Yleensä markkinointijaosto saa tehtäväkseen tuottaa Kide-appiin tulevia tapahtumabannereita, tapahtumajulisteita sekä haalarimerkkejä. Tapahtumajärjestäjät lähettävät materiaalipyynnöt Lexin tiedotusvastaavalle, ja hän välittää ne edelleen markkinointijaostolaisille. Teemme luovan työn annettujen ohjeiden perusteella, mutta esimerkiksi haalarimerkkien tilaaminen valmistajalta kuuluu tapahtuman järjestäjälle.
3. Pestissä toimiminen on ollut ihan mahtavaa. Tehtävänannot tulevat kaikkien saataville, joten kaikki jaoston jäsenet pääsevät mukaan erilaisiin projekteihin eikä työtä kasaannu yksittäisille henkilöille liikaa. Mielestäni parasta markkinointijaostossa toimimisessa on oman kädenjäljen näkyminen Lexin arjessa. Tykkään erityisesti bongailla suunnittelemiani merkkejä opiskelijatovereideni haalareista. On mielettömän siistiä suunnitella jotakin, mitä ihmiset on valmiita kiinnittämään haalareihinsa tai julkaisemaan mainoksena Lexin tapahtumille. On myös tosi kiva saada palautetta omista töistä ihmisiltä, joiden kanssa ei muuten välttämättä tulisi juteltua.
4. Pestiin kannattaa lähteä, jos luova tekeminen ja sen yhteensovittaminen oikiksen kanssa kiinnostaa. Pääset markkinointijaostossa Lexin jaostotoimintaan vähän vapaammalla aikataululla mukaan sekä kokeilemaan uusia lähestymistapoja oman luovuuden harjoittamiseen. Meillä on käytössä kattava valikoima kuvankäsittelytyökaluja sekä kuvapankkeja, ja esimerkiksi haalarimerkkien suunnitteluun saa apua jos siitä ei ole aiempaa kokemusta. Mikään Photoshop-velho ei siis tarvitse olla, vaan kiinnostus markkinointia sekä sen visuaalista puolta kohtaan riittää.
5. Monipuolinen.
Olivia Tielinen, Pääkön apurit
1. Oon pääsihteerin apuri eli tuttavallisemmin pääkön gobo! (SeilaiLexin lisäksi)
2. Apurin pestiin kuuluu auttaa pääsihteeriä tämän juoksevissa asioissa ja eritoten toimiston ylläpidossa. Eli siis esimerkiksi suunnitellaan teemapäivystyksiä tai tuuraan tarvittaessa pääsihteeriä eli Vilmaa.
3. Tämä on jo mun toinen jaostovuosi, eli oon tykännyt kyllä kovasti! Parasta jaostossa on ehdottomasti hyvä yhteishenki ja se, että pääsee kohtaamaan erilaisia lexiläisiä. Oon myös tykännyt kovasti, että jaostossa saa käyttää luovuutta jonkin verran, kun ollaan suunniteltu teemapäivystyksiä.
4. Tähän pestiin kannattaa lähteä, jos ainejärjestötoiminta kiinnostaa, mutta ei välttämättä uskalla hypätä ”syvään päätyyn”. Tämä pesti on helppo tapa tulla mukaan Lexin toimintaan, ja tämän pestin kautta pääsee helposti tutustumaan lexiläisiin!
5. Antoisa.
Haastattelussa professori ja varadekaani Tuulikki Mikkola
1. Kuka olet ja mitä teet?
”Olen Tuulikki Mikkola ja työskentelen tiedekunnassa perheoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden professorina. Toimin myös opetuksesta vastaavana varadekaanina. Professorin ja varadekaanin toimenkuvat ovat monipuoliset, ja saan osallistua monenlaiseen tekemiseen yliopistolla ja se ulkopuolella.”
2. Millainen oli urapolkusi?
”Valmistuin oikeustieteellisestä 22-vuotiaana ja pohdin, että minulla on vielä aikaa syventää oppimaani ennen auskultoimista. Auskultointipaikka sovittuna lähdin vuodeksi Englantiin, Nottinghamin yliopistoon, kirjoittaakseni lisensiaatin työn, mutta tämän vuoden aikana joku oli lähettänyt Kangasalle vanhempieni osoitteeseen ilmoituksen ensimmäisestä oikeustieteen tohtorikoulusta sekä hakuohjeet siihen. En ollut koskaan uskonut, että pystyisin luomaan tieteellisen uran, mutta tein silti hakemuksen – ja pääsin yllätyksekseni kouluun mukaan. Peruutin auskultointipaikkani, muutin Helsinkiin ja väittelin neljä vuotta myöhemmin. Väitöksen jälkeen asetin tavoitteeksi professuurin. Tiesin, minkä professuurin halusin ja kymmenen vuoden kovan työnteon jälkeen minut nimitettiin oikeusvertailun ja kansainvälisen yksityisoikeuden professoriksi Lapin yliopistoon. Viihdyin mainiosti, mutta joskus elämä yllättää ja kymmenisen vuotta sitten siirryin Turkuun. ”
3. Oletko aina kokenut perhe- ja jäämistöoikeuden mieluiseksi?
”Opiskelijana suhtauduin oppiaineeseen pelonsekaisin tuntein ja sain aineen tentistä kertaalleen hylsynkin. Sittemmin pääsin läpi ja olen jotain oppinutkin. Minä en kuitenkaan aloittanut tieteellistä uraani perhe- ja jäämistöoikeuden kärki edellä vaan
keskityin oikeusvertailuun ja kansainväliseen yksityisoikeuteen. Koska halusin sitoa nämä johonkin konkreettiseen oikeudenalaan, oli kuitenkin luonteva ottaa kohteeksi pejä – oikeusjärjestelmä- ja kulttuurisidonnainen oikeudenala, jossa riittää aina lisää kiinnostavaa tutkittavaa. Lopullisesti valinnan lukitsi työskentelyni helsinkiläisellä asianajokentällä. Tein kolmisen vuotta yritysjuridiikkaa ja velkasaneerausjuttuja, ja ihmiset juttujen takana jäivät etäisiksi. Asianajokokemus oli silti monella tapaa urallani merkityksellinen ja opin, että hyvät ovat todella hyviä. Ajattelen, että olipa ammatti mikä tahansa, kannattaa pyrkiä siihen, että on erinomainen siinä mitä tekee.”
4. Mikä työssäsi on parasta?
”Opiskelijat. Jos työhöni kuuluisi vain esimerkiksi tutkimusta, en viihtyisi työssäni läheskään näin hyvin. Pidän opettamisesta todella paljon ja vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa antaa minulle energiaa.”
Zozan Altun, hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi
5. Mitä opetusta koskevia ajankohtaisia asioita on tällä hetkellä pöydälläni?
”Tiedekunnassa toteutettu opintojen uudistus on herättänyt keskustelua sekä opiskelijoiden että opettajien keskuudessa. Olemme kuulleet heitä molempia ja tiedekunnassa järjestettiin pyöreän pöydän keskustelu, jossa opiskelijoille ja opettajille tarjottiin tilaisuutta keskinäiseen ajatustenvaihtoon. Tilaisuus oli minusta oikein onnistunut, ja ajatuksia sekä ideoitakin vaihdettiin vilkkaasti. Tuossa tilaisuudessa kävi myös ilmi, että tekoäly haastaa opettajat pohtimaan esimerkiksi lisäpistetehtäviä opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Lisäksi opiskelijat nostivat esiin pohdinnat opetuksemme työelämärelevanssista ja tässä suhteessa tulemme kiinnittämään uudella opintosuunnitelmakaudella huomiota opintojaksojen osaamistavoitteisiin ja niiden muotoamiseen. On myös mielestäni hienoa, miten työelämäprofessorit rikastuttavat opintotarjotinta. Lisäksi haluaisin vielä mainita ohjauksen, jota opiskelijat ovat toivoneet lisää. Olemme yrittäneet täyttää opiskelijoiden ohjaustarpeita eri tavoin, esimerkiksi järjestelmällä opekahvit-tilaisuuksia. Olemme myös jutelleet opettajien kesken ohjaamisesta, erityisesti liittyen erikoistumisjaksojen ja syventävien opintojen läpivientiin.”
6. Jos käytössäsi olisi rajattomat resurssit, miten muuttaisit tiedekuntamme opetusta?
”Jos resursseissa olisi mukana myös aika, niin tahtoisin järjestää viikoittaisia oikeustapausharjoituksia pienryhmittäin. Ryhmien kokoontumisten välisenä aikana opiskelijat argumentoisivat keskenään kiinnostavista ajankohtaisista kysymyksistä, kuten siitä,
pitäisiko sijaissynnyttäjän käyttäminen sallia Suomessa tai siitä, pitäisikö lakiosajärjestelmästä luopua tai siitä, onko avio-oikeusjärjestelmä oikeudenmukainen järjestelmä.”
Harrastukset: Urheileminen on minulle tärkeää. Enää en kilpaile, mutta en lähtökohtaisesti urheile vailla tavoitteita. Nykyisin hiihdän (kesälläkin rullilla), pelaan erilaisia pallopelejä, käyn (omalla) salilla ja melon. Uusi harrastukseni urheilun saralla on barre. Myös musiikki on minulle tärkeää. Soitan pianoa, viulua, kitaraa, harmonikkaa ja käyn laulutunneilla. Lisäksi luen dekkareita ja tykkään kulttuuririennoista.
Vakiotilaus Calonian kahvilasta: Kahvi, mitä suurempi sen parempi.
Lempimuisto Calonialta: On kaksi erityistä muistoa. Eräs perusteiden kurssi on jäänyt mieleen siksi, että meillä oli opiskelijoiden kanssa poikkeuksellisen hyvä meininki ja oppimistulokset olivat yleisesti ottaen yläkanttiin. Toinen lempimuistoistani liittyy henkilökunnan taannoiseen yhteispäivään, jossa meillä oli erilaisia työryhmiä. Minä osallistuin olutryhmään, jossa meille pidettiin kiinnostava esitelmä oluen valmistamisesta. Tilannetta letkeytti vielä entisestään se, että aina kun esitelmöitsijä mainitsi sanan ”humala” niin joka ikinen kerta eräs kollegani hihitti.
Mitä lexiläiset eivät tiedä sinusta: Minulla on eri pituiset jalat, pahimmillaan reilusti yli 3 cm. Pituuseroa pyrittiin aikoinaan tasaamaan rajuilla toimenpiteillä, mutta olen edelleen hieman kallellaan.
Kuvassa: Professori ja varadekaani Tuulikki Mikkola
WCN rakentaa urapolkuja ja avaa ovia työelämään naisille
– opiskelijaverkosto, jossa kasvetaan tulevaisuuden osaajiksi
Women’s Career Network (WCN) tarjoaa enemmän kuin verkostoja; se antaa mahdollisuuden kasvaa ja ottaa vastuuta jo opiskeluaikana. Lue alta Iida Paussoin matkasta.
Iida Paussoin polku Women’s Career Networkiin (WCN) alkoi mentorointiohjelmasta. Kokemus vei nopeasti mukanaan, ja pian hän siirtyi mukaan myös hallitukseen kehittämään toimintaa. Hallitusvuotenaan Paussoi oli mukana käynnistämässä WCN Career Conversations -podcastia, jossa nostetaan esiin erilaisia urapolkuja ja näkökulmia työelämästä.
WCN:n kautta hän on päässyt tutustumaan uusiin yrityksiin, toimialoihin ja ihmisiin. Samalla hän kertoo kehittyneensä esiintyjänä sekä vahvistaneensa ammatillisia taitojaan, tiimityöskentelyä ja johtamista.
Nyt WCN:n puheenjohtajana hän vastaa koko toiminnan kokonaisuudesta, rekrytoinneista tiimien johtamiseen ja yhteisön kehittämiseen. WCN:ssä pääsee tekemään asioita, joihin harva opiskelija muuten pääsee käsiksi. Vastuu ei ole nimellistä, vaan käytännön tekemistä alusta
Haku käynnistyy huhtikuussa
loppuun: tapahtumien suunnittelua ja toteuttamista, yritysyhteistyön rakentamista sekä uusien ideoiden kehittämistä. Samalla oppii koko ajan uutta, hän sanoo.
Paussoin mukaan yhteisö on yksi toiminnan tärkeimmistä voimavaroista.Ympärillä on kunnianhimoisia naisia, jotka tukevat toisiaan. Se tekee tästä paikasta erityisen hyvän kasvaa.
WCN yhdistää opiskelijat ja työelämän
WCN Finland on osa kansainvälistä Women’s Career Networkia. Se kokoaa yhteen erityisesti kauppa- ja oikeustieteen sekä teknologia-alojen opiskelijoita.
Toiminta jakautuu opiskelijayhteisöön sekä WCN PRO -puoleen, joka yhdistää uransa alkuvaiheessa olevat opiskelijat ja pidempään työelämässä olleet ammattilaiset. Näin opiskelijat ja kokeneet osaajat kohtaavat suoraan. Keskiössä ovat mentorointi, yritysyhteistyöt ja tapahtumat, joissa pääsee tutustumaan eri aloihin ja rakentamaan verkostoja jo opintojen aikana. Tavoitteena on madaltaa kynnystä vaativiin tehtäviin ja tehdä urapoluista näkyvämpiä.
Miksi hakea?
WCN tarjoaa kokemuksia, joita ei pelkästään luentosalissa saa: vastuuta, verkostoja ja konkreettista kosketusta työelämään.
Tämä on yhteisö naisille, jossa omaa suuntaa voi testata käytännössä. Samalla rakentuu verkosto, jolla on merkitystä pitkälle tulevaisuuteen, Paussoi sanoo.
WCN:n rekrytointi kaudelle 2026–2027 käynnistyy huhtikuussa. Mukana on rooleja eri tiimeissä mentoroinnista yritysyhteistyöhön. Hakijoilta toivotaan motivaatiota kehittyä sekä yksilönä että osana tiimiä.
WCN tarjoaa mahdollisuuden kerryttää käytännön kokemusta, rakentaa verkostoja ja saada etumatkaa työelämään.
Lue QR-koodi ja seuraa meitä Instagramissa, niin pääset seuraamaan ajankohtaisesti toimintaamme sekä rekryjä!
Kuva: Iida Paussoi
Ensiasunnon ostajana saat asuntolainan
ilman toimitusmaksua
Saat edun käyttöösi, kun saat meiltä lainatarjouksen viimeistään 31.8.2026 ja nostat asuntolainasi lainatarjouksen voimassaoloaikana.
op.fi/asuntolaina
Omistaja-asiakkaan asuntolainasta kertyy OP-bonuksia
Esimerkiksi 100 000 euron asuntolainasta voi kertyä ensimmäisenä vuonna lähes 280 euron arvosta OP-bonuksia.
Kampanja on voimassa 31.8.2026 asti. Asuntolaina on kertaluotto. Todellinen vuosikorko 170 000 euron lainalle 20 vuoden maksuajalla on 3,1 %, kun 12 kk euribor on 2,205 % (23.2.2026) ja lainan marginaali on 0,7 %. Lainanhoitokulu 2,50 €/kk. Kertaluontoinen toimitusmaksu on 680 €. Lainan arvioitu kokonaiskustannus on 226 456,93 €. Laskelmassa koko laina nostetaan kerralla, korot ja kulut eivät muutu laina-aikana ja laina maksetaan takaisin 938,24 €/kk tasaerissä. Maksueriä on 240 kpl. Esimerkkilaskelma on suuntaa antava ja edustaa tyypillistä lainaa osuuspankissa. Laskelmassa ei ole huomioitu toimitusmaksun alennusta. Omistaja-asiakkuus edellyttää osuuspankin jäsenosuusmaksun maksamista, useimmiten maksu on 100 euroa. Tutustu op.fi/omistaja-asiakkuus. OP-bonuksia kertyy vain osuuspankin omistaja-asiakkaille ja niiden kertymä vahvistetaan vuosittain. Asuntolainan myöntää osuuspankki.
Myrskyjä Makrokosmoksessa - miksi kansainvälinen oikeus vaikuttaa kykenemättömältä
ylläpitämään maailmanrauhaa?
TEKSTI | EMIL JACOBSSON KUVAT | PIXABAY
Moderni kansainvälinen oikeus on elänyt pitkän ja maineikkaan elämän sen jälkeen, kun se syntyi vuoden 1648 Westfalenin rauhan myötä. Jo alusta asti kansainvälisen oikeuden ytimessä on ollut kiinnostus sotaa ja rauhaa kohtaan sekä laillisen sodan määrittelemiseen. Viime vuosikymmeninä ydin on painottunut yhä enemmän kansainvälisen rauhan ylläpitämiseen erilaisten instituutioiden keinoin. Nykyaikaisen kansainvälisen oikeuden kaksi tärkeintä tehtävää voitaneenkin määritelläkin seuraavasti: Ensinnä sen tarkoitus on turvata eheä ja yhtenäinen, valtioiden suvereniteettiin perustuva kansainvälinen järjestelmä. Toiseksi sen yhä merkittävämpi päämäärä on edistää konfliktien rauhanomaista ratkaisua sekä saattaa kansainväliset rikolliset vastuuseen.
Jos näiden tavoitteiden toteutumista mittaisi viime vuosien perusteella, saisi tuskin muuta kuin päänsäryn. Ukrainan täysimittaisen sodan alkamisesta tuli helmikuun 24:ntenä päivänä kuluneeksi neljä vuotta, eikä kriisin ratkaisemiseksi näy tai kuulu YK:n Peruskirjan mukaisia kansainvälisen rauhan turvaamistoimenpiteitä. Neljä päivää myöhemmin Israel ja Yhdysvallat hyökkäsivät
Iraniin valtaisalla pommitusten aallolla. Iran aloitti kostonsa ja sulki osana sitä Hormuzinsalmen laivaliikenteeltä - se meriliikenteen rauhanomaisesta kauttakulusta, vaikka Iran ei merioikeusyleissopimusta olekaan ratifioinut. Ei voi myöskään unohtaa, että ICC:n viimevuosina etsintäkuuluttamista Gallantista, Netanjahusta ja Putinista ainoatakaan ei ole vielä saatu Haagiin.
Voi vilpittömästi kysyä, miksi kansainvälinen oikeus ei tunnu kykenevän ylläpitämään rauhaa tai edes jakamaan sen kiistattomille rikkojille sanktioita. Miksi tuntuu siltä, että suurvaltojen johtajat voivat viitata kintaalla järjestelmän keskeisiä periaatteita kohtaan? Onko niin, että lyhyen aikavälin poliittiset tavoitteet voivat ajaa oikeudellisen normijärjestelmän ohi? Näihin kysymyksiin vastaamista varten on aluksi selvitettävä, minkälaiseen historialliseen ja teoreettiseen kontekstiin viime vuosien tapahtumat ovat asetettavissa. Toisin kuin mahdollisesti pessimistisimmissä arvioissa, uskon viime aikojen olevan vain väliaikainen poikkeama kansainvälisen oikeuden ylevässä historiassa. Puutteistaan huolimatta uskon, ettei kansainvälinen oikeus ole tuuliajolla globalisaation ja kansainvälisten suhteiden monimutkaistumisesta huolimatta.
Kansainvälinen oikeus versus kansainväliset suhteet
Kansainvälisen oikeuden paradoksi on, että valtiot tulevat velvoitetuiksi vain sellaisiin asioihin, joihin haluavat. Siksi muutokset kansainvälisessä poliittisessa ympäristössä aiheuttavat välittömiä muutoksia myös kansainväliseen oikeuteen. Totuus on, että valtiot eivät ole monoliittisiä, muuttumattomia kokonaisuuksia. Jo presidentin vaihtuminen Bidenistä Trumpiin 2025 johti suuriin muutoksiin niissä velvollisuuksissa, johon Yhdysvaltojen uusi hallinto halusi tulla sidotuksi. Juuri tätä tekstiä kirjoittaessa 8.4. Trump on esittänyt jopa ajatuksen USA:n vetäytymisestä Pohjois-Atlantin liitosta.
Kansainvälisen oikeuden paradoksi johtaa siihen, että järjestelmä on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Ei ole absoluuttista toimeenpanevaa voimaa, joka pakottaisi valtion noudattamaan velvollisuuksiaan. Ei ole maailmanpoliisia, ja nyt Yhdysvallatkin vaikuttaa kyllästyneen sellaisena leikkimiseen.
Kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten suhteiden korrelaation voisi tiivistää makrokosmoksen toimintaa kuvaa -
vaan periaatteeseen »Niin Ylhäällä, kuin Alhaalla; ja niin Alhaalla kuin Ylhäällä». Kansainvälisen oikeuden normien tehokkuus on luontaisesti riippuvaista yksittäisten valtioiden teoista ja linjauksista - ja valtiot vastaavasti luovat toiminnallaan kansainvälistä tapaoikeutta ja keskenään uutta säännöstöä.
Havainto antaa toivoa siitä, ettei kansainvälinen oikeus ole perimmäisiltä periaatteiltaan viallinen ja kyvytön puolustamaan maailmanrauhaa. Se on vain ankkuroitu tiiviisti kulloistenkin kansainvälisten suhteiden runkoon. Molemmat liikkuvat historiallisten aikajaksojen aallokossa, toisinaan toisiaan vetäen, kolhien tai luotsaten. Tämän aallokon hahmottamalla voidaan tehdä valistuneita arvauksia siitä, minne ne ovat yhdessä tulevaisuudessa kulkemassa.
Idealismin ja realismin jaksot
Kansainvälisen oikeuden kehitystä ja muutoksia voidaan jaksottaa erilaisilla teoreettisilla tavoilla. Voidaan esimerkiksi painottaa, milloin on korostettu luonnonoikeutta ja milloin positivismia – tai milloin juuri espanjalaiset, ranskalaiset tai brittiläiset lakimiehet ovat
2020-luvulla on kuitenkin paluu realismiin käynyt selväksi.
edistäneet tieteen kehitystä. Emeritusprofessori Martti Koskenniemi on ansiokkaasti tutkinut, milloin kansainvälisen oikeuden keskiössä on ollut käsitys järjestelmästä koko sivilisaatioiden kehitystä ajavana moottorina. Vuosien 1870 ja 1960 välillä tämä, osittain viktoriaaninen ajattelumalli johti ihmisoikeuksien merkittävään kehitykseen ja uusien kansainvälisten instituutioiden syntymiseen. Painotus väistyi 1960-luvulla pragmaattisemman tulokulman vuoksi.
Kun painoarvoa annetaan kansainvälisen oikeuden vuorovaikutukselle kansainvälisten suhteiden kanssa, käytännöllisin jaksottamistapa on jakaa sen historia idealismin ja realismin aikakausiin. Näin on siitä huolimatta, että jako on jokseenkin yleistävä ja Eurooppa-keskeinen. Idealismin aikakausia kansainvälisessä oikeudessa kuvaavat pyrkimykset rauhaan ja järjestelmän vakauteen, sitä turvaavien instituutioiden luonti sekä valtioiden välisen kanssakäynnin kukoistaminen. Realismin aikakausia kuvaavat peittelemättömän voima- ja etupiiripolitiikan vahvistuminen, instituutioiden heikkeneminen sekä kasvavat konfliktit valtioiden välillä. Idealismin aikakausiksi voidaan kuvata esimerkiksi maailmansotien jälkeisiä aikoja, jolloin luotiin Kansainliitto, YK, solmittiin EIS ja perustettiin kansainväliset tuomioistuimet PCIJ sekä ICJ. Idealis -
tiset 1990–2000 -luvut olivat seurausta Neuvostoliiton romahtamisesta ja kylmän sodan vastakkainasettelun päättymisestä. Francis Fukuyama tunnetusti ehti jo 1992 julistaa historian jo päättyneeksi uskoessaan, että länsimainen demokratia leviäisi ympäri maailman.
2020-luvulla on kuitenkin paluu realismiin käynyt selväksi. Sapelinkalistelun kilinää kantautuu niin Lähi-Idästä, Etelä-Amerikasta kuin Euroopastakin. Kyse ei ole vain viime vuosina tapahtuneesta muutoksesta, eikä mittareina voida käyttää yksinomaan sotia; tarkalleen ottaen esimerkiksi Venäjällä rauhanaika on ollut enemmän poikkeus kuin sääntö vuoden 1994 Tšetšenian ensimmäisen sodan alkamisen jälkeen. Kansainvälisten suhteiden jännitteisyyden kasvaminen on kuitenkin ilmeistä. Valtiot ovat valmiita toimimaan voimakkaammin sekä itsenäisemmin oman turvallisuutensa puolesta tukeutumatta instituutioihin. Kansainvälisesti sotilasmenot ovat kasvaneet yhtämittaisesti vuoden 2017 jälkeen ja Itämerelläkin on ilmaantunut uutena ilmiönä erilaiset sabotaasit, jonka vuoksi väärinkäytöksistä epäiltyjä laivoja otetaan tuon tuosta takavarikkoon.
Milloin kansainvälisen oikeuden asema sitten vahvistuu? Vastaus kysymykseen riippuu siitä, missä vaiheessa kuljemme realismin
aikakauden sisällä. On vaikea nähdä, etteivät kansainväliset suhteet ikinä lientyisi, luoden uutta idealismin aikakautta ja kansainvälisen oikeuden renessanssia. Se, mikä on vaikeaa, on arvioida milloin tämä muutos tapahtuisi.
Onko aallonpohja vasta edessäpäin?
Kansainvälisen oikeuden tulevaisuus näyttänee kirkkaalta, mutta myrskyn laantumista saa vielä odotella. Kestoa voi arvioida kiinnittämällä huomiota pieniinkin signaaleihin: yksittäisten valtioiden toiminnalla on suuri vaikutus koko järjestelmään. On kuitenkin kiistatonta, että taloudellisten ja sotilaallisten suurvaltojen - EU:n, USA:n, Venäjän sekä Kiinan toimilla on suurin painoarvo. Hyviäkin signaaleja on havaittavissa. Euroopan maat ovat olleet vastahakoisia osallistumaan Yhdysvaltojen Iranin sotaretkeen, ja Kiinakaan ei vaikuta kiinnostuneelta työntämään lusikkaansa uusiin konflikteihin ainakaan Lähi-Idässä. Kansainvälisen oikeuden juristille optimismi vaikeassa ajassa on erityisen tärkeää. Enemmän kuin muilla oikeudenaloilla, kansainvälistä oikeutta kuvaa sen joustavuus ja vapaaehtoisuus. Järjestelmä perustuu valtioiden suvereniteettiin ja siihen, että
tilanteet ovat usein sovittavissa. Alan juristeilla on valinnanvapautta, jopa moraalinen velvollisuus, etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka soveltuvat kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen.
Kansainvälisen oikeuden juristien olennainen, jopa elintärkeä tehtävä on luoda toivoa valtioille. Voi olla, että Putinia, Gallantia tai Netanjahua ei ikinä saada Kansainväliseen rikostuomioistuimeen, mutta kunhan on tarpeeksi monta valtiota, joissa uskotaan järjestelmän tulevaisuuteen, sotarikolliset eivät voi ikinä nukkua öitään rauhassa. Ja jo silloin ja jokaisen pienenkin saavutuksen myötä kansainvälinen oikeus on puhjennut taas kukkaan. Haluankin päättää tämän tekstini kiitoksiin kaikille, jotka haluavat olla rakentamassa tulevaisuuden kestävää kansainvälistä oikeutta ja toiveikkaita kansainvälisiä suhteita. On vaikea olla korostamatta, miten suuri vaikutus yhdelläkin innokkaalla juristilla on koko järjestelmän kannalta!
Tulevien juristien yhteisiä muistoja luomassa
Me ei kuuluta toisillemme?
TEKSTI | SAKU LESKINEN
Kuulin isältäni pääsiäisvapaiden aikaan seuraavan väittämän: eletty elämä tuntuu eletyn elämän pituudesta riippumatta eläjän mielestä aina yhtä pitkältä. Jäin pohtimaan tuota lausetta vielä pääsiäisen jälkeenkin.
Lexiläisyys on jotain, mihin meidät Calonian kasvatit koulutetaan jo fuksiviikolla. Liekö aivopesua vai erinomaisesti suunniteltua markkinointia, harva jäsenistöstämme on (ainakaan ääneen) kyseenalaistanut sitä, miksi uusia tiedekunnan opiskelijoita kierrätetään kovasti tuona ensimmäisenä oikisviikkona yhdistyksen toiminnassa ei vain ilta- vaan myös päiväsaikaan. Lexiläisyyteen oppii nopeasti, kun uusien opiskelukaverien kanssa pistäytyy toimiston sohvilla ihmettelemässä seiskavisan konseptia, ja kun iskee silmänsä dekaanin tervetuloluennon loppumista odottaneiden tuutoreiden viininvärisiin haalareihin.
Yhteisöllisyyden muodostumisen kannalta on kriittistä, että ainejärjestö on läsnä nimenomaan orientaatioviikolla. Jokainen fuksiviikko kuitenkin myös päättyy aikanaan. Alkaa arki. Tuttu, ehkä, mutta silti niin toisenlainen.
Fuksisyksynä moni käy elämänsä ensimmäisillä Kirkkotie-sitseillä, tutustuu oikeudelliseen alaan klubi-illoissa ja/tai tarjoaa hopealautasella omaa aikaansa koko vuosikurssin yhteisten Toogien kunnialliseksi toteuttamiseksi. Ensimmäiset Lex-valinnat tehdään loppuvuodesta, ja osalla on fuksikeväänä toteutettavana muiden kiireiden keskellä jo omankin toimijan tuotantoja. Tänäkin lukuvuonna kevät on jälleen taittumassa kesään.
En tiedä, pitääkö tuo alussa mainitsemani väittämä elämän pituudesta paikkansa, mutta sen tiedän, että Lexin jäsenyys kattaa koko opiskeluajan. Vaikka fuksit ovat syksyisin aina keskiössä, kohdistuu yhdistyksen toiminta Lexissä jokaisen vuosikurssin hyväksi. Id est Lexin toimintaan siis voi – ja saa – omasta tahdosta riippuen hypätä, astua tai hivuttautua – mukaan fuksisyksyn lisäksi myös myöhemmässä vaiheessa opintoja.
Se on täysin ok. Yhdistyksen vastuutehtäviin on hakuja pitkin vuotta, ja uusia ideoita yhdistys toimijoineen myös kuulee oikeasti mielellään.
Poptähdet Evelina ja Ani laulavat eräässä kappaleessa, että me ei kuuluta toisillemme. Voi hyvinkin olla, että asia kaksikon välillä niin on. Turun yliopiston oikeustieteen opiskelijan ja Lexin keskinäistä suhdetta kyseinen laini ei kuitenkaan sovi kuvaamaan, ei sitten ollenkaan! Lexin toimintaan voi liittyä aktiivisemmin erinomaisesti myös kakkos-, kolmos- tai kutosvuonna. Lex tarvitsee toimijoikseen monenlaisia henkilöitä. Jälleen tulevana lukuvuonna haussa on toimijoita niin matkojen järjestämiseen, tapahtumatuotantoon, viestintään ja markkinointiin kuin edunvalvontaankin.
Annan sinulle kesälahjaksi ajatusleikin.
Jos saisit viettää viisiplusmiinus vuotta Suomen värikkäimmässä opiskelukaupungissa, olla jäsenenä yli 1,000 eläjän yhteisössä, olisiko jotain, mitä haluaisit noina vuosina tehdä tai oppia? Osallistuisitko vapaaehtoistyöhön oikeusavun parissa? Rohkenisitko toimimaan harrastelijateatterissa? Käyttäisitkö monipuolista yhdistystä (teko)syynä ottaa yhteyttä ihailemaasi taiteilijaan tai yrittäjään?
Toivon kohtaavani Sinut jälleen syksyllä. Toivon kovin.
Toivon Sinun muistavan, että Lex kaipaa persoonaasi. Lex on kaikkien vuosikurssien yhteisö, joka alkaa pian taas kierrättää uusia fukseja toimistolla, ja jota tuutorit pian taas selittelevät opetettavilleen. Muiden muassa! Lex on seuraavanakin lukuvuonna ennen kaikkea yhteisö ja idea-alusta, jonka toimintaan on jokaisen vuosikurssin opiskelija tervetullut ilman ennakkovaatimuksia. Me lexiläiset ja Lex, kun kuulumme toisillemme.
Kirjoittaja on toisen vuosikurssin lexiläinen ja kulttuuritoimija, joka näkee liian usein valonpilkahduksen vastaantulevan lexiläisen silmissä.
