Lexpress 22011

CALONIA g a l l u p Tällä kertaa Calonia Gallup toteutettiin visailumuodossa teemalla tekijänoikeudet ja piratismi. Testaa myös itse, osaisitko vastata kiperiin kysymyksiin.

Teksti ja kuvat: Mona Numminen ja Sheima Ridha

Kysymykset: 1. Mitä voidaan tuomita rangaistukseksi tekijänoikeusrikoksesta?

2. Arvioi digitaalisten musiikkimarkkinoiden arvon kasvu vuosina 2004– 2010.

3. Arvioi, montako työpaikkaa luovilla aloilla häviää Euroopassa piratismin

vuoksi vuosina 2008–2015.

4. Arvioi, millainen myyntitappio luovilla aloilla syntyy Euroopassa

piratismin vuoksi vuosina 2008–2015.

5. Minkä tekijänoikeuksiin liittyvän tapauksen tunnet?

Jan Huovinen, 1. vuosikurssi 1. Väittäisin, että sakkoa ja, heitän

lonkalta, vuosi vankeutta.

2. 1000 %.

3. No huh huh, 50 000.

4. Pistetään nyt vaikka joku 500 miljardia.

5. Pirate Bayn tapaus Ruotsista tuli luettua ja Suomesta Finreactorin tapaus on tuttu.

Ida Utunen ja Jenna Kiiskinen, 3. vuosikurssi 1. Sakkoa tai maksimissaan kaksi vuotta vankeutta.

2. No, triplaantunut.

3. Ida: Pistetäänkö jämpti miljoona?

Jenna: Ei jämpti, laitetaan 1 300 065.

4. 80 miljardia.

5. Tapauksena muistuu mieleen joskus

luennolla käyty Stockmannin ja Maskun

Kalustetalon tapaus. Stockmannin

mielestä Maskun Hullutuspäivät

muistuttivat liikaa Hulluja päiviä.

Vastaukset: 1. Sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta 2. 1000 % 3. Arviolta noin 1,2 miljoonaa 4. Noin 240 miljardia euroa (Lähteet: ifpi.fi, filnex.fi)

Jaakko Niskala, 1. vuosikurssi 1. Laitetaan sakkoa ja vankeutta kaksi tai neljä tai kaksi…

ihan sama, kuinka monta vuotta.

2. 150 %.

3. Liikaa. Kymmeniä tuhansia.

4. 100 miljoonaa.

5. Pirate Bay – tapaus.

TOIM. huom.

Ei mikään tavallinen lehti Tämä, vuoden toinen, numero on omaa laatuaan siitä syystä, että juhlavuoden toisen LexPressin kansien sisään on mahdutettu yllättävän paljon materiaalia ison ponnistuksen vaatineista vuosijuhlista. Tähtihetkiä muistellaan keskiaukeaman artikkelissa, ja osa juhlassa lausutuista sanoista on mahdollisuus lukea sivulta 40 alkaen.

Lisäksi, juhlavuoden jatkuessa, LexPressissä seurataan jo tuttuun tapaan menneitä vuosikymmeniä.

Tällä kertaa vuorossa on 80-luku. Iiris Jokisen loistava artikkeli alkaa sivulta 35. Vuoden 1983 puheenjohtaja, nykyinen Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski puolestaan muistelee omaa lexiläisyyttään sivulla 34, ja Vieraassa kynässä on tällä kertaa juristien kanssa työskentelemään päätynyt Tuula Pirinen.

Tämän lehden teemana on Henkinen omaisuus. Se kattaa immateriaalioikeudet kuten patentit ja tekijänoikeudet. Käsittelemme aihetta laajasti.

Tutustumme tekijänoikeuksien valvontaan, patenttiriitoihin ja immateriaalijuristin työpäivään.

Ajankohtaisena henkilönä LexPressissä on haastattelussa yksi 17:sta uuteen eduskuntaan valituista juristeista: Annika Lapintie. Kevyempää osuutta tällä kertaa edustaa puolestaan muutama reportaasi lehden loppupuolella. Katsahdamme Lexin legendaariselle kansainväliselle viikolle (sivu 59) ja muistelemme vauhdikasta vappua.

Vaikka Oikeustaju-palsta onkin jo siirtynyt kesätauolle, muut vakipalstat jatkavat lehdessä normaalisti.

Tätäkään lehteä ei olisi syntynyt ilman loistavaa toimituskuntaa. Iso kiitos kaikille.

Leppoisia lukuhetkiä!

Ai niin: anna palautetta: lexpress@ lex.fi

LexPress 02/11

Päätoimittaja:

s. 26 ...

Aleksi Lundén lexpress@lex.fi

Taitto: Aleksi Lundén

Toimituskunta: Saara Aholainen Eero Blåfield Annika Falben Juho Hellgren Kati Hussu Iiris Jokinen Markus Laine Kalle Lyyra Satu Majuri Niko Markkanen Noora Mäki Mona Numminen Katrin Puolakainen Juuso Pyy Samuli Rantanen Sheima Ridha Anna-Sofia Säämänen Veera Snicker Antti Vaaja Noora Yli-Huumo

s. 35 ...

Etukansi: Aleksi Lundén Niko Markkanen

Kansikuva: Markus Laine

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka:

Newprint Oy

Painos: Painos:

550 kpl

ISSN 1235-371X

Copyright © 2011 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

s. 53 ...

sisällys teema:

henkinen omaisuus

... s. 34

.

... s. 40

... s. 56

Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom.: Ei mikään tavallinen lehti . . . . . . . . . . . . . . 4 Pääkirjoitus: Monet sitä tekee - kukaan ei myönnä . . . 6 Puheenjohtajalta: Muutoksen mukana kulkiessa . . . . . 8 Edarissa tapahtuu: Vaaleista vaaleihin . . . . . . . . . . . 10 Senilexin kuulumisia: Sillis mutatis mutandis . . . . . . . 12 Kohti menestystä: Ohjenuorat aloittelijalle . . . 15 Patenttiriita juristin silmin . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Katsaus Lex:n talouteen . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Pimeät ylityöt asianajoalan taakkana . . . . . . . . 23 Tekijänoikeuksien valvoja . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Henkisen omaisuuden asiantuntijana . . . . . . . . 29 LEX 50 vuotta Ainutlaatuiset juhlat . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Minä lexiläisenä: Meidän Lex . . . . . . . . . 34 80-luku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Juhlapuheet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Juusto-, viini- ja sikariklubi . . . . . . . . . . . . . . . 49 Sisar tervehtii: Justus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Vieraasta kynästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Ajankohtainen henkilö . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Kalmarioikeudesta ja vähän muustakin . . . . . . 56 Raportti: Legendaarinen viikko . . . . . . . . . . . . 59 Katsaus LexWappuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

PÄÄ kirjoitus

Monet sitä tekee – kukaan ei myönnä Epäilen, että moni meistä ei sitä hyväksy, mutta jotkut yksilöt sitä silti tekevät. Se ei saa ketään tuntemaan itseään kovin hyväksi ihmiseksi, mutta silti se jotenkin vain kiehtoo. Onhan se ainakin toisille meistä helppo tapa, etenkin kun haluaa saada itselleen jotain viihdykettä.

Kyse on siis tekijänoikeusrikoksista. Kasvavan trendin mukaan suomalaiset eivät enää hyväksy laitonta viihdemateriaalin, kuten musiikin tai elokuvien, lataamista Internetistä. Tuoreen Taloustutkimus Oy:n teettämän tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että laiton tiedostojen levittäminen ja jakaminen on vähentynyt suomalaisten keskuudessa viime vuodesta. Ongelma on kuitenkin edelleen olemassa, sillä verkkomaailmassa vellovaa piratismia ei ole hukutettu eikä upotettu, vaan työ merirosvoja vastaan on edelleen käynnissä.

kaukaa hakea. Lahtelaismies tuomittiin nimittäin vajaa kuukausi sitten huhtikuussa muun muassa tekijänoikeusrikoksesta. Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi miehen tuntuviin korvauksiin, ja tietokone sekä ulkoiset kovalevyt takavarikoitiin. Tapauksessa oli loukattu asianomistajien tekijänoikeuksia valmistamalla luvatta jäljennöksiä musiikki-, elokuva-, ja peliteoksista sekä TVsarjoista ja saattamalla niitä yleisön saataviin.

Toisaalta nuori järvenpääläismies tuomittiin niin ikään tekijänoikeusrikoksesta reippaisiin korvauksiin myös luvattomasta kopioinnista ja tiedostojen yleisön saatavaksi saattamisesta.

Käräjäoikeuden tuomio annettiin kuluvan kuun alussa.

“Verkkomaailmassa vellovaa piratismia ei ole hukutettu eikä upotettu, vaan työ merirosvoja vastaan on edelleen käynnissä.”

Vaikka mielemme ovat tutkimusten mukaan muuttuneet niin sanotusti laillisempaan suuntaan, merkkejä tekijänoikeusrikkomuksista ja niistä johtuvista tuomioista ei tarvitse kovin

6

mutta voimmeko rajoittaa perusoikeuksia?

Tekijänoikeusrikoksia siis tapahtuu, ja myös lainsäädäntö saattaa vaatia kehittämistä asian tiimoilta. Maailmalla laki kehittyy jo nykyisiä tarpeita vastaavaksi. Ranska muutti lainsäädäntöään noin vuosi sitten, ja Uuden-Seelannin parlamentti hyväksyi huhtikuussa lain,

LexPress

joka velvoittaa verkkopalveluntarjoajat lähettämään varoituskirjeitä laittomasti tiedostoja kopioiville asiakkaille.

Yksi merkittävimmistä tekijöistä tässä kuitenkin on se, miten pitkälle yksilön perusoikeuksia todella voidaan rajoittaa? EU-tuomioistuimen julkisen asiamiehen Pedro Cruz Villalónin antaman lausunnon mukaan belgialainen tekijänoikeusjärjestö toimi lainsäädännön vastaisesti tapauksessa, jossa he vaativat Internet-operaattoria valvomaan ja suodattamaan verkossaan tapahtuvia mahdollisia tekijänoikeusrikkomuksia sakon uhalla. Asiamiehen linjauksessa tämä loukkaa viestinnän yksityisyyttä, mikä on Euroopan unionin perusoikeuskirjassa taattu oikeus.

Suomen osalta uusi eduskunta joutuukin varmasti pohtimaan maamme linjaa piratismin torjumiseksi, ja on mielenkiintoista nähdä, mitä liikkeitä asian tiimoilta tullaan Arkadianmäellä seuraavan neljän vuoden aikana tekemään. juhlavuoden mukana lontooseen

Juhlavuodestamme on kohta kulunut jo puolet. Ikimuistoinen ja mahtava alkuvuosi sekä kevät alkaa olla takana, ja Calonia hiljentyy kohta lexiläisten suunnatessa töihin eri puolille Suomea. Kesälläkin on toki aktiivista Lex-toimintaa.

Palatessamme takaisin kesän vietosta on vuodesta kulunut jo leijonanosa, mutta juhlavuosi näkyy edelleen myös syksyllä erilaisin tapahtumin. Eräs niistä on sellainen, mihin kehotan alkaa valmistautumaan jo nyt. Marraskuussa lexiläiset nimittäin tullaan viemään ainutkertaiselle Isolle-Exculle muodin, musiikin ja liike-elämän ytimeen, Lontooseen.

Lisää infoa tästä, lexiläisille hintaystävällisestä reissusta, on luvassa heti uuden lukukauden alkaessa.

Virkistävää ja rentouttavaa kesää kaikille!

Aleksi Lundén LexPressin päätoimittaja lexpress@lex.fi

LexPress

Kuva: Markus Laine

Lex siis porskuttaa juhlavuottaan tyytyväisenä eteenpäin, mutta läheltämme löytyy luonnollisesti myös toinen kunnioitettavaan ikään ehtinyt sankari.

Haluankin tässä yhteydessä onnitella omasta puolestani myös 50-vuotiasta Turun yliopiston oikeustieteellistä tiedekuntaa.

7

PUHEEN johtajalta

muutoksen mukana kulkiessa Kaikki ovat takuulla panneet merkille, mitä tapahtui 17.4.2011. Tiedotusvälineet varmasti jauhavat vaaleista maailman tappiin asti, muuttuivat asiat tai ei. Medialta ei toki jäänyt huomaamatta Nokia Oyj:n yhtiökokous 3.5, mutta samaa myllytystä se ei saa osakseen isoista pelinappuloista huolimatta.

jo melkein katsoa edustavan maamme asukkaita. Toivottavasti edustavat hyvin, Nokian lähtö edustaisi sellaista maastamuuttoliikettä, jossa riittäisi ihmeteltävää pitkäksi aikaa. Mediallekin.

Nokin tilasta sp ek uloid aan julkisuudessa jatkuvasti. Pysyykö Nokia Suomessa, pärjääkö se älypuhelinkilpailussa, osaako se uudistua ja katsoa eteenpäin? Tuulet ovat ainakin puhaltaneet viimeisen vuoden aikana lujaa, kun toimitusjohtaja on vaihtunut, Microsoftista löydetty uusi yhteistyökumppani ja Symbian-käyttöjärjestelmä heitetty roskakoppaan.

Oltiin uudessa eduskunnassa maahanmuutosta mitä mieltä hyvänsä, tiedekuntamme kansainvälisyys astuu uudelle tasolle ensi syksynä, kun uusi englanninkielinen maisteriohjelma ” Law and Information Society” pyörähtää käyntiin. Ohjelmaan hyväksytään maksimissaan 15 ulkomailla Bachelor of Law-tutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Lisäksi myös kaikki tiedekuntamme perustutkinto-opiskelijat voivat hakea suorittamaan ohjelmaa.

Hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila sai vastata jo moniinkin kysymyksiin siitä, miksi juna ei kulje haluttuun suuntaan. Ollilan mukaan finanssikriisi vaikeutti ongelmien havaitsemista Nokiassa, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa tapahtunut kehitys jäi liian vähälle huomiolle. Vielä kovempaa kritiikkiä sai yhtiön toimitusjohtaja Stephen Elop, jolta kyseltiin jo ”palavan lautan uppoamisesta”.

Nokian merkitys Suomelle on kiistämättä suuri, ja valta kuuluu lukemattomille osakkeenomistajille. Kolme suurinta näistä ovat Ilmarinen, Varma ja Valtion eläkerahasto, ääniä yhtiössä yhteensä 2,79%. Näiden tahojen voi tarkoitukseltaan tai omistukseltaan

8

Lakia ja tietoyhteiskuntaa englanniksi

Lexiläisille tämä tarjoaa varmasti hyvän mahdollisuuden laajentaa omaa maailmankuvaansa (jätän tästä tarkoituksella pois pidemmän höpötyksen verkostoitumisesta ja muista kliseistä). Tutkintoopiskelijoina maisteriohjelmassa mukana olevat voivat myös liittyä yhdistyksemme jäseniksi. Edessä on siis tältä osin mielekkäitä haasteita yhdistystoiminnan suhteen. Tilanne kun on myös Lexille täysin uusi.

Vuosijuhlat meni, mitä seuraavaksi?

Vuosijuhlista palautuessa haasteet ja tekeminen eivät lopu toki kesken. Syksyllä

LexPress

luvassa ovat muun muassa Kirkkotiellä järjestettävät Vaahtobileet! Tärkeintä on kuitenkin tiedostaa, että Lex elää vaan ja ainoastaan hyvästä yhteishengestä ja tekevistä ihmisistä; tähän onkin tärkeää kiinnittää jatkuvasti huomiota. Järjestelytehtäviin voi nyt ilmoittautua myös nettisivuilta löytyvällä ”Hommiin Lexiin” -lomakkeella.

Huhtikuun alussa Lexin tapahtumakalenterissa näki uuden päivänvalon tapahtuma nimeltä Vanhojen fuksiikko.

Yhden päivän ajalle oli sisällytetty kaikki (!) fuksiviikon tapahtumat soveltuvin osin, ja menoa väritti aidon fuksiviikon malliin myös OTT Mikko Vuorenpää.

Osallistumisraja oli vedetty neljännen vuosikurssin kohdalle nuorempien kurssien vastatessa järjestelyistä. Vanhojen fuksiviikko on kuitenkin tarkoitus jättää vakio-osaksi tapahtumatarjontaa, joten kaikkien vuoro osuu kyllä kohdalle, elleivät maisterin paperit sujahda taskuun jo ennen neljättä vuotta.

Eduskuntavaalien jo mentyä on

meillä edessä oma koitos eli Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit (edarivaalit), jonne Ryhmä Lex suuntaa jälleen yhdessä TuKY-listan (Turun kauppatieteiden ylioppilaat) sekä TYY terveeksi -ryhmän (Turun lääketieteenkandidaattiseura) kanssa. Vaaleihin kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti mukaan ehdokkaana tai muuten vaalikampanjan parissa puuhaamalla. Tarjolla on paljon oppia vaikuttamistyöstä sekä poikkitieteellistä menoa, kun kyseessä on toiminta koko ylioppilaskunnan laajuudessa. Vaalijärjestelyjä johtavana vaaliasiamiehenä toimii Sanna Rättyä; Sannalta saa lisätietoa siitä, miten pääsee mukaan (erittäin helposti) ja mitä homma pitää sisällään.

L exin tapahtumatar jonta ei hiljene kesäksikään. Jo perinteeksi muodostuneet perjantaibisset eli PeBit järjestetään kesällä viisi kertaa. Heinäkuun viimeisellä viikolla luvassa on ohjelmaa koko viikonlopun mitalle, sillä PeBin lisäksi tarjolla ovat myös rapujuhlat Kirkkotielle sekä vesiurheilutoimintaa!

Suomen Lakimiesliitto taas järjestää heinä-elokuussa jo perinteeksi muodostuneen Liiton Arkki -purjehduksen Helsingissä, jossa pääsee tapaamaan myös muiden tiedekuntien oikkareita. Kannattaakin seurata myöhempää ilmoittelua tapahtumien ajankohdista.

Syksyllä vastassa on taas lauma uusia opiskelijoita, jotka meidän on paikallaan opettaa talon tavoille. Tässä on jälleen kerran hyvä mahdollisuus saada uusia kavereita ja tuttavuuksia, ehkä elinikäisiä ystäviäkin. Vaikka se oma fuksiviikko on jo auttamattomasti mennyttä aikaa (pois lukien Vanhojen fuksiviikko) kannattaa menoa tulla seuraamaan jo pelkästä nostalgiasta.

Kuva: Markus Laine

Antti Vaaja Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LexPress

9

EDARISSA tapahtuu

Vaaleista vaaleihin

Kevät on jo pitkällä (ainakin kalenterin mukaan) ja eduskuntavaalitkin on nyt käyty. Niiden tulos olikin melkoinen, odottelen vähintään yhtä jännittäviä hetkiä syksyn edustajistovaaleissa. Jokohan Ryhmä Lexin mielipiteet kuuluisivat jatkossa enemmistöön nykyisen vähemmistön sijaan?

Ennen kesää ja syksyn vaaleja jäljellä ovat kuitenkin vielä huhti- ja toukokuun edustajiston kokoukset.

Maaliskuun kokouksessa käytiin läpi TYYn tilinpäätös ja toimintakertomus sekä myönnettiin vastuuvapaus ylioppilaskunnan viime vuoden toimijoille. Oman yllättävän lisänsä kokoukseen toi edustajiston varapuheenjohtajan vaihto. Topi Artukan tultua valituksi ylioppilaskunnan työsuhteiseksi edustajistovaalikoordinaattoriksi hän ei enää voi toimia edustajistossa eturistiriidan takia. Artukka ei kuitenkaan halunnut erota edustajistosta, joten hänen sallittiin hellämielisesti pysyä listoilla esteellisenä. Uuden varapuheenjohtajan valinta tuli melkoisena yllätyksenä kokoukseen, mutta lopulta päätös saatiin kuitenkin yksimielisesti tehtyä ja loppukevään sekä syksyn aikana edustajiston varapuheenjohtajana toimii Hybridiaanin Vappu Nieminen-Pihala. Vapun tulikoe onkin jo heti huhtikuun kokouksessa Raumalla, jonne varsinainen puheenjohtaja Niklas Mannfolk ei pääse paikalle.

Kokouksessa valittiin myös keskusvaalilautakunta syksyn edustajistovaaleja silmällä pitäen. Lexistä lautakuntaan valittiin kaksi henkilöä, jo fuksivuonnaan rohkeasti mukaan lähtenyt Jukka-Pekka Neuvo, sekä

10

lautakunnan puheenjohtajaksi vähän vanhempi konkari Hanna-Maria Seppä.

Tästä Porin suunnalta tulevasta edustuksesta voimme olla ylpeitä. Aiemmin Lexin hallitus myös valitsi vaaliasiamiehen toimimaan Ryhmä Lexin äänitorvena syksyn vaaleissa. Vaaliasiamieheksi valittiin Sanna Rättyä, viime vuoden Lexin taloudenhoitaja. Sannalta voimmekin odottaa vankkaa talousosaamista sekä aimo annoksen kunnon maalaisjärkeä, Nivalasta kun on. Kaikki valitut ansaitsevat suuret onnittelut sekä kiitokset jo tässä vaiheessa vaalien ja ennen kaikkea Lexin eteen tehdystä työstä.

Vihreän listan edustajana toimiva Topi Artukka käytti maaliskuun kokouksessa puheenvuoron siitä, minkä takia varsinkin tietyt edustajistoryhmät ovat aina säästölinjan kannalla. Artukka ihmetteli, mihin sitä rahaa oikein säästetään, kun sekä niinä kausina, jolloin TYYllä menee hyvin, pitää säästää että niinäkin kausina, jolloin TYYllä on enemmän menoja. Tällä hetkellä ’enemmän menoja’ tarkoittaa käytännössä remonttia, sillä sen rahoittamisessa on vielä paljon mietittävää. Tulevaisuudessa häämöttää edelleen se mahdollisuus, että ylioppilaskunnan jäsenmaksu todetaan perustuslain vastaiseksi.

Taloustoimikunta kävi omassa kokouksessaan läpi TYYn viime tilikauden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Tilinpäätös osoitti huomattavaa ylijäämää, muun muassa TYYn varsinainen toiminta viime vuonna oli yli 45 000 euroa ylijäämäinen budjetoituun nähden. Suurimmat erot budjetoituun nähden ovat aiheutuneet muun muassa

LexPress

jäsenmäärästä, henkilöstömenoista, Tylkkäristä ja yritysyhteistyöstä. Ylijäämä selittyikin melko hyvin ennaltaarvaamattomilla säästöillä; esimerkiksi henkilöstökuluissa poikkeuksellisesti säästettiin viime vuonna henkilökunnan ”nuorennusleikkauksen” myötä. Tylkkäri taasen säästi kuluissaan osin sen takia, että mainostuottojen uhatessa jäädä odotettua pienemmiksi, avustajilta tilattujen juttujen määrää pienennettiin.

Taloustoimikunnan lausunnon mukaan budjetin tulee säilyttää sen ohjaava vaikutus jatkossakin, minkä takia tarkka budjetinlaadinta on tärkeää. Lisäksi tämän ylijäämän käyttö tullaan huomioimaan keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmaa tehdessä.

Muutos on jo nyt johtanut parempaan Tylkkärin kohdalla ja itselläni odotukset ovat korkealla myös jatkossa.

Toivonkin, että syksyn vaaleissa odotettavissa on myös muutos parempaan ja Ryhmä Lex saavuttaa entistä vahvemman aseman edustajiston kokoonpanossa. Nyt jos koskaan vastuulliset valinnat muun muassa taloudenhoidossa ovat tärkeitä.

Ryhmä Lexin yhtenä tavoitteena on ehdottomasti elinvoimainen ja vahva ylioppilaskunta myös tulevaisuudessa.

Katrin Puolakainen Ryhmäpuheenjohtaja Ryhmä Lex

Kuva: Markus Laine

Mielenkiintoinen kohta tuossa tilinpäätöksessä oli nimenomaan Tylkkärin tulos. Uuden päätoimittajan myötä Tylkkäri on uudistunut ulkoisesti ja sisäisesti. Suunta on selkeästi ylöspäin: kannet nykyään oikeasti jopa houkuttelevat poimimaan lehden mukaan telineestä ja juttujen sisältöä on monipuolistettu. Nyt muutkin kuin tietyt äänekkäät vähemmistöt voivat lukea lehdestä itseään kiinnostavia juttuja. Toivon, että lehden uusi ilme ja sisältö näkyvät positiivisesti myös sen mainosmyynnissä. Kuten pahat kielet sanovat, lienee Tylkkäri ainoa lehti, josta

on pakko maksaa, vaikkei sitä ikinä lue.

Mielestäni Tylkkärin tavoitteena tulisi olla opiskelijoita laajasti kiinnostava, ajankohtainen lehti, joka houkuttelee mainostajia niin suuressa määrin, ettei sen pyörittämiseen tarvitse varata rahaa ylioppilaskunnan budjetista. Ja miksei tämä olisi Tylkkärin itsensäkin tavoitteena: onhan ylioppilaskunnalla oma lehti, joka tavoittaa säännöllisesti yliopiston 15 000 opiskelijaa ja epäsäännöllisemmin laajemmankin joukon turkulaisia. Aivan mahtava kanava siis sekä nuoria kiinnostavien, ajankohtaisten aiheiden esille nostamiseen, että myös samalle yleisölle suunnattujen tuotteiden ja palvelujen mainostamiseen.

HUOM! Ryhmä Lexin blogi: http:// lexed. wordpress. com/

LexPress

11

SENILEXIN kuulumisia

Sillis mutatis mutandis

eli Senisillis 2011 Senisillistä ei oikeastaan olisi syntynyt ilman Lex Sisterssejä. Lex Sisters on 1990-luvun lopulla opiskelleen tyttöporukan perustama tiivis yhteenliittymä, joka kokoontui viime syksyllä vuositapaamiseensa Nuuksion Karhunpesään.

Illan pimetessä tehtiin päätös lähteä tulevana keväänä porukalla juhlistamaan Lexin 50-vuotista taivalta. Kun viiniä oli juotu vähän lisää, muistui luonnollisesti mieliin kuvia Lexin legendaarisilta silliksiltä , joiden emäntinä siskojoukostamme oli aikanaan toiminut yksi jos toinenkin. Vaikka nuoret opiskelijat ovat hienoa väkeä, käsitimme että Lexin sillis ei kuitenkaan ehk ä olisi meille tällä kertaa oikea paikka vuosijuhlien jälkeisenä aamuna.

Koska Lexin vuosijuhliin on kuitenkin lähes turha mennä, ellei pääse sillikselle, oli asialle tehtävä jotakin. Päätimme siis Skumppasillistoimikunnan perustamisesta ja allekirjoittanut sai tehtäväkseen johtaa joukkoja.

Huikeana haaveena oli saada kolmisenkymmentä ihmistä kasaan. Pohdimme paikaksi jotakin turkulaista ravintolaa ja tarjoiluksi shampanjaa. Kun ajatusta hieman pyöriteltiin, päätettiin olla yhteydessä Senilexiin mahdollisen mainosyhteistyön aloittamiseksi.

Senilexin hallitus kiinnostui ideasta ja päätti, että Senisillis-lippu niputettaisiin yhteen alumnien

12

vuosijuhlalippujen kanssa, jolloin paikalle saataisiin varmasti mukavasti väkeä. Tuossa vaiheessa oli jo luovuttu ravintolavaihtoehdosta ja haluttiin perinteinen sillis bändeineen kaikkineen.

Kustannusten nousua hieman peläten selvittelin turkulaisia edullisia juhlatiloja noin 70 hengen juhlia varten. Vahvana ehdokkaana oli loppumetreille saakka perinteinen Gillesgården, mutta sen varauslistalla olivat etusijalla ruotsinkieliset yhdistykset emmekä voineet jättää asian varmistumista liian myöhään. Lääkiksen kandiseuran Tivoli oli myös kustannuksiltaan sopiva, etenkin kun hintaan sisältyi tarvittava määrä henkilökuntaa. Olin tuossa vaiheessa jo itse tiedostanut, että tätä sillistä varten en sekoittelisi mentolisnapseja kahta viikkoa ikkunalaudallani tai kävisi kinumassa jogurtteja Ingmanin varastosta saati suolakurkkua Felixiltä. Vuoden 1997 kokemus sillisemäntänä auttoikin minua lähinnä vain tiedostamaan, mitä kaikkea pitäisi tällä kertaa ulkoistaa. Tivoli valittiin lopulta juhlien pitopaikaksi, kun Senilex lupautui auttamaan tarvittaessa tilavuokrassa.

Ei sillistä ilman bändiä, ja meille 90-luvun lopun lexiläisillehän on vain kaksi Sillisbändiä: Kuusi Kutsumatonta ja Koveria ei jätetä eli ns. Mårtenin bändi.

Saimme suureksi riemukseni sovittua Mårtenin (s.o. asianajaja Mårten Knuts)

LexPress

kanssa keikasta ja kun Asianajotoimisto Krogerus lähti sponsoroimaan bändin kustannuksia, oli sillisemännällä jälleen yksi huoli vähemmän.

Seuraava ja olennainen kysymys oli luonnollisesti juomapuoli. Vuoden 1997 silliksellä meinasi aikanaan käydä ohraisesti: Viron varmat kontaktit kariutuivat vuosijuhlayönä ja tajusin vuosijuhlien jatkoilla Kirkkotiellä nuttura vinossa, että huomenna minun pitäisi juottaa 150 hengelle noin litra boolia per naama eikä minulla ollut sitä varten vielä yhtään viinaksia. Onneksi viisas puheenjohtajamme Johannes Piha ymmärsi, että kyseessä oli ns. paha päivä, ja oikeustoimikelpoisuutensa rippeet keräten valtuutti minut hankkimaan tarpeellisen määrän viinaa Alkosta markkinahintaan. Tuon aamun muistan aina. Raision Alko ja klassinen kysymys: ”Mikä on teidän halvinta viinaa suhteessa prosentteihin?”. Ostin sitä 54 pulloa, käteisellä. Tälläkin kertaa käytin Alkon palveluja, vaikka hieman erilaisen tilauksen merkeissä.

En laskenut paikalle saapuneita,

mutta valistuneen arvion (perustuu lei’den kulutukseen) mukaan paikalla oli 150 juhlijaa. Kaikkea oli riittämiin – mahtavaamenoatiukkaaetukenoa jopa yltiöpäisesti niin, että olisi luullut tippuneensa keskelle Lexin wappubileitä Kirkkotielle.

Haluan tässä erikseen kiittää niitä kahta mainiota lexiläistä nuorta naista, jotka pitivät keittiötä pystyssä ja jakoivat meille omia alumnikaljojamme tuon illan: teillä oli oikea asenne meihin, jotka tulimme kuin kotiimme, vaikka olimme olleet poissa vuosia.

Senisillikselle oli selkeä tilaus. Toivottavasti nämä kemut toimivat kimmokkeena ainakin jollekin alumnille maksaa Senilexin jäsenmaksu, jotta tällaisia tilaisuuksia voidaan jatkossakin järjestää ja jotta Senilex saa muutenkin täyttää sille kuuluvaa tehtävää ylläpitää Lexin alumnien yhteenkuuluvuutta. Lex-henki näet elää meissä ja kohisee kovaa.

Salla Suominen sillisemäntä 1997 ja senisillisemäntä 2011

kohti menestystä 4Tällä palstalla tutkaillaan työnhakua ja opintomenestystä parantavia asiota.

ohjenuorat aloittelijalle Tällä kertaa matkataan menestykseen pohtimalla, mitä uraansa aloittelevan juristin kannattaa tehdä ja toisaalta mitä tulee välttää?

Teksti: Juuso Pyy

Onnistuttuaan työnhaussa LexPressin Kohti menestystä -palstan edellisen numeron ohjeita noudattaen työelämään siirtyvä harjoittelija tai nuori lakimies kysyy oletettavasti itseltään, miten menestyä uudessa työpaikassa ja yleisemminkin urallaan? Tämä artikkeli pyrkii antamaan nuorelle juristille vinkkejä, joita noudattamalla jokainen voi menestyä paremmin työelämässä.

Uuden työsuhteen alkaessa työnantaja odottaa, että ensimmäisenä työpäivänä palvelukseen astuu nuori asiantuntija täynnä intoa, kykyä ja potentiaalia. Nuori lakimies on asettanut itselleen merkityksellisiä tavoitteita, ja toisaalta hänen lähipiirillään voi olla odotuksia menestymisestä. Nuoren juristin haasteena on siten erilaisten odotusten täyttäminen sekä omien tavoitteiden saavuttaminen.

Työuran alussa epäonnistumisen pelko voi myös olla suurempi kuin usko menestymiseen. juristi ymmärtää

Riippumatta minkälaisesta työpaikasta on kyse — esimerkiksi lakiasiaintai asianajotoimistosta, yrityksestä, julkishallinnosta tai yliopistosta — hyvä lakimies tarvitsee seuraavia ominaisuuksia ja taitoja. Lakimiehen työssä on kyse oikeudellisten ilmiöiden hahmottamisesta ja selittämisestä. Täten hyvä juristi ymmärtää ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita, erilaisia näkökulmia ja ammattietiikan merkityksen. Lisäksi hän on analyyttinen, osaa hakea ja arvioida

kriittisesti tietoa sekä kykenee sijoittamaan yksittäisiä ilmiöitä laajempaan kontekstiin. Hän tuntee lainsäädännön ja osaa arvioida sen taustoja, tavoitteita ja sisäisiä ristiriitaisuuksia. Lakimies toteuttaa näitä hyveitä eri tavoin, etenkin kirjoittamalla erilaisia oikeudellisia tekstejä, jotka voivat olla luonteeltaan selittäviä tai argumentoivia. Lisäksi jokaiselle juristille tärkeän kielitaidon merkitystä ei milloinkaan voi korostaa liikaa.

Alati kansainvälistyvillä työmarkkinoilla kielitaito on juristin käyntikortti, jolla hän edustaa sekä itseään että työnantajaansa. Kielitaito on myös välttämätön työväline tavoitteiden saavuttamiseksi. työpaikka on kilpailuareena

Kovin usein lakimiesammatissakin työpaikka mielletään kilpailuareenaksi ja työssä onnistumisen merkkinä pidetään korkean ansiotason saavuttamista tai etenemistä työpaikan hierarkiassa.

Harjoittelijan tai nuoren lakimiehen tulisi suhtautua näihin näkemyksiin kriittisesti ja miettiä, mitä menestyminen tässä ammatissa ja juuri hänelle itselleen tarkoittaa. Menestymisessä voisi olla kyse hyvän juristin ominaisuuksien ja taitojen kehittämisestä ja sisäistämisestä, jolloin työntekijät asettaisivat omat tavoitteensa ja kilpailisivat vain itsensä kanssa. Menestymisen ymmärtäminen tällä tavoin palkitsee niin nuoren juristin, työnantajan kuin asiakkaan: nuori lakimies ymmärtää ja hallitsee omaa toimeaan itsenäisemmin määrittämällä

LexPress

15

kohti menestystä ensisijaisesti itse omat päämääräänsä.

Työnantaja antaa lakimiehelle enemmän vastuuta toimeksiannoista havaittuaan hänen kykenevän tarkastelemaan oikeudellisia kysymyksiä laaja-alaisesti ja laatimaan huoliteltuja asiakirjoja ja viestejä. Asiakas puolestaan edellyttää aina korkeatasoisia oikeudellisia palveluita asiassaan, mutta on myös valmis maksamaan niistä. kollegat ensiarvoisia

Keinoja saavuttaa menestystä juristin ammatissa tässä jutussa tarkoitetulla tavalla on useita. Ammatillisessa kehittymisessä hyödyllistä on keskusteleminen kollegoiden ja muiden alojen ammattilaisten kanssa aina, kun se vain on mahdollista. Avartavaa on myös asioiden taustojen ja liitännäisilmiöiden selvittäminen itselle laajemmin kuin jonkin työtehtävän hoitamiseksi välttämättä olisi tarpeen. Asiayhteyksien hahmottamiseksi nuoren lakimiehen kannattaa arvioida oikeudellisia kysymyksiä sekä teoreettisesti että käytännöllisesti ja jatkaa yliopiston hyödyntämistä esimerkiksi

tiedonhaussa ja jatkokoulutuksessa.

Analyyttisten taitojen ja ilmaisukyvyn parantamiseksi nuoren juristin on hyvä kirjoittaa erilaisia korkealaatuisia tekstejä. On myös hyvä muistaa, että henkilökohtainen ja ammatti-identiteetti muodostuvat yhdessä, joten nuoren lakimiehen kannattaakin rohkeasti tuoda oma persoonansa ja omat ajatuksensa työyhteisöön. Samoin juristi-identiteettiä ja työhön liittyviä ajatuksia ei ole syytä lukita työhuoneeseen vaan antaa niiden jalostua työpaikan ulkopuolellakin. vakuuttava kielitaito

Onnistuakseen nuoren lakimiehen olisi siis hyvä keskittyä oikeudellisen ajattelun ja yleisjuridisten taitojen kehittämiseen. Tämä tukee substanssiosaamisen eli tietyllä alalla tarvittavien erityisten tietojen ja taitojen oppimista ja lisää työn mielekkyyttä uran alusta alkaen. Hyvän kielitaidon avulla nuori juristi kykenee kommunikoimaan tehokkaasti ja vakuuttavasti. LexPress toivottaa yhdessä Berggrenin kanssa menestystä työelämän haasteisiin!

Artikkeli on tehty yhteistyössä Berggrenin IPR-lakimies Tuomas Tiittalan kanssa.

Nuoren lakimiehen tai harjoittelijan muistilista:

• mieti, mitä menestys tarkoittaa juuri sinulle • aseta omat tavoitteesi, ja kilpaile vain itsesi kanssa • arvosta ammatillista kehittymistä rahallista korvausta enemmän • tarkastele oikeudellisia ilmiöitä laajemmin kuin yhden

oikeudenalan kannalta • säilytä yhteys yliopistoon ja haasta itseäsi oikeusteoreettisilla näkökulmilla • pyri kehittymään etenkin tiedonhaussa, kirjoittamisessa ja esiintymisessä • kehitä kielitaitoasi vastaamaan kansainvälistyvien

työmarkkinoiden vaatimuksia • tunne yrityksesi historia, toimiala ja asiakkaat • keskustele ja pyri oppimaan vanhempien kollegoidesi kokemuksista

16

LexPress

patenttiriita juristin silmin Teksti: Samuli Rantanen

Viime aikoina olemme voineet lukea paljon julkisuutta saaneista patenttiriidoista.

Ehkä kuuluisin riita on Nokian ja Applen välillä käytävä riita-asia, jossa pelissä on satoja miljoonia euroja. Muutenkin patenttien merkitys liike-elämässä on viime vuosina kasvanut myytävien tuotteiden teknisten ominaisuuksien kehittyessä. Yhtiöiden herkkyys ajaa näitä kielto-oikeuksia oikeusteitse on myös lisääntynyt.

Mikä on patenttiriita? Patenttiriitaasia syntyy kun patenttia epäillään loukattavan ja yhtiö reagoi tähän; tiivistettynä patenttioikeus on oikeus kieltää kolmansia käyttämästä patentilla suojattua keksintöä. Toinen tapa riidan syntyyn on, kun jokin kilpaileva yritys kyseenalaistaa yhtiön patentin pätevyyden ja hakee oikeusteitse tämän mitätöimistä, jotta voisi tuoda omat tuotteensa markkinoille patentinhaltijan yksinoikeuden sitä estämättä. Yleensä riidassa patentin haltija esittää vaatimuksia patenttiloukkauksen perusteella ja väitetty loukkaaja käynnistää mitättömyyskanteen. Toinen usein käytetty ”vastakanne” on ns. negatiivinen vahvistuskanne, jossa väitetty loukkaaja pyytää tuomioistuinta vahvistamaan, ettei patentti aseta estettä tämän aikomalle liiketoiminnalle Suomessa.

Patenttiriidat vievät valitusprosesseineen, käsittelyaikoineen ja useine asiantuntijalausuntoineen runsaasti aikaa ja rahaa. Tuomioistuimen tehtävä on ratkaista asiassa, onko patentti pätevä ja onko patenttia loukattu. Yleensä asiassa haetaan kieltoa kilpailijan loukkaavalle toiminnalle, kohtuullista käyttökorvausta keksinnön hyväksikäyttämisestä ja vahingonkorvauksia kärsityistä taloudellisista tappioista.

Suomessa patenttien kehitys on seurannut muuta maailmaa. Tästä pienen poikkeuksen muodostaa lääkepatentointi, missä kehitys on viivästynyt hieman yleiseurooppalaisesta sääntelystä.

Lääkkeiden patentointi ja mark-

kinoille tuonti on pitkä prosessi, joka alkaa keksinnöstä ja patenttihakemuksesta ja saattaa viedä jopa 10-15 vuotta ennen kuin yhtään myyntilupaa tuotteelle on voitu myöntää. Patenttien suoja-aika on 20 vuotta, tosin lääkealalla on markkinoille tulon viivästymissyistä otettu Euroopassa käyttöön ns. lisäsuojatodistusjärjestelmä, jolla yksinoikeutta voidaan tietyin edellytyksin jatkaa enintään viideksi lisävuodeksi.

Lääkepatenttien taloudellinen merkitys painottuu sen voimassaolon viimeisille vuosille ennen raukeamista ja näinä lääkepatentin elinkaaren viimeisinä vuosina yhtäältä alkuperäislääkevalmistajien suojaamisintressi ja toisaalta kilpailijoiden markkinoille pyrky ovat korkeimmillaan. Patentinhaltijalla on kiire saada katettua lääkkeen kehittämisestä aiheutuneet kulut ja maksimoitua voitot, kun taas rinnakkaislääkevalmistajat yrittävät saavuttaa mahdollisimman hyvät lähtökohdat omalle liiketoiminnalleen patenttisuojan lähestyessä loppuaan.

Suomessa oli pitkään mahdollista patentoida lääkkeiden osalta vain sen valmistusmenetelmä, eli vaikka keksinnön uutuus ja keksinnöllisyys perustuivat uuteen lääkemolekyyliin, itse lääkemolekyyliä ei ollut mahdollista patentoida tuotepatentilla, vaan ainoastaan molekyylin valmistusmenetelmä (ns. analogiamenetelmäpatentit). Tämä oli seurausta kansainvälisen patenttilainsäädännön implementointiviiveestä: Suomi lykkäsi 1980-luvulla tuotepatenttisuojan myöntämistä lääkkeille muun muassa kaupallispoliittisista syistä,

LexPress

17

vaikka valtaosassa muita Euroopan maita tuotepatentit olivat mahdollisia myös lääkkeille. Suomalaiset yhtiöt olivat kuitenkin tuolloin merkittäviä kopiolääkkeiden viejiä Neuvostoliittoon ja sen alusmaihin, ja uusi sääntely olisi saattanut vaarantaa kotimaisten lääkeyhtiöiden liiketoiminnan. Vasta vuodesta 1995 alkaen Suomessa on voitu hakea tuotepatenttisuojaa lääkeaineille, eikä vain niiden valmistusmenetelmille.

Ottaen huomioon lääkkeen kehitys- ja tutkimustyöhön kuluva aika ennen myyntiluvan saamista, toistaiseksi kaikki ns. ”blockbuster”-lääkkeet, joista myös kopiolääkevalmistajat ovat kiinnostuneita, ovat olleet Suomessa vain menetelmäpatentein suojattuja.

Valmistusmenetelmän kopioimisen määrittely voi olla vaikeampaa kuin tuotteen, joten riita-asiat menetelmäpatenteissa ovat Suomessa erittäin yleisiä. Voimassaolevista patenteista viimeiset vanhan järjestelmän aikana haetut menetelmäpatentit raukeavat vuoteen 2020 mennessä, joten sitä ennen on luvassa vielä useita lääkepatenttiriitoja. Suomen patenttiriitojen luonne tulee kuitenkin seuraavalla vuosikymmenellä muuttumaan lähemmäs yleiseurooppalaisia patenttiriitoja.

Mikä on juristin tehtävä patenttiriidassa? Tehtävä patenttiriidoissa on koordinoida ja ajaa asiaa eteenpäin tuomioistuimissa. Patenttiriidat ovat usein tulvillaan teknistä sanastoa ja asiantuntijalausuntoja ja juristin tehtävänä onkin eritellä tästä kokonaisuudesta itse juridinen ongelma. Tämä on keskeistä, kun asian yleisissä oikeusasteissa ratkaisevat lainoppineet tuomarit. Tosin alioikeusvaiheessa käräjäoikeus nimeää yleensä avukseen kaksi teknistä asiantuntijaa, jotka antavat asiassa oman lausuntonsa.

Tekniset asiantuntijat eivät kuitenkaan ole tuomareita. Haastavinta juristille tässä kaikessa on käytännössä kokonaan uuteen tieteenalaan perehtyminen.

Harvalla suomalaisjuristilla on kovin laajaa tekniikan alan asiantuntijuutta valmiustuessaan ammattiinsa, tosin yhä useammalla alan ammattilaisella

on kaksoistutkinto ja maailmalla tämä on vielä yleisempää. Patenttilitigaatiotiimissä on juristien lisäksi kuitenkin aina mukana myös patenttiasiamies, jolla on relevantin tekniikan alan koulutus ja kokemusta patentoinnista. Usein riitojen kansainvälinen ulottuvuus myös monimutkaistaa asian koordinointia ja käsittelyä eri maiden oikeusasteissa.

Patenttiriidoille ominainen piirre, pitkä kesto, myös tarjoaa omat haasteensa ja vaatii juristilta sitoutumiskykyä.

Pitkällä kestolla on myös riitojen ratkaisua helpottava aspekti. Vuosia kestävän prosessin vuoksi patenttiriidat usein venyvät yli kyseisen patentin suoja-ajan. Tässä tilanteessa osapuolten sopimushalukkuus usein kasvaa. Kun patentin tarjoama kilpailuetu ei ole enää ajankohtainen, asiassa siirrytään sopimaan mahdollisista vahingonkorvauksista. Kysymys tällöin on käytännössä takautuvista lisenssimaksuista patentin haltijalle ja mahdollisista vahingonkorvauksista.

Patenttiriidat ovat vuosien saatossa kehittyneet erittäin monimutkaisiksi oikeusprosesseiksi, jotka saattavat olla samanaikaisesti käynnissä useassa maassa ja kanteita on yleensä molemmilla osapuolilla. Riidat ovat kehittyneet myös niin pitkiksi, että todellista kilpailuvaikutusta tuotteen väliaikaisella monopoliasemalla ei välttämättä enää ole vaan on menty tilaan, jossa loukkaaja maksaa prosessin ratketessa jo rauenneen patentin loukkauksen aiheuttamat vahingonkorvaukset ja kohtuullisen korvauksen patentilla suojatun keksinnön hyväksikäyttämisestä.

Viimeisin kehitys alalla on nähty aivan uudenlaisten toimijoiden yleistyessä.

Näiden ns. patenttipeikkojen (patent trolls, non practising entities) liiketoiminta ei perustu ollenkaan patentoimiensa tuotteiden valmistukseen ja myyntiin, vaan ne keskittyvät patenttisalkkujensa hallinnointiin ja lisenssien myyntiin.

Artikkelia varten on haastateltu asianajaja Johanna Liljaa Asianajotoimisto Roschierilta.

LexPress

19

Edilex.

Suomen luotettavin lakitietopalvelu.

Ammattilaisille suunniteltu tehokas lakitiedon työväline l

l

l

Uutispalvelu pitää ajan tasalla oikeudellisessa tiedossa jokaisena arkipäivänä.

Oikeudelliset kirjat, artikkelit ja aikakausjulkaisut vaivattomasti saatavilla.

Aina ajantasainen lainsäädäntö, esityöt ja oikeuskäytäntö samassa osoitteessa.

Sisältöalueet: Juridinen uutispalvelu l Kirjat ja artikkelit Defensor Legis, Lakimies, JFT, Oikeus, Oikeustieto ja Ympäristöjuridiikka l Lakikielen sanakirja Asiakirjamallit l Ajantasainen lainsäädäntö suomeksi ja ruotsiksi l Valtiosopimukset l EU-lainsäädäntö Hallituksen esitykset l Valiokuntamietinnöt Oikeuskäytäntö l Monipuoliset hakutoiminnot ja asiasanastot

Tilaa palvelu tai maksuttomat koekäyttötunnukset: asiakaspalvelu.edilex@edita.fi Sirkka Äkkinen, puh. 020 450 2040 www.edilex.fi/testitunnus

www.edilex.fi

Katsaus Lexin talouteen

Ei vara (purje)venettä kaada Teksti: Niko Markkanen

Yhdysvalloista alkanut ja Suomeenkin rantautunut pankki- ja rahoituskriisi loi tummia pilviä kapitalistisen markkinatalouden taivaanrannalle vuonna 2007.

Kaikkialla maailmassa arvopaperipörssit laskivat hurjassa syöksykierteessä ja pankit kaatuivat valtioiden syliin.

Sentään 90-luvun alun kaltaista lamaa ei koettu, mutta talouden taantuma näkyi myös Lexin varainhoidossa, vaikka taloudenpitomme onkin aina ollut huolellisesti järjestetty.

Sijoitusohjesäänön tarkoitus

Lexin sijoitustoimintaa ohjaa syksyllä 2009 hyväksytty sijoitusohjesääntö, jonka tarkoituksena on periaatteen tasolla varmistaa Lexin varallisuudelle maltillinen tuotto matalalla riskillä. Käytännössä ohjesääntö avustaa hallitusta sen tekemissä sijoituspäätöksissä ja toimii yhdistyksemme ja hallituksen taloudenpidon suunnittelun ohjenuorana vuotta pidemmällä aikaikkunalla.

Varainhankintamme selkäranka ovat onnistuneet valmennuskurssit. Viime vuosina kurssit ovatkin tehneet hyvää tulosta siten, ettei yhdistyksen ainakaan kapitaalin puutteen takia ole tarvinnut karsia toimintaansa tai muutenkaan jarrutella menoaan. Tästä iso kiitos kuuluu tietysti Lexin valmennuskurssiaktiiveille. suunta on hyvä

Lexillä menee tällä hetkellä hyvin.

Yhdistys istuu noin neljännesmiljoonan euron sijoitusvarallisuuden päällä. Leijonanosa tästä, noin 60 %, on sijoitettu

Turun Seudun Osuuspankin avoimen valtakirjan korkosalkkuun, jossa OP:n varainhoitaja sijoittaa varojamme yritysten sekä valtioiden matalariskisiin joukkovelkakirjalainoihin. 12 kuukauden tuotto on ollut yli 5 %. Lisäksi Lexillä on Seligsonin OMXH 25 –indeksiosuusrahasto-osuuksia, mutta niiden paino sijoitussalkussamme on pienehkö.

Rahaa meillä on kiinni tietysti myös rakkaassa kerhotilassamme. Toisaalta on todettava, että Kirkkotien arvo ei ole rahassa mitattavissa, sillä siihen on sidottuna niin paljon muistoja ja legendaarisia tapahtumia, ettei niitä pysty arvottamaan millään valuutalla. juhlavuosi tuo omat haasteensa

Meneillään oleva 50-vuotisjuhlavuosi tuo omalta osaltaan haasteita yhdistyksemme taloudelle – onhan puolivuosisataista taivaltamme juhlittava asiaankuuluvalla näyttävyydellä.

Näyttävyys kuitenkin maksaa, esimerkkinä mainittakoon Lexin liki tuhannen juhlavieraan vuosijuhlat, jotka nielevät pienen yrityksen liikevaihdon verran nappulaa. Onneksi aiemmat taloudenhoitajat ja hallitukset ovat hoitaneet yhdistyksemme varallisuutta huolella ja rakkaudella, taaten nyt meille mahdollisuuden juhlistaa juhlavuotta Lexin arvolle sopivasti.

Kirjoittaja on tarkan markan vartija ja yhdistyksen massikeisari eli taloudenhoitaja.

LexPress

21

ERIKOISTUNUT OLENNAISEEN www.hpplaw.fi

Pimeät ylityöt

asianajoalan taakkana Lakimiesliiton opiskelijavaliokunta yhdessä kaikkien oikeustieteen opiskelijajärjestöjen sekä Nuoret Lakimiehet ry:n kanssa lähti tutkimaan sitä, miten edellä mainittujen ryhmien työajat ja -olot ovat järjestetty yksityisen sektorin asiantuntijatehtävissä.

Näistä tahoista muodostettu työryhmä lähestyi työnantajia, työntekijöitä sekä työoikeuden asiantuntijoita asian tiimoilta viime vuoden loppupuolella.

Teksti: Eero Blåfield, Kuva: Markus Laine

Työryhmä lähetti kyselyn kolmeentoista suureen suomalaiseen asianajotoimistoon (Bird & Bird, Borenius & Kemppinen, Bützow, Castrén & Snellman, Dittmar & Indrenius, Hannes Snellman, HPP, Juridia, Krogerus, Merilampi, Roschier, Waselius & Wist, White & Case) sekä viiteen suureen lakipalveluyritykseen (Deloitte, Ernst & Young, Fondia, KPMG, PWC) koskien opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työaikalain piiriin kuulumista, ylitöiden korvaamista, työaikojen seurantaa sekä työssä jaksamisen edistämistä.

Työryhmä muodosti kuvauksen tyypillisen vastavalmistuneen lakimiehen sekä lakimiesharjoittelijana toimivan oikeustieteen opiskelijan työtehtävistä ja pyysi työoikeuden asiantuntijoita työnantaja-, työntekijä- sekä tiedemaailman puolelta arvioimaan kuuluvatko kyseisten työkuvien mukaiset työtehtävät työaikalain soveltamispiiriin ja miksi.

Koska suurin osa lähestymistämme yrityksistä ei vastannut kyselyyn tai kyselyssä esitettyihin kysymyksiin, suoritimme otantakyselyn näissä yrityksissä työskentelevistä nuorista juristeista sekä oikeustieteen opiskelijoista ja kysyimme heiltä samoja kysymyksiä kuin työnantajilta. Lisäksi selvitimme työaikalain noudattamisen ja hyvän asianajajatavan liityntää.

Lähestyimme kahdeksaatoista yritystä lokakuun alkupuolella ja saimme saman kuun loppuun mennessä vastaukset kahdeksalta yritykseltä. Osassa vastauksista oli vastattu suoraan esitet-

tyihin kysymyksiin, osa vastauksista oli taas yleisempää laatua. Kysymykseen työaikalain soveltuvuudesta eri tehtäviin vastaus oli usein, että työnantaja soveltaa työaikalakia niihin tehtäviin joihin sitä kuuluu soveltaa, mutta lain soveltuvuutta omassa yrityksessä ei tarkemmin eritelty.

Kahdesta asianajotoimistosta vastattiin työaikalakikysymykseen suoraan.

Toisessa vastaus oli, että työaikalaki soveltuu lakimiesharjoittelijaan, mutta vastavalmistuneen juristin työ jää työaikalain 2 § 1 mom 1. kohdan mukaan lain ulkopuolelle. Toisen kysymykseen suoraan vastanneen asianajotoimiston mukaan työaikalakia sovelletaan niin lakimiesharjoittelijaan kuin vastavalmistuneeseen lakimieheenkin.

Kaikki vastanneet lakipalveluorganisaatiot kertoivat työaikalain soveltuvan sekä opiskelijoihin että vastavalmistuneisiin. Niillä työpaikoilla joissa työntekijät kuuluvat työaikalain piiriin vastattiin, että pääsääntöisesti tehdyt ylityöt korvataan joustavan työajan avulla tai suoraan vapaana ja joskus myös rahalla.

Työnantajat jotka eivät soveltaneet työaikalakia, sekä ne jotka eivät vastanneet kysymykseen, kertoivat että käytössä on bonusjärjestelmiä ja että palkkaus on kilpailukykyinen.

Lähes kaikki vastaajat kommentoivat työssä jaksamisen edistämistä.

Työnantajat kertoivat käytössään olevan liikunta- tai kulttuurietuja, kattava työterveyshuolto, etätyöjärjestelmiä sekä erilaisia käytäntöjä joilla seurataan työssä jaksamista. Työnantajat painottivat työntekijöistä huolehtimisen olevan erittäin tärkeä organisaation menes-

LexPress

23

tystekijä ja että sen eteen tehdään pitkäjänteisesti työtä. Myös perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen merkitystä korostettiin.

Asiantuntijat: työaikalakia on sovellettava

Koska työaikalain soveltuvuudesta oli selkeästi erilaisia käsityksiä lähetimme asiantuntijamielipidepyynnöt kolmikantamallin mukaisesti työnantajien, työntekijöiden sekä tiedemaailman edustajille. Kysyimme kuuluuko työryhmän tekemien haastattelujen perusteella muodostettujen kuvitteellisten Laura Lakimiehen sekä Lauri Lakimiesharjoittelijan työtehtävät työaikalain soveltamisalaan.

Kysely lähti Elinkeinoelämän keskusliittoon, kahdelle työoikeuden professorille sekä korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestöön Akavaan. Vastauksen kyselyyn saimme suoraan Akavasta.

Työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen ei ehtinyt vastata kyselyyn ja professori Seppo Koskinen delegoi vastauksen Lounais-Suomen työsuojelupiirin lakimiehelle Vesa Ullakonojalle.

Professori Koskinen kuitenkin kertoi

24

yhtyvänsä Ullakonojan vastaukseen.

Elinkeinoelämän keskusliitosta emme saaneet vastausta.

Akavan lakimies Maria Löfgren painotti, että Lauri Lakimiesharjoittelijan työt ovat selkeästi epäitsenäisiä ja että työ kuuluu selkeästi työaikalain soveltamisalaan. Myös Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lakimiehen Vesa Ullakonojan mukaan Laurin työssä kysymys on selkeästi työaikalain soveltamisalaan kuuluvasta työstä. Asiantuntijat olivat täysin yksimielisiä siitä, että tyypillinen oikeustieteen opiskelijan työ suuressa asiantuntijaorganisaatiossa kuuluu työaikalain soveltamisalaan.

Ullakonojan mukaan: ”Henkilö, jonka tosiasiallinen työ on luonteeltaan yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamistyötä taikka tällaiseen johtamistehtävään rinnastettavaa itsenäistä työtä, voi jäädä työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle.

Hänellä tulee tällöin myös todellisuudessa olla asema, jonka työtehtävät, palkkaus, toimintaoikeudet ja vastuu sekä mahdollisuudet vaikuttaa itse työaikaansa osoittava sellaista itsenäisyyttä, että hänet voidaan rinnastaa yrityksen johtajaan.”

LexPress

Laura Lakimiehen tapauksessa kysymys on Ullakonojan mukaan taas selkeästi työaikalain soveltamisalaan kuuluvasta työstä. Vaikka Lauralla on liikkumavaraa ja vapautta työnsä järjestämisessä, hänen asemansa ei ole kuitenkaan niin itsenäinen, että hänen tekemänsä työ jäisi työaikalain ulkopuolelle. Löfgrenin mukaan se, että toimeksiantoja hoidetaan vastuuosakkaiden linjausten ja ohjeistusten mukaisesti, johtaa siihen, että tehtävät eivät ole työaikalain mukaisia itsenäisiä tehtäviä. Lisäksi työaikalaissa tarkoitetun erityisen asiantuntemuksen puute johtaa siihen, että työntekijän työsuhde kuuluu ilman muuta työaikalain soveltamisalaan.

Myös vastavalmistuneen lakimiehen työ suuressa asiantuntijaorganisaatiossa kuuluu asiantuntijoiden mukaan eittämättä työaikalain soveltamisalaan.

Pimeä ylityö on arkea

Koska suurin osa työnantajista jätti kyselyyn vastaamatta lähetimme kysymykset työaikalain tosiasiallisesta soveltamisesta, ylitöiden korvaamisesta sekä työajan kirjaamisesta näissä yrityksissä työskenteleville opiskelijoille ja nuorille juristeille. Näiltä työntekijöiltä saimme vastukset suurimmasta osasta tutkimuksessa mukana olleista asianajotoimistosta ja lakipalveluyrityksistä.

Työntekijöiden antamien vastausten perusteella suurimmassa osassa asianajotoimistoista sekä kaikissa lakipalveluyrityksissä työaikalakia sovelletaan lakimiesharjoittelijan työhön. Ylityöt voi pitää vapaana tai niistä maksetaan korvaus tunti tunnista -periaatteella – muutamassa paikassa jopa työaikalain mukaisena korotettuna palkkana.

Osassa asianajotoimistoja tehdyt ylityöt voi pitää vapaana mikäli työtilanne sen sallii, mutta työnantaja ei suuremmin pidä huolta siitä että näin toimitaan.

Yhdessä toimistossa ei ylitöitä korvata lakimiesharjoittelijoille millään tavalla, eikä siellä ole mahdollisuutta pitää tehtyjä ylityötunteja vapaana. hyvän asianajotavan mukaista?

Lakimiehinä työskenteleviä haastatel-

taessa kävi ilmi, että pääsääntöisesti asianajotoimistoissa ei korvata ylityötä millään tavalla. Vastausten mukaan asianajoalalla työajan seuranta on erittäin kirjavaa. Joissain paikoissa seurataan kaikkea tehtyä työtä, joissain vain laskutettavia tunteja. Koska suuressa osassa asianajotoimistoja ei kyselymme mukaan noudatettu työaikalakia vastoin saamiamme asiantuntijamielipiteitä lähestyimme vielä Asianajoliittoa kyselyn tiimoilta. Kysyimme Asianajajaliitosta noudattaako asianajotoimisto hyvää asianajajatapaa, silloin kun se jättää soveltamatta työaikalakia sellaiseen työhön, johon sitä eittämättä kuuluisi soveltaa.

-Asianajajan on, kuten muidenkin kansalaisten, noudatettava voimassa olevia lakeja, Asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylönen painottaa.

Ylösen mukaan asianajaja on Asianajajaliiton valvontavallan alainen muutoinkin kun suorittaessaan asianajotehtäviä ja lainvastainen menettely voi tulla arvioitavaksi Asianajajaliiton valvontalautakunnan valvontamenettelyssä.

Jos lainvastainen teko on omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa, tulee siitä määrätä kurinpidollinen seuraamus.

Toimintaan kohtuutta yhteisvoimin

Tekemämme tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että suuressa osassa asianajotoimistoja toimitaan työaikalain vastaisesti. Tämä on erittäin huolestuttavaa myös siinä mielessä, että juuri nämä tahot ovat sitoutuneet noudattamaan hyvää asianajajatapaa ja asianajajan on noudatettava lakia kaikessa toiminnassaan. Mukana olleiden lakipalveluyritysten kohdalla tilanne oli parempi. Työntekijöille maksettiin palkkaa jokaisesta tehdystä työtunnista niin opiskelijoiden kuin vastavalmistuneiden juristienkin kohdalla. Lakimiesliiton opiskelijavaliokunta, opiskelijajärjestöt ja Nuoret Lakimiehet ry tulevat myös jatkossa jatkamaan työtä opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden juristien työolojen ja palkkauksen parantamiseksi sekä tässä kyselyssä ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi.

LexPress

25

Tekijänoikeuksien valvojat taiteilijoiden tukena Taide on sielun ruokaa, sanotaan. Mutta entä vatsa, millä se sitten täyttyisi?

Elokuvia, musiikkia ja muita tekijänoikeuksilla suojattuja oikeussubjekteja sujahtaa joka hetki bittiavaruudesta kotikoneillemme ja tekijänoikeuslakia rikotaan jatkuvasti suurissa tilaisuuksissa. Jokainen meistä on varmasti istunut kahvilassa, jossa taustalla soi radio tai katsonut luennolla aiheeseen liittyvää elokuvaa – tekijän kustannuksella.

Teksti: Noora Mäki ja Annika Falben, Kuva: Markus Laine

26

Tekijällä on oikeus määrätä teoksestaan. Saman voi todeta lukiessa tekijänoikeuslakia, joka julkaistiin säädöskokoelmassa vuonna 1961. Lain mukaan sillä, joka on luonut taiteellisen teoksen, on siihen tekijänoikeus sekä yksinoikeus määrätä teoksesta. Tekijänoikeuden voi jakaa kahteen luokkaan, eli moraalisiin ja taloudellisiin yksinoikeuksiin. Tekijä nauttii myös perustuslain mukaista omaisuudensuojaa. Laki on hyvin selkeä, mutta koska sen valvonta on erittäin vaikeaa, usein jopa mahdotonta, ovat tekijänoikeudet jatkuvasti loukattuina.

Tehtävä taiteilijoiden toimeentulon valvonnasta on langennut tekijänoikeuksien valvojille.

Suomessa tekijänoikeuksia valvovat muiden muassa Teosto, Gramex, Kuvasto ry, ja Kopiosto ry. Lisäksi TTVK (Tekijänoikeuksien tiedotus ja valvontakeskus) toimii ikään kuin yläyhdistyksenä järjestöille. Sen tehtäviin kuuluu neuvonta, kouluttaminen ja valvonta.

Teosto huolehtii siitä, että käyttäjä maksaa musiikin tekijälle. Se myöntää musiikin käyttölupia ja perii niistä korvaukset, jotka sitten päätyvät musiikin tekijälle.

Gramex puolestaan on keskittynyt julkisten äänitteiden ja niillä esiintyvien taiteilijoiden ja tuottajien oikeuksien puolustamiseen. Kuvasto valvoo visuaalisen alan taiteilijoiden tekijäoikeuksia, kun taas Kopiosto huolehtii esittäjien, valokuvien ja kustan-

tajien tekijänoikeuksista. Hallinnollisella puolella Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa tekijänoikeusasioista. Ministeriön alaisena toimivat taas tekijänoikeusneuvosto, joka antaa suositusluonteisia lausuntoja tekijänoikeuslain tulkinnasta sekä tekijänoikeustoimikunta, jonka

LexPress

tehtävänä puolestaan on lainsäädännön uudistaminen ja tekijänoikeuksien valvonnan yhtenäistäminen Pohjoismaiden ja EU:n kanssa. oikeuden synty ja hallinta

Lain nojalla tekijänoikeus syntyy samalla hetkellä teoksen valmistumisen kanssa. Oikeus ei edellytä teoksen minkäänlaista rekisteröintiä tai muita muodollisuuksia, mutta suositeltavaa olisi julkaisemisvuoden ja tekijän nimen kirjaaminen tulevaisuuden varalle. Itse tekijänoikeus jakaantuu sekä moraalisiin että taloudellisiin yksinoikeuksiin.

Moraalisilla tarkoitetaan tekijän henkilöä suojaavia oikeuksia. Moraalioikeudet voidaan jakaa edelleen niin kutsuttuihin isyysoikeuksiin, joilla tarkoitetaan että tekijän nimen on oltava teoksen yhteydessä sekä respektioikeuksiin, jolla

puolestaan viitataan kieltoon muuttaa teosta tekijän taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla. Moraaliset oikeudet eivät ole luovutettavissa muille. Tästä poikkeavat taloudelliset oikeudet, joilla tarkoitetaan oikeutta saattaa teos yleisön saataville sekä asettaa saattamiselle ehtoja. Tekijä voi luovuttaa osin tai kokonaan taloudelliset oikeutensa vaikkapa myymällä ne eteenpäin, josta seuraa, että teoksen moraaliset ja taloudelliset oikeudet ovat eri oikeussubjektien hallinnassa.

Suoja-aika turvana

Tekijänoikeudetkaan eivät ole ikuisia.

Lain mukaan on olemassa suoja-aika, jonka aikana tekijä on oikeutettu korvaukseen käytöstä. Teoksen suoja-aika alkaa samalla hetkellä julkistamisen kanssa ja jatkuu tekijän osalta vielä 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Lisäksi on olemassa tekijänoikeuksien lähioikeuksia, joiden suoja-aika on voimassa 50 vuotta valmistamisvuodesta eteenpäin. Teoksen käyttö on mahdollista suoja-ajan voimassa ollessa ainoastaan tekijän, tuottajan ja esittäjän luvalla. Suoja-ajan kuluttua umpeen lupaa teoksen käyttöön ei enää tarvita. Tällöin ei tekijänoikeuslain säännöksillä ole enää merkitystä. teos ilmaiseksi yleisölle

Tekijänoikeus turvaa taiteilijan mahdollisuuden elää omalla tuotannollaan, mutta vain jos taiteilija niin tahtoo.

Tekijällä on myös mahdollisuus luovuttaa teoksensa ilmaiseksi yleisön saataville ilman minkäänlaisia ehtoja ja lupia.

Idealistinen valinta toimia järjestöistä ja luvista riippumattomana on usein parantanut teoksen levinneisyyttä, kun se on kaikkien saatavilla. Teos saa kenties enemmän huomiota, mutta tekijä ei saa mitään. Tällöin hänen on kyettävä elättämään itsensä muulla työllä, joka ei kaikille ole mahdollista, vaan se rajaa pienituloisten mahdollisuuksia päästä

LexPress

27

kyseisille markkinoille. Tekijänoikeudet eivät muutu julkaisemistavasta riippuen.

Kummassakin tapauksessa asianomaisen on huolehdittava oikeuksistaan ja tekijänoikeusloukkauksen sattuessa annettava viranomaisille tutkintapyyntö. rajan hahmottaminen vaikeaa

Usein voi olla vaikea hahmottaa milloin on kyse tekijänoikeuden loukkaamisesta. Esimerkiksi kotona pidettyä elokuvailtaa ei ole pidetty tekijänoikeuslain rikkomisena, mutta ainejärjestön järjestämää elokuvailtaa on. Tekijänoikeuslain mukaan ”julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten.”

Yksityiskäytön katsotaan koskevan myös perhettä ja lähimpiä ystäviä. Lisäedellytyksinä asetetaan velvollisuus hyödyntää vain teoksen laillista kopiointikappaletta sekä kielto tehdä voittoa kopion avulla.

Tulkintaongelmiin voi pyytää neuvoa tekijänoikeusneuvostolta. valvojat mielletään riistäjiksi

Usein ajatellaan tekijänoikeusjärjestöjen olevan vain taiteilijaa entistä enemmän riistäviä sydämettömiä yrityksiä. Kuvitellaan järjestöjen leikkaavan tekijän osuutta kohtuuttomasti sekä asettavan mahdollisia sisällöllisiä rajoitteita teoksille riistäen tekijöiltä näin taiteellisen vapauden. Toisaalta ilman tekijänoikeuksien valvojia jäisi oikeuksien valvonta tekijälle itselleen ja harvoilla on tietoa ja resursseja pitää itse huolta oikeuksistaan. Toinen etu järjestön asiak-

kaana toimimiselle on, että se toimii ikään kuin linkkinä tekijän ja julkaisijan välillä. Tämä helpottaa huomattavasti kumpaakin osapuolta, jolloin säästetään aikaa ja rahaa. Ja rahasta puheen ollen: usein tekijänoikeusjärjestöt ovat voittoa tavoittelemattomia yrityksiä tai pyrkivät kehittämään esimerkiksi musiikkiteollisuutta osalla liikevoitostaan.

tavoitteena piratismin nujertaminen

Tekijänoikeuksien tiedotus- ja valvontakeskus TTVK kouluttaa ja neuvoo tekijänoikeusjärjestöjä. Yksi sen tavoitteista on piratismin kitkeminen Suomesta ja muualta maailmasta.

-Piratismi johdattelee markkinoita valtavirtaiseen suuntaan, Antti Kotilainen TTVK:lta kertoo.

Tämä tarkoittaa sitä, että levy-yhtiöiden rahahanojen hiljentyessä piratismin myötä tulee marginaalitaiteesta helposti liian suuri riski. Kotilainen itse toivoo lainsäätäjältä suurempaa roolia asiassa: tälläkin hetkellä keinoja on, mutta niiden toivoisi olevan tehokkaampia ja pehmeämpiä. Nykyisen käräjäoikeusistunnon sijasta Kotilainen ehdottaa huomautuksen antamista siten, että punaisen kortin saatuaan seuraukset olisivat jo kovia. Asiasta vireillä ollut hallituksen esitys valitettavasti raukeaa hallituksen vaihduttua.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta toivottavaa olisi saada lisää laillisia keinoja laittomien rinnalle.

Henkisen omaisuuden asiantuntijana Aineettomat oikeudet eli niin kutsutut immateriaalioikeudet ovat enemmän kuin tärkeässä roolissa esimerkiksi silloin kun luodaan uusia keksintöjä.

Uudet innovaatiot tarvitsevat suojakseen immateriaalioikeuksia, joilla suojataan vaikkapa tavaramerkin loukkaamattomuutta tai yksinoikeutta hyödyntää tiettyä tekniikkaa tai muotoilua. Immateriaalioikeudet toimivat taloudellisena kannustimena muun muassa luovalle työlle.

Näiden teemojen parissa työskentelee immateriaalioikeusjuristi. Mutta mitä sisältyy immateriaalioikeusjuristin normaaliin työpäivään ja mikä sytytti entisen lexiläisen kiinnostuksen juuri immateriaalioikeuksiin?

Teksti: Satu Majuri, Kuva: Bird & Bird Oy

Juha-Pekka Hautamäki on kesäkuussa 2010 Turun yliopistosta valmistunut oikeustieteen maisteri, joka työskentelee lakimiehenä Asianajotoimisto Bird&Bird Oy:llä Helsingissä. Liikejuridiikan alalla Hautamäki on erikoistunut immateriaalioikeuksiin: käsitteet patentti, tavaramerkki, tekijänoikeus ja liikesalaisuus eivät olekaan vieraita tälle vastavalmistuneelle juristille.

Juha-Pekka Hautamäki, tuttavallisemmin J-P, on ollut opiskeluaikoinaan aktiivinen lexiläinen. Muistoina lexiläisyydestä Juha-Pekka Hautamäelle on jäänyt parhaiten mieleen futsal-toiminta kohta 10-vuotista taivaltaan juhlivassa Bootlexissa sekä Lex Pistols –rokkibändin kasaaminen. Lex-hengen luomisen ohessa Hautamäki on ehtinyt olla opiskeluaikoinaan aktiivinen myös asiallisemmissa yhteyksissä ollen aikanaan myös Lex-ryhmän puheenjohtajana Turun yliopiston ylioppilaskunnassa.

-Olen aina halunnut juristiksi. Immateriaalioikeuksien monipuolisuus

kiehtoi, sillä immateriaalioikeus on parhaimmillaan todella haastavaa.

Erikoistuin immateriaalioikeuksiin, ja syventävät opinnot sujuivat yhteisprojektissa Helsing in y liopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja Hankenin kanssa, Hautamäki selventää.

Kansainvälinen asianajotoimisto

-Työssäni asianajotoimistossa on kyse liiketoimintaan liittyvästä oikeudellisesta neuvonnasta eli käytännössä erilaisten riskien ja konfliktien hallinnasta. Suomen lisäksi englantia täytyy osata erinomaisesti. Kieli on juristin työväline.

LexPress

29

Hautamäki pitää immateriaalioikeusjuristin työssä parhaana sitä, että se on parhaimmillaan haastavaa ja monipuolista. Jokainen päivä on hänen mukaansa erilainen: työ on yhtä aikaa sekä haastavaa että hauskaa. Entä missä tämä nuori lakimies näkee itsensä 20 vuoden päästä?

-Työskentelen toivottavasti immateriaalioikeuksien parissa, Hautamäki toteaa.

Hautamäki suosittelee nuorille oikeustieteen opiskelijoille harjoittelua asianajotoimistossa.

-On tärkeää, että näkee millaista lakimiehen työ on käytännössä, se auttaa myös opinnoissa. Olen itse oppinut kuluneen vuoden aikana todella paljon sellaista, mitä ei kirjoista lukemalla oppisi, hän päättää.

IMMATERIAALIJURISTIN TYÖPÄIVä

Immateriaalioikeusjuristin perinteinen työpäivä alkaa sähköpostien selaamisella ja päättyy sopimusten laatimiseen.

Klo 09.00–09.15: sähköpostien läpikäynti, suunnitelma työpäivälle,

työn touhuun ryhtyminen Klo 09.15–11.30: teemana sopimusoikeus, sopimusehtojen läpikäymistä,

erilaisiin immateriaalioikeuksiin liittyvien sopimusten laatimista Klo 11.30–12.30: lounas Klo 12.30–17.00: työtehtävät vaihtelevat paljon, iltapäivä koostuu selvitysten,

sopimusten ja vastineiden laatimisista

Lex 50 vuotta vuosijuhlat

ainutlaatu

Juhlavuoden suurin yksittäinen tapahtum oli hieno, mahtava, jännittävä, kaunis – Päällimmäisenä päivästä ovat luultavasti j mahtava seura ja ikimuistoinen tunnelma. tuona hienona päivänä, 18. maaliskuuta, t

Teksti: Noora Yli-Huumo, Kuvat: Rasmus Kenta Cocktailtilaisuus

Monen lexiläisen vuosijuhlat alkoivat, kun vuosijuhlabussit lähtivät kohti Turun messu- ja kongressikeskusta. Vähitellen Messukeskuksen aula alkoi täyttyä toinen toistaan kauniimmista ja komeimmista juhlijoista. Vieraat saivat nauttia pienistä alkupaloista ja lasillisesta kuohuviiniä, kunnes oli aika siirtyä itse cocktailtilaisuuteen.Cocktail-tilaisuuden avasi hurmaava lauluyhtye Ambitus. Tämän jälkeen Lex ry:n hallitus astui lavalle ottamaan vastaan muiden ainejärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden tervehdykset.

Muistettavin monista tervehdyksistä lienee Lexin vuoden 2010 hallituksen lahjoittama tulitaiteilija, joka viihdytti hallituksen lisäksi koko yleisöä. Tilaisuuden päätteeksi jaettiin vielä kunniamerkit ja stipendit.

Iltajuhla

Lexiläisten cocktail-tilaisuuden aikana alumnit olivat pitäneet oman epävirallisen tilaisuutensa ja alkaneet siirtyä kohti yhteistä iltajuhlaa. Tunnelma iltajuhlan alkaessa olikin aivan ainutlaatuinen, kun kaikki 900 vierasta kokoontuivat ensimmäistä kertaa samaan tilaan. Harva oli ollut aikaisemmin mukana tämän kokoluokan juhlissa, ja olikin hienoa huomata, että vieraat näyttivät todella viihtyvän juhlassa.

32

Pian juhlasalin ovet avattiin ja marsalkkojen kättelyn jälkeen vieraat etsivät oman istumapaikkansa ja jäivät odottamaan kunniavieraiden sisäänkuulutusta.

Tänä vuonna kunniavieraita oli 20, mikä on enemmän kuin tavallisena vuonna. Vuosijuhlat olivat vihdoin alkaneet.

Ensimmäisenä ohjelmanumerona saimme nauttia juhlapuheesta, jonka piti ministeri Christoffer Taxell. Tämän jälkeen jaettiin arvostetut kunniajäsenyydet. Sitten olikin jo aika nauttia herkullinen pääruoka, jonka aikana, ja itse asiassa koko illan, laulunjohtajat Katrin Puolakainen ja Tuomas Honkinen viihdyttivät meitä lauluilla ja pitivät huolen, että jokaista puhujaa kiitettiin skoolaamalla.

Pääruoan jälkeen vieraat tahtoivat päästä puuteroimaan nenänsä ja tyhjentämään taskumattiensa sisältöä, joten oli ensimmäisen conferencen aika.

Conferencen jälkeen vuoden opettaja Jussi Tapani lausui muutaman sanasen, ja sitten illan pääesiintyjä otti lavan haltuunsa. Saimme nauttia koreografi

LexPress

uiset juhlat

ma, vuosijuhlat, on nyt takana. Juhlapäivä – lyhyesti sanottuna erittäin onnistunut. jääneet mieleen upeat puvut, hyvä ruoka, . Nyt voidaankin vielä muistella, mitä tapahtuikaan.

ala ja Ville Kossila

Sami Saikkosen johtaman Pienen suomalaisen balettiseurueen upeasta neliosaisesta esityksestä.

Illan ehkä kauneimmat puheet olivat puhe miehelle ja puhe naiselle. Ensin Riku Äärimaa kertoi ihastuttavia sanoja naisista ja hänen jälkeensa Hanna-Maria Seppä viihdytti meitä puheellaan miehille. Puheiden jälkeen laulettiin vielä vastakkaiselle sukupuolelle: ensin miehet polvistuivat laulamaan naisille Romanssin ja tämän jälkeen naiset vastasivat laulamalla Hopeisen kuun.

Tässä vaiheessa viinin virtaamisesta ja ahkerasta skoolauksesta huolimatta tarvittiin toinen conference. Illan virallinen osuus päätettiin punssilauluun, joka laulettiin henkilökunnan riemuksi myös pöydän alta.

Lopuksi oli luvassa vielä vapaata tanssia Sohon Torwien säestämänä. Sillä välin kun parkettien partaveitset pyörivät tanssilattialla oli muilla vierailla hyvää aikaa käydä tervehtimässä toisissa pöydissä istuvia vieraita tai vain nauttia ainutlaatuisesta juhlatunnelmasta.

Jatkot

Tanssin jälkeen siirryttiin yhteisellä bussikuljetuksella Turun Klubille, jossa juhlimista sai jatkaa hieman vapaamuotoisemmin. Tanssilattia täyttyi äärilleen, kun upea coverbändi Mr. C otti lavan haltuunsa.

Kirkkotie

Baarin sulkeutuessa kovakuntoisimmat juhlijat kaipasivat vielä jatkojen jatkoja, jotka järjestettiin kaikille rakkaalla Kirkkotiellä. Varsinkin alumnit olivat innoissaan, sillä osalla viime Kirkkotiebileistä oli kulunut jo useampi vuosikymmen. Booli virtasi ja musiikki pauhasi, kun iltapukuun sonnustautuneet vieraat käyttivät viimeisetkin energiansa tanssimiseen. Ilta jatkui aina kahdeksaan asti aamulla, jolloin olikin kätevä siirtyä jatkamaan juhlimista akateemiselle silliaamiaiselle.

Vuosijuhlapuheita löydät alkaen sivulta 40.

LexPress

33

Lex 50 vuotta Minä lexiläisenä 4Tällä palstalla aikansa aktiivinen lexiläinen muistelee omaa opiskeluaikaansa.

Meidän Lex Lexin kautta olemme tutustuneet todella mukaviin ihmisiin, ja nämä ystävyydet ovat kestäneet oikeustieteestä huolimatta.

Lexillä on ollut hyvin merkittävä rooli kaikkien omien verkostojemme kehityksessä.

Ensimmäisen kerran tutustuimme Lexiin syksyllä 1980, kun Lexin silloiset hallituksen jäsenet esittäytyivät meille.

Toiminta vaikutti tosi Ritva hauskalta, mutta tunHanski-Pitkäkoski tui kummalliselta kun jokaiMainostajien Liiton nen hallituksen jäsen esitti toimitusjohtaja poliittisen kantansa. Miten Kirjoittaja on vuoden ihmeessä se Lexiin liittyi?

1983 puheenjohtaja. Oikeustieteelliseen tiedekuntaan tullessamme oli vahvat paineet siitä, että meidän oli oltava joko porvarilexiläisiä tai demlexiläisiä. Muita vaihtoehtoja ei kuulemma ollut. Hallituspaikat oli jaettu näiden ryhmien välillä, eikä poliittisesti sitoutumattomille ollut mahdollisuutta aktiivisuuteen hallituksessa.

Ensimmäisen vuoden aikana löysimme samanhenkisiä opiskelukavereita ja päätimme olla Lexissä omilla ehdoillamme. Ilmoitimme julkisesti, että emme kuulu kumpaakaan poliittiseen ryhmittymään. Tämä ärsytti paljon sekä porvarilexiläisiä että demlexiläisiä. Yliopiston käytävillä käytiin kovasanaisia keskusteluja siitä, kuinka linjatonta on olla sitoutumaton. Sitoutumattomuus tarkoitti selkärangattomuutta ja tavoitteiden puuttumista. Myös Yliopistonmäen vahvoina medioina tunnetut Totuusvakuutus ja Tylkkäri tukivat tätä

34

politisoitunutta kantaa.

Emme lähteneet sitoutumattomuuskeskusteluun vahvasti mukaan.

Uskoimme, että opiskelemisessa ja ainejärjestössä riittää meille ihan riittävästi tekemistä, eikä meidän tarvitse puuttua kunnallis- tai muuhun politiikkaan.

Kun vaalit sitten tulivat, valtasimme sitoutumattomina lopulta liki kaikki Lexin hallituspaikat. TYY:n vaaleissakin saimme todella hienosti ääniä, joskin TYY:ssä emme kovin innokkaasti kuitenkaan toimineet. Meille riitti Lexin hyvinvointi.

Ja Lexissä riittikin tekemistä.

Otimme kaiken irti opiskelijaelämästä järjestämällä juhlia ja tempauksia. Eivät ne välttämättä aina olleet mitään rauhallisia sisäpiirijuhlia. Sen taisivat Lexin naapuritkin huomata, kun pyysivät poliisin toimitiloihimme. Siitä alkoi Lexin historian mielenkiintoisin oikeudenkäynti, jossa oikeustieteen opiskelijoita syytettiin alkoholin laittomasta myynnistä.

Meille lexiläiselle siitä kärähdyksestä aiheutui melkoista kuohuntaa ja haittaa, mutta ei se merkinnyt toiminnan lopettamista. Päinvastoin.

Seuraavina vuosina keskityimme sitten valmennuskursseihin, verojen maksamiseen, alkoholinvälityksen uudelleen organisoimiseen, ELSA:n kansainvälisen opiskelijavaihdon aloittamisen ja ennen kaikkea nautimaan opiskeluelämästä.

Lexin 50 -vuotisjuhlissa teimme r yhmätyönä yhteenvetoa opiskeluajoistamme: hyvä tutustumispaikka yläkurssien poikiin, tutustui mahtaviin ihmisiin, jotka ovat ystäviä vielä tänään, lukeminen oli piinaa, mutta ystävien, bileiden ja tempausten avulla siitäkin selvittiin.

Olemme ehdottomasti vielä lexiläisiä.

Kurssi 80 elää ja voi hyvin.

LexPress

Lex 50 vuotta

80-luku

4Juhlavuoden aikana katsahdetaan menneisiin vuosikymmeniin.

Uuden vuosikymmenen uudet tuulet Suurin osa tämän hetken lexiläisistä on 80-luvun lapsia, mutta harvemmalla varmaan on kirkkaassa muistissa kyseisen vuosikymmenen tapahtumat. Tällä vuosikymmenellä oli kuitenkin huomattavaa merkitystä Lexille. Monet silloin alkunsa saaneet ideat ja tapahtumat näkyvät edelleen nykyisessä ainejärjestössä. Vuosikymmen oli varmasti lexiläisille Dingoa ja kamalia kampauksia, mutta myös uuden luomista ja skandaalin tuoksuista käryä.

Teksti: Iiris Jokinen Poliittisuus oli hallinnut yliopistomaailmaa ja ylioppilaskuntia 70-luvulla vahvasti. Uudelle vuosikymmenelle tultaessa poliittiset opiskelijajärjestöt eivät näytelleet enää yhtä suurta roolia yliopistomaailmassa. Politiikka ja poliittisuus olivat edelleen opiskelijaelämässä mukana, mutta ei enää ”yksinvallassa”.

Myös Lexin poliittisuus oli hiipumassa.

Ensimmäiseksi poliittisesti sitoutumattomaksi puheenjohtajaksi oikeustieteen opiskelijat valitsivat Outi Nurmen vuonna 1981. Valinta oli siinä suhteessa merkittävä, että edellinen poliittisesti sitoutumaton puheenjohtaja oli valittu viimeksi vuonna 1970. Poliittinen into alkoi samoihin aikoihin hiipua myös Turun yliopiston ylioppilaskunnassa. salakapakan synty

Lex ry:n tähänastisen historian ehkä skandaalinkäryisin tapahtuma sijoittuu vuoteen 1982. Ei varmasti löydy nykyistä tai entistä lexiläistä, joka ei olisi kuullut kuuluisasta ensimmäisestä kärystä.

Kahdeksas lokakuuta Lex ry jäi kiinni

LexPress

35

Lex 50 vuotta 80-luku

”sallitusta laittomuudesta” eli Kirkkotiellä toimineesta salakapakasta. Aikanaan erityistä ihmetystä aiheutti kiinnijäämisen ajankohta. Minkä takia vuosia kestänyt laittomuus tuli esille vasta nyt ja Kirkkotien toiminta ei kuitenkaan ollut ainoa laatuaan? Tapauksesta syytetyiksi joutuneita auttoivat kaksi vanhaa ”aktiivilexiläistä” Leo Laaksonen ja Matti Manner. Sakkoja saivat yhdistyksen lisäksi silloinen puheenjohtaja ja kakkoskurssin isäntä ja emäntä. Tulevien juristien kärähtäminen laittomuudesta aiheutti pahennusta ja tapauksen käsittely ei jäänyt vaille lehdistön huomiota.

Ensimmäinen käry tuskin aiheutti hilpeyttä aikalaisten keskuudessa, mutta nykyään tapausta muistellaan ennemminkin pilke silmäkulmassa. käryn jälkimainingit

36

Kuuluisa ensimmäinen käry ei ainoastaan korventanut silloisten lainlukijoiden mainetta, vaan sai myös aikaan melkoisen loven Lexin talouteen. Käryn jälkeisen vuoden toimintakertomus kuvasi Lexin taloudellista tilannetta heikoksi.

Vuonna 1983 Ritva Hanski-Pitkäkosken hallituksen piti toteuttaa Lexissä tiukkaa rahapolitiikkaa, jotta kuralle jou-

tunut talous saatiin elpymään. Lexillä oli kuitenkin jo vanhastaan vakituisia tulonlähteitä, joilla saa-tiin yhdistys nousemaan ahdingosta. Akuutti talousahdinko ei kuitenkaan muodostunut pitkittyneeksi tilaksi ja jo vuoden 1984 toimintakertomuksessa Lexin talous oli noussut vakaalle pohjalle.

Käryn jälkimainingeissa yhdistyksen tärkeimpiä talouden edistäjiä oli valmennuskurssitoiminta. Tänäkin päivän menestyksekkään toiminnan rinnalle nousi vuosikymmenen puolivälissä Lex Libri Oy. Oman osakeyhtiöidean taustalla oli silloinen aktiivinen lexiläinen Vesa Lehto. Kirjojen välittäminen ei suinkaan ollut Lexille vierasta puuhaa – sitä oli tehty jo yhdistyksen alkuajoista lähtien. Sen sijaan todellisen lähtölaukauksen osakeyhtiö sai syksyllä 1986.

Libriä pyöritettiin aluksi Kirkkotiellä ja myöhemmin myös ylioppilastalon A ja B – rapuissa.

Vuonna 2003 Libri saapui nykyiselle paikalleen.

Calonian oma Lex Cafe siirtyi Librin toiminnan alaiseksi vuonna 1990. Tuolloin myös yliopiston

LexPress

alueen muut kahvilat siirtyivät TYY:n omistukseen.

Kahvilan pitäjänä toimi ensimmäisistä vuosista lähtien Saara Kilpeläinen. Kilpeläinen pyöritti Calonian kahvilaa aina vuoteen 2009 asti, jonka jälkeen puikkoihin astui Johanna Lindström. Lexiläisten oma kahvila on Calonian sydän ja sen pitäjätkään eivät ole varmasti jääneet aktiiviselta asiakaskunnalta huomaamatta. ulkomaisen yhteistyön laajeneminen

Lexin ensimmäisinä vuosikymmeninä ulkomainen yhteistyö ei ulottunut Pohjoismaita ja Unkaria pidemmälle. Vuonna 1983 Suomalaiset oikeustieteen opiskelijat liittyivät ELSA:an, joka avasi suomalaisille opiskelijoille aivan uusia kansainvälistymismahdollisuuksia.

Lexikin lähti toimintaan mukaan. ELSA:n toimintaan kuului järjestää harjoitteluita, toteuttaa seminaareja ja julkaisutoiminta. Tavoitteena oli myös tutustuttaa eri maiden lainopiskelijat muiden maiden oikeusjärjestelmiin. Lexin lähdettyä mukaan toimintaan muina jäsenmaina olivat Pohjoismaat, Saksa, Itävalta ja Puola.

Mukana tarkkailijamaan ominaisuudessa oli myös Unkari ja Hollanti.

Kansainvälinen yhteistyö

herätti erityistä kiinnostusta harjoittelumahdollisuuksien kannalta ja vaihtotoiminta saatiinkin käyntiin jo heti ensimmäisen syksyn aikana. ELSA:n toiminnasta Lexin sisällä vastasi ulkoasiaintoimikunta ja ensimmäinen vastaava oli Kati Hämäläinen. Lexin ja ELSA:n yhteinen taival ei yltänyt vuosikymmenen vaihdetta pidemmälle. ELSA:ssa tapahtuneiden organisaatiomuutoksien myötä se erottautui omaksi yhdistykseksi. tiedekunnalle oma rakennus

Eräs huomattavan tärkeä tapahtuma lexiläisille 80-luvulla oli oman tiedekuntarakennuksen valmistuminen. Turun oikeustieteilijöiden oma rakas Calonia valmistui vuonna 1986. Jo 70-luvulta lähtien Turun oikeustieteilijöitä oli vaivannut tilanpuute ja tenttilukupaikkojen vähyys. Vihdoin Calonian valmistuttua tiedekunta sai omat tilat, jotka sisälsivät kaiken tarvittavan kahvilasta seminaarisaleihin. Aikaisemmin tiedekunnan luentoja oli pidetty ympäri yliopistoaluetta.

Harvassa ovat varmasti ne ainejärjestöt, joilla ei ole omaa lehteä. Kuten käsissä olevasta lehdestäkin voi huomata, ei Lexkään ole jäänyt sitä ilman. LexPress ei kuitenkaan yllä yhdistyksen kanssa

LexPress

37

It’s one job but you’ll have colleagues in four countries.

Joining us means joining a team of 300 professionals in Copenhagen, Stockholm, Helsinki, Moscow and St. Petersburg.

This team has achieved a strong position in the Nordic region within high-level transactions and conflict management.

Our trainee programmes provide law students opportunities to be a part of a top ranked law firm. In our offices students work in different trainee positions already during their studies. Learn more about our trainee programmes on hannessnellman.com/ careers/finland

Lex 50 vuotta yhtä komeisiin ikävuosiin. LexPressin edeltäjiä ovat olleet Välipuhe, Totuusvakuutus ja Contra, joka oli helsinkiläisten sisarjärjestöjen kanssa yhteistyössä toteutettu lehti. LexPress sai alkunsa vuonna 1982. Siihen asti ainejärjestön lehden virkaa oli toimittanut Totuusvakuutus – lehti. Lehden kaatumisen taustalla on todennäköisesti aikakauden muutos – poliittisuus ei ollut enää yhtä hallitsevassa osassa ja tilaa uuden ai-

80-luku

kakauden lehdelle löytyi. Uuden tulokkaan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pertti Miettunen. lexille myös muita tiedotuskanavia

Lexin laatujulkaisun rinnalle syntyi 80 -luvulla myös lexiläisten oma tiedotuslehti Calonian Sanomat eli tuttavallisemmin Cal§ari. Lehti syntyi vuonna 1987 saatuaan sysäyksen tiedekunnan siirryttyä omaan rakennukseen.

Alkuaikoina Cal§ari ei pyrkinyt yhtä sensaatiohakuiseen journalismiin, vaan sen tavoitteena oli informoida oikeustieteen opiskelijoita ainejärjestön tapahtumista. Internetin ja nopean tiedonsaannin aikakautena ei ole enää yhtä akuuttia tarvetta informatiiviselle julkaisulle.

Kiinnostus ei ole kuitenkaan laantunut ja nykyään Calonian Sanomat toimittavat ennemminkin iltapäivälehden virkaa Calonian kahvilassa lukutaukoja viettäville.

Monet asiat jotka syntyivät 80 -luvulla elävät ja voivat hyvin Lexissä. Lex Libri Oy, Lex Cafe, LexPress, Cal§ari ja Calonia ovat kulkeneet reilun parikymmentä vuotta Lexin toiminnassa mukana ja niillä on edelleen tärkeä rooli yhdistykselle ja sen jäsenille.

Hyvät ideat sen kun kehittyvät ja parantuvat ajan myötä.

Artikkelin kirjoitukset, kuvat ja lähteet ovat Tapani Kuntun kirjoittamasta teoksesta LEX - SUI GENERIS, Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry 1961-2011.

Seuraavassa LexPressissä syvennytään ainejärjestömme Lexin värikkääseen 90-lukuun.

LexPress

39

vuosijuhlat

juhlapuhe

ministeri

Christoffer taxell: Lex ry 50 vuotta. Onnittelen Lexiä ja kaikkia lexiläisiä. Lisäksi onnittelen Teitä kaikkia muualta tänne Turkuun tulleita siitä että olette päässeet Euroopan kulttuuripääkaupunkiin.

Viisikymmentä vuotta on pitkä aika, eteenpäin katsottuna. Mutta osa meistä ehkä ajattelee ”jo viisikymmentä vuotta”.

Osa puolestaan ihmettelee että joukossamme on tänään niitäkin jotka olivat mukana jo Lexin ensimmäisinä vuosikymmeninä tai jopa alusta alkaen. – Tällaisia ”vanhuksia” on täällä tänään suhteellisen runsaasti. 1966 Lexiin liittyneenä kuulun niihin. Kiusallista, vastahan olin ensimmäisellä luennolla, Otto Brusiinin yleisen oikeustieteen ja roomalaisen oikeuden luennolla. Tätä kirjoittaessani kävi kuitenkin mielessäni että jättäessäni oikeusministeriön vuonna 1987, johdettuani sitä kahdeksan vuotta, valtaosa tiedekuntamme nykyisistä opiskelijoista ei todennäköisesti ollut vielä edes syntynyt!

Eikä mieltäni nostanut sekään seikka että historioitsijamme väitti että tämä on jo neljäs kerta jolloin puhun Lexin vuosijuhlassa.

Harva meistä on omasta mielestään vanha, korkeintaan varttunut tai kypsä. Muistakaa tämä kun olette mukana viettämässä Lexin satavuotisjuhlia vuonna 2061. Ihmisen keski-iän ripeästi noustessa ja juristien tarpeen kasvaessa monimutkaistuvassa maailmassa niitä ehkä joudutaan viettämään jäähallissa.

Itsestään selvyys, joka kuitenkin usein yhteiskunnallisessa keskustelussa unohtuu, on että tämän päivän tilanne, millä alalla tahansa, on nimenomaan tämän päivän tilanne. Eilinen näytti erilaiselta. Erilaiselta näyttää myös huominen. Yhteiskuntakehitys on seuraus päätöksistä, yksityisten ihmisten tai instituutioiden, yhtiöiden, kansakuntien, päätöksistä, tehdyistä tai tekemättä jääneistä. Nykyään markkinavoimien vaikutus historian kulkuun on vahva,

40

mutta nekään eivät ole luonnonlakien ohjaamia.

Viidessäkymmenessä vuodessa on tapahtunut valtavasti muutoksia, Suomessa, Euroopassa ja globaalisti.

Monilla näistä on ollut suuria vaikutuksia myös juridiikan alalla. Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa ja yhteinen eurooppalainen valuutta ei Lexin 25-vuotisjuhlissa varmaankaan käynyt kenenkään mielessä, ei edes vauhdikkaan illan päätteeksi.

Sen ajan kansainvälisen politiikan tai oikeuden arvioissa ei myöskään otettu edes teoreettisena huomioon sitä mahdollisuutta että Neuvostoliitto kaatuisi, Baltian maista tulisi Naton ja EU:n jäseniä, Venäjä kävisi neuvotteluja liittymiseksi WTO:hon, jonka jäsen Kiina jo on, eikä sitäkään, että globaali ilmastosopimus olisi korkealla kansainvälisellä agendalla.

Ei pystytty ennustamaan tulevaisuutta. Osoittavaa sormea ei kuitenkaan kannata nostaa. On epätodennäköistä että olisimme tänään viisaampia tulevaisuuden suhteen kuin aikaisemmin.

Kuitenkin pitää rohkeasti yrittää maalata tulevaisuuden kuvaa ja varautua erilaisiin vaihtoehtoihin.

Oman, ei kovinkaan omaperäisen, arvioni mukaan globalisaatiokehitys tulee jatkumaan – ehkä kiihtymään. Eri maanosien, maiden ja ihmisten riippuvuus toisistaan kasvaa. Näin on vaikka talouden koko ajan lisääntyvä globaali integraatio ottaisikin takapakkia – mitä en usko, vielä vähemmän toivon. Kehityksessä on paljon ennalta arvaamattomia piirteitä.

Viime viikon dramaattiset tapahtumat Japanissa muistuttavat meitä karmealla tavalla siitä että maapallomme on yhteinen, levottomuudet Pohjois-Afrikassa taas siitä, että monessa paikkaa on vielä pitkä matka tasapainoiseen kansanvaltaiseen kehitykseen. - Ja tieto liikkuu reaaliajassa ympäri maapallon. Se myös

LexPress

lisää yhteistä tuskaa – ja yhteistä vastuuta.

Suomi kuuluu kiistatta taloudellisen globalisaation – jota mielelläni määrittelen globaaliksi yhteistyöksi ja työnjaoksi - voittajiin samalla kun se luonnollisesti sisältää myös suuria haasteita.

Ajankohtaisessa keskustelussa puhutaan kuitenkin usein kansainvälisestä kilpailusta ja globalisaatiosta, ikään kuin voisimme täällä Suomessa sulkea silmämme, jopa ovemme tai rajamme, tältä kehitykseltä.

Tilanne on kuitenkin päinvastainen. Suomen talous, ja näin ollen myös suomalainen hyvinvointi on täysin riippuvainen kansainvälisestä kilpailukyvystämme. Avoin talous ja avoin yhteiskunta ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden kannalta. Joka, ehkä lyhytnäköisistä, valtapoliittisista syistä, väittää muuta on unohtanut J. K. Paasikiven sanat: tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Tällainen kehitys asettaa myös meille juristeille ja juristikoulutukselle uusia tai ainakin aikaisempaa vielä vaativampia haasteita. Kansainvälinen oikeus on oikeasti tärkeä aihe jolla on ulottuvuuksia jokapäiväiseen toimintaan. Uni- tai multilateraalit sopimukset sekä poistavat kaupan esteitä että luovat kaupalle puitteita. Ihmisoikeudet eivät vain sisälly juhlallisiin julistuksiin vaan niitä tulee ymmärtää paitsi tuomiostuinten toiminnassa usein myös työnantajana, kaupankäynnissä ja sopimusoikeudessa.

Jos haluaa vaikuttaa ympäristöongelmiin tulee pyrkiä tehokkaisiin, globaaleihin ratkaisuihin.

Euroopan unionin erinomaisen laaja lainsäädäntö on tänä päivänä osa myös suomalaista arkea niin

Kuva: Rasmus Kentala

hallinnossa kuin yritysten toiminnassa. Ei kenenkään mielessä olisi vielä vain pari vuosikymmentä sitten käynyt että Eurooppaoikeus on oikeustieteen opinnoissakin oma oikeudenalansa.

Monia meistä vaivaa EU:n monimutkaisuus ja byrokraattisuus. Ainakin osittain se on kuitenkin osa sitä hintaa minkä jäsenmaat maksavat siitä että ovat jäseniä ja saavat kokea sen tuomat hyödyt. Oikeus ja mahdollisuus istua niissä pöydissä missä Unionia koskevat päätökset tehdään on suuri ja tärkeä asia erityisesti pienelle maalle. Mitä aktiivisempi näissä pöydissä on, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet vaikuttaa. Ja tarvetta vaikuttaa kasvaa unionin levittäytyessä yhä uusille aloille. Mitä tämä merkitsee Suomelle, siitä kannattaisi käydä enemmän keskustelua. Varmaa ainakin on että vain mukana ollen voi vaikuttaa. Suomen tulevaisuus kiinnostaa vain meitä suomalaisia.

27 jäsenmaan joukossa on mahdollista käytännössä vaikuttaa vain jos omille kannoille löytyy kannatusta muilta tai jos pystyy sopimaan yhteisestä linjasta muiden maiden kanssa. Oma arvioni on että tällaisten maaryhmien merkitys pikemmin kasvaa kuin vähenee. Pohjoismaat muodostavat Suomelle usein luonnollisen yhteistyöryhmän.

LexPress

41

42

Joskus sen voimaa käytetään tänään hyväksi, ei suinkaan aina. Mainitsen konkreettisen, kuitenkin vähemmän dramaattisen, esimerkin juridiikan alalta.

Tänään meillä on enemmän yli Pohjoismaiden rajojen toimivia ja omistettuja yrityksiä kuin koskaan, meillä on pääosin yhteinen pohjoismainen pörssi. Tällaisessa tilanteessa Pohjoismaat – Suomi niiden joukossa – minulle käsittämättömistä syistä luopuivat muutamia vuosia sitten yhteispohjoismaisesta osakeyhtiölaista.

Kukin maa sääti oman kansallisen lakinsa. Lainvalmistelussakin pitää olla poliittinen tahto. Pääpiirteissään ne ovat samankaltaisia ja EU:n periaatteiden mukaisia, mutta ne sisältävät myös monia toisistaan poikkeavia yksityiskohtia. The devil is in the details.

EU:ssa ei meidän kannata seurata virtaa ajopuun tavoin, vaan yrittää alati jatkuvassa säännösten kehitystyössä edistää periaatteita, mihin suomalaisina uskomme. Vaikka eurooppalaisilla oikeusjärjestelmillä tärkeiltä osin on yhteiset juuret, manner-Euroopan ja Pohjoismaiden ajattelun välillä on eronsa.

Tarve korostaa omia oikeusperiaatteita koskee myös Euroopan Unionia.

EU:n ei kannata kansainvälisessä kehityksessä sokeasti seurata lähinnä anglosaksisen oikeuden periaatteita, joiden vahva, usein erinomaiseen yksityiskohtaiseen sääntelyyn perustuva vaikutus – ja myös selkeä tavoite vaikuttaa muiden alueiden sääntelyyn - näkyy mm yhtiö- ja sopimusoikeuden puolella.

Tiedän ettei ole kovin suosittua antaa ns. hyviä neuvoja tämän päivän opiskelijoille, ehkä vielä vähemmän opettajille.

Otan kuitenkin riskin.

Niin ”kotimainen” ala kuin oikeustiede edelleenkin monella tavalla on kannustaisin vahvasti hankkimaan kansainvälistä sekä teoreettista että käytännön osaamista – ja kielitaitoa.

Näin kirjoittaessani sain käteeni eilen ilmestyneen mainion historiateoksen Lex – Sui generis. Siinä entinen lexiläinen, hyvä ystäväni, luokka- ja opiskelutoverini EU-tuomioistuimen tuomari Allan Rosas tervehdyksessään toteaa että ”voimakkaassa muutosprosessissa

silmiinpistävin muutos liittyy oikeuden kansainvälistymiseen ja eurooppalaistumiseen.” Eri lähtökohdista olimme tehneet saman havainnon.

Minulta joskus kysyttäessä, miten minä koin oikeustieteen opintoni, olen vastannut että itse lukeminen oli usein tylsää, mutta tiedon soveltaminen mielenkiintoista, joskus jännittävääkin.

Olen ymmärtänyt että tämän päivän opinnoissa kytketään myös käytäntö eri tavoin ohjelmaan kuin ennen muinoin.

Hyvä, vaikka en pysty arvioimaan tapahtuuko se riittävässä määrin ja riittävän konkreettisesti.

Osallistuminen Lexin tai ylioppilaskunnan toimintaan on oikeustieteen ylioppilaille myös hyvä tapa saada käytännön kokemusta. Vielä viitatakseni Lexin historiikkiin siitä helposti huomaa, että entiset Lexin aktivistit ovat usein menestyneet työelämässä tai yhteiskunnassa muuten. Kyllä Lexissä toimiminen on paitsi hauskaa myös selkeä meriitti, vai mitä sanoo esimerkiksi Lexin puheenjohtajana vuodelta 1975, suomalaisen talouselämän vahva vaikuttaja Matti Vuoria, tai seuraavan vuoden puheenjohtaja, oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola taikka Turun Hovioikeuden presidentti Antero Palaja?

Aivan lopuksi: Vaikka tänään vietämme iltaa mukavissa merkeissä, älkäämme unohtako että juridiikka on paljon enemmän kuin pykälien tunteminen ja niiden soveltaminen – ja Lexin juhla. Viime kädessä juridiikan, oikeustieteen tehtävänä on osaltaan edistää ja ylläpitää yhteiskuntamme perustetta, oikeusvaltion periaatetta, The Rule of Law, joka valitettavasti vallitsee vain osassa maailman valtioista. Julkisen vallan käytön tulee perustua kansan valitseman eduskunnan säätämään lakiin.

Tämä on kaikkien kansalaisten etujen mukaista, mutta myös markkinatalouden edellytys.

Oikeusvaltion jokaiselle ihmiselle tärkeiden arvojen ja periaatteiden eteen meidän juristien tulee tehdä työtä, joka päivä, matkalla kohti satavuotisjuhlia, aina!

PUHETTA ON LYHENNETTY.

LexPress

vuosijuhlat

puhe miehelle

Arvon ministeri ja kunniavieraat, hyvä juhlaväki ja ennen kaikkea rakkaat miehet!

Joka vuosi teitä miehiä on täällä hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Tämä onkin huolestuttava kehityssuunta, sillä me naiset ehdottomasti haluamme teitä olevan ympärillämme runsaasti ja mahdollisimman laajakantaisena.

Huolestuneena tästä miespopulaation harvalukuistumisesta vetoankin nyt siihen, että on aika unohtaa Naturaohjelmat ja muut ei niin merkitykselliset suojeluohjelmat, ja aloitettava miestensuojelu-ohjelma. Erityistä suojelun tarvetta on varsinkin korkeakoulumaailmassa, jossa teitä uhanalaisia miehiä on vuosi vuodelta vähemmän.

Mieslajin säilyminen mahdollisimman moninaisena on meille naisille elintärkeää, sillä niin korvaamattomia te arvon miehet olette. Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää erilaisten miestyyppien suojeluun. Sen lisäksi, että hellällä kädellä me naiset suojelisimme teitä lajina, meidän tulee myös varmistaa, että mieslaji säilyttää monimuotoisuutensa.

Meidän tulee suojata isämiestä, velimiestä, pelimiestä, aviomiestä, homomiestä, automiestä, remonttimiestä, nörttimiestä ja tietysti lakimiestä.

Meille naisille isä on usein elämämme ensimmäinen miestyyppi.

Me naiset tarvitsemme teitä lapsesta saakka niin paljon, että sydämestämme toivomme, että olisitte kotona meidän kanssamme vähintään kuusi kuukautta.

Monet tutkimukset osoittavat kuinka isyysloman ja isän vanhempainloman pitämisellä on pelkkiä positiivisia vaikutuksia lapsiin, perheeseen ja yhteiskuntaan. Miehet, olette siis tutkitusti tarpeellisia ja hyödyllisiä kotiympäristössä.

Ne eväät, joita me kotoa saamme isiltä, veljiltä, sediltä ja vaareilta, kannamme mukanamme lopun elämäämme.

Kuva: Rasmus Kentala

Hanna-Maria seppä:

Te kehitätte meidän itsetuntoamme, opetatte meitä luistelemaan ja hiihtämään, te näytätte meille miehen mallia, jotta pärjäisimme tulevaisuudessa lajinne kanssa. Sillä naisen elämä on jatkuvaa kanssakäymistä mieslajin kanssa. Rehdin ja välittävän isämiehen säilyminen onkin itseisarvo. Lapsuusajan muita tärkeitä miestyyppejä ovat myös opettajamies ja valmentajamies. Miehet ovat osoittaneet olevansa kuin elementissään kouluympäristössä ja harrastusympäristössä.

Varsinkin jäähallit harrastusympäristönä sopivat hyvin miehille, sillä he kestävät paremmin kylmää kuin naiset.

Lapsuusajan jälkeen koittaa nuoruusaika ja mieslajin merkitys meille naisille ei ainakaan vähene. Muuttaessamme pois kotoa haluamme remonttimiehen, joka laittaa lamput ja taulut paikoilleen. Tarvitsemme automiehen, joka uljaasti kuljettaa meitä Ikeaan ostoksille. Ikävä kyllä, nuoruusvuosina on myös suuri riski, että kohtaamme pelimiehen, ja rakastumme, vaikka hän tekeekin pienen tempun vanhanaikaisen.

LexPress

43

Mutta juuri tämä todistaa, että meidän tulee kiinnittää huomiota mieslajin moninaisuuteen, sillä pelimiehelläkin on paikkansa ja tarkoituksensa ekosysteemissä, kuten hyttysillä...

Vastoinkäymiset pelimiehen kanssa tekevät meistä naisista ihmisen.

Inhimillisyys saavutetaan usein vain sillä, että joskus putoaa ja korkealta. Pelimiehen jälkeen osaamme arvostaa ja suojella paremmin herrasmiehiä, jotka tuovat kukkia, vievät syömään ja kuuntelevat sekä ymmärtävät meitä naisia Kuten huomaamme miehet kehittyvät koko elämänsä ajan ja koskaan emme tiedä minkälaista miestä seuraavaksi tarvitsemme. Meidän on siis suojeltava kaiken tyyppisiä miehiä, sillä jokaisella teistä on aivan erityinen tehtävä ja asema meidän naisten elämässä. Osaatte olla herrasmiehiä, kun sitä tarvitaan, nopeasti kuitenkin muututte naarasta puolustavaksi pullistelijamieheksi tilanteen niin vaatiessa. Kotona osaatte olla rakastava ja auttava aviomies, töissä sotilaallisesti organisaatiotaan johtava esimies.

Mies, et ole kuitenkaan välttämättömyys siinä mielessä kuin pesukone, vaan olet meille jotain paljon suurempaa, olet meille tunne. Sinä saat meidät ihastumaan, välillä vihastumaan, mutta myös rakastumaan. Lajinne säilymisen eteen korkeakouluissa ja muilla harvalukuisilla miesaluilla on tehtävä kaikki, sillä teidän muuntautumiskykynne ja moninaisuutenne tekee teistä korvaamattomia. Kaikissa erilaisissa ominaisuuksissasi olet meille rakas, välttämätön ja tarpeellinen. Älä vain katoa kampukselta, työelämästä tai mistään muualtakaan!

Naiset, meidän tulee suojella näitä urheita pelastajiamme, tätä upeaa mieslajia, sillä ilman heitä emme pärjäisi.Tänään mies, sinun ei tarvitse olla tarpeellinen, sinun täytyy vain olla, sillä olet paikkasi ansainnut.

Hopeinen kuu luo merelle siltaa...

PUHETTA ON LYHENNETTY.

vuosijuhlat

puhe naiselle

Riku Äärimaa:

Kuva: Rasmus Kentala

kertoo Englannin kuningas Yrjö VI:sta, joka joutuu valtaistuimelle yllättäen ja tahtomattaan, ja joka kärsii vakavasta julkisen esiintymisen pelosta. Kyseinen pelko ilmenee vaikeana änkytyksenä.

Kuningas Yrjö VI kuvataan siis elokuvassa – kaiken kuninkaallisen rekvisiitan ollessa riisuttuna – pohjimmiltaan aivan tavallisena miehenä, joka on ajoittain epävarma itsestään ja joka on haavoittuvainen, kuten kuka tahansa meistä.

Kuningaskaan ei ole heikkouksia vailla.

Kuningaskin voi olla joskus eksyksissä.

Mietitte jo varmasti, mitä ihmettä Kuninkaan puheella on tekemistä tämän puheen kanssa. Ei, en vertaa tässä itseäni kuninkaaseen. Ja ei, yhteinen nimittäjä ei ole ainakaan tarkoituksellisesti änkytys. Liityntä on – kuinkas muutenkaan – nainen.

Arvoisat kunniavieraat, hyvä juhlaväki ja ennen kaikkea te – arvon naiset, Ruotsissa kaikki on paremmin, sanovat. Olen siellä oleskellessani saanut huomata, että kaikessa, siis aivan kaikessa, pitäisi ottaa huomioon tasa-arvonäkökohdat. Jos jossakin asiassa näin ei tehdä, otetaan se kärkkäästi esille paikallisessa uutisoinnissa. Uskoakseni joukossamme ei kuitenkaan ole SVT:n toimittajia, joten rohkenen ruotsalaisten kauhuksi tehdä tässä puheessa poikkeuksen tasaarvoperiaatteesta – onhan tasa-arvon päiväkin vasta huomenna. Tämä puhe on nimittäin vain teille, arvon naiset.

Pohtiessani tätä puhetta kuluvan kevään menestyselokuva, Kuninkaan puhe, palasi vahvasti mieleeni. Elokuvahan

Omat heikkoutensa kuningas nimittäin selättää lopulta vaimonsa, kuningattaren, avulla. Kuningatar muistuttaa, kuka kuningas sisimmässään on. Kuningatar on ainoa henkilö, jolle kuningas voi kunnolla avautua. Hän on tuki ja turva, järjen ääni, lohduttaja. Hän ei jätä kuningastaan yksin vaikeinakaan aikoina.

Ilman kuningattarensa tahdonvoimaa, päättäväisyyttä sekä ennen kaikkea ymmärrystä kuningas olisi jäänyt yksin ongelmansa kanssa. Hän on kuin majakka pimeydessä, joka saa eksyneen miehensä takaisin oikealle tielle. Ilman kuningatartaan kuningas olisi todennäköisesti antanut periksi ja luovuttanut.

Kaikki edellä sanottu pätee tietysti naisiin yleisemminkin. Naiset saavat meistä miehistä esiin sellaisia piirteitä ja voimavaroja, joita emme yksin itses-

LexPress

45

tämme löytäisi. Naisella on maaginen kyky löytää miehen mielen syvyyksistä ne tunnetilat ja ajatukset, jotka mies on jostain syystä itse kadottanut, mutta jotka kuitenkin ovat olemassa. Naisen läsnäolo saa miehessä aikaan paljon muutakin selittämätöntä myllerrystä.

Lex ry:n vuosijuhlaa tukeneet tahot

Naisen tuki voi auttaa miestä pääsemään eroon änkytyksestä, mutta toisaalta nainen voi myös tehdä miehen täysin sanattomaksi. Nainen voi läsnäolollaan saada miehen fyysisesti lamaantumaan tai toisaalta tekemään sellaisia tekoja ja venymisiä, joita mies ei olisi ikinä voinut kuvitellakaan tekevänsä. Nainen voi saada miehen punastumaan, mutta toisaalta myös valahtamaan valkoiseksi. Mutta naiset, ennen kaikkea te saatte miehet tuntemaan olonsa kuninkailta.

Asianajotoimisto Impola Oy Asianajotoimisto Laaksonen Perho Salonen Heinonen Oy Asianajotoimisto Laakso Laaksonen Vuorenvirta Oy Asianajotoimisto Merilampi Oy Directio Oy

Tämän kevään Oscar-gaalassa Kuninkaan puhe voitti monia palkintoja.

Oscar-gaala on perinteisesti tulvillaan kauniita näyttelijättäriä hienoine iltapukuineen. Lexin vuosijuhlia voi tietyllä tapaa verrata Oscar-gaalaan. Jos Oscargaalassa ovat mukana valkokankaan kuningattaret, niin täällä tänään mukana ovat tosielämän kuningattaret. Ne todelliset kuningattaret.

Edita Publishing Oy Fortum Oyj / Harri Pynnä Lars Granfors Keskuskauppakamarin välitysvaliokunta Harri Lähteenmäki Turun seudun maistraatti

Kuningas ei siis ole kuningas ilman kuningatartaan. Mies tarvitsee vierelleen naisen. Ja kuten voimme pelkillä silmillämmekin havaita, jokaisella meistä miehistä on täällä tänään vieressämme todellinen kuningatar.

Ole Salvén Turun Teknologiakiinteistöt Oy Matti Vuoria Winsome Oy

Kohottakaamme siis malja tämän illan kuningattarille. Malja teille, naisille.

Skål!

PUHETTA ON LYHENNETTY.

Tule sinäkin tukemaan juhlavuotta: Voit tukea Lex ry:n juhlavuotta ja samalla tilata itsellesi tai edustamallesi taholle Lex - Sui Generis -teoksen sekä LexPressin vuosikerran.

Ohjeet löydät osoitteesta lex.fi.

46

LexPress

juusto-, viini- ja sikari klubi 4Tällä palstalla syvennytään klubin kulinaristisiin nautintoihin.

eksoottisia makuja Teksti: Juho Hellgren, Kuva: Aleksi Lundén

Juusto on ikivanha herkku. Tämä alun perin ilmeisen vahingossa syntynyt raaka-aine valmistetaan useimmiten lehmän maidosta, mutta monet perinteiset ja vähän eksoottisemmatkin laadut tehdään jonkin muun eläimen maidosta.

Erilaisia juuston tyyppejä, laatuja ja valmistusmenetelmiä on useita satoja ympäri maailmaa. Eräissä kulttuureissa juustoa syödään vain harvoin ja paikoittain Aasiassa juustoa ei syödä lainkaan.

Toisaalta joissain keittiöissä juusto on yksi tärkeimmistä raaka-aineista, joka kuuluu ja näkyy päivän jokaisella aterialla. Yksi tällaisen keittiön edustajista on Sveitsi.

Fonduepadoistaan, ja raclettepannuistaan tunnettu Sveitsi on toiminut vuosisatoja juustomaailman pioneerina. Vaikka määrällisesti mitattuna Sveitsin merkitys juuston tuottajana on kohtalaisen rajallinen, monet klassiset merkit ovat kotoisin juuri Sveitsistä. Lyhyenä sivuhuomiona voidaan kuitenkin mainita, että pelkästään Sveitsissä valmistetaan yli 400 erilaista juustolaatua.

Tunnetuimpina sveitsiläisjuustoina voidaan pitää Sveitsiläistä Emmental- ja Gruyére-juustoja, jotka soveltuvat molemmat hyvin ruoanlaittoon.

Erityisen hyvänä leivonta- tai fonduejuustona tunnettu Gruyére sopii vivahteikkaan, mutta ei liian voimak-

kaan makunsa puolesta erinomaisesti ruoanlaittoon joko sulatettuna tai sellaisenaan.

Juustoa kypsytetään yleensä noin puolesta vuodesta vuoteen ja juuston maku muuttuu pehmeän kermaisesta selvästi jämäkämmäksi riippuen olennaisesti siitä, kuinka pitkälle kypsytysprosessi on ehtinyt. Juuston luonteen kehittyessä myös sen ominaisuudet ruoanlaitossa muuttuvat.

Erilaisia emmentaljuustoja valmistetaan useita kymmeniä Euroopassa ja Amerikassa. Englanninkielisissä maissa ”Swiss Cheese ”-nimellä tunnettu juustolaji onkin yksi maailman tunnetuimpia juustoja. Perinteinen sveitsiläinen emmentaljuusto on puolikovaa ja kolmesta yhdeksään kuukautta kypsytettyä juustoa. Juustolla on, vaikkakin mieto, hyvin tunnusomainen pähkinäisensuolainen maku. Aidon Sveitsiläisen emmentalin valmistuskaava on hyvin tarkka ja varjeltu perinne.

Yleisesti hyväksyttyä ja yksiselitteistä tapaa jaotella juustolaatuja ei ole, mutta useimmiten mittana pidetään juuston lopullista kosteutta, johon vaikuttaa muiden tekijöiden ohella luonnollisesti kypsytysaika. Täytyy kuitenkin muistaa, että juustoissa on valtavasti eroja niin rasvapitoisuuden, maidon alkuperän kuin myös muidenkin tekijöiden myötä.

Seuraava Juvis järjestetään 19. toukokuuta.

sisar tervehtii

4Juhlavuoden kunniaksi sisarainejärjestön edustaja kertoo oman näkemyksensä Lexistä.

Hälsningar från syster Wasa Sain ensikosketukseni Lexiin, kun minusta oli tulla ihka aito lexiläinen.

Vietin nimittäin elämäni ensimmäisen pääsykoepaineisen kevään vuonna 2009 Aurajoen tuntumassa, kävin Lexin valmennuskurssia ja minusta oli hyvää vauhtia tulossa turkulainen ja toivottavasti lexiläinen. Tulevaisuuden kannalta ratkaiseva pääsykoepäivä ei sujunut kuitenkaan kuten piti. Lähdin rauhallisena ajoissa junalla Helsingistä kohti Turkua, mutta matka tyssäsi tietenkin jo Kirkkonummen Masalaan kun junaraiteet menivät rikki. Äkkiä ulkopuolelta löytyi kuitenkin muita Turun matkalaisia ja niinpä porhallettiin taksilla Turun yliopiston pihaan ja oltiin perillä sopivasti vartti ennen pääsykoetta. Koekaan ei mennyt ilmeisesti ihan putkeen, kun emme tavanneet seuraavana syksynä lexiläisinä.

Nästa år försökte jag igen: på hösten befann den här flickan sig i Wasa City och Justus istället för i Åbo. För oss justusiter är Lex västkusts-syskon. Fast Justus är den yngsta ämnesföreningen och åldersskillnaden till Lex är 30 år, har vi mer gemensamma nämnare än det finns mellan övriga ämnesföreningar. Justus och Lex har båda historiska och oförglömliga jubileumsår detta år.

Lex:s årsfest där vi festade tillsammans i mars var ett otroligt stort spektakel och ni klarade er väldigt bra. Åtminstone trivdes vi justusiter jättebra med alla andra nordiska gäster. Lex populära sillis gjorde ingen besviken i år heller. Mingel och fuktig atmosfär räckte och blev över: när man vaknade i Vasa på söndagen, funderade man på vart hela veckoslutet har försvunnit. Nästa gång kan Lex hjälpa syster Vasa med att snabba på kön till transplantion.

Jokaisella ainejärjestöllä on jotakin, mistä heidät tunnistaa: Lexistä mieleen tulee ainakin Lex-huivi ja SikaSAKKE tapahtuma, jossa lexiläiset näyttivät muille taidokkaasti teeman-

50

mukaista mallia etenkin silliksellä.

Henkilökohtaisemmin olemme päässeet tutustumaan lexiläisiin ja tulevaisuuden kollegoihimme niin kv-viikoilla kuin lakimiesliiton yhteiselintapaamisessa.

Vi justusiter har speciell stämning i vår Kirjoittaja, Anmari tvåspråkiga ämHippeläinen, on Justus nesförening. Det är den så kallade ry:n varapuheenjohtaja ja yleisvastaava. alla med-stämningen. Det betyder att vi har öppenhet och vänskap mellan alla justusiter. Vi är inte bara studeranden som studerar juridik i Vasa, vi är Justus.

Det är ett mål som är guld värt, och som man borde ha mellan ämnesföreningar också. Vi borde skapa mera och mera samarbete mellan oss eftersom vi alla vet att det är lönsamt nu och i framtiden.

Yhteistyön suunnittelu on aloitettu jo monella saralla niin ainejärjestötoiminnan viralliselta puolelta kuin vapaa-ajankin osalta. Tulevaisuudessa jos yhteishaku tulee myös oikeustieteellisen tiedekunnan kannalta ajankohtaiseksi, on yhteistyö entistä tärkeämpää tiedekuntamme talouden turvaamiseksi ja vakauttamiseksi.

Ni alla är alltid välkomna till Vasa för att (studera) och festa med oss. Jag rekommenderar det för alla att bekanta er med Justus och Vasas kultur. Senast hoppas vi att vi ser er ALLA på Justus 20 års jubileumsfest 12.11.2011 och på vår första Nordiska vecka, vilket är värt att vänta på. Eftersom livet som akademiker alltid är härligt, så önskar vi justusiter även en härlig sommar utanför studielivet till alla er lexare!

LexPress

.

vieraasta kynästä 4Tällä palstalla juristikunnan ulkopuolinen henkilö pohtii nykyajan oikeudellisia haasteita.

juristien kanssa

päivittäin ”Mikä saa sinut haluamaan veroasiantuntijaksi?” on ymmärrettävä kysymys työhaastattelussa PricewaterhouseCoopers Oy:n, nykyään tuttavallisemmin PwC:n vero-osastolle, jos CV:ssä lukee koulutustaustana 6 vuotta yleistä valtio-oppia Helsingin yliopistossa. PwC on Suomen johtavia asiantuntijaorganisaatioita, jonka verotuksen parissa työskentelevistä asiantuntijoista noin 70 % on juristeja. Yhtä paljon juristeja työskentelee määrällisesti jo melko suurissa asianajotoimistoissa. Loput asiantuntijoistamme ovat pääsääntöisesti kauppatieteen maistereita tai vero-oikeutta pääaineenaan lukeneita hallintotieteiden maistereita, ynnä muita – kuten allekirjoittanut. Valtiotieteiden lisäksi olen tosin opiskellut kauppatieteitä. Näitä opintoja en vain ole tullut saattaneeksi loppuun, vielä.

Työskentelyyn juristien keskellä tottuu nopeasti ja myös juristit näyttävät tottuvan nopeasti ei-juristeihin.

PwC:n vero-osastolla töitä ei jaeta lähtökohtaisesti koulutustaustan mukaan.

Jokaisen tärkeimpänä työkaluna ovat verolait kommentaareineen. Jokaiselta vaaditaan vastaavasti myös riittävää kirjanpidon ja tuloslaskennan osaamista.

Suurimmalla osalla asiantuntijoista jompikumpi näistä osa-alueista on lähtökohtaisesti heikompi. Työ kuitenkin opettaa nopeasti.

olisi loppuun saatetuista laskentatoimen opinnoistakin, valtio-opista ei juurikaan.

Tässä työssä, kuten työelämässä yleensäkään, mikään opinahjo ei kuitenkaan olisi valmistanut suoraan juuri omaan tehtävään. Opeteltavaa riittää varmasti jokaiselle taustaan katsomatta joka päivälle.

Mutta mikä sitten sai minut haluamaan veroasiantuntijaksi?

Ensisijaisesti se, että valtiotieteet ovat minulle turhan abstrakteja. Päädyttyäni sattuman kaupalla kesätöihin yritysverotoimistoon, jäin verotuksen konkretiaan koukkuun. Palasin opintojeni ohessa kesäisin yritysverotoimistoon, kunnes valmistuin valtiotieteellisestä ja jäin verotuksen pariin kokopäiväisesti.

Verotus, kuten kaiketi juridiikkakin, on lopulta verrattain yksinkertaista. Se on laaja ja monimutkainen alue, mutta ymmärrettävissä ja opittavissa. Ja se on hienoa.

Työhaastatteluni jälkeen olen saanut tehdä kohta 2,5 vuotta töitä yritysjärjestelyryhmässä. Juristin taustasta olisi työssä varmasti hyötyä - kuten

LexPress

Tuula Pirinen, Senior Tax Consultant, International Corporate Tax and M&A Kirjoittaja työskentelee yhteisössä, jossa ei aina tiedä onko työkaverina juristi vai ei.

51

yksi

ajankohtainen

henkilö

uuden eduskunnan

juristeista

Teksti: Anna-Sofia Säämänen, Kuva: Annika Lapintie

Tiedekunnastamme vuonna 1984 valmistunut Annika Lapintie on toiminut kansanedustajana vuodesta 1995 ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuodesta 2006.

Lisäksi hän on ollut Turun kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1989 lähtien.

Lapintie pitääkin valmistumista juuri oikeustieteellisestä tiedekunnasta erittäin hyödyllisenä nykyisissä tehtävissään.

-Juristin koulutus on antanut minulle hyvät valmiudet toimimiseen eduskuntaryhmän johdossa. Lainsäädäntötyöhön osallistumisen ja kriittisen seuraamisen lisäksi on koulutuksestani ollut hyötyä

monien asioiden tasapuolisessa ja harkitussa valmistelussa eduskuntaryhmälle.

Nykyisessä tehtävässäni eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa minulla on ollut tukea myös kansainvälisen oikeuden ja sen mekanismien tuntemuksesta, Lapintie selventää.

Lapintie on Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lisäksi opiskellut aiemmin myös Åbo Akademissa. Opiskeluajoista on jäänyt mieleen itse opintojen lisäksi myös paljon muuta tärkeää.

-Mielestäni yliopisto-opiskeluajan tärkein anti on oman kriittisen ajattelun kehittyminen. Kyseenalaistamisen taitoa ei opi vain luennoilla istumalla tai kirjoja pänttäämällä, vaan keskeistä on sosiaalinen elämä ja muiden opiskelijoiden kanssa asioiden yhdessä pohtiminen.

Tämä oppiminen ei näy opintosuoritusotteissa.

Opiskelijaelämä on muuttunut oleellisesti sitten huolettoman 1980-luvun.

Pienet opintotuet ja kiire valmistua stressaavat nykypäivän opiskelijoita entistä enemmän. Lapintie pitääkin valitettavana tämänsuuntaista kehitystä.

-Tutkintoputkessa olevilla ja toimeentulovaikeuksissa painiskelevilla opiskelijoilla ei ole samalla tavalla aikaa ja mahdollisuuksia verkostoitua ja sitä kautta saada arvokkaita eväitä tulevaisuutta varten. tulevan vaalikauden vaikutus

Suomen poliittinen kenttä koki ja tulee kokemaan radikaaleja muutoksia juuri käytyjen eduskuntavaalien jälkeen.

Käynnissä olevien hallitusneuvotteluiden tulos tulee antamaan suuntaa siitä, mitä

LexPress

53

ajankohtainen

henkilö

maassamme tulee todella tapahtumaan.

Näkemyseroja puolueitten välillä on suuresti. Myös Lapintien mielestä tuleva vaalikausi tulee olemaan haastava hänelle, niin kuin koko eduskunnalle. Myös monia uudistuksia tarvitaan.

-Tuleva vaalikausi luo suuntaa sille millaisessa Suomessa tulevat sukupolvet saavat elää. Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet voimakkaasti ja niitä on myös veroratkaisuilla kasvatettu. Tärkeimpiä uudistuksia tulevalla vaalikaudella olisi estää tuloerojen kasvu ja kaventaa tuloeroja korottamalla perusturvaa ja muuttamalla verotusta oikeudenmukaisemmaksi. Toinen keskeinen asia on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja ympäristöteknologinen kehitys, missä Suomi uhkaa pudota muiden EU-maiden ja muun maailman kyydistä. syy köyhyyteen selvä

Annika Lapintie on tunnettu muun ohella myös nuorten ja vähätuloisten aseman parantamisen puolustajana. Keskeisimmät syyt köyhyyden ja eriarvoistumisen lisääntymiseen ovat Lapintien mielestä selvät.

-Toisaalta eri etuuksien, kuten opintotuen jälkeenjääneisyys yleisestä ansio- ja hintakehityksestä, sekä toisaalta hyvinvointivaltion palveluiden alasajo. Esimerkiksi nuorten psyykkisten ongelmien ratkaisemiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi olisi olemassa paljon tehokkaita keinoja, mutta poliittista tahtoa palveluiden riittävälle rahoitukselle ei tunnu löytyvän. eurokriisi nostanut esiin myös muuta

54

Euroopan maiden taloudelliset kriisit puhuttavat tällä hetkellä paljon ja siitä, kenen kannettavaksi vastuu olisi annettava, ei ole yksimielistä näkemystä. Lapintien mielestä vastuuseen olisi saatava kyseisten kriisien todelliset aiheuttajat ja EU:n kriisitukipaketit jätettävä vähemmälle.

-Tärkeintä eräiden euromaiden kriisissä olisi saada kriisin aiheuttaneet pankit ja sijoittajat vastuuseen. Tällöin tietenkin pankkien nykyiset omistajat

menettäisivät rahojaan ja tarvittaessa valtiot pääomittaisivat omien maidensa pankkeja, tullen samalla niiden uusiksi omistajiksi. Valtiot saisivat sitten aikanaan omansa tai osan siitä takaisin myymällä osuutensa.

Euroopan kriisit ovat tuoneet esiin myös muita Euroopan unioniin liittyviä ongelmia. Lapintie ei olekaan varma, että EU:lla on tarpeeksi potentiaalia kehittyä yksilöiden kannalta tarpeeksi toimivaksi organisaatioksi.

-Eurokriisi on paljastanut sen, että Euroopan unioni ei vieläkään ole onnistunut kehittymään todella demokraattiseksi ja ihmisten arkea tukevaksi yhteisöksi, vaan ihmisten turvan edelle laitetaan valitettavan usein talouselämän etu. suomen vahvuutena rauhanturvaaminen

Lapintie kannattaa rauhanturvaamista ja kansainvälistä yhteistyötä YK:n kautta rauhanomaisin keinoin.

Ns. siviilikriisinhallinta ja tietynlainen puolueettomuus on hänen mielestään oikea valinta.

-Suomen vahvuus on koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan ollut rauhanturvaaminen ja rauhanvälittäminen.

Näistä vahvuuksista ei tule luopua liittoutumalla sotilaallisesti Naton kanssa, vaan Suomen on jatkossa satsattava entistä voimakkaammin maailman ongelmien rauhanomaiseen ratkaisemiseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn kehitysyhteistyön ja siviilikriisinhallinnan keinoin.

Juuri uutisoidulla Osama Bin Ladenin kuolemalla on ennustettu olevan vaikutusta maailman yleisen rauhan ja turvallisuuden kannalta. Lapintie myöntää asian voivan olla näin, mutta muistuttaa, että myös Yhdysvaltojen aiempia toimia ei tule unohtaa.

-Yhdysvaltojen käymällä terrorismin vastaisella sodalla on ollut paljon huonoja vaikutuksia, sillä se on vain lisännyt väkivaltaa ja epäluottamusta maailman maiden välillä. Toivottavasti presidentti Barack Obaman edeltäjäänsä diplomaattisempi toimintatapa maailmanpolitiikassa entisestään vahvistuu.

LexPress

LexPress

55

Kalmarioikeudesta

ja vähän muustakin

18th Willem C Vis International Arbitration Willem C Vis International Arbitration Moot Court on oikeustapauskilpailu, joka kokoaa vuosittain yhteen yli 200 yliopistoa ympäri maailmaa.

Kilpailun aikana joukkueet pääsevät laatimaan kansainvälistä sopimusriitaa koskevat kirjelmät kantajan ja vastaajan puolustukseksi sekä harjoittamaan suullista argumentointia välimiesoikeuden edessä.

Teksti ja kuvat: Saara Ingström

Olen juuri selvittänyt ystävilleni oikeustapauksen tämän vuotuista sisältöä. Kaksi kansainvälistä yritystä on käynyt kauppoja syötiksi käytettävistä kalmareista. Toimitetut kalmarit ovat kuitenkin liian pieniä, minkä johdosta niitä ei voida käyttää aiottuun tarkoitukseen. Myyjä kiistää osapuolten sopineen kokovaatimuksesta ja kieltää sopimusrikkomuksen, jolloin ostaja käynnistää välimiesmenettelyn Milanon kauppakamarin alaisuudessa paljastaen asian samalla lehdistölle. Jotta soppaan saataisiin vielä vähän lisää aineksia, päättää ostaja haastaa välimiesoikeuden tuomiovallan. Ostaja katsoo, ettei sitä ole perustettu osapuolten välityssopimuksen mukaisesti, jolloin välitystuomio on altis kumoamiskanteille.

tekemään jotain näin konkreettista. Kilpailun jälkeen tuntee todella tehneensä töitä ja syventyneensä kunnolla opiskelemaansa aiheeseen.

Veni, Vidi, Vici in Wien

Kilpailu huipentui viikkoon Wienissä, jossa pääsimme mittailemaan taitojamme Sydneyn, Salzburgin, Floridan ja Wellingtonin joukkueita vastaan. Viimeisessä istunnossa meillä oli vastassa edellisvuosina voittanut Wellington ja välimiehenä itse maailmankuulu välimiesoikeuden asiantuntija W. Laurence Craig, jota olimme useaan kertaan siteeranneet kirjoituksissamme. Pysyimme kuitenkin tyyninä ja veimme voiton kotiin. Emme

Seitsemän kuukauden ajan olemme joukkueemme kanssa laatineet kirjallisia ja suullisia argumentteja kummankin osapuolen puolustukseksi. Tapauksen oikeudellisia ongelmia ratkoessa on saanut huomata, ettei mikään koskaan ole varmaa eikä oikeustiede todellakaan ole mustavalkoista. Olemme viettäneet lukuisia tunteja kirjastossa lukien kymmeniä kirjoja ja artikkeleja, kahlaten läpi oikeustapauksia, yrittäen kääntää tapauksen faktat ”asiakkaallemme” sopivaan valoon, etsien sopivia lainkohtia ja soveltaen oppimaamme käytännössä juuri tämän kyseisen tapauksen ratkomiseen. Muiden opintojen parissa on mahdotonta päästä

56

LexPress

Turku-team 2011 (Emmi Lesonen, Jakub Nosek, Netta Skön ja Saara Ingström) kiittää valmentajaansa Mika Viljasta sekä asianajotoimistoja: Borenius & Kemppinen, Castrén & Snellman, Dittmar & Indrenius, Hannes Snellman, Merilampi sekä Roschier. Toimistot tukivat joukkuetta ja järjestivät kaikille suomalaisille joukkueille workshoppeja. Joukkue kiittää myös Lex ry:tä tuesta.

ehkä ihan kirjaimellisesti, mutta ylitimme kuitenkin itsemme ja annoimme kunnon vastuksen. Istuntojen jälkeen oli luontevaa lähteä vastapuolen kanssa Wienin aurinkoon kaljalle tekemään tuttavuutta ja kehumaan kilpaa suorituksia.

Viikko Wienissä vierähti hujauksessa.

Vapun läheisyys saattoi vaikuttaa mielialoihimme, sillä karnevaalitunnelma oli aistittavissa asunnollamme, jonka jaoimme Helsingin yliopiston joukkueen kanssa. Moottilaisille oli varattu Wienistä oma yökerho Ost Klub, jonka hämyssä yksi jos toinenkin ystävyyssuhde sai alkunsa ja jonne mekin iltaisin suuntasimme. Uusien suomalaisten ja kansainvälisten tuttavuuksien kanssa juhliessa viimeisetkin pitkäksi venähtäneiden kirjastoöiden muistot ja kahvinpurut vatsassa pyyhkiytyivät hujauksessa pois mielestä. Olimme myös käyneet ennen Wieniä harjoittelemassa pre-Mooteissa Helsingissä ja Riikassa, joissa tehtyjen tuttavuuksien kanssa oli mukava Wienissä jatkaa jutustelua.

Until next time

Kokonaisuudessaan Vis Moottiin osallistuminen oli unohtumaton kokemus.

Täysin uudenlainen opiskelumetodi, mahdollisuus syventyä opiskelemaansa aiheeseen, uudet suomalaiset sekä kansainväliset ystävät ja mahdollisuus kokeilla asianajajan saappaita jo opiskeluaikana ovat kaikki etuja, joita ilman Moottiin osallistumista emme olisi voineet saavuttaa. Voimme lämpimästi suositella oikeutapauskilpailuihin osallistumista kaikille opiskelijoille: muilla kursseilla on yksinkertaisesti mahdotonta oppia yhtä paljon ja saada samanlaisia elämyksiä. Varmaa on, että tulemme palaamaan Wieniin: joko välimiehiksi tai sitten valmentamaan seuraavia Turun joukkueita.

Kiinnostuitko?

Willem C Vis Moot Court yhdessä muiden oikeustapauskilpailuiden kanssa pyörähtää käyntiin jälleen ensi syksynä.

Lisätietoa löydät mm. opintooppaasta. Saara Ingströmille voi myös lähettää mieltä askarruttavia kysymyksiä osoitteeseen: scings@utu.fi

LexPress

57

Raportti:

legendaarinen viikko Pohjoismaisia oikeustieteilijöitä saapui taas viikoksi viihdyttämään lexiläisiä läsnäolollaan ja raikuvilla lauluesityksillään maaliskuiseen Turkuun. Tässä lyhyt todistus siitä, ettei nordisti-henki varmasti jättänyt ketään kylmäksi.

Teksti: Saara Aholainen, Kuvat: Aleksi Lundén

Maanantai – Joukko innokkaita toimikuntalaisia otti varaslähdön juhlavuoden kv-viikkoon nappaamalla aamulaivan kohti Tukholmaa, jossa odottelivat viikon ensimmäiset pohjoismaiset vieraat.

Tiistai – Meno jatkui laivan rantauduttua TYY:n saunalla huipputerveellisen pizza-olut -aamiaisen parissa. Dekaani Jukka Mähösen sekä vuosijuhlamarsakoiden toivottaessa vieraat tervetulleeksi Turkuun Calonialla järjestetyssä cocktail-tilaisuudessa oli viikko valmis vierähtämään kunnolla käyntiin.

Aurinkolahden mökille saavuttiin hyvässä nousussa, ja melko nopeasti käynnistyivätkin ”Kommunistit vastaan Kapitalistit” –henkiset mökkisitsit. Jokainen viikolle osallistunut ainejärjestö, ja muutama innokas yksilöhenkilökin, sai sitsien aikana esitellä laulunlahjojaan mitä railakkaampien esitysten merkeissä.

Keskiviikko – Vaikka aamu saattoikin useiden kohdalta alkaa hieman huonossa hapessa, olivat kaikki ainakin suhteellisen virkistyneitä vietettyään leppoisan kaksituntisen kylpylä Caribiassa. Tästä suunta kävi kohta Pansiota ja legendaarista Minttu-excua, jossa vastaanotto ja tarjoilu oli jälleen mitä mahtavin. Pansiosta siirryttiin Club Vegasiin, jossa saatiin kuulla mielenkiintoinen esittely koskien Suomen arpajaislain uudistusta.

Pienen välikuoleman jälkeen kv-vieraat ja kymmenet lexiläiset siirtyivät Calonialle, jossa oli vuorossa Hannes Snellmanin järjestämä esittely- ja cocktailtilaisuus. Paikalla tarjoiltiin mitä mielikuvituksellisimpia drinkkejä odotellessa siirtymistä pe-rinteisiin Sex i Lex –bileisiin.

Torstai – Aamu alkoi Itämeri-teeman mukaisella vierailulla Merikeskus Forum Marinumiin, jossa vieraat saivat tutustua erilaisiin Itämeri-aiheisiin näyttelyihin. Tämän jälkeen Lakimiesliitto tarjosi lounaat ja kertoi omasta toiminnastaan. Lounaan jälkeen seurasi ylläri, joka olikin koko viikon ainut urheilusuoritus.

Illalla sitsattiin Kirkkotiellä teemalla ”Make Love – Not War” aka. ”Naked Thursday” -teema, jonka toiset ottivat enemmän ja toiset vähemmänt tosissaan.

Perjantai – Erinäisten etkoilujen ja cocktail-tilaisuuksien jälkeen koko vieraskatras saatiin onnistuneesti siirrettyä Messukeskukseen, ja Lexin huikeat 50-vuotisvuosijuhlat saivat suuret suosionosoitukset ja kiitokset kaikilta osallistuneilta.

Lauantai – Lexin legendaarista sillistä vietettiin Liedon Parmaharjulla. Erinäisistä perinteistä johtuen reportaasi sillikseltä jäänee tähän.

LexPress

59

Katsaus Lex-Wappuun Lyhyt kertaus siitä, mitä oikeastaan tapahtuikaan Lexin legendaarisella wappuviikolla. Ohessa myös kuvakooste.

Teksti: Noora Mäki ja Annika Falben päivä 1

Koko Lexin legendaarinen vappu lähti käyntiin yleisurheilukisoilla, joissa lexiläiset pääsivät jälleen mittelemään tiedekunnan edustajia vastaan. Urheiluhenkeä löytyi heti vapun alkajaisiksi, ja jälkilöylyjen lomassa palkittiin päivän voittajat. päivä 2

Muiden opiskelijoiden jatkaessa arkisia rutiineitaan kokoontuivat lexiläiset torstaina toimistolle pääkön vappuboolille – varsin tujulle sellaiselle. Jokainen paikalla ollut varmasti havaitsi ilmassa leijuvat promillet myös iltapäivän poikkitieteellisillä sitseillä, joilla meininki oli tulinen. Meno yltyi jo ensimmäisen juomalaulun aikana, eikä P-klubille jäänyt epäselvyyttä lexiläisten vappuhurmoksesta. Sitsien runsaat ruoka- ja juomatarjoilut varmistivat juhlatunnelman jatkumisen pitkälle myöhään yöhön ELSA Turun järjestämissä Meksiko-bileissä.

Kirkkotie edusti vaihteeksi hyvinkin poikkitieteellisenä. Seuraavana aamuna käden kopeloidessa särkylääkettä mielessä soi vain yksi säkeistö : ”oo vatten oo vatten oo vatten är so gott..”. päivä 3

Uusi aamu valkeni aurinkoisena ja lämpimänä, mikä sai ihmiset liikkeelle jo varhain. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua eri alojen opiskelijoiden kokoontuessa sankoin joukoin Vartiovuorenmäelle juhlistamaan Akateemisen Mölkyn MM-kisoja. Paikalle saapui kaiken kaikkiaan 91 joukkuetta, joista voiton vei Ossi Raita Fan club Helsingistä.

Hyvän menon varmistivat perintinen

DJ, Teemu Puutio, Lexin itseoppineet tuomarit sekä kevään ensimmäiset grillimakkarat. Päivän aikana julistettiin lisäksi Lexin miesten ja naisten fuksisuosikit. Onnea Mirka ja Mikael. Päivän taittuessa iltaan juhlijoiden suunta käänyi kohti Börssiä. päivä 4

Kauan odotettu Vappuaatto koitti viimein ja haalarit alkoivat olla niin likaiset että olisivat pysyneet itsellään pystyssä. Toimittajien kuuleman mukaan Mikko Vuorenpään juonto Tapiolan Wappusouduissa oli loistavaa ja kilpailijoiden soutukyvyt kyseenalaiset. Huono ilma ei haitannut, sillä Lex juhlisti iltapäivää bussissa laulellen ja aliarvostettuja pubeja kierrellen. Täydellinen wappuaatto sai nosteensa Taidemuseonmäellä, kun sai totella TYY:n puheenjohtajan käskyä laittaa lakki päähän. Skumppakorkit lentelivät kilpaa ja tunnelma oli taivaissa.

Lex kokoontui tuttuun tapaansa Puolalanpuiston kalliolle jakelemaan juomaa janoisille. Ja niitähän riitti. Ilta sai täydellisen päätöksen kuuluisissa Kirkkotien vappubileissä, jossa jaksettiin taas juhlia muita kauemmin. päivä 5

Sunnuntaina edessä oli kollektiivinen darra, eli TYYn Vappupiknik Vartiovuorenmäellä. Sydän jyskyttäen huonovointiset opiskelijat kapusivat kohti puistoa, jossa Lexin lippu oli helppo bongata. Onneksi kunnon krapulamättö on vaan aina niin hyvää. Verkkainen tissuttelu johti osalla välikuolemaan, kun taas ”onnekkaimmat” pääsivät jälleen uuteen nousuun ja jatkoivat vappuriehaa vielä n:n päivän.

LexPress

61