Issuu

LEXPRESS

OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N JÄSENLEHTI

Tapahtumat

TEKSTI | SILJA YLI-HINKKALA KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Kevätlukukausi on jälleen käynnistynyt, Kirkkotie avattu ja monen ajatukset suuntautuvat jo kohti kevään tulevia tapahtumia. Vuosijuhlat ja vappu häämöttävät horisontissa, mutta kevääseen mahtuu lukuisia tapahtumia laidasta laitaan. Oikis on ihmisen parasta aikaa, ja Lex tarjoaa siihen monipuolisen valikoiman urheilutapahtumia, sitsejä, asiapitoisia tilaisuuksia ja paljon muuta. Opiskeluaika on myös ainutlaatuinen tilaisuus kokeilla siipiään tapahtumien järjestäjänä. Kysyimme kolmelta lexiläiseltä ajatuksia tapahtumista niin osallistujan kuin järjestäjänkin näkökulmasta.

1. Millainen tapahtumatyyppi saa lähtemään kotoa, vaikka väsyttää?

Sitsit, asiapitoiset, poikkitieteelliset tapahtumat vai jotain muuta?

2. Vinkki fukseille: mitä tapahtumaa ei kannata missata?

3. Oletko järjestänyt tapahtumia Lexissä tai muualla? Kerro kokemuksistasi: mikä oli parasta, mikä yllätti?

Helena Kuronen, 1. vuosikurssi

1. Tämä riippuu tietysti aina tapahtumasta, mutta sitsit saavat useimmiten liikkeelle fiiliksestä riippumatta.

2. Isoimpiin tapahtumiin kannattaa aina mennä, kuten Peiskälle ja ehdottomasti Lexin pikkujouluihin :)

3. Tapahtumajärjestäjän kokemusta on vuosien varrella kertynyt kyllä useammasta suunnasta. Parasta on projektista riippumatta ollut yhteistyö huipputyyppien kanssa, koska yhdessä tehdessä on aina kivaa. Järjestäminen kartuttaa myös suunnittelu- ja koordinointitaitoja merkittävästi. Yllättävintä on useimmiten huomioon otettavien yksityiskohtien moninaisuus.

Joona Rasi, 3. vuosikurssi

1. Mut saa lähtemään liikkeelle erityisesti tapahtumat, joissa on rentoa tekemistä ja hengailua. Erityisesti urheilua tai liikkumista sisältävät tapahtumat on mahtavia. Toinen on isot tapahtumat, joissa pääsee näkemään paljon tuttuja.

2. Mitään tapahtumaahan ei lähtökohtaisesti kannata missata, mutta jos johonkin vaara tästä liittyy, niin se on sillis. Tuntematon kohde ja aikainen bussi vujujen jälkeen on vaarallinen yhdistelmä. Sillis on myös yksi hauskimmista tapahtumista tarjoten vähän kaikkea ja muuttuen vähän vuosittain; kertaakaan ei kannata jättää välistä.

Ella-Sofia Lindeman, 2. vuosikurssi

1. Tämä on ehkä klisee, mutta mua innostaa kaikenlaiset tapahtumat! Oon mukana opintojaostossa, joten tietysti asiapitoiset ohjelmat on lähellä sydäntäni. Lähden kuitenkin mielelläni mukaan niin sitseille, baariin kuin kirkkotiellekin <3

2. Oman fuksivuoden suosikki oli ehdottomasti sillis ja vujut, joten kannattaa lähteä niiden järkkämiseen mukaan! Lisäksi vappu kokonaisuudessaan on unohtumaton. Uudempi tuttavuus on Deloitte Curling, sitä ei kannata ens vuonna jättää välistä!

3. Niinkuin monet muutkin tässä gallupissa, olin järjestämässä jo legendaariseksikin muodostunutta vuoden 2025 akateemista silliaamiaista.

Oon järjestäny Lexissä sillistä ja vaellusta, ja toki myös mukana esim. toogien, eri rastikierrosten jne. järkkäämisessä. Lexin ulkopuolella kokemusta on karttunu urheilutapahtumien järjestämisestä. Tapahtumien järjestämisessä parasta on hyvän porukan kanssa yhdessä tekeminen ja oman kädenjäljen näkyminen lopputuloksessa. Yllättävää Lexin tapahtumien järjestämissä on ollut, kuinka paljon tutustuu kanssalexiläisiin, ja miten hienoja kokonaisuuksia vapaaehtoispohjalta saadaan aikaan.

Käy kurkkaamassa Senilexin hallituskonkarin haastattelu!

Lue Bergenin kv-viikon upeista tunnelmista!

Vilkaise uutta palstaa, jossa esitellään Lexin taustalla vaikuttavia toimijoita.

1/26

Päätoimittaja: Pilvi Oinonen lexpress@lex.fi

Toimitusavustaja: Silja Yli-Hinkkala

Toimituskunta:

Ruut Alarautalahti

Hilla Hanhimäki

Viivi Kiviniemi

Helena Kuronen

Ella-Sofia Lindeman

Stina Nurmi

Ville Piirainen

Joona Rasi

ISSN 1235-371X Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

@LexTurku

@lexturku

@LexTurku Seuraa

Taitto ja ulkoasu: Pilvi Oinonen

Kansikuva: Pilvi Oinonen

Galleriakuvat: Heidi Virtanen

Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

Ilmoitusmyynti: Pietari Halme talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Painosalama Oy

Painos: 80 kpl

06 PÄÄKIRJOITUS

Uusi vuosi ja uudet alut – kliseekö?

08 PUHEENJOHTAJALTA

Uuden edessä, mutta en yksin

10 EDARISSA TAPAHTUU

Miksi lähteä mukaan vaikuttamaan

– uuden kauden ajatuksia

14 SENILEXIN KUULUMISIA

Haastattelussa Senilexin hallituskonkari

Inari Paila

18 LEX FACTOR

22 BERGENIN KV-VIIKKO

Vuorten kupeesta vuosijuhliin

– KV-viikko Bergenissä

24 BEHIND THE LEX

26 OPINTOPALSTA

Edunvalvontaa opiskelijoiden tulevaisuuden puolesta

28 IUS NATURALE

Onko poliisin toimivaltuuksien kasvattaminen uhka perusoikeuksille?

35 LOPUKSI

Kannattaa käyttää kieliä!

Uusi vuosi ja uudet alut – kliseekö?

Vuoden ensimmäinen LexPress tuo mukanaan paitsi uuden lehden myös uuden päätoimittajan. Haluan heti alkuun kiittää viime vuoden päätoimittajaa eli valovoimaista Iina Marttilaa hänen tekemästään upeasta työstä lehden parissa. Uutena päätoimittajana otan ilolla vastaan tehtävän jatkaa lehden laadukasta ja monipuolista tekemistä.

Vaikka vuoden vaihtuessa moni asia muuttuu, näyttää siltä, että yksi asia pysyy samana: vuoden ensimmäisen lehden pääkirjoituksessa päädytään taas pohtimaan uusia alkuja ja muutoksia. Uusi vuosi, uudet mahdollisuudet ja niin edelleen. Vaikka aihe saattaakin kuulostaa hieman kliseiseltä, sitä on vaikea täysin välttää. Vuoden vaihtuessa moni asia todella muuttuu. Kalenteriin ilmestyy uusia kursseja, uusia tapahtumia ja monelle myös uusia vastuita. Samalla huomaa olevansa taas täysin eri kohdassa opintojaan kuin vielä vuosi sitten.

Kun tämän lehden tekstejä alkoi kertyä taittoa varten, huomasin nopeasti, että sama ajatus toistui niissäkin. Useampi kirjoittaja pohtii omia uusia vastuitaan tai tulevaisuuden näkymiä opinnoissa ja työelämässä. Näyttää siis siltä, että tämän numeron yhteiseksi teemaksi on muodostunut – ehkä hieman odotetustikin – uuden vuoden tuomat uudet alut.

Alkuvuosi on usein täynnä tekemistä. Luentojen ja kurssien lisäksi monella pyörivät mielessä kesätyöhaut, tulevat kurssivalinnat tai muuten vain pohdinta siitä, mihin suuntaan opinnot ja tulevaisuus ovat viemässä. Tällaisina hetkinä on helppo huomata, kuinka moni asia opiskelija-arjessa on jatkuvassa liikkeessä.

Myös yksi toinen asia pysyy vuodesta toiseen samana: Lexin vahva yhteisö. Opiskelijaelämä koostuu paljon muustakin kuin luennoista ja tenteistä. Ainejärjestötoiminta, tapahtumat sekä yhdessä järjestetyt projektit ovat monelle merkittävä osa opintoja, ja niiden kautta syntyy kokemuksia, ystävyyssuhteita sekä käytännön vinkkejä arjen helpottamiseksi.

Tämän lehden teksteissä näkyy, kuinka monella eri tavalla lexiläiset osallistuvat yhteisön rakentamiseen. Mukana on pohdintaa vaikuttamismahdollisuuksista, ainejärjestötoiminnasta ja edunvalvonnasta, samalla kun kurkistamme opiskelijaelämän kevyempään puoleen gallupin ja uuden, toimijoihin keskittyvän palstan kautta. Yhdessä nämä antavat hyvän kuvan lexiläisten arjesta.

Olen iloinen saadessani olla mukana kokoamassa näitä ajatuksia yhteen. Lehteen on tehty myös pieniä uudistuksia, samalla säilyttäen sen tutut ja toimivat elementit. Tänä vuonna toimitusavustajana toimii Silja Yli-Hinkkala , jonka kanssa lähdemme yhdessä tekemään ja kehittämään lehteä eteenpäin. Toivotan kaikille mukavia lukuhetkiä tämän vuoden ensimmäisen LexPressin parissa!

Pilvi Oinonen Päätoimittaja lexpress@lex.fi

Uuden edessä, mutta en yksin

Vuoden vaihtuminen tuo aina tullessaan muutoksen tuulia. Minulle tämä alkava vuosi merkitsee monella tapaa uutta vaihetta. Edessä on toinen vuosi hallitustoimintaa, nyt uutena tehtävänä hallituksen puheenjohtajuus. Se ei kuitenkaan ole ainut asia, joka muuttui. Olen nyt myös opintojeni puolivälissä, ainakin jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja valmistun tavoiteajassa. Sitä en kuitenkaan vielä lupaa kenellekään.

Monella rintamalla olen siis astumassa hieman tyhjän päälle. Myös tämän palstan kirjoittaminen kuuluu näihin uusiin asioihin. Pyörittelin pitkään mielessäni, mistä haluaisin kirjoittaa. Halusin tuottaa jotain kiinnostavaa tai vähintään lukemisen arvoista. Saatoin jopa päätyä pyytämään lisäaikaa päätoimittajalta, jolle olin luvannut palauttaa tekstit määräpäivään mennessä toisin kuin edeltäjäni.

Vaikka edessä on paljon uutta, en ole aloittamassa tyhjästä. Oikeunalaopintojen kautta olen päässyt rakentamaan osaamista,

Vaikka edessä on paljon uutta, en ole aloittamassa tyhjästä.

jonka päälle olen lähdössä rakentamaan omaa seminaarityötäni ja sen pohjalta myös ON-tutkielmaa. Ainejärjestötoiminnan puolella viime vuoden kokemus hallituksessa työskenteleystä ja keskustelut edeltäjieni kanssa antoivat minulle selkeän kuvan siitä, millaiseen suuntaan haluan toimintaa omalla kaudellani viedä.

Näiden niin sanottujen formaalien oppien lisäksi olen saanut mukaani paljon muuta, ehkä vieläkin arvokkaampaa tietoa: muiden opiskelijoiden kokemuksia, vinkkejä ja neuvoja. Näitä viisaita ja vähemmän viisaita neuvoja olen kerännyt mukaani Calonialta, Kirkkotieltä, Toimistolta sekä tietysti myös erinäisistä tapahtumista. Omalla kohdallani näiden vinkkien seuraaminen on johtanut keskimäärin hyviin asioihin, vaikken suosittelekaan

Ainejärjestö näyttäytyy arjessa usein tapahtumien järjestäjänä, edunvalvojana tai tiedottajana, mutta sen todellinen voimavara on yhteisö ja kaikki siihen kertyneet kokemukset.

ottamaan kaikkea käyttöön sellaisenaan. Erityisesti silloin, jos neuvojen lähteenä on Jodel.

Mielestäni nämä kanssaopiskelijoilta saadut neuvot ovat yksi arvokkaimpia asioita, joita voimme muilta lexiläisiltä saada. Vanhemmat opiskelijat ovat käyneet läpi samat kurssit, kurssikaverit painivat samojen haasteiden kanssa ja joskus nuoremmalla opiskelijalla voi olla näkökulma, jota et ole itse tullut ajatelleeksi. Ainejärjestö näyttäytyy arjessa usein tapahtumien järjestäjänä, edunvalvojana tai tiedottajana, mutta sen todellinen voimavara on yhteisö ja kaikki siihen kertyneet kokemukset.

Tämän vuoden henkilökohtaisena tavoitteenani on varmistaa, että jokainen lexiläinen saa mahdollisuuden kokea yhtä hienoja asioita kuin minä. Siksi haluan kaiken uuden ja välillä hektisen arjen keskellä myös jakaa eteenpäin omia parhaita ja käytännöllisimpiä neuvojani. Tulkaa siis rohkeasti jututtamaan tai kertomaan omat parhaat vinkit, oli se sitten tapahtumissa, Calonian käytävillä tai Toimistolla kahvikupin ääressä.

Iiro Toivonen, hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

Miksi lähteä mukaan vaikuttamaan? – uuden kauden ajatuksia

TEKSTI | ELLA-SOFIA LINDEMAN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA

Vuosi – ja samoin valta – on vaihtunut. Jännittävää, pääsen ensimmäistä kertaa kirjoittamaan

LexPressiin! Pyörät ovat lähteneet hyvin pyörimään Ryhmä Lexissä. Jo viime vuoden puolella ryhmä järjestäytyi ja valitsi puheenjohtajiston sekä esitykset edustajistolle TYY:n erilaisiin toimielimiin.

Tässä kootusti tärkeimmät henkilövalinnat uuden edustajiston marraskuisesta järjestäytymiskokouksesta:

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus: Lauri Pesonen

Valintatoimikunta: Anton Pohjola , varalla Elsa Wahlman

Turun ylioppilaslehden (Tylkkäri) johtokunta: puheenjohtaja

Emil Jacobsson , jäsen Riku Tissari

Taloustoimikunta: Niilo Peräaho

Avustustoimikunta: Lenni-Heikki Ruokanen

Ryhmä Lexin puheenjohtajana toimii tänä vuonna allekirjoittanut ja aisapareinani minulla on 1. varapuheenjohtaja Emil Jacobsson sekä 2. varapuheenjohtaja

Otto Tammi

Katseet on jo vahvasti suunnattu tulevaan kahteen vuoteen ja lähdemmekin innolla puolustamaan oikkareiden näkokulmaa

TYY:ssä. Painopisteinämme tulee olemaan jo vaaliohjelmassakin mainitut asiat: järkevä taloudenpito sekä opiskelijoiden arjessa kohtaamat haasteet. Näistä olemme pitäneet ääntä myös viime kaudella.

Vaalien aikaan ja jälkeen tulin itse pohtineeksi, mikä saa ihmiset lähtemään mukaan vaikuttamaan. Varsinkin, kun se ylioppilaskunnassa tapahtuu usein pyyteettömästi.

Itselläni halu vaikuttaa on syntynyt jo ala-asteella oppilaskunnan hallituksessa. Silloin päänvaivaa aiheutti esimerkiksi välituntiak -

Ryhmä Lexiläisiä edustajiston järjestäytymiskokouksessa

Pienet

askeleet oikeaan suuntaan muuttuvat ajan myötä merkittäviksi saavutuksiksi, kunhan yhteinen tavoite pidetään mielessä.

tiviteettien puute ja kouluruoka, joka ei lapsen makunystyröitä hivellyt. Vettä on virrannut paljon Aurajoessa tuon jälkeen, mutta sitkeästi edelleen täällä vaikutetaan. Areenoita olen vaihtanut kouluista järjestöihin ja edelleen kunta- ja opiskelijapolitiikkaan. Välillä olen myös pitänyt ihan rehellisesti taukoa, sillä ehkä vähemmän yllättäen työ ei ole aina palkitsevaa ja olen usein joutunut pohtimaan, mikä tässä lopulta palkitsee.

Noh, vaikka muutos on hidasta, on se usein silti havaittavissa. Ja juuri se muutos on se, miksi tätä tehdään. Ajatukset ja visiot voivat joskus olla hieman utopistisiakin, mutta ne toimivat ohjenuorina siinä työssä, jota teemme päivittäin paremman opiskelija-arjen eteen. Pienet askeleet oikeaan suuntaan muuttuvat ajan myötä merkittäviksi saavutuksiksi, kunhan yhteinen tavoite pidetään mielessä.

Vaikka et omaisikaan suurta visiota paremmasta huomisesta, tarjoaa tämä työ myös paljon muutakin. Itse olen löytänyt elinikäisiä ystäviä ja saanut niitä surullisenkuuluisia hyödyllisiä verkostoja, jopa eduskuntaan ja valtioneuvostoon asti. Tämä on yhteisö, johon kerran liittyessään on vaikeaa hylätä.

Usein totean, että ihminen saattaa lähteä vaikuttamistoiminnasta, mutta vaikuttamistoiminta ei lähde ihmisestä. Vaikuttamisen muodot saattavat muuttua, mutta palo asioiden edistämiseen ja halu jättää yhteisö hieman paremmaksi paikaksi kuin se oli sinne tullessa säilyy. Lopulta kyse on uteliaisuudesta ja välittämisestä.

Näiden ajatusten pohjalta kannustan myös juuri sinua lähtemään mukaan edunvalvontaan. Ryhmä Lexin ovi on aina avoinna kiinnostuneille ja nyt uuden kauden alkaessa on enemmän kuin hyvä aika hypätä mukaan. Otan mielelläni vastaan kehitysideoita toimintaamme liittyen sekä kuulen ajatuksia ylioppilaskunnan tulevaisuudesta. Tiedän, että näin kokevat myös muut edaattorimme ja varaedaattorimme. Nykäiskää siis rohkeasti hihasta, näätte meidät sitten Calonialla, tapahtumissa tai vaikka kävelemässä Jokirannassa!

They say law firms are stiff. Come see for yourself.

Krogerus on yksi Suomen johtavista liikejuridiikan asianajotoimistoista. Menestysreseptimme ainesosia ovat ratkaisukeskeinen ajattelutapamme ja kykymme katsoa kaksi askelta eteenpäin. Jatkuva kasvumme on maamme terävimpien tekijöiden ansiota: töitä tehdään yhdessä erinomaisen asiakaskokemuksen luomiseksi jo yli 270 krogeruslaisen voimin.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme uusia kunnianhimoisia ja kehittymishaluisia kollegoja monipuolisiin tehtäviin. Liittymällä Krogerus Student Forumiin kuulet avoimista trainee-paikoistamme ja tulevista tapahtumistamme.

Traineeohjelmaa

Praktiikkaa

156

Juristia

Liity Krogerus Student Forumiin

Haastattelussa Senilexin hallituskonkari Inari Paila

TEKSTI | STINA HEDMAN KUVAT | HAASTATELTAVAN KOTIALBUMI

Opiskeluvuosien jälkeen Inari Paila valittiin alumniyhdistys Senilexin hallitukseen. Paila ehtikin toimia hallituksen tiedotusvastaavana yli kymmenen vuotta, kunnes päätti jättäytyä pois viime vuoden puolella. Pailan seuraaja, Senilexin hallituksen uusi tiedotusvastaava Stina Nurmi halusi haastatella Pailaa ja kysyä häneltä näkemyksiä ja kokemuksia liittyen opiskeluiden jälkeiseen elämään ja alumnitoimintaan.

1. Kerro vähän itsestäsi

Olen entinen lexiläinen ja nykyinen senilexiläinen Inari Paila (o.s. Kinnunen). Työskentelen Knowledge Managerina ja asianajajana Dittmar & Indreniuksella. Olen kotoisin Pohjois-Karjalasta, mutta kotiuduin Turkuun opiskeluaikoina erinomaisesti. Nykyään asun Helsingin Hakaniemessä mieheni kanssa. Pidän muun muassa kirjallisuudesta, hyvästä ruoasta, musiikista, luonnosta, pyöräilystä, söpöistä eläimistä ja tietovisailusta.

3. Toimit Senilexin tiedotusvastaavan tehtävässä kunnioitettavan pitkän ajan. Mikä sai sinut viihtymään tehtävässä niin pitkään?

Olin jo opiskeluaikana Lex ry:n hallituksessa, ja Senilexissä toimiminen oli sille luontevaa jatkoa, vaikka välissä hieman taukoa olikin. Olen aina pitänyt yhdistystoiminnasta: siinä oppii tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten ja tahojen kanssa, ja ydintehtävänä on toimiminen yhdistyksen jäsenistön hyväksi. Usein on tarkoituksenmukaista, että yhdistyksen toimihenkilöt ja hallituksen jäsenet säilyvät osin samoina, jottei pyörää niin sanotusti tarvitse aina keksiä uudelleen eikä samoja virheitä toistaa, ja jotta yhdistyksen

2. Kertoisitko lyhyesti Senilexistä?

Senilex on Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden oma yhdistys, joka tarjoaa Turusta valmistuneille juristeille keinoja ylläpitää opiskeluaikana syntyneitä ystävyyssuhteita sekä mahdollisuuksia tavata eri ikäpolvien Turusta valmistunutta juristikuntaa suosituissa tapahtumissamme. Yritysvierailujen ja muiden tapahtumien substanssianti on myös hyvin antoisaa; on aina kiinnostavaa kuulla, miten ja millaista työtä eri organisaatioissa tehdään.

muistitieto säilyy. Mutta tietenkin myös aktiivien vaihtuvuus on erinomainen asia, sillä se takaa uudistumisen ja estää urautumista! Suoraan sanoen jumiuduin hallitukseen liian pitkäksi ajaksi: vaikka pestiini kuului varsin paljon tehtävää, tuntui vaivattomammalta jatkaa toimessa hoitaen asiat tutuilla rutiineilla kuin löytää aikaa seuraajan perehdyttämiseen. Ja nytkin perehdyttäminen on vielä kesken, vaikka Stina aloitti tiedotusvastaavana jo lähes vuosi sitten…

4. Mitä alumnitoiminta sinulle merkitsee ja miten Lex-henki näkyy Senilexin toiminnassa?

Alumnitoiminta ja alumnitilaisuuksiin osallistuminen sinänsä on mielestäni erityisen hyödyllistä vastavalmistuneille ja uransa alkuvaiheessa oleville: yritys- ja viranomaisvierailuilla saa tietoa eri juristiammateista ja pääsee luontevasti keskustelemaan eri tehtävissä työskentelevien juristien kanssa. Opiskelijat peräänkuuluttavat työelämätaitojen opettamista yliopistossa, ja alumnit ovatkin mukana useilla tiedekunnan kursseilla tuomassa käytännön näkökulmaa opintoihin. Myös Senilexin tilaisuudet, jonne Lex-hengessä on nykyään myös opiskelijoille oma kiintiö, ovat hyvin opettavai -

sia ja voivat tukea uravalintojen pohdinnassa. Senilexin tilaisuuksissa tapaa vanhoja tuttuja sekä pääsee luontevasti keskustelemaan uusien ihmisten kanssa. Meillä Turun oikeustieteellisestä valmistuneilla on ainutlaatuinen yhteys, jota muualta valmistuneet ovat jopa kadehtineet, ja Lex-henki säilyy vahvana myös valmistumisen jälkeen. Juristipiirit ovat Suomessa varsin pienet, ja lexiläisyys on mukava yhdistävä tekijä niin työliitännäisissä tilanteissa kuin vapaamuotoisemmissakin ympyröissä.

Kuvassa: Inari (vas.), Mike ja Leena Wappusouduissa vuonna 2000.

5. Paras muistosi opiskeluajoilta?

Opiskeluaika kokonaisuudessaan oli ihan parasta! Tietysti aika kultaa muistot, mutta hienointa ovat ne mainiot ihmiset, joihin opiskeluaikana tutustuin ja joista tuli osa elämääni – itse asiassa valtaosa läheisimmistä ystävistäni on opiskeluajalta ja Lexistä. Tykkäsin kovasti myös itse opiskelusta: lukemisesta kirjastossa ja tauoista Calonian kahvilassa. Opiskelijatapahtumista sitsit olivat suosikkejani, myös muiden ainejärjestöjen kanssa järjestetyt. Silliksiinkin liittyy legendaarisia sattumuksia ja lähtemättömiä muistoja!

6. Paras muistosi alumniyhdistystoiminnasta?

Tästäkään teemasta ei voi nostaa yhtä asiaa ylitse muiden. Työskentelin hallituksessa usean eri puheenjohtajan kanssa ja pääsin toteuttamaan kiitettyjä tilaisuuksia jäsenistöllemme, eli eri-ikäisille Lex-alumneille. Viime vuoden alku oli varsin intensiivinen, kun järjestimme Tiedekunnan päivää suuremmalle joukolle kuin yleensä ja ohjelmallista illallistilaisuutta eri paikkaan kuin tavallisesti. Sen lisäksi kirjoitimme Senilexin puheenjohtaja Antti Vaajan kanssa Senilexin 25-vuotishistoria-artikkelin (LexPress 1/2025, s. 12–21). Jossain vaiheessa puhuimme Antin kanssa puhelimessa lähes päivittäin, ja kiireisen päivätyön ohella tekemistä tosiaan riitti. Mutta siitäkin selvittiin hyvällä meiningillä ja yhteistyöllä, ja juhlavuoden tilaisuudet onnistuivat hyvin!

7. Minkä vinkin antaisit opiskelijoille – mihin kannattaa opinnoissa panostaa?

Näkemykseni mukaan uteliaisuus kantaa pitkälle: kannattaa pitää mieli avoimena ja perehtyä monipuolisesti eri ilmiöihin niin juridiikassa kuin sen ulkopuolellakin. Jonkin aihepiirin aidosti kiinnostaessa kannattaa tietenkin suunnata sitä kohti. Uskon kuitenkin vankasti niin juridiseen kuin muuhunkin yleissivistykseen, ja juristin työtehtävien ollessa murroksessa on tärkeää laajasti ymmärtää yhteiskuntaa ja myös eri oikeudenalojen liittymäkohtia. Kannattaa tutustua laajasti erilaisiin ihmisiin ja inspiroitua muiden ajatuksista – erilaisiin tilanteisiin ja toimintatapoihin sopeutuminen ja mukautuminen tulee väistämättä vastaan myös

työelämässä. Ehkä myös neuvoisin olemaan valitsematta vain yhtä kapeaa polkua tai liian rajattuja uratavoitteita. Juridiikan painopisteetkin muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa: esimerkiksi energiaoikeus, pakotesääntely ja tietosuojakin olivat vielä kymmenisen vuotta sitten varsin marginaalisia osaamisalueita, kun taas nykyään niiden ymmärtäminen on keskeistä monella sektorilla. Monipuolisesta osaamisesta on varmasti hyötyä oman uran rakentamisessa. Samoin kaikesta kielitaidosta ja hyvästä suomen kielen osaamisesta.

8. Työharjoittelupaikat ovat nyt tiukassa. Miten neuvoisit hakijoita erottumaan joukosta?

Olen itsekin mukana rekrytointiprosesseissa, ja erottuminen on tosiaan vaikeaa, mutta hyvin tärkeää. Kliseemäisiä ovat vinkkini tässäkin: Kannattaa olla rehellinen ja aito, mutta myös uskaltaa tuoda omaa persoonaansa esiin hakemuskirjeessä. Mielestäni on aina kiinnostavaa kuulla hakijan henkilökohtaisista kiinnostuksen kohteista tai harrastuksista, sillä oikeustieteen opiskelijoiden opintoja työhistoriat ovat tyypillisesti varsin identtisiä keskenään. Persoona välittyy omista mielenkiinnon kohteista – olipa kyseessä sitten viherkasvien kasvatus, kalliokiipeily tai yleinen oikeusteoria. Rekrytoijat arvostavat myös aitoa kiinnostusta avoinna olevaan tehtävään. Kaikille ei valitettavasti riitä oman alan harjoittelupaikkoja etenkään opintojen alkuvaiheessa. Kannattaa muistaa, että ihan kaikesta työkokemuksesta on joka tapauksessa hyötyä niin oman kehittymisen kuin cv:nkin kannalta. Muut kuin suoranaisesti opintoihin liittyvät asiat voivat auttaa erottautumisessa: järjestötoiminta, vapaaehtoistyö tai vaikkapa työkokemus kaupan kassalta. Opiskelu ei valitettavasti nykypäivänä ole yhtä huoletonta kuin aikoinaan (valmistuin itse vuonna 2003), mutta toivoisin silti opiskelijoiden pystyvän ottamaan opiskeluajastaan kaiken irti ja myös nauttimaan. Yliopistolla vietetty aika on kuitenkin hyvin erityinen jakso jokaisen meistä elämässä.

Kannattaa muistaa, että ihan kaikesta työkokemuksesta on joka tapauksessa hyötyä niin oman kehittymisen kuin cv:nkin kannalta.

9. Missä vaiheessa opintoja urasuunnitelmien pitäisi olla selvillä?

Ei välttämättä missään vaiheessa, eikä siis huolta, ellei tarkkoja suunnitelmia ole! Onneksi OTM-tutkinto on pysynyt yleistutkintona, joten alaa voi vaihtaa valmistuttuaankin, ja jokainen varmasti löytää oman paikkansa – mahdollisesti yllättävistäkin tehtävistä. Valtaosa juristituttavistani on päätynyt uralleen erilaisten sattumien kautta ja tarttumalla rohkeasti vastaan tuleviin tilaisuuksiin. Kannattaa luottaa omiin vahvuuksiinsa, kenties myös intuitioonsa, sekä tehdä itsenäisiä valintoja; ei ole olemassa yhtä ainoaa polkua, joka johtaisi kiinnostaviin työtehtäviin. Tervetuloa Senilexin jäseniksi valmistumisenne jälkeen!

Kuvassa: Inari (oik.) ystävänsä Leenan kanssa Kirkkotiellä

Tiedekunnan päivän jatkoilla vuonna 2025.

Lex Factor

Myös vuoden 2026 LexPresseissä päästään tutustumaan lexiläisten puuhiin työelämässä ja vapaa-ajan toiminnassa opintojen ohella, kun pidetty palsta saa jatkoa.

Mikä oikein on Lex Factor? Mitä kaikkea lexiläiset voivatkaan tutkinnollaan tehdä? Palstalla pureudutaan tutkintomme hyödyntämiseen yhteiskunnan jokaisella osa-alueella.

TEKSTI | PILVI OINONEN KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMI, PIXABAY

Hilla Hanhimäki kertoo työstään

Digi- ja väestötietovirastolla.

Mikä on tämänhetkinen työsi ja miten päädyit siihen?

Tämänhetkinen työni on asiantuntija holhoustoimen tiimissä Digi- ja väestötietovirastossa. Työtehtäviini kuuluu edunvalvontavaltuutusasioiden valmistelu ja uusien asioiden kirjaaminen. Jos ihminen on laatinut edunvalvontavaltakirjan ja tulee tilanne, jossa hän ei enää kykene huolehtimaan omista asioistaan, hakee valtakirjaan merkitty edunvalvontavaltuutettu edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista kyseiselle henkilölle. Minä sitten käsittelen näitä hakemuksia, ja pyydän tarvittavat selvitykset ja täydennykset. Lopulta teen viraston ratkaisijoille ratkaisuehdotuksen siitä, tuleeko henkilölle vahvistaa edunvalvontavaltuutus, ja ratkaisija tekee lopullisen päätöksen. Kesän 2025 olin harjoittelijana samassa tiimissä kirjaamistehtävissä edunvalvojan määräämisasioissa. Kesän lopussa minulle tarjottiin mahdollisuus jatkaa töitä edunvalvontavaltuutusasioiden parissa asiantuntijana.

Miten opintosi oikeustieteellisessä ovat hyödyttäneet sinua työssäsi?

Oikeustieteen opintoni ovat hyödyttäneet minua työssäni siten, että olen oppinut ottamaan suuria tietomääriä haltuun tehokkaasti. Perhe- ja jäämistöoikeuden opinnot ja lakitekstin ymmärtäminen yleensä auttavat myös paljon.

Mikä osa työstäsi vaatii eniten oikeudellista osaamista?

Eniten oikeudellista osaamista työssäni vaatii edunvalvontavaltuutusasioiden valmistelu. Kun henkilöllä on vireillä edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisasia, on hänen laatimansa edunvalvontavaltakirjan huolellinen läpikäyminen hyvin tärkeää. Edunvalvontavaltuutuksesta annettua lakia tulee siis asioiden valmisteluvaiheessa luettua paljon, esim. tutkittaessa sitä, täyttyvätkö valtakirjan muotovaatimukset.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Tyypillinen työpäiväni alkaa sähköpostin ja Teamsin läpikäymisellä. Seuraavaksi tarkistan, onko työlistallani oleviin valmisteltaviin asioihin tullut pyytämiäni täydennyksiä. Teen sitten ratkaisuehdotuksia näissä asioissa tai haen uusia asioita valmisteltaviksi työlistalleni. Lounastauon jälkeen teen yleensä kirjaamistehtäviä, eli kirjaan vireille uusia meille tulleita asioita ja lisään asiakirjoja oikeille diaarinumeroille. Melko usein on myös Teams-kokouksia, joko vain holhoustoimen tiimille tai sitten koko virastolle.

Mikä on yllättänyt työn suhteen eniten?

Työn suhteen on yllättänyt eniten se, kuinka paljon edunvalvojanmääräämis- ja edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisasioita Digija väestötietovirastoon tulee vireille. Toinen yllättävä asia on se, kuinka rankkoja eteen tulevat asiat välillä ovat, kuten tilanteet, joihin liittyy taloudellista hyväksikäyttöä.

Mihin suuntaan haluaisit kehittää uraasi tulevaisuudessa?

Haluaisin kehittää uraani tulevaisuudessa siten, että saisin kokemusta sopimusoikeuden ja rikos- ja prosessioikeuden parissa työskentelystä. Haluaisin mielelläni kokemusta yksityiseltä puolelta asianajotoimistoista. Julkisella puolella esimerkiksi Poliisilla ja jossain tuomioistuimessa työskentely kiinnostaa.

Millaisia oppeja olet tähän mennessä saanut työelämästä?

Työelämästä olen tähän mennessä oppinut, että kannattaa todella kysyä apua jos tuntuu, ettei omalla selvitystyöllä pääse asiassa eteenpäin. Kokeneemmilla työntekijöillä on valtava määrä tietotaitoa, jota he yleensä jakavat mielellään eteenpäin. Lisäksi olen oppinut asioiden priorisointia, koska työjonojen ollessa pitkiä on täytynyt oppia tunnistamaan, mitkä asiat ovat kiireellisiä. Koen myös ajanhallintataitojeni ja tehokkuuteni kehittyneen työelämän myötä.

Työn ja opiskelun yhteensovittaminen voi olla kuormittavaa. Miten pidät huolta työn ja vapaa-ajan tasapainosta?

Pidän huolta työn ja vapaa-ajan tasapainosta siten, että töitä tehdessä keskityn kunnolla töihin ja vapaa-ajalla pyrin olemaan ajattelematta työasioita. Teen töitä osa-aikaisesti, ja meillä ollaan todella kannustavia opintojen suhteen, joten viikosta jää hyvin aikaa opiskelulle ja vapaa-ajalle. Vaikka meillä on hyvä etätyömahdollisuus, olen huomannut että on hyvä kuitenkin käydä säännöllisesti toimistolla, koska siten saa paremmin erotettua työajan vapaa-ajasta.

Haluaisitko itse päästä kertomaan omasta työkokemuksestasi tai muusta toiminnasta, jossa olet päässyt hyödyntämään opintojasi? Tunnetko jonkun jota voisi kiinnostaa? Ilmianna itsesi!

lexpress@lex.fi tai osallistu Tiedotustoimikunnan kokoukseen. Kokouksen ajankohdat ilmoitetaan aina Lexinfossa!

Vuorten kupeesta vuosijuhliin – KV-viikko Bergenissä

Nyt sitä saa, nimittäin reportaasia legendaarisilta kv-viikoilta! Tällä kertaa juttu tulee suoraan Norjan Bergenistä, hulppeiden vuoristomaisemien keskeltä.

Keskiviikko käynnistyi muiden KV-viikon vieraiden tapaamisella sekä luennolla, jonka aikana meille tarjoiltiin myös kunnon aamupala. Luennon jälkeen koitti tuttu ja tarpeellinen välikuolema, jonka jälkeen suuntasimme jo kohti salaista hyttelokaatiota. Bussimatka kesti reilun tunnin, mutta aika ei käynyt pitkäksi, sillä vuonojen upeat maisemat saivat ainakin suomalaisten leuat loksahtamaan lattialle kerta toisensa jälkeen. Kodikas mökkimme sijaitsi vuorten kupeessa, keskellä ei-mitään, eikä maisemistakaan ollut valittaminen.

Ennen hyttesitsejä meidät perehdytettiin useiden erilaisten juomapelien saloihin, ja itse sitsit olivat ikimuotoinen kokemus lukuisine esittelyineen ja rangaistuksineen. Ilta kruunattiin vielä revontulilla, jotka olivat etenkin eteläsuomalaiselle iloinen ja hieman epätodellinenkin yllätys.

Aamulla heräsimme olosuhteisiin nähden suhteellisen pirteinä uuteen päivään. Piristystä saatiin viimeistään skyssin (Bergenin joukkoliikenne) ohjaamalla jännitysnäytelmällä: bussi oli myöhässä ja kuljettajan mukaan liian täynnä, mutta pienen säädön jälkeen jokainen KV-viikon vieras pääsi kuin pääsikin suunnitellusti takaisin Bergenin keskustaan. Tuskinpa moni olisi kuitenkaan valittanut, vaikka vuonojen keskelle olisi jääty vielä pidemmäksi aikaa.

Bergenissä meitä odotti jälleen kiinnostava luento, jonka jälkeen oli aika toiselle välikuolemalle. Tällöin testasimme muun muassa paikallisen gyrostarjonnan. Välikuoleman jälkeen vedimme rakkaat haalarit jalkaan ja aloitimme etkot illan yllätystä varten. Yllätys paljastui perinteiseksi norjalaiseksi bilebussiksi, joka kuljetti meitä kahden tunnin ajan soittaen pääosin norjalaista musiikkia, kunnes huhujen mukaan joku suomalainen kaappasi soittolistan ja musiikin kieli vaihtui kuin huomaamatta suomeksi. Illan päätteeksi pääsimme vielä tutustumaan paikalliseen yöelämään ja antamaan kaikkemme karaokessa.

TEKSTI | RUUT ALARAUTALAHTI, HELENA KURONEN KUVAT | RUUT ALARAUTALAHTI

Perjantaiaamu Bergenissä alkoi kv-viikoille perinteiseen tapaan urheilullisella yllätyksellä, joka tällä kertaa osoittautui mieltä virkistäväksi salsatunniksi. Salsatunnilla tutuksi tuli kuubalainen salsa ja sen alkeet, jotka sujuivat vaihtelevalla menestyksellä.

Salsatunnin jälkeen ehdimme käydä hieman kiertelemässä kaupunkia ja samalla valmistautua iltaa varten. Illalla luvassa oli naamiaisteemaiset sitsit yhdessä kansainvälisten vieraiden ja Bergenin oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestön hallituksen kanssa. Sitseillä kuultiin perinteiseen tapaan kiitospuheita ja kukin ainejärjestö esittäytyi yksitellen kanssavieraille. Ilta oli täynnä hauskoja ohjelmanumeroita, kuten limboa ja myös Bergenin oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestön maskotti, lehmä, esiintyi sitseillä perinteisen norjalaisen laulun saattelemana. Ilta toi mukanaan yhdessäoloa, jonka myötä erilaiset pohjoismaiset kulttuurit pääsivät kohtaamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta luovalla tavalla.

Lauantaiaamu kului Bergenin oikeustieteen opiskelijoiden yhdistyksen vuosijuhlille valmistautumisen humussa. Ennen vuosijuhlia kokoonnuimme kansainvälisten vieraiden kesken seremoniaan, jossa Bergenin Int. Sek. Anne jakoi kaikille vieraille mitalit kiitoksena viikolle osallistumisesta. Mitaliseremoniasta pääsimme illanviettoon vuosijuhlille Radisson Blu Royal –hotelliin. Illan aikana kuultiin monia puheita sekä nähtiin erilaisia ohjelmanumeroita. Näitä olivat niin toimijoiden palkitsemiset, mutta myös esimerkiksi yliopiston oma tanssiryhmä esiintyi juhlassa. Virallisen osuuden jälkeen juhlavieraita viihdytti livebändi ennen kuin oli aika siirtyä jatkoille paikalliseen yökerhoon vuosijuhlien päätteeksi.

Viikko oli hienosti toteutettu ja täynnä verkostoitumista, oppimista sekä ajatusten vaihtoa juridisesti mielenkiintoisista kysymyksistä Norjan jylhissä maisemissa.

BEHIND THE LEX

TEKSTI | PILVI OINONEN KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT, PIXABAY

Ainejärjestön arki rakentuu monista tehtävistä, joita ei aina huomaa ulospäin. Tämä palsta avaa Lexin ehkä vähemmän näkyviä pestejä sekä kertoo niiden sisällöstä. Ennen kaikkea juttusarjassa tullaan esittelemään ne ihmiset, joiden työ kulissien takana mahdollistaa järjestön toiminnan sellaisena kuin se on!

1. Mitä teet Lexissä?

2. Mistä pestissäsi on kyse – mitä siihen sisältyy?

3. Millaista pestissä toimiminen on ollut? Mikä on ollut parasta tai yllättävintä?

4. Miksi juuri kyseiseen pestiin kannattaa lähteä – kenelle suosittelet pestiä?

5. Kuvaile pestiäsi yhdellä sanalla.

Joonas Hallman, kirkkotiejaosto

1. Paraikaa toimin Lexissä hallituksen klubimestarina. Tätä ennen olin kuitenkin kaksi vuotta osa kirkkotiejaostoa, omana fuksivuonna jaoston varapuheenjohtajana, kun sellainen titteli vielä oli olemassa, ja viime vuonna sitten vain normaalina jäsenenä ilman mitään hauskoja titteleitä.

2. Kirkkotiejaosto on kuin “mini” klubis, eli jaosto hoitaa suurelta osin samoja tehtäviä kuin klubimestari. Jaosto hoitaa vuokrauksia klubiksen ollessa muualla ja ylläpitää Kirkkotien kuntoa korjausten ja uudistusten kanssa. Lexin pomppulinnan vuokraaminen on myös osa pestiä, sekä näkyvimpänä tehtävänä myös kirkkotiebileiden järkkääminen. Lisäksi eteen sattuu kaikenlaisia yllättäviäkin tehtäviä.

3. Pesti on ollut itselle paras tapa päästä ainejärjestötoimintaan mukaan, ja olen nauttinut joka sekunnista. Parasta on ollut pestin monipuolisuus, tehtäviä on montaa erilaista. Yllättävintä on taaskin ollut vastuun määrä: jaosto saa ottaa oikeasti paljon vastuuta, ja itse hoidin alkukeväästä Kirkkotietä koko viikon yksin klubiksen ollessa muualla.

4. Jaostoon kannattaa lähteä ihmisen, joka tykkää, jaksaa ja haluaa tehdä työtä Kirkkotien eteen. Pesti on monipuolinen ja antoisa, mutta vaatii myös tietynlaista vastuullisuutta ja intoa tehdä. Uskon kuitenkin, että pesti sopii melkeimpä jokaiselle juuri monipuolisuutensa takia.

5. Monipuolinen

Jaana Säkki, oikeusapujaosto

1. Toimin TYYn oikeusapujaostossa, jonka toiminnan järjestämisestä Lex vastaa.

2. Jaoston pääasiallisena tehtävänä on antaa oikeudellista neuvontaa TYYn, TUOn ja ÅASn opiskelijoille ja järjestöille. Neuvontaa annetaan viikoittain TYYn toimistolla päivystysaikoina paikan päällä, puhelimitse ja sähköpostitse. Päivystyksessä perehdytään asiakkaan tilanteeseen ja annettuihin tosiseikkoihin. Seuraavaksi etsitään asiaan soveltuvat oikeuslähteet ja neuvotaan asiakasta oikeudellisesta näkökulmasta.

3. Pestissä toimiminen on ollut todella opettavaista ja palkitsevaa. On hienoa päästä auttamaan opiskelijoita ja huomata, että omalla osaamisella on oikeasti merkitystä. Yllättävintä on ollut se, kuinka monipuolisia, ajankohtaisia ja käytännönläheisiä kysymyksiä opiskelijoilla on.

4. Suosittelen pestiä erityisesti niille, jotka ovat kiinnostuneita soveltamaan Calonialla oppimaansa käytännössä tosielämän tapauksiin. Pestin aikana saa arvokasta kokemusta oikeudellisesta neuvonta- ja asiakastyöstä. Lisäksi pestin päätyttyä saat työtodistuksen ja cv-merkinnän!

Mukaan lähteminen ei edellytä aikaisempaa työkokemusta, vaan kiinnostus ja motivaatio kehittää omia taitoja työelämäjuridiikan parissa riittää!

5. Merkityksellinen.

Edunvalvontaa opiskelijoiden tulevaisuuden puolesta

Edunvalvonnasta puhuttaessa esiin nousee haasteita, jotka ovat vuodesta toiseen samoja. Olipa kyse erikoistumisjaksoista ja niiden valintakriteereistä, laadukkaan opetuksen varmistamisesta, yhdenvertaisuudesta kurssien toteutuksessa tai itse työmäärästä suhteessa opintopisteisiin. Edunvalvontatyö on kuin onkin hitaasti etenevää työtä, pala palalta rakentamista.

Viime aikoina haasteita on lisännyt erityisesti aloituspaikkojen lisääminen, jolla on ollut vaikutusta oikkareiden työllisyysmahdollisuuksiin. Alan työmarkkinatilanne on heikentynyt nopeasti, ja erilaiset selvitykset ovat osoittaneet, että juristipulaa ei ole. Puhumattakaan siitä, että opetuksemme resurssit ovat jo valmiiksi niukat, minkä vuoksi aloituspaikkojen lisääminen ei ole tarpeellista eikä perusteltua.

Pyrimme viime vuonna vastustamaan oikeustieteellisen alan aloituspaikkojen lisäämistä muun muassa kirjoittamalla kirjelmän Juristiliitolle sekä ilmaisemalla kantamme yliopiston hallitukselle. Vahvasta mielipidevaikuttamisesta huolimatta lisäyksiä ei saatu estettyä, ei vain meidän tiedekunnassamme, vaan myös muissa

Suomen oikeustieteellisissä tiedekunnissa. Mielipidevaikuttami -

Edunvalvontatyö on kuin onkin hitaasti etenevää työtä, pala palalta rakentamista.

nen näkyi kuitenkin sekä Juristiliiton että Oikkariliiton kannanotoissa.

Vaikka hävisimme tämän erän, on tärkeää, että jatkamme vaikuttavaa edunvalvontatyötä, jotta saamme pidettyä aloituspaikat kurissa tai mahdollisesti jopa vähennettyä niitä. Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että taistelu aloituspaikkojen lisäämistä vastaan tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Tämän vuoksi on tärkeää pitää yhtenäistä rintamaa ja osoittaa päättäjille ja muille tahoille, että opiskelijoiden näkökulma on perusteltu ja ennen kaikkea yhteinen.

Yhteistyö ainejärjestöjen, liittojen ja opiskelijoiden välillä mahdollistaa sen, että äänemme kuuluu. Samalla edunvalvonta ei ole pelkästään jälkikäteen tapahtuvaa vaikuttamista, vaan myös tule -

Vaikka edunvalvontatyö on usein hidasta ja tulokset näkyvät viiveellä, jokainen kannanotto, keskustelu ja toimenpide vie meitä askeleen lähemmäs kestävämpää ja laadukkaampaa oikeustieteellistä koulutusta.

vaisuuteen katsovaa, ennakoivaa työtä. Vaikka edunvalvontatyö on usein hidasta ja tulokset näkyvät viiveellä, jokainen kannanotto, keskustelu ja toimenpide vie meitä askeleen lähemmäs kestävämpää ja laadukkaampaa oikeustieteellistä koulutusta.

Oikeustiedettä on vuodesta toiseen mainostettu ammattina, jossa työpaikat ovat taattuja jo opiskeluaikana. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia siitä, että oikeustiede säilyy alana, jossa työmahdollisuuksia on tarjolla halukkaille opiskelijoille jo opintojen alkuvaiheesta lähtien. Tällä hetkellä kehitys on kuitenkin kulkemassa osin päinvastaiseen suuntaan, sillä työnhaku on vaikeutunut, ja työpaikkoihin suositaan yhä useammin maisterivaiheen opiskelijoita myös junior trainee -tehtävissä. Haasteista huolimatta tilanne ei ole toivoton, ja yhdessä vaikuttamalla voimme vahvistaa opiskelijoiden asemaa sekä turvata tulevaisuuden mahdollisuuksia myös tuleville vuosikursseille.

Haasteiden lisäksi meillä on myös paljon hyviä ja positiivisia edunvalvonnallisia seikkoja, joita opiskelijat arvostavat vuodesta toiseen. Tiedekunnassamme on monipuolinen kurssitarjonta, ja professorimme ovat osaavia sekä arvostettuja. Opiskelijat saavat

vuosittain äänestää vuoden opettajaa, ja tämän tunnustuksen avulla kiitämme opettajia laadukkaasta ja opettavaisesta opetuksesta. Lisäksi tiedekunnan ja opiskelijoiden välinen keskustelu on aktiivista ja rakentavaa, mikä luo vahvan pohjan edunvalvonnalle ja sen jatkuvalle kehittämiselle myös tulevaisuudessa.

Psstt… Olethan huomannut, että julkaisemme kuukausittain koosteen ajankohtaisista edunvalvonta aiheista Lexin nettisivuille!

Zozan Altun, hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

Onko poliisin toimivaltuuksien kasvattaminen uhka perusoikeuksille?

TEKSTI | VILLE PIIRAINEN KUVAT | PIXABAY

Televalvontaa ilman rikosepäilyä?

Syksyllä 2025 useat tiedotusvälineet uutisoivat, että poliisi oli valvonut Elokapina-aktivistien puhelimia edellisenä kesänä Jyväskylässä pidetyn MM-rallin aikana. Kyse oli poliisilain (872/2011) 5. luvun mukaisesta salaisesta tiedonhankinnasta rikoksen paljastamiseksi tai estämiseksi, eli ennaltaehkäisevästä televalvonnasta ennen rikoksen tapahtumista. Poliisin hakemuksen mukaan aktivistit pyrkivät kansalaistottelemattomuudella vaarantamaan ihmisten terveyttä sekä vahingoittamaan autoja ja helikoptereita. Aktivistit kantelivat televalvontaluvista hovioikeuteen, sillä heidän mielestään poliisin pakkokeinohakemus perustui yleispiirteiseen Elokapinan toiminnan ja mielenosoitusten kuvailuun. Aktivisteja edustanut Tuuli Talvinko lakiasiaintoimisto Maailma Legalista sanoo, että käräjäoikeus asetti aktivistit televalvontaan käytännössä sillä perusteella, että he olivat osallistuneet kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Lisäksi hakemuksissa oli aktivistien mukaan täysin vääriä tietoja, kuten poliisin väite siitä, että se olisi vuonna 2023 estänyt aktivisteja turmelemasta ralliautoja maalilla. Tosiasiassa poliisi ei ollut aloittanut asiasta edes esitutkintaa.

Turun hovioikeus antoi ratkaisunsa kantelusta marraskuussa 2025. Hovioikeuden mukaan televalvonnalle oli perusteita, vaikka kantelijaa ei ollut syytetty mistään rikoksesta ennen televalvontaa tai sen jälkeen. Aktivistit ovat jättäneet asiassa valituslupahakemuksen korkeimpaan oikeuteen. ”Hovioikeus ilmeisesti jollakin tavalla sekoitti keskenään mielenosoitustoiminnan ja vakavat rikokset. Toivotaan todella, että korkein oikeus myöntäisi asiassa

valitusluvan ja saisimme huolellisesti punnitun ratkaisun”, sanoo Talvinko.

Perustelut: Liitteenä olevasta vaatimuksesta ilmenevät perusteet

Pirkanmaan käräjäoikeuden myöntämissä alkuperäisissä päätöksissä televalvontaa ei perustella, vaan perusteluiksi on merkitty vain ”Liitteenä olevasta vaatimuksesta ilmenevät perusteet”. Kyse on ns. liiteperustelutekniikasta, joka on vaivannut tuomioistuinten pakkokeinopäätöksentekoa vuosikymmenten ajan. Käytäntö on ongelmallinen niin perustuslain (oikeus saada perusteltu päätös, PL 21.2), pakkokeinon kohteen oikeusturvan kuin poliisin toiminnan valvonnankin kannalta. Esimerkiksi Johanna Niemi ja Virve-Maria de Godzinsky kritisoivat käytäntöä telepakkokeinojen osalta jo vuonna 2009.

Esitutkintavankeuden kohdalla korkein oikeus on antanut 2000-luvulla pitkän joukon ratkaisuja, joiden mukaan pakkokeinoasioissa päätösten pitää perustua ”konkreettisiin tosiasioihin, tuomioistuimen pitää punnita pakkokeinon käytön puolesta ja sitä vastaan puhuvia tapauskohtaisia seikkoja ja päätös on perusteltava riittävän yksityiskohtaisesti, jotta sen lainmukaisuutta voidaan jälkikäteen arvioida”. Tutkintavankeuden osalta muutos onkin tapahtunut, mutta jyväskyläläisten aktivistien tapaus

Kun tuomioistuin hyväksyy kaavamaisen viittauksen poliisin hakemukseen ilman itsenäistä, yksityiskohtaista punnintaa, hakemusten oikeudellinen kontrolli jää puhtaasti symboliseksi.

Lisää toimivaltuuksia poliisille, mutta ei valvontaa? osoittaa, että oikeusohje ei ole vielä levinnyt muiden pakkokeinojen käsittelyyn. Telepakkokeinojen lisäksi ongelma on yleinen ulkomaalaislain mukaisten säilöönottojen käsittelyssä. Tekeillä olevassa pro gradu -työssäni kävin läpi suomalaisten käräjäoikeuksien säilöönottopäätökset kesäkuulta 2025. Päätöksistä 80 prosentissa käytettiin samaa liiteperustelutekniikkaa. Lisäksi poliisin hakemukset telepakkokeinoista menevät pääsääntöisesti läpi. Vuonna 2023 poliisille myönnettiin 4768 telepakkokeinolupaa ja tuomioistuimet hylkäsivät 15 hakemusta, eli 0,3 prosenttia kaikista hakemuksista.

Tuomioistuinkontrollin puutteita voi hahmottaa Lauren B. Edelmanin oikeuden sisäsyntyisyyden teorian kautta. Perinteisesti oikeus ymmärretään organisaatioiden ulkopuolelta tulevana normina: lainsäätäjä säätää, tuomioistuimet valvovat ja viranomaiset noudattavat. Edelman esitti Yhdysvaltojen syrjinnän vastaista Civil Rights Actia tarkastelleessa tutkimuksessaan, että todellisuus on usein päinvastoin. Laki ei vain ohjaa organisaatioita, vaan organisaatiot osallistuvat aktiivisesti lain merkityksen rakentamiseen. Edelmanin mukaan organisaatiot rakentavat muodollisia rakenteita ja käytäntöjä, jotka noudattavat lain vaatimuksia symbolisesti, mutta joiden vaikutus oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen on heikko. Sisäsyntyisessä oikeudessa tuomioistuimet ajan myötä alkavat hyväksyä nämä rakenteet riittäväksi todisteeksi lain noudattamisesta. Oikeudellinen valvonta muuttuu tällöin muodolliseksi: huomio kiinnittyy siihen, että prosessi on

olemassa, ei siihen, mitä se käytännössä tekee. Televalvontapäätösten liiteperustelukäytäntö näyttää huolestuttavan tutulta tämän teorian valossa. Kun tuomioistuin hyväksyy kaavamaisen viittauksen poliisin hakemukseen ilman itsenäistä, yksityiskohtaista punnintaa, hakemusten oikeudellinen kontrolli jää puhtaasti symboliseksi.

Sisäministeriössä valmistellaan parhaillaan lakihanketta, joka laajentaisi poliisin mahdollisuuksia tehdä ennakkotiedustelua uhkaperusteisesti ilman konkreettista rikosepäilyä. Ehdotuksen mukaan poliisi voisi käyttää tiedonhankintakeinoja jo varhaisessa vaiheessa tilanteissa, joissa arvioidaan olevan riski vakavasta rikollisuudesta, vaikka yksilöityä rikosta tai epäiltyä tekijää ei vielä olisi. Samalla poliisilakiin ehdotetaan säännöksiä, jotka mahdollistaisivat nykyistä laajemman teknisen valvonnan avoimissa verkkoympäristöissä. Lakihankkeen tavoitteena on antaa poliisille lisää työkaluja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Jyväskylän televalvontatapaus osoittaa kuitenkin, että valvontaa voidaan kohdistaa myös sellaiseen toimintaan, joka ei ole laitonta.

Ongelma ei ole vain toimivaltuuksien laajeneminen sinänsä, vaan se, että laajennus tapahtuisi järjestelmässä, jossa tuomioistuinvalvonta ei toimi tyydyttävästi. Tuomioistuimet myöntävät lupia

pakkokeinoihin jo nyt ilman konkreettisia rikosepäilyjä, vaikka lainsäädäntö tätä edellyttäisi. Jos ennakkotiedustelun toimivaltuuksia laajennetaan tilanteeseen, jossa konkreettista rikosepäilyä ei jatkossa vaadita, tuomioistuimen velvollisuus tehdä itsenäistä ja kriittistä harkintaa korostuu entisestään. Liiteperustelujen ja kaavamaisten ratkaisujen sijaan olisi tehtävä todellista intressipunnintaa, kun puututaan ihmisten perusoikeuksiin. Telepakkokeinojen käytön ongelmat eivät siis ole vain prosessioikeudellinen kysymys. Sillä on myös konkreettisia vaikutuksia siihen, miten ihmiset osallistuvat kansalaistoimintaan.

tilata lehtiä, mutta eivät halunneet hallinnon tietävän siitä.

YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut, että viranomaisten tiedonhankinta kokoontumisvapauttaan käyttävistä on sallittua vain, jos se noudattaa tiukasti kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja, ei aiheuta tukahduttavaa vaikutusta eikä tähtää osallistujien pelotteluun. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin puolestaan totesi ratkaisussa Glukhin v. Russia (2023), että kasvojentunnistusteknologian käyttö rauhanomaisten mielenosoittajien tunnistamiseen voi aiheuttaa tukahduttavan vaikutuksen sanan- ja kokoontumisvapauden käyttöön. Tuomioistuimen mukaan tällainen pitkälle menevä valvonta on lähtökohtaisesti ristiriidassa demokraattisen oikeusvaltion perusarvojen kanssa.

Tukahduttava vaikutus uhkana perusoikeuksille

Termillä tukahduttava vaikutus (chilling effect) tarkoitetaan ilmiötä, jossa ihmiset luopuvat näennäisen vapaaehtoisesti jostain perusoikeuksien suojaamasta toiminnasta seurausten pelossa. Pelätty seuraus voi johtua valtion toimista (esim. poliisin valvonta) tai yksityisten toimista (esim. nettihäiriköinti). Terminä tukahduttava vaikutus on peräisin Yhdysvaltain korkeimman oikeuden 1960-luvulla antamista ratkaisuista, jotka koskivat kommunismin vastaisia rajoituksia. Esimerkiksi tapauksessa Lamont v. Postmaster General (1965) korkein oikeus katsoi, että oli perustuslain vastaista pakottaa kommunistilehtien tilaajat rekisteröitymään postitoimistossa, sillä se ”tukahdutti” henkilöitä, jotka halusivat

Vuonna 2025 julkaistussa hollantilaisessa tutkimuksessa arvioitiin ympäristöaktivistien kokemuksia poliisin valvonnan tukahduttavasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa haastatellut Hollannin Elokapina-järjestön XRNL:n aktivistit kokivat jatkuvaa epävarmuutta siitä, seurataanko heidän viestintäänsä tai kokoontumisiaan. Tämä epävarmuus johti itsesensuuriin, toiminnan supistamiseen ja uupumukseen. Erityisen merkittävää oli, että valvonnan pelko esti uusia ihmisiä liittymästä toimintaan. Tukahduttava vaikutus ei siis kohdistu vain nykyisiin toimijoihin vaan kaventaa koko kansalaisyhteiskunnan tilaa. Valvonta vaikutti negatiivisesti myös aktivistien käsitykseen poliiseista: poliisi alettiin nähdä ennemminkin mielenosoittajien vastapuolena kuin mielenosoitusoikeuden käytön mahdollistajana.

Ympäristön puolustajiksi voidaan lukea myös

mielenosoittajat ja kansalaistottelemattomuuteen osallistuvat aktivistit, ja sopimusvaltioilla on velvollisuus suojata heitä valtion tai yksityisten toimijoiden häirinnältä.

Århusin sopimus suojaa ympäristön puolustajia

Århusin sopimuksen tarkoituksena on parantaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ympäristöasioissa.

Vuonna 2001 voimaan tullut sopimus yhdistää ympäristön ihmisoikeuksiin ja takaa laajoja prosessuaalisia oikeuksia kansalaisille. Sopimuksen artikla 3(8) kieltää rankaisemasta, vainoamasta tai häiritsemästä millään tavalla niitä, jotka käyttävät sopimuksen takaamia oikeuksia. Teresa Weber on katsonut, että artikla 3(8):n suoja ulottuu laajasti erilaisiin ympäristöaktivismin muotoihin, ei vain muodolliseen osallistumiseen hallinnollisiin prosesseihin. Ympäristön puolustajiksi voidaan lukea myös mielenosoittajat ja kansalaistottelemattomuuteen osallistuvat aktivistit, ja sopimusvaltioilla on velvollisuus suojata heitä valtion tai yksityisten toimijoiden häirinnältä.

Vuonna 2022 Århusin sopimuksen jäsenvaltiot nimittivät Michel Forstin ympäristön puolustajien asemaa seuraavaksi erikoisraportoijaksi. Erikoisraportoija Forst julkaisi vuonna 2024 raportin, jonka mukaan rauhanomaisiin ympäristöaktivisteihin kohdistuva repressio on vakava uhka demokratialle ja ihmisoikeuksille Euroopassa. Syksyllä 2025 Århusin sopimuksen jäsenvaltiot hyväksyivät Forstin ehdottamat suositukset oikeudesta rauhanomaiseen ympäristöprotestiin ja kansalaistottelemattomuuteen. Niiden mukaan ympäristöprotesteihin osallistuvia ei tule esittää rikollisina eikä kansalaistottelemattomuutta saa käyttää perusteena kansalaistoiminnan tukahduttamiseen ja perusoikeuksien käytön estämiseen. Erityisesti suositusten kohta 4 sisältää ohjeita poliisin ja muiden viranomaisten toimintaan. Alakohdan 12.10.c mukaan valvonta on sallittua vain, jos on olemassa perusteltu epäily siitä, että tietty henkilö on syyllistynyt tai syyllistymässä vakavaan rikokseen tai aiheuttaa täsmällisen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan uhan. Valvontapyynnön on perustuttava selkeään näyttöön ja sen tavoitteet, välttämättömyys ja ihmisoikeusvaikutukset on pystyttävä perustelemaan etukäteen. Pelkkä yhteys tiettyyn ympäristöliikkeeseen ei koskaan riitä valvonnan perusteeksi. Suositukset asettavat näin korkean kynnyksen valvonnalle ja korostavat, että ympäristöaktivismi kuuluu lähtökohtaisesti suojatun demokraattisen osallistumisen piiriin.

Århusin sopimuksen perusteella annetut suositukset eivät ole poliittinen kannanotto vaan tulkinta jo voimassa olevista, Suomea koskevista velvoitteista. Kun sopimus kieltää häiritsemästä ympäristön puolustajia, kysymys kuuluu, missä kulkee hyväksyttävän rikostorjunnan ja sopimuksen vastaisen häirinnän raja. Kansainvälisen ihmisoikeussääntelyn valossa pelkkä osallistuminen mielenosoituksiin tai väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen ei voi antaa poliisille rajoittamatonta oikeutta valvoa ympäristöaktivisteja.

Tulevien juristien yhteisiä muistoja luomassa

Kannattaa käyttää kieliä!

TEKSTI | VIIVI KIVINIEMI

Muutaman viikon takaisista Kirkkotien avajaisista jäi mieleeni hauska hetki, kun huomasin sattumalta tanssilattialla pari vaihtaria ja päätin mennä juttelemaan heille. Kuinka ollakaan kävi ilmi, että molemmat olivat saksalaisia ja pääsin vaihtamaan heidän kanssaan muutaman sanan saksaksi. Tämä kohtaaminen sai minut pohtimaan, että vaikka opiskelemme läpi elämämme aina yliopistoon asti erilaisia kieliä, ei niitä välttämättä – englantia lukuun ottamatta – koskaan pääse käyttämään kunnolla. Siispä ajattelinkin jakaa muutaman vinkin siihen, kuinka laitat kielitaitosi töihin!

Vaikka opiskelisikin pääasiassa suomeksi, löytyy opiskelijan, etenkin oikkarin, arjesta useita mahdollisuuksia hyödyntää kieliä.

Oivana esimerkkinä ovat kv-viikot, joilla pääsee muun hauskanpidon ohella kuin ilmaiseen kielikylpyyn, sillä viikkojen kielenä toimii englanti. Täysin huomaamattaan saattaa päästä vahvistamaan myös toista kotimaista, ja ainakin allekirjoittaneella ruotsin puhuminen sujuu sitä paremmin mitä pidemmälle ilta etenee.

Kielitaitoa pidetään myös valttikorttina työnhaussa – milloin viimeksi luit työpaikkailmoituksen, jossa ei kerrottu muunkin vieraan kielen kuin englannin taidon ”olevan plussaa”? Sen sijaan, että kirjoitat CV:hen kauniita sanoja kielitaidostasi, ehdotan tarttumaan tilaisuuteen ja laittamaan kielitaitosi käytännön testiin jo nyt! Juttele vaihtareille kampuksella ja tapahtumissa

tai käytä osaamiasi kieliä nykyisessä työpaikassasi tai lähipiirissäsi. Jos jännittää niin, ettet meinaa saada sanaa suustasi, kokeile vieraan kielen puhumista ensin lapsille – he eivät välitä virheistä ja usein mielellään auttavat löytämään sen unohtuneen sanan.

Jos taas tuntuu, ettet löydä koto-Suomesta sopivaa tilaisuutta käyttää osaamiasi kieliä, aina voi lähteä merta edemmäs! Yliopistossa loistava mahdollisuus tähän on vaihto-opiskelu, kokemus, joka varmasti kehittää kielitaitoa, osasipa kieltä entuudestaan hyvin tai ei ollenkaan. Myös vapaa-ajalla matkaillessa voi asettaa itselleen kielellisiä haasteita, esimerkiksi kokeilla tilata kahvin ruotsiksi tai jäätelön italiaksi.

Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole painostaa ketään veren maku suussa, vaan muistuttaa myös riittävästä leikkimielisyydestä! Kielitaidon ei tarvitse olla täydellinen, jotta sitä voisi käyttää. Itse aloitin viime vuonna huvikseni ranskan opiskelun Duolingossa ennen kesäistä Ranskan-matkaani, ja jo siellä ollessani osasin asioida leipomossa ranskaksi. Kokeilkaa siis rohkeasti – ja voitte yllättyä taidoistanne!

Loppujen lopuksi haluan sanoa, että vaikka ainaiset kielten kurssit ja sanalistojen pänttääminen tuntuisivat puuduttavilta, älkää ainoastaan opiskelko, vaan käyttäkää myös rohkeasti osaamianne kieliä!

Kirjoittajan Duolingo-streak on tällä hetkellä 318.