Lexpress 05 13

CALONIA g a l l u p Vuoden viidennessä numerossa opiskelijat pohtivat työelämään liittyviä kysymyksiä: 1. Mikä oli unelma-ammattisi lapsena?

2. Mitä haluaisit tehdä valmistuttuasi / Nykyinen haaveammattisi?

3. Millaisena näet juristin työllistymismahdollisuudet?

4. Mitä odotat työelämältä?

Joel Kuorikoski, 4. vuosikurssi

1. Ammattilaisurheilija 2. Prosessijuristi 3. Haluaisin uskoa, että työllistyminen on eniten omasta halusta ja aktiivisuudesta kiinni, vaikka juristeja olisikin liikaa.

4. Odotan työelämältä haasteita ja että vaativan työn tekeminen hyvin olisi myös palkitsevaa.

Emmi Kantola, 1. vuosikurssi

1. Delfiininkouluttaja 2. Kunhan saa rahaa. Plussaa on, jos itse työ on kiva.

3. Näen työllistymismahdollisuudet hyvänä, tämä on syy, jonka takia tulinkin tänne opiskelemaan.

Juristin koulutus mahdollistaa monenlaiset uravaihtoehdot. Toivottavasti oikisten aloituspaikkojen määrää ei nostettaisi kovin paljoa.

4. Odotan haastavia, mutta kiinnostavia tehtäviä ja hyviä firman bileitä!

Samuli Rantanen, n. vuosikurssi

1. Coca Cola –rekan kuljettaja 2. Olla niin menestynyt, että voisi ajaa kokisrekkaa.

3. Eiköhän hyvät pärjää aina ja optimistina luulen, että kaikki lopulta löytävät paikkansa.

4. En haluaisi spekuloida odotuksilla, saa nähdä mihin päätyy.

Teksti ja kuvat: Hanna Parviainen

TOIM. huom.

Silmäys juristin uramahdollisuuksiin Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet lukea mielenkiintoisista ja varsin ajankohtaisista aiheista musiikkimaailmasta sekä vero- ja kilpailuoikeudesta. LexPressin hienon vuoden kruunaa juristina työelämässä -teema, jonka tarkoituksena on antaa nuorille juristin aluille katsaus tulevaisuuden työmahdollisuuksiin.

Lehteen on jälleen kerran koottu toinen toistaan inspiroivampia haastatteluja eri aloilla vaikuttavista juristeista, jotka kertovat omista opiskeluajoistaan ja myös siitä, miten he ovat päätyneet sinne, missä he tänä päivänä vaikuttavat. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kertoo haastattelussaan mm. työnsä arjesta ja hän antaa myös hyödyllisiä vinkkejä syyttäjäksi mielivälle. Juho Rantaaho ja Teemu Puutio puolestaan kertovat siitä, miten heidän polkunsa on vienyt kauas, Suomen rajojen ulkopuolelle.

Perinteisesti lehdestä löytyy teeman siivittämien juttujen lisäksi vuoden 2014 hallituksen sekä valmennuskurssivastaavien esittely. Lehteen on myös sisällytetty reportaasi siitä, miten lexiläiset lokakuussa valloittivat Gdanskin Iso-excun merkeissä. Vuoden aikana tutuksi tulleista vakiopalstoista Oikkarina maailmalla -palsta on jo jäänyt joululomalle.

LexPress 05/13

Päätoimittaja: Annika Falbén lexpress@lex.fi

Taitto:

Annika Falbén Kirsi Kemppi

Toimituskunta: Mikael Dahlström Tuomas Dahlström Jenni Heurlin Juulianna Huusko Anni Juvonen Kirsi Kemppi Päivi Kyllönen Natalia Laakso Sinikka Laaksonen Maarit Levoniemi Laura Lohilahti Hanna Parviainen Mirjam Scheinin Sami Seppä Valtteri Tapala Laura Äijälä

Etukansi:

Annika Falbén

Kansikuva:

Emilia Gummerus

s. 30...

Kuvassa: Ville Laakso

Ilmoitusmyynti: Joel Karhula talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Newprint Oy

Painos:

550 kpl

Suunnaton kiitos kaikille vuoden aikana lehden teossa mukana olleille! Varsinaisen toimituskunnan lisäksi LexPressin teossa on vuoden aikana auttanut lukuisia ihmisiä korvaamattomin keinoin ja olen päätoimittajana ollut tästä kaikesta avusta hyvin otettu. Tämä vuosi on ollut kerrassaan unohtumaton ja täysin vertaansa vailla.

s. 46...

Mielenkiintoisia lukukokemuksia!

ISSN 1235-371X

Annika

Copyright © 2013 Lex ry

Anna palautetta: lexpress@lex.fi

s. 22...

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

sisällys Juristina Työelämässä

... s. 26 Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom.: Silmäys juristin uramahdollisuuksiin . . . . . 4 Pääkirjoitus: Juristina työelämässä - elämää opiskelun jälkeen . . . . . 6 Puheenjohtajalta: Kaksi vuotta täynnä muistoja ja ikimuistoisia kokemuksia . 8

Edarissa tapahtuu: Edarivaalien jälkimainingeissa . . . . . 11 Senilexin kuulumisia: Syystapaaminen ulkoministeriössä . . . . 12 Ajankohtaista: Katsaus vastavalmistuneiden työllistymiseen . 17

Lakimiespäiväraportti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 HPP - oikeutetusti paras opiskelijatyönantaja . . . . . . . . . 22 Haastattelussa Juho Ranta-aho: Menolippu ulkomaille . . 26

... s. 39

Haastattelussa Teemu Puutio: Lakia Bangkokin lämmössä . . . 30

Reportaasi Pohjola Norden -seminaarista . . . . . . . . . . . . 33 Haastattelussa valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen . . . . 35 Haastattelussa Lottaliina Pokkinen: Taitelijoiden asialla . . . . 39 Haastattelussa Ari Saarnilehto - Juridiikan ammattilainen . . . 42

Vuoden 2014 hallituksen esittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 LexKurssien kuulumisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Iso-excu Gdansk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 Oikeustaju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

... s. 56

PÄÄ kirjoitus

Juristina työelämässä -elämää opiskelun jälkeen Vuosi 2013 on kovaa vauhtia lähestymässä loppuaan ja allekirjoittaneen lempiajankohta vuodesta lähestyy. Pimeä ja sateinen syksy on pian selätetty ja valkoisen joulun odottaminen on alkanut. Joulu antaa jokaiselle opiskelijalle kaivatun hengähdystauon työntäyteisen syksyn jälkeen ja mahdollisuuden viettää rauhallista laatuaikaa perheensä kanssa. Joulun ja uudenvuoden jälkeen katse onkin jo jälleen suunnattava kohti kevättä ja uutta lukukautta, joten akkujen lataaminen tulee varmasti tarpeeseen.

Vuoden viimeisen lehden teema juristina työelämässä johdattaa lukijat uravalintojen äärelle. Lehteen on koottu haastatteluja hyvin erilaisiin tehtäviin päätyneiltä juristeilta, jotka haastatteluissaan muistelevat omia opiskeluaikojaan, ainejärjestöaktiivisuuttaan sekä kertovat siitä, miten he opiskelujen jälkeen ovat löytäneet oman paikkansa työelämässä. Näiden haastattelujen lisäksi lehdestä löytyy Lakimiesliiton teettämään Vastavalmistuneiden sijoittumistutkimukseen perustuvaa ajankohtaista tietoa siitä, minne nuoret juristit sijoittuvat sekä aloittain että

6

maantieteellisesti. Lehdestä löytyy myös juttu asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersista, joka palkittiin Lakimiesliiton syksyllä järjestämässä Lakimiespäivässä parhaaksi opiskelijatyönantajaksi.

Mitä pidemmälle opinnot etenevät sitä kiivaammin opiskelijoiden keskuudessa kiihtyy keskustelu siitä, että “mitäs sitten opintojen jälkeen?”

Tämän lehden yhtenä tarkoituksena onkin luoda uskoa niihin, jotka eivät vielä osaa vastata tuohon kysymykseen. Kuten tulette lehteä lukiessanne huomaamaan, läheskään kaikille suuntautuminen ei ole vielä selvää edes valmistumisvaiheessa.

Lehteen kootut haastattelut ovat hyviä esimerkkejä siitä, että sen ”oman jutun” voi löytää hyvin monella tavalla, enemmin tai myöhemmin. Tärkeintä uranvalinnassa on muistaa kuunnella itseään ja tavoitella määrätietoisesti juuri sitä, mitä itse haluaa.

Lexin syksystä ei perinteiseen tapaan ole menoa ja meininkiä puuttunut. Lokakuun puolessa välissä 40 lexiläistä suuntasivat nokkansa kohti Puolaa ja Gdanskia, jossa lexiläiset viet-

LexPress

tivät Iso-excun merkeissä viisi päivää paikalliseen kulttuuriin tutustuen. Tutuksi tulivat niin Stutthofin keskitysleiri, Gdanskin upeat vanhat rakennukset, perinteinen puolalainen ravintolamenu kuin Puolan pääkaupungissa Varsovassa sijaitseva hervottoman kokoinen ostoskeskuskin. Puolan reissun jälkeen olikin taas aika vuoden odotetuimpien bileiden, kun fuksit lunastivat kaikki odotukset ja järjestivät aivan huikeat Tooga-bileet. Tapahtumarikkaan vuoden 2013 kruunaa vielä joulukuun 12. päivä järjestettävät Lexin pikkujoulut, jossa ohjelmassa on luvassa mm. hallituksenvaihto ja Stigin yksityiskeikka.

Kuluva vuosi on antanut päätoimittajalle paljon. Vuosi on pitänyt sisällään unohtumattomia kokemuksia, lukuisia uusia ystäviä sekä paljon oppeja elämästä, joita varmasti pääsee hyödyntämään myös myöhemmin työelämässä. On ollut hienoa päästä jättämään kädenjälki LexPressin historiaan sekä ylläpitämään lehden asiallista ja laadukasta mainetta.

LexPress on julkaisu, josta lexiläiset voivat todella olla ylpeitä. Tyytyväisin ja luottavaisin mielin voin nyt luovuttaa ohjat seuraajalleni Kirsi Kempille, jolle toivotan paljon onnea ensi vuoteen LexPressin parissa. Kiitos vielä kerran kaikille teille, jotka olitte tekemässä tästä vuodesta ikimuistoisen.

Tunnelmallista joulunodotusta ja mukavaa loppuvuotta kaikille!

Annika Falbén päätoimittaja lexpress@lex.fi

LexPress

7

PUHEEN johtajalta

Kaksi vuotta täynnä muistoja ja ikimuistoisia kokemuksia Viimeistä viedään. Kuluva vuosi on mennyt vielä nopeammin kuin viime vuosi. Tuntuu jopa hieman epätodelliselta, että kaksi vuotta hallituksessa on noin kuukauden päästä ohi. Olo alkaa hiljalleen olemaan jo hieman haikea, kun ajattelee ensi vuotta, jolloin ei saakaan joka maanantai olla kokoustamassa toimistolla.

Kahteen vuoteen on mahtunut paljon – niin tiedekunnassamme kuin yhdistyksessämme. Tiedekunnassa työn alla oleva tutkintorakenteen uudistamisprosessi lähenee loppuaan. Rohkeat linjanvedot jäänevät uupumaan, mutta työ on toki vielä kesken. Syksyllä järjestetyn opintokyselyn perusteella tiedekuntamme opiskelijat kaipaavat enemmän monipuolisempia kurssien osasuoritustapoja, kuten ryhmätöitä. Toivottavasti tulemme saamaan tällaisia vaihtoehtoja myös tulevaisuudessa. Ainejärjestössämme voimaan astunut organisaatiomuutos myllersi yhdistyksen perusteet uuteen uskoon, mutta muutos oli satavarmasti kohti parempaa. Jotta muutoksesta saadaan kaikki irti myös käytännössä, on tehtävä vielä paljon töitä.

Toinen hyvin keskeinen ja tärkeä asia oman hallitusurani aikana on ollut oikeustieteellisen koulutuksen koulutuspaikkojen lisääminen. Tänä syksynä

8

annettiin Itä-Suomen yliopistolle tutkinnonanto-oikeus ja hieman myöhemmin julkisuuteen tuli tieto hankkeesta, jossa on tarkoitus luoda 500 opiskelupaikkaa lisää oikeustieteelliselle koulutukselle.

Taistelu aloituspaikkojen lisäämistä vastaan jatkuu tulevaisuudessa. Hankkeesta mielipiteensä on jo julkaissut meidän oikkareiden edunvalvoja Lakimiesliitto sekä korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akava. Myös rakkaan sisarainejärjestömme hallituksen puheenjohtaja Suvi Syvänen julkaisi mainion mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomissa.

Lex ry:n on osaltaan mietittävä, mikä on paras foorumi ja tapa osallistua keskusteluun opiskelupaikkojen lisäämisestä.

Syksyn näkyvin tapahtuma oli uusien opiskelijoiden lisäksi joka toinen vuosi järjestettävät TYYn edustajistovaalit.

Ryhmä Lex säilytti hienosti neljä paikkaa, mutta jäi jälleen täpärästi yhden äänen päähän viidennestä edustajistopaikasta.

Vaalirenkaamme otti hienon vaalivoiton saadessaan yhteensä 21 paikkaa edustajistosta ja näin ollen yksinkertaisen enemmistön. Seuraavista kahdesta vuodesta tulee todella mielenkiintoiset. With great power comes great responsibility, kuten hämähäkkimiehen setäkin sanoi.

Nyt on pidettävä pää kylmänä ja tehtävä hyviä päätöksiä, sillä nyt jos koskaan on erinomainen tilaisuus viedä ylioppilas-

LexPress

kuntatoimintaa eteenpäin. Haluankin esittää lämpimät kiitokset vaaliasiamiehellemme Teemu Auressalmelle, joka teki loistavaa työtä ehdokkaiden keräämisessä sekä vaaleista tiedottamisessa ja jokaiselle Ryhmä Lexin listalta ehdolla olleelle – te teitte tämän mahdolliseksi. Uskon, että tiedonkulku edustajistotyöskentelystä ottaa huiman harppauksen eteenpäin tulevina vuosina.

Kun nyt vuosi lähenee kovaa vauhtia loppuaan ja takana on toinen hallitusvuosi ja vuosi puheenjohtajana, on vain pakko todeta, että Lex ry on ilman muuta vaatinut paljon, mutta niin se on myös antanut. Yhdistyksen kolmatta sääntömääräistä kokousta valmistellessa aloin katsoa kahta viime vuotta kokonaisuutena, etenkin jälkimmäistä, niitä kaikkia onnistumisia ja epäonnistumisia, uusia ihmisiä ja kaikkia niitä mahtavia kokemuksia, joita ainejärjestötoiminta on minulle tarjonnut. Voin täysin rehellisesti todeta, etten vaihtaisi päivääkään pois, vaikka välillä on ollutkin rankkaa.

Nyt on aika kiittää ja antaa aikaa myös jollekin muulle. Opintojakin pitää varmaankin pikkuhiljaa suorittaa eteenpäin.

Pienen hengähdystauon jälkeen tulee varmasti Lexissäkin vielä jotain tehtyä. Rakkaudesta ainejärjestötoimintaa kohtaan, etenkin Lexin toimintaa kohtaan, on lopulta todella vaikea päästä eroon. Tosin eipä siitä kuulukaan päästä.

Lämmin ja sydämellinen kiitos kaikille hallitustovereilleni, toimihenkilöille, muille yhdistyksen toiminnassa aktiivisesti mukana olleille sekä koko jäsenistölle – Te olette tehneet näistä vuosista ikimuistoisia.

Lopuksi haluan vielä esittää onnitteluni sekä toivottaa sydämeni pohjasta tsemppiä Jussi Sjöblomille ja muulle yhdistystä ensi vuonna luotsaamaan lähtevälle porukalle.

Ottakaa vuodesta kaikki irti!

Valtteri Tapala Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LexPress

9

10

LexPress

EDARISSA tapahtuu

Edarivaalien jälkimainingeissa Syksyn 2013 edustajistovaalit tulivat ja menivät. Ryhmä Lex kampanjoi täydellä teholla viimeiseen asti vaaliasiamiehemme Teemu Auressalmen johdolla, ja koko porukka teki mahtavaa työtä vaalien eteen. Ryhmä Lex sai ylioppilaskunnan edustajistoon kaudelle 2014-2015 neljä paikkaa, eli paikkamäärä pysyi samana kuin kuluvallakin kaudella. Joulukuusta alkaen Ryhmä Lexin varsinaisia jäseniä edustajistossa ovat Ville Laakso, Sanna Mäkilä, Teemu Auressalmi ja Jussi Sjöblom. Onnea valituille!

Ryhmä Lex sai vaaleissa kokonaisuudessaan 588 ääntä. Valitettavasti jo 589 ääntä olisi riittänyt kauan kaivattuun viidenteen paikkaan edustajistossa. Vaalit olivat kuitenkin LexTuKYTyTe-renkaalle mahtava voitto, sillä lääkiksen TyTe ja kauppiksen TuKY saivat molemmat kaksi lisäpaikkaa ja rengas kasvatti vahvuutensa 21 paikkaan.

Tämä tarkoittaa yksinkertaista enemmistöä 41 paikkaisessa edustajistossa. Sen, mitä tämä vaalivoitto tuo tullessaan, näemme seuraavalla edustajistokaudella.

Marraskuu on edaattoreille vilkasta aikaa. Vanhalla ryhmäkokoonpanolla kokoustetaan viimeisen kerran marraskuun loppupuolella. Kuun alussa, Porthanin päivänä 9.11. vietettiin TYY:n vuosijuhlia Raumalla ja juhlia ennen kokoonnuttiin juhlakokouksen merkeissä yliopiston päärakennuksessa. Tilaisuudessa jaettiin huomionosoituksia ja myös muutama ansioitunut lexiläinen palkittiin.

Lisäksi uusien edaattorien koulutus ja perehdytys alkaa marraskuussa. Varsinainen kausi alkaa joulukuussa, kun 3.12. on edustajiston järjestäytymiskokous, jossa uusi edustajisto ottaa vallan ja valitsee mm. edustajiston puheenjohtajan ja ylioppilaskunnan hallituksen seuraavalle vuodelle.

Allekirjoittaneen kaksivuotinen kausi edustajistossa alkaa olla ohi, ja on aika päästää uudet toimijat työn touhuun. Ensi kerralla tätä palstaa kirjoittaakin seuraava ryhmäpuheenjohtajamme Sanna Mäkilä.

Jään mielenkiinnolla seuraamaan, mitä seuraava edustajistosukupolvi saa kaudellaan aikaan.

Mirjam Scheinin Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja

LexPress

11

SENILEXIN kuulumisia

Senilexin syystapaaminen ulkoministeriössä Senilexin jäsenistö sai kunnian vierailla ulkoasiainministeriössä keskiviikkona 20.11.2013. Ministeriön tilat Merikasarmissa, jykevien jäänmurtajien kupeessa Helsingin Katajanokalla olivat jo ulkoa niin komeat, että ne olivat omiaan herättämään iltaa kohtaan kunnioitusta. Syystapaamisen isäntänä toimi Turusta valmistunut lakimies, yksikönpäällikkö Teemu Turunen konsuliasioiden yksiköstä.

Hänen kanssaan senilexiläisiä sivistytti oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta oikeuspalveluista. Kaukoranta itse on pykälistitaustainen, mikä sekään ei ole häpeä.

Teksti: Veikko Niinikoski, veroasiantuntija, Senilexin sihteeri UM:n oikeuspalvelut

Kaukoranta kertoi erilaisista uralinjoista ja tavoista päästä ulkoasiainministeriön palvelukseen. Ulkoministeriö rekrytoi uusia työntekijöitä pääsääntöisesti kahdella yhteishaulla: kansainvälisten asioiden valmennuskurssille (Kavaku) ja hallintouran kurssille (Halku). Lisäksi ministeriössä on erityisvirkoja ja erityisasiantuntijan tehtäviä, joihin on suora haku.

Viime aikoina Kavaku-haussa juristien osuus on ollut pienehkö verrattuna valtiotieteilijöiden määrään, kun taas vanhemmassa diplomaattikunnassa juristeja on ollut nykyistä enemmän. Ulkoasiainministeriön henkilöstöstä noin 2/3 on naisia ja 1/3 miehiä. Ministeriössä on myös keskimääräistä korkeampi eläköitymisikä: keskimäärin 65,2 vuotta.

Kaukorannan osastoa eli oikeuspalveluita työllistävät muun muassa kansainvälinen oikeus, EU- ja valtiosopimukset, EU-tuomioistuinasiat sekä ihmisoikeustuomioistuin- ja ihmisoikeussopimusasiat. Ajankohtaisista asioista kuulimme mielenkiintoisia uutisia kansainvälisestä rikostuomioistuimesta (ICC), jossa työskentelee suomalainen tuomari Erkki Kourula. Erityismainintana sivistytti se, kuinka mediasta tutut Arctic Sunrisen ja Estelle -laivan tapaukset eroavat merioikeudellisesti.

Kaiken maailman kriisejä

12

Teemu Turunen alusti aiheesta ”Kaiken maailman kriisejä – UM:n konsulipalvelut ulkomailla”. Turusen työ on yksi osoitus siitä, mihin kaikkiin erilaisiin tehtäviin juristin koulutuksella voi ajautua.

Konsuliasioiden toimintaympäristö on muuttunut, koska suomalaiset ovat kansainvälistyneet esimerkiksi perhesuhteissaan ja koska rajat ylittävät uhat ovat kansainvälistyneet. Yleisesti konsuliasioiden erilaiset kriisipalvelut – tai kansalaisten tietoisuus niistä - ovat kehittyneet vuoden 2004 tsunamin seurauksena. Vuonna 2004 UM:n toimenpiteitä vaatineita tilanteita oli noin 30, vuonna 2012 yli 200. Karkeasti ottaen kolmasosa liittyy terroritekoihin, kolmasosa luonnonkatastrofeihin ja kolmasosa kuljetusvälineonnettomuuksiin.

Kriisitilanteista on myös tullut ns. koko kansan tapauksia mediassa, ja valtiolla

LexPress

Kuvassa Teemu Auressalmi

oletetaan joskus olevan suurempi vastuu kuin sillä tosiasiassa on. Turunen muistutti kansalaisten omasta vastuusta matkanteossaan, koskien esim. matkakohdepäätöstä ja vakuuttamista. UM:n palveluista kriisitilanteissa säännellään konsulipalvelulaissa.

Keskustelua syntyi ja kysymyksiä esitettiin aktiivisesti molemmilta esiintyjiltä esimerkiksi valtiosopimusten erilaisten kieliversioiden eroista ja todistusvoimasta sekä siitä, onko yleistä siirtyä UM:stä EU:n tai YK:n palvelukseen ja toisinpäin. Diplomaattiurassa urakierto tapahtuu pääsääntöisesti ulkoasianministeriössä ja se sisältää Helsinki-jaksoja sekä lähetystöjaksoja. Erityisviroissa poikkeamaa voi tapahtua esim. sijaisuuksien takia. Lisäksi kansainvälisiin järjestöihin liittyen voi hakea kestoltaan rajattua virkavapaata.

Seikkailunhaluisilla virkamiehillä on mahdollisuus rekrytoitua konsulikomennuskuntaan. Se koostuu vapaaehtoisista ulkoministeriöläisistä, jotka ovat vuorollaan viikon ajan valmiudessa lähtemään kriisialueelle Suomen edustuston tueksi.

Turunen muistutti lisäksi matkustajia täyttämään matkustusilmoituksen matkustusilmoitus.fi -sivustolla. Hätätapauksessa tai kriisitilanteessa ulkoministeriö voi ottaa yhteyttä matkustusilmoituksen tehneisiin. Matkustusilmoitus kannattaa tehdä erityisesti silloin, jos matkustaa riskialttiille alueelle.

Nelisenkymmentä senilexiläistä eri vuosikymmeniltä osallistuivat syystapamiseen.

Luento-osuuden jälkeen entiset lexiläiset saivat verkostoitua entisen hevostallin holvikaarien suojassa.

Haastattelussa Teemu Turunen Ulkoasiainministeriöstä: Haastattelija: Inari Kinnunen, asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava

Senilexin syystapaamisessakin puhunut Lex-alumni Teemu Turunen, 39, kertoo LexPressin lukijoille urastaan ulkoasianhallinnossa. Teemu työskentelee Ulkoasiainministeriön konsuliasioiden yksikön päällikkönä. Opintonsa hän aloitti Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1994 ja hän valmistui vuonna 2001.

Turusella on lisäksi Master of Sociology of Law, Instituto Internacional de Sociologia Juridica / Universidad del Pais Vasco vv. 1997-2000 -tutkinnot. Näissä opinnoissa mies keskittyi erilaisten konfliktinratkaisumenetelmien tutkimiseen, pohjautuen hänen Etelä-Afrikassa tekemäänsä case-studyyn.

Kuinka kauan olet toiminut nykyisessä tehtävässäsi konsuliasioiden yksikön päällikkönä?

Noin puolitoista vuotta. Sitä ennen toimin kolme vuotta samassa yksikössä kriisitiimin johtajana.

Kerro vähän siitä, mitä tehtäviisi yksikönpäällikkönä kuuluu? Kuinka paljon teet ns. perinteistä juridiikkaa?

Konsuliasiat tarkoittavat ulkomailla vaikeuksiin joutuvien suomalaisten avustamista. Toiminta perustuu kansainvälisiin sopimuksiin valtioiden välillä – erityisesti konsulisuhteita koskevaan Wienin yleissopimukseen vuodelta 1963 – sekä Suomen omaan lainsäädäntöön, tärkeimpänä konsulipalvelulaki (22.4.1999/498). Toiminta pohjautuu juridiikkaan, ja oikeustieteellisestä tutkinnosta on selvästi hyötyä työssäni, mutta perinteistä juridiikkaa teen suhteellisen vähän. Yksikössäni toimii kaksi - kolme lakimiestä, jotka valmistelevat juridista pohjatyötä vaativat asiat.

Missä työskentelit ennen nykyisiä tehtäviäsi? Ts. missä olet ollut töissä valmistumisesi jälkeen?

14

Hain ulkoministeriön kansainvälisten asioiden kurssille eli Kavakulle jo ennen

LexPress

Kuvassa Teemu Turunen

valmistumistani Lexistä – ja ehdin juuri suorittaa viimeiset tentit ennen UM:ssä aloittamista vuonna 2001. UM:n tehtävissä olen ollut ulkomailla noin kahdeksan vuotta Suomen suurlähetystöissä Caracasissa, Damaskoksessa, Madridissa ja viimeksi Pekingissä. Suomeen palasin pitkältä ulkomaiden kierrokselta vuonna 2009, tänne konsuliasioiden yksikköön.

Kerro lyhyesti, mitä Kansainvälisten asioiden valmennuskurssi (Kavaku) piti sisällään?

1,5 vuotta erilaisten ulkomailla suurlähetystöissä vaadittavien tietojen ja taitojen opettelua ja harjoittelua. Muutaman kuukauden teoriaosuuden lisäksi Kavakuun kuuluu kaksi harjoittelujaksoa UM:n eri osastoilla. Juristeilla toinen harjoittelujaksoista on usein UM:n oikeudellisella osastolla. Minun aikoinani Kavakun teoriaosuudet olivat aika pitkälti PowerPoint-settiä toisensa perään kuukausien ajan, mutta nykyään opetuksessa onneksi käytetään laajemmin muitakin pedagogiikan keinoja – keskusteluja, simulaatioita, ryhmätöitä jne. – viestin perille saamiseksi.

Milloin ja miksi päätit suunnata kansainväliselle uralle? Oliko se selvää jo opiskelun alkuvaiheessa?

Se oli selvää jo ala-asteella. Viidennellä luokalla ilmoitin että minusta tulee isona Suomen Etelä-Afrikan suurlähettiläs!

Mitkä oikeustieteellisessä opitut taidot ovat olleet tärkeimpiä työurallasi ja nykyisessä työssäsi?

Oikeustieteellinen ajattelutapa – ymmärrys siitä miten lait syntyvät ja mitkä tekijät prosessiin vaikuttavat. Lakien ja normistojen laajempi merkitys yhteiskunnassa, erityisesti siitä näkökulmasta että lakeja säädetään ihmisiä varten, ei toisin päin.

Yllättävänkin usein valtionhallinnossa, ja varmaan muuallakin, törmää siihen, että muita kuin juristeja hirvittää ja pelottaa lakikirjaan tarttuminen, jolloin oikeustieteestä tulee heille eräänlaista salatiedettä.

Kuinka paljon työmatkoja tehtäviisi kuuluu? Minne ne tyypillisesti suuntautuvat?

Yleiseen UM:n tasoon verrattuna matkustan suhteellisen vähän. Brysselissä käyn varsin säännöllisesti EU-yhteistyön merkeissä, lisäksi koulutan jonkin verran suurlähetystöjen henkilökuntaa maailmalla. Ajankohtaisiin hoidettaviin tapauksiin saattaa liittyä jonkin verran matkustamista.

Kerro jokin kummallinen/hauska vieraan kulttuurin asia, johon olet työssäsi törmännyt?

Näissä töissä törmää jatkuvasti erikoisiin asioihin. Viimeisin asemapaikkani Kiina

LexPress

15

on uskomattoman kiehtova maa ja siellä törmäsi hauskoihin tapahtumiin tuon tuosta.

HS:n silloinen Kiinan kirjeenvaihtaja Sami Sillanpää on tehnyt kirjasen näistä huvittavista tavoista ja uskomuksista, kannattaa lukea “Kiina-ilmiöitä”. Nykyisessä työssä suurimpia hämmästyksen aiheita aiheuttavat ulkomailla liikkuvat suomalaiset veijarit, joille sattuu ja tapahtuu. Mikään inhimillinen ei ole tässä työssä vierasta.

Mitä vinkkejä antaisit nykyopiskelijalle, joka on kiinnostunut diplomaattiurasta?

Suosittelen. En edelleenkään osaa kuvitella mitään mielenkiintoisempaa tai vaihtelevampaa työtä kuin diplomaatin tehtävät. Tämä on minun unelma-ammattini tällä hetkellä. Nykyisessä tehtävässäni vielä erityisesti korostuvat erilaiset kriisitilanteet ja niissä vaadittava nopea reagointi ja toiminta.

Jos tämäntyyppiset tehtävät kiinnostavat, opiskeluaikoina kannattaa tietysti lukea kaikki mahdolliset kv-oikeudelliset kurssit ja ehdottomasti kannattaa käydä opiskelijavaihdossa ulkomailla. Vaikka oikeustieteellisissä opinnoissa luonnollisesti keskitytään kansalliseen lainsäädäntöön, niin työelämässä ja todellisessa elämässä tarvitaan enemmän ymmärrystä globalisoituvasta maailmasta, valtioiden välisistä suhteista ja niihin liittyvistä lainalaisuuksista. Sitä ymmärrystä tarvitaan kun ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat entistä sujuvammin valtioiden rajojen yli ja oikeusjärjestyksestä toiseen.

Jos et työskentelisi ulkoasiainhallinnossa, missä lakimiestehtävissä haluaisit toimia?

Voisin helposti kuvitella toimivani muissa kansainvälisissä tehtävissä, EU:n, YK:n tai jonkin kv-järjestön palveluksessa. Tai jossain ihan muussa, jota en vielä osaa kuvitellakaan – oikeustieteellinen tutkinto on hyvä pohjatutkinto, joka antaa erinomaiset edellytykset toimia hyvin monenlaisissa tehtävissä.

Ajan Kohtaista KOHTAISTA

Loistava tulevaisuus?

-Katsaus vastavalmistuneiden työllistymiseen Viime aikoina pinnalla ollut mahdollinen oikeustieteen opiskelupaikkojen määrän nostaminen on saanut jälleen vellomaan keskustelun vastavalmistuneiden oikeustieteilijöiden työllisyydestä. Pahimmillaan on pelätty, että suuri lisäpaikkojen luominen tiedekuntiin voisi siirtää intensiivisen kilpailun opiskelemaan pääsemisestä työllistymiseen.

Kuinka sitten tuoreet oikeustieteilijät työllistyvät? LexPress loi katsauksen Lakimiesliiton teettämään Vastavalmistuneiden sijoittumistutkimukseen 2013, joka kokosi yhteen vuonna 2012 valmistuneilta oikeustieteen maistereilta kerättyä palautetta. Sähköpostitse tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 153 henkilöä.

Teksti: Juulianna Huusko Erot tiedekuntien välillä suhteellisen pienet

Vaikka Suomen talous ei edelleenkään ole kovin hyvässä hapessa ja työttömyyttä on paljon, juristien kohdalla tilanne on hyvä. Valmistuneiden työtilannetta keväällä 2013 tarkastelevan Lakimiesliiton tilaston mukaan noin 88 prosenttia kyselyyn vastanneista Turun oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista ilmoitti olevansa vakituisessa tai määräaikaisessa kokopäivätyössä, josta vakituisten osuus oli noin 38 prosenttia.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden kohdalla vastaava luku oli noin 84 prosenttia, josta vakituisessa työssä olevien osuus oli hieman Turkua suurempi, 52 prosenttia. Lapin yliopiston oikeustieteellisen valmistuneista kokopäivätyössä oli noin 86 prosenttia, joista vakituisessa työssä noin 44 prosenttia.

Päätoimiseksi yrittäjäksi suunnanneiden valmistuneiden osuus oli huomattavasti suurempi Turun (noin kahdeksan prosenttia vastanneista) ja Helsingin (noin kuusi prosenttia vastanneista) tiedekunnista valmistuneiden keskuudessa kuin Lapin tiedekunnasta valmistuneiden (noin kaksi prosenttia vastanneista). Sen sijaan niiden osuus, jotka valitsivat kyselyssä vaihtoehdon ”Haen työtä (ei vielä työpaikkaa)” oli huomattavasti suurempi Lapin tiedekunnasta valmistuneiden keskuudessa (noin 12 prosenttia vastanneista) kuin Helsingin (noin kaksi prosenttia vastanneista) ja Turun (noin puolitoista prosenttia vastanneista).

Vain pieni osa vastanneista oli työelämän ulkopuolella muista syistä (varusmiespalvelus, vanhempainloma tai hoitovapaa, jatko-opinnot).

LexPress

17

Myöskään vastavalmistuneiden työllistymisnopeuksissa ei ole moittimista lähes 60 prosenttia Turun tiedekunnasta valmistuneista oli saanut työpaikan jo valmistumishetkellä. Helsingin vastaava osuus oli 70 prosenttia ja Lapin 60 prosenttia. Kuukauden sisällä työllistyneiden osuus vastavalmistuneista kipusi tiedekunnasta riippumatta yli 80 prosenttiin, ja kahden kuukauden kuluessa työllistyneitä oli Turunkin valmistuneista jo yli 90 prosenttia.

Turun ja Helsingin tiedekuntien valmistuneista ilmoitti työskentelevänsä kokonaan tai osittain lakimiestehtävissä ja Lapinkin kohdalla osuus oli 85 prosenttia.

Kahden kauppaa

Juristien keskittymisestä pääkaupunkiseudulle on puhuttu paljon, ja tämä fakta toistuu myös vastavalmistuneiden keskuudessa: 58 prosenttia vastanneista ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa sijaitsevan pääkaupunkiseudulla.

Seuraavana tilastossa tuleva Turku jää kahdeksalla prosentillaan kauas taakse.

Edes 25 seuraavaksi suurinta kaupunkia eivät yllä yhteenlasketulla viidesosan juristisaaliillaan lähellekään pääkaupunkiseudun määrää. Muu Suomi nappaa vastavalmistuneista 12 prosenttia ja ulkomaille päätyy lähtemään vain 0,7 prosenttia.

Tiedekunnasta riippuen noin 65-78 prosenttia vastanneista on ilmoittanut ensimmäisen työpaikkansa pätevyysvaatimuksena olleen OTM-tutkinnon, mistä voidaan päätellä vastavalmistuneidenkin sijoittuvan varsin hyvin omalle alalleen.

Tarkasteltaessa ensimmäisen työpaikan toimialaa on havaittavissa kahden suuren valta: asianajotoiminta ja valtio työllistävät yhdessä yli puolet ensimmäistä työpaikkaansa hakevista juristeista. Asianajotoiminta kiilaa työllistäjänä kärkeen 30,1 prosentin osuudella, mutta valtio ei 28,6 prosentillaan jää juuri jälkeen. Trendi näyttäisi kuitenkin olevan asianajotoiminnan hyväksi, sillä sen osuus vastavalmistuneiden työllistäjänä on vuosi vuodelta kohonnut valtion osuuden pienentyessä. Molemmilla on silti yhä vakaa jalansija tuoreiden juristien keskuudessa.

Summa summarum

Muita merkittäviä työllistäjiä olivat yritykset 13,3 prosentin osuudellaan, järjestöt 9,5 prosentin osuudellaan ja rahoitusala 7,4 prosentin osuudellaan.

Kunnat eivät työllistäjinä nousseet lähellekään valtiota, mutta nauttivat silti vakuutusalan tavoin 4,4 prosentin osuutta.

Kaiken kaikkiaan tilastot näyttävät tuleville juristeille varsin valoisaa tulevaisuutta, mikäli radikaaleja romahduksia ei tapahdu. Oikeustieteen maistereita koulutetaan ilmeisen sopivia määriä työllisyystilannetta ajatellen, ja työllistyminen suoraan omalle alalle on hyvin yleistä.

Omalla alalla ja pääkaupunkiseudulla

Oikeustieteen maisteri on perinteisesti kuulunut niihin tutkintoihin, joilla on helppo työllistyä omalle alalleen. Tämä näkyy myös Lakimiesliiton tilastoissa - kysyttäessä yli 90 prosenttia

18

LexPress

LexPress

19

Lakimiespäiväraportti Teksti: Maarit Levoniemi

Lakimiespäivä Helsingin Finlandia-talolla alkaa juhlavasti tasavallan presidentti Sauli Niinistön avatessa tilaisuuden. Presidentti Niinistö on ensimmäinen presidentti Urho Kekkosen jälkeen, joka on kunnioittanut läsnäolollaan Lakimiespäivää. Puheessaan presidentti viittaa iltapäivän teemaan toteamalla, että jokainen lakimies kohtaa työssään pahan kosketuksen.

Iltapäivällä Finlandia-talon salissa tunnelma on käsin kosketeltava, kun täydellisen kunnioittavan hiljaisuuden vallitessa norjalainen asianajaja Geir Lippestad astelee puhujankorokkeelle ja avaa Lakimiespäivän suosituimman ja eniten keskustelua herättäneen teeman ”pahan kosketus”. Lippestad vie kuulijakunnan omien kokemustensa kautta takaisin Norjaa ja koko Eurooppaa järkyttäneeseen päivään heinäkuussa 2011, jolloin Anders Behring Breivikin terrori-iskujen johdosta 77 ihmistä menetti henkensä. Seuraavana aamuna kello kuusi Lippestadin puhelin soi - Breivik halusi juuri Lippestadin puolustusasianajajakseen.

Lippestad kertoi kokemuksistaan sellaisella avoimuudella, jota voi ainoastaan ihailla. Lippestad kertoi häpeävänsä sitä, kuinka hänen ensimmäinen reaktionsa oli kieltäytyä työstä. Lippestadin sairaanhoitajana työskentelevä vaimo sai hänet kuitenkin uskomaan, että kyseessä on työ, joka on tehtävä. Kun tieto työn vastaanottamisesta levisi julkisuuteen, Lippestadin sähköposti alkoi tulvia vihapostia ja osa työtovereista käänsi hänelle selkänsä.

Lippestad totesi ottaneensa työn vastaan, koska uskoi oikeusvaltion peri-

20

aatteisiin ja ihmisoikeuksiin. Hiljalleen julkinen keskustelu Norjassa sai uuden suunnan ja Lippestad työrauhan. Puheenvuorossaan Lippestad myönsi avoimesti, että työskentely manipuloivan Breivikin kanssa oli raskasta koko hänen tiimilleen ja myönsi aluksi pelänneensä asiakastaan.

Toinen pahan kosketus teeman puhujista oli Helsingin kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski, jonka omakohtaiset kokemukset syyttäjänä Suomea kuohuttaneessa 8-vuotiaan Vilja-Erika tytön tapauksesta sai osan yleisöstä vaivihkaa pyyhkimään silmäkulmiaan. Velitski totesi, että äärimmäiseen pahuuteen ei voi koskaan tottua.

Pahan kosketus -teeman puitteissa hieman kevyemmän puheenvuoron piti psykiatrisen vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma, jonka puhetta siivitti ronski musta huumori.

Muina teemoina Lakimiespäivässä olivat some-etiketti, lakimies median hampaissa ja EU:n liittovaltio kehitys. Puheenvuoroissa nousivat esille niin EU:n kurkkudirektiivi, väkivalta ja kaksinaismoralismi kuin Demin keskustelupalstalla keskustelua herättänyt pääministerin sex appeal.

Lakimiespäivän yhteydessä järjestettiin opiskelijoille ilmaiset rekrytointimessut, jossa oli tilaisuus tutustua laajasti eri lakimiesalojen työnantajiin. Lakimiespäivät päättyivät kaikille osallistujille yhteiseen Love Boat –illanviettoon, jossa ruoan ja juoman äärellä käytiin keskustelua päivän teemoihin liittyen.

LexPress

Hammarström Puhakka Partners – oikeutetusti paras opiskelijatyönantaja Mielenkiintoiset ja opintoihin nähden sopivan haastavat työtehtävät, avoin ja kannustava työyhteisö, kilpailukykyinen palkkaus, juoksukoulu ja työpaikalla säännöllisesti vieraileva hieroja. Kuulostaako unelmien työpaikalta?

Teksti: Maarit Levoniemi Kuva: HPP

Hammarström Puhakka Partnersin harjoittelijoilla Mirka Kuismalla ja Sini Paajasella on syytä hymyyn, sillä heidän työnantajansa palkittiin lokakuussa järjestetyssä Lakimiespäivässä oikeustieteen opiskelijoiden parhaana työnantajana. Kuisma ja Paajanen ovat molemmat yhtä mieltä siitä, että palkinto meni oikeaan osoitteeseen. Kuisma kertoo olevansa palkinnosta vilpittömästi iloinen, koska hänen mielestään palkinto tuntuu oikeutetulta. Palkinnon myönsi Lakimiesliitto kesällä 2013 tehdyn opiskelijakyselyn perusteella, johon vastasi yli 400 oikeustieteen opiskelijaa. Kyselyn ohella palkinnon kriteereinä olivat palkkaus, työlainsäädännön noudattaminen, mahdollisuus opintojen ja työnteon yhteensovittamiseen sekä opiskelijoille tarjottu perehdytys ja koulutus.

Mikä sitten tekee Hammarström Puhakka Partnersista parhaan työnantajan opiskelijoiden näkökulmasta? Lakimiesliiton perusteluista esiin nousevat erityisesti opiskelijoiden vahva tyytyväisyys työpaikkaan ja työyhteisöön.

Vastauksissa kiitettiin hyvää työilmapiiriä ja kannustavaa yhteishenkeä. Vastauksissaan opiskelijat kokivat työtehtävät monipuolisiksi sekä esimiehet ja muun henkilökunnan helposti lähestyttäviksi.

Hammarström Puhakka Partnersilla lähes kahden vuoden ajan harjoittelijana työskennelleen Sini Paajasen mielestä parasta hänen työssään on avoin ilmapiiri sekä

22

se, ettei toimistolla ole korkeaa sisäistä hierarkiaa. Paajanen arvostaa myös sitä, että opiskelijat on todella otettu osaksi organisaatiota eivätkä harjoittelijat ole työnantajalle vain halpaa työvoimaa tai tukitoimintojen hoitamista varten. Kuisma taas arvostaa työpaikan motivoivaa ilmapiiriä ja sitä, että opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon ja opiskelijoille annetaan mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön. Yrityksen kasvun myötä Hammarström Puhakka Partnersilla harjoittelijoiden määrä on lisääntynyt ja se on parin viime vuoden aikana vakiintunut 11 harjoittelijaan.

Tällä hetkellä Hammarström Puhakka Partnersilla työskentelee yli 50 juristia ja kaiken kaikkiaan se työllistää yli 80 henkeä.

Hammarström Puhakka Partnersilla harjoittelijat ovat kaikki keskenään samassa asemassa, eikä toimistossa ole toteutettu harjoittelijoiden kesken jakoa eri ryhmiin. Paajanen ja Kuisma arvostavat suuresti sitä, että opiskelijat on vilpittömästi otettu osaksi työyhteisöä ja opiskelijoiden työhyvinvoinnista ollaan aidosti kiinnostuneita, ja työnantaja haluaa panostaa opiskelijoiden työhyvinvointiin. Harjoittelijoita ei sidota koko harjoittelun ajaksi kopioimaan muistioita, vaan työtehtäviin voi vaikuttaa esimerkiksi ilmoittamalla kiinnostuksen kohteistaan. Harjoittelijat pääsevät halutessaan työskentelemään

LexPress

LexPress

23

Kuvassa Mirka Kuisma (vas.) ja Sini Paajanen

monipuolisesti eri ryhmiin ja harjoittelijoiden toiveet otetaan huomioon. Harjoittelun edetessä harjoittelijalle annetaan lisää vastuuta ja vaativampia työtehtäviä.

Harjoittelijat viettävät aikaa yhdessä myös työajan ulkopuolella. Työnantaja tukee harjoittelijoiden yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä tarjoamalla toimiston tiloja harjoittelijoiden käyttöön vapaaajalla esimerkiksi lautapeli-iltoja varten.

Opiskelijoiden haasteet työn ja opiskelun yhdistämisessä on Paajasen ja Kuisman mukaan huomioitu erityisen hyvin. Työn ja opiskelun yhdistäminen on tehty helpoksi siten, että harjoittelijat sopivat keskenään työvuoroista ja työvuoroihin pystyy vaikuttamaan. Tuntipalkkauksen ansiosta kesken työpäivän voi lähteä luennolle ja palata luentojen jälkeen takaisin töiden pariin. Toki isompien projektien yhteydessä myös opiskelijoiden on joustettava, mutta Paajasen mukaan työnantaja pitää huolen siitä, ettei kukaan viihdy toimistolla liian myöhään. Mieluummin lähdetään yhdessä urheilemaan tai tilataan toimistolle pitsaa pitkän työpäivän päätteeksi. Jokainen perjantai päättyy koko toimiston yhteiseen perjantaipalaveriin, jossa on tarjolla vaihtelevasti rennompaa ja asiapitoisempaa ohjelmaa.

24

Erityisen tyytyväisiä Kuisma ja Paajanen ovat siihen, että opiskelijoille kuuluvat kaikki samat edut kuin vakituisille työntekijöille. Erityisesti Hammarström Puhakka Partnersilla on panostettu liikuntatoimintaan esimerkiksi kaikille työntekijöille tarjolla olevien juoksukoulun, tennisvuorojen ja jalkapallo- ja sählykerhojen muodossa. Paajanen kertoo innostuneensa juoksusta juoksukoulun myötä ja viime kesänä hän juoksi kolmannen puolimaratoninsa firman väreissä.

Suosituin etu vaikuttaa olevan toimistolla säännöllisesti vieraileva hieroja. Työyhteisön demokratiasta kertoo paljon se, että hierojalle paikat jaetaan sen perustella, kuka on paikalla ensimmäisenä.

Paajanen ja Kuisma voisivat molemmat kuvitella jäävänsä Hammarström Puhakka Partnersille töihin vielä valmistumisen jälkeenkin. Paajanen ja Kuisma arvostavat molemmat työnantajansa panostusta työntekijöiden työhyvinvointiin. Kuisman mukaan hyvä työilmapiiri ei ole syntynyt keinotekoisella hengen nostatuksella, vaan sillä, että kannustetaan jokaista olemaan rohkeasti oma itsensä. On selvää, että Hammarström Puhakka Partnersin työilmapiirissä on jotain ainutlaatuista, joka saa opiskelijat ja muut työntekijät viihtymään työssään.

LexPress

MENOLIPPU ULKOMAILLE Kaksi vuotta sitten Iso-Exculla Lontoossa kävimme tutustumassa Thamesin rannalla sijaitsevaan asianajotoimistoon, Berwin Leighton Paisneriin. LexPress sai nyt kunnian päästä haastattelemaan toimistossa silloin työskennellyttä entistä lexiläistä, Juho Ranta-Ahoa, joka on työn perässä päässyt kiertämään useampaa mannerta ja maata.

Teksti: Jenni Heurlin Kuva: Juho Ranta-Aho Opiskeluajoista

Alun perin Hämeenlinnasta kotoisin olevalle Juho Ranta-Aholle oikiksen valitseminen opiskelupaikaksi ei suinkaan ollut itsestäänselvyys, mutta kaksi kesää hämeenlinnalaisessa asianajotoimistossa jättivät pienen kipinän alaa kohtaan.

Motivaation ollessa kohdillaan, tiedekunnan ovet aukenivat ensimmäisellä yrityksellä.

Oikiksessa Ranta-Ahon alkuperäisenä tarkoituksena ei myöskään ollut ryhtyä sen suuremmaksi Lex-aktiiviksi.

Toisin kuitenkin kävi. ”Näin jälkikäteen ajateltuna kaikkia luottamustoimia ei varmaankaan olisi tarvinnut ottaa vastaan, toisaalta taas kaikissa näissä toimissa opin tuntemaan valtavan määrän ihmisiä, joista osaan olen yhteydessä edelleen”, selventää mm. Lex ry:n tiedotusvastaavana ja puheenjohtajana toiminut Ranta-Aho. Ainoa asia, jota hän opiskeluajoistaan katuu on se, ettei hän lähtenyt kunnolliseen opiskelijavaihtoon. ”Olin kuitenkin opiskeluaikana Singaporessa puoli vuotta työharjoittelussa paikallisessa asianajotoimistossa”, lisää Ranta-Aho. Lisäksi Ranta-Aho oli koko opiskeluajan töissä osa-aikaisesti, ensin Lindorffilla, sitten Finnveralla ja lopuksi Hannes Snellmanilla.

26

Gradun aiheeksi opintojen loppuvaiheessa Ranta-Aholle valikoitui kilpailuoikeus, ja hänen tarkoituksenaan oli tulla kilpailujuristiksi. Opiskeluajan viimeiset vuodet Ranta-Aho työskenteli harjoittelijana Hannes Snellmanilla, missä hänet kuitenkin laitettiin kilpailuoikeuden sijasta rahoitusryhmään. ”Täytyy antaa kyllä täydet pisteet Snelkulle siitä, että he tiesivät itseäni paremmin, mille osastolle soveltuisin parhaiten.

Ensimmäinen kesä rahoitusosastolla vei mennessään kaikki aikaisemmat nuoruuden haaveet kilpailujuristin urasta”, Ranta-Aho kertoo.

Uraa Suomessa, Lontoossa ja Singaporessa

Juho Ranta-Aho aloitti kuuden ja puolen vuoden opiskelun jälkeen Hannes Snellmanin rahoitusosastolla avustavana lakimiehenä vuoden 2005 kesällä.

Ranta-Ahoa merkittävästi työllistäneitä rahoitustyyppejä olivat tuohon aikaan vienti- sekä alusrahoitus. ”Hannes Snellman toimi näissä toimeksiannoissa usein ulkomaisten pankkien suomalaisena neuvonantajana. Englannissa pankkeja taas avusti toimisto nimeltä Allen & Overy, jonka kanssa tein yhdessä toi-

LexPress

Kuvassa Juho Ranta-Aho

Kuvassa Kimmo Suominen

meksiantoja viimeisenä vuotenani Hannes Snellmanilla”, kertoo Ranta-Aho. Yhden toimeksiannon menestyksekkään loppuunsaattamisen jälkeen A&O:n väki tiedusteli Ranta-Aholta, olisiko hänellä kiinnostusta työskennellä Lontoossa.

Neljä kuukautta myöhemmin hän aloittikin työt kyseisessä toimistossa. ”En koskaan kertonut sitä A&O:n väelle, mutta olin ensimmäistä kertaa koskaan kunnolla Lontoossa sinä päivänä, kun sinne muutin”, Ranta-Aho lisää.

Ranta-Aho työskenteli A&O:lla Lontoossa hieman vajaat neljä vuotta. ”Parempaa aitiopaikkaa kansainvälisiin rahoitustransaktioihin saa hakea. Työpäivät olivat useimmiten pitkiä, mutteivät merkittävästi pidempiä kuin missään suomalaisessakaan asianajotoimistossa.

Todella kiireisinä aikoina oltiin töissä kellon ympäri”, selittää Ranta-Aho. Nykyiselle työnantajalleen Berwin Leighton Paisnerille Ranta-Aho päätyi puolivahingossa samalla kun eräs Allen & Overyn kollega kutsuttiin toimistoon osakkaaksi. ”Olin huolissani osoittautuisiko lähtöni virheeksi, BLP kun oli paljon pienempi ja vähemmän tunnettu

toimisto kuin A&O”, kertoo Ranta-Aho, ”BLP tiesi kuitenkin mistä narusta vetää, ja lisäsi tarjoukseensa vajaan vuoden mittaisen secondmentin saksalaisen pankin palveluksessa Singaporessa.” ”Saavuin Singaporeen vuoden 2012 alussa, ja aloitin työt saksalaisessa DVB Bankissa miltei välittömästi. Työ pankkimaailmassa oli valtavan mielenkiintoista, etenkin kun pääsi osallistumaan transaktion strukturointiin jo alusta saakka ja lisäksi pääsi näkemään transaktion sen alusta aivan loppuun saakka”, kertoo Ranta-Aho. Haastattelua tehtäessä Ranta-Aho on vaihtamassa asianajotoimistomaailmasta yrityspuolelle ja aloittaa DVB:n legal counselina Singaporessa ensi vuoden alusta.

Itse työstä

Normaalia työpäivää Ranta-Ahon on vaikea kuvata, koska kaikki päivät ovat usein varsin erilaisia. ”Tyypillinen työpäivä alkaa kuitenkin lähes aina visiitillä Starbucksiin, ja kunhan olen saanut riittävästi kahvia koneistoon, voinkin alkaa tutkia, mitä sähköposteja Singaporen yön aikana on saapunut Euroopasta ja Yhdysvalloista. Sähköpostit

LexPress

27

määrittävät usein varsin pitkälti sen, millainen työpäivästä muodostuu”, kertoo Ranta-Aho. Usein hänen työpäivänsä sisältää erilaisten rahoitussopimusten laatimista, lukemista sekä kommentointia. Lisäksi aikaa kuluu runsaasti erilaisiin sopimusneuvotteluihin lainansaajien ja lainanantajien välillä. ”Oma erityisalueeni on laiva- ja lentokonerahoitustransaktiot. Osa työpäivistä kuluu erilaisiin tapahtumiin osallistumisessa tai niihin matkustamisessa, mikä on ainakin omasta mielestäni ehdottomasti yksi tämän työn positiivista puolista.

Tänä vuonna olen käynyt työmatkoilla Hong Kongissa, Soulissa, Rotterdamissa, Lontoossa, Dubaissa sekä Tokiossa”, täsmentää Ranta-Aho. Ulkomailla työskentelystä juristin koulutuksella

Rahoitus- ja yritysjuridiikka toimivat niin Englannissa kuin Suomessakin varsin samalla tavalla. Ehkä suurin ero kyseisten oikeusjärjestelmien välillä on mielestäni se, että Englannissa tuomioistuimien ratkaisuilla on varsin nopea ja merkittävämpi vaikutus sopimusten sisältöön kuin Suomessa. Sopimusvapaus on molemmissa maissa yksi oikeusjärjestelmän keskeisiä piirteitä, ja varsinkin rahoitustransaktioissa keskenään tasavahvat osapuolet voivat varsin pitkälti vapaasti sopia sopimusten sisällöistä”, selittää Ranta-Aho.

Kokemuksia ulkomailta

Juho Ranta-Ahon valmistumisesta on kulunut kohta 8,5 vuotta. ”En voi todellakaan väittää, että työ olisi yksinomaan hauskaa. Sitä se ei aina valitettavasti ole. Työpäivät ovat joskus pitkiä ja stressaavia, kun pitää hoitaa samanaikaisesti useita transaktioita ja vielä usealla aikavyöhykkeellä, mutta tylsäksi duunia ei kyllä voi sanoa”, RantaAho kuvailee, ”koskaan ei tiedä, mitä kulman takaa seuraavaksi saapuu omalle työpöydälle, ja se tekee ainakin omasta työstäni varsin haasteellista.” Hienointa hänen työssään on pitkän transaktion loppuunsaattaminen. ”Varsinkin uusien laivojen ja lentokoneiden luovutustilaisuuksissa näkee parhaimmalla mahdollisella tavalla, mihin oma työ edellisten kuukausien aikana on johtanut, ja jos asiakas myös näyttää kiitollisuutensa urakan suorittamisesta, se on hieno fiilis”, kertoo Ranta-Aho. ”Mieleenpainuvimpia kokemuksia on ollut erään superjahdin (kauppahinta oli muistaakseni noin 250 miljoonaa euroa) luovutukseen osallistuminen Italian rannikolla. Vietimme aamupäivän San Remon satamassa viimeisiä asiakirjoja allekirjoittaen, minkä jälkeen jahti ajettiin kansainvälisille vesille, joissa luovutus uudelle ostajalle tapahtui. Luovutusta juhlittiin pikkutunneille saakka”, RantaAho muistelee. Kaikkien toimeksiantojen päätöstilaisuudet eivät kuitenkaan ole yhtä hienoja, ja usein toimeksiannot “closataan” sähköpostin ja puhelimen välityksellä vastapuolia koskaan edes näkemättä. ”Ehkä antoisinta juristin työssä ulkomailla on uusien ihmisten tapaaminen ja sen ymmärtäminen, että Suomessa tai edes Englannissa opitut konstit eivät ole aina ne ainoat ja oikeat vaihtoehdot. Saattaa kuulostaa varsin kliseiseltä, mutta ulkomailla työskentely todellakin avartaa omaa ajatusmaailmaa

“If you change your mind, you are always welcome to come back”.

Työskentely isossa suomalaisessa asianajotoimistossa, joka harjoittaa kansainvälisiä transaktioita, antaa RantaAhon mielestä hyvän pohjan ulkomailla työskentelyyn. Lisäksi isot ulkomaiset toimistot Englannissa kouluttavat omat juristinsa tekemään sitä työtä, mitä kullakin osastolla tehdään.

28

LexPress

ja tapaa kommunikoida muiden ihmisten kanssa”, lisää Ranta-Aho. Suomalaisena ulkomailla

Juho Ranta-Ahon mukaan suomalaisten perisynti ulkomailla on omien kykyjen epäily ja aivan liiallinen vaatimattomuus. ”Jos ura ulkomailla kiinnostaa, oli se sitten asianajotoimistossa tai yritysmaailmassa, kannattaa uskaltaa tehdä raskas päätös lähteä. Voi olla, että siihenastinen elämä jää sen päätöksen myötä taakse, mutta tilalle saa kokonaan uuden. Se, onko uusi elämä sitten parempi kuin edellinen, on jokaisen omissa käsissä”, sanoo Ranta-Aho. ”Pahinta mitä itselleen voi tehdä, on antaa pelon tai uskalluksen puutteen lamauttaa paikoilleen”, hän lisää. Ulkomailla työskentely vaatii ainakin alkuun kosolti nöyryyttä myöntää omat puutteensa, halua oppia uutta, itseluottamusta terveessä määrin, stressinsietokykyä sekä aitoa halukkuutta tutustua uusiin ihmisiin ja luoda uudet sosiaaliset verkostot. ”Ilman niitä paluu maitojunalla takaisin on vääjäämättä edessä”, huomauttaa Ranta-Aho. Kielitaitoa pitää ulkomailla työskennellessä tietysti olla. ”Tosin voin omasta kokemuksestani sanoa, että vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa, englantilaisilla asianajotoimistoilla on tasan yksi tyyli ja se on kyseisen toimiston tyyli.

Se opitaan joko hyvällä tai pahalla, ja toimistot pitävät kyllä siitä huolen, että se tulee opittua”, Ranta-Aho lisää. ”Voin käsi sydämellä sanoa, että suomalaisella työmoraalilla pärjää Lontoossa tai missä tahansa maailmassa.

Suomalaiset eivät tunnetusti luovuta ennen kuin työ on saatu päätökseen, ja sitä ainakin on arvostettu jokaisessa työpaikassani. Minua ei ole myöskään koskaan asetettu eri asemaan paikallisten juristien kanssa sillä perusteella, että satun tulemaan Suomesta. Selittämään joutuu toki usein aluksi, että kyllä minä ihan oikeasti osaan tehdä tätä työtä ja kyllä, minä osaan puhua englantia, mutta alkuhämmennyksen jälkeen vastaanotto kaikkien ulkomaisten työnantajieni

taholta on ollut kerrassaan loistavaa”, Ranta-Aho kertoo. ”Yksi parhaista muistoista tähänastiselta työuraltani on hetki kun lähdin A&O:lta. Osastomme vetäjä kirjoitti läksiäiskorttiini “If you change your mind, you are always welcome to come back”. Sillon tiesin viimeistään, että jotain on täytynyt mennä oikein”, hän muistelee.

Ranta-Aho kertoo, että kun työkokemusta on kertynyt riittävästi, uutta työtä ei tarvitse enää etsiä, vaan se etsitään sinulle muiden tahojen toimesta. ”Kansainväliset headhunting-yhtiöt ovat varsin aktiivisia nykyään melkein missä päin maailmaa tahansa, ja ne toimivat myös Suomen markkinoilla. Jos ulkomailla työskentely oikeasti kiinnostaa, mutta kontaktit ulkomaille vielä puuttuvat, näihin yrityksiin kannattaa ottaa yhteyttä. Vaikka heti ei tärppäisikään, ei koskaan tiedä, mitä myöhemmin tulee tarjolle”, hän täsmentää.

Takaisin Suomeen?

Juho Ranta-Aho kertoo miettivänsä tasaisin väliajoin Suomeen paluuta, mutta toistaiseksi elämä on vienyt häntä muuhun suuntaan. ”Yksi ulkomailla asuva vanha lukiokaverini totesi varsin osuvasti taannoin, että mitä kauemmin olet pois Suomesta, sen vaikeampi sinne on palata”, Ranta-Aho kertoo. Hän kuitenkin toivoo jonain päivänä tien tuovan hänet takaisin Suomeen. ”Tällä hetkellä mennään päivä kerrallaan, ja kun maa alkaa polttaa jalkojen alla, on aika vaihtaa maisemaa”, sanoo Ranta-Aho. ”Nykyisille lexiläisille haluaisin sanoa, että nauttikaa opiskeluajasta, se on elämän parasta aikaa! Lähtekää vaihtoon ulkomaille opiskeluaikana, se tekee myöhemmin ulkomaille lähtemisen helpommaksi. Panostakaa lisäksi kielitaitoon.

Vaikka päättäisittekin jäädä kotimaahan, ei siitä ainakaan haittaa ole”, lopettaa Ranta-Aho.

LexPress

29

LAKIA BANGKOKIN LÄMMÖSSÄ Teemu Puutio, joka päätyi elintaso- ja ilmastopakolaiseksi Yhdistyneiden kansakuntien Aasian ja Tyynenmeren päätoimipisteeseen, ei alun perin oikeastaan edes ajatellut kansainvälisen uran olevan häntä varten.

Ulkomaille lähteminen on kuitenkin osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.

Syvennytään hetkeksi tämän entisen lexiläisen ajatuksiin.

Teksti: Päivi Kyllönen Kuva: Teemu Puutio MISTÄ KAIKKI ALKOI?

Teemu Puution matka lain ammattilaiseksi alkoi haliskyläläisestä kimppakämpästä, jossa hän osallistui Lexiin kuuluneen ystävänsä, nykyisin tohtoriksi tähtäävän Michael Ristaniemen järjestämille syntymäpäiville. Yritysmaailmasta ja johtotehtävistä haaveillut Puutio oli armeijan jälkeen pitkään arvuutellut

30

kauppakorkean ja oikeustieteellisen välillä. Juhlinnan lomassa tavattujen lexiläisten kertomukset vakuuttivat hänet oikeustieteellisen alan mielekkyydestä sekä ainejärjestön ainutkertaisuudesta, joten viime kädessä valinta oli helppo: - Krapulasta selvittyäni tilasin pääsykoekirjat ja jo muutamia kuukausia myöhemmin suunnittelin muuttoa Turkuun.

Kuvassa Teemu Puutio (vas.)

LexPress

Tähän päivään mennessä en ole katunut päätöstäni hetkeäkään, Puutio kertoo.

Lexin toiminta tempaisi Puution sen verran tiivisti mukaansa, ettei opintopisteitä ensimmäisten kolmen ja puolen vuoden aikana tullut juurikaan keräiltyä.

Pienet ystäväpiirit kasvoivat sadoista lämpimästi vastaanottavista opiskelijakavereista koostuneeksi yhteisöksi, johon saattoi helposti tuntea kuuluvansa.

Lopulta Puutio onnistui yllättämään sekä itsensä että ystävänsä valmistumalla puolessatoista vuodessa opiskeluihin kunnolla keskityttyään. Lexistä oli loppurutistuksessa suurta apua, sillä tenttejä oli pahimpina – tai näkökulmasta riippuen parhaimpina – kuukausina jopa seitsemän ja opiskelijoiden suosiossa oleva tenttikysymysarkisto oli kovassa käytössä. Kaiken kaikkiaan Puutio muistelee ainejärjestöämme lämmöllä: - Lex on oman arvonsa tuntevana, mutta kuitenkin railakkaan avoimena järjestönä ainutlaatuinen sekä Turun että koko Suomen tasolla. Muistakaa nauttia lexiläisyydestänne niin kauan kuin sitä kestää.

Puutio vinkkaa, että opinnoissa kannattaa muistaa hyödyntää myös taitavien ja kansainvälisesti arvostettujen professoreidemme, kuten Jussi Tapanin ja Tuomas Myllyn, tietämystä.

TIE VIE MAAILMALLE

Roschierilla suorittamiensa harjoittelujen loppupuolella Puutio sai innoitusta Bangkokiin lähtemiselle Suomen vähemmän lupaavalta vaikuttaneesta taloustilanteesta sekä lokakuisista, vasten kasvoja piiskanneista räntäsateista: - Laitoin harjoittelijahakemuksen sisään eräänä perjantai-iltana noin tunnin puolivillaisen hakemuskirjeen väkertelyn jälkeen. Seuraavana päivänä nykyinen työnantajani kysyi sähköpostitse, voisinko aloittaa kauppa- ja investointiosastolla jo seuraavana maanantaina, Puutio muistelee YK-uransa alkua.

Puutio hoiti harjoittelunsa ilmeisen mallikkaasti, sillä hänen alkujaan tilapäiseksi suunnittelemansa oleskelu Bangkokissa ekonomien ja tilastotieteilijöiden täyttämän osaston ainoana lakimiehenä jatkuu edelleen, ja tällä hetkellä Puution vastuulla on lukuisia tutkimusprojekteja ympäri Aasiaa. Lisäksi hän vetää YK:n ensimmäistä immateriaalioikeuksiin liittyvää asiantuntija- ja tutkimusverkostoa. Työtehtävien hoitaminen edellyttää miltei jatkuvaa yhteydenpitoa diplomaatteihin ja valtionpäämiehiin, joten lakiosaamisen ohessa myös sosiaaliset taidot ovat arvossaan. Ahkerakin tulee olla, sillä työpäivien venyminen on tavallista. Menetetyllä vapaa-ajalla ei silti ole niin suurta merkitystä työn mielekkyyden ansiosta: - Tähän saakka eniten mielihyvää tuonut tehtäväni oli Thaimaan hallituksen neuvominen riisikuljetuksen Iraniin viemisen laillisuudesta. On vaikea kuvitella vastinetta saamalleen tunteelle, kun lakiosaamisellaan ja ammattitaidollaan on varmistanut satojen tuhansien ihmisten ravinnonsaannin vuosiksi eteenpäin, Puutio kuvailee tuntemuksiaan.

AJATUKSIA TULEVASTA

Puutio on nyt päässyt näkemään oman osaamisensa kehittyvän YK:ssa, eikä ajatus työnteosta aivan minkälaisten tehtävien parissa tahansa enää houkuttele. Myös ulkomaille sopeutumisen voi sanoa sujuneen ennakko-odotuksia jouhevammin, sillä vilkkaiden verkostoitumismahdollisuuksien lisäksi Bangkok tarjoaa niin aasialaista eksotiikkaa kuin hyvää ja halpaa elämäntasoakin. Toki suomalaiseen elämänmenoon tottuneen näkökulmasta katsottuna kehittyvässä maassa on puutteita joissakin tietyissä asioissa, kuten vaikkapa viranomaisten luotettavuudessa ja julkisessa liikenteessä. Joka tapauksessa Puutio aikoo rakentaa uraansa kansainvälisellä tasolla.

Hän saattaa joko pysytellä Aasiassa tai jatkaa matkaa kihlattunsa kanssa Yhdysvaltoihin tai Keski-Euroopan suunnalle.

Suomeen palaaminen ei ole lähivuosien suunnitelmissa.

LexPress

31

SUOMALAISENA JURISTINA ULKOMAILLA

Kuvassa Hanna Kaiponen

Perisuomalaiseen, vaatimattomaan ja itseään vähättelevään tapaan monia ulkomaille tahtovia juristinalkuja saattaa mietityttää se, kuinka Suomessa suoritetulla oikeustieteen maisterin tutkinnolla tulee toimeen kansainvälisissä työympyröissä. Puution mukaan epävarmuuteen ei kuitenkaan ole aihetta: - Vaikka useat työkaverini voivat listata opinahjoikseen Harvardin, Yalen, Oxfordin ja Berkeleyn kaltaisia yliopistoja, en ole koskaan kokenut oman tutkintoni olevan riittämätön. Seminaarimme esseineen sekä loppututkielmamme valmistavat opiskelijamme korkeatasoiseen itsenäiseen ajatteluun toisin kuin useat huippuyliopistot, joissa ”thesikset” ovat monesti vapaaehtoisia, muutaman opintopisteen kokonaisuuksia, haastateltavamme mainitsee.

Puutio luonnehtiikin suomalaista, oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinnon yhdistävää koulutusta pituudeltaan ja laajuudeltaan maailmaan huippuluokkaan kuuluvaksi sekä ammattitaidon ja tutkimuskykyjen osalta suuren kilpailuedun antavaksi. Suomalaisen lakimiehen ei siis missään nimessä tarvitse nolostella tutkintoaan tekipä töitä sitten missä maassa tahansa.

VINKKEJÄ MUILLE MAILLE MIELIVÄLLE

Puutio on ollut palkkaamassa harjoittelijoita ja konsultteja, joten hänellä on hyviä vinkkejä Suomen ulkopuolelle haluaville. Kilpailu parhaista paikoista on ulkomailla erittäin kovaa, joten hakemuksien määrässä ei kannata säästellä. Suora yhteydenotto sähköpostitse työnantajiin on usein toimiva keino ottaa kontaktia, ja hakeminen on hyvä ajoittaa kevään ja talven valmistumispäivien jälkeisten hakemusruuhkien ulkopuolelle pahinta kilpailua välttääkseen. Rehdin amerikkalaishenkisesti kannattaa mainita koulutuksemme ja osaamisemme olevan huipputasoa: - Jo pelkästään kielitaitomme asettaa suomalaiset kauas erilleen muista eurooppalaisista, joten turha häpeily tulee jättää pois, Puutio kannustaa ulkomaille tahtovia.

POHJOISMAIDEN PAIKKA EUROOPASSA

Kuvassa Sauli Niinistö

Teksti ja kuva: Annika Falbén

Perinteinen Pohjola-Norden -seminaari järjestettiin Helsingin Katajanokalla 18.11.2013. Bussilastillinen onnekkaita lexiläisiä pääsi jälleen ottamaan osaa tähän maineikkaiseen seminaariin, jonka aiheena oli tällä kertaa ”Pohjoismaiden paikka Euroopassa”.

Mielenkiintoisen aiheen ja nimekkäiden puhujien ansiosta seminaarin osallistujat täyttivät Scandic Marina Congress Centerin aulan jo hyvissä ajoin ennen seminaarin alkua.

Seminaarin avasi Pohjola Norden ry:n puheenjohtaja Anders Rusk, joka toivotti kaikki tervetulleeksi tapahtumaan ja esitteli päivän aiheen kuulijakunnalle. Seminaaria ja puheenvuorojen jälkeistä vapaata keskustelua juonsi Baba Lybeck. Ensimmäisenä valokeilaan asteli tasavallan presidentti ja entinen lexiläinen Sauli Niinistö, joka pohti puheessaan pohjoismaisia arvoja ja erityisesti sitä, mitä Pohjoismaissa on sellaista, mitä muualla maailmassa ei ole. Presidentti kertoi myös lyhyesti taannoisesta tapaamisestaan Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman kanssa ja siitä, miten ”Team Nordenin” arvot ovat levinneet jo Atlantin toisellekin puolelle. Seuraavaksi lavan otti haltuun Euroopan talous- ja raha-asioista vastaava komissaari Olli Rehn, joka puntaroi puheenvuorossaan sitä, miten Eurooppa selviää ajankohtaisesta kriisistä. Rehn luetteli puheenvuorossaan useita konkreettisia ratkaisuehdotuksia kriisin taltuttamiseksi, mutta erityisesti hän painotti rakenteellisten uudistusten, paremman sääntelyn sekä työn ja tuotannon kilpailukyvyn parantamista. Rehn vaikutti myös hyvin optimistiselta talouskriisin ratkaisemisen suhteen ja hän totesikin, että toivoa paremmasta on jo ilmassa.

Kahvittelun jälkeen seminaari jatkui Ruotsissa politiikassa ja elinkeinoelämässä vaikuttaneen Pär Nuderin johdolla. Nuder puntaroida Pohjolan asemaa Euroopassa ja tulevaisuuden kilpailuvalteiksi tämä Ruotsin valtiovarainministerinäkin uraansa uurtanut poliitikko mainitsi mm. tasa-arvon edistämisen tärkeyden sekä vihreän ulottuvuuden. Nuderin jälkeen lavalle asteli nykyinen oikeusministerimme Anna-Maja Henriksson, joka keskittyi puheessaan siihen, miten Pohjoismaista hyvinvointimallia voisi tulevaisuudessa uudistaa. Kolmeksi tärkeäksi haaraksi tässä mallissa hän mainitsi työllisyyden, koulutuksen ja sosiaaliset turvaverkot. Henrikssonin jälkeen vuorossa oli Tukholman kauppakamarin toimitusjohtaja Maria Rankka, jonka puheen aiheena oli alueiden Eurooppa. Rankka kertoi puheessaan kaupungistumisen hyödyistä ympäri maailmaa ja keskustelua heräsi erityisesti siitä, miten suurten asuinalueiden keskittyminen olisi toteutettavissa ilman, että se tapahtuu pienempien kaupunkien kustannuksella.

Seminaarin viimeisenä varsinaisena puhujana nähtiin Aalto Entrepreneurship Societyn, Aaltoesin, puheenjohtaja Elina Uutela. Tämän nuoren naisen intoa puhkuva puheenvuoro Pohjoismaista nuoren yrittäjän silmin inspiroi varmasti jokaista paikalla ollutta kuulijaa.

Uutela painotti, että maailmaa muutetaan yrittäjyydellä, ei komiteoilla. Uutelan jälkeen oli vuorossa vielä hallitusammattilainen Stig Gustavson, joka kertasi lyhyesti päivän aiheita ja antoi kommentteja puheenvuoroihin sekä niiden nostattamaan keskusteluun liittyen.

Gustavson päätti seminaarin toteamalla, että Pohjoismailla todella on paikkansa Euroopassa.

Kaikkien lexiläisten puolesta haluan kiittää Bo Grönholmia jälleen kerran tästä ainutlaatuisesta tilaisuudesta päästä osaksi näin hienoa tapahtumaa ja kuuntelemaan kokemusta puhkuvia asiantuntijoita jopa Suomen rajojen ulkopuolelta.

LexPress

33

34

LexPress

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ – JOHTAJA, EROTUOMARI JA ONGELMANRATKAISIJA

LexPress pääsi haastattelemaan valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä.

Nissinen kertoo haastattelussa paitsi omasta työstään ja tiestään valtakunnansyyttäjäksi, myös näkemyksistään työnantajana työelämään siirtymisen ja syyttäjältä vaadittavien ominaisuuksien suhteen.

Teksti ja kuva: Kirsi Kemppi Monessa mukana

Valtakunnansyyttäjän työtehtävät ovat monipuolisia ja työpäivät koosteita erilaisista asioista. Työhön sisältyy paljon matkustamista kotimaassa ja ulkomailla, kokouksia, luentoja, esitelmiä ja tapaamisia oman työhuoneen ulkopuolella sekä lukuisia palavereja virastossa työskentelevien kanssa. Nissisen huoneeseen tullaan kysymään, tiedottamaan ja pyytämään päätöksiä. ”Mitään tyypillistä työpäivää ei ole. Työpäiville on laadittu suunnitelmat, mutta yleensä eteen tulee yllättäviä ongelmia, jotka tulee ratkaista heti”, hän toteaa.

Valtakunnansyyttäjä on valtion ylimpänä syyttäjänä merkittävä vallankäyttäjä, sillä tämän tehtäviin kuuluu syyttäjien nimittäminen. Henkilöstöratkaisut ovat merkittävä osa työtä.

Syyttäjäksi Nissistä ajoivat rikosvastuun toteuttamisen ajatus sekä halu pitää yhteiskuntaa pystyssä. Hän kuvaileekin syyttäjän työn olevan käytännössä optimaalinen yhdistelmä älyllistä pohdintaa, muuttuvia tilanteita ja sosiaalisia suhteita. Sama kutsumus kantaa myös hänen nykyiseen työhönsä valtakunnansyyttäjänä. ”Käräjäsaliin tässä hommassa ei valitettavasti taida enää päästä”, hän lisää.

Valtakunnansyyttäjän johtaminen ei ole niin normisidonnaista kuin johtami-

nen yleensä; joitakin asioita on vain tehtävä. Parasta työssä Nissisen mukaan on se, että saa parhaat mahdollisuudet luoda edellytyksiä syyttäjien ja koko organisaation toiminnalle. Valtakunnansyyttäjällä on myös omanlaisensa yhteiskunnallinen näköalapaikka niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin: ”Jos aikaa riittää, on mahdollista päästä näkemään, miten Suomi milläkin hetkellä makaa.”

Oman ajankäytön, muistin ja keskittymisen hallinta on työssä haastavinta.

Muistettavia asioita on paljon, joten myös itsensä johtaminen tärkeää. Muina haasteina Nissinen mainitsee talouden, erityisesti lähivuosien alenevat kehykset sekä sen, että hankalimmat johtamispulmat päätyvät hänen pöydälleen. Käsiteltävien asioiden joukossa on esimerkiksi paljon yhteistyökysymyksiä varsinkin poliisin kanssa. Valtakunnansyyttäjä pyrkii neuvotteluissa tuomaan syyttäjälaitoksen näkökulmaa esille siten, että se tulisi mahdollisimman oikeudenmukaisesti kohdelluksi. Työ on toisinaan raskasta ja aika on kortilla.

Opiskelu rikasta aikaa – paitsi taloudellisesti

Nissinen valmistui Mikkelin lyseon poikalukiosta vuonna 1975. Hänen suvussaan ei ollut tuolloin yhtään lakimiestä, ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeminen kypsyi vaihtoehtojen pois-

LexPress

35

sulkemisen kautta varusmiespalveluksen aikana. Suoritettuaan palveluksen hän meni valmennuskurssille ja pääsi Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan.

pubissa olleen tuntemattoman miehen kanssa, ja illan mittaan minulle selvisi, että kyseessä oli entinen Kuusankosken apulaisnimismies, johon virkaan minulla oli hakemus juuri sisällä.”

Opiskeluaikoinaan Nissinen oli yliopiston savolaisen osakunnan aktiivinen passiivijäsen. Hän ei osallistunut osakunnan hallinnon pyörittämiseen, mutta kiersi sitäkin aktiivisemmin tapahtumia. Toiminta osakunnassa riitti hänelle, joten Pykälän toiminta ei kiinnostanut. Hän vietti paljon aikaa Helsingin yliopiston Domus Academicalla, jossa järjestettiin monenlaista monitieteistä hauskanpitoa ja toimintaa.

Jälkeenpäin ajatellen Nissinen toteaa Domuksella vietetyn ajan olleen todella voimia antavaa vastapainoa lukemiselle.

Siihen aikaan ei ollut tapana järjestää työhaastatteluja, eikä Nissinen ollut käynyt kertaakaan Kuusankoskella. ”Jälkeenpäin kuulin, että pubissa tapaamani mies oli suositellut minua pomolleen, poliisitarkastajalle, joka esitteli viran täytön nimittävälle maaherralle. Jos en olisi lähtenyt sinä iltana kaljalle, en luultavasti olisi saanut virkaa. Pubeissa kannattaa siis käydä ja jutella vieraille ihmisille”, Nissinen naurahtaa.

Opiskelusta Nissinen muistaa lähinnä sen puuduttavuuden: ”Päivät kuluivat lukusalissa, ja välissä kävimme kavereiden kanssa lounaalla.” Toisena tai kolmantena opiskeluvuonna hän avasi rikosoikeuden kirjan, ja kymmenen sivun lukemisen jälkeen suuntautuminen alalle oli selvää. Kokonaisuutena Nissinen toteaa muistavansa opiskeluajoistaan toisaalta taloudellisen niukkuuden, toisaalta sen, että aika oli äärimmäisen rikasta.

Yli 31 vuotta syyttäjäputkessa

Nissinen teki opiskelun ohella eripituisia nimismiehen sijaisuuksia ja lisäksi oli töissä muun muassa pankissa.

Valmistuttuaan hän toimi hetken aikaa Helsingissä syyttäjän sijaisena, kunnes pääsi auskultoimaan Mikkelin tuomiokuntaan.

Auskultointivuoden loppupuolella Nissinen haki ainakin kahtakymmentä työpaikkaa eri puolilta Suomea. Vielä pari viikkoa ennen auskultoinnin päättymistä yhdestäkään työpaikasta ei ollut kuulunut. ”Eräänä iltana menimme töiden jälkeen pubiin viettämään iltaa. Päädyin keskustelemaan samassa

36

Nissinen on ehtinyt toimia uransa aikana Kuusankosken apulaisnimismiehenä, Kymen apulaispoliisitarkastajana ja lääninsyyttäjänä, Kouvolan apulaisnimismiehenä, johtavana kihlakunnansyyttäjänä, valtionsyyttäjänä Valtakunnansyyttäjänvirastossa sekä Itä-Suomen syyttäjänviraston päällikkönä. Viimeisen hän mainitsee erittäin hyvänä esimieskokemuksena nykyistä työtään ajatellen. Keväällä 2010 hänet nimitettiin nykyiseen virkaansa Matti Kuusimäen jäätyä eläkkeelle.

Nissinen toteaa suurimmaksi edukseen ja haitakseen sen, että on tehnyt vain syyttäjätyötä. Hän tuntee syyttäjän työn ja alan ihmiset hyvin, mutta samalla hänellä voisi olla enemmän muuta osaamista, jos olisi toiminut muillakin aloilla. Hän näkee pitkällä tähtäimellä riskinä tietyn itseriittoisuuden, jos virkaan nimitetään jatkuvasti henkilö syyttäjälaitoksen sisältä.

Aloitteellisesti työelämään

Vinkkinä työelämää lähestyville opiskelijoille Nissinen sanoo seuraavaa: ”Jos tietää mille alalle haluaa, kannustan kaikenlaiseen innokkuuteen. Työnantajille voi lähettää avoimia hakemuksia ja ilmaista olevansa kiinnostunut. Jos ei ole liian ronkeli sen suhteen, minkälais-

LexPress

ta työtä suostuu tekemään, voi päästä kurkistamaan alan toimintaa ja päästä sitä kautta eteenpäin. Esimerkiksi moni syyttäjänvirastoissa toimineista korkeakouluharjoittelijoista on saanut myöhemmin syyttäjän tai sihteerin sijaisuuksia. Opiskeluissa kannattaa myös luonnollisesti painottaa kyseisen alan kursseja.”

Niitä, jotka eivät tiedä mille alalle haluaisivat, hän kannustaa analysoimaan opinto-ohjaajan kanssa omia vahvuuksiaan ja etsimään oikeaa suuntaa sitä kautta. Työnantajana Nissinen arvostaa reippautta, aktiivisuutta ja aloitteellisuutta - olematta kuitenkaan liian tyrkky. Rekrytoinneissa arvioidaan vähintään yhtä paljon henkilöä kuin papereita, ja kokonaisvaikutelma merkitsee enemmän kuin keskiarvo.

Millainen on hyvä syyttäjä?

Myös etätyössä on tavoitteensa.

Kolmanneksi syyttäjän tulee olla hyvä yhteistyökumppani. Yhteistyö korostuu työssä nykyisin entistä enemmän, sillä yhteistyötä lähiorganisaatioiden kanssa on lisätty ja lisätään edelleen. Esimerkkinä tästä voidaan mainita uusi esitutkintalaki. Sosiaalinen näkökulma on tärkeä; omaa näkemystä pitää pystyä perustelemaan, mutta olemalla samalla yhteistyökykyinen.

Viimeisimpänä, muttei varmastikaan vähäisimpänä: tulee olla myös hyvä työkaveri.

Nissinen korostaa yhteisöllisyyttä ja kykyä toimia toisen tukena ja turvana silloin, kun toisella on työpaineita tai muuten vaikeaa.

Sosiaalinen aktiivisuus opiskeluaikoina esimerkiksi ainejärjestössä tai osakunnassa osoittaa hänen mielestään opiskelijan kykyä antaa itsestään jotain myös muille, mikä on arvostettavaa työelämässä.

Nissinen tiivistää syyttäjän tärkeimmät ominaisuudet neljään kohtaan.

Ensimmäisenä Nissinen mainitsee hyvän lainkäytön eli substanssin tuntemuksen. ”Organisaatiomme järjestää runsaasti jatkokoulutuksia. Jokaisen tulisi tarkistaa säännöllisin väliajoin oman osaamisensa parasta ennenpäiväys, hakeutua kursseille ja päivittää muutoinkin osaamistaan”, Nissinen sanoo ja jatkaa: ”Suosituin kurssimme on Mediajulkisuuden kohtaaminen.

Syyttäjä ei saa juosta kameraa ja mikrofonia karkuun, sillä media on käyntikorttimme suuren yleisön suuntaan.”

Syyttäjän tulee olla myös hyvä tuloksentekijä. Tulee olla uskallusta ja rohkeutta tehdä päätöksiä, ja päätösten jälkeen on osattava jatkaa matkaa: ”Kuten ampumahiihdossa, laikka tipahtaa ja matka jatkuu.” Syyttäjän työ on monipuolista ja itsenäistä; esitutkintapalaverit ja käräjäpäivät paaluttavat tekemistä, mutta muuten vastuu työn hoitamisesta on itsellä.

Kuvassa Matti Nissinen

LexPress

37

Taiteilijoiden asialla 1990-luvun puolivälissä Calonian käytävillä käveli tulevaisuudestaan vielä epävarma muusikkoperheen kasvatti – viulisti itsekin. Parikymmentä vuotta myöhemmin tämä samainen henkilö on kommentoinut mediassa The Voice Kids -ohjelman sopimuksia ja ollut neuvottelemassa kirjailija Sofi Oksasen kirjailijasopimuksia. Kaikista ei tule, eikä pidäkään tulla, yritysjuridiikkaan erikoistuvia asianajajia ja Lottaliina Pokkinen (os.

Lehtinen) onkin loistava esimerkki oikeustieteellisen koulutuksen monista vaihtoehtoista. Hän on pystynyt työssään yhdistämään musiikillisen intohimon juridiseen asiantuntemukseen.

Teksti: Sami Seppä Kuva: Jukka Lehtinen Heikomman puolella

Muusikot, ja taiteilijat yleensä, kuuluvat ammattikuntaan, joiden on taisteltava oikeuksiensa puolesta päivästä päivään ja vuodesta toiseen.

Oikeustieteen lisensiaatti Lottaliina Pokkinen seisoo tässä taistelussa heidän rinnallaan asemiehen roolissa.

Hän työskentelee Muusikkojen Liiton lakiasiainpäällikkönä, jonka lisäksi hänellä on taiteilijoiden sopimusasioihin erikoistunut toimisto Lehtinen Legal Oy. Muusikkojen liitossa hänen asiakaskuntansa koostuu pääasiassa freelance-muusikoista, joiden tehtävät vaihtelevat paljon.

- Asiakkaani voi olla tällä viikolla keikalla Helsingin kaupunginorkesterissa, ensi viikolla UMO Jazz Orchestrassa ja lähteä sen jälkeen kiertueelle Kuvassa Lottaliina Pokkinen

LexPress

39

artistin kanssa – ja soittaa sunnuntaisin Tanssii tähtien kanssa – ohjelman studiobädissä, Pokkinen selostaa.

Tähän verraten on entisen lexiläisen työnkuva Muusikkojen Liitossa vähintään yhtä laaja. Hänen tehtävänsä voivat vaihdella saamatta jääneiden palkkioiden perimisestä ja levytyssopimusten kommentoimisesta yrityksen perustamisessa avustamiseen.

Hänen oma toimistonsa hoitaa taas pääasiassa kirjailijoiden sopimusasioita ja asiakaskuntaan kuuluu muun muassa Sofi Oksanen ja Juha Vuorinen.

Kun neuvotteluiden toisena osapuolena on suuri maailmanlaajuinen toimija, esimerkiksi levy-yhtiö, asettaa se työlle omat haasteensa. Kyynisyydeltä ei voikaan Pokkisen työssä aina välttyä - Olen nähnyt musiikkialan sopimuksia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja samat ongelmat toistuvat niissä edelleen. Etenkin levytyssopimukset ovat huonontuneet taiteilijoiden kannalta entisestään, ja tv-laulukilpailuformaattien sopimukset ovat todella järkyttävää luettavaa.

Tästä huolimatta hän uskoo pienilläkin parannuksilla olevan merkitystä pitkällä aikajanalla. Työ suurten levyyhtiöiden vastapuolella ei ole koskaan turhaa. Lottaliina Pokkinen löytääkin työstään myös monia onnistumisen hetkiä.

- Tulen varmasti aina muistamaan sen, kun neuvottelin muutokset ensimmäisen kauden The Voice of Finlandosallistujasopimuksiin. Ne muutokset ovat sopimuksissa edelleen eikä samanlaisia parannuksia ole minkään muun maan sopimuksissa. Neuvotteluiden myötä esimerkiksi ammattilaulajilta ei enää kielletä keikkailua – heidän pääelinkeinoaan – kilpailun aikana.

Ennen kaikkea lexiläinen

Lottaliina Pokkisen uravalinta ja suuntautuminen taitelijoiden oikeuksiin näyttää poikkeuksellisen suoraviivaiselta ja suunnitellulta. Asia on kuitenkin täysin päinvastainen.

Oikiksen alussa en todellakaan miettinyt suuntautumisvaihtoehtoja, vaan keskityin lähinnä lexiläisyyteen, hän selventää.

Vanhoja hallituslistoja selatessa muusikkojen liiton lakiasianpäällikön nimi hyppääkin silmille vuoden 1995 kohdalta, ”kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja: Lotta Lehtinen”. Pokkinen on istunut Lexin hallituspestin lisäksi myös ylioppilaskunnan edustajistossa ja toiminut aktiivisesti ohjelmatoimikunnassa.

Opiskeluajoilta hänelle on jäänyt taskuun muutama läheinen ystävä ja iso kasa muistoja.

Yhtenä mieleenpainuvimmista tapahtumista hän mainitsee Lexin lipun siunaamistilaisuuden, jossa hän soitti yhden Bachin sooloviulupartitan. Jo silloin kuohuviini kuului juhlien perusvarustukseen eikä hänkään jättänyt kurkkuaan kuivaksi.

- Silloin opin ettei kannata juoda kuoharia ennen keikkaa. Kaikki meni ihan hyvin, mutta sormissa tuntui koko biisin ajan hienoinen nousuvärinä, Pokkinen muistelee hymy kasvoillaan.

Paljon puhuttu Lex-henki nousee esiin myös hänen puheistaan. Se ei rajoitu ainoastaan opiskeluaikaan vaan näkyy myös tämän päivän elämässä.

- Yhteisöllisyyden tunne oli aivan huikea ja on edelleenkin. Helsingin kaduilla kyllä tervehditään tuttuja Lexkasvoja, vaikka opiskeluaikana ei olisi kyseisen henkilön kanssa vaihdettu sanaakaan!

Omia vuosiaan Calonian ympäris-

”Välillä tuntuu, että ala on valinnut minut ja olen siitä hyvin kiitollinen”.

40

LexPress

tössä hän muistelee lämmöllä. Ainejärjestöstä saadut avut ja verkostot ovat osoittaneet monesti arvonsa käytännön työssä eikä hän halua missään nimessä sivuuttaa siellä opittuja taitoja.

Tiedän välittömästi mitä tehdä, jos illallisjuhlissa kuuluu huuto ”Conference!”, Pokkinen naurahtaa.

Epävarmuus tulevasta

Rikkaista opiskelumuistoistaan huolimatta alanvalinta ei ollut Lottaliina Pokkiselle itsestäänselvyys.

- Jälkikäteen ajateltuna kaikella oli tarkoituksensa, mutta olin pitkään hyvin sekaisin siitä, mitä haluan tehdä isona.

Hänen vahvan muusikkotaustansa huomioon ottaen, ura viulistina näytti todennäköisemmältä kuin työ sopimusoikeuden parissa. Oikeustieteen opinnoista huolimatta hän ei koskaan hylännyt rakasta harrastustaan. Calonian luentosalin ja Kirkkotien tanssilattian lisäksi hän kuluttu aikaa myös Turun konservatoriossa muusikoksi opiskellen.

Muistelen aikaa oikeustieteellisessä melko skitsofreenisena: aina oli huono omatunto joko siitä, etten ole lukemassa tenttiin, tai siitä etten ole harjoittelemassa viulua.

Viulisti-juristi ei tiennyt vielä oikeustieteen ylioppilaana mihin oikeudenalaan hän lähtisi erikoistumaan.

Toisinaan hän haaveili työskentelevänsä rikosoikeuden parissa Clarice Starlingin lailla ja pyrki töihin jopa vanginvartijaksi Kakolan vankilaan. Pokkinen onkin kiitollinen, ettei häntä hoputettu valmistumaan. Hän sai miettiä tulevaisuuttaan rauhassa useampaan opiskelupaikkaan tutustuen.

Palaset paikoilleen

alku tienasi syksyisin tarpeeseen tulevat rahat perinteisillä kesätöillä.

Olin kesätöissä muun muassa Muumimaailmassa, missä opin paljon elämästä – ja rakastuin Tove Janssonin kirjallisuuteen. kesälomien ulkopuolella tienasin myös soittamalla Turun kaupunginorkesterissa ja kaupunginteatterin orkesterissa.

Ensimmäinen oman alan työpaikka viitoitti kuitenkin tietä tulevaan. Kuusi vuotta opiskeluiden aloittamisen jälkeen hän sai kesäksi isyysvapaan sijaisuuden Muusikkojen Liitosta ja samalla muotoutui hänen graduaiheensa.

- Koska tekijänoikeuksista ei ollut graduryhmää, tein graduni aihealueiden ulkopuolelta. Tästä minun on kiittäminen erityisesti graduohjaajaani professori Ari Saarnilehtoa, joka oli alusta lähtien erittäin joustava ja kannusti itsenäiseen työskentelyyn.

Pokkinen valmistui Turun oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuoden 2000 lopussa ja aloitti heti vuodenvaihteen jälkeen työt vakinaisesti Muusikkojen Liitossa. Hänen graduaan ”Video killed the radio star: muusikon oikeus korvaukseen musiikkivideoiden julkisesta esittämisestä” käytettiin myöhemmin vielä poliittisessa lobbauksessa ja sen käsittelemä epäkohta korjaantui.

Tämä entinen lexiläinen työskentelee edelleen ensimmäisessä oman alan kesätyöpaikassaan muusikkojen liitossa, jonka lisäksi hän on laajentanut asiakaskuntaansa myös muihin taiteilijoihin oman yrityksensä kautta.

Alanvalintaa hän ei ole katunut. Hän mieltääkin itsensä enemmän luovan alan työntekijäksi kuin pelkäksi juristiksi.

- Välillä tuntuu, että ala on valinnut minut ja olen siitä hyvin kiitollinen.

Yhdeksänkymmentäluvun Turku ei ollut oikeustieteen opiskelijoiden paras kesätyöpaikkakunta, sillä työmahdollisuuksia siellä oli vähän. Asianajotoimistojen kahvinkeittämisen sijaan juristin

LexPress

41

Ari Saarnilehto - Juridiikan ammattilainen Siviilioikeuden professori Ari Saarnilehto astui sisään tiedekuntaan vuonna 1967 ja omien sanojensa mukaan ei sen jälkeen ole poistunut tiedekunnasta. Hänellä on mittava ura niin oikeustieteellisessä tiedekunnassa kuin sen ulkopuolella.

Teksti: Mikael Dahlström, Tuomas Dahlström ja Sinikka Laaksonen Kuva: Ari Saarnilehto

opintoasiain toimikunnan puheenPorista kotoisin oleva Saarjohtajana. Hän valmistui vuonna 1970 nilehto valmistui Porin lyseosta ja tuolloin ei ollut alempaa tutkintoa, ylioppilaaksi vuonna 1966. Juristin mutta hän pysyi sen jälkeen tiedekunura ei ollut hänelle aina itsestään selnan jatko-opiskelijana. Saarnilehdolla vä, vaan oppikoulussa arkkitehdin ura on opiskeluajalta asti paljon hyviä ystäkiinnosti. Saarnilehto suoritti koulussa viä ja hän on pitänytkin moniin yhteyttä. vapaaehtoista piirustusta, mutta taide ei Nykyisin hovioikeudessa työskentelevän kuitenkaan lopulta tuntunut omalta juvaimonsa Saarnilehto tulta. Saarnilehdon äiti kertoo tavanneensa työskenteli asianajoopiskeluaikoina. Gratoimistossa sihteerinä ”Oikkarin on opedunsa hän kertoo tehja kun oli pakko kertoa neensä testamentin tulevaisuuden suunni- teltava puhumaan moitteesta eli perhe- ja telmista vanhemmille, jäämistöoikeuden aluniin Saarnilehto totesi ihmisten edessä, eelta, mutta väitöskiraikovansa juristiksi: sillä puhuminen ja ja koski huoneenvuok”En pitänyt sitä silloin raa. Hän mainitsee, sitovana vastauksena kirjoittaminen ovat että sopimusoikeus enkä keksinyt paremon kiinnostanut hänpaa vastausta.” ”Ei ka- jatkuvasti työkaluina tä aina, mutta kaikduta”, Saarnilehto nauki oikeudenalat ovat rahtaa. Pääsykokeissa tulevissa töissä.” kiinnostavia ja hyvän ensimmäisellä yrittäjuristin on tunnettava mällä Saarnilehto valaajasti oikeudenaloja. ”Velvoiteoikeuslittiin varanotaarin koulutusohjelmaan, han on kaikkien oikeudenalojen kuninmutta Saarnilehto ei vastaanottanut gas”, Saarnilehto tokaisee naurahtaen. paikkaa ja lähti armeijaan. Toisella yritTärkeitä oppeja Saarnilehto kertoo saatämällä hän preppasi itsensä kunnolla neensa siviilioikeuden professori Allan ja se riitti.

Huttuselta. ”Tutkimus on tärkeää tehdä huolellisesti, on kirjoitettava selkeäsOpiskeluaikanaan Saarnilehto ti ja lyhyillä virkkeillä”. Saarnilehto on istui sekä Lexin hallituksen että

42 Kuvat Annika Falben

LexPress

Kuvassa Ari Saarnilehto

1992, jolloin Turkuun vapautui häntä kiinnostanut professuuri, johon hänet valittiin. Alioikeuksista puhuttaessa Saarnilehto kertoo, että vasta 23-vuotiaana Porin raastuvanoikeudessa hänen piti antaa peräti 9 vuoden vankeusrangaistus.

Saarnilehto kertoo olleensa myös noin neljässäkymmenessä jutussa välimiehenä ja olleensa aina sekä objektiivinen että puolueeton tuomari. Hänen mukaansa tapauksissa pitäisi riidanratkaisutavasta riippumatta olla sama ratkaisu, on sitten kyse välimiesmenettelystä tai normaalista oikeudenkäynnistä. Tiedekunnan dekaanina Saarnilehto on toiminut vuosina 1983–1984 ja 1993–2004, ja tällä hetkellä hän on Turun yliopiston hallituksen jäsen.

kirjoittanut useita oikeudellisia tekstejä ja teoksia: ”Julkaisuluettelon pituus on nyt 35 sivua eikä todellakaan johdu siitä, että siinä olisi iso fontti.” Hän kertoo opettelevansa asiat ensin hyvin ja aloittavansa sitten teoksen kirjoittamisen.

Kirjoittaminen on helpompaa, kun tietää mitkä asiat ovat tärkeitä aihealueesta.

Seuraava kiinnostava kirjoitusaihe voisi olla esimerkiksi vahingonkorvausvelan vanheneminen. Oikeudellisten kirjojen levikki ei ole kovin suuri, vaan kirjoittamista tehdään kiinnostuksen ja kysynnän mukaan, siitä mistä häneltä udellaan.

Urastaan Naantalin raastuvanoikeudessa Saarnilehto mainitsee, että hänet nimitettiin oikeuteen niukan äänestyksen jälkeen ja lähti oikeudesta

44

Keskustelumme kääntyy Saarnilehdon tavaramerkkinä tunnettuun opetustekniikkaan. Hän kertoo itse kehitelleensä opetustekniikan, jotta opiskelijat puhuisivat enemmän. ”Oikkarin on opeteltava puhumaan ihmisten edessä, sillä puhuminen ja kirjoittaminen ovat jatkuvasti työkaluina tulevissa töissä.” Tarkoituksena ei ole hiillostaa tai saada opiskelijoita nalkkiin, vaan Saarnilehdolle on vastattava rehellisesti mitä tulee mieleen. Mahdollisten väärinkäsitysten poistaminen on mahdollista, jos opiskelijalla on väärää tietoa, sillä vastatessaan väärin opiskelijat oppivat kantapään kautta ja toiseen kertaan eivät samaan asiaan vastaa varmastikaan virheellisesti. Professuurinsa alussa hän piti luentoja kuten muutkin ja tekniikka kehittyi vähitellen. ”Velviksen” oppikirja on kattava esitys perusteista.

Yleistä luentoa ei tarvitse siis pitää, kun kaikki on luettavissa ja onkin hyvä puhua

LexPress

asioista eri tavoilla luennoilla toisesta perspektiivistä tapausesimerkin näkökulmasta. Luennolla liikkuva tapaus on saanut inspiraationsa eräästä vanhasta oikeustapauksesta, jota Saarnilehto oli mukana ratkaisemassa.

Ympäristöoikeus ja prosessioikeus ovat kiinnostaneet Saarnilehtoa ja hän mainitseekin, että on vaikeaa erottaa sopimusoikeus prosessioikeudesta ja molempia taitoja tarvitaan. ”Ei riitä, että tietää, miten asiat ovat. Pitää myös tietää, miten riidat ratkaistaan, jos tulee ongelmia.” Hän toivoo, että opiskelijat olisivat juridiikasta niin kiinnostuneita, että lukisivat oikeasti kaikki kurssin kirjat ja lait. Juristina pärjää sitä paremmin mitä enemmän tietää muista kuin juridiikan

asioita (yleinen elämänkokemus), mutta tarvitaan kuitenkin paljon tietoa myös juridiikasta. Juridiikka on mielipidelaji ja vaikeimmissa tapauksissa mielipiteet painavat ja niiden kauppaaminen on tärkeää. Saarnilehto paljastaa pitävänsä vielä yhden velvoiteoikeuden kurssin.

Eläkkeelle Saarnilehto joutuu jäämään muutaman vuoden kuluttua lain pakottavien säännösten takia, mutta juridiikkaa hän ei lopeta sen jälkeen, vaan aikoo jatkaa oikeuden parissa. Eläkkeellä aikaa jää varmasti myös enemmän matkustukselle, lukemiselle sekä urheilun seuraamiselle ja harrastamiselle. Onneksi saamme kuitenkin vielä nauttia Saarnilehdon opetuksesta jonkin aikaa. Hän lupaa myös, ettei katoa tiedekunnasta kokonaan, vaan on tiedekunnassa mukana tavalla tai toisella.

Vallanvaihdos Lexissä - haastattelussa hallitus 2014

Jälleen yksi lexiläinen vuosi on kääntymässä loppuunsa, ja lokakuun 29. päivä Calonian luentosaliin kokoontunut jäsenistö valitsikin rakkaalle ainejärjestöllemme uuden hallituksen vuodelle 2014. LexPress haastatteli lyhyesti uunituoretta hallitusta.

1. Mitä Lex ja lexiläisyys sinulle merkitsevät?

2. Mitä haluaisit sanoa koko Lexin jäsenistölle?

Tekstin koonnut: Juulianna Huusko Kuvat: Lex

tai vaikkapa rajustakaan itseironiasta. Vien välillä voimakkaastikin asioita haluamaani suuntaan, mutta pidän silti äärimmäisen tärkeänä kaikkien argumenttien kuuntelemisen ja aidon huomioimisen päätöksenteossa.

1) Lex merkitsee minulle paikkaa, jossa voi olla aidosti oma itsensä ja kokea mitä erilaisimpia asioita yhdessä upeiden ihmisten kanssa. Lexin haluan nähdä linkkinä, joka yhdistää varsin erilaisetkin persoonat tuntemaan yhteenkuuluvuuden fiilistä ja aitoa ylpeyttä lexiläisyydestään.

Puheenjohtaja Jussi Sjöblom

Olen sosiaalinen ja toivottavasti helposti lähestyttävä ainejärjestötoimintaan hurahtanut veijari, joka ei vieroksu käyttää kaikkea tarmoaan ja aikaansa Lexin hyväksi toimimiseen. En myöskään pelkää laittaa itseäni varsin kokonaisvaltaisestikaan likoon, oli kyse sitten lexiläisten etujen puolustamisesta

2) Toivon jäsenistöltä edelleen kasvavaa intoa lähteä mukaan toimintamme pyörittämiseen.

Uusi organisaatiomalli on jo ilahduttavasti siirtänyt valtaa, vastuuta ja kiinnostusta toimia yhdistyksessämme yhä useammille jäsenille, ja haluan nähdä saman kehityksen jatkuvan ensi vuonnakin. Kynnystä on edelleen varaa madaltaa.

Toivon myös aktiivista osallistumista kaikenlaisiin tapahtumiin, koska viime kädessä vain se mahdollistaa yhtä monipuolisen kattauksen tulevaisuudessakin. Lopuksi pyydän kaikkia tuomaan sekä ruusut että etenkin risut välittömästi ja liikoja arkailematta niitä kulloinkin ansaitseville. Yritetään kukin osaltamme olla edistämässä Lexin kehittymistä vielä nykyistäkin paremmaksi yhdistykseksi.

Talousvastaava Leevi Mehtäjärvi

Olen 22-vuotias toista vuotta tiedekunnassa opiskeleva turkulainen nuorimies. Harrastuksiini kuuluu muun muassa erotuomaritoiminta jalkapallon parissa, lenkkeily ja kuntosalilla käyminen sekä kaikenlainen aktiivisuus Lexin toiminnassa. Aivan puhdasverinen åboriginaali en kuitenkaan ole, mutta selostettavaksi liian pitkän taustatarinan vuoksi pidetään tätä illuusiota yllä. Vuoden 2014 toimin Lexin hallituksessa talousvastaavana ja odotankin jo innolla mitä tuleman pitää.

1. Lex on ollut omasta fuksiviikosta lähtien merkittävä osa opiskelijaelämääni. Minun on vaikea edes kuvitella opiskelua ilman ainejärjestömme tuomaa riemukasta vaihtelua lukemiseen tai sen kautta saatua hyödyllistä tukea opintoihin. Ennen kaikkea lexiläisyys merkitsee minullle mahdollisuutta kuulua siihen mahtavaan porukkaan, johon Lexin toiminnassa olen saanut tutustua.

2. Kiitos kaikesta saadusta tuesta! Omalta osaltani pidän huolta siitä, että taloudenhoitoamme

ja yritysyhteistyötämme hoidetaan vastuullisesti ja kaikkia lexiläisiä palvelevalla tavalla. Toimistolla, Calonialla ja tapahtumissa tavataan!

LexPress

47

48

LexPress

mutta todellisuudessa viihdyn paremmin kahvikupin äärellä sosiaalisesta hetkestä nauttien taikka lukien populaarikulttuuriin ja politiikkaan keskittyvää aikakausilehteä tai muuta kirjallisuutta tenttimateriaalin rinnalla/sijasta.

1. Lex ja lexiläisyys muodostuvat mielestäni pienistä ja hyvistä hetkistä muiden lexiläisten kanssa, joista rakentuu mahtava kokemusten sarja opintojen kuluessa. Tästä esimerkkinä tämän syksyn Beach Partyjen järjestelyt, kun ajelimme parin opiskelijakaverin kanssa pitkin Turun naapurituppukyliä turvoksiin ahdatulla karavaanilla auringon paistaessa, aamuketutuksen laskiessa ja radiosta soivat viimeiset kesähitit eikä voinut muuta kuin hymyillä.

Pääsihteeri Tomi Paavola

Olen Uudenmaan ja Kanta-Hämeen rajalta Hyvinkäältä Turkuun pöllähtänyt toisen vuosikurssin opiskelija.

Ahkeran opiskelun ohella olen ikuinen liikuntaharrastuksen haaveilija,

2. “Tämän kirjan sivujen asiana on osoittaa, tuleeko minusta elämäni sankari, vai saavuttaako joku muu sen aseman.” - Charles Dickensin teoksesta David Copperfield. Kuka tahansa meistä voi olla elämänsä sankari ja jakaa taitonsa ja kykynsä yhteiseksi hyväksi koko yhdistykselle. Ja ennen kaikkea, jokainen on oikein tervetullut toimistolle asioimaan, viihtymään ja rentoutumaan. Toimisto on jokaisen lexiläisen oikeutettu olohuone.

Tapahtumavastaava Milja YliHongisto

MoikkaMoi! Olen Milja Yli-Hongisto, 21-vuotias kolmannen vuosikurssin käkkäräpäinen lexiläinen. Vapaa-aikaani tykkään viettää kahvitellen Calsulla kavereiden kanssa, tanssien haalareissa kirkkotiellä tai nauraen tyhmille jutuille.

1. Lexiläisyys merkitsee kuulumista huippuporukkaan, jossa pidetään toistensa puolia kaikissa tilanteissa. Odotankin jo innolla vappua, jolloin lexiläiset ja Lex-henki valloittavat sekä Puolalanpuiston kalliot että Kirkkotien tanssilattian!

2. Nähdään kaikissa huikeissa tapahtumissa ensi vuonnakin!

LexPress

49

Opintovastaava Niko Nynäs

Kiinnostun ja otan kantaa mielelläni moniin asioihin, mutta koitan kuitenkin keskittyä olennaiseen. Kaikenlaisia kehitysideoita pyörii päässä jatkuvasti.

1. Intoa ja yhdessä tekemistä! Porukkaan voi luottaa.

2. Tulkaa rohkeasti kysymään ja juttelemaan opinnoista tai mistä vaan.

Ulkosuhdevastaava Sanna Koljonen

Olen Järvenpäästä kotoisin oleva neljännen vuosikurssin lexiläinen. Vuosien varrella lakia on tullut opiskeltua Turun lisäksi myös Lyonissa ja Lundissa, mistä suuntaus myös kv-asioihin on peräisin. Luonteeltani olen positiivinen, nautin seurasta ja ystävistä, innostun uudesta ja minulla on paljon ideoita. Opiskelun ohella kierrän ahkerasti kv-viikoilla ja edustan Lexiä milloin Bergenin milloin Artiklan vuosijuhlissa. Kun en ole kvviikoilla, yritän opiskella, harrastaa urheilua aina uimahypyistä astangajoogaan sekä viettää aikaa ystävieni kanssa. Tällä hetkellä eniten täpinöissä olen uudesta pestistäni Lexin Int.Sekkinä ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista.

1. Lexiläisyys tarkoittaa minulle muun muassa hyviä ystäviä fuksiryhmästäni jo vuodesta 2010 lähtien, vertaistukea kavereilta mahdottomalta tuntuvan luku-urakan edessä, mielettömiä reissuja Pohjoismaissa kv-viikoilla, jokavuotista Lexin pikkujoulua sekä Vappua bolognanpunaisissa haalareissa. Olen aina iloinen edustaessani Lexiä ja muille pohjoismaisille oikeustieteen opiskelijoille toivon olemuksellani viestittävän hyvää fiilistä ja hauskaa meininkiä. Ensi vuoden maaliskuussa Lexin oman kv-viikon startatessa mitataan sitten, kuinka hyvin olen toistaiseksi tehtävässäni onnistunut ja kuinka paljon pohjoismaisia oikkareita Turkuun tällöin virtaa viettämään mahtavaa viikkoa, joka huipentuu vuosijuhliin ja jo Suomen ulkopuolellakin mainetta niittävään Lexin Sillikseen.

50

2. Toivon kaikilta lexiläisiltä mielipiteitä ja kehitysideoita koskien ulkoasiaintoimikunnan toimintaa.

Minulle Int.Sek:inä tärkeintä on, että ulkkiksen toiminta vastaa mahdollisimman monen lexiläisen toiveita ja tarpeita ja edustaa täten koko Lexiä. Toivon lexiläisten kokevan minut helposti lähestyttäväksi niin, että ulkkiksen toimintaan sekä kanssani kv-viikkoja kiertämään olisi helppo lähteä mukaan. Viimeiseksi toivon, että tuleva vuosi tulee olemaan sekoitus aivan uutta sekä jo toimivaksi ja onnistuneeksi koettua vanhaa.

LexPress

tekemään” -asennetta vastaan taistelemisen.

Mikäli joku yrittää perustella mitä tahansa asiaa tuolla argumentilla, saa minusta hyvän keskustelukaverin. Tämä filosofia kulkekoon sydämessäni myös hallitusvuonna. Pyrin myös tunkeutumaan Jussin elämään mahdollisimman tiivisti, sen lisäksi että opiskelemme samassa tiedekunnassa ja istumme samassa hallituksessa, työskentelemme myös samassa työpaikassa 02-numeropalvelussa.

Vapaa-aikani vietän Calonian kahvilassa, turkukavereiden nurkissa ja Yle Areenan dokumenttien parissa.

Tiedotusvastaava Sami Seppä

Olen ikäkriisistä kärsivä 22-vuotias humanisti, joka on eksynyt sikajuristien keskelle. Opiskelujen sijaan olen pyrkinyt keskittymään järjestötoimintaan, koska se on huomattavasti mukavampaa kuin lukusalissa nukkuminen. Elämäntehtäväkseni voisin määritellä kaikenlaisen ”näin on aina tehty ja näin tullaan aina

1. Lex ja lexiläisyys merkitsevät minulle ystäviä, juhlimista, nauramista, kahvittelua ja ikimuistoista opiskelijaelämää. Lexiläisyys kiteytyy siihen tunteeseen, kun lössähdät toimiston sohvalle, saat käteesi kupin lämmintä kahvia ja päivittelet opiskelutovereiden kanssa viime viikon bileissä hankittua morkkista.

2. Olkaa aktiivisia ja osallistukaa, ajatelkaa itse ja uskaltakaa olla eri mieltä. Lexin suurin rikkaus ja mahdollisuus on sen jäsenistön monipuolisuus, ja toivon sen näkyvän myös ainejärjestön toiminnassa.

PS: Cal§ari on mukavaa luettavaa tenttikirjojen lomassa, joten tulkaa painamaan mustetta sen sivuille sankoin joukoin!

Klubimestari Elina Hirvonen

Olen toisen vuoden Lexiläinen, jonka ensimmäinen vuosi kului lähinnä Calonian kahvilassa kavereiden kanssa. Olen sosiaalinen, elämäniloinen ja joskus hieman perfektionisti. Mitä tulee Lexissä toimimiseen, en osaa sanoa ei, joten olen ollut mukana kaikessa mihin olen suinkaan kerennyt.

Pidän siitä, kun saan haastaa itseni uudella tavalla, koska oli se sitten laulaminen sadan ihmisen edessä Spexissä tai itsensä juominen pöydän alle (ja edellisen klubiksen tuloksen peittoaminen) klubiskasteessa, on omien pelkojen voittaminen parasta!

1. Lex merkitsee minulle hienoja kokemuksia, rakkaita ystäviä ja mielettömiä tapahtumia!

Lexiläisyys on sitä, että saan kuulua mahtavaan porukkaan ja olla ylpeä siitä!

2. Nähdään Kirkkotiellä! Toivon, että ensi vuonna meillä on vieläkin aktiivisempia lexiläiläisiä ja siten entistä parempi ainejärjestö! Toivottavasti

tulette mukaan klubitoimikuntaan tekemään parannusehdotuksia sekä auttamaan rakkaan Ktien kunnossapidossa ja bileiden pyörittämisessä!

LexPress

51

52

LexPress

LexKurssit –

Laadusta tinkimättä Lex ry:n järjestämät valmennuskurssit tarjoavat tulevanakin keväänä tukensa Turun oikeustieteelliseen pääsystä unelmoiville. Lukuaika lyhenee taas muutamalla päivällä ja hakijoilta vaaditaan paljon, mutta onneksi kurssien onnistuminen on osaavissa käsissä.

Teksti ja kuva: Anni Juvonen

Vuoden 2014 valmennuskurssivastaavina toimivat neljännen vuosikurssin lexiläiset Riikka Laaksonen ja Altti Iiskola. Molemmat ovat opintojensa aikana olleet mukana monenlaisessa Lexin toiminnassa, mutta varsinainen hallitustoiminta ei ole tuntunut omalta jutulta. LexKurssien parissa toimiminen sai kuitenkin innostumaan, ja opinnotkin ovat työn kannalta sopivassa vaiheessa. Se onkin tärkeää, sillä vaikka syksyllä parin päivän työpanos viikossa on riittänyt, kevät täytyy omistaa kursseille käytännössä kokonaan.

Vastaavien työtehtäviin kuuluu muun muassa budjetointi, markkinointi, lukioesittelyjen organisointi, kurssien valmistelu ja aikataulutus. ”Meidän tehtävänämme on pitää paketti koossa”, Altti tiivistää. Marraskuussa valittiin myös Riikan ja Altin ”oikeina käsinä” toimivat kurssiasiavastaavat, Samuel Brusila ja Iida Salonen, joille on tarkoitus antaa hoidettavaksi juoksevia asioita. ”Silloin meille jäisi enemmän aikaa keskittyä asiakaspalveluun ja hyvän kurssikokemuksen luomiseen”, Riikka tähdentää.

Uusi ilme ja lisäapua lukutekniikkaan

Syksyn projektina on ollut uusien nettisivujen julkistaminen, jota haas-

tatteluhetkellä vielä kuumeisesti odoteltiin. Uutta modernimman ilmeen saaneilla sivuilla on mm. verkkomaksuominaisuus, entistä toimivampi foorumi ja blogi, johon esimerkiksi vastaavat ja tuutorit voivat päivitellä kuulumisiaan.

Ilmoittautuminen kevään kursseille on jo alkanut, ja vastaavat toivovatkin, että ainakin suurimmat kurssit täyttyisivät entiseen tapaan vuodenvaihteeseen mennessä. Pienenä lisänä aiempien vuosien kurssitarjontaan on LukutekniikkaExtra, joka pidetään heti pääsykoekirjojen julkistamispäivänä.

Sen tarkoituksena on antaa lisäpotkua lukumotivaatiolle ja varmistaa, että luku-urakka lähtee heti alusta pitäen liikkeelle mahdollisimman tehokkaasti.

Lisäksi Jyväskylän IntensiiviProkurssi järjestetään nyt jo kolmatta kertaa. Valintakoeyhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa vaikuttaa lisänneen kiinnostusta kurssia kohtaan, koska Joensuuhun pyrkijöiltä on tullut kurssista useita kyselyitä.

LexPress

53

Kokeneet oikkarit tukena

Kurssit olivat Riikalle ja Altille tuttuja jo ennen vastaavan pestiä: opiskelupaikka irtosi molemmille toisen LexKursseilla uurastetun kevään päätteeksi. Riikka muistelee, ettei osannut ensimmäisellä hakukerralla ottaa tukea vastaan, vaan luki yksin kotona. Seuraavalla hakukerralla vertaistukea osasi jo hakea ja se siivittikin onnistuneeseen pääsykokeeseen. Myös Altille henkinen tuki hakuprosessin aikana oli tärkeää.

Sen lisäksi kurssit tarjosivat kannustavan ilmapiirin ja ensikosketuksen lexiläisen elämään.

Yhtenä LexKurssien vahvuutena onkin se, että niitä järjestämässä on mukana Turun oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita, jotka tietävät, mitä hakijoilta vaaditaan. Etenkin loppuvaiheen opiskelijoiden vetämät pienryhmät ovat olleet monen kurssilaisen mieleen. Lisäksi laadukas opetus ja hyvä hinta-laatusuhde ovat taanneet

kurssien suosion. ”Voittoa ei tavoitella laadusta tinkimällä ja tavoitteena on muutenkin pitää hinnat edullisimpina muihin kurssitarjoajiin verrattuna”, Riikka kertoo. LexKurssien ylivertaisuudesta todistaakin vuodesta toiseen kurssilaisten huikea osuus sisään päässeiden määrästä: vuonna 2013 se oli 77 prosenttia.

Sinustako tuutori LexKursseille?

Jos LexKurssien toimintaan osallistuminen kiinnostaa, paras tapa lähteä mukaan on tuutoriksi ryhtyminen.

Tuutoritoiminta on saanut paljon kiittävää palautetta kurssilaisilta sen tarjoaman vertaistuen johdosta. Tuutorit ovatkin yleensä 1. tai 2. vuoden opiskelijoita, joilla oma valmennuskurssiaika on vielä tuoreessa muistissa. Palkaksi tuutoroinnista on luvassa kiitossitsit, työtodistus ja etenkin hienoja kokemuksia yhdessä tekemisen meiningistä LexKurssien porukan kanssa.

Kuvassa Riikka Laaksonen ja Altti Iiskola

54

LexPress

LexPress

55

Iso-Excu Gd a n sk i i n 10-15.10.2013 Teksti: Natalia Laakso ja Laura Lohilahti Kuvat: Lex Torstai

Torstaiaamuna lexiläinen jos toinenkin kamppaili tiensä Turun lentokentälle. Ihme kyllä kaikki saapuivat ajoissa paikalle, mutta matka meinasi tyssätä heti alkuunsa: matkaliput puuttuivat. Matkanjohtajat korjasivat tilanteen kuitenkin ripeästi ja hurauttivat Puolan hintoihin verrattuna varsin kalliilla Suomen taksilla lippuja noutamaan.

kohti hostelliamme. Jo ensimmäisenä iltana pääsimme tutustumaan perinteiseen puolalaiseen ruoka- ja tapakulttuuriin. Ruoka väänsi naamamme jos jonkinlaiseen ilmeeseen, mutta ilta sujui kuitenkin viihtyisästi laulubattlella norjalaisia kuoropoikia vastaan. Myöhemmin lexiläiset lähtivät heti tilaisuuden tullen tutustumaan puolalaiseen yöelämään.

Perjantai

Lentomatkan aikana osa seurueestamme alkoi heti verkostoitua turkulaista jalkapalloeliittiä edustavan futisjoukkueen kanssa.

Pari päivää myöhemmin selvisi, että yksi joukkueen jäsenistä oli hukannut itsensä Puolaan, mutta futistähti palasi kuitenkin ennen paluulentoa omiensa joukkoon.

Puolan maankamaralle päästyämme ryhmäydyimmekin jo aivan toden teolla viettäessämme rattoisan bussimatkan sylikkäin

56

LexPress

Kaltereilla varustetuista dormeista herättyämme suuntasimme ihmettelemään Stutthofin keskitysleiriä tuhansine myyränkoloineen.

Bussin hilpeä tunnelma vaihtui krematorioiden ja hirttopuiden myötä kalman kalpeaksi. Matkan varsinaisen asiapitoisen ohjelman läpäistyämme saatoimmekin heittää aivomme loppureissuksi narikkaan.

Lexiläisten iloinen ja hullutteleva tunnelma palautuikin illan myötä kaupunkisuunnistuksen merkeissä.

Matkanjärjestäjät olivat laatineet rasteja ympäri Gdanskia ja jokaisella rastilla matkalaisia odotti toinen toistaan haastavampia tehtäviä. Suunnistuksen päätyttyä osa matkalaisista suuntasi illan hämärtyessä paikalliseen yökerhoon Parlamenttiin jatkamaan iltaa.

Lauantai

Erittäin aikainen bussimatka kohti Varsovaa aiheutti yökukkujille vaikeuksia jopa kenkien solmimisessa aamutuimaan.

Mikäli joku oli suunnitellut nukkuvansa reissun univelkojaan pois vaivaisen kuuden tunnin bussimatkan aikana, kumottiin se harhaluulo pian ”What does the fox say” –laulun tahdissa.

Varsovassa sukupuolijako tuli taas harvinaisen selväksi: naiset hurmaantuivat uuden opiskelijakortin luotto-ominaisuudesta, kun taas tupla V -kaksikkomme nautti paikallisesta juomakulttuurista oman personal guidensa kanssa.

Paluumatkalla vilkas puheensorina ja erilaiset juomapelit siivittivät bussin tunnelmaa. Kiitos kuuluikin kärsivällisille bussikuskeillemme, jotka pysähtyivät aina käskyn käyden, vaikka kiire Gdanskiin oli kova.

Lauantai-illan hämärtyessä ja bussimme vihdoin saapuessa Gdanskiin osa porukasta ylläpiti vielä Parlamentin perinnettä muiden jäädessä suoraan hostellille keräämään voimia seuraavaa päivää varten.

Sunnuntai

Sunnuntain Jetset-bileet kokivat kovan kolauksen, kun paikan päällä Sopotissa selvisi, ettei sunnuntai ole bilepäivä Puolassa. Ainakaan yleensä.

Tänä sunnuntaina kuitenkin Sopot täyttyi jo alkuillasta 15-vuotiaista lukiolaisista high schoolin puolivuotispäivän rientojen merkeissä. Lexiläiset päättivät kuitenkin skipata mahdollisuuden juhlia paikallisten lukiolaisten kanssa ja palata takaisin Gdanskiin.

Ensimmäisen illan kilpalaulusta norjalaisten kanssa innostuneina päätimme treenata laululahjojamme myös Sopotin juna-asemalla. Kenellekkään ei siis varmasti jäänyt epäselväksi, että lexiläiset Puolaa hallitsee.

Maanantai

Maanantai meni tuliaisia keräillen ja fuksien emännän metsästäessä viimeisiä tarvikkeita Toogia varten.

Illan tullen kokoonnuimme viimeiselle aterialle, joka ylitti odotuksemme.

Syötyämme runsaat kolme ruokalajia ja tehdessämme lähtöä tarjoilija pysäytti meidät ja kertoi vielä yhden ruokalajin olevan tulossa. Grötzelit saivat todellakin vastinetta!

Tiistai

Tiistaiaamu valkeni monelle lexiläiselle aivan liian aikaisena. Viimeisinkin matkalainen saatiin kuitenkin lentokoneen kyytiin puolalaisten ambulanssimiesten rokotteiden avulla.

Det var den bästa, den bästa vi har upplevt!

Suuri kiitos Iso-excu-vastaaville Jenni Heurlinille ja Ida Sandholmille hienosti järjestetystä ja vieläkin paremmin onnistuneesta reissusta!

58

LexPress

LexPress

59

OIKEUS taju

Yleist y vätk ö tulospalkkiot?

Tällä kertaa Oikeustajussa tarkastellaan ajankohtaista tulospalkkiojärjestelmää perinteisen oikeustapauksen sijasta. Työoikeuden professori Seppo Koskinen on pohtinut aihetta monesta kiinnostavasta näkökulmasta. Hän on tehnyt mittavan uran alan professorina sekä asiantuntijana, ja ennen Turkuun siirtymistään hän työskenteli Lapin yliopistossa. Koskinen on lisäksi kirjoittanut useita teoksia ja artikkeleita työoikeudellisista aiheista sekä ollut mukana tuhansissa jutuissa asiantuntijana. Mainittakoon myös, että omana opiskeluaikanaan Turun yliopistossa hän toimi LexPressin edeltäjän “Totuusvakuutuksen” päätoimittajana. Onkin hienoa saada nyt yksi tiedekunnan professorien ja henkilöstön haastatteluperinteen aloittajista itse haastateltavaksi lehteen.

Tekstin koonnut: Tuomas Dahlström ja Laura Äijälä

Yrityskohtaiset tulospalkkiojärjestelmät perustuvat usein työnantajan omiin yksipuolisiin päätöksiin. Niitä ei säännellä normaalisti työehtosopimuksin, eikä niitä ole useinkaan tarkoitettu työsuhteen ehdoiksi. Palkkioperusteet päätetään yleensä vain tietyksi ennalta määrätyksi kaudeksi. Usein palkkion perusteena on ainoastaan harkinnanvaraisuus. Ellei harkintavaltaa käytetä työsopimuksen sisältö huomioiden selvästi väärin taikka yhdenvertaisuutta koskevien periaatteiden vastaisesti, työntekijällä ei ole oikeutta tulospalkkioon.

60

Helsingin HO 30.1.2002 S 00/3240: Tavoitepalkkion ehdot oli lueteltu erillisessä asiakirjassa ja muun ohessa todettu, että työpäällikkö ja toimitusjohtaja suorittavat yhdessä kunkin henkilön työpanoksen arvioimisen siinä olleiden kriteerien valossa. Tulospalkkio oli ollut työnantajan harkintansa mukaan käytettävissä oleva kannustin. Tämän vuoksi kantajalla ei ollut oikeutta vaatia työnantajaa maksamaan palkkiota, vaikka urakan tavoitepalkkio olisi tarkoite-

tun urakan kohdalla alitettukin.

Helsingin HO 29.4.1998 S 97/125: H:lla oli sopimuksensa mukaan oikeus bonusmahdollisuuteen yhtiön määrittelemien ohjeiden mukaisesti. Bonusjärjestelmä oli perustunut osin yhtiön tulokseen ja osin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Sopimuksessa oli nimenomaisesti annettu yhtiölle oikeus osoittaa ne säännöt, joita bonuksen maksamisessa sovelletaan. Bonuksen maksaminen oli ollut yhtiön päätettävissä. Henkilökohtaisten tavoitteiden osalta bonuksen määrääminen oli kuulunut yksin H:n esimiehelle.

Bonuksen määräämiseen voitiin puuttua vain, jos yhtiö oli rikkonut niitä sääntöjä tai arvosteluperusteita, joiden pohjalta bonuksen suuruus määräytyi. Yhtiön tuloksen perusteella tuleva bonus oli arvioitu asianmukaisesti. Esimies oli suorittanut henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin harkintavaltansa nojalla. Arvioinnin ei ollut näytetty olleen selvästi perusteeton tai perustuneen muuhun kuin asetettuihin tavoitteisiin. H:lla ei siten ollut oikeutta

LexPress

Kuvassa Seppo Koskinen

vaatimiinsa bonuksiin.

Tulospalkkiopäätökset ovat lähtökohtaisesti aina muutettavissa. Jos työntekijöille maksetut tulospalkkiot kuitenkin toistuvat vuodesta toiseen ilman työnantajan erillistä päätöstä, ne voivat osittain vakiintua. Vaikka työnantaja voi järjestelmän luonteen vuoksi muuttaa kausittain palkkion määräytymisperusteita, ei työnantaja välttämättä tällöin pysty enää luopumaan itse järjestelmästä. Luopuminen järjestelmästä on kuitenkin aina mahdollista, jos se on ilmoitettu tai tarkoitettu väliaikaiseksi.

Sitova työsopimustasoinen käytäntö on muutettavissa yksipuolisesti vain työsopimuksen irtisanomisperusteella.

KKO 1985 II 171: R:lle oli vuodesta 1980 lähtien maksettu myynnin lisääntyneen arvon perusteella niin sanottua bonusta, jonka maksamisesta myyntimiehille oli päätetty vuosittain kunkin vuoden osalta erikseen. Koska bonusta oli suoritettu toistuvasti perättäisinä vuosina ja se oli muodostanut olennaisen

osan R:n kokonaistulosta, se oli katsottava osaksi hänen sopimuksen mukaista palkkaansa. Bonuksen prosentuaalisesta suuruudesta oli päätetty vuodeksi kerrallaan eikä yhtiö ollut sitoutunut vuosittain korottamaan korvausta tai pitämään sen laskuperusteita muuttumattomina. Alentamalla bonuksen määrää vuodelle 1982 edelliseen vuoteen verrattuna jossakin määrin, ei osakeyhtiö ollut laiminlyönyt suorittaa R:lle palkkaa sopimuksen mukaisesti.

Erilaiseen ratkaisuun päätyi KKO 1995:52: Vuosikymmeniä maksettua joulurahaa pidettiin vakiintuneena työsuhde-etuna. Jouluraha oli vakiintunut työsuhteiden ehdoksi, vaikkakin maksamisesta oli tehty vuosittain eri päätös. Jouluraha oli sittemmin työntekijöiden suostumuksella korvattu tulospalkkiolla, jonka saaminen riippui yhtiö A:n tuloksesta. Yhtiö B:n yksipuolisella ilmoituksella tulospalkkiosääntöä muutettiin siten, että palkkion saaminen tuli riippumaan yhtiö B:n tuloksesta.

Työnantajalla ei katsottu olevan tähän

LexPress

61

oikeutta, kun muutos tosiasiallisesti merkitsi olennaista huononnusta mahdollisuuteen saada tulospalkkio, eivätkä työntekijät olleet tällaista muutosta hyväksyneet.

Bonusjärjestelmien tai muiden vastaavien palkkausmuotojen (esimerkiksi provisiopalkkaus) muuttamismahdollisuus voi perustua myös työsopimuksen tai sen osana olevan työehtosopimuksen ehtoon. Asiaa arvioidaan myös sopimuksen kohtuuttomuutta koskevien edellytysten valossa. Työsopimuksessa sovitun tulospalkkausjärjestelmän muutos tai lakkauttaminen voi perustua myös irtisanomisperusteeseen.

KKO 1998:107: Asunnonvälitysalalla myyntineuvottelijana toimineen työntekijän palkka oli muodostunut kiinteästä palkasta ja provisiosta. Työsopimuksen ehdon mukaan työnantajalla oli oikeus muuttaa provisioperusteita ja -taulukoita sopimuksen ollessa voimassa. Työntekijä vaati kanteessaan, että ehto katsottaisiin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n nojalla kohtuuttomaksi. Kanne hylättiin, kun ehtoa ei voitu pitää tyypiltään tai muutoinkaan sellaisenaan kohtuuttomana eikä työntekijä ollut edes väittänyt, että sen soveltaminen olisi johtanut hänen kohdallaan kohtuuttomuuteen.

Palkkion edellytykset

Bonusehdon osalta ilmoitetaan tai sovitaan usein monista tarkemmista edellytyksistä kuten esimerkiksi ns. maksupäiväehdosta. Työnantajan edellytetään tuovan maksuperusteet selvästi esiin työsopimusta tehtäessä. Selkeästi ilmoitettu tai sovittu maksupäiväehto sitoo osapuolia: työntekijän on esimerkiksi oltava palveluksessa vuoden viimeisenä tai muuna tiettynä päivänä.

Helsingin HO 21.8.2003 S 02/1362: Asiassa on esitetty ristiriitaista näyttöä siitä, onko V:lle tämän työhaastattelussa selvitetty, että vuosibonuksen saamisen ehtona on, että työntekijä on maksupäivänä työsuhteessa yhtiöön. Hovioikeus pitää uskottavana V:n kertomusta

62

siitä, että hänelle oli työhaastattelussa kerrottu, että vuosibonus maksetaan aina riippumatta siitä, milloin työsuhde päättyi. Yhtiö ei ole myöskään luotettavasti osoittanut, että työhaastattelussa olisi V:lle riittävän selvästi selostettu vuosibonuksen saamiseen liittyvästä maksupäiväehdosta. Bonussaatavan oli katsottava olevan riidaton.

Bonuksen saaminen voi olla sidoksissa myös muuhun asetettuun edellytykseen. Henkilö voi muun ohessa menettää mahdollisuutensa työsopimuksessa sovittuun tulospalkkaukseen työsuhteen aikana työolosuhteissa tapahtuneiden muutosten seurauksena. Helsingin HO esimerkiksi totesi ratkaisussaan vuodelta 2003, että yhteisesti sovitun projektin vetovastuun takia henkilöllä ei ollut enää mahdollisuutta työsopimuksessa mainittuun henkilökohtaiseen bonukseen.

Jos palkkion maksamisen nimenomaisena edellytyksenä on henkilökohtainen työn suoritus, edellytys ei myöskään täyty esimerkiksi työntekijän ollessa lomautettuna. Jos taas palkkion maksaminen on työntekijän omasta työpanoksesta riippumatonta, vastaavat tauot työn suorittamisessa eivät vaikuta työnantajan velvollisuuteen maksaa kyseistä palkkiota.

Mikäli osapuolilla on työsopimuksessa sovitun tulospalkkion laskentaperusteista perusteltu erilainen käsitys, sisältö ratkaistaan tarkastelemalla muita sopimuksen tulkintaperiaatteita. Sopimusten yleisenä tulkintasääntönä sovelletaan muun ohessa ns. epäselvyyssääntöä, eli sopimusehtoa tulkitaan laatijan vahingoksi, sekä ns. minimisääntöä, jonka mukaan valitaan velvoittautuneen osapuolen kannalta edullisin tulkinta.

Työntekijällä ei ole oikeutta saada tulospalkkion määräytymisperusteiden vastaisesti osapalkkiota suhteellisuuden tai kohtuuden mukaan. Sopimuksen kaikkien ehtojen tulee täyttyä sovitun mukaisina, ellei jonkin sopimusehdon täyttymättä jääminen johdu työnantajan toimenpiteistä tilanteessa, jossa edellytetyt tavoitteet sinänsä on jo saavutettu.

LexPress

LexPress

63