Lexpress 04 2010

TOIM. huom.

Viimeinen pulla uunista ulos LexPressin vuoden lopettaa perheteema Pidät käsissäsi - tai pöydällä, sylissäsi, missä vain - vuoden viimeistä LexPressiä. Tänä vuonna olemme saaneet lukea lehdestä monipuolisesti talous-, eurooppa- ja ympäristöaiheisia kirjoituksia. Tämän lehden teemana on perhe, laajasti ymmärrettynä.

54-55, joilla on lyhyt kertomus sekä kuvia Lakimiesliiton SAKKE -opiskelijatapahtumasta. Molempia tapahtumia oli odotettu pitkään ja hartaasti ja ne onnistuivat silti ylittämään kaikki odotukset. Kiitos Hanna ja Kalle huippuhauskoista reissuista!

Loistavia juttuja piisaa uudesta sukupuolineutraalista avioliittolaista hedelmöityshoitoihin.

Aleksi Lundén on jälleen kirjoittanut hienon artikkelin, tällä kertaa lexiläisistä, jotka ovat saaneet lapsia kesken opintojensa. Kuinka tenttiin lukemisen ja lapsen kasvattamisen ovat onnistuneet yhdistämään Kalle Tervo ja Teija Hautera? Lue lisää sivulta 52!

Tänä vuonna olemme saaneet arvokkaita vinkkejä, kuten maukkaan juustokakun reseptin, levyllisen kesämusiikkia ja vinkkejä opiskeluun. Tällä kertaa vinkkien avulla voi jopa säästää rahaa! Hallituksen pihtari Sanna nimittäin kertoo keinoja miten sinäkin voit säästää selvää rahaa, esimerkiksi vaihtamalla siiderin olueeseen. Kuin laittaisi rahaa pankkiin!

Erittäin mielenkiintoista luettavaa löytyy myös sivulta 40 eteenpäin, missä pitkän linjan lexiläinen Minna Kavaja valaisee meille gradunsa aihetta - lapsikauppaa. Lue ja opi Suomen tärkeästä roolista ihmiskaupan ja siihen liittyvän hyväksikäytön ennaltaehkäisemisessä.

Lehden lopulta löytyy aukeamallinen infoa myös LexKursseista.

Lukiolainen! Lue juttu huolella ja mieti, saattaisiko LexKurssit olla sinulle juuri oikea tie tiedekuntaan. Lexiläinen! Olethan harkinnut paikkaa kursseilla esimerkiksi tuutorin tai kurssiasiavastaavan ominaisuudessa? Jos kiinnostuit, niin ota yhteytteä “Team Janneen”. He kertovat varmasti mielellään lisää.

Hieman kevyempää luettavaa on kulttiksemme Hanna Tuohilammen kertomus Lexin Iso-excusta, joka tänä vuonna suuntautui Norjan pääkaupunkiin Osloon! Kertomus hurjasta reissusta kuvineen löytyy sivulta 27 alkaen. Kevyttä luettavaa etsivä voi nautiskella myös sivuilla

Hauskaa joulua ja riemukasta uutta Lex-vuotta kaikille!

- LexPressin toimitus -

LexPress

3

CALONIA g a l l u p Kysymykset: 1) Pikkujoulukausi lähestyy, onko paljon juhlia?

2) Aiotko osallistua Lexin pikkujouluihin?

LexPress 04/10

s. 15

Päätoimittaja:

Toni Haapasalo, 3. vk 1) Ei oo kuin yhdet pikkujoulut, olen enemmän koti-ihminen.

2) Joo, osallistun, jos löytyy jotain etkoseuraa.

Paula Kovari lexpress@lex.fi

Taitto: Paula Kovari

Toimituskunta: Katrin Puolakainen Antti Säiläkivi Aleksi Lundén Tuomas Fonselius Anna-Sofia Säämänen Riku Äärimää Sanna Rättyä Mirjam Scheinin Riku Äärimaa Suzanne Simon-Bellamy Hanna Tuohilampi Minna Kavaja Jasmin Janné Janne Laasonen Lotta Rautela

Mirjam Scheinin, 3. vk 1) Ainahan niitä on.

Pikkujoulukausi antaa hyvän syyn juhlia!

2) Osallistun tietysti, odotan niitä innolla.

s. 40

Etukansi:

Veera Snicker, 2. vk 1) Joo, ainakin kavereiden, tanssiryhmän, ja työpaikan kanssa. Eli paljon juhlia on tiedossa!

2) Tottakai! En jättäisi Lexin pikkujouluja väliin mistään hinnasta.

Paula Kovari

Kansikuva: Iiris Jokinen

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Newprint Oy

Jere Heikkala, 1. vk 1) Jotain juhlia varmaan täytyy kiertää.

2) Varmasti! Jenni Vartiaista ei voi missata!

Painos: Painos: 550 kpl

ISSN 1235-371X

Copyright © 2010 Lex ry

Teksti ja kuvat: Suzanne SImon-Bellamy

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

s. 27

sisällys Toim.huom.: Viimeinen pulla uunista ulos . . . . . . .

s. 20

s. 56

3 Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Sisällys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Pääkirjoitus: Joulunodotusta . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Puheenjohtajalta: Babyporkkanatkin voittavat kepin . . . 8 Edarissa tapahtuu: Vuosi loppuu - edarin kausi jatkuu . 10 Senilexin kuulumisia: Syystapaamisesta . . . . . . . . . . 12 Juvispalsta: Australialaiset viinit . . . . . . . . . . . . . 15 Vinkkipalsta: Saituri-Sannan säästövinkit . . . . . . . 17 Sukupuolineutraali avioliittolaki - yhteiskunnan jakaja . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Hedelmöityshoidot uuden lain aikana . . . . . . . 24 Raportti Iso-excusta: Jos sun lysti on niin... . . . . . . . 27 Täyden kympin vuosi 2010 . . . . . . . . . . . . . . . 32 Valokeilassa hallitus 2011 - kenellä on vallan kahva juhlavuonna? . . . 35 Lapsikauppa Suomessa ja maailmalla . . . . . . . . 40 Oikeustaju: Kommentoijana Mikael Koillinen . . . 46 Lapselliset lexiläiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 SAKKE 2010: Cops and Robbers . . . . . . . . . . . 54 Mitä kuuluu LexKursseille? . . . . . . . . . . . . . . . 56 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 Oikaisu:

s. 19

LexPressin numerossa 03/2010 sivulla 48 oli virhe.

Lainaus “Ympäristöajatukset voi mieluusti viedä myös kotiin tuliaiseksi. Nämä asiat koskettavat meitä kaikkia, ei pelkästään viherpiipertäjiä.” oli jutussa laitettu Castrén & Snellmanin Pia Dahlqvistin sanomaksi, vaikka todellisuudessa sanat olivat Borenius & Kemppisen Essi Partian. Toimitus pahoittelee virhettä.

PÄÄ kirjoitus

Lumipyryistä joulunodotusta Tätä kirjoittaessa toimiston ikkunoiden takana myllyttää alkutalven pahin lumimyräkkä.

Tuuli puhaltaa lunta ristiin rastiin eikä minkäänlainen pipo auta kun korvat tuntuvat paleltuvan päähän kiinni. Se on talvi nyt.

Mieltä lämmittää muisto lämpimistä kesäpäivistä, kuten viime Spring Breakista, jossa istuskeltiin kalliolla ja laiturinnokassa paistattelemassa päivää. Korkattiin ehkä olut tai toinenkin eikä ollut kiire minnekään. Muistatko sen?

Kesälomahaaveilun lisäksi tähän vuodenaikaan, kun ulkona on tullut pimeä jo oikeastaan ennen kuin olet päässyt edes kirjastolle, lämpöä tuo joulun odotus. Vaikka ihmiset valittavat siitä, miten joulu tuntuu tulevan joka vuosi aikaisemmin ja miten Stockan ikkunaa koristaa joulukuusi jo lokakuussa, minun mielestäni joulua ei ikinä voi odottaa liikaa tai liian aikaisin.

Seuraavasti Cal§arista saatte ilmeisesti lukea erilaisista joulunviettotavoista, mutta suurin osa meistä viettää joulua varmaan ihan perinteisin suomalaisin menoin.

Kuusi, lahjat ja illaksi kynttilöitä

6

haudoille. Kinkku ja lohi pöytään, glögi kiehumaan. Telkkarista Lumiukko ja joulurauhanjulistus. (Vaikka turkulaisista moni varmaan käy ihan paikan päällä julistusta katsomassa.)

Perinteet tekevät joulun.

Joulun jälkeen koittaa luonnollisestikin uusi vuosi, joka tänä vuonna ei voisi alkaa paremmin kuin Lexin juhlavuoden avajaisilla, mökillä Kakskerrassa. Luvassa saunontaa ja tinanvalantaa - ehkä lasi kuohuviiniä. Hieno alku varmasti upealle vuodelle. Juhlavuonna on paljon odotettavaa sekä muutoinkin aktiivisille että enemmän kirjastossa viihtyville lexiläisille. Suunnitteilla on nimittäin upeiden 50 -vuotisjuhlien, vaahtobileiden ja muiden mieleenpainuvien illanviettojen lisäksi paljon asiapitoista ohjelmaa. Muun muassa asiaohjelmaa toivottiin myös Lexin jäsenkyselyssä, ja voitte olla varmoja että kyselyn tulokset käsitellään huolella ja yhdistyksen toimintaa kehitetään jäsenistön toivomaan suuntaan.

Loppuun haluaisin, anteeksi perinteisyyteni tässäkin suhteessa, vielä lisätä pienen “vuosi loppuu, kiitos kaikille” -osion.

LexPress

Eli mitä suurimmat kiitokset kaikille vuoden aikana lehden teossa auttaneille! Ilman aktiivista toimituskuntaa lehden väsääminen kasaan ei olisi mahdollista. Tänä vuonna toimitukseen on liittynyt hyvä määrä uusia fukseja ja toivon todella, että kehitys jatkuu samanlaisena.

Uudet toimituskuntalaiset tuovat aina tuoreita ideoita ja uusia näkökulmia lehden juttuihin. Kehotankin kaikkia lähtemään ennakkoluulottomasti mukaan lehden tekoon myös Aleksin valtakaudella. Kirjoittamisen harjoittelu ei ole ikinä pahaksi tulevaisuutta ajatellen - onhan juristi tekstityöläinen.

Lopuksi kiitoksen ansaitsevat myös hallitustoverini, jotka myös ovat omalta osaltaan kantaneet kortensa kekoon lehden hyväksi.

Kaikkien edellisessä kappaleessa kiittämieni tahojen ansiota on sekin, että meillä on jälleen yksi syy lisää olla ylpeä lexiläisyydestään ja etenkin lexpressiläisyydestään: LexPressin viime numero valittiin TYYn vuoden parhaaksi ainejärjestölehdeksi. Hyvä me! Tästä on Aleksin hyvä jatkaa. Uusi päätoimittaja pitää varmasti lehdestä hyvää huolta ja kehittää sitä yhä edelleen jäsenkyselystä saadun arvokkaan palautteen viittoittamaan suuntaan.

Lumista joulua ja aivan loistavaa uutta vuotta kaikille!

Paula Kovari LexPressin päätoimittaja lexpress@lex.fi

PUHEEN johtajalta

Babyporkkanatkin voittavat kepin Opintotukijärjestelmä on myllerryksessä. Opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmä pitää päätavoitteenaan päätoimiseen ja suunnitelmalliseen opiskeluun ohjaamista ja ehdottaakin tämän tavoitteen saavuttamiseen opintotuen jakamista kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti, tuen edellytyksenä olevan kuukaisittaisen suoritusvelvollisuuden nostamista, opintolainan nostamisen helpottamista, korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korottamista sekä opintorahan sitomista indeksiin.

Eduskunta on juuri käsitellyt hallituksen esitystä opintotukilain muut-

8

tamisesta. Ensimmäisen käsittelyn äänestyksessä nurin menivät kaikki opposition ehdottamat kohennusesitykset opintotukilakiin.

Jälkeenpäin sekä hallitusrintaman, että opposition edustajat pahoittelivat sitä, ettei opintorahaa saatu vieläkään sidottua indeksiin. Mielestäni on hieman erikoista pahoitella lopputulosta, jonka puolesta on itse äänestänyt.

Varsinkin työryhmän ehdotukset opintotuen lainapainotteisuuden lisäämisestä edustavat mielestäni huolestuttavaa kehityssuuntaa. Lainapainotteisuuden voidaan toisaalta katsoa tukevan nopeampaa valmistumista, sillä tuskin kukaan haluaa kovin monta vuotta elää lainan varassa. Saman näkökannan mukaan keppi onkin porkkanaa parempi tapa nopeuttaa opintoja. Ihmettelenkin, miten yhteiskunnassa voi olla yksi ryhmä, jonka oletetaan elävän vuosia lainarahalla, ilman mitään takeita työllistymisestä valmistumisen jälkeen. Myönnän itse nostaneeni opintolainaa huolettomastikin, mielessäni Lakimiesliiton rohkaisevat yli 90 %:n työllisyysluvut ja yleinen mielikuva juristista hyvin toimeentulevana henkilönä, sekä vahva usko omaan työllistymiseen valmistumisen jälkeen. Suurella osalla opiskelijoista tilanne on kuitenkin varsin erilainen, ja olen useasti itsekin miettinyt, olenko liian optimistinen tulevaisuuden suhteen?

Eduskunnan lähetekeskustelussa Paavo Arhinmäki sanoi, että opiskelijoiden työskentelyyn käyttämä aika on pois opiskelusta ja siten hidastaa valmistumista. Se on varmasti

LexPress

osittain totta ja siten vastoin viimeaikaisia vaatimuksia siitä, että opintoja pitäisi nopeuttaa ja työelämään pitäisi päästä nopeammin. Arhinmäki näkeekin tärkeimpänä keinona asian korjaamiseksi opintorahan merkittävän korotuksen.

Missään nimessä en vastusta opintorahan korotusta, sillä korottamisen varaa on.

Vastustan kuitenkin näkemystä työssäkäynnistä opintojen ohella huonona asiana. Varsinkin yliopistojen opetus perustuu pelkästään teorialle.

Suurimmasta osasta opiskelijoita ei kuitenkaan tule tutkijoita valmistuttuaan, joten käytännön ymmärrys ja kokemus työelämästä on työllistymisen kannalta todella tärkeää. Ja mistäs sitä kokemusta voisi paremmin saada, kuin työelämästä.

Suurin osa työnantajista on tämän jo ymmärtänytkin, toivon että samoin käy poliitikoille jossain vaiheessa. Työelämään siirtyminen pitäisikin nähdä limittäisenä vaiheena opiskelun kanssa, ja opiskelijan tulorajoja pitäisi mielestäni nostaa.

Voidaan kysyä, kumpi on yhteiskunnallisesti vähemmän haitallista, opiskelija joka valmistuu tavoiteajassa, muttei puuttuvan työkokemuksen takia saa alan töitä vuoteen, vai opiskelija, joka valmistuu vähän hitaammin samalla työskennellen ja saa valmistuttuaan nopeasti työpaikan. Tiedostan toki, että omaan alaan liittyviä työpaikkoja ei riitä kaikille opiskelijoille. Tämä ei mielestäni kuitenkaan poista sitä, että työntekoon pitäisi ennemmin kannustaa, kuin rangaista siitä. Lisäksi myös muu, alaan liittymätön työkokemus valmistaa työelämään ja sen pelisääntöihin yleensä. Opiskelijoita tulisi kannustaa aktiivisuuteen myös varsinaisen opiskelun ulkopuolella, luomalla mahdollisuuksia, ei vain rajoittamalla ja kiristämällä tukijärjestelmää.

Ei niin huonoa , ettei jotain hyvääkin: valtio päätti jatkaa yliopistojen varainhankinnan vastikerahoitusta kuudella kuukaudella, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä on puoli vuotta lisäaikaa saavuttaa tavoitteemme.

Meillä tarkoitan Turun yliopistoa ja kaikkia sen lähellä olevia tahoja, joita yliopiston tulevaisuus koskettaa. On totta, ettei tuleva lisärahoitus ehdi vaikuttaa monen tällä hetkellä opiskelevan arkeen millään lailla. Kuitenkin on tärkeää, että opiskelijat ovat näkyvästi mukana varainhankinnassa ja tukevat sitä. Jos yliopistossa opiskelevia ei kiinnosta yliopistonsa tulevaisuus, miksi ketään muutakaan pitäisi kiinnostaa? Turun yliopisto ja sen tiedekunnat ovat saaneet lukuisia tunnustuksia huippututkimuksesta ja –koulutuksesta. Lisärahoituksen avulla on toivoa saada jatkossa tunnustusta myös huippuopetuksesta, mikä hyödyttäisi ennen kaikkea opiskelijoita. Lex on ollut tänä vuonna aktiivisesti tukemassa varainhankintakampanjaa, ja toivon, että oikeustieteen opiskelijat näyttävät tässä mallia jatkossakin.

Huomasin juuri, etten ole lainkaan päivitellyt vuoden ja oman puheenjohtajakauteni loppumista.

Taisin innostua liikaa edellisistä aiheista… Vuosi on kuitenkin ollut antoisa tavoin, joita en olisi osannut kuvitellakaan etukäteen. Toivon kaiken oppimani ja ennen kaikkea hyvien muistojen jäävän mieleen pitkäksi aikaa. Vielä enemmän toivon niiden huipputyyppien, jotka olen saanut vuoden aikana tavata, tai joihin olen tutustunut paremmin, pysyvän elämässäni jatkossakin. Vuosi on ollut rankka, mutta mahtava ja varmasti ainutkertainen. Kiitokset siitä kuuluvat kaikille, jotka jollain lailla ovat olleet mukana hämmentämässä soppaa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Kuka tietää, ehkä jonain päivänä jopa valmistua…

Katrin Puolakainen Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LexPress

9

EDARISSA tapahtuu

Vuosi vaihtuu - edustajiston kausi jatkuu Valiokuntien ja TYYn hallituksen toimikausi päättyy, mutta edarilla kausi on vielä kesken. Vaikka nykyinen edustajisto on valittu jo keväällä 2009, edustajistokautta on jäljellä vielä kokonainen vuosi, ja työtä varmasti riittää.

Mäkipää valittiin yksimielisesti TYYn Juttua kirjoitettaessa kuluvalta ehdokkaaksi. vuodeltakin on jäljellä on vielä marras- ja joulukuun kokoukset, joissa Uusi vuosi, uusi rpj tehdään ensi vuoden kannalta erittäin tärkeitä päätöksiä. Marraskuussa Ensi vuoden alussa Ryhmä Lex hyväksytään ensi vuoden toimintasaa uuden, mutta erittäin kokeneen suunnitelma ja talousarvio sekä valitaan puheenjohtajan. Lex ry:n puheenjohtavaliokuntien jäsenet. Joulukuun kokjanakin toiminut Katrin ouksessa taas päätetään ensi vuoden hallitus to- “Jokaisen panos Puolakainen nimittäin ottaa ryhmän luotsattateuttamaan edustajiston hyväksymiä hankkeita ja on ollut erittäin vakseen tulevan kevään ajaksi. TYYn taloustoimiprojekteja. tärkeä - suuri kii- kunnassakin istuva Katrin nousee luonnollisesti vuoKuluneena vuonna tos siitä!” den vaihteen jälkeen myös lexiläisten puolia TYYn edustajiston varsinaiseksi toimistolla on erittäin anjäseneksi. Ei siis huolta – Ryhmä Lexin siokkaasti pitänyt Joel Uusi-Oukari; toiminta on erittäin osaavissa käsissä! toivottavasti myös tulevana vuonna TYYn hallituksessa kuullaan oikeusJos mieltäsi askarruttaa jokin tieteilijöiden ääntä! asia ylioppilaskunnan toiminnassa tai haluat päästä mukaan Ryhmä Lexin Lisäksi marraskuun puolessa vätoimintaan, vuoden vaihteen jälkeen lissä TYYstä lähtee vahva delegaatio näitä asioita voi tiedustella Katrinilta. edustamaan turkulaisia opiskelijoita Siihen asti neuvon mielelläni itse lisää.

SYL:n liittokokoukseen. Aiemmista vuosista poiketen kokous pidetään tällä Kiitosten aika kertaa Järvenpäässä. Ainakin allekirjoittanut odottaa innolla, miten järjestelyt Vuoden päättyessä on aika kiituudessa kokouspaikassa onnistuvat. tää kaikkia niitä lexiläisiä, jotka ovat Lisäksi ylioppilaskunnallamme on ajaneet oikeustietelijöiden etua yliopmyös vahva kandidaatti tulevan vuoden pilaskunnan toimielimissä. Kiitoksen hallitukseen, kun Hybridiaanin Anna

10

LexPress

ovat ansainneet kaikki ne, jotka osallistuneet – toimenkuvasta riippumatta – yhteisen asiamme edistämiseen.

Jokaisen panos on ollut erittäin tärkeä - suuri kiitos siitä Teille! Muistakaa antaa panoksenne myös yliopiston varainkeruukamppanjaan, sillä valtio päätti jatkaa yliopistojen varainhankinnan vastikerahoitusta kuudella kuukaudella, nyt jos koskaan on siis aika auttaa omaa yliopistoasi - ja itseäsi!

Ensi vuoden hallitusvalinnasta ja SYL:n liittokokousmeinigistä voit lukea lisää Ryhmä Lexin blogista: http://lexed. wordpress.com/ Tuomas Fonselius Ryhmäpuheenjohtaja Ryhmä Lex

SENILEXIN kuulumisia

YRITYSJÄRJESTELYITÄ JA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ - Senilex ry:n syystapaaminen Huhtamäki Oyj:llä Jo perinteeksi muodostunut “syyslukukauden get-together”, Senilexin syystapaaminen järjestettiin tänä vuonna torstaina 4.11.2010 klo 18.00 Huhtamäki Oyj:n tiloissa Espoon Keilarannassa. Iltaa isännöivät Huhtamäen hallinto- ja lakiasiainjohtaja Juha Salonen, lakimies Aino Kyytsönen ja ympäristöpäällikkö Mats Hagerström. Tapahtuma kokosi paikalle hyvän määrän Senilexiläisiä. Osallistujia oli kolmekymmentä ja ilahduttavaa oli erityisesti se, että syystapaamiseen osallistui kattava otos eri vuosikymmenillä opiskelleita alumneja. Mukavaa oli myös huomata, että osallistujat eivät rajoittuneet vain pääkaupunkiseudulle, vaan mukana oli (luonnollisesti, kuten aina) turkulaisedustus, mutta senilexiläisiä myös muualta Suomesta, kuten Kuopiosta ja Tampereelta.

Meidät toivotettiin tervetulleiksi pimenevään syysiltaan sopivalla cocktail-tilaisuudella, jossa puheensorinasta päätellen senilexiläiset

Juha Salonen, Matti Urho ja Senilexin pj Ole Salvén

12

Mikko Jalkanen, Liisa Marsala, tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen sekä Inari Kinnunen

vaihtoivat vilkkaasti kuulumisia. Keskustelussa sivuttiin niin pörssiyhtiön hallitustyöskentelyä kuin tiedekunnan kuulumisiakin. Jo tämä tilaisuuden alku osoitti siis, että näille alumnien tapaamisille on luonnollinen ja oikea tarve.

Tervetulijaiscocktailien jälkeen Huhtamäen hallinto- ja lakiasiainjohtaja Juha Salonen piti yritysesittelyn sekä kertoi millaisia haasteita kohdataan silloin kuin työskennellään 33 maassa toimivassa pörssiyhtiössä.

Huhtamäki Oyj:n määrätietoinen kehitys lukuisten yritysjärjestelyiden kautta suomalaisesta monialakonsernista kansainväliseksi pakkausteollisuuteen keskittyväksi pörssiyhtiöksi on osa suomalaista yrityshistoriaa, ja Salosen esitystä kuunneltiinkin keskittyneesti ja yleisön joukosta esitettiin paljon mielenkiintoisia kysymyksiä.

LexPress

Kuten kaikkialla yrityselämässä, myös Huhtamäellä ympäristökysymykset ja kestävä kehitys on otettu yritysstrategian ytimeen. Iltaa jatkettiinkin ympäristöpäällikkö Mats Hagerströmin esityksellä siitä, miten nämä asiat toteutetaan Huhtamäki Oyj:ssä. Myös Hagerströmin esitys innoitti senilexiläiset vilkkaaseen keskustelunvaihtoon ja kysymyksiin.

Esityksen jälkeen uskoakseni jokaisella meistä oli hyvin paljon parempi kuva kestävän kehityksen mukanaan tuomista haasteista ja ratkaisuista yritystasolla. Esitys sai kommenteista päätellen lähtökohtaisesti kaikkea epäilevät juristitkin vakuuttuneeksi siitä, että Huhtamäki kuuluu näissä asioissa kansainvälisesti kärkijoukkoon ja me voimme olla kaikki suomalaisina ylpeitä siitä että asiat hoidetaan suomalaisissa yrityksissä mallikkaasti.

Esitysten jälkeen ilta jatkui vapaamuotoisen seurustelun ja illallisen merkeissä. Keskustelu kävi jälleen vilkkaana, ja eri pöytäkuntien

nauravat kasvot todistivat jälleen sen, että senilexiläiset eivät ole ihan kovin harmaata porukkaa. Omat keskusteluni eri ihmisten kanssa osoittvat myös sen, että tulevan kevään Lexin 50-vuotisjuhlallisuuksin on osallistumassa ennätysmäärä alumneja ja vuosijuhlien pöytäkuntia kerättiin kokoon ahkerasti.

Mainittakoon siis myös tässäkin yhteydessä että kattava tietopaketti kaikista Lexin 50-vuotisjuhlaviikonlopun (torstai, 17.3. - lauantai, 19.3.) alumnitapahtumista, mukaan lukien ilmoittautumisohjeet alumnien osallistumiseksi Lexin vuosijuhliin, tulee löytymään joulukuun puolesta välistä alkaen sekä Senilexin (www.senilex.fi) että tiedekunnan nettisivuilta (www. law.utu.fi).

Antti Säiläkivi Asianajaja, Senilex ry:n hallituksen tiedotusvastaava

”Juuriaan ei unohda – Syystapaamisen isäntä Juha Salonen ilahtui kovasti lahjana saamastaan Lexin kaulahuivista”

LexPress

13

Juvis palsta

Australian viinintuotanto hyvässä nousussa Eurooppaan verrattuna Australian olosuhteet eivät vaikuta viinintuotannon kannalta suotuisilta. Siitä huolimatta Australiassa viininviljely on saanut alkusysäyksensä 1700-luvun lopulla ja on siitä lähtien ollut huimassa kasvussa. Kasvu on edelleen niin voimakasta, että Australia on asettanut tavoitteekseen nousta vuoteen 2025 mennessä maailman suurimmaksi viinintuottajamaaksi.

Australialainen viiniteollisuus kärsi kauan vaivasta, jota voi kutsua kulttuurinöyristelyksi. Se ilmeni liiallisena kunnioituksena kaikkea eurooppalaista kohtaan. Aluksi australialaiset viinit jopa varustettiin eurooppalaisin laatumerkinnöin. Eurooppalaiset nimitykset hävisivät etiketeistä vasta 1980-luvulla, kun australialaiset viinit alkoivat vallata Euroopan markkinoita. Nykyään Australiassa ollaan jo ylpeitä omasta kulttuuri-identiteetistä, johon kuuluvat niin pahvipakkauksessa myytävät arkiviinit kuin arvokkaat laatuviinitkin.

Eräs Australian viinityylin merkittäviä piirteitä on sen yhdenmukaisuus.

Joka ainoa pullollinen täyttää tietyt

Teksti: Riku Äärimaa Kuva: www.morguefile.com Lähde: André Dominé: Viini (2009)

vähimmäisvaatimukset ja yltää täysin hyväksyttävälle laatutasolle. Tyypillistä on myös se, että australialainen viini on heti valmis juotavaksi. Viiniä ei varastoida vuosikausia pimeissä kellareissa, ja viinin maine ei perustukaan pitkäikäisyyteen vaan juontikelpoisuuteen.

Australia on kaikesta huolimatta yksi maailman kuivimmista viinintuottajamaista, eikä sillä ole esimerkiksi Andien kaltaisia sulavan lumen varastoja tai Euroopan viinitarhojen tavallisesti korkeita sademääriä. Australian viininviljely elääkin täysin kasteluveden varassa, ja kuivuus on suurin ongelma ja este Australian viinituotannon kasvulle.

P.S. Paikallisten viinien asiantuntija, LexPressin Australian kirjeenvaihtaja Kalle Maijala suosittelee ns. goon-viinejä, jotka pakkauksen mukaan saattavat sisältää kananmunaa tai kalaa.

Viinit sopivat ilmeisesti kuitenkin myös kala-allergikolle.

Lisää australialaisista viineistä opimme Lexin Australia -juviksessa, joka järjestettiin 18. 11. Kirkkotiellä.

VINKKI palsta

Saituri-Sannan Säästövinkit Opiskelijalla ei ole ikinä tarpeeksi rahaa! Vanhempien luota Turkuun muuttaneet uudet opiskelijat eivät enää voikaan elää kotiväen siivellä, ja vanhempien tieteenharjoittelijoiden pitäisi taas oppia elämään opintotuen sallimissa rajoissa rahakkaan kesän jälkeen. Kesällä tienatut säästöt hupenevat hyvää vauhtia syksyn edetessä, vaikka säästöillä oli tarkoitus elää ensi kesään saakka. Mikä neuvoksi?

Sanaan ”säästäminen” liittyvät mm. käsitteet sivuun laittaminen, omaisuudenhoito, odottaminen, tallettaminen, rajoittaminen ja vähentäminen. Näiden asioiden ujuttaminen omaan taloudenhoitoon on kuitenkin yllättävän vaikeaa. Suurin ongelma säästämisessä yleensä on itsensä huijaaminen ja itsekurin puute. Vasta kun totuudenmukainen kuva omasta taloudesta ja kulutustottumuksista on saatu, voidaan alkaa karsia turhia menoja ja käyttää rahaa tehokkaammin. Pitää kuitenkin aina muistaa tarkkailla, ettei säästäminen käy kalliiksi. Pitää muistaa erottaa toisistaan kitsastelu ja säästäminen. Säästämisessä, kuten joka asiassa, kultaisen keskitien löytäminen on avain menestykseen.

1. Pidä kirjanpitoa menoistasi

Itseään on helpoin huijata! Kun pidät kirjaa kaikista menoistasi huomaat, mihin oikeasti pistät rahaa. Monestiko tulikaan haettua subi tai pullo kokista?

2. Suunnittele rahankäyttöäsi etukäteen

Mikäli tiedossa on suuria menoja, laita rahaa säästötilille niin, ettet näe rahoja missään vaiheessa. Näin et kaipaakaan niitä.

3. Elektroninen säästöpossu

Joissain pankeissa on mahdollista saada palvelu, joka siirtää joka jokaisesta korttiostoksestasi ennalta määritellyn summan omalle säästötilillesi.

4. Kilpailuta!

Älä tuijota vain hintaa, vaan mitä maksamallasi rahalla saa. Halvin hinta ei useinkaan ole kokonaisuustaloudellisesti halvin vaihtoehto.

LexPress

17

5. Hanki hyvät vakuutukset

Vakuutusyhtiöt tarjoavat edullisia mutta laajoja vakuutuspaketteja.

Kun olet vakuuttanut niin itsesi kuin omaisuutesikin hyvin, eivät epäonnekkaat tapahtumat käy kukkarollesi. Muista aina tarkistaa vakuutukseen kattavuus ja omavastuun suuruus.

6. Sijoita opintolainasi

Kuten kaikki tietävät, opintolainan korko on erittäin alhainen. Mikäli sinulla riittää tietämystä ja etenkin mielenkiintoa, on opintolaina helppo laittaa poikimaan rahaa sijoittamalla se esim. rahastoihin, osakkeisiin tai korkeakorkoiselle tilille.

7. Apurahat

Eri säätiöt tarjoavat monenlaisia apurahoja opiskelijoille eri perustein, esim. jos olet kirjoittanut tietystä lukiosta, jos olet kotoisin tietyltä alueelta tai vanhempasi toimivat tietyssä ammatissa.

Googlaa itsellesi ilmaista rahaa!

8. Panosta laatuun

Hankinta, joka palvelee monta vuotta maksaa itsensä takaisin.

9. Käy opiskelijaravintoloissa tai tee ruokasi itse.

Normaalin ravintola-annoksen hinnalla syöt 6-10 kertaa opiskelijaravintolassa tai teet itsellesi ruokaa useaksi päiväksi.

10. Vaihda siideri bisseen

Siiderin litrahinta on keskimäärin 5,80€, kun taas olut maksaa n. 2,50€/ litra. Huomioi, että Lexin yhteishankintamenettelyn kautta hankitut siiderit tulevat halvemmaksi kuin kaupasta ostetut!

Teksti: Sanna Rättyä Kuva: Saara Ingström

Sukupuolineutraali avioliittolaki – yhteiskunnan jakaja?

Enemmistö suomalaisista sallisi homopareille oikeuden samanlaiseen avioliittoon kun heteropareilla. Ylen uutisten kyselyn mukaan 54 prosenttia kannattaisi ja 35 prosenttia vastustaisi sukupuolineutraalia avioliittolakia. Uusi avioliittolaki sallisi homo- ja lesboparien avioliitot, mutta myös antaisi tällaisille pareille mahdollisuuden ns. ulkoiseen adoptioon. Tällä hetkellä ainoastaan perheensisäisen adoptio on homopareille mahdollista.

päättäjiin ja vaalit. Rakentava ja aiheessa pysyvä keskustelu on paras tapa saada vähennettyä homofobista ajattelutapaa.

Tietenkin ihmisillä on oikeus mielipiteisiinsä, eikä tasa-arvoinen avioliittolaki tule saamaan taakseen sataprosenttista kannatusta. Tavoitteenamme on kuitenkin saada maahamme ”maallinen laki” tasa-arvoisesta avioliitosta, eikä vain pienimuotoisia uudistuksia. ”

Sukupuolineutraalia avioliittoa kannattavat suurin osa maamme Sukupuolineutraalin tai tasa-ar- puolueista: vihreät, kokoomus, SDP, voisen avioliittolain puolestapuhujien vasemmistoliitto ja RKP. Keskusta ei pääargumenttina on lähes poikkeuk- lakiuudistusta suoranaisesti kannata, setta ollut tosiasiallisen tasa-arvon toteu- mutta pääministeri Mari Kiviniemi on henkilökohtaisesti tuminen ja syrjinnän kieltäminen. Seksuaa- Kristillisdemokraatit ja ilmoittanut kannattavansa sukupuolineulisen tasavertaisuus r y SETA:n puheen- Perussuomalaiset ovat traalia avioliittoa. Kristillisdemokraatit ja Pejohtaja Outi Hannula toteaakin, että kysymys ilmaisseet näkyvästi russuomalaiset ovat on periaatteellinen: ” Jo kielteisen kantansa ilmaisseet näkyvästi kielteisen kantansa pelkkä erottelu sanojen rekisteröinti ja avioliit- sukupuolineutraalista sukupuolineutraalista avioliitosta. Perusto välillä tuo asiayhteysuomalaiset toteavteen ikävän sävyn. Re- avioliitosta. atkin, että heid än kisteröinti kuulostaa ikään kuin vähättelevämmältä. Tämän- mielipiteensä on luettavassa selkeästi hetkinen laki aiheuttaa liikaa turhaa erot- puolueensa edustajien ja kannattajien telua ja uusi avioliittolaki ratkaisisi monta blogeista ja julkilausumista. Pienen ongelmaa. Periaatteellisuuden lisäksi on tutkimisen jälkeen voi todeta, että asia kyse tietenkin myös käytännön seikoista, on juurikin näin; kielteinen kanta tulee kuten tasa-arvoisesta adoptio-oikeudesta erittäin selväksi. tai sukunimikysymyksestä.”

Sukupuolineutraalin avioliittolain SETA pyrkiikin ajamaan tasa-arvoa mahdollisuus on aiheuttanut keskustesynnyttämällä julkista keskustelua. lua myös kirkon ja politiikan suhteesta. ”Ensisijaisena keinonamme on vaikut- Vaikka eduskunta hyväksyisi sukupuotamistyö, kuten puhteet, yhteydenotot lineutraalin avioliittolain, se ei samalla

20

LexPress

päätä kirkon sisäisistä asioista, kuten vihkimisistä. Kirkon ja politiikan välille on silti muodostumassa ongelma-asetelma.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Bjarne Kalliksen mukaan luterilaisen kirkon olisi luovuttava vihkimisoikeudestaan jos kyseinen lakimuutos tulee voimaan: ”Tällöin on hyvä tehdä ero maallisen ja hengellisen regmentin välillä. Maallisen avioliittoon julistamisen hoitaisi siviiliviranomainen ja hengellinen siunaus jäisi kirkolle ja myös sen päätösvallan alaisuuteen. Esitetty toimintamalli on käytössä mm. Saksassa.

Vielä 10 vuotta sitten Suomessa vihkimisoikeus oli vain kirkolla ja maistraatilla, mutta nykyään se kuuluu myös eräille uskonnollisille yhteisöille.”

Rekisteröity parisuhde ja avioliitto ovat lain mukaan toisistaan erillisiä instituutioita ja tämän seurauksena homoparit asetetaan väkisinkin eriarvoiseen asemaan kuin heteroparit. Kysyttäessä tasa-arvo-ongelmasta heteroiden ja homojen välillä Kalliksella on selkeä mielipide: ”Mielestäni tasa-arvo saa ja pitääkin toteutua ja se mitä on annettu, pysyköön.

Mutta avioliitto on ainoastaan miehen ja

naisen välinen instituutio. Jos lakia muutetaan, joudutaan muuttamaan tai poistamaan myös laissa mainittuja avioesteitä ja tällöin lopputulokset eivät välttämättä ole toivottuja. Jos samaa sukupuolta olevat saisivat oikeuden avioitua avioesteiden poistamisen seurauksena voisiko se johtaa myös esimerkiksi kahden sisaruksen välisiin avioliittoihin? Keskeisin kysymys on kuitenkin ulkoinen adoptio-oikeus, joka uusi avioliittolaki toisi mukanaan.

Oikeus adoptioon ei mielestäni kuulu samaa sukupuolta oleville, sillä on aina lapsen edun mukaista, että hänellä on yksi isä ja yksi äiti, eikä kahta isää tai äitiä.”

Vihreät ovat kertoneet haluavansa, että sukupuolineutraali avioliitto saadaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkysen lakialoitteesta alkanut linja on jatkunut samana ja vihreiden edustajat puhuvat hyvin yksimielisesti sukupuolineutraalin avioliiton puolesta. Vihreiden kotisivuilla vastikään julkaistulla videolla vihreän liiton puheenjohtaja Anni Sinnemäki ihmettelee tämänhetkistä tilannetta.

Sinnemäki ei ymmärrä, miten homoudessa sinänsä voisi olla mitään väärää ja

hän on erityisen huolissaan varsinkin teini-ikäisistä homoseksuaaleista, jotka joutuvat katsomaan tällaista poliittista keskustelua ja homouden arvostelua. ”Jotenkin erityisen epäsopivalta tuntuu, että henkilöt, jotka käyttävät poliittista valtaa ja jotka saavat poliittiselle mielipiteelleen asemansa takia paljon huomiota, käyttävät asemaansa leimaamiseen ja jopa ihmisarvon kyseenalaistamiseen. ” Vielä 1971 homoseksuaalisuus oli rikos Suomessa. Nyt 2000-luvulla asiat ovat täysin toisin ja laki rekisteröidystä parisuhteesta antaa jo jonkin verran avioliittoon rinnastettavia oikeuksia.

Silti vielä paljon puuttuu. Eri ikäluokkien välillä on eroavaisuuksia ja arvatenkin nuoremmat sukupolvet ovat suvaitsevaisempia sukupuolineutraalille avioliitolle. Asia jakaa mielipiteet - se on selvää, mutta lakiuudistuksen toteutuminen myös Suomessa näyttää realistiselta.

Sukupuolineutraali avioliittolaki on jo käytössä Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa. Tanskassa tilanne on hieman kesken, mutta näyttäisi siltä, että Suomi on jäämässä ainoaksi Pohjoismaaksi,

22

joka ei ole vielä sukupuolineutraalia avioliittolakia hyväksynyt. Kirkon asema ja sen oikeus päättää vihkimisistään tulee muistaa. Lakiuudistus ei suoraan tarkoittaisi, että homoseksuaalit saavat tulevaisuudessa kirkkohäät. Lakimuutos antaisi homopareille juridisessa mielessä samanlaisen mahdollisuuden avioliittoon kuin heteropareilla.

Kysymys kuuluukin haluaako Suomi jäädä eräänlaiseksi Pohjoismaiden peränpitäjäksi ja luokitella ihmisiä toisistaan eriarvoiseen asemaan pelkän seksuaalisen suuntautumisen perusteella? Toivottavasti ei. Yhteiskuntamme olisi aika ottaa vielä edellistä suurempi askel kohta modernia ja tasaarvoista maailma. Toivottavasti se askel otetaan jo heti ensi vaalikaudella!

Teksti: Anna-Sofia Säämänen Kuvat: www.morguefile.com ja www.dreamstime.com

LexPress

hedelmöityshoidot uuden lain aikana Hedelmöityshoidoista annettu laki hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2007 ja se astui voimaan 1.9.2007. Aluksi uusi laki vähensi luovuttajien määrää Väestöliiton lapsettomuusklinikoilla, mutta nykyään tilanne on hieman parempi. Uuden lain mukaan sukusolujen luovuttajan henkilötiedot voidaan antaa luovutettujen sukusolujen avulla syntyneelle henkilölle tämän täytettyä 18 vuotta, mikäli hän niitä pyytää.

Uusi sääntely turvaamaan lapsen oikeuksia Hedelmöityshoitolain ja sen myötä isyyslakiin tehtyjen muutosten tärkeimpänä tavoitteena oli turvata keinoalkuisen lapsen etu sekä eettisten kysymysten osalta että oikeudellisesti. Vaikka lapsettomuutta oli hoidettu luovutetuilla sukusoluilla jo vuosia, nyt asiaa säänneltiin laissa ensimmäisen kerran.

E ettiseltä k annalta yk si tärkeimmistä kysymyksistä oli lapsen ominaisuuksiin vaikuttaminen - saavatko vanhemmat valita lapsensa sukupuolen tai hiusten värin? Hedelmöityshoitolaissa lapsen ominaisuuksiin vaikuttaminen sallitaan kahdessa tapauksessa: voidaan valita sukusoluja luovuttajalta, joka ulkonäöltään muistuttaa lapsen toista tai molempaa tulevaa oikeudellista vanhempaa. Toiseksi lapsen sukupuoli voidaan valita silloin, ja vain silloin, kun toista sukupuolta olevalla lapsella olisi suuri riski saada vanhemmalta periytyvä sairaus.

O i k e u d e l l i s e n e d u n t u rvaaminen näkyy lakiuudistuksissa erityisesti kahdessa kohtaa: lapsella on tiedonsaantioikeus biologisista vanhemmistaan, eli vieraiden 24

sukusolujen luovuttajista 18 vuotta täytettyään. Lisäksi isyyslaissa säännellään isyyden määräytymisestä hedelmöityshoidon tuloksena ja muutoin keinoalkuisesti syntyneeseen lapseen nähden.

Vaikka aluksi lakimuutos pelästytti sukusolujen - erityisesti sperman - luovuttajia, nyttemmin tilanne on tasaantunut.

Luovuttajien uutta sukupolvea ei häiritse, että he rekisteröityvät ja lapsi voi saada heidän henkilöllisyytensä tietoonsa, kunhan heillä ei ole mitään isyys- tai elatusvelvollisuutta. Uuteen lakiin on nimittäin nyt ensimmäistä kertaa kirjattu, ettei siittiöiden luovuttajaa voida vahvistaa lapsen isäksi, ellei hän ole nimenomaisesti suostunut siihen. Aiemmin tilanne oli jokseenkin epäselvä.

Ensimmäiset tiedonsaantioikeudet aktualisoituvat vuonna 2026, kun hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneet, vuonna 2008 syntyneet lapset tulevat täysiikäisiksi. Oletettavissa kuitenkin on, että suuri osa lapsista ei halua tietää luovuttajan henkilöllisyyttä. Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa, jossa rekisteröitymisestä on pidempi kokemus. Yksikään lapsi ei ole halunnut tietää luovuttajan henkilöllisyyttä.

LexPress

Hoitoa kaikille naisille Hedelmöityshoitolaissa äidin etu otettiin huomioon siten, että hoitoja voidaan antaa kaikille täysivaltaisille naiselle riippumatta hänen siviilisäädystään ja parisuhteestaan. Äidin avo- tai aviomiehen etu otetaan huomioon edellyttämällä hänen suostumustaan hoidon antamiseen hänen avio- tai avovaimolleen. Myöskin isyyden vahvistamiseen tarvitaan miehen suostumus.

Suostumusta tarvitaan lisäksi luovuttajan sukusolujen käyttämiseen. Luovuttajan on mahdollista peruuttaa antamansa suostumus kunnes sukusolut tai alkiot on siirretty hoitoa saavaan naiseen. Jotta luovutetuja sukusoluja voitaisiin käyttää naiselle yksin annettaavaan hedelmöityshoitoon (nainen on sinkku tai elää rekisteröidyssä parisuhteessa) vaaditaan siihen luovuttajana olevan miehen osalta nimenomainen suostumus ja, jos tälläisen miehen isyys haluttaisiin vahvistaa, tarvitaan mieheltä vielä tätä varten kolmas erityinen suostumus.

Ruotsissa on valittu ratkaisu, jonka mukaan naisparin kohdalla synnyttävän naisen elämänkumppani voidaan vahvistaa lapsen toiseksi vanhemmaksi.

Hedelmöityshoitolain esitöissä on kuitenkin nimenomaisesti todettu, ettei vastaavaa ratkaisua voi Suomessa tehdä ilman laajaa kansalaiskeskustelua. Ehkä tällaiseksi keskusteluksi voitaisiin laskea tällä hetkellä yhteiskunnassa homoparien oikeuksista uuden, sukupuolineutraalin avioliittolain säätämisen yhteydessä kuumana käyvä keskustelu.

Onneksi eduskunta hyväksyi viime vuoden toukokuussa lain, joka teki perheensisäisen adoption mahdolliseksi rekisteröidyissä parisuhteissa. Mahdollisuutta saada kaksi oikeudellista vanhempaa on aina pidettävä lapsen edun mukaisena ja parantavan lapsen asemaa esimerkiksi silloin, jos parisuhde purkautuu tai lapsen biologinen vanhempi kuolee.

Lopuksi Hedelmöityshoidoista ja sukusolujen luovuttamisesta keskustellessa on hyvä muistaa, että 97% prosenttia hedelmöityshoidoista tehdään parin omilla sukusoluilla. Esimerkiksi väestöliiton Turun klinikalla käy vain noin parikymmentä munasolun luovuttajaa vuosittain.

Teksti: Paula Kovari Kuva: www.dreamstime.com Lähde: Sakari Salminen: Lapsioikeuden perusteet, Pääsykoekirja 3/2008

LexPress

25

Jos sun lysti on niin kätes yhteen lyö!

Iso-Excu Osloon 3.-7.11.

KESKIVIIKKO 3.11.

Eräänä marraskuun iltana Lateksi myöhemmin itsensä esittelevä bussikuskimme kurvaa toimiston pihaan uljaalla ajokillaan. Lexiläiset ryntäävät sisään ilon ja innon kiljahduksien saat-

illiseksi ja muutaman nukkumatti korjaa jo ennen puoltayötä. Lienee tyyntä ennen myrskyä.

TORSTAI 4.11.

M/S Isabellan ankkurit kajahtavat meren pohjaan kukon laulun aikaan Tukholman satamassa ja uniset exculaiset vaeltavat pienoisessa horroksessa bussiin. Muutaman tunnin unien jälkeen kajahtavat kaiuttimista Alexander Rybakin sulosoinnut ja väsymys on tipotiessään.

Fairytale johdattaa meidät onnellisesti ohi tullin todelliseen satumaahan, jossa katkaravut ovat halvempia kuin tomaatit ja oluttuoppi saman hintainen kuin Big Mac-ateria McDonald´sissa. Yhdeksi matkan hokemaksi muodostuukin hyvin nopeasti: ”Rahaa on!”.

telemana ja matka kohti Viking Linen terminaalia sekä ennen kaikkea öljyn ja turskan mekkaa, Osloa, voi alkaa.

Jo satamassa erään porukan voi kuulla harjoittelevan tulevaisuuden ammatissaankin tarvittavaa salassapitovelvollisuutta. ”What happens in Oslo, stays in Oslo!” Joku toivoo matkapäiväkirjassa jopa lööppejä iltapäivälehtien kannessa.

Allekirjoittanut matkanjohtaja miettii, että tulisiko tästä jo huolestua. Laivassa meno osoittautuu kuitenkin melko malt-

Kivuttoman bussimatkan jälkeen olemme perillä Oslossa jo iltapäivällä.

Majoittautuminen Oslon upeimpaan

LexPress

27

ja kalleimpaan hotelliin, Oslo Budget Hoteliin, sujuu sekin myös mainiosti.

Varoitukset siitä, että hotelli olisi paikallisten maksullisten naisten ja heidän asiakkaidensa suosiossa, osoittautuvat täysin turhiksi. Miten niin muka Oslossa olisi kyseisiä ammatinharjoittajia? Norjahan on onnellisuuden, hyvinvoinnin ja punaposkisten kalastajien perikuva.

Niinpä niin.

PERJANTAI 5.11.

Kaupungilla pyörähtelyn, syömisen ja lepäilyn jälkeen alamme valmistautua iltaan, jota meidän kanssa on tulossa viettämään paikallisia oikeustieteen opiskelijoita ja jopa muutama vaihtoopiskelijavahvistus Bergenistä. Puolenyön lähestyessä lähdemme opiskelijoiden voimin pyörittämään baariin, Frokostkjellereniin, joka osoittautuu hillittömäksi menomestaksi. Tanssilattialla notkuu myös samalle päivälle osuneen muotinäytöksen miesmalleja. Ei huono!

28

Perjantaiaamuna krapula ja vapina, tuijotan hotellin seinää... Eilisen päivän ja yön uuvuttamat lexiläiset tekevät selvästi parhaansa kerätäkseen luunsa.

Muutaman vähemmän miellyttävän liikenneympyräseikkailun ja tietyömaavastoinkäymisen jälkeen pääsemme kuin pääsemmekin perille Suomen suurlähetystöön, jonne excursio oli sovittu kymmeneksi. Meitä vastassa on korkeakouluharjoittelija Hanna Matikainen sisarainejärjestöstämme Artiklasta sekä ihania cocktailpaloja kahvin ja mehun kera. Suomen ja Norjan suhteita ja ulkoministeriön sekä suurlähetystön toimintaa meille on valottamassa muun muassa suurlähettiläs Maimo Henriksson. Excursio tekee selvästi suuren vaikutuksen jokaiseen ja yhtäkkiä meillä onkin bussilastillinen diplomaattiurasta haaveilevia lexiläisiä.

Suurlähetystövierailun jälkeen suuntaamme exculle PwC:n Oslon toim-

LexPress

kerran rahaa on! (Ainakin partiokenkien hinnasta päätellen yhdistyksemme tiedostusvastaavalla, Saara ”shopaholic” Ingströmillä.)

Hotellille päästyämme koemme nopean uudelleensyntymisen tunteen ja alamme jälleen valmistautua iltaan.

Ikäväksemme erinomaiseksi ja erityisesti halvaksi todettu opiskelijabaari on poikkeuksellisesti suljettu, joten vaihdamme lennosta suunnitelmaa. Muutaman mutkan kautta päädymme mukavaan ravitsemusliikkeeseen, jossa yö monen kohdalla muuttuu taas aamuyöksi.

istoon, jonka kantiinitilat sijaitsevat vaatimattomasti 12 kerroksessa. Erityisesti kuulemma kesäaikaan aktiivisessa käytössä olevalta kattoterassilta on huikeat näkymät yli kaupungin ja kauas merelle ja vuorille. Viimeistään tässä vaiheessa alkaa pikku hiljaa valjeta, mistä ovat peräisin puheet Norjan kauniista luonnosta sekä Oslon kaupungin monimuotoisesta arkkitehtuurista.

Excujen täyteisen aamupäivän jälkeen syömme paikallisessa pizza- ja salaattibuffetissa kirjaimellisesti niin paljon kuin jaksamme, jonka jälkeen shoppailunjanoisten kanssa ajelemme vielä kesällä avattuun Norwegian Outletiin. Ja jälleen

LAUANTAI 6.11.

Viimeinen aamu Oslossa valkenee iloksemme jo toistamiseen aurinkoisena, vaikkakin melko kylmänä. Vigelandin

LexPress

29

patsaspuisto, joka on ohjelmassamme ensimmäisenä, on saanut valkoisen kuorrutuksen yöllisen lumisateen johdosta. Kuvanveistäjä Gustav Vigelandin elämäntyötä käy ihailemassa vuosittain yli miljoona ihmistä eikä suotta! Ehkä aluksi lievää hilpeyttä aiheuttaneiden alastomien ihmispatsaiden voi tarkemman syventymisen jälkeen havaita kuvaavan elämän monia hetkiä ja tarinoita.

Kirpakasta ulkoilmasta siirrymme takaisin bussiin ja matkaamme Akershusin linnoitukselle. Valtavan kokoisen linnoituksen kiertämiseksi ja tutkimiseksi saisi varmasti käytettyä useita päiviä, mutta kierrämme alueen ajan puutteen vuoksi melko rivakkaan tahtiin. Osa porukasta käy lisäksi tutustumassa alueella toimivaan Norjan vastarintaliikkeen museoon. Tämän ohjatun ohjelman jälkeen on kaivattua aikaa kierrellä ja tutustua kaupunkiin iltamyöhälle asti. Kun sitten kokoonnumme illalla paikalliseen kuppilaan lähteäksemme yötä vasten ajamaan kohti Tukholmaa, on ihmisissä selvästi havaittavissa matkarasituksen merkkejä. Tästä huolimatta jotkut vanhemmat tieteenharjoittajat ovat omaksuneet matkalla viljellyn ”Pakko ottaa” – fraasin erinomaisesti ja kuulopuheiden mukaan

nämä viimeiset mohikaanit taisivat sammahtaa vasta kaukana Vickanin ja Danielin hallinta-alueen puolella.

SUNNUNTAI 7.11.

Viimeinen Iso-excupäivä kuluu suurimmalla osalla runsaasta lounasbuffetista nauttien, viimehetken tax free- ostoksia tehden ja nyt jo takanapäin olevaa matkaa muistellen. Kaikkien huulilla tuntuu pyörivän samat sanat: ”Huippuhauska reissu upeassa kaupungissa, josta jää käteen kasa uusia ystäviä sekä repullinen ikimuistoisia hetkiä!”

Teksti: Hanna Tuohilampi Kuvat: Paula Kovari ja Iiris Jokinen

Täyden kympin

Vuoden lähestyessä loppuaan, on aika katsastaa, mitä kaikkea lexiläiset ovat kuluneiden kuukausien aikana tehneetkään. Viimeistään nyt on hyvä kerrata, mitä kaikkea todella tapahtui.

Tammikuu

Vuosi räväytettiin käyntiin tyylikkäästi perinteikkäällä Fuksiristeilyllä pykälistien kanssa, keskityttiin asiallisesti työnhakuun siitä järjestetyllä kurssilla sekä kiipeiltiin pitkin seiniä.

Ensimmäisiin viikkoihin kuului myös Back to School –bileet ja totta kai rakkaan Kirkkotien kevätkauden avaus.

Helmikuu

Talven jatkuessa lexiläiset ottivat osaa laskiaistapahtumiin järjestäen myös omaa ohjelmaa gladiaattoreiksi pukeutuneina. Vuoden ensimmäisen Klubi-illan teemana oli Välimiesmenettely, ja suurta suosiota sai myös Akateemisen Kyykän MM-kilpailu Tampereella. Kirkkotiellä sitsattiin normikavereiden kanssa ja kilpailtiin kaikkien odottamassa urheilumittelössä: Lex Curlingissa.

k anssa aamuun asti. Tämän lisäksi lexiläiset kävivät kuluvan maaliskuun aikana tutustumassa korkeimman hallinto- oikeuden toimintaan ja perehtyivät urheiluoikeuden koukeroihin Klubi-illassa.

Huhtikuu

Kevään korvilla on hyvä avartaa itseään reissaamalla, joten lexiläisetkin kävivät niin Helsingissä kuin Tampereellakin excursioilla.

Jäsenistöä hemmoteltiin Asiantuntijoiden seminaarilla sekä sitseillä 40 vuotta täyttäneen Kirkkotien kunniaksi.

Kuukausi huipentui legendaariseen LexWappuun, joka tapojensa mukaan villitsi lähes koko jäsenistön Akateemisen Mölkyn Maailman Mestaruuskisoilla, Wappusouduilla ja Wappupäivän piknikillä.

Toukokuu

Maaliskuu

Maaliskuuhun kuu-luu iso joukko perinteitä. Etikettien ja drinkkien teemoissa sitsatessa pääsi jo loistavasti maineikkaan KV-viikon tunnelmaan.

Maaliskuun tärkeimpänä tapahtumana oli tietenkin Lex ry:n vuosijuhlat ja Sillis.

Jäsenistö pukeutui parhaimpiinsa, laittoi kunniamerkit rintaan ja juhli vieraiden

32

Ennen kuin lexiläiset pinkaisivat kesälaitumille, järjestömme tarjosi mahdollisuuden tutustua Käräjäoikeuden toimintaan excursion muodossa. Virallisesti kesän aloitti tietenkin Spring Break, jota juhlistettiin kesäisissä tunnelmissa meren rannalla saunoen, grillaten ja hyvästä Lex-hengestä yhdessä nauttien.

LexPress

vuosi 2010 KESÄ eli kesäkuusta elokuuhun

Lokakuu

Jotta lexiläiset eivät joutuisi täysin vaille toisiaan myöskään kesän aikana, järjestettiin kesä- ja heinäkuun aikana perinteiset perjantaibisset. Mukaan nauttimaan jokirannan kesäilloista kokoontui joukkoa vuosikurssiin katsomatta.

Heinäkuussa järjestettiin myös Kesäsitsit, jotka sitsattiin Kirkkotiellä takaperin nurinkurisessa järjestyksessä. Kesän päätti mainetta niittänyt, legendaarinen ja loistava, Lexin Fuksiviikko.

Kuukauden kovimpiin tapahtumiin kuului ehdottomasti uuden vuosikurssin järjestämät Täyden Kympin Toogat, joista ei boolia uupunut ja Mega-Paula pisti parastaan. Innokkaimmat osallistuivat myös Hämeenkadun Approon Tampereella.

Marraskuu

Syyskuu

Syksy polkaistiin reippaasti käyntiin Beach Partyilla sateisessa Ruissalossa. The Basketballs esiintyi, Streptokokit loihtivat pyttipannua and we had Lex on the Beach!

Alkusyksyn tärkeimpiin hetkiin kuului myös Kastajaiset, joiden jälkeen uudetkin opiskelijat pääsivät lexiläisten riveihin.

Tämän kaiken lisäksi lexiläisillä oli mahdollisuus kuluvan kuukauden aikana kilpailla viheriöiden kuninkuudesta Lex Closed Golfissa. Uudet opiskelijat puolestaan opastettiin tavoille Fuksisitsien myötä, Kirkkotie avattiin syyskaudelle ja loppukuusta jäsenistölle tarjottiin mahdollisuus Helsingin excursioon.

Ensirännän jo sadellessa Kirkkotienkin edustalle, lexiläisjoukko matkasi Iso-Exculle vuonojen maahan Norjaan. Oslon matkalla oli mahdollisuus tutusta kaupungin lisäksi paikalliseen opiskelijaelämään ja alan yrityksiin. Jäsenistöllä oli lisäksi mahdollisuus tehdä pienempi tutustumismatka Saramäen vankilaan. Kuun lopussa kisailtiin legendaarinen IPN –juristitietokilpailu.

Joulukuu

Kun vuosi läheni loppuaan, ahkerimmat lexiläiset palkittiin Kiitosristeilyllä ja koko vuoden potti räjähti Lex ry:n pikkujouluissa. Maamme kuumimpiin naisartisteihin lukeutuva, Jenni Vartiainen, nousi lavalle, ja kaikki tiesivät, missä murunen on – viimeistään seuraavina päivinä, sillä olivathan toimiston koneet kunnossa ja kuvat saatu laitetuksi nettiin.

LexPress

33

Valokeilassa juhlavuoden hallitus Taas on se aika vuodesta kun syksy vaihtuu talveksi, vuosi lähenee loppuaan ja valta vaihtuu Lex ry:ssä. Luvassa on kaikesta päätellen loistava juhlavuosi täynnä toinen toistaan upeampia tapahtumia ja mahtavaa Lex-henkeä. LexPress päätti ottaa selvää uudesta hallituksesta ja saada vastauksen muutamaan mieltä askarruttavaan kysymykseen.

Kaikilta hallituksen jäseniltä on kysytty kaksi kysymystä: 1) Miksi hait hallitukseen ja juuri tälle paikalle? Sekä joko 2a) Kenet hallituskavereistasi ottaisit mukaasi autiolle saarelle? TAI 2b) Kuvaile itseäsi kolmella adjektiivilla.

Toimittaja: Mirjam Scheinin Kuvat: Markus Laine

LexPress

35

Puheenjohtaja Antti Vaaja

Antti Valtteri Vaaja on tehnyt Lex ry:ssä lyhyesti sanottuna kaiken. Paneutumatta enempää tulevan puheenjohtajan aikaisempiin meriitteihin, Vaaja tunnetaan aina hyväntuulisena sekä optimistisena visionäärinä, jonka hermot ovat enemmän kuin täyttä rautaa. Hän on aina täysillä mukana kaikessa ja ehkäpä se onkin hänen paras ominaisuutensa näin juhlavuoden kolkutellessa.

1) No, Lexissä on yksinkertaisesti äärettömän hienoa ja suorastaan riemukasta olla mukana. Saa myös hyvän tekosyyn viettää paljon aikaa toimistolla. Puhikseksi hain, koska homma veti puoleensa.

2a) Hmm. Varmaan sen, joka osaa tehdä tulen ilman sytytysnestettä, metsästää ilman pyssyä ja ennen kaikkea auttaa siinä, että se saari jää lopulta ilman meitä.

Vpj, taloustoimikunnan pj Ossi Raita

Kätyri on pelaaja, joka yllättää vastustajan mieluiten vanhanaikaisella. Ossi löytää hyvin tilanteita, ja on ennen kaikkea joukkuepelaaja. Kätyri osaa tietysti myös kyttäilyyn perustuvan hyökkäyspelin.

1) Lähtökohtaisesti kiinnostus hallitustoimintaan syntyi valmennuskursseilla kätyrinä työskennellessäni mukavien ihmisten ympärillä. Pidän Lexin toiminnasta ja haluan olla vaikuttamassa sekä viemässä tämän hienon yhdistyksen toimintaa eteenpäin.

Koen varapuheenjohtajan tehtävän sopivan minulle hyvin, sillä miellän Lexin yhteistoiminnan kaikkien tahojen kanssa tärkeäksi. Uskon myös, että hallitustoiminta opettaa monia asioita vuoden varrella – ja tarjoaa mieleenpainuvia kokemuksia.

2b) Juhani Tammisen sanoin yksi rauhallinen, kaksi yhteistyökykyinen ja kolmatta odotetaan vielä.

Pääsihteeri Kati Hussu

Viehättävien pääsihteerien kausi saa jatkoa, kun Kati aloittaa vuodenvaihteessa yhdistyksen uutena pääkkönä. Kati Hussu on 21-vuotias simpsakka turkulaisneitokainen, jonka hersyvä hymy sulattaa paatuneimmankin ilmoittelijan sydämen.

Kati on mielettömän empaattinen, mistä lienee hyötyä sen poloisen lexiläisen lohduttamisessa, jonka kaupan tentti meni pieleen jo viidettä kertaa putkeen.

1) Hain hallitukseen, koska pääsihteerin homma on kiinnostanut minua jo fuksiviikosta lähtien. Minusta omaan sellaiset luonteenpiirteet, jotka tekevät minusta hyvän pääsihteerin.

2a) Autiolle saarelle ottaisin mukaan Kallen, koska sillä on suurimmat lihakset.

36

LexPress

Opintoasiaintoimikunnan pj Jaana Mikkola

Ensi vuoden opintotätimme Jaana on tulevan hallituksen ääripää monella tapaa. Sen lisäksi, että hän on porukan junnu, hänellä on myös porukan parhaat arvosanat ja eniten opintopisteitä, työkokemusta sekä tervettä järkeä. Nähtäväksi jää, korruptoiko hallitusvuosi Jaanan totaalisesti vai jatkaako neiti Mikkola noppien ja vitosten siivittämää tietään ollen se kuuluisa säännön vahvistava poikkeus.

1) Heti fuksivuonna lähdin mukaan luottamustoimiin tiedekuntaan ja viimeistään siellä heräsi halu vaikuttaa opintojen kehittämiseen tiedekunnassa.

2a) Juho Hellgrenin. Saarella tulisi todennäköisesti olemaan tylsää, mutta tämä kultturelli voisi sitten minua viihdyttää esim. runoin tai performannssein. Juho kuin Juho...

Klubimestari Samuli Rantanen

Samuli Rantanen on 22-vuotias naantalilais-turkulaisen monilapsisen perheen kasvatti, jolle naisten (lue: isosisko) tuki on elämässä yksi tärkeimmistä asioista. ”Oikkkikseen” Samuli päätyi hakemaan hetken mielijohteesta lukion hyppytunnilla, ja yhtälailla mielijohteesta hän tekee päätöksiä nykyäänkin. Samuli ei välttämättä haluaisi koskaan kasvaakaan isoksi, ja herätä huomaamaan, että tässäkö se nyt sitten oli. Juhlavuoden klubimestarimme haluaa siis pitää sykkeen ja rytmin yllä ollen itsekin aikamoinen bilehile. Vaikka Samuli astuukin vuoden vaihteessa suuriin saappaihin ja paineet kaksivuotiskaudesta ovat kovat, Askon seuraajaa ei horjuta enää mikään.

1) Askoksi Askon paikalle halusin, koska Kirkkotie on mielestäni yhdistyksemme olennaisin osa.

2b) Sosiaalinen, laiska, ristiriitainen.

Tiedotustoimikunnan pj Mirka Kuisma

Tämä sydämellinen 21-vuotias turkulainen pitää hyvästä ruoasta ja ensiluokkaisista aikakausilehdistä. Elävän musiikin ja ennen kaikkea elävän elämän ystävänä tunnettu Mirka arvostaa suuresti ystävyyttä ja luottamusta. Ennakkoluuloton nainen haluaa tanssia hyvän musiikin tahtiin läpi yön ja toisiaan vain käpertyä sohvan turvallisuuteen nauttimaan BBC:n tuotannosta.

1) Hain hallitukseen ‘no hitto, miksi ei’ -meiningillä tajuttuani, että tiedotustoimikunnan puheenjohtajana pääsisin toteuttamaan itseäni ennennäkemättömän monella rintamalla.

2a) Hallituskavereistani ottaisin mukaani autiolle saarelle ihan turvallisuussyistä jonkun tytöistä, sillä poikien kanssa kävisi kuitenkin vahinko enkä mielelläni kuolisi saarella synnytyskomplikaatioihin.

LexPress

37

Ohjelmatoimikunnan pj Ninja Heikkilä

Ohjelmatätinä Ninni kestitsee kaikkia Lexin mässypärinöitsijöitä ensi vuonna järjestämällä meille sitsejä sekä erilaisia juomatarjoiluja. Ninni on rempseä porilainensuomenruotsalainen, johon on helppo tutustua ja jonka kanssa on helppo tulla toimeen.

Etenkin Ninnin kanssa sitsikeittiössä on eri vänkää. Meno sitsikeittiössä ei ole samanlainen kuin Kaurismäen elokuvissa.

1) Hain hallitukseen, koska mahtavat tapahtumat ja lexhenki suorastaan tempasivat minut mukaansa jo fuksiviikolla, jonka jälkeen sekä yhteenkuuluvuuden tunne ainejärjestötovereideni kanssa että halu olla mukana hoitamassa lexiläisten yhteisiä asioita ovat vain kasvaneet.

2a) Nikon, koska hänellä on hallussaan Lexin rahat, joilla hän voisi kustantaa helikopterin hakemaan muut hallituskaverit paikalle, minkä jälkeen saari olisi kaikkea muuta kuin autio.

Liikuntatoimikunnan pj Kalle Lyyra

Kaltsa_89 on 21-vuotias ”penkki”-urheilua rakastava urheilullinen nuorukainen, joka liikuttaa lexiläisiä ensi vuoden. Tämä Raision lahja Suomen Turulle on herttainen kuin koiranpentu ja hänen lenkki- sekä penkkipiirinsä ovat sekä näkemisen että tutustumisen arvoisia kokemuksia. Kyseisten piirileikkien lisäksi Kalle järjestää vuoden aikana melkoisen joukon liikunnallisia ja vähemmän liikunnallisia tapahtumia.

1) Hain hallitukseen koska uskoin että olisi siistiä järjestää erilaisia tapahtumia ja liikuntaan koska esille tullut penkkipiirin idea kuulostaa todella loisteliaalta ja kehityskelpoiselta.

2b) Valovoimainen, suulas, “nöyrä”.

Ulkoasiaintoimikunnan pj, int.sek. Saara Aholainen

Saara on hallituksemme hymytyttö. Pohjoismaat saavat kuitenkin olla varuillaan, kun tämä neiti lähtee urakalla niitä kiertämään. Saaraa tuskin tullaan liiemmin Suomen kamaralla näkemään ja kun hän täällä on, ääni ainakin on jäänyt edelliselle kv-viikolle. Saaran seurassa ei kenelläkään ainakaan tylsää ole!

1) Hain hallitukseen koska haluan osaltani varmistaa että Lexin juhlavuodesta tulee ikimuistoisin vuosi koko oikeustieteen historiassa. Oman hallituspaikkani valitsin viimeisen reilun kahden vuoden aikana keräämieni kv-viikkokokemusten perusteella.

Vuosi int.sekkinä on myös hyvä mahdollisuus saada yhä enemmän uusia ihmisiä osallistumaan pohjoismaiseen yhteistyöhön ja tietysti itsellekin matkustella!

2a) Tulevan pääkkömme, koska Katilla on kokemusta asumisesta ja selviytymisestä ruraalisissa olosuhteissa.

38

LexPress

Kulttuuritoimikunnan pj Juho Hellgren

22-vuotias Juho on itsevarma Mad Men -mies ja tutkimusmatkailijaluonne, joka haluaa tehdä päätöksensä oman päänsä mukaan. Juho pitää kiusallisesta huumorista. Tiedekunnassa Juho on tasapainotellut kahden vuosikurssin välillä ruopien fuksiviikon läpi kahteen kertaan ja ollut monessa mukana aktiivisena ja näkyvänä naamana Lexmeiningeissä. Harrastuksekseen Juho mainitsee musiikin itse soitettuna, laulettuna, kirjoitettuna ja kuunneltuna.

1) Lex ry on täynnä tärkeitä ihmisiä. Haluan olla täysillä mukana toiminnassa. Kulttuuritoimikunta on oiva mahdollisuus toteuttaa itseäni, sillä pidän tapahtumien järjestämisestä ja kulttis tarjoaa laajan valikoiman erilaisia mahdollisuuksia.

2b) Laiska, tyhmä ja saamaton.

Taloudenhoitaja Niko Markkanen

Niko on Lexin oma Chris Martin. Littoisista kotoisin oleva herrasmies on helposti lähestyttävä ja sanavalmis kaveri. Hän on myös sympaattinen ja aina valmis auttamaan ja kuuntelemaan, jos murheet painaa. Kuitenkin silloin kun sitä vähiten odottaa Niko laukoo kommentin, joka saa seurueen kaikki jäsenet hiljaiseksi mauttomuudellaan.

1) Hallitukseen hain varmasti useastakin syystä. Tärkein syy oli varmasti halu päästä vaikuttamaan yhdistyksen asioihin meidän lexiläisten hyväksi. Taloudenhoitajaksi hain rakkaudesta Excel-taulukoihin ja rahaan.

2b) Mustaherukkainen, kujeileva, mukahauska.

LexPressin päätoimittaja Aleksi Lundén

24-vuotias Aleksi Lundén on turkulaisen nelilapsisen perheen kuopus. Tämän piilevän romantikon seikkailut veivät miehen maapallon toiselle puolelle vain tuodakseen hänet takaisin opiskelemaan kotikaupunkiinsa. Reportterin unelmana ja pitkän tähtäimen tavoitteena on kirjan kirjoittaminen. Manifestinsa sisältöä hän ei suostu haastattelijalle paljastamaan, mutta todennäköisesti jotain osviittaa voidaan hakea ensi vuoden LexPressin sivuilta. Lisäksi kuriositeettina voidaan mainita, että Aleksi ei pidä kissoista.

1) Hain hallitukseen, koska halusin päästä vaikuttamaan ja osallistumaan Lexin toimintaan myös tätä kautta, ja uskon, että tulevan vuoden kokemuksista on hyötyä myös jatkossa. LexPressin valitsin siksi, koska se tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta vanhalle reportteriketulle.

2b) Periksiantamaton, huumorintajuinen ja laatutietoinen.

LexPress

39

-

Lapsikauppa merkitsee haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyväksikäyttöä taloudellisen hyödyn hankkimiseksi, harhaanjohtamista, väkivallan ja uhkauksien käyttöä, pakottamista sekä velkaorjuuteen alistamista, jotka loukkaavat lukuisia kansainvälisten sopimusten ja kansallisten lakien turvaamia perus- ja ihmisoikeuksia, kuten oikeutta vapauteen, turvallisuuteen ja ihmisarvoon, ja pahimmillaan lasten oikeutta elämään. Lapsikauppaa torjuttaessa rikosoikeudellisen ajattelun lisäksi onkin tärkeää huomioida toimintaan läheisesti liittyvä ihmisoikeusulottuvuus.

Ihmiskaupparikosten tutkiminen ja uhrien tunnistaminen on haastavaa monestakin syystä, joista keskeisimpiä on ihmiskaupan läheinen liityntä muihin rikostyyppeihin, kuten prostituutioon tai laittoman maahantulon järjestämiseen.

Ihmiskaupan lähirikosten täyttäessä usein monia ihmiskaupan tunnusmerkkejä saattaa todellinen taustalla oleva ihmiskauppa jäädä huomaamatta. Lähtökohtainen ajattelutapa viranomaisilla on helposti ihmiskaupan uhrien pitäminen rikollisina, mikä selittyy sillä yhteydellä, josta uhrit usein löydetään.

Ihmiskaupan vastaisen toiminnan keskeisin haaste Suomessa on nimenomaan uhrien tunnistaminen.

Käsitys siitä, mitä ihmiskauppa on ja ketkä ovat toiminnan uhreja, on edelleen hajanainen, vaikka ihmiskauppa onkin tunnustettu Suomea koskevaksi ihmisoikeushaasteeksi ja vakavaksi rikokseksi. Lisäksi näytön hankkiminen on usein hankalaa senkin jälkeen, kun uhri on saatu turvaan ihmiskaupan harjoittajien vaikutuspiiristä. Kansainvälisellä tasolla uhrien oikeuksien takaamista hankaloittaa nykyinen oikeustila, jonka vallitessa uhreille kuuluvan avun tarjoaminen riippuu pitkälti viranomaisten halukkuudesta myöntää lapsikauppaongelman olemassaolo oman valtion sisällä.

Riittävän avun saamiseksi on keskeistä, että uhri tunnistetaan ihmiskaupan uhriksi, jolloin hän on oikeutettu ih-

miskaupan uhrien auttamisjärjestelmän perusteella annettavaan monimuotoiseen tukeen. Tunnistamattomuus voi myös johtaa uhrin rankaisemiseen laittomaan toimintaan osallistumisesta sekä maasta poistamiseen, hyväksikäytön jatkumiseen tai uudelleenuhriutumiseen.

Keskeisen huomion ongelmaa tarkastellessa saa edelleenkin usein ilmiön rikosoikeudellinen puoli. Suomeen perustettiin vuonna 2006 ulkomaalaislakia uudistettaessa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, joka tarjoaa tunnistetuille lapsikaupan uhreille oikeuden palveluihin ja erityisiin tukitoimiin muun muassa esitutkinnan ja rikosprosessin aikana sekä oikeuden 1–6 kuukauden pituiseen harkinta-aikaan, jonka kuluessa uhrilla on mahdollisuus toipua kokemuksistaan, saada neuvontaa ja päästä rikollisten vaikutuspiiristä.

Harkinta-ajan jälkeen uhrilla on oikeus vähintään kuuden kuukauden ja enintään yhden vuoden mittaiseen oleskelulupaan, mikäli oleskelu Suomessa on perusteltua ihmiskaupan esitutkinnan tai tuomioistuinkäsittelyn vuoksi, uhri on valmis tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa epäiltyjen kiinni saamiseksi eikä uhrilla ole enää siteitä ihmiskaupasta epäiltyihin. Oleskelulupa merkitsee paitsi oikeutta pysyä maassa, myös oikeutta saada tarvittavaa suojelua, neuvontaa ja tukea uudelleenuhriutumisen ehkäisemiseksi. Alaikäisten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien oleskelulupa voidaan myöntää jatkuvana ja ehtojen täyttymättä jäämisestä riippumatta, sillä yhteistyöedellytys voi henkilön iästä ja kehitystasosta riippuen muodostua kohtuuttomaksi. Kynnys jatkuvan oleskeluluvan myöntämiselle on kuitenkin asetettu alaikäistenkin kohdalla melko korkealle. Uhrin oikeuksien suojelua pidetään näin ollen tarpeellisena lähinnä silloin, kun se hyödyttää syyllisten oikeudelliseen vastuuseen asettamista. Sen sijaan Suomessa voimassa olevan ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman mukaan oleskeluluvan ensisi-

LexPress

41

jainen tarkoitus on suojelutoimenpiteiden käynnistäminen uhrin toipumisen tukemiseksi ja uudelleenuhriutumisen estämiseksi.

Ilmiön laajuus

Lapsikaupan vaikeasta luonteesta johtuen ilmiön laajuudesta ei ole mahdollista esittää tarkkoja tai täysin luotettavia lukuja. Lapsikaupan laajuus vaihtelee suuresti eri maissa ja maanosissa, ja uhriksi joutuneiden arvioitu määrä on hyvin erisuuruinen riippuen arvion tekijästä ja laskentatavasta. Vuosittain kuitenkin jopa 1,2 miljoonan lapsen on arvioitu joutuvan lapsikaupan uhriksi eri puolilla maailmaa. Suuri osa heistä on kotoisin Länsi-Afrikasta tai Itä-Euroopasta, joista heidät toimitetaan läntiseen Eurooppaan. Lapsikaupassa on arvioitu liikkuvan vuosittain noin 8,7 miljardia euroa.

Kansainvälisten arvioiden mukaan arviolta noin 20 % kaikista sekä valtionsisäisen että valtioiden rajat ylittävän ihmiskaupan uhreista on lapsia.

Paikallisesti lapsikaupan määrä voi olla huomattavasti tätä suurempi, ja esimerkiksi Länsi-Afrikassa, Itä-Aasiassa Mekongin alueella sekä tietyissä Väli- ja Etelä-Amerikan maissa valtaosan ihmiskaupan uhreista on arvioitu olevan alaikäisiä. Tyttölapset joutuvat poikalapsia useammin ihmiskaupan kohteeksi, ja heidät usein myös sijoitetaan ihmiskaupan seurauksena erilaisiin tehtäviin.

Uhrien sijoituskohteet

Lapsikaupan uhrit tulevat sijoitetuiksi lukuisiin erilaisiin tehtäviin sen jälkeen, kun heidät on myyty ja toimitettu ostajalle. Yleisimpiä hyväksikäyttömuotoja ovat sijoittaminen prostituoiduiksi, halvaksi työvoimaksi tai kotiapulaisiksi, mutta näiden lisäksi lapset päätyvät pakotettuina rikollisorganisaatioiden jäseniksi ja sitä kautta

42

kerjäläisiksi tai varkaiksi, huumekuriireiksi, lapsisotilaiksi tai elinkaupan kohteeksi. Lapsikaupan piiriin luetaan kuuluvaksi myös kansainväliseen adoptioon liittyvät väärinkäyttötapaukset.

Lasten myymistä adoptoitavaksi tapahtuu erityisesti Aasiassa, jossa poikalapsilla on suuri kysyntä.

Lasten kauppaaminen seksiteollisuuden palvelukseen on yleisintä Kaakkois-Aasiassa, jossa kysyntä on seksiturismin johdosta suurta. Alueella vallitseva köyhyys edistää toimintaa, ja kun yleisenä kehityssuuntana maailmalla oleva pedofilian kriminalisoiminen ja tuomitseminen kiihtyy, kasvaa lapsikauppiaiden kiinnostus toiminnan pyörittämiseen Aasiassa. Tarjonnan runsauden lisäksi alueiden houkuttelevuutta lisää alhainen kiinnijäämisriski sekä ihmiskauppiaiden että asiakkaiden näkökulmasta. Thaimaassa jopa alle kymmenvuotiaita lapsia on löydetty harjoittamasta prostituutiota ihmiskaupan seurauksena.

Afrikassa lasten ja nuorten kauppaaminen on maailmanlaajuisella tasolla mitattuna suurta. Lapsia ostetaan perheiltä 15–45 dollarin hintaan ja monet heistä myydään kotiapulaisiksi tai seksiteollisuuden palvelukseen. Poikien yleisin sijoittamiskohde on pakkotyö Norsunluurannikon kaakaoviljelmillä, joissa työskentelyolosuhteet ovat todella huonot. Lisäksi heitä sijoitetaan kahviviljelmille ja kaivoksiin, jotka ovat yleisiä sijoituskohteita myös EteläAmerikassa.

Lapsikaupan tilanne Suomessa

Ihmiskaupan uhreja on sekä Suomessa että kansainvälisellä tasolla tunnistettu vain vähän, mistä johtuen ihmiskauppa on ollut harvinainen rikosnimike esitutkinnassa tai tuomioistuimissa. Keskeisiä syitä tunnistettujen uhrien ja käsiteltyjen ihmiskauppatapausten pieneen

LexPress

määrään ovat ihmiskaupan kansainvälisen määritelmän vaikea sovellettavuus ja tulkittavuus käytännön tilanteissa sekä ihmiskauppatapausten sekoittaminen sitä lähellä oleviin rikoksiin.

Rikosten ohjautumisesta tutkintaan muulla kuin ihmiskaupan rikosnimikkeellä todistaa myös se, että Suomen kansallinen ihmiskaupparaportoija ohjasi pelkästään vuoden 2009 aikana useita kymmeniä epäiltyjä ihmiskaupan uhreja auttamisjärjestelmään. Ero on suuri verrattuna tuomioistuimessa käsiteltyihin tapauksiin, joita on Suomessa vuoden 2004 jälkeen ollut yhteensä neljä. Onkin varsin epätodennäköistä, että ihmiskauppa olisi Suomessa niin marginaalinen ilmiö kuin esitutkintojen, syyteratkaisujen ja tuomioistuinratkaisujen lukumäärä antaa olettaa. Vaikka jo uhrin riippuvaisen aseman tai turvattoman tilan hyväksikäyttäminen taloudellisen hyödyn hankkimiseksi riittää, on kynnys tunnusmerkistön täyttymiselle käytännössä edelleen asetettu tarpeettoman korkealle.

Suomi on arvioiden mukaan pääasiassa Itä-Euroopasta länteen suuntautuvan naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävän ihmiskaupan läpikulku- ja kohdemaa.

Arvioiden mukaan Suomeen tuodaan tai Suomen kautta kuljetetaan vuosittain satoja ihmiskaupan uhreja, ja myös lapsiuhreja tiedetään tuodun maahan.

Vuoden 2009 loppuun mennessä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään oli Suomessa ohjattu 12 alaikäistä henkilöä. Suomen asemaan ihmiskaupan kauttakulkumaana vaikuttaa alueen maantieteellinen sijainti ja lisääntyneet Aasian lentoyhteydet, joista johtuen Suomella on tärkeä rooli ihmiskaupan ja siihen liittyvän hyväksikäytön ennaltaehkäisemisessä. EU:n laajentuessa ja valtioiden rajojen ollessa unionin sisäiselle liikenteelle avoimina on odotettavissa, että Suomen asema erityisesti ihmiskaupan kauttakulkumaana kasvanee tulevaisuudessa.

Lapsikaupan toteuttaminen

Lapsia joutuu välittäjien käsiin lukuisilla eri tavoilla. Lapsi saatetaan siepata tai ostaa vanhemmiltaan joko totuutta peitellen tai niin, että vanhemmat ovat täysin tietoisia siitä, mihin lapsi todellisuudessa tullaan sijoittamaan.

Lasten hinnat esimerkiksi Thaimaassa vaihtelevat 20–100 euron välillä. Lisäksi lapsia saatetaan houkutella mukaan suurin lupauksin paremmasta tulevaisuudesta. Välittäjinä toimivat tuntemattomien henkilöiden tai järjestäytyneiden rikollisorganisaatioiden jäsenten lisäksi perheenjäsenet, perhetutut, sukulaiset tai ystävät. Usein välittäjänä toimii myös aviopuoliso tai poikaystävä, joka keskinäistä luottamussuhdetta hyväksikäyttämällä saa uhrin lähtemään välittäjän matkaan. Lasten kuljettamista alueelta helpottaa monilla alueilla vallitseva korruptio ja niiden tahojen tehottomuus, joiden tehtävä lapsikaupan uhrien suojelu on.

Lapsia kontrolloidaan väkivallan avulla, joka kohdistetaan lapseen itseensä tai hänen kotimaassaan olevaan perheeseensä ja muihin läheisiin. Pelottelukeinona käytetään myös uhkausta paljastaa uhrin laiton maassaoleskelu valtion viranomaisille. Lapsia kontrolloidaan myös alkoholin ja huumausaineiden avulla, joista lapsikauppiaat saattavat uhrinsa riippuvaisiksi. Tämän jälkeen uhrin kontrollointi on entistä helpompaa, kun välittäjien lisäksi muuta keinoa huumausaineiden saamiseksi ei ole. Pakottamalla uhrit käyttämään huumeita pyritään myös vähentämään heidän uskottavuuttaan viranomaisten edessä siinä tilanteessa, että uhri yrittää paeta ja hakea apua.

Lapsikaupan vastainen torjuntatyö

Lapsikaupan vastaisen taistelun avain on taustalla olevien syiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Koska useat lapsikaupan taustatekijöistä ovat

44

keskenään yhteydessä, on vaikutusketjun osatekijöiden tunnistaminen on tärkeää.

Lapsikaupan perimmäisiä syitä ovat köyhyys, kouluttamattomuus ja sukupuoleen perustuva syrjintä sekä näistä aiheutuva tarve tavoitella parempaa elämää toisaalla. Perheen köyhyydestä kärsivät usein nimenomaan lapset, jotka perheen varattomuuden vuoksi eivät pysty käymään koulussa ja jotka ovat haavoittuvaisuutensa takia helppoja uhreja lapsikauppiaille. Myös perheväkivalta, lapseen kohdistunut hyväksikäyttö tai toisen perheenjäsenen alkoholismi sekä konfliktien tai luonnonkatastrofien aiheuttama orvoksi tai kodittomaksi jääminen altistavat lapsen ihmiskaupan uhriksi joutumiselle.

Maailmanlaajuisella tasolla ihmiskaupan voittaminen ei ole mahdollista pelkästään jahtaamalla yksittäisiä tekijöitä, vaan ongelman ratkaiseminen edellyttää yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttumista, uhriutumisen vaarassa olevien lasten ihmisoikeuksien ja riittävän elintason turvaamista heidän kotimaissaan sekä kansainvälistä yhteistyötä rikosten ehkäisemisen, niiden selvittämisen ja vaikutusten paikkaamisen osalta. Mikäli uhrien lähtömaat pystyisivät turvaamaan jokaiselle lapselle edellytykset ihmisarvoiseen elämään, ei nykyisenlaista tarvetta pyrkiä toiseen maahan paremman elämän perässä syntyisi. Kun taustalla on toive paremmasta toimeentulosta, on ulkomaille lähteminen houkutteleva vaihtoehto, minkä lopputuloksena paremmasta elämästä haaveilevat lapset joutuvat helposti ihmiskaupan järjestäjien käsiin.

Teksti: Minna Kavaja Kirjoittaja viimeistelee pro gradu työtään lapsikaupasta.

Kuva: www.morguefile.com

LexPress

OIKEUS taju

Oikeudellisen

ratkaisun kiemuroita Oikeustaju-palstalla juristin koulutuksen saaneelle henkilölle esitellään lyhyesti joukko tositapauksia, joita hänen tulee kommentoida omilla mielipiteillään, parhaaksi katsomallaan tavalla. Tällä kertaa sanaisen arkkunsa avasi hallinto-oikeuden yliassistentti Mikael Koillinen.

Tapaus 1

Turun käräjäoikeus tuomitsi omankädenoikeudesta ja lievästä pahoinpitelystä 50 päiväsakkoon 60-vuotiaan miehen, joka usean vuoden ajan häiritsi paikallisen ravintolan tavarankuljetuksia. Ravintolan aloitettua toimintansa alkoi viereisessä talossa asuva mies eri tavoin häiritä ravintolan tavarantoimituksia, koska katsoi hänellä olleen perusteltu syy estää autojen kulku portista. Mies seisoi ihmiskilpenä kuljetusautojen edessä tai tukki autollaan kulkutien yhteiselle piha-alueelle. Mies häiriköi soitoillaan tavarantoimittajia, sekä esti taksia tuomasta invalidia ravintolan takaovelle.

Tilanne kärjistyi, kun mies tukki olutauton kulun pihalle. Paikalle tullut talon asukas työnsi miehen sivuun, jonka seurauksena mies haastoi talon asukkaan oikeuteen. Lopulta mies tunkeutui remontissa olleeseen ravintolaan ja löi ravintoloitsijaa kasvoihin, johon tämä vastasi tönäisyllä. Häiriköitsijä hakeutui lääkärille ja miehen polvessa todetun sentin nirhauman takia ravintoloitsija joutuu maksamaan miehelle 20 euroa kivusta ja särystä. Ravintoloitsija jätettiin teon vähäisyyden takia rangaistukseen tuomitsematta.

46

***

Kun yleisenä syytesidonnaisuuden lähtökohtana on, että tuomioistuinta sitoo se teonkuvaus, jonka perusteella rangaistusta on vaadittu, pyrin noudattamaan tätä myös seuraavassa arviossa, vaikka arvelenkin yllä olevan teonkuvauksen olevan enemmän tai vähemmän puutteellisen. Caveat lector!

Tästä näkökulmasta ravintolan tavarankuljetuksia häirinneen miehen tuomitseminen lienee laissa säädetyn tunnusmerkistön valossa jokseenkin ongelmatonta, vaikka tapausselosteesta ei käykään ilmi, mikä oli se tunnusmerkistön edellyttämä oikeus, jota mies oli puolustamassa tai toteuttamassa.

Juridista luovuutta vaativan ongelman tapauksesta tekee kuitenkin vasta ravintoloitsijan tuomitsematta jättäminen teon vähäisyyden perusteella.

Tapausselostuksesta on vaikea päätellä, minkä tunnusmerkistön oikeus katsoi ravintoloitsijan toiminnan ylipäänsä täyttäneen. Tapausseloste mielessä pitäen tapausselosteesta on luettavissa ainakin kaksi mahdollista rangaistavaa tekoa.

LexPress

Ensimmäisen vaihtoehdon, hyvän tavan vastaisuuden kieltävän tunnusmerkistön täyttymisen arvioinnin puolesta puhuu se, että toiminta on tapausselosteen mukaan tapahtunut ravitsemusliiketoiminnassa, jossa on anniskeltu juovutusjuomia, tai ainakin samassa yhteydessä siten, että niillä on voinut olla keskinäinen vaikutus. Tätä tulkintaa vastaan puhuu kuitenkin se, että Suomen oikeusjärjestykseen ei sisälly moista tunnusmerkistöä. Tälle näkökannalle ei kuitenkaan kannata antaa liikaa juridista luovuutta epämiellyttävällä tavalla rajoittavaa merkitystä, sillä juovutusjuomien tarjoilussa vaatimus hyvän tavan mukaisuudesta on lainsäädäntöön nähden lex superior (näin esim. KHO 2004:1 ad infini-tum, amen).

Toisen vaihtoehdon puolesta puhuu tapahtumankuvauksessa häiriköitsijäksi kutsutun polvesta todettu sentin nirhauma. Yleisen elämänkokemuksen valossa sentin nirhaumat eivät aiheudu nirhauman laillisen haltijan oman käden oikeudesta, vaan ulkopuolisesta vaikutuksesta. Liekö tuomioistuin arponut sentin nirhaumalle yhteyden asetuxen juowutusjuomista ja wäkiwiinasta (1344/1994) 24 §:n 2 ja 3 momenteissa säädettyjen senttimäärien laiminlyöntiin ruumiinvamman causana.

***

Tapaus 2

Rovaniemen hovioikeus lyhensi suunnitelmallisen raiskauksen toteuttaneen kemiläismiehen kahden ja puolen vuoden vankeustuomion ehdolliseen, vuoden ja kymmenen kuukauden tuomioon.

Mies oli murtautunut vaimonsa sisaren asuntoon ikkunasta, irroittanut puhelinpistokkeen seinästä, katkaissut sähköt ja piiloutunut komeroon

odottamaan. Naisen tultua kotiin mies pakotti hänet uhkauksin suuseksiin ja sukupuoliyhteyteen.

Käräjäoikeus oli ratkaisussaan korostanut teon suunnitelmallisuutta. Hovioikeuden mukaan alioikeuden langettama tuomio ei ollut oikeudenmukaisessa suhteessa tekojen vaarallisuuteen ja vahingollisuuteen. Hovioikeus viittasi myös mm. siihen, ettei väkisinmakaaminen kestänyt pitkään, eikä uhrille aiheutunut fyysistä vammaa.

Lisäksi hovioikeuden mukaan raiskaajan rikoksia ei voida pitää niin vakavina, että yleisen lainkuuliaisuuden ylläpito vaatisi ehdotonta tuomiota.

***

Nyt käsillä on Rovaniemen hovioikeuden tuomio, jossa rangaistuksen mittaamisessa otettiin käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta lievempää seuraamusta puoltavana seikkana huomioon muun ohella väkisinmakaamisen lyhyt kesto. Kyseinen tuomio herätti julkisuudessa voimakasta kritiikkiä, ja tuli tunnetuksi pikaraiskaustuomion nimellä. KKO siirsi käsillä olevan tuomion kuitenkin oikeushistorian kuriositeettien joukkoon kumoamalla sen ratkaisulla KKO 13.11.1998 T: 3550.

Kumotusta tuomiosta seurannut julkinen keskustelu vie ajatukset väistämättä hovioikeuksien linjanvedoista seksuaalirikostuomioissa nykyisin käytävään keskusteluun. Internetin keskustelupalstoilla häröilevä vox populi ja sen professionaalinen isoveli, iltapäivälehtien lööppijulkisuus tuntuvat olevan edelleen järkähtämättömästi sitä mieltä, että erityisesti Itä-Suomen hovioikeus viettää rikollisten tuomitsemisen asemesta päivät pitkät keksien mitä omituisimpia lievennysperusteita päästääkseen seksuaalirikolliset ns. pälkähästä.

Varsin vähäisessä määrin julkiseen keskusteluun suodattuu näkemyksiä hovi-

LexPress

47

OIKEUS taju oikeuden asemasta muutoksenhakuinstituutiona tahi käräjäoikeuden oikeaksi katsoman, mutta hovioikeuden muuttaman rangaistusseuraamuksen alkuperäisestä oikeellisuudesta. Julkisuus tuntuu hahmottavan ongelman lähinnä siinä, että uhrille ei tehdä oikeutta tuomioistuimen lieventäessä seuraamusta.

U h r i l l e ”o i k e u t t a ” h a l u ava julkisuus tai sen konkretisoitumat kriminaalipolitiikassa eivät tietenkään ole yksin suomalainen erikoisuus. Esimerkiksi anglosaksisessa kriminaalipolitiikassa on David Garlandin mukaan tapahtunut viime vuosikymmeninä kokonaisvaltainen paradigman muutos, jossa ankaroituvaa rikosoikeusjärjestelmää perustellaan julkisuuden maalaamien uhkakuvien symboliksi kollektivisoidulla ja konkretisoidulla rikoksen uhrilla: se voisit olla sinä! (Garland, David: The Culture of Control, 2001, s. 11-12) Tällaisen uhrikeskeisen kriminaali-politiikan vaarana voidaan erityisesti seksuaalirikossääntelyn kohdalla

nähdä Kimmo Nuotion hahmottelemat offensiivisen rikosoikeuden keskeiset uhkakuvat. Nuotion ajatuksena on, että oikeushyvien suojelun periaatteen yli-korostaminen ja kriminalisointien oikeudellinen perustelu perusoikeuksiin kytkeytyvällä turvaamisvelvoitteella saattaa johtaa kriminalisointihakuiseen oikeusajatteluun, jossa uusmoralistiset, perusoikeusajattelun muotoon puetut symboliset kriminalisoinnit tyydyt-tävät muun ohella vox populin rangaistuksennälkää. (Nuotio, Kimmo: Perusoikeuksien merkityksestä rikosoikeudessa. Teoksessa Perusoikeuspuheenvuoroja, Toim. Länsineva, Pekka – Viljanen, Veli-Pekka, 1998, s. 158-162). Tästä näkökulmasta esimerkiksi lain-säätäjän seksuaalipalvelujen ostamista koskevalle uuskriminalisoinnille eksplikoimat tavoitteet eivät välttämättä lupaa hyvää: ostamisen kriminalisoimisella pyrittiin turvaamaan sukupuolten tasa-arvoa ja ”estämään prostituutiosta ja seksuaalipalvelujen ostamisesta aiheutuvaa vääristynyttä kuvaa seksuaalisuudesta (HE 221/2005 vp, s. 15.)”.

...jatkuu sivulla 50

48

LexPress

OIKEUS taju Tapaus 3

26-vuotias mies tuomittiin 11 vuoden vankeusrangaistukseen ja rahallisiin korvauksiin taposta, törkeästä ryöstöstä, ryöstöstä, ryöstön yrityksestä sekä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Mies ryösti Vaasassa taksin ja puukotti sen kuljettajaa. Taksinkuljettaja kuoli vammoihinsa kolme päivää myöhemmin. Samana aamuna taksiryöstön kanssa mies ryösti pankin pistoolijäljitelmää käyttäen, ja sai saaliikseen vajaat tuhat euroa. Syytetty saatiin kiinni myöhemmin samana päivänä, kun hän ojaanajon jälkeen oli vielä yrittänyt ryöstää ohiajavan henkilöauton jatkaakseen pakomatkaansa. Syytetty vetosi puolustuk-sessaan rahavaikeuksiin ja vaati käsittelyssä mielentilatutkimusta.

Tutkimuksen mukaan mies toimi kuitenkin rikoksentekohetkellä täydessä ymmärryksessä.

***

Kun pidetään mielessä, että lähtökohtaisesti ryöstötarkoituksessa tehdyt ns. taksimurhat eivät yleiskielisestä nimityksestään huolimatta täytä murhan tunnusmerkistöä yksin kohteensa perusteella, ei viimeisen tapauksen kohdalla tapausselosteeseen sisältyvä tapahtumankulku ole oikeudellisesti erityisen jännitteinen.

Ehkä voitaisiin kuitenkin spekuloida sillä, että tapausselosteessa ei yksilöidä, kumman toteutuneista ryöstöistä käräjäoikeus katsoi täyttävän kvalifiointikriteerit. Yksin lehtiuuti-sen nojalla on vaikea arvioida, onko käräjäoikeus pitänyt törkeänä ryöstönä taksinkuljet-tajaan kohdistunutta rikosta vai pankkiryöstöä.

Törkeän ryöstön tunnusmerkistön 1) ja 4) -kohtien sanamuodot, säännöksen es-

50

itöistäkin ilmenevä ajatus soveltumisesta juuri taksi-autoilijoihin kohdistuneisiin ryöstöihin ja ratkaisusta KKO 1996:76 ilmenevän lainkon-kurrenssiohjeen mukaan lienee perustelluinta ajatella taksinkuljettajaan kohdistuneen ryöstön täyttäneen kvalifiointikriteerit.

Jäljelle jäävän ryöstön osalta tuomioistuimessa lienee arvioitu, että ryöstö ilmeisesti vaaratonta pistoolijäljitelmää käyttäen ei täytä törkeän ryöstön tunnusmerkistöä. Tunnusmerkistön 3) -kohdan sanamuoto, jossa mainitaan ampuma- tai teräaseen tai muun niihin rinnastettavan hengenvaarallisen välineen käyttö, asettaa lähtökohtaisesti vain muun kuin siinä nimenomaisesti mainittujen ampumatai teräaseiden osalta soveltamisen kriteeriksi vaarallisuuden. Sanamuotoa on kuitenkin jokseenkin vakiintuneesti tulkittu edelleen siten, että tunnusmerkistö asettaa asiallisesti tuon saman vaarallisuus-ominaisuuden myös osaksi ampuma-aseen tunnusmerkkiä.

Niinpä tästä näkökulmasta ei ole kovin mielenkiintoista, onko pistoolijäljitelmä ampuma-ase vai ei, ratkaisevaa on sen puuttuva vaarallisuus. Tässä yhteydessä spekuloimatta kuitenkin jää, miten tulisi suhtautua sellaisen oikean ampuma-aseen kanssa tehdyn ryöstön törkeysarvosteluun, missä ase on joutunut tekijän tietämättä epäkuntoisuudesta johtuen vaarattomaan tilaan.

Toimittaja: Lotta Rautela Kuva: www.morguefile.com

LexPress

Prosessin tentistä

tuttipullon äärelle

- eli kuinka lexiläiset ovat yhdistäneet opiskelut ja vanhemmuuden Aivan perinteisen mallin mukaista ei ole perustaa perhettä opintojen ohessa, kun tulevaisuuden työtilannekaan ei ole vielä varmaa. Näin kuitenkin joukko opiskelijoita tekee, ja on myös useita lexiläisiä, jotka ovat hankkineet jälkikasvua opintojen vielä ollessa kesken. Ulkopuolisen näkökulmasta arki saattaa tuntua monimutkaiselta, mutta omista kokemuksistaan kertovat pitävät ratkaisuaan hyvänä. Tosin sosiaalietuusjärjestelmä kaipaa pikaista uudistusta.

Teija Hautera ehti elää omana ensimmäisenä opiskeluvuotenaan vain hetken perinteistä opiskelijaelämää, kunnes sai tietää synnyttävänsä esikoisensa, Pietarin, seuraavan vuoden elokuussa. Uusi elämäntilanne aiheutti sen, että opiskelijaelämän riehakkaampi osuus jäi vähemmälle.

- Loppujen lopuksi raskaus ja äitiysloma vaikuttivat kuitenkin hyvin vähän itse opiskeluihin, Hautera muistelee.

Hän on esimerkki siitä, että äitiyslomallakin pystyy suorittamaan opintojaan, kunhan opettelee kurinalaiseksi.

- Kaikki täytyi tehdä silloin, kun lapsi nukkui. Eikä toisaalta ollut käytettävissä sitä ylellisyyttä, että olisi voinut lukea kirjaston lukusalissa. Mikäli ajoittain oli luentoja, joihin oli osallistuttava, mieheni vanhemmat hoitivat lasta.

Y h t e e n s ä H a u t e ra s u o r i t t i kuusikymmentä opintopistettä äitiyslomansa aikana. Vieraan kielen opiskelut hän kuitenkin jätti pois, sillä ne olisivat sitoneet likaa tuoreen perheen aikatauluja. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelun vapaamuotoisuus antaa hyvät mahdollisuudet myös perheen perustamiselle.

- Jossain muussa tiedekunnassa tämä saattaisikin olla vaikeampaa.

52

Lapsi ansioluetteloon

Äitiys opintojen aikana muuttaa luonnollisesti myös omia suunnitelmia tulevaisuudesta ja rajoittaa jotain mahdollisuuksia. Toisaalta vanhemmuus antaa paljon tulevia vuosia ajatellen.

- Olen huomannut, että teen varovaisempia suunnitelmia ja pyrin olemaan realistisempi. Vaikka haluaisi, tässä elämäntilanteessa ei olisi mahdollisuutta lähteä esimerkiksi vaihto-opiskelijaksi tai trainee-harjoitteluun vaikkapa pääkaupunkiseudulle.

Hauteran mukaan opiskeluaikana lapsen saaminen on kuitenkin hyvä ratkaisu tulevaisuudenkin kannalta, vaikka hän onkin välillä pohtinut, vaikuttaako perhe työnsaannissa. Negatiiviseen vastaanottoon työmarkkinoilla hän ei ole törmännyt.

- Työpaikan tulee olla sellainen, missä on mahdollistaa yhteen sovittaa perhe ja työ. Toisaalta tuntuisi aika pelottavalta ajalta saada lapsia juuri kun on valmistunut. Voisikin kuvitella, että juuri graduvaiheessa ihmiset hankkisivat enemmän perheenlisäystä.

Asia vakuutusoikeuteen

Ainoa negatiivinen asia, mihin Teija on törmännyt, on taloudelliset tukimuodot tilanteessa, jossa perheellisessä

LexPress

avoliitossa elää yksi opiskelija ja yksi työssä käyvä vanhempi.

-Tässä suhteessa olemme käytännössä kaikkein huonoimmassa tilanteessa, sillä työssäkäyvän puolison tulot eivät vaikuta lapsettoman opiskelijan saaman asumistuen määrään. Perheelliset opiskelijat sen sijaan kuuluvat lain mukaan yleisen asumistuen piiriin, jossa tulorajoja taas sovelletaan. Tämä on yhdenvertaisuuden vastaista, sillä omalta osaltani se tarkoittaa sitä, etten saa lainkaan asumislisää enkä asumistukea.

Lapsen asuminen samassa taloudessa siis vaikuttaa vähentävästi opintotuen määrään, joten Teija on vienyt asian vakuutusoikeuteen. Käsittelyssä asiasta oltiin yksimielisiä, ja asia onkin palautettu edelleen opintotukilautakunnan käsiteltäväksi. Syynä tukikäytäntöön on huonosti laadittu laki.

Vuoronvaihto yliopistolla

Kaksilapsisen perheen isä, Kalle Tervo, uskoo jaettuun vanhemmuuteen.

- Luulen, että yhteiskunnan vakiintuneet ajatusmallit vaikuttavat ihmisten toimintatapoihin eikä osata ajatella, että voisi tehdä toisinkin. Me pyrimme perheessämme jakamaan vanhemmuuden tasapuolisesti niin, että olen itse ollut aika paljonkin kotona verrattuna useampiin muiden perheiden isiin, Tervo selventää.

sa, ja vaihto on voinut tapahtua esimerkiksi yliopiston ruokalassa. Vaikka tentteihin luku onkin onnistunut, ovat isovanhemmat olleet apuna itse tenttien aikana, mikäli toisellakin vanhemmalla on ollut pakollinen meno samaan aikaan.

Opiskelun joustavuus mahdollistaa erilaiset ratkaisut, mitkä eivät työmaailmassa välttämättä olisi enää mahdollisia.

Tosin Tervo on nykyisessä työpaikassaan, ylitarkastajana aluehallintovirastossa, hyödyntänyt myös perhevapaiden mahdollisuuden.

Eri roolien yhdistäminen

Välillä Tervoa on itseäänkin huvittanut perheen, opiskelun ja työn yhdistäminen.

-Paikoitellen joutuu olemaan useammassa roolissa samaan aikaan. Juuri muutama viikko sitten olin tilanteessa, jossa puhuin työpuhelua ja samalla heijasin lasten rattaita, Tervo naurahtaa.

Hänen mukaan lasten saaminen saattaa tehdä pään välillä vähän hatarammaksi, mutta todellisia haasteita luo ennen kaikkea nykyinen sosiaalietuusjärjestelmä.

- Se on byrokraattinen asia, mitä tulisi kehittää. Kaltaisessamme tilanteessa olevat ihmiset joutuvat jatkuvasti selvittämään mahdollisuuksiaan, ja tapauksesta riippuen tukien määrä sitten saattaa joko kasvaa tai pienentyä.

Asioiden ja arjen järjestely on kuitenkin vain itsestä kiinni. Tervonkin perheellä on ollut toimiva ratkaisu niin, että oikeustieteellisen opiskelukaverin perheen lapset ovat olleet hoidossa heillä muutaman päivän viikosta ja vastavuoroisesti toisin päin.

Tervon perheen Jaakko-poika syntyi helmikuussa 2007 ja puolitoista vuotta tämän jälkeen tytär Lotta. Tervolla itsellä oli vielä opiskelut kesken esikoisen syntyessä. Tämä luonnollisesti aiheutti uudenlaisia järjestelyjä arjen pyörittämiseen.

- Gradun lähteitä tuli luettua niin, että vauva nukkui kantoliinassa, ja esikoispoMutta onko juristi-isällä toiveita jalle on tullut Caloniakin vuosien aikana myös lapsen ammatin suhteen? tutuksi paikaksi.

- Jaakko on itse sanonut, että hän haluaa Myös Tervon vaimo on ollut täy- ekonomilääkäriksi. Hän on ollut paljon sipäiväinen opiskelija perhettä pe- mukana kanssani yliopistolla, ja Lotta on rustettaessa. Tämä on antanutkin tietyn ollut enemmän äidin mukana sosiologian laitoksella, joten vain tulevaisuus näyttää, vapauden lasten hoitojärjestelyyn.

- Toinen vanhemmista on ollut aa- vaikuttiko tämä jollain lailla ammatin valmupäivän ja toinen iltapäivän lasten kans- intoihin, Tervo päättää.

LexPress

53 Teksti: Aleksi Lundén

SAKKE 2010

- Cops and Robbers Marraskuisena iltapäivänä bussilastillinen lexiläisiä lähti kohti Tamperetta suurin odotuksin. Ensimmäisenä majoittauduimme omenahotellille, jossa seuraamme liittyi sata pykälistiä sekä kourallinen artisteja, justuslaisia ja codexareita. Ainekset olivat kasassa, soppa

eilijamaisiin ihmiskekorakennelmiin ja kyykän pelaamiseen. Onneksi lexiläisillä oli kokemusta kyykästä jo keväältä, ja rastit taisivat mennä kaikilla joukkueilla hyvin. Jotkut tosin taisivat pelästyä ulkoilman kylmyyttä ja jäädä matkalla alkoi valmistua.

Kun vihdoin saimme Omenahotellin koodit toimimaan, pääsimme huoneisiimme vaihtamaan vaatteita ja juoksemaan kaupungin vastaanotolle coctail-tilaisuuteen kuuntelemaan ylistyssanoja Tampereesta ja lakimiesliitosta, sekä, mausteeksi hiemanitse asias Turku -pilkkaa.

Syötyämme ja juotuamme kylliksi, lähdimme jälleen hotellille - vuorossa oli kaupunkisuunnistus. Haalarit jalkaan ja menoksi! Paikalliset ainejärjestöt olivat järjestäneet meille rasteja, joissa tehtävät vaihtelivat pantomiimeista trapetsitait-

54

paikalliseen lämmittelemään...

Illalla jatkoimme kevyttä illanviettoa ravintola Bricksissä, jossa esiintyi itse Kalle Päätalo. Bändi otti yleisönsä vuosien kokemuksella ja varmuudella ja biisit upposivat yleisöön kuin häkä.

Illan aikana kisailtiin myös parhaasta SAKKE-laulusta, ja vuoden 2008 tapaan voitto lähti Roveaniemelle. Loistava ilta jatkui osalla jatkojen merkeissä, mutta osa porukasta oli ulkoilmassa seikkailun ja tanssilattialla sydämensä kyllyydestä joraamisen jälkeen säästää energiaa seuraavalle päivälle.

LexPress

Aamulla heräsimme aikaisin ja jakauduimme pienempiin porukoihin asiaexcursioita varten. Excuja tehtiin asianajotoimistoihin, poliisin luo sekä syyttäjänvirastoon.

Excujen jälkeen oli vapaa-aikaa, jonka osa, varsinkin naisista, käytti

shoppailuun. Suurin osa kuitenkin kävi lounaalla ja vietti suurimman osan iltapäivästä hotellissa lepäilemällä ja valmistautumalla iltaa varten. Ilta alkoi stand upilla ja jatkui perinteiselle SAKKEn juhlaillalliselle, jonka päätteeksi kisattiin legendaarinen Mr. SAKKE -kilpailu. Kisan voitto tuli odotetusti ja perinteisesti Lexille, kun tuomarit sulivat Ville Kaiturin nappisilmien edessä.

Sunnuntaita vietettiin myöskin perinteisin menoin akateemisen silliaamiaisen parissa. Karaokesta ja perunasalaattivoileivistä olisi voinut jäädä nauttimaan pidemmäksikin aikaa, mutta bussit eivät odottaneet. Paitsi Lexin porukkaa, joka jäi siivoamaan sillispaikkaa.

Teksti ja kuvat: Paula Kovari Katso lisää kuvia unohtumattomasta SAKKEsta lehden lopun kuvagalleriasta!

Mitä kuuluu LexKursseille?

Viime kevään LexKurssit olivat jälleen kerran menestys. Vuonna 2010 sisäänpäässeistä fukseista jopa 80% oli käynyt LexKurssit saman kevään aikana. LexKurssien menestyksekäs historia luo mitä parhaimmat edellytykset tulevaisuuteen. Valmennuskurssivastaavat Jasmin Janné ja Janne Laasonen ovat aloittaneet oman urakkansa viime kevään kurssien ollessa vielä käynnissä. Tavoite on selkeä: LexKurssit tarjoavat tänäkin vuonna parhaat valmennuskurssit Turun oikeustieteelliseen tiedekuntaan!

Vastuullinen kurssijärjestäjä yli 40 vuoden ajan

Lex ry:n järjestämät valmennuskurssit järjestetään ensi keväänä jo 41. kertaa.

LexKurssien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana. Tämä vaatii koko kurssiorganisaatiolta jatkuvaa kehittymistä.

LexKurssit hakevat tänäkin vuonna oman oikeudenalansa erikoisosaajia sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. On ollut hienoa huomata, kuinka LexKurssien luennoitsijana toimiminen kiinnostaa yhä enemmän työelämässä menestyviä juristeja. Palautteesta käy hyvin ilmi, kuinka hyödylliseksi kokemukseksi he ovat huomanneet luennoitsijana toimimisen myös omassa työssään.

Vuonna 2007 ensimmäistä kertaa järjestetyt Plus –kurssit ovat saavuttaneet suuren suosion kurssilaisten keskuudessa. Suurimman kiitoksen tästä ansaitsevat pätevät pienryhmäopettajat, joiden työpanoksen ansiosta kurssit tarjoavat entistä laadukkaampaa ja yksityiskohtaisempaa opetusta.

Viikonloppukertaus uutena osana LexKursseja

Pienryhmäopetuksen suuren suosion johdosta LexKurssit tuovat keväällä 2011 markkinoille uuden Viikonloppukertaus –kurssin, joka koostuu pienryhmä- ja vastaustekniikkaopetuksesta.

Kurssi on lähtökohtaisesti tarkoitettu kertauskurssiksi Teho, Intensiivi ja Ilta –kursseille osallistuville. Se soveltuu myös mainiosti materiaalipaketin tilaajille. Kurssia tarjotaan myös itsenäisenä kurssimuotona.

Tuutorit kurssien tukipilarina

Tänäkin vuonna valmennuskurssituutorit ovat tärkeä osa kurssilaisten onnistunutta kevättä. Jokainen kurssilainen saa oman henkilökohtaisen tuutorinsa, joka motivoi kurssilaista pääsykoeurakassa. Tuutorimme pystyvät samaistumaan kurssilaisen tuntoihin, sillä he ovat käyneet läpi saman lukuurakan.

Hyvän yhteishengen luominen kevään tuutor-tiimiin on ensisijaisen tärkeää. Tuutoroinnin tulee olla ainutkertainen ja riemukas elämys myös tuutorille! Haku alkaa vuoden vaihteen jälkeen.

LexKurssit kutsuvat Sinut mukaan!

” Team Jannen” mielestä on tärkeää luoda positiivinen ja energinen ilmapiiri koko kurssiorganisaatioon. Iloinen ja kannustava fiilis motivoivat niin kurssilaisia kuin kurssin parissa työskenteleviä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen!

Teksti: Jasmin Janné ja

Janne Laasonen Kuvat: Markus Laine

LexPress

57