Lexpress 04 13

CALONIA g a l l u p Vuoden neljännessä numerossa opiskelijat perehtyvät kilpailuoikeudellisiin aiheisiin: 1. Oletko kiinnostunut kilpailuoikeudesta tai sen parissa työskentelystä?

2. Mikä on ruokakaupoilla sellainen kilpailuvaltti, jonka perusteella päätät, missä asioit?

3. Kannatatko väljää vai tiukkaa kilpailulainsäädäntöä?

KRISTINA JURONEN, 2. VUOSIKURSSI 1. Kilpailuoikeus saattaa olla ihan mielenkiintoista, mutta se selviää varmasti paremmin, kun sitä koskeva peruskurssi on käyty.

2. Valitsen ruokakaupat hinnan ja sijainnin perusteella.

3. Markkinat tulee pitää vapaina, mutta toisaalta on myös hyvä, että kuluttajia suojataan.

OLLI SIILOS, 2. VUOSIKURSSI 1. Olen kiinnostunut kilpailuoikeudesta ja pidän myös mahdollisena, että tulisin työskentelemään sen parissa myöhemmin.

2. Ruokakaupan valintaan vaikuttaa lähinnä sijainti.

Käytän lähikauppaani.

3. Väljä lainsäädäntö on hyvä, sillä markkinat toimivat parhaiten vapaina.

TOMI PAAVOLA, 2. VUOSIKURSSI 1. En ole kiinnostunut, koska maailmassa on jo valmiiksi niin paljon kilpailua.

2. Valitsen aina lähimmän kaupan.

3. Lainsäädännössä tiettyjä osuuksia tulisi kiristää.

Esimerkiksi sijoitustoimintaan liittyvä lainsäädäntö on retuperällä ainakin veroparatiisien osalta. Niiden olemassaolo tulisi estää. Muihin osa-alueisiin ei tarvitsisi koskea oikeastaan ollenkaan.

Teksti ja kuvat: Aino Ojanen ja Elsa Kangaspunta

TOIM. huom.

kilpailuoikeus SYYNISSÄ

Pitelet käsissäsi järjestyksessään vuoden neljättä LexPressiä, joka on tällä kertaa rakennettu kilpailuoikeus-teeman ympärille.

Kilpailuoikeus tuntuu tällä hetkellä olevan varsinainen trendiala opiskelijoiden keskuudessa ja lehti antaakin kaikille kilpailuoikeudesta vähänkään kiinnostuneille monipuolisen katsauksen alan saloihin.

LexPressillä oli jälleen kunnia saada haastateltavaksi joukko kilpailuoikeuden asiantuntijoita kertomaan arjesta kilpailuoikeuden parissa. Lehteen on koottu juttuja ajankohtaisista aiheista kuten paljon mediahuomiota herättäneestä valtakunnallisesta asfalttikartellista, jota koskeva oikeudenkäynti on parhaillaan vireillä. Lisäksi lehdestä voit lukea mm. Valion saalistushinnoittelusta, Sja K-ketjun kauppojen monopolisoitumisesta markkinoilla sekä yrityskauppavalvonnasta.

Teema-aiheisten juttujen ohella lehti sisältää perinteisesti jutun Lexin legendaarisesta fuksiviikosta sekä Lexin tämän syksyn uudesta, suurta suosiota herättäneestä tapahtumasta: Lex Vaelluksesta. Lisäksi lehdessä on juttu tänä syksynä toimitettavista edarivaaleista, joissa oikeustieteilijöiden etuja ajava Ryhmä Lex lähtee havittelemaan edellisissä vaaleissa harmittavan lähelle jäänyttä viidettä edustajistopaikkaa, joten muistathan äänestää!

LexPressin toimituskunta sai taas tervetullutta täydennystä uusien fuksien osallistuessa runsaslukuisena syksyn ensimmäiseen kokoukseen, jossa jutut lehteen oli jaettu alta aikayksikön. Iso kiitos kaikille kortensa kekoon kantaneille, uusille ja vanhoille toimituskuntalaisille. Me tehtiin se taas!

Tunnelmallisia lukuhetkiä!

Annika Anna palautetta: lexpress@lex.fi

LexPress 04/13

Päätoimittaja: Annika Falbén lexpress@lex.fi

Taitto:

s. 19...

Annika Falbén

Toimituskunta: Teemu Auressalmi Mikael Dahlström Tuomas Dahlström Juulianna Huusko Elsa Kangaspunta Kirsi Kemppi Päivi Kyllönen Natalia Laakso Aino Ojanen Sami-Petteri Seppä Jussi Sjöblom Elina Stenroth Valtteri Tapala

Etukansi: Annika Falbén

Kansikuva: Emilia Gummerus Kuvassa: Valtteri Jalo Joanna Kahiluoto Eveliina Röysky Niklas Sundqvist

s. 26...

Ilmoitusmyynti: Joel Karhula talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Newprint Oy

Painos:

550 kpl

s. 49...

ISSN 1235-371X

Copyright © 2013 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

sisällys KILPAILUOIKEUS

... s. 23 Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom.: Kilpailuoikeus syynissä . . . . . . . . . . . 4 Pääkirjoitus: Syystunnelmia ja kilpailujuridisia kiemuroita . . .

6

Puheenjohtajalta: Sukupolvi vaihtuu - niin myös Lex . . . 8

Edarissa tapahtuu: Uuden ajan kynnyksellä . . . . . . 10 Edarivaalit 2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Senilexin kuulumisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 OTH 2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Ajankohtaista: Kohti terveempää kaupan kilpailua . . . 22 Kilpailuoikeus tutuksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

... s. 35

Yrityskauppavalvonta vapaan kilpailun tukena . . . . 31 Asfalttikartelli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Valion saalistushinnoittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Juhlatunnelmia Castrén & Snellmanilta . . . . . . . . . 46 Fuksiviikko 2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Lex Vaellus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Oikkarina maailmalla: Luxemburg . . . . . . . . . . . . 56 Oikeustaju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

... s. 53

PÄÄ kirjoitus

Syystunnelmia ja kilpailujuridisia kiemuroita Pitkän ja helteisen kesän jälkeen on jälleen väistämättä todettava, että syksy on saapunut. Uudet fuksit ovat valloittaneet Calonian käytävät ja lukusalit täyttyvät pitkän hiljaiselon jäljiltä uutta energiaa puhkuvista opiskelijoista. Uusi lukuvuosi antaa mahdollisuuden aloittaa asiat puhtaalta pöydältä ja asettaa tavoitteet tulevaa vuotta varten.

mielipide ainejärjestölehdestämme ja kuulostella mahdollisia kehitysideoita tulevaisuuden varalle. Kaiken kaikkiaan LexPressin saama palaute oli erittäin myönteistä. Vastauksista kävi ilmi, että lukijat ovat erittäin tyytyväisiä teemaajatteluun ja siihen, miten lehden tila on jaettu teema-aiheisten ja muiden, kevyempien juttujen välillä. Vastausten joukosta löytyi myös ehdotuksia tuleviksi tee”LexPressin tulevaimoiksi sekä konkreettiSyksyn valokeilassa ovat perinteisesti olsuus näyttääkin erit- sia juttu- ja palstaideoita, joita varmasti tullaan toleet uudet fuksit, jotka täin valoisalta, kun teuttamaan tulevaisuulataavat innokkuudeldessa. Kyselyyn vastanlaan energiaa myös vanjoka vuosi toimituskesken arvottiin hempiin opiskelijoihin, kuntaan liittyy uusia neiden myös kaksi Dittmar & jotka erityisesti tähän aikaan vuodesta palaainnokkaita journalis- Indreniuksen logolla varustettua sateenvarjoa. vat muistoissaan omaan tin alkuja.”

Onnittelut voittajille! fuksisyksyynsä. Kukapa Sateenvarjot tulevat varei haikeasti muistelisi masti tarpeeseen syyssateiden saapuessa niitä ensimmäisiä tansseja Kirkkotiellä Turkuun.

Tinakenkätytön tahdissa tai sitä sanoinkuvaamatonta riemua, joka syntyi, Vuoden 2013 neljännen Lexkun sai ensimmäistä kertaa vetää Lexin Pressin teemana on siis kilpailubolognanpunaiset haalarit niskaan. oikeus. Kilpailuoikeuden ilmeinen suosio opiskelijoiden keskuudessa sekä LexPress järjesti keväällä toukoajankohtaiset ja kiinnostavat tapaukset kuussa lehden lukijoille suunnatun aiheen piirissä innoittivat valitsemaan tyytyväisyyskyselyn, jonka tarkoikyseisen oikeudenalan tämän lehden tuksena oli kartoittaa lukijakunnan

6

LexPress

teemaksi. Kilpailuoikeus on kansainvälinen oikeudenala, jolla on vahvat kytkökset taloustieteeseen ja politiikkaan. Kilpailulaeilla pyritään takaamaan tehokas kansantalous edistämällä vapaata kilpailua markkinoilla ja ehkäisemällä markkinavoiman hyväksikäyttöä. Kilpailuoikeuden yhteiskunnallisesti merkittävä rooli vaikuttaakin varmasti osaltaan siihen, miksi sitä pidetään kiehtovana oikeudenalana.

Lehteen on koottu juttuja kilpailuoikeuden eri osa-alueilta, esimerkiksi määrävän markkina-aseman väärinkäytöstä, yrityskauppavalvonnasta sekä kielletystä, kilpailua rajoittamaan pyrkivästä yritysten yhteenliittymästä eli kartellista. Teema-aiheisten juttujen ja vakiopalstojen lisäksi lehdestä löytyy juttua Lexin syksyn tapahtumista sekä lyhyt katsaus Castrén & Snellmanin, tänä vuonna 125 vuotta täyttäneen asianajotoimiston, historiaan.

Vanhemman tieteenharjoittajan näkökulmasta on ollut erityisen hienoa seurata, miten aktiivisesti fuksit ovat aloittaneet elämänsä Lexissä ja erityisesti päätoimittajana oli upea nähdä, miten ennakkoluulottomasti ja rohkeasti fuksit lähtivät heti opintojensa alussa LexPressin tekoon mukaan. LexPressin tulevaisuus näyttääkin erittäin valoisalta, kun joka vuosi toimituskuntaan liittyy uusia innokkaita journalistin alkuja.

Vuosi on vierähtänyt jälleen vauhdikkaasti ja seuraava, vuoden viimeinen LexPress kolkuttelee jo ovella. Vuoden viimeisen lehden teema tulee poikkeamaan hieman perinteisestä teema-ajattelusta, mutta luvassa on siitä huolimatta mielenkiintoista luettavaa erityisesti työelämään siirtymässä oleville oikkareille.

Mukavia lukuhetkiä ja tsemppiä opintoihin!

Annika Falbén Päätoimittaja lexpress@lex.fi

LexPress

7

PUHEEN johtajalta

Sukupolvi vaihtuu - niin myös Lex Syksy Lexissä starttasi tavanomaiseen malliin. Uudet oikeustieteen ylioppilaat täyttävät Calonian käytävät ja lukusalit. Samoin uusien opiskelijoiden innokkuus luo myös vanhempaan opiskelijakaartiin jälleen uutta puhtia. Fuksien ennakkoluulottomuus ja mielenkiinto Lexin toimintaa ja tapahtumatarjontaa kohtaan lämmittää erityisesti hallituksen ja muiden toimijoiden mieltä. Lähivuosina räjähdysmäisesti kasvavan aloittavien opiskelijoiden määrä luo haasteita paitsi tiedekunnalle ja sen tiloille myös ainejärjestötoiminnalle. Ei-oon myyminen niin Fuksisitseille kuin Lakimiesliiton esittelylle ei palvele jäsenistöä parhaalla mahdollisella tavalla ja ongelmaan pitää pyrkiä löytämään olosuhteiden valossa ratkaisu erinäisin käytännöllisin viilauksin, mutta erityisesti uusien kerhotilojen kartoittaminen tai Kirkkotien perustavanlaatuinen remontointi on entistä ajankohtaisempaa.

Syksyn tullessa muistelee väkisin myös sitä omaa fuksisyksyään. Tosin eivät pari viime syksyä ihan hirveästi ohjelmaltaan siitä eroa.

Mikä kuitenkin oli erilaista silloin, oli noppapöydässä aikaansa viettävät, ne kuuluisat vanhemmat tieteenharjoittajat. Viimeisen vuoden aikana suurin osa toimijoista, jotka silloin hoitivat ainejärjestöämme ovat valmistuneet ja yhtäkkiä omasta vuosikurssista ja jopa nuoremmista on tullut se noppapöydän kansoittava joukkio. Ainejärjestömme

8

tasokkaan toiminnan jatkaminen on nyt siis erityisesti meidän vastuullamme.

Organisaatiomuutos on vuoden vaihteesta alkaen tuonut ilman muuta paljon uutta Lexiin. Pyörää on kuitenkin turha yrittää uudestaan keksiä, joten myös paljon hyviä toimintatapoja hyödynnetään edelleen. Lexin 52-vuotiaan taipaleen aikana on eittämättä kehittynyt vahvat perinteet. ”Näin on aina ennenkin tehty” on fraasi, joka yleensä teilataan välittömästi ahdasmielisen ja pelokkaan mielikuvituksettomaksi vastaargumentiksi. Olen täysin samaa mieltä, ettei muutosta tai uudistusta ole mitään järkeä vastustaa vain vastustamisen ilosta, mutta samalla on kuitenkin hyvä muistaa, ettei muutostakaan ole järkeä ajaa vain muutoksen huvin vuoksi, vaikka organisaatiomuutoksen harjalla onkin helppo ratsastaa.

Lisäksi meidän tulee jatkossakin kartoittaa myös muissa ainejärjestöissä toimivia konsepteja ja mahdollisesti yrittää sovittaa idea omaan käyttötarkoitukseemme sopivaksi. Kuten Pablo Picassokin asian ilmaisi ”Bad artists copy. Good artists steal.” Omaperäiset ideat ovat toki hieno asia, mutta omaperäisyys ei välttämättä aina ole hyvä idea. Historiassa on paljon omaperäisiä ideoita, jotka ovat epäonnistuneet, mutta niistä on kuitenkin toisen toteuttajan soveltamana syntynyt huomattavasti paremmin pärjäävä ajatus. Oiva esimerkki on Google. Monet uskovat Googlen kehit-

LexPress

täneen koko verkkohakujärjestelmän. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. Google liittyi hakujärjestelmäkilpailuun varsin myöhäisessä vaiheessa soveltaen jo olemassa olevien järjestelmien parhaita puolia. Nykyään yhtiö johtaa selvästi kilpailua omalla markkina-alueellaan. Ainejärjestötoiminnassa ei välttämättä tavoitteena ole päästä johtavaan markkina-asemaan, mutta you’ll get the idea.

Myös oman ikäluokkani Lex-aktiivien jäädessä pikkuhiljaa sivuun on tänä ja viime vuonna aloittaneilla opiskelijoilla loistava tilaisuus muokata Lexistä heidän näköisensä. Parin vuoden päästä kukaan ei välttämättä enää muistele, miten hommat hoidettiin ennen organisaatiomuutosta. Tuttuun kaavaan on todella helppo tuudittautua ja mennä sillä vuodesta toiseen, mutta uskonkin, että tuoreiden opiskelijoiden tietämättömyys vanhoista tavoista koituu vielä Lexin tulevaisuuden voimavaraksi. En tietenkään tarkoita, että 52-vuotiaita tärkeitä perinteitä pitäisi unohtaa, mutta eivät ne myöskään voi liikaa rajoittaa uuden tulemista. Jokainen sukupolvi Lex-aktiiveja varmasti haluaa vaalia omia perinteitään ja näin sen kuuluukin olla. Vastakkainasettelun asemaa muutoksia tehtäessä ei voi liikaa korostaa. Uusien näkökulmien tuominen asiaan tai ihan vai pelkkä idean kyseenalaistaminen tekee alkuperäiselle ajatusleikistä muodostuneelle mallille ihmeitä. Toivonkin, että meidän ”vanhojen” joukosta edes muutamat jaksavat jatkossakin käydä huutelemassa yhdistyksen kokouksissa, kun fuksit ottavat vallankahvan itselleen.

Pidellessäsi tätä lehteä käsissäsi yhdistyksen toinen sääntömääräinen kokous kolkuttelee jo ovella. Kyseisessä kokouksessa valitaan hallitus ensi vuodelle, joten onkin todella tärkeää, että paikalle saapuu mahdollisimman moni valitsemaan jäsenistön näkökulmasta parhaan mahdollisen poppoon luotsaamaan yhdistyksen toimintaa vuodeksi 2014.

Haluan myös rohkaista jokaista, jota ainejärjestötoiminta tai muu opiskelijatoiminta kiinnostaa, hakeutumaan ehdolle itseään kiinnostavaan pestiin.

Mahdollisuuksia on lukuisia. Hommasta ei välttämättä makseta rahallista korvausta tai muutoinkaan saa heti palkkiota, mutta opiskelijatoiminnassa mukana olemisesta oppii taitoja ja kykyjä, joita ainakaan opiskeluaikana ei pysty muualta hankkimaan. Samaan syssyyn kaupan päälle saa lukuisia kontakteja sekä ystävyyssuhteita, jotka parhaimmassa tapauksessa kestävät läpi elämän. Toiminnan positiivisista puolista tulee paljon paasattua, mutta opiskeluaika on kuitenkin lyhyt ajanjakso jokaisen elämässä eikä sen aikana hankittuja kokemuksia ja oppeja sekä identiteetin luomista mitenkään voi korostaa liikaa. Kaikkea ei opi kirjoista.

Valtteri Tapala Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LexPress

9

EDARISSA tapahtuu

UUDEN AJAN KYNNYKSELLÄ Vaikka ymmärrettävästi paljon huomiota ja voimavaroja edustajistoon liittyen kohdistuu näin alkusyksystä lähestyvien vaalien ympärille, on nykyisellä edustajistollakin edelleen vauhti päällä. Syksyllä hyväksytään monia tärkeitä TYY:n lähitulevaisuutta ohjaavia dokumentteja ja käydään muutenkin viimeisiä vääntöjä tällä kokoonpanolla. Vaalit kun voivat sekoittaa pakan pahimmillaan ja parhaimmillaan aivan uudella tavalla, josta voi tässä kohtaa esittää lähinnä vain arvailuja ja toiveita. Eri ryhmien välisten voimasuhteiden heilahtelujakin varmemmin edustajiston jäsenissä tulee olemaan vaihtuvuutta – vanhat ja ajoittain väsyneet mielipiteet korvataan toivottavasti suurissa määrin uusilla ja innokkailla edaattoreilla raikkaine näkemyksineen.

Muutoksen ja tuoreuden positiivisuudesta huolimatta vanhoilla toimijoilla voi hiipiä mieleen pieniä huoliakin. Löytyykö edustajistoon riittävästi osaavia jatkajia?

Siirtyykö hiljainen tieto ja ikiaikaiset näkemykset lainkaan uusille tulokkaille? Juuri tässä kuitenkin piilee se demokratian hienous. Ei nimittäin ole sen kummemmin vääriä mielipiteitä tai oikeita henkilöitä toimimaan edustajinamme. Meille opiskelijoille on jälleen vaaleissa annettu kaikki valta päättää, mihin suuntaan ja etenkin kenen johdolla ylioppilaskuntaa viemme jatkossa eteenpäin.

Ryhmä Lexin osalta tilanne näyttää enemmän kuin hyvältä – ehdolla on jälleen suuri joukko erilaisia ja mahtavia persoonia kaikilta vuosikursseilta. Tärkeää on myös se, että ehdokaslistalla on runsaasti sekä vanhoja että uusia edaritoimijoita.

Uudet edustajamme eivät siis tule jäämään tyhjän päälle, mutta toisaalta riittävä jatkuvuus ja vaihtuvuus on turvattu. Ehdokashankinnan toteuttamisesta ja uurastuksesta vaalien eteen haluankin jo tässä vaiheessa ryhmämme puolesta kiittää vaaliasiamies Teemu Auressalmea.

Tästä se työ kuitenkin vasta alkaa, sillä loppukiri on vielä ottamatta ja maaliviiva saavuttamatta. Uskon ja toivon, että tällä kertaa emme häviä maalikameratarkastelussa, vaan viemme Lexin rinnanmitan erolla voittoon.

Mukavaa syksyä toivotellen, Jussi Sjöblom Ryhmä Lexin vararyhmäpuheenjohtaja

10

LexPress

Edarivaalit 2013

Edarivaalit ovat täällä – jokainen ääni merkitsee!

Miksi ihmeessä jaksaisit äänestää, sillä eihän yksittäisellä äänellä ole mitään merkitystä? VÄÄRIN. Edustajistovaaleissa 2011 Ryhmä Lex jäi yhden äänen päähän viidennestä paikasta. Yksikin ääni lisää olisi tuonut Ryhmä Lexille viidennen edustajistopaikan ja myös kääntänyt edarin voimasuhteita määräänsä enemmän. Kokemus on osoittanut, että edustajiston äänestäessä tulos on usein kiinni yhden edaattorin äänestä – kuluvalla edustajistokaudella moni asia olisi saattanut sen yhden äänen seurauksena päättyä toisin.

Teksti: Teemu Auressalmi, Ryhmä Lexin vaaliasiamies Miksi Ryhmä Lex?

Ryhmä Lex on vaalien ainoa ryhmittymä, jonka tarkoituksena on edustaa nimenomaan oikeustieteen opiskelijoita ja ajaa heidän etujaan. Jäsenistön ääni on otettu huomioon hiomalla vaaliteemoja edarivaalikyselyn tulosten perusteella. Saat myös varmasti äänesi kuuluviin kertomalla mielipiteesi kenelle tahansa Ryhmä Lexin toimijalle.

Alum-

12

Ryhmä Lex on aina pitänyt ja pitää tulevaisuudessakin esillä nimenomaan kaikille oikeustieteen opiskelijoille tärkeitä teemoja. Ryhmä Lex puolusti aikanaan raivokkaasti oikeustieteellisen tiedekunnan itsenäisyyttä sen ollessa uhattuna ja pyrkii myös osaltaan turvaamaan koulutuksemme laatua ja rahoitusta opiskelijamäärien kasvaessa. Ryhmä Lexin kantavana

ajatuksena on ollut puoluepoliittinen sitoutumattomuus. Emme usko, että on ylioppilaskunnan asia ottaa kantaa toriparkkeihin, maanpuolustukseen taikka Afghanistanin sotaan. Ylioppilaskunta on opiskelijoita varten – ei poliitikon alkujen temmellyskenttä.

Viides paikka – tehdään se!

Tämän vuoden edarivaaleissa lexiläisten ääntä kannattamaan ja viidettä paikkaa tavoittelemaan lähtee Ryhmä Lexin listalla ennätykselliset 46 ehdokasta!

Lisäystä viime vaaleihin on yhteensä viiden ehdokkaan verran ja allekirjoittanut onkin erittäin tyytyväinen tilanteeseen ja kiitollinen kaikille mukaan lähteneille, olemme saaneet ehdolle upeita tyyppejä fukseista n:n vuosikurssin opiskelijoihin.

Ehdokkaiden määrästä ja laadusta

LexPress

Edarivaalit 2013 Ryhmä Lexin vaalimenestys ei varmasti jää kiinni, mutta paljon on vielä tehtävää. Viides edustajistopaikka ei varmasti tule helpolla, ja sen saadaksemme Ryhmä Lex tarvitsee Sinunkin apuasi! Etsi itsellesi sopiva ehdokas ja muista äänestää!

TYYn edustajistovaalit 2013: ennakkoäänestys 28.10. – 1.11. ja vaalipäivät 5.-6.11.

Kuvassa Teemu Auressalmi

16

LexPress

SENILEXIN kuulumisia

S e n i l e x i n s y y sk u ulum i si a Alumnien syksy on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin, ja suunnitelmissamme on järjestää Senilexin jäsenistölle jatkossa yhä enemmän tapahtumia.

Viime keväänä Senilex otti käyttöön jäsenrekisteriohjelmiston, joka mahdollistaa mm. jäsenmaksujen tehokkaamman seurannan.

Jäsenmaksutuloja ollaankin saatu enemmän kuin aikaisempina vuosina, mikä tietenkin mahdollistaa tapahtumien järjestämisen laajemmassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. Lisäksi toivomme saavamme jatkuvasti vastavalmistuneita juristeja jäsenkuntaamme. Tähän artikkeliin on koottu poimintoja alumniyhdistyksemme ajankohtaisista aiheista – niin menneestä keväästä kuin tulevasta syksystäkin.

Teksti ja kuvat: Inari Kinnunen,asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava Kevätkausi: Calonia Running Challenge ja Alma Media

Toukokuussa joukko alumneja osalAikaisemmin Senilexin järjestämät listui Kakskerran kauniissa maisetapahtumat ovat rajoittuneet lähinnä missa järjestettyyn Calonia Running keväiseen Tiedekunnan päivään ja syystaChallengeen, jossa toisiaan vastaan paamiseen pääkaupunkiseudulla. Koska kilvoittelivat tiedetapahtumat ovat olleet kovin kunnan nykyiset opissuosittuja eivätkä kaikki ha- ”Olemme suunkelijat, entiset opiskelukkaat ole aina mahtuneet lijat eli alumnit sekä mukaan, olemme lisänneet nitelleet syksyksi tiedekunnan nykyiset mahdollisuuksia kohdata ja entiset työntekijät muita alumneja ja samalla Turussa pidettäja jatko-opiskelijat. kuulla mielenkiintoisia esi- vää Networking Alumnit jäivät kokotyksiä yritysmaailmasta sekä naistuloksissa viimeimuualta. Helmikuun alussa Night –tilaisuutselle sijalle; vaikka pidettiin Networking Night alumnien joukkueessa Helsingissä, jossa Rovio En- ta, johon myös tertainment Oy:n päälaki- opiskelijat olisivat oli eniten osallistujia, juostut matkat olivat mies Kati Levoranta kertoi keskimäärin lyhyemAngry Birds –kuulumisia (ks. tervetulleita.” piä kuin opiskelijoilla juttu LexPressistä 1/2013). ja tiedekunnan väellä.

Maaliskuisesta Tiedekunnan Tapahtumasta suunnitellaan jokavuopäivästä on kirjoitettu Lex tista, joten ensi vuonna alumnit yrittäPressissä 2/2013. vät varmasti parantaa tulostaan!

LexPress

17

Töölönlahdelle vastikään valmistunut Alma-talo, jonne suunnattu Senilexin yritysvierailu oli menestys.

Toukokuun lopussa järjestimme yritysvierailun Alma Media Oyj:n upouuteen pääkonttoriin Töölönlahdelle. Alumnit saivat tutustua avokonttori-ideologiaan perustuvaan, moderniin ja valoisaan Alma-taloon sekä nähdä mm. Kauppalehden hektisen uutisdeskin työssään.

Kuulimme myös mielenkiintoiset puheenvuorot neljännen valtiomahdin vaikutusvallasta suoraan talous- ja iltapäivälehdistön ykkösnimiltä: Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi kertoi talousmedian päämääristä ja Iltalehden päätoimittaja ja kustantaja Kari Kivelä teemasta Iltalehti median transformaation kärjessä. Lisäksi Senilexin hallituksen jäsen, Alma Median lakiasiainjohtaja Mikko Korttila kertoi työstään mediatalon juristina. Yritysvierailuun osallistui lähes 60 senilexiläistä, ja virallisen osuuden jälkeen kuulunut vilkas puheensorina viinilasien äärellä osoitti jälleen sen, että alumnien keskinäiset kohtaamiset ovat hyvin tarpeellisia!

18

Senilex-stipendi Antti Vaajalle

Senilex ry:n hallitus perusti vuonna 2008 erillisen stipendirahaston, josta jaetaan kaksi kertaa vuodessa tiedekunnan publiikkien yhteydessä Senilexstipendi. Stipendin jakoperusteita ovat stipendirahaston sääntöjen mukaisesti opiskelijan tutkintotodistuksen mukainen opintomenestys ja muut akateemiset ja yhteisölliset ansiot. Stipendin saajan valitsee oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani yhdessä Senilexin hallituksen puheenjohtajan kanssa.

Perjantaina 14.6.2013 järjestetyssä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan publiikissa 500 euron Senilexstipendi annettiin OTM Antti Vaajalle.

Stipendin luovutti Senilex ry:n hallituksen puheenjohtaja, asianajaja Mikko Heinonen.

LexPress

Stipendinsaaja OTM Antti Vaaja laati eximian arvoisen tutkielmansa aiheesta Työpaikkakiusaamisen rikosoikeudellinen arviointi. Vaajalla oli hyvä opintomenestys oikeusnotaarin ja maisterin tutkinnoissa. Vaaja oli lisäksi toiminut Lex ry:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä muissa vastuullisissa tehtävissä Lex ry:ssä ja Turun yliopiston ylioppilaskunnassa. (Toim. huom.

Antti Vaaja oli myös erityisen aktiivinen Senilex-yhteistyössä silloin, kun hän toimi Senilexin hallituksen neuvottelevana jäsenenä.)

Senilexin syksyn toiminnasta

Senilexin syystapaaminen järjestetään tällä kertaa ulkoasiainministeriössä, jossa isännäksemme on lupautunut entinen lexiläinen, lähetystöneuvos Teemu Turunen, joka työskentelee UM:n konsuliasioiden yksikön päällikkönä.

Tarkoituksena on päästää senilexiläiset kurkistamaan, miten ministeriössä huolehditaan maailmalla vaikeuksiin joutuvista suomalaisista ja millaisia juridisia haasteita tässä työssä kohdataan.

Olemme suunnitelleet syksyksi Turussa pidettävää Networking Night –tilaisuutta, johon myös opiskelijat olisivat tervetulleita: lisätietoja on saatavilla lähiaikoina Lexin tiedotuskanavien kautta. Lisäksi Lexin hallitus on ehdottanut yhteissitsien järjestämistä alumnien ja opiskelijoiden kesken. Senilex suhtautuu ideaan äärimmäisen myönteisesti, mutta näillä näkymin aikataulusyistä sitsit järjestettäneen vasta ensi vuoden puolella.

Raikkaat ja modernit Alma-talon tilat keräsivät kehuja alumneilta.

LexPress

19

20

LexPress

Oikkarit tekivät hyvää Toista kertaa tänä vuonna järjestetty Oikkari Tekee Hyvää –tapahtuma keräsi oikeustieteen opiskelijat ympäri Suomea Helsinkiin toukokuun lopulla hyvän asian puolesta. Päivän ohjelma koostui excursioista niin yksityisen kuin julkisen puolen toimistoihin ja virastoihin. Excujen jälkeen iltaa jatkettiin Ravintola Kaivohuoneella aina yön pikkutunneille asti. Ensi vuonna onkin jälleen vuorossa SAKKE… Lakimiesliiton järjestämän Oikkari Tekee Hyvää -tapahtuman tuotto lahjoitetaan Uusi Lastensairaala 2017-kohteelle. Haluamme kiittää tapahtumassa mukana olleita yrityksiä:

Avance Borenius Castrén & Snellman Deloitte Dittmar & Indrenius Fondia Hammarström Puhakka Partners Hannes Snellman

Juridia Kemira Kotiranta & Co Krogerus Markkinaoikeus Ravintola Kaivohuone Valtakunnansyyttäjävirasto

Ajan Kohtaista KOHTAISTA

Kohti terveempää kaupa n k i l pa i lua Kukapa ei joskus olisi toivonut kauppakuittiinsa pienempää loppusummaa. Jos hallituksen pyrkimykset edistää tervettä kilpailua päivittäistavarakaupan alalla toteutuvat aiotusti, kuluttajan toive voi kuin voikin toteutua. LexPress haastatteli aiheeseen liittyen myös lyhyesti Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuorta.

Teksti: Juulianna Huusko Kuva: Heli Tammivuori

Suomalaisen ruoan kalleus on ollut jo pitkään tiedossa, mutta se nousi jälleen julkiseen keskusteluun syyskuussa Helsingin Sanomien julkaistessa ruokakorivertailunsa, jossa suomalaisten ruokaostosten hinta oli yli 20 euroa enemmän vastaaviin saksalaisiin verrattuna. (HS 20.9.2013) Syytä melkoiseen hintaeroon on haettu paitsi verotuksesta, myös päivittäistavarakauppamme erikoisesta rakenteesta. Kahden johtavan suomalaisketjun, S-ryhmän ja K-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus on lähes 80 prosenttia, mikä on huomattavasti suurempi luku kuin Euroopassa keskimäärin. Kahdella valtaketjulla on pitkä etumatka seuraavana tuleviin toimijoihin, Suomen Lähikauppaan ja Lidliin.

Myös hallitus on herännyt ongelmaan ja pyrkii puuttumaan siihen Terveen kilpailun edistämisohjelman avulla. Maaliskuun 2012 kehitysriihessä asetetun ohjelman sanoma on selvä: suomalaisen päivittäistavarakaupan rakennetta on muutettava kilpailun tehostamiseksi.

Ohjelman kovimpana tehokeinona on vuoden 2014 alusta voimaan tuleva kilpailulain muutos, jonka jälkeen jo kolmen-

22

kymmenen prosentin markkinaosuus riittää tuomaan vähittäiskaupan alalla määräävän markkina-aseman. Määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän katsotaan omaavan hyödykemarkkinoilla aseman, joka mahdollistaa hyödykkeen hintatason tai muiden kilpailuolosuhteisiin vaikuttavien seikkojen merkittävän ohjaamisen.

Uudistusten yhteydessä on katsottu, että määräävän markkina-aseman määritelmän muuttaminen antaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) paremmat keinot kontrolloida suurten kauppaketjujen toimintaa. Muun muassa keskittämiseen kannustavien bonuskorttijärjestelmien on spekuloitu joutuvan viraston tulilinjalle heti uuden lain tullessa voimaan. Toisaalta kriitikot ovat väittäneet, että lainmuutos vaikuttaa ennen kaikkea kaupan ja tavarantoimittajan välisiin sopimuksiin, eikä välttämättä tarkoita kuluttajan ruokalaskun pienenemistä.

Hallitus korostaa ohjelmassaan myös kaavoituksen merkitystä kilpailun edellytyksille. Päivittäistavarakaupan

LexPress

Kuvassa Heli Tammivuori

kaltaisella alalla liikkeen sijainti on tärkeä, sillä se vaikuttaa suuresti kuluttajan päivittäiseen ostoskäyttäytymiseen. Kukapa ei asioisi mieluummin lähikaupassa?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on kuitenkin

peräänkuuluttanut rakentamislainsäädännön yksinkertaistamista. Etenkin keskustojen ulkopuolella sijaitsevien suurten, vilkkaiden automarkettien rakentamista koskevat säädökset ja

LexPress

23

menettelyt ovat hyvin monimutkaisia, mikä KKV:n mukaan vaikeuttaa uusien toimijoiden pääsyä alalle niiden joutuessa kilpailemaan järjestelmään rutinoituneiden valtaketjujen kanssa.

Myös Alkon myymälöiden sijoittumisen vaikutuksesta kaupan keskittymiseen on syytä keskustella. Työ- ja elinkeinoministeriö mainitsee tämän Terveen kilpailun edistämisohjelmasta kertovassa tiedotteessaan, jossa mainitaan ”Alkon myymälöiden sijoittumisen käytännössä vahvistavan kahden suurimman kaupparyhmän kilpailuetua pienempiin toimijoihin nähden.” Oy Alko Ab:n hallitessa alkoholimyyntiä sen merkitys on kiistaton, ja mikäli miedompia alkoholijuomia ehdotusten mukaisesti siirretään ruokakaupan hyllyltä Alkoon, sen asema voi vahvistua entisestään.

Suomessa kaksi kolmasosaa Alkoista toimii S-ryhmän liikkeiden yhteydessä, mutta niitä löytyy myös K-ryhmän liikkeiden kainalosta. Elokuun 2013 lopussa vain yhden Lidl-liikkeen yhteydessä koko Suomessa oli Alkon myymälä. Kun otetaan huomioon kuluttajan luontainen halu selvitä ostosreissustaan mahdollisimman vähällä vaivalla, on sijoittumisen merkitys ilmeinen. Tätä tukee Päivittäistavarakauppa ry:n arvio, jonka mukaan Alkon sijainti myymälän yhteydessä lisää myymälän myyntiä jopa 10-15 prosenttia.

Päivittäistavarakaupan kilpailurakenteen ongelmat on siis havaittu ja niihin on puututtu. Se, mitä kaupan alalla tulevaisuudessa tapahtuu on paitsi hallituksen ja viranomaisten, myös asiakkaan omien kulutustottumusten ja ostopäätösten käsissä.

Elintarviketeollisuusliitto ETL:n johtaja Heli Tammivuori, koetteko päivittäistavarakaupan keskittymisen kahdelle toimijalle ongelmallisena?

24

- Ei välttämättä ole kyse ongelmasta, mutta isommat markkinatoimijat generoivat tiettyjä kilpailuongelmia ja toimintamalleja, jotka eivät ole kilpailun kannalta ihanteellisia. On hyvä, että alalla on useampi toimija. Kaupan keskittyminen kahdelle suurelle toimijalle luo tiettyjä etuja tehokkuuteen. Markkinoiden toimivuuden kannalta olisi parempi, jos meillä olisi useampi keskikokoinen toimija, Tammivuori selventää.

Millainen olisi kuluttajan kannalta ihanteellinen päivittäistavarakauppa?

Kuluttajan kannalta ihanteellista on riittävä ja monipuolinen tarjonta. Monipuolisuus saadaan aikaan riittävällä määrällä erilaisia toimijoita, jotka pystyvät tarjoamaan erilaisia valikoimia.

Myöskään digitaalisen kaupan verkostoitumista ei pidä väheksyä. Kuluttajalle tarjottu valinnanvara tuo teollisuudelle asiakkaita, ja laajat markkinat voisivat tarjota teollisuudelle lisää mahdollisuuksia saada myös erilaisia tuotteita myyntiin, Tammivuori pohtii.

Mitä mieltä Elintarviketeollisuusliitto on hallituksen Terveen kilpailun edistämisohjelmasta?

Näen ohjelman erittäin myönteisenä.

Hallitus on hyvin ajan tasalla asiassa kohdistamalla ohjelmansa päivittäistavarakauppaan ja nimenomaan kilpailun edistämiseen. Ohjelmalla on hyvä kokonaiskuva, koska se puuttuu myös maankäytöllisiin asioihin sekä Alkojen ja apteekkien keskittymiseen liikkeiden yhteyteen, Tammivuori toteaa.

Onko kaupan rakenteesta tai ohjelmasta tullut teidän tahollenne palautetta?

Määräävää markkina-asemaa koskevaan lakiin liittyen käytiin mittavaa keskustelua sidosryhmien kanssa lausuntokierrosvaiheessa, Tammivuori kertoo.

LexPress

LexPress

25

KILPAILUOIKEUS TUTUKSI Kilpailuoikeus sivuaa monien nykyisten ja tulevien lakimiesten arkea, joten on aiheellista syventyä hetkeksi kyseisen oikeudenalan kiemuroihin.

Mitä kilpailuoikeudella oikeastaan tarkoitetaan? Millä tavalla kilpailuoikeus tulisi huomioida yrityksissä? Millaisten haasteiden kanssa alalla painiskellaan? Asianajotoimisto Boreniuksen kilpailuoikeusryhmän johdossa toimiva Ilkka Aalto-Setälä valottaa LexPressin lukijoille kilpailuoikeuden saloja.

Teksti: Päivi Kyllönen Kuva: Borenius YRITTELIÄISYYS PALKITAAN

Boreniuksen osakkaana jo useamehtojen selvittämistä. Wallacin auttamiman vuoden työskennellyt, Turusta nen ja tehdystä työstä korvauksen saamivalmistunut Ilkka Aalto-Setälä kiinnen tuntuivat hienoilta, mutta ovet toinostui kilpailuoikeudesta jo opiskeluveissa siintäneeseen asianajotoimistoon aikoinaan. Hän tahtoi kirjoittaa tuteivät silti auenneet. Aalto-Setälän tie kielmansa sellaisesta kävikin seuraavaksi silloiaiheesta, jolla on käy- ”Tällä hetkellä pinnalla seen Kilpailuvirastoon ja tännön merkitystä, ja lopulta aina kansalliseksi päätyi etsimään sopi- kilpailuoikeuden alalla asiantuntijaksi Bryssevaa Turussa toimivaa on Aalto-Setälän muliin Euroopan komission ja ulkomaankauppaa Merger Task Forceen. harjoittavaa yritystä kaan ostajien kannalta Suomeen palattuaan hän senaikaista tärkeää kartelliehdon sisällytsuoritti asianajotutkintietolähdettä eli Kelnon ja hakeutui töihin taisia Sivuja apunaan täminen hankintasoasianajotoimistoon. käyttäen. pimuksiin sekä kartelKILPAILUOIKEUS

- Ajattelin soittaa liehdon sanktioiminen OIKEUDENALANA Ö:stä A:han, koska sopimussakoin.” epäilin jonkun jo aloitAalto-Setälä luonnehtaneen saman harjoitii kilpailuoikeutta jatuksen aakkosten alkupäästä. Soitin kelujärjestelmien ja yhteistyökuvioiden siis ensimmäisenä Wallacille ja heti parissa työskentelyksi. Alalla toimiva tärppäsi, Aalto-Setälä muistelee. lakimies voi kohdata työssään vaikkapa vanhanajan kartelleja tai määrähinAalto-Setälä solmi Wallacin kanssa noittelutilanteita, ja myös määräävän sopimuksen koskien kilpailuoikeuden markkina-aseman velvoitteiden arvijakelujärjestelmille asettamien reunaointi, valtiontuki- ja hankinta-asiat sekä

26

LexPress

kilpailuneutraliteettiin liittyvät toimeksiannot kuuluvat oikeudenalan piiriin.

Nykyään kilpailuoikeuden puitteissa voidaan lisäksi hakea vahingonkorvausta tai varautua sopimuksin tilanteeseen, jossa asiakas joutuisi esimerkiksi kartellin takia maksamaan ylihintaa.

Nopeutta ja joustavuutta kilpailuoikeuden parissa työskentelevien arkeen tuo välimiesmenettelyn mahdollisuus.

- Kilpailuoikeus on parhaimmillaan välimiesmenettelyssä, jossa prosessin eteneminen ei ole riippuvainen kilpailuviranomaisen aikataulusta, Aalto-Setälä kuvailee.

OSA YRITYSTEN ARKEA

Yritysten arkipäivässä kilpailuoikeus

on Aalto-Setälän mukaan vahvasti esillä.

Aivan erityisen tärkeäksi kilpailuoikeus nousee yritysjärjestelyjä tehtäessä, sillä suuret kaupat edellyttävät kilpailuviranomaisilta haettavaa ennakkolupaa.

Kilpailuoikeuden olennaisuus ei kuitenkaan rajoitu vain yksityisen sektorin puolelle, vaan se tulee huomioida yhtä lailla julkisella sektorilla toimittaessa.

Aalto-Setälä mainitsee esimerkkinä kilpailuoikeuden moninaisuudesta Boreniuksen asiakkaana olevan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, joka on päätynyt puolustamaan perustamaansa, yliopistosairaalatasoisia terveyspalveluita yksityisesti tarjoavaa HYKSin kliiniset palvelut Oy:tä. Joidenkin terveyspalveluyritysten väittämän mukaan HYKSin kliiniset palvelut Oy:n markkinoilletulo olisi kuntalain ja valtiontukisääntöjen vastaista. Vastaväitteiden mukaan

Kuvassa Ilkka Aalto-Setälä

28

LexPress

HYKSin todellisuudessa nimenomaan lisää kilpailua. Helsingin hallinto-oikeuden hylättyä kesällä valitukset asian käsittely jatkuu Brysselissä.

KANSAINVÄLISIÄ VIVAHTEITA

EU:n alueella kilpailuoikeus on keskeisiltä osiltaan harmonisoitu, vaikka erojakin löytyy yksityiskohtiin mentäessä.

Kansainvälistyminen näkyy lakimiesten arjessa, sillä yli puolet toimeksiannoista hoidetaan englanniksi. Aalto-Setälä huomauttaa kuitenkin, että työskentely onnistuu yhä useammissa yhteyksissä suomen kielellä ja komissiolle voi esimerkiksi ilmoittaa yrityskaupasta suomeksi.

Toisaalta, vaikka Boreniuksella olisi käytetty suomea toimeksiantoa hoidettaessa, yhteenvedot kirjoitetaan englanniksi ja ranskaksi.

NYKYISTÄ JA TULEVAA

Tällä hetkellä pinnalla kilpailuoikeuden alalla on Aalto-Setälän mukaan ostajien kannalta kartelliehdon sisällyttäminen hankintasopimuksiin sekä kartelliehdon sanktioiminen sopimussakoin. Myyjille Boreniuksella puolestaan suositellaan heidän sähköistä, kilpailuoikeuteen perehdyttävää koulutusohjelmaansa.

TÖIHIN KILPAILUOIKEUDEN PARIIN?

Mikäli halu pohtia kilpailuoikeudellisia kysymyksiä työkseen ehti jo herätä, on hyvä kuunnella alan konkarin vinkkejä.

Aalto-Setälä neuvoo tulevia lakimiehiä pitämään mielessään, että komission antamia tiedonantoja ja suuntaviivoja ei – toisin kuin silloin tällöin näkee tehtävän – kannata lukea lakina. Myös kilpailuoikeuden alalla kunkin tapauksen omat erityispiirteet ovat ratkaisevia, ja sen, joka haluaa vedota johonkin kilpailunrajoitukseen, on aina itse osoitettava kyseisen kilpailunrajoituksen olemassaolo. Periaate pätee niin hallinto- kuin siviiliprosesseissakin.

Lopuksi haastateltavallamme on vinkki tutkielmaa aloittamassa oleville opiskelijoille.

- Suosittelen tutkielman suuntaamista käytännön kysymyksiin. Suora yhteydenotto vain yrityksiin, joilla saattaa olla selvitystarpeita. Tutkielmasta kannattaa kehittää artikkeli, jolla pääsee osallistumaan keskusteluun, Aalto-Setälä ohjeistaa.

Haasteita alalla riittää jatkossakin.

Aalto-Setälä pitää epätarkoituksenmukaisena sitä, että markkinaoikeudelta puuttuu oikeus määrätä kilpailunrajoituksista siviilioikeudellisia seuraamuksia.

- Kilpailuoikeudellista vahingonkorvausta, pätemättömyyttä ja sopimussakkoakin koskevat asiat kuuluisivat mielestäni markkinaoikeudelle. Uusimmat tuomarinimitykset ja markkinaoikeuden laaja toimivalta IPR-asioissa tukevat tätä ajatusta. Markkinaoikeudessa on siis pätevyyttä myös siviilioikeudellisten seuraamusten käsittelylle, Aalto-Setälä mietiskelee.

LexPress

29

30

LexPress

Yrityskauppavalvonta va pa a n k i l pa i l u n tukena Vuodesta 1998 asti Suomessa on valvottu yrityskauppoja ja säännökset siitä sisältyvät kilpailulain 4 lukuun (948/2011), mutta mitä yrityskauppavalvonta oikeastaan on? Kilpailu- ja kuluttajavirastossa työskentelevä Hanna Kaiponen selventää asiaa.

Teksti: Natalia Laakso Kuva: Hanna Kaiponen Töissä kilpailu- ja kuluttajavirastossa

Mitä on yrityskauppavalvonta?

Yrityskauppavalvonta on kilpailulakiin perustuva keino valvoa, ettei Haastateltavamme Hanna Kaimarkkinoilla toteuteta sellaisia yritysponen on töissä Kilpailu- ja kuluttakauppoja, jotka olennaisesti estävät javiraston yrityskauppavalvonnassa. tehokasta kilpailua.

Hänen työpäivänsä vaihYrityskauppavaltelevat sen mukaan, missä vonnalla pyritään vaiheessa yrityskaupan ”Virasto ei voi nimitestämään sellaiset selvitykset ovat. Yritys- täin kieltää yritysyrityskaupat, jotka kaupan kilpailuvaikutusten selvittämiseksi hän on kauppaa, vaan se voi lisäämällä markkinavoimaa antaisivat yhteydessä yrityskaupan yritykselle mahdolosapuoliin sekä osapuol- ainoastaan esittää lisuuden esimerten kilpailijoihin, asiak- markkinaoikeudelle kiksi kannattavasti kaisiin ja tavarantoimittaylläpitää korkeita jiin. Hänen työnkuvaansa kaupan kieltämistä, hintoja, vähentää kuuluu sekä kirjallisten tuotteiden ja palselvityspyyntöjen teke- jolloin markkinaoiveluiden määrää, mistä että tapaamisten järjestämistä eri mark- keus ratkaisee asian.” laatua ja valikoimaa tai estää potentiaakinatoimijoiden kanssa. listen kilpailijoiden Päivittäisten käytännön markkinoille tuloa. työtehtävien lisäksi Kaiponen voi osallistua viraston työtekijöilleen järjestämiin sisäisiin koulutuksiin Millaisia yrityskauppoja kilpailuoikeudesta tai kilpailun talousvalvotaan? tieteestä.

Virastolle tulee ilmoitettavaksi Suo-

LexPress

31

jotka ovat perustamassa yhteisyritystä. Käytännössä ilmoitukset virastolle tekevät yritysten asianajajat.

Kuvassa Hanna Kaiponen

messa tietyt liikevaihtorajat ylittävät yrityskaupat. Liikevaihtorajat vaihtelevat eri maiden viranomaisissa ja EU:ssa. Suomessa pitää ilmoittaa yrityskaupat, joissa osapuolten yhteenlaskettu maailmanlaajuinen liikevaihto ylittää 350 miljoonaa euroa. Lisäksi kahdelta yrityskaupan osapuolelta pitää kertyä liikevaihtoa Suomesta yli 20 miljoonaa euroa molemmilta.

Miten yrityskaupoista ilmoitetaan kilpailu- ja kuluttajavirastolle ja miten ilmoitukset virastossa käsitellään?

Yrityskauppailmoituksen tekee se yritys, joka on ostamassa toista yritystä tai ne yritykset,

Yrityskauppojen kilpailuvaikutusten selvitystyössä virasto on yhteydessä kyseisen alan markkinatoimijoihin ja toimialajärjestöihin. Virasto tutustuu myös yrityskaupan osapuolten sisäiseen materiaaliin. Selvitysten tarve on yrityskauppakohtaista ja joissain tapauksissa virasto voi ulottaa selvitystyön esimerkiksi kuluttajakyselyihin.

Saamiensa selvitysten perusteella virasto arvioi yrityskaupan kilpailuvaikutuksia ja tekee ratkaisunsa. Ne yrityskaupat, jotka eivät aiheuta laissa tarkoitettuja kilpailuongelmia, käsitellään melko nopeasti viikossa tai kahdessa. Niissä päätösteksti on lyhyt. Ongelmallisempien kauppojen käsittelyyn voi kulua koko laissa määritelty neljän kuukauden käsittelyaika.

Milloin ja miten yrityskauppoihin puututaan?

Yrityskaupan käsittely on kaksivaiheinen. Sellaiset yrityskaupat, jotka eivät aiheuta laissa tarkoitettuja haitallisia kilpailuvaikutuksia hyväksytään ns. ensimmäisessä vaiheessa. Tämä ensimmäisen vaiheen käsittelyaika on yksi kuukausi. Jos en-

Mikä on yrityskauppa?

Yrityskauppa määritellään kauppalain 4 luvun 21§:ssä neljällä tapaa.

Se voi olla: kirjanpitolain 1 luvun 5§:ssä tarkoitetun määräysvallan tai vastaavan tosiasiallisen määräysvallan hankkimista; elinkeinoharjoittajan koko liiketoiminnan tai sen osan hankkimista; sulautumista; sellaisen yhteisyrityksen perustamista, joka huolehtii pysyvästi kaikista itsenäiselle yritykselle kuuluvista tehtävistä.

32

LexPress

simmäisen käsittelyvaiheen selvitysten perusteella yrityskaupalla on haitallisia kilpailuvaikutuksia, yrityskauppa voidaan siirtää kilpailuviraston päätöksellä ns. toiseen vaiheeseen, joka voi enimmillään kestää kolme kuukautta.

Esimerkiksi voidaan ottaa muun muassa muovisia putkijärjestelmiä valmistavien ja kehittävien KWH Pipen ja Uponorin yhteysyrityksen perustaminen. Uponor ja KWH ovat alansa kaksi suurinta toimijaa ja ne olivat toistensa läheisimmät kilpailijat. Näin ollen yrityskauppa eteni toiseen vaiheeseen. Siinä viraston ensisijainen puuttumiskeino on ns. ehdollinen yrityskaupan hyväksyntä, jossa yrityskaupan osapuolet tarjoavat sellaiset sitoumukset, joiden toteuttaminen poistaa kaupan aiheuttamat kilpailuongelmat. Tällainen sitoumus voi olla esimerkiksi tuotantokapasiteetin myynti kilpailijalle. Uponor/KWH –kaupassa osapuolten virastolle tarjoamat ehdot eivät riittäneet poistamaan havaittuja kilpailuongelmia, joten virasto teki markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Virasto ei voi nimittäin kieltää yrityskauppaa, vaan se voi ainoastaan esittää markkinaoikeudelle kaupan kieltämistä, jolloin markkinaoikeus ratkaisee asian.

Oikeustieteen opiskelijoille Kaiponen kertoo, että kilpailu- ja kuluttajavirastossa työskentelee oikeustieteellisestä valmistuneita henkilöitä. Kesäisin yrityskauppavalvonnassa kuten muissakin viraston yksiköissä on myös oikkariharjoittelijoita. Tänä vuonna yrityskauppavalvonnan harjoittelija olikin juuri Turun oikeustieteellisestä.

Mikäli yrityskauppavalvonta kiinnostaa, Kaiponen vinkkaa olevansa tulossa kertomaan lisää käytännön työstä Turkuun kilpailuoikeuden kurssille keväällä 2014.

34

LexPress

Asfalttikartelli 1994 Loputon kiistakapula Yhtä Suomen historian laajimmista siviilioikeudellisista oikeudenkäynneistä käydään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa. Kymmenet kunnat ja Suomen valtio vaativat yli 120 miljoonan euron vahingonkorvauksia seitsemältä asfalttiyhtiöltä kartellin järjestämisestä ja ylläpitämisestä. LexPress tapasi aiheen tiimoilta Dittmar & Indreniuksen lakimiehen Toni Kalliokosken, joka edustaa tapauksessa kuntia ja lupasi avata meille asfalttikartellin toimintaa sekä käynnissä olevaa vahingonkorvausoikeudenkäyntiä tarkemmin.

Teksti: Sami-Petteri Seppä Kuva: Toni Kalliokoski Kartellin taustat

1990-luvun alun Suomessa asfalttiurakoissa vallitsi vielä aito kilpailu ja hintataso oli kireä. Ennen vuosikymmenen puoliväliä oli Suomeen kuitenkin syntynyt hyvin organisoitu ja tehokas asfalttikartelli, joka sai toimia rauhassa vuoteen 2002 asti. Syntyneessä kartellissa oli mukana useita asfalttiyhtiöitä ja niiden tavoitteena oli tukahduttaa kilpailu alalla ja sopia keskenään hintatasosta.

Kartelli toimi sekä valtion urakoissa että kuntaurakoissa, tosin hieman eri toimintatavoilla. Asfalttiyhtiöt saivat tietää valtion urakat etukäteen, joten ne oli helppo jakaa tasaisesti kaikkien osallisten kesken. Kunnat jaettiin sen sijaan suoraan “läänityksiin” yhtiöiden kesken ja näin päätettiin kuka saa minkäkin kunnan urakan.

kaan kartelliin ja uusien yritysten tuloa asfalttimarkkinoille hankaloitettiin, Toni Kalliokoski selventää.

Kartellista oli tehty kilpailuvirastolle muutamia valituksia tuona aikana niiden tuottamatta kuitenkaan toivotunlaista tulosta. Kilpailuvirasto ei tutkimuksistaan huolimatta löytänyt todisteita kartellista asfalttialalla. Se jäi kuitenkin seuraamaan tilannetta.

Vuonna 2002 kilpailuvirasto sai odottamansa todisteet kartellista vanhan asfalttiyrittäjän Heikki Alasen paljastaessa asfalttiurakoinnissa toimivan kartellin. Ilman Alasen ilmiantoa kartellin kohtalo olisi saattanut olla toisenlainen.

Toiminta ei rajoittunut ainoastaan tarjousten manipulointiin, vaikka se olikin toiminnan ydin, vaan asfalttikartelli meni paljon pidemmälle hallitakseen koko alaa.

- Jos joku, jolla on sisäpiiritietoa, ei olisi tullut esille, koko kartelli ei olisi välttämättä tullut paljastetuksi, Kalliokoski toteaa. Heikki Alanen oli siis avaintekijä koko paljastumisepisodissa.

- Pieniä toimijoita painostettiin mu-

Alasen ilmianto sysäsi liikkeelle

LexPress

35

prosessin, joka päättyi kilpailuviraston tutkinnan ja markkinaoikeuden kautta korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen vuonna 2009. Korkein hallinto-oikeus määräsi asfalttiyhtiöt maksamaan seuraamusmaksuja yhteensä yli 80 miljoonaa euroa. Ylivoimaisesti korkeimmat maksut kontolleen sai Lemminkäinen, joka määrättiin maksamaan miltei 70 miljoonan euron sakot.

Oikeudenkäynnit kartellin ympärillä eivät kuitenkaan pysähtyneet tähän, vaan korkeimman hallinto-oikeuden päätös mahdollisti mittavan vahingonkorvaustaistelun alkamisen asfalttiyhtiöiden sekä kuntien ja valtion välillä.

Vahingonkorvausten vaatiminen

jääneistä kunnista on kanteet vireillä ja ne odottavat seuraavaa aaltoa. Osa kunnista puolestaan lähettää vanhentumisen katkaisuilmoituksia ja odottaa tämän ensimmäisen prosessin lopputulosta ennen kuin lähtee minkäänlaisiin toimiin kartelliyhtiöitä vastaan.

- Tämä on varmasti joillekin kustannustehokas ja viisas ratkaisu, sillä näin he voivat välttyä kokonaan tältä raskaalta prosessilta. Toisaalta jos kukaan ei mene tällaisissa tapauksissa ensin, ei sieltä sitä ennakkoratkaisuakaan synny, Toni Kalliokoski pohtii.

Hänen mukaansa tuleva ratkaisu vaikuttaa myös ensimmäisen oikeusprosessin ulkopuolelle jääneisiin kuntiin.

- Mikäli tuomioistuin antaa ensimmäiAsfalttikartellin ”Jutussa on kantasestä vahingonkorvavahingonkorvausprouskäsittelystä riittävän sessin pääkäsittely jina Suomen valtio selkeän ratkaisun, on käynnistyi Helsingin jäljelle jäävien kuntien käräjäoikeudessa syys- sekä yli 40 kuntaa ja helpompi hakea ratkaikuussa 2012. Kun kor- vastaajina seitsemän sua sovinnollisesti karkein hallinto-oikeus telliyhtiöiden kanssa. oli todennut kartellin asfalttiyhtiötä. Asiantoimineen Suomessa osaisten suuri määrä vuosien 1994-2002 väPoikkeuksellinen lillä, vaativat kunnat luo lisähaasteita oikäsittely ja valtio korvauksia kartellin aiheuttamista keudenkäynnin onnisHelsingin käräjävahingoista. Kantajien tumiselle.” oikeus alkoi käsitellä mukaan kartelliyhtiöt vahingonkorvausvaaperivät ylihintaa uratimuksia asfalttiyhtikoista sopimalla hinnoista keskenään öitä kohtaan vuonna 2012. Tapauksen ja tämä keinotekoisen korkea hintatapääkäsittely kesti seitsemän kuukautta, so on heidän mukaansa korvattavaa mikä tekee siitä yhden Suomen historian vahinkoa. Vastaajina toimivat asfalttipisimmistä siviilioikeudellisista oikeuyhtiöt puolestaan myöntävät kartellin denkäynneistä. olleen olemassa, mutta kiistävät sen aiheuttaneen minkäänlaista vahinkoa Pitkän käsittelyajan lisäksi tapaus kantajille. Vastaajien mukaan valtio oli on poikkeuksellinen ja erityislaatuinen myös tietoinen kartellista ja mukana myös monien muiden seikkojen vuoksi. sen toiminnassa, minkä vuoksi se ei olisi Jutussa on kantajina Suomen valtio sekä oikeutettu korvauksiin. yli 40 kuntaa ja vastaajina seitsemän asfalttiyhtiötä. Asianosaisten suuri määrä Läheskään kaikki kunnat eivät ole luo lisähaasteita oikeudenkäynnin onlähteneet mukaan ensimmäiseen oikenistumiselle. Kalliokosken mukaan jo usprosessiin vahingonkorvauksien saaalusta asti piti myös keskittyä käsittelyn miseksi. Osalla prosessin ulkopuolelle organisointiin näin suurella asianosais-

36

LexPress

Kuvassa Toni Kalliokoski

ten määrällä - Jos yli 40 kertaa kuullaan samat asiat, niin ei siinä ole mitään järkeä.

Kyllä ollaan sekä meidän puolelta että käräjäoikeus omalla tahollaan keskittynyt myös tähän toiminnan organisointiin ja päällekkäisyyksien minimoimiseen.

Tapauksen käsittelyssä kantajien puolelta tehtiin yksi yhteinen esitys, josta ilmeni yhteinen kanta ja sen jälkeen jokainen sai vielä täydentää tai muuttaa sitä omilta osin.

- Yhteistyö on tässä suhteessa melko selvää ja vaivatonta, sillä sekä kunnilla että valtiollahan on sama tavoite eli saada vahingonkorvausta, Kalliokoski selittää.

Vahingonkorvaustapauksen laajuus näkyy myös todisteiden määrässä.

Oikeudenkäynnissä on kuultu noin 50 henkilötodistajaa ja nimetty yli 1500 kirjallista todistetta. Yhtenä todisteena jutussa on puhelunauhoituksia yrittäjien välisistä keskusteluista, joista kartellin olemassaolo käy hyvin selväksi. Nauhoitukset ovat syntyneet muutaman pienemmän yrittäjän

LexPress

37

toimesta vakuudeksi heille itselleen isompia toimijoita vastaan. Puhelunauhoitukset ovatkin lisänneet tapauksen kiinnostavuutta entisestään ja Suomen suurimmat mediatalotkin ovat kirjoittaneet niistä useasti.

- Normaalisti tällaisissa tapauksissa ei ole eikä tule vastaavankaltaista todistelua ja tämä onkin aivan erityislaatuista suomalaisessa oikeudenkäyntihistoriassa, Kalliokoski summaa.

Koko vahingonkorvausoikeudenkäynti alkoi hyvin poikkeuksellisissa tunnelmissa. Pääkäsittelyn ensimmäiset kaksi kuukautta tuomioistuin kävi yhdessä asiainosaisten kanssa läpi juttuun liittyviä oikeudellisia kysymyksiä.

Toni Kalliokosken mukaan tämä on äärimmäisen harvinaista.

- Tuomioistuin tuntee lain viran puolesta eikä se yleensä halua, että sille kerrotaan juridiikkaa. Ehkä Helsingin käräjäoikeus halusi kuitenkin tapauksen monitahoisuuden ja ennakkopäätösluonteen vuoksi käydä läpi sitä yhdessä, hän pohtii.

- Kun on kyseessä valtakunnan laajuinen kartelli, jossa suuri kantajajoukko ja osapuolten intressit mittavat, niin se kasvaa helposti juuri tällaisiin asfalttikartellin laajuisiin mittoihin.

Asfalttikartelli ehti ensimmäisessä vaiheessaan käymään läpi jo markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden. Tapauksen ennakkopäätösluonne vihjaa vahvasti, että edessä olisi vielä hovioikeus ja korkein oikeus. Toni Kalliokoski pitää selvänä sitä, että tapaus tulee menemään korkeimpaan oikeuteen asti. Tapauksessa on paljon avoimia kysymyksiä joiden kohdalla kumpi osapuoli tahansa voi menestyä.

- On mielenkiintoista nähdä, miltä osin korkein oikeus valitusluvan myöntää ja rajautuuko asfalttikartellin käsittely siellä mahdollisesti vain muutamiin oikeuskysymyksiin. Pidän sitä kuitenkin melko selvänä, että kyllä tämä juttu tullaan sinne korkeimman oikeuden peräseinään asti taistelemaan, Kalliokoski naurahtaa.

Ennakkotapaus jo ennen lopullista ratkaisua

Oikeudenkäyntiä leimaa jo nyt sen ennakkotapausluonne. Kalliokosken mukaan kilpailuoikeudellisia vahingonkorvaustapauksia on ollut 2000-luvulla keskimäärin noin yksi vuodessa. Ne ovat kaikki olleet kuitenkin melko pieniä ja koskeneet pääasiassa väitettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Asfalttikartelli on ensimmäinen tämän kokoluokan vahingonkorvausoikeudenkäynti nimenomaan kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta.

Suomessa ei ole ennen paljastunut näin laajamittaista kartellia, eikä ennakkotapausta ole näin ollen päässyt syntymään. Kalliokosken mukaan kartellijutut paisuvat kuitenkin helposti näin suuriksi.

38

LexPress

LexPress

39

40

LexPress

Valio vs. arla ingman:

Lyhyt katsaus maitosotaan

Suomalaisen Valion ja ruotsalaista raakamaitoa maahantuovan Arla Ingmanin välinen kamppailu kuluttajien jääkaapeista on tuskin jäänyt keneltäkään huomaamatta. Median raflaavasti maitosodaksi nimeämä kärhämä on ollut kiivaasti uutisotsikoissa, eikä ihme - maito kuuluu hyvin tiiviisti suomalaiseen ruokapöytään. Päätöstaistelusta tuskin voidaan puhua vielä pitkään aikaan, mutta ainakin yhden merkittävän käännekohtansa meijeriyhtiöiden välinen kädenvääntö sai joulukuussa 2012. LexPress haastatteli jutun yhteyteen lyhyesti valtiovarainministeriön finanssineuvos Markku Stenborgia.

Teksti: Juulianna Huusko Kuva: Markku Stenberg TAPAUKSEN TAUSTAT

Joulukuussa 2012 Kilpailuvirasto (nykyinen Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV) antoi ratkaisun, jossa todettiin Valion myyneen perusmaitoa tukkumarkkinoilla jo useamman vuoden ajan huomattavasti alle kustannusten. Tämä katsottiin erittäin vakavaksi kilpailulain mukaiseksi menettelyksi, sillä Kilpailuviraston mukaan Valio piti tavoitteenaan Arla Ingmanin ajamista ulos Suomen maitomarkkinoilta. Yhtenä todisteena menettelystä olivat Valion johdon lähettämät sähköpostit, joiden mukaan Valion tarkoituksena oli ensin saavuttaa erittäin merkittävä markkinaosuus ja nostaa sen jälkeen hintoja takaisin tasolle, jolla ne olivat ennen Arla Ingmanin saapumista Kuvassa Markku Stenborg

LexPress

41

Suomen maitomarkkinoille. Kilpailuvirasto katsoi tämän olevan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja vaati Valiolle 70 miljoonan euron sakkoja.

MÄÄRÄÄVÄ MARKKINA-ASEMA JA SAALISTUSHINNOITTELU

Määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan katsotaan kilpailulain mukaan kykenevän merkittävästi ohjaamaan hyödykkeen hintatasoa. Kilpailuvirasto on jo aiemmin katsonut Valion olleen määräävässä markkina-asemassa, ja tämä näkemys on vahvistettu Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO 1998:65, joka sekin koski Valion määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä maitomarkkinoilla. Kilpailuviraston mukaan määräävän markkina-aseman perusteina ovat muun muassa kilpailijoita ylivoimaisesti suurempi käsitellyn raakamaidon määrä, tuotantokapasiteetti ja tuotevalikoima.

Myös myöhempi oikeuskäytäntö on ollut samaa mieltä Valion asemasta maitokaupassa.

Kilpailuviraston ja Valion välillä että kuluttajien keskuudessa - nousihan maidon kuluttajahinta tukkuhintojen myötä lähes viidenneksellä. Kilpailuviraston päätökseen on kohdistunut kuluttajien taholta ymmärrettävää kritiikkiä, johon virasto on vastannut kilpailuvääristymän korjaamisen johtavan pidemmällä tähtäimellä kuluttajan etuun, kun yksikään yritys ei pääse lähes monopolimaiseen asemaan.

Tapauksesta erikoisen tekee se, että Kilpailuvirasto kiistää määränneensä edellä mainittua kolmenkymmenen prosentin - kuten mitään muutakaan - korotusta hintoihin, vaan ainoastaan antaneensa ohjeistusta kustannusten ja hintojen suhteen korjaamiseksi. Valion pyyntö saada toimeenpanokielto hinnankorotuksille hylättiin kesällä 2013, mikä tarkoitti sitä, että Valiolle ei annettu lupaa pitää maitojen hintatasoa Kilpailuviraston päätöstä edeltävällä tasolla asian oikeuskäsittelyn ajan.

Hylkäystä perusteltiin Valion omalla ilmoituksella hintojen korottamisesta ennen hakemuksen tekemistä sekä pitkällä aikavälillä päätöksen antamisen ja toimeenpanokiellon hakemisen välillä.

”Saalistushinnoittelu on mielenkiintoinen ilmiö kilpailuoikeudessa, sillä siinä puututaan kilpailulain tavoitteeseen, aggressiiviseen kilpailuun.”

Valion toiminnassa on yksinkertaisimmillaan kyse niin sanotusta saalistushinnoittelusta, jossa alhaisten hintojen tavoitteena on karkottaa kilpailijat markkinoilta. Tuotteita myydään usein jopa alle tuotantokustannusten. Valion kohdalla tämän menettelyn mahdollisti suuri kate, jota yhtiö sai pidemmälle jalostetuista maitotuotteista.

KULUTTAJAN ASIALLA

Helmikuussa 2013 Valio nosti maidon tukkuhintoja kolmellakymmenellä prosentilla. Aiheesta käytiin julkisuudessa jonkin verran sananvaihtoa sekä

42 Kuvat Annika Falben

Tapauksen varsinainen käsittely alkaa markkinaoikeudessa syksyllä 2013. On hyvinkin mahdollista, että edessä on vielä pitkä taistelu ennen kuin lopullisia voittajia voidaan julistaa.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Markku Stenborg, Mikä tekee tästä tapauksesta merkittävän?

- Tämä on ensimmäinen kerta, kun ketään syytetään saalistushinnoittelusta

LexPress

LexPress

43

Suomessa. Muutamassa aiemmassa tapauksessa Kilpailuvirasto on viitannut saalistushinnoitteluun, mutta todennut että saalistushinnoittelusta ei ole kyse.

Saalistushinnoittelu on mielenkiintoinen ilmiö kilpailuoikeudessa, sillä siinä puututaan kilpailulain tavoitteeseen, aggressiiviseen kilpailuun. On vaikeaa erottaa aggressiivista, mutta reilua kilpailua saalistushinnoittelusta, Stenborg toteaa.

Stenborg kertoo, että usein käytetty testi saalistushinnoittelulle on myyminen alle muuttuvien kustannusten.

On kuitenkin hyvin tulkinnanvaraista, mitkä kustannuserät ovat kiinteitä ja mitkä muuttuvia. Esimerkiksi hyvin lyhyellä aikavälillä lähes kaikki kustannukset ovat kiinteitä, ja hyvin pitkällä lähes kaikki muuttuvia. Toinen ongelma on, että tyypillisesti dominantti yritys on mukana useissa eri bisneksissä ja monet kustannukset ovat niille yhteisiä, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa jakaa yhteisiä kustannuksia eri liiketoiminta-alueille. Lisäksi kun yritys tarjoaa useampaa tuotetta, yhden tuotteen muuttuvat kustannukset saattavat riippua muiden tuotteiden tuotannon määristä. Kustannustesti ei ole niin yksinkertainen kahden luvun vertailu kuin mitä sen kuvitellaan usein olevan.

min. Tämän testin täytäntöönpano käytännössä ei ole suoraviivaista, Stenborg pohtii.

Onko tapaus suomalaisessa kilpailuoikeudessa ainutlaatuinen tai poikkeuksellinen?

Yleensä yritykset pyrkivät maksimoimaan voittoa. Valio on erikoistapaus, koska sen tavoitteena on viljelijöille raakamaidosta maksetun korvauksen maksimointi. Lisäksi Valio on määräävässä markkina-asemassa sekä ylä- että alavirtaan, sekä tavarantoimittajiin että asiakkaisiinsa, mikä ei ole tavallista. Se pystyy kontrolloimaan sekä keskeisen raaka-aineen että lopputuotteiden hintoja. Usein dominantti yritys on määräväässä asemassa vain yhteen suuntaan, esimerkiksi suhteessa asiakkaisiinsa.

Mitä oikeuskäsittelyltä on odotettavissa?

Ratkaisusta voi tulla erikoistapaus.

Kovin moni yritys ei ehkä opi saalistushinnoittelun kriteereitä tämän tapauksen kautta, sillä siitä voi tulla hyvin Valiospesifi tapauksen erikoisluonteisuuden vuoksi.

Stenborg kuitenkin myöntää, että alihinnoittelun ei tarvitse aina olla saalistusta. Esimerkiksi uuden tuotteen tuominen markkinoille on kannattavaa jopa alle kustannusten, jotta kuluttajat saadaan kokeilemaan tuotetta, ja laskusuhdanteessa saattaa olla kannattavampaa myydä tappiolla kuin varastoida tuotteita.

- Parempi testi on kysyä, onko hinnoittelu kannattavaa vain siksi, että sillä saadaan poistettua kilpailua.

Taloustieteen näkökulmasta kysymys on siitä, selittääkö havaintoja tavallinen voiton tavoittelu vaiko saalistus nyt ja sen hedelmien kerääminen myöhem-

44

LexPress

J u h l at u n n e l m i a C a s t r é n & Snellmanilta Kaarlo Castrén ja Frans Emil Snellman perustivat asianajotoimistonsa 1.6.1888 Helsinkiin, josta miehet tekivät hevoskyydein käräjämatkoja ympäri Suomea. Aluksi toimisto hoiti vain kotimaisia toimeksiantoja, mutta 1920-luvulta alkaen kansainvälinen toiminta on huomattavasti lisääntynyt. Asianajotoimisto Castrén & Snellman, tuttavallisemmin Cassu, juhlii tänä vuonna 125-vuotista taivaltaan. 16 vuoden ajan Castrén & Snellmanilla palvellut kehitysjohtaja Heikki Ilvessalo kertoi LexPressille juhlavuoden tunnelmista.

Teksti: Aino Ojanen ja Elsa Kangaspunta

Vuosiin on mahtunut mielenkiintoisia tarinoita, käännekohtia ja koko Suomea koskettaneita oikeustapauksia.

Sotien jälkeen toimisto oli saavuttanut mainetta siinä määrin, että sille uskottiin yksi Suomen historian merkittävimmistä oikeudenkäynneistä – Risto Rytin sotasyylliyysoikeudenkäynti vuosina 1945-1946. Castrén & Snellmanin asianajaja Olsson ei kuitenkaan pystynyt auttamaan Rytiä, vaan Ryti tuomittiin kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Oikeudenkäyntiä on kuitenkin

46

pidetty Suomen oikeusjärjestelmän vastaisena, sillä sodanaikaisia tapahtumia oli kriminalisoitu taannehtivasti.

Sittemmin Castrén & Snellmanin toimeksiannoissa ovat näkyneet muun muassa keskittyminen liikejuridiikkaan, talouselämän lama- ja nousukaudet sekä yhteiskunnalliset muutokset, kuten globalisoituminen.

Historian muistelun ohella juhlavuotena on keskitytty myös tulevaisuuden kehityslinjoihin.

LexPress

Miten juhlavuosi on näkynyt toimiston arjessa ja mitä erityisiä tapahtumia sen kunniaksi on ollut?

Olemme järjestäneet useita tapahtumia asiakkaillemme ja sidosryhmillemme. Meillä on ollut kaksi juhlavuoden seminaaria, joista ensimmäinen pidettiin huhtikuussa Helsingissä, jolloin vieraana oli tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen.

Elokuun lopussa meillä oli toinen juhlaseminaari Pietarissa, jossa käsiteltiin ajankohtaisia lakimuutoksia Venäjällä.

Lokakuussa pidämme vielä juhlavuoden vastaanoton IBA:n (International Bar Association) vuositapaamisessa Bostonissa, jossa osakkaamme tapaavat kollegoitamme ympäri maailmaa.

Huhtikuun lopulla koko vakituinen henkilöstömme matkusti 125-vuotisjuhliin Kööpenhaminaan. Cassun alumnit tapasivat myös juhlien merkeissä.

Alkukesästä myös harjoittelijoillamme oli juhlavuoden kunniaksi juhlat. Kaikki opiskelijat toivottavasti hyötyvät juhlavuotemme kunniaksi julkaistusta mobiililaulukirjastamme, joka löytyy osoitteesta www.castren.fi/songbook.

Miten asianajotoimisto onnistuu pysymään pinnalla ja ajankohtaisena vuosista ja vuosikymmenistä toiseen?

Meillä on vankkaa kokemusta ja osaamista kaikilta olennaisilta yritysjuridiikan alueilta. Tarjoamme asiakkaillemme palvelua niin yritysjärjestelyissä, riidanratkaisussa kuin muillakin liikejuridiikan erikoisaloilla. Kun esimerkiksi talous on nousussa, yritysjärjestelyt vetävät ja meiltä löytyy osaajat transaktioihin.

Kun taas talous on laskusuhdanteessa, meiltä löytyy osaajat yrityssaneerauksiin ja konkurssien hoitamiseen. Palvelutarjontamme monipuolisuus ja fokus on siis tärkeä elementti.

Tärkein keino pysyä pinnalla on kuitenkin se, että palvelemme asiakkaitamme joka päivä parhaalla mahdollisella tavalla niin, että autamme asiakkaitamme menestymään liiketoiminnassaan.

Tämä edellyttää hyvää asiakasdialogia ja jatkuvaa toiminnan kehittämistä.

Cassu ei ole mitään muuta kuin me ihmiset täällä. Meille on erittäin tärkeätä Cassun henki, jota on vaalittu kaikissa tilanteissa vuosien mittaan. Viimeksi vuonna 2008–2009 koko henkilöstö määritteli yhdessä, mitä Cassun henki tarkoittaa tänä päivänä. Yhteisesti johdetut arvot ohjaavat tämän päivän cassulaisten jokapäiväistä työtä ja näkyvät asiakkaillemme parhaana mahdollisena palveluna.

Mitkä ovat nykypäivän ja tulevaisuuden haasteet?

Kaikkien yritysten toimintaympäristö muuttuu mm. globalisaation ja digitalisoitumisen takia. Tämä heijastuu asianajajan arkeen sillä tavalla, että uuden oppimisen merkitys korostuu jatkuvasti.

Meidän täytyy pysyä muutoksessa mukana.

Yli puolet Castrén & Snellmanin toimeksiannoista välittyy suoraan ulkomailta. Vaikka toimeksiannot perustuvat enimmäkseen Suomen lainsäädäntöön, palveluiden ostajina ovat yhä useammin kansainväliset yritykset, joilla on toimintaa Suomessa. Päämiehen toimeksiantojen kohdistuessa ulkomaille liikejuridiikan toiminta on osa suomalaista vientiä.

Kansainvälistyvät välimiesmenettelyt ovat yksi tyypillinen tämänkaltainen toiminto. Kansainvälistyminen on haaste ja suuri mahdollisuus meille.

Toimistonne on kasvanut kahden miehen toimistosta yhdeksi Suomen suurimmista Jatkuuko kasvu vielä Suomessa ja ulkomailla?

He n k i l ö s tö m m e o n k a s va n u t 80–90-luvun vaihteesta viidestätoista lähes 200 vakituiseen työntekijään. Kun itse aloitin, meillä oli 23 juristia ja yhteensä 45 työntekijää. On ollut mielenkiintoista elää kasvu 125 juristin ja yhteensä 235 henkilön toimistoksi.

Kokonaismarkkinat eivät näkemyksemme mukaan kasva yhtä vauhdikkaasti kuin menneinä vuosina.

LexPress

47

48

LexPress

Jälleen se aika vuodesta:

Fuksiviikko 2013 Teksti: Elina Stenroth Kuvat: Lex Maanantai 26.8.

Aurinkoinen elokuinen maanantaiaamu ja 130 uutta, ympärilleen pälyilevää fuksia Calonialla.

Suurimmalla osalla meistä ei ollut juuri minkäänlaista käsitystä, mihin on päänsä työntänyt, joskin kavereille ja sukulaisille keväisiä saavutuksia on jo ehditty hehkuttaa heinäkuusta lähtien. Maanantaiaamu lähti fuksiviikon hengen mukaisesti käyntiin informaatioryöpyllä, kun kaikki professoreista kirjastotäteihin yrittivät selventää meille, mitä täällä kuuluu tehdä ja miksi enää ei ollakaan koulussa, vaan on keksittävä jokin uusi termi tälle uudelle ajanjaksolle.

Onneksi meidän ei tarvinnut alkaa pohdiskella tätä kaikkea yksin, vaan meidät esiteltiin tulevan viikon oppaillemme eli rakkaille, kaikkitietäville tuutoreillemme. Siinä samalla saimme kaikki jo ensimmäiset naamat opeteltavaksemme, kun jokainen ryhmäläinen oli opittava tuntemaan. Myöskin suunnistusta päästiin harrastamaan jo ensimmäisenä päivänä ympäri kampusta ja ennen iltaa tunsi kyllä jaloissaan suunnistaneensa; kampus olikin paljon suurempi kuin olin kuvitellut. Viimeisessä suunnistuskohteessa saimme kuitenkin lopettaa urheilullisen osuuden ja perehtyä turkulaisten ylpeyteen, jokilaivoihin, joista siirryttiinkin loppuillaksi tutustumaan niin toisiimme kuin hallitukseenkin Edisonin pöytien ympärille.

Tiistai 27.8.

Tiistaiaamuna inforyöpytys jatkui, ja nyt pääsimme jo kuulemaan jotain siitä, kuinka meidän matkamme juridiikan ammattilaisiksi tulisi tapahtumaan. Tie tulee olemaan pitkä ja kivinen, mutta onneksi siinä matkalla ehtii kaikkien aktiviteettiesittelijöiden mukaan tehdä paljon muutakin kuin kuluttaa penkkiä lukusalissa. Oikeastaan alkoi jo vaikuttaa pelottavasti siltä, ettei kaiken kiinnostavan keskellä ehdi edes vahingossa eksyä kuluttamaan kirjaston penkkiä.

LexPress

49

Jälleen uusi opiskelijaruokala tuli tutuksi ja tutuksi tuli myös uusi kolmas kotimme, Calonia, joka onkin todellisuudessa paljon suurempi kuin mitä aulasta käsin on aina kuvitellut. Tutuksi tulivat nyt myös muut tutorryhmät, kun pääsimme kolmen ryhmän joukoissa valloittamaan yhden tuutorin asunnon ennen illan varsinaista osuutta. Etkoilu uudessa seurassa oli hauskaa ja tuutorit pitivätkin huolen, että jälleen sai oppia ainakin muutaman uuden nimen ennen kuin oli vuoro jatkaa matkaa illan varsinaiseen kohteeseen. Ja aivan kuin kädet eivät olisi jo olleet kipeänä kättelystä, jatkui sama tutustuminen vielä Turun yöelämässä, jossa joka puolella vilahteli viininpunaista ja tanssilattia täyttyi niin laulullisesti kuin koreografisestikin toinen toistaan upeammista fuksiryhmien taidonnäytteistä. Ja vaikka ei olisi ryhmineen aivan kärkikastiin yltänytkään, näytti meininki kaikkialla olevan korkealla, eikä lievä tanssi- tai laulutaidon puute haitannut ketään.

Keskiviikko 28.8.

Keskiviikkoaamuna osa meistä oli jo karsiutunut väsymyksen takia pois pelistä ja paikalle saapuneidenkin yleisilme oli hieman nuutunut. Tästä huolimatta fuksiviikko vyöryi eteenpäin. Keskiviikkona tutuksi tulivat muun muassa ilmaiset hammaslääkärikäynnit YTHS:llä kuin sekin, miten luovia yliopiston kymmenissä eri tietojärjestelmissä. Kaiken tämän opittuamme pääsimme jälleen tuutoreiden huomaan ja jotkut ehtivät jopa kotiinsa päiväunille ennen illan suurta koitosta Vartiovuorenmäellä. Ilta alkoi siis aarteenmetsästyksellä. Tällä kertaa tässä Turun ympärijuoksussa oli etsittävänä niin pop-prinssi Robin kuin rusinamakkarakin. Onnistuivatpa fuksit ruuhkauttamaan jopa radio Voicen iltalähetyksenkin, yhtenä tehtävä kun oli lähettää tuutoreille terveisiä radion kautta. Katkerat terveiset sille ryhmälle joka pääsi läpi, vaikka juontaja lupasi vastata juuri allekirjoittaneen ryhmälle! Onneksi kilpailuhenkisyys ei kuitenkaan noussut liian suureksi ja takaisin Vartiovuorelle taivallettuamme ei voinut kuin ihailla muiden kekseliäisyyttä. Paikalta löytyi niin pahvinen Robin kuin Kupittaan krokotiilikin fuksiksi naamioituneena. Jotkut olivat myös uhkarohkeasti lohkaisseet Turun linnasta melkein kym-

50

LexPress

menkiloisen palasen, vaikka kivenmurikan alkuperästä nousikin pientä keskustelua.

Pisteitä laskettiin, ja korruptio taisi tässä lajissa olla valttia. Illan jo pimettyä kolme parasta ryhmää saivat myös ratkaista paremmuutensa, joskin tästä kisasta on parempi olla mainitsematta mitään sen enempää. Hauskaa oli kaikilla, paitsi ehkei mahdollisesti sillä merivoimien palveluksessa olleella herralla, joka univormussaan onnistui kävelemään Aurajoen vartta juuri metsästyksen ollessa kiivaimmillaan, kun yhtenä listan kohteena oli juuri perämies.

Torstai 29.8.

Jos keskiviikkona oli vielä onnistunut välttymään väsymykseltä, torstaina se ei enää ollut mahdollista. Ohjelmassa oli Kauppakorkeakoululla järjestettävät RSGT-messut, jossa saikin etsimällä etsiä paikalle eksyneitä muita tutuksi käyneitä fuksikasvoja. Iltapäivästä kaikki olivat kuitenkin jo heräilleet koloistaan, kun kiertoajelubussit starttasivat Calonialta ja veivät meidät loistavien bussi-isäntien ja –emäntien laulattamana kohti turkulaisia ravitsemisliikkeitä. Ensimmäisen pysähdyksen aikana pääsimme näyttämään taitojamme niin formularatojen muodostamisessa kuin piiriin järjestäytymisessäkin – joka on 130 hengeltä huomattavasti vaikeampi tehtävä kuin voisi kuvitella. Seuraavat pysäkit sijoittuivat niin Suikkilaan ja Aurajoen rannalla sijaitsevaan Laituriinkin, jotka ottivat vastaan innostuneet matkalaiset, kunhan vain mahduimme ensin kaikki paikalle. Mitä pidemmälle bussit matkasivat, sitä paremmaksi kävi tunnelma, ja innokkaimmat turistit lähtivätkin vielä jatkamaan retkeään Turun yöhön viimeisen fuksiviikkoyön kunniaksi.

Viikon päätteeksi itse kukin taisi olla 130 uutta kasvoa ja vähintään yhtä monta uutta muistettavaa asiaa myöhemmin kuolemanväsynyt, mutta edelleen valtavan onnellinen siitä, että Lexin 2013 vuosikurssille olikin osunut aika mahtavia tyyppejä, joita saisi kätellä vielä ainakin loppuvuoden, että todella muistaisi kaikkien nimet.

LexPress

51

52

LexPress

UUSI TAPAHTUMA: LEX VAELLUS Lex Vaellus järjestettiin 14-15.9. Kurjenrahkan kansallispuistossa, joka sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Turun keskustasta. Tapahtumaan kuuluivat 20 kilometrin vaellus, saunomista teltassa, uimista, makkaranpaistoa sekä yöpyminen puolijoukkueteltoissa.

Teksti ja kuvat: Kirsi Kemppi

Ensimmäistä kertaa järjestetty vaellus starttasi aurinkoisena lauantaiaamuna, kun suuntasimme bussilla kohti Kurjenrahkan kansallispuistoa. Paikalle päästyämme purimme tavaramme bussista ja lähdimme etsimään leirintäpaikkaa. Retki lähti siinä mielessä lupaavasti käyntiin, että eksyimme noin 20 metriä bussista. Varmistuttuamme leirintäpai-

kan sijainnista jätimme suurimmat tavarat paikalle, pakkasimme reppuihimme vettä ja eväitä ja lähdimme vaeltamaan. Kokeneimmat retkeilijät ottivat mukaansa rinkan.

Me, joukko sporttisesti pukeutuneita lexiläisiä astelimme polkuja ja pitkospuita pitkin suo- ja metsämai-

LexPress

53

semien halki. Taivas oli pilvetön, kuin tilauksesta. Ympäristöä ei tosin ehtinyt liiemmin ihailemaan, mikäli aikoi pysyä pystyssä. Puunjuuret, kivet ja katkenneet pitkospuut järjestivät yllätyksiä reitin varrelle, joten vaellus vaati fyysisen kunnon lisäksi myös yllättävän paljon keskittymiskykyä. Onneksi reitillemme osui myös hiekkatieosuus, jolloin sai ottaa vähän rennommin. Matkalla pysähdyimme syömään eväitä ja lukemaan karttaa. Reitin loppuvaiheilla jakaannuimme kahtia: innokkaimmat kiersivät vielä hieman pidemmän lenkin viereisen Savojärven ympäri.

Vaelluksen jälkeen olimme väsyneitä ja nälkäisiä. Kuitenkin ennen ruokailua oli vielä luvassa kahden joukkueen välinen teltanpystytyskilpailu. Kriteereinä voitolle oli, että teltta oli pystetty, kamiina paloi ja teltta pysyi pystyssä yli viisi minuuttia. Toinen joukkue oli kilpailussa aika lailla ylivoimainen, toisen joukkueen jäädessä pohdiskelemaan nurkkakeppien luonnetta. Kun olimme saaneet molemmat teltat pystyyn, gourmetkokkimme Mikko ja Lauri valmistivat meille parilassa pyttipannua ja kasviswokkia,

54

siemeniä unohtamatta. Vaelluksesta tyhjentyneiden energiavarastojen täyttämistä jatkoimme kodan nuotiopaikalla paistamalla makkaraa.

Ihkaoikea telttasauna pystytettiin Savojärven rannalle, ja suurin osa vaeltajista suuntasikin saunomaan ja uimaan. Hilpeä yhteislaulu raikasi varmasti vastarannalle saakka, ja mahdolliset kuulijat pääsivät kuulemaan laajan valikoiman lauluja aina lexiläisten laulusta Maamme-lauluun. Illan aikana tuli todistettua sekin, että noin viidelle henkilölle suunniteltuun telttasaunaan mahtuu samaan aikaan ainakin parikymmentä lexiläistä.

Auringonlasku, järvi ja laituri loivat kauniit puitteet illanvietolle. Saunan väliinjättäneet viettivät aikaa laiturilla ja suuntasivat illan viiletessä lämmittelemään kodan nuotiopaikan ääreen. Pikkuhiljaa saunan voimien hiipuessa myös muut saapuivat paikalle ja yhteislaulu jatkui Jessen kitaran säestyksellä. Illan mittaan paistettiin lisää makkaraa ja kerrottiin tottakai vitsejä. Paikalla olleet fuksit pääsivät tutustumaan lexiläiseen

LexPress

tunnelmaan – halusivat tai eivät.

Kodalta siirryimme vaihtelevalla aikataululla telttoihin yöpymään.

Toisessa teltassa organisoitiin kipinävuorot, joten kamiina ja teltta pysyivät lämpiminä koko yön. Toinen teltta toteutti hieman vapaampaa ”joku laittaa sitten puita kun on liian kylmä”-järjestelyä lämmityksen suhteen.

tälle tapahtumalle jäädään varmasti odottamaan.

Kiitokset liikuntavastaava Mikko Katailalle, liikuntajaostolle sekä tapahtumatoimikunnalle!

Enemmän ja vähemmän nukkuneina heräsimme kukin seuraavaan viileään aamuun. Siivosimme jälkemme, purimme telttamme ja pakkasimme tavaramme. Bussi saapui puolenpäivän aikaan noutamaan meitä retkeltämme. Kukaan ei loukkaantunut matkan aikana ja tapahtuma oli muutenkin oikein onnistunut. Jatkoa

LexPress

55

OIKKARINA MAAILMALLA 4Tällä palstalla tutustutaan oikeustieteen opiskeluun eri puolilla maailmaa.

THE UNIVERSITY OF LUXEMBOURG When people hear Luxembourg, most of the time they do not really know where to place it on the map. Well, Luxembourg is the tiny but vitally beating heart of Western Europe, between France, Belgium and Germany. Although Luxembourg is so little and the population is rather small compared to other countries, it is home to many different nationalities, which makes it a very open-minded and culture embracing state. Even though Luxembourg has but one University, which was founded in 2003, it already managed to establish itself a name in Europe.

When you decide to study Law at the University of Luxembourg, you should come with an open mind and be ready to read a lot. This has to do with the past of the country; it has been part of other states and that, of course, left its footprints and made Luxembourg the country that it is today. You will therefore not only study “the Luxembourgish way” of practicing law, but most of all the French and Belgian system since Luxembourg adapted those two and made it its own. When I say that you will mainly study the French and Belgian system, this means that the majority of the classes will be taught in French but there are some classes that are in English too.

Luxembourg is a culturally rich country; therefore the professors that teach at the University of Luxembourg are not only Luxembourgish nationals but come from all over the world. It is already standard to have a British professor teach you International Law, a German professor lecture you on Constitutional Law and a Greek professor talk to you about European Law. This mix of nationalities gives the studies a high standard because you will not only hear one point of view but you get to have a look beyond the borders. Usually for the main subjects, obligatory extra classes called “Travaux Dirigés” referred to as “TD” are being held and they are meant to give you a better and deeper understanding of the main subjects. The TDs are being held in a seminar form and the students are being put into groups in order to make the classes interactive. The teachers in those TDs are mainly from different nationalities as well.

A big plus for the University of Luxembourg is the fact that classes are rather small compared to other universities, like in Germany for example. 200 students for a law semester is already considered “overcapacity” for the rooms, where in other countries 200 is a good number to start with.

In conclusion, Luxembourg is a great place to study law. Not only is Luxembourg home to many well-known law firms, but one of the key locations of the European Union. Luxembourgish nationals are very welcoming, so it will be easy for you to feel at home once you come here.

Written by Rebecca Okine

56

LexPress

58

LexPress

OIKEUS taju

SAAKO KILPAILIJA VALITTAA KILPAILUVIRANOMAISEN PÄÄTÖKSESTÄ?

Antti Aine on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta sopimus- ja kilpailuoikeuden alalla ja on tullut suurelle yleisölle tunnetuksi mm. hoitaessaan Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan urheiluoikeuden professuurin tehtäviä sekä Urheilun oikeusturvalautakunnan jäsenenä (nyt kolmatta nelivuotiskautta). Aine on myös yksi maamme parhaista pesäpallo- ja tennistuomareista. Nyt tiedekuntamme velvoite- ja kauppaoikeuden dosentti arvioi markkinaoikeuden ratkaisua 3/04.

Teksti: Mikael Dahlström ja Tuomas Dahlström Kuva: Antti Aine

1. JOHDANTO Elinkeinonharjoittajan oikeussuojan toteuttamiseksi ei ole yksinomaan riittävää, että kilpailua ja elinkeinonharjoittajan toimintavapautta rajoittavat menettelyt ovat kilpailuoikeudellisesti kiellettyjä. Kilpailuoikeuden materiaalisia säännöksiä on voitava soveltaa tehokkaasti. Tältä osin Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV), aiemmin Kilpailuviraston, asema on maassamme keskeinen.

KKV:n tehtävänä on selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia. Se ryhtyy toimenpiteisiin kilpailunrajoitusten tai niiden vahingollisten vaikutusten poistamiseksi, jos toimenpiteisiin ryhtyminen on tarpeen terveen ja toimivan kilpailun turvaamiseksi markkinoilla. Asia voidaan jättää tutkimatta muun ohella silloin, kun asiaa

koskeva toimenpidepyyntö on ilmeisen perusteeton tai kun ei ole todennäköistä, että menettelyn tai toiminnan vaikutukset terveen ja toimivan kilpailun edellytyksille ovat merkittävät.

Tapauksessa oli kyse Paperinkeräys Oy:n solmimasta keräyspaperin toimitussopimuksesta Metsä Tissue Oyj:n kanssa.

Suomen Keräystuote Oy:n toimenpidepyynnön mukaan Paperinkeräys Oy oli väärinkäyttänyt määräävää markkinaasemaansa käyttämällä yksinmyyntisopimusta ilman erityistä syytä, ostamalla keräyspaperia keräysliikkeiltä alihintaan ja pidättymällä liikesuhteesta ilman asiallista syytä. Toimenpidepyynnön mukaan Paperinkeräys Oy oli väärinkäyttämällä määräävää markkina-asemaansa säännellyt eri paperinkerääjien markkinaosuuksia, sulkenut kerääjiä pois markkinoilta ja

LexPress

59

määrännyt hintatason.

Kilpailuvirasto totesi päätöksessään, että asiassa ei ollut saatu näyttöä suoranaisesta yksinmyynti- ja yksinostosopimusjärjestelystä eikä perusteita markkinaoikeusesityksen tekemiselle siten ollut olemassa. Suomen Keräystuote Oy valitti päätöksestä markkinaoikeuteen ja totesi mm. että Kilpailuvirasto oli jättänyt sopimusjärjestelyn todelliset vaikutukset ja todellisen luonteen huomioon ottamatta.

Markkinaoikeus jätti Suomen Keräystuote Oy:n valituksen tutkimatta.

Markkinaoikeus perusteli päätöstään viittaamalla tuolloin voimassa olleen kilpailunrajoituslain säännöksiin, joiden mukaan Kilpailuviraston päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttö-

laissa määrätään. Hallintolainkäyttölain mukaan päätöksestä saa lähtökohtaisesti valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Nyt vaikutukset olivat vain välillisiä eikä pelkästään se seikka, että jokin taho on ollut toimenpidepyynnön tekijä, tuota valitusoikeutta kyseiselle taholle.

Markkinaoikeus katsoi, että Suomen Keräystuote Oy oli markkinoilla Paperinkeräys Oy:n kilpailija, johon Kilpailuviraston päätös vaikutti ainoastaan välillisesti.

Markkinaoikeuden vähemmistöön jäänyt asiantuntijajäsen olisi ottanut asian tutkittavaksi ja siten myöntänyt Suomen Keräystuote Oy:lle valitusoikeuden. Eriävää mielipidettä perusteltiin erityisesti sillä, että järjestelyllä oli ollut välitön, huomattava taloudellinen vaikutus Suo-

men Keräystuote Oy:lle, kun järjestelyn seurauksena Suomen Keräystuote Oy:n ja Metsä Tissue Oyj:n välinen pitkäaikainen ja valittajan kannalta erittäin merkittävä toimitussopimusjärjestely oli päättynyt.

Väitetyllä kilpailunrajoituksella oli siten katsottava olleen välittömiä vaikutuksia, kun otettiin huomioon asian laatu ja asiassa ilmenevä oikeussuojan tarve.

2. KILPAILIJA

Suomen Keräystuote Oy:n kannalta markkinaoikeuden päätös oli monellakin tavalla ongelmallinen. Kilpailuoikeudellisen suojan toteutuminen edellyttää osaltaan sitä, että elinkeinonharjoittaja voi tosiasiassa ilman vaikeuksia vedota kilpailulainsäädäntöön perustuviin oikeuksiinsa. Materiaaliset oikeudet ilman menettelyllisiä takeita muodostuvat helposti näennäisiksi oikeuksiksi, joiden käytännön merkitys on rajallinen.

Suomen Keräystuote Oy:n oikeusaseman suojaaminen jäi tapauksessa käytännössä Kilpailuvirastossa suoritetun harkinnan varaan. Suomen Keräystuote Oy:llä ei ollut mahdollista saattaa asiaa riippumattoman tuomioistuimen tutkittavaksi, mikä on oikeudellisesti ongelmallista. Toisaalta Suomen Keräystuote Oy olisi voinut nostaa asiassa vahingonkorvauskanteen ja vaatia Paperinkeräys Oy:ltä korvausta kilpailunrajoituksella aiheutetusta vahingosta. Käytännössä kynnystä kanteen nostamiseen olisivat korottaneet merkittävästi kilpailuoikeuden yksityisoikeudelliseen soveltamiseen liittyvä kuluriski ja merkityksellisen näytön hankkimista koskevat haasteet.

3. VÄITETYN KILPAILUNRAJOITUKSEN TOTEUTTAJA JA SEN ASIAKAS

Kysymys Suomen Keräystuote Oy:n valitusoikeudesta ei noussut esille Paperinkeräys Oy:n vastineessa ja Metsä

Tissue Oyj:n lausunnoissa markkinaoikeudelle, vaan ne keskittyivät arvioimaan sopimusjärjestelyä sisällöllisesti.

Markkinaoikeuden päätöksen perusteet lienevät tulleen kummallekin myönteisenä yllätyksenä.

Väitetyn kilpailunrajoituksen toteuttajan ja sen sopimuskumppaneiden kannalta kilpailijan valitusoikeuteen liittyy monia ongelmallisia seikkoja.

Kaikki prosessin pitkittymistä merkitsevät oikeudelliset käänteet johtavat lisääntyviin kuluihin ja muihin taloudellisiin tappioihin.

Toimenpidepyynnöt ja niitä koskevat valitukset voidaan nähdä yhdessä katsannossa eräänlaisina epäasianmukaisina kilpailukeinoina. Äärimmillään voi olla kyse siitä, että kilpailijan nimenomaisena tarkoituksena on toimenpidepyynnön ja valituksen avulla ainoastaan aiheuttaa haittaa järjestelyn osapuolille.

Tätä taustaa vasten valitusoikeuden saamiselle on asetettava erityiset perusteet, jotta valitusoikeutta ei voida käyttää väärin.

4. TUOMIOISTUIN

Kilpailuviraston päätös asiassa koski Paperinkeräys Oy:n väitettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä keräyspaperimarkkinoilla Suomessa.

Suomen Keräystuote Oy:n valitusoikeuden arvioinnin osalta keskeiseksi kysymyksesi nousee, olivatko Kilpailuviraston päätöksessä tarkastellut kilpailunrajoitukset koskeneet välittömästi Suomen Keräystuote Oy:tä.

Paperinkeräys Oy:n soveltamien sopimuskäytäntöjen markkinoita sulkeva vaikutus on tärkeä kysymys.

Määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan soveltamien yksinmyyntiä ja yksinostoa tarkoittavien sopimuskäytäntöjen kilpailua rajoit-

LexPress

61

tavia vaikutuksia on tarkasteltava sekä vertikaalisessa että horisontaalisessa ulottuvuudessa. Ensinnäkin on ilmeistä, että tällaiset sopimuskäytännöt voivat vaikeuttaa määräävässä markkinaasemassa olevan elinkeinonharjoittajan asiakkaan toimintamahdollisuuksia markkinoilla. Tällöin asiakas ei voi vaihtaa sopimuskumppania ilman merkittäviä vaikeuksia esimerkiksi saadessaan voimassa olevaa sopimusta edullisemman tarjouksen toiselta elinkeinonharjoittajalta.

Määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan asiassa ar vioiduilla sopimuskäytännöillä voi olla välittömiä vaikutuksia myös kilpailijoihin. Se pyrkii sopimuskäytännöllään vakauttamaan vallitsevan tilanteen markkinoilla ja samalla suojelemaan omaa markkina-asemaansa kilpailijoilta. Sopimuskäytännöt voivat estää kilpailijoita saamasta määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan asiakkaita omiksi sopimus kumppaneikseen.

Asiakkaiden liikkuvuutta rajoittavat sopimuskäytännöt vaikuttavat haitallisesti markkinoiden toimivuuteen kokonaisuutenaan.

oitava tapauskohtaisesti. Kyse ei ole siitä, että kilpailijan tulisi poikkeuksetta saada valitusoikeus. Tapauksessa Suomen Keräystuote Oy oli toiminut Paperinkeräys Oy:n kilpailijana keräyspaperimarkkinoilla. Paperinkeräys Oy:n soveltamilla sopimuskäytännöillä, joilla oli väitetty vaikutetun Suomen Keräystuote Oy:n asiakkaiden toimintamahdollisuuksiin, on mahdollista katsoa olleen välittömiä vaikutuksia Suomen Keräystuote Oy:n asemaan. Näissä olosuhteissa olisi voitu oikeudellisesti perustellusti päätyä myös ottamaan Suomen Keräystuote Oy:n valitus tutkittavaksi.

Kilpailijan valitusoikeutta kilpailuviranomaisen päätökseen on arvi-

62

Kuvassa Antti Aine

LexPress

LexPress

63