Page 1


CALONIA g a l l u p Tällä kertaa gallupissa kartoitettiin lexiläisten urheilullisuus: 1. Mikä on tai mitkä ovat suosikkiurheilulajisi? 2. Miten ja miten paljon urheilet? 3. Penkkiurheiletko? Mitä lajia seuraat mieluiten ja mitä joukkuetta kannatat? Sara Karhu, 2. vuoden opiskelija 1. Jalkapallo. 2. Urheilen kolme kertaa viikossa. Se tosin riippuu siitä, lasketaanko baletti urheiluksi. 3. Kyllä, ehdottomasti! Mitään muuta en tekisi, jos olisi mahdollista. Seuraan futista ja suosikkijoukkueeni on Manchester United.

Konsta Huovinen, 1. vuoden opiskelija 1. Koripallo. 2. Viisi kertaa viikossa. Viikolla on treenit ja viikonloppuna pelit. 3. Korista totta kai tulee katsottua. Katson myös futista ja lätkää. Suosikkijoukkueitani ovat Los Angeles Lakers, Real Madrid, New York Rangers ja HIFK.

Henriikka Tiainen, 3. vuoden opiskelija 1. Kilpacheerleading. 2. Juoksen tai käyn kuntosalilla neljästi viikossa. Cheerleadaan satunnaisesti. 3. Penkkiurheilen aika harvoin. Kun katson urheilua, katson jääkiekkoa. Kannustan Suomen maajoukkuetta ja Jyppiä.

Teksti ja kuvat: Tuomas Ruuhijärvi


TOIM. huom.

LexPress 04/12

Viimeistä viedään Pitelet käsissäsi vuoden viimeistä LexPressiä, johon on sisällytetty jälleen kerran tuhti tarjonta laadukasta ja painavaa sanottavaa. Toimituskuntalaisia on inspiroinut tällä kertaa urheiluoikeus-teema. Pakkasiltoina onkin mukava käpertyä kotisohvalle ja lukea esimerkiksi siitä, millainen on pelaaja-agentin päivä, kuinka urheilun oikeusturvalautakunta toimii, mitä kuuluu urheilun kansainvälisen välimiesoikeuden tuomarin arkeen, ja siitä, millaista on väitellä dopingrikoksista. Haastattelussa on myös vuoden naisyleisurheilija, joka kertoo sponsorisopimuksista omasta näkökulmastaan. Ajankohtaistapalstalla puolestaan ruoditaan, mistä NHL:n työsulussa on oikein kysymys. Kevennyksenä mukana on juttuja tietysti Lexin omista tapahtumista ja toiminnasta. Tästä numerosta saat lukea esimerkiksi LexKursseista, Toogista, Iso-excusta Dubliniin sekä Pohjola-Norden seminaarista. Mukaan on mahtunut myös uuden hallituksen haastattelu, jonka voit lukea sivulta 42. On aika kiittää toimituskuntaa koko vuoden kestäneestä aktiivisesta toimimisesta LexPressiin eteen. Ilman teitä ei tätäkään numeroa olisi syntynyt.

Päätoimittaja:

Satu Majuri lexpress@lex.fi

Taitto: Satu Majuri Annika Falben

Toimituskunta: Teemu Auressalmi Tuomas Dahlström Annika Falben Emilia Gummerus Jenni Heurlin Laura Hoffrén Maiju Hämäläinen Juho Jaatinen Lauri Kattelus Kirsi Kemppi Wilma Kivilä Mikael Lustig Noora Mäki Sanna Mäkilä Tuomas Ruuhijärvi Mona Saarinen Susanna Suokanto

Etukansi:

Satu Majuri

s. 39 ...

Kansikuva: Emilia Gummerus Kuvassa: Paul Durac Konsta Huovinen Hannu Itälä Riku Meriläinen Jenna Sundqvist

Ilmoitusmyynti: Joel Karhula talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Newprint Oy

Painos: 550 kpl

Joulun odotusta ja mukavia lukukokemuksia toivottaen, ISSN 1235-371X

Satu

s. 18...

Copyright © 2012 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

s. 51...


sisällys Urheiluoikeus

... s. 22

... s. 42

... s. 55

Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom: Viimeistä viedään . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Pääkirjoitus: Urheilujuridiikkaa ja vallan vaihtoa . . . . . . 6 Puheenjohtajalta: Kohti uutta ja parempaa . . . . . . . . . . 8 Edarissa tapahtuu: TYYlle oma radiokanava ja uusi pääsihteeri . . 10 Senilexin kuulumisia: Senilexin yritysvierailu . . . . . . . . 13 Ajankohtaista: NHL:n työsulku . . . . . . . . . . . . 16 Haastattelussa pelaaja-agentti . . . . . . . . . . . . . 18 Urheilua lakimiehen silmin . . . . . . . . . . . . . . . 22 The Court of Arbitration for Sports . . . . . . . 27 Urheilun oikeusturvalautakunta . . . . . . . . . . . . 30 Dopingin rikosoikeudellinen sääntely . . . . . . . 35 Vuoden naisyleisurheilija . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Organisaatiomuutos ja uusi hallitus . . . . . . . . . 42 PT-palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 Muutoksen tuulia - LexKurssit . . . . . . . . . . . . 50 Pohjola-Norden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Iso-excu 2012: DUBLIN . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Ai mitkä Toogat? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Oikeustaju: Riitaa ja urheilua . . . . . . . . . . . . . 60 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64


PÄÄ kirjoitus

URHEILUJURIDIIKKAA JA VALLAN VAIHTOA Urheilu on ylikansallinen bisnes. Urheilussa omaehtoiset säännöt eivät enää riitä vaan tarvitaan laki ohjaamaan käyttäytymistä tälläkin alun perin viattoman kilvoittelun pelikentällä. Erityisesti sopimusja kilpailuoikeudelliset kysymykset ovat keskiössä - doping- ja kurinpitokysymyksiä unohtamatta. Urheiluoikeus on vieras, mutta sitäkin kiehtovampi alue opiskelijoiden keskuudessa, koska meitä oikeustieteilijöitä on niin huippu-urheilijoina kuin kunnianhimoisina penkkiurheilijoinakin.

Lexiläisten keskuudessa käynyt kuhina keväisen urheiluoikeusteemaisen klubi-illan jälkeen antoi aihetta sisällyttää urheiluoikeus myös yhdeksi LexPressin teemaksi. Urheilu on monien sydäntä lähellä, ja vaikka urheiluharrastus jäisikin vain harmittomaksi harrastukseksi, urheilujuridiikan kiemurat ovat läsnä ja valmiina pohdittaviksi jokapäiväisten tv-uutisten ja iltapäivälehtien otsikoiden myötä. Huippu-urheilijan haaveita itselläni ei ole koskaan ollut, mutta harrastukseni baletista kamppailulajeihin ovat olleet pitämässä yllä kiinnostustani urheiluun ja sen taustalla mahdollisesti vaikuttaviin juridisiin kysymyksiin. LexPress on jälleen saanut vastauksia kysymyksiin entisiltä lexiläisiltä – tällä kertaa he ovat urheiluoikeuden asiantuntijoita. Urheiluharrastuksen muuttuessa huippu-urheiluun ja kovan tason joukkueurheiluun, vakava juridiikka

6

tulee mukaan kuvioihin. Kuten urheilun kansainvälisen välimiesoikeuden tuomari Mika Palmgren tämän lehden sivuilla toteaakin, urheiluoikeuden asiantuntijoiden tarve lisääntyy, urheilun oikeussuhteet monimutkaistuvat, ja tämän lisäksi on otettava huomioon urheiluoikeuden erityispiirteiden kehittyminen. Juristien ratkottaviksi syntyy jatkuvasti uusia ongelmia. Oikeustaju-palstalla puolestaan pohditaan urheiluun ja velvoiteoikeuteen liittyviä oikeustapauksia. Urheilu näyttää antavan aihetta niin riemulle kuin riitelylle. Riemua on tuonut tullessaan ainakin tämä vuosi LexPressin päätoimittajana. On aika antaa vallan vaihtua ja siirtyä uusiin, toivottavasti yhtä antoisiin haasteisiin. Luottavaisin mielin toivotan LexPressin uudelle päätoimittajalle, Annika Falbenille, paljon onnea ensi vuoteen!

LexPress


LexPress on ainejärjestölehti, jota on ollut ilo luotsata ja kehittää entisestään. Lexin tämän vuoden jäsenkyselyn tuloksiin viitaten, LexPress on todellakin laadukas julkaisu. Ainejärjestölehtemme tasosta on kiittäminen loistavaa toimituskuntaa, joka on tänäkin vuonna toiminut aktiivisesti mahdollistaen oikkareita kiinnostavan ja aikaansa seuraavan lehden. LexPressin eteen tehty työ on sijoitus tulevaisuuteen, nimittäin kirjoittamisen jalo taito ja uskallus ei tule itsestään: toimituskunnassa on mahdollisuus harjoitella juristin tärkeimmän työvälineen rohkeaa käyttöä. Lexiläinen kädenjälki on todellakin painettu jälleen historiaan. Kaikesta kiittäen, Satu Majuri LexPressin päätoimittaja lexpress@lex.fi

LexPress

7


PUHEEN johtajalta

Kohti uutta ja parempaa Tiedekunnassamme käynnistyy tutkintorakenteen uudistamisprosessi. Kauan kaivattu sellainen, voisin sanoa. 1800-luvulle pohjautuva oppiainejakomme (ja vieläkin kauemmas historiaan päiväytyvät opetusmetodit) kaipaavat reipasta ravistelua. Ainakin itselleni oli tiedekuntaan päästyäni suoranainen järkytys, miten mielenkiinnotonta ja pedagogisesti ala-arvoista opetus valitettavan monilla kursseilla on – olihan tiedekunnallemme vielä ennen vuosikymmenen vaihdetta myönnetty useasti opetuksen laatu-/huippuyksikkö –palkintoja.

on tällä hetkellä täysin keinotekoinen, opintojen ensimmäisiltä kahdelta tai kolmelta vuodelta puuttuu kontaktiopetus lähes täysin ja opiskeltavat kokonaisuudet ovat liian laajoja. Oikeusnotaarin tutkinnolla ei nykyisellään tee melkein yhtään mitään, ja käytännössä kaikki jatkavatkin opintojaan maisteriksi saakka. Oikeudenalojen perusteiden massaluennoilla ei varsinaisesta ”opetuksesta” voida edes puhua, eikä tärppimiseen ja yksinkertaiseen tenttien läpäisyyn kannustava kirjatenttijärjestelmä luo opiskelijoille minkäänlaista todellista kokonaiskuvaa opiskeltavasta asiasta.

Millainen on ideaali oikeustieteenmaisterin tutkinto?

Tutkinnonrakenneuudistusta suunnitteleva työryhmä on perustavanlaatuisten kysymysten äärellä. Mitä oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tulee osata ja tietää? Miten tutkintomme tulee koulia meitä osaksi yhteiskuntaa ja työmarkkinoita? Mitkä ovat tutkintomme kipupisteet ja mihin koulutuksessamme tulee resursoida? Millainen on ideaali oikeustieteen maisterin tutkinto? Kysymykset ovat vaikeita, eikä niihin varmasti ole yksiselitteistä vastausta. Muutama kipupiste on kuitenkin helppo nimetä: ON/OTM –jako

8

Toivon, että tiedekunnassa riittää rohkeutta tarkastella koko tutkintomme rakennetta kriittisesti ja tarpeen mukaan remontoida sitä perustavanlaatuisesti. Pelkkä suurimpien puutteiden pieni paikkailu ei riitä, jos haluamme pitää tiedekunnastamme saatavan OTM-tutkinnon kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa. Kuluvana vuonna on tapahtunut paljon myös rakkaassa ainejärjestössämme. Suurimpina muutoksina Lexin organisaatio laitettiin kokonai-

LexPress


suudessaan remonttiin ja LexKursseja kaikkia onnistumisia ja epäonnistumisia, laajennettiin Jyväskylään. uusia ihmisiä ja upeita kokemuksia, en vaihtaisi pois päivääkään. Aika näyttää, miten tutkinnonrakenneuudistus vaikuttaa tiedekunOn aika kiittää, mutta ei vielä nassa ja organisaatiomuutos Lexissä. kuitata. Vaikka rankan hallitusvuoden Itse uskon vakaasti, että molemmat jälkeen pieni hengähdystauko tuleekin ovat askelia kohti parempaa. Organisaa- tarpeeseen, en edeltäjistäni poiketen lutiomuutos tarjoaa tilaisuuden useammil- paa valmistua vielä hetkeen. Lex-kipinän le jäsenille lähteä mukaan Lexiin ja tuo jo kerran sytyttyä siitä on hyvin vaikea sinällään enemmän avoimuutta verrat- päästä eroon. tuna nykyiseen hyvin hallitusvetoiseen toimintaan. Toivon sydämeni pohjasta Kiitos kaikille hallitustovereilonnea Valtterille ja muulle yhdistystä leni, muille yhdistyksen toiminnassa ensi vuonna luotsaamaan lähtevälle poru- aktiivisesti mukana olleille sekä koko kalle, teillä on edessänne hieno haaste ja jäsenistölle - Te olette tehneet vuodesta mahdollisuus muutoksen läpiviemisessä. upean ja antoisan! Vuosi puheenjohtajan vastuu harteilla on vaatinut mutta myös antanut paljon. Kun nyt, Hesa-excun bussissa istuessa katsoo koko kulunutta vuotta,

Teemu Auressalmi Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LexPress

9


EDARISSA tapahtuu

TYY:lle oma radiokanava ja uusi pääsihteeri! TYY:n edustajiston eli Turun yliopiston ylioppilaskunnan ylimmän päättävän toimielimen vuosi käy kohti loppua. Syksyyn on mahtunut iso joukko rutiinipäätöksiä sekä muutama tavallista vähän merkittävämpi päätösasia. Edustajisto hyväksyi tuttuun tapaan tulevan vuoden talousarvion sekä toimintasuunnitelman. Poimintoina toimintasuunnitelmasta voidaan todeta, että lexiläisten kriitikin kohteena ollut Turun ylioppilaslehti jatkaa vuonna 2013 vielä varsin vähäiseksi jäänyttä ilmoitusmyyntinsä kehittämistä yhdessä verkkolehden kehittämisen kanssa. Ryhmä Lex toivoo pikaisia tuloksia tämän uppoavan laivan pelastusoperaatiossa. TYY:n viestinnän puolella budjettivaikutuksiltaan mitätön uusi tulokas on projekti, jossa selvitetään TYY-radion perustamista. Ajatuksena on selvittää sekä TYY:n ja sen alayhdistysten mahdollisuuksia tuottaa sisältöä paikallisradioasemille sekä mahdollisesti omalle nettiradioasemalle. Onnistuessaan projekti voi tuoda hauskuutta ainakin toteuttajilleen.

ria, joka toimii TYY:n edunvalvonnan työkaluna, silloin kun vastaantulevissa asioissa ei pystytä kysymään edustajiston mielipidettä. TYY:n toimistolla tämän vuoden jatkunut henkilöstön opintovapaabuumi saa jatkoa, kun toimistoa johtava pääsihteeri jää ensi vuonna opintovapaalle. Pääsihteerin sijaiseksi edustajisto valitsi Rauli Eleniuksen (vihr.). Rauli on TYY:n sisäpiiristä tuleva kokenut kehäkettu, jonka on helppo hypätä pääsihteerin saappaisiin. Hauskaa säpinää edustajiston syksyyn toi jälleen SYL:n eli Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous. Jännää oli itse kokouksessakin, mutta

Muista TYY:n toimintaa ohjaavista asiakirjoista päivitettiin TYY:n strategia sekä lisäksi muokattiin hiuksen hienosti TYY:n poliittista linjapape-

10

LexPress


huvittavimmat reaktiot nähtiin jo ennen kokousta. Ryhmä Lex ilmoitti ennen liittokokousta, että sen kokousedustajat eivät tule enää olemaan osa TYY:n sitoutumattomien ryhmää, vaan vaihtavat leiriä kauppatieteilijöiden valtakunnalliseen Kylteriryhmään. Ilmoituksesta pillastuivat ainakin muutama TYY:ssä pyörinyt järjestödinosaurus. Mitään ennakoidusta poikkeavaa, tässä elämöinnissä ei ollut, samaiset, jo ehkä vähän ruosteiset, järjestöjyrät kun ovat totutusti tulkinneet kaikkia Ryhmä Lexin avauksia kuin Hitler juutalaisten urotöitä. Omalta osaltani kiitän kuluneesta vuodesta. Vuosi on ollut kaikkiaan mielenkiintoinen ja opettanut jälleen paljon. Nyt on aika siirtyä eteenpäin uusiin haasteisiin ja päästää seuraava ryhmäpuheenjohtaja puikkoihin. Onnea matkaan! Lauri Kattelus Puheenjohtaja Ryhmä Lex

LexPress

11


12

LexPress


SENILEXIN kuulumisia

Senilexin yritysvierailu KONE Oyj:ssä Teksti: Salla Suominen, Senilexin hallituksen jäsen

Senilex ry on perinteisesti järjestänyt syksyisen tapaamisen jäsenistölleen yritysvierailun merkeissä. Nämä tilaisuudet ovat tarjonneet mahdollisuuden tutustua mielenkiintoiseen, ajankohtaiseen yritykseen ja tavata samalla vanhoja tuttuja opiskeluvuosilta. Yritysvierailujen isäntinä ja emäntinä ovat toimineet vanhat lexiläiset, mikä on taannut tilaisuuksille asiallisen rennon tunnelman mutkattomine puheenvuoroineen. Tänä vuonna saimme mahdollisuuden tutustua KONE Oyj:öön itse pääkallopaikalla eli Keilalahden 18-kerroksisessa hissitornissa. Tilaisuutta isännöi konsernin lakiasiainjohtaja Juhani Ristaniemi, joka on vuosikurssia -88. KONEen kansainvälinen menestystarina kiinnosti jäsenistöä, sillä tilaisuuden 35 paikkaa varattiin täyteen kahdessa päivässä. Valitettavasti kaikille halukkaille ei voitu tarjota paikkoja, mutta varasijoilta saatiin peruutusten vuoksi kymmenkunta rannalle jäänyttä vielä mahdutettua mukaan. Tilaisuuden aluksi Senilexin puheenjohtaja Mikko Heinonen toivotti paikallaolijat lämpimästi tervetulleiksi ja aloitti lyhyen esittelykierroksen. Kun kaikki olivat saaneet kertoa vuosikurssinsa ja nykyisen työpaikkansa, voimme

havaita senilexiläisten olevan iloisen kirjavaa joukkoa. Paikalla oli niin 60-luvulla opiskellut kuin uunituoreita vastavalmistuneitakin. Lähes kaikki työskentelevät lakimiehinä. Esittelyjen jälkeen ääneen pääsi illan isäntä Juhani Ristaniemi, joka esitteli ensin työnantajansa toimintaa yleisellä tasolla ja syventyi sitten erityisesti juristien työnkuvaan. KONE tarjoaa ratkaisuja ihmisten siirtämiseen eli hissejä ja liukuportaita sekä näiden huoltopalveluja. Yhtiö työllistää kansainvälisesti yli 37.500 ihmistä ja se on yksi maailman johtavista yhtiöistä alallaan. KONEella on vahva joukko juristeja Suomessa. Osa heistä toimii verojuristeina muiden toimiessa laaja-alaisina yritysjuristeina. Koska KONE toimii

LexPress

13


kymmenissä valtioissa, eivät Espoossa istuvat juristit painiskele vain kotimaisten asioiden äärellä. KONEen lakimiehet työskentelevät aidosti kansainvälisten kysymysten parissa ja pääsevät ratkomaan mitä mielenkiintoisimpia juridisia ongelmia esimerkiksi KONEeen laajentumiselle tyypillisten yritysostojen yhteydessä. Juhanin esityksen jälkeen hulppea kokoustila 16. kerroksessa täyttyi puheensorinasta ja lasien kilinästä, kun vanhat opiskelukaverit nauttivat KONEen tarjoamista pöydän antamista ja muistelivat menneitä. Tämän tyyppisiä loistavia tilaisuuksia toivottiin lisää: moni totesi Senilexin olevan Lexin luonnollinen jatke, jonka tärkein tehtävä on alumnien yhteenkuuluvuuden tunteen ylläpito. Se onnistuu hienosti tarjoamalla jäsenistölle sellaisia tapahtumia, joita muut eivät pysty järjestämään, kuten tämä laadukas yritysvierailu osoitti.


LexPress

15


Ajan Kohtaista

NHL:n työsulku – mistä on kysymys? Teksti: Juho Jaatinen

Mikko Koivu, Valtteri Filppula, Erik Karlsson ja monet muut NHLtähdet ovat pelanneet tämän kauden kotoista Sm-liigaa taalajäiden sijasta. Syynä tähän on NHL:n pelaajia vastaan julistama työsulku, jossa suurimpana kiistanaiheena on kuten monissa muissakin lihavissa riidoissa yksinkertaisesti raha, eli tarkemmin liigan tulojenjako pelaajien ja seurojen välillä. Osapuolina kiistassa ovat pelaajayhdistys NHLPA ja NHL-liiga, joka edustaa seuroja. Pelaajien palkkojen määräytymisen perustana on jokaiselle kaudelle erikseen määritettävä palkkakatto ja -lattia, jotka määrittävät suurimman ja pienimmän mahdollisen summan, jonka joukkueet voivat ja minkä niiden on pakko vähintään maksaa pelaajilleen. Määrä lasketaan liigan jääkiekosta saadun liikevaihdon (HRR=Hockey related revenue) perusteella ja se on sopimuksen mukainen prosenttiosuus siitä. Kaudella 2011-2012 HRR oli 3.3 miljardia dollaria ja pelaajat saivat potista syksyllä päättyneen sopimuksen mukaan 57%. Palkkakatto oli 64.3 miljoonaa dollaria per joukkue ja palkkalattia 48.3 miljoonaa dollaria. Työsulun julistaneen NHL:n vaatimuksiin kuuluvat pelaajien osuuden pienentäminen HRR:stä, pelaajasopimusten enimmäispituuksien rajoittaminen, tulokassopimusten pidentäminen (jotka ovat seuroille edullisempia kuin niiden jälkeiset sopimukset), ns. vapaaksi agentiksi siirtymisen lykkääminen, eli

16

ajankohdan, jolloin pelaajat saavat vanhan sopimuksen päättymisen jälkeen valita itse seuransa ja ns. Cap hit:n määrittäminen. Cap hit tarkoittaa summaa, joka lasketaan palkkakattoon pelaajalle maksettuna palkkana. Cap hit lasketaan keskiarvona jäljellä olevan sopimuksen mukaisesta palkasta, tarkoittaen että jos pelaajalle maksetaan sopimuksen mukaisesti esimerkiksi ensimmäiset viisi kautta 10 miljoonaa kaudessa ja seuraavat 10 vuotta yksi miljoona kaudessa, tulee cap hit:iksi sopimuksen kokonaissumma 60 miljoonaa jaettuna sopimuksen 15 kaudella, eli 4 miljoonaa, eikä pelaajalle oikeasti maksettavaa 10:tä miljoonaa. NHL haluaakin estää tämänkaltaisen palkkakaton kiertämisen. Pelaajien etuja ajava NHLPA vastustaa järjestelmällisesti kaikkia liigan ajamia ehdotuksia, sekä haluaa tarkennuksia HRR:n laskemiseen, sillä rauenneen sopimuksen mukaan seurat saivat vähentää tiettyjä sovittuja suoria kulujaan HRR:stä. Tälläisiä olivat muun muassa lentokoneiden kerosiini, osa ruoka- ja juomamyynnistä ja pysäköinnistä. Vähennykset ovat olleet kausittain kasvussa ja pelaajaosapuolen mukaan he saivatkin viimeisinä kausina oikeista kokonaistuloista alle rauenneen sopimuksen mukaisen 57% osuuden. Neuvotteluissa edetään päivä kerrallaan ja sopu voi syntyä nopeastikin, mutta ainakin toistaiseksi saamme nauttia täällä kotosuomessa astetta taitavammasta jääkiekosta.

LexPress


L채hteet: Washington Times http://www.washingtontimes.com/news/2012/nov/4/nhl-lockout-2012-moretalks-scheduled-for-early-th/?page=All cbc.ca http://www.cbc.ca/sports/hockey/opinion/2012/09/making-sense-of-hockey-related-revenue.html http://www.cbc.ca/sports/hockey/opinion/2012/08/nhl-proposals-tochange-revenue-formula-would-be-significant.html proicehockey http://proicehockey.about.com/od/learnthegame/a/nhl_salary_cap.htm nationalpost http://sports.nationalpost.com/2011/06/29/nhl-teams-scheming-to-stayabove-salary-floor/ Wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/NHL_salary_cap

LexPress

17


PELAAJA-AGENTTI – ASIANTUNTEMUSTA JA RAKKAUTTA LAJIIN

Varatuomari ja hovioikeuden viskaali Mika Koivunen toimii myös vuonna 2001 perustamassaan Good Sport Finland Oy:ssa rekisteröitynä jääkiekkoagenttina. Sain haastatella taannoisessa Klubi-illassakin lexiläisille esittäytynyttä Koivusta hänen työstään pelaaja-agenttina. Teksti ja kuva: Kirsi Kemppi Faktat kuntoon

Rekisteröity jääkiekkoagentti on henkilö, joka on merkitty Agenttitoiminnan arviointilautakunnan ylläpitämään agenttirekisteriin, ja joka toimii pelaajan toimeksiannosta tämän edustajana pelaajasopimusta koskevissa neuvotteluissa. Jotta arviointilautakunta toteaa agentin päteväksi, tällä tulee olla riittävät tiedot jääkiekosta urheilulajina, hyvät tiedot jääkiekon kilpailusäännöistä sekä pelaajasopimuksiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. Nykyisten sääntöjen mukaan pelaaja-agenteilta edellytetään rekisteröintiä, jotta he voivat toimia alalla. Rekisterissä on tällä hetkellä 32 agenttia. Rekisteröidyn agentin on noudatettava toiminnassaan muun muassa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja Agenttitoiminnan arviointilautakunnan asettamia tapaohjeita. Tapaohjeiden pohjana on käytetty Asianajajaliiton hyväksymiä hyvää asianajotapaa koskevia ohjeita. SM-liigaseurat eivät saa asioida pelaajan ja tämän lähiomaisten lisäksi muun kuin rekisteröidyn jääkiekkoagentin kanssa sopimuksia solmiessaan.

18

SM-liigassa jääkiekkoilijoiden tulot muodostuvat palkasta ja suoritusbonuksista. Jääkiekkoagentti saa palkkiokseen pienen osan asiakkaansa palkasta.

LexPress


Tie jääkiekkoagentiksi

Koivusen oma urheilutausta on, missäpä muuallakaan kuin jääkiekossa. Hän edusti pelaajaurallaan Turun Palloseuraa SM-liigatasolla. Samoihin aikoihin hän opiskeli Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa syventyen erityisesti urheilu- ja sopimusoikeuteen. Käräjäoikeudessa auskultoinnin jälkeen Koivunen työskenteli jonkin aikaa asianajotoimistossa, jossa agenttitoiminta lähti käyntiin. Puolentoista vuoden työssäolon jälkeen hän päätti perustaa oman yrityksen, Good Sport Finland Oy:n. - Ajatukseni oli, että pystyisin yhdistämään ammattitaitoni pelaajien palvelemiseen lajissa, joka oli vielä sisälläni. Sivutyö, mutta ei harrastus

Pelaaja-agenttina työskenteleminen on Koivuselle sivutyö hovioikeudessa toimimisen ohella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän suhtautuisi työhön kuten harrastukseen. Agenttitoiminta on kaikille hänen yrityksensä jäsenille sivutyö, mitä Koivunen pitää hyvänä asiana. - Asiakaskunnan pitäminen pienenä takaa sen, että jokainen pelaaja saa tarvitsemansa palvelut. Pystymme myös ohjaamaan yksittäistä pelaajaa juuri hänelle urheilullisesti parhaisiin ratkaisuihin, sillä emme ole riippuvaisia pelaajan tuloista, hän toteaa. Koivunen haluaa olla asiakkaidensa lähellä; hän tapaa usein pelaajia, näiden valmentajia ja muita seurojen toimijoita. Esimerkkinä omistautumisesta voidaan mainita tapaus, jolloin hän ajoi autolla Ruotsin läpi Tanskaan ja kävi matkalla tapaamassa kaikkia pelaajiaan – joutuen nukkumaan yhden yönsä autossa moottoritien varressa edessä olleen siltasulun vuoksi. Agenttitoiminnan ulottuvuudet

Suomessa agenttitoimintaa on jääkiekon lisäksi lähinnä jalkapallossa. Esteitä muissa lajeissa toimimiselle ei sinänsä

ole, mutta Koivusella ei ole ollut tarkoitusta laajentaa toimintaansa jääkiekon ulkopuolelle, sillä hän pitää tärkeänä lajin tuntemista sisältäpäin. Koivusella ei juuri nyt ole ulkomaisia pelaajia asiakkaina. Aikaisemmin myös ulkomaisia asiakkaita on ollut, mutta asiakaskunta koostuu pääosin suomalaisista pelaajista. Hän toteaa pelaajaagentin työn olevan hyvin kansainvälistä, sillä jääkiekon parissa pelaajalle on paljon mahdollisuuksia niin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa kuin Aasiassakin. - Jos pelaaja haluaa ulkomaille tekemään ammattiaan tai seikkailemaan ja katsomaan miten asiat siellä toimivat, on agentin osattava auttaa asiassa. Koivunen toteaa pelaaja-agentin työn sisällön riippuvan kunkin pelaajan tarpeista, sekä siitä, miten paljon agentti haluaa työhönsä panostaa. Työhön kuuluu pelaajan urasuunnittelua, työpaikkojen etsimistä ja pelaajasopimusten solmimista, pankki- ja vakuutusasioiden hoitamista sekä urheilu-uran jälkeisen elämän suunnittelua – siinä laajuudessa kuin kukin pelaaja kokee tarvitsevansa niissä apua. Usein agentti toimii myös pelaajan henkisenä tukena erityisesti peliuran vaikeina hetkinä. Pelaaja asettaa tavoitteita itselleen ja agentin tehtävänä on auttaa niiden saavuttamisessa. Uran jälkeiseen elämään liittyen nousevat esiin ennen kaikkea kysymykset koulutuksesta. Koivunen ei halua sotkeutua valmentamiseen, mutta näkee rakentavan yhteistyön tarpeellisena. - Niin pelaajalla itsellään kuin agentilla, valmentajilla ja seuralla on kuitenkin sama suunta; se, että pelaaja kehittyy ja vie samalla joukkuettaan eteenpäin. Jääkiekossa sponsorien ja rahoituksen hankkiminen tapahtuu pääosin seurojen puolelta. Pelaajat saavat tehdä myös henkilökohtaisia sponsorisopimuksia, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa seurojen tekemien sopimusten kanssa. Esimerkiksi jos seuran sponsori on Koff, pelaaja ei voi tehdä yhteistyötä Olvin kanssa. Yksittäinen jääkiekkoilija on kui-

LexPress

19


tenkin harvoin niin haluttu mainoskasvo kuin yksilöurheilija, ellei kyseessä sitten ole poikkeuksellisen valovoimainen persoona. Pelaaja-agentti ja juridiikka

Koivunen ei pidä juridista koulutusta välttämättömänä, mutta kylläkin ehdottomana plussana agentin työlle. Seurojen puolelta puuttuu usein juridista asiantuntemusta. SM-liigassa on käytössä kaavamuotoiset pelaajasopimukset, ja seuroilta puuttuu usein sopimusoikeudellista asiantuntemusta muun ohella sen suhteen, että erityissopimus kumoaa yleissopimuksen. Asioista ei uskalleta sopia kaavoista huolimatta toisin, mikä voi aiheuttaa ristiriitoja. Entä mitä muita juridisia ongelmia pelaaja-agentti useimmiten kohtaa työssään? - Jos pelaajasopimus on tehty hyvin, niin ei juuri mitään, Koivunen sanoo naurahtaen ja jatkaa: - Tosissaan, hyvällä sopimuksella pystyy eliminoimaan ongelmat melko pitkälle. Pelaajasopimuksiin liittyen haasteena voi olla työsuhteisen sopimuksen tärkeimpien pointtien kirjaaminen ja niiden perusteleminen osapuolelle, jolla ei ole juridista asiantuntemusta. Myös tilanteessa, jossa sopimusta puretaan, voi syntyä ristiriitoja. Erityisen ongelmallinen voi olla tilanne, jossa jompikumpi osapuoli haluaa purkaa sopimuksen. Koivunen on yhdessä työntekijänsä varatuomari Samuli Sillanpään kanssa ollut vuonna 2006 mukana oikeudenkäynnissä välimiesoikeudessa asiakastaan koskevassa tämäntyyppisessä asiassa.

juuri agentit halutaan nähdä pelaajan riistäjinä, vaikka asia on aikalailla päinvastoin; agentti tekee pelaajalle työtä ilmaiseksi siihen saakka, kunnes pelaaja saa ensimmäisen sopimuksensa ja siihen sisältyvää palkkaa. Agentti tietää myös pelaajien yleisen palkkatason sekä seurojen yleiset toimintatavat ja kykenee siten palvelemaan pelaajaa tämän edut huomioon ottaen. Varsinkin juniori-ikäiselle agentti voi olla hyvä perheen ulkopuolinen tuki urheilu-uralla. Agenttitoiminnan arviointilautakunnan tapaohjeissa kielletään alle 15-vuotiaiden pelaajien lähestyminen, sillä perheiden ja nuorten maailmaan ei haluta puuttua liikaa. Ikäraja oli aiemmin 16-vuotta, mutta sitä on jouduttu laskemaan siitä syystä, että seurat tekevät nykyisin monivuotisiakin sopimuksia vasta 15-vuotiaiden kanssa. - Minusta ei ole huono asia, että nuoretkin, 16-18-vuotiaat pelaajat käyttävät pelaaja-agentteja. Moni 18-vuotias on jo SM-liigatasolla tai ainakin sen kynnyksellä. Entä onko NHL:n työsulku vaikuttanut Koivusen työhön viime aikoina? - Ei ole vaikuttanut, sillä kaikilla asiakkaillani oli jo sopimukset. Jos asiakaskuntani olisi suurempi, voisi olla hyvinkin mahdollista että lisätyötä olisi ollut, hän toteaa ja kommentoi vielä työsulun vaikutuksia muiden liigojen pelaajiin: - Pelipaikan menettäminen tai peliajan merkittävä väheneminen ovat tottakai pelaajan kannalta hankalia asioita, mutta ymmärrän toisaalta esimerkiksi SM-liigaseurojen halun ottaa NHLpelaajia kokoonpanoihinsa.

Apuna urheilijalle

Vaikka Koivusen mielestä juridinen apu ei ole pelaajan kannalta välttämättömyys agenttisuhteessa, hän näkee oikeana pelaajien auttamisen sen suhteen, että pelaaja saa oikeudenmukaisen palkan tekemästään työstä. Monesti

20

LexPress


URHEILUA

LAKIMIEHEN SILMIN

U r h e i l u o i k e u s o n y k s i u u s i s t a , j a t k u va s t i k e h i t t y v i s t ä oikeudenaloistamme. Urheiluoikeudessa onkin kyse koko oikeusjärjestyksen vaikutuksesta urheiluun. Mutta mitä tämä rajoiltaan vielä määrittelemätön oikeudenala varsinaisesti pitää sisällään? Millaisia urheiluoikeudellisia toimeksiantoja lakimiehet hoitavat? Millaista sääntelyä alaan sisältyy? Millainen on urheiluoikeuden tulevaisuus oikeudenalana Suomessa? LexPressin haastateltavana oli kaksi entistä lexiläistä, jotka nykyään työskentelevät lakimiehinä urheiluoikeuden parissa. Tuomas Näsi ja Kimmo Suominen kertoivat urheiluoikeuteen perehtyneen lakimiehen arjesta ja siitä, miten kiinnostus urheiluoikeutta kohtaan aikoinaan heräsi. Teksti: Annika Falben, Kuvat: Tuomas Näsi ja Kimmo Suominen EI MIKÄÄN PENKKIURHEILIJA

Tuomas Näsi päätyi lukemaan oikeustiedettä kaupallisten opintojen jälkeen, sillä hän kaipasi vielä lisää opiskelullisia haasteita. Valmistumisen jälkeen Näsi työskenteli pörssiyrityksen liiketoimintayksikössä, mutta nykyään hän luo uraansa juristina asianajotoimisto Spartax Oy:ssä Helsingissä. Näsi kertoo viihtyvänsä asianajotehtävissä hyvin ja hakeutuminen juristiksi onkin hänen mukaansa osoittautunut oikeaksi valinnaksi. - Nykyisiin tehtäviini asianajotoimistossa kuuluu monien muiden toimeksiantojen lisäksi urheilujuridiikan toimeksiantojen hoitaminen. Toimistomme hoitaa urheilujuridiikan toimeksiantoja varsin paljon, mutta paljon muu-

22

LexPress

Kuvassa Tuomas Näsi


takin siis tehdään, Näsi toteaa. Näsi on ollut lapsesta asti kiinnostunut urheilusta ja erityisesti pikajuoksuuran kautta urheileminen ja siihen liittyvät asiat ovat olleet merkittävässä roolissa hänen elämässään. Elinikäinen kiinnostus urheilua kohtaan herätti luonnollisesti myös vastavalmistuneen juristin kiinnostuksen urheiluoikeutta kohtaan. Vaikka Näsi lopetti kilpauransa opiskeluiden loppuvaiheilla ollessaan 26-vuotias, hän edelleen käyttää vapaaaikansa kaikenlaisten liikunnallisten harrastusten parissa. Lisäksi Näsi on toiminut urheiluseuransa Hesingin KisaVeikkojen johtokunnassa ja tätä kautta yrittänyt omalta osaltaan edistää yleisurheilukulttuurin hyvinvointia Suomessa. - Käytän kuitenkin vapaa-aikani mieluummin itse urheillen kuin toisten urheilemisesta seuraten eli penkkiurheilijana en ole enää kovinkaan fanaattinen, Näsi selventää. OIKIKSEEN SATTUMALTA

Kimmo Suomisella ei puolestaan lukion jälkeen ollut mitään ajatusta siitä, mitä hän haluaisi tulevaisuudessa tehdä työkseen ja Suominen päätyikin lukemaan oikeustiedettä ihan sattumalta. - Selailin erilaisia hakuoppaita sekä haastattelin eri ammattien edustajia ja päädyin oikikseen sitä kautta, että uskoin sen avaavan portteja moniin erilaisiin ammatteihin, Suominen kertoo. Oikeustieteellisen lisäksi Suominen on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta. Valmistumisen jälkeen Suominen on toiminut koko työuransa asianajoalalla siirtyen ensin pienen yhden miehen toimiston kautta oikeusaputoimistoon. Nykyään Suominen työskentelee Helsingissä asianajotoimisto Bützow Oy:ssä, joka on iso yritysjuridiikkaan keskittynyt toimisto. Vapaa-aikanaan muun muassa laskettelua, kalastusta ja moottoripyöräilyä harrastava Suominen on aina ollut innokas ja aktiivinen urheilun seuraaja ja sitä kautta kiinnostus urheiluoikeutta kohtaan alun perin syntyikin.

Kuvassa Kimmo Suominen

- Urheiluoikeudessa kiinnostaa myös se, että urheiluoikeus ei ole varsinaisesti mikään ”oikea” oikeudenala, vaan tietty näkökulma ja lähestymistapa monilla eri oikeudenaloilla ilmeneviin oikeudellisiin ongelmiin, joissa urheilun erityispiirteet tulevat harkittavaksi, Suominen lisää. URHEILUOIKEUDELLISIA TOIMEKSIANTOJA

Urheiluoikeutta ei Suomessa vielä pidetä varsinaisena oikeudenalana ja urheiluoikeudelliset toimeksiannot ovatkin usein yhteydessä muihin oikeudenaloihin liittyviin kysymyksiin. - Toimeksiantoihin liittyy tyypillisimmillään sopimus-, vero-, yhtiö-, työ- ja yhdistysoikeudellisia piirteitä, Näsi tarkentaa. Asiakkaina puolestaan on urheilijoita, valmentajia, managereita, sponsorointiyhtiöitä sekä lajiliittoja ja tapahtumajärjestäjiä. Suominen kertoo kokemuksestaan, että toimeksiannoista tyypillisimmät liittyvät urheilijan tapaturma- ja eläkevakuutuskorvauksista nouseviin riitoihin. Urheilija on loukkaantunut ja vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta

LexPress

23


urheilijalle aiheutunutta vahinkoa. - Muut tyypilliset asiat liittyvät esimerkiksi urheiluseurojen ja –järjestöjen tekemiin päätöksiin, kuten arvokilpailuvalintoihin, yhdistyksistä erottamisiin, pelaajien edustuskelpoisuuteen ja kilpailukieltoihin. Lisäksi urheilijoiden ja valmentajien erinäiset sopimukset ja työsuhdeasiat työllistävät sekä satunnaisesti voi olla kaikenlaista muutakin kuten esimerkiksi sopupeliasioita, Suominen toteaa. URHEILU VAATII NOPEITA RATKAISUJA

Molemmat haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että urheiluoikeudellisten toimeksiantojen kanssa vain harvoin joudutaan ratkomaan asiaa yleisissä tuomioistuimissa. Suominen kuitenkin mainitsee, että urheilijan tapaturma-asioita käsitellään usein vakuutusoikeudessa. Myös urheilun oikeusturvalautakuntaa käytetään vaihtoehtoisena riitojenratkaisufoorumina. - Toki joitain työsuhde- ja sopimusriitoja käsitellään myös yleisissä tuomioistuimissa. Samoin urheiluun liittyviä rikosasioita kuten sopupeliasioita, dopingrikoksia ja otteluväkivaltaa käsitellään silloin tällöin oikeudessa, Suominen kertoo. - Urheiluoikeudelliset riita-asiat ratkaistaan usein sovinnollisesti osapuolten välillä. Yleiset tuomioistuimet ovat pääsääntöisesti aivan liian hitaita ja kankeita urheilun parissa toimiville osapuolille. Mikäli riidan seurauksena urheilija ei pääse urheilemaan tai tapahtumaa ei päästä järjestämään ennen kuin riita on ratkaistu, ei tällaisessa tilanteessa ole mahdollista jäädä odottamaan käräjäoikeuden tuomiota asiassa, Näsi selventää. URHEILUOIKEUS SUOMESSA VIELÄ LAPSEN KENGISSÄ

Varsinaista urheiluoikeudellista lainsäädäntöä on Suomessa vielä hyvin

24

vähän. Yhdeksi säännökseksi Suominen mainitsee urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain. Urheiluoikeudellinen sääntely perustuukin pitkälti lajiliittojen ja vastaavien urheilujärjestöjen luomiin sääntöihin. - Muuten noudatetaan yleistä lainsäädäntöä, johon urheilun erityispiirteet tuovat omat haasteensa, Suominen lisää. Näsi ja Suominen ovat molemmat sitä mieltä, että urheiluoikeuden merkitys Suomessa tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Näsi huomauttaa kuitenkin, että oikeudenalan kehittyminen oikeustieteessä on tyypillisesti suorastaan tuskallisen hidasta. - Ammattilaisurheilussa eli siinä showbisneksessä, jota raha pyörittää, alan juridisoituminen on jo melko pitkällä. Sen sijaan kansallisen tason urheilussa, joka Suomessa perustuu vielä merkittäviltä osin amatööripohjaiseen toimintaan, juridiikan ja urheilun raja on vielä erittäin hahmottumaton ja toiminnan juridisoituminen lapsen kengissä, Näsi toteaa. Suominen puolestaan arvioi, että ennen ns. urheilun autonomiaan kuuluneita asioita joudutaan entistä enemmän pohtimaan yleisen lainsäädännön näkökulmasta. Ammattiurheilu ja raha, joka Suomessa urheilussa liikkuu, tulee tulevaisuudessa lisääntymään, mikä osaltaan nostanee urheiluoikeuden merkitystä. Suominen kuitenkin epäilee, että Suomeen ei ihan lähitulevaisuudessa ole kuitenkaan tulossa pelkästään urheiluoikeuteen tai esimerkiksi pelkkään jalkapalloon keskittyneitä asianajotoimistoja, kuten Italiassa. Näsi jää lopuksi pohtimaan myös sitä, miksi urheilun toimijoiden ajatusmaailmassa on rakennettu melko vahva olettama siitä, että juridiikka ja urheilu eivät kuuluisi yhteen. - Hartain toiveeni urheiluelämän ja oikeuden yhteenliittymässä olisikin, että myös urheilun maailmassa pacta sunt servanda –periaatetta alettaisiin noudattamaan kaikkien toimijoiden osalta, kaikissa tilanteissa, Näsi miettii.

LexPress


LexPress

25


26

LexPress


Urheilun kansainvälinen välimiestuomio-oikeus The Court of Arbitration for Sports (CAS), eli suomalaisittain urheilun pysyvä kansainvälinen välimiesoikeus on New Yorkin konvention mukaisesti perustettu tuomioistuin, jonka tuomiot ovat lainvoimaisia ja ulosottokelpoisia antamishetkestä lähtien. CAS on perustettu vuonna 1984 ja sen päämaja sijaitsee Sveitsin Lausannessa lähellä Geneveä. Lisäksi sillä on toimipisteet Sydneyssä ja New Yorkissa. Kansainvälinen välimiesoikeus työllistää noin 300 juristia ympäri maailmaa lähes sadasta eri valtiosta. Yksi välimiestuomareista on turkulainen Mika Palmgren, jolta Lexpress pääsi utelemaan lisätietoa CAS:n toiminnasta. Palmgren on toiminut välimiestuomarina vuodesta 2003 lähtien ja toimeksiannot vievät Palmgrenin ulkomaille noin 40-50 päiväksi vuodessa. Siviilityökseen hän toimii kuitenkin muissa tehtävissä ja urheiluoikeudellisia toimeksiantoja hän paahtaa lähinnä muun työn ohella. Teksti ja kuva: Noora Mäki

Mika Palmgren ajautui urheiluoikeiden pariin oikeastaan sattuman kautta. Hän muistelee ensikosketuksensa urheiluoikeuden parissa olleen jollekin urheiluohjelmalle 90-luvulla antamansa tv-haastattelu, jonka jälkeen hän on vuosien varrella tutustunut urheiluoikeuteen yhä syvällisemmin. Turkulainen juristi kuvailee urheiluoikeutta mielenkiintoiseksi alaksi, joka usein virheellisesti mielletään muista oikeudenaloista irralliseksi kokonaisuudeksi. Todellisuudessa urheilu on liiketoimintaa, jossa pyörivät isot rahat ja monimutkaiset sopimuskuviot. Konkreettisen esimerkin antaakseen Palmgren muistelee urheiluun liittyvän liiketoiminnan olleen jonkin aikaa sitten muutamia vuosia Italiassa niin suuri, että

BKT:ssa mitattuna kyseessä oli valtion neljänneksi suurin teollisuudenala. Välimiestuomarit ovat juristeja, jotka ovat perehtyneet urheiluoikeuden saloihin. Palmgren paljastaa urheiluoikeuden soveltamisen rakentuvan kuitenkin pitkälti sopimus-, työ- ja kilpailuoikeuden yleisten oppien varaan. Tärkeää on lisäksi ymmärtää urheiluelämän itsesääntelyä ja rahavirtoja. Palmgren onkin toiminut monipuolisesti muun muassa pelaajayhdistyksen lakimiehenä ja puheenjohtajana, Suomen FIFA:n pelaaja-agenttina, erilaisissa lainsäädäntötyöryhmissä, urheilun oikeusturvalautakunnassa sekä asiantuntijana ja luennoitsijana useilla forumeilla. Väli-

LexPress

27


miestuomariksi hänet nimitettiin CAS:n edustajiston toimesta. Edustajisto valitsee välimiestuomarinsa pääsääntöisesti globaalien urheilujärjestöjen ehdotuksien perusteella.

osapuolten välillä. Suullinen todistelu ja argumentointi vastaanotetaan varsinaisessa pääkäsittelyssä Sveitsissä, jonne kaikki osapuolet ovat velvollisia saapumaan. Niin sanotussa Ad Hoc-tyyppisessä välimiesmenettelyssä kuuleminen voi tapahtua kisapaikalla kuten esimerkiksi Olympialaisissa. Palmgren on toiminut tässä roolissa esimerkiksi jalkapallon MM-kisojen 2010 (Etelä-Afrikka) ja Jalkapallon EM-kisojen 2012 (Puola ja Ukraina) välimiehenä.

Ennen varsinaista Sveitsissä järjestettävää pääkäsittelyä Palmgren perehtyy jutun taustoihin, tutkii esteellisyyskysymykset, hankkii usein käännöksiä asiakirjoista ja toimii tiiviissä yhteistyössä muiden juttua ratkaisevien välimiestuomarien kanssa. Valmistelu Välimiesoikeudessa prosessi on on tärkeä osa prosessia, sillä osapuolten lennettyä Sveitsiin asia pyritään ratkai- kestoltaan yleisiä tuomioistuimia semaan yhtäjaksoisessa käsittelyssä. CAS nopeampaa. Ratkaisu annetaan yleenkäsittelee juttuja laidasta laitaan, kunhan sä 6-9 kuukauden kuluessa kanteen vireilletulosta. CAS:n niillä on jonkinlainen tuomiot julistetaan sulkytkentä urheilumaajetuin ovin ja ne ovat ilmaan. Varsin tavallisia ovat erimielisyydet ”Urheilun maailma pääsääntöisesti salaisia. Muutoksenhakumahsiirtokorvauksista ja onmuuttumassayhä dollisuutta tuomioihin pelaajasopimuksista, lähtökohtaisesti ole, doping-käsittelyt sekä sopimusoikeudelli- eivaan ratkaisut sitovat erilaiset kurinpitoranosapuolia välittömästi. gaistusriidat ja vahingosemmaksi ja Ratkaisu rakennetaan korvauskanteet. Tämän vaativammaksi.” mahdollisuuksien mulisäksi välimiestuomiokaan kansainvälisen tai oikeus voi pyynnöstä osapuolten kansallisen antaa neuvoa-antavia, lainsäädännön mukaiosapuolia ei-sitovia tulsesti. Mikäli sovellettakinnallisia lausuntoja. vasta laista ei päästä välimiesoikeudessa Menettelyllisesti CAS noudattaa sopuun, sovelletaan viime kädessä Sveitkansainvälisen välimiesoikeuden sin siivilioikeudellisia lakeja. Palmgren normistoa ja ratkaisee jutun pääsääntöi- toteaa eri lakien yhteensovittamisen sesti kolmen tuomarin kokoonpanossa. olevan usein haasteellista ja erityisesti Edellytyksenä on kummankin osapuolen ongelmiin törmätään Sveitsin lakien ja kirjallinen suostumus asian käsittelyyn EU-oikeudellisten säännösten ristiriivälimiesoikeudessa. Lyhykäisyydessään tatilanteissa. Myös pohjoismaiden ja prosessi alkaa kantajan nostaessa kan- anglo-saksisten valtioiden hyvin erilaiteen ja nimetessä välimiesehdokkaansa. nen suhtautuminen muun muassa vahinTämän jälkeen vastaajalla on mahdolli- gonkorvausoikeudellisiin käytäntöihin suus tehdä oma ehdotuksensa ja lopuksi saattaa venyttää tuomion antamista. joukkoa täydennetään vielä kolmannella Tulevaisuudessa Palmgren näkee CAS:n ehdottamalla välimiestuomarilla, joka toimii usein paneelin puheenjohtaja- urheiluoikeuden asiantuntijoiden na. Kirjallisessa valmistelussa turvaudu- tarpeen lisääntyvän ja urheilun oikeustaan viestittelyyn, videoneuvotteluihin suhteiden monimutkaistuvan. Urheilun sekä puheluihin välimiestuomarien ja maailma on muuttumassa yhä sopimus-

28

LexPress


oikeudellisemmaksi ja vaativammaksi. Lisäksi on otettava huomioon urheiluoikeuden tyypilliset erityispiirteet ja niiden kehittyminen sekä ymmärrettävä urheilun itsesääntelyn normatiiviset vaikutukset ja niiden törmääminen lainsäädännön kanssa. Uusia ongelmia juristien ratkottaviksi syntyy jatkuvasti. Tällä hetkellä kuumia puheenaiheita alalla ovat immateriaalioikeuksien käyttö kollektiivisesti kaupallisiin tarkoituksiin ja niiden myynti sekä muun muassa vedonlyöntibisneksen kehitys ja ottelumanipulaatio. Suomessa riidan osapuolten lukumäärä on kasvanut perinteisestä kahden osapuolen riidasta useamman partin väliseksi, mikä on johtanut oikeussuhteiden monimutkaistumiseen sekä vaikeuttanut kysymyksiä oikeuden haltijasta ja edelleenluovutuksesta. Kuvassa Mika Palmgren

LexPress

29


U R H E I L U N

OIKEUSTURVALAUTAKUNTA JA SEN JÄSEN, ANTTI AINE Mikä on urheilun oikeusturvalautakunta ja mitä se tekee? Muun muassa näihin kysymyksiin LexPress antaa vastauksen saatuaan kunnian haastatella turkulaista oikeustieteen tohtoria ja varatuomaria Antti Ainetta, joka toimii tällä hetkellä Helsingissä urheiluoikeuden professorina sekä urheilun oikeusturvalautakunnan jäsenenä. Teksti ja kuva: Jenni Heurlin MIKSI JUURI OIKEUSTIEDE JA URHEILUOIKEUS?

kiinnostaa erityisesti se, että kyseessä on kasvava oikeudenala, jonka kehitykseen pääsee hyvinkin konkreettisesti vaikuttamaan. Oikeudellisilla kysymyksillä ja asiantuntemuksella on entistä isompi merkitys urheilussa niin lajiliitoissa kuin seuroissakin. - Jos siihen keskusteluun pystyy tuomaan uutta tietoa, on se tietysti arvokasta, lisää Aine.

Kipinä oikeustieteeseen Antti Aineella syttyi jo yläasteaikoina, ja lukiossa valinta alalle hakeutumisesta vain selventyi. - Oikeustiede oli se, mitä halusin tulla lukemaan ja näin hyödyntämään niitä lahjoja, joita itsellä mahdollisesti on. Kuva oikeustieteestä on varmasti vuosien varrella muuttunut, mutta MIKÄ ON URHEILUN kiinnostus siihen on edelleen säilynyt, OIKEUSTURVALAUTAKUNTA? selventää Aine. Urheiluoikeuden pariin Aine päätyi Urheilun oikeusturvalautakunta on kilpailu- ja sopimusoikeuden sekä oman urheilun sisällä oleva riippumaton valituurheilutaustansa kautta. Useimmilla selin, jonne voidaan valittaa lajiliittojen urheiluoikeuden tuttekemistä päätöksistä. Valitkijoilla on oma tulotajana voi olla urheilija sekä kulmansa aihepiiriin. ”Tässä näkyy tämä muu luonnollinen henkilö Aine itse on tarkasteltai yhteisö, jonka oikeuteen lut alan yleisiä oppe- yhteiskunnanoikeudel- tai etuun valituksen kohteeja lähinnä kantavien listuminen: ihmiset na oleva asia vaikuttaa. periaatteiden osalta Lautakunnan perustasekä suhteessa perus- tietävätyhäparemmin misen taustalla 1990-luvun oikeusjärjestelmään. alussa oli pitkälti ajatus siiNäkökulma alaan on oikeutensa ja pitävät tä, että urheilussa ilmeneviä kuitenkin aikojen ku- niistä kiinni”. riitoja ei välttämättä vietäisi luessa laajentunut. Uryleisiin tuomioistuimiin tai heiluoikeudessa häntä välimiesoikeuksiin, vaan

30

LexPress


LexPress

31


niihin löydettäisiin puolueeton ratkaisu urheilun sisällä. Lautakunnassa ei kuitenkaan voida ottaa käsiteltäväksi asiaa, joka on jo tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa vireillä. Urheilun oikeusturvalautakunnan päätökset ovat muodollisesti suosituksia. On lajiliittojen harkinnassa, noudattavatko he niitä. Lähes poikkeuksetta lautakunnan päätöksiä kuitenkin noudatetaan. Oikeusturvalautakunnan jäsenillä on paitsi oikeustieteellinen koulutus, mutta myös urheilun tuntemusta. Jäseniä lautakunnassa on puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia lisäksi vähintään 17. Edelleen lautakunnalla on kaksi sihteeriä, jotka valmistelevat lautakunnan käsiteltäväksi tulevat jutut. Lautakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kaksi muuta jäsentä ovat saapuvilla.

- Henkilöt, jotka ovat yksittäisessä asiassa lautakunnan kokoonpanossa, eivät saa olla tekemisissä käsiteltävän asian eivätkä lajiliiton kanssa, vaan heidän pitää tulla lajin ulkopuolelta, lisää Aine, joka on ollut urheilun oikeusturvalautakunnassa mukana vuodesta 2004. Hänellä on meneillään siis jo kolmas nelivuotiskausi. MINKÄLAISIA TAPAUKSIA LAUTAKUNTA RATKOO?

Vuodessa urheilun oikeusturvalautakunta ratkaisee tällä hetkellä keskimäärin 20 juttua, ja niiden vaihtelevuus on hyvinkin laajaa. Lautakunnassa tulee ratkaistavaksi niin huippu-urheilua koskevia tapauksia kuin myös junioriurheilua koskeva tapauksia. Tyyppiesimerkkinä junioreita koskevasta tapauksesta on juttu, jossa erotuomari on tehnyt määrätynlaisen ratkaisun, ja päätöksestä, joka pohjautuu Kuvassa Antti Aine

32

LexPress


tähän erotuomarin raporttiin, on valitettu lajiliiton sisällä ja sen jälkeen viety urheilun oikeusturvalautakuntaan. Perustyyppejä lautakunnassa ovat myös doping-asioissa määrättävät seuraamukset sekä arvokisavalinnat, joissa lautakunnan toimivalta on kuitenkin rajattu selvien valintakriteerien sivuuttamiseen tai päätöksen syrjivyyteen. - Itse olen ollut mukana muun muassa jalkapallotapauksissa, jotka ovat koskettaneet Veikkausliiga-joukkueita, mainitsee Aine. Urheilun oikeusturvalautakunnasta ei voi siis puhua pelkästään huippu-urheilun lautakuntana, vaan koko urheilun kirjo on esillä. - Tässä näkyy tämä yhteiskunnan oikeudellistuminen: ihmiset tietävät yhä paremmin oikeutensa ja pitävät niistä kiinni. Se heijastuu juttumäärien kasvamisena lautakunnassa, kertoo Aine. MIKÄ TAPAUKSISSA VIEHÄTTÄÄ?

- Mielenkiintoisinta tapauksissa on oikeudellinen ongelma, sen soveltaminen sekä ratkaiseminen. Osittainhan kysymykset ovat sellaisia, jotka toistuvat, mutta aina kun nousee uusi näkökulma tiettyyn kysymykseen, herättää se mielenkiintoa, selostaa Aine. MINKÄ TAKIA URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA ON TÄRKEÄ?

Urheilussa on hyvinkin monenlaisia intressejä, osittain isoja kaupallisia intressejä, mutta myös yksittäisen urheilijan oikeusasemaan liittyviä näkökohtia. Päätökset, joissa vaikutetaan näihin intresseihin ja yksilöihin, ovat sellaisia, joista on voitava valittaa ja saattaa ulkopuolisen tahon arvioitavaksi. - Lautakunta antaa riippumattoman, mutta toivoakseni asiantuntevan reitin käsitellä näitä asioita ja saada ikään kuin yksittäisen lajin ulkopuolinen näkemys siitä, mikä on perusteltua kussakin tapauksessa. Lautakunnan toiminta ei siis perustu lainsäädäntöön, vaan on urheilun keskusjärjestöjen aikoinaan perustama. Uskon että lautakunta paikkansa on ansainnut, Aine lisää.


34

LexPress


Tutkimusintressinä

d o p i n g i n

rikosoikeudellinen sääntely

Essi Kinnunen istahtaa lounastunnillaan Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kahvilaan ja kieltää heti alkuun teitittelemästä. Hän on tällä hetkellä tekemässä auskultointia tuomioistuimessa. Lounaaksi valikoituu jauhelihapihvit, joita haastateltavani koettaa urheasti saada syötyä samalla kun urkin tietoja hänen taustastaan. Kertoisitko vähän alkuun itsestäsi, käräjänotaari Kinnunen? Teksti: Susanna Suokanto OPISKELUSTA

-Muutin Turkuun opiskelemaan vuonna 1991 ja valmistuin loppuvuodesta 1996. Urheiluoikeuden pariin päädyin sattumalta. Opintojeni loppuvaiheessa Helsingin ja Turun yliopistolla oli vireillä yhteinen urheiluoikeudellinen projekti ja urheiluoikeus oli muutoinkin ajankohtainen, uusi ala Suomessa tuolloin. Olin jo hakenut auskultointipaikkaakin tuomioistuimesta, kunnes eräänä päivänä huomasin Calonian aulassa ilmoituksen urheiluoikeuden tutkimuksesta. Aihe vaikutti jännittävältä, ja niin päätin tarttua siihen. Hän suhtautui kuitenkin aluksi skeptisesti oikeudenalaan. Kinnunen joutui perustelemaan itselleen, miksi urheiluoikeus on vakavasti otettava oikeudenala. Hän on kuitenkin ollut hyvin tyytyväinen päätökseensä, sillä kyseistä aihetta on ollut mukava opettaa, ja se tarjoaa haastetta uuden näkökulman kautta. Siihen perehtyvä joutuu pohtimaan, miten tuttuja oikeussääntöjä tulee lähestyä ja tulkita urheilun perspektiivistä. Mielikuva siitä, että urheilu olisi oikeudellisesti ”vapaata aluetta” ei pidäkään paikkaansa.

URHEILUOIKEUDESTA

Urheiluoikeutta on vaikea lokeroida mihinkään tiettyyn laatikkoon, sillä se pitää sisällään monia eri vaikutteita eri oikeudenaloista. -Urheiluoikeus itsessään on melko löyhä sateenvarjokäsite: se ei ole sillä tavalla itsenäinen oikeudenala kuin esimerkiksi prosessioikeus on. Toimintaympäristö on niinikään merkittävä tekijä. Kaikki liittyy siihen, miten urheilu on muuttunut eli kaupallistunut, viihteellistynyt ja oikeudellistunut. Nyt pinnalla ovat etenkin talouselämään liittyvät kysymykset. Kinnunen nimeää ajankohtaisiksi puheenaiheiksi

LexPress

35


sopupelaamisen ongelmat, vedonlyönnin sekä työoikeudelliset ja sopimusoikeudelliset kiistat. Tavalliselle tallaajalle urheiluoikeus tuo mieleen ehkä ensimmäisenä kytkennän rikosoikeuteen ja väkivaltaan. Kun kysyn Kinnuselta syyskuisesta välikohtauksesta European Trophy –pelissä, jossa Ville Peltonen ja Semir Ben-Amor ottivat yhteen, hän haluaa muotoilla kysymyksen uudelleen. -Kysy mieluummin, miksi tällaisia karkeita ylilyöntejä ei tulisi käsitellä tuomioistuimessa. En nimittäin näe siihen mitään estettä. Ei ole oikein, jos kansalaisille tulee käsitys, että jääkiekkokaukalo neutralisoisi teot, jos kyse on näinkin karkeista tapauksista. Yhteiskunnassamme tehdään muutenkin väkivallan vastaista työtä ja puuttumattomuus tällaisiin asioihin olisi ristiriidassa tämän ajatusmallin kanssa. VÄITÖKSESTÄ

Uraansa hän ei ole muutenkaan liiemmin suunnitellut etukäteen. Tällä hetkellä tuomioistuintyöskentely tuntuu mielekkäältä, ja tuomarin roolin ohella hän olisi mahdollisesti halukas kokeilemaan syyttäjänkin paikkaa. Tutkijan uran pariin palaaminen on sekin mahdollinen vaihtoehto. Jatkan hänen ruokailun häiritsemistä kysymällä kokemuksia väitöskirjan tekemisestä, johon Kinnunen vastaa empimättä: antoisaa ja mielenkiintoista. -Väittelin dopingrikoksista, koska ne puhuttavat ihmisiä paljon, ja kyse on niin sanotusti ikuisuusongelmasta. Osin olin myös utelias selvittämään, mitä rikosoikeudella on aiheen kanssa tekemistä. Dopingrikokset nimittäin lisättiin rikoslakiin vuonna 2002. Siinä kriminalisoidaan maahantuonti, valmistaminen ja levittäminen, muttei käyttöä. Kyseenalaistin väitöksessäni muun muassa sen, tarvitsemmeko ylipäätään rikosoikeudellista sääntelyä dopingin suhteen. -Urheilun sisäinen sääntely on tullut lähemmäksi oikeudellista sääntelyä, mutta parantamisen varaa löytyy edelleen kirjoittamistavan täsmällisyyden osalta. Urheilijan oikeusturva tulisi ottaa yhä

36

paremmin huomioon. Rangaistuksiin ja rangaistavuuteen liittyy lisäksi kiistoja. On tietyllä tapaa kaksinaismoralistista paheksua ja jopa rangaista esimerkiksi urheilijan hormoninkäyttöä, joka vasta myöhemmin hänen kilpauransa jälkeen säädetään kielletyksi. DOPINGISTA

Kinnusen mukaan vaarana on, että dopingin rikosoikeudellinen sääntely näyttäisi tarkoittavan samaa kuin urheilun sisäinen sääntely ”tavalliselle kansalaiselle”, vaikka näinhän ei ole. Rikosoikeudellinen sääntely kohdistuu hänen mukaansa enemmänkin saman tyyppisiin asioihin kuin huumausaineiden sääntely. -Lainsäätäjälle on haastavaa perustella se, miksi hormonien käyttö on erotettu tällä tavalla omaksi kokonaisuudekseen. -Lainsoveltajalle ongelmia puolestaan tuottavat samantapaiset asiat kuin huumausaineidenkin osalta: eri aineiden tunnistaminen ja nimeäminen sekä maahantuontiin liittyvät ratkaisut siitä, onko kyse hormonin omasta käytöstä vai levittämisestä. Mutkikkaaksi lain soveltamisen tekevät myös rajanveto hallussapidon ja levittämisen suhteen sekä yleisesti näyttöön ja määrään liittyvät kysymykset. Lisäksi erottelu lääkekäytön ja dopingin välillä on toisinaan hankalaa, hän pohtii. Seuraavaksi tulisi Kinnusen mukaan arvioida, onko kaikista vaarallisimmat ja terveydelle haitallisimmat hormonit jo luetteloitu laissa vai tulisiko listaa laajentaa dopingaineiden monipuolistuessa. Kielletyt aineet on rajattu lainsäädäntövaiheessa anabolisiin steroideihin. -Tulisiko epo-hormoni lisätä luetteloon, hän kysyy. Lounashetki alkaa lähestyä loppuaan. Tiedustelen vielä käräjänotaarin omaa urheilutaustaa ja jätän urheiluoikeudelliset kysymykset sillensä. Vaikka Kinnunen ei itse ole harrastanut kilpaurheilua, kategorisoisi hän itsensä kuntoliikkujaksi. -Penkkiurheilu on myös mieleeni. Katson ainakin suurimmat arvokisat aina televisiosta, hän tunnustaa.

LexPress


LexPress

37


38

LexPress


SPONSORISOPIMUKSET URHEILIJAN NÄKÖKULMASTA HAASTATTELUSSA VUODEN NAISYLEISURHEILIJA Urheilijan päivä koostuu aivan tavallisista asioista, kuten koulusta ja harjoituksista. Jotta pystyisi keskittymään täysillä itse treenaamiseen, on oltava sponsoreita mahdollistamassa se. LexPress pääsi haastattelemaan vuoden 2012 naisyleisurheilijaa sekä Suomen ennätyksen haltijaa, porilaista Nooralotta Neziriä muun muassa siitä, miten sopimukset syntyvät ja miksi ne ovat niin elintärkeitä. Teksti: Jenni Heurlin Kuva: Nooralotta Neziri KUKA HÄN ON?

televisioaikaa kisoissa.

Porissa asuva, puoliksi makedonialainen ja Turun urheiluliittoa edustava 20-vuotias aitajuoksija Nooralotta Neziri on nuoresta iästään huolimatta saavuttanut jo Nuorten Euroopan mestaruuden, Suomi-Ruotsi-maaottelun voittoja ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, hän juoksi kesällä Suomen ennätyksen 100 metrin aidoissa. Tällä hetkellä hän harjoittelee jopa kaksi kertaa päivässä, mielessä maaliskuun EM-hallikilpailut Göteborgissa sekä Tampereen nuorten Euroopan mestaruuskisat. Jos kehitys jatkuu yhtä nousujohteisesti kuin tähänkin asti ja ilman loukkaantumisia, keväällä voi olla ensimmäistä kertaa mahdollista pärjätä kunnolla aikuisten tasolla. Lisäksi Neziri aloitti tänä syksynä opinnot Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä.

Nykyään Nezirillä on manageri, joka alan ammattilaisena ja asiantuntijana pitää huolen, että sponsorisopimuksen sisältö on selvä ja urheilijan oikeudet turvattu. - Vaikka manageri tietysti vie tietyn osan sponsorituloista, pidän managerin palkkaamista hyvänä valintana, ettei tule esimerkiksi yllättäviä käänteitä tai velvollisuuksia sopimuksen taholta.

SPONSORIEN HANKKIMINEN

Ennen tätä syksyä Nooralotta Neziri hoiti itse urheilun päälle sponsorien hankinnan ja sopimusten tekemisen. Hän kertoo sponsorien saamisen tänä päivänä olevan todella hankalaa, varsinkin, jos urheilija ei ole saanut paljon

SPONSOROINNIN TUOMAT VELVOITTEET

Vielä sponsorisopimukset eivät vaadi häneltä kovin paljon, sillä niiden summatkaan eivät ole niin suuria kuin korkeimmalla huipulla. Se, mitä sponsori haluaa vastineeksi, riippuu todella paljon avustusta tarjoavasta yrityksestä. - Lähinnä se on sitä, että laitan merkin rintaan, ja kerran tai kaksi vuodessa on jokaisen sponsorin taholta esimerkiksi jokin tapahtuma, kuvaukset tai mainos. Välillä se on rankkaa, kun on lähdettävä Helsinkiin, mutta yleensä se on vain kivaa. Keväällä olin myös Soneran järjestämässä tapahtumassa pitämässä lapsille urheilukoulua.

LexPress

39


Lisäksi Neziri kertoo sopimuksien tuovan tiettyä vastuuta siitä, että mainokset todella näkyvät julkisuudessa esiintyessä. Urheilijan pitää myös huolehtia hyvästä käyttäytymisestä ja maineesta. Tämä ei kuitenkaan ole tuottanut ongelmia aina iloiseksi itseään luonnehtivalle Nezirille. APUA ARKEEN

Suomen Urheiluliitolta saa pientä tukea, kuten myös Olympiakomitealta. Nämä tuet jaetaan aina vuodeksi eteenpäin, joten ne ovat hyvin epävarmoja tukia esimerkiksi tuesta päättämisen aikaan tapahtuvan loukkaantumisen vuoksi. - Todella hienoa silti, että myös he tukevat. Kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön tuki on tärkein. Tuki menee valmennusrahastoon, josta se tulee arkeen käyttöön. Se on merkittävä apu, koska urheilun ja opiskelun lisäksi aikaa töissä käymiselle ei jää. Arjen avun lisäksi sponsorit ovat elintärkeitä esimerkiksi harjoitusleirien ja kisojen kannalta, jolloin ne mahdollistavat valmentajankin osallistumisen muun muassa matkakuluja maksamalla. SOPIMUKSIA KAIKENLAISTEN YRITYSTEN KANSSA

- Tiettyä alaa, jonka kanssa sopimuksia tehtäisiin, ei ole. Esimerkiksi Niken kanssa minulla on urheiluvaatesopimus, mikä tarkoittaa, että kisoissa en saa käyttää muita, kuin Niken vaatteita. Tietysti he mielellään näkisivät, että myös urheilulliset vapaaajan vaatteeni olisivat Niken. Lisäksi sponsorit ovat tarjonneet muun muassa auton käyttööni, rahallista avustusta valmennusrahastoon sekä urheiluravinteita. VALTION TUKEA URHEILIJOILLE

Saimme myös isyysvapaalla olevan kulttuuri- ja urheiluministerin erityisavustajan Jussi Saramon kommentoimaan aihetta. Hän kertoo urheilua tuettavan valtion taholta laajasti aina järjestöjen avustuksista liikuntapaikkarakentamisen tukiin, sekä ohjelmilla ja hankkeilla esimerkiksi Seuratoiminnan kehittämistuesta Liikkuva koulu- ja Kunnossa kaiken ikää- ohjelmiin. Paikallistason liikunnan tukeminen on kuntien vastuulla ja ne tukevatkin laajasti liikuntaa tarjoamalla esimerkiksi liikuntapaikkoja ja myöntämällä erilaisia avustuksia. Järjestöjen valtiolta saamista avustuksista noin puolet on myönnetty urheilun lajiliitoille. Lisäksi määrärahasta on myönnetty avustus Suomen Olympiakomitealle, joka on osan siitä jakanut edelleen lajeille valmennuksen tehostamiseen. Ministeriö on myös myöntänyt Olympiakomitealle erityisavustuksia liittyen huippu-urheilun kehittämiseen. Valtion talousarviossa on vuodesta 1994 lähtien ollut määräraha urheilijoille myönnettäviin valtion valmennus- ja harjoitteluapurahoihin. Tarkoituksena on, että apuraha antaa urheilijalle taloudellisen perusturvan ammattimaista harjoittelua ja valmentautumista varten. Valtion valmennus- ja harjoitteluapuraha on suuruudeltaan 10 000 tai 20 000 euroa vuodessa, ja se on veroton tuloverolain nojalla. Lisäksi valtion talousarviossa on määräraha liikunnan koulutuskeskusten avustuksiin, jolla ne muun muassa järjestävät urheilijoiden valmennukseen liittyvää koulutusta sekä urheiluseurojen ohjaajien, valmentajien ja seurahenkilöstön koulutusta yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. Avustamme myös Suomen Antidopingtoimikuntaa sekä liikuntalääketieteen keskuksia, joilla on kasvava määrä tehtäviä urheilijoiden terveydenhuoltoon liittyen.

40

LexPress


LexPress

41


Teksti: Maiju Hämäläinen, kuvat: Satu Majuri

Organisaatiomuutos ja uusi hallitus Mitä me kuntavaaleista, kun syksyn tiimellyksessä on valittu uunituore hallitus ensi kaudeksi! LexPress haastatteli tulevat päättäjät ja esitti heille samalla seuraavat kysymykset: 1. Terveiset itsellesi vuoden päähän? 2. Kerro tapahtuma/tilanne/olotila, jossa Lex-henki on omassa elämässäsi viimeksi konkretisoitunut?

42

LexPress


nakkeja vähän jokaisessa toimikunnassa ja haki seuraavana vuonna hallitukseen. Kulunut kausi onkin kuulemma ollut opiskelujen parasta aikaa. Puheenjohtajaajatuksen istuttamisesta hän sekä syyttää, että kiittää entistä yhdistysvaikuttaja T.Honkista. Valtteri odottaa innolla ensi vuotta, koska Lexin organisaatiomuutos astuu voimaan vuoden vaihteen jälkeen. Tavoitteena on saada enemmän uusi aktiivisia toimijoita ja viedä toimintaa avoimempaan suuntaan. Tietyllä tavalla kuulemma jännittää, miten homma lähtee pyörimään, mutta odotukset ovat korkealla. 1. En gång till... 2. Mielästäni joka syksyiset Toogat ovat Lex-hengen ruumiillistuma...

Valtteri Tapala, puheenjohtaja Raumalta kotoisin olevan puhiksen paheena lienee yhdistystoiminta. Fuksivuoden aikana Valtteri hoiteli pienempiä

Joel Karhula, talousvastaava Toisen vuosikurssin opiskelija on kotoisin kelluvien keksintöjen kylästä Savitaipaleelta Etelä-Karjalasta. Sanansa mittaisen miehen periaatteena on, että sovituista asioista pidetään kiinni. Talousvastaavan pesti oli itsestään selvä valinta. Hallitukseen veti halu vaikuttaa Lexin toimintaan ja erityisesti siihen, että Lexin talous on vankalla pohjalla myös jatkossa. Vuodesta Joel odottaa paitsi mielenkiintoista ja kiireistä, myös tutustumista uusiin ihmisiin. 1. Toivottavasti olet nauttinut vuodesta! Et osannut ennalta arvata, mitä kaikkea vuosi toikaan tullessaan. Sannalta ja Henriikalta jäi suuret saappaat täytettäviksi. Kahden vastuullisen pestin yhdistämisessä oli varmasti varsinkin alussa ajankäytöllisiä haasteita, mutta uskon, että selvisit niistä. Jätät pestin seuraajallesi varmasti haikein mielin, mutta ehkä sinun on aika palata Calonian lukusaliin. Toivottavasti sen ovi ei narise enää.

2. Päällimmäisenä mieleen tulee Iso-excu Dubliniin. Mukana oli iloinen ryhmä lexiläisiä, jotka viihtyivät yhdessä niin hostellilla etkoilla kuin kaupungin sykkeessäkin. Hyvähenkinen kuittailu puolin ja toisin piristi päivää heti aamusta alkaen.

LexPress

43


mukana kehittämässä Lexistä entistä hienompaa, avoimempaa ja kiinnostavampaa ainejärjestöä. Michellen mielestä kiinnostavaa on olla mukana viemässä läpi organisaatiouudistusta, joskin se voi tarjota myös haastetta. Hallituskaudella tulee tuskin vastaan mitään, mistä Michelle ei selviäisi. 1. Toivon, että voin silloin olla tyytyväinen kuluneeseen vuoteen.

Michelle Merlich, Pääsihteeri Michelle kuvailee itseään ulospäin suuntautuneeksi, päämäärätietoiseksi ja idealistiseksi. Hallitukseen vei halu olla

2. Olin Beach Partyjen aikana Siljan risteilyllä, ja laivan lipuessa Ruissalon ohi, suuri joukko lexiläisiä seisoi rannalla vilkuttamassa. Pari kaveria rannalta jopa soitti ja varmisti, että näenhän heidät varmasti. Mielestäni siinä konkretisoitui se mitä pidän Lex-henkenä, yhteenkuuluvuuden ja solidarisuuden tunne kanssaopiskelijoiden kanssa.

Jussi Sjöblom, opintovastaava Jussin kalenteria täyttää penkkiurheilun lisäksi puoliammattilaisuus numeropalvelussa sekä yön yli jonottamiset Calonialla. Opiskelussa kiinnostaa yleensä aina se, mitä ei juuri tarvitsisi tehdä. Suurimpana paheena ovat julkaisukelvottomien laulujen sanoittaminen ja niiden esittäminen yhdessä ystäväni kanssa. Opintoon Jussi hakeutui kiinnostuksesta opiskelijoiden edunvalvontaa kohtaan nähtyään, miten paljon sillä sektorilla on toisaalta vaikutusmahdollisuuksia ja toisaalta työnsarkaa. Hallitusvuodessa jännittää ehkä eniten se, riittääkö aika kaikkeen siihen, mitä haluaisi ja pitäisi tehdä. 1. Jutilan sanoin: Nyt voi naattia. 2. Viimeksi Puuhelmien mestaruussaunan samppanjat silmillä oltiin konkretian ytimessä. Syksyn kohokohtana on myös pakko mainita kaikkien aikojen

44

huikeimman kastajaisrastin pitäminen PePe-porukan kanssa. Oli hienoa nähdä, miten fuksit suorastaan tihkuivat Lexhenkeä.

LexPress


Tämä neitonen on löytänyt tiensä Turkuun Eurasta. Kysyttäessä Ella jättää vielä salasuhteet paljastamatta, mutta mainitsee paheikseen hulvattoman hauskat (eli huonot) HP-jutut, hyvä ruoka ja kauniit kengät, vaatteet ja laukut. Lexin tapahtumien järkkäämisessä mukana olleelle Ellalle juuri tämä pesti tuntui omalta. Tulevalta vuodelta Ella odottaa innolla paitsi koko hallitusvuotta, erityisesti tapahtumia, joiden osalta on kuulemma luvassa myös jotain uutta. 1. Jee, toivottavasti on ollut unohtumaton ja hauska vuosi takana!

Ella Luikku, tapahtumavastaava

2. Tämän syksyn aikana Lex-henki konkretisoitui ehdottomasti parhaiten fuksiviikolla: viikko oli aivan mahtava!

Jesse Jokinen, tapahtumavastaava Luvialta kotoisin oleva Jesse ei ainakaan suoraan kiistä, etteikö kyseisen kunnan hyvän hallitusedustautumisen takana voisi olla salaliitto. Haaveena on ”filosofian kandiksi” kutsutun ikuisuusprojektin valmistuminen, johon liittyy vielä vaikeasti avautuva Moses Maimonides. Hallitukseen vetivät usko organisaatiouudistukseen, halu tehdä hyvää yhdistyksen eteen ja toisaalta: ”nääh – vallanhimo”. 1. Vanhus. 2. Ei tämä kyllä ole viimeisin, mutta Spex - tietty. Myös Movember, joskin alkoholilla saattaa olla vaikutusta asiaan.

LexPress

45


kanssa Manchester Unitedista. Hallitukseen vetivät oman fuksivuoden supermahtavat kokemukset ja toisaalta halu tarjota hyviä hetkiä myös kanssaopiskelijoille. Klubimestaruudessa houkutteli hienon tittelin lisäksi rakkaus Kirkkotiehen ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, että jatkossakin tanssitaan hyvän musan tahdissa auringon nousuun. Sara odottaa huikeita kokemuksia ja yhteistä tekemistä. Jännitystä aiheuttaa paitsi noppatilanne, myös jäsenistön palaute, sillä ”ilman tyytyväisiä lexiläisiä ei ole hyviä bileitä”. 1. Ethän pliis ole polttanut Kirkkotietä, jooko?

Sara Karhu, Klubimestari Toisen vuosikurssin perusturkulainen, nörtti ja joka-torstaina-radalla-taas voi aina vaihtaa “muutaman” ajatuksen halukkaiden (ja usein haluttomienkin)

2. Lex-henki konkretisoituu joka päivä LexCafessa, kun pääsee hetkeksi rentoutumaan tenttipaahtamisesta ja koko kahvila on täynnä ihania lexiläisiä.

Emma Kause, tiedotusvastaava Emma on omien sanojensa mukaan ”Porin hömppä ja äänekäs lahja Turun ihmisille”. Vaikka opiskelumotivaatio onkin kuulemma vaihdellut, on Emma toiminut ELSA Turun hallituksessa ja sitä kautta kiinnostunut markkinointi- ja tiedotushommista. Uusi tiedotusvastaava odottaa vilkasta hallitusvuotta ja erityisesti tutustumista uusiin ihmisiin. Ajanhallinta ja opiskelun sovittaminen hallituspestiin jännittää vähän, mutta Emma suhtautuu toiveikkaasti kadonneen itsekurin löytymiseen. 1. Toivottavasti voin vuoden 2013 lopussa todeta ylpeänä itselleni: “Yeah, Masaliisa! You made it!” 2. Tietysti Lex-henkeä on leijunut ilmassa paljon pitkin opiskeluaikaa, mutta oman vuosikurssin toogat on silti pakko mainita tässä. En olisi koskaan uskonut,

46

että fuksilaumassa on niin paljon voimaa, ja vieläkin hymyilyttää muistella sitä yhteishengen määrää, joka toogatohinoihin liittyi.

LexPress


jackrusseleiden palvelua ja uimakoulua. Paheena on savuttoman kampuksen kiellon angstinen uhmaaminen tupakoimalla mm. Calonian edessä ja takana. Huikeat kokemukset kv-viikoilta ja halu antaa oma panos Lexin sisarainejärjestösuhteisiin saivat Mintun hakeutumaan nimenomaan ulkkikseksi. Tältä kaudelta odotetaan innolla Lexiä, kv-viikkoja, huikeita tyyppejä, hienoja tapahtumia sekä uuden oppimista itsestä, muista ja järjestötoiminnasta. Jännittämisen aika on ehkä vasta omalla kv-viikolla tai Kelan kirjeitä odotellessa. Tosin Minttu myöntää, että tulevassa kaudessa ”ehkä vähän Valtsun raumalaisuus jännää kans”.

Minttu Vanhanen, ulkosuhdevastaava Kolmatta vuosikurssiaan opiskeleva Minttu näkee edessään loistavan tulevaisuuden n:n vuoden opiskelijana. Kerkkoilun lisäksi hän harrastaa viinejä,

1. Oot loppu ja suorita perusteet. 2. Tää on helppo! Tiivistetään se vaikka sanoihin sääntömääräinen ja Jussi Sjöblom!

LexPress

47


PT- palsta

4Poikkitieteellistä kirjeenvaihtoa

Kun minua pyydettiin kirjoittamaan LexPressiin, ensimmäinen reaktioni oli ”Minkä takia? Eihän meillä ole mitään yhteistä.” Opex ja Lex eivät ole tehneet juurikaan yhteistyötä, myönnettäköön. Ja seuraavaksi mietinkin jo syitä tähän. Lähden nyt oppiainekohtaisesti tarkastelemaan omaa käsitystäni Opexin ja Lexin suhteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Maantieto

Educarium sijaitsee erittäin lähellä Caloniaa, välimatkaa on internetin karttapalvelun mukaan vain noin 140 metriä ja Lexiläisiä näkyykin usein Macciavellin jonossa Educariumilla. Välimatka ei siis ainakaan ole luokanopettajien ja oikeustieteilijöiden yhteistyön esteenä. Maantieteelliselle yhteistyöpotentiaalille annan arvosanaksi 8½, meitä lähempää löytyvät vain Katko ja Fobia. Kemia

Tietääkseni oikeustieteilijät juovat samoja ilon kemikaaleja kuin opettajatkin, ja käsittääkseni nuo kemikaalit vaikuttavat samoin tavoin meihin molempiin. Kuulopuheiden perusteella Lexin juhlissa on mahtava meininki ja monet ylistävätkin niitä lähes Opexin bileiden veroisiksi. Annan kemiallisen yhteistyöpotentiaalin arvosanaksi 9, pitää olla varovainen ettei tee kaikkia tulevia bileitä turhiksi liian kovilla juhlilla. Matematiikka

OKL:ään otetaan vuosittain opiskelijoita sisään noin 80, oikeustieteelliseen tiedekuntaan lähes 130. Ehkä olemme liian suuria toisillemme? Vastakohtienhan tiedetään vetävän toisiaan puoleensa. Liika samankaltaisuus näkyy myös sukupuolijakaumassa: Lexiläisistä lakimiehiä on vain noin 35%, loput 65% ovat lakinaisia. Opettajattaret tosin pistävät vähän lakisisariaankin paremmaksi, meillä tyttöjä on noin 75%. Lukujen valossa yhteistyöttömyyden siis ymmärtää, potentiaalin arvosanaksi annan 7. Elämänkatsomus

Sekä opettajat että lakimiehet näkevät varmasti itsensä mielellään korkeimpana auktoriteettina, kehittämässä sääntöjä ja vahtimassa niiden noudattamista. Juristit ovat ikään kuin aikuiskouluttajia jotka hellin ottein ohjaavat lakia vahingossa rikkoneet takaisin kunniallisten kansalaisten joukkoon samoin kuin opettajat pyrkivät ohjaamaan nuoria ihmisiä. Lisäksi sekä opettajien että laki-ihmisten työtä leimaa asioiden tulkinnanvaraisuus. Liikaa samankaltaisuutta taas? Kumpi meistä olisi ”top” ja kumpi ”bottom”? Tulisiko Opexin ja Lexin yhteistyöstä antiikin Olymposvuoren kaltainen jumalten taistelutanner? Ei kai sentään, yhteiset tavat ajatella olisivat varmasti hedelmällinen pohja kehittää yhteistyötä eteenpäin. Yhteistyöpotentiaalin arvosana 8. Historia

Oman reilun kolmivuotisen opiskelu-urani aikana ei Opex ja Lex ole muistaakseni juurikaan yhteistyötä tehneet. Kolme vuotta sitten Opex tosin järjesti uusien opiskelijoiden tutustumisbileet Lexin tiloissa kirkkotiellä ja käsittääkseni vuosittain OKL:läisillä ja oikeustieteilijöillä on yhteinen tuutorleiri alkusyksystä. Muuta en

48

LexPress


muista, joten käsittääkseni Opexilla ja Lexillä ei juurikaan yhteistä historiaa ole. Ja sinä vanha jäärä sieltä takapenkillä, en antanut puheenvuoroa! Historiallisesti näen erittäin vahvana Opexin ja Lexin yhteistyöpotentiaalin, arvosana 9. Liikunta

Jos Lexin väki vaihtaisi jakkupuvut vähän tyylikkäämpiin vaatteisiin, saattaisi joku luulla heitä Opexlaisiksi! Sekä Calonia että Educarium ovat nimittäin pullollaan itsestään huoltapitäviä ihmisiä joille näyttää punttisali ja jumpat maittavan. Järjestöjemme välinen Pumppaus ja jumppaus -turnaus vetäisi varmasti sekä Opexlaisia että Lexiläisiä. Vai kaipaavatko jäsenemme enemmän kosteutta? Vaikea sanoa, arvosana 8. Jos otetaan vielä huomioon keksimäni nerokas yhteistyönimi Olex (jolle annan arvosanan 10), saadaan päättöarvosanaksi 8½. Ei hullummin omasta mielestäni.

Aleksi Aho ATK- ja tiedotusvastaava Opex ry

LexPress

49


Muutoksen tuulia - LexKurssit Teksti: Ida Sandholm, kuva: Lauri Rantanen

Ollaanko oikeustieteellisen valintakokeissa siirtymässä kohti yhteisvalintaa? Mitä valmennuskursseille tapahtuu, mikäli näin käy? Ilmassa on monia kysymyksiä, vielä enemmän muuttujia eikä vielä tiedetä varmoja vastauksia. Muutospaineista huolimatta on varmaa, että myös tulevana keväänä Lex ry järjestää tuttuun tapaan laadukkaat valmennuskurssit Oikkarin elämästä unelmoivien avuksi – sekä Turkuun että Joensuuhun haluaville. Kevään 2013 valmennuskurssien vetovastuussa ovat Sanni Hietamäki ja Lauri Rantanen. He ovat molemmat 22-vuotiaita kolmannen vuoden lexiläisiä. Heidän kiinnostuksensa LexKurssien järjestämisestä syntyi jo itse kurssilaisena ollessa. Molemmat ovat toimineet myös tuutoreina omana fuksivuonnaan. He näkevät valmennuskurssivastaavan toimen erittäin opettavaisena sekä antoisana – vuoden urakka palkitaan, kun saa nähdä kursseilta tuttuja kasvoja Calonialla seuraavana syksynä. Tunnelma on odottavainen, sillä ensi keväänä tehdään valintayhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Valintakoeyhteistyö

50

Syyslukukauden alussa Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta päätti aloittaa valintakoeyhteistyön ItäSuomen yliopiston uuden oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Samalla kevään 2013 hakuprosessi uudistuu: valintakoekirjojen määrässä palataan kolmesta neljään, ja itse pääsykoe pidetään noin kaksi viikkoa totuttua aiemmin, toukokuun puolella. Kirjojen ilmestyessä 26.3. hakijoiden lukuaika lyhenee noin kahdella viikolla. Yhteistyö tarkoittaa, että samoilla kirjoilla ja samalla hakuajalla on mahdollista hakea joko Turun yliopistoon tai Itä-Suomen yliopistoon lukemaan

oikeustiedettä. Näin ollen LexKurssit tarjoavat valmennuskursseja sekä Turkuun että Joensuuhun haluaville, pääsykokeen ollessa sama kumpaankin yliopistoon. Aloituspaikkoja on tarjolla 130 Turkuun ja 40 Joensuuhun. Pääsykoe järjestetään tulevana keväänä Turussa, Joensuussa ja Kuopiossa. Vaikutukset LexKursseihin

LexKurssien haasteena on saada myös Itä-Suomeen hakevat löytämään LexKurssit avukseen, sillä paikallisella ainejärjestöllä ei vielä ole omia valmennuskursseja. Lukuajan lyhentyminen vaikuttaa myös kurssiaikatauluihin. LexKurssit tarjoavat ensi keväänä seitsemän erilaista kurssivaihtoehtoa, joista löytyy varmasti jokaiselle hakijalle sopiva kurssi – hakeepa sitten suoraan lukiosta tai töiden ohella. LexKurssit tarjoavat majoituspalvelua, joten kursseille on mahdollista osallistua, vaikkei asuisikaan Turun seudulla. LexKurssille Jyväskylään

Keväällä 2012 LexKurssit järjestivät valmennuskurssit ensimmäistä kertaa myös Jyväskylässä. Koska laajentuminen Keski-Suomeen onnistui hyvin, on tulevanakin keväänä mahdollisuus käydä LexKurssit Jyväskylässä. Jyväskylän

LexPress


kurssivastaavana toimii 20-vuotias toisen vuoden lexiläinen Katja Kivioja, joka on kotoisin Jyväskylästä. Katja toivoo, että hyvin alkanut konsepti saisi jatkoa ja Jyväksylän IntensiiviPro –kurssi vakiinnuttaisi paikkansa LexKurssien kurssitarjonnassa. Miksi kannattaa valita LexKurssit?

-Luvut puhuvat puolestaan, vastaa Sanni hymyssä suin esitettyyn kysymykseen. 75% 2012 sisäänpäässeistä oli käynyt LexKurssit. -LexKurssit on tarjonnut tasaista hyvää laatua jo yli neljänkymmenen vuoden ajan, Lauri lisää. Monet kokevat kurssit hyödyllisiksi ja palaavat kursseille, jolleivät pääse heti sisään. Hyvä opetus ja laatu eivät ole pelkkää huhupuhetta. Opettajavalinnat tehdään huolella, sillä kurssilaisille halutaan tarjota rahoilleen vastinetta. LexKurssit onkin hinta–laatu -suhteeltaan erittäin hyvä valinta.

-Kurssihinta on investointi omaksi hyväksi: sisäänpäästessä saat nauttia Lexin tapahtumista ja muusta toiminnasta edullisesti. LexKurssit tarjoaa luento-opetusta, pienryhmäopetusta, luku- ja vastaustekniikkaopetusta, harjoituspääsykokeita, harjoitustehtäviä, tuutoreita, vertaistukea, kannustavan ilmapiirin, uusia ystäviä ja tulevia vuosikurssitovereita. Henkilöt kurssien takana

Kurssiorganisaatiossa on monta tekijää, joiden kaikkien panos on tärkeä. Kevään 2012 tutoreiden mukaan hienointa LexKursseissa on kannustavuus ja motivoiva ympäristö. Valmennuskurssineuvosto ohjaa valmennuskurssivastaavia, jotka puolestaan opastavat kurssiasiavastaavaa, joka puolestaan avustaa tuutoreita. Kaikkien kesken on hyvä yhteishenki. Jokainen aktiivinen ja kiinnostunut henkilö on tervetullut mukaan toimintaan!

LexPress

51


Teksti: Sanna Mäkilä

HUIPPUPUHUJAT TULEVAISUUDEN TYÖVOIMAA METSÄSTÄMÄSSÄ Pohjola-Nordenin perinteikäs seminaari tarjosi osallistujilleen jälleen kerran mielenkiintoisia puheenvuoroja Helsingin Katajanokalla lokakuun lopussa. Tänä vuonna seminaarissa pureuduttiin erittäin ajankohtaiseen aiheeseen – tulevaisuuden työllisyyteen ja uhkaavaan työvoimapulaan Pohjoismaissa. Aihe houkuttelikin paikalle ihmisiä ympäri Suomea, ja myös bussilastillinen lexiläisiä sai kunnian osallistua seminaariin kuuntelemaan niin kärkipoliitikkojen kuin muiden nimekkäiden yhteiskuntavaikuttajien alustuksia. Lukuisten tutkimusten ja ennusteiden mukaan Pohjoismaat kärsivät jo lähivuosina työvoimapulasta, vaikka samanaikaisesti sadattuhannet pohjoismaalaiset ovat silti työttömänä. Kehitys onkin Pohjoismaiden kannalta huolestuttava, sillä jatkossa yhä harvempi elättää yhä useampaa. Työministeri Lauri Ihalainen esitteli Suomen kaksi päähaastetta työmarkkinoiden osalta tulevaisuudessa: jatkuva elinkeinorakenteen muutos sekä työikäisen väestön vähentyminen. Työpolitiikka ja käynnissä oleva työmarkkinareformi pyrkivät tukemaan näitä kahta haastetta muun muassa työn tuottavuuden lisäämisellä sekä työmarkkinoiden toimivuuden parantamisella. Samalla tavoitellaan työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin ja työttömyyden alentamista. Lisäksi pääministeri Jyrki Katainen otti puheenvuorossaan kantaa, voiko talous kasvaa työvoiman ollessa rajallinen ja huoltosuhteen toimivuuteen tulevaisuudessa. Lisäksi Katainen kannusti seminaarin nuoria kuulijoita tarttumaan mahdollisimman pian työelämän haasteisiin. Työvoimapulan yksi merkittävimmistä osa-alueista on myös pitkään kasvussa ollut nuorisotyöttömyys. Nuorten työllistyminen olikin koko seminaarin ajan työvoiman ja työttömyyden lisäksi puhujien kantava teema: Toimitusjohtaja Christina Dahlblom kertoi täydelle salille humorististen musiikkitehosteiden avustuksella, mitä nuoret odottavat työelämältä ja mitä he siltä vaativat. Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen korosti asevelvollisuuden merkitystä nuorten tulevaisuuden ja työllistymisen kannalta sekä Tukikummit-säätiön johtaja Sari Baldauf esitti huolenaiheensa työttömyyden merkityksestä nuorison syrjäytymisessä. Baldauf vaatikin parempaa ongelmien ennaltaehkäisya esimerkiksi ohjaamalla ja tukemalla nuoria omien vahvuuksiensa löytämiseen sekä koulujen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisellä. Seminaarin aikana puhujat pyrkivät omien alustustensa aikana löytämään joitakin keinoja, joilla uhkaava työvoimapula saataisiin taltutettua. Mahdollisia keinoja voisivat olla muun muassa työurien pidentäminen, nuorten saaminen nopeammin työmarkkinoille sekä toisten maiden työpolitiikan mallien hyödyntäminen Suomessa, josta esimerkkinä oli Tanskan joustoturvajärjestelmä. Jokainen seminaarin osallistuja ymmärsi varmasti uhkaavan työvoimapulan merkittävyyden koko yhteiskunnan kannalta ja monet jatkoivatkin antoisaa keskustelua vielä illallisbuffetin ääressä. Loistavien puhujien ja mielenkiintoisten alustusten lisäksi seminaarin osallistujia lämmitti aito ja vilpitön tunnelma, joka välittyi salin takariveille asti. Suuret kiitokset Lexin puolesta Bo Grönholmille, joka järjesti jälleen kerran mahdollisuuden päästä osallistumaan seminaariin!

52

LexPress


LexPress

53


Iso-exc DUB Teksti: Laura Hoffrén ja Wilma Kivilä, kuvat: Lex ry

Lauantai

Kello 8.45 lauantaiaamuna 40 pientä lexiläistä lähtivät kohti Irlannin pääkaupunkia Dublinia. Saavuttuamme Dubliniin suuntasimme John Gogarty’s -nimiseen hostelliimme, joka osoittautui varsin hyväksi sijainniltaan baarien ja vilkkaan yöelämän keskellä. Ennen illan yhteisen ohjelman alkua oli pari tuntia aikaa levätä, käydä syömässä ja tutustumassa kaupunkiin. Illalla lähdimme yhdessä tarkoituksena mennä 1900-luvulla rakennettuun The Church -baariin, joka on toiminut kirkkona 1960-luvulle asti, mutta emme päässeet sisään, sillä ovimiehet eivät arvostaneet alkoholin nauttimista julkisella paikalla. Jatkoimme iltaa kuitenkin toiseen täpötäyteen pubiin. Tämän jälkeen vätköilimme hostellilla, kunnes oli aika lähteä Club M -nimiseen baariin, jossa tanssahtelimme aamun pikkutunneille asti.

54

Sunnuntai

Seuraavana aamuna saimme onneksi nukkua melko pitkään, sillä lähdimmevasta kello 11.30 kohti Trinity College -yliopistoa, jossa kiertelimme kampusalueella. Yliopistoalueen kiertämisen jälkeen oli aika tutustua oluen valmistukseen Guinness Storehousessa, jossa sai kierrellä vapaasti tai osallistua opastetulle kierrokselle. Vierailu huipentui katolla sijaitsevaan The Sky -baariin, jossa nautimme upeista näkymistä koko Dublinin yli ja tuopillisista tummaa kultaa. Vierailun jälkeen oli vapaa-aikaa shoppailulle ja kiertelylle. Muutamat ottivatkin hevoskyydin vaunuilla takaisin keskustaan. Illalla lähdimme perinteiseen irlantilaiseen pubiin nauttimaan livemusiikista ja tunnelmasta. Jatkot juhlittiin hostellilla.

LexPress


cu 2012: BLIN Maanantai

Lähdimme maanantaina aamupäivällä tutustumaan yhteen Irlannin suurimmista asianajotoimistoista. Asianajotoimisto Arthur Coxilla on toimipisteitä ympäri Irlantia sekä New Yorkissa. Toimistolla saimme kuulla Irlannin oikeusjärjestelmästä ja Lexin puheenjohtaja Teemu Auressalmi kertoi heille puolestaan Suomen oikeusjärjestelmästä. Toimistolla meille tarjottiin lounasta, jonka lomassa opiskelijoilla oli mahdollisuus keskus-

tella Arthur Coxin asianajajien kanssa ja esittää kysymyksiä heidän työstään. Viimeisenä iltana Lex tarjosi kaikille carvery-tyyppisen illallisen O’Neills -nimisessä pubissa. Illallisen jälkeen oli mahdollisuus tavata irlantilaisia oikkareita. Innokkaimmat juhlijat jatkoivat iltaa aikaisesta herätyksestä huolimatta. Tiistaina oli aika lähteä takaisin Suomeen jo klo. 4.45. Iso-excu päättyi väsyneissä, mutta onnellisissa merkeissä.

LexPress

55


56

LexPress


Ai mitkä Toogat? Teksti: Mona Saarinen, kuvat: Emilia Gummerus

Huhut näistä vuoden kenties kovimmista karkeloista alkoivat kantautua ensimmäisten fuksien korviin jo fuksiviikolla. Lexin perinteeksi muodostuneiden toogabileiden järjestäminen oli yhtä perinteisesti fuksien vastuulla. Isäntämme ja Emäntämme laittoivat hyvin nopeasti paketin kasaan ja tohina toimikunnissa sai alkaa. Kaikki juhliin osallistuvat fuksit kantoivat kortensa kekoon ja kaikki saatiin ajallaan valmiiksi. Reissu Suomenlahden toiselle puolelle, varainkeruu, ruoanhankinta, koristelu ja kaikki muu vaativat oman vaivannäkönsä. Vihdoin koitti se kauan odotettu marraskuun 15. päivä ja juhlat olivat valmiit alkamaan. Kello 20.00 Kirkkotiellä alkoi tapahtua, kun hallituksen sekä viime vuoden isännän ja emännän orjat valmistautuivat vastaanottamaan illan ensimmäiset juhlijat. Hallitus kyykytti orjiaan lähinnä iloliemen, ruoan ja mitä erikoisempien valokuvausposeerausten merkeissä. Orjat selvisivät ilmeisen kunniakkaasti vaativasta tehtävästään, toiset hieman paremmassa kunnossa kuin toiset. Kello 22.00 Kirkkotien ovet aukesivat kaikille lexiläisille ja väkeä alkoi virrata sisään. Lexiläisiä saapui tänäkin vuonna sankoin joukoin kukin esittelemään toogaansa. Toogien joukko oli mittava: punaisia, violetteja, valkoisia, hopeisia, kultaisia… ja yksi Harry Potter-kuvioinen! Kenen tooga putosikaan ensimmäisenä? Ainakin yhden kangaspalan näin yläkerran lattialla, mutta sen tilkun väristä ei siinä vaiheessa iltaa enää saanut selvää. Oma valkoinen toogani oli ainakin saanut kirjavan värityksen aamuun mennessä ja tuskin kenenkään punainenkaan tooga oli enää aamulla punainen, kiitos ruoka- ja juomasodan. Lopulta meno Kirkkotiellä kiihtyi ruoka –ja juomasotaan. Viimeisetkin sivistyneisyyden rippeet olivat tiessään siinä vaiheessa, kun salaatinkastiketta lensi ympäri alakertaa. Myös juoman lattialle tai kaverin päälle kaataminen tuntui olevan joidenkin mielestä erittäin hauskaa. Äidin opetukset siitä, kuinka ruoalla ei saa leikkiä olivat tiessään, kun joukko lexiläisiä löysivät sisäisen pikkupoikansa tai –tyttönsä uudelleen. Tässä vaiheessa iltaa toogan päälle olisi hyvin voinut pukea sadeviitan,

LexPress

57


jos siitäkään olisi ollut mitään apua. Kirkkotien kestokyky laitettiin jälleen kerran äärirajoille. Tapahtumaköyhäksi nämä bileet eivät ainakaan jääneet. Ilmeisesti liikaa ihmisiä, liian kuuma ja liikaa viinanliukkaita vaarapaikkoja. Kaikki paikalle saapuneet lexiläiset eivät yksinkertaisesti päässeet sisään asti. Kirkkotien juhlijoiden kuumuden-, hien- ja hajunsietokyky laitettiin koetukselle, sillä poistua ei voinut tai takaisin ei ollut tulemista. Sitkeimmät juhlijat jaksoivat kuitenkin aamun pikkutunneille saakka. Mitä toogista jäi käteen? Kirkkotiellä toogista oli jäljellä vain sotku. Toisille lexiläisille jäi illasta varmasti paremmat muistikuvat kuin toisille. Taas olivat yhdet legendaariset opiskelijabileet takana ja huhut poliisista, palokunnasta ja ambulanssista tulevat kaikumaan aivan varmasti tulevan vuosikurssin korviin aikanaan. Villi reivaaminen tanssilattialla ja ruokaa notkuva pöytä oli varmasti monen mieleen. Aamulla sohvalta löytynyt likainen tooga ainakin muistutti illan vauhdikkaasta menosta. Nyt joudumme taas hetkeksi jättämään antiikin Kreikan loistokkuuden taakse ja palaamaan takaisin karuun arkeen. Erityiset kiitokset vuosikurssin 2012 emäntä Laura Leppä-Arolle ja isäntä Mikko Monoselle!


OIKEUS taju

Riitaa ja urheilua Tarkastelussamme on urheiluun ja velvoiteoikeuteen liittyvät oikeustapaukset, joissa molemmissa HO ja KKO päätyivät erilaisiin ratkaisuihin. Tapauksia arvioi siviilioikeuden professori ja ainejärjestömme vastavalittu kunniapuheenjohtaja Ari Saarnilehto. Hän ottaa kantaa myös muutoksenhakujärjestelmäämme. Tekstin koonti: Tuomas Dahlström

Tapaus 1 KKO 2001:111 Judoseuran hallituksen puheenjohtaja lainasi seuran rahoja sijoitustarkoituksessa omalla luvallaan. Lainan määrän jäätyä seuran vahingoksi vaadittiin puheenjohtajalta vahingonkorvauksia. Kommentti:

Toimivalta on arvioitu samoin kaikissa oikeusasteissa, mutta hallituksen puheenjohtajan vastuu on vaihdellut. Käräjäoikeus ja korkein oikeus tuomitsivat puheenjohtajan korvaamaan yhdistykselle aiheuttamansa vahingon, hovioikeus ei. Syyksi hovioikeus ilmoitti, että puheenjohtajalta ei voitu vaatia perusteellista juridista tietämystä toimivallasta yhdistyksessä. Ajatustapa ei ole perinteinen. Yleensä katsotaan, että tehtävään lähtenyt vastaa siitä, että hänellä on riittävät tiedot toimia tehtävässään asianmukaisesti. (ks. KKO 2007:62) Toinen peruste, johon hovioikeus kiinnitti huomiota vapauttaessaan hallituksen puheenjohtajan vastuusta, oli se, että asiassa toimivaltaisissa yhdistyksen kokouksissa kävi pöytäkirjojen mukaan vain muutama jäsen hallituksen jäsenten lisäksi. Siksi lainan myöntämisestä olisi todennäköisesti päätetty samoin kuin hallituksen kokouksessa. Tällainen päättely ei ole yleistä tuomioistuimissa. Yleisesti ottaen kyse on arvailusta ilman tietoa oikeasta vastauksesta. Vahingonkorvauksen sovittelua koskenut vaatimus hylättiin, koska puheenjohtajan taloudellisesta asemasta ei ollut esitetty selvitystä. Ratkaisu on tältä osin oikeaan osunut. Aikanaan tuomiossa KKO 1997:110 tällaista selvitystä ei vaadittu. Syy lienee se, että pidettiin itsestään selvänä, ettei korvausvelvollinen olisi pystynyt suoritta-

60

LexPress


maan niitä jättimäisiä korvauksia, jotka hänen maksettavakseen tuomittiin kahdessa erillisessä jutussa. Itse olisin mielelläni nähnyt, että tuossakin jutussa talouselämän mahtivaikuttaja olisi joutunut selvittämään taloudellisen asemansa. Toisena sovitteluperusteena vedottiin siihen, että korvausta ei ollut vaadittu hallituksen jäseniltä. Peruste on huono. Kun kaksi tai useampi aiheuttaa yhdessä vahingon, he vastaavat siitä yhteisvastuullisesti. Vahingonkärsijä voi kääntyä kenen korvausvelvollisen puoleen tahansa ja vaatia tältä koko korvausta. Korvausvelvolliset selvittelevät välinsä jälkikäteen keskenään. Korvausta olisi voitu hakea samalla kertaa muiltakin hallituksen jäseniltä. Puheenjohtaja voisi vaatia muilta näiden osuutta vahingonkorvauslain 6 luvun 3 §:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti. Mutta tämä ei enää ole niin ongelmaton asia kuin kymmenen vuotta sitten. Vuoden 2004 alusta alkaen voimassa olleen velan vanhentumisesta annetun lain 4 §:n mukaan velan vanhentumisaika on kolme vuotta. Velka vanhentuu kunkin korvausvelallisen osalta erikseen. Vanhentumisaika alkaa tässä tilanteessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Jutun vireille tultua vanhentuminen oli katkennut vastaajana olleen puheenjohtajan osalta. Korkeimman oikeuden tuomio annettiin yli kolme vuotta vireille tulon jälkeen, joten vahingonkorvausvelka olisi nykyisten sääntöjen mukaan oikeudenkäynnin aikana vanhentunut muiden korvausvelvollisten osalta, jos vanhentumista ei olisi kunkin osalta katkaistu. Jos yksi velallisen pääsee vapaaksi, muilta ei enää voi vaatia vapaaksi päässeen osaa ja lisäksi yhteisvastuu poistuu. Jokainen vastaa vain osuudestaan. Tällaista jutun aikana vanhentumista ja sen merkitystä vireille olevaan asiaan ei ole vielä oikeuskäytännössä käsitelty.

Tapaus 2 KKO 2011:13 Pitkävedon kohteena ollut jalkapallo-ottelu oli keskeytetty osissa tietolähteissä ottelun lopputulokseksi ilmoitettiin kuitenkin keskeytyshetken tilanne. Veikkauksen säännöissä oli epäselvyyksiä siitä pitikö rahat palauttaa veikkaajille vai tuliko voitonjako suorittaa? Kyse oli sopimuksen tulkinnasta. Kommentti:

Veikkauksen pelisopimusten säännöt ovat aina silloin tällöin tuomioistuimen tutkittavana. Pitkäve-don osaltakin ratkaistiin sääntöjen sisältöä korkeimmassa oikeudessa (KKO 1997:164). Silloin ihmeteltiin tasapeliä ottelussa, joka pelattiin ratkaisuun asti. Olisin tuominnut Veikkauksen häviämään, korkein oikeus oli toista

LexPress

61


mieltä. Nyt puheena olevan jutunkin olisin tainnut ratkaista asian ainakin perustelujen osalta toisin kuin korkein oikeus. Näitä harhaoppeja ei siis kannata lukea. Toisaalta juridiikka on mielipidelaji. Ratkaisu on osoitus siitä, että lakimiehen kannattaa panostaa käyttämänsä kielen hallintaan ja opetella laatimaan yksiselitteistä tekstiä. Lisäksi pitää olla johdonmukainen sekä pystyä kahdessa eri kohdassa kirjoittamaan yhteensopivat, samaan tulokseen johtavat tekstit. Sopimuksen tulkinta perustuu käytännössä luotuihin periaatteisiin. Tulkinnasta on harvoja sääntöjä. Jos asia ei selviä sananmuodon mukaisella tulkinnalla, kuten asiassa KKO 2011:13 kävi kahden säännön oltua eri sisältöiset, siirrytään helposti niin sanottuun epäselvyyssääntöön. Vakioehtoja ja muitakin ehtoja tulkitaan laatijan vahingoksi. Jos vastakkain ovat elinkeinonharjoittaja ja kuluttaja, tämä on täysin ymmärrettävää, onhan epäselvyyssääntö asetettu ohjeeksi kuluttajansuojalain 4 luvussa. Vakioehdot ovat silloin aina elinkeinoharjoittajan laatimia ja kuluttajaa suojataan. Kohtuusperiaatekin tunnetaan tulkinnan yhteydessä. Sitä ei käytetä kovin usein tulkinnassa. Se tarkoittaa sitä, että ehdolle annetaan tulkinnalla kohtuullinen sisältö. Jutussa käräjäoikeus ja hovioikeus eivät tulkinneet sääntöjä kohtuusperiaatteen mukaan, vaan arvioivat, oliko ehdon tulkinnalla saatu sisältö kohtuuton kuluttajalle. Kyse on eri asiasta eli varsinaisesta sovittelusta. Perusteluissa on yritetty hakea johtoa eri lajeista. Huomioon ei ole otettu sitä, että eri lajien sääntöjen mukaan kilpailutulos voidaan saavuttaa, vaikka kilpailu keskeytetään (mäkihyppy, formulat, alppihiihto), mutta silti tulos ei määräydy aina keskeytystilanteen mukaan. Harvoin mäkihypyssä voittajaa julistetaan, kun kilpailu keskeytetään ensimmäisen kierroksen puolivälissä. Miksi jalkapallossa saavutettaisiin kilpailutulos silloin, kun tulos ei sääntöjen mukaan määräydy pelatun pelin perusteella? Oikeasti riitaiset asiat ovat sellaisia, että niistä voidaan olla perustellusti eri mieltä. Sen vuoksi myös ratkaisijoiden kannanotot voivat vaihdella, koska yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole. Oma ongelmansa ratkaisujen säilymisessä samanlaisina eri oikeusasteissa on nykyinen oikeudenkäymiskaaremme. Kun asia käsitellään valituksen johdosta hovioikeudessa, siellä järjestetään esimerkiksi näytön arvioinnin vuoksi uusi pääkäsittely, jossa esitetään uudelleen koko se näyttö, jonka hovioikeuden toivotaan ottavan huomioon. Hovioikeuden pääkäsittelyssä asianosaiset, asianosaisten asiamiehet ja todistajat voivat puhua eri tavalla kuin alioikeudessa. Juttu ratkaistaan uudelleen eikä pelkästään arvioida, onko käräjäoikeuden ratkaisu oikein. Kun asiat esitetään eri tavoin eivätkä todistajat muista enää kaikkea tai ovat virkistäneet muistiaan ja joskus voidaan esittää uutta näyttöäkin, ei ole ihme, että jutun ratkaisu toisinaan muuttuu käräjäoikeudesta hovioikeuteen tultaessa. Korkeimmalla oikeudella onkin sitten jo käsissään kaksi erilaista tuomioistuinratkaisua. Joskus se päätyy käräjäoikeuden, joskus hovioikeuden kannalle samoin tai eri perustein. Se voi myös löytää kokonaan erilaisen ratkaisun (ks. KKO 2003:131).

62

LexPress


LexPress

63


Profile for LexPress

Lexpress 04 12  

Lexpress 04 12  

Profile for lexry
Advertisement