Kirje Senilexille Moi Senilex! Mitä teille kuuluu, meille kuuluu hyvää! Tiedättekö, ollaan vähän ajateltu, että olisi aika uudistua. Tai siis tehdä sellaista pientä hienosäätöä, jotta asiat olisivat vielä paremmin. Äidithän ne aina sanoo, että vaihtelu virkistää ja muutos on hyvästä. Ja me uskotaan äitejä. No me sitten ryhdyttiin uudistamaan. Päätettiin, että tehdään jotain sellaista, mikä tuntuu. Ja ennen kaikkea sellaista, mikä muistetaan. Lexin toimikunnat ja ylipäätään koko toiminta tulee muuttumaan radikaalisti hallituksen jäsenten lukumäärän vähentyessä kahdeksaan. Me ei kuitenkaan olla ainoita uudistajia, sillä myös muulla on tehty yhtä jos toista. Olemme seuranneet pienen kauhun vallassa Itä-Suomen yliopiston taistelua antaa oikeustieteen maisterin tutkintoon oikeuttavaa koulutusta. Kaikesta huolimatta me jorataan ihan entiseen tahtiin ja ihmetellään edelleen kaikkia niitä Kirkkotien käryjä. Hui, että niitä onkin piisannut! Meidän mielissämme nuo ajat ovat kullalla reunustettuja ja eihän me oltaisi Lex ilman kaikkia niitä. Tuntuu, että mitä suurempi ongelma yhdistyksen eteen tulee, ollaan toisella puolen taas entistä tiiviimpi joukko ja kiitos tästä kuuluu osaksi myös teille, arvon Senilexiläiset. Te olette olleet luomassa Lexiin niitä perinteitä, joita me yhä tänä päivänä vaalimme ja kunnioitamme. Te olette omalla toiminnallanne näyttäneet, että yhteistyö kantaa pitkälle. Usein sinne asti, mihin ihmismieli ei osaa edes ajatella. Allekirjoittanut voi ainakin tunnustaa rehellisesti, ettei olisi ennen lexiläisyyttään osannut unelmoida mistään tällaisesta. Kiitos siis istuttamastanne sisarellisuuden siemenestä, esimerkkinne vaikuttaa meidän jokaisen toimintaan. Jos me jotain olemme tässä kouluttautumisemme aikana huomanneet, niin ainakin sen, että työmarkkinoilla on jatkuvasti kiristyvä kilpailu, jossa brutaali työpaikkojen väheneminen syö voimia. Lexiläisyys tarkoittaa meille monelle eräänlaista suurperhettä, jossa kaveria ei jätetä. Toivonkin, että Senilexissä sama meno jatkuu. On tärkeää tulla toimeen omillaan, mutta on hienoa olla sellainen tukiverkko jossa on kaikilta oikeuden eri aloilta spesifiä osaamista, kun omat tiedot eivät enää riitä. Näin voimme olla entistä parempia juristeja. Me vanhemmat lexiläiset olemme nyt sen paikan edessä, että näytämme uusille tulokkaille kaiken sen hyvän, joka ainejärjestötoiminnalla on antaa. On meidän vuoromme olla kantamassa Lex ry:tä kohti aktiivista tulevaisuutta, jossa toimintaan osallistuvia, asioista kiinnostuneita tekijöitä riittää. Toivottavasti sytyttämämme kipinä kantaa heitä myös Senilexin jäseniksi, sillä yhdessä tekeminen on loppujen lopuksi aivan toista kuin yksinään puurtaminen. Kirjoittele pian! T: Ystäväsi Lex
20
Teksti: Mona Numminen
LexPress