Page 1


CALONIA g a l l u p Vuoden toisessa numerossa opiskelijat perehtyivät verotuksen kiehtovaan maailmaan: 1. Mikä on mielestäsi turhin vero? 2. Jos sinun pitäisi päättää mitä veroa korotetaan, mikä se olisi? Perustelut. 3. Olisitko kiinnostunut työskentelemään vero-oikeuden parissa?

Anna Tammi, 3. vuosikurssi

1. Koiravero, siitä kerättävät verotulot ovat pienet ja verotusta on vaikea kontrolloida. 2. Makeisveroa, koska se ei vaikuta suoraan ihmisten tuloihin ja lisäksi kansanterveydellisten syiden vuoksi. 3. En ole.

Ville Lahti, 3. vuosikurssi

1. Koiravero. 2. Ylipäänsä haittaverot, jotka voivat välillisesti vaikuttaa kansanterveyteen (suklaavero). 3. Kyllä se voisi olla mielenkiintoinen vaihtoehto, esimerkiksi harmaan talouden parissa.

Jonne Rantanen, 3. vuosikurssi

1. Ranskassa 75% tulovero tulojen ylittäessä miljoona euroa. 2. Tuloverotuksessa progressiivinen verotus muutettaisiin tasaverotuksen suuntaan. 3. En oikeastaan.

Teksti ja kuvat: Henriikka Tiainen ja Helena Tolvanen


TOIM. huom.

V E R O J E N S I I V I T TÄ M Ä N Ä KESÄLOMILLE Vuoden toisen LexPressin teemaksi on valittu verooikeus mm. aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. LexPress pääsi jälleen haastattelemaan vero-oikeuden parissa työskenteleviä alan ammattilaisia, jotka avasivat meille hieman verojuristin arkea ja sitä, millaisia erilaisia mahdollisuuksia veroista kiinnostuneilla juristeilla on myöhemmin työelämässä. Ernst & Youngilla työskentelevä verojuristi Hanna Gustafsson selvittää mm. mitä on tehokas verosuunnittelu ja KPMG:n veroasiantuntija Kirsi Adamsson kertoo hieman tarkemmin veronkorotuksista ja verottajan perusteista niille. Luvassa on siis tiivis paketti täynnä painavaa asiaa veroista. Veroaiheisten juttujen ohella lehdestä löytyy perinteinen Lexin KV-viikko -osio ja juttu vuoden ensimmäisestä JuViksesta, joka pidettiin maaliskuun lopussa yhdessä lääkiksen Viinitohtoreiden kanssa. Luonnollisesti lehdestä löytyy myös kertausta siitä, mitä Lexin vappuviikko oikein pitikään tänä vuonna sisällään. Jo kauan lehdessä esiintynyt Oikeustaju-palsta on uudistunut. Uudistuneella palstalla viime vuonna vuoden opettajaksi valittu Jussi Tapani ruotii puolustuksen, syyttäjän ja tuomioistuimen näkökulmasta sitä, voiko verotarkastusmenettelyssä valehdella. Kiitos ahkeralle toimituskunnalle tästäkin opuksesta. Nyt voimme kaikki hymyssä suin suunnata kesälaitumille rentoutumaan ja nauttimaan toivottavasti lämpimästä kesästä. Mielenkiintoisia lukuhetkiä kaikille! Annika Huom! LexPressin tyytyväisyyskysely on nyt käynnissä! Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa viime syksyistä jäsenkyselyä kattavammin lukijoiden mielipiteitä ainejärjestölehdestämme ja sen kehitysideoista. Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa siihen, mihin suuntaan LexPressiä tulevaisuudessa tullaan viemään ja mitä konkreettisia muutoksia lehteen olisi tarkoituksenmukaista tehdä. Nyt on aika vaikuttaa, joten anna äänesi kuulua! Mene siis osoitteeseen www.lex.fi/lexpress/ tyytyvaisyyskysely ja vastaa kyselyyn. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan kaksi yritysyhteistyöpalkintoa. Arvonta suoritetaan viikolla 21 ja voittajille ilmoitetaan arpaonnen suosimisesta henkilökohtaisesti.

LexPress 02/13

Päätoimittaja: Annika Falben lexpress@lex.fi

Taitto:

s. 13...

Annika Falben

Toimituskunta: Mikael Dahlström Tuomas Dahlström Jenni Heurlin Elina Hirvonen Kirsi Kemppi Niina Lehtonen Petteri Lindstedt Sabina Mansurow Vaula Mäkinen Heli Rikola Tuomas Ruuhijärvi Ida Sandholm Mirjam Scheinin Sami-Petteri Seppä Sini Siitari Noora Sjögren Valtteri Tapala Henriikka Tiainen Helena Tolvanen Minttu Vanhanen Jenni Vartiainen

s. 31...

Etukansi: Annika Falben

Kansikuva: Jenni Heurlin Kuvassa: Henriikka Tiainen Leevi Mehtäjärvi

Ilmoitusmyynti: Joel Karhula talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Newprint Oy

Painos: 550 kpl

ISSN 1235-371X

Copyright © 2013 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

s. 47...


sisällys Vero-oikeus

... s. 18

... s. 35

... s. 60

Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom.: Verojen siivittämänä kesälomille . . . . 4 Pääkirjoitus: Vaikeiden verokysymysten äärellä . . . 6 Puheenjohtajalta: Verot, vappu ja kesä . . . . . . . . 8 Edarissa tapahtuu: Edarivaalien tunnelmissa . . 11 Senilexin kuulumisia: Tiedekunnan päivä . . . . 13 Ajankohtaista: Tahdon2013 . . . . . . . . . . . . . . . 18 Verosuunnittelun ytimessä . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Miten täyttää veroilmoitus? . . . . . . . . . . . . . . . 25 Veronkorotukset ovat verottajan ase . . . . . . . . . 26 Kesätöissä verotoimistossa . . . . . . . . . . . . . . . 31 Verojuristin kansainvälinen arki . . . . . . . . . . . . . 35 Veropakolaisuus puhuttaa . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Oikkarina maailmalla: Englanti . . . . . . . . . . . . 41 Artiklan tervehdys Lexille . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Lexin KV-viikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Lex ry:n 52. vuosijuhlat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Sillis 2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 JuViS: Italiaa, jazzia ja tohtoreita . . . . . . . . . . 58 LexVappu 2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 Oikeustaju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66


PÄÄ kirjoitus

vaikeiden verokysymysten äärellä Veropakolaisuus nousi uutisotsikoihin vuodenvaihteessa, kun tunnettu ranskalainen näyttelijä Gerard Depardieu kritisoi Ranskan sosialistihallituksen suunnitelmia nostaa kaikkein parhaiten tienaavien (miljoonan ylittävältä osalta) veroprosenttia jopa 75 prosenttiin. Lopulta Depardieu päätti luopua kokonaan kansalaisuudestaan ja mies vastaanottikin alkuvuodesta Venäjän kansalaisuuden. Depardieun tapaus ei kuitenkaan jää ainoaksi laatuaan. Ranskan sinisilmäiset suunnitelmat tuloveron ankarasta kiristämisestä ovat saaneet Ranskan parhaiten tienaavat takajaloilleen – eikä tuo mikään ihme. Veropakolaisuutta on esiintynyt tunnetusti mm. huippu-urheilijoiden keskuudessa, mutta ilmiö on viime aikoina tuntunut leviävän. Maailman taloudellinen tilanne on ajanut valtiot vaikeiden kysymysten ja vielä hankalampien vastausten äärelle. Verojen oikeudenmukaisuutta on perinteisesti perusteltu sillä, että verotulot kerätään koko valtion yhteiseen käyttöön ja kaikkien on niitä myös maksettava. Ranskan tilannetta silmällä pitäen voidaan kuitenkin kysyä, onko

6

todella oikeudenmukaista, että jonkin yksittäisen ihmisryhmän verorasitus olisi jopa 75 prosenttia? Maaliskuussa myös Suomen hallitus kokoontui kehysriiheen miettimään keinoja valtionvelan kasvun katkaisemiseksi ja alijäämän saamiseksi yhteen prosenttiin BKT:sta. Lopputuloksena hallitus päätyi tekemään ratkaisevia muutoksia mm. osinkoverotukseen ja yhteisöveroon, mikä aiheuttikin jälkeenpäin valtavasti kritiikkiä ja erimielisyyksiä jopa päätöksen tehneiden hallituspuolueiden kesken. Sekä veropakolaisuuden että hallituksen kehysriihessä tekemien ratkaisujen esiin nostamat ristiriidat osoittavat, että verotusta koskevat päätökset eivät koskaan ole aivan kiistattomia. Vaikka olisi helppo perustella sitä näkökantaa, jonka mukaan on oikeudenmukaista nostaa rikkaimpien veroprosenttia häikäilemättä, on silti olemassa paljon väitteitä tätä kantaa vastaan. On selvää, että jos valtion varoja aletaan kerryttää ainoastaan rikkaimpien kustannuksella, rikkaimmat häipyvät ja vievät itsensä ja omaisuutensa suotuisampiin olosuhteisiin.

LexPress


Vuoden toisen LexPressin teemaksi on valittu verotus erityisesti aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Lehdestä voit lukea mm. miltä näyttää verojuristin kansainvälinen arki, mitä tarkoitetaan tehokkaalla verosuunnittelulla ja millaisia kokemuksia juuri lexiläisillä on ollut työskentelystä kesäharjoittelijana verojen parissa verotoimistossa. Veroaiheisten juttujen lisäksi lehdestä löytyy myös kertausta Lexin kevään tapahtumista. Lexin tapahtumarikas kevät onkin jälleen pitänyt huolen siitä, etteivät lexiläiset ole ehtineet tylsistyä. Maaliskuussa 52-vuotiasta yhdistystämme juhlittiin näyttävästi Turun VPK-talolla ja Lex sai myös päätökseen kaikkien aikojen toisen Spex-projektinsa, kun Lex Spex Suuri ja Mahtava päätti loisteliaan näytösputkensa 5.4. Malmitalolla Helsingissä. Tunnetusti kevät ja koko lukuvuosi huipentui pari viikkoa sitten vuoden odotetuimpaan opiskelijajuhlaan eli Vappuun. Vaikka vapun sää ei opiskelijoiden juhlaa varsinaisesti suosinutkaan, lisääntynyt valo on selvästi nostanut oikkareiden mielialaa synkän talven jälkeen ja tiedekunnassa ei enää näekään villapaitaan sonnustautunutta lexiläistä laahustamassa väsyneenä lukusalin ja Lex Cafén väliä – opiskelijoilla alkaa vihdoin olla kevättä rinnassa. Vapun jälkeen oikkarit hajaantuvat hiljalleen kesälaitumille ja valmistautuvat työntekoon ja lomailuun. Olen kuullut myös huhua, että jotkut hurjapäisimmät aikovat jatkaa opiskelua kesänkin yli – oltiin sitten töissä tai ei. Olivatpa suunnitelmat sitten mitä tahansa, varmaa on, että jokainen oikkari toivottaa kesän lämpimästi tervetulleeksi. Näyttelijä Robin Williamsia lainatakseni: “Spring is nature’s way of saying, let’s party!” Aurinkoista kesää ja rentouttavia lukuhetkiä! Annika Falben Päätoimittaja lexpress@lex.fi

LexPress

7


PUHEEN johtajalta

Verot, vappu ja kesä LexPressin vuoden toisen numeron teemaksi valittu verotus ei olisi voinut osua parempaan paikkaan. Kaikki ovat varmasti lukeneet lehdistä ja kuulleet uutisista hallituksen kehysriihen päättämistä muutoksista yhteisöveroon ja osinkoverotukseen. Kehysriihen alkuperäinen muutosehdotus herätti melko voimakasta ja laajaa kritisointia mediassa ja hallitus päätyikin tekemään pieniä viilauksia muutospäätökseen. Kehysriihen mallin mukaan 100% osinkotuloista olisi ollut veronalaista pääomatuloa. Tässä tapauksessa osinkoja oltaisiin siis rasitettu 30 – 32 prosentin veroasteikolla. Hallituksen uusimman muutosehdotuksen mukaan, jonka on määrä astua voimaan ensi vuoden alusta, osinkotuloista 85 prosenttiyksikköä on pääomatuloveron alaista tuloa. Nykyisessä mallissa raja on vedetty 70 prosenttiin, jolloin pörssinoteerattujen yhtiöiden osinkoihin kohdistuu 21,4 – 22,4 prosentin efektiivinen vero. Viimeisimmässä mallissa vero nousee 25,5 – 27,4 prosenttiyksikön haarukkaan, joten verotus selvästi kiristyy, mutta piensijoittajien näkökulmasta uusimman ehdotuksen mukainen raja tuo hieman balsamia haavoille kehysriihen ehdottamaan malliin verrattuna. Samaan aikaan yhteisöveroa alennettiin aikaisemmasta 24,5

8

prosenttiyksiköstä 20 prosenttiin, mikä kompensoi osinkoveron kiristämistä jakokelpoisen nettovoiton lisääntyessä. Kehysriihen ehdottama yhteisöverokannan alentaminen pysyi samana myös uusimmassa mallissa. Ensi vuodesta lähtien Suomessa on siis alhaisempi yhteisöveroprosentti kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tulevaisuudessa siis listautuneiden yhtiöiden jakamiin osinkoihin kohdistuu hallituksen esityksen mukaan 40,4 – 41,8 prosentin kokonaisverorasitus. Nykyisen mallin haarukka on 40,4 – 41,4 prosenttia. Kokonaisverorasitus pysyy siis miltei muuttumattomana. Kehysriihen ehdottaman mallin mukaan kokonaisvero olisi ollut jopa 44 – 45,6 prosenttia. Myös listaamattomien yhtiöiden maksamien osinkojen verotusta kiristettiin. Enää ei verovapaita osinkoja makseta, kuten valtiovarainministeri kehysriihen jälkeen totesi. Täysin verovapaita osinkoja ei Suomessa tietääkseni ole koskaan maksettukaan, mutta lausahdus viittasi listaamattomien yhtiöiden osinkojen huojennusalueeseen. Jatkossa 25 prosenttia huojennusalueen sisällä maksettavista osingoista on pääomatuloveron alaista. Osakeyhtiö on voinut nostaa osinkoverohuojennusta 9 prosentin laskennallisella tuotolla. Tuottoprosentti päätettiin laskea 8 prosenttiyksikköön. Alueen euromääräinen katto on nyt 60

LexPress


000 euroa per osingonsaaja. Vuodenvaihteen jälkeen kattoa nostetaan 150 000 euroon per osingonsaaja. Tämä tarkoittaa sitä, että varakkaat listaamattomat yhtiöt itse asiassa hyötyvät verouudistuksesta, kun huojennusalueen sisällä maksettaviin osinkoihin kohdistuu 7,5 – 8 prosentin efektiivinen vero. No, mutta se siitä ja katsastetaan, mitä Lexin kevääseen kuuluu. Taas kerran tuntuu, että koko tammi-huhtikuun väli on juossut ohi. Vuosijuhlat on jo takana, vappuun on tekstin kirjoitushetkellä enää pari hassua viikkoa, pääsykoekirjat ovat ilmestyneet ja fuksiviikko alkaakin jo siintää monien silmissä. Luvassa on vielä vapun jälkeen uusia tapahtumia, mm. mysteerinen KEIJO ja Pöytälätkäturnaus, joka järjestetään sopivasti jääkiekon maailmanmestaruuskisojen ollessa käynnissä. Toukokuun lopulla Lakimiesliitto järjestää toistamiseen Oikkari Tekee Hyvää -tapahtuman Helsingissä. Huhu kertoo, että tapahtumassa saatetaan saada esimakua vuoden 2014 SAKKEsta, joten OTH:ta ei kannata missata. Toiminta ei lähde totaalisesti kesälomalle, vaikka toimisto sulkee ovensa toukokuun loppupuolella. Kesällä on luvassa ainakin suosittu Vesiurheilutapahtuma, jonka jälkeen päästään vielä sitsaamaan Kirkkotielle Kesäsitsien merkeissä, kun saamme sitsivieraita myös Helsingin päästä. Toivottavasti näemme siis kesänkin aikana! Syksyllä tulevat uusien fuksien lisäksi myös TYYn edustajistovaalit. Viime vaaleissa Ryhmä Lexin viides edaripaikka jäi kutkuttavan lähelle hävitessämme paikan arvalla. Tänä vuonna voimme varmistaa meille viidennen paikan aktiivisella vaalityöllä ja nostamalla entisestään äänestysprosenttiamme. Kannustankin kaikkia asiasta kiinnostuneita lähtemään ehdolle, sillä kukaan ei aja oikkarin etua yhtä tehokkaasti kuin toinen oikkari. Varsinkin tällä hetkellä, kun esim. YO-talo A:n remontti lähenee koko ajan, on meidän oltava hereillä, jotta saamme jatkossakin säilyttää rakkaan toimistomme tilat entiseen malliin. Lisätietoja edustajistovaaleihin liittyen saa Ryhmä Lexin vaaliasiamieheltä Teemu Auressalmelta. Naattikaa kesästä, Valtteri Tapala Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LexPress

9


10

LexPress


EDARISSA tapahtuu

edarivaalien tunnelmissa Ryhmä Lex järjestäytyi maaliskuun edustajiston kokouksessa uudelleen. Kevään aikana olemme menettäneet pari vanhaa konkaria heidän siirtyessään muiden haasteiden pariin, mutta vastaavasti myös uusia jäseniä on noussut edustajistoon. Allekirjoittaneen lisäksi varsinaisia jäseniä tällä hetkellä ovat Jussi Sjöblom, Saara Ingström ja Juha Aarnio. Hieman merkittävämpinä asioina kokouksessa voidaan pitää mm. vuoden 2012 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksymistä sekä vastuuvapauden myöntämistä viime vuoden hallitukselle. Keskustelua aiheutti TYY:n ylijäämäinen tulos ja syyt sen takana. Vaikka ylioppilaskunnan ei olekaan tarkoitus tuottaa voittoa, on ylijäämä tietysti hyvä asia. Kaikkea budjetoitua rahaa ei tarvitse käyttää vain käyttämisen vuoksi ja nollatuloksen saavuttamiseksi. Kaikki edustajiston jäsenet eivät kuitenkaan tuntuneet jakavan tätä ajatusmaailmaa. Loppukevään edaritapahtumat ovat hiukan tavanomaisesta poikkeavia. Tämän lehden ilmestyessä huhtikuun kokous on jo pidetty, mutta erikoisen siitä tekee se, että se päätettiin tavanomaisen Turku-salin sijaan järjestää Porissa, jossa sijaitsee yksi Turun yliopiston filiaaliyksiköistä. Edustajistossa on jäseninä myös Porissa opiskelevia, ja sen sijaan, että he joutuisivat aina matkustamaan Turkuun kokoustamaan, päätettiin kokous nyt viedä heidän luokseen. Samaan yhteyteen ympättiin edustajiston illanvietto. Huhtikuun kokous on myös perinteisesti ollut edustajiston viimeinen kokous ennen kesälaitumia, mutta tänä vuonna järjestetään poikkeuksellisesti ylimääräinen kokous toukokuussa. Yksi tärkeimmistä asioista toukokuun asialistalla on kokonaan uuden tiedottajan palkkaaminen TYY:lle. Tällä hetkellä henkilöstö on ylityöllistettyä, ja nimenomaan ylioppilaskunnan viestinnän koetaan kärsivän. Kysymykseksi nouseekin se, että koetaanko kokonaan uuden henkilön palkkaaminen viestintää hoitamaan ehdottoman tarpeelliseksi. Tämä nostaisi jälleen ylioppilaskunnan menoja, ja menojen nousu heijastuu väistämättä lukukausimaksuihin. Ryhmä Lex näkee, että uuden viestinnän ammattilaisen palkkaamisen sijaan saattaisi olla parempi keskittyä koko organisaatiorakenteen muokkaamiseen sopivammaksi. Näin jo olemassa olevilla resursseilla voitaisiin kenties saavuttaa yhtä hyvä lopputulos. Huhtikuun kolmantena päivänä polkaistiin edustajiston vaalivuosi käyntiin poikkitieteellisillä bileillä Lexin, TuKY:n, TLKS:n sekä THLKS:n yhteisvoimin. Bileet olivat menestys, ja The Monkeyn tanssilattia oli täynnä kirjavaa haalarikansaa. Itse edustajistovaalit järjestetään vasta tulevana syksynä, mutta vaalityö on hyvä aloittaa ajoissa. Aikainen lintu madon nappaa! Vaaliteemoja ja parannettavia asioita on siis hyvä alkaa pohtia viimeistään nyt. Viime vaaleissa Ryhmä Lex menestyi hyvin, mutta hartaasti toivottu viides paikka menetettiin viime hetkellä tasan menneiden äänien ja arpaonnen suosimattomuuden vuoksi. Kauan kaivattu viides paikka kuuluukin ensi syksyn tärkeimpiin tavoitteisiin.

LexPress

11


Kuten heti aluksi mainitsin, Ryhmä Lexin riveistä on hiljattain useampi vanha tekijä jättäytynyt pois, ja onkin aika nuorempien astua puikkoihin. Kehotan siis kaikkia teitä, joita edustajistossa toimiminen kiinnostaa, lähestymään edustajiston jäseniä tai Ryhmä Lexin vaaliasiamiestä Teemu Auressalmea. Syksyllä tiedekuntaan tulee myös kokonaan uusi vuosikurssi, joiden aktiivisuus ja tuoreet näkemykset otetaan innolla vastaan. Ryhmä Lex ajaa TYY:ssä nimenomaan oikkareiden etuja, ja nyt kaikilla on hyvä tilaisuus saada oma ääni kuuluviin. Mirjam Scheinin Puheenjohtaja Ryhmä Lex

Alumnit viihtyivät kevätkauden avaustilaisuudessa

12

LexPress


SENILEXIN kuulumisia

Tiedekunnan päivä – kestävää kehitystä ja verkostoja Senilexiläisten vuoden päätapahtuma, Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja alumniyhdistys Senilexin yhteistyössä järjestämä Tiedekunnan päivä, oli perjantaina 22.3.2013. Jo kahdestoista Tiedekunnan päivä alkoi seminaarilla, jatkui vuosikurssitapaamisilla sekä Senilexin sääntömääräisellä kokouksella ja päättyi illalliseen Ravintola Koulussa sekä jatkoihin Kirkkotiellä. Tapahtumaan osallistui yli 130 alumnia. Teksti ja kuvat: Inari Kinnunen,asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava

Vuosittain järjestettävä Tiedekunnan päivä on erinomainen alumnitapahtuma: kiinnostavien seminaarien lisäksi entiset lexiläiset pääsevät vuosittain tapaamaan toisiaan sekä viettämään viihdyttävää iltaa yhdessä. Tiedekunnan päivän seminaari-

osuuden jälkeen kyseisenä vuonna kurssitapaamisvuorossa olevat (tänä vuonna vuosina 1963, 1973, 1983, 1993 ja 2003 opintonsa aloittaneet) kokoontuvat iltapäiväksi omiin vuosikurssitapaamisiinsa. Nämä vapaamuo-

Calonian luentosali 1 täyttyi alumneista

LexPress

13


toiset tapaamiset ovat osoittautuneet oivaksi keinoksi koota yhteen samaan aikaan opiskelleita ihmisiä vaihtamaan kuulumisia sekä opiskeluaikojen muistoja. Suurin osa Tiedekunnan päivän osallistujista onkin tyypillisesti kurssitapaamisvuosikursseilta, mutta onneksi kiinnostavaa ohjelmaa sekä hauskoja kohtaamisia riittää myös muiden kurssien alumneille. Elinkeinotoiminta ja ympäristö -seminaari

Puoliltapäivin Calonialla alkaneen yhteisen seminaariosuuden avasi vuonna 1967 opintonsa aloittanut Ari Saarnilehto, joka toimii Tiedekunnan päivän vahvana taustavaikuttajana. Tänä vuonna seminaarin aihe oli Elinkeinotoiminta ja ympäristö. Saarnilehdon jälkeen dekaani Jukka Mähönen (1984) kertoi tiedekunnan kuulumisia: viime vuonna oikeustieteellisiä tutkintoja oli suoritettu ennätysmäärä ja jopa yhdeksän tohtoria väitteli tiedekunnasta. Opiskelijoiden sisäänottomääriä lisätään tänä ja ensi vuonna, jolloin opintonsa Turussa aloittaa jo 140 opiskelijaa. Mähönen korosti alumnien olevan keskeinen voimavara tiedekunnan toiminnassa jatkossakin. Lapin yliopiston professori Kai Kokko (OTT 2003) piti mielenkiintoisen luennon aiheesta Luonnonvarojen hallinta sopimuksin – sopimusvapauden rajoitukset ympäristöoikeuden näkökulmasta. Kokko poikkesi Tiedekunnan päivän normaaliluennoitsijoista siten, ettei hän ole suorittanut oikeustieteen perustutkintoaan Turussa. Tohtorintutkintonsa Kokko on meillä suorittanut, ja hän kertoi pitäneensä väitöskaronkkansakin Calonialla. Kokon luento valotti erilaisia luonnonvaraoikeuden ja sopimusvapauden kollisiotilanteita. Sopimusvapaudella on yleisiä ympäristöoikeudellisia rajoituksia, esim. pohjaveden ja maaperän

14

pilaamiskiellot, joilla voi olla epäsuoria vaikutuksia yksityisten välisissä sopimussuhteissa. Omistukseen perustuvia luonnonvarojen käyttöoikeuksia rajoittavat myös alueelle myönnetyt muut oikeudet. Maanomistajan oikeus voi myös väistyä esim. kaivosmineraalien ollessa kyseessä, jolloin etuoikeus niiden hyödyntämiseen on löytäjällä, ei maa-alueen omistajalla. Luonnonvarat eivät Kokon näkemyksen mukaan olekaan sellainen yksiselitteinen irtain tai kiinteä ainesosa, että niitä voisi tai pitäisi tarkastella puhtaasti sopimus- tai esineoikeudellisista lähtökohdista. Sopimuksilla ei voida heikentää kolmannen yksityisiä intressejä eikä yleistä ympäristönsuojeluintressiä, Kuvassa ja luonnonvaraoikeus muodostaakin Kati Levoranta erityisen sääntelyalueen, joka tuo suoraan sekä välillisesti erilaisia rajoituksia sopimusvapauden periaatteeseen. Kestävä kehitys vahvana osana strategioita

Kahvitauon jälkeen ohjelmassa oli kolme alumnien pitämää esitystä aiheesta ”Miten ympäristön huomioon ottaminen näkyy työssäni?” Kävi ilmi, että kestävä kehitys on olennainen osa kaikkien kolmen pörssiyhtiön, Pöyryn, Outokummun ja Fortumin strategiaa, ja että se heijastuu selvästi myös yhtiöissä työskentelevien lakimiesten työhön. Pöyry Oyj:n Associate General Counsel Ulla Bono (1989) kertoi työskennelleensä suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Pöyryllä seitsemän vuoden ajan. Nykyaikaisessa suunnittelutoiminnassa on toki olennaista saavuttaa kestäviä ratkaisuja asiakkaalle. Pöyryllä on projekteja noin sadassa maassa, ja päivittäisessä työympäristössä pyritään minimoimaan matkustusta esimerkiksi videoneuvotteluja käyttämällä. Pöyryllä työskentelevien lakimiesten jokapäiväisessä työssä ympäristöasiat tulevat vastaan projektien kautta. Ympäristönäkökohtien huomioiminen esim. jätevesien puhdistamis-

LexPress


Ympäristön huomioimisesta lakimiehen työssä puhuivat alumnit Harri Pynnä (vas.), Ulla Bono ja Kimmo Karihtala

projektissa tai tuulivoimaprojektissa on tietenkin keskeistä, ja usein esim. Latinalaisessa Amerikassa olevissa projekteissa juridiseenkin työhön liittyy politiikkaa, julkisuuden hallintaa sekä vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa. Pöyryn strategiassa mainittu kestävä kehitys vaikuttaa Bonon mukaan aidosti jo sillä hetkellä, kun pohditaan, mihin hankkeisiin lähdetään mukaan. Lakiasiainjohtaja Kimmo Karihtala (1995) Outokumpu Oyj:stä kertoi työnantajansa olevan maailman suurin ruostumattoman teräksen valmistaja. Ruostumaton teräs on itsessään kestävän kehityksen materiaali, sillä se on täysin kierrätettävissä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Outokumpu on muuttunut monialayhtiöstä ruostumattomaan teräkseen keskittyneeksi yritykseksi, ja mm. kaivoksista ja ku-

pariliiketoiminnasta on luovuttu divestointien kautta. Ympäristövastuiden hoitaminen työllistää yhtiön lakimiehiä toki pitkään yrityskauppojen jälkeenkin, ja ympäristöoikeudellinen Due Diligence –tarkastus on erittäin keskeisessä roolissa teollisuusyritysten yritysjärjestelyissä. Karihtalan arvion mukaan noin puolet Outokummun lakimiesten työpanoksesta kuluu ympäristöoikeudellisten asioiden hoitamiseen, ja asiat voivat olla erikoisempiakin: jopa vanhan intiaanien hautausmaan siirtämiseen ja alligaattorien suojeluun on yhtiössä päästy törmäämään. Fortum Oyj:n lakiasiainjohtaja Harri Pynnä (1977) muisteli, että hänen vuosikurssinsa oli ensimmäinen Turussa ympäristöoikeutta opiskellut vuosikurssi; oikeudenalaa kutsuttiin aiemmin maa- ja vesioikeudeksi. Energiayhtiö

LexPress

15


Fortumin strategian peruspilari on kestävä kehitys, joka jakautuu taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Fortumin lakimiesten toiminnassa keskeistä on tulevan lainsäädännön ennakoiminen ja siihen vaikuttaminen, eritoten jo EU-tasolla. Päästökauppa ja päästöoikeuksien hallinta ovat yksi osa energiayhtiöön vaikuttavista ympäristöoikeuden osa-alueista. Myös ostotoiminnan hallinnassa kestävän kehityksen huomioiminen on tärkeää, ja tavara- ja palvelutoimittajia auditoidaan säännöllisesti. Sopimusverkostoja ja verkostoitumista käytännössä

Macciavellissä järjestetyn lounaan jälkeen kurssitapaamisvuosikurssit lähtivät tahoilleen: ohjelmiin oli merkitty mm. vierailu Turun hovioikeuteen sekä istuskelua Olavin Krouvissa. Iltapäiväseminaariin osallistuneet saivat kuulla Ari Saarnilehdon esityksen Verkostojen oikeudellisista ongelmista, joka perustui Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Tekesprojekteista saatuihin kokemuksiin.

(1993) piti juhlapuheen, minkä jälkeen sana oli vapaa. Vuosikurssit 1963, 1973, 1983, 1993 ja 2003, jotka istuivat omissa pöytäkunnissaan, esittivät kukin vuorollaan lyhyet tervehdykset muulle juhlakansalle: pääsimme kuulemaan niin puheita, lauluja kuin runonlausuntaakin. Senilexin järjestämä bussikuljetus vei Kirkkotielle kahdessa erässä lähes sata innokasta ex-lexiläistä, ja K-tien tanssilattialla nähtiin jos jonkinlaisia menneiltäkin vuosikymmeniltä tuttuja tanssiliikkeitä. Ilta jatkui opiskelijoiden kanssa juhliessa pikkutunneille saakka. Seuraava Senilexin tapahtuma on yritysvierailu Alma Medialle toukokuussa, ja syksylle on kaavailtu mm. Senilexin ja Lexin yhteisiä sitsejä Kirkkotielle. Alumniyhdistyksemme toiminta on siis muodostumassa yhä monipuolisemmaksi ja aktiivisemmaksi, koska jäsenistömme vaikuttaa tapahtumista suuresti nauttivan.

Senilexin vuosikokous pidettiin ennen illallisen alkua Ravintola Koulussa ja kokoukseen osallistui noin kolmekymmentä Senilexin jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Yhdistyksen hallituksessa ei tapahtunut henkilövaihdoksia, joten sama hallituskokoonpano jatkaa toimessa vuoden 2013. Verkostoituminen jatkui käytännössä Ravintola Koulun Bellman –salissa, jossa nautittiin maukas kolmen ruokalajin illallinen asiaankuuluvine ruokajuomineen. Senilexin puheenjohtaja Mikko Heinonen

16

Vuonna 1993 opintonsa aloittaneiden pöydässä nautittiin iltaohjelmasta

LexPress


LexPress

17


Ajan Kohtaista

Kohti tasa-arvoista avioliittolakia Teksti: Sami-Petteri Seppä Kuva: Eino Nurmisto

Keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista käynnistyi vuoden 2011 eduskuntavaalien aikana. Monet puolueet näyttivät aiheelle jo vihreää valoa, mutta asia jäi kuitenkin pois hallitusohjelmasta Kristillisdemokraattien vaatimuksesta. Joukko kansanedustajia alkoi työstää omaa aloitetta asian edistämiseksi, mutta he eivät saaneet aloitteeseensa kuitenkaan kuin 76 kansanedustajan nimet. Tässä kohtaa alkoi näyttää siltä, ettei tasa-arvoinen avioliittolaki edistyisi tämän eduskunnan aikana. Kansanedustajien aloitteen jäädessä lakivaliokunnan paperipinoihin media havahtui. Median luoman paineen alaisena lakivaliokunta päätti äänestää aloitteen käsittelyjärjestyksestä. Lopputulos ei

18

ollut toivotunlainen, vaan valiokunta hylkäsi aloitteen käsittelyn äänin 9-8. Lakivaliokunnan toiminta aiheutti kuitenkin valtaisan kohun ja samaan aikaan Tahdon2013-kampanja astui julkisuuden valokeilaan. Kansalaisaloitteen juuret

Kolme helsinkiläistä kaverusta ihmettelivät kesällä 2012, miten Suomi voi olla edelleen ainoa Pohjoismaa, jossa tasa-arvoinen avioliittolaki ei ole toteutunut. Näiden kolmen kaveruksen ideasta käynnistyi Tahdon2013-kampanja, joka kerää nimiä kansalaisaloitteeseen tasa-arvoisesta avioliittolaista.

LexPress


Kampanja julkistettiin helmikuun lopussa ja nimien keräys alkoi tasaarvonpäivänä 19.3. Kampanja ylitti kaikkien odotuksen saaden puoleenpäivään mennessä kasaan vaaditut 50 000 nimeä ja päivän lopuksi aloitteen oli allekirjoittanut jo yli 100 000 suomalaista. Tahdon2013-kampanja ei kuitenkaan päättynyt tähän, vaan allekirjoituksia kerätään koko kansalaisaloitelain mahdollistaman kuuden kuukauden ajan.

pia. Muutoksista merkittävimmät ovat samaa sukupuolta olevien parien oikeus adoptioon ja yhteiseen sukunimeen. Tällä hetkellä Suomessa voi adoptoida yksin tai yhdessä aviopuolison kanssa. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävällä parilla ei ole kuitenkaan oikeutta adoptioon yhdessä. Lakimuutoksen myötä samaa sukupuolta olevat parit tuotaisiin avioliittolainsäädännön piirin, minkä myötä myös yhteinen adoptio mahdollistuisi.

Kampanjan takana laaja tukijoukko

Rekisteröidyssä parisuhteessa elävällä parilla ei ole myöskään suoraa oikeutta puolison sukunimeen kuten aviopuolisoilla. Tällä hetkellä parisuhteensa rekisteröivä pari joutuu erikseen anomaan maistraatilta samaa sukunimeä, mikä on aikaavievä prosessi. Tämä prosessi myös maksaa parille erikseen – toisin kuin aviopareille.

Tahdon2013-kampanja on ensimmäinen kansalaisaloite, joka on saanut taakseen näin aktiivisen kansanliikkeen. Kampanjassa on mukana satoja vapaaehtoisia, joista osa työskentelee kokopäiväisesti asian eteen. Mukana on osaajia monilta eri yhteiskunnan sektoreilta, eikä itse lakialoitetekstiäkään olisi syntynyt ilman joukkoa turkulaisia ja helsinkiläisiä oikeustieteen opiskelijoita. Tukensa kampanjalle on osoittanut myös moni julkisuuden henkilö kuten Paula Vesala ja Krista Kosonen. Turun yliopiston ylioppilaskunta on myös Tahdon2013-kampanjan virallinen yhteistyökumppani. Tahdon2013-kampanja ei ole missään nimessä rajoittunut ainoastaan Kehä III:n sisäpuolelle vaan toimintaa on ympäri Suomea. Aluetiimejä löytyy aina Hangosta Rovaniemelle ja kaikilla näillä paikkakunnilla järjestetään myös erilaisia tapahtumia. Turussa järjestettiin kampanjan avajaispäivänä nimienkeräystempaus, johon osallistui noin 400 ihmistä. Periaatteellisesti tärkeitä muutoksia

Kansalaisaloitteella ajettavat lakimuutokset ovat lain tasolla hyvin pieniä, mutta periaatteellisesti sitäkin suurem-

Kaikkein tärkein muutos olisi kuitenkin parien asettaminen lain edessä samalle viivalle. Lakimuutoksen myötä samaa sukupuolta olevat parit saisivat kaikki samat oikeudet kuin mitä eri sukupuolta olevat parit nauttivat tällä hetkellä. Yhteiskunta antaisi samalla viestin kaikkien parisuhteiden olevan samanarvoisia sukupuoleen katsomatta. Aloitteen tuleva käsittely eduskunnassa

Vielä toistaiseksi on epäselvää, miten kansalaisaloitteet tullaan käsittelemään eduskunnassa. Ennen kuin yhtään kansalaisaloitetta oli saapunut eduskuntaan vallitsevana tulkintana oli, että aloitteet käsitellään hallituksen esityksen veroisina aloitteina. Tulkinnasta alkoi kuitenkin esiintyä erimielisyyksiä, kun kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi saapui eduskuntaan. Toistaiseksi elämme siis välitilassa ja eduskunnassa selvitetään aloitteiden käsittelyjärjestystä.

LexPress

19


Eduskuntaryhmät jättivät omat mietintönsä käsittelyjärjestyksestä huhtikuun alussa. Ainoastaan Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja Vihreät kannattivat aiempaa tulkintaa. Muut puolueet jättivät valiokunnalle enemmän harkintavaltaa, mikä saattaa estää kansalaisaloitteiden oikeudenmukaisen käsittelyn. Tiedekuntamme valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen on puolustanut kansalaisaloitteiden käsittelyä useita kertoja alkuvuoden aikana. Viljanen totesi Ylen haastattelussa, etteivät kansalaisaloitteet saisi hautautua valiokuntiin, vaan ne tulisi käsitellä hallituksen esityksen veroisina. Eduskunta päättää käsittelyjärjestyksestä huhtikuun aikana.

20

Kansalaisaloitteeseen tasa-arvoisesta avioliittolaista ja Tahdon2013kampanjaan voi tutustua osoitteessa tahdon2013.fi. Itse aloitteen voit allekirjoittaa oikeusministeriön kansalaisaloite.fi -palvelussa. Kirjoittaessani tätä tekstiä kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista on käynyt allekirjoittamassa noin 150 000 suomalaista. Aloitteen voi allekirjoittaa syyskuun puoleenväliin asti, joten allekirjoittajien määrä nousee todennäköisesti erittäin korkeisiin lukemiin. Selvää on, että Tahdon2013-kampanjan kansalaisaloite tulee menemään eduskunnan käsittelyyn. Se, miten aloite siellä käsitellään, on kuitenkin vielä epäselvää.

LexPress


Verosuunnittelun ytimessä

Verosuunnittelun merkitys on kasvanut sitä mukaa kuin yritysten liiketoiminta on kansainvälistynyt. Ei tule kuitenkaan unohtaa, että verosuunnittelulla saattaa olla huomattavaa merkitystä myös yksityishenkilöiden verotuksen kohdalla. Millaista sitten on tehokas verosuunnittelu? Entä mitä verosuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon? Verosuunnittelun kiemuroita meille avaa Ernst & Youngilla työskentelevä verojuristi ja entinen lexiläinen Hanna Gustafsson. Teksti: Jenni Vartiainen Kuva: Ernst & Young

Mikä merkitys verosuunnittelulla on yritysten verotuksessa?

Kuvassa Hanna Gustafsson

Verosuunnittelu käsitteenä on varsin laaja, eikä sitä tulisi sekoittaa mediassa paljon esillä olleeseen veronkiertoon. Verosuunnittelulla pyritään toki mahdollisimman huokeaan verotukseen, mutta lain sallimien rajojen puitteissa. Keinotekoiset järjestelyt ja tietojen pimittäminen eivät ole missään muodossa verosuunnittelua, emmekä avusta asiakkaitamme tämäntyyppisissä järjestelyissä. Järkevällä verosuunnittelulla voi olla suurikin merkitys yrityksen tulokseen. On aina järkevää tarkistella yrityksen sisäisiä prosesseja, jotta yritys voi varmistaa verotehokkaan toiminnan. Ernst & Young avustaa yrityksiä monella tavalla optimoimaan verorasituksen. Yritysverotiimimme tekee esimerkiksi säännöllisin väliajoin Tax Due Diligence -selvityksiä, ja arvon-

LexPress

21


lisäverotiimimme on kehittänyt ns. Discovery-järjestelmän, jonka tehtävänä on avustaa yritystä löytämään mahdolliset välillisen verotuksen ongelmakohdat oman yrityksen prosesseissa, ja hyötymään mahdollisista huojennuksista, jotka aiemmin ovat mahdollisesti jääneet yritykseltä huomaamatta. Ernst & Youngin avulla yritys voi siis saavuttaa huomattaviakin hyötyjä pelkästään omien prosessiensa ja käytäntöjensä tarkastelulla.

valtion kesken, kun optiojärjestelmän piirissä oleva henkilö on kertymäajan aikana työskennellyt esimerkiksi 60 % ajasta maassa X ja 40 % ajasta maassa Y. Palkitsemisjärjestelmien verotus on varsin vaihtelevaa maittain, ja monessa maassa ollaan vasta kehittelemässä lainsäädäntöä tähän liittyen. Siksi on tärkeää avustaa asiakkaitamme siinä, mitä mahdollisesti voi seurata, kun optioita myönnetään ulkomaankomennuksella ollessa.

Entä verosuunnittelun merkitys henkilöverotuksessa?

Onko verosuunnittelu erityisen kannattavaa tai suosittua tiettyjen verolajien kohdalla?

Henkilöverotuksessakin on luonnollisesti tärkeää pyrkiä mahdollisimman Kaikkien verolajien kohdalla on järkeedukkaaseen lopputulokseen verovelvää perehtyä sääntöihin ja mahdollisiin vollisen näkökulmasta. huojennuksiin, joita on Päivittäisessä työs- ”KHO:ssa on parhailtarjolla. Ei ole tiettyä säni kohta an mm. verolajia, jossa veroihmisiä, jotka asuvat laan vireillä kiinnostavia suunnittelu olisi muita yhdessä valtiossa ja tärkeämpää. Tietenkin työskentelevät toises- ennakkotapauksia, esimerkiksi yritysten sa. Heidän kohdallaan voi jotka liittyvät mm. mat- siirtohinnoittelussa verosuunnitteluun olla laajemmat ”suunkuuluu laajalti se, että kakustannusten kornittelumahdollisuudet” varmistamme kaikkien kuin esimerkiksi tamaiden verovelvoittei- vaamiseen.” vallisen palkansaajan den tulevan täytettyä, verotuksessa, mutta jotta henkilö välttyisi ikäviltä yllätyksilmielestäni verolajeja ei tulisi verrata tä. Avustamme myös yrityksiä, kun he toisiaan vastaan, vaan jokainen tilanne luonnostelevat komennussopimuksia tulisi kartoittaa kattavasti. työntekijöilleen, jolloin ulkomaankoOmistajayrittäjien on mahdollista mennuksen veroseuraamukset tulevat hyötyä verosuunnittelusta niin henkikartoitettua etukäteen, ja työntekijän lökohtaisessa verotuksessaan kuin myös näkökulmasta verorasite ulkomaanyrityksen verotuksessa. Neuvomme siksi komennuksen aikana ei radikaalisti usein omistajayrittäjiä heidän veroilmoimuutu. tuksiinsa liittyen, ja pyrimme antamaan Avustamme myös täysin kotimaassa kattavan katsauksen tarjolla olevista toimivia yksityishenkilöitä laatimalla vaihtoehdoista. heidän veroilmoituksensa ja varmistaPääasia on kaikkien verolajien kohmalla sen, että mahdolliset verohyödyt dalla, että mahdolliset verovelvoitteet tulevat huomioitua. ovat tiedossa, säännöksiä noudatetaan Suurena osana työtäni on myös eri ja lakisääteiset velvoitteet täytetään. palkitsemisjärjestelmien (esimerkiksi osakepalkkiojärjestelmät ja optiojärjesMillaista on tehokas telmät) veroseuraamuksien kartoitus. verosuunnittelu? Ulkomaisten kollegoidemme avulla selvitämme, miten esimerkiksi opTehokas verosuunnittelu on sitä, tiopalkkion verotus jakautuu kahden että maksimoidaan yrityksen/henkilön

22

LexPress


verohyöty lakia noudattaen ja niin, että verotus ei kuitenkaan saa liian korostunutta asemaa päätöksenteossa, sillä kyse on kuitenkin vain yhdestä kokonaisuuteen vaikuttavasta tekijästä. Voi olla veroteknisesti järkevää allokoida tietyt omaisuuserät tiettyyn maahan, ja keskittää tiettyjä toimintoja toiseen. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään täydellistä määritelmää ”tehokkaalle verosuunnittelulle”, vaan kuten aiemmin totesin, verosuunnittelu on tehokasta silloin, kun se tuo kyseiselle yritykselle/ henkilölle konkreettista hyötyä. Mitä verosuunnittelussa tulee ottaa huomioon?

Kuten aiemmin olen maininnut, tulee paikalliset lait ja säännökset ottaa huomioon. Raportointivelvollisuudet vaihtelevat maittain, ja esimerkiksi kiinteän toimipaikan syntymiseen liittyvät verovelvollisuudet voivat olla mahdollisia huojennuksia suuremmat. Tilanteen kokonaiskartoitus erinäisten verolajien perspektiivistä on yleensä paikallaan, kun esimerkiksi yritys suunnittelee uutta aluevaltausta; puhtaan yritysverotuksen lisäksi toimenpide voi johtaa työnantajavelvoitteisiin, työntekijän henkilökohtaisen veroaseman Kuvassa Paula Vesala muutokseen ja välillisen verotuksen raportointivelvollisuuteen. Ernst & Youngilla työskentelemme siksi usein tiimeissä, joissa on jäseniä sekä yritys-, henkilö- että arvonlisäverotustiimeistämme. Näin varmistamme, että asiakkaalle ei tule mitään yllätyksiä matkan varrella, ja pystymme kansainvälisen verkostomme avulla avustamaan paikallisesti viranomaisvelvoitteiden täyttämisessä. Minkälainen rooli verosuunnittelulla on tulevaisuudessa? Entä miten liiketoiminnan kansainvälistyminen vaikuttaa siihen?

sainvälistymisen myötä. Myös nykyinen taloudellinen tilanne maailmassa johtaa siihen, että huolellinen verosuunnittelu on entistä tärkeämpää. Kun valtiot kiristävät nyörejään, on yrityksen hyvä olla kartalla siitä, mitä voi tehdä ja missä kannattaa toimia, jotta verorasitus olisi konsernitasolla järkevä ja esimerkiksi siirtohinnoittelu olisi hyväksyttävää kaikkien toimintamaiden veroviranomaisten näkökulmasta. Onko lähitulevaisuudessa odotettavissa suuria verooikeudellisia muutoksia?

KHO:ssa on parhaillaan vireillä kiinnostavia ennakkotapauksia, jotka liittyvät mm. matkakustannusten korvaamiseen. Yksi merkittävä ratkaisu oli KHO:n ratkaisu ns. ”kakkosasunnosta”, jossa katsottiin, että ulkomaiset rakennusmieKuvassa Kimmo Suominen het olivat saaneet ns. ”kakkosasunnon” työnantajan järjestämästä tilapäismajoituksesta, jolloin työntekijöille maksetut päivärahat ja matkakustannukset olivatkin veronalaisia työntekijöille ja työnantaja määrättiin toimittamaan ko. eristä ennakonpidätys. Tämä ratkaisu muuttanee linjauksia myös muiden vastaavien tapauksien suhteen, jolloin sillä voi olla suuriakin vaikutuksia Suomessa toimiville rakennusalan yrityksille. Kannattaako Matti Meikäläisen tehdä verosuunnittelua?

Sanoisin, että kyllä Matti Meikäläisenkin kannattaa harjoittaa jonkinasteista verosuunnittelua. On järkevää olla perillä veroasioistaan, ja pyrkiä mahdollisimman suotuisaan lopputulemaan hyödyntämällä tarjolla olevia verovähennyksiä ja huojennuksia.

Luonnollisesti verosuunnittelun tärkeys korostuu liiketoiminnan kan-

LexPress

23


JOKAKEVÄINEN ARVOITUS:

M i t e n täy t tä ä veroilmoitus? Teksti: Heli Rikola ja Sini Siitari Kuva: Verohallinto

Kun saat oman esitäytetyn veroilmoituksesi, tarkista ensin, että esitäytetyt tiedot ovat oikein. Jos huomaat, että veroilmoituksessa on virheellisiä tietoja, korjaa ne ja täydennä veroilmoituksesi tarpeellisiksi katsomillasi tiedoilla. Veroilmoituksen voi täyttää myös kätevästi Veroilmoitus verkossa -palvelussa (VIV-palvelu). Lisäksi on tärkeää tutustua esitäytetyn veroilmoituksen täyttöoppaaseen, jossa kerrotaan, miten erilaiset vähennysvaatimukset tulee laskea ja ilmoittaa. Myös Verohallinnon internetsivuilta osoitteesta vero.fi löytyy ohjeita veroilmoituksen täyttämiseen. Kiinnitä erityistä huomiota veroilmoituksen viimeiseen palautuspäivään, joka on merkitty esitäytetyn veroilmoituksesi etusivulle sekä siihen, että muistat myös allekirjoittaa täyttämäsi veroilmoituksen. Yleisin opiskelijoiden vähennysvaatimus koskee asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja. Koska matkakulut ovat ansiotuloista tehtävä vähennys, ne pienentävät verotettavan ansiotulon määrää. Muutos verojen määrään ei kuitenkaan ole yhtä suuri. Mikäli kuljet asunnolta työpaikalle, ja julkisia kulkuneuvoja on mahdollista käyttää, vähennys tulee tehdä halvimman lippuhinnan mukaan, vaikka kulkisit matkat esimerkiksi omalla autolla. Kulut ovat vähennyskelpoisia vain todelliselta työssäkäyntiajalta. Työssäkäyntikuukausia on yleensä enintään 11.

Mikäli käytät omaa autoa kodin ja työpaikan väliseen matkaan, voit vähentää matkakulut oman auton mukaan, jos julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä, kävelymatka yhteen suuntaan on vähintään 3 kilometriä tai odotusaika meno-paluumatkalla (esim. julkisen kulkuneuvon vaihto) on yhteensä vähintään 2 tuntia. Oman auton käytön mukaan matkakuluja saa vähentää 0,25e/km. Merkitse lomakkeelle ajanjakso, kulkuneuvo, matkojen pituus koko vuodelta, kulut kilometriä kohti sekä vuotuiset kulut. Esitäytetyn veroilmoituksen täyttöoppaassa on taulukko, jonka arvojen mukaan kulut merkitään. Matkakulujen omavastuu on 600 euroa ja enimmäismäärä 7000 euroa vuodessa. Ilmoita näitä matkoja vain, jos kulut ylittävät 600 euroa. Älä vähennä omavastuuta itse. Veroilmoituksen oheen ei tule liittää matkalippuja, kuitteja tai muita tositteita. Ne tulee toimittaa Verohallinnolle vain pyydettäessä. Mikäli kohtaat veroilmoitusta täyttäessäsi ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, voit myös ottaa yhteyttä paikalliseen verotoimistoon, josta saat ohjeita veroilmoituksen täyttämiseen. Kaikki tarvittavat liitännäiset veroilmoituslomakkeet, kuten vuokratulojen ilmoituslomake, ovat saatavilla lähimmän verotoimiston lisäksi myös vero. fi -sivuilla.

LexPress

25


Veronkorotukset ovat verottajan ase Veroilmoitusta täyttäessä kannattaa olla tarkkana, ettei tee virhettä, sillä tällöin verottaja saattaa rangaista veronkorotuksin. Lexpress haastatteli KPMG:n veroasiantuntija Kirsi Adamssonia veronkorotuksiin liittyen. Teksti ja kuva: Niina Lehtonen Verottajan koventunut ote

Veronkorotukset ovat sanktiomaksu, jonka verottaja asettaa veroilmoituksen myöhästymisestä, laiminlyönnistä tai väärin annetuista tiedoista. Ne koskevat sekä henkilöitä että yrityksiä. Periaatteessa ideana on tehdä kannattavaksi toimia oikein, Kirsi Adamsson kertoo. Veronkorotuksista tulee pitää erillään verojen nostaminen. Adamssonin kaltaiset verokonsultit puhuvat tällöin ”verojen kiristämisestä”. Käytännössä kyse on veropoliittisista päätöksistä siitä, mistä veroja halutaan kerätä. Adamssonin mielestä veronkorotukset ovat erittäin ajankohtainen aihe. Hän kertoo huomanneensa, että verottajan ote on selvästi koventunut ja toimista on tullut selvästi aggressiivisempia. - Taustalla on myös verohallinnon koneellistuminen, jonka johdosta verovelvolliselle sälytetään enemmän vastuuta veroilmoituksen oikeellisuudesta. Koneellistumisen johdosta vain tiettyjä tulkinnallisia tapauksia tutkitaan, ja niihin kohdistetaan sitten kovempia rangaistuksia, Adamsson toteaa.

koskeva säädös löytyy verotusmenettelylain 32 §:stä. Pykälän yhtenäisen soveltamisen takaamiseksi verottajalla on käytössään myös Verohallinnon yhtenäistämisohje, joka on eräänlainen tarkennusohje veronkorotuksen määräämiseksi. Tilanteissa, joista ei ole aiempaa käytäntöä, yhtenäistämisohjeesta ei kuitenkaan ole paljoa apua. - Täysin tulkinnanvaraisissa tilanteissa, joissa veronkorotus on määrätty, asiakkaat ovat yleensä yllättyneitä. Joskus päätökseen on laitettu perusteluksi vain veronkorotuksia koskeva lainkohta, jonka mukaan veronkorotus perustuu siihen, että verovelvollinen on ilmoittanut tieten tai törkeästä huolimattomuudesta tulon vääränä tulolajina. Se saattaakin kuulostaa asiakkaan korvaan ennemmin tuomiolta kuin perustelulta. Kyse on kuitenkin yleensä enemmänkin näkemyseroista: asiakas näkee esimerkiksi tietyn tuloerän verovapaana, verottaja verotettavana tulona. Verottaja ei myöskään aina perustele tarkasti päätöstään, vaan yleensä tyytyy toteamaan, ettei pidä tulo- tai kuluerää samana kuin asiakas, ja katsoo siten asiakkaan menetelleen virheellisesti. Tosin tulee muistaa, että päätösten laatiminen on massatyöskentelyä – ei siinä kauheasti ehdikään päätöksiä perustelemaan, Adamsson selventää.

“Verotuspäätöksen oikaisu voi viedä vuosia.”

Verotuspäätökset massatyötä

Henkilöiden ja yritysten veronkorotusmenettely on erilainen, ja niitä

26

LexPress


LexPress

27


Esimerkiksi jos yksittäinen kuitti on unohtunut veroilmoituksesta, ja sen pystyy jälkikäteen verovirastolle esittämään, voi verovirkailija tällöin itse korjata veronkorotuspäätöstään. Tulkinnallisemmissa kysymyksissä tulee kääntyä verotuksen oikaisulautakunnan puoleen. Tämä koskee siis tuloverolakia. Ennakkoperinnän ja arvonlisäveron puolella Verohallinto itse käsittelee niitä koskevat valitukset, Adamsson kertoo. Vero tulee maksaa valitusprosessista huolimatta. Mikäli korotusta ei maksa, se voidaan maksumuistutusten jälkeen ulosmitata. Oikaisulautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli valituslupa myönnetään. Valitusprosessit kestävät useasta kuukaudesta jopa vuoteen. - Syksyllä tehtyihin oikaisuvaatimuksiin ei ole saatu vastauksia vieläkään. Pitkältihän prosessin kesto riippuu jutturuuhkasta, mutta yhden valitusasteen päätöstä voi joutua odottamaan jopa vuoden. Mikäli valitusprosessi etenee Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, prosessi saattaa kestää useita vuosia. Ne bis in idem -ongelmia

Kuvassa Kirsi Adamsson

verotuspäätöksen oikaisu voi viedä vuosia

Veronkorotuksilta voi kuitenkin myös välttyä, jos ymmärtää pyytää verotuksellisesti epäselvästä tai tulkinnanvaraisesta asiasta ennakkoratkaisua. Tällöin verottaja ilmoittaa etukäteen kantansa verotukseen, ja tämä kanta sitoo myöhemmin suoritettavassa verotuksessa. Mikäli näin ei kuitenkaan ole menetelty, ja veronkorotuspäätökseen ollaan tyytymättömiä, voi päätöksen riitauttaa. - Mikäli ongelma on yksinkertainen, verovirasto voi hyväksyä oikaisun itse.

28

LexPress

Viime vuosien aikana veronkorotuksiin on erityisesti vaikuttanut Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut niin sanotuissa ne bis in idem -asioissa, joissa on ollut kyse siitä, voidaanko samaan verotukseen liittyvän laiminlyönnin johdosta määrätä sekä hallinnollinen veronkorotus että rikosoikeudellinen rangaistusseuraamus. Unionin tuomioistuimen ratkaisujen mukaan annettujen korkeimman oikeuden ratkaisujen perusteella syytettä ei voida nostaa eikä rikosseuraamusta määrätä, jos samalle henkilölle on saman teon tai laiminlyönnin perusteella jo määrätty veronkorotus, ja


veronkorotus on ehtinyt tulla lopulliseksi ennen kuin syyte on pantu vireille. Jos veronkorotus on jo tullut lopulliseksi, ei myöskään rikosilmoitusta samasta teosta voi tehdä. - Verohallinnossa on jouduttu miettimään, missä järjestyksessä mitäkin tehdään. Nämä ne bis in idem -ongelmat koskevat lähinnä laajoja talousrikosjuttuja, Adamsson tarkentaa. veronkorotusten hyväksyttävyys perustuu oikeudenmukaisuuteen

KPMG:llä käsitellään lähinnä yritysten veroilmoituksiin liittyviä ongelmia. Henkilöverotuksessa kyse on yleensä yritysten osakkaiden verojärjestelyistä. - Ennen veroilmoituksen jättämistä käymme lähinnä ilmoitusta läpi ja kom-

mentoimme sitä. Veroilmoituksen jättämisen jälkeen ilmenneiden ongelmien kanssa autamme asiakasta selvittämällä tulkintaerimielisyyksiä – esimerkiksi tutkimalla oikeuskäytäntöä – ja laadimme oikaisuvaatimuksia sekä valituksia. Itseäni ihmetyttää eniten verottajan koventuneet otteet tulkinnanvaraisissa kysymyksissä. Tuntuu kohtuuttomalta määrätä aina sen rankimman asteikon mukaan, kun kaikki virheet eivät aina ole niin kamalan moitittavia. Yleensä kyse on yksinkertaisista erehdyksistä tai näkemyseroista, Adamsson toteaa. Kritiikistä huolimatta Adamssonilta löytyy myös ymmärrystä veronkorotuksille. - Kyllähän oikeudenmukaisuuskin edellyttää, että väärin toimimisesta aiheutuu seuraamuksia.


30

LexPress


K E S Ä T Ö I S S Ä

VEROTOIMISTOSSA LexPress haastatteli kahta tiedekuntamme opiskelijaa heidän kesätyökokemuksistaan verotoimistossa. Teksti ja kuva: Kirsi Kemppi ja Tuomas Dahlström

Heli Rikola ja Aleksi Lundén opiskelevat neljättä vuotta tiedekunnassamme. Helin aika kuluu opiskelun lisäksi pitkälti Reebok CrossFit Turku -nimisellä CrossFit-salilla. Hän on harrastanut CrossFitia reilun vuoden verran. Aleksi on ollut opintojensa alusta alkaen aktiivisesti mukana Lexin toiminnassa ja LexPresskin on tullut vuosien saatossa tutuksi, sillä Aleksi toimi Lex ry:n hallituksessa LexPressin päätoimittajana muutama vuosi sitten. Tänä keväänä hän luennoi LexKurssien valmennusKuvassa Heli ja Aleksi

kursseilla luku- ja vastaustekniikasta opiskelujen ja työharjoittelun ohella. Haasteena virkamiehen vallankäyttö

Heli työskenteli viime vuonna viisi kuukautta Satakunnan verotoimistossa Porissa. Satakunnan verotoimisto oli yksi tiedekunnan ilmoittamista harjoittelupaikoista. Koska Heli on aiemmin asunut Porissa muutaman vuoden, hän päätti hakea sieltä harjoittelupaikkaa. Verotoimisto houkutteli myös sen vuoksi, että hän oli kiinnostunut vero-oikeudesta. Aleksi työskenteli viime kesänä verovalmistelijana henkilöverotuksen parissa Varsinais-Suomen verotoimiston Turun toimipisteessä. Aleksi huomasi jossain vaiheessa opintojaan, että verojuridiikka oli yksi osa-alueista, joka häntä erityisesti kiinnostaa, ja hän alkoi miettiä vaihtoehtoja alan kokemuksen kartuttamiseksi. Kun hän näki ilmoituksen, jossa haettiin kesätyöntekijöitä verotoimistoon, hän päätti heti hakea paikkaa. Haastattelun jälkeen asiat etenivät nopeasti, ja Aleksi sai kuulla pian, että paikka Verohallinnossa odotti koko kesäksi. Aleksi käsitteli työssään veroilmoitustietoja ja teki verotusta koskevia päätöksiä. Hän oli positiivisesti yllättynyt työpaikkansa ilmapiiristä.

LexPress

31


- Ehkä yllättävintä oli työpaikan rento ilmapiiri ja välittömyys. Olin aiemmin ajatellut virastotyöpaikan olevan ehkä hieman jäykempi ja kaavamaisempi, mutta yllätyin kuitenkin erittäin positiivisesti kokemastani. Haastavinta, mutta samalla palkitsevinta oli virkamiehen vallankäyttö. Oli haastavaa tehdä verotusta koskevia päätöksiä itsenäisesti, mutta samalla juuri työn itsenäisyys ja vastuullisuus teki siitä niin mielenkiintoista kuin se oli. Tukea ja apua sai tarvittaessa, mutta myös itsenäiseen työntekoon oli mahdollisuus. Työkaverit koostuivat pääsääntöisesti muista verotoimistossa kesän aikana työskennelleistä oikeustieteilijöistä, Aleksi muistelee. Satakunnan verotoimistossa kesällä 2012 työskennelleiden harjoittelijoiden ryhmä koostui oikkareista, merkonomeista, kauppakorkeakoululaisista sekä SAMKin liiketalouden opiskelijoista. Helin aloittaessa työnsä henkilöasiakkaiden veroilmoitusten aakkostaminen, eli oikeaan järjestykseen laittaminen veronumeron mukaan oli vielä kesken, joten työ alkoi veroilmoitusten aakkostamisella. Perehdytyksen jälkeen hän työskenteli palkansaajien verotuksen parissa. Hän käsitteli valvonnassa poimiutuneiden asiakkaiden veroilmoitukset. Jos ilmoituksessa ilmeni epäselvyyksiä, Heli selvitti ne asiakkaan kanssa joko kirjeitse tai puhelimitse. - Haastavinta työssäni oli ainakin aluksi oppia käyttämään Verohallinnon eri tietokoneohjelmia, koska en muutenkaan ole mikään ATK-nero. Oma haasteensa oli myös asiakkaiden kuuleminen. Vaikka suurin osa kuulemisista sujui mutkitta ja asiallisesti, kaikki asiakkaat eivät tietenkään suhtautuneet positiivisesti siihen, että he saivat soiton tai kirjeen Verohallinnosta. Oli hienoa, että sain alusta pitäen tehdä samoja töitä kuin vakituiset työntekijät, Heli toteaa työn haasteista. Opinnoista hyötyä työskentelyssä

Aleksi kertoo työn verotoimistossa sujuneen kaikin puolin mutkattomasti. Hän kertoo kohdanneensa päivittäin

32

uudenlaisia tilanteita ja juridisia koukeroita, jotka tekivät työstä mielekkään ja haastavan. Myös Helin kokemukset olivat erittäin positiivisia. - On vaikea sanoa, mikä työssäni oli parasta. Näin jälkikäteen tuntuu, että kaikki. Vaikka veroilmoitusten käsittelystä tuli rutiinia, asiakkaiden samojakaan asioita koskevat vaatimukset eivät olleet koskaan identtisiä keskenään. Itse työtehtävieni mielekkyyden lisäksi annan suuren kiitoksen työtovereilleni. Työskennellessämme avokonttorissa meistä tuli todella tiivis porukka, ja lisäksi työ oli tehokasta, koska meitä oli monta niin osaamisalueet olivat myös hyvin monenkirjavat, ja aina oli joku, jonka puoleen kääntyä, Heli muistelee. Oikeustieteen opinnot tulivat Aleksin mukaan tarpeeseen verotoimistossa ja moni kursseilta opittu asia tuli työpaikalla konkreettisesti vastaan. - Luonnollisesti finanssioikeuden kurssista oli hyötyä, mutta uskon myös muiden juridisten opintojen vahvistaneen kykyä toimia tehtävässä. Myös vähintään toista kotimaista tuli käytettyä jonkun verran ja perustiedot tietokoneohjelmista oli hyvä olla hallussa. Kesän aikana opin paljon verotukseen liittyvää, ja moni kirjoista luettu asia konkretisoitui käytännössä. Uskon, että kesätyöstä Verohallinnossa tulee olemaan paljonkin hyötyä tulevaisuudessa, ja itse asiassa siitä on jo ollutkin, Aleksi kertoo. Päästessään töihin Heli oli myös ehtinyt suorittaa finanssioikeuden perusteet -kurssin. Hän myöntää toki, että laajemmista vero-oikeuden opinnoista voi olla hyötyä työtä tehtäessä ja se voi myös osoittaa hakijan kiinnostusta alaa kohtaan, mutta edellytys työn saamiselle se ei ole. Helin mukaan eniten hyötyä työn saamisessa sen sijaan on hyvistä sosiaalisista taidoista sekä siitä, että henkilöllä on perusvalmiudet tehdä toimistotyötä ja käyttää tavanomaisia ATK-ohjelmia. Verotoimistot eivät siis hae esimerkiksi pelkästään tietyn opintopistemäärän suorittaneita oikeustieteen opiskelijoita, vaan reippaita ja oma-aloitteisia ahkeroi-

LexPress


jia, jotka osaavat tehdä työtä tiimissä ja haluavat oppia uutta. - Käsiteltyäni viiden kuukauden ajan päivittäin veroilmoituksia, osaan lukea myös omaa esitäytettyä veroilmoitustani sekä palauttaa sen täytettynä tarpeellisiksi katsomillani korjauksilla sen sijaan, että sulloisin sen kiireesti mappiin ja jäisin odottamaan marraskuussa tulevaa veronpalautusta. Lisäksi opin soveltamaan opiskellessani oppimiani asioita ja etsimään tietoa sekä soveltamaan sitä ratkaisuja tehdessäni. Itsenäisten ratkaisujen tekemisen myötä myös itseluottamukseni ja vastuunkantokykyni kasvoivat, Heli lisää. Veroja myös tulevaisuudessa

Aleksi suosittelee työtä Verohallinnossa kaikille verotuksesta ja finanssialan juridiikasta kiinnostuneille opiskelijoille. - Vaikka yksityissektorin vetovoima vetää useampia oikeustieteilijöitä puoleensa, on hyvä pitää silmät auki myös julkisen sektorin tarjoamille mielenkiintoisille vaihtoehdoille, Aleksi kehottaa. Jos tilaisuus tulisi, myös Heli voisi mennä uudelleen töihin verotoimistoon. - Joku saattaa ajatella, että verotoimisto ei ole työpaikkana kovin mielenkiintoinen. Todellisuudessa työ verotoimistossa on monipuolista ja haastavaa, ja erilaisten työtehtävien kirjo on moninainen. Oma perehdyttäjänikin oli ehtinyt työskennellä niin henkilö-, kiinteistö- kuin elinkeinoverotuksenkin parissa. Voin lämpimästi suositella työtä verotoimistossa kaikille vero-oikeudesta vähänkään kiinnostuneille, Helikin kannustaa. Aleksin mielestä vero-oikeus on niin kokonaisvaltainen juridiikan osa-alue, että hän voisi hyvin kuvitella työskentelevänsä vero-oikeuden alalla myös valmistuttuaan. Aleksi on opiskellut viime kesän työkokemuksen jälkeen muun muassa kansainvälistä verotusta Lundin yliopistossa Etelä-Ruotsissa. Tulevaisuuttaan Aleksi ei halua ennustaa, mutta hän luottaa valmistuvansa ensi vuoden aikana ja toivoo, että hänellä on mahdollisuus tehdä mahdollisimman monipuolisesti

mielenkiintoisia ja haastavia asioita ennen ja jälkeen valmistumisensa. Työskennellessään verotoimistossa Heli varmistui siitä, että vero-oikeus on oikeudenala, jonka parissa hän haluaa tulevaisuudessakin työskennellä – joko yksityisellä tai julkisella sektorilla. Tällä hetkellä hän ei ole töissä, mutta aloittaa myöhemmin keväällä harjoittelujakson vero-oikeuden parissa asianajotoimisto Boreniuksella. Aleksi työskentelee tällä hetkellä harjoittelijana yritysverotuksen parissa PwC:llä Helsingissä. Hän kertoo päässeensä tekemään mielenkiintoisia työtehtäviä, ja toteaa ilmapiirin olevan työpaikassaan erittäin positiivinen. - Olen viihtynyt PwC:llä erinomaisesti heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Hakeuduin viime syksynä PwC:n Tax Day:hin, eli opintojen loppuvaiheessa oleville vero-oikeudesta kiinnostuneille opiskelijoille tarkoitettuun tapahtumaan. Tämän tapahtuman kautta loppujen lopuksi pääsin nykyiseen harjoittelupaikkaani, Aleksi kertoo. Entä mitä Aleksin ja Helin mielestä on Lex-henki? - Lex-henki on ehdottomasti sitä, kun on tekemisen meininki ja yhteisfiilis parhaimmillaan bolognan punaiset jalassa, Aleksi toteaa. Heli puolestaan nimeää mieleenpainuvimmiksi Lex-kokemuksikseen Lexin vuosijuhlat, silliksen sekä toogabileet, niin hyvässä kuin pahassakin. Helin ja Aleksin vinkit ja terveiset lexiläisille: - Kehotan jokaista suunnittelemaan suuria, mutta pysymään realistisena. Hakeutukaa uusiin paikkoihin ja sinne, mikä tuntuu hyvältä, älkääkä kuunnelko muita - ainakaan kovin paljoa. (Aleksi) - Uskaltakaa unelmoida - ja toteuttakaa unelmanne! Jos ei hae haasteita, ei voi kokea myöskään onnistumisia. (Heli)

LexPress

33


34

LexPress


Verojuristin

kansainvälinen arki LexPress pääsi verotusaiheisen teemanumeronsa johdosta haastattelemaan Deloitten kansainvälisen verotuksen tiimissä työskentelevää 29-vuotiasta turkulaista Minna Vennamoa. Työn globaalius ja haastavuus veivät Vennamon mukanaan, ja nyt hän onkin ehtinyt työskennellä yrityksessä reilut puolitoista vuotta. Teksti: Jenni Heurlin Kuva: Minna Vennamo / Deloitte & Touche Oy Kuka hän on?

Minna Vennamolle hahmottui yläasteen aikana eräänlaisena itsestäänselvyytenä oikeustieteelliseen hakeminen, eikä hän oikeastaan muita uravaihtoehtoja miettinytkään. Toisella yrittämällä Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan päässyt Vennamo ei opintojensa alussa uskonut toimivansa tulevaisuudessa verojuristina, vaan hän kohdisti katseensa monen muun tavoin asianajomaailmaan ja esimerkiksi sopimusoikeuteen. Kuitenkin opintojensa edetessä, osaksi professori Jaakko Ossan lennokkaan luennoinnin innostamana, vero- ja yritysoikeus veivät Vennamon mukanaan. - Tein eurooppavero-oikeuden erikoistumisjakson, joka vaikutti todella mielenkiintoiselta siihen yhdistyvän kansainvälisyyden johdosta. Sen jälkeen tein myös graduni vero-oikeudesta aiheenani rajat ylittävien hybridi-instrumenttien verotus, kertoo Vennamo. Vuonna 2010 valmistunut Vennamo työskenteli jonkin aikaa opiskeluiden päätyttyä turkulaisessa liikejuridiikkaan erikoistuneessa asianajotoimistossa,

minkä jälkeen hän siirtyi Deloittelle. - Oli melko vaikeaa etsiä töitä valmistumisen jälkeen, kun ei ollut työkokemusta. Kuitenkin esimerkiksi Deloittella arvostetaan tekemisen meininkiä, asennetta ja persoonaa, joten työkokemus ei hakuvaiheessa ollut ykköskriteeri, Vennamo rohkaisee alan töiden epätoivoisia metsästäjiä. Hän kuitenkin suosittelee tekemään oman alan töitä jo opiskeluaikana, sillä niistä on varmasti etua.

”Työssä itsessään joutuu koko ajan opiskelemaan, sillä verotuksen säädöspohja ja oikeuskäytäntö muuttuvat niin nopeaa tahtia.”

Deloitte & touche oy

Deloitte Touche Tohmatsu Limited -ryhmittymässä työskentelee maailmanlaajuisesti yli 200 000 asiantuntijaa. Suomessa asiantuntijoita toimii neljässä eri toimipaikassa: Helsingissä, Turussa, Tampereella sekä Vaasassa. Ryhmittymä kuuluu maailman suurimpiin asiantuntijaorganisaatioihin: toimintaa on yli 150 valtiossa ja asiakkaina on yli puolet maailman suurimmista yrityksistä. Deloitten jäsenyritykset ympäri maailmaa ovat toisistaan erillisiä ja itsenäisiä juridisia yhteisöjä. Asiantuntijaorganisaation

LexPress

35


Kuvassa Minna Vennamo

palvelut kattavat niin tilintarkastuksen, riskienhallinnan, yritysjärjestelyt, verotuksen sekä konsultoinnin. Millaista yhteistyötä ylikansallisessa organisaatiossa tehdään?

- Etenkin kansainvälisen verotuksen osastolla, jolla itse olen, yhteistyö muiden Deloitte-toimistojen kanssa on päivittäistä jo senkin takia, että lähtökohtaisesti hoidamme rajat ylittäviä transaktioita ja toimia, joissa on mukana toinen valtio, selostaa Vennamo. Hän vaihtaa päivittäin näkemyksiä ulkomaisten kollegoiden kanssa ja oppii samalla esimerkiksi muiden valtioiden verojärjestelmistä, vaikka he Suomen osastolla keskittyvätkin Suomen järjestelmään. - Esimerkiksi yritysjärjestelyt ovat hyvä esimerkki siitä, että monen eri funktion työpanosta tarvitaan. Samaan asiaan löytyy monta eri ajattelutapaa ja näkökulmaa muun muassa eri koulutuspohjan omaavien ihmisten ansiosta, lisää Vennamo.

36

Yhteistyö tapahtuu pääosin sähköpostin tai puhelimen välityksellä, ja organisaatiossa työkielenä toimii englanti. Kielistä ja matkustelusta suuresti pitävälle Vennamolle englannin kielen taito on tullut kuin itsestään, eikä hän ole lähtenyt harjoittamaan kielitaitoaan esimerkiksi opiskelijavaihtoon. Työnkuva ja tavallinen työpäivä

- Kansainvälisen verotuksen tiimissä työskentelin varsinkin alussa erityisesti erilaisten verosopimustilanteiden tai kiinteän toimipaikan tilanteiden parissa. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta käsin ulkomaisen yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Kehitys Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:llä on menossa siihen suuntaan, että verosopimusten artikloiden muuttamisen sijaan täsmennetäänkin vanhojen sopimusten tulkintakäytäntöä, minkä etuna on, ettei tarvitse odottaa sopimusten muunneltujen artikloiden voimaantuloa. Lisäksi työnkuvaan kuuluu esimerkiksi yritysten veroilmoitusten laadintaa

LexPress


sekä muiden ryhmittymän toimistojen selvityspyyntöihin vastaamista. Työssä itsessään joutuu koko ajan opiskelemaan, sillä verotuksen säädöspohja ja oikeuskäytäntö muuttuvat niin nopeaa tahtia. Työn tiimellyksessä törmäsin myös siirtohinnoitteluun, josta ei itselleni ainakaan opiskeluaikana muodostunut laajaa teoriapohjaa. Tällä hetkellä työni koostuukin 80–90-prosenttisesti siirtohinnoittelusta, täsmentää Minna Vennamo.

suhteissa toisistaan riippumattomien yritysten välillä. OECD on antanut siirtohinnoitteluun tulkintaohjeistuksen, jota se päivittää tarpeen mukaan ja johon myös kansalliset säädökset useimmiten pohjautuvat. Siirtohinnoittelun marknaehtoisuuden määrittelyssä ei tule keskittyä pelkästään käytettyyn hintaan, vaan katsoa laajempaa kokonaisuutta, Vennamo selittää.

Siirtohinnoittelusta

- Pidän erityisesti työn monipuolisuudesta ja haastavuudesta. Sekä hyvässä että pahassa tulevaa työpäivää on vaikea suunnitella kovin pitkälle eteenpäin, koska kiireellisiä työtehtäviä, jotka menevät muiden edelle, saattaa tulla työpäivän edetessä. Myös toimistomme rento ja ihmisläheinen ote työhön sopii minulle. Teemme asioita yhdessä sekä kollegoiden että asiakkaiden kanssa. Meillä myös huolehditaan arjen ja vapaa-ajan tasapainosta, minkä lisäksi etätöihin mahdollisuuksien mukaan jopa kannustetaan, mikä on hyvä, sillä minulle sopivat joustavat työajat, Vennamo kertoo.

Siirtohinnoittelussa on kyse rajat ylittävistä transaktioista konserniyhtiöiden välillä ja siitä, miten transaktiot tulee hinnoitella. Konserniyhtiöiden välisten transaktioiden määrä on kasvanut ja laatu moninaistunut. Siirtohinnoittelusäännökset ovat monimutkaisia ja maat, joissa siirtohinnoittelusäännöksiä on otettu käyttöön, ovat lisääntyneet viimeisten vajaan 20 vuoden aikana kaksikymmenkertaisesti, joten kansainvälisten konsernien tarve ulkopuolisten asiantuntijoiden käytölle on vastaavasti lisääntynyt. - Kun esimerkiksi tuote tai palvelu myydään konsernin sisällä toiseen maahan, on varmistuttava siitä, että tuotteen hinta on markkinaehtoinen. Siirtohinnoittelussa pitääkin toteutua markkinaehtoperiaate, joka tarkoittaa, että transaktioiden hinnan tulee määräytyä markkinoiden mukaisesti. Tämä näkyy käytännössä siten, että kauppa- ja rahoitussuhteissa on käytettävä samoja hinnoittelu- ja muita ehtoja kuin jos liiketoimet tehtäisiin vastaavissa olo-

Mistä pidät eniten työssäsi?

Millaisena näet verojuristin aseman tulevaisuudessa?

- En usko ainakaan, että verojuristeilta loppuvat työt kesken – päinvastoin. Asiakkaat haluavat tietää, miten erilaisissa tilanteissa tulee toimia. Kansainvälisellä verojuristilla on mielestäni hyvät työllisyysnäkymät, ja uskon heitä tarvittavan tulevaisuudessa jopa enemmänkin, lopettaa Vennamo.

3 vinkkiä verojuristiksi haluavalle: 1. Ota opiskeluaikana veroliitännäisiä kursseja. 2. Mahdollisuuksien mukaan tee työharjoittelu tai trainee-jakso. 3. Selvitä opintojen loppuvaiheessa mahdollisuuksia tehdä pro gradu –tutkielma jollekin yritykselle. Yritykseltä saat apua ajankohtaisen aiheen valintaan, tukea kirjoittamiseen sekä pääset luultavasti syvemmälle tutkielmasi aiheeseen.

LexPress

37


38

LexPress


Veropakolaisuus puhuttaa Teksti: Tuomas Ruuhijärvi

Ranskan sosialistihallitus on suunnitellut nostavansa kaikkein parhaimmin tienaavien verotusta jopa 75 prosenttiin. Vaikka Ranskan korkein oikeus sittemmin ratkaisi verosuunnitelmien olevan laittomia, presidentti Francois Hollande on ilmoittanut, että laki suunnitellaan uudelleen. Kaikkia suunnitelmat tuollaisen suuruusluokan veroista eivät kuitenkaan ilahduttaneet. Viime aikoina ranskalaisista veropakolaisista eniten palstatilaa on vallannut muun muassa Asterix ja Obelix -elokuvista tuttu näyttelijä Gerard Depardieu, joka muutti matalempien verojen perässä Belgiaan. Muutto aiheutti sosialistipoliitikkopiireissä pahennusta, ja muun muassa Ranskan pääministeri Jean-Marc Ayrault kutsui Depardieun tekoa säälittäväksi. Tästä suivaantuneena ranskalaisnäyttelijä päätti luopua kokonaan kansalaisuudestaan. Sittemmin Venäjän presidentti Vladimir Putin myönsi hänelle maan kansalaisuuden, ja Depardieu on päässyt nauttimaan Venäjän matalasta 13 prosentin suuruisesta tasaverosta. Myös muun muassa Ranskan rikkain mies, Bernard Arnault, on muuttamassa maasta, vaikkakin julkisuudessa hän on kiistänyt muuton johtuvan Ranskan tiukentuneesta verolinjasta. Hänen tavoittelema Belgian kansalaisuus on kuitenkin ollut vastatuulessa, koska on epäselvää, onko hän todella asunut Belgiassa vaaditut kolme vuotta. Maan entisen presidentin, Nicolas Sarkozyn, on niin ikään huhuttu suunnittelevan

muuttoa Lontooseen matalampien verojen perässä, mutta miehen neuvonantaja kertoo, että muutto on epätodennäköinen. Myös Suomesta on lähdetty korkeita veroja pakoon. Muun muassa huippu-urheilijoiden parissa papereiden siirtäminen esimerkiksi Monacoon tai Sveitsiin on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Muun muassa Kimi Räikkönen ja Heikki Kovalainen ovat kirjoilla juuri Sveitsissä. Myös muun muassa Björn Wahlroos on kertonut, että saattaa jossain vaiheessa muuttaa ulkomaille verotukseen liittyvien syiden vuoksi. Veropakolaisuutta tapahtuu myös pienemmässä mittakaavassa. Uutta asuntoa etsiessä asuinkuntaan saattaa vaikuttaa jossain määrin myös paikallinen kunnallisveroprosentti. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Kauniainen on houkutellut asukkaita matalammalla kunnallisverollaan, ja etenkin uutta asuntoa etsiessä kunnan veroäyri saattaa olla vaikuttava tekijä, vaikkei varta vasten matalampien verojen perässä muuttaisikaan. Talousongelmissa painivat valtiot ovat veropakolaisuuden kanssa melko avuttomia. Toisaalta halutaan nostaa varakkaimpien veroja, koska rahaa on kerättävä jostain suututtamatta liikaa omia äänestäjiä. Toisaalta taas rikkaimmilla tulee jossain vaiheessa raja vastaan sen suhteen, mitä he ovat valmiita maksamaan ennen kuin siirtävät itsensä ja omaisuutensa rajojen ulkopuolelle.

LexPress

39


Yksityishenkilöitä enemmän varojen siirtäminen kevyemmin verotettuihin maihin näkyy yritysten toiminnassa. Ne siirtävät osan varoistaan ja toiminnastaan maihin, joissa on kevyempi yritysverotus. Esimerkiksi Nokia maksoi vuonna 2010 vain 1,6 miljoonaa euroa veroja. Vuonna 2011 yhtiö ei maksanut veroja käytännössä yhtään, mikä tosin johtui yhtiön tuloksen painumisesta pakkasen puolelle. EU-tasolla on pyritty luomaan direktiivejä yritysten verotuksesta, jotta veropakolaisuutta saataisiin kuriin. On ehdotettu muun muassa yritysverojen laskentatavan yhtenäistämistä, verotulojen jaka-

40

misesta sopimista sekä yritysveron vähimmäistasoa. Lisäksi on ajettu ehdotusta, että ainakin tietynlaiset yritykset joutuisivat paljastamaan, paljonko ne maksavat veroja ja minne. Yritysverotus on kuitenkin haluttu pitää jokaisen maan omana asiana, eikä yhdenmukaistamistoimenpiteissä olla edetty puusta pitkälle. Globalisaatio on tehnyt verojen korottamisen tavattoman korkealle tehottomaksi ja verottamisesta aiempaa vaikeampaa. Niin kauan, kun tämänkaltaisen toiminnan estämiseksi ei ole kansainvälistä sääntelyä, rikkaiden verottaminen huomattavasti muuta kansaa raskaammin on vaikeaa. Mikäli asiaan halutaan puuttua, on kansainvälinen yhteistyö veropakolaisuuden torjumiseksi väistämätöntä.

LexPress


OIKKARINA MAAILMALLA 4Tällä palstalla tutustutaan oikeustieteen opiskeluun eri puolilla maailmaa.

The university of Sheffield, England I am currently a third year LLB Law and Criminology student originally from the University of Sheffield, currently studying on the ERASMUS exchange programme in Uppsala University, Sweden. The Bachelor of Laws (LLB) is an undergraduate qualification that originally comes from England and is the most common law undergraduate degree. In England, unlike in America, students are not required to have completed a primary undergraduate degree before proceeding to undertake a law degree. Therefore, any high school students can enroll into a law degree programme to achieve a qualifying law degree. Yet, not every law graduate must have studied LLB Law programme as his or her undergraduate degree. In England, there is an alternative route for students whom have studied a different degree, yet want to practice Law. It is essentially known as a conversion course called “Graduate Diploma in Law” (GDL), and it is offered as a one or two year course. As a law undergraduate, there are fundamental modules (areas of law) that must be studied before one can continue to the final year of law studies, for example it is compulsory to study Contract Law, Torts Law, European Union Law and some others. This is simply the criteria for all undergrad law students in England, however in the final year, students are free to choose some electives in areas they are interested in, in order to complete their degree. At the University of Sheffield, a typical law undergrad will study 3 modules per semester and another 3 in the second semester completing 6 modules per academic year. The system in Sweden however, is slightly different. The semester here is split into bi-semesters (or a quart), and a law student studies one module at a time, focusing merely on one subject area of law. So, I studied European Criminal law for the first quart of my second semester, and now I am studying Introduction to American Law in my second quart of the second semester. Perhaps, since I am enrolled on a masters course here at Uppsala University, it is the structure for post grads. I can say, it is far more comfortable to study only one module at a time, giving me more time to concentrate on one area. Back at the University of Sheffield, balancing 3 different modules can be somewhat demanding, or at least troublesome at times - particularly when revising for exams; it may be hard to prioritize. However, both have their advantages and disadvantages! Studying Law in the UK is perhaps seen like studying any other undergraduate degree, maybe with a glaze of prestige attached. However, in comparison to America for example, a law degree is far less expensive and time-consuming to achieve in England. Currently, students in the United States take a four year degree in a usually non-cognate subject then proceed to postgraduate law school for a further 3 1/2 years making it about 7/2 to 8 years or longer before presenting for the state bar exams. In the UK, however, students are law graduates after typically studying for 3 or 4 years at university, and those who choose too will partake in legal work experience (vacation scheme) and then go on to a 2 year training contract (practicing law in a firm) whilst being paid. Similarly, students who wish to become practicing barristers

LexPress

41


will undertake pupilages whereby a capable master, a senior barrister who schools them to the year while they conduct in this second six months a fully fledged practice under some light supervision. So, the system in the UK can often be said to be more efficient - it is perhaps quicker to become a practicing lawyer and far less expensive. The lifestyle of a law student in the UK is comparable to that of any undergraduate, one could say. Most of the time, we work hard - and when time allows, we party harder! The great benefits of studying at the University of Sheffield are the welcoming reception one has from our law school - commonly known as the EdBram Society (named after Edward Bramley whom opened our law school). There are numerous events that are held to involve every law student in our faculty, those including trips abroad, talent shows, law balls, going to theme parks, going laser-questing and of course, the ‘socials’ that are orgnanized (basically consisting of fancy dress themed nights out). Being a part of such a friendly society can only make settling into university life as a law student far easier! Article written by Claire Yau, LLB Law with Criminology (with a year abroad), University of Sheffield & Uppsala University.

Kuvat Annika Falben


Tervehdys Sex Lex and Rock’n Roll! Kirjoittelen täältä kylmästä pohjoisesta, minne, vaikka ette sitä todeksi uskoisikaan, on alkanut kevät jo pikkuhiljaa saapua. Itse asiassa täällä joulupukin ja subutexin luvatussa maassa on tällä hetkellä jopa pidemmät päivät kuin teillä siellä etelässä. Kevät ja kesä ovatkin niitä aikoja, jolloin meitä täällä pohjoisessa tunnutaan palkitsevan siitä, että olemme jaksaneet kylmän ja pimeän talven. Saamme valoa niin tuplasti takaisin, että joutuu oikein pimennysverhot laittamaan ikkunan eteen! Toki Kaamosluennot, hyvä nestetasapaino, sekä runsaat D-vitamiini annokset ovat myös ojentaneet auttavan kätensä talven selättämiseen. Näinä aurinkoisina kevättalven päivinä on kieltämättä hieman hankalaa pysytellä kirjaston kovilla penkeillä. Tekisi vain mieli lähteä kävelemään jäälle ja ottaa hieman naamabrunaa. Ne fiksut yksilöt, jotka ovatkin ahertaneet tasaisesti läpi vuoden, voivat tämän ilon itselleen sallia. Me muut hieman laiskemmat (lue: elämän omaavat) istumme takapuoli tiukasti penkissä hammasta purren, peläten suurta ja mahtavaa Kelaa. Alkuvuosi on vierähtänyt nopeaa tahtia. Siihen on mahtunut vaikka mitä, suurista tapahtumista aina kissanristiäisiin. Maaliskuun ehdoton kohokohta oli Artiklan järjestämä Poronkusema, joka on tunnetusti pohjoisen suurin opiskelijatapahtuma. Harmiksemme yhtään lexilästä emme siellä omin silmin bonganneet. Ensi vuonna lupaan ottaa kiikarit tueksi, jospa onnistaisi. Huhtikuu starttasi velvoiteoikeuden professori Juha Karhun 60-vuotis juhlaluennoilla, toisin sanoen synttäribileillä. Luennot pidettiin tiedekeskus Arktikumissa Rovaniemellä. Karhua onnittelemaan oli saapunut myös teidän yliopistostanne tutkijatohtori Mikko Vuorenpää. Hän luennoi meille itsekriminointisuojasta ja todistelusta, sekä viihdytti meitä Turun murteellaan. Tänä keväänä valitsimme, kuten jo vuotuiseksi perinteeksi on muodostunut, ikioman Mr. Artiklan vuosimallia 2013. Hänen seurastaan te lexiläiset saittekin jo nauttia omalla KV-viikollanne. Tämä herra ja muutamat muut artistit ehtivät huhujen mukaan tehdä vaikutuksen jo heti kättelyssä teeman mukaisella pukeutumattomuudellaan, vaikka KV-sitseiltä olivatkin armottomasti myöhässä. Itse harmittelen, etten päässyt mukaan vuosijuhliinne, sillä olen odottanut sitä hetkeä, kun pääsen näkemään niin paljon kehutun puheenjohtajanne Valtteri Tapalan (takapuolen). Me olemme täällä napapiirin toisella puolen ruvenneet kaavailemaan jo omaa KVviikkoamme. Hulluja ideoita on riittänyt, ja jopa poron teurastuksesta oli puhe. En kuitenkaan usko tuota ideaa toteutettavan, sillä silloinhan me porojuristit menettäisimme elinkeinomme. Jotakin mieletöntä ja mieleenpainuvaa on joka tapauksessa luvassa! Hyvällä tuurilla viikolle osallistujat pääsevät juhlimaan Artiklan uudessa kodissa, jonne näillä näkymin, mikäli kaikki vain menee suunnitelmien mukaan, pääsemme muuttamaan kesän jälkeen. Tsemppiä viimeisiin rutistuksiin ja aivan ihanaa kesää kaikille, riippumatta siitä, missä ja miten tahansa sen vietättekin! Irina Svirina, Artikla, Digestan päätoimittaja

LexPress

43


Lexin KV-viikko 2013

Viikko täynnä perinteitä ja uusia tuttavuuksia Ensimmäiset kevään merkit saapuivat tänäkin vuonna ajallaan ilahduttamaan lexiläisiä läsnäolollaan, sillä ihastuttavat vieraamme Pohjoismaista ja sisarainejärjestöistä vierailivat luonamme perinteikkäästi viikolla 11, 12.-16.3.2013. Teksti: Minttu Vanhanen Kuvat: Lex Tiistai

Tiistai aloitettiin rehdisti saunottamalla vieraita heti aamusta. Virkistyneenä oli hyvä siirtyä Calonialle kuuntelemaan dekaanin ja marskien viisaita sanoja. Aplodien ja tervetuliaismaljojen kohotusten jälkeen siirryimme Proffan kellariin odottelemaan Pykälän saapumista paikalle. Kabinetin vapauduttua käyttöömme Macciavellistä saimme kaikki syödä ravinteikasta suomalaista uunilenkkiä! Ruokailun jälkeen siirtyi joukkomme malttamattomana odottelemaan bussin saapumista. Bussi kuljetti meidät lopulta Naantalin Soiniemeen, jonne myös avaimet keittiöhenkilökunnan mukana myöhemmin saapuivat. Upeat puitteet tarjoava Soiniemi täyttyi pian parrakkaista miehistä ja naisista, sillä sitsien teemana oli ”kuuluisat diktaattorit”. Innan käskyjen kajahdellessa keittiöstä saimme Sami-Petterin ja Tomin kyynelillä suolattua herkullista ruokaa lähes lämpimänä eteemme. Kiitollisina keittiölle kohotimme monta maljaa heidän kunniakseen! Ilta jatkui vielä saunomisen merkeissä hilpeissä tunnelmissa.

Keskiviikko

Kohtuullisten kolmen tunnin yöunien jälkeen oli aika nousta ja siirtyä taas bussiin. Suuntana oli Caribian kylpyläosasto, jonka poreet pehmeästi huuhtoivat pois väsymyksen. Virkeinä ja vastaanottavaisina suuntasimme Åbo Akademin toteuttamalle excursiolle. Excun jälkeen jokaisella oli aikaa mennä kotiin hostinsa luokse lepäilemään ennen illan Hannes Snellman -excursiota. Illan hämärtyessä Calonialle saapuikin KV-vieraiden lisäksi useita lexiläisiä kuuntelemaan mielenkiintoista esittelyä. Esittelyn jälkeen oli aikaa jutustella rauhassa ja nautiskella mainioista tarjoiluista. Hieman lämmikettä nauttineena suuntasi joukko KV-vieraita host Niemisen lukaaliin vätköilemään. Ilta jatkui rapsakasta pakkassäästä huolimatta lämpimissä tunnelmissa aina aikaiseen aamuun. Torstai

Aloitimme aamun varsin tehokkaasti kuuntelemalla Matilda Merenmiehen pitämän kattavan esittelyn Lakimiesliitosta. Esittelyn ja juustohampurilaisten loputtua oli aika taas hypätä bussin kyytiin, tällä kertaa määränpäänä Pernod-Ricardin viinatehdas Pansiossa. Perinteikäällä


Lexin KV-viikko 2013 Minttu-exculla saimme kuulla tarinan suositun Mintun takana ja maistella uutuusmakuja, joita ei vielä Alkon hyllyilläkään ole. Tehtaan puolella tehdyllä kierroksella saimme nähdä mitä kaikkia vaiheita tuo upea tuote käy läpi ennen täydellistä lopputulosta. Muistoksi saimme vielä mahtavat goodie bagit, eikä bussikuskikaan ollut hermostunut aikataulun venymisestä. Bussien saavuttua toimistolle oli yllätyksen vuoro. Yllätys oli myös allekirjoittaneelle yllätys, sillä tapahtuma oli Inna Kullan kasaan keräämän joukon ideoinnin ja toteutuksen tulos. Rastirata ympäri kampusta varsin suomalaisin tehtävin oli erittäin onnistunut, enkä voi olla kuin kiitollinen kaikille avusta! Illalla oli vielä ohjelmassa sitsaamista. Näille sitseille saimme KV-vieraiden lisäksi vieraita naapurista, nimittäin stadgalaiset liittyivät seuraamme sitsailemaan. Teemaa Naked Thursday kunnioittivat erityisesti paikalle saapuneet artistit. Sitsit sujuivat railakkaasti, kunnes mahtavan keittiönkin oli aika päästä lepäämään ja kevyesti uhkaillen Essi kantoi heiveröisimmät juhlijat pois alakerrasta. Viralliset jatkot olivat kuulemma olleet talousvastaava Karhulan residenssissä, mutta suurin osa vieraista kuitenkin jatkoi yhdessä iltaa The Monkeyssa. Perjantai

Perjantaina elämä oli pelkkää vaahtokarkkia ja samppanjaa. KVvieraiden cocktailtilaisuuden mahdollisti Fondia, jonka toimisto pöytäjalkapalloineen oli vieraiden mukaan erityisen mainio. Siellä vieraat saivat myös pukujaan koristamaan akatee-

Mikä ihmeen KV-viikko? KV-viikon taustalla on oikkareiden perustama Nordiska Sekreteriat, joka toimii koordinoivana kattojärjestönä KV-toiminnalle. Sekteriatissa on mukana 11 eri ainejärjestöä, joiden ulkosuhdevastaavat/int.sekit kerääntyvät kokoukseen kahdesti vuoden aikana. Kokouksissa pyritään kehittämään toimintaa ja ylläpitämään nykyisiä yhteistyösuhteita. KV-viikot järjestetään aina isäntäainejärjestön vuosijuhlaviikolla. Vuosijuhlat ja sillis toimivat näin loppuhuipennuksena viikoille, mutta mahtuu niihin paljon muutakin. Ohjelmassa on aina mökkikeikka, excursioita mielenkiintoisiin kohteisiin ja sitsejä. Kannattaa muistaa myös, että KV-viikot ovat jotakin ainutlaatuista, sillä näin tiivistä Pohjoismaista yhteistyötä ei löydy muiden ainejärjestöjen piiristä. misen kunniamerkkinsä, jotka moni tosin ehti railakkaan illan aikana myös kadottaa. Lexin 52. vuosijuhlat sujuivat mainiosti, vaikka jatkoilla jouduttiinkin ruotimaan suomalaisten palomiesten ulkonäköä. Lauantai

Sillis. Mielenvikaista menoa Koskella. Ruokaa, juomaa, palavat tornitalot ja kaikkea kummallista. Hieno päivä! Tänä vuonna KV-viikolla oli mukana varmasti ennätysmäärä ensikertalaisia ja oli hienoa päästä tutustumaan taas niin moneen upeaan persoonaan. Kiitos teidän, usko tämän yhteistyömahdollisuuden jatkumisesta yhtä elävänä myös tulevaisuudessa on nyt mahdollista. Toivottavasti myös moni muu uskaltautuu ihmettelemään maailmaa myös Lexin ulkopuolelle, sillä se todella on sen arvoista. Suuret kiitokset vielä kaikille avuksi olleille, majoittajille, järjestäjille ja niille, jotka estivät allekirjoittaneen hermoromahdukset. Elämäni paras viikko ei olisi onnistunut ilman teitä, kiitos!


46

LexPress


Lexin KV-viikko 2013

Lex ry:n 52. vuosijuhlat

Teksti: Petteri Lindstedt ja Noora Sjögren, Vuosijuhlamarsalkat 2013 (oik.)

Lex ry:n 52. vuosijuhlat järjestettiin tuttuun tapaan Turun VPK:n talolla 15.3.2013. Itse pääjuhlaa edelsi perinteinen cocktail-tilaisuus Turun Akatemiatalolla, jossa ainejärjestövieraat sekä yhteistyökumppanit esittivät tervehdyksensä 52-vuotiaalle Lex ry:lle. Tänä vuonna juhlat olivat aiempaa suositummat ja varsinkin vanhempien tieteenharjoittajien yllätykseksi liput myytiin loppuun. Onnistuimme lopulta kuitenkin tarjoamaan paikkoja yli 430 vieraalle ja melkein kaikki loputkin ilman lippua jääneet pääsivät nauttimaan juhlasta. Olimme varautuneet juhlapäivänä viivästyksiin aikataulussa ja muihin mahdollisiin sudenkuoppiin, mutta cocktail-tilaisuus menikin odotettua nopeammin ja tilaisuuden jälkeen olimme hieman aikataulua edellä. VPK:n talolle saavuttuaan ihmiset pääsivät siirtymään juhlasaliin ilman suurempaa tungosta ja saimme aloitettua ohjelman ajallaan. Ensiksi meille esiintyi vastaperustettu Lexin lauluyhtye, jota seurasi puheenjohtaja Valtteri Tapalan tervehdys juhlakansalle. Juhlapuheen saimme tänä vuonna kuulla Euroopan Unionin tiedusteluanalyysikeskuksen johtajalta Ilkka Salmelta, minkä jälkeen nautimme pääruoasta. Pääesiintyjänä ihailimme Duo Sarasin -pariakrobatiaesitystä, joka ihastutti yleisöä taidokkuudellaan ja notkeudellaan. Koko illan saimme nauttia myös laulusta Janne Laasosen ja Hanna Tuohilammen johdolla. Puheet naiselle ja miehelle pitivät Aleksi Lundén ja Paula Kovari, minkä lisäksi kuulimme perinteisen sanasen vuoden opettajalta Jussi Tapanilta. Kun ruoka ja juoma oli nautittu, siirryttiin tanssilattialle, jossa juhlakansaa tanssitti Sohon Torwet. Valssien valssaamisen jälkeen oli aika vaihtaa tanssiaskeleet groovempiin ja ottaa tanssilattia haltuun Kirkkotien jatkoilla palosireenien tahdissa. Kaiken kaikkiaan juhla sujui mainiosti, puheet ja esiintyjät olivat erinomaisia, ruoka oli herkullista ja viinikin maistui. Onnistuimme lisäksi pysymään aikataulussa, mistä saamme kiittää myös asiantuntevaa cateringiä ja juhlijoita!

LexPress

47


Lexin KV-viikko 2013 Puheenjohtajan tervehdys Arvoisat kunniavieraat, rakkaat lexiläiset, nordiska gäster! Hyvät naiset ja herrat. On jälleen tullut aika juhlia yhdistyksemme ikääntymistä. Turun VPK-talo tarjoaa jälleen upeat ja perinteikkäät puitteet, joissa voimme yli 400 iloisen juhlijan voimin toivottaa Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry:lle arvoistansa 52. vuosipäivää. Näistä hienoista juhlista haluankin jo tässä vaiheessa sydämellisesti kiittää tämän vuoden vuosijuhlamarsalkoitamme Noora Sjögreniä ja Petteri Lindstedtiä, vuosijuhlaviskaali Henna Ryynästä sekä koko vuosijuhlatoimikuntaa. Vuosijuhlat herättivät tänä vuonna poikkeuksellisen paljon kysyntää, mutta teidän ansiosta pystyimme järjestämään lisäpaikkoja, jotta mahdollisimman moni pääsisi juhlista nauttimaan. Huomenna pääsemme nauttimaan vuosijuhlien jälkimainingeista Lexin legendaarisen Akateemisen silliaamiaisen merkeissä. Fyysisen ja hengellisen hyvinvoinnin palauttamisesta huomenaamulla saamme kaikki kiittää sillivastaaviamme Sabina Mansurowia ja Vaula Mäkistä sekä monilukuista sillistoimikuntaa. Tänään Lex juhlii vuosipäiväänsä täysin erilaisena, kun yhdistyksemme perusteet ravisteltiin vuoden vaihteessa organisaatiomuutoksen myötä uuteen uskoon. Toimintaa lähdettiin keskittämään oikeille sektoreille, hajauttamaan enemmän ja ennen kaikkea alentamaan kynnystä lähteä mukaan ainejärjestötoimintaan. Järjestelyvastuu tapahtumista ei enää lepää vain hallituksen harteilla, vaan tarjonnassa on enemmän projektiluontoisia pestejä, jotka eivät vaadi vuoden kestävää sitoutumista. Kahdessa eri organisaatiomallissa toimineena voin todeta uuden mallin sisältävän erittäin paljon potentiaalia. Jo nyt voin vilpittömästi todeta, että eteenpäin on menty. Paljon on totta kai sen ansiota, että olemme myös tänä vuonna onnistuneet saamaan kasaan mahtavan porukan, jolla on aito halu toimia yhdistyksen parissa. Innostus ja uuden mallin suoma vapaus ja mahdollisuus keskittyä tarkemmin määriteltyyn osaalueeseen on heijastunut suoraan myös tekemisen laatuun. Toimikuntatoiminta on alkanut nostaa päätään ja on ollut ilo huomata uusia naamoja mukana toiminnassa. Aktiivinen jäsenistö on, ja tulee aina olemaan Lexin selkäranka. Jokaisella meillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus olla mukana kehittämässä yhdistystämme vieläkin paremmaksi. Yhdistykseksi, joka pystyy vastaamaan jäsenistön toiveisiin entistä tehokkaammin ja tarjoamaan osallistumismahdollisuuksia mahdollisimman laajasti. Ainejärjestötoiminta luo vastapainoa opiskelulle ja tarjoaa mahdollisuuksia tutustua helposti uusiin ihmisiin. Toiminta vie oman aikansa, mutta ei ota läheskään niin paljon kuin antaa. Monet uudet kaverit, unohtumattomat muistot sekä kokemus järjestelyistä ja organisoimisesta ovat varmasti osa monista syistä, minkä takia emme kuule kenenkään päivittelevän ”Miksi mä opiskelin niin kauan?” Omasta kokemuksesta voin kertoa hallitusvuoden, ja sen toisenkin, olevan kuin yhtä SAKKEa.

48

LexPress


Lexin KV-viikko 2013 Nordiska gäster! It’s nice to see so many of you here at Lex. I really hope you’ve had the time of your life during the week. I can proudly say that the Nordic week in Lex is one of the most popular weeks in the Norden. For that I’d like to thank our internationella sekreterare Minttu Vanhanen who has ensured the high quality of our week and I guess the Mint Factory has its part in this… Once more, I’d like to thank you all for coming and I hope you’ll enjoy also the rest of the week. Arvoisa juhlaväki, haluan toivottaa teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi nauttimaan hyvästä ruoasta, juomasta ja ennen kaikkea toistenne seurasta. Pitäkäämme hauska ilta, jota voimme jälkikäteen muistella lämmöllä. Vihdoin voimme siirtyä itse asiaan, mutta vielä ennen kertoisin teille pienen tarinan. Saisinko hieman säestystä.

Pien lintu istu oksallans ja kattoi näreikköön, ol’ kattellut se päivän kaks ja kertos tämmöttes: No mitä se sit sanos? JOO! pohjaan siis tää ensi malja juodahan, pohjaan siis, kyl lissää tuodahan. Ensimmäist’ ei surra saa, toista pian jo ootellaan, pohjaan siis… …tää malja juodahan! Puhetta lyhennetty. Valtteri Tapala Hallituksen puheenjohtaja

Kunniapuhujalta Arvoisa dekaani, kutsuvieraat, hyvät lexiläiset, naiset ja herrat! Suomi sijaitsee, ja on historiallisesti sijainnut, idän ja lännen, protestanttisen ja katolisen, Naton ja Varsovan liiton sekä Euroopan unionin ja Venäjän välisellä raja-alueella. Geopoliittinen sijaintimme on asettanut ulko- ja turvallisuuspolitiikallemme aika ajoin merkittäviä haasteita. Tänään, Euroopan unionin jäsenenä, Suomi on osa taloudellista ja poliittista toimijaa. Maamme rooli rauhanvälittäjänä ja kokoaan merkittävämpänä toimijana muun muassa kriisinhallintaoperaatioissa tunnustetaan laajalti. Samalla kun vaikutusmahdollisuutemme ovat kasvaneet, tulemme herkemmin myös vedetyksi mukaan sellaisiin kriiseihin ja maailmanpolitiikan tapahtumiin, jotka vaikkapa 30 vuotta sitten olisivat näyttäytyneet meille varsin kaukaisina, kenties vähäpätöisinäkin. Suomelta ja suomalaisilta odotetaan solidaarisuutta, olemmehan pohjoisen Euroopan hyvinvointivaltio; oikeusvaltio, jolla on pitkät legalistiset perinteet ja jossa niin hallinnossa kuin politiikassakin on ihmis- ja perusoikeuksille perinteisesti annettu keskeinen sija.

LexPress

49


Lexin KV-viikko 2013 Vaikutusvaltamme ja kansainvälisen asemamme on vahvistunut EU-jäsenyyden myötä erityisesti ja taloudellisen globalisoitumisen kiihtyessä yleisemminkin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kansainvälistymiskehitys on muuttanut myös turvallisuusympäristöämme. Viimeisten kahden vuoden aikana epävakaus EU:n lähialueilla on lisääntynyt merkittävästi. Niin arabikevät Pohjois-Afrikassa kuin Syyrian viimeaikaiset tapahtumat ovat asettaneet niin EU:n kuin sen jäsenvaltioiden toimintakyvyn koetukselle. EU:n pyrkiessä aktiivisesti vaikuttamaan kyseisten kriisien nopeaan ratkaisuun täytyy Suomen EU:n jäsenenä kyetä muodostamaan kantansa kaukaisilta vaikuttaviin ongelmiin. Parhaillaan EU:n lähialueilla meneillään olevat tapahtumat, arabikevään jälkeiset merkittävät yhteiskunnalliset muutokset Egyptissä, Libyassa ja Tunisiassa sekä Syyrian ja Malin sisällissodat, vaikuttavat Eurooppaan ja eurooppalaisiin turvallisuusintresseihin. Al-Qaidaan liittyvät ryhmittymät, erityisesti AQIM, ovat osoittaneet valmiutensa ja kykynsä toimia eurooppalaisia ja länsimaisia henkilöitä ja intressejä vastaan Sahelin alueella ja Pohjois-Afrikassa. Ranskan sotilaallinen väliintulo Malissa on nostanut terroriuhkaa Ranskassa toiseksi korkeimmalle tasolle. Hollanti ja Saksa ovat puolestaan kuluneella viikolla arvioineet maihinsa kohdistuneen terroriuhan kasvaneen. Erityistä huolta aiheuttavat kriisialueille matkustavat henkilöt, joiden pyrkimyksenä on osallistua joko suoraan tai välillisesti taisteluihin. Tämän kaltaisesta ilmiöstä on raportoinut myös Suomen Suojelupoliisi. Ääri-islamistien joukoissa näillä konfliktialueilla taistelee parhaillaan satoja Euroopan maiden kansalaisia. On hyvä pysähtyä miettimään sitä, miten radikaalejakin näkemyksiä omaksuneiden ja taisteluihin osallistuneiden eurooppalaisten paluu vaikuttaa maanosamme turvallisuustilanteeseen. Viime vuosina kyberuhat ovat perustellusti nousseet maailmanlaajuisesti tärkeimmäksi valtiotasolla torjuttavaksi uhaksi. Tietoyhteiskunnat, kuten Suomi, nojautuvat tietoverkkojen ja -järjestelmien ylläpitämään kriittiseen infrastruktuuriin, Tällaiset yhteiskunnalle elintärkeät järjestelmät ovat enenevässä määrin eri tahojen hyökkäysten kohteena. Toistaiseksi Suomessa ja Euroopassa on vältytty kyberiskujen aiheuttamilta vakavilta vahingoilta. Pahimpaan tulee kuitenkin varautua. Tilannetta kuvastaa hyvin se, että Yhdysvallat nosti kuluneella viikolla tietoverkkohyökkäykset ja tietoverkkovakoilun terrorismia suuremmaksi uhaksi. Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus laajentaa toimintakenttäänsä kovaa vauhtia tietoverkkoihin: vuonna 2008 alkaneen talouskriisin myötä kyberrikollisuus on kasvanut eksponentiaalisesti. Eräiden arvioiden mukaan tietojärjestelmiä ja verkkoja hyödyntämällä tehtyjen rikosten, yleisimmin petosten ja varkauksien, arvo nousee pitkälti yli miljardiin dollariin. Kyberterrorismin uhka on toistaiseksi varsin rajallinen, mutta olisi naiivia ajatella, etteivät myös terroristiryhmittymät pyrkisi hyödyntämään tietoverkkojen haavoittuvuutta vähintäänkin toimintansa rahoittamiseen. Kyberuhkiin varautuminen edellyttää ajantasaista informaatiota tietojärjestel-

50

LexPress


Lexin KV-viikko 2013 miin ja -verkkoihin kohdistuvista uhista sekä jatkuvaa toimintavarmuuden ja suojaamiskäytäntöjen kehittämistä uhkien tehokkaaksi torjumiseksi. Kun kyseessä on tyypillisimmillään globaali uhka, tulee turvallisuusviranomaisten kyetä tehokkaaseen yhteistyöhön niin kansallisesti, alueellisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Suomen tulee pyrkiä hyödyntämään kaikki ne kansainvälisen yhteystyön muodot ja ne monikansalliset koalitiot, joiden avulla suomalaisen yhteyskunnan vakaus ja toimivuus kyetään tehokkaasti turvaamaan. Ei ole realistista ajatella, että maamme kykenisi vain omin voimin turvaamaan yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot. Puhtaasti kansalliseen varautumiseen eivät tämän päivän uhkien torjunnassa luota edes kaikkein suurimmat ja parhaimmilla resursseilla varustetut kansakunnatkaan. Nykyisessä tehtävässäni minulle on tarjoutunut mahdollisuus arvioida muun muassa turvallisuus- ja tiedustelualan kansainvälistä yhteistyötä aivan uudesta ja varsin poikkeuksellisesta näkökulmasta. Voinen todeta olevani jopa hämmästynyt siitä kansainvälisestä monen- ja kahdenvälisen yhteistyön tasosta ja määrästä, jota EU:n jäsenvaltiot sekä keskenään että kolmansien maiden kanssa harjoittavat. Suomen tulee pyrkiä tunnistamaan ja tarvittaessa liittoutumaan sellaisten toimijoiden kanssa, onpa kyseessä sitten yksittäiset valtiot tai kansainväliset organisaatiot, joiden asiantuntemusta ja tietoja voidaan tehokkaasti hyödyntää suomalaisten turvallisuusetujen ajamisessa. Euroopan unionin, ja Suomen, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat hyvin tiiviisti yhteen. Suomalaista turvallisuusajattelua ja erityisesti turvallisuusviranomaisten toimintaa leimaa pragmaattisuus, kyky tehokkaaseen ja mutkattomaan yhteistyöhön sekä selkeät johto- ja vastuusuhteet. Suomalainen turvallisuusajattelu, ainakin poliisihallinnossa, on pitkään rakentunut yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiselle sekä jo tapahtuneiden rikosten selvittämiselle, niin paljon kuin ennalta estävästä toiminnasta puhutaankin. Tämä on osittain luonnollista huomioiden poliisin kansalliset toimivaltuudet ja rajattu toimialue. Olen esittänyt, että Suomessa tulisi kartoittaa mahdollisuuksia entistä tiedustelullisempaan toimintaan ulkoisten uhkien torjunnassa. Kahden viime vuoden aikana tekemieni havaintojen perusteella Suomi kulkee jälkijunassa siviilitiedustelun kehittämisessä. Suomi on edelleen eurooppalaisittainkin vertaillen hyvin turvallinen maa. Viranomaisten hyvä yhteistyö, kyky ja halu jakaa sekä tietoja että taitoja ja ennen kaikkea rautainen ammattitaito ovat omiaan takaamaan mahdollisuudet tehokkaaseen turvallisuustyöhön tulevaisuudessakin. Huolehtimalla siitä että kehitämme toimintaamme ennakkoluulottomasti, myös kansainvälisistä kokemuksista ammentaen, uskon Suomen olevan eräs maailman turvallisin kolkka jatkossakin. Puhetta lyhennetty. Ilkka Salmi EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen johtaja

LexPress

51


52

LexPress


Lexin KV-viikko 2013 Puhe miehelle Hyvä juhlaväki, arvoisat kunniavieraat, rakas mies. Olen kirjoittanut gradua viimeiset aivan liian monta kuukautta, ja minulle on sanottu, että yritä Paula nyt edes välillä puhua jostain muusta. No, kuten kohta tulette huomaamaan, niin en pysty. Kun aloin suunnittelemaan tätä puhetta, olin siinä kiivaimmassa gradun loppukirivaiheessa. Ja ajattelin, etten pysty kirjoittamaan puhetta miehelle, kun ajatuksissa ei liiku muuta kuin gradu. Ja sitten se pälkähti päähäni. Se elämän pisin parisuhdehan on vähän niin kuin gradu. Antakaas kun selitän. Graduakin varten harjoitellaan. Kirjoitetaan muutama erikoistumisjaksoseminaari. Toiset ovat lyhyempiä kuin toiset, toiset ovat mielenkiintoisia ja aiheeseen saattaa hurahtaakin, mutta se loppuu nopeasti ja sen jälkeen onkin sitä mieltä, että ei tuon oikeudenalan kanssa pidempään suhteeseen olisi tarkemmin ajateltuna missään nimessä ryhtynytkään. Gradun johdanto-osiossa tutustutetaan toinen aiheeseen. Esitellään se suurempi kokonaisuus, johon asia liittyy. Se sääntely-ympäristö, se menneiden ihmissuhteiden ketju - heikkoine lenkkeineen. Itse käsittelyosiossa on erotettavissa erilaisia päälukuja: esimerkiksi työelämä ja lapset. Alaviitteissä voi sitten käsitellä kukin omia ongelmiaan ja niitä asioita, jotka ovat mielenkiintoisia, mutta eivät oikein itse käsittelylukuihin meinaa mahtua. Joskus leipäteksti tuntuu aika arkiselta puurtamiselta, mutta ilman leipää pulla ei maistuisi makealle. Viimeiseksi saavutaan johtopäätöksiin. Loppu onkin usein se paras osa: sitten jo tietää mistä puhuu ja kaikki jotenkin nivoutuu yhteen. No, kun gradu valmistui ja ehdin hiukan hengähtää, niin jouduin ehkä myöntämään itsellenikin, ettei gradun ja parisuhteen vertaaminen ollutkaan historiallisen nerokas metafora. Unohdin gradun nopeasti. Mutta muistin silti miehen. Parisuhteessa se oma mies on ehkä se tärkein ja läheisin, mutta on niille muillekin miehille paikkansa. Minulle, kuten varmasti kenellekään muullekaan naiselle täällä, mies ei merkitse pelkästään kumppania, vaan myös ystävää, isää, veljeä, uskottua, olkapäätä. Ja ehkä satunnaisesti myös sitä Ikean sohvan kokoajaa. Perinteisesti vuosijuhlissa miehelle pidetyssä puheessa kerrotaan siitä, kuinka te miehet olette pääroolissa meidän naisten elämän jokaisessa vaiheessa ja jännittävässä juonenkäänteessä: päiväkodissa, yliopistossa, vanhainkodissa. Kieltämättä, ei elämä maistuisi samalta ilman miestä missään noissa vaiheissa. Minä haluaisin kuitenkin puhua yhdestä hetkestä, mistä tahansa hetkestä. Miltä se elämä sitten maistuu, kun sinä, mies, olet siinä vierellä. Mitä nainen ajattelee katsoessaan miestä? Asioita, joita nainen ei aina sano ääneen. Vatsassa saattaa tuntea perhosten lepattavan ja syke hiukan kohoaa. Mutta mitä minä ajattelen, kun katson minulle rakasta miestä? Rakas mies, on sinun tiskivuorosi. Rakas mies, ai taas poikien ilta? Rakas mies, no kysy nyt, että olenko käynyt kampaajalla. Rakas mies, kosketa minua. Rakas mies, no menes nyt siitä. Rakas mies. Sinun ei tarvitse tuoda minulle ruusuja eikä meidän tarvitse ratsastaa valkoisella hevosella auringonlaskuun. Luksus on toki ihanaa, mutta saat minut onnelliseksi myös kuiskaamalla korvaani jotain suloista, kun katsomme yhdessä sohvalla kymppiuutisia. Tai sillä, että jonain arkipäivänä ostat kaupasta Eskimopuikot molemmille jälkiruoaksi. Tärkeää on se, että osoitat ajattelevasi minua, kuten minäkin ajattelen sinua. Ja että teko tulee sydämestä. Gradustakaan en muista niitä

LexPress

53


Lexin KV-viikko 2013 uraauurtavimpia tutkimuselämyksiä, vaan sen arkisen puurtamisen pienine ilon hetkineen. Ei se määränpää, vaan se matka. Laulamme kohta hopeisesta kuusta ja sen merelle luomasta sillasta. Toivottavasti tänä iltana kaikille täällä juhlijoille kaipaus vastaa sydämen ääneen emmekä odota turhaan, sinua armain, sinua, rakas mies. Rakas mies, minä rakastan sinua. Mutta on silti sinun tiskivuorosi. Puhetta lyhennetty. Paula Kovari

Puhe naiselle Arvoisat juhlavieraat, rakkaat ystävät, nordiska gäster. Ihanat, kauniit ja lumoavat naiset. Aloitan puheeni eräänlaisella lainauksella. Legendaarinen lätkäkaukaloiden ihme, turkulainen Aurinkokuningas, on noussut viime viikkojen aikana maineeseen omintakeisilla päivityksillä sosiaalisessa mediassa. Ajan hengessä päivitän siis minäkin statukseni: klo noin 21.45 IPhone 4:n muistutus pirisee: It´s time to give a speech, tiger! Uskomaton ilta tänään, nyt kunnia nousta lavalle. Edessä joukko hyviä ystäviä, joissa yhdistyy huumorintaju, älykkyys ja menestys. Lähes kaikki taistelijat tänään koolla, mutta mikä tärkeintä heidän upeat ladyt ovat totta kai myös täällä. Simply great! Ilman näitä naisia koko juhla olisi kuin maali ilman kiekkoa. Laitetaan peli käyntiin! Best regards, Lion # 86. Minulla on tänään oikeus julkisesti puhua siitä, mistä me miehet niin kovin usein puhumme, nimittäin naisista. Naisten olemassaolo, tekemiset, ja kauneus saa nimittäin liian harvoin miehen puhkeamaan itse sanoihin ja tekoihin. Te hämmästytätte, ja toisaalta hämmästyttävällä tavalla koulitte meistä sellaisia miehiä kuin me tänään olemme. Nainen, vaikka juuri nyt saat minut ihmettelemään uskomatonta loistoasi tänään täällä Turun VPK:n talolla, olet saanut minut kummastelemaan monta kertaa aiemminkin. Itse asiassa olen ihmetellyt asioita jo pitkän aikaa. Muistatko, kun leikimme yhdessä tokaluokkalaisina kuurupiiloa. Satuimme samaan piiloon ja sinä pussasit minua. Minä vain hämmästelin. Olin kai vain mies, enkä ymmärtänyt, että sinähän taisit tykätä minusta. Sen sijaan juoksin toiseen piiloon. Muutamia vuosia tämän jälkeen sain sinulta kirjeen. Se oli kaunis ele vaaleanpunaisessa kirjekuoressa. Sisältöä en enää muista tarkalleen, mutta muistan, kuinka kummastellen luokka seurasi koko päivän perässäni kulkenutta parfyymipilveä. Eikä ihme, olithan suihkuttanut kirjeen kosteaksi – äitisi hajuvedellä. Ja muistatkohan itse sen, kun hampaamme kalisivat ensi kertaa yhteen Aurajoen rannassa täydellisen teinimäisen suudelman toivossa tai muistatko, kun ensimmäistä kertaa katsoit minua tarkoittaen sitä, mistä vain aikuiset puhuvat kuiskuttaen. Kaikki aiemmin tapahtunut onkin varmasti ollut osa suurempaa koulutusohjelmaa.

54

LexPress


Lexin KV-viikko 2013 Nainen, tehän opetatte ja koulitte meidät miehet kelvollisiksi. Onkin aika unohtaa kaikki lasikatot, nyrkki ja hella: on selvää, että jos ei lexiläiset, niin naiset tätä maailmaa hallitsee. Sellaisella kouriintuntuvalla otteella ja paikoin salakavalastikin te meitä johdattelette. Uskallan nimittäin väittää, että parisuhteessa, ja miksei muutenkin elämässä, nainen opettaa miehelle, mitä ja miten meidän tulee puhua. Minä uskon tämän tapahtuvan vieläpä ihan samaa kaavaa noudattaen lapsen kehityskaaren kanssa. Onhan nimittäin selvää, että vasta hieman naisten kanssa aikaa vietettyämme me miehet ymmärrämme jo useampia sanoja kuin pystymme tuottamaan, noudatamme lyhyitä toimintaohjeita tai kehotuksia ja käytämme symbolisia leikkitoimintoja. Tiedätte, mitä tarkoitan. Sen sijaan jo jonkin aikaa naisen kanssa yhteiseloa eläneen miehen puhe on jo lähes kokonaan ymmärrettävää, mukaan ovat tulleet myös kysymyslauseet ja tässä vaiheessa taidetaan myös sana- ja loruleikit. Näitä me miehet tarvitsemme erityisesti silloin kun on tulossa jokin saunailta tai mökkireissu. Kun sitten naisen hellän käden koulinta on tehnyt tehtävänsä, uskon, että me kaikki miehet olemme saavuttaneet vaadittavan tason. Tämä taso on määritelty lapsen kehityksessä otsikolla ”perusvuorovaikutustaitojen omaksuminen”. Silloin me, miehet, keskitymme kuuntelemaan, esitämme kysymyksiä ja vastaamme kysymyksiin, puhumme vuorotellen sekä toimimme annettujen ohjeiden mukaisesti. Ainut minua huolestuttava seikka tässä on se, että todellisella asteikolla nämä kaikki tasot tulee saavuttaa viimeistään kuuteen ikävuoteen mennessä. Luulenpa, että olen itse läpäissyt ainakin jonkun mainituista vaiheista, sillä nainen, muistatko tasokokeeni muutamia vuosia sitten, kun ajattelin, sanoin, mitä ajattelin ja tartuin varmoin ottein käteesi lääketieteellisenkandidaattiseuran juhlissa ensimmäistä kertaa. Toivon, että hampaamme eivät sinä iltana kalisseet kovin lujaa yhteen, eikä repussani tuoksunut kenenkään äidin hajuvesi. Varmaa on ainakin, että toiseen piiloon en enää tuon illan jälkeen ole juossut. Rakkaat veljet. Tulevaisuus tulee ja meidän on oltava hyvästä koulinnasta huolimatta valmiina. Viikko sitten, juuri kansainvälisen naistenpäivän jälkituoksinassa valtakunnan päämedia julkaisi artikkelin robottien saapumisesta. On nimittäin tutkittu, että nainen voisi valita tulevaisuudessa miehen sijasta robotin parisuhdekumppanikseen. Perustelut tälle ovat huolenpito ja seura ilman riskiä. Vetoankin nyt kaikkiin teihin taistelijoihin. Tehdään näiden upeiden ladyjemme elämästä juuri niin ihanaa, että pystymme turvaamaan olemassaolomme ja tarpeellisuutemme myös tulevaisuudessa ilman koneita tai muita kilpailijoita toistelemassa; ”uuh, uuh, ihana somelainen muija”. Joku viisas on joskus sanonut, että mies menettää suuntavaistonsa neljän ryypyn jälkeen, mutta nainen neljän suudelman. Kehotankin jokaista miestä kokeilemaan tämän illan aikana näistä vaihtoehdoista toista – valinnan voitte tehdä omalla vastuullanne. Toivon myös meidän kaikkien miehien osaavan hämmästellä, ihailla, ja rakastaa. Se on meidän tehtävämme ja sen naisemme ovat ansainneet. Kuvassa Henriikka Tiainen Puhetta lyhennetty. Aleksi Lundén

LexPress

55


56

LexPress


Lexin KV-viikko 2013

SILLIS 2013:

Lex, Koski ja Arabian nights Teksti: Sabina Mansurow ja Vaula Mäkinen, Sillisvastaavat 2013 Kuvat: Lex

Valinta sillisvastaaviksi tuntui aivan huikealta! Glamour vaihtui kuitenkin nopeasti epätoivon kyyneliin, kun sillisarki vihdoin lähti käyntiin. Hommaa riittikin, kun jokaikinen itsestään selvältä vaikuttanut asia näytti sössiytyvän ja monet yrityksetkin näyttivät menneen konkurssiin. Lopulta kuitenkin tuhansien puhelinsoittojen jälkeen oma kämppä alkoi muistuttaa enemmän lähikaupan varastoa kuin kotia. Onneksi siis, vaikeammankin kautta, asiat saatiin lopulta hoidettua. Viimein 300:n itse keitetyn kananmunan ja kymmenien itse tehtyjen lihapullien jälkeen sillisaamu koitti. Aamulla kello viisi vuokrapakumme, joka oli ehtinyt jo edeltävänä päivänä juuttua Aninkaistenmäkeenkin, otti suunnakseen vielä tuntemattoman sillispaikkamme. Sillispaikalle päästyämme jännitys kasvoi huikeisiin lukuihin. Ensimmäisten juhlijoiden saapuessa Kosken nuorisotalolle tunnelma kuitenkin äkkiä rentoutui ja ruoan ja juoman täyteiset pöydät näyttivätkin pitävän juhlijat tyytyväisinä. Myös tänä vuonna sillikselle oli valittu teema, Arabian nights, jonka innoittamana sillikselle saapuikin joukko turbaaneihin ja haaremihousuihin sonnustautuneita juhlijoita. Päivän kuluessa mm. etupihalla tapahtui kummia valkoisen hevosen polttaessa pahviset tornitalot maan tasalle. Sisätiloissa kalkkuna oli kulkeutunut ruokapöydästä saunan kiukaalle ja nuorisoseuran iltapäiväkerholaisten maidotkin olivat päätyneet parempiin juomiin. Koska sillispäivänä puuhaa vasta riittikin, ei silliksen kohokohtia lukuun ottamatta paljon muita muistikuvia jäänytkään. Palautteesta päätellen oli silliksemme kuitenkin lexiläiseen tapaan menestys. Osaltaan tästä saammekin kiittää mahtavia toimikuntalaisiamme, jotka olivat korvaamaton apu koko sillispäivän. Vaikka silliksen järjestäminen oli ajoittain työteliästä, oli se kuitenkin myös arvokas ja upea kokemus. Nyt sillit ovat onneksi vihdoin purkissa!

Kuvassa Sabina ja Vaula

LexPress

57


Teksti: Kirsi Kemppi Kuvat: Lex

JuViS:

ITALIAA, JAZZIA JA TOHTOREITA Lexin JuViS (Juusto-, viini- ja sikariklubi) ja lääkisläisten Viinitohtorit kokoontuivat yhteiseen Wine and Jazz -iltaan jazzklubi Monkiin pääsiäisviikon tikkutiistaina 26.3. Italialaisten viinien ja herkullisten antipastojen lisäksi yksityistilaisuudessa oli tarjolla elävää musiikkia jazztaivaan nousevan tähden Psykia trion tahdittaessa iltaa 50-luvun mustalla jazzilla. Illan pukukoodeina olivat Kummisetä ja siisti. Kellon lähestyessä kahdeksaa runsas joukko viinin ystäviä oli jo kokoontunut Monkin ulkopuolelle odottelemaan tositoimiin pääsyä. Harmiksemme jouduimme kuitenkin vielä odottelemaan sisäänpääsyä muutamia ylimääräisiä minuutteja, sillä järjestelyt olivat sisällä hieman vaiheessa. Tämä aiheutti pientä jupinaa ainakin janoisimpien lexiläisten keskuudessa. Kun sisäänpääsyn hetki koitti, suuntasimme innokkaina etsimään paikkojamme klubin puolelta. Matkalla saimme lomakkeet viinien arvostelemista varten (muistiko joku täyttääkin sellaista?), ja nopeimmat daamit saivat myös ruusun käteensä. Narikkajonossa säästyimme turhalta rahojen pyörittelyltä, sillä narikkamaksu sisältyi etukäteen maksamamme lipun hintaan. Tästä järjestäjille ehdotonta plussaa!

58

Pienen hakemisen jälkeen jokainen löysi paikkansa ja sai eteensä antipastoja sekä ensimmäiset lasinsa, joihin kaadettiin valkoviinejä. Vastikään Suomen kymmenenneksi parhaaksi ravintolaksi tituleeratun Sergio’sin somellieri Toni Laine oli kertomassa meille hieman jokaisesta viinistä, sekä niiden alkuperäpaikasta, Italian Calabriasta. Aivan saappaankärjessä sijait-

seva Calabria on tunnettu viinien lisäksi mafiastaan ja oliiveistaan. Ahkerasta kuuntelemisesta huolimatta allekirjoittanut oli ilmeisesti niin kiinnostunut viineistä, ettei niiden alkuperäpaikasta jäänyt juurikaan muita yksityiskohtia mieleen. Pienen tauon jälkeen pääsimme maistelemaan punaviinejä. Laine opasti myös kokemattomampia maistelijoita oikeaoppiseen tapaan nauttia viiniä. Jokaisen viinin jälkeen käytiin Viinitohtoreiden presidentin johdolla yleistä keskustelua kunkin viinin ominaisuuksista. Illan aikana tuotiin esille mitä erilaisempia adjektiiveja aina helposti lähestyttävästä ja kevyestä, pyöreään ja mikrobiologiseen. Joillekin osallistujille kolme viinejä kuvailevaa sanaa olivat riittäviä: punainen, valkoinen ja hyvänmakuinen. Psykia trio viihdytti meitä jazzilla tastingin tauoilla sekä sen päättymisen jälkeen, eikä poikien esiintymisestä ole kuin positiivista sanottavaa.

LexPress


Jotta ilta ei olisi mennyt aivan vapaaksi seurusteluksi, oli ohjelmassa Italia-aiheinen tietokilpailu. Maantieto- ja viinitietämys ei tainnut olla aivan kohdallaan, sillä kuuleman mukaan suurin osa monivalinnoista ympyröitiin joko puhtaalla arvauksella tai puhelimen avustuksella. Tiukan finaalin jälkeen palkintokuohuviini kuitenkin löysi kuin löysikin voittajansa: Ellan ja Mikot. Tietokilpailun jälkeen janoisimmat siirtyivät baaritiskille hakemaan lisää nesteytystä, ja iloisesta puheensorinasta päätellen ujoimmatkin olivat jo uskaltaneet heittäytyä keskusteluun myös heille ennestään vieraiden vierustovereidensa kanssa. Kiitokset Psykia triolle musiikista sekä järjestäjille, Pihla Knaapilalle ja Jussi Sihvoselle, mukavasta poikkitieteellisestä illasta!


VAPPUJEE –

EI VOI SUUTTUA! Vihdoin koitti taas opiskelijan kevään kohokohta – vappu. Mikä olisikaan fukseille hienompaa kuin ensimmäistä kertaa kiskaista haalarit niskaan ja lakki päähän, ja jaksoivathan ne hieman vanhemmatkin vielä heilua menossa mukana. Tässä pieni kertaus, mikäli et itse muista, mitä kaikkea Lexin legendaarisella vappuviikolla 25.4.-1.5.2013 tapahtuikaan. Teksti: Jenni Heurlin ja Ida Sandholm Kuvat: Lex

Vappu alkoi ainakin allekirjoittaneilla torstaina, kun lexiläiset valtasivat Helsingin. Excu päättyi huikeisiin sitseihin Patasydämen raikuessa pykälistien kanssa. Kiitos Pykälälle! Vapun ensimmäinen päivä vietettiin siis jo torstaina, mikä mahdollisti koko viikon kestävän juhlinnan suurimmille vappufaneille. Usein vappuviikolla toisena päivänä on ollut ohjelmassa yleisurheilukisat. Viime vuosien menestyksestä huolimatta tänä vuonna kisat päätettiin vaihtaa vapaamuotoiseksi toimistohengailuksi, mikä luultavasti osoittautuikin suosiollisemmaksi vaihtoehdoksi. Sunnuntai alkoi Pääkön perinteisillä vappubooleilla. Tippaakaan ei boolia jäänyt, kun väki siirtyi Kirkkotielle Lexin ja P-klubin yhteisille päiväsitseille, jossa meininki oli, voisiko sanoa, miälenvikanen. Paikalle piti siis tulla vuoden sketsihahmona, ja paikalla näkyikin muun muassa ihka-aidot Leena Hefner, lähtökohtaisesti maahanmuuttovastainen porilainen Karim sekä Jani-Petteri. Keittiön mahtavat kokit tarjoilivat maukkaita hampurilaisia ja muita herkkuja. Ilta jatkui Night club Marilynissä ELSAn Neon-bileissä. Maanantaiaamuna ilma vaikutti pahaenteiseltä, mutta onneksi mölkkykansa pääsi kuitenkin nauttimaan auringosta, kun Vartiovuorenmäellä kilpailtiin jälleen Akateemisen Mölkyn maailmanmestaruudesta. Mölkyn järjestivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa varta vasten valitut Mölkkyvastaavat Salla Kuntonen ja Henrietta Remander, jotka antoivatkin seuraavan vuoden vastaaville suuren haasteen järjestämällä jälleen kerran huikean mölkkytapahtuman. Mölkyn voittajaksi valikoitui Bambi Fanclub. Päivän aikana palkittiin myös Lexin vuoden herrasmies Arttu Rautiainen sekä vuoden tulokas Tomi Paavola. Vihdoin koitti tiistai ja vappuaatto. Vaikka mölkky-kisailu painoikin monen jaloissa, pari tasoittavaa vätköiksi osuvasti nimetyillä ”toimistoetkoilla” riittivät saamaan lexiläiset taas menoon mukaan. LähiTapiolan Wappusoudut sujuivat hyvin ja Puolalanpuistoonkin päästiin sään kirkastuttua juuri sopivasti lakituksen koittaessa. Kirkkotie ei taaskaan pettänyt hikisellä tunnelmallaan, vaan lexiläiset saivat nauttia poikkitieteellisestä menosta aina pikkutunneille saakka – tarjolla oli boolia sekä paidattomia miehiä. Mikä olisikaan ollut parempi tapa päättää jälleen kerran huikea vappu kuin Vartiovuorenmäelle kiipeäminen TYYlikästä Vappupiknikkiä viettämään – ei mikään. Ilma oli kuin morsian, ja toinen toistaan herkullisemmat ruuat ja parempi seura saivat hymyn jokaisen väsyneen juhlijan kasvoille. Ei haittaa, vaikka viikko oli rankka, vaan jokainen varmasti salaa jo toivookin, kunpa vappu olisi pian taas täällä – mutta ei ehkä ihan heti.

60

LexPress


LexPress

61


62

LexPress


OIKEUS taju

Saako verotarkastusmenettelyssä valehdella? LexPress ylpeänä esittää uudistuneen Oikeustajun. Rikosoikeuden professori, varadekaani ja viime vuonna tiedekuntamme vuoden opettajaksi valittu Jussi Tapani on pohtinut tapausta KKO 2011:46 puolustuksen, syyttäjän ja tuomioistuimen näkökulmasta. Vastakkainasettelun tavoitteena on tuoda palstaan johdonmukaisuutta ja elävyyttä. Tapanin oma tutkimus kohdistuu muun muassa talousrikosoikeuteen. Tekstin koonnut: Mikael Dahlström, Tuomas Dahlström ja Elina Hirvonen Kuva: Jussi Tapani 1. Johdanto

EIS ja sen sisältöä täsmentävä EIT:n ratkaisukäytäntö ovat muokanneet Suomen rikosoikeusjärjestelmän peruslähtökohtia ja systematiikkaa. Viime vuosina päänvaivaa on tuottanut itsekriminointisuojan (oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen) ja ne bis in idem -kiellon (kahdesti rankaisemisen kielto) jäsentäminen osaksi rikos- ja prosessioikeusjärjestelmää. Ratkaisu KKO 2011:46 koskee itsekriminointisuojan antamisen edellytyksiä verotarkastusmenettelyssä. Syyttäjä oli vaatinut syytekohdassa 8 A:lle rangaistusta törkeästä veropetoksesta sillä perusteella, että hän oli X Oy:n edustajana yhtiön verotarkastuksessa erään toisen henkilön ohella ilmoittanut verotarkastajille vääriä tietoja X Oy:n ja eräiden muiden A:n määräysvallassa olleiden yhtiöiden Y Oy:lle maksamista laskusuorituksista. Menettelyllä oli aiheutettu tai yritetty aiheuttaa X Oy:n vuoden 2004 tuloveron määrääminen liian alhaiseksi. A:ta vastaan oli kuitenkin jo käynnistetty esitutkinta, joka koski epäiltyä veropetosta. KKO:n mukaan esitutkinta

ja verotarkastus olivat koskeneet samaa A:n menettelyä; velvoittaminen tietojen antamiseen olisi johtanut siihen, että hän olisi joutunut EIS 6 artiklan vastaisesti vastoin tahtoaan myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen. Väärien tietojen antamista verotarkastusmenettelyssä ei voitu pitää veropetoksen tunnusmerkistössä edellytetyllä tavalla rangaistavana. 2. Puolustus

KKO:n ratkaisukäytäntö kuvastaa havainnollisesti, millaisilla perusteilla veropetosjutuissa on mahdollista puolustautua. Ensinnäkin voi yrittää vedota siihen, että rikosoikeudelliseen vastuuseen asettaminen edellyttää paitsi laadukasta esitutkintaa myös riittävän kattavaa ja huolellista verotarkastusmenettelyä. Rikosvastuu edellyttää toisin sanoen verooikeudellista sanktiota perusteellisempaa asiakirjanäyttöä (ks. romukultatapaus KKO 2011:20). Toiseksi on mahdollista argumentoida, että verovelvollinen on saanut rikosoikeudelliseen rangaistukseen rinnastettavan seuraamuksen eli lopulliseksi jääneen veronkorotuksen (ks. KKO:n v. 2010 antamat ensimmäiset ne bis in idem -kieltoa koskevat ratkaisut).

LexPress

63


Kolmanneksi voi yrittää vedota siihen, että ilmoitusvelvollisuuden täyttyminen johtaisi siihen, että verovelvollinen joutuisi myötävaikuttamaan omaan syyllisyytensä selvittämiseen (ks. ratkaisut KKO 2011:35 ja KKO 2013:2, joissa väitteelle ei annettu merkitystä). 3. Syyttäjä

Syyttäjän näkökulmasta itsekriminointisuojaa koskeva analyysi on muodostanut vain osan juttukokonaisuudesta, sillä valituslupa myönnettiin vain yhteen syytekohtaan. Syyttäjä ja asianomistaja (Verohallinto) vetosivat KKO:ssa siihen, että verotarkastuksessa ei ollut käytettävissä uhkasakkoa eikä painostusvankeuden uhkaa. Koska A oli antanut tiedot vapaaehtoisesti, tietoja ei voitu katsoa saadun pakolla. KKO ei hyväksynyt tätä argumenttia. Perustelujen mukaan verotarkastusmenettelyssä A:lta vaadittujen tietojen antamisen uhkana on ollut ensinnäkin verotusmenettelystä annetun lain perusteella hänelle määrättävät veronkorotukset, jotka on EIT:n ratkaisukäytännössä rinnastettu rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Toiseksi A:n menettelyä on voitu arvioida veropetossäännöksen näkökulmasta. Näin ollen tuntuisi erikoiselta väittää, että ilmoitusvelvollisuuteen ei olisi liittynyt pakkoelementtiä. Eri asia on, jos ilmoitusvelvollinen luopuu oikeussuojan takeista ja antaa tiedot vapaaehtoisesti. Tähän kysymykseen ei ratkaisu tarjoa selvennystä.

ja tietoja vaadittiin sekä veronkorotusta että veropetosta koskevalla sanktiouhalla (pakkokriteeri). Ratkaisun tekee mielenkiintoiseksi se, että itsekriminointisuoja ei ulotu pelkästään passiivisena pysyttelemiseen. Se kattaa vaikenemisoikeuden ja tietojen salaamisen lisäksi myös väärien tietojen antamisen. Korkein oikeus on useissa veropetosta koskevissa ratkaisuissa ottanut kantaa siihen, mitkä seikat vaikuttavat lajinvalintaan (ehdollinen ja ehdoton vankeusrangaistus) ja miten rangaistus on konkreettisesti mitattava (rangaistuksen pituus aikayksikköinä). Ehdollista vankeusrangaistusta puolsivat A:n ensikertalaisuus ja prosessin pitkä kesto. Ehdotonta vankeusrangaistusta puolsivat A:n toiminnan suunnitelmallisuus ja pitkäkestoisuus sekä A:n lakimieskoulutus, jonka perusteella hänellä katsottiin olleen keskimääräistä paremmat valmiudet noudattaa yrittäjälle kuuluvia lainsäädäntöön perustuvia velvollisuuksia. KKO päätyi punninnassa siihen, että vankeusrangaistus määrättiin ehdottomaksi (1 vuotta 5 kuukautta).

4. Tuomioistuin

64

KKO on mielestäni perustellut vakuuttavasti, miksi itsekriminointisuojan antamisen edellytykset ovat täyttyneet. A oli ollut verotarkastusmenettelyn aikana rikoksesta epäilty (samanaikaisuusvaatimus), verotarkastusmenettelyssä vaaditut tiedot ovat koskeneet samoja asioita, joita käynnissä olevassa esitutkinnassa on selvitetty (yhteys- ja relevanttiusvaatimus), A:lta vaadittuja tietoja olisi voitu käyttää myöhemmässä oikeudenkäynnissä todisteena (palomuurin puuttuminen)

LexPress

Kuvassa Jussi Tapani


LexPress

65


Profile for LexPress

Lexpress 02 13  

Lexpress 02 13  

Profile for lexry
Advertisement